1

Liite no 18 / Kunnanhallitus 19.03.2015 §81 Liite no 1 / Kunnanvaltuusto 18.05.2015 §13

Karijoki: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt,

työryhmät):

Karijoen kunnan hyvinvointikertomus on laadittu 3.5.2012 muodostetussa poikkihallinnollisessa

hyvinvointityöryhmässä.

Työryhmään on nimetty kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, hallintosihteeri Jenni Rankaviita,

rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, koulutoimenjohtaja Antero Kulonpää (1.1.2015 alkaen

sivistysjohtaja Anne Raulo), liikuntasihteeri Antti Rajamäki, perhepäivähoidon ohjaaja Teija

Paananen ja emäntä Tellervo Länsimäki.

Hyvinvointityöryhmän toimintaa tukee Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä

paikalliset järjestöt.

Hyvinvointikertomuksen laadinnassa otettiin käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus, joka on

maksuton Internetissä toimiva työväline, jonka avulla kunnat voivat valmistella paitsi

valtuustokausittaisen laajan hyvinvointikertomuksen myös vuosittaiset raportit valtuustolle.

Ohjelmassa valmiina olevat indikaattorit eivät valitettavasti täysin palvele pieniä kuntia

populaatioiden ollessa pieniä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella on kuntalaisten hyvinvoinnin

edistämiseksi laadittu suunnitelma tavoitteista, toimenpiteistä ja niihin tarvittavista resursseista.

Valituilla mittareilla pyritään osoittamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa.

Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän

toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena.

Hyvinvoinnin tekijöinä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö,

asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus.

Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa.

Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta:

kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti.

tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä

mm. hyvinvointipalveluilla.

ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta.

tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen

asia.

2

Mikä on hyvinvointikertomus? Terveydenhuoltolain 12 §:ssä todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa

valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä

toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa

sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite.

Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki,

joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana.

Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka

valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Laajassa

hyvinvointikertomuksessa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja hyvinvointi-indikaattoreiden

osoittamiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valtuustokausittaiset

tavoitteet, määritellään niitä tukevat toimenpiteet ja arvomittarit, huomioiden kuitenkin kunnan

taloudelliset voimavarat.

Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon:

Osa I: Päättyvän valtuustokauden arviointi. (Puuttuu tästä ensimmäisestä versiosta)

Osa II: Tulevan valtuustokauden suunnittelu.

Osa III: Valtuustokäsittely.

Vertailukohteiksi Karijoen hyvinvointikertomukseen on otettu Isojoki, Etelä-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri, Koko maa, sekä 0-1999 asukkaan kuntien keskiarvot. Lisäksi hyvinvointitietoja

on verrattu Suupohjan seutukunnan tietoihin. Kertomuksen laatimishetkellä oli käytettävissä tilastot

pääosin vuosilta 2012-2013.

Indikaattoritaulukoissa 'muutos'-sarakkeen nuolen suunta kertoo Karijoen arvojen muutoksen

suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi on muutos

verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon (yksi nuoli = muutoksen suuruus on 5 - 9,9%, kaksi

nuolta = muutoksen suuruus on 10 - 14,9% ja kolme nuolta = muutoksen suuruus on vähintään

15%). Nuolen väri kertoo sen, onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri = muutos on

arvioitu / arvotettu myönteiseksi, punainen väri = muutos on arvioitu / arvotettu kielteiseksi ja

harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi).

Vertailun suunnaksi on valittu Karijoen tilanne suhteessa vertailualueisiin.

Punainen väri on vertailukunnan kohdalla "hälytysvalo" omalle kunnalle (=kyseisen indikaattorin

tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnissa). Vihreä väri tarkoittaa, että kyseisen

indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa. Keltainen väri ilmaisee,

ettei kunnan ja vertailukunnan välillä ole merkittävää eroa.

3

OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista

KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA

Karijoen väkimäärä on vähentynyt viime vuosina. Syynä tähän on mm. korkeampi kuolleisuus kuin

syntyvyys. Demografinen huoltosuhde on noususuunnassa, mutta on toistaiseksi parempi kuin

vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Huoltosuhde kertoo kuinka monta alle 15-v ja yli 65-v

on sataa työssäkäyvää kohti. Indikaattorit ovat pääosin vuosilta 2012-2013.

Kansantalouden kantokykyä demografista huoltosuhdetta paremmin kuvaava elatussuhde, eli

4

taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo, että Karijoella on sataa työssäkäyvää kohti 147,8

työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Myös tämä suhde on parempi kuin vastaavan kokoisissa

kunnissa keskimäärin.

Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee pienessä kunnassa vuosittain, mutta suunta on ollut

negatiivinen vuodesta 2012. Vaikka koulutustaso on alhainen, on siinä tapahtunut hienoista nousua

viiden vuoden takaisesta.

Huolestuttavaa on, että lapsiperheiden (perheet, joissa on alle 18-v lapsia) osuus on koko viiden

vuoden aikana vähentynyt ja on Karijoella verrokkeihin nähden pienin.

Verotulot ovat hienoisessa nousussa (2660 €/asukas vuonna 2013), mutta silti alemmalla tasolla

kuin vertailualueilla.

Työllinen työvoima (15-74-vuotiaat) oli vuoden 2013 lopussa 40,4 % väestöstä. Työttömyysaste on

kasvanut vuodesta 2012 ja oli tammikuussa 2015 14,7 %.

5

KAIKKI IKÄRYHMÄT

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on ollut parempaa kuin vertailualueilla, mutta heikentynyt

hieman viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.

Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi on keskimääräisellä tasolla, mutta THL:n vastaava indeksi on

merkittävästi vertailualueita parempi.

Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen,

työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja

6

ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on

suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, joka merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on

kolmen osaindeksin keskiarvo. THL:n indeksissä on puolestaan otettu huomioon seitsemän eri

sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, josta sairauksien merkitystä arvioidaan.

Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoen osalta myönteisiä lukuja. Rikosten määrä

on vähentynyt, eikä liikennerikkomuksia tai liikenneturvallisuuden vaarantamisiakaan ole esiintynyt

aiempaa enemmän.

Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla monien

vuosien ajan (vuonna 2013 52 kotitaloutta).

Yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien osuus oli vuonna 2013 2,7 %.

Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste on suurempi kuin vertailukunnissa.

Perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet vuodesta 2009. Kaikilla alueilla on käytössä

sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on

valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen

väestö suhtautuu oman alueensa tulojakaumaan.

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynneissä on tapahtunut lisäystä vuodesta 2008 vuoteen 2013

sadalla käynnillä. Myös erikoissairaanhoidon käynnit tuhatta asukasta kohti ovat merkittävästi

nousseet ollen verrokkialueen suurimmat.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2013 4156 euroa/asukas, mikä on

enemmän kuin EPSHP:n ja koko maan lukema. Kasvu on ollut voimakasta kaikissa verrokeissa

vuodesta 2008 lähtien.

Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa (2011)

on Karijoella saaneet täydet 100 pistettä. Pistemäärä on saatu pisteyttämällä toiminta- ja

taloussuunnitelmaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa siihen, miten hyvin suunnitelmassa

on huomioitu Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta johdetut ikäryhmittäiset tavoitteet.

Pistemäärä 100 tarkoittaa, että kaikki olennaiset ikäryhmittäiset tavoitteet on huomioitu

7

LAPSET JA VARHAISNUORET Pienessä kunnassa tulee kaikkien indikaattorien kohdalla huomioida vuosittaisten vaihtelujen

vaikutus ja siksi tilastoista saatuihin tuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Indikaattoripaketista ei saa tietoja oppilaiden hyvinvoinnista. 8. ja 9. luokan oppilaille tehdään

kouluterveyskysely joka toinen vuosi, mutta koska karijokiset oppilaat käyvät yläasteen

Kristiinankaupungissa, ei karijokisten osuutta saada kyselyssä eriteltyä. Sitä paitsi populaatio on

liian pieni, jotta tuloksia saataisiin näkyviin tilastojen rajoitusten vuoksi.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-v. osuus on jostain syystä lähtenyt voimakkaaseen

kasvuun vuodesta 2011, mutta oli v. 2013 kuitenkin samalla tasolla muiden alueiden kanssa. Vain

Isojoella arvo oli merkittävästi suurempi.

Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on vähentynyt vuoden 2008

8

lähes 44 %:n osuudesta noin 10 %:lla.

Vaikka lasten pienituloisuusaste on noussut vuodesta 2008 merkittävästikin, on se lähtenyt laskuun

vuodesta 2011 ja oli vuonna 2012 17,9, ollen vieläkin reilusti korkeampi kuin vertailualueilla.

Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli v. 2013 samalla tasolla Suupohjan

seutukunnan kanssa

Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä lastenpsykiatrian puolella oli 255 /1000 0-12-vuotiasta.

Määrä on noussut vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna, kun taas nuorisopsykiatrian (13-17 v.)

käynnit ovat olleet koko vertailukauden ajan vertailualueita merkittävästikin vähäisemmät.

Huolestuttavaa on psykiatrian laitoshoidon kasvu 0-16 v. /1000 asukasta ollen merkittävästi

vertailualueita suurempaa.

0-17-vuotiaita oli vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 10 %

vastaavanikäisestä väestöstä. Osuus on viiden vuoden jakson aikana noussut jyrkästi ollen suurin

verrokkeihin nähden.

9

NUORET JA NUORET AIKUISET

Opiskelijoista ei ole saatavilla kouluterveyskyselyn tietoja erikseen Karijoen osalta.

Nuorisotyöttömyydenkin osalta tilasto näyttää merkittävää vaihtelua vuosien välillä. Vuosi 2012 on

ollut pahin. Vuonna 2013 18-24-vuotiaasta työvoimasta 11,4 % oli työttömänä, mutta pienempi

osuus kuin vertailualueilla. Osuus on kuitenkin noussut.

Huolestuttavaa on, että vuonna 2013 koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 3 % suurempi osuus 17-

24-vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön nähden kuin v. 2010. Tilanne on kuitenkin parempi kuin

vertailualueilla.

Positiivista kuitenkin on, että 15 vuotta täyttäneistä keski-asteen koulutuksen oli v. 2013 saanut

44,2 %, mikä luku on verrokeiden korkein. Kehitys on ollut ainakin vuodesta 2008 alkaen

positiivinen.

Toimeentulotuen tarve tässä ikäluokassa on ollut verrokkeja vähäisempää eikä pitkäaikaisesti (väh.

10 kk) toimeentulotukea saaneita nuoria ole ollut lainkaan.

16-24-vuotiaista 8,6 % on vuonna 2013 ollut oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Arvo on

noussut vuodesta 2008 kahdella prosenttiyksiköllä. Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää

henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Osuus on korkeampi kuin

vertailualueilla.

10

Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoella kokonaisuutena nuorten ja nuorten

aikuisten osalta hyvää tilannetta.

TYÖIKÄISET Työttömien osuus koko kunnan työvoimasta oli vuonna 2013 8,9 %, heistä pitkäaikaistyöttömiä oli

14,8 %. Tammikuussa 2015 työttömyysaste oli 14,7 % ollen Suupohjan korkein. Työttömien osuus

on nousussa koko maassa.

11,9 % 25-64-vuotiatista saa työkyvyttömyyseläkettä, arvo on pysynyt stabiilina koko

viisivuotiskauden.

Sairauspäivärahaa (ml. mielenterveysperusteisesti) saaneiden 25-64 –vuotiaiden osuus vastaavan

ikäisestä väestöstä vaihtelee vuosittain, mutta on kuitenkin noussut vuodesta 2008.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä v. 2013 oli 53,8 - jonkin verran alhaisempi kuin

vertailualueilla. Asiaan vaikuttanevat yksittäiset tapaukset, sillä esimerkiksi v. 2010 vastaava luku

on ollut 60,1.

2,7 % 15-64-vuotiaista on vaikeasti työllistyviä. Osuus on pienempi Karijoella kuin vertailualueilla

joskin suuntaus on nousussa.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä 15-49-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä oli 1418,

mikä on Suupohjan alueen keskitasoa, mutta koko maan tilanteeseen verrattuna suhteellisen suuri

määrä. Ikäluokassa 50-64 vuotiaat vastaava luku oli 1420, mikä jää alle sairaanhoitopiirin

keskimääräisen luvun, ollen myös pienempi kuin Suupohjan seutukunnassa.

Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ovat nousseet vuoden 2008 tilanteeseen nähden.

11

IKÄIHMISET Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä

1371:een. 75 vuotta täyttäneitä olisi 299 (21,8 %). Vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneiden

osuus kuntalaisista on ollut 16,5 % (koko maassa keskimäärin 8,3 %).

Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on

pienentynyt hieman, mutta karijokisten eläkeläisten tulotaso on edelleen huonompi kuin

vertailualueilla. Verrokeista vain Isojoella tilanne on hieman heikompi.

Karijoella myös toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on korkeampi kuin

vertailualueilla.

Kun v. 2013 87,1 % 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä asui kotona, oli vastaava osuus vuoden 2014

lopussa 89,6 %. Vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 43,2 % asuu yksin.

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevia 75 vuotta täyttäneitä

12

oli 31.12.2013 8,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Karijoen vanhainkoti muuttui tehostetun

palveluasumisen yksiköksi keväällä 2014, josta johtuen tehostettu palveluasuminen on kasvanut

vuoden 2014 loppuun mennessä 10,4 %:iin. Omaishoidon tukea Karijoella maksetaan nyt

suositusten mukaisesti.

Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita vanhustalouksia, joissa 65-84-vuotias jäsen (kunnan

kustantamat palvelut v 2013) oli 63. Määrä on kasvanut melko paljon verrattuna vuoden 2008

tilanteeseen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus oli tilaston

mukaan 14,9 %. Tilastoinnissa tapahtuneen virheen takia luku on kuitenkin liian korkea. Oikea luku

vuoden 2014 lopussa on 9, 5 % suosituksen ollessa 13-14 %.

KARIJOEN KUNNAN TARJOAMAT PALVELUT

Kunnan palveluiden näkökulmasta on oleellista havaita ne tilanteet, joissa kuntalainen eniten

tarvitsee palvelujärjestelmän tukea. On opittava tunnistamaan kuntalaisten omat voimavarat ja

valjastettava ne tukemaan ihmisten itsenäistä selviytymistä arjessa.

Karijoen kunta tarjoaa asukkailleen kattavat julkiset palvelut, joista sosiaali- ja

terveydenhuoltopalvelut hoidetaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kautta.

Kunnallisten palvelujen lisäksi Karijoella on runsaasti yhdistys- ja järjestötoimintaa. Aktiivisella

yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Myös Karijoen

seurakunta on pienestä koostaan huolimatta aktiivinen ja tärkeä ihmisten hyvinvointia edistävä

toimija.

Asuinympäristö on olennainen tekijä väestön hyvinvoinnin kannalta. Asuntojen, työpaikkojen,

palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien sijainnit, etäisyydet sekä rakennetun ympäristön laatu ja

ylläpidon taso vaikuttavat myös merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Terveyteen ja hyvinvointiin

vaikuttavat myös meluisuus, elinympäristön tila sekä vesistöjen ja ilman laatu.

Jokainen kuntalainen voi omilla pienillä valinnoilla ja itseensä panostamalla vaikuttaa paljonkin

omaan hyvinvointiin. Kaikkiin elämänkulkuun liittyviin asioihin ei kuitenkaan itse voi vaikuttaa.

Tällöin on tärkeää, että kunnalliset palvelut, muut julkiset organisaatiot, järjestöt, yhdistykset ja

yritykset voivat olla kuntalaisten tukena.

Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää.

Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset

koetaan aiempaa tärkeämmiksi.

Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Toimivat kulttuuripalvelut vaikuttavat myönteisesti elinkeinoelämän ja matkailun kehittymiseen.

Karijoen kirjastossa on mainio palvelu. Säännöllisin väliajoin mukavia tempauspäiviä. Aineisto on

laadukasta ja Krannit-kirjastoista on mahdollisuus tehdä naapurilainoja.

Kirjaston ja koulun yhteistyö on toimivaa.

3.-6.-luokkalaisille on järjestetty teemailtoja perjantaisin. Aiemmin nuorteniltoja järjestettiin joka

perjantai, nykyään harvemmin henkilöstöpulan vuoksi. Nuorison viihtyvyyteen vaikuttavat pelisali

ja tietokoneet.

Kirjastossa vierailee säännöllisesti lukukoira, jonka kuunnellessa lapset saavat harjoitella lukemista.

Karijoen kirjastosta voi lainata myös frisbeegolf-kiekkoja tai vaikkapa mitata verenpaineen.

13

Perinteisiin kulttuuritapahtumiin kuuluvat mm. Pyhäinpäivän soitot.

Kesäsunnuntaisin museolla on viikoittain vaihtuva teemapäivä.

Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunnalla on merkittävä vaikutus paitsi hyvinvoinnin ylläpitämisessä niin myös sairauksien

ennaltaehkäisyssä.

Liikuntatoimi kannustaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan järjestämällä vuosittain pyöräily- ja

hiihtokampanjoita.

Karijoella on runsaasti liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia.

Talvisin kunta ylläpitää jääalueita ja latuverkostoa. Karijoen Tappara järjestää

mäkihyppyharjoituksia.

Kesäaikaan kuntalaisten käytettävissä on yu-, pesäpallo-, tennis- ja boccia-kentät, frisbeegolfradat

kirkonkylällä ja Myrkyssä. Viikoittain on yu-harjoituksia ja -kisoja lapsille.

Myrkyssä on aktiivinen ratsastusseura, ja käytössä on myös maneesi.

