kauppa ja kehitys - yksityinen sektori mukana kehityksessä

Kauppa ja kehitys

- Yksityinen sektori mukana

kehityksessä

Ulkoasiainministeriö

Avainsanoja: Kehityspolitiikka ja yksityinen sektori; Yksityinen sektori kehityksessä;

Rahoitusinstrumentit

Uusi globaali kestävän kehityksen agenda 2030 ja SDG:t

korostavat kumppanuuksia ja monitoimijayhteistyötä.

Kehitysyhteistyö ei yksin riitä. Yhteistyö yksityisen

sektorin kanssa vahvistaa kehitysvaikutuksia.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

International resource flows to developing countries

FDI

Remittances

ODA

Long-term debt

Short-term debt

Kehitysyhteistyörahoituksen merkitys

kehitysmaille on muuttunut

Agenda 2030 vaatii kuitenkin

suuret resurssit Mistä?

International resource flows in

relation to the needs of Agenda 2030

Glo

bal n

eed

s o

f all c

ou

ntrie

s

Need

s o

f develo

pin

g c

ou

ntrie

s

Kehittyvät

markkinat

tarjoavat

mahdollisuuksia

Sources: www.economist.com/printedition/covers;

Time Covers Archive;

Oxfamblogs.org- Emerging V Developed Countries

BKT:n kasvu ei

kuitenkaan

kerro kaikkea

Sources: Daily chart: Africa's impressive growth | The Economist , World Bank Data; tradingeconomics.com

Perushyödykkeiden

hintakehitys vs GDP

Moderni Afrikka

innovoi!

>90% uusista työpaikoista

Yksityisen

sektorin rooli

on kasvanut

Nainen katselee työpaikkailmoituksia

nairobilaisen ostoskeskuksen

ilmoitustaululta. Kuva: Milma Kettunen

Kehitys Utveckling lehti

Suomen kehityspolitiikan painopisteet

1. Naisten ja tyttöjen

oikeudet ja asema ovat vahvistuneet

3. Yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky

ovat vahvistuneet

2. Kehitysmaiden oma talous on

lisännyt työpaikkoja, elinkeinoja ja hyvinvointia

4. Ruokaturva sekä veden ja energian

saatavuus ovat kohentuneet ja luonnonvaroja

käytetään kestävämmin

Kauppa ja

kehitys

Kehitysmaiden oma talous on lisännyt

työpaikkoja, elinkeinoja ja hyvinvointia

Suomi edistää omalla toiminnallaan sitä että:

kaikille ihmisille, myös naisille, nuorille ja köyhimmille, on tarjolla

enemmän ihmisarvoista työtä, elinkeinoja ja toimeentuloa,

kehitysmaiden yksityissektori ja elinkeinot ovat vahvistuneet ja

monipuolistuneet,

kansainväliset liiketoiminnan säännöt tukevat aiempaa paremmin

yritystoiminnan kehittymisen edellytyksiä ja vastuullisuutta sekä

sovittujen standardien

noudattamista kehitysmaissa ja uutta kestävän kehityksen mukaista

osaamista, arvoketjuja sekä teknologiaa ja innovaatioita

hyödynnetään aiempaa paremmin.

Mm. Vuosittaisella n. 130 milj. euron finanssisijoitusrahoituksella

voidaan tukea myös näitä osa-alueita

UM:n yksityisen sektorin

yhteistyömuodot

Nopea toiminta Pitkäaikainen yhteistyö

Olemassa olevan

vahvistaminen

Uuden

kehittäminen

PIF

FINNFUND

BEAM

EEP:T FINN-

PARTNER-

SHIP

Business with Impact

- kehitysinnovaatio-ohjelma 2015-2019

www.tekes.fi/beam

Tausta

Tukea ja edistää

innovaatioiden, tiedon,

osaamisen

kehittämistoimintaa,

joka hyödyttää

kehitysmaiden

vähävaraisten hyvinvointia

ja luo samalla

uutta ja kestävää

liiketoimintaa

Tavoite Konkreettisesti

Uudet tuotteet, palvelut,

teknologia,

toimintatavat,

jakelukanavat,

sosiaaliset innovaatiot

Kehittäminen,

pilotoiminen ja

kaupallistaminen

Tekes hallinnoi

UM ja Tekes rahoittavat

25 milj. € (molemmat

12,5 milj. € ) ja

hakijoiden rahoitus 25

milj. €

Määräaikainen vuosille

2015-2019

BEAM



www.tekes.fi/beam

BEAM

Ei sektorirajauksia

Esim. opetukseen,

viestintään, uusiutuvaan

energiaan,

ympäristönsuojeluun

liittyviä uusia tuotteita ja

palveluja.

Hyödynnetään

suomalaista osaamista ja

teknologiaa.

