12.6.2017

Keski-Suomen kasvupalvelun asiantuntijaryhmä

loppuraportti 30.6.2017

Tulevaisuuden maakuntapalvelut – kasvupalvelut

2

12.6.2017

Sisällys Keski-Suomen kasvupalvelun asiantuntijaryhmä ..................................................................... 1

1. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän toimeksianto ja kokoonpano ............................. 3

2. Kasvupalvelut maakuntastrategiassa, missio ja menestystekijät ............................. 5

3. Kasvupalvelujen palvelulupaus ............................................................................... 6

4. Kasvupalvelujen asiakkaat ...................................................................................... 7

5. Henkilöstö ja muut resurssit .................................................................................... 8

6. Kasvupalvelujen viranomaistehtävät sekä järjestäminen ja tuottaminen ............... 10

7. Kasvupalvelujen sovittaminen osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta .............. 14

8. Maakunnan palveluverkosto kasvupalvelujen näkökulmasta ................................ 17

9. Kasvupalvelun vaikuttavuus; yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus ................ 18

10. Talous .................................................................................................................... 19

11. Kasvupalvelujen yhteensovittaminen..................................................................... 20

12. Riskit, mahdollisuudet ja ratkaisuvaihtoehtoja ....................................................... 31

3

12.6.2017

1. Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Keski-Suomen kasvupalvelujen asiantuntijaryhmän tehtävänä oli valmistella maakunnan kas-vupalveluja ottaen huomioon yhdyspinnat aluekehittämisviranomaisen tehtäviin, koulutuk-seen ja osaamisen kehittämiseen, yritys-, työ-ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen, kotoutu-misen edistämiseen sekä yhteispalveluiden alueellinen järjestämiseen. Keski-Suomen maa-kuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on:

yhteen sovittaa laissa määrätyt tehtävät uudeksi palvelukokonaisuudeksi

määritellä palveluprosessit asiakaslähtöisesti

tehdä työsuunnitelma, joka sisältää raportointivaiheet ja aikataulun

tarkastella eri asiantuntijatyöryhmien / palvelukokonaisuuksien rajapintoja

valmistella järjestäjä-tuottaja vastuun eriyttämistä

valmistelutyössä tulisi hyödyntää asiakasraateja Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän jäsenet Johtaja Tuula Säynätmäki, Keski-Suomen TE-toimisto, puheenjohtaja Elinkeinojen kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto, varapuheenjohtaja Kehittämispäällikkö Pirjo Raittila-Parkkinen, Keski-Suomen TE-toimisto, sihteeri Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin, Keski-Suomen ELY-keskus Yksikön päällikkö Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Team Finland kasvu- ja Kansainvälistymiskoordinaattori Jouni Hynynen, Keski-Suomen ELY-keskus Asiantuntija Mauri Marjaniemi, Pirkanmaan ELY-keskus (syksyn 2016) Yritysasiantuntija Risto Piesala, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusyksikön päällikkö Taina Lommi, Keski-Suomen ELY-keskus Palvelujohtaja Minna Heino, Keski-Suomen TE-toimisto Kehittämispäällikkö Kari Pirinen, Keski-Suomen liitto Projektipäällikkö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto Keski-Suomen yritysten ja elinkeinoelämän edustus:

Hallituksen varapuheenjohtaja Tapu Nieminen, Keski-Suomen yrittäjät

Varajäsen hallituksen puheenjohtaja Petri Salminen, Keski-Suomen yrittäjät

Varajäsen Suvi Widgren (helmikuuhun 2017 asti)

Vice President SaaS Offering for Business Jussi Muurikainen

Alueen elinkeinotoimijoiden edustus:

Toimitusjohtaja Ari Hiltunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy

Toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Keski-Suomen Uusyrityskeskus ry

Toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Jämsek Oy

varajäsen yrityspalvelupäällikkö Marko Leppänen, Jämsek Oy

Toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Ääneseudun Kehitys Oy Keski-Suomen oppilaitosten edustajat:

Hallintojohtaja Kirsi Moisander, Jyväskylän yliopisto

Sijaisena tutkimuksen kehittämispäällikkö Timo Taskinen, Jyväskylän yliopisto

T&K päällikkö Kare Norvapalo, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Oppisopimusjohtaja Kaija Haapasaari, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä

varajäsen koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä Järjestöjen edustaja:

4

12.6.2017

Kehittämispäällikkö Tiina Sivonen, Keski-Suomen Järjestöareena

Kuntaedustus (Keski-Suomen kunnanjohtajakokouksen nimeämät edustajat):

Toimitusjohtaja Ari Piesala, kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy

Perusturvajohtaja, Anu Pihl, Toivakan kunta

Palvelupäällikkö Päivi Pöntinen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut

Sote-palvelujen sekä maahanmuuttoasioiden edustaja:

Palvelujohtaja Ulla Kuittu, Jyväskylän kaupunki

Henkilöstön edustus:

Asiantuntija Sari Takanen, Juko varsinainen edustaja

Asiantuntija Tiina Tikkakoski, THHL varaedustaja

Asiantuntijaryhmässä kuultuja asiantuntijoita Toimitusjohtaja Olli-Pekka Juoperi, Humap Oy Yritysneuvoja Sanna Kiuru, Ääneseudun Kehitys Oy Toimitusjohtaja Pasi Mikkonen, Pihtiputaan Metsäkolmio Oy Maksatus- ja tarkastusyksikön päällikkö Jukka T. Raivio, Keski-Suomen ELY-keskus Palvelujohtaja Leena Kauhanen, Keski-Suomen TE-toimisto Palvelujohtaja Anna-Kaisa Räsänen, Keski-Suomen TE-toimisto Yritysneuvoja Riikka Hytönen, Äänekosken kaupunki Liikelaitoksen johtaja Mikael Palola, Sote kuntayhtymä/ Perusturvaliikelaitos Saarikka Yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Keski-Suomen ELY-keskus Aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto Erikoissuunnittelija Päivi Hamarus, Keski-Suomen ELY-keskus Hallintojohtaja Eero Raittila, Toivakan kunta Korkeakouluharjoittelija Annika Jokivuori, Jyväskylän kaupunki Asiantuntija Kirsi Elg, Keski-Suomen TE-toimisto Työllisyyskoordinaattori Mia Friman, Toivakan kunta Toiminnanjohtaja Raili Haaki, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Palveluesimies Elina Hienola, Jyväskylän kaupunki Asiantuntija Teija Hietala, Keski-Suomen TE-toimisto Toimitusjohtaja Sini Huolman, Attentio Oy Palvelupäällikkö Päivi Junnilainen, Jyväskylän kaupunki Toimialajohtaja Kati Kallimo, Jyväskylän kaupunki Hankekoordinaattori Marianne Kuorelahti, Pro SOS Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupunki Hallintoylilääkäri Matias Lahti, Jämsän kaupunki Työnantajakoordinaattori Hanna Lähteelä, Jyväskylän kaupunki Sihteeri Ulla Pietiläinen-Söderholm, Jyväskylän kaupunki Hankinta-asiamies Veli Puttonen, Keski-Suomen yrittäjät Projektipäällikkö Riitta Pylvänen, Jyväskylän kaupunki, Valinnanvapauskokeilu-hanke Kehittämispäällikkö Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työllisyyspäällikkö Auli Savolainen, Äänekosken kaupunki Harjoittelija Jenni Simonen, Toivakan kunta Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö Toimitusjohtaja Mirja Arkimaa, Witas Oy Toimitusjohtaja Petri Mustamäki, SSYP Kehitys Oy Hankejohtaja Anne Sandelin, Jyväskylän kaupunki Yritysneuvontapäällikkö Risto Kovala, Jyväskylän kaupunki Toimitusjohtaja Nea Kontoniemi, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Suunnittelija Ritva Pohjoisvirta, Kehittämisyhtiö Keulink Oy Asiantuntija Mirva Pietilä, Keski-Suomen TE-toimisto

5

12.6.2017

Yrittäjä Lennu Keinänen, Paytrail Oyj Viestintäpäällikkö Pirjo Ahapainen, Keski-Suomen ELY-keskus Kehittämispäällikkö Pirjo Suhonen, Keski-Suomen ELY-keskus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anitta Hakkarainen, Kinnulan kunta Kunnanjohtaja Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, Viitasaaren kaupunki Yrityskehittäjä Tuula Kokkonen, Witas Oy Kaupunginjohtaja Hannu Mars, Keuruun kaupunki Työnsuunnittelija Ari-Pekka Pasanen, Uuraisten kunta

2. Kasvupalvelut maakuntastrategiassa, missio ja menestystekijät

Kasvupalvelut sisältyvät maakuntavaltuuston vahvistamaan maakuntastrategiaan ja maakun-

nan palvelustrategiaan osana Keski-Suomen maakunnan kehittämisen kokonaisuutta. Maa-

kuntastrategiassa ja palvelustrategiassa on määritelty maakunnan kehittämisen strategiset

linjaukset, keskeiset palvelutavoitteet ja määrärahan kohdennukset maakunnan kehittämisen

eri osa-alueisiin, kuten kasvupalveluihin.

Keski-Suomen kasvupalvelun missio (valtakunnallisen mission pohjalta)

Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvä-

listymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelulla tuetaan ja ohjataan

Keski-Suomen talouskehitystä, uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä osaavan

työvoiman saatavuutta.

Strateginen näkökulma

Kasvupalveluilla tuetaan Keski-Suomen talouden ja elinkeinotoiminnan kasvua ja kan-sainvälistymistä ja turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitus.

Keski-Suomi kasvaa kysynnän kasvaessa, mistä johtuen uusien vientiyritysten syntymi-nen sekä viennin kasvu ovat tärkeitä. Alueellisen kysynnän kasvuun vaikuttaa väestön ostovoima, joka kasvaa väestön taloudellisen hyvinvoinnin ja korkean työllisyysasteen kautta.

Keski-Suomen kehitys nojaa osaamisen ja uusien innovaatioiden edistämiseen niin yri-tysten liiketoiminnassa kuin väestön hyvinvoinnin kehittämisessä.

6

12.6.2017

Keski-Suomen kasvun menestystekijät

3. Kasvupalvelujen palvelulupaus

Kasvupalvelun palvelulupaukset määritetään maakuntavaltuuston vahvistamassa palvelu-strategiassa. Palvelulupaukset voivat liittyä esimerkiksi käsittelyaikaan, saatavuuteen, saavu-tettavuuteen, laajuuteen tai laatuun. Palvelulupausten lopullinen muotoilu on sidoksissa maa-kuntien strategisiin valintoihin ja resursseihin.

Kasvupalveluryhmä esittää maakunnan pohdittavaksi seuraavia palvelulupauksia:

Kasvupalvelut ovat tarjolla koko Keski-Suomen alueella monikanavaisesti eli verkko-

palvelun, puhelinpalvelun, etäpalvelun tai muun kasvokkaisen palvelun muodossa.

Palkkatukipäätöksen käsittelyaika

Rahoituspäätöksen käsittelyaika

Maakunnan määrittelemien kasvupalvelujen saatavuus alueella

7

12.6.2017

4. Kasvupalvelujen asiakkaat

Maakunnan kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henki-löt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat sekä sellaiset kasvu-palveluihin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joi-den toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Kasvupalvelun valtakunnalli-sessa valmistelussa asiakkaat on jaoteltu seuraavasti:

Yritysasiakkaat (kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa) Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset Muutostilanteissa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, omistajanvaihdos)

Henkilöasiakkaat (työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat) Työpaikan vaihtajat ja hakijat - henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta/osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Monialaista työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat – kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyö

Yhteisöasiakkaat ja muut työnantajat (kunnat, työnantajat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkea-koulut, valtion muut laitokset, järjestöt…) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen

Asiakasnäkökulma

Kasvupalveluja kehitetään asiakas edellä siten, että palvelut määräytyvät asiakkaan pal-velutarpeen pohjalta, ovat asiakkaalle selkeä ja helppokäyttöinen palvelukokonaisuus, jonka sisältöihin asiakas voi vaikuttaa ja, joka sisältää palvelujen valinnanvapautta. Palve-lujen muotoilussa otetaan yksittäisten palvelujen lisäksi huomioon tarve luoda prosessin-omaisia palveluja, jotka turvaavat asiakkaan palveluprosessin jatkuvuuden ja tulokselli-suuden kokonaistavoitteen näkökulmasta.

8

12.6.2017

5. Henkilöstö ja muut resurssit

Maakunnan kasvupalveluihin sisältyviä tehtäviä järjestetään ja tuotetaan sekä niihin liittyviä hallinnollisia tehtäviä hoidetaan nykyisin ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Tulevaisuu-dessa maakunta voi tuottaa palveluja vain markkinapuutteen tilanteessa. Maakuntaan jää siis pääosin kasvupalvelujen järjestämistehtäviä sekä viranomaistehtäviä.

Maakuntauudistukseen liittyvä järjestämis- ja tuottamistehtävien erottaminen siirtää osan maakuntaan siirtyvien organisaatioiden toiminnasta markkinoille.

ELY-keskus

ELY-keskuksen osalta kasvupalvelut koskevat E-vastuualueen tehtäviä sekä rahoitus-, mak-satus- ja takaisinperintätehtäviä, jotka on keskitetty rakennerahasto ELYihin, joista Keski-Suomi on yksi. Yritysrahoitukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat pääosin julkisia hal-lintotehtäviä ja niitä hoidetaan osana rahoitusyksikön tehtäviä. Yrityksen kehittämispalvelut sisältyvät järjestämistehtäviin, mutta niiden kilpailutus on hoidettu aiemmin valtakunnan ta-solla.

E-vastuualueen työllisyys, osaaminen ja kulttuuriyksikkö hoitaa työllisyyteen, osaamiseen ja kulttuuriin liittyviä kehittämistehtäviä, maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä, erilaisia edistämis-tehtäviä, oman tuotannon rakennerahastohankkeita, elinikäisen ohjauksen alueellista kehittä-mistyötä sekä työvoimapalvelujen hankintatehtäviä eli järjestämistehtäviä. E-vastuualueella hoidetaan myös maaseututehtäviä, jotka eivät sisälly kasvupalveluihin.

Kasvupalveluihin sisältyvät työllisyysmäärärahoihin liittyvät maksatukset hoidetaan KEHA-keskuksessa. Maahanmuuttoasioiden koordinointi on Keski-Suomen osalta Pirkanmaan ELY-keskuksessa, mutta käytännössä kotoutumislain mukaiset tehtävät alueella hoidetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta.

Koska rahoitus- ja maksatustehtävissä hoidetaan Keski-Suomea laajempaa rakennerahasto-aluetta, tehtävien hoitamiseen käytettävät toiminta- ja substanssimäärärahat jakautuvat usei-den maakuntien alueelle. Nämä maakunnat ovat Keski-Suomen, Pirkanmaan, Varsinais-Suo-men, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat.

TE-toimisto

Lähes kaikki TE-toimiston tehtävät ovat kasvupalvelutehtäviä. Työttömyysturvaan liittyvien tehtävien osalta valmistellaan niiden siirtäminen joko kokonaan tai osittain TE-toimistoilta Ke-lalle ja työttömyyskassoille, mikä vähentää tulevan maakunnan viranomaistehtäviä. TE-toi-miston nykyisistä tehtävistä osa on jatkossa viranomaistehtäviä ja osa järjestämistehtäviä. Osa tehtävistä rinnastetaan tuotantotehtäviin, joten ne siirtyvät maakuntauudistuksessa markkinoille. Viranomaistehtäviä ovat mm. palkkatuen myöntäminen ja omaehtoisiin opintoi-hin liittyvät ratkaisut. Viranomaistehtävistä työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupa-asiat on keskitetty Keski-Suomen osalta Pirkanmaan TE-toimistoon. Markkinoille nykyisistä TE-toimiston tehtävistä siirtyvät todennäköisesti rekrytointipalvelut, ammatinvalinta- ja uraoh-jauspalvelut sekä starttiraha.

9

12.6.2017

Kasvupalvelun henkilöstöresurssit

Kasvupalveluihin lukeutuvat henkilöstöresurssit ovat seuraavat:

TE-toimisto 120,8 htv ELY-keskus rahoitus 8,4 htv ELY-keskus maksatus 4,5 htv ELY-keskus työllisyys, osaaminen ja kulttuuri 10,5 htv Yhteensä 144,2 htv Keski-Suomen TE-toimistolla on vuonna 2017 yhteensä 51 htv:n määräaikainen resurssi, joka poistuu maakuntauudistuksen yhteydessä. Vuositasolla TE-toimistossa on 23 htv:tä val-tiolle työllistettyjä. Valtiolle työllistämisen mahdollisuus poistuu maakuntauudistuksen yhtey-dessä. Tämän lisäksi 25 määräaikaista on palkattu toimeenpanemaan asiakkaiden määräai-kaishaastatteluja. Määräaikaishaastattelut jäävät maakunnan tehtäväksi. Tämän hetken laki-luonnosten mukaan maakunnan tulee kontaktoida (palvelutarpeen arviointi ja ohjaus palvelui-hin) kolmen kuukauden välein kaikki asiakkaat, joiden työttömyys on pitkittynyt yli kolmen kuukauden. Mikäli haastattelut ostettaisiin ulkoa, palveluohjausta ei voisi tuottaa sama palve-luntuottaja kuin varsinaista palvelua. Vuoden 2016 henkilöstötilaston mukaan Keski-Suomen ELY-keskuksen koko henkilöstöstä 41 prosenttia ja TE-toimiston henkilöstöstä 28 prosenttia kuului 55-vuotta täyttäneiden ikäryh-mään. Keski-Suomen TE-toimisto on keski-iältään maan nuorin. Kasvupalvelun muut resurssit Muihin resursseihin sisältyy valtakunnallinen tietojärjestelmä (työmarkkinatori), joka muodos-taa kansallisen työnvälityksen palvelualustan. Kyseessä on digitaalinen kohtaamispaikka, jossa työnhakijat, työnantajat ja muut toimijat tarjoavat palveluitaan – työmarkkinatori tarjoaa kansallisen tietovarannon ja avoimet rajapinnat muille rekrytointiportaaleille. Työmarkkinato-rin toteuttaa julkinen sektori, sisältö perustuu kansalaisten ja yksityisen sektorin tietoihin; työ-markkinatorin tietopohjaa laajentaa myös julkisen sektorin poikkihallinnollinen osallistuminen. Järjestelmä toimii yhteen valtion, itsehallintoalueiden, kuntien ja muiden sektorien kanssa ja kytkeytyy kansalaisen digitaaliseen palvelunäkymään. Tavoitteena on, että sekä yritysten että henkilöasiakkaiden kasvupalvelun asiakastietojärjestelmät ovat valtakunnallisia. Kehitteillä on myös valtakunnallinen verkko-ohjauspalvelu, joka auttaa asiakasta ammatinvalinnassa, työ-elämän valinnoissa ja koulutusasioissa. Verkko-ohjauksessa asiakas voi kysyä neuvoa am-mattilaiselta, joka vastaa henkilökohtaisesti. Asiakas voi myös hakeutua pidempikestoiseen luottamukselliseen ohjaukseen verkko-ohjauspalvelun muodossa.

10

12.6.2017

6. Kasvupalvelujen viranomaistehtävät sekä järjestäminen ja tuottaminen Kasvupalvelujen viranomaistehtävät Henkilöasiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja toimeentuloon liittyvät ratkaisut Henkilölle maksettavien tukien ja korvausten myöntäminen Tuen myöntäminen yritykselle Tuen myöntäminen muille organisaatioille kuin yrityksille Tuen/korvausten maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää koskeva pää-töksenteko Päätös työnantajalle tai yritykselle tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen epäämisestä Työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat ratkaisut Työntekijän ja elinkeinon harjoittajan oleskelulupaan liittyvät ratkaisut Kasvupalvelujen järjestämistehtävät Maakuntalain mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asuk-kaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovitta-misesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta; 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Maakunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle maakunnalle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain perusteella toinen maakunta. Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan maakunta vastaa lakisääteisten kasvupalveluiden järjestämisestä alueellaan maakuntalain mukaisesti. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuu-luu lisäksi vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yh-teensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Järjestämisvas-tuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteis-työssä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu eri palvelukokonaisuuksiin liittyvien tehtävien li-säksi:

Palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko;

Palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voi mahdollisimman monen

palvelun osalta valita palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta; ja

Palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin, kun palvelujen saata-

vuutta ei muutoin ole voitu varmistaa.

