Kielitietoisuus kuuluu meille kaikille – materiaalia varhaiskasvatukseen 30.9.2019 Marjut Dimitrow, varhaiskasvatuksen opettaja ja apulaisesimies Martta Pyökkimies, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

2

Johdanto

Tämä kielitietoisuuden käytäntöjä esittelevä materiaali on koottu Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen

ammattilaisten käyttöön. Materiaali on osa Opetushallituksen rahoittamaa hanketta - Kielitietoisuus kuuluu

meille kaikille. Materiaali on saatavilla sähköisessä muodossa Ilmiömäinen Tampere -verkkosivuilla

(https://ilmiomainentampere.blogit.tampere.fi/) sekä Taskusta. Aiemmin on jo julkaistu saman hankkeen

puitteissa Piia Erkinheimon ja Minna Väisäsen kielitietoisuuden kehittämismateriaali, joka löytyy Taskusta

nimellä, Kielitietoisuus kuuluu meille kaikille.

Valtakunnallisissa ja kaikkia suomalaisia kasvatusalan ammattilaisia velvoittavissa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) on käytetty joitakin uusia käsitteitä ja yksi niistä on

kielitietoisuus. Vasun perusteissa käsitellään kielitietoisuutta kaiken pedagogisen toiminnan ja koko

varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin osana ja sellaisena sitä tulee pitää myös päiväkotien ja muiden

varhaiskasvatusympäristöjen arjessa. Vaikka termi kielitietoisuus on monelle uusi, sen sisältö on suurelta osin

tuttua asiaa. Kaikki aikuiset ovat edelleen kielen opettajia ja kielet ovat läsnä kaikessa arjen toiminnassa.

Koska maailma muuttuu, myös varhaiskasvatusympäristöt muuttuvat ja kielitietoisuuden kannalta

rikkaampaan suuntaan: kieliä on lasten arjessa läsnä yhä enemmän ja perheet ovat enenevässä määrin

monikulttuurisia. Voidaan sanoa, että kaikki lapset päiväkodissa elävät ainakin päiväkotipäivänsä ajan hyvin

monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä. Enää ei ole – jos on koskaan ollutkaan – olemassa

tarkkarajaista suomalaista yhtenäiskulttuuria, vaan saamme aidosti olla kukin omalla tavallamme erilaisten

kulttuurien ja kielten keskellä. Kaikki kuitenkin elämme samassa yhteiskunnassa ja kaikkien kanssa on tultava

toimeen – siksi on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota hyvään vuorovaikutukseen.

Kielitietoisuus on tekoja. Kielitietoiset teot tuottavat meidän arkeemme tasa-arvoa, osallisuutta ja

esteettömyyttä. Meidän on tietoisesti luotava sellaista vuorovaikutusta, johon kaikki voivat osallistua.

Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu paljon muutakin kuin kieltä ja kielenkäyttöä. Se on monikanavaista

viestintää, jonka seurauksena ihmiset voivat henkisesti hyvin. Kielitietoisuus todellakin kuuluu kaikille lapsille

ja aikuisille - niin vieraskielisille kuin täysin suomenkielisillekin. Tämän materiaalipaketin tarkoitus on auttaa

varhaiskasvatuksen ammattilaisia kielitietoisten tekojen tekemisessä. Olemme koonneet materiaaliin vähän

teoriaa ja paljon käytäntöä kielitietoisen varhaiskasvatuksen hyväksi. Samoja harjoituksia löytyy

tarkoituksella useammasta kohdasta, jotta materiaalia voisi käyttää myös käsikirjamaisesti eri otsikkojen

avulla. Materiaali sopii ainakin 0–5 -vuotiaiden lasten kanssa käytettäväksi ja luultavasti kaikille muillekin!

Lopussa on lisämateriaalia, johon kannattaa myös tutustua, jos ei halua ”keksiä pyörää uudelleen”.

3

Sisällys

Johdanto ............................................................................................................................................................ 2

1 Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kielitietoisuus ......................................................................................... 4

2 Lasten ja aikuisten vuorovaikutustaidot .......................................................................................................... 6

3 Lasten kielen ymmärtämisen taidot ................................................................................................................ 8

4 Lasten puheen tuottamisen taidot ................................................................................................................ 11

5 Lasten kielen käyttötaidot ............................................................................................................................. 14

6 Lasten kielellinen muisti ja sanavaranto ....................................................................................................... 16

7 Lisämateriaalia .............................................................................................................................................. 19

Linkkejä ........................................................................................................................................................ 19

Muuta materiaalia ......................................................................................................................................... 20

Lähteinä käytetty .......................................................................................................................................... 21

Lastenkirjoja eri kielillä ................................................................................................................................. 23

Suujumppaa ................................................................................................................................................. 26

4

1 Varhaiskasvatuksen ammattilaisten kielitietoisuus

Lähiympäristön eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuuden kehittymistä. Henkilöstön tehtävänä

on herättää ja lisätä lasten kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä sekä vähitellen myös lukemista ja

kirjoittamista kohtaan. Kielen havainnoinnin ja tutkimisen avulla suunnataan lasten huomiota sanojen

merkityksistä kielen muotoihin ja rakenteisiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin. Lapsia rohkaistaan

kirjoittamaan ja lukemaan leikillisesti.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa yksi viidestä oppimisen alueesta on Kielten rikas maailma. Siihen kuuluu

kielellisten taitojen ja valmiuksien lisääminen sekä kielellisten identiteettien tarkastelu ja tukeminen. Työ

alkaa arjen rutiineista. Kun aikuinen on suunnitellut ja toteuttaa rutiinit hyvin ja kielitietoisesti, vapautuu

(myös) lapsen aikaa ja energiaa kognitiivisiin toimintoihin. Arjen mukava tunneilmasto, hyvä vuorovaikutus

ja lapsen kokema ystävällisyys ovat siis jopa kielitietoisuuden ensimmäisiä askeleita. Hyvä vuorovaikutus

syntyy aikuisen asenteesta ja monikanavaisesta viestinnästä. Kuvien ja muun visuaalisen materiaalin merkitys

kielitietoiselle toiminnalle onkin suuri. Kuvat pysyvät paikallaan, kun puhe jo soljuu eteenpäin ja kuvat

auttavat puolin ja toisin, jos yhteisiä sanoja ei vielä ole. Vaikka lapsi ei puhu, hänen kielensä kehittyy koko

ajan! Kieli ohjaa ihmisen ajattelua ja sen myötä myös oppimista ja siksi on turha kuvitella, että oppimista

tapahtuisi ilman kielitaitoon panostamista. Emme myöskään voi arvioida lapsen oppimista, ennen kuin

olemme opettaneet häntä. Tässä lyhyet ohjeet pienen lapsen opettamiseen:

1) Aikuinen varta vasten asettuu toimimaan lapsen tai pienryhmän kanssa.

2) Aikuinen ottaa käyttöön jaetun tarkkaavuuden taitonsa: ihmetellään yhdessä.

3) Aikuinen kuuntelee lasta ensin (puhetta ja/tai sanatonta viestintää) ja puhuu vasta sitten.

Monikielisyys on nykyään lasten arkipäivää. Taustaltaan täysin yksikielinen lapsikin kasvaa yleensä

monikielisessä ympäristössä. Aikuiset tietävät tämän, mutta tieto ei aina johda toimintaan. Tässä on joitakin

hyväksi havaittuja toimintaohjeita oman kielitietoisuuden esille tuomiseksi:

Huomaa ympärilläsi olevat kielet, arvosta niitä ja tee ne näkyviksi ja kuuluviksi kaikille muillekin.

Ole kielimyönteinen: rohkaise lapsia käyttämään kaikkia heidän osaamiaan kieliä tai sitä yhtä

monipuolisesti.

Kysy lapsilta niin, että he voivat vastata muutakin kuin kyllä tai ei.

Anna lasten kysyä sinulta ja toisiltaan.

Muista, että kaikki ymmärtävät kieltä enemmän kuin osaavat itse tuottaa, jopa suomenkieliset

aikuiset suomea!

Murreilmaisut ovat sallittuja - niitä käyttäessä on kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikki ymmärrä

niitä ilman selitystä. Käytä sellaista kieltä, josta useimmat lapset voivat ymmärtää suurimman osan.

Puhu selkeästi ja anna sellaisia ohjeita, että lapsikin ne ymmärtää.

Aikuinen: ”Laita vaan siihen ne.”

(Lapsi laittaa käsistään lautasen ja lasin ruokakärryn yläkertaan.)

Aikuinen: ”Ei niitä siihen saa laittaa! Laita tonne (osoittaa sormella).”

(Lapsi laittaa astiat ruokakärryn alakertaan.)

o Olisiko tilanne voinut edetä toisin, ilman närkästystä, hämmennystä, osaamattomuuden

tunnetta?

5

Ole suomen kielen malli lapsille, toisille työntekijöille, lasten vanhemmille jne.

Käytä puhuttujen sanojen lisäksi kaikkien lasten kanssa kuvia, eleitä, ilmeitä, äänenpainoja, viittomia,

piirtämistä… Ne eivät haittaa ketään ja auttavat monia.

Järjestä leikkejä, pelejä ja muita puuhia, joissa itse keskityt nimenomaan kieleen ja lasten

ohjaamiseen kielen näkökulmasta.

Kiinnitä huomiota kaikkeen siihen kieleen ja muuhun viestintään, minkä lapsi jo osaa. Kehu häntä.

Muista kertoa myös lapsen vanhemmille hänen osaamisestaan.

Eikö lapsi ymmärrä sinua? Mitä voisit tehdä toisin?

Etkö sinä ymmärrä lasta? Mitä voisit tehdä toisin?

Eivätkö lapset ymmärrä toisiaan? Mitä voisit tehdä toisin?

Esimerkki: Sisäliikuntaa

Alkulämmittelyssä juostaan tai kävellään tai pompitaan. Liikkumistapa määräytyy kuunnellun

musiikin rytmistä. Hitaimman musiikin soidessa kävellään. Käytä sanaa kävellä joka kerta, kun

kävelymusiikki soi ja samalla voit myös näyttää kuvaa kävelevästä ihmisestä (piirretty kuva tai

valokuva). Samaan tapaan vahvistetaan sanojen juokseminen ja pomppiminen oppimista, sanan

toisto + kuva.

Liikuntaradalla on erilaisia pisteitä. Esittele ne näyttämällä itse mallia tai pyydä yksi lapsi näyttämään

muille kunkin pisteen toimintatavat. Käytä täsmällistä kieltä: ensin puolapuita kiivetään ylös ja sitten

saa hypätä alas patjan päälle. Ohjeet kannattaa laittaa pisteiden yhteyteen myös kuvina.

Loppurentoutuksessa maataan patjoilla. Anna ohjeet selkeästi: mene makaamaan selälleen patjan

päälle, anna käsien ja jalkojen levätä patjalla...

Esimerkki: Käden taidot

Aikuinen: Tänään saatte maalata vesiväreillä. Tiedättekö mitä välineitä maalaamiseen tarvitaan?

Lapset: Joo, paperia, vettä, väriä...

Aikuinen: Kyllä. Tässä on paperi, tässä on vesikuppi, tässä on sivellin ja tässä on vesivärit. Ensin

otetaan sivellin käteen, näin. Sitten kastellaan sivellin vesikupissa, näin. Sitten otetaan siveltimeen

vaikka punaista väriä, näin. Ja sitten voi maalata paperille, näin.

Välineet ja tekemisen vaiheet jätetään lasten näkyville joko oikeina esineinä tai kuvina. Maalaamisen

aikana käytetään monipuolisesti kieltä: värien ja välineiden nimiä, suuntia ("ahaa, tuolla ylhäällä

taivaalla lentää lintu ja alhaalla maassa kasvaa puu") ja houkutellaan lapsiakin kertomaan omista

kuvistaan. Lapsen kertomusta voi laajentaa ja siitä voi tehdä tarkentavia kysymyksiä.

Esimerkki: Rakenteluleikki

Aikuinen ja kolme lasta rakentelevat junaradalla ja palikoilla. Aikuinen on päättänyt keskittyä lasten

kanssa tänään matemaattisten käsitteiden huomaamiseen ja nimeämiseen.

Lapsi: Kato, tää juna on näin iso!

6

Aikuinen: Joo, sun juna onkin tosi pitkä. Montako vaunua siinä on, lasketaan yhdessä. Yksi, kaksi,

kolme... Yhdeksän vaunua peräkkäin, onpas niitä monta.

Lapsi: Sulla on pieni juna.

Aikuinen: Aivan, mun juna on lyhyempi. Montakohan vaunua mun junassa on, minäpä lasken. Yksi,

kaksi, kolme... Viisi vaunua tälleen jonossa. Joo-o, mulla on viisi vaunua ja sulla yhdeksän. Sun

junassa on enemmän vaunuja ja mulla on vähemmän. Kokeillaan, laitetaan nää junat vierekkäin ja

mitataan. Kyllä, ihan selvästi sun juna on pitempi.

Lapsi: Junat lähtee, tuu.

Aikuinen: No niin, kaksi junaa lähtee raiteita pitkin samaan suuntaan. Hei hei, hyvää matkaa!

2 Lasten ja aikuisten vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta lasten kokemukset kuulluksi tulemisesta ja siitä, että heidän

aloitteisiinsa vastataan, ovat tärkeitä. Aikuisten sensitiivisyys ja reagointi myös lasten non-verbaaleihin

viesteihin on keskeistä. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan kannustamalla lapsia kommunikoimaan

toisten lasten ja aikuisten kanssa.

Aikuisen aito ja aktiivinen läsnäolo ja vastaaminen ilmein, elein ja sanoin lapsen tarpeisiin, luo perustaa

kielenkehitykselle. Jokainen saatu kokemus vastavuoroisesta kommunikoinnista muokkaa ja rikastuttaa

kielen kehitystä läpi koko elämän.

Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Näin luodaan hyvä pohja lapsen

vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Eniten vaikuttaa tapa, jolla aikuiset kommunikoivat lasten kanssa

päivittäin. Lämpimän läsnäolon lisäksi aikuisen tulee olla kannustava ja positiivinen, jotta lapsi saa tunteen

aidosta kuulluksi tulemisesta. Näin lapsen mieleen syntyy malli yhdessä olemisesta. Tätä yhdessä olemista ja

vuorovaikutusta tuetaan kannustamalla lasta kommunikoimaan toisten lasten ja aikuisten kanssa.

Vuorovaikutuksessa lapsi tekee havaintoja tavoista toimia ja näin hän oppii toisen ihmisen asemaan

asettumista ja toimintamalleja, jotka auttavat uusissa tilanteissa. Aikuinen voi tukea lapsen sosiaalisia taitoja

ohjaamalla ja tukemalla lasta osallistumaan keskusteluihin vihjein, kuvin tai apusanoin ja auttaa lasta

pysymään aiheessa. Näin hän myös antaa toimintamallin. Lisäksi tuetaan lapsen kerrontaa ja vahvistetaan

sanastoa. Lapsen kanssa harjoitellaan sosiaalisien tilanteiden havainnointia ja toisen asemaan asettumista.

Rooliharjoitusten kautta autetaan lasta ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Aikuinen osallistuu lasten

toimintaan ja auttaa lasta tulkitsemaan tilanteita oikein.

Aikuisen tulee antaa tilaa lapselle keskustelussa, antaa hänenkin esittää kysymyksiä.

Aikuisen kysymykset eivät saa olla pelkästään: kuka, mikä, missä, milloin, vaan myös miksi ja minkä vuoksi,

kuinka niin. Tällöin lapsi saa vastata kuvaillen eikä vain yhden sanan lauseilla ja näin autetaan kehitystä

kuvailevaan puheeseen.

Omalla esimerkillään aikuinen mallintaa lapselle toimintaa, samalla sanallistaen toimintaansa. Samaa keinoa

voidaan käyttää myös autettaessa lasta monipuolistamaan leikkiään: ”Laitatko nyt nuken nukkumaan. Se

onkin väsynyt. Syökö se ensin iltapalaa?” Mallintamista voidaan käyttää myös ajattelu- ja

päättelytoiminnassa. Näissä tilanteissa aikuinen puhuu ajatusketjuaan ääneen, esimerkiksi palapeliä

koottaessa aikuinen voi sanoa:” Laitan kulmapalat ensin. Ne on helppoja tunnistaa, niissä on kaksi suoraa

reunaa. Tämä tulee ylös, koska tässä on sinistä ja taivas on sininen…”

7

Samalla lailla aikuinen voi käyttää ohjaavaa keskustelua. Asioita ei ratkaista lapsen puolesta valmiiksi, vaan

aikuinen tukee lasta löytämään itse ratkaisut ja kokeilemaan taitojaan. Aikuisen tulee jaksaa kerrata ja toistaa

ohjeita ja opettaa samaa asiaa lapselle niin, että lapselle syntyy luottamus siihen, että hän osaa.

Lapsen omia mielenkiinnonkohteita hyödynnetään kaikessa opetuksessa. Taitoja harjoitellaan useissa eri

tilanteissa, jotta ne yleistyvät ja vakiintuvat. Erittäin tärkeää on muistaa, ettei pelkkä mahdollisuus ryhmässä

olemiseen riitä, vaan lapsi tarvitsee opetusta oppiakseen toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Lapset hyötyvät

sosiaalisten vuorovaikutustaitojen suorasta opettamisesta.

Harjoiteltavia asioita voivat olla esim.

Sosiaalisissa tilanteissa toimiminen, esim. miten haen toista lasta leikkiin, miten lähellä toista voin olla,

mitä sanon ja teen jos joku kiusaa jne.

Toisen ihmisen asemaan asettumisen taidot

Kommunikaatiotaidot: katsekontakti, kuunteleminen, kysymyksiin vastaaminen ja niiden tekeminen,

vuorotteleva keskustelu, tervehtiminen, kiittäminen, avunpyytäminen

Ryhmätyötaidot

Selvennyksen pyytäminen hämmentävissä tilanteissa: Mitä tarkoitat? Nyt en ihan ymmärtänyt? Mitä

minun pitäisi tehdä?

o keinoja näiden taitojen opettamisessa ovat mm.

Sosiaalisten tilanteiden ja niihin liittyvien sääntöjen purkaminen osiin ja yksinkertaisiksi,

selkeiksi ohjeiksi, jotka kuitenkin ovat yleistettävissä muihin tilanteisiin

Aiempien tapahtumien ja eri ihmisten näkökulmien läpikäyminen sarjakuvien ja

tarinoiden avulla – samalla voi miettiä, mitä vastaavassa tilanteessa voisi seuraavalla

kerralla tehdä ja sanoa

Sosiaalisten tilanteiden läpikäyminen sarjakuvia tekemällä – samalla harjoitellaan toisen

ihmisen asemaan asettumista (puhe- ja ajatuskuplat)

Kirjoitetut toimintaohjeet ja tarinat, jotka auttavat lasta ennakoimaan uusia tilanteita ja

sopeutumaan niiden vaatimuksiin

erilaiset ilmaisuharjoitukset

Roolileikki

o roolileikkiä erilaisina ohjattuina harjoituksina tai

o leikkinä

esimerkki kauppaleikistä:

https://www.otakoppiohjelma.fi/toiminnallisetmenetelm%C3%A4tvarhaiskasvatukse

ssa/leikkiminen/kauppaleikki

Omien kokemusten kertominen

Minä sanon alun, arvaa mitä tarkoitan: Minä söin eilen jää…

Erilaisien kuvien käyttäminen kerronnassa

Draama: nukketeatteri, pöytäteatteri, aikuisten ja lasten esitykset

Vuorovaikutukseen kannustaminen ja puheeseen houkuttelu. Motivoidaan lasta

ilmaisemaan itseään tutussa ja mieleisessä ympäristössä. Kannustetaan lasta myös ei-

kielellisten kommunikointikeinojen käyttöön, kuten ilmeisiin ja eleisiin. Kun aikuinen

ilmehtii, niin lapsikin innostuu jäljittelemään ilmeitä.

