Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto –

Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

K ÄV E LYO PA S

Ve r s i o 2 017

E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T

K A U K L A H T I

Versio 19.9.2017

24 kohdetta • 5 tietolaatikkoa • pääreittien pituus 6 km

Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2017

Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi

Valokuvat Mikko Perkko / EKYL sekä Espoon kaupunginmuseo (EKM) ja

kaupunkisuunnittelukeskus (KSK)

Yhteistyössä Espoon kaupunki, Kauklahti-seura ry ja Pro Espoonjoki ry

Kiitos tiedoista mm. Tryggve Gestrin, Aila Harmaajärvi, Karolina Kouvola,

Erkki Lindell, Tia Lähteenmäki, Eija Saarikko, Anssi Savisalo,

Sami Suviranta ja Hanne Österberg

Kotikaupunkipolun laatimista ovat rahoittaneet Museovirasto,

Svenska Kulturfonden, Uudenmaan Kulttuurirahasto ja Espoon kaupunki

ISBN 978-952-68803-0-3

Aineisto on netissä:

www.ekyl.fi/espoon-kotikaupunkipolut

www.espoo.fi/kotikaupunkipolut

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981

perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja

palveluorganisaatio. Liitolla on 48 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota.

www.ekyl.fi

Kotikaupunkipolut ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille

asukkaille, koululaisille, kesävieraille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille.

www.kotikaupunkipolut.fi

E S P O O N KO T I K A U P U N K I P O L U T

K A U K L A H T I

3

J O H D A N T O Kauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja seutuja jo kivikaudelta alkaen. Nykyises-

täkin kulttuurimaisemasta löytyy jälkiä 1200-luvulta 2000-luvulle, hansakaupasta

lasiteollisuuteen ja erikoiskahveihin. Valtakunnalliset asuntomessut 2006 tekivät

tunnetuksi radanvarren “pikkukaupungin”. Siitä alkoi uusin kasvuvaihe: 11 vuodessa

koko Suur-Kauklahden väkiluku on kasvanut 75 % ja lähestyy jo 10 000 henkeä.

Kauklahden idyllistä miljöötä on nähty monissa elokuvissa, viimeksi musikaalissa

Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010). Espoon ensimmäinen elokuvateatteri

puolestaan aloitti täällä Bio Esbo -nimellä jo vuonna 1942.

Tämä kotikaupunkipolku kiertelee Köklaxin historiallisella kylätontilla ja uusim-

missa kortteleissa, kiipeilee kallioille ja laskeutuu Espoonjoen laaksoon. Kävellen

pääsee lähelle kohteita ja tekemään havaintoja omin aistein, mutta muistathan kunni-

oittaa yksityisiä pihapiirejä!

K I R J A L L I S U U T T AEspoo – oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon kansakoulut 1871–1921. Veli Nurmio 1991, Espoon kaupunginmuseo

Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon

kaupunginmuseo

Halmeen leipomo 90 vuotta – Halmes bageri 90 år. Inte av bröd allena.. Ei yksin

leivästä.. En familjekrönika kring ett bageri där hantverkstraditionen alltjämt

lever. Perhekronikka leipomosta jossa käsityöperinne elää edelleen. Christian

Mehlem 1989

Kauklahti, kotikylämme. Marja-Liisa Lindell 2008

Kylä – keskiaikaa Itämeren rannalla. Espoon kaupunginmuseo 2008

Kylä-Espoo. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2008

Leve Köklaks hurtiga brandkår. Kauklahden VPK 1929–2009. Georg Strien 2009,

Kauklahden vapaaehtoinen palokunta

Lyseosta lyseoksi. Juhlakirja. Espoon yhteislyseon koulu ja Espoon yhteislyseon lukio

2002

Muinaisaikojen Espoo. Jüri Kokkonen 1990, Espoon kaupunginmuseo

Sata lasissa. Kauklahden Pyrinnön historia 1914–2015. Esa Lahtinen 2016, IFK

Grankulla

Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja 1873–1990. Kari Jormakka 1991

Välähdyksiä keskiajasta - Glimtar ur medeltiden. Espoon kaupunginmuseo 1999

4 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

1 Kappeli ja kylätonttiKappeli valmistui 2006 sopivasti Espoon

asuntomessujen yhteydessä, suunnittelija

Olli Pekka Jokela. Kallion kylkeen porras-

tuva tiilinen rakennus on vakaa maa-

merkki pääväylän varrella. Vaaleassa ja

valoisassa kappelisalissa on 150 paikkaa

ja siihen voidaan yhdistää pienempi moni-

toimitila. Talossa on myös toimistotiloja

ja pohjakerroksessa kokoontuvat lapsi-,

nuoriso- sekä aikuistyön kerhot.

Alttarimaalaus on kauklahtelaisen tai-

teilijan, professori Markku Hakurin Pyhä

ehtoollinen. Kirkkotekstiilit ovat Norma

Heimolan suunnittelemat. Urut ovat vuo-

delta 2009, saksalaisen Paschen Kiel Orgel-

baun valmistamat. Kappelisalin kulmassa

ovat näkyvissä neljä kirkonkelloa. Niillä

voidaan soittaa 18 eri melodiaa, jotka on

säveltänyt kanttori Petri Koivusalo.

Kappeli on Köklaxin keskiaikaisella

kylätontilla, joten ennen rakentamista

tehtiin alueella pelastuskaivaus. Silloin

löytyi esineistöä ja talojen rakenteita

1200-luvulta alkaen. Kylänmäen kautta on

kulkenut keramiikkaa ja kivitavaraa sekä

rahoja Itämeren piiristä. Näitä on näy-

tillä kappelissa. Kaivausalueen reunasta

kappelin läheltä löytyi kristillinen kylä-

kalmisto. Hautausmaa on ilmeisesti ollut

käytössä jo ennen Espoon kirkon raken-

tamista. Etupihalla on opastaulu, jonka

takana lisätietoa muinaismuistoista.

Kauklahden varhaisia vaiheita Köklaxin kylä on ollut asuttu viimeistään 1200-luvun keskivaiheilta. Säilyneissä kirjal-

lisissa lähteissä se mainitaan ensi kertaa vuonna 1451. Seuraavalla vuosisadalla kylä

oli Espoon suurimpia. Vesireittien ja maanteiden yhtymäkohtana se on ollut otollinen

kauppapaikka ja myös kauklahtelaiset itse harjoittivat talonpoikaispurjehdusta han-

sakaupunki Rääveliin – kruunun estoyrityksistä huolimatta. Purjehtijana kunnostautui

muiden muassa Basansin talon isäntä, nimismies Erik Basse.

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoonkartanon vuonna 1556 Köklaxin naapuriin

Espobyhyn, Mankinjoen ja Kuninkaantien risteykseen. Prinssi Juhana ehdotti myös

kaupungin ja linnoituksen perustamista tänne, mutta asia unohtui pian alkaneissa

perimysriidoissa. Ramsayn suku on omistanut kartanon vuosina 1756–1824 ja uudel-

leen 1914 alkaen. Kartanolla oli tiilitehdas ja laivaveistämö sekä edelleen käytössä

oleva Suomen ensimmäinen kiviholvisilta vuodelta 1775.

Mankinjoella on myös Espoon nimen alkujuuri, joka juontuu Espobyn kylän haa-

voista (ruots. asp). Yksittäinen haapapuu kestää tuskin sataa vuotta, mutta sen juu-

rakko voi elää tuhat vuotta, selvitä metsäpaloista ja tuottaa jatkuvasti uusia vesoja.

Tallinnassa 1650 lyöty yhden äyrin kolikko

Kauklahdesta, Museoviraston kokoelma.

Matt

i H

uuhka

/ EK

M

5

2 KauppamäkiKauklahden vanhaa tunnelmaa voi aistia

elävällä kaupparaitilla, joka sai vuonna

1993 kadunnimen Kauppamäki. Kaikki

vanhemmat rakennukset raitin varrella

on suojeltu.

Numero 2:n alatalossa palveli aikanaan

posti. Vuodesta 1995 on toiminut Kauk-

lahden kukka, joka perustettiin 1988

Varubodenin vajassa. Nro 4 puolestaan

on komea puhelinyhdistyksen talo, jota

on arveltu Lars Sonckin piirtämäksi. Nyt

se on asuntoina, edelleen pihalla seisoo

linkkimasto. Tontilla on yksi rakennus-

paikka käyttämättä. Tien toiselle puolelle

on kaavaan merkitty aukio ja nimi Suola-

tori paikkaan, jossa metsikön kätköissä

toimi eräässä vaiheessa “kuusibaari”.

Espoon tuomiokirkkoseurakuntaEspoon seurakunta on toiminut katolisena jo vuonna 1458. Sen itsenäistymisestä

Kirkkonummen seurakunnasta lasketaan myös Espoon kunnallisen itsenäisyyden alku.

Luterilainen uskonpuhdistus toteutettiin 1527: samalla kuningas Kustaa Vaasa takava-

rikoi kirkon ylimääräisen omaisuuden.

Seurakunta jaettiin kahtia suomen- ja ruotsinkieliseen vuonna 1950. Espoon

suomalaisesta seurakunnasta lohkaistiin 1960 Tapiolan seurakunta ja 1964 Kanta-

Espoon, Leppävaaran ja Etelä-Espoon seurakunnat. Kanta-Espoosta tuli Espoon

tuomiokirkkoseurakunta, kun Espoon hiippakunta aloitti toimintansa 1.1.2004. Laa-

jalla alueella toimivalla seurakunnalla on tuomiokirkon lisäksi 10 kappelia ja jäseniä

vuoden 2015 lopussa 47 670.

Kauklahden Kauppamäki on Espoon vanhin elävä kaupparaitti.

Mik

ko P

erk

ko

6 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

Kauklahden asioista voi lukea netin

ohella ilmoitustaulusta, jota ylläpitää

aktiivinen kaksikielinen kaupunginosayh-

distys Kauklahti-seura – Köklaxgillet,

perustettu 1972. Yhdistys järjestää vuo-

sittain mm. Kauklahti-päivän ja Elävän

joulukalenterin, julkaisee kylälehteä sekä

pitää yhteyksiä ja vaikuttaa monin tavoin

kaupunginosan parhaaksi.

Numero 3:ssa toimii Kauklahden van-

hin edelleen toimiva yritys, Halmeen

leipomo. Vastapäätä Halmetta entisessä

kauppias Sundellin talossa oli Porkka-

lan parenteesista evakkoon muuttanut

Kyrkslätts Handelslag ja sittemmin Varu-

boden, vuodesta 2012 kahvila-ravintola

Brunnsdal.

Raitin päätteenä Kuninkaankartanon-

tiellä on liikerakennus, jonka kulmissa

näemme komeat klassiset valepylväät.

Halmeen leipomon perustaminenTurkulainen Emil Halme perusti leipomon vuonna 1899 Kauklahden naapurikylässä

Kurttilassa, Smedsin taloon kuuluneessa muonamiehen talossa. Leipää myytiin tiili-

tehtaiden työläisille. Kun Turun rataa alettiin rakentaa, leivän kysyntä kasvoi. Vuonna

1901 Halme osti maata Sakan tilan isännältä Mauriz Hagmanilta tästä hyvältä paikalta

teiden risteyksestä ja läheltä tulevaa asemaa. Ensimmäinen oma talo valmistui

samana vuonna vuonna käsittäen leipomon, varaston sekä asunnon. Tämä puutalo on

edelleen pystyssä mäen päällä. Tiilitalon vanhin osa on vuodelta 1928 ja rakennusta

on laajennettu useaan otteeseen. Massiivinen uuni on ollut lämpimänä yhtäjaksoisesti

vuodesta 1952. Leipomo on edelleen saman suvun omistuksessa ja johdossa.

Mik

ko P

erk

ko

7

Talossa on aikoinaan toiminut mm. Berg-

strömin lihakauppa. Syksyllä 2016 aloitti

Maxin kala ja saavutti heti suursuosion.

3 KuninkaantieSuuri rantatie eli Kuninkaantie oli keski-

ajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki

Turusta Viipuriin muodostaen samalla

keskeisen osan Bergenin ja Pietarin väli-

sestä postireitistä 1300-luvulta alkaen.

Kuninkaantietä ovat käyttäneet satojen

vuosien aikana niin kuninkaat kuin kulku-

ritkin matkoillaan Suomen halki.

Kuninkaantien merkitys kasvoi entises-

tään, kun Helsingistä tuli Suomen pää-

kaupunki 1812. Se palveli maan päätienä,

kunnes pohjoista, suorempaa reittiä

käyttävä Turuntie valmistui vaiheittain

1930–50-luvuilla. Vanhaa keskikaikaista

tielinjaa on jäljellä Espoossa monin pai-

koin, mm. tässä Emil Halmeen tien ja

Erik Bassen tien nimillä.

Sakan tila oli näillä main Kuninkaan-

tien eteläpuolella. Siellä toimi vuosina

1897–1902 Espoon ensimmäinen suomen-

kielinen kansakoulu, joka oli aloittanut

vuonna 1891 Kauklahden Åminnen karta-

non siipirakennuksessa. Sittemmin koulu

siirtyi kirkonkylään pitäjäntupaan.

Kuusi tammea Erik Bassen tien etelä-

puolella suurien kerrostalojen lähellä

on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä

vuonna 1984. Vanhimpien iäksi on arvi-

oitu 200–250 vuotta ja paksuimman

ympärysmitta on metrin korkeudelta

mitattuna noin neljä metriä.

4 BassenmäkiBassenmäessä on hienosti säilynyt 1900-

luvun alun kylämiljöö hiekkateineen,

jykevine kiviaitoineen ja puutarhoineen.

Monia Bassenmäen taloja rakennutti

Axel Gröndal, jonka kumppanina ollut

kirvesmies Frans Olin loi alueen ilmeen.

Huomaa etenkin tornillinen huvila nume-

rossa 8 sekä sympaattinen pikkumökki

numerossa 7. Kaikki vanhat rakennukset

on suojeltu.

5 Kauklahden VPK:n taloVapaapalokunta on perustettu vuonna

1929. Sen ensimmäinen paloasema oli

pieni vaja hevosvetoisen kärryn säilyttä-

mistä varten. Rakennusta on sittemmin

laajennettu useaan otteeseen ja se on re-

montoitu viimeksi 2004.

Kauklahden VPK toimii nykyään Länsi-

Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimus-

palokuntana. Hälytysosastoon kuuluu 27

henkeä, lähtöjä tulee vuosittain noin 30.

Lisäksi toimivat nuoriso-, seniori- ja nais-

osasto palokunnan koko vahvuuden ol-

lessa 60 henkeä. Pääkalustona on sammu-

tusauto tunnuksella LU441. Espoossa on

vakinaisen palokunnan reservinä kuusi

vapaaehtoista sopimuspalokuntaa. Päivys-

tyksen lisäksi ne järjestävät avoimia yleisö-

tapahtumia ja alkusammutuskoulutusta

mm. valtakunnallisena 112-päivänä.

Aikanaan vapaapalokunnilla oli suu-

ri merkitys itse palontorjunnan lisäksi

myös eri väestönosien yhdistämisessä

toimimaan yleisen edun nimissä. Varain-

hankintaa varten Kauklahdenkin palo-

asemalle tehtiin juhlasali, jossa on pieni

näyttämö ja pöytäjuhliin mahtuu noin 70

henkeä. Paloasemalla on myös kunnos-

tettu Chevrolet-museopaloauto, joka on

suosittu vetonaula myös lähiseudun palo-

kuntien tapahtumissa.

8 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

6 Palolampi ja metsäPalolampi on osin kalliorantainen erä-

maalampi, joka laskee Bassenkyläntien

suuntaan. Veden korkeutta on nostettu

1900-luvun alussa patoamalla entinen

soinen painanne. Palolammessa esiintyy

EU:n luontodirektiivin tiukasti suojele-

mia viitasammakoita, jotka voivat elää

jopa 10-vuotiaiksi. Lammen luota alkaa

kaupungin ylläpitämä ulkoilureitti ja tal-

visin valaistu 1,2 km:n latu. Hyvillä lu-

milla siltä on yhteys Nuuksioon ja Luuk-

kiin – toisaalta Vantaan kautta Helsingin

Töölönlahdelle saakka.

Bassenmäeltä koilliseen jatkuu laaja

metsäalue, joka Uudenmaan maakunta-

kaavassa on osa Espoon keskuspuiston ja

Nuuksion järviylängon välistä ekologis-

ta käytävää. Siellä on kalliomännikköjä,

kuivahkoja mäntymetsiä ja sekametsiä,

joissa mm. järeitä haapoja. Lahopuuta

on runsaasti. Lintuja mm. pyy, idänuuni-

lintu, tiltaltti, pikkusieppo ja pikkutikka.

Näkinmetsän lepakoiden ja liito-oravien

elinolojen turvaamiseksi Bassenkylän

kaavoitusalueen rajausta tarkistettiin.

Palolammen pohjoispuolella on arvokas

suo, tyypiltään puutonta luhtanevaa sekä

ruohoista saranevaa. Sen kasvilajistoon

kuuluvat luhtavilla, pullosara, järvikorte,

raate, kurjenjalka, karpalo sekä pyöreä-

lehtikihokki. Itäkulmassa on luhtavillaa,

riippasaraa ja suovalkkua, joka on uhan-

alaisena rauhoitettu. Yhä idemmäs kui-

vemmalle maalle mentäessä neva muuttuu

korveksi ja lopulta tuoreeksi kankaaksi.

