esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus...kirjaaminen ja arviointi. aktiivinen lasten...

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Laaditaan ajalle: 13.8.2018-30.5.2019

Ryhmän nimi: Vuorenmäen esiopetus

Henkilöstö: ltoTiina Jääskeläinen, lh Satu Brännare

Käyttöohje• Toimintasuunnitelma on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään perusopetuslain ja

valtakunnallisen esiopsin sisällön mukaisesti.

• Toimintasuunnitelmaan konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän konkreettinen.

• Toimintasuunnitelma laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena kunnan esiopsia sekä huomioiden oman ryhmän

lasten ja vanhempien toiveet ja tarpeet.

• Toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen on tärkeää.

• Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisäistymisen työvälineenä.

• Toimintasuunnitelma on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata kun ryhmän tarpeet muuttuvat.

• Kun lisäät tekstiä tai kirjoitat arviointeja, lisää mukaan aina päivämäärä, jolloin olet muutoksen tehnyt.

Esiopetusryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet:

Vuorenmäen

• Vuorenmäen esiopetusryhmä sijaitsee Viorenmäen koulun yhteydessä, Artjärven kylässä. Lapsia ryhmässä on 11, joista osa on tuen/monikulttuurisia lapsia.

• Vuorenmäen koulu on kyläkoulu, joka toimii vuorovaikutuksessa kyläyhteisön kanssa. Esiopetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota hyvään perusasioiden opetukseen, hyvään käytökseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Toiminnan tavoitteena on itseensä luottava, tasapainoinen lapsi, joka oppii huolehtimaan ja arvostamaan itseään ja kavereitaan. Toiminnassa mahdollistetaan kiinnostus uusia asioita ja taitoja kohtaan osallistavan toiminnan avulla. Työskentelyssä käytetään joustavia uuden esiopetussuunnitelman mukaisia työmuotoja.

• Vuorenmäen koulun nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna 2007. Koulutilat ovat modernit ja luokkien väliset välitilat antavat mahdollisuuden monenlaiseen yhteistyöhön. Esiopetus ja koulu tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus2

ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET

Esiopetuksen arvoperusta

Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa • Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä?

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin(sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Yhteisen sääntöjen tekeminen ja niiden noudattaminen

• Erilaisuuden hyväksyminen ja yhteistyön harjoittelu.

• Lapsen lämminhenkinen kohtaaminen, vanhemmille riittävä tiedottaminen

• Säännönmukainen toiminta ja selkeä päivärytmi, auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua ja tuo turvallisuuden tunteen. Kuvitettu päiväjärjestys.

• Lasten kuuleminen, lasten kokoukset. Toiveiden ja ajatusten kirjaaminen ja niiden toteuttaminen.

• Toiminnan näkyväksi tekeminen vanhemmille, pedanet-sivut, tiedottaminen WhatsApp-sovelluksella.


Arviointi

Tavoitteet saavutettiin. Tehtiin yhteiset toimintatavat, jotka selkeyttivät lasten ja aikuisten toimintaa.

Tiedottaminen oli viikoittaista WhatsApp-sovelluksella, Pedanettiä käytettiin toiminnan dokumentointiin mm. kuvin.

Lasten kokouksia pidettiin syksyllä, keväällä niitä ei tarvittu, sillä lapset tulivat kuulluksi arjessa.

ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET

Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

Ajattelu ja oppiminen • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Monilukutaito •Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen • Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa)

Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjäkehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä


Tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista, ei anneta valmiita vastauksia. Annetaan aikaa omatoimisuudelle ja omalle ajattelulle. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee löytämään vastauksia.

Kunnioittava suhtautuminen eri kulttuureja kohtaan. Otetaan niistä selvää ja tutustutaan niihin yhdessä lasten kanssa.

Monilukutaidon tuominen lasten saataville.

Tablettien käyttö arjessa säännöllisesti mukana oppimispeleihin, videointiin ja valokuvaukseen. Koodauslaitteisiin tutustuminen.

Toiminnan dokumentointia peda.net- sivuille.

Vanhempien ja lasten toimintaan liittyvien toiveiden kirjaaminen.

Opastetaan lapsia turvalliseen liikkumiseen liikenteessä, reippaaseen liikkumiseen ja monipuoliseen ruokailuun. (Sapere)

Toiminnallinen tapa työskentelyssä

Kirjastoauton monipuolinen käyttö ja siihen lasten kanssa tutustuminen.


Arviointi

Toiminnassa saavutettiin tavoitteet.

Lasten toiveiden ja vanhempien ajatusten säännöllinen kirjaaminen ja esille tuominen dokumentoinnin keinoin toi toimintaa näkyväksi.

Saperen keinoin tavoitteena kannustaa maistamaan uusia ruokia, siinä onnistuttiin.

Käytimme tabletteja säännöllisesti, käytimme Beebot-ampiaisia koodaukseen.

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Monipuoliset oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaantekemiseen • Mahdollisuus toimia eri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä • Ilmapiiriltään turvallisen,kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäen vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista • Oppimisympäristönrikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen


Oppimisympäristön muovaaminen aina tilanteen vaatimalla tavalla. Pihan, pururadan, metsän, liikuntahallin näkeminen oppimisympäristönä.

Tavarat lasten saatavilla ja otettavissa.

Erilaisissa kokoonpanoissa toimiminen.

Tehtäviä eriytetään lasten taitotason mukaan.

Retket: kulttuuripolulle, Kuivannon koululle (Efekti-hanke), teatteriin, keväällä yhteistyössä koulun kanssa kevätretki.


Arviointi

Vuorenmäellä on monenlaisia oppimisympäristöjä, joita käytimme eri vuodenaikoina viikoittain.

Toimimme viikoittain liikuntahallissa, metsässä yhdessä 5. luokkalaisten kanssa toteutettiin majaprojekti leikkien.

Retkiä:

Efekti-hankkeen puitteissa retki Kuivannon koululle 13.11. 2018 Prinsessa Äkäpussi

Lahden teatteri: Tuhkimo 11.10. 2018 koulun kanssa

Heureka 29.4. 2019 koulun kanssa

Kulttuuripolku Orimattilan taidemuseolla 14.5.2019

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Yhteistyökäytännöt

Mitä pidämme tärkeänä? • Miten rakennamme luottamusta? • Miten kuulemme huoltajia? • Huoltajien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? • Muut yhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? • Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö• leops-keskustelut syksyllä ja keväällä

• Peda.net ja WhatsApp aktiivisena informaatiokanavana esiopetuksesta kotiin.

• vanhempainillat ja juhlat

• yksilökohtaiset oppilashuoltotapaamiset tarvittaessa

• Moniammatillinen yhteistyö• Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen käy

ryhmässä tarpeen vaatiessa

• Koulupsykologi Sinikka Ekonen

• Erityistyöntekijät tarpeen mukaan, esimerkiksi kuraattorin palvelut

• Koulun kanssa tehtävä yhteistyö• Viides luokka esioppilaiden kummiluokkana

• nivelvaiheyhteistyö esiopetuksesta kouluun

• tapahtumat

• tilojen yhteiskäyttö

• esiopettajan osallistuminen opettajien palaveriin kerran viikossa

• Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteispalaverit. Yhteistyö tarkentuu vuoden aikana.

• Yhteistyö Peltolan ja Vuorenmäen esiopetusyksiköiden välillä

• Yhteistyö Vekkulan ryhmäperhepäiväkodin kanssa• Esiopettaja käy 2 kertaa kuukaudessa


Arviointi

LEOPS-keskustelut 27.8.- 2.10.2018 ja keväällä 12.2.- 22.3.2019

Vanhempainilta 23.8.2018

Moniammatillinen yhteistyö: Veo kävi ryhmässä tarpeen mukaan.

Viidesluokkalaisten kanssa tehty lähes viikoittaista yhteistyötä: sadutusta, leikkejä, pelejä, liikuntaa, ym. ryhmäytymistä tukevaa toimintaa.

Koulun oppilaskunnan järjestämissä tapahtumissa mukana oleminen.

Seurakunnan kanssa tehty yhteistyötä, toiminut hyvin.

Yhteistyö esiopetusyksiköiden ja Vekkulanryhmäperhepäiväkodin kanssa on toiminut hyvin.

ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen

Kasvattaja - lapsi • kasvattaja - kasvattaja • lapsi - lapsi


Aito läsnäolo

Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus

Aikaa keskustelulle, opetellaan kuuntelemaan toisia. Kaikilla lapsilla mahdollisuus asioiden kertomiseen.

Ystävällisyys ja yhteistyötaitojen opettelu

Hyvien tapojen mielessä pitäminen

Ristiriitatilanteissa asioiden selvittäminen heti, asianomaisten kanssa tai koko ryhmän.

Tiimin kesken jatkuva toimintatapojen tarkastelu ja kehittäminen.


Arviointi

Aikuinen on ollut lapsia varten, ”huomaa hyvä”-asenteen ylläpito on tuonut positiivista toisten tunteiden tunnistamista ja kannustamista koko ryhmälle.

Yhteistyötaitoja on harjoiteltu erilaisissa kokoonpanoissa.

Ristiriitojen selvittämisen opettelua vuoden aikana positiivisessa hengessä.

Tiimi on tarkastellut toimintatapojaan ja on kehittänyt koko ajan toimintatapojaan positiivisemmaksi ja lapsilähtöisemmäksi.


Lasten osallisuus

Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? •Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym.


Palautteen antaminen päivittäin, positiiviset ja kehittämisen paikat. Mitä tehtiin, menikö hyvin? Miten olisimme voineet tehdä? Lasten ideat ja toiveet toiminnalle lasten kokouksissa ja arjessa. Niiden kirjaaminen ja toteuttaminen seuraavien viikkojen aikana.

Toimintaympäristön vapaa muokkaaminen toimintaa edellyttävällä tavalla.

Vapaan leikin aika päivittäin. Aikuinen lasten saatavilla koko leikkiajan, rikastuttajana.


Arviointi

Toimintaympäristöä muokattiin vuoden aikana toiminnan mukaiseksi ja mahdollistettiin pitkäaikaisia leikkejä. Tilan haasteet tulevat tällöin esille.

Toiveita kirjattiin ja toteutettiin. Lapset tulivat kuulluksi arjessa ja näkyi toiminnassa.

Vapaan leikin aikana aikuinen saatavilla. Leikki tärkeää, leikin ajankohta saattoi vaihdella päivittäin.


Arjen tilanteet

Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä • Mitä huomioitava työnjaossa • Tiedon vaihdon periaatteet •Ruokailu / ruokakasvatus • Päiväunet • Pukeminen ja riisuminen • Siisteyskasvatus


Lapset tulevat itsenäisesti eskariin taksilta. Vastaanottaminen alkusyksystä ulkona, vähitellen itsenäisesti suoraan eskariin. Hoitaja vastaa.

Iltapäivällä saatetaan taksilla kulkevat lapset kyyteihin. Hoitaja ja lto.

WhatsApp-sovelluksella viikkotiedote koteihin. Tarvittaessa soitto koteihin ja tekstiviesteillä tiedottaminen. Molemmat työntekijät hoitavat.

Peda.net- sivuille toiminnan kuvaaminen kuvin ja sanoin. Kuvaaminen hoitaja. Lto hoitaa.

Leops-keskustelut syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa muut tuen lapsille pidettävät keskustelut.

Perushoitotilanteissa korostamme itsenäistä toimintaa. Autamme tarvittaessa.

Ruokailuissa ohjataan kauniisiin pöytätapoihin ja maistamiseen. Annoskokoja harjoittelemalla pyrimme vähentämään ruokahävikkiä.

Päiväunia emme nuku, ruokailun jälkeiselle eskaritunnille kuuluu satuhetki.


Arviointi

Tavoitteet toteutuivat kirjatun mukaisina.

VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Pienryhmätoiminnan toteuttaminen

Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä • Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä • Aikataulutus / organisointi/ työnjako


Vuorenmäen esiopetuksessa jaamme ryhmiä tarkoituksenmukaisesti pienryhmiin: pysyvät ryhmät toimivat jakoryhminä (keltaiset ja vihreät).

Pienempiin ryhmiin jaetaan aina tilanteeseen sopivalla tavalla.

Toiminnasta riippuvia asioita.

• Taitotaso

• S2/ tuen tarpeet

• Mielenkiinnon kohteet

→ Aikuisen/ lasten kanssa yhdessä sopimat ryhmät

Ryhmien vaihtelevuus, mahdollisuus oppia toimimaan eri lasten kanssa.