11

12.6.2017

Maakunnallisina kasvupalveluina järjestetään rekrytointeja ja osaamista, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, innovaatioympäristöä, kansainvälistymistä ja rahoitusta koskevia palvelukokonai-suuksia. Maakunta voi lisäksi järjestää alueellaan myös muita palvelukokonaisuuksia tai pal-veluita maakuntalain 6 §:n mukaisen toimivaltansa rajoissa. Maakunnallisia kasvupalveluja varten järjestetään lisäksi yhteisten palvelujen palvelukokonaisuutena palveluohjausta ja tie-topalveluja. Kasvupalvelulain tehtäviä on täsmennetty rekrytointi ja osaamispalvelulaissa, rahoituslaissa ja kotouttamista koskevassa laissa. Rekrytointi ja osaamispalvelulain mukaan maakunta voi päättää muun muassa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakkaan palveluihin ohjauk-sen toteuttamistavan. Käytännössä maakunta voi siis ostaa niitä markkinoilta tai toteuttaa itse.

Asiakkaan valinnanvapaus

Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä toteaa, että mm. taloudelliset reunaehdot, palvelujen tarveharkinta sekä maantieteellinen saavutettavuus voivat tuoda rajoitteita valinnanva-pauden osalta. Valinnanvapauden hyödyntäminen nähdään kuitenkin hyvin tärkeänä, koska sen avulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa asiakkaan osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja sitoutumista palveluun.

Kasvupalvelujen järjestäminen Keski-Suomessa Kasvupalveluja valmisteleva asiantuntijaryhmä ei tee rajauksia laissa määriteltyihin kas-vupalveluihin, vaan tuleva maakunta tekee nämä ratkaisut lain mahdollistamissa ra-joissa strategisten linjausten, käytettävissä olevien resurssien sekä asiakkaiden palve-lutarpeiden pohjalta. Maakunta päättää myös mahdollisista palvelulupauksista sekä va-linnanvapauden kohdentumisesta. Maakunnan tulisi järjestää palvelut ottaen huomioon asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Kasvun aikaansaaminen edellyttää kehittämispanosten keskittä-mistä ja ohjaamista maakunnan tärkeiden tavoitteiden edistämiseksi sen sijaan, että ke-hittämispanokset hajautetaan kaikkiin maakunnassa esille nouseviin tarpeisiin. Keskittä-minen edellyttää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Maakuntauudistuksessa on tar-koitus koota kaikki alueelliset voimavarat innovaatio- ja kasvuekosysteemiksi. Kasvu-ryhmä pitää tärkeänä myös alueen ulkopuolisten ja kansainvälisten voimavarojen hyö-dyntämistä sekä maakuntien välistä yhteistyötä. Palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä on tärkeää palvelukulttuurin sisäistämi-nen sekä palvelujen innovatiivisuus, joustavuus ja tuloksellisuus, mikä edellyttää asiak-kaiden kuulemista, heikkojen signaalien tunnistamista, uusien asiakaslähtöisten ja vai-kuttavien palvelujen muotoilua ja kokeiluja, sekä lean-ajattelua, joka mahdollistaa palve-luprosessien tehokkuuden ja sujuvuuden. Kasvupalvelujen muotoilussa tulee hyödyntää palvelumuotoiluun liittyvää parasta erityisosaamista, käyttäjäkokemuksia, kokemusasi-antuntijuutta sekä digitalisaation mahdollisuuksia.

12

12.6.2017

Kasvupalvelujen tuottaminen Kasvupalveluja voivat tuottaa yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt (ml. oppilaitokset yhtiömuo-dossa) sekä järjestöt (tukiriippumattomat). Maakunta voi tuottaa kasvupalveluja vain markki-napuutteen tilanteessa. Maakunnan tuottaessa itse kasvupalveluja sen on annettava palvelu-jen tuottaminen maakunnan palvelulaitoksen omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi (yh-tiöittämisvelvollisuus). Maakuntalain mukaan maakunnan tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla liikelaitoksella sekä palveluja tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä ja säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuot-tamisesta. Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain mukaan maakunta voi palveluja koskevassa sopimuk-sessa tai palvelun tuottajan hyväksymistä koskevissa ehdoissa määritellä, millä tavoin palvelun tuottajan on: 1) noudatettava maakuntastrategiaa; 2) toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti; 3) noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä var-mistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa; 4) tallennettava asiakastiedot maakunnan nimeämiin valtakunnallisiin järjestelmiin ja 5) toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä. 6) tehdessään etua suovia hallintopäätöksiä koskee kasvupalvelun tuottajaa yleishallinto-oi-keudellinen lainsäädäntö. Maakunta järjestää alueellaan rekrytointi- ja osaamispalveluja ja myöntää palkkatukea. Sub-stanssilakiluonnoksen mukaan nämä muodostaisivat ns. minimipalvelut, jotka oltava tarjolla jokaisessa maakunnassa. Markkinoille siirtyviä kasvupalveluja ovat rekrytointi- ja osaamispal-velut. Rekrytointipalveluna tarjottaisiin tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilai-suuksista, rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä sovitettaisiin yhteen työtilai-suuksia ja työntekijöitä. Maakunta voisi harkintansa mukaan järjestää myös muita rekrytointia ja työnhakua tukevia palveluja. Osaamispalveluilla kehitettäisiin työnhakijoiden ja muiden henkilöasiakkaiden osaamista si-ten, että heidän osaamisensa vastaisi työmarkkinoiden tarpeita ja edistäisi sitä kautta heidän työllistymistään. Osaamispalveluilla, joita jokaisen maakunnan tulisi järjestää, tarkoitettaisiin ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Kasvupalvelukoulutuksena voi-daan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Maakunnan har-kintansa mukaan järjestämiin osaamista kehittäviin palveluihin voisi sisältyä esimerkiksi val-mennusta henkilön tukemiseksi ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, amma-tilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä. Ammatinva-

13

12.6.2017

linta- ja uraohjauksella tarkoitettaisiin nykyistä vastaavasti toimia, joilla tuettaisiin henkilöasia-kasta ammatinvalinnassa, ammatillisessa kehittymisessä, työelämään sijoittumisessa ja elin-ikäisessä oppimisessa. Kasvupalvelukoulutuksessa painottuisivat yritysten ja yhteisöjen tar-peita, kehittymistä ja kasvua sekä kansainvälistymistä tukevat sisällöt kuin myös yksilöiden henkilökohtaisen osaamisen ja ammattitaidon sekä työllistyvyyden edistäminen. Koulutussi-sällöt räätälöitäisiin edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti palvelemaan kasvupalvelujen eri asiakasryhmiä.

Markkinanäkökulma

Kasvupalvelut tulee viedä markkinoille siten, että se edistää Keski-Suomen alueen yritys-toimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tulee kuitenkin panostaa myös yri-tysten kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn sekä siihen, että Keski-Suomessa hyödynnetään globaalisti parasta osaamista ja osaajia. Järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kasvupalvelujen tuottamiseen edistämällä esimerkiksi yritysverkostojen syntymistä.

Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä esittää, että kasvu- ja sote-palveluissa siirtymistä markkinoille tuetaan esimerkiksi nimeämällä maakuntaan pk-lähettiläs, joka edistää yritys-ten mukana oloa ja verkostoitumista palvelujen tuotannossa.

Kasvupalvelujen asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä avoimia rajapintoja, innovaatioita ja luo-vuutta sekä digitalisaation läpäisevyyttä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kaupunkien kehit-tämisalustojen vapaan innovoinnin. Kasvupalveluissa tulisi keskittää kehittämispanoksia siihen, että maakunnassa hyödynnetään parasta maakunnallista, kansallista ja globaalia osaamista ja avoimia innovaatioalustoja.

Yritysnäkökulma

Kasvupalveluryhmä esittää, että Keski-Suomesta luodaan maakunta, jossa yrittäjäasenne on mukana kaikessa tekemisessä. Maakunnan alueella panostetaan yrittäjyyssukupolven kasvattamiseen jo perusasteen koulutuksesta lähtien.

Keski-Suomen kasvupalvelut ovat tarjolla kaikille maakunnan yrityksille. Yksittäisillä palve-luilla on tarkempia kohdennuksia esim. kasvuun liittyen. Jo olemassa olevien kasvuyritys-ten ohella yritysjoukosta etsitään kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavia yrityk-siä, joiden kasvua sparrataan kasvupalvelujen avulla (esim. KasvuOpen tyyppiset proses-sit).

Palvelujen kokonaisuuden tulisi olla sellainen, että se edistää kaikkien keskisuomalaisten yritysten kehitystä riippumatta siitä onko niillä ajankohtaisia kasvutavoitteita. Elinkeinojen kehittämispanoksia keskitetään suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi alueen ke-hittyvillä toimialoilla. Hanketoimintaan haetaan vaikuttavuutta suurempien yhteishankkei-den kautta ja yritysten rahoitukseen etsitään uusia ratkaisuja (esim. yritysseteli, pääoma-rahastot, rahoittajien yrityskohtaiset yhteisneuvottelut).

14

12.6.2017

7. Kasvupalvelujen sovittaminen osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta Kasvupalvelutehtävien sovittamista osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta on tehty maakun-nan konsernisuunnittelun muodossa. Siinä ELY-keskuksen ja TE-toimiston nykyiset tehtävät on sijoitettu luonteensa pohjalta maakunnan emokonsernin brutto- tai nettoyksikköön sekä lii-kelaitokseen tai ulkoisen konsernin osalta maakunnan yhtiöön tai palvelumarkkinoille. Tarkastelussa on tunnistettu tehtävät, jotka sijoittuvat maakunnan viranomais- tai järjestämis-tehtäviksi, maakunnan pääosin keskitettäviksi tukitehtäviksi tai markkinoilla jo oleviksi tai sinne siirtyviksi tehtäviksi. Kasvu- ja sote-palvelujen yhteensovittamista on tehty myös suhteessa so-ten konsernirakennetarkasteluun. Lisäksi on arvioitu aikataulua, jonka puitteissa siirtyminen tapahtuu. TEM on laatinut henkilöasiakkaan palveluprosessiluonnoksen, joka sisältää avoimet kasvupal-velut sekä harkinnanvaraiset kasvupalvelut. Avoimet kasvupalvelut on tarkoitettu omaehtoi-selle työnhakijalle ja ne perustuvat työmarkkinatoriin, valtakunnalliseen CC-palveluun sekä työantajan ja työnhakijan väliseen matchingiin. Mikäli digitaalinen palvelutarve-arvio osoittaa, että asiakas tarvitsee harkinnanvaraisia kasvupalveluja, ohjautuu asiakas maakunnan palve-luprosessiin, jonka luonne riippuu asiakkaan palvelutarpeesta. Maakunnalla on harkinnanva-raa siinä, miten asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluihin ohjaus toteutetaan. TYP lain-säädännön tilalle tulee asiakkaan monialainen palvelutarpeen arviointi, joka on jatkossa maa-kunnan vastuulla, kun kasvu- ja sote-palvelut siirtyvät maakuntaan.

15

12.6.2017

Kasvupalvelut sisältävät yrityksen rahoituspalveluja, yrityksen kehittämispalveluja sekä yritys-ten kasvun, innovaatioiden ja kansainvälistymisen edistämistä. Kasvupalvelujen asiantuntija-ryhmä katsoo, että maakunnallisten kasvupalveluiden tehtävänä tulisi olla yritysten kasvuha-lukkuuden herättäminen, kasvuun kannustaminen sekä kasvun mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen. Maakunnalliset kasvupalvelut tukevat ja mahdollistavat omalla osaltaan business ekosysteemien muodostamisen. Maakunnan tehtävänä voisi olla myös tietotuotanto kas-vunäkymien kirkastamiseksi sekä erilaiset koordinointi tai järjestämistehtävät (esim. yritysten vertaismentoroinnin ja yrityskummitoiminnan koordinointi). Alueellinen palvelutarjonta tulisi tehdä näkyväksi. Yhdenmukaiset maakunnalliset kasvupalvelut täydentäisivät ja tukisivat myös kunnallisia elinvoimapalveluita. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kannalta oleellisten IPR-palvelujen (immateriaalioi-keuksiin liittyvien palvelujen) tarjonta on heikentynyt koko maassa ja Keski-Suomessa kek-sintöasiamiespalvelujen uudelleen organisoinnin seurauksena. Kasvupalvelun asiantuntija-ryhmän IPR-asiantuntija ehdotti vaihtoehtoisia malleja IPR-palvelujen organisointiin tulevassa maakunnassa.

maakunnassa on 1-2 päätoimista asiantuntijaa, joiden vastuulla on yritysten konsultointi ja

yrityspalveluja tarjoavan henkilöstön koulutus

maakunnan organisaatiossa on asiantuntija, jonka tehtävänä on hankkia ja ylläpitää tarvit-

tava IPR-osaaminen ja -koulutus maakunnan yrityksille ja yrityspalveluhenkilöstölle

yrittäjäkoulutukseen eri oppilaitoksissa sisällytetään IPR-aihepiiri

informaatiopalveluja tarjoava henkilöstö sitoutetaan Patlib-Center nimikkeen alla tarjoa-

maan IPR-tietopalveluja (mm. oppilaitokset, maakuntakirjasto, VTT)

Keski-Suomen yrittäjien ehdotus kasvun sparrausprosessiksi Yrittäjien esitys kasvun sparrauprosessiksi on rakennettu kolmeen vaiheeseen 1) innostaminen 2) kokeilujen ja toimenpiteiden käynnistäminen 3) kasvuvaiheeseen Keski-Suomessa kasvuun innostamiseen on jo olemassa toimintamalleja, joita kannattaa hyödyntää ja kehittää osana maakunnallisia kasvupalveluja. Rahoituksen näkökulmasta starttiraha ja innovaatioseteli mahdollistavat ensimmäisten kokeilujen toteuttamisen. Kasvutoimenpiteiden käynnistämisessä maakunnan kasvupalveluiden rooli on mahdollistaa kokeilujen toteuttaminen ja pyrkiä yhdistämään laadukas palvelutarjonta, liiketoimintaosaajat ja kasvua hakevat yritykset toisiinsa. Yrityksen kasvuvaiheessa yksityisten kansainvälistymispalvelujen, oppilaitosten kansainväli-sen yhteistyön ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä Team Finland (Business Finland) – pal-velujen tulisi olla mahdollisimman vaivattomasti yritysten hyödynnettävissä.

16

12.6.2017

Maakunnan kasvupalveluiden näkökulmasta olennaista on edesauttaa kasvuvaiheessa ole-van yrityksen ja tarvittavan osaamisen kohtaamista. Integraattorin ja rahoittajan roolista käsin maakunnan on mahdollista luoda toimintamalleja ja kohtaamisia, joissa kasvuvaiheessa ole-via yrityksiä kannustetaan tekemään yhteistyötä suurempien tai tavoitelluilla kohdemarkki-noilla jo toimivien yritysten kanssa. Yritysten kasvun edistämisen lähtökohtana tulisi olla se, että yritys määrittää kasvun tavoit-teet itse. Erityisesti yritysten kehittämispalvelujen tulisi olla joustavia ja jättää yrityksille valin-nanvapaus palveluntuottajan valinnassa. Yrityksen kasvun paras sparraaja on usein kasvun kokemusosaamista omaava businessenkeli tai ulkopuolinen hallituksen jäsen.

Kun yrityksellä on sekä kasvuhalua että –kykyä, on kasvupalvelujen roolina näkyvyyden, tun-nustuksen ja pöhinän synnyttäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Jos yrityksellä on kasvuhalua, mutta kykyä ei vielä ole, kannattaa kasvupalveluissa panostaa liiketoimintaosaa-miseen, kasvuosaamiseen ja kasvun resursointiin. Kasvuhaluttoman yrityksen kohdalla omis-tajanvaihdos voi olla uuden kasvun mahdollistaja.

Kasvupalvelun asiantuntijaryhmä pitää tärkeänä sitä, että maakunnan kasvupalveluihin si-sältyy yrityslähtöinen kasvu sparrausprosessi, joka ottaa huomioon yritysten kasvun erilai-set tavoitteet. Kasvuvaiheen resursoinnin lisäksi kasvupotentiaalia omaavien yritysten in-nostaminen ja kokeilut tulisi sisällyttää prosessiin uusien kasvuyritysten saamiseksi maa-kuntaan. Osana kasvun sparrausta Keski-Suomessa kannattaa panostaa myös innosta-misympäristöihin ja kasvutiimeihin. Asiantuntijaryhmä esittää, että maakunta organisoi IPR-palvelut osaksi maakunnan kasvu-palveluja.

17

12.6.2017

8. Maakunnan palveluverkosto kasvupalvelujen näkökulmasta Kasvupalveluihin siirtyvät tehtävät muodostuvat ELY-keskuksen E-vastuualueen ja TE-toi-miston tehtävistä. ELY-keskuksen ja TE-toimiston päätoimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä. TE-toimistolla on lisäksi toimipaikka Äänekoskella sekä rajoitettua palvelua Jämsässä ja Vii-tasaarella. TE-toimistolla on lisäksi 12 yhteispalvelusopimusta seuraavien kuntien kanssa: Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Multia, Petäjävesi, Pihti-pudas, Saarijärvi (Aspa-sopimus) ja Viitasaari. Palveluverkoston optimaalinen rakenne riippuu erityisesti siitä, miten asiakaspalvelu halutaan tulevassa maakunnassa järjestää. Kasvupalvelujen palveluverkostoon vaikuttaa maakunnan muiden tehtävien organisoinnin lisäksi kuntien elinvoimapalvelujen sisältö ja organisointi sekä SOTEn palveluverkosto. Monikanavainen palvelumalli mahdollistaa verkko- etä- ja puhelin-palvelujen käytön koko maakunnan alueella ilman kiinteää toimipaikkaverkostoa. Osa työttömistä työnhakijoista kokee lisäarvoa kasvokkaisesta asiakaspalvelusta. Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien sekä nuorten asiakkaiden palvelussa asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen edistää palveluprosessin käynnistymistä ja etenemistä. Maakuntauudistuksen myötä maakunta ei tuota nykymuotoista työllisyyden hoidon palvelua asiakkaille. Kasvupalvelujen kohdalla palvelujen maantieteelliseen laajuuteen liittyvät ratkai-sut voidaan tehdä palvelujen kilpailutuksen yhteydessä edellyttämällä alueellista palveluky-kyä tai hyväksymällä palveluntuottajia maakunnan eri alueille. Heikossa työmarkkina-ase-massa olevien asiakkaiden palvelussa asia voidaan ottaa huomioon SOTE-palvelujen ja kas-vupalvelujen yhteensovittamisessa. Maakunnan tehtävänä on neuvoa ja ohjata asiakkaita kasvupalvelujen käytössä, mutta palve-luja tuottavat yksityiset yritykset, kuntien yhtiöt ja järjestöt. Palveluja koskevaa neuvontaa ja ohjausta voidaan myös organisoida kilpailutettujen palveluntuottajien toimesta. TE-toimiston nykyiset kuntien kanssa solmitut yhteis/etäpalvelusopimukset sisältävät työ-voima- ja elinkeinopalvelujen yleisneuvontaa, verkkoneuvontaa sekä etäyhteyden järjestä-mistä. Etäyhteys mahdollistuu jatkossa myös asiakkaan kotiin nykyistä laajemmassa mitta-kaavassa. Tulevalla maakunnalla voi olla intressiä kytkeä erilaisia tehtäväalueita toisiinsa maakunnan palveluverkoston synnyttämiseksi. Lisäksi maakunnan ja kuntien tehtäviä voidaan organi-soida yhteistyössä siten, että asiakaspalvelussa saavutetaan mahdollisimman laaja maantie-teellinen kattavuus. Tällöin voi syntyä monipalvelukeskuksia, joissa on tarjolla esimerkiksi sote-palveluja, kasvupalveluja, ohjaamotoimintaa ja kuntien elinvoimapalveluja. Tällaisen pal-veluverkoston tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttaa myös yksityisen ja julkisen palveluntuo-tannon kokonaisuus.