7 AsuntomessualueSuomen Asuntomessut -osuuskunta

ja Espoon kaupunki järjestivät siihen

saakka urbaaneimmat asuntomessut

Kauklahdessa kesällä 2006. Entisille

pelloille Kauklahden keskustan tuntu-

maan rakentui 13 hehtaarin tiivis

pikkukaupunkimainen messualue, johon

nousi omakotitaloja, pari- ja rivitaloja

sekä pienkerrostaloja. Esittelykohteissa ja

oheistapahtumissa vieraili 174 000 kävi-

jää sekä 30 kutsuvierasryhmää Skotlantia

myöten. Kauklahti sai messuista runsaasti

näkyvyyttä, 263 asuntoa ja 600 asukasta,

uusia katuja ja puistoja sekä päiväkodin ja

kylätalo Palttinan.

Messualueen erikoisin kokeilu on Kotilo

(Puuhkalakintie 2), ulkoa ja sisältä päre-

pintainen, yhtenäisenä tilana itsensä

ympäri kiertyvä talo, jonka suunnitteli ja

rakensi kodiksi ja toimistoksi arkkitehti–

kirvesmies Olavi Koponen, vuodesta 2008

taiteilijaprofessori. Yleisöäänestyksessä

parhaaksi messutaloksi valittiin Rauta-

ruukin teräsrakenteinen Kuulto (Puuhka-

polku 22), suunnittelija Asko Kaipainen.

8 Kylätalo PalttinaValmistui asuntomessuille 2006. Ylei-

sen arkkitehtuurikilpailun voittaneen

ehdotuksen teki Mikael Gylling ollessaan

vielä arkkitehtiopiskelija. Rakennus on

puurunkoinen. Näyttävä pylväikkö antaa

viitteen klassiseen rakennustaiteeseen ja

korostaa talon julkista luonnetta. Projekti

on esitelty Arkkitehti-lehdessä 5/2006 ja

Puu-lehdessä 1/2007.

Kylätalo Palttina sijoittuu avaran

keskuspuiston reunaan. Talo ajateltiin

uusien ja vanhojen kauklahtelaisten

kohtaamispaikaksi: kokousten, perhejuh-

lien ja muiden tapahtumien pitämiseen,

mutta käyttöaste on ollut toivottua vähäi-

9

sempi. Pysyviä toimintoja ovat ympäristö-

teemainen päiväkoti sekä asukaspuisto,

jossa on ohjattua ja vapaata toimintaa

lapsille ja lapsiperheille.

Talon eteläpuolella on kivetty tori, joka

jäi asuntomessujen jälkeen vähälle käy-

tölle ja osa sen reunojen tonteista tyhjiksi.

Vuonna 2015 valmistui 38 asunnon kort-

teli, jonka kivijalassa on liiketiloja. Klip-

pinkitie 7:ssä on samantyyppinen varaus.

Palttinapuistossa on monipuolinen

leikkivarustus ja tilaa temmeltää. Kivi-

aidan vieressä “laiduntavat” päiväkodin

lasten piirustusten mukaan tehdyt profiili-

veistokset. Ne on äskettäin maalattu uudel-

leen lasten toimesta ja näin veistoksia ei

tee kenenkään mieli sotkea. Maisemasilta

ylittää puroon tehdyn hulevesialtaan.

9 Nuorisoseurantalo ValhallaNuorisoseura Esbo Västra Ungdoms-

förening on yksi Espoon vanhimmista

lajissaan. Se perustettiin 1906, kun kolme

vuotta aiemmin aloittanut, koko Espoon

kattanut Esbo ungdomsförening jaettiin

neljään osaan.

Seura osti täältä tontin 1910 ja teki en-

sin rinteen alle urheilukentän ja tanssila-

van. Seurantalo Valhalla valmistui 1925

rakennusmestari Ivar Ståhlen suunnitte-

lemana. Toiminta on ollut siitä lähtien vil-

kasta: tansseja, ohjelmallisia iltamia, ur-

heilukilpailuja, voimistelua, opintopiirejä.

Vuonna 1947 nuorisoseura alkoi julkaista

omaa lehteä nimeltään Köklax Pressen.

Rakennus on suojeltu ja moneen ker-

taan korjattu. Viikinkimytologiassa Val-

halla on kuolleiden soturien asuinsija,

jumalten kodin Asgårdin juhlasali, jossa

Odin kestitsee sotureita vierainaan.

Ragnarökin koittaessa he sitten taiste-

levat viimeisen kerran Odinin rinnalla.

Skandinaavisia aiheita on myös lähistön

kadunnimistössä.

As.oy Espoon Kaupunkivillojen kortteli Palttinapuiston reunalla tuo mieleen vanhat

puutalokaupungit. Rakennukset suunnitteli rinnetontille Marja-Riitta Norri.

Ona

Sarj

anen /

KS

K

12 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

10 August Ramsayn puistoLaajempaan puistoon kuuluva kallion-

alusketo on erittäin merkittävä espoo-

lainen perinneympäristö ja rauhoitettu

luonnonsuojelualueeksi vuonna 2006.

Sen kasvilajisto on monipuolinen ja useat

lajit huomionarvoisia.

Yläosan kalliokedolla viihtyvät parhai-

ten keto-orvokki, mäkitervakko ja aho-

suolaheinä. Alapuolisen pienruohoniityn

valtalajeja ovat uhanalainen keltamatara,

mäkikaura ja aholeinikki. Harvinaisia

ovat heinäratamo, kartioakankaali, mäki-

kaura, valkolehdokki sekä ketoneilikka.

Mäkikuismaa on käytetty lääkekasvina

mm. ihmisten sisäloisia vastaan sen sisäl-

tämän hyperisiinin vuoksi – tosin tämä

saattoi tappaa myös potilaan.

Paikka on monien perhoslajien mieleen.

Ritariperhonen, pikkukultasiipi ja pune-

mittari kuuluvat kedon lajistoon.