8

Lapsen kanssa kannattaa ”keskustella” alusta alkaen, lapset oppivat tärkeitä

vuorovaikutuksen perussääntöjä jo alle 1-vuotiaana (esim. puhun-kuuntelen -vaihtelu).

Lasta kannattaa kannustaa kärsivällisyyteen, jos lapsi on liian malttamaton, rauhoittele

häntä ja odota kunnes lapsi rauhoittuu ja käy asia vasta sitten uudelleen läpi.

Kysele, mitä lapsen piirustuksissa tapahtuu ja kirjaa lapsen kertomukset ylös. Näiden

tarinoiden lukeminen auttaa lasta kehittämään omaa puhettaan ja kerrontatapaansa

Aikuinen on toiminnan mallittajana, on leikeissä mukana, puhuu ja antaa kielellisen mallin

toiminnasta

esim. lautapelit voivat olla vuorovaikutuksen harjoittelun väline: pelejä pelattaessa

pidetään yllä keskustelua pelistä ja sen etenemisestä, samalla harjoitellaan esim.

sijaintikäsitteitä, lukusanoja, värejä

3 Lasten kielen ymmärtämisen taidot Lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan runsaan kielellisen mallintamisen avulla. Johdonmukainen

toiminnan sanallistaminen ja keskusteleminen tukevat lasten sanavarannon kehittymistä. Erilaisissa

varhaiskasvatuksen tilanteissa käytetään kuvailevaa ja tarkkaa kieltä. Tarvittaessa käytetään kuvia, esineitä

ja tukiviittomia.

Kielellisessä viestinnässä passiivinen sanavarasto karttuu nopeammin eli lapsen kyky ymmärtää puhetta on

parempi kuin mitä hän itse pystyy tuottamaan. Ymmärtämisen ensimmäinen vaihe on oppia ymmärtämään

kehotuksia. Vähitellen siirrytään hahmottamaan helppoja käsitteitä. Muisti kehittyy niin että lapsi pystyy

toistamaan hänelle sanotun lauseen ja taito erotella eri asioita tarkoittavat saman tyyppiset sanat kehittyy.

Varhaiskasvatusikäisen lapsen pitäisi osata vastata yksinkertaisiin miksi-kysymyksiin ja kertoa kuvasta,

samoin hänen tulisi tajuta kysymys ja ymmärtää syy- ja seuraussuhteita.

Lapselle nimetään esineitä ja asioita ja sanoitetaan toimintaa. Lisäksi käytämme niitä sanoja, joita lapsi

ymmärtää ja lapselle puhutaan selkeästi ja lyhyitä ohjeita käyttäen. Päivittäisten asioiden, sekä lorujen ja

laulujen toistaminen edesauttaa puheen harjaantumista ja sanavaraston kehittymistä. Lasten kanssa

käytetään kuvia tai esineitä, tavutetaan taputtamalla ja tarvittaessa käytetään tukiviittomia helpottamaan

arjen kommunikointia ja itseilmaisua.

Aikuiselle avuksi:

Ohjeiden yksinkertaistaminen. Mahdollisimman lyhyet ja yksinkertaiset ilmaukset tukevat puheen

ymmärtämistä.

Ohjeiden pilkkominen. Vältä moniosaisia ohjeita ja ohjeista lapselle vain yksi asia kerrallaan.

Tärkeimpien sanojen korostaminen. Ohjeiden ymmärtämisen helpottamiseksi korosta sanojen

päätteitä ja lauseen tärkeimpiä sanoja.

Puheen havainnollistaminen eleillä, ilmeillä ja kuvilla. Kun selität lapselle jotain tapahtumaa, voit

samalla piirtää nopeasti, vaikka tikku-ukkomaisen kuvan tärkeimmistä asioista. Tutuista ihmisistä ja

paikoista kannattaa myös ottaa valokuvia puhelimeen. Kun puhutaan jonnekin lähtemisestä, on

helppo näyttää kuvaa samalla kun selittää asiaa lapselle. Myös jälkeenpäin tilannetta on helpompi

muistella yhdessä, kun siitä voi näyttää kuvan, joka on helposti saatavilla.

9

Puheen hidastaminen ja tauottaminen näin lapsi saa enemmän aikaa käsitellä kuulemaansa.

Lapsen huomion kiinnittäminen. Puheen ymmärtämisen kannalta on tärkeää, että lapsi on

suuntautunut ja keskittynyt kuuntelemaan puhujaa. Joskus lapsi voi tarvita tukea kuuntelemaan

pysähtymiseen, jolloin sylikkäin tai kasvokkain oleminen auttavat keskittymään.

Yhteinen arjen puuhastelu ja leikkiminen motivoi lasta kielen opetteluun. Puuhastelun lomassa

aikuinen voi sanoittaa ja kuvailla sekä lapsen toimintaa että omaa toimintaansa. Toimintojen

sanoittaminen edesauttaa sanojen jäsentymistä ja siten puheen ymmärtämistä.

Nimeäminen:

nimetään ympäristön eri asioita ja esineitä, etenkin niitä, joista lapsi on kiinnostunut. Kerro lisäksi,

miltä tietyt esineet näyttävät ja mitä niillä voi tehdä, yksinkertaisin ilmauksin.

nimetään kuvista / kirjoista

o puheen, nimeämisen yhdistäminen eri tilanteissa mm. liikunta: liikuntalorut

Liikunnassa sanallisella ohjauksella harjoitellaan

o suuntia: eteen, taakse, sivulle, ylös- ja alaspäin, edestakaisin, suoraan, kaartaen ja

kiemurrellen

o tilaa: suuri, pieni, oma tai jaettu

o aikaa: nopea, hidas

o voimaa: liikkeeseen käytetyn voiman määrä

o tasoja: alataso - päin-, selin-, ja kyljellä makuu, ryömiminen, konttaus. Keskitaso - polven ja

rinnan välisellä korkeudella tehtävät liikkeet. Ylätaso - päkiöillä olo, käsien liikkeet rinnan

yläpuolella

o paikkaa suhteessa muihin ihmisiin; yksin, kaksin, pienryhmässä, suurryhmässä, vierekkäin,

vastakkain, peräkkäin, piirissä, jonossa, parijonossa tai rivissä

o yhteyttä muihin ihmisiin; katse, kosketus, tarttuminen, taputtaminen, tukeminen,

kantaminen, lähestyminen ja loitontuminen

o suhdetta tilaan tai välineisiin; päällä – alla, lähellä – kaukana, edessä – takana, vieressä –

sivulla, etupuolella –takapuolella, sisällä – ulkona, sisäpuolella–ulkopuolella, välissä –

keskellä

o Kehon keskiviivan ylitysharjoitukset (Braingym)

Piilos- ja piilottamisleikit, komento-sanaleikit (kapteeni käskee), laululeikit sekä arvausleikit

(pantomiimi, missä on?)

Pyykkipoikajahti: Lapsi asettuu vastakkain aikuisen / lapsen kanssa. Toinen parista sulkee silmänsä,

jonka jälkeen toinen kiinnittää pyykkipoikia tämän vaatteisiin. Kaikkien pyykkipoikien kiinnittämisen

jälkeen, silmät suljettuina olevan parin tulee löytää kaikki pyykkipojat samalla kuvaillen missä ne

ovat. Sama tehdään myös toisin päin, jolloin lapsen täytyy miettiä, missä päin kehoa pyykkipojat ovat

(lapsella riittää ilmaisu käsi, myöhemmin tarkemmin oikea vai vasen)

Alta, päältä ja ympäri: Aikuinen kertoo ja näyttää miten lapsen pitää kulkea, jos sanana on esimerkiksi

alta. Aikuinen ja lapsi voivat vuorotellen asettua asentoihin, joissa toisen täytyy kulkea joko alta,

päältä tai kiertää toinen ympäri. Aikuinen antaa sanallisesti ohjeita mallintamisen tukena.

Erilaiset temppuradat: Näissä aikuisen tulee sanallistaa lapsille tekeminen – kiipeä ylöspäin, laskeudu

alaspäin (ei mene ylös ja tule alas); hyppää korkealle/pitkälle, ryömi alta jne.

10

Kehoharjoituksia: Aikuinen sivelee, koputtelee tai taputtelee lasta sanoen samalla kehonosan nimen

(samanaikainen kehonosan näyttäminen ja nimeäminen). Sivelyn voi tehdä myös harjalla, kankaalla,

pallolla ym. (kehotuntemukset)

Palloleikit: Vieritetään palloa lapsen kanssa. Samalla voidaan miettiä mihin kohtaan pallo osui (jalka,

polvi, jalkaterä ym.) Taitojen kasvaessa voidaan myös heitellä palloa. Voidaan myös heittää tai

vierittää palloa haarojen ali. Harjoitellaan pallonkäsittelyä, kehonosien sanallistamista,

vastavuoroisuutta ja molempien kehonpuolten käyttöä

Pienten lasten kanssa erilaiset köröttelyt esim. Körö–körö kirkkoon, Kiinan keisari jne.

Kapteeni käskee–leikki: liikkuen tai asentoleikkinä (kyykkyyn, ylös, haara-asentoon). tai kehonosien

mukaan (kädet ylös, missä vatsa, missä pää)

Sanamerkitysten vahvistaminen:

käytetään samoja sanoja eri tilanteissa ja asiayhteyksissä, esimerkiksi käyttämällä auto-nimitystä

niin leikkiautoista kuin liikenteessä ajavista autoista. Aikuinen voi lisäksi toistaa lapsen ilmaisuja

hieman toisella tapaa muotoillen.