18

12.6.2017

9. Kasvupalvelun vaikuttavuus; yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus

Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvä-listymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelulla tuetaan ja ohjataan Keski-Suomen talouskehitystä, uuden työn ja uusien työpaikkojen syntymistä, osaavan työ-voiman saatavuutta sekä turvataan hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Kasvupalvelulla tähdä-tään väestön taloudelliseen hyvinvointiin, korkeaan työllisyysasteeseen ja osallisuuden li-sääntymiseen. Kasvupalveluihin luettavien nykyisten palvelujen vaikuttavuudessa on eroja. Yhteiskunnalli-nen ja asiakasvaikuttavuus kulkevat usein käsi kädessä. Yrityspalveluista yhteiskunnallisesti sekä yritysasiakkaan kehityksen näkökulmasta vaikuttavimpia ovat palvelut, jotka edistävät yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä sekä teknologian ja innovaatioiden kehitystä. Yhteis-kunnan panostukselle saadaan suurempi lisäarvo sekä yrityksen että talouden kasvuna ja tästä johtuen rahoitusta kohdennetaan mieluummin kasvu- kuin korvausinvestointeihin. Työllisyyspalveluista yhteiskunnan ja asiakkaan näkökulmasta vaikuttavimpia ovat palvelut, jotka toteutetaan yhteistyössä rekrytoivien yritysten kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteis-hankintakoulutus, oppisopimuskoulutus ja palkkatuki yritykseen. Tutkimukset osoittavat, että palkkatuki yrityksiin johtaa pitempikestoiseen työllistymiseen selvästi useammin kuin palkka-tuki järjestöön tai kuntaan työllistettäessä. Korkean vaikuttavuuden palveluja ovat myös rek-rytointipalvelut, koska niillä huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta rekrytoiville yri-tyksille ja mahdollistetaan tätä kautta yritysten ja koko talouden kasvu. Nykyisin merkittävä osa palkkatuesta kohdistuu yrityksiin. Palkkatyömahdollisuus on kuiten-kin tärkeää myös pitkäaikaistyöttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiak-kaille. Palkkatuki välityömarkkinoille voi tarjota näille asiakkaille välineitä oman osaamisen kehittämiseen ja väyliä avoimille työmarkkinoille. Kasvupalvelun asiakkaina on myös niitä asiakkaita, joiden edellytykset työllistyä ovat keski-määräistä heikommat. Kasvupalvelun yhteiskunnallista ja asiakasvaikuttavuutta ei voidakaan arvioida pelkästään kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta, vaan yhteiskunnallinen osallisuus ja hyvinvointi lisäävät kokonaishyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Maakuntauudis-tuksessa SOTE- ja kasvupalvelujen sijoittuminen samaan organisaatioon edistää todennäköi-sesti näiden asiakkaiden palveluprosessien vaikuttavuutta. Myös yrityspalveluissa on palveluja, jotka eivät kohdistu ainoastaan kasvuyrityksille. Jotta kasvuyrityksiä syntyisi, tarvitaan palveluja, joilla edistetään yritysten kehitystä ja lisätään nii-den kyvykkyyttä kasvaa ja kansainvälistyä. Kasvupalvelujen suunnittelussa tuleekin huolehtia siitä, että jo käynnissä olevan kasvun lisäksi edistetään kasvun mahdollisuuksia sekä ole-massa olevien yritysten kannattavuutta. Kasvupalveluissa tulee huomioida yrityksen elinkaa-ren eri vaiheet.

19

12.6.2017

Jotta maakunnan kasvupalvelut olisivat yhteiskunnallisesti ja asiakkaan näkökulmasta vaikut-tavia, tulee huolehtia siitä, että asiakkaan palvelutarpeen arviointi sekä palveluohjaus toimivat laadukkaasti sekä yritys- että työnhakija-asiakkaalla. Näillä prosesseilla varmistetaan palvelu-jen osuvuus ja vaikuttavuus.

10. Talous

Kasvupalvelujen rahoituserät

Kasvupalvelujen rahoitus muodostuu maakuntien yleiskatteellisesta rahoituksesta ja raken-nerahastorahoituksesta. Rakennerahastorahoitus ohjautuu maakuntiin momenttiperusteisesti ainakin käynnissä olevan rakennerahastokauden osalta. Yleiskatteellisen rahoituksen osalta vuoden 2019 kehys määritellään nykykustannusten pohjalta. Viiden vuoden siirtymäajan ku-luessa siirrytään laskennalliseen rahoitukseen.

Nykymäärärahoja tarkasteltaessa kasvupalvelujen rahoitus muodostuu suorasta yritysrahoi-tuksesta ja yritysten toimintaympäristörahoituksesta (EAKR), kehittämishankerahoituksesta (ESR), työvoimapalveluihin käytettävästä rahoituksesta (momentti 32.30.51), palkkatukeen ja starttirahaan käytettävästä rahoituksesta (momentit 33.20.50, 51 ja 52, jos passiivituen käyt-töä jatketaan) sekä nykyisten ELYjen ja TE-toimistojen toimintamäärärahoista. Keski-Suomen ELY-keskuksen osalta alla on arvioitu kasvupalvelujen osuus toimintamäärärahoista.

Toimintamäärärahat: 2019 ennakkotieto ELY-keskus 1 270 227 TE-toimisto 5 661 700 Substanssimäärähat: 2016 kehys EAKR TL1 ja TL2 ELY-keskus 4 396 000 (MYAK 2016) ESR TL3, TL4 ja TL5 5 094 000 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 35 776 000 (sis.3,67 kehpa) Työvoimapalveluja on tähän mennessä rahoitettu erityisesti työllistämis-, koulutus- ja erityis-toimien määrärahalla (momentti 32.30.51), joka oli vuonna 2016 vajaat 36 miljoonaa euroa. Kehys sisältää ylialueellista yritysten kehittämispalvelurahoitusta. Yrityksiin kohdistuvan 4,4 miljoonan euron rahoitus tulee Euroopan aluekehittämisrahaston määrärahoista. Viiden mil-joonana euron ESR-rahoitus puolestaan kohdistuu hanketoimintaan. Vuonna 2017 momentin 51 määräraha on Keski-Suomessa vajaa 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 työttömyyskorvauksia voidaan käyttää myös palkkatuen ja starttirahan rahoitta-miseen. Keski-Suomen passiivituen määräraha on lähes 16 miljoonaa euroa. Passiivituki muodostuu ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuudesta.

20

12.6.2017

Kasvupalvelujen laskennallisen rahoituksen määräytyminen Maakunnan muiden tehtävien laskennallinen rahoitus on laskettu täydentävän rahoituslaki-luonnoksen mukaisesti neljän osatekijän summana: (I) maakuntien muiden tehtävien asukas-perusteinen rahoitusosuus (ns. kapitaatiorahoitus), (II) kasvupalvelutekijöiden mukaan mää-räytyvä rahoitus (III) maatalousyrityksiä koskevan kriteerin mukainen rahoitus sekä (IV) asu-kastiheyskertoimen mukainen rahoitus. Siirtyvien tehtävien rahoituksen taso laskelmissa on pääsääntöisesti v. 2017 talousarvion mu-kainen. Keväällä 2016 päätetyn julkisen talouden suunnitelman mukaan näiden tehtävien ra-hoituksen taso alenee selvästi v. 2019 mennessä. Maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen kasvupalvelutekijöiksi on määritelty työttömien työnhakijoiden määrä, työttömyysaste ja yri-tysten toimipaikkojen määrä.

11. Kasvupalvelujen yhteensovittaminen Maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeää kytkeä kasvupalvelut osaksi maakunnan muuta kehittämistä. Kasvupalvelun tavoitteet määritellään osana maakunnan strategiaa ja palvelustrategiaa. Maakunnan ennakointi tuottaa myös kasvupalvelulle tietoa kehittämistyön pohjaksi. Tärkeimpiä kasvupalvelujen yhdyspintoja ovat kuntien elinvoimatehtävät, sote-pal-velut sekä oppilaitos- ja kolmas sektori. Myös kasvupalvelujen yhteensovittaminen maaseutu-palvelujen kanssa on tärkeää maakunnan kasvun näkökulmasta (yritysrahoitus, maaseudun ja kalatalouden kehittäminen). Kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävän yhteensovittaminen Kuntien kanssa käydyn vuoropuhelun ja suunnittelukokousten lopputuloksena kasvupalvelu-ryhmä on määritellyt maakunnan kasvupalvelun ja kuntien elinvoimatehtävien yhdyspinnan siten, että maakunta vastaa kasvupalvelulain ja substanssilakien mukaisista yksilöidyistä kas-

Rahoitusnäkökulma

Maakunnan tulisi varmistaa kasvupalvelujen saatavuus alueellaan määrittämällä maa-kunnan yleiskatteellisesta rahoituksesta riittävä rahoituskehys kasvupalvelujen järjestä-miseen ja tuottamiseen.

Asiantuntijaryhmä korostaa, että Keski-Suomen kasvupalvelujen rakentamisessa on huo-lehdittava palvelujen yhteensovituksesta valtakunnallisten kasvupalvelujen sekä kunnan elinvoimatehtävien kanssa. Asiakkaalle palvelun tulisi näkyä yhtenäisenä asiakaslähtöisenä palvelukokonaisuutena.

21

12.6.2017

vupalvelutehtävistä sekä kasvupalvelulain mahdollistamista muista maakunnan kasvua edis-tävistä tehtävistä siten kuin maakunnassa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Maakunnan tehtävät on määritelty aluekehittämis- ja kasvupalvelulaissa, rekrytointi- ja osaamispalvelu-laissa, aluekehittämistä ja kasvupalvelua koskevassa rahoituslaissa sekä kototutumisen edis-tämistä koskevassa laissa. Kunnilla on yleinen toimiala ja ne vastaavat kunnan elinvoiman kehittämisestä. Kuntien laaja elinvoimatehtävien kokonaisuus edellyttää yhteensovittamista kasvupalvelujen kanssa sekä elinkeinopalvelujen että työllisyyspalvelujen osalta. Kuntien elinkeinojen kehittämispalveluja ovat Keski-Suomessa seuraavat palvelut: Aloittavan ja toimivan yrityksen neuvonta Aloittavan yrityksen neuvonta hoidetaan pääosin kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resurs-seilla tai yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa. Jyväskylä on perustamassa aloittavan yri-tyksen neuvontaan start up -yhtiöitä yhdessä Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän kanssa. Nykyisin TE-toimisto on mukana aloittavan yrityksen neuvon-taverkostossa (mm. Jyväskylän yritystehdas) ja myöntää starttirahan yrittäjäksi ryhtyvälle. ELY-keskus hankkii yrittäjäkoulutuksia. Toimivan yrityksen neuvonta tapahtuu kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resursseilla tai ohjaa-malla yritys soveltuvan yksityisen palveluntuottajan palveluihin (esim. omistajanvaihdokset, liiketoiminnan kehittäminen ja yritysjärjestelyt). Osalla kunnista toimivan yrityksen neuvonta tapahtuu yhteistyössä Uusyrityskeskuksen kanssa. Elinkeinoyhtiöllä voi olla myös omaa liike-toimintaan liittyvää neuvontaa (Jämsek). Neuvonta sisältää myös kuntien omien palvelujen neuvontaa (esim. tontit ja luvat). Kunnat ja elinkeinoyhtiöt sekä kunnanjohtajat tekevät myös yrityskäyntejä alueellaan. Yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja innovoinnin edistäminen Yritysten kasvun sparraus tapahtuu kunnan tai elinkeinoyhtiön omilla resursseilla tai ohjaa-malla yritys yksityisten palveluntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Osa hyö-dyntää yrittäjäjärjestön osaamista. Kunnat sparraavat yrityksiä kasvuun myös erilaisten ta-pahtumien muodossa (esim. biokasvupolku, mikroyrittäjän kasvun sparrauspäivä ja kasvukli-nikat).

Yritysten kansainvälistymisen edistäminen tapahtuu myös ohjaamalla yritys yksityisten palve-luntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Pohjoisessa Keski-Suomessa on käy-tössä myös kv-kontaktipalvelu (SSYP) ja kv-yritysryhmähanke Kiinaan liittyen (Äänesseudun kehitys). Jyväskylä toimii invest in -periaatteella. Kansainvälistymiseen liittyen on kolmen nä-kökulmaa; sijoittuminen, kasvuyritykset ja osaaminen.

22

12.6.2017

Yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen tapahtuu ohjaamalla yritys yksityis-ten palveluntuottajien palveluihin tai Team Finland -palveluihin. Myös innovaatioseteliä on hyödynnetty. Lisäksi Pohjoisen Keski-Suomen elinkeinoyhtiöillä on oppilaitosyhteistyötä sekä hankkeita ja tilaisuuksia (Innovapriikki, keksintöjen viikko). Maakunta kartoittaa kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavia yrityksiä ja edistää nii-den kehittämistoimia. Tätä tavoitetta silmällä pitäen maakunta voi esimerkiksi järjestää yritys-ten kasvun sparrausta ja tehdä yrityskäyntejä yhteistyössä kuntien elinkeinotoimen kanssa. Maakunta rahoittaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä järjestää yrityslähtöisiä kas-vupalvelukoulutuksia, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Maakunta myös oh-jaa yrityksiä valtakunnallisiin kasvupalveluihin eli Finpron, Finnveran, Tekesin ja Tesin palve-luihin.

23

12.6.2017

Aluemarkkinointi ja sijoittumispalvelut Osana kunnan elinvoimapalveluja kunnat panostavat aluemarkkinointiin ja sijoittumispalvelui-hin. Aluemarkkinointi voi liittyä esim. seutukuntaan, kuntaan tai elinkeinoihin. Kunnilla on myös tapahtumatuotantoa, oppilaitosyhteistyötä, matkailumarkkinointia sekä saavutettavuu-teen liittyvää edunvalvontaa. Lisäksi aluemarkkinointiin liittyy suuria tapahtumia eri puolilla maakuntaa. Sijoittumispalvelut sisältävät muun muassa alueen kaavoitus- ja lupa-asioita, vetovoimateki-jöiden markkinointia, yrityksille soveltuvien toimitilojen esittelyä, osaavan työvoiman saata-vuuteen liittyviä toimia sekä sijoittumiseen liittyvien muiden tarpeiden selvittämistä (esim. puolison työllistyminen, asuntoasiat). Kuntien kehittämisalustat Kunnat keskittävät omia panostuksiaan valittuihin kehittämisalustoihin tai ekosysteemeihin. Jyväskylässä on innovaatio, kasvu, start up- ja liiketoimintaekosysteemit, joihin kuuluvat mm. Kankaan alue, Hippos sekä Kukkula. Jämsän kehittämisalustoja ovat Hallin datapuisto ja len-tokone-teollisuuskokonaisuus, Himos, VT9 kaupallinen kehittäminen, Myllymäki II, Jämsän ammattiopiston kehittämisympäristö (metsälogistiikka) sekä metsään liittyvä yritystoiminta. Pohjoisen Keski-Suomen elinkeinoyhtiöiden alueella kehittämisalustoihin voidaan lukea Saa-rijärven biotalouskampus. Keuruun seudulla niihin luetaan Tervan kaupallinen alue, keskus-tan elävyyshanke, Keurusselkä region yhteishanke ja Lapval ekosysteemi. Ääneseudun ke-hittämisalustoja ovat bioprovinssi, keskustan kehittäminen, uudistuva kaupunkibrändi, Keski-Suomen kasvualueen pohjoinen veturi (palvelurakenne), Kotakennäs, Hirvaskangas, Kongin-kangas sekä kylien kehittäminen.

24

12.6.2017

Kuntien työllisyyspalvelut Kuntien työllisyyspalvelujen tavoitteena on sekä työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen että osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen kunnissa toimiville tai sinne sijoittuville yri-tyksille. Kunnat ovat kumppanina heikossa työmarkkina-asemassa olevien monialaisia palve-luja tarvitsevien asiakkaiden TYP-toiminnassa ja ne järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa. TYP-toiminnassa keskeistä on kuntien sote-palvelujen integrointi työllisyyden hoitoon. Maa-kuntauudistuksessa sote-palvelut ja kuntouttavan työtoiminnan rahoitus siirtyvät maakun-nalle. Tästä johtuen TYP-lainsäädäntö lakkaa ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien asi-akkaiden palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Maakuntavalmistelun tässä vaiheessa ei ole vielä selkeää kuvaa siitä, mikä voisi olla jatkossa kuntien työllisyydenhoidon rooli. Kunnalla on yleinen toimiala, joten se voi omalla rahoituksel-laan toimeenpanna haluamiaan työllisyydenhoidon toimia. Kunnan intressiin työllisyyden hoi-dossa vaikuttaa työmarkkinatuen jako, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Näyttää siltä,

25

12.6.2017

että rahoitusvastuu jakautuu jatkossa kuntien ja maakunnan kesken. Tässä vaiheessa Keski-Suomen kunnat arvioivat, että työllisyydenhoidon toimet keskittyvät jatkossa esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuden edistämään kunnan yrityksille, yrittäjyyskasvatukseen sekä esimerkiksi rekrytointitilaisuuksiin. Kunta vastaa myös lakisääteisten tehtävien hoitamisesta, joihin kuuluu ainakin kunnan työllistämisvelvoite. Kunnat pitävät tärkeänä henkilökohtaisen ja yksilöllisen tuen tarjoamista työttömille asiakkaille. Osa kunnista pohtii myös yhtiön perusta-mista kilpailemaan kasvupalvelujen tuottamisesta yksityisen sektorin kanssa.

Johtopäätös kuntien elinvoimapalvelujen ja kasvupalvelun yhdyspinnoista Kuntien elinkeinopalvelujen ja kasvupalvelun välinen yhdyspinta on verrattain selkeä. Kunnat hoitavat aloittavan ja toimivan yrityksen neuvontaa, edistävät yritysten kasvua, kansainvälis-tymistä ja innovaatiotoimintaa, hoitavat aluemarkkinointia ja sijoittumispalvelua sekä kehittä-vät alueen ekosysteemejä. Maakunta tuottaa yritysten ja niiden toimintaympäristön rahoituspalveluja sekä järjestää yri-tyksen kehittämispalveluja. Lisäksi maakunta edistää valitsemillaan keinoilla alueen yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja teknologian ja innovaatioiden kehitystä sekä edistää valtakun-nallisten kasvupalvelujen käyttöä maakunnassa. Periaatteena on se, että maakunta ei tuota eikä järjestä päällekkäisiä palveluja kuntien kanssa. Vaikka kunta, maakunta ja valtio edistävät yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja innovaatiokehitystä, on niiden rooleissa ja palveluissa eroja, jotka mahdollistavat päällekkäi-sen toiminnan välttämisen ja eri toimijoiden lisäarvon. Lisäksi maakunta voi rahoittaa kuntien elinvoimatehtäviä, kuten esimerkiksi kuntien kehittä-misalustoihin liittyviä hankkeita. Kuntien työllisyyspalvelut tarkentuvat kasvupalvelun substanssilakien, työmarkkinatuen jaon sekä kuntouttavan työtoiminnan organisoinnin myötä. Kunnat toivovat, että maakunta suunnittelee kasvupalveluja yhteistyössä kuntien kanssa ja, että maakunnan ja valtakunnalliset kasvupalvelut ovat saatavilla koko maakunnan alueella. Työllisyyspalvelujen tulee olla toimivia ja esimerkiksi yrityskäyntejä tulisi toteuttaa yhteis-työssä kuntien kanssa.

26

12.6.2017

Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittaminen

Kasvupalveluryhmä korostaa sitä, että heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkai-den työllistymisen edistämisestä tulee huolehtia jatkossa, kun kuntien, TE-toimiston ja Ke-lan moniammatillinen yhteistyö päättyy ja vastuu sote-palveluista siirtyy kunnilta maakun-nille. Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen sijoittuminen maakuntaa avaa uusia mahdolli-suuksia asiakasprosessien yhteiskehittämiselle.

Palvelujen suunnittelussa ja yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden toimijoi-den kanssa tulee ottaa huomioon niiden asiakkaiden työllistymisprosessin kokonaisvaltai-sempi tukeminen, joilla ei ole kykyä ottaa kokonaisvastuuta itselleen. Maakunnan tulisi kyetä myös arvioimaan henkilöasiakkaan ensisijaista palvelutarvetta si-ten, että asiakkaalle ei kohdenneta työllistämistä edistäviä palveluja, mikäli hän on pikem-minkin terveyttä, toimintakykyä tai elämänhallintaa ylläpitävien tai kehittävien palvelujen tarpeessa. Tällaisessa tilanteessa yhteistyö tai asiakasvastuun siirto maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin on välttämätöntä.

Asiantuntijaryhmä korostaa myös kuntien ja järjestöjen osaamisen hyödyntämistä tämän asiakaskunnan palvelujen järjestämisessä palveluntuottajien kilpailullinen yhdenvertaisuus huomioon ottaen.

27

12.6.2017

Pitkäaikaistyöttömät ovat asiakasryhmä, joka pitää sisällään eri palvelutarpeen omaavia asi-akkaita. Taantuman ja työmarkkinoiden muutoksen seurauksena työttömyydet ovat pitkitty-neet myös monilla hyvät työmarkkinavalmiudet omaavilla asiakkailla. Suuri osa pitkäaikais-työttömistä asiakkaista hyötyy valtavirtaan kuuluvista kasvupalveluista, kuten täydennys tai uudelleen koulutuksesta, erilaisista valmennuksista ja palkkatuesta. Pysyvämpään työllisty-miseen tarvitaan kuitenkin usein avoimien työpaikkojen lisääntyminen talouskasvun myötä.

Pitkään työttömänä olleista asiakkaista osan tilanne on vaikeutunut muutenkin kuin työllisyy-

den näkökulmasta. Selvitysten mukaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden

todelliset työllistymisen esteet liittyvät usein asiakkaiden hyvinvointivajeeseen, millä tarkoite-

taan sitä, että työllistymistä hidastavat tai estävät ongelmat liittyvät asiakkaiden fyysiseen,

henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kykyyn selvitä arjen vaatimuksista. Asiakkaiden

ensisijainen palvelutarve ei siis useinkaan ole työllistymistä edistävä palvelu. Tästä johtuen

tämän asiakaskunnan palvelujen kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä sote-palvelujen kehit-

tämisen kanssa hyödyntäen myös muun kumppanuusverkoston osaamista.

Pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden moninaisuudesta johtuen on tärkeää tunnistaa milloin asiakasta voidaan auttaa työllistymistä edistävällä palvelulla ja milloin puolestaan tarvitaan yhteispalvelua muiden toimijoiden kuten sosiaalityön, terveydenhuollon ja kuntoutusta järjes-tävien tahojen kanssa. Palvelutarpeen oikea arviointi on siis tulevaisuudessakin tärkeää ja on ilmeistä, että osa asiakkaista hyötyisi edellä kuvatusta monialaisesta yhteispalvelusta eli TYP palvelusta myös tulevaisuudessa. Silloin, kun asiakkaan tilannetta voidaan edistää työllistämistä edistävillä tai monialaisilla pal-

veluilla, olisi tärkeää huolehtia siitä, että asiakkaiden palvelussa olisi työmarkkinoille tähtää-

vää pitkäkestoista ja suunnitelmallista ohjausta ja, että palvelujen väliset katkot tai vääränlai-

set kannustimet eivät aiheuttaisi pullonkauloja asiakkaan palveluprosessiin. Selvityksissä on

todettu, että työllistymiseen vaikuttaa mm. ikä, koulutusaste ja sukupuoli. Osallistuminen akti-

vointitoimenpiteisiin on työllistymisen kannalta vaikuttavaa tiettyyn pisteeseen saakka. Mitä

enemmän työttömyys pitkittyy ja osallistumiskertojen määrä ja kesto kasvavat, sitä pienem-

mäksi myös työllistymisen todennäköisyys laskee. Sekä pitkäaikaistyöttömien että heikossa

työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palveluprosessin tulisi siis olla johdonmukainen

ja etenevä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ohjausvastuun siirtymistä ja palvelukatkoja

tulisi välttää.

Asiakkaiden työllistymistä voidaan edistää myös erilaisten yhteistyömuotojen kautta. Hyviä kokemuksia esimerkiksi nuorten syrjäytymien ehkäisemisestä on saatu ohjaamotoiminnalla. Nuorten ohjaamot tukevat nuoria mm. työllisyyteen, koulutuksen, asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa.

28

12.6.2017

Kasvupalvelut osana sote-palvelumallia Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittamista on valmisteltu kasvupalvelun asiantun-tijaryhmän kokouksissa ja työpajassa sekä sote-valmistelussa. Valmistelu on keskittynyt hei-kossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelun järjestämiseen siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuudet joustavasti ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuk-sina. Erityistä huomiota on kiinnitetty asiakkaan laaja-alaiseen palvelutarpeen arviointiin, asi-akkaan kokonaistilanteen huomioon ottavaan palveluihin ohjaukseen, monipuoliseen palvelu-valikoimaan sekä asiakkaan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Vaihtoehtoisina malleina on poh-dittu heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palvelujen keskittämistä sote -kes-kukseen (alla kuva kansalaispalvelukeskuksesta) tai maakunnan liikelaitokseen.

29

12.6.2017

Valinnanvapauslain täsmennyttyä on käynyt ilmeiseksi, että sote-keskukseen ei pystytä sisäl-lyttämään niin laajaa sote-palveluvalikoimaa kuin yllä kuvatussa Jämsän mallissa on ajateltu. Mikäli sote- ja kasvupalvelujen yhteensovittaminen on luontevampaa järjestää liikelaitok-sessa, jossa kaikki palvelut olisivat saatavilla, tulee huolehtia siitä, että liikelaitoksella on riit-tävän kattava toimipaikkaverkosto tai mobiilit palvelut, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat pääsevät ainakin osittain henkilökohtaisten palvelujen piiriin. Nykyisessä TYP-toimintamallissa kunnan sosiaalityöntekijä on toiminut asiakkaan lähikontaktina ja TE-asiantuntija on tullut kolmikantakeskusteluun pääasiassa kasvokkaisen etäpalvelun kautta. Mikäli sote- ja kasvupalveluja ei pystytä sijoittamaan fyysisesti samoihin tiloihin, molempien palvelukokonaisuuksien vastuuttaminen samalle organisaatiolle parantaa kuitenkin mahdolli-suuksia sille, että asiakas pääsee nykyistä paremmin palvelutarvettaan vastaavaan palve-luun, koska epätarkoituksenmukaisten palveluketjujen kustannukset kohdentuvat samalla or-ganisaatiolle. Kasvu- ja sote-palvelujen yhteensovittaminen voi kevyimmillään olla sitä, että asiakkaan kanssa asioivien asiantuntijoiden osaamisprofiili on nykyistä monialaisempi, mikä mahdollistaa asiakkaan palvelutarpeen osuvan arvioinnin ja onnistuneen ohjauksen maakun-nan ja muiden palveluntuottajien eri palveluihin. Kasvupalvelujen ja osaamisen kehittämisen yhteensovittaminen Kasvupalvelun asiantuntijaryhmän tehtäväalue sisältää myös koulutuksen ja osaamisen ke-hittämisen valmistelua. Aluekehitys- ja strateginen suunnittelu asiantuntijaryhmä on vastan-nut alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin ja alu-eellisten koulutustavoitteiden valmistelusta (KESU-prosessi). Tutkimus-, koulutus- ja kehittä-minen -asiantuntijaryhmä on käsitellyt teemaa erityisesti alueellisen ennakoinnin sekä tiedolla johtamisen näkökulmasta. Osaamisen kehittämisellä on suuri merkitys maakunnan kasvuun ja kilpailukykyyn. Osaamisen kehittämisen välineistä kasvupalveluihin sisältyy jatkossa kas-vupalvelukoulutus ja kotouttamiskoulutus. Kasvupalveluryhmä kokosi oppilaitosedustajien kanssa alla olevan yhteenvedon kasvupalve-lun ja osaamisen kehittämisen yhdyspinnoista. Yhteenveto pitää sisällään osaamisen kehittä-miseen liittyviä yhteistyörakenteita, joista osa liittyy kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteisiin ekosysteemeihin. Oppilaitosten yritysyhteistyö, yrityshautomotoiminnot, yritysten osaamisen

Osaamisen kehittämisen ja kasvupalvelun yhdyspinnat

Koulutussektori tulee kytkeä kasvupalveluihin siten, että se edistää maakunnan kasvua ja kehitystä ja reagoi työvoiman tarpeessa ilmeneviin muutoksiin sekä erityisesti edistää maakunnan kilpailukykyä ennakoimalla elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden muutosta sekä edistämällä uusien innovaatioiden syntyä ja kaupallistamista yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

30

12.6.2017

kehittämisen palvelut sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta ovat oleellinen osa maa-kunnan elinvoiman kehittämistä. Oppilaitosten koulutusvienti lisää maakunnan kansainvälis-tymistä ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Oppilaitokset kehittävät myös omia ura-suunnittelun ja rekrytoinnin tukipalveluja, mikä edistää opiskelijoiden ohjautumista koulutuk-seen ja työllistymistä koulutuksen jälkeen.

Kasvupalvelujen ja kolmannen sektorin toiminnan yhteensovittaminen Maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kolmannen sektorin roolia sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Keski-Suomessa on laaja ja monialainen järjestösektori. Esimer-kiksi useat työllisyyttä edistävät järjestöt ovat olleet Keski-Suomen välityömarkkinoiden pe-rusta. Järjestöt edistävät väestön osallistumista ja työllistymistä. Niillä on myös esimerkiksi nuorten yrittäjyyden edistämiseen liittyviä toimintamalleja. Järjestöt ovat myös kuntien, oppi-laitosten ja muiden julkisten toimijoiden kumppaneita Keski-Suomen elinvoiman edistämi-sessä.

31

12.6.2017

Kasvupalvelujen ulkoistaminen voi tuoda järjestösektorille myös mahdollisuuksia toimia pal-velujen tuottajana. Tämä edellyttää sitä, että palveluntuottaja ei ole riippuvainen julkisista tuista eli, että se toimii markkinaehtoisesti. Keskisuomalaisten järjestöjen asemaa, roolia ja osallisuutta uudessa maakunnassa vahviste-taan elokuussa 2017 alkavassa Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa. Hankkeen aikana suunnitellaan ja sovitaan maakunnan kanssa järjestöyhteistyön pelisäännöistä, raken-teista ja sisällöistä maakunnan eri palvelujen näkökulmasta. Hanketta on ollut suunnittele-massa laaja joukko järjestöjä ja sitä hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki.

12. Riskit, mahdollisuudet ja ratkaisuvaihtoehtoja Kasvupalvelujen sijoittuminen itsehallinnolliseen maakuntaan lisää alueen toimijoiden ja päät-täjien vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen ja niiden tarjontaan. Kasvupalve-luissa toteutuva järjestäjä-tuottajatehtävien eriyttäminen synnyttää onnistuessaan uusia liike-toimintamahdollisuuksia ja palveluinnovaatioita sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Asiakkaan valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikuttamismahdollisuuksia ja palveluntuottajien välistä laatukilpailua, mikä omalta osaltaan edistää palvelujen laadun kehitystä. Palveluseteli

32

12.6.2017

ja henkilökohtainen budjetti asiakkaan valinnanvapauden välineinä mahdollistavat laajan pal-veluntuottajien verkoston ja tuovat tätä kautta liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvua erityi-sesti pk-sektorille. ELY-keskuksen ja TE-toimiston työ- ja elinkeinopalvelujen yhdistäminen kasvupalveluiksi mahdollistaa asiakkaiden kokonaisvaltaisemman palvelun sekä palvelujen ja palvelukanavien selkiytymisen asiakkaalle helppokäyttöisemmäksi kokonaisuudeksi. Toimivien yhdyspintojen varmistaminen muun muassa kunnan elinvoimatehtävien, maaseutupalvelujen ja aluekehittä-mistehtävien ja kasvupalvelun välillä lisää palvelujen välistä synergiaa sekä toiminnan tehok-kuutta ja mahdollistaa erilaisten kehittämispanosten keskittämisen suuremman vaikuttavuu-den aikaan saamiseksi. Kasvupalvelujen ja SOTE-palvelun sijoittuminen maakuntaan mah-dollistaa näiden palvelukokonaisuuksien paremman yhteensovittamisen asiakasrajapinnassa, palvelujen yhteiskehittämisen sekä nykyistä paremman tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Viime vuosien tuottavuusleikkaukset ovat vähentäneet merkittävästi sekä ELY-keskuksen että TE-toimiston henkilöstöä. Jotta tehtävät on voitu hoitaa laadukkaasti, niitä on keskitetty valta-kunnallisesti suuremmille alueille. Kasvupalvelujen osalta tällaisia tehtäviä ovat rakennera-hasto-, oleskelulupa- ja maksatustehtävät. Resurssien hajauttaminen 18 maakuntaan muo-dostaa riskin sekä resurssien riittävyyden että osaamisen näkökulmasta. Substanssilakien valmistelun edetessä on käynyt ilmi, että maakunnalle tulee enemmän kas-vupalvelujen viranomais- ja järjestämistehtäviä kuin mitä valmistelun alussa arvioitiin. Lisäksi maakunnalle jää enemmän harkinnanvaraa palvelujen organisoinnissa (esim. asiakastarpeen arviointi ja palveluihin ohjaus). Onkin hyvin todennäköistä, että resurssien siirtyminen markki-noille jää selvästi alkuperäistä arviota pienemmäksi. Keski-Suomen TE-toimisto toteutti vuonna 2016 noin 66 000 henkilöasiakaspalvelun palvelu-tapahtumaa, noin 130 000 työvoimapoliittista lausuntoa sekä noin 8800 työnantajakontaktia. TEMin ensimmäisten arvioiden mukaan järjestäjä-tuottajamalliin siirtyminen voisi siirtää 75-85 prosenttia kasvupalvelun resursseista markkinoille. Keski-Suomessa tämä tarkoittaisi noin 4,5-5 miljoonan euron siirtymistä palvelujen ostoon (nykisin TE-toimiston toimintamäärära-haa). Vuoden 2017 alussa valtakunnallisena kilpailutettu rekrytointipalvelu maksoi 5 miljoo-naa euroa sisältäen kartoituksen 7000 asiakkaalle ja työllistymispalkkion 1400 asiakkaalle. On ilmeistä, että maakunnalla ei tule olemaan tarvittavaa rahoitusta TE-toimiston nykyisen palveluvolyymin siirtämiseksi markkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelut tu-lisi muotoilla täysin uudelleen. Palvelujen käyttöä joudutaan todennäköisesti rajaamaan voi-makkaasti nykytilanteeseen verrattuna. Ostopalvelun sijaan palveluseteli on todennäköisesti edullisempi ja tehokkaampi tapa toteuttaa asiakkaan valinnanvapautta ja mahdollistaa palve-lujen saatavuutta silloin, kun on kyseessä selkeä palvelukokonaisuus, jolle löytyy useita pal-veluntuottajia. Runsaammin palveluja tarvitsevilla asiakkailla henkilökohtainen budjetti voi toi-mia palveluseteliä paremmin. Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja kustannusten ku-rissa pitämiseksi tarvitaan myös monikanavaisten ja digitaalisten palvelujen tuotekehitystyötä (esim. työmarkkinatori ja verkko-ohjaus) maakuntien palveluntuotannon tueksi ja lisäksi.

33

12.6.2017

Vastuu asiakkaan työllistymisprosessista on ollut verrattain vahvasti TE-toimistolla. Maakun-tauudistuksessa prosessivastuuta siirtyy nykyistä enemmän asiakkaalle että palveluntuotta-jille. Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden prosessivastuun siirtymi-nen palveluntuottajalle voi olla kallista. Tämän asiakasryhmän kohdalla kasvupalvelujen ja sote-palvelujen saumaton yhteen toimivuus on välttämätöntä. Lisäksi maakunnassa kannat-taa hyödyntää muiden toimijoiden työllisyyden hoidon resurssit (kunnat, järjestöt). Asiakkaan kokonaisprosessin hallinta sen käynnistymisestä, palveluohjaukseen, nivelvaihei-siin ja tiedonvaihtoon toimijoiden välillä tulisi saada monituottajamallissa toimivaksi. Maakun-tauudistuksen mittavuus, nopea aikataulu ja palvelujen lukuisat yhdyspinnat voivat aiheuttaa palveluviiveitä ja saatavuusongelmia uudistuksen alussa, mitä voitaisiin helpottaa pidemmän siirtymäajan ja palvelujen hallitun uudistaminen avulla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kan-salaisen ja asiakkaan mahdollisuuksiin saada kokonaiskuva palveluverkostosta ja -mahdolli-suuksista. Lisäksi saumattomat palveluketjut ja asiakasprosessit edellyttävät yhteisesti käy-tettävissä olevaa tietoa. Markkinoille siirtymisessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että edel-lytykset palveluntuottajien riippumattomuudelle varmistetaan. Tämä on oleellista esim. siirret-täessä pieniä rahoitustukia palveluntuottajille tai organisoitaessa asiakkaiden palveluohjausta suhteessa ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Henkilöasiakasprosesseihin liittyviksi riskeiksi asiantuntijaryhmä listasi lisäksi digitaalisen pal-velutarvearvion luotettavuuden ja asiakkaan riittävän tuen ja motivoinnin. Ryhmä pitää tarkoi-tuksenmukaisena sitä, että myös asiakkaan palveluprosessin alkuun voitaisiin järjestää työllis-tymistä nopeuttavaa henkilökohtaista sparrausta. Rekrytointipalvelun tulisi sisältää myös asi-akkaan itsensä markkinointiin liittyviä coaching, briiffaus, tai pitsaus -valmennuspalveluita. Ryhmä pitää hyvänä sitä, että työmarkkinatori mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen verkko-ohjauksen muodossa. Verkko-ohjaus tukee asiakasta osaamisprofiilin rakentamiseen ja oman osaamisen tunnistamisessa. Jatkossa myös oppilaitosten rooli uravalinnoissa ja työ-hön sijoittumisessa korostuu. Valtakunnallisesti on arvioitu, että markkinoiden synnyttämisessä on riski kasvupalvelujen jär-jestäjä-tuottajamallin toteutumiselle. Riskinä voi olla se, että markkinaa ei synny jonkun palve-lun osalta sillä hintatasolla, joka maakunnalla on mahdollisuus osoittaa ko. palvelun hankin-taan. Riskinä voi myös olla se, että tulosperusteinen ostaminen vääristää henkilöstöpalvelu-alan kilpailua tai, että suuret palveluntuottajat valtaavat palvelumarkkinat. Erityisesti henkilös-tövuokraus ja rekrytointipalveluala ovat aggressiivisesti kasvavia ja erittäin kilpailtuja. Tästä johtuen olisikin tärkeää, että maakunta maksaa sellaisesta tuloksesta, jota ei synny normaalisti kilpailulla markkinalla. Palvelujen ja palveluprosessien rahoitusmalli on ratkaiseva palveluntuottajan toiminnan näkö-kulmasta. Sote-valmistelussa on pohdittu kapitaatiopohjaisen ja tulosperusteisen mallin vaiku-tuksia palveluntuottajan valintoihin. Työllisyyspalvelupiloteissa on testattu tulosperusteista os-tamista verrattuna perinteiseen palvelujen ostamiseen. Tulosperusteisuus ohjaa palveluntuot-tajaa tavoitteen suuntaisesti, mutta se vaatii nykymenettelyillä selvästi enemmän resursseja hankintaan, seurantaan ja maksatukseen. Haasteena on ollut myös asiakkaiden palaaminen

34

12.6.2017

pilotista takaisin työttömiksi työnhakijoiksi. Myös kustannusten hallintaan tarvitaan esim. katto-hinnan tyyppisiä menettelyjä. Palveluntarjonnan ulottuvuus maakunnan reuna-alueille ja erilai-sille asiakasryhmille voi muodostua haasteelliseksi. Liikkuko asiakas palvelun piiriin vai liik-kuuko palvelu. Vallinnanvapaudessa tulisi varmistaa se, että asiakas ei keskeyttäisi prosessi-aan epätarkoituksenmukaisella tavalla. Hankintatoiminta tulee uudessa mallissa mittavaksi ja osaaminen korostuu. Hankintojen maan-tieteelliseen laajuuteen ja asiakastarpeen näkökulmasta tarkoituksenmukaisten palvelukoko-naisuuksien kilpailuttamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Mikäli maakunta päättää hankkia palveluohjausta yksityiseltä palveluntuottajalta, pidetään tärkeänä sitä, että asiakkaan palveluohjaus ei ole samoissa käsissä palvelujen tuottamisen kanssa. Aluekehittämis- ja kasvupalvelulaissa todetaan, että markkinapuute tulee todeta maakunnan ensimmäisenä toimintavuonna, minkä seurauksena maakunnan tulee perustaa tarvittavat yh-tiöt oman tuotannon hoitamiseen. Lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon, että palvelutuotta-jat reagoivat jatkuvasti markkinoilla tapahtuviin kysyntä- ja hintamuutoksiin sekä markkinati-lanteen muutoksiin. Ne voivat erilaistaa tuotantoaan tai vallata uusia markkina-alueita. Mark-kinapuute ei ole välttämättä pysyvä tila ja toisaalta voi käydä myös niin, että markkinapuute ilmenee palvelussa, jota myöskään maakunnalla ei ole mahdollisuutta tuottaa.