Joka kesä järjestetään lapsille uimakoulu ja uimaopetusta annetaan lukuvuoden aikana kaikille

oppilaille. Karijoen ylikylässä on viihtyisä Peurajärvi ja Myrkyssä upea vaparin uimala.

Kesäisin järjestetään eri puolilla kuntaa myös juoksukilpailuja; kolmen kunnan juoksu, Myrkyn

hölkkä ja Maraton.

Ikäihmiset ovat aktiivisia - käyttävät kuntosalivuoroja, osallistuvat senioritansseihin, uintiin,

bocciaan, kampanjoihin jne.

Liikunta- ja nuorisotoimi avustaa yhdistyksiä paitsi vuosiavustuksin, myös tapahtumien

järjestämisessä.

Yhteistyössä yhdistysten kanssa liikuntatoimi järjestää koko perheen ulkoilupäiviä.

Nuorisolle on annettu käyttöön Karsinaksi nimetty nuorisotila. Lisäksi eri yhdistykset ja järjestöt

tarjoavat nuorille monipuolisia vapaa-ajantoimintoja.

Opetus- ja kasvatustoimi

Varhaiskasvatus on osittain perheiden hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.

Karijoen koulutoimessa on kiinnitetty erityistä huomiota nivelvaiheiden siirtymiin mm.

esikoululaisten ja 1-luokkalaisten tutustumispäivä, 6-luokkalaisten tutustumispäivä,

vanhempainillat, 7-luokkalaisten ryhmäyttämispäivä, 9-luokkalaisten tutustumispäivät lähialueen 2.

asteen oppilaitoksiin. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa.

Koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon saatavuus on parantunut. Terveystieto oppiaineena on

vakiinnuttanut asemansa luokilla 7-9 jatkuen lukioon. 8-luokkalaisille järjestetään teemapäivä

tupakoinnin haitoista. Muuta päihdevalistusta pidetään resurssien puitteissa.

Kaksi kertaa vuodessa pidetään liikuntapäivä Kristiinanseudun koululla.

Palo- ja pelastustoimen kanssa järjestetään yhteistyössä turvallisuuskoulutus ja 8-luokkalaisille on

vuosittain tarjolla mopokoulutus.

Tukioppilastoiminta 8- ja 9-luokkalaisille, toimivat mm. 7-luokkalaisten tukena koulun

aloituksessa. Käytössä on sähköinen reissuvihko, mm. Wilma, joka on lisännyt ja helpottanut

vanhempien ja koulun välistä yhteydenpitoa.

Yläasteen tilat on kaikki saneerattu.

Kansalaisopisto tarjoaa erilaisia kursseja.

14

Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuvat asetusten mukaan. Neuvokas perhe-kortti on otettu

käyttöön lasten ja lapsiperheiden terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi.

Työttömät:

Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen, syrjäytymisen

ehkäiseminen ja työllistymisen edistäminen.

Kaikki ikäryhmät:

Lisääntyviä kansansairauksia ovat erityisesti diabetes, depressio ja dementia. Kunnan palvelujen

lisäksi Karijoella toimivat useat yhdistykset ja järjestöt, joiden toiminnoilla on merkittävä rooli

kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointipalveluja tuottavat myös yritykset ja

seurakunta.

Kunnassa toimii vanhus-vammaisneuvosto.

Kerran viikossa päihdehuollon työntekijä ottaa vastaan asiakkaita Karijoella. Perhetyöntekijä käy

auttamassa lapsiperheitä tarvittaessa. LLKY:n etsivä nuorisotyö toimii alueella nuorten

syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Saliininkodin laajennus valmistui keväällä 2014.

Tekninen toimi Tekninen toimi pyrkii järjestämään hyvin hoidetut kulkuväylät ja ulkoilureitit/liikuntapaikat sekä

toteuttamaan suunnittelu- ja rakentamishankkeet laadukkaasti käytettävissä olevien resurssien

puitteissa.

Kesällä 2014 valmistui Saliininkodin keittiön remontit.

Huolehtii vesi- ja jätehuollosta.

Tarjoaa kesätyötä karijokisille nuorille.

2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta

Karijoella on hyvä imago. Löytyy aktiviteetteja ja maaseudun rauhaa: Monipuoliset harrastus- ja

vapaa-ajan mahdollisuudet, toimivat peruspalvelut sekä viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen

asuinympäristö.

Karijoen kunta tarjoaa asunnon ostajille tuparahaa, lapsiperheille vauvarahaa.

Kunnassa kannustetaan yrittäjyyttä.

Pienellä paikkakunnalla arvostetaan palveluiden läheisyyttä.

Karijoen hallinnolla on kasvot. Kuntalaisten on toiveineen helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja

työntekijöitä.

Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjasto, kansalaisopisto, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut,

sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunta tukee yhteisöjen hyvinvointia esim.

avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja.

15

OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU

3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset

Kuntalain mukaisesti Karijoki pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä

alueella yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteisöjen kanssa. Hyvinvointia edistääkseen kunta kehittää

elinvoimaansa ja toimintakykyään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jota varten tarvitaan pysyvät, toiminnan edellytyksiä

mahdollistavat rakenteet. Karijoella pyritään tunnistamaan eri-ikäisten kuntalaisten

hyvinvointitarpeet sekä - odotukset ja luomaan niille edellytyksiä esim.

hyvinvointipalveluilla. Lisäksi halutaan aktiivisesti ehkäistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja

eriarvoisuutta.

4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016

Turvallisuussuunnitelma (keskeneräinen)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011-2012

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaraportti 2012

Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhankkeen loppuraportti

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia 2011-2015

Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille 2009-2012

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 (E-P liitto)

16

5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla

valtuustokaudella

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

HYVINVOINNIN JA ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN EDISTÄMINEN,

TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Terveysliikunnan ja

omaehtoisen

liikunnan

edistäminen ja

ylläpitäminen

a) Liikuntakampanjat,

välituntiliikunta, kuntosalin

käyttö, liikuntapalveluiden ja

terveydenhuollon yhteistyön

tehostaminen (esim.

liikuntaneuvontaa), ryhmien

jatkumisen turvaaminen;

senioritanssit, uinti, boccia,

kuntosali, frisbeegolf

b) Liikunta- ja ulkoilupaikkojen

kunnossapito

c) Varhaiskasvatuksessa

"vauhtivarpaat"

d) Arkiliikuntaa edistävä infra;

riskipaikkojen kartoitus,

esteettömyyskartoitus kunnan

palvelurakennuksiin

Vastuutaho: Liikuntaltk,

Kasvatus- ja opetusltk, seurat ja

yhdistykset, Tekninen toimi

a) Liikunta- ja

nuorisolautakunta, kasvatus- ja

opetuslautakunta,

painonhallintaryhmät,

avustukset seuroille, kirjastosta

lainattavat kiekot

b) Tekninen toimi, Liikunta- ja

nuorisolautakunta

c) Varhaiskasvatuksen

henkilöstö

d) Kevyen liikenteen väylät,

tekninen toimi,

vanhus/vammaisneuvosto

a) Osallistujien /

suoritusten määrän

kehityksen seuranta

b) Tilojen

käyttöasteet,

asiakkaiden

palautteet

c) Toteutunut kyllä

/ ei

17

Terveellisen

ravitsemuksen ja

ravintotottumusten

edistäminen

Elintapasairauksien

(ylipaino, diabetes)

ennaltaehkäisy

a) Neuvokas perhe -

menetelmä äitiys- ja

lastenneuvolassa sekä 1., 3. ja

5. luokan oppilaiden

tarkistuksissa käytössä /

Vastuutaho: LLKY, neuvola

b) Varhaiskasvatukseen ja

esiopetukseen sisältyy

ruokakasvatus, jolla tuetaan

lasten terveyttä edistäviä

elintapoja ja perheiden

kasvatustehtävää /

Vastuutaho:

Varhaiskasvatuksen

henkilökunta

c) Menetelmä ikäihmisten

vajaaravitsemuksen

tunnistamiseen ja/tai

seurantaan / Vastuutaho:

LLKY:n hoidon ja hoivan

alue

d) Sairaanhoitopiirin

ravitsemusterapeutin

palvelujen hyödyntäminen /

Vastuutaho: eri toimintojen

vastaavat

a) Neuvokas perhe-

menetelmään

koulutetut

terveydenhoitajat

b) Henkilöstön

koulutus

c) LLKY:n

henkilökunta,

(MNA-mittari,

voinnin,

ravitsemustilan mittari,

harkinnan mukaan

käytössä.)

d) Shp:n

ravitsemusterapeutti

a-b) Neuvolan, koulu- ja

opiskelijaterveydenhuollon

painotilastot,

kouluterveyskysely /

ylipainoisten osuus pienenee

c) Käytössä kyllä / ei

d) Tilaisuuksien määrä

- Kelan ikävakioitu

sairastavuusindeksi ei kasva

Omatoimisuuden

tukeminen ja

vastuunottaminen

itsestä

a) Koti- ja koulukasvatuksen

painottuminen

vastuullisuuteen

b) Kuntouttava työote

ikäihmisten ja

kehitysvammaisten

palveluissa, ikäihmisten

päivätoiminta ja

seniorineuvola / Vastuutaho:

LLKY

c) Pitkäaikaissairaiden

potilaiden hoitoa koskeva

Terveyshyötymallin

jatkuminen

a) Vanhemmat ja

koulun henkilökunta

b) Kotihoidon ja

ikäihmisten

palveluiden

henkilökunta

c) LLKY:n

henkilökunta

a) Kehityksen arviointi

b) Kotona asuvien ikäihmisten

määrä ei pienene (v 2013 75 v

täyttäneistä 87,1 %)

c) Hoito- ja

palvelusuunnitelmien määrä

18

2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Tavoitteet Toimenpiteet ja

vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Päihteettömyyden

edistäminen

a) Nuorten valistus /

Vastuutaho:

nuorisotoimi, LLKY,

Ehyt ry

b) Terveystieto-oppi 7.-

9. luokan ja lukion

oppilaille / Vastuutaho:

koulu

c) Sairaanhoitopiirin

palvelujen

hyödyntäminen /

Vastuutaho: eri

toimintojen vastaavat

a) Päihdetyöntekijät,

nuorisotoimi

b) Terveystiedon opettajat

c) Shp:n

ennaltaehkäisevän

päihdetyön koordinaattori

a-b) Kouluterveyskyselyn

tulokset paranee

c) Toteutunut Kyllä / Ei

Ennaltaehkäisevä päihdetyö

on suunnitelmallista

Ennaltaehkäisevän

päihdetyön

vastuuhenkilö toimii /

Vastuutaho: LLKY,

kunta

LLKY:n päihdetyöntekijät

Päihteiden vuoksi

sairaalahoidossa olleiden

työikäisten osuus

pienempi kuin 5,5/1000

asukasta (2013)

Mielenterveyspotilaiden

laitoshoidon väheneminen ja

kotiasumisen tukeminen

Kotikuntoutuksen,

mielen ensiavun ja

päihde- ja mielenterveys

SAS-ryhmän toiminnan

kehittäminen /

Vastuutaho: LLKY

LLKY:n päihde- ja

mielenterveystyöntekijät

Psykiatrisen laitoshoidon

väheneminen eri

ikäryhmissä /

Hyvinvointi-indikaattorit

Avopalveluiden, tukihenkilö-

ja ryhmätoiminnan

kehittäminen mt-

kuntoutujille ja päihteistä

eroon haluaville

Mielenterveys-

kuntoutujien

päivätoiminnan

jatkuminen / Vastuutaho:

LLKY, shp

Hankerahoitus, LLKY,

kunnat, shp,

oppilaitosyhteistyö

MT-ongelmien

ennaltaehkäisyn ja

palveluiden

kohdentamisessa auttava

raportti

19

3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

SYRJÄYTYMISEN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISEMINEN

Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Lasten ja nuorten

hyvinvoinnin

edistäminen ja

vanhemmuuden

tukeminen

a) Varhainen tukeminen ja

matalan kynnyksen palvelut /

Vastuutaho: neuvola,

varhaiskasvatus, koulu

b) Vanhemmat saavat tukea

kasvatustehtäväänsä ja

vanhemmuutta tuetaan /

Vastuutaho: neuvola,

varhaiskasvatus, koulu,

oppilashuolto, perheneuvola,

sosiaalityö

c) Kiusaamisen vastaisen

toimintakulttuurin

juurruttaminen käytäntöön

kouluilla

d) Neuvokas perhe-menetelmän

käyttö äitiys- ja

lastenneuvolassa / Vastuutaho:

LLKY

e) Osallistuminen

poikkihallinnollisen työryhmän

työskentelyyn / Vastuutaho:

kunnat, LLKY

f) Nuorten kesätyökampanja,

osallistumismahdollisuudet /

Vastuutaho: Tekninen toimi,

Liikunta- ja nuorisotoimi, koulu

a-e) Menetelmään

koulutettu neuvolan,

varhaiskasvatuksen,

koulun, nuorisotoimen ja

sosiaali- ja

terveydenhuollon

henkilökunta, koulutus ja

nepsy-koulutetut

f) Avustusmääräraha,

liikunta- ja nuorisotoimi,

kasvatus- ja

opetuslautakunta,

työllistämistuki

a-b) Hyvinvointi-

indikaattorit: Lasten- ja

nuortenpsykiatrian

palvelujen tarve vähenee

d) Neuvokas perhe-

menetelmän käyttöaste

(lisääntynyt/vähentynyt)

e) Poikkihallinnollinen

työryhmä toimii Kyllä / Ei

f) Työllistettyjen nuorten

määrä ja hakeneiden nuorten

työllistymisprosentti,

Nuorten

osallistumismahdollisuudet

ja niiden käyttö

Työttömien

hyvinvoinnin

edistäminen.