Maisemallisesti koko August Ramsayn

puisto on hienoa kallioaluetta. Se on kuu-

lunut Espoonkartanoon ja ehkä toiminut

aikoinaan laidunmaana. Kasvilajisto on

säilynyt ohuen multakerroksen ja hieman

syrjäisen sijainnin ansiota. Viime vuosi-

na ketokasvillisuutta on ylläpidetty sään-

nöllisesti Espoon kaupungin toimesta.

11 HansavalkamaOnnistuneiden asuntomessujen vana-

vedessä vuonna 2007 päätettiin Hansa-

valkaman rakentamisesta. Asemakaava

sisältää toistakymmentä korttelia kaksi-

kerroksisia rivi- ja omakotitaloja, urheilu-

puiston, kaupunkipuistoja, paikan kah-

delle lähikaupalle sekä päiväkodille.

Rakentaminen pääsi vauhtiin 2012.

Asukasmäärätavoite on noin 740.

Valkamanraitti noudattaa Espoon-

kartanon 1600-luvun tilustien suoraa lin-

jaa peltojen halki merenrantaan. Uudelle

asuinalueelle identiteettiä luo nimistö,

jonka päälinjat hahmotteli Espoon ni-

mistötoimikunta jo 1969. Teemoina ovat

talonpoikaispurjehdus, hansakauppa ja

sisämaankauppa. Nämä kohtasivat var-

sinkin 1500-luvulla, kun kauppa mm.

Räävelin (eli Tallinnan) porvarien kanssa

oli huomattava elinkeino Köklaxin kylän

asukkaille. Tätä ajatellen sopii hyvin, että

lähikauppaa Hansavalkamanaukiolla pi-

tää nyt saksalainen Lidl-ketju.

12 NõmmenpuistoEspoon ystävyyskaupunki Nõmme perus-

tettiin vuonna 1878 huvilayhdyskuntana

Tallinnan eteläpuolelle, Paldiskin radan

varteen ja se sai kaupunkioikeudet 1926.

Vuodesta 1940 Nõmme on ollut Tallinnan

kaupunginosa, säilyttäen kuitenkin oma-

kotivaltaisen luonteensa neuvostoaikojen

läpi. Asukkaita nyt noin 40 000.

Espoolla on kymmenen ystävyyskau-

punkia eri puolilla maailmaa. Niistä seit-

semän pitkäaikaisimman ystävyyspaikka-

kunnan mukaan on nimetty puisto tai

aukio.

13 Hansakallion kouluKauklahden kansakouluksi vuonna 1958

valmistunut rakennus on Heikki ja Kaija

Sirenin suunnittelema. Se peruskorjattiin

ja laajennettiin 2009–11 Aarne von Boeh-

min suunnitelman mukaan. Elokuussa

2016 otettiin käyttöön lisätilaksi urheilu-

kentälle rakennettu paviljonki.

Nyt peruskoulun ala-asteena toimivas-

sa koulussa on noin 500 oppilasta luokilla

13

1–6 sekä lisäksi esikoululaiset. Koululla

on mm. shakki- ja parkour-kerhot. Iltai-

sin ja viikonloppuisin tiloissa on monien

urheiluseurojen toimintaa.

Hansakallion koulu on mukana opetus-

ministeriön hankkeessa, jossa kokeillaan

vaaleilla valittavan oppilasparlamentin

käyttöä kouluyhteisön vahvistamisessa ja

oppilaiden osallistumiseen kannustami-

sessa 3.–6. luokalla.

Kauklahden koulukampus tarjoaa yhte-

näisen peruskoulun kaltaisen koulupolun,

joka jatkuu luontevasti Hansakallion ku-

peessa Espoon yhteislyseon koulussa ja

lukiossa.

14 Espoon yhteislyseon koulu ja lukio

Perustettu 1962 valtion oppilaitoksena,

joka vuonna 1977 peruskoulu-uudistuk-

sen myötä muutettiin kunnalliseksi kou-

luksi. Vaikka yläaste ja lukio silloin ero-

tettiin hallinnollisesti toisistaan, nämä

toimivat edelleen samassa rakennuksessa

tiiviissä yhteistyössä.

Koulurakennus on vuodelta 1968, ala-

asteen tavoin Heikki ja Kaija Sirenin

suunnittelema. Aikakautensa tyylikäs-

tä modernismia edustava rakennus on

huolellisesti peruskorjattu 2005–06.

Ilmavassa monitoimiaulassa on Eila Ek-

man-Björkmanin suurikokoinen värikäs

seinämaalaus.

Yläkoulussa on liikuntaluokka sekä lu-

kio-opiskeluun suuntautunut lisäluokka

eli kymppiluokka.

Samassa pihapiirissä omassa raken-

nuksessaan toimii Kauklahden kirjas-

to jo vuodesta 1987. Kirjasto tekee tiivistä

yhteistyötä koulujen kanssa sekä järjestää

tiloissaan monenlaista toimintaa, mm.

satutunteja ja käsityökerhoja eli neule-

kahviloita. Uutena kokeiluna on otettu

käyttöön omatoimiaukioloajat: henkilö-

kunta on edelleen paikalla normaalisti,

mutta kirjastokortilla ja pin-koodilla pää-

see kirjastoon joka päivä klo 7–22.

15 Vanhoja rautatien asuntoja

Rautateiden rakentaminen merkitsi uu-

den tekniikan ja siihen liittyvien uusien

ammattien leviämistä. Junaliikenteen

sujuminen edellytti runsaasti henkilö-

kuntaa. Niinpä asemien yhteyteen raken-

nettiin valtion toimesta asemapäälliköi-

den ja muiden rautatieläisten asunnot ja

muut tarvittavat rakennukset yhtenäisinä

kokonaisuuksina.

Kauklahdessa on Espoon parhaiten

säilynyt tällainen asemanseutu. Se on

nykyään jäänyt hieman teiden ja uudisra-

kentamisen puristuksiin ja osa vanhoista

rakennuksista purettu. Säilyneet kolme

asuintaloa ja viisi talousrakennusta on

visusti suojeltu Museoviraston toimesta

valtakunnallisesti merkittävänä kulttuu-

riympäristönä.

16 Elä ja asu -seniorikeskusValmistui 2012, suunnittelija Kirsi Sivén.

Kauklahden seniorikeskus oli Espoon en-

simmäinen vanhustenhoidon uuden kon-

septin mukainen keskus, joka yhdistää

eri asteiset hoiva-asumisen muodot jous-

tavasti: avoimia senioripalveluita alueen

ikäihmisille, kodinomaista omatoimista

asumista 74 asunnossa sekä tarvittaessa

ympärivuorokautista hoivaa. Tarkoitus

on, että asukkailla säilyy yksityisyys ja

14 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

yhteisöllisyys, itsemääräämisoikeus sekä

toimintakyky mahdollisimman pitkään.

Ensimmäisen kerroksen palvelukeskuk-

sessa on lounasravintola ja kahvila sekä

liikunta-, kuntoilu- ja monitoimitilat, ko-

kous- ja saunatilat sekä kotihoidon toimi-

piste. Asiakkaille järjestetään virkistys-,

kulttuuri- ja liikuntatoimintaa sekä ryh-

mä- ja päivätoimintaa. Palveluitaan tar-

joavat fysioterapeutti, jalkojenhoitaja ja

kampaaja. Naapuritontille on luvassa li-

sää senioriasuntoja, joiden asukkaat voi-

vat hyödyntää elä ja asu -keskusta.

17 KieloLiikenneympyrän keskellä on Markku

Hakurin ympäristötaideteos Kielo, mate-

riaaleina teräs ja lasi. Valoilla varustettu

teos toimii kuin lyhty opastaen töistä pa-

laavat kauklahtelaiset kotiin. Espoon kau-

pungin tilausteoksen ensimmäinen versio

pystytettiin 2006 asuntomessuja varten

väliaikaisena. Asukkaiden toiveesta tilat-

tiin sitten pysyvä versio samalle paikalle.

Kauklahdessa asuva professori Mark-

ku Hakuri (s. 1946) on valmistunut taide-

maalariksi Suomen taideakatemiasta ja

valtiotieteen maisteriksi Helsingin yli-

opistosta. Hän on opettanut taidekouluis-

sa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ensim-

mäinen oma näyttely 1977, sen jälkeen

näyttelyitä ja tilaustöitä ympäri maail-

maa. Markku Hakurin taiteen lähtökoh-

tana on ympäristömme eläytyvä ja tulkit-

seva tarkastelu. Hakurin teoksia on niin

Suomen valtion, monien kaupunkien kuin

yksityisissäkin taidekokoelmissa.

18 RautatieasemaKauklahden asemarakennus valmistui

1903, kun Turun rata otettiin virallisesti

käyttöön. Aseman nimi oli aluksi Köklax,

mutta tehtailija Pekka Hakalan ansiosta

se sai myös suomenkielisen nimen Kauk-

lahti. Rakennuksen on suunnitellut Rauta-

tiehallituksen pääarkkitehti Bruno Gran-

holm, ja siinä näkyy kansallisromanttisia

ja kareliaanisia piirteitä. Asemapäällikkö

asui samassa rakennuksessa.

Rautatie toi Kauklahteen lisää teolli-

suutta ja muita yrityksiä, ja niiden muka-

na väkiluku kasvoi. Kauklahti oli varsi-

nainen liikenteen solmukohta. Asemalle

tultiin tietä pitkin sekä Sökön (Soukan)

että Vihdin suunnista, ja Kuninkaan-

tie kulki aseman vierestä. Lisäksi tänne

RantarataRantaradan ensimmäinen osuus Turusta Karjaalle valmistui 1899 ja seuraavana

vuonna alkoi Pasilan ja Karjaan välisen osuuden rakentaminen. Aikataulullinen

matkustajaliikenne käynnistyi 1.11.1902 ja rata avattiin virallisesti 1.9.1903. Aluksi

Espoossa oli asema vain kirkonkylässä ja Kauklahdessa sekä lisäksi seisake Kilon

kartanon lähellä. Matka Helsinkiin kesti 40–60 minuuttia.

Radan sähköistäminen alkoi Helsingistä 1960-luvulla – Turkuun saakka sähköt

saatiin 1995. Mutkaista rataa on korjailtu vuosien varrella nykyrahassa noin 500 mil-

joonalla eurolla. Myös Espoo–Lohja–Salo-oikoradasta on puhuttu jo vuosikymmeniä.

Viimeisin yleissuunnitelma valmistui 2010, hinta-arvio 1,5 miljardia.

15

pääsi soutamalla Espoonjokea ja Man-

kinjokea pitkin. Junassa vietiin elintar-

vikkeita Helsinkiin ja kuljettiin työ- sekä

vapaa-ajan matkoja. Sodan aikana asema

sai vaurioita, mutta säästyi tuholta.

Kun junaliikenteen Porkkalan vuokra-

alueen läpi sallittiin 1947 alkaen, Kauklah-

ti toimi raja-asemana. Vaunujen ikkunat

peitettiin luukuilla ja junaan vaihdettiin

neuvostoliittolainen veturi. Tätä 30 kilo-

metrin pituista rataosuutta sanottiin

“maailman pisimmäksi tunneliksi”.

Asemalaiturit uusittiin ja alikulkutun-

neli rakennettiin 1993. Lipunmyynti ase-

malla lopetettiin 1997. Rakennuksesta osa

on asuntona, osassa toimii taidestudio ja

kehystämö. Varsinainen asemahalli on

tyhjänä. VR ajaa Kauklahdesta Helsingin

seudun liikenne -kuntayhtymän tilaamia

vuoroja arkisin 44 kertaa Helsinkiin ja 23

Kirkkonummelle.

19 EspoonjokiEspoonjokilaakso on muisto jääkauden

jälkeisestä merenlahdesta. Geologisesti

se kuuluu kallioperän murroslaaksojen

ketjuun, joka jatkuu Kirkkonummelta

Tuusulanjärven kautta aina Lahden tie-

noille saakka.

Espoonjoen valuma-alueen laajuus on

132 km2 ulottuen Luukkiin ja Vantaan

Piispankylään saakka. Vesistöön kuuluu

myös useita järviä, suurimpina niistä Bo-

dominjärvi ja Pitkäjärvi. Itse Espoonjoki

alkaa virallisen määritelmän mukaan

Bembölessä, jossa Glimsån ja Glomsån

yhtyvät, ja laskee 7 km alempana Espoon-

lahteen. Joen keskivirtaama vaihtelee

voimakkaasti: kesäisin alle 1 000 litraa

sekunnissa ja tulva-aikoina yli 10 000.

Joessa on paljon ahventa ja haukea sekä

nyt myös meritaimenta ja vaellussiikaa,

kun Kauklahden koski kunnostettiin ELY-

keskuksen pilottihankkeena.

Jokivarressa on merkittävä osa Espoon

vanhinta kulttuurimaisemaa. Joki on muo-

dostanut aikanaan tärkeän kulkuväylän.

Edelleenkin se palvelee melontareittinä ja

ekologisena käytävänä. Espoonjoen luon-

to-, virkistys- ja kulttuurimaisema-arvoja

vaalii vuonna 2000 perustettu yhdistys

Pro Espoonjoki ry – Pro Esbo å rf.

Noin 1,5 km tästä yläjuoksulle päin on

Bensulsinsilta, kivinen museosilta.

20 Kauklahden lasitehtaan paikka

Kauklahdessa on pitkä teollinen perinne.

Lähistöltä oli helposti saatavissa savea,

jota tarvittiin tiilien valmistamisessa.

Espoonkartanon tiilitehtaasta vietiin tii-

liä jo 1700-luvulla Suomenlinnan raken-

tamiseen. Åminnen tiilitehdas nykyisessä

Kuusakosken rakennuksessa toimi 1920-

luvun alkuun, tuotantoa käytettiin mm.

Töölön kerrostaloihin.

Kauklahden lasitehdas toimi täällä

vuosina 1923–51. Se oli maamme mer-

kittävimpiä valaisinlasin tuottajia, yksi

Espoon suurimmista työllistäjistä ja erit-

täin merkittävä tekijä aikansa kauklah-

telaisten elämässä. Tehdas oli tunnettu

etenkin taidokkaasti puhalletuista opaali-

lasikuvuista. Kauklahdessa tehtiin myös

taidelasia. Espoon kaupunginmuseossa

on Kauklahden lasia esittelevä erikois-

näyttely 15.6.2016–3.9.2017.

Nyt paikalla toimii kierrätysliike-

toiminnan kansainvälinen edelläkävijä

Kuusakoski Oy.

16 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

Kauklahden lasitehdas 1923–1951Iittalan lasitehtaan entinen johtaja Claes Nordstedt perusti lasitehtaan Kauklahden

rautatieaseman läheisyyteen Åminnen tiilitehtaalta vapautuneeseen tilaan. Tuotanto

pääsi käyntiin kesällä 1924, mutta Siemensin valmistamat upokasuunit halkeilivat

korjauksista huolimatta. Korvauskanne oikeudessa johti tappioon ja Nordstedt myi

osake-enemmistön vuonna 1927 Riihimäen lasitehtaalle ja keskittyi itse lasikokoel-

mansa kartuttamiseen. Kokoelma on nyt Kansallismuseolla.

Kauklahden lasitehdas teki aluksi talouslasia ja apteekkilasia, mutta erikoistui sitten

valaisimiin ja vaikeasti valmistettavaan opaalilasiin ainoana Suomessa. Kauklahden

opaalilasivalaisimet ovat käytössä mm. Helsingin Stockmannilla, Lasipalatsissa ja

Svenska teaternilla. Toinen tehtaan erikoisuus oli maalattu lasi. Koristemaalareita oli

tehtaalla toistakymmentä. Uusia malleja sekä taidelasia suunnittelivat Helena Tynell,

Kyllikki Salmenhaara ja Theodor Käppi.

Parhaimmillaan tehtaalla oli 160 työntekijää, myös lapsia puoliksi salaa. Tavalli-

sesti lasinpuhaltajien vaimotkin olivat töissä tehtaalla. Yhtiö piti huolta työntekijöistä

vanhanajan tyyliin: tarjosi asunnon, sähkön, lämmityspuut sekä maata perunan ja

vihannesten viljelyyn. Osa asuntoloista oli tehtaan läheisyydessä, kutsumaniminä

”Maitovaunu” ja ”Piimävaunu”. Jotkut työntekijät asuivat Kauklahden kylässä yksityis-

taloissa. Yhtiö järjesti väelleen monenlaisia harrastuksia, äitienpäivä- ja joulujuhlia

sekä hiihtokilpailuja. Sodan jälkeen tiivis yhteisö hajosi, kun ruvettiin rakentamaan

rintamamiestaloja nykyiseen Lasilaaksoon. Suurin osa kauklahtelaisista oli kuitenkin

edelleen tekemisissä lasitehtaan kanssa tavalla tai toisella.

Tulipalo tuhosi tehdasrakennuksen keväällä 1946. Tilalle rakennettiin uusi, mutta

tuotanto lopetettiin 1951. Puhaltajille tarjottiin työtä Riihimäeltä, jolloin omakotitalon

tänne rakentaneet hakeutuivat mieluummin muihin töihin. Kauklahden nimistössä on

runsaasti muistoja lasitehtaasta: Mänkimiehentie, Lasihytti jne.

SähköhiihdotLasitehdas järjesti vuosina

1938–52 ”Sähköhiihdot”,

joissa oli parhaimmillaan

240 osallistujaa pääkau-

punkiseudun sähköliik-

keistä. Kisoja seuraamaan

kokoontui lähes koko

Kauklahden väestö, kerro-

taan Kauklahden Pyrinnön

historiassa.

EK

M

17

Kauklahden lasitehtaan käsin maalattuja astioita 1940-luvulta.

Suuren opaalilasivalaisimen pohjan tasoitusta puulaikalla vuonna 1939.

Mauno M

annelin

/ E

KM

Laura

Kannasm

aa

/ EK

M

18 • Espoon kotikaupunkipolut: Kauklahti

21 Kauklahden koskiEspoonjoen kosket on perattu 1950-luvul-

la Turunväylän rakentamisen yhteydessä

Kirkkojärven kuivattamiseksi. Nyt kehi-

tyksen suunta on toinen ja tavoitteena on

koskialueiden palauttaminen.

Kauklahden koski kunnostettiin noin

100 metrin matkalta Uudenmaan ELY-

keskuksen ja Espoon kaupungin pilotti-

hankkeena, joka valmistui 2013. Sen

jälkeen Espoonjokeen on palannut äärim-

mäisen uhanalainen meritaimen sekä

erittäin uhanalainen vaellussiika. Mo-

lemmat ovat myös lisääntyneet täällä ja

poikaset ovat palanneet merivaelluksen

jälkeen tyytyväisinä takaisin kotijokeen.

Espoonjoen taimenkanta on yksi Suo-

men viimeisistä säilyneistä geneettisesti

alkuperäisistä meritaimenkannoista.

Vaelluskalojen suojelemiseksi vanhat

yleiskalastusoikeudet (onkiminen, pilkki-

minen ja viehekalastus kalastusläänikoh-

taisella luvalla) onkin peruutettu virta-

paikoissa. Kalastaminen suvantoalueilla

on sen sijaan edelleen luvallista.

Joen alajuoksulta Mulbyn kylän koh-

dalta nykyisestä Lasilaaksosta on löydet-

ty kalanpyydys, joka on ajoitettu 1400-

luvulle. Paikka lienee ollut aiemminkin

kalamiesten suosiossa, sillä löydettäessä

pyydyksen seassa oli veneen osia 1300-

luvulta.

22 LumeneLumene on tunnetuin suomalainen kau-

neudenohoitoalan yritys ja Suomen suu-

rin kosmetiikkatuotteiden kehittäjä ja

valmistaja. Sen perusti vuonna 1948

Noiro-nimellä tytäryhtiökseen espoolai-

nen lääketeollisuusyhtiö Orion, joka jatkoi

omistajana vuoteen 2003. Lumene-tuote-

merkki lanseerattiin 1970-luvulla ja se

nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi.

Yrityksen toinen tuotemerkki on Cutrin.

Nyt liikevaihdosta tulee puolet ulkomail-

ta, lähinnä muista Pohjoismaista, Venä-

jältä ja Yhdysvalloista. Lumene on me-

nestyksekkäästi kehittänyt ja patentoinut

menetelmiä mm. luonnon raaka-aineiden

hyödyntämiseen.

Aikaisemmin tuotantorakennuksen

kaarikattoisessa osassa joen rannassa

toimi liesistään tunnettu SLEV (Sähkö-

Lämpö-Elektro-Värme) vuodesta 1958.

Samalla mäellä oli keskiaikainen Kurt-

byn kylä, jonka rakennukset ovat sittem-

min hävinneet.

23 Lasiruukinrannan kehittämishanke

Espoon kaupungilla on alkamassa mit-

tava kehittämishanke, jossa tarkastel-

laan Hansatien ja Hyttimestarintien

sekä Hansaportin ja Vantinportin välistä

seutua aivan Kauklahden keskellä. Es-

poon eteläosien yleiskaavassa vuonna

2008 tämä onkin määritelty keskusta-

toimintojen alueeksi. Samalla Espoon-

joen varsi on määritelty viherkäytäväksi.

Etelän suunnassa on varaus metron tuo-

miseen maan alla Kauklahden asemalle.

Näistä lähtökohdista suunnitellaan asu-

mista, työpaikkoja ja palveluita, tavoittee-

na muodostaa Kauklahteen vireä pikku-

kaupunkimainen keskusta.

24 Bisan kallioKallion korkeimmalla kohdalla oli Bisan

rälssitilan päärakennus. Bisasta on aiko-

jen saatossa lohkottu useita Kauklahden

19

tiloja ja onpa vuoden 2006 asuntomessu-

aluekin suurimmaksi osaksi entisillä

Bisan mailla.

Kallio on kasvillisuudeltaan merkittä-

vää perinneympäristöä, jossa avokalli-

oiden lomassa on vanhoja puutarhoja

sekä ketojen ja niittyjen kasvistoa. Run-

saina esiintyvät ahosuolaheinä, kelta- ja

isomaksaruoho, keto-orvokki, tuoksu-

simake, metsälauha ja kattomehitähti.

Etelärinteessä valtalajeina ovat kelta- ja

ahomatara, nurmitädyke, särmäkuisma

ja nurmirölli. Ketoneilikkaa kasvaa jo

melko heinittyneellä alueella. Reheväm-

missä notkelmissa menestyvät nurmipun-

tarpää, koiranputki sekä poimulehdet.

Vanhan kyläkeskuksen jatkeeksi, erääl-

le Kauklahden parhaista paikoista nousee

tänne 28 pientaloa vuonna 2009 hyväk-

sytyn asemakaavan mukaan. Kallion ete-

lä- ja länsireuna jäävät puistoksi. Bisa on

osa Kauklahden keskiaikaista kylätonttia

ja Museovirasto suoritti täällä koekai-

vauksia vuonna 2007. Kaikki kiinteät

muinaisjäännökset ovat muinaismuisto-

lailla rauhoitettuja.

Kauklahtea rautatien yli kuvattuna. Bisan kallio etualalla, sen takana laaja asunto-

messualue. Espoonkartanon päärakennus näkyy Kuninkaantien varrella.

Lento

kuva

Valla

s /

KS

K