Ohjelmasta ei tueta vientiä

eikä perinteisiä

liikekumppanuuksia.

Suomalaiset yritykset,

opetus- ja tutkimus-

laitokset ja kansalais-

yhteiskunnan toimijat.

Kannustetaan

verkottuneisiin

hankkeisiin, joissa mukana

erilaisia toimijoita ja

kehitysmaa-

kumppaneita.

Kenelle Sektorit Kriteerit



www.tekes.fi/beam

Esimerkki BEAM-varoilla rahoitetusta hankkeesta:

Funzi - mobile learning and information services

www.tekes.fi/beam

BEAM

Funzi pyrkii tuomaan koulutuksen

kaikkien ulottuville.

Kuka tahansa voi ladata Funzin

mobiilisovelluksen ilmaiseksi ja

saada päivittäin puhelimeensa

oppimiskortteja.

Source: www.funzi.fi

Edistää kestävää

liiketoimintaa

kehitysmaissa tukemalla

suomalaisten ja

kehitysmaiden

organisaatioiden

pitkäaikaisia

liikekumppanuuksia

Tavoite Palvelut

Matchmaking: liikekumppaneiden sekä

liikekumppanuusideoiden etsintä ja kohtaaminen.

Liikekumppanuustuki (lahjarahaa).

Tukea voi saada esim. hankevalmistelua varten,

tytäryrityksen perustamiseen, kehitysmaatuontiin,

markkina – ja kannattavuusselvityksiin,

alihankintayhteistyöhön, teknologian pilotointiin ja

kehitysmaayrityksen henkilökunnan koulutukseen.

Kehitysmaatuonnin edistäminen

Kehitysmaatietopankki

Suunnittelu – ja rahoitusneuvonta

www.finnpartnership.fi

- Tukea liikekumppanuuden alkuvaiheeseen


Kenelle

Tukea voi hakea

suomalainen yritys tai

liiketoiminnasta

kiinnostunut organisaatio

sekä muualle

rekisteröitynyt yritys, jolla

on merkittävä suomalainen

intressi.

Kysyntävetoinen

Sektori

Ei sektori rajauksia.

Enemmän tukia

köyhimmille maille ja

pk-yrityksille.

Kaikki DAC –

kehitysmaat.

Kriteerit

Tuen määrä on 30−70

prosenttia

hankekustannuksista ja

maksimimäärä on 400 000

euroa / hanke.

Ei myönnetä varsinaisen

hankkeen toteuttamiseen

eikä vientihankkeisiin.

Hyödyntää suomalaista

osaamista ja teknologiaa.


For whom? Sectors

No sectoral limitations

E.g. ICT, agribusiness and

food industry, metal

industry, services,

construction,

manufacturing,

environmental products

Criteria




Esimerkki: Molokin

syväkeräysjärjestelmä Namibiaan

Namibiassa maan suurin jätehuoltoyhtiö Rent-A-

Drum aloitti muutama vuosi sitten suomalaisen

Molokin syväkeräysjärjestelmien käytön ja

valmistuksen lisenssillä.

Molok sai Finnpartnershipin

liikekumppanuustukea markkinoiden ja

yhteistyötahojen kartoittamiseen,

hankeselvitykseen liiketoiminnan suunnitteluun

ja henkilöstön koulutukseen Namibiassa.

Keskeinen tavoite on, että Namibiassa

jätehuollosta onnistutaan luomaan kaikille

osapuolille kannattavaa liiketoimintaa ja

luomaan näin uusia työpaikkoja.

Source: www.molok.fi

Tausta

Edistää kehitysmaiden

taloudellista ja sosiaalista

kehitystä tarjoamalla

pitkäaikaista

riskirahoitusta

liiketaloudellisesti

kannattaviin ja

vastuullisiin

hankkeisiin.

Tavoite Sektori

Finnfund rahoittaa

lähinnä yksityisen

sektorin hankkeita

kehitysmaissa ja

Venäjällä.

www.finnfund.fi

Finnfund

(Teollisen yhteistyön

rahasto Oy)

on valtion

enemmistöomisteinen

kehitysrahoitusyhtiö.

www.finnfund.fi

Palvelut

Itsekannattavuus

Hyödynnetään

suomalaista teknologiaa

ja osaamista/suomalainen

intressi. Finnfundin

rahoitus ei ole kuitenkaan

sidottu Suomesta

tehtäviin hankintoihin.

Kriteerit

Yrityksille oman

pääoman ehtoista

riskirahoitusta,

investointilainoja

sekä kehitysmaa-

investointeihin

liittyvää osaamista

Sijoitusten koko

n. 1-20 milj. e.

Rahoituskohteet

Teollinen ja palveluja

tuottava yritystoiminta,

infrastruktuuri sekä

rahoitus- ja

pääomamarkkinat.

Rahoitettavat hankkeet

ovat perustettavia tai

toiminnassa olevia

yhtiöitä.

www.finnfund.fi

Esimerkki: Lake Turkana - Kenia

Afrikan suurin tuulipuisto

• Finnfund on ollut mukana

rakentamassa suurinta Saharan

eteläpuoliseen Afrikkaan

rakennettua tuulipuistoa.

• Hanke lisää merkittävästi

puhtaan ja nykyistä

edullisemman sähkön tarjontaa

Keniassa.

• Hanke tarjoaa lisäksi työpaikkoja

paikallisille asukkaille.

www.finnfund.fi

Tukea

kehittyvien maiden

julkisen sektorin

investointeja, jotka ovat

taloudellisesti kannattavia,

mutta kaupallisesti

kannattamattomia

(Poikkeustapauksessa

voidaan tukea pieniä julkisen

sektorin kaupallisesti

kannattavia investointeja).

Alemman keskitulon ja

vähiten kehittyneet maat

jotka täyttävät kestävän

luototuksen periaatteet

Mahdollisia kohdemaita

esimerkiksi: Vietnam,

Kenia, Egypti, Filippiinit,

Honduras, ehkä Tansania,

Etiopia

Tavoite

Toimijat Kohdemaan julkinen

sektori

Suomalainen yritys

(+kohdemaan yritys)

ETA -pankki

Finnvera

UM

Alueet

- Public sector Investment Facility –

Investointituki kehitysmaille

PIF Investointituki

kehitysmaille www.formin.fi/investointituki

www.finnvera.fi

- Public sector Investment Facility –

Investointituki kehitysmaille

Suomen kehityspoliittisen linjauksen

mukainen

Hyödynnetään suomalaista osaamista

ja teknologiaa

Hankinta tapahtuu kehitysmaiden

julkisen hankintasääntöjen mukaisesti

samantyyppisesti kuin esim.

kehityspankkien rahoitus

kehitysmaiden julkiselle sektorille.

Hankkeen oltava vientitakuukelpoinen.

Lainana ETA –alueen luottolaitoksen

kautta ja vientitakuu Finnveran kautta.

Rahoituksen myöntämisessä

noudatetaan OECD:n

vientiluottokonsensuksen periaatteita.

Rahoitettavien hankkeiden koko tulee

olemaan noin 2-30 milj. euroa.

UM rahoittaa osan, kehitysmaa osan.

Kriteerit Rahoitus

PIF Investointituki

kehitysmaille

www.formin.fi/investointituki

www.finnvera.fi

- Esimerkki korkotukiluottohankkeesta joka

voisi olla tuettavissa PIF -rahoituksella

Kriteerit Rahoitus

PIF Investointituki

kehitysmaille

• Kenya Power and

Lighting Company

Limited (KPLC)

• ABB Finland Oy

• 24 milj €

www.formin.fi

www.finnvera.fi

Yhteistä näille instrumenteille

1. Yksityissektoriyhteistyössä pyritään löytämään win-

win hankkeita. Yrityksillä aina kaupallinen intressi jota

insentoidaan julkisella rahoituksella kestävään

kehitykseen

Vipuvaikutus

2. UM kanavoi rahoitusta, mutta yritysasiakas-

rajapintaa hoitavat lähtökohtaisesti ne jotka yritykset

tuntevat parhaiten

Team Finland kumppanit

UM:llä käynnissä määräaikaisia kehittyvien maiden

yksityissektoria tukevia ohjelmia mm.

EEP - Energy

and Environment

Partnership

Africa and

Mekong

2013-2018

IPP

- Innovation

Partnership

Programme II

Vietnam

2013-2017

Muita rahoitusmuotoja

TANZIS

- Support to

Tanzanian

Innovation

System

2016-20

SAIS

-Southern Africa

Innovation

Support

Programme II

2016 ->

TANZICT Apps for Girls Joomla Joomla-sovellustyöpaja tytöille. Kuva: TANZICT

TANZICT innovaatiotyöpaja harjoittelijoille Kuva : TANZICT

UM:llä käynnissä

INFODEV

UNDP

- Bussiness Call

to action

Women in

Bussiness,

#SheTrade

initiative with ITC

UNICEF

INNOVAATIO-

OHJELMA

Multihankkeita

UM rahoittaa

kehitysyhteistyötä mm.

Euroopan Unionin,

YK – järjestöjen,

kehityrahoituslaitosten sekä

Suomen

valtion virastojen,

opetusalan organisaatioiden

ja kansalaisjärjestöjen

Kautta.

.