Aikuinen ohjeistaa ja alustaa asiaa. Lapsi itse miettii ja pohtii asiaa ja on aktiivinen osallistuja.

Molemmat aikuiset ohjaavat kaikkia pienryhmiä vuorollaan ja havainnoivat ja dokumentoivat omaa sekä lasten toimintaa.


Arviointi

Pysyvät ryhmät eivät olleet tarkoituksenmukaisia ja ne vaihdettiin vaihtuviin ryhmiin toiminnan mukaan.

Taitotasoon ja tuen tarpeisiin liittyvät ryhmätkin elivät vuoden aikana kun huomattiin, että taidot karttuivat ja tuen tarpeet vähenivät.

Tuen tarpeisiin liittyvät ryhmät olivat melko pysyviä.


Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista • Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) • Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa • Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus • Leikin ohjaaminen ja rikastuttami nen, kasvattajien mukana olo leikeissä • Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) • Leikkiin liit tyvien esteiden poistaminen


Vapaan leikin aikana (1h) lapsilla mahdollisuus omaan suunnitteluun ja tekemiseen, leikkiympäristön rakentamiseen.

Esille eri vaihtoehtoja mistä lapsi voi itse valita leikin ja kaverit kenen kanssa lähtee leikkimään.

Mahdollistetaan leikin jatkuminen, (ei korjata leikkiä pois).

Lapsilla mahdollisuus suunnitella leikkiä valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Mahdollistetaan liikuntaleikit.

Havainnoimme leikkiä päivittäin niin sisällä kuin ulkonakin.

Aikuinen aina tarvittaessa mukana lasten leikeissä.

Aikuinen kuulolla koko ajan mitä eri leikkijät tekevät. Tietoinen mitä ympärillä tapahtuu.

Aikuinen yrittää löytää ratkaisuja yhdessä lasten kanssa, jotta kaikkien leikit onnistuvat.


Arviointi

Leikin havainnointi melko systemaattista, havaintoja kirjattiin aktiivisemmin vihkoon syksystä, havainnoista keskusteltiin arjen hetkissä ja tiimipalaverissa.

Lasten leikkien kautta paikka ryhmässä vahvistui.


Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt

Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmäntoiminnasta? • Miten tietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? • Mitenkäytämme pedagogista dokumentointia yhdessä lasten kanssa? • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa?


Leops-keskustelut 2x esiopetusvuoden aikana. Tavoitteiden kirjaaminen ja arviointi.

Aktiivinen lasten havainnointi ja havaintojen kirjaaminen.

Tilanteiden videointi ja valokuvaaminen. Niiden katsominen yhdessä lasten kanssa. Keskustelu ja miettiminen miten tilanteet menivät. Palautteen antamisen harjoittelu.

Lasten toiveiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa perustellusti


Arviointi

LEOPS-keskustelut toteutuivat tavoitteiden mukaisesti.

Havaintoja ja leikkihavaintoja kirjattiin aktiivisemmin syksyllä, valokuvausta käytimme aktiivisemmin kuin videokuvausta, mutta molempien hyödyt nähtiin.

Lasten toiveita otettiin huomioon: taikametsä, kalat (lapsen mielenkiinnon kohde), jota tutkittiin taiteen keinoin, metsäretket ja muut.


Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta • Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista • Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin?


Lasten itsearviointi ja oppimisen huomaaminen. Lapsi harjoittelee erilaisia tapoja oppia asioita.

Seikkailujen eskarin harjoituskirja ja oma kansio käytössä, johon liitetään tehtäviä, piirustuksia, värityksiä. Edistymisen näkeminen.

Aikuilnen palautteen antajana kaikissa esiopetuksen tilanteissa. Niin hyvät kuin kehitettävät asiat.

Aikuinen mallin näyttäjänä.

Leops- keskusteluissa nousseiden ajatusten pohjalta tehdyt muutokset: tavoitteiden muutokset, vahvuudet, mielenkiinnon kohteet.


Arviointi

Arviointi ja oppimaan oppimisen taitojen karttuminen toiminnassa. Oman tapa toimia tärkeää.

Aikuisen malli vahvuuksien huomaajana kantaa lapsen itsetuntoa.

