enorssi -työseminaari hämeenlinna 28.8.2007

Tiedosta hyvinvointia

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Hyvinvoinnin ja terveyden Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edistäminen

oppimisyhteisöissä:oppimisyhteisöissä: TuotteistamisellaTuotteistamisella ja ja vertaistiedollavertaistiedolla

toiminta toiminta tehokkaaksitehokkaaksi

eNorssi -työseminaarieNorssi -työseminaari

Hämeenlinna 28.8.2007Hämeenlinna 28.8.2007

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä

Terveyden edistämisen vertaistieto (TedBM) -hanke, Stakes

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Matti Rimpelä TedBM-hanke

Tiedosta hyvinvointia eNorssi -työkokous, Hämeenlinna 30.8.2007 2

Ensin käsitteistä: Mitä tarkoittaa "opiskeluhuolto"?



Mitä tarkoittaa "hyvinvoinnin edistämisen tuotteistaminen"?

Esimerkkinä kodin ja koulun yhteistyö:

Ohjattu iltapäivätoiminta

Vanhempainilat

Kehityskeskustelut

Vanhempainyhdistys

Epalvelut

Kerhot



Mitä tarkoittaa "hyvinvoinnin edistämisen tuotteistaminen"?

Esimerkkinä kodin ja koulun yhteistyö: Lautakunta hyväksyy kodin ja koulun yhteistyö"ohjelman", joka

valmisteltu yhdessä sosiaali/terveysjohdon kanssa

Osallistuminen hallintoon/Vanhempainyhdistys

Poissaolojen hallinta

Kehityskeskustelut

Laajat terveystarkastukset (vanhempien osallistuminen)

Kotikäynnit

"Vanhempainsopimus"

Ohjelmalliset päättöjuhlat ja muut tilaisuudet vanhemmille

Soveltaminen opettajakoulutuksessa!



Esitykseni teemoja

1. "Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oppimisyhteisöissä"

2. "Terveyden edistämisaktiisuus" yleensä/peruskoulussa?

3. Tuloksia kahdesta kyselystä: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissaHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelutLasten ja nuorten ehkäisevät palvelut



"Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen oppimisyhteisöissä"

Terveyden edistämisen vertaistieto (TedBM) -hanke Pilotteina mm. 1) peruskoulut ja oppilaitokset ja 2) lasten ja

nuorten ehkäisevät palvelut

STM:n opiskeluhuollon lainsäädäntötyöryhmä Opiskeluhuollon tilastojärjestelmän kehittäminen

Stakesin ja OPH:n yhteistyötä 9/2006 -> Vertailukelpoista tietoa hyvinvoinnin/terveyden edistämisestä

Yhteiseen ymmärrykseen ja mittareihin asiantuntijakokouksissa

Esitutkimuskyselyt peruskouluille, lukiolle ja amm. oppilaitoksille

Päätulokset vuosittain koulutustilastojulkaisuun

LEHPA-kysely terveyskeskuksille



Yhteistyömme keskeisin kysymys:

Sovitettava yhteen terveyden edistämisen ja koulutuksen näkö-kulmat ja tulkinnat

Terveystieteet/Terveyden edistäminenKasvatustiede/Opetussuunnitelma

Yhteinen ymmärrys välttämätöntä, kun haasteena hyvät käytännöt ja niiden kuvaaminen vertaistiedolla

Vaati paljon ennakoitua enemmän keskustelua



"Terveyden edistäminen""Terveyden edistäminen": : Monta tulkintaa…

Kansanomainenarjen toimintaa, "jokainen on asiantuntija"

Professionaalinen/ammatillinenammattiryhmille ominainen erityisosaaminen

Strateginen/johtaminentavoitteena vastuuväestöjen terveyden lisääminen ja terveyserojen poistaminen

"policyanalyyttinen tutkimus"



"Terveyden edistäminen": …monta tulkintaa.

1. Ydintoimintaa: Perustehtävä on terveyden edistäminen

Neuvolatyö, terveydensuojelu, työterveydenhuolto, kuntoutus,

2. Oheistoimintaa: Merkittäviä terveysvaikutuksia, vaikka ei perustehtävä

kaavoitus, varhaiskasvatus, perusopetus, saattohoito

3. Vaikuttamista oman yksikön ulkopuolella: Asiantuntijuus, lobbaus, terveyskasvatus, tiedottaminen



"Terveyden edistäminen"on sekä

strategista toimintasuuntaa kuvaava johtamisen ja hallinnon että

toimintakäsite.toimintakäsite.

Laaja yläkäsite, jonka tulkinta on Laaja yläkäsite, jonka tulkinta on jokaisessa yhteydessä erikseen jokaisessa yhteydessä erikseen selvennettävä!selvennettävä! Esimerkiksi: Ei "terveyden edistämisen Esimerkiksi: Ei "terveyden edistämisen

johtaminen", vaan "johtaminen niin, että johtaminen", vaan "johtaminen niin, että vastuuväestön terveys lisääntyy ja ..."vastuuväestön terveys lisääntyy ja ..."



Terveydenedistämis-aktiivisuuden

perusteista

Olemme tarkastelleet hyvinvointipolitiikan/ hyvinvoinnin edistämisen yleisessä kehyksessä

Seuraavaksi poimintoja TedBM-hankkeen "teoriakehittelystä"



Hyvinvointityössä perinteisesti:Hyvinvointityössä perinteisesti:

Pieniä yksiköitä - yksilövastuu

Johto huolehti työn ”kehyksistä”, ammattihenkilöt vastasivat sisällöstä

Ei suunnitelmallista tarveanalyysiä

Professionaalinen autonomia – sisältö ei kuulu johdolle

Yhteiset käytännöt sovitaan ”ammattiryhmittäin”

Tarpeiden, käytäntöjen, Tarpeiden, käytäntöjen, voimavarojen ja osaamisen voimavarojen ja osaamisen yhteensovittaminen jäi usein yhteensovittaminen jäi usein yksittäisten työntekijöiden vastuulle!yksittäisten työntekijöiden vastuulle!



Suurten organisaatioiden johtamisessa:

olisi sovitettava yhteen: vastuuväestön tarpeet ja niistä johdetut tehtävät;vastuuväestön tarpeet ja niistä johdetut tehtävät;

hyvät käytännöt, jahyvät käytännöt, ja

henkilöstömitoitushenkilöstömitoitus

Johdon tulisi vastata siitä, että henkilöstölle on mahdollistaon mahdollista

vastata tarpeisiin hyvien yhteisten käytäntöjen mukaisesti.



Perustyön kehittämisessä ja Perustyön kehittämisessä ja tukemisessa tarvitaantukemisessa tarvitaan

suunnitelmallista tarveanalyysiä yksilötasolla ja vastuuväestöjen tasolla

yhteisten hyvien käytäntöjen määrittämistäyhteisten hyvien käytäntöjen määrittämistäja sovittamista kunkin toimintayksikön vastuuväestön tarpeisiinja sovittamista kunkin toimintayksikön vastuuväestön tarpeisiin

toiminnan tekemistä toiminnan tekemistä näkyväksi näkyväksi tuotteistamalla ja tunnusluvuillatuotteistamalla ja tunnusluvuilla

on välttämättömiä suurissa organisaatioissa

toiminnan toteutumisen jatkuvaa seurantaa ja laadun varmistamista



Panoksetvoimavarat

ja kustannukset

TuotantoprosessiOhjelmat, palvelut yms.

TuotosSuoritteet

VaikuttavuusVastuuväestöjen terveys/hyvinvointi

TEHOKKUUS =TEHOKKUUS =Vaikuttavuus/

panokset

TUOTTAVUUS =Tuotos/panokset

TALOU-DELLISUUS =Kustannukset/

tuotos

ALLOKATIIVINENTEHOKKUUSTUOTANNOLLINEN

TEHOKKUUS



Terveyden edistämisessä suurimpia haasteita

tarveanalyysi,tuotteistaminen,toimintarakenteen kuvaaminen,vaikutusten mittaaminen, sekätuottavuus ja tehokkuus



Terveydenedistämis-aktiivisuus (TEA) on

suomennus ja sovellutus kv. kirjallisuudesta:

= Health-promotion capacity buildingsovellutus yleisemmästä käsitteestä "capacity building" (YK, Maailmanpankki ym.)



