lonkaluento130913final

www.helsinki.fi/yliopisto

Yläasteikäisen maailma ja yksilölliset erotMOODLE: Kehitys- ja opptai 68121 AVAIN: Kehoppi

Prof. Kirsti Lonka, OKL, HY

10.04.23 1


• Oman oppimisen tarkastelu “metatasolta”

• Tunnehinta kun omaa älyä haastetaan Y. Trope

• Ymmärryksen syvyyden ja oman osaamisen arvioiminen – itsearvioinnin taidot

• Taito hankkia apua ja kysyä neuvoa, kun sitä tarvitaan (help-seeking behaviour)

• Tieto ja uskomukset omasta ja muiden kognitiosta (tiedollinen näkökulma)

• Kognition säätely (taidollinen ja toiminnallinen näkökulma)

• Kuinka paljon aikuinenkaan osaa arvioida omia sisäisiä mallejaan? Itsereflektion vaikeus

Mitä on metakognitio? (sukua itsereflektiolle)

10.04.23Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2


LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE (Vygotski) (ks. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004)

• Mukavuusalueella ihminen ei kehity eikä kasva• Hyvä opettaja, hyvä työtiimi, vanhemmat tai

kaverit pystyvät aktivoimaan tämän vyöhykkeen

• Ihminen voidaan joko latistaa tai auttaa kasvamaan – jolloin hän pääsee ylittämään itsensä!

• Mukana tunnehavaintokokemus


• Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille

• Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa

• Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous)

• Hyvinvoinnin kannalta voimavarakeskeinen lähestymistapa on todettu tehokkaaksi (Cohen et al., 2009, Science, vol. 324, 400-403)

IHMISEN VAHVUUKSIEN PSYKOLOGIA (Aspinwall & Staudinger, 2006)

4


KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA YLÄASTEIÄSSÄ

• Psykoseksuaalinen kehitys ja fyysiset muutokset

• Oman identiteetin kehittäminen

• Yhä monimutkaisempia ja abstraktimpia asioita opittavana, vähän tukea tarjolla

• Avun ja tuen hakeminen vähenee, itsesäätelyn taidot heikkenevät (otsalohko?)

• Vähemmän valinnan mahdollisuuksia

• Tunne siitä, että ei kuulu joukkoon

• Pystyvyyden tunne vähenee

• Koulua on vaikeaa nähdä osana elämää5


Mind the Gap –tutkijaverkostoSuomen Akatemian

Mind-ohjelman hanke 2013-2016Kirsti LonkaKirsti Lonka

Kasvatus-Kasvatus-psykologia ja psykologia ja oppiminen,oppiminen,

HYHY

Kai Hakkarainen,

Teknologian välittämä

yhteisöllinen oppiminen, TY

Kimmo AlhoKimmo Alho, , Aivot, Aivot,

tarkkaavaisuus ja tarkkaavaisuus ja muisti, HYmuisti, HY

Katariina Salmela-Aro,

Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus, JY


Diginatiivit ovat pienestä asti älyllisesti sosiaalistuneet

Internetin ja mobiililaitteiden käyttöön

Me digimuukalaiset Me digimuukalaiset käytämme käytämme

tietotekniikkaa tietotekniikkaa enemmän ulkoisena enemmän ulkoisena

välineenävälineenä


Diginative’s ”crheinäsirkkamieli”? (Papert; Carr)

Voiko hyppely asiasta toiseen rajoittaa syväoppimista?Mutta mitä tekeeOPS-hölkkä?

Onko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppii Onko diginatiiveilla ”heinäsirkkamieli”, joka hyppii asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään?asiasta toiseen? Pystyvätkö he keskittymään?

Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?


Vaikka oppimiskäsitys muuttuu, oppimisen tilat ja menetelmät eivät juuri muutu!


• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja –motivaatio heikkoa

• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen

• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa

• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!

• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle

• Oppimista vai suorittamista?

Koulusta lähtevät tulevien opiskelijoiden haasteet

10.04.23Professori Kirsti Lonka, OKL 10


• raha? Palkitseminen? Lomat ja vapaa-aika,

• Valinnan mahdollisuudet, kilpailuhenki

• Arkipäivän kytkökset, hyöty omassa elämässä

• Yhdistää nuorten omia kiinnostuksen kohteita

• Oma asenne ja suhtautuminen, kyky löytää merkityksiä, esikuva,

• Nuorekkuus, tarinallisuus, kulttuuriaktiviteetit, tapaukset, omat oivallukset

• Toiminnallisuus, osallisuus, pelit ja leikit, pelillisyys, yhteisöllisyys

• Kaverit, vertaissuhteet, rakkaus, kannustaminen, palaute, usko ihmiseen, esikuvat, muodolliset ansiot

• Välitavoitteet, tulevaisuus, jatko-opinnot, konkreettinen tulos

• Oppimismenetelmien mielekkyys, huumori, rentous

Mikä motivoisi yläasteikäistä?Osallistujien ajatuksia.

11


Motivaation 4 C-kirjainta (Lepper & Henderlong, 2000)

• Challenge - haaste

• Curiosity - uteliaisuus

• Control –kontrollin tunne

• Context –kiinnostava asiayhteys

12


Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993)

• Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa

• Ajantaju katoaa

• Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen

13


Virtauksen ulottuvuudet

KOETTU OSAAMINEN

- +

VIRTAUS

PITKÄSTYMINEN,RENTOUTUMINEN

AHDISTUS

APATIA

+

-

HA

AS

TE

14


Mittaamme motivaatiotiloja kännykän avulla (CASS sovellus)

15


Matemaattinen malli ydintunteista ja virtauksesta

10/04/23

www.helsinki.fi/yliopisto 10/04/23

Negatiiviset ja positiiviset tunteet vaihtelevat virtauksen mukana(Inkinen ym., 2013)


PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000)ITSEMÄÄRÄYTYMISTEORIAN MUKAAN

Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta biologisten lisäksi:

1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi

2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen

3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja 4) antaa itsestään jotain muille (Eccles, 2008)

Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita.

18


Vain pieni lapsi voi olla jatkuvasti virtauksen tilassa!

• Kukaan ei voi olla aina virtauksessa

• Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen

• Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri tai tukea on liian vähän – tällöin oppiminen ei onnistu

• Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole mielekkäitä haasteita – tai haaste karkaa käsistä

Miten 14-vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja antavansa jotain muille?

19


MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006)

• Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH)

1. sytytetty

2. ylläpidetty

• Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD)

3. kehkeytyvä

4. hyvin kehittynyt

KIINNOSTAVATAPAUS?

OUTO JUTTU?

JÄNNÄ TARINA?

20

MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008)

• Oppitunnit, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat läpinäkyvät koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi

• Vähäinen osallisuus tai liika opettajan kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta

• Myös ohjaus on vuorovaikutusta, jossa ihminen kokee tulleensa kuulluksi

• KIINNOSTUSPEDAGOGIIKKA?

21


Kiinnostuspedagogiikkaa (Lonka & Ketonen, 2012)

Sytytetään kiinnostus.Tiedostetaan ryhmän oppimisentai tuotoksen tarve, asetetaan tavoitteet ja käynnistetään prosessi

Ylläpidetään kiinnostusta.Oppimisen prosessi etenee(kasvokkain, verkossa, ym.). Ryhmä luo uutta tietoa tai uusia tapoja toimia

Mitä muutosta tapahtuu?Mitä uutta luotiin?Miten prosessi sujui?Mitä voidaan tehdä paremmin seuraavalla kierroksella?Kiinnostussyvenee.

Miten tavoite saavutettiin?

Diagnostinenarviointi,palaute

Alkutilan arviointi, palaute

22


• Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa ennustavat menestystä esim. aktivoivalla luentokurssilla

• Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaansa itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa soveltaessaan.

• Alkuperäinen suhtautumistapa saattaa muuttua innostavassa ympäristössä: esim. varmaa tietoa haluavat innostuvat pohdiskelemaan tai opiskeluinto lisääntyy

Uusia tutkimustuloksiamme(Ketonen & Lonka, 2011)

10.04.23 23


Monique Boekaerts: Oppilaat ovat motivoituneita, kun he mm.

• Tuntevat olevansa pystyviä tekemään niitä asioita, joita heiltä odotetaan

• Arvostavat oppiainetta ja heillä on selkeä tunne sen tarkoituksesta

• Kokevat positiivisia tunteita oppimistoimintaa kohtaan

• Pystyvät käsittelemään epäonnistumista ja vastoinkäymisiä

• Näkevät ympäristönsä suosiolliseksi oppimiselle.

MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT?

10.04.23 24


• “Motivoituneen” sijasta pitäisi puhua siitä, että ihminen on energinen ja suuntaa toimintansa tiettyyn kohteeseen. (AJ Elliot)

• Neurotiede on lopettanut kahtiajaon tunteen ja älyn välillä. (Johnmarshall Reeve)

• 1) Tehtävien ja opetuksen pitää olla älyllisesti aktivoivaa. 2) Opettajan tulisi olla itse innostunut, tukea oppilaan autonomiaa, eikä rohkaista kilpailuun. 3) Virheet tulisi nähdä mahdollisuuksina oppimiseen. 4) Palautteen tulisi olla informatiivista. 5) Vanhempien tulisi tukea oppimista. 6) Kaverit tulisi saada mukaan oppimisen kulttuuriin. (Reinhard Pekrun)

MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT?

10.04.23 25


TEMPERAMENTTI JA KOULU

10.04.23Prof Kirsti Lonka, OKL 26


POHDINTATEHTÄVÄ

• Millainen olen itse ollut lapsena – mitä minulle on kerrottu? Olinko esim. rauhallinen vai paloivatko hihat helposti? Olenko erilainen nykyään?

• Millaisia havaintoja minulla on sisaruksistani ja kavereistani? Olivatko he erilaisia/samanlaisia?

• MIETI ENSIN HILJAA 30 sekuntia,

• KESKUSTELE 2 min parin kanssa

• KESKUSTELKAA 2 min toisen parin kanssa



HELPPO TEMPERAMENTTI Thomas & Chess 1950-luvulla aloitettu seuranta (40%)

- biologisten toimintojen (esim. nälän ja unen)

säännöllisyys

- positiivinen suhtautuminen uusiin asioihin

- halu lähestyä uusia ihmisiä, tapahtumia ja esineitä

- kyky sopeutua muutoksiin

- yleensä positiivinen mieliala

- korkea ärsytyskynnys

- vähemmän intensiivinen tapa osoittaa tunteita



HITAASTI LÄMPIÄVÄ TEMPERAMENTTIThomas & Chess (15% tutkituista)

- kohtalaisen vaisu, mutta negatiivinen reaktio kaikkeen uuteen

- hidas sopeutuminen huolimatta toistuvista mahdollisuuksista tutustua uuteen asiaan

- ei myrskyisiä tunteita

- säännöllinen biologinen rytmi

- kaikki uusi aiheuttaa vastustusta



HAASTAVA TEMPERAMENTTIThomas & Chess (10% tutkituista)

- biologisten toimintojen epäsäännöllisyys – vaikea arvata ennalta milloin haluaa syödä tai nukkua, vaikeaa saada nukkumaan säännöllisesti

- voimakas, usein raivoisa reaktio kaikkeen

uuteen

- itkee herkästi, voimakkaasti ja pitkään

- turhautuessaan saattaa esim. paiskoa ovia

ja heitellä tavaroita

- mielialat usein negatiivisia, usein ärtyisä tai

huonolla tuulella



PROFIILIT TÄRKEÄMPIÄ KUIN PIIRTEET(Keltikangas-Järvinen, 2004)

• jokaisella ihmisellä on ainutlaatuinen profiili temperamentin suhteen

• harva kuuluu selvästi mihinkään kolmeen tyyppiin

• tärkeitä piirteitä mm. aktiivisuus, sosiaalisuus, sinnikkyys, impulsiivisuus, ärsyyntyvyys, ärsykehakuisuus ja huolestuneisuus

• huom. sosiaalisuus ei tarkoita sosiaalisia taitoja, vaan seurallisuutta!

• eri kulttuureissa ja tilanteissa suositaan ujous on suomalaisessa kulttuurissa yleinen piirre, amerikkalaisessa kulttuurissa sitä pidetään heikkoutena



Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Temperamentti ja koulumenestys (WSOY, 2006)

• Sama temperamentin piirre, joka tietyssä tilanteessa on hyväksi, voi toisessa tilanteessa ongelmallinen.

• Sinnikkyys ja yhteen asiaan keskittyminen voi luokkahuonetilanteessa olla eduksi, mutta jo välitunnilla pitää seurata monenlaista tapahtumaa ja hajauttaa tarkkaavaisuus usealle tasolle.

• Sinnikkyys voi ilmetä inttämisenä ja jääräpäisyytenä sosiaalisissa tilanteissa. Ulospäin suuntautuneisuus ja aktiivisuus ovat tällöin eduksi, toisin kuin koulutehtävien kanssa pinnistellessä. Myös työelämä saattaa vaatia hyvin erilaisia valmiuksia kuin koulutyöskentely.

• Mieti hetki, millaiset temperamenttipiirteet voisivat olla suotuisia koulussa? 10.04.23Prof Kirsti Lonka, OKL 32


SUKUPUOLIEROT, KOULUMENESTYS JA TEMPERAMENTTI

• Tytöillä hyväntuulisuus, sopeutuvuus, vähäinen ujous ja vahva itsehillintä lisäsivät menestystä. Pojilla tällaista yhteyttä ei ollut.

• Pojilla ujous, matala sopeutuvaisuus, negatiivinen mieliala ja vähäinen itsehillintä selittivät heikkoa koulumenestystä. Tytöillä ei ollut tätä yhteyttä.

• Temperamenttiprofiili, jossa aktiivisuuden taso on korkea ja sinnikkyys ja keskittymiskyky matala, teki oppilaasta alisuoriutujan. Tällöin oppilas saattaa kanavoida aktiivisuutensa levottomaan liikehdintään ja koulutyötä haittaaviin toimintoihin, eikä jaksa keskittyä tai ponnistella koulutehtävien parissa.



Temperamentti ei ratkaise lapsen kohtaloa tai tulevaa persoonallisuutta.

Tärkeintä on, että vanhemmat ja kasvattajat suhtautuvat kunkin lapsen yksilölliseen temperamenttiin rakentavalla tavalla.



MITEN OPETTAJA ATTRIBUOI?

• GOODNESS OF FIT – yhteensopivuus lapsen ja aikuisen kanssa –he molemmat vaikuttavat toisiinsa!

• Sekoittuvatko kognitiivinen kyky, persoonallisuus ja temperamentti opettajan mielessä toisiinsa?

• Opettaja ei aina ole tietoinen siitä, että tietynlaiset oppilaat ärsyttävät häntä

• Hyvä oppija ei ole sama kuin ”hyvä opetettava”

• Millainen on ihanneoppilaasi?



MIETITTÄVÄÄ

• Mieti erilaisia lähestymistapoja yksilöllisiin eroihin

• Millaisia uskomuksia sinulla on koskien lasten oppimispotentiaalia tai älykkyyttä?

• Miten aineenopettaja voi vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen?

• ”Olet aivan kuin äitisi” – mitä tällaiset hokemat tekevät ihmiselle?

• Miten lapsiin vaikuttaa vertailu, jota heidän välillään tehdään?


lonkaluento130913final

Education