Ryhmä oppi antamaan palautetta itselleen ja huomaamaan, että virheiden ja mokien jälkeen elämä jatkuu. Sinnikkyyden kasvamista ryhmätasolla oli ilo huomata.

ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana:

Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi • Lasten erilaisuus oppijoina • Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa jaarvioinnissa • Laaja-alaisen osaamisen huomiointi • Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisestitarkoituksenmukainen yhdistely


Huomioimme erilaiset oppijat ja järjestämme mahdollisuuden erilaisiin oppimistapoihin. Pienryhmät, parityöskentely, koko ryhmä, toiminnallinen oppiminen, pöytätyöskentely.

Eriytettyä toimintaa lasten omista tavoitteista käsin.

Lasten kokoukset 2-3 kertaa kauden aikana. Toiminnan suunnittelua ja arviointia. Lapsilta nousseet mielenkiinnon kohteet toiminnalle.

Teemana vuodelle Seikkailujen eskari, lapsilta tullut idea taikametsästä, jota toteutamme eri tavoin.


Arviointi

Erilaisten oppijoiden huomiointi arjessa. Esim. kuvien käyttö -> koko ryhmä hyötyy.

Eriytetyt tavoitteet -> lasten kokoisia haasteita ja tavoitteita.

Lasten kokouksia pidettiin syksyllä pari kertaa, keväällä oli enemmän arjen keskustelua, joissa lapset tulivat kuulluksi. Taikametsää toteutettiin eri tavoin, ideoita paljon lapsilta.

LEOPS-keskustelut näyttämässä lapsen vahvuuksia ja johtamassa toimintaa. Esim. lasten oma keksimä balettiesitys koulun ja esiopetuksen yhteisessä joulujuhlassa.


Kielen rikas maailma:

Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuudenkehittymistä, kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa


Tekemällä ja toimimalla oppiminen

Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: lorut, sadut, sanat, tavut, äänteet, kirjoitettu kieli puheeksi.

Kirjastoauton viikoittainen käyttö ja satuhetket lasten kirjallisuuden parissa.

Tablettien käyttöön tutustuminen erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.

Kirjainten läpikäynti, kerran viikossa uusi kirjain. Kirjainmuodon harjoitteleminen eri tavoin, kynä, muovailuvaha, liitu, tabletti. Seikkailujen esiopetusmateriaali tukena.

Ryhmän lasten kotikielien näkyminen arjessa, päivät, laulut, lorut

Myönteisen palautteen antaminen


Arviointi

Toiminnan tavoitteet saavutettu kirjatun mukaisesti.

Ryhmän kotikieliä ei käyty lauluin, mutta saduin ja tarinoin sekä arjen tilanteissa.


Ilmaisun monet muodot:

Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen •Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa;mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? • Miten lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa• Kulttuuritarjonnanhyödyntäminen • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?


Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: laulu, soitto, rytmi, ompelu, maalaus, piirtäminen, loruttelu, tanssi, draama jne.

Lapsilla mahdollisuus spontaaniin ilmaisuun: omat esitykset

Kädentaidoissa lasten omat ideat ja niiden toteuttaminen

Kierrätysmateriaalin käyttö ja vuodenaikoihin liittyvä taide

Taikametsän ideointi lasten ajatusten pohjalta, esitykset,

Huomioidaan toiminnassa lasten uskonnollinen vakaumus. Vanhempien kanssa yhteiset sopimukset mihin lapsi saa osallistua.

Kulttuuripolkuun osallistuminen


Arviointi

Tavoitteet toteutuivat kirjatun mukaisena.

Taikametsä oli lapsille tärkeä, lapset kokivat työskentelytavat itselleen ominaisiksi, toinen tanssien, toinen piirtäen.

Vierailimme paikallisella kierrätysasemalla ja hyödynsimme metalliromua taidetöissä

Seurakunnan tapahtumiin osallistuttiin perheiden toiveiden mukaisesti.

Kulttuuripolkuun osallistuminen, lapset olivat innokkaita.


Minä ja meidän yhteisömme:

Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyysja ajankohtaiset asiat) • Miten edistämme lasten eettisen ajattelun kehittymistä • Miten toteutamme katsomuskasvatusta • Mitenvahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään


Retket lähiympäristöön

Tunnekorttien käyttäminen osana arkea. Huomaa hyvä- toimintakortit

Hyvien käytöstapojen harjoitteleminen. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen.