Keskustelunomainen lukeminen ja kuvakirjojen katselu:

Kirjojen kuvat helpottavat tarinan ymmärtämistä ja ne jäsentävät lapselle tarinan syy-seuraus-

suhteita.

Kirjojen tekstin lukeminen

Tekstittömien kirjojen käyttö, jolloin aikuinen tai lapsi keksii itse tarinan kirjan kuviin

Kirjojen katselu niin että lapsi saa kertoa kuvista, aikuinen auttaa tarvittaessa kysymyksillä

o Dialoginen eli keskustelunomainen lukutekniikka:

Osoittaminen ja eleet: Kirjan kuvista voidaan lukemisen yhteydessä näyttää

sormella henkilöitä, tapahtumia ja tapahtumapaikkoja. Huomion kiinnittäminen

tarinan kannalta merkityksellisiin kohtiin auttaa lasta ymmärtämään tarinan

juonta.

Kysymysten käyttö: Lapselta voidaan kysyä esim. kuka, mikä, missä ja miksi -

kysymyksiä kirjan kuvista. Kysymyksiä voidaan esittää myös lukemisen yhteydessä

tai sen päätteeksi, esim. “kuka se olikaan, joka puhalsi possun olkitalon nurin?”,

“Missä punahilkan mummo asui?”, “Miksi kultakutri ei syönyt isosta

puurokulhosta?” Kysymällä laajennat lapsen sanavarastoa, asioiden ymmärtämistä

ja tuet muistia.

Valitseminen vaihtoehdoista: Lapsen on helppo tehdä valinta kuulemastaan

kahdesta vaihtoehdosta. Aikuinen voi esittää vaihtoehtoja esim. seuraavasti:

“Onko tämä koira vai kissa?” (harjoitellaan nimeämistä)

“Onko tytön essu puhdas vai likainen?” (harjoitellaan kuvailemaan asioita,

tukee kerronnan kehittymistä)

“Oliko isäkarhu vihainen siksi, että hänen puuroansa oli maistettu vai siksi,

että pikkukarhun puuro oli syöty?” (tulkinnan tekemisen harjoittelu)

“Onko suden helpompi puhaltaa nurin olkitalo vai tiilitalo?” (päättelyn

harjoitteleminen)

Lauseen täydentäminen: Kertomusta lukiessaan aikuinen voi pitää tauon lauseen

lopussa ja odottaa lapsen täydentävän puuttuvan sanan. Esim. “Puussa on

11

___________ (omenoita)” tai “Pikku pukki säikähti, koska ______________ (sillan

alla oli peikko)”.

Mieleen palauttaminen: Lapselta voi kysellä lukemisen jälkeen joitakin

yksityiskohtia tarinasta. Näin voidaan tarkistaa, onko lapsi ymmärtänyt

kuulemansa ja toisaalta myös mitä hän muistaa kuulemastaan. Esim. “Muistatko,

ketkä ottivat Lumikin asumaan luokseen?”, “Muistatko, mitä hyvä haltijatar teki

Tuhkimolle, kun ilkeät sisarpuolet olivat lähteneet linnan juhliin?”

Vuorolukeminen: Lasta voi rohkaista kertomaan kirjan kuvista omin sanoin. Tämä

kannustaa lasta puheilmaisuun ja kehittää kerronnan taitoja. Esim. “Minä kerroin

sinulle edellisen sivun kuvista, nyt sinä voit kertoa tämän sivun kuvasta”.

Laajentaminen: Kirjan tapahtumia voidaan yhdistää lapsen omaan elämänpiiriin.

Tämä lisää lapsen motivaatiota lukuhetkeen ja lapsen on helppo ymmärtää kirjan

tapahtumia, kun hän voi samaistua siihen itsekin. Esim. ”Oletko sinä käynyt

hammaslääkärissä niin kuin Teemu?”, “Näitkö sinäkin sirkuksessa norsun niin kuin

Jussi-jänis?”.

Ymmärtämisen harjoitteita:

Hassut lauseet: Mummo istuu pöydän alla

Mitä väärin – kortit (saatavana valmiina mutta voi myös tehdä itse)

Luokitteluharjoituksia

Arvaa mitä tarkoitan: Alias-peli, esineiden kuvailua

Lumiukko- tai vastaavat kortit: Etsi tarinaa vastaava kuva. Lapsen/ lapsien edessä on kuvia ja

aikuisella jokaisesta kuvasta pieni kuvaus. Aikuinen lukee kuvauksen ja lapsi etsii siihen sopivan

kuvan. Esim. ’Löydätkö lumiukon, jolla on sininen kaulaliina? / Löydätkö lumiukon jonka kädellä on

lintu?’

Laulut, lorut: sanoja voidaan selventää piirtämällä tai valmiilla kuvilla. Mikäli lauluissa on lapsille vieraita

sanoja, avataan niiden merkitys

4 Lasten puheen tuottamisen taidot

Lasten puheen tuottamisen taitojen kehittymistä seurataan ja ohjataan. Lapsia rohkaistaan puhumaan eri

tilanteissa sekä aikuisten että toisten lasten kanssa. Tämä auttaa lapsia käyttämään ja ymmärtämään

puhuttua kieltä. Lasten kanssa kiinnitetään vähitellen huomiota myös äänensävyihin ja äänenpainoihin.

Lasten puheentuoton alkamisikä vaihtelee yksiöllisesti. Aktiivinen sanojen käyttö lisääntyy vähitellen. Joskus

lapsi käyttää "omaa kieltään", jota vain perhepiiri ymmärtää. Tällainen kieli ei saa jäädä ainoaksi pysyväksi

kieleksi. Aikuisten on tärkeää olla malleina paitsi oikeille puheen äänteille ja sanoille myös lauserakenteille.

Varhaiskasvatusikäisen lapsen puheen tuotto pitäisi edetä yksittäisten sanojen toistosta lausepuheeksi.

Lapsen puheentuottoon kuuluu niin, vokaalien kuin konsonanttien tuottaminen, selkeä puhe ja puheääni,

kertova puhe lausein. Vähitellen lapsi oppii taivuttamaan sanoja, käyttämään sija-, aika- ja vertailumuotoja

12

ja käyttämään äidinkielen mukaista sanajärjestystä. Kielenkäyttö rikastuu koko ajan, kun lapsi oppii lisää

sanoja ja kielenkäyttötapoja.

Puheen tuottamisen taitoja tuetaan erityisesti lukemalla, laulamalla, loruttelemalla ja saduttamalla. Puheen

kehittymisen lisäksi edellä mainitut menetelmät edistävät myös luku- ja kirjoitustaidon oppimista, sekä

laajentavat ja tarkentavat sanavarastoa.

Puheentuottamisen ja ymmärtämisen taitojen harjoitteiden osalta niitä on vaikea erotella toisistaan, koska

ne ovat saman asian kaksi eri puolta. Hyvä on muistaa, että lapsi saattaa ymmärtää enemmän kuin osaa itse

tuottaa ja siksi harjoitteita on hyvä tehdä molempia osa-alueita mielessä pitäen.

Erilaiset kuvat ja kortit ja kuva- ja korttisarjat, joita pystyy hyödyntämään monin eri tavoin. Näitä voi

käyttää nimeämiseen, luokitteluun, lajitteluun, loogiseen päättelyyn (esim. mihin järjestykseen kuvat

kuuluvat), kerrontaan.

o kuvilla voidaan: innostaa puheen opetteluun, nimeäminen

o yhdistää asia ja tekeminen – pensseli – maalaaminen

o lausepuheen harjoittelu

o kuvaileva puhe, mukaan otetaan adjektiivit

o kertovaan ilmaisuun kannustaminen

o loogisen päättelyn opettelu: esim. otetaan kaksi kuvaa lasi ja lautanen. Aikuinen aloittaa ’

Lautaselle laitetaan ruoka, lasiin laitetaan____’

o Mitkä asiat voisivat kuulua yhteen: yläkäsitteen tai esim. käyttötarkoituksen mukaan

o kuvia yhdistelemällä voidaan harjoitella kerrontaa

Nimeäminen:

o Muistipeli nimeten: Muistipeliä pelatessa nimetkää kuvat aina kun kuva käännetään näkyviin. Jos

olette yhdistäneet eri luokkien kuvakortteja, lajitelkaa ne pelin jälkeen esimerkiksi väreihin,

eläimiin jne.

o Perinteinen muistipeli laajentaa lapsen sanavarastoa, kun kortin kuva nimetään aina korttia

kääntäessä. Pelin päätyttyä lapsen kanssa voi keskustella kuvista ja yhdistää niitä lapsen arkeen

esimerkiksi kysymällä: "Oletko sinä koskaan nähnyt norsua? Millainen se oli?". Kysymyksiin

vastatessa lapsi harjoittelee samalla kysymysten ymmärtämistä, puheen tuottamista ja

kerrontaa.

Luokitteleminen. Kuvien tai esineiden luokittelu jäsentää sanavarastoa ja helpottaa asioiden nimien

muistamista. Luokitella voi esimerkiksi värin, koon tai käyttötarkoituksen mukaan (kerätään esimerkiksi

yhteen kasaan kaikki ruokien kuvat, toiseen lelut ja kolmanteen vaatteet)

Musiikki, laulaminen, lorut sekä rytmiharjoitukset: nimiä, esineitä, kuvia, lauluja esim. taputtaen,

soittimilla rytmittäen, robottipuhe

Satujen ja tarinoiden kertominen, kirjojen lukeminen ja kuvista kertominen, kuullusta sadusta keskustelu

Draama: aikuisten sekä lasten esittämänä: roolivaatteet, pöytäteatteri, käsinuket

Sadutus: apuna voidaan käyttää kuvaa tai lapsi voi kertoa tarinan itse valitsemastaan aiheesta tai asiasta.

Aikuisen tehtävänä on kirjata lapsen kertoma niin kuin se on kerrottu, korjaamatta mitään. Lapsi saa itse

kertoa, jos jotain korjataan.

Erilaiset puheentuottamisen / sanavaraston harjoittelun pelit: Kommunikointipeli, Kala-/pupupeli, Luko-

pelit, Logico-pelit, Laiva on lastattu (yläkäsitteet, alkuäänteet, värit)

13

Ilmaisu ja vastavuoroisuus: Esim. viikonlopun kuulumisien vaihtaminen, kuvailevat kortit.

o Lapsen ilmausten laajentaminen, esimerkiksi jos lapsi sanoo: "kato auto", aikuinen voi todeta:

"Niin, siellä on hieno sininen auto. Minnehän se on menossa?".

Puhemotoriikka: Lorut, laulut, ääni- ja kielijumppa

o Suun alueen motoriikan harjoituksia

Ilmeet, eleet ja huulten lihasharjoitukset esim. imeminen, huulien avulla poimitaan esim.

rusinoita

Tehdään huulilla erilaisia liikkeitä; suu suppuun – leveäksi, päristellään, nostetaan

ylähuuli kohti nenää.

Kielen harjoittaminen: Tehdään kielestä rulla, lärpätellään, leikitään kissaa ja latkitaan

maitoa. Tehdään kielestä kouru, sikari, lörpötellään.

Leuan ja kielen eriyttäminen: Liikutetaan kieltä suunpielestä toiseen

Puhallusleikit: Puhalletaan pillillä saippuakuplia veteen tai porinaa veteen. Pingispalloja

voi puhaltaa pillillä lattialla. Puhalletaan höyhentä, yritetään pitää se ilmassa tai tehdään

höyhenelle pujottelurata pöydälle/ lattialle. Keihään puhallus (tehdään pahvista

mehupillin sisään mahtuva ”keihäs”, puhalletaan se ulos pillistä)

Imemisharjoituksia: pilli, höyhen, ilmapallo. Esim. onginta: paperinenäliinoista /

kartongista leikataan ”kaloja” ja laitetaan ne lattialle tai pöydälle uimaan. Lapsen pitää

poimia kalat koriin tai ämpäriin yksi kerrallaan mehupillillä imemällä

suujumppatarinat

suujumppalorut /-laulut

suujumppakortit

vaihtelua tehtävään käyttämällä kuvia eri tavoin

Pelataan jotain noppapeliä, vaikka Afrikan tähteä. Joka pysähdyksellä pitää nostaa

pakasta suujumppakortti ja tehdä kuvansuujumppaliikettä.

Kopioi kuvat ja tee niistä muistipeli. Toisto auttaa liikkeiden oppimisessa.

Laita kuvat pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Matkikaa vuorotellen jotakin liikettä. Toiset

yrittävät arvata, mikä liike on kyseessä

Piilota kuvat huoneeseen. Kun lapsi löytää kuvan, hän matkii liikettä.

Puheilmaisun kehittäminen

o Aikuinen kertoo tarinalle alun, lapset keksivät lopun.

o Leikkitilanteiden sanoittaminen ja juonen kuvaaminen edistävät sanavaraston kehittymistä sekä

syy-seuraus-suhteiden ymmärtämistä. Leikkitilanteissa on tärkeää tukea myös kuvitteellista

leikkiä, esimerkiksi palikka voi olla puhelin.

o Yhteisen toiminnan sanoittaminen ja kuvailu esim. pukemistilanteessa ”Katso, sinulla on siniset

housut, Villellä on vieressäsi vihreät housut.” Ruokailussa ” Sinulla on lautasella iso peruna ja

minulla on pieni peruna”

o Arjen tapahtumista keskustelu on hyvä keino vahvistaa lapsen puheilmaisua ja sanavarastoa.

Voitte keskustella esimerkiksi siitä, mitä päiväkodissa on touhuttu päivän aikana.

o Riimit ja lorut. Näitä voi toistaa eri tavoin esim. hitaasti ja nopeasti

esim. lauseeseen haettavista riimeistä:

Pihassa kasvaa puu, taivaalla loistaa ____ (kuu).

On syksyinen ilta, pihalampeen heijastuu kuun-______(silta).

14

Siellä on myös jokin muu. Onko se katti, jolla on virneessä_____ (suu)?

Hypähtää esiin kaveri hampaissaan sauva. Se on pörröinen, suuri ___ (hauva).

Ei ole olossa mitään huonoa, nuuhkivat kaverukset toistensa_____ (kuonoa).

Hauva hyppii, tanssii ja breikkaa. Katti heittää ______(kuperkeikkaa).

Kaverukset juoksevat peräkkäin lujaa, pitkin talojen muodostamaa _____

(kujaa).

Valossa tähtien ja kuun, hauva löytää maasta _____ (luun).

Kissa haistaa iltapalan, on emäntä lautaselle tuonut ______(kalan).

Kaverusten leikkiessä vierähti tovi. Viimein avautuu talon ____ (ovi).

Laskeutuu hiljaisuus tähän saloon, kun katti ja hauva astuvat sisälle

______(taloon).

o Riimejä sisältäviä tekstejä löytyy lastenkirjoista ja Internet-sivustolta

esimerkiksi hakusanoilla riimejä, loruja ja värssyjä.

o minimiparisanat: sanat jotka kuulostavat samalta (olematta riimisanoja) esim. mato-matto,

palo-pallo kuvien kanssa / ilman kuvia, sanojen merkitysten avaaminen

o Mielikuvien luominen: ”Kuvitellaan, että kenkä osaisi lentää – Millainen kenkä se olisi ja mitä

sille voisi tapahtua?”

o Isompien lasten kanssa voidaan harjoitella esim. alkuäänteiden etsimistä käyttäen kuva-apua

tai kuulon perusteella

5 Lasten kielen käyttötaidot

Lasten kielen käyttötaitoja ohjataan ja kielen käyttöä pohditaan yhdessä lasten kanssa eri tilanteissa.

Tavoitteena on tilannetietoisen kielen käytön vahvistuminen. Lasten kanssa harjoitellaan kertomista,

selittämistä ja puheen vuorottelua. Lisäksi eläytyminen, huumorin käyttö sekä hyvien tapojen opettelu

vahvistavat lasten kielen käyttötaitoja. Tutustuminen erilaisiin teksteihin tukee kielen käyttötaitojen

kehittymistä ja auttaa lapsia havaitsemaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja.

Normaali kielenkäytön prosessi on automaattinen sekä lapsilla että aikuisilla. Sekä äidinkieltä/äidinkieliä että

vieraita kieliä opitaan ”vahingossa” tai ”itsestään” sen lisäksi että niitä voi opetella. Myös eri tilanteissa

käytetään erilaista kieltä ja tämänkin me opimme usein äidinkielellämme ilman suuria ponnisteluja.

Kielellinen tietoisuus edellyttää oman kontrollin mukana oloa, pyrkimystä aktiiviseen ymmärtämiseen ja

oppimiseen. Lapselta tätä kontrollia ei voi kovin paljoa vaatia, vaan on aikuisen tehtävä olla tietoinen

meneillään olevista oppimisen prosesseista. Kielen käyttötaitoja opetellaan siksi, että osattaisiin käyttää

kuhunkin tilanteeseen sopivaa, puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Kotona käytämme mahdollisesti erilaista

kieltä kuin töissä, puhelimessa vieraan ihmisen kanssa puhumme erilaista kieltä kuin tutun ihmisen kanssa,

kirjoitamme eri tavalla tutulle ihmiselle tekstiviestin tai verovirastoon sähköpostin jne. Lapsi ei vielä osaa

samalla tavalla erotella erilaisia kielen käytön tapoja ja hänelle voi olla hämmentävää se, että sanat ovat

joskus ihan erilaisia, vaikka tarkoittavat samaa.

Aikuinen kauempaa lapsiryhmälle: ”Kun minä tulen ulos, niin lähdetään retkelle, te voitte

mennä jo kiipeilemään.”

15

Aikuinen läheltä yhdelle lapselle: ”Ku mä tuun ulos, nii lähetään retkelle, mee sää jo

kiipeileen.”

Puhutun ja kirjoitetun kielen ero on sanamuotojen lisäksi siinä, että kirjoitettu kieli pysyy aina samana. Kun

lukee saman kirjan uudestaan, se kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin ensimmäisellä kerralla. Toiston kautta

voi silloin oppia uutta eri tavalla, kuin alati muuttuvan puheen avulla. Toisto onkin tärkeä elementti kielen

oppimisessa, jota kannattaa hyödyntää. Lapset yleensä ovat kiinnostuneita kuulemaan samaa tarinaa

uudestaan ja uudestaan ja sitä kiinnostusta onkin syytä pitää yllä, vaikka aikuinen jo mieluusti vaihtaisi

ohjelmistoa.

Mitä voi esimerkiksi tehdä kielen käyttötaitojen hyväksi?

Lasten kanssa harjoitellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua

o kertomisen ja selittämisen harjoittelun apuna voi käyttää yksittäisiä kuvia, kuvakirjoja,

piirtämistä, esineitä, nukketeatteria…

o puheen vuorottelua harjoitellaan toki arjessa muutenkin, mutta etenkin roolileikeissä

vuorottelua saa luontevasti käytettyä ja toistettua tehokkaasti, esim. kauppaleikki,

lääkärileikki, kampaamoleikki, kotileikki…

o puhelimessa puhuminen on hyvää kertomisen ja vuorottelun harjoittelua ja puhelimeksihan

käy leikkipuhelin, oikea puhelin, purkkipuhelin, radiopuhelin, pahvista itse tehty puhelin,

puupalikka…

Aikuisen eläytyminen kerrottuun tarinaan tai luettuun kirjaan auttaa lapsia ymmärtämään sanojakin

paremmin.

Huumorin käyttö sopii moniin tilanteisiin ja luo hyvää tunnelmaa. Sen avulla voi myös motivoida

lapsia kielen oppimiseen. Sarkasmi ja ironia eivät kuitenkaan kuulu lasten kanssa käytettävään

huumoriin!

Hyvien tapojen opettelu opettaa myös kielen käyttöä: miten tervehditään, miten kiitetään

kohteliaasti, miten voi pyytää kaveria leikkimään jne.

Tutustu lasten kanssa erilaisiin teksteihin: sadut, lorut, lautapelien ohjeet, uutiset, vitsit, viestit,

sähköpostit, kirjeet, postikortit, tietokirjan tekstit, laitteiden käyttöohjeet jne.

Aikuiset voivat esittää pienen näytelmän aiheesta ”huonoa ja hyvää kielenkäyttöä”. Aiheeksi

kannattaa valita tuttuja arjen tilanteita, kuten aamulla päiväkotiin tulo, ruokailu tai joku muu lapsille

tuttu tilanne. Lapsista on aina hauskaa, kun aikuiset tekevät jotakin väärin. Näytelmää ei tarvitse

kirjoittaa mihinkään ylös. Yhdessä esityksen jälkeen pohditaan, mikä oli hyvää kielenkäyttöä. Lapset

voivat tehdä aiheesta myös omia esityksiään.

Muista, että lasten ymmärtämisen taidot ovat aina paremmat kuin kielen tuottamisen taidot ja käytä

tilanteeseen sopivaa kieltä riippuen tavoitteesta: onko pääasia ymmärtää vai myös tuottaa kieltä?

Kiinnitä huomiota kielen käyttöön erilaisissa arjen tilanteissa ja kerro havainnoistasi lapsille. Miksi

säätiedotuksessa aamulla sanottiin, että ”luvassa on poutaa”? Mitä se tarkoittaa? Miksei sanottu,

että ”tänään ei sada vettä”? jne.

16

6 Lasten kielellinen muisti ja sanavaranto

Lasten kielellinen ilmaisu monipuolistuu, kun heidän kielellinen muistinsa ja sanavarantonsa laajenee.

Henkilöstön tehtävä on tukea tietoisesti tätä kehitystä. Kielellisen muistin kehittymistä tukevat esimerkiksi

lorujen ja laululeikkien käyttö. Kielellä leikittely, nimeäminen sekä kuvaavien sanojen käyttäminen edistävät

lasten kielellisen muistin ja sanavarannon kehittymistä. Kiireetön keskustelu ja lukeminen sekä tarinoiden

kerronta tarjoavat mahdollisuuksia pohtia sanojen ja tekstien merkityksiä ja opetella uusia käsitteitä

asiayhteyksissä.

Lasten kielen kehityksen tukeminen on samassa kielen kehityksen vaiheessa olevien lasten kanssa

samanlaista, riippumatta lasten iästä. Ihannetilanteessa aikuinen käyttää noin kaksi sanaa pidempiä lauseita

kuin lapsi itse, esim. lapsi sanoo ”Kato kukka”, aikuinen vastaa ”Joo, onpa kaunis punainen kukka”. Kuten

tässä esimerkissä, aikuisen tehtävä on toistaa ja toistaessaan muotoilla lapsen lauseita ja sanoja uudelleen ja

siten laajentaa ilmaisua. Virheistä ei huomauteta lasta, vaan annetaan vain itse oikea malli. Sanavaranto

laajenee, kun lapsi pystyy mallin avulla liittämään uusia sanoja niihin, joita jo osaa. Kirjojen lukeminen on

tietysti myös sanavarannon kasvattamiseen hyvä keino, etenkin jos uusien sanojen merkityksiä voidaan

rauhassa yhdessä pohtia ja opetella. Kielellistä muistia voi tehokkaasti kehittää esimerkiksi laululeikeillä ja

loruilla, joiden avulla saa helposti paljon sanojen toistoja ja joissa sanat kiinnittyvät liikkeisiin ja rytmiin ja

siten jäävät paremmin mieleen.

Lasten sanavarannon laajuutta tulee ajatella kokonaisuutena. Lapsen sanavaranto sisältää kaikki hänen

osaamansa sanat – yhdellä tai useammalla kielellä. Siksi sanavarantoa tietoisesti laajennettaessa kannattaa

panostaa sanojen samanaikaiseen opetteluun eri kielillä. Päiväkodissa voidaan harjoitella vaikkapa

ruokailuun liittyvää sanastoa ja kotona samaan aikaan äidinkielellä samaa sanastoa. Yhteistyö vanhempien

kanssa onkin tärkeää, jotta sanasto karttuisi nopeammin. Kaikilla kielillä ei edes ole olemassa täsmälleen

samoja sanoja (esim. sanaa kurahousut ei ole arabian kielessä), joten sanojen merkityksen pohtiminen on

joskus tuiki tärkeää oppimisen ja muistamisen kannalta.

Miten voi tukea lapsen kielellisen muistin ja sanavarannon kehitystä? Esimerkkejä:

Huomioi lasten kiinnostuksen kohteet. Hyvä motivaatio lisää oppimisen tehokkuutta.

Puhu vähemmän, mutta asiaa! Kielen monipuolisuus ei ole sama asia kuin runsaus. Kiinnitä huomiota

omaan ilmaisuusi.

Valitse ”viikon verbi” ja käytä sitä tietoisesti arjen tilanteissa, myös kuvan kera.

Valitse ”päivän adjektiivi” ja käytä sitä päivän eri tilanteissa eri asioista.

Valitse jokin päivän tilanne, jossa tietoisesti nimeät tilanteeseen kuuluvia esineitä ja asioita, esim.

ruokailu, autoleikki, pukemistilanne, retkellä luontoon liittyvää sanastoa jne.

Laiva on lastattu -leikkiä voi käyttää yläkäsitteiden opetteluun. Eläimiä, huonekaluja, ruokia…

Arvuuttelu: arvataan vinkkien perusteella, mitä pöydällä olevaa esinettä tarkoitetaan (sen edessä on

legopalikka, sen takana on kynä, se on punainen ja valkoinen jne.)

Leikittele kielellä, esim. riimittele tai puhu samalla alkuäänteellä alkavilla sanoilla

Kuvita laulut, joita laulatte, jotta kaikki ymmärtävät, mitä sanoissa sanotaan ja voivat oppia laulun

sanat paremmin.

Havainnoi lasten kanssa kirjoitettua kieltä, kuten lasten omia nimiä.

Käytä verbejä monipuolisesti: laittaa, panna, pistää, asettaa

17

Käytä sijaintikäsitteitä puheessasi: saat mennä jonoon Oivan taakse (vrt. tuohon), sinun lokerosi on

nyt Miian lokeron vieressä (vrt. tässä) jne.

Lue päiväkodissa kuvakirja suomeksi ja anna jo vaikka etukäteen sama kirja kotiin lapsen äidinkielellä.

(Kirjavinkkejä löytyy lisämateriaaleista. Kirjastoissa osataan myös palvella hyvin, kun vain kysyy

neuvoa.)

Tampereen kaupungin intranetistä (Taskusta) löytyy äänitteinä Mattilan isäntä -kuvakirja kuudella

kielellä (espanja, bulgaria, kurdi, persia, turkki, venäjä ja suomi). Ryhmässä oleva lapsi voi kuunnella

omalla äidinkielellä luetun sadun tai eri kieliin voi tutustua koko ryhmän kanssa.

Aikuinen lukee lauseita, joista osa on totta ja osa taas tarua. Lasten tulee päätellä, kumminko asia

on.

Kuvakortit. Kuvat laitetaan näkyville ja aikuinen pyytää lasta antamaan kuvan joka vastaa selitystä.

Esimerkiksi ” Mikä on sekä pieni että terävä?” Lapsi etsii kuvien joukosta kuvausta vastaavan esineen

ja nimeää sen – ”Neula”

Lauseentäydennysleikit: Tyttö on nuori, mummo on …

Etsitään huoneesta esineitä, jotka täyttävät määrätyt ehdot, esim. pyöreä.

Harjoitellaan vastakohtakäsitteitä

Kuvasarjojen käyttö esim. Mihin järjestykseen kuvat kuuluvat?

Etsitään kuvista mikä ei kuulu joukkoon

Luokitellaan esineitä

Erilaiset kuvalotto-pelit ovat hyviä sanavaraston kartuttajia

Muita pelejä:

o Alias-peli ja sen erilaiset sovellukset, kuten pelaaminen avoimilla korteilla tai lautapelinä niin,

että sanakortit muodostavat pelilaudan ja nopan avulla edetään kuvasta & selityksestä

toiseen. Sanoja voidaan selittää yhdessä, eikä kenenkään tarvitse selviytyä tehtävästä yksin.

o Suuntia voi harjoitella robotti- ja koodausteeman avulla hauskasti. Joku lapsista tai aikuinen

voi olla robotti, jota pitää ohjata tietyillä komennoilla, kuten eteenpäin, taaksepäin, oikealle,

vasemmalle… Muista myös robotit Bee-Bot ja Blue-Bot!

o Onkiminen on lapsista aina kivaa. Ongella voi pyydystää kaikenlaisia kuvia. Kuvat voi piirtää

itse, voi ottaa valokuvia ja tulostaa tai etsiä netistä sopivia valmiita kuvia (esim. Papunet).

Vaikkapa vaatteiden kuvia voidaan onkia vuorotellen ja lopuksi miettiä, missä

järjestyksessä ne pitäisi pukea päälle. Tähän peliin voi halutessaan askarrella

paperinuken tms. apuvälineitä.

Ensin voidaan onkia esim. huonekalujen kuvia. Ne nimetään yhdessä onkimisen

lomassa ja voidaan miettiä mitä niillä tehdään. Lopuksi voidaan miettiä yläkäsitettä:

mitä nämä kaikki ovat?

o Erilaisia kuvitettuja kortteja kannattaa hyödyntää. Niitä voi tehdä itse tai ostaa valmiina.

Usein itsetehdyt sopivat juuri kyseessä oleville lapsille ja heidän tarpeisiinsa parhaiten.

riimikortit (kuva + sana)

lorukortit, lorupussit

verbikortit (esim. Papunetin kuvilla)

Ympäri ämpäri -kortit (sijaintikäsitteitä ja suuntia, julkaisija Valteri)

o Pupupeli (kuten entinen Kalapeli): sanaston harjoittelua, ohjeiden ymmärtämistä, kysymisen

harjoittelua

18

o Pocket Colorcards (Early Opposites/Early Objects/Sequences) tai muiden kuvien avulla:

sanaston harjoittelua, adjektiiveja, vastakohtia, verbejä, taivutusmuotoja, kertovaa puhetta

o Quips: sanaston harjoittelua, värejä, lukumääriä ja vertailua (enemmän-vähemmän), verbit,

kertova puhe

o Tempo (Etanapeli): värejä, lukumääriä, suunnat (eteen-taakse), nopeampi, hitaampi,

järjestysluvut

o Tarinapeli (Ravensburger) tai muut tarinakortit: sanaston harjoittelua, kertovaa puhetta,

mielikuvitusta, adjektiiveja, verbejä, sijaintikäsitteitä

19

7 Lisämateriaalia

Linkkejä

Arkipäivän sanastoa -kortit https://kieliakehiin.blogit.tampere.fi/materiaalit/kaikkiin-kieliin-soveltuvaa-

materiaalia/arkpaivan-sanasto-kortit/

Kielikoppa. Suomi toisena kielenä -opetusmateriaali 3-5 -vuotiaille. Riitta Mikkonen & Virve Savolainen.

Tampere 2007. Saatavilla: https://docplayer.fi/110687480-Kielikoppa-suomi-toisena-kielena-

opetusmateriaali-3-5-vuotiaille-riitta-mikkonen-virve-savolainen.html

Kielikortit https://kieliakehiin.blogit.tampere.fi/materiaalit/kielikortit-2/

Kielinuppu-videot (YouTube) https://www.youtube.com/channel/UCioNvXnSYCVr8IHrIRdSMcw

Kielireppu. Suomen kielen kartoitukseen kehitetty työväline. Espoo 2016. Saatavilla:

https://www.espoo.fi/fi-

FI/Kasvatus_ja_opetus/Perusopetus/Opiskelu_peruskoulussa/Kieli_ja_kulttuuriryhmien_opetus/Kielireppu(

104941)

Kieliä kehiin! Tampereen kaupungin kielirikasteisen hankkeen blogi. https://kieliakehiin.blogit.tampere.fi/

Kielten rikas maailma -tukimateriaali, sisältää mm. tekstejä ja videoita.

https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit/kielten_rikas_maailma

Kuvia arkeen https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-

palvelut/nepsy/selviytymiskeinot/kuvat.html

Kuvia arkeen ja muuta materiaalia https://viitotturakkaus.fi/

Kuvia ja muuta materiaalia viestintään https://papunet.net/

Leikiten. Materiaalia lasten kielenkehityksen tukemiseen: https://www.leikiten.fi Oppi ja ilo, erilaisia pelejä. https://www.oppijailo.fi/lapsille-nuorille/ Ota koppi -ohjelma/Helsinki 2011. Kieli, osallisuus ja oppiminen: toiminnalliset menetelmät

varhaiskasvatuksessa https://www.otakoppi-ohjelma.fi/toiminnalliset-menetelmat-varhaiskasvatuksessa

Runoretki. Suomen kielen rikastuttamismateriaali. Kaija Ruohonen & Sini Savonen. Tampere 2016.

Saatavilla: https://kieliakehiin.blogit.tampere.fi/files/2018/05/runoretki-tiivistelma.pdf

Tampereen kaupungin intranet (Tasku): Kasvatus- ja opetuspalvelut/Varhaiskasvatus ja

perusopetus/Varhaiskasvatus/Monikielisyys

Hyviä pelejä ja materiaaleja (maksullisia) esim.

Early Learning http://www.earlylearning.fi/product_catalog.php/aidinkieli

Valteri https://www.valteri.fi/tuote-osasto/kieli/

20

Muuta materiaalia

Aamu. Suomenkielen kuvasanakirja. Ulla Lappalainen & Elina Vesterinen-Sumu. Opetushallitus. 2017.

Arvaa sana - Mummeja ja vaareja vilisevä sananselityspeli. Niilo Mäki Instituutti.

Marjamäellä 1. Nimeä, kerro, kartuta sanastoa. (Johanna Kiiski, Laura Pursiainen ja Päivi Häkkänen.) Valteri.

Lauran päivä. Suomi toisena kielenä - Kartoitusaineisto esiopetukseen. Maija Laitala & Markus Majaluoma.

Opetushallitus. 2010.

Rosvojuttuja. Riimejä, arvoituksia, loruja, tarinoita. Rikkola, L. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. 1999.

Rosvojuttuja 2. Riimejä, arvoituksia, loruja, tarinoita. Rikkola, L. Helsinki: Tammi. 2007.

Suupoppia. Pohjakallio, A. K. Avainsäätiö.

21

Lähteinä käytetty

Andersen, L. K. & Ruohotie-Lyhty, M. (2019). Mitä on kielitietoisuus ja miten se näkyy koulussa?. Kieli,

koulutus ja yhteiskunta, 10(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-

yhteiskunta-maaliskuu-2019/mita-on-kielitietoisuus-ja-miten-se-nakyy-koulussa

Kaure, M. ja Rauhala-Vaahervaara, S.: Kielenkehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa: https://peda.net/kaustinen/varhaiskasvatus/erityiskasvatus/puheterapia/ktv2:file/download/1375a9db9f5c029a62d21df8c101b5a334cc4a77/Kielenkehitys1.pdf Ketonen, R., Palmroth, A., Röman, M., Salmi, P. & Poikkeus, A.-M. Kieli ja kommunikaatio. s. 176 - 198.

Teoksessa Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. (toim. Tiina Siiskonen, Tuija Aro,

Timo Ahonen & Ritva Ketonen.) Jyväskylä: PS-Kustannus. 2004.

Kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen käsikirja/Vantaa 2018, saatavilla:

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/13982

1_UUSIN_2018_Kieku_kasikirja.pdf

Mikkonen Riitta, Eskarista ekaluokalle: https://hameenpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/46b7ac11f641cfc8c4a9524b7af7a53e/1554797423/application/pdf/113331/Kielellisetharjoitukset.pdf Nurmilaakso, M. ja Välimäki, A-L. (2011): Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1 Puheen ymmärtämisen tukeminen, Puheen tuottamisen ja sanavaraston vahvistaminen leikki-iässä: https://www.siunsote.fi/ Sopanen, P. (2018). Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,

9(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-

2018/kielitietoisuus-uudessa-varhaiskasvatussuunnitelmassa

Taivassalo, E. (2016). Toisen kielen oppimisen tukeminen päiväkodissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5).

Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/toisen-

kielen-oppimisen-tukeminen-paivakodissa

Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (Määräys 39/011/2016, Lanula 24.5.2017, §60)

Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (Määräys 19.12.2018, Sikula 13.6.2019)

Verkkosivu http://dived.fi/kielitietoinen-varhaiskasvatus/, luettu 17.6.2019

Videoita verkkosivulla https://blog.edu.turku.fi/kieko/kielitietoinen-opettaminen-ja-kielikasvatus/, videot

katsottu 17.6.2019

Video: Marja-Leena Laakso/Kielten rikas maailma jo ennen sanoja

https://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit/kielten_rikas_maailma/laps

en_varhainen_kielen_kehitys

22

Motoriikkaharjoituksia lapselle jonka puhe kuulostaa epäselvältä: https://www.hameenkyro.fi/site/assets/files/6408/motoriikkaharjoituksia_ep_selv_n_puheeseen_002.pdf

23

Lastenkirjoja eri kielillä

Tässä on esimerkkejä kirjasarjoista ja yksittäisistä kirjoista, joita löytyy useilla eri kielillä. Muitakin

vaihtoehtoja toki on ja kirjastossa autetaan mielellään etsinnöissä. Päiväkotiin lainataan suomenkielinen

kirja ja erikielisiin koteihin voi lainata itse tai vihjata vanhemmille, että sama kirja löytyy myös perheen

kotikielellä ja lapselle on hyödyllistä kuulla samaa sanastoa sekä suomeksi että äidinkielellä.

- Viiru ja Pesonen: suomi, ruotsi, venäjä, saksa, englanti, viro, serbia, kurdi, arabia, ranska, kroatia, farsi, persia, puola, turkki, vietnam, bulgaria, saamelaiskielet, espanja, thai (esim. Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat: suomi, ruotsi, viro, englanti, ranska, serbia, puola, arabia)

- Mimmi Lehmä: suomi, ruotsi, viro, venäjä, saksa, arabia, kurdi, farsi, persia, englanti, puola, thai, turkki, vietnam (esim. Mimmi Lehmä siivoaa: suomi, ruotsi, venäjä, arabia, farsi, persia, turkki)

- Tatu ja Patu: suomi, venäjä, kiina, serbia, ruotsi, hollanti, viro, ranska, unkari (esim. Tatu ja Patu työn touhussa: suomi, ruotsi venäjä, hollanti, ranska, unkari, kiina, serbia)

- Mauri Kunnas, lastenkirjat (esim. Robin Hood: suomi, ruotsi, venäjä, saksa, espanja)

- Tove Jansson, Muumikirjat: suomi, ruotsi, venäjä, englanti, norja, tanska, saksa, ranska, espanja, farsi,

persia, puola, italia, karjala, kiina, japani, thai, viro, kroatia, islanti, pohjois-saame, vietnam, arabia,

serbia, hollanti, kreikka, unkari, liettua, bulgaria, katalaani, esperanto, portugali (esim. Muumipeikko ja

pyrstötähti: suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa, norja, tanska, ranska, espanja, kiina, italia, japani,

vietnam, karjala, serbia, islanti, portugali, thai)

- Astrid Lindgren, lastenkirjat, esim. Peppi Pitkätossu -kirjat: suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa, viro,

ranska, farsi, persia, puola, kurdi, espanja, kiina, arabia, kroatia, serbia, urdu, albania, tsekki,

makedonia, thai, turkki, vietnam, bulgaria, esperanto, kreikka, hindi, unkari, italia, japani, latvia, pastu,

somali, tigrinja

- Gunilla Wolde, Sanna- ja Teemu-kirjat: suomi, arabia, saamelaiskielet, ruotsi, somali, kurdi, syyria,

farsi, persia (esim. Sanna hammaslääkärissä: suomi, pohjois-saame, kurdi, arabia)

Tässä on vielä esimerkkejä yksittäisistä kirjoista, joita löytyy ainakin mainituilla kahdella kielellä Tampereen kirjastoista. Ruotsi Hillas värld = Hillan maailma Tekijä: Hällström, Päivi Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: suomi, ruotsi Kuvaus: Kaksikielinen kirja 5–9 -vuotiaille lapsille. Kertomus ruotsinsuomalaisesta perheestä ja etenkin

perheen tyttärestä Hillasta, joka täyttää pian seitsemän vuotta.

Kukkuluuruu = Kuckeliku Tekijä: Pulli, Elina Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: suomi, ruotsi Kuvaus: Loruja ja toiminnallisia vinkkejä yhteisiin hetkiin ihan pienten lasten kanssa. Kultakutri ja kolme karhua = Guldlock och de tre björnarna Tekijä: Clynes, Kate Julkaisuvuosi: 2015 Kieli: suomi, ruotsi

24

Saame Finddoza riegádanbeaivi (Viirun syntymäpäivät) Tekijä: Nordqvist, Sven Julkaisuvuosi: 2014 Kieli: saamen kieli, pohjoissaame Kuvaus: Viirulla on syntymäpäivä. Sitä vietetään kolme kertaa vuodessa, koska se on niin hauskaa. Joka kerran Pesonen nimittäin leipoo kerrospannukakkua. Mutta missä kummassa jauhot ovat? Emma ferte doaktara lusa (Sanna lääkärissä) Tekijä: Wolde, Gunilla Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: saamen kieli, pohjoissaame Kuvaus: Sanna kiipeilee päiväkodin pihalla parhaan kaverinsa kanssa ja heillä on hirmuisen hauskaa. Yhtäkkiä Sanna putoaakin puusta ja lyö päänsä kiveen. Nyt oitis sairaalaan! Tälvi Puupâ kuvlân (Pörri-Peikko ja Lapin talvi) Tekijä: Borg, Inga Julkaisuvuosi: 1996 Kieli: saamen kieli, inarinsaame Venäjä Kuka lohduttaisi Nyytiä? = Kto utesit Knjutta? Tekijä: Jansson, Tove Julkaisuvuosi: 2012 Kieli: suomi, venäjä Domovyje (Suomalainen tonttukirja) Tekijä: Kunnas, Mauri Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: venäjä Mama Mu poranilas´ (Mimmi Lehmä saa laastarin) Tekijä: Wieslander, Jujja Julkaisuvuosi: 2015 Kieli: venäjä Kuvaus: Mimmi Lehmä on liukastunut uintimatkalla ja loukannut itsensä. Varis ja Mimmi Lehmä löytävät hyvät lääkkeet vaivoihin, vaikka osa rohdoista katoaakin matkalla salaperäisesti. Petson grustit (Viiru puijaa Pesosta) Tekijä: Nordqvist, Sven Julkaisuvuosi: 2011 Kieli: venäjä Kuvaus: Pesonen on pahalla tuulella, mutta Viirun ideoima kalastusretki piristää häntä.

25

Englanti Me and my Grandma = Ystävistä parhaat Tekijä: Ritchie, Alison Julkaisuvuosi: 2018 Kieli: suomi, englanti Kuvaus: Pikkukarhun mielestä on mahtavaa touhuta mummun kanssa. Yhdessä ne kiipeilevät puuhun, läiskyttelevät kuralätäköissä ja onkivat pikkukaloja. Mr. Bear and the robbers (Otso herra ja rosvot) Tekijä: Kuratomi, Chizuko Julkaisuvuosi: 1981 Kieli: englanti Findus goes fishing (Viiru puijaa Pesosta) Tekijä: Nordqvist, Sven Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: englanti Kuvaus: Pesonen on pahalla tuulella, mutta Viirun ideoima kalastusretki piristää häntä. Arabia Emman ja Eetun yllätyslöytö Tekijä: Hauhia, Marita Julkaisuvuosi: 2016 Kieli: suomi, arabia Kuvaus: Hellyttävä ja helppolukuinen tarina lokinpoikasesta ja kesästä. Sopii katselukirjaksi ja lukemisen kuunteluun. Hamadah yurattib (Teemu siivoaa) Tekijä: Wolde, Gunilla Julkaisuvuosi: 2003 Kieli: arabia Aswat fi al-hadiqa (Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat) Tekijä: Nordqvist, Sven Julkaisuvuosi: 1993 Kieli: arabia Kuvaus: On ihana kevätaamu. Viiru-kissa säikyttelee ötököitä, ja Pesonen seisoskelee kasvimaallaan tuumiskellen: "Nyt on sopiva aika aloittaa kylvöpuuhat." Viiru ja Pesonen eivät kuitenkaan saa rauhassa satoa odotella. Salaperäiset kävijät möyrivät kasvimaan ihan nurin. Keksivätkö kumppanukset keinon tihulaisten pyydystämiseksi?

26

Suujumppaa

Kielen liikkeet Näissä harjoituksissa voi käyttää myös peiliä apuna, jotta lapsi näkee oman suunsa ja kielensä asennot. (Se on myös hauskaa!)

”Suun siivous” kielellä: liikutellaan kieltä suun sisäpuolella joka paikkaan, voidaan ajatella, että on suun siivouspäivä ja joka paikka pitää pyyhkiä kielellä puhtaaksi

Kielihissi: liikutetaan hissiä = kieltä suun sisäpuolella ylös ja alas, suu saa olla vähän auki

Ylös… …ja alas

Lehmänkello: liikutetaan kieltä suupielestä toiseen, kuin lehmänkellon soittoa

Oikealle… …ja vasemmalle

Kieli rullalle:

27

Kielestä tehdään kuppi:

Mikä möykky suussa liikkuu? Kieltä liikutetaan suun sisäpuolella poskesta toiseen ja työnnetään kielellä poskea siten, että poskeen muodostuu ”möykky”.

Nyt näytetään kieltä! Kieli ulos suorana, kieli ulos ja ylös, kieli ulos ja alas:

Autoilua Autoista lapset usein keksivät itsekin hyviä ääniä, pörinöitä ja pärinöitä ym. Keksikää vaikka yhdessä erilaisten autojen ääniä. Mukaan voi ottaa pikkuautoja tai voi kuvitella, että istuu autossa ja kääntää avainta ja rattia jne.

Auton käynnistys: dn-dn-dn-dn-dn….

Autolla ajaminen/moottorin ääni: päristys/vrrrummm/…

Hevoshommia Näihin harjoituksiin voi ottaa leikkihevosia mukaan tai leikkiä ratsastamista tai hevosia, mikä nyt lapsia tuntuisi kiinnostavan.

Hevosen kavioiden ääni: ”loksutus” kielellä

Maiskautus hevoselle: huulien ”paukautus”

Hevosen oma päristys: phrrr

Hevoselle pysäytyspäristys: ptruu

Hevosen hirnunta

Hevonen (tai ratsastaja) nukkuu ja kuorsaa

28

Puhaltamista

pillillä veteen kuplia

höyhenten puhaltaminen pöydällä/lattialla

ilmapallon liikuttaminen puhaltamalla

pillillä ilmaa iholle

pillillä ilmaa vesivärilammikkoon --> taidetta!

keksi itse lisää :)

Imemistä

pillillä nestettä

pillillä esim. paperin palaa tai muuta kevyttä --> paperinpala pysyy pillin päässä kiinni, kun imee

spagettia

vettä isosta astiasta ilman pilliä

keksi itse lisää :)

Ilmeitä ja naurua Näissäkin harjoituksissa peilistä voi olla apua ja iloa.

naama ryttyyn rusinaksi

hämmästynyt ilme: -->

puhallus suu kiinni eli ilmaa posket täyteen:

irvistelyä: -->

hymyilyä

erilaisia nauruja: hah-hah-haa, heh-heh-hee, hoh-hoh-hoo…

keksi itse lisää!

Vauvakieltä Tavujen toistoa monta kertaa peräkkäin, näitä voi keksiä itse lisää:

pa-pa-pa-pa-pa…

ta-ta-ta-ta-ta-ta…

ka-ka-ka-ka-ka…

pa-ta-pa-ta-pa…

da-da-da-da-da…

29

Ääniä ovikello: ding-dong

pyöränkello: ring-ring

kirkonkello: klang-klong

lallattelu, lallatellaan tuttuja sävelmiä jollakin tavulla, kuten lal-lal-lal-lal tai löl-löl-löl-löl

hyräily

keksi itse lisää :)

R-harjoituksia R-äänteen oppimisella ei ole mikään kiire, se saattaa löytää paikkansa ihan itsestään vasta 7-8-vuotiaana. Ärrää voi silti houkutella esiin jo aiemmin leikinomaisesti - jos se vaikka putkahtaisi vahingossa!

hyppyjä samalla, kun sanotaan jotakin R-sanaa tai lorua tai vain R-äännettä --> ilmanpaine voi tuoda R:n esiin (prii, praa, pruu/ trii, traa, truu…)

polvilla hypitys: lapsi istuu sylissä ja aikuinen hyppyyttää häntä samalla, kun lapsi sanoo jotakin R-sanaa tai R-äännettä tai lorua esim. hurraa, hyrrä pyörii