bossit hämeenlinna: suosituksia tvt-johtamiseen kouluissa

4

2

5

1

Millainen on tietokäsitys ja yleissivistys lähitulevai-‐‑suudessa? "ʺMinkälaisia tietoja ja taitoja koulumme pitäisi opettaa nuorille nyt ja tulevaisuudessa?"ʺ

Tiedon määrän on arvioitu teknisesti tuplaantuvan nykyään muutamassa vuodessa ja esimerkiksi akateemisesti tuotettu tieto on kasvanut lähes räjähdysmäisesti. Niin ikään sivistyksen ja kulttuurin puolella tuotosten määrä lisääntyy koko ajan.

Kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä opettaa tai omaksua. Samalla yleissivistävässä opetuksessa lisääntyvät erilaiset taitoaineet. Panelistit pitivät yleissivistyksen käsitteen säilymistä tulevaisuudessakin erittäin todennäköisenä ja toivottavana.

Mitä on sivistys?

Ajat muuttuvat ja koulu aikojen mukana. Ihmisenä olemisen perus

Seuraa minua sivulle

eDelfoi

BossIT Hämeenlinna

Huomioita ja suosituksia Toukokuu 2014

Sisältö

Yleissivistys on määriteltävä uudelleen

Reaaliaikainen seuranta Teknisesti voidaan luoda algoritmeja, jotka toimivat kuin henkilökohtainen opinto-‐‑ohjaaja. Haluammeko koneellista valvontaa ja tukea?

BossIT Hämeenlinna Kevätlukukausi 2014

2

Seuraan jälkiäsi…

Big data on maailmalla oppimisen trendejä.

1

Reaaliaikaisella seurannalla tarkoitetaan mahdollisuutta seurata digitaalisesti oppijoiden -‐‑ tai työntekijöiden -‐‑ toimintaa hiirenklikkauksen tai tablet-‐‑laitteen koskettamisen tarkkuudella, kellokortin tuottaman datan analysoinnin tapaan, mutta huomattavasti tarkemmin.

Seurannalla voidaan esimerkiksi selvittää paitsi mitä osaa ruudusta tai mitä sanoja oppija on koskettanut niin myös mihin tahtiin, missä järjestyksessä ja mihin aikaan.

Seuranta tarjoaa – teknisesti katsoen – valtavat mahdollisuudet oppimimateriaalien ja -‐‑ympäristöjen kehittämiseen. Samalla se herättää kysymyksiä oppijoiden yksityisyydestä.

BossIT-‐‑osallistujat näkivät oppijoiden tai opettajien reaaliaikaisen seurannan varauksellisesti positiivisena mahdollisuutena: ”Toivottavasti maailma ei mene väärällä tavalla tähän suuntaan.”

Reaaliaikainen seuranta

2

Oppijoiden kannalta on löydettävissä tapa, jossa yksittäinen oppija anonymisoidaan, mutta tuotetaan luokkakohtaisesti dataa edistymisestä yhdessä opettajien ja oppijoiden kanssa.

Käyttäjämonitorointi tai -‐‑seuranta on hyvin sensitiivinen osa-‐‑alue, johon nykyiset sovellukset tarjoavat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin aiemmin. Yksityisyyttä ja nimettömyyttä kunnioittaen sillä on paljonkin mahdollisuuksia opetustoiminnan käytännön kehittämisessä.

Oppilaitosjohdon on kuitenkin tarkoin harkittava tavat miten sitä toteutetaan, koska muutoin syntyy Isoveli-‐‑valvoo-‐‑tunnelma, mikä kokonaisuudessaan voi heikentää koko oppilaitoksen ilmapiiriä ja sekä oppijoiden että opettajien motivaatiota.


3

Internetin käyttövalmiuksien tarpeellisuudesta lähivuosina oltiin jokseenkin samaa mieltä molemmissa tulevaisuuspaneeleissa. Tämä tarkoittaa sekä uusia, yleissivistävän opetukseen piiriin tulevia oppijoita että opettajia. Uusien oppijoiden ja heidän vanhempiensa internet-‐‑valmiudet kasvavat koko ajan. Sen sijaan opettajista erään arvion mukaan vain 14 prosenttia on tehnyt henkilökohtaisen TVT-‐‑koulutussuunnitelman.

Oppilaitosjohdon kannalta olisi oleellista kartoittaa oman oppilaitoksen tilanne. Iäkkäämmiltä opettajilta ei ole syytä odottaa uuden toimintakulttuurin ja sen edellyttämän toimintakulttuurin käytännön välineiden omaksumista. Muiden opettajien kanssa olisi hyvä keskustella, millä tavoin he aikovat päivittää taitonsa tai soveltaa uusia (teknisiä) mahdollisuuksia työssänsä.

Internet, sosiaalinen media sekä niin sanottu BYOD (oppijoiden omien uusien laitteiden tuominen kouluun) eivät edusta perinteistä tietotekniikkaa ja vaikeasti opittavia ohjelmistoja. Sosiaalisen median sekä mobiililaitteiden palvelut ovat nopeasti käyttöönotettavia, peruskäytöltään maksuttomia ja helposti omaksuttavissa. Välineiden opiskelun sijaan päästään nopeasti soveltamaan niitä varsinaiseen tarkoitukseen eli opetukseen ja oppimiseen.

Netin käyttövalmiudet

– opettajille suunnitelma valmiuksien oppimiseen

BossIT:n rinnalla toteutettiin toista eDelfoi-paneelia katsauksessa Pedagogiset toimintakulttuurit muutokset. Katsaus oli osa SOMY-koordinaatiohanketta jossa kokeiltiin sosiaalisen median opetuskäyttöä 20 pilotissa ympäri Suomea. SOMY:n rahoitti Opetushallitus ja sitä koordinoi Otavan Opisto sekä Jyväskylän kuntakouluyhtymä. BossIT:issa ja SOMY:ssa käytettiin seitsemää yhteistä kysymystä. SOMY-paneeli oli suunnattu sosiaalisen median kehittäjille, pilottien vetäjille, opettajille sekä liike-elämälle. Näkemykset tulevaisuudesta olivat joiltain osin samankaltaisia mutta selkeitä erojakin löytyy, ilmeisestikin kohderyhmien erilaisuuden myötä. SOMY:yn osallistui kaksi oppilaitosjohdon asiantuntijaa.

www.otavanopisto.fi/julkaisut


4

Opettajasta laadunvalvoja?

2

Tulevaisuuspaneeleissa esitettiin väite, että vuonna 2024 opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia laadunvalvojana oppisisällöille, joita oppilaat tuottavat itse tai hakevat ne internetistä sosiaalisen median avulla.

Toiminnasta käytetään myös termiä kuratointi hieman taidenäyttelyjen kuratoinnin tapaan, missä asiantuntija seuloo parhaimmiston tarjonnasta. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat periaatteessa rajattoman saatavuuden oppisisällöille niin Wikipedian kautta kuin kavereiltakin.

Oleellisessa roolissa on opettaja, joka avustaa oppilaita nettisisältöjen valintaan, suodattamiseen, kriittiseen arviointiin ja uudelleenjakeluun. Suuntausta pidettiin varsin toivottavana ja todennäköisenä sekä oppilaitosjohdon että muiden asiantuntijoiden keskuudessa.

Opettajien kannalta kuratointi kääntäisi tietonjakamisen päälaelleen. Aiemmin opettajat ovat jakaneet tietoa oppijoille, uudessa mallissa opettaja validoisi oppijoiden löytämää tai tuottamaa tietoa.

Kuratointi tuskin syrjäyttänee olemassaolevaa mallia, mutta voisi olla käyttökelpoinen monissa uusissa pedagogisissa suuntauksissa, kuten ilmiöpohjainen oppiminen.

Kansallinen pilvipalvelu

Opetusministeriö valmistelee Koulutuksen pilviväylää, joka tarjoaisi markkinapaikan sähköisille oppimateriaaleille. Rinnalla suunnitellaan avoimien oppisisältöjen keskitettyä jakelua. Toteutuessaan mallit voisivat tarjota merkittäviä säästöjä valtakunnallisesti. Paneeliryhmät pitivät kehitystä todennäköisenä ja toivottavana. Digitaaliset oppimateriaalit eivät kokonaan korvaa paperikirjoja vielä pitkään aikaan, mutta tablet-‐‑laitteiden yleistyessä ne tarjoavat joustavia ja edullisia tapoja käyttää oppimateriaaleja kirjoihin verrattuna. Suomessa on käynnissä lukuisia tablet-‐‑pilotteja, joiden tuloksia ja kokemuksia kannattaa seurata lähivuosina.

