keski-suomen museo

R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S

Ulla Pohjamo

2013

KESKI-SUOMEN MUSEOwww.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo

KESKI-SUOMEN MUSEO

Ulla Pohjam

o KESK

I-SUO

MEN

MU

SEO

1

KESKI-SUOMENMUSEO

Ulla Pohjamo

Rakennushistoriaselvitys

2 3

KESKI-SUOMEN MUSEO 4Suojelutilanne 6Rakennushistoriaselvitys 7Tutkimusmenetelmät ja lähteet 7

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 11Keski-Suomen museoyhdistys ry:n ja Keski-Suomen museon synty 11Keski-Suomen museon mutkikas tie Ruusupuistoon 12Museotalon rakennushanke etenee 14Rakennuksen vastaanotto ja juhlalliset avajaiset 22Museo avataan yleisölle 25

KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE 29Laajennushanke alkaa hahmottua 29Keski-Suomen museo kaupungin omistukseen 35Laajennushanke mutkistuu 38

KESKI-SUOMEN MUSEON ARKKITEHTUURI 44Vanha museorakennus 44Museon laajennusosa 46

MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN JULKISIVUT 48Kaakkoisjulkisivu – järven puoli 48Koillinen julkisivu – vanha pääsisäänkäynti 52Luoteinen julkisivu – Keskussairaalantien puoli 54Lounainen julkisivu – Alvar Aalto -museon puoli 57

MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN SISÄTILAT 60Neljäs kerros – ylin kerros 61Kolmas kerros – vanha sisäänkäyntikerros 68Toinen kerros – vanha pohjakerros 77

Sisällysluettelo

Graafinen suunnittelu ja kannen kuva Jussi JäppinenTulostus Kopijyvä 2013

KESKI-SUOMEN MUSEO

KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSOSA 83Laajennusosan julkisivut 83Itäjulkisivu 85Eteläjulkisivu 86Länsijulkisivu 87Laajennusosan sisätilat 88

KORJAUS- JA MUUTOSHISTORIAA 94Kunnossapitokorjaukset ennen peruskorjausta 94Peruskorjaus ja laajennus 95Peruskorjauksen jälkeiset korjaukset 98Piha-alue ja istutukset 102

PÄÄPIIRTEITÄ RAKENNUSTAVASTA 107Keski-Suomen museon vanha osa 107Keski-Suomen museon laajennusosa 121

ARVOTTAMINEN 132Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot 132Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 135Julkisivut 137Sisätilat 138

VIITTEET 146LIITTEET 151Kalusteluettelo 152Valaisinluettelo 165Huonekortit 171Julkisivukortit 229

4 5

KESKI-SUOMEN MUSEO

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui Jyväs-

kylän Ruusupuistoon vuonna 1960. Keski-Suomen museo perustettiin vuonna

1931, mutta unelma omasta museorakennuksesta toteutui vasta kolmekymmen-

tä vuotta myöhemmin. Uuden museotalon rakentaminen oli Keski-Suomen

Museoyhdistys ry:n suuri saavutus. Vuosikymmenten sitkeän työn tuloksena

Jyväskylään saatiin yksi Suomen ensimmäisistä ajanmukaisista ja tyyliltään

modernistisista museorakennuksista. Yhdistys ylläpiti museota vuoteen 1981

saakka, jolloin se siirtyi kaupungin hallintaan. Museorakennuksen laajennus-

osa valmistui vuonna 1990.

Keski-Suomen museon valkoiseksi rapattu tyyliltään pelkistetty rakennus

edustaa Alvar Aallon tuotannon funktionalistista myöhäiskautta. Museon van-

ha osa on kolmikerroksinen L-muotoinen rakennus, jonka suurempaan osaan

sijoittuvat näyttelytilat ja pienempään toimistosiipeen työtilat, kahvila ja luen-

tosali. Vanhan osan kaksi alinta kerrosta ovat rinteen puolelta osittain maan-

pinnan alapuolella. Rakennuksen massoittelussa ja julkisivujen jäsentelyssä

on hienovaraista epäsäännöllisyyttä. Jyväsjärvelle avautuva itäjulkisivu par-

vekkeineen tuo mieleen modernistisen yksityishuvilan. Sisäänkäyntijulkisivu

on sulkeutunut ja intiimi. Rakennuksen sisäkulmaan sijoitettu luonnonkivi-

laatoituksin ja tammiovin detaljoitu sisäänkäynti avautuu Keskussairaalan-

tiestä haarautuvalle vanhalle puistokäytävälle. Rakennuksen huomattavimpia

sisätiloja ovat ylimmän kerroksen avara kattoikkunoiden valaisema taidehalli,

luentosali Viipurin kirjaston lukusalin katosta muistuttavine panelointeineen

sekä kahvila hyvin säilyneine alkuperäisine sisustuksineen. Sisustuksesta vas-

tasivat Artekin sisustusarkkitehdit Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Parkko.

Keski-Suomen museon naapuriin vuonna 1973 valmistunut Alvar Aalto -mu-

seo muodostaa museotalolle arkkitehtonisen parin. Keski-Suomen museo ja

Alvar Aalto -museo sijaitsevat jyrkässä, suojaisassa Jyväsjärveen viettävässä

rinteessä, joka on osa Seminaarinmäen harjumaisemaa. Alvar Aalto -museo

on rakennettu puretun pientalon paikalle ja liitetty puistokokonaisuuteen. Mu-

seorakennusten välissä sijaitsee kuivunut ja kivetty Lempipuron uoma. Alvar

Aallon suunnitteleman Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun – sittem-

min Jyväskylän yliopiston – rakennukset sijoittuvat Keskussairaalantien toi-

selle puolelle.

Keski-Suomen museon ympäristössä on jäänteitä Ruusupuistosta, joka oli

1900-luvun alussa kaupunkilaisten kävelypuisto. Tultaessa 1960-luvulle kas-

vavan kaupungin liikennejärjestelyt sulkivat Ruusupuiston ja museon yhä tiu-

kempaan otteeseensa. Keskussairaalantien levennys ja vuonna 1969 valmistunut

Haarakadun silta olivat merkittäviä muutoksia museon ympäristössä. Muse-

on pääsisäänkäynti jäi ylärinteeseen vaikeasti saavutettavaksi vanhan puisto-

käytävän katkettua. Rakentamisen ja tiejärjestelyiden seurauksena historial-

linen puisto on pirstoutunut ja hoidon puutteessa istutukset ovat ränsistyneet.

Museotoiminnan kehittyessä Keski-Suomen museon rakennus kävi pian ah-

taaksi. Laajennusosan suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa ja muodostui pitkäk-

si ja monivaiheiseksi prosessiksi, jossa museon laajennussuunnaksi valikoitui

alarinne Alvar Aallon kadun puolella. Vuonna 1990 valmistunut laajennusosa

on Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelema. Rakennusosaan sijoittuvat

sisääntuloaula, auditorio ja vaihtuvien näyttelyiden sali. Valkoisiksi rapattuine

julkisivuineen laajennus muodostaa ikään kuin niukkailmeisen jalustan vanhan

Keski-Suomen museo, ulkoku-va Seminaarinkadun suunnas-ta vihkiäispäivänä 27.5.1961, etualalla ovat käsityöläiskodit. Kauko Kippo.

KESKI-SUOMEN MUSEO

6 7

museon alapuolelle. Muutoksen myötä museon yleisösisäänkäynti vaihtui ala-

rinteen puolelle Alvar Aalto -museon kanssa yhteiselle aukiolle. Laajennusosan

rakentamisen yhteydessä toteutettiin vanhan museorakennuksen peruskorjaus

säilyttävällä periaatteella. Toiminnallisia muutoksia olivat kokoelmien säilytys-

tilojen ja entisen talonmiehen asunnon ottaminen näyttely- ja opetuskäyttöön.

Keski-Suomen museo on säilyttänyt ominaislaatunsa ja erityispiirteensä hy-

vin. Ajan kuluminen ja kunnossapidon laiminlyönnit näkyvät erityisesti museon

julkisivuissa, joissa on havaittavissa kosteuden ja sään aiheuttamia vaurioita.

Rakennuksen ympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valmistumis-

aikaan museon kahvilan parvekkeelta avautui esteetön näkymä Jyväsjärvelle.

Yliopiston Agora-rakennuksen valmistuminen sulki tämän näkymän vuon-

na 2000. Jo ennen museorakennuksen valmistumista Ruusupuistoon siirretyt

kaksi käsityöläiskotirakennusta joutuivat ensin väistämään laajennuksen tieltä

kadun toiselle puolen ja vuonna 2010 ne siirrettiin Toivolan Vanhalle Pihal-

le Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun kulmaan. Suomen Yliopistokiin-

teistöt Oy:n on tarkoitus aloittaa uuden yliopistonrakennuksen toteuttaminen

Alvar Aallon kadun toiselle puolen syksyllä 2013.

Suojelutilanne

Museorakennusten alue kuuluu Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueiden val-

takunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009).

Keski-Suomen museon vanha osa on suojeltu voimassa olevassa asemakaa-

vassa vuodelta 1988 asemakaavamerkinnällä sr-2. Asemakaavamääräys kuu-

luu: ”Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa

sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen,

vesikatteen aula- ja näyttelytilojen rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä.” Vuon-

na 1990 valmistuneella museon laajennusosalla ei ole suojelumerkintää. Ruu-

supuiston alueella on keväällä 2013 tekeillä asemakaavan muutos, jossa koko

museorakennukselle on tarkoitus antaa suojelumerkintä. Alvar Aalto seura ry

on kesällä 2012 esittänyt Keski-Suomen ELY-keskukselle, että Alvar Aalto

-museo ja Keski-Suomen museo suojeltaisiin rakennusperinnön suojelemi-

sesta annetun lain nojalla. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on vireillä päätös

rakennusten ja niiden sisätilojen suojelusta.

Rakennushistoriaselvitys

Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Keski-Suomen

museon rakennuksesta. Selvityksen tilaaja on Jyväskylän Tilapalvelu. Raken-

nushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti

merkittävistä rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvai-

hetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille

tietoa rakennuksen korjausta, ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoria-

selvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista,

säilyneisyydestä ja käytöstä. Selvityksen lopussa on osuus, jossa arvioidaan

rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja.

Tämä rakennushistoriaselvitys liittyy taustaselvityksenä Keski-Suomen mu-

seon rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitteluun. Hankesuunnittelun

vetäjänä toimi Ulla Rannanheimo Jyväskylän Tilapalvelusta. Hankeselvitys-

vaiheen arkkitehtisuunnittelun teki arkkitehti Virva Savolainen arkkitehtitoