kolmen t:n kasvuohjelma · • digitaidot ovat tulevaisuuden kansalaistaitoja. niiden omaksumiseen...

KOLMEN T:N KASVUOHJELMAAskelmerkit Suomen 2020-luvun menestykselle

• Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu viennin ja teollisuuden varaan. Viennistä saatavilla tuloilla on huolehdittu tasapainoisesta ja solidaarisesta yhteiskuntakehityksestä. Teollisuutemme menestys maailmanmarkkinoilla on tuottanut uutta työtä ja osaamista. Nuorena kansakuntana Suomi juostiin maailmankartalle –myöhemmin maamme teollisuus on vienyt Suomea maailmankartalle.

• Globaalin kilpailun ja teknologisen kehityksen kiihtyessä viennin ja teollisuuden merkitys kasvaa. Näkymät maailmantalouden kehityksestä ja vakaudesta ovat kuitenkin heikentyneet. Taloushaasteiden voittamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamiseksi hallitusohjelman yhteydessä on laadittava vaikuttava kasvuohjelma, johon kootaan valtiovallan strategiset toimet viennin ja teollisuuden tukemiseksi.

• Esittämämme kasvuohjelman olemme nimenneet kolmen T:n ohjelmaksi –Teknologian, teollisuuden ja tietotaidon ohjelmaksi, jolla taataan Suomen menestys myös 2020-luvulla.

© 2018 TEOLLISUUDEN PALKANSAAJAT2

Kolmen T:n kasvuohjelma tukemaan Suomen vientiä ja teollisuutta

01Kolmen T:n kasvuohjelmassa on painotettava uusien digitaalisten teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Teknologinen kehitys vaikuttaa työhön ja työtehtäviin yhä kiihtyvällä vauhdilla. Julkisen vallan ja työmarkkinaosapuolten on tiiviissä yhteistyössä johdettava kehitystä niin, että työn määrä kasvaa ja laadullinen sisältö monipuolistuu.

02Ohjelman on taattava ennustettava ja vakaa toimintaympäristö teollisuuden kasvulle ja positiiviselle työllisyyskehitykselle. Valtionhallinnon kykyä johtaa koko yhteiskunnan strategista kehittämistä on parannettava. Poliittinen riski ja epävarmuus merkittävien yhteiskunnallisten päätösten etenemisestä hidastavat yritysten investointipäätöksiä – ja uusien työpaikkojen synnyttämistä.

03Ohjelmaan pitää sisältyä mittavat panostukset koulutukseen ja osaamiseen. Suomalaisten tietotaidot on tuotava digiaikaan politiikalla, joka takaa jokaiselle välineet elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen läpi työuran.


VAUHDITETAAN TEKNOLOGISTEN INNOVAATIOIDEN KÄYTTÖÖNOTTOA

• Monipuolinen vienti ja korkean arvonlisän teollisuus luovat perustan suomalaisten hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa. Emme pärjää globaalissa kilpailussa ilman vahvoja satsauksia uusien teknologioiden käyttöönottoon ja innovaatioihin.

• Sensoreiden kehittymien ja prosessoritehon valtava kasvu mullistavat teollisen tuotannon perusteet. Uuden aikakauden tuotteista ja palveluista on saatu vasta esimakua − välähdyksiä robotiikan, keinoälyn tai lohkoketjujen täydestä käyttövoimasta. Teknologiamurros muovaa valmistusteollisuuden tuotteita, jakaa markkinaosuuksia uudelleen sekä luo pohjaa tuottavuuden huikealle kasvulle.

• Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli teknologiajohtaja mobiiliteknologiassa eli tekoälyn ja yhdistettävyyden edellisessä kehitysasteessa. Uuden aallon teknologioissa suomalaiset yritykset ovat pystyneet säilyttämään asemansa vain kapeissa tuoteryhmissä. Panostukset innovaatiovetoiseen kasvuun ovat pitkään olleet riittämättömiä. Kehitys pitää kääntää pysyvästi, muuten edessä on hyvinvointimme romahdus ja taantuminen alihankintataloudeksi.



• Julkisella rahoituksella on merkittävä rooli tuottavuuden nostamisessa ja innovaatiovetoisen kasvun virittämisessä. TKI-rahoitus on saatava kasvu-uralle. Kolmen T:n kasvuohjelma sisältää vaikuttavia toimenpiteitä sekä julkisen sektorin että yritysten innovaatioiden ja investointien lisäämiselle.

• Uutta liiketoimintaa ja markkinoita voidaan löytää globaaleista megatrendeistä, radikaaleja innovaatioita hyödyntäen. Suomen on otettava aktiivinen rooli maailman ongelmien ratkaisemisessa. Ilmastonmuutos, puhdas vesi ja luonto, resurssiniukkuus, kasvava keskinäisriippuvuus, kaupungistuminen ja ikääntyminen tarjoavat suuren mahdollisuuden suomalaiselle osaamiselle.



• Kokonaisvaltainen muutos edellyttää teollisuudelta keskittymistä laatuun ja tuotekilpailukykyyn. Julkisen sektorin pitää ottaa rooli referenssien antajana, teknologiamurroksen vauhdittajana, kehityksen kannustajana sekä tutkimus- ja tuotekehityksen tukijana. Uusien teknologioiden kehitystyössä on varmistettava niiden soveltuvuus myös Suomen oloihin. Tarvitsemme uuden suunnan valtion omistajuudelle – vipuvarren innovaatioihin nojaavan yritystoiminnan kukoistukselle.




Kolmen T:n kasvuohjelmaan sisältyy teknologisten innovaatioiden vauhdittamiseksi:

• Merkittävä TKI-rahoituksen lisäys vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

• TKI-panostuksia on suunnattava yhä enemmän yritysvetoisiin innovaatiokumppanuuksiin ja korkeakoulujemme huippututkimuksen tukemiseen.

• Otetaan käyttöön innovaatiopisteytys yhtenä julkisten hankintojen kriteerinä. Julkisissa hankinnoissa on painotettava referenssimarkkinoiden luomista, hankintojen ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä, työllisyyttä sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista.

• Kannustetaan OECD:n suositusten mukaisesti yrityksiä riskinottoon ja radikaalien innovaatioiden käyttöönottoon julkisia tukielementtejä hyväksikäyttäen.


01 Valtion innovaatiopolitiikalle uusi suunta

• Käynnistetään valmistusteollisuuden tuottavuutta edistävä ohjelma, jossa yrityksiä kannustetaan ja tuetaan lisäämällä investointeja robotiikkaan läpi tuotantoketjun.

• Tuetaan Suomen asemaa kansainvälisenä uuden teknologian testilaboratoriona ketterällä ja kokeilut mahdollistavalla lainsäädännöllä.


02 Tuottavuus nousuun määrätietoisilla politiikkavalinnoilla

• Suomen asemaa ympäristöteknologian ja vähähiilisen teollisuuden edelläkävijänä edistetään innovaatio- ja investointituin. Valtio kannustaa omistamiaan yrityksiä hyödyntämään uusinvestoinneissaan teollisen symbioosin ja kiertotalouden ratkaisuja.

• Business Finlandista on rakennettava selkeästi vastuutettu ja resursoitu valtiovetoinen palveluverkosto erityisesti pk-yritysten innovaatioiden, liiketoiminnan, markkinoinnin ja kansainvälistymisen tueksi. Palveluverkosto toimii kiinteässä yhteistyössä kaupunkien ja maakuntien kehittämishankkeiden kanssa mm. EU:n 2020-2027 rakennerahastokauden hyödyntämiseksi.

• Lisäksi valtion on omilla toimenpiteillään mm. Finnveran kautta varmistettava teollisuusinvestointien ja vientiponnistelujen riittävä rahoitus.


03 Valtion omistajuudesta lisävipua innovaatiovetoiselle kasvulle


MENESTYVÄ TEOLLISUUS TARVITSEE VAKAATA TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ

• Poliittinen epävarmuus heikentää merkittävästi yritysten investointihalukkuutta ja Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena. Innovaatiovetoinen kasvu ei synny itsestään, vaan se vaatii sitoutumista sekä julkiselta vallalta että yrityksiltä ja työmarkkinaosapuolilta. Kun toimijat jakavat yhteisen, strategisen tilannekuvan suomalaisen teollisuuden tarpeista ja haasteista, myös tulevaisuutta määrittävistä toimenpiteistä päästään paremmin yhteisymmärrykseen. Vuorovaikutusta ja luottamusta eri toimijoiden kesken on kaikin keinoin vahvistettava eikä sitä pidä repiä sanelulla tai poliittisiin suhdanteisiin perustuvalla lyhytnäköisellä voitontavoittelulla.

• Valtiolla on tulevaisuudessakin keskeisin vastuu teollisuuden toimintaympäristön vakaudesta ja laadukkaasta kehittämisestä. Pitkäjänteisiin, kansakunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeisiin kehityshankkeisiin on saatava jatkuvuutta. Isoja infrastruktuurihankkeita sekä liikenne-, viestintä- että energiapolitiikassa on vietävä päättäväisesti eteenpäin sitoutumalla työhön useamman vaalikauden ajaksi. Erityisesti energiapolitiikassa on kiinnitettävä huomiota tärkeimpien kilpailijamaiden kuten Ruotsin energian hintaan vaikuttavaan päätöksentekoon. Kun yritykset luottavat valtiovallan toimiin, uskaltavat myös ne tehdä investointeja ja synnyttää uusia työpaikkoja.

• Kaupunkien rooli talouskasvun ja innovaatioiden moottorina on kiistaton. Valtiovallan on toimillaan tuettava kaupunkien kasvun edellytyksiä tiiviissä yhteistyössä suurimpien kaupunkiseutujen sekä näiden elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

• Yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista on, että elinkeinoelämä kattaa koko maan ja suuret teolliset tuotantolaitokset sijaitsevat usein keskusten ulkopuolella. Tuotantolaitosten toimintaedellytyksistä ja infrastruktuurista on huolehdittava ja niitä on kehitettävä määrätietoisesti.



• Ennustettava ja vakaa toimintaympäristö tarkoittaa, että reiluista pelisäännöistä pidetään kiinni. Teollisuuden investoinnit Suomeen ovat viime aikoina piristyneet. Meneillään olevissa ja uusissa hankkeissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota lakien ja säännösten noudattamiseen. Harmaan talouden torjuntaan on osoitettava lisäresursseja.

• Lisäksi tarvitaan kestävät periaatteet, joilla suomalaisia yrityksiä tuetaan. Yritysten asemaa kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla ei pidä omaehtoisesti poliittisella päätöksenteolla heikentää. Yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti hyödyntävät ratkaisut ansaitsevat yhteiskunnan tukea. Esimerkiksi kiertotaloudessa on saatu merkittäviä tuloksia teollisuuden arvoketjuja optimoimalla, logistiikan, energiankäytön ja hukkatuotannon minimoinnilla sekä materiaalien tehokkaalla uusiokäytöllä.




Kolmen T:n kasvuohjelmaan sisältyy teollisuuden toimintaympäristön vahvistamiseksi:

• Liikenteen runkoverkon priorisointi, jonka painopistealueena ovat työssäkäyntialueiden ja kasvukeskusten lisäksi viennin ja teollisen tuotannon sekä kuljetusten toimivuus meri- ja ilmayhteydet mukaan lukien.

• Pääradan kapasiteetin parantaminen ja ensi vaiheessa aikataulu pääradan Tampereelta pohjoiseen kulkevan yksiraiteisen radan laajentamiselle. Lisäksi tarvitaan raideyhteyksien merkittävä parantaminen kasvukolmiossa Helsinki−Tampere−Turku (Pisara-rata, Helsinki−Tampere -radan lisäraide ja suora yhteys Helsinki−Vantaan lentokentälle sekä Helsinki−Turku ns. tunnin juna).

• 5g- ja 6g-verkkojen sekä kiinteän verkon kehittäminen yhdessä verkkoja hyödyntävien yritysten kanssa sekä Koillisväylän datakaapelin edistäminen.

• Energiaomavaraisuuden systemaattinen ja markkinaehtoinen kasvattaminen vähähiilisiä teknologioita hyödyntäen niin, että teollisuuden tarvitseman energian hinta pysyy kilpailukykyisenä.


01 Yli vaalikauden mittainen investointiohjelma liikenne-, viestintä- ja energiainfran kehittämiseksi

• MA(E)L-sopimukset kaikille yli 90 000 asukkaan kaupunkiseuduille (13).

• Kasvualueiden tiiviimpi yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

• Liikenneinvestointien hyötyarviot uudistetaan siten, että myös työmarkkinavaikutukset otetaan huomioon.


02 Kaupunkiseutujen kehittäminen ja innovaatiovetoista kasvua vahvistavan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

• Yritystukijärjestelmää kehitetään suuntaan, joka tukee yritysten uudistumista ja tuottavuutta energia- ja ilmastostrategian tavoitteet huomioon ottaen. Tukipolitiikassa painotetaan nykyistä enemmän uusiutumista ja innovatiivisuutta.

• Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä toimialavuoropuhelu vakiinnutetaan pysyväksi foorumiksi toimijoiden keskustelulle ja tiedonvaihdolle.

• Säädetään yritysvastuulaki turvaamaan ihmisoikeuksien parempi toteutuminen tuotantoketjuissa.

• Kehitetään työsuojelun valtakunnallista valvontaa resurssien joustavan käytön ja valvonnan tasalaatuisuuden sekä toimialakohtaisen osaamisen varmistamiseksi. Lisätään työsuojeluviranomaiselle oikeuksia määrätä laiminlyöntimaksu selvästä alipalkkauksesta ja työsuojelurikkomuksesta.

• Huolehditaan esimiesten ja työsuojelupäälliköiden työturvallisuuteen liittyvästä koulutuksesta ja määritellystä minimitasosta.

• Varmistetaan harmaan talouden valvontaresurssit työsuojeluviranomaiselle, jotta tarkastajamäärä pysyy riittävänä.


03 Reiluista pelisäännöistä huolehtiminen


SUOMALAISTEN OSAAMINEN PÄIVITETTÄVÄ DIGIAIKAAN

• Korkea osaaminen on ollut suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä menestystekijöitä. Tulevaisuudessa koulutuksen ja osaamisen merkitys entisestään korostuu. Loistava menneisyys ei takaa yhtä hyvää tulevaisuutta. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on ollut 2010-luvun pahimpia virheitä. OECD:n mukaan suomalaisten koulutustaso on laskenut koko 2000-luvun ajan, kun kehityksen pitäisi olla täysin päinvastaista. Koulutuspolitiikassa tarvitaan täyskäännös, jos haluamme pitää kiinni nykyisestä hyvinvoinnistamme. Koulutus, osaaminen ja tutkimus on palautettava politiikanteon kovaan ytimeen.

• Kiihtyvällä tahdilla muuttuva työelämä vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tämä näkyy erityisesti uusia teknologioita hyödyntävillä aloilla. Työelämän tietotaidot rakentuvat hyvälle peruskoulutukselle, ajantasaiselle ja vahvasti resursoidulle ammatilliselle koulutukselle sekä riittävälle työssä kouluttautumiselle. Etenkin ICT-, kieli- ja vuorovaikutustaitojen osaamista on nopeasti vahvistettava.

• Toimenpiteet suomalaisten koulutustason nostamiseksi on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa. Suomalaislasten varhaiskasvatuksen osallistumisaste on alle kansainvälisten keskiarvojen ja selkeästi matalampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Varhaiskasvatus tasoittaa sosioekonomisista taustoista johtuvia eroja, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee lapsen etenemistä koulutusasteelta toiselle.



• Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Esimerkiksi Talouspolitiikan arviointineuvosto on huomauttanut, että mitä pidempään lapset ja nuoret pysyvät koulussa, sitä parempia ovat heidän tuleva työllisyystilanteensa ja tulotasonsa. Samalla vahvistuvat yksilöiden edellytykset ja valmiudet elämänmittaiseen kouluttautumiseen ja uusien taitojen omaksumiseen.

• Digitaidot ovat tulevaisuuden kansalaistaitoja. Niiden omaksumiseen pitää tarjota mahdollisuudet ja resurssit opintien alusta alkaen. Kouluissamme ei vielä hyödynnetä digitaalisia ratkaisuja kaikessa potentiaalissaan.

• Jotta uusia teknologioita voitaisiin hyödyntää opetuksessa tehokkaasti, opettajat tarvitsevat ohjausta ja päivitystä omaan digiosaamiseensa. Suomalaisen sivistyksen kivijalka, kunnalliset kirjastot, ovat suuri vahvuutemme, joka tukee myös digitaitojen kehittämistä.



• Työn tuottavuuden vahvistamiseksi on satsattava aikuisväestön digiosaamiseen. Kun työ ja työtehtävät muuttuvat, on yhteiskunnan yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa autettava osaamisen päivittämisessä. Työnantajien on kannettava vastuunsa työntekijöiden uudelleenkouluttamisesta teknologisessa kehityksessä.Aikuisväestölle on tarjottava matalan kynnyksen mahdollisuuksia tietotaitojen vahvistamiseen yliopistot mukaan lukien. Korkeakoulujen toiminnassa ylipäätään on kiinnitettävä enemmän huomiota niiden kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen volyymiin ja tasoon.




Kolmen T:n kasvuohjelmaan sisältyy suomalaisten osaamisen päivittämiseksi digiaikaan:

• Korkean osaamisen turvaaminen vaatii rahoituksen kasvattamista kaikilla koulutusasteilla.

• Jatketaan ja tuetaan korkeakoulujen profiloitumista alueiden vahvuuksien ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Lisätään työllistymisen painoarvoa korkeakoulujen rahoitusratkaisuissa.

• Kasvatetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja nostetaan oppivelvollisuusikä koskemaan koko toisen asteen koulutusta.

• Käynnistetään aikuiskoulutusjärjestelmää koskeva kokonaisuudistus, jolla turvataan jokaiselle oikeudet ja edellytykset täydentää osaamistaan läpi työuran.


01 Koulutusjärjestelmänuudistaminen digiajan haasteisiin vastaamiseksi

• Esiopetuksesta lähtien lisätään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä. Vastaavasti myös opettajakoulutuksessa on painotettava aiempaa enemmän digipedagogiikan tuntemusta ja hyödyntämistä.

• Opetussuunnitelmissa on otettava huomioon teknologinen kehitys. Peruskoulussa ja toisella asteella on tarjottava opetusta ohjelmoinnissa ja robotiikassa sekä tekoälyn kanssa työskentelystä. Matematiikan opetusta on lisättävä kaikilla oppiasteilla ja matematiikka palautetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon. Toiselle asteelle tarjottavia korkeakoulujen kurkistuskursseja tarjotaan myös verkko-opetuksena.

• Jotta osaamisen päivittäminen on jokaiselle joustavasti räätälöitävissä, on koulutusjärjestelmäämme luotava moduuleja ja eri mittaisia osaamiskokonaisuuksia, yliopistot mukaan lukien. Osaamisen todentamisessa käytetään digitaalisia osaamismerkkejä.

• Opiskelijoiden ohjauksessa hyödynnetään tekoälyn mahdollisuuksia tunnistaa ennaltaehkäisevästi erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita.


02 Digitaalisuus osaksi opintietä alusta alkaen

• Aikuisväestön digitaitojen kehittämiseksi toteutetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa uuden teknologian osaamisohjelma, jonka avulla erilaisten digitaalisten laitteiden käyttövarmuus kasvaa ja turhat käyttöä estävät kynnykset laskevat.

• Osana yt-lain uudistusta säädetään työpaikkojen koulutusvaltuutetun ja -ohjelman järjestämisestä. Säädetään lakisääteinen koulutuspäivä esimiehille sekä niiden alojen työntekijöille, joiden työtehtäviä teknologinen kehitys välittömästi muuttaa.

• Käynnistetään tutkimukseen perustuva kokeilu, jossa teknologisen kehityksen vuoksi irtisanotuille työntekijöille taataan oikeus rajoituksettomaan täysipäiväiseen työttömyysturvalla opiskeluun.


03 Yhteistyöllä kohti tulevaisuuden osaamisyhteiskuntaa

Kiitos!

Matti Hirvola

kolmen t:n kasvuohjelma · • digitaidot ovat tulevaisuuden kansalaistaitoja. niiden omaksumiseen...

Documents