lukio- ja ammatillinen koulutus osaavan työvoiman varmistajina · 2019-10-25 · lukio- ja...
TRANSCRIPT
Lukio- ja ammatillinen koulutus osaavan työvoiman varmistajina
Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus
Seinäjoki 23.10.2019
1
Kyösti VärriTwitter: @KyostiVarri
23.10.2019
Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) 2008 - 2018 seutukunnittain
2Lähde: Tilastokeskus (http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/table/tableViewLayout2/?rxid=8fbdb827-d650-4494-8c22-dc5fb5cce9de)
Manner-Suomen tilanne 31.12.2008 ja 31.12.2018 (Tilastokeskus 29.3.2019)
-60,0
-50,0
-40,0
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
Oul
un s
eutu
kunt
aH
elsi
ngin
seu
tuku
nta
Tam
pere
en s
eutu
kunt
aKy
rönm
aan
seut
ukun
taJy
väsk
ylän
seu
tuku
nta
Vaas
an s
eutu
kunt
aKo
kkol
an s
eutu
kunt
aTu
run
seut
ukun
taSe
inäj
oen
seut
ukun
taKu
opio
n se
utuk
unta
Etel
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Yliv
iesk
an s
eutu
kunt
aRo
vani
emen
seu
tuku
nta
Tunt
uri-L
apin
seu
tuku
nta
Jako
bsta
dsre
gion
enPo
rvoo
n se
utuk
unta
Raah
en s
eutu
kunt
aH
ämee
nlin
nan
seut
ukun
taKa
ustis
en s
eutu
kunt
aJo
ensu
un s
eutu
kunt
aRi
ihim
äen
seut
ukun
taSy
döst
erbo
tten
Lapp
eenr
anna
n se
utuk
unta
Lahd
en s
eutu
kunt
aLo
imaa
n se
utuk
unta
Porin
seu
tuku
nta
Raum
an s
eutu
kunt
aN
ival
a-H
aapa
järv
en s
eutu
kunt
aVa
kka-
Suom
en s
eutu
kunt
aO
ulun
kaar
en s
eutu
kunt
aÅ
bola
nd-T
urun
maa
n se
utuk
unta
Kem
i-Tor
nion
seu
tuku
nta
Kaja
anin
seu
tuku
nta
Kotk
a-H
amin
an s
eutu
kunt
aLu
otei
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Mik
kelin
seu
tuku
nta
Salo
n se
utuk
unta
Ään
ekos
ken
seut
ukun
taLo
unai
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Ylä-
Savo
n se
utuk
unta
Lovi
isan
seu
tuku
nta
Pohj
ois-
Lapi
n se
utuk
unta
Kouv
olan
seu
tuku
nta
Sisä
-Sav
on s
eutu
kunt
aJä
rvis
eudu
n se
utuk
unta
Raas
epor
in s
eutu
kunt
aKu
usio
kunt
ien
seut
ukun
taPo
hjoi
s-Sa
taku
nnan
seu
tuku
nta
Suup
ohja
n se
utuk
unta
Haa
pave
si-S
iikal
atva
n se
utuk
unta
Fors
san
seut
ukun
taKe
uruu
n se
utuk
unta
Imat
ran
seut
ukun
taPi
eksä
mäe
n se
utuk
unta
Savo
nlin
nan
seut
ukun
taYl
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Saar
ijärv
i-Viit
asaa
ren
seut
ukun
taJä
msä
n se
utuk
unta
Vark
aude
n se
utuk
unta
Koill
ism
aan
seut
ukun
taPi
elis
en K
arja
lan
seut
ukun
taKo
illis
-Sav
on s
eutu
kunt
aJo
utsa
n se
utuk
unta
Kesk
i-Kar
jala
n se
utuk
unta
Kehy
s-Ka
inuu
n se
utuk
unta
Itä-L
apin
seu
tuku
nta
Torn
iola
akso
n se
utuk
unta
Oulun seutu: +6,4 %
Torniolaakson seutu: -57,3 %
Manner-Suomi-3,2 %
Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) 2008 - 2018 seutukunnittain