TEA kehittyi 1990-luvulla TEA kehittyi 1990-luvulla interventiohankkeiden

arvioinnissaArvioinnissa ”tehokkaat” eivät toimineet käytännössä

Kiinnostuksen painopiste siirtyi toimintaan, prosesseihin ja niiden määreisiin,

tehokkuuteen (panokset, toiminta ja vaikutukset näkyviksi)

koko organisaation johtamiseen

organisaation kehittämiseen, rakentamiseenorganisaation kehittämiseen, rakentamiseen



TEA:n rakentamisen kuusi tasoa1. Strateginen sitoutuminen vastuuväestöjen

terveyden edistämiseen ja terveyserojen kaventamiseen

2. Vastuuväestöjen terveyden seuranta ja tarveanalyysi

3. Terveystarpeisiin sovitetut hyvät yhteiset käytännöt

4. Yhteisten käytäntöjen toteutumisen mahdollistava toimeenpanorakenne

5. Toiminnan jatkuvuus ja sen vaatima ylläpito

6. Johtamisen mahdollistava tiedonhallinta ja organisaatiokulttuuri



Mikä on "Mikä on "toimipaikka"?toimipaikka"?

Julkisen vallan toimipaikat kunnissa ja alueillaKunnatt: Koulutuksen järjestäjät

Koulut ja oppilaitokset

Toimipaikan vastuuväestö: OppimisympäristötKoulujen/oppilaitosten henkilöstö

Oppilaat/opiskelijat

Oppilaiden/opiskelijoiden perheet



VertaistietojärjestelmäVertaistietojärjestelmä

"Benchmarking" - tieto

Tarve, voimavarat ja käytännöt näkyviksi

Mahdollistaa vertailua Vertailukehittäminen

sisäinen arviointi/kehittäminen

vertaaminen toisiin vastaaviin toimipaikkoihin

Vertailuanalyysiulkoinen taho tutkii ja analysoi



Millaisia tietoja?Kvantitatiivisia euroja tai henkilötyövuosia/väestö

Tosiasioita, vastaajasta riippumattomia: tavoitteet kuntasuunnitelmassa: kyllä/ei

johtoryhmän hyväksymä toimintasuunnitelma: kyllä/ei

laajat terveystarkastukset peruskouluaikana: 0, 1, 2, 3+

Yleistettäviä arvioita selvät yhteiset kriteerit luokille

opiskeluhuoltoryhmän työn suuntautuminen



Kaiken ydin on Kaiken ydin on ””yhteinen hyvä käytäntöyhteinen hyvä käytäntö””

Yhteinen käytäntöonko määritelty? Missä? Miten?

toteutuuko käytännössä?

Käytännön suhde tarpeeseen/tehtävään

suositeltuun --> yhteinen hyvä hyvä käytäntö

mahdollistavatko voimavarat hyvän käytännön?



Keskeinen toiminta-ajatus ja päämäärä

Pienin mahdollinen Pienin mahdollinen

tunnuslukujen joukko,tunnuslukujen joukko,

joka kuvaa TEA:ta, joka kuvaa TEA:ta, erityisestierityisesti

tarvetta, voimavaroja, tarvetta, voimavaroja,

toimintaa ja vaikutuksia toimintaa ja vaikutuksia

vertailukelpoisestivertailukelpoisesti



Koulutuksen näkökulmaHyvinvoinnin/terveyden edistäminen on koulutuksen toinen päätehtävä

Koululait, opetussuunnitelmien perusteet

Keskeisiä teemojaTyöolot

Kouluyhteisön toimintakulttuuri

Osallisuus

Kurinpito

Terveystiedon oppiaine

Opiskeluhuollon erityispalvelut, sisältää kouluth:n

Kouluruokailu

Kiusaaminen ja väkivalta

……



Toistaiseksi emme ole osanneet sovittaa yhteen näitä kahta eri

näkökulmaa!

Sovellamme koulutuksen näkökulmaa tiedonkeruussa ja

raportoinnissa



Seuraavaksi tuloksia kyselyistä



Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut terveyskeskuksissa

Kysely terveyskeskusten johdolle touko-elokuussa 2007

Vastanneita 157 (68%), lähes kaikki suurimmat vastanneet

Alustavia/tarkistamattomia tuloksiaAlustavia/tarkistamattomia tuloksia



Kouluterveydenhuollon Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen (2004) käsittely 2007laatusuosituksen (2004) käsittely 2007

EiTie-doksi

Keskus-teltu

Päätetty

Sosiaali-/terveys-/pt-lautak. tms. Sosiaali-/terveys-/pt-lautak. tms. (133) (133) 53%53% 23%23% 13%13% 11%11%

Terveyskeskuksen jory (140) Terveyskeskuksen jory (140) 34%34% 30%30% 19% 19% 15%15%

Kouluth:n lähi/keskijohto (147) 6% 16% 31% 47%47%

Kouluth:n kehittämisryhmä (116) 35% 5% 16% 45%45%

Terveydenhoitajat (154) 1% 14% 25% 60%60%

Lääkärit (147) 11% 28% 27% 34%34%

Hammaslääkärit (121) 57% 23% 11% 9%9%

Sivistys-/opetuslautakunta (115) 69% 23% 5% 4%

Sivistys-/opetustoimen jory (112) 73% 18% 8% 1%



Muuttuiko mikään 2005 - 2007?Muuttuiko mikään 2005 - 2007?Laatusuosituksen käsittely: Keskusteltu/sovittu (2005)

tai päätetty (2007) toimenpiteistä, %-osuudet yhdessä:

2005 2007 Erotus

Vastausprosentti 68% 88%•Sosiaali-/terveys-/pt-lautak. tms.Sosiaali-/terveys-/pt-lautak. tms. 17%17% 24%24% +7+7•Terveyskeskuksen joryTerveyskeskuksen jory 33%33% 36%36% +3+3•Terveydenhoitajat 80% 85% +5•Lääkärit 58% 61% +3•Sivistys-/opetuslautakunta 19% 9% -10•Sivistys-/opetustoimen jory 20% 20% 0



Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004Onko käsitelty koulunne johtoryhmässä?

Otettu huomioon vuosisuunnitelman valmistelussa



Terveyskeskus tehnyt yhteistyötä perusopetuksen

opetussuunnitelman laatimisessa

LautakuntatasollaLautakuntatasolla 1% 1%

Terveyskeskuksen johtoryhmä Terveyskeskuksen johtoryhmä 2% 2%

Kouluth/koululääkäri Kouluth/koululääkäri 36%36%



Seuraavaksi tuloksia peruskoulujen esitutkimuksesta

Tarveanalyysi

Poissaolot

Henkilöstömitoitus

Laaja terveystarkastus

Työolotarkastukset

Merkittävien tapahtumien esiintymisen seuranta - ohjaaminen tukipalveluihin



Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

Yhteistyössä opetushallituksen ym. kanssa

Esitutkimus: 7-9.luokkien peruskoulut

(20+ oppilaan yleiskoulut, erityiskoulut pois)

Kysely koulujen johdolle huhti - kesäkuussa 2007Vastanneita 534 (74%)



Koulun henkilöstöä Koulun henkilöstöä mitoitettaessa otettu mitoitettaessa otettu huomioonhuomioon oppilaiden hyvinvointi ja terveys oppilaiden hyvinvointi ja terveys

Koulunkäyntiavustajat/-ohjaajat 70%Erityisopetuspalvelut 69%Kouluterveydenhoitaja 57%Koulun sosiaalityö 48%Opinto-ohjaajat 47%Koululääkäri 41%Kouluhammaslääkäri 39%Luokan-/aineopettajat 39%Koulun psykologitoiminta 35%Suuhygienisti 26%



Milloin huoltajan tulee ilmoittaa Milloin huoltajan tulee ilmoittaa koululle oppilaan poissaolosta?koululle oppilaan poissaolosta?

Heti aamulla koulupäivän alkaessaHeti aamulla koulupäivän alkaessa 32%32%

Samana päivänäSamana päivänä 25%25%

Kahden päivän kuluessaKahden päivän kuluessa 25%25%

MyöhemminMyöhemmin 14%14%

Ei lainkaanEi lainkaan 2% 2%

Ei ole yhteistä toimintamalliaEi ole yhteistä toimintamallia 4% 4%



Koulujen ilmoittama kouluterveyden-hoitajien työpanos (N= 462, ei tietoa 14%)

0

20

40

60

80

100

120

140

160

0,01-1,99 2,00-3,99 4,00-5,99 6,00-7,99 8,00-9,99 10,00-

Vuosiviikkotunnit/100 oppilasta

N

Laatusuositus 2004


Tiedosta hyvinvointia eNorssi -työkokous, Hämeenlinna 30.8.2007 38Koulujen ilmoittama koululääkäreiden työpanos (N= 344, ei

tietoa: 36%)

Koululääkärin vuosiviikkotunnit/100 oppilasta

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0,00 0,01-0,24 0,25-0,49 0,50-0,74 0,75-0,99 1,00-1,24 1,25-1,49 1,50-1,99 2,00-

Vuosiviikkotunnit/100 oppilasta

N

Laatusuositus 2004



Henkilöstömitoitusta ei suunnitella Henkilöstömitoitusta ei suunnitella kokonaisuutenakokonaisuutena

Terveydenhoitaja- ja lääkärimitoitus

toisistaan riippumattomia!

r=0,08 P=0,17 N=344



Laaja terveystarkastus kolme kertaa perusopetuksen aikana1-3/ 4-6/ 7-9 -luokilla

Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus

Tietoa opettajalta

Vanhempien osallistuminen

Tehdään luokkatason yhteenveto



Koulun ilmoittamat terveystarkastuksetKoulun ilmoittamat terveystarkastukset

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Luokka 7 Luokka 8 Luokka 9

%

Terveyden-hoitaja

Lääkäri

Laaja terveys-Laaja terveys-tarkastustarkastus



Laaja terveystarkastus:Laatusuosituksen toteutuminen

7 %7 %

31 %

21 %

17 %

24 %

Laaja terveystarkastusLaaja terveystarkastus(terveydenhoitaja + lääkäri + luokkayhteenveto)

Laaja terveystarkastus(terveydenhoitaja + lääkäri,ei luokkaraportointia)

Ilmoitettu laaja terveystarkastus, ei täyttänyt peruskriteerejä

Ei laajaa terveystarkastusta

Ei tietoa laajastaterveystarkastuksesta



Laajat terveystarkastukset suurissa kaupungeissa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Helsink

i (26

)

Espoo

(19)

Tampe

re (1

7)

Vanta

a (8

)

Turku

(8)

Oulu (1

2)

Laht

i (10

)

Kuopio

(9)

Jyvä

skylä

(7)

Pori (

8)

Ei tietoa laajastaterveystarkastuksesta

Ei laajaaterveystarkastusta

Ilmoitettu laajaterveystarkastus, eitäyttänyt peruskriteerejä

Laaja terveystarkastus(terveydenhoitaja +lääkäri, eiluokkaraportointia)

Laaja terveystarkastusLaaja terveystarkastus(terveydenhoitaja +lääkäri +luokkayhteenveto)



Peruskoulut (7-9.luokat):Peruskoulut (7-9.luokat):Milloin on viimeksi toteutettu Milloin on viimeksi toteutettu

opiskeluympäristön terveyden ja opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuudenturvallisuuden arviointi? arviointi?

6 %

11 %

18 %

9 %

18 %

12 %

26 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

Ei tietoa Ei lainkaan 2003 taiaikais.

2004 2005 2006 2007

Suosituksen mukaan 2004-> yhteensä 44 %Suosituksen mukaan 2004-> yhteensä 44 %



Terveyskeskuskysely:

Koulujen työolot tarkastetaan

Joka kolmas vuosi tai useammin Joka kolmas vuosi tai useammin 28%28%

Säännöllisesti harvemmin kuin Säännöllisesti harvemmin kuin joka kolmas vuosi joka kolmas vuosi 18%18%

Tarpeen mukaan Tarpeen mukaan 37%37%

Ei lainkaanEi lainkaan 18%18%



TehdäänköTehdäänkö terveystarkastuksista terveystarkastuksista luokka-asteen luokka-asteen kaikkien oppilaiden kaikkien oppilaiden

terveydentilaa kuvaaviaterveydentilaa kuvaavia tilastoyhteenvetojatilastoyhteenvetoja

Ei tietoatietoa 26 %26 %

Ei lainkaanEi lainkaan 35 %35 %

SatunnaisestiSatunnaisesti 22 %22 %

SuunnitelmallisestiSuunnitelmallisesti 16 %16 %

(Peruskoulukysely)



0ppilaita ohjattu tukipalveluihin? Syysl. 2006

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Laste

n- ja

nuorisopsy

kiat

ria

Laste

n- ja

nuorisopsy

kiat

ria

Kasva

tus-

ja p

erhe

neuv

ola

Laste

nsuoje

lun tu

kito

imet

Laste

nsuoje

lun tu

kito

imet

Päihde

palve

lu

Nuoris

otoim

en tu

kipalv

elut

Kolman

nen

sekto

rin p

alvelu

t

Muu

t erit

yispa

lvelut

Tehty

last

ensu

ojelu

ilmoitu

ksia

Tehty

last

ensu

ojelu

ilmoitu

ksia

0,01-

Ei lainkaan



Mitä olemme oppineet tähän mennessä?Yhteiseen tulkintaan tarvitaan paljon yhteistyötä

Terveyden edistäminen perustyön vastuulleKoulu- ja terveystoimen johto vain satunnaisesti vastuullisia toimijoita

Johtoryhmä/lautakuntatason yhteistyö harvinaista

Henkilöstömitoitusta ei johdeta kokonaisuutena

Tarveanalyysi puuttuu lähes kokonaan

Suurta vaihtelua toimintavoissa ja voimavaroissa koulujen/ kuntien/ terveyskeskusten kesken

Kouluyhteisön/oppilaiden hyvinvointia ei seurataTerveystarkastusten tiedot jäävät yksilötasolle

Kouluhallinto-ohjelmia ei hyödynnetä seurannassa



Mitä pitäisi tehdä?Otetaan selkeitä käytännöllisiä haasteita:

Terveystiedon opetuksen kehittäminen

Suunnitelmallinen työolotarkastus

Henkilöstömitoituksen suunnittelu ja seuranta

Yhteiset käytännöt laajoissa terveystarkastuksissa

Luokka-astetasoiset yhteenvedot terveystarkastuksista

Yhteinen käytäntö poissaolojen hallinnassa

Tapaturmien ja onnettomuuksien seuranta



Tarveanalyysiin perustuva "opiskeluhuollon tilaus" koko kouluyhteisön yhteistyönä

Miten paljon henkilöstöä ym. tukea tarvitaan oppimistavoitteiden saavuttamiseen?



Lopuksi toistan:Terveyden edistämisessä suurimpia haasteita ovat

tarveanalyysi,tuotteistaminen,toimintarakenteen kuvaaminen,vaikutusten mittaaminen, sekätuottavuus ja tehokkuus



Kiitoksia mielenkiinnosta!

TedBM-tiimi

Matti Rimpelä, Anne-Marie Rigoff, Kirsi Wiss, Vesa Saaristo, Hanna Happonen

Opetushallitus

Jorma Kuusela, Heidi Peltonen, Pia Kalkkinen, Susanna Pirttinen, ym.

enorssi -työseminaari hämeenlinna 28.8.2007

Documents