Koulutuksen

ulkopuolelle

jääneiden nuorien

innostaminen ja

opastaminen

löytämään työ- tai

opiskelupaikka.

a) Etsivä nuorisotyö /

Vastuutaho: LLKY, koulu,

nuorisotoimi

b) Nuorten yhteiskuntatakuun

toteuttaminen / Vastuutaho: TE-

toimisto, LLKY, kunnat,

yritykset

c) Aikuisten ja nuorten

työpajatoiminnan lisääminen ja

kehittäminen / Vastuutaho:

LLKY

d) Työttömien

a-b) Etsivä

nuorisotyöntekijän

yhteydenpito kouluun

säännöllistä ja käynnit

Karijoella tarvittaessa

c) Starttipajan ohjaaja,

etsivä nuorisotyöntekijä

d) yksi sairaanhoitaja

LLKY:ssä

a-b) Koulutuksen

ulkopuolelle jääneiden 17-

24-v osuus ei kasva, tavoite:

0 %

- Etsivän nuorisotyön

ohjaajan asiakaskäyntien

määrä

b-c) Nuorisotyöttömyys

lähtee laskuun vrt 11,4 % v.

2013

- > 300 pv työmarkkinatukea

saaneiden aktivointiaste

d) Tehtyjen

20

terveystarkastukset /

Vastuutaho: LLKY

terveystarkastusten määrä

Osallisuuden ja

yhteisöllisyyden

lisääminen

a) Asiakaslähtöisyyden

huomioiminen kaikessa

toiminnassa / Vastuutaho:

kunta, LLKY

b) Sosiaali- ja terveydenhuollon

henkilöstölle tiedotusta liikunta-

ja kulttuuriryhmistä /

Vastuutaho: sosiaali- ja

terveydenhuolto,

kansalaisopisto, liikuntatoimi

c) Ikäihmisten ja mielenterveys-

/päihdekuntoutujien

päivätoiminnan

vakiinnuttaminen ja

kehittäminen / Vastuutaho:

LLKY

d) Osallistumismaksujen

alennukset työttömille /

Vastuutaho: kansalaisopisto,

kunta

a-b) Vastuutahojen

henkilöstö

c) Päivätoiminnan

työntekijät

d) Kansalaisopiston

ryhmät

a) Asiakaspalautteet

b) Toteutuminen Kyllä / Ei

c) Käyntien ja osallistujien

määrä

d)Osallistujien lukumäärä

21

4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet

KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMA HUOMIOON KAIKESSA

SUUNNITTELUSSA

Tavoitteet Toimenpiteet ja

vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

Hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisen

johtamisjärjestelmän

kehittäminen ja

juurruttaminen

poikkihallinnollisesti ja

seudullisesti

a) Poikkihallinnollisen

hyvinvointityöryhmän työn

vakiintuminen /

vuosikellon käyttöönotto

b) Kuntalaisten ja

järjestöjen osallisuuden

turvaaminen laajan

hyvinvointikertomuksen

suunnittelussa /

Vastuutaho:

Hyvinvointityöryhmä

c) Hyvinvointitiedon

hyödyntäminen kunnan ja

yhteistyöalueen talouden ja

toiminnan suunnittelussa /

Vastuutaho: Johtoryhmä,

kunnanhallitus,

kunnanvaltuusto

a) Johtoryhmän ja

hyvinvointityöryhmän

jäsenet ja koulutus

b)

Hyvinvointityöryhmän

jäsenet

c) Esittelijät ja päättäjät

a) Toiminta toteutuu

vuosikellon mukaan Kyllä /

Ei

b) Laaja

hyvinvointikertomus on

laadittu kuntalaisten ja

järjestöjen

osallistumismahdollisuudet

turvaten Kyllä / Ei

c) Päätöksiä tehdään

kuntalaisten

hyvinvointitietoja

hyödyntäen Kyllä / Ei

22

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen

Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 18.05.2015