Ryhmän yhteisten sääntöjen pohtiminen ja niihin palaaminen säännöllisin väliajoin. Sallimusten puu: Mitä saamme tehdä?

Lapsilla mahdollisuus pohtia, ihmetellä, kysellä ja yhdessä keskustella.

Eri juhlapyhiin tutustuminen lasten kanssa yhdessä tietoa etsien. Eri kulttuurien huomiointi.

Lasten eri katsomusten huomiointi toiminnassa. Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen kirkkoretkelle.

Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.


Arviointi

Retkeilimme lähes viikoittain metsään. Huomaa hyvä- kortteja käytimme osana toimintaa aktiivisesti. Kehitämme tätä edelleen.

Sallimusten puu jäi syksyn jälkeen pois käytöstä. Positiivisen asenteen viljelemistä jatkoimme keväällä.

Opetuksessa toimittiin yhteistyössä perheiden kanssa.


Tutkin ja toimin ympäristössämme:

Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun •Miten edistämmeympäristökasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvienkäsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) • Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niidenominaisuudet ja toimivuus)


Tekemällä ja toimimalla oppiminen

Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: lukukäsite, numeromerkki, lukujono, sijainti, ylhäällä ja alhaalla, geometria, enemmän, vähemmän jne.

Lasten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen

Luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina sekä luonnon tutkimista eri aistein sekä havaintovälineiden avulla

Tablettien käyttöön tutustuminen erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.

Arjen teknologisten ratkaisujen ihmetteleminen lasten kysymyksien ja ihmettelyiden kautta


Arviointi

Arjen matematiikan ja toiminnan kautta matematiikan ajattelua. Lto toteutti matematiikan täydennyskoulutuksen tehtäviä ja antia yhdessä lasten kanssa (Luma-täydennyskoulutus).

Luonto on jo koulun pihalla, metsän näkeminen ja luonnon tarkastelu luupein ja suurentavin laittein. Valokuvasimme myös.

Tabletteja käytettiin aktiivisesti toiminnassa.


Kasvan ja kehityn:

Käsitellään liikunnan,ruuan,kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista

Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona,materiaalien ja välineiden saatavilla olo myös omaehtoisen toiminnan aikana) • Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteidentoteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) • Miten pohdimme kohtuullisen kuluttamisen merkitystä • Mitenohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) • Miten annamme lapsilletietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen


Mahdollistetaan monipuolinen liikunta päivittäin.

Vapaan leikin tilanteissa mahdollisuus liikkumiseen (käytävät/tyhjät luokat)

Ohjattuun uintiopetukseen osallistuminen 2 kertaa lukuvuodessa.

Erilaisten ruokien maistelu, niihin tutustuminen, ruokajätteen vähentäminen ja hyvät pöytätavat. Mahdollisuuksien mukaan leivonta ja sadonkorjuuherkkujen maistelu. Sapere- ruokakasvatusmenetelmän liittäminen laaja-alaisten osaamisen alueisiin.

Päivittäiseen hyvinvointiin liittyvien asioiden läpikäynti ja opastaminen omatoimisuuteen.

Kestävään elämäntapaan tutustuminen. Kujalan retki, ympäristökasvattaja vierailee.

Liikenteessä turvallinen liikkuminen ja sääntöjen noudattaminen. Turvaliivien käyttäminen esiopetusmatkoilla ja retkeillessä.

Ohjaaminen omatoimisuuteen hygieniaan liittyvissä asioissa, kuten vessakäynneissä, niistämisessä, käsienpesussa jne.


Arviointi

Toiminnan tavoitteet saavutettu kirjatun mukaisesti.

Liikunta toteutui varsinkin ulkona, myös käytävissä/tyhjissä luokissa.

Saperea toteutimme leipoen, raastaen ja tutkien. Pääsimme myös sponsorin (Artjärven Aurinko) ansiosta Varpion puutarhalle keväällä 2019.

Kujalan retki jäi toteutumatta esiopetuksesta riippumattomista syistä. Ympäristökasvattaja Satu Kaarla vieraili syksyllä 2018.

esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus...kirjaaminen ja arviointi. aktiivinen lasten...

Documents