Työkumppanuus, kollegiaalinen työskentely, yhdessä asioitten selvittäminen, työpajat, samanaikaisopettaminen, tiimiopettajuus…

Nämä eväät muutoksessa elämiseen toistuivat vastauksissa ja toistuvat muissakin kyselyissä ja tutkimuksissa. Opettaja yksinäisenä sankarina luokassaan on mennyttä aikaa.

Ari Viitamäkeä lainaten yhteistyö opetuksen alueella:

Vertaisoppiminen!

Kustomoi: muokkaa omaan opetukseesi ja ryhmällesi sopivaksi. Valitse ratkaisuja, jotka mahdollistavat muokkauksen.

Kuratoi: valmista voi hyödyntää. Jo olemassa olevista sisällöistä voi koota uuden sisältökokonaisuuden. Jakamisen kulttuurin edistäminen tavoitteeksi.

1

2

Kehitä: uuden tuottaminen, yhteistyössä. Luo kouluun rakenteet, jotka mahdollistavat yhteiskehittelyn.

3


5

3

Autenttiset ympäristöt ja mobiliteetti

Kesätyö, kisällitoiminta ja työharjoittelu ovat esimerkkejä autenttisissa ympäristöissä oppimisesta, mutta autenttisia oppimisymäristöjä voi soveltaa pienimuotoisemminkin, kuten joukkoviestimet kutsuvat koululaisia viikoksi tekemään uutisia.

Oppimisen mobiliteetin nähtiin kasvavan.

Koulu ei ole enää suljettu siilo. Kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden myötä ulkopuolinen todellisuus alkaa ‘häiritä’ myös kouluarkea.

Aiemmin kouluelämä, kuten myös työpaikat, olivat suljettuja siinä mielessä että ne kommunikoivat vain vähän muun maailman kanssa.

Autenttisten oppimisympäristöjen tuloa kouluun ei voida estää eikä ole välttämättä syytäkään. Ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

Oppilaitokset voisivat kannustaa oppijoita autenttisien ympäristöjen työn-‐‑ tai harjoitteluhakuun esimerkiksi etsimällä kunnallisia tai lähialueen työpaikkoja.

Lisäksi ympäristöjen tarjoajia voitaisiin aktiivisesti kutsua kertomaan tarjonnastaan esimerkiksi yhteiskuntaopin kursseille.

4

Koulujen on pitkällä tähtäimellä pohdittava, miten yleissivistys käytännössä rakentuu?

• Painotetaanko käytännön kompetensseja ja osaamista oppijan tulevan ammatin ja taitojen näkökulmasta?

• Koulutetaanko yksilöitä sosiaalisesti kohtaamaan toisensa yhteiskunnassa ja toisissa kulttuureissa?

• Miten yleissivistys määritellään?

Tätä keskustelua käydään opetussuunnitelmatyön eri vaiheissa ja varmasti myös jatkossa, kun ammatit muuttuvat ja ihmisten tapa olla vuorovaikutuksessa keskenään muuttuu. Kulttuurinen kohtaaminen ja toisten ymmärtäminen kaipaa yleissivistystä, mutta ehkä erilaista kuin näihin saakka.

• Tulevaisuudessakin on jonkinlainen yhteinen käsitys yleissivistyksestä.

• Yleissivistys on ajassa liikkuva tavoite, joka muuntaa muotoaan ja sisältöään yhteiskunnan muuttuessa.

• On vaikeaa ylläpitää yleissivistyksen ihannetta yhteiskunnan ja teknologioiden kiihtyvän murrostahdin myötä.

(Jatkuu)

```

TVT ja koulu

BossIT eDelfoin toteuttajat ja kirjoittajat Anne Rongas ja Kari A. Hintikka

Suomen eOppimiskeskus

www.eoppimiskeskus.fi

Ajankäyttö ja jatkuva kiire

• jotakin pitää jättää pois, asioille ja työlle tärkeysjärjestys

• aikataulut, rutiinit ja työnjako

• päällekkäisen tekemisen välttäminen, koulujen yhteistyö

• TVT työtaakan keventäjänä: huomio, miten tämä onnistuu

Rahaa on niukasti, mutta ei se kaikkea ratkaise

• vertaisoppiminen, osaamista omasta yhteisöstä

• omat laitteet hyötykäyttöön, pelisäännöt

• yleinen asenne: auta, jaa, uskalla kysyä ja tarjota apua

Suositukset tiiviisti

Työkumppanuutta kehiin!

http://oppilaitosjohdonkoulutus.blogspot.fi/

bossit hämeenlinna: suosituksia tvt-johtamiseen kouluissa

Education