27.10.2016

31

Yhteistyö Slushin

kanssa v. 2014;

2015, 2016

Kehitysmaiden

yrittäjien

osallistuminen

Vastuullinen liiketoiminta

Suomi pitää tärkeänä, että yritysten toiminta vahvistaa

kestävää kehitystä ja tapahtuu vastuullisesti

http://mneguidelines.oecd.org/MNEguidelin

es_RBCmatters.pdf

Vastuullisuus on myös

kilpailuvatti

Human Rights Based Approach to

Development - HRBA

Ihmisoikeuksien edistäminen tavoitteena Suomen ulkopolitiikassa

Taustalla perustuslaki ja kansainväliset sopimukset.

Yksityissektorin instrumenttien kautta rahoitettavien hankkeiden

osalta

UM:n rahoittamissa hankkeissa on tehty ihmisoikeusvaikutusten

arvio ja niiden tulokset on otettu toiminnassa huomioon.

Yksityissektorin kumppaneiden tulee sitoutua YK:n liike-elämää ja

ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin ja noudattaa UN Global

Compact:n periaatteita.

Kansainväliset ohjeet ja periaatteet

http://mneguidelines.oecd.org/ https://business.un.org/

Yhteiskuntavastuun selkärangan muodostavat seuraavat

kansainvälisesti tunnustetut ohjeet ja periaatteet

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat

periaatteet

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille

yrityksille

YK:n Global Compact -aloite

ISO 26000 -yhteiskuntavastuuopas

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kolmikantainen

periaatejulistus, joka koskee monikansallisia

yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa

Kriisiliiketoiminta

Humanitaarisessa avussa, jälleenrakennuksessa ja

luonnononnettomuusriskien vähentämisessä on tarvetta

innovatiivisille, teknologiapainotteisille ja kokonaisvaltaisille

ratkaisuille eri aloilla: asuminen, vesi, hygienia ja sanitaatio,

oppiminen, terveysteknologia, logistiikkapalvelut, varastot,

polttoaine, IT-palvelut, energia jne.

UNMISS-operation kontteja Jubassa, Etelä-Sudanissa.

Kuva: Elina Lemmetty-Hartoneva

UNHCR:n tarjoama teltta tulva-alueilla Etelä-Pakistanissa.

Kuva: Pirjo-Liisa Heikkilä Kehitys Utveckling lehti

Suomi 10 milj. Suomi 0,045 milj.

Kansainväliset järjestöt ostavat hankintoina

vuosittain palveluita ja tavaroita yli sadan miljardin

edestä YK JÄRJESTÖT

Rahastoja, ohjelmia, erityisjärjestöjä

YK hankinnat 2015: 17,5

miljardia usd

KEHITYSPANKIT

World Bank 2015: n.7,6

miljardia usd

Tanska

565 milj.

Tanska

7,9 milj.

Team Finlandissa 4. pilaria

37

1. Vaikuttaminen

toimintaympäristöön

• Vaikuttaminen

lähialueilla ja EU:ssa

• Vaikuttaminen EU:n

ulkopuoliseen

toimintaympäristöön

(ml. kauppapolitiikka,

säädösympäristö)

2.Kansainvälistymis-

palvelut

• Tietopalvelut

• Verkottuminen ja

vaikuttaminen

• Kansainvälistymis-

neuvonta

• Viennin rahoitus

4. Maakuva

• Maakuvaviestintä ja

viestinnän välineet

• Tapahtumat

• Toimittaja- ja

vaikuttajavierailut

3. Investointien

edistäminen

Suomeen

• Viestintä Suomesta

investointikohteena

• Verkottuminen,

investointikohteiden

myyntityö

• Matkat ja tapahtumat

Mikä Team Finland -verkosto?

Työ ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Finpro,

opetus- ja kulttuuriministeriö, Tekes, Finnvera,

Finnfund, Finnpartnership, Suomen teollisuussijoitus

Oy, Ely-keskukset, SKTI, PRH, SVKK, SRKK

Suomen vahvuusalueita

[email protected]

KEO-01

Sinikka Antila

(Kauppa ja

kehitys

suurlähettiläs)

KEO-20

Mika Vehnämäki

(Talous-

asiantuntija)

Aki Enkenberg

(Innovaatio-

asiantuntija)

KEO-50

Oskar Kass

Sargit Salakari

Kirsi Puronpää

(Rahoitus-

instrumentit)

KEO-70

Kimmo

Laukkanen

(Kriisiliiketoiminta)

TUO-10

Antti Piispanen

(Multilateraali-

organisaatiot)

Kent Wilska

(Vastuullinen

liiketoiminta)

TUO

TBC

(Team Finland)

Petri

Kuurma

(Team Finland)

kauppa ja kehitys - yksityinen sektori mukana kehityksessä

Government & Nonprofit