3Lähde: Tilastokeskus (http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/table/tableViewLayout2/?rxid=8fbdb827-d650-4494-8c22-dc5fb5cce9de)
Manner-Suomen tilanne 31.12.2008 ja 31.12.2018 (Tilastokeskus 29.3.2019)
-60,0
-50,0
-40,0
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
Oul
un s
eutu
kunt
aH
elsi
ngin
seu
tuku
nta
Tam
pere
en s
eutu
kunt
aKy
rönm
aan
seut
ukun
taJy
väsk
ylän
seu
tuku
nta
Vaas
an s
eutu
kunt
aKo
kkol
an s
eutu
kunt
aTu
run
seut
ukun
taSe
inäj
oen
seut
ukun
taKu
opio
n se
utuk
unta
Etel
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Yliv
iesk
an s
eutu
kunt
aRo
vani
emen
seu
tuku
nta
Tunt
uri-L
apin
seu
tuku
nta
Jako
bsta
dsre
gion
enPo
rvoo
n se
utuk
unta
Raah
en s
eutu
kunt
aH
ämee
nlin
nan
seut
ukun
taKa
ustis
en s
eutu
kunt
aJo
ensu
un s
eutu
kunt
aRi
ihim
äen
seut
ukun
taSy
döst
erbo
tten
Lapp
eenr
anna
n se
utuk
unta
Lahd
en s
eutu
kunt
aLo
imaa
n se
utuk
unta
Porin
seu
tuku
nta
Raum
an s
eutu
kunt
aN
ival
a-H
aapa
järv
en s
eutu
kunt
aVa
kka-
Suom
en s
eutu
kunt
aO
ulun
kaar
en s
eutu
kunt
aÅ
bola
nd-T
urun
maa
n se
utuk
unta
Kem
i-Tor
nion
seu
tuku
nta
Kaja
anin
seu
tuku
nta
Kotk
a-H
amin
an s
eutu
kunt
aLu
otei
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Mik
kelin
seu
tuku
nta
Salo
n se
utuk
unta
Ään
ekos
ken
seut
ukun
taLo
unai
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Ylä-
Savo
n se
utuk
unta
Lovi
isan
seu
tuku
nta
Pohj
ois-
Lapi
n se
utuk
unta
Kouv
olan
seu
tuku
nta
Sisä
-Sav
on s
eutu
kunt
aJä
rvis
eudu
n se
utuk
unta
Raas
epor
in s
eutu
kunt
aKu
usio
kunt
ien
seut
ukun
taPo
hjoi
s-Sa
taku
nnan
seu
tuku
nta
Suup
ohja
n se
utuk
unta
Haa
pave
si-S
iikal
atva
n se
utuk
unta
Fors
san
seut
ukun
taKe
uruu
n se
utuk
unta
Imat
ran
seut
ukun
taPi
eksä
mäe
n se
utuk
unta
Savo
nlin
nan
seut
ukun
taYl
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Saar
ijärv
i-Viit
asaa
ren
seut
ukun
taJä
msä
n se
utuk
unta
Vark
aude
n se
utuk
unta
Koill
ism
aan
seut
ukun
taPi
elis
en K
arja
lan
seut
ukun
taKo
illis
-Sav
on s
eutu
kunt
aJo
utsa
n se
utuk
unta
Kesk
i-Kar
jala
n se
utuk
unta
Kehy
s-Ka
inuu
n se
utuk
unta
Itä-L
apin
seu
tuku
nta
Torn
iola
akso
n se
utuk
unta
Oulun seutu: +6,4 %
Torniolaakson seutu: -57,3 %
Manner-Suomi-3,2 %
Nuorempien ikäluokkien koot 16-vuotiaiden ikäluokkaan verrattuna: koko maa
4Lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto
0,01,7
3,9 3,6
6,0 5,66,7
8,0 8,6
6,55,6
3,0
1,2
-2,9
-7,4
-12,3
-18,0
-20,0
-15,0
-10,0
-5,0
0,0
5,0
10,0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muu
tos-
%
SyntymävuosiKOKO MAA
*Syntymävuodet (2002-2018) johdettu väestörakennetilastosta, 0-16-vuotiaat 31.12.2018. Muutos-% on suhteessa syntymävuoteen 2002.
Tilanne 31.12.2018
Nuorempien ikäluokkien koot 16-vuotiaiden ikäluokkaan verrattuna: Etelä-Pohjanmaa
5Lähde: Tilastokeskuksen väestörakennetilasto
Tilanne 31.12.2018
-45,0
-35,0
-25,0
-15,0
-5,0
5,0
15,0
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Muu
tos-
%
SyntymävuosiJärviseudun seutukunta
Kuusiokuntien seutukunta
Seinäjoen seutukunta
Suupohjan seutukunta *Syntymävuodet (2002-2018) johdettu väestörakennetilastosta, 0-16-vuotiaat 31.12.2018. Muutos-% on suhteessa syntymävuoteen 2002.
Tulevien lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ikäluokan kokomuutos kunnittain
6Aluerajat©MML
Karttakuva@Kuntaliitto/JAH 1.4.2019
Tilanne 31.12.2018Tilastokeskus 2019
0-2-vuotiaiden määrä suhteessa 16-18-vuotiaiden määrään kunnittain (%).
Tulevien lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ikäluokan kokomuutos seutukunnittain
7
Aluerajat©MMLKarttakuva@Kuntaliitto/JAH 1.4.2019
Tilanne 31.12.2018Tilastokeskus 2019
0-2-vuotiaiden määrä suhteessa 16-18-vuotiaiden määrään seutukunnittain (%).
30-39,9
Aluerajat©MMLKarttakuva@Kuntaliitto/JAH 1.4.2019
16-18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) 2019 - 2035 seutukunnittain
8Lähde: Tilastokeskus (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/statfin_vaenn_pxt_128v.px/table/tableViewLayout1/)
Manner-Suomen ennuste 31.12.2019 ja 31.12.2035 (Tilastokeskus 30.9.2019)
-50,0
-40,0
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
20,0
Sydö
ster
bott
enH
elsi
ngin
seu
tuku
nta
Tam
pere
en s
eutu
kunt
aTu
run
seut
ukun
taVa
asan
seu
tuku
nta
Jyvä
skyl
än s
eutu
kunt
aRo
vani
emen
seu
tuku
nta
Kokk
olan
seu
tuku
nta
Tunt
uri-L
apin
seu
tuku
nta
Oul
un s
eutu
kunt
aJa
kobs
tads
regi
onen
Kuop
ion
seut
ukun
taPo
hjoi
s-La
pin
seut
ukun
taRa
uman
seu
tuku
nta
Sein
äjoe
n se
utuk
unta
Vakk
a-Su
omen
seu
tuku
nta
Porv
oon
seut
ukun
taLa
hden
seu
tuku
nta
Häm
eenl
inna
n se
utuk
unta
Joen
suun
seu
tuku
nta
Loim
aan
seut
ukun
taKy
rönm
aan
seut
ukun
taYl
ivie
skan
seu
tuku
nta
Porin
seu
tuku
nta
Lapp
eenr
anna
n se
utuk
unta
Pohj
ois-
Sata
kunn
an s
eutu
kunt
aEt
elä-
Pirk
anm
aan
seut
ukun
taM
ikke
lin s
eutu
kunt
aKa
jaan
in s
eutu
kunt
aYl
ä-Sa
von
seut
ukun
taKe
mi-T
orni
on s
eutu
kunt
aRa
ahen
seu
tuku
nta
Kaus
tisen
seu
tuku
nta
Raas
epor
in s
eutu
kunt
aKe
uruu
n se
utuk
unta
Riih
imäe
n se
utuk
unta
Lovi
isan
seu
tuku
nta
Åbo
land
-Tur
unm
aan
seut
ukun
taPi
elis
en K
arja
lan
seut
ukun
taLo
unai
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Luot
eis-
Pirk
anm
aan
seut
ukun
taKo
uvol
an s
eutu
kunt
aIm
atra
n se
utuk
unta
Kuus
ioku
ntie
n se
utuk
unta
Niv
ala-
Haa
pajä
rven
seu
tuku
nta
Kotk
a-H
amin
an s
eutu
kunt
aVa
rkau
den
seut
ukun
taKo
illis
maa
n se
utuk
unta
Suup
ohja
n se
utuk
unta
Sisä
-Sav
on s
eutu
kunt
aO
ulun
kaar
en s
eutu
kunt
aH
aapa
vesi
-Siik
alat
van
seut
ukun
taPi
eksä
mäe
n se
utuk
unta
Ään
ekos
ken
seut
ukun
taFo
rssa
n se
utuk
unta
Salo
n se
utuk
unta
Järv
iseu
dun
seut
ukun
taKo
illis
-Sav
on s
eutu
kunt
aItä
-Lap
in s
eutu
kunt
aYl
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Saar
ijärv
i-Viit
asaa
ren
seut
ukun
taTo
rnio
laak
son
seut
ukun
taKe
ski-K
arja
lan
seut
ukun
taJo
utsa
n se
utuk
unta
Jäm
sän
seut
ukun
taSa
vonl
inna
n se
utuk
unta
Kehy
s-Ka
inuu
n se
utuk
unta
Sydösterbotten: +16,4 % Manner-Suomi
-11,6 %
Kehys-Kainuun seutu: -45,6 %
16-18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) 2019 - 2035 seutukunnittain
9Lähde: Tilastokeskus (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/statfin_vaenn_pxt_128v.px/table/tableViewLayout1/)
Manner-Suomen ennuste 31.12.2019 ja 31.12.2035 (Tilastokeskus 30.9.2019)
-50,0
-40,0
-30,0
-20,0
-10,0
0,0
10,0
20,0
Sydö
ster
bott
enH
elsi
ngin
seu
tuku
nta
Tam
pere
en s
eutu
kunt
aTu
run
seut
ukun
taVa
asan
seu
tuku
nta
Jyvä
skyl
än s
eutu
kunt
aRo
vani
emen
seu
tuku
nta
Kokk
olan
seu
tuku
nta
Tunt
uri-L
apin
seu
tuku
nta
Oul
un s
eutu
kunt
aJa
kobs
tads
regi
onen
Kuop
ion
seut
ukun
taPo
hjoi
s-La
pin
seut
ukun
taRa
uman
seu
tuku
nta
Sein
äjoe
n se
utuk
unta
Vakk
a-Su
omen
seu
tuku
nta
Porv
oon
seut
ukun
taLa
hden
seu
tuku
nta
Häm
eenl
inna
n se
utuk
unta
Joen
suun
seu
tuku
nta
Loim
aan
seut
ukun
taKy
rönm
aan
seut
ukun
taYl
ivie
skan
seu
tuku
nta
Porin
seu
tuku
nta
Lapp
eenr
anna
n se
utuk
unta
Pohj
ois-
Sata
kunn
an s
eutu
kunt
aEt
elä-
Pirk
anm
aan
seut
ukun
taM
ikke
lin s
eutu
kunt
aKa
jaan
in s
eutu
kunt
aYl
ä-Sa
von
seut
ukun
taKe
mi-T
orni
on s
eutu
kunt
aRa
ahen
seu
tuku
nta
Kaus
tisen
seu
tuku
nta
Raas
epor
in s
eutu
kunt
aKe
uruu
n se
utuk
unta
Riih
imäe
n se
utuk
unta
Lovi
isan
seu
tuku
nta
Åbo
land
-Tur
unm
aan
seut
ukun
taPi
elis
en K
arja
lan
seut
ukun
taLo
unai
s-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Luot
eis-
Pirk
anm
aan
seut
ukun
taKo
uvol
an s
eutu
kunt
aIm
atra
n se
utuk
unta
Kuus
ioku
ntie
n se
utuk
unta
Niv
ala-
Haa
pajä
rven
seu
tuku
nta
Kotk
a-H
amin
an s
eutu
kunt
aVa
rkau
den
seut
ukun
taKo
illis
maa
n se
utuk
unta
Suup
ohja
n se
utuk
unta
Sisä
-Sav
on s
eutu
kunt
aO
ulun
kaar
en s
eutu
kunt
aH
aapa
vesi
-Siik
alat
van
seut
ukun
taPi
eksä
mäe
n se
utuk
unta
Ään
ekos
ken
seut
ukun
taFo
rssa
n se
utuk
unta
Salo
n se
utuk
unta
Järv
iseu
dun
seut
ukun
taKo
illis
-Sav
on s
eutu
kunt
aItä
-Lap
in s
eutu
kunt
aYl
ä-Pi
rkan
maa
n se
utuk
unta
Saar
ijärv
i-Viit
asaa
ren
seut
ukun
taTo
rnio
laak
son
seut
ukun
taKe
ski-K
arja
lan
seut
ukun
taJo
utsa
n se
utuk
unta
Jäm
sän
seut
ukun
taSa
vonl
inna
n se
utuk
unta
Kehy
s-Ka
inuu
n se
utuk
unta
Sydösterbotten: +16,4 % Manner-Suomi
-11,6 %
Kehys-Kainuun seutu: -45,6 %
Perusopetuksen päättävien hakeutuminen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen
10
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kaun
iain
enPy
hänt
äPi
rkka
laLe
stijä
rvi
Nur
mijä
rvi
Utsj
oki
Sim
oSe
inäj
oki
Kars
tula
Urja
laJä
rven
pää
Joen
suu
Jyvä
skyl
äPu
nkal
aidu
nM
artti
laPe
lloPy
hära
nta
Valk
eako
ski
Kuhm
oKi
nnul
aN
ousi
aine
nSi
ilinj
ärvi
När
piö
Kuor
tane
Kotk
aRa
utal
ampi
Pom
arkk
uH
anka
salm
iSo
ini
Virr
atH
amin
aSa
stam
ala
Perh
oM
iehi
kkäl
äKa
rkki
laUu
sika
arle
pyy
Kärs
ämäk
iIlm
ajok
iTy
rnäv
äVa
ltim
oRa
ahe
Har
java
ltaSu
onen
joki
Lum
ijoki
Polv
ijärv
iSi
ikai
nen
Puum
ala
Kors
näs
Ähtä
riEu
raN
ival
aKa
nnus
Ruok
olah
tiKe
itele
Tuus
niem
iPu
olan
kaJu
upaj
oki
Uura
inen
Ilom
ants
i
Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus
Vuosien 2017-2019 yhteishaussa(* ensisijainen hakukohde samana vuonna perusopetuksen päättäneiden keskuudessa. Kuviossa jako Manner-Suomen kunnissa.
*) Syksyllä alkava koulutus, varsinainen haku
Lähde: vipunen.fi
Hakijoiden keskiarvo: lukio 57,6 %, ammatillinen 42,4 %
Kuntien mediaani: lukio 50,5 %, ammatillinen 49,5 %
Kauniainen: lukio 91,0 %
Pelkosenniemi: amma-tillinen koulutus 75,0 %
Perusopetuksen päättävien hakeutuminen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen
11
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Kaun
iain
enPy
hänt
äPi
rkka
laLe
stijä
rvi
Nur
mijä
rvi
Utsj
oki
Sim
oSe
inäj
oki
Kars
tula
Urja
laJä
rven
pää
Joen
suu
Jyvä
skyl
äPu
nkal
aidu
nM
artti
laPe
lloPy
hära
nta
Valk
eako
ski
Kuhm
oKi
nnul
aN
ousi
aine
nSi
ilinj
ärvi
När
piö
Kuor
tane
Kotk
aRa
utal
ampi
Pom
arkk
uH
anka
salm
iSo
ini
Virr
atH
amin
aSa
stam
ala
Perh
oM
iehi
kkäl
äKa
rkki
laUu
sika
arle
pyy
Kärs
ämäk
iIlm
ajok
iTy
rnäv
äVa
ltim
oRa
ahe
Har
java
ltaSu
onen
joki
Lum
ijoki
Polv
ijärv
iSi
ikai
nen
Puum
ala
Kors
näs
Ähtä
riEu
raN
ival
aKa
nnus
Ruok
olah
tiKe
itele
Tuus
niem
iPu
olan
kaJu
upaj
oki
Uura
inen
Ilom
ants
i
Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus
Vuosien 2017-2019 yhteishaussa(* ensisijainen hakukohde samana vuonna perusopetuksen päättäneiden keskuudessa. Kuviossa jako Manner-Suomen kunnissa.
*) Syksyllä alkava koulutus, varsinainen haku
Lähde: vipunen.fi
Hakijoiden keskiarvo: lukio 57,6 %, ammatillinen 42,4 %
Kuntien mediaani: lukio 50,5 %, ammatillinen 49,5 %
Kauniainen: lukio 91,0 %
Pelkosenniemi: amma-tillinen koulutus 75,0 %
Perusopetuksen päättävien hakeutuminen lukiokoulutukseen
12
Kuntarajat@MMLKarttakuva@Kuntaliitto 23.3.2019, JAH
Yhteishaussa(* ensisijaisesti lukiokoulutukseen hakeneiden %-osuudet perusopetuksen päättäneistä 2017-2019 kunnittain.
VÄHITEN ENITENPelkosenniemi 25,0 Kauniainen 91,0Kivijärvi 26,9 Espoo 77,4Parkano 30,8 Helsinki 72,6Karvia 30,9 Kirkkonummi 72,3Ilomantsi 32,5 Vesanto 67,9Merijärvi 33,3 Pyhäntä 67,6Oripää 33,3 Sipoo 67,3Siikalatva 33,3 Vimpeli 67,3Halsua 35,0 Evijärvi 67,0Uurainen 35,4 Siuntio 66,2Hyrynsalmi 35,4 Pirkkala 65,7Posio 35,5 Tuusula 65,6Kauhajoki 35,5 Tampere 64,9Teuva 36,6 Pertunmaa 63,5Juupajoki 37,0 Lappajärvi 63,0Veteli 37,8 Lestijärvi 63,0Virolahti 38,2 Vesilahti 62,9Kaustinen 38,5 Muurame 62,6Pukkila 38,7 Kaarina 62,3Puolanka 38,7 Kuopio 61,8
Manner-Suomen TOP 20
Koko maan keskiarvo on 57,6 %.
*) Syksyllä alkava koulutus, varsinainen haku.Tietolähde: vipunen.fi
Ammattibarometri.fi esimerkki koneenasentajat ja koneistajat - yleissihteerit
13
Koneenasentajat ja koneistajat Yleissihteerit
Työllistymisen näkymät eri ammateissa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (2019/II)Lähde: Ammattibarometri.fi
14
TOP 15 pulaa TPO 15 ylitarjontaa
?
Uusi ammatillinen koulutus - uusia mahdollisuuksia
Koulutuksen järjestäjät voivat järjestämislupansa rajoissa päättää aiempaa vapaammin koulutustarjonnan kohdentamisesta sekä siitä, missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään.
15
Jatkuva haku
Ei-tutkintotavoitteinen koulutus
Työvoimakoulutus
Oppilaitoksenoppimisympäristöt
Koulutussopimus- työpaikalla oppiminen
Oppisopimus- työpaikalla oppiminen
Tutkinnot
Tutkinnonosat
Joustavat ja yksikölliset
koulutuspolut työelämän tarpeita
vastaavasti
Kuntakokeilut 2020-2022
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Hallitus käynnistää ensi keväänä työllisyyden kuntakokeilut, joissa kunta vastaa
työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta.
16
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät aktiivisesti mukaan kuntakokeiluihin
Lisätietoa: https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollisyys/kuntakokeilut-2020 sekä https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2019/tyollisyyden-kuntakokeilut-kaynnistyvat-ohjeet-kunnille-julkaistu
Osaamisen kartoitus ja osaamisen kehittäminen:
osa työtä vailla olevan polkua kohti työllistymistä
17
Vahvistetaan ohjausta ja
opiskeluhuollon palveluita
Vahvistetaan peruskoulun
mahdollisuuksia tarjota jokaiselle
riittävät valmiudet
suoriutua toisen asteen
koulutuksesta
Korotetaan oppivelvolli-suusikä 18 ikävuoteen
Kehitetään toisen asteen valmistavia
koulutuksia ja nivelvaiheen
ohjausta
Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen
Hallitusohjelman mukaan:
18
Maarit Kallio-Savelaerityisasiantuntija, ammatillinen koulutusp. 050 437 0045e-mail: [email protected]: @KallioMaarit
Kyösti Värrierityisasiantuntija, lukiokoulutus
p. 050 431 1926e-mail: [email protected]
Twitter: @KyostiVarri
Kuntaliitto: Toinen aste – lukio- ja ammatillinen koulutus:pidetään yhteyttä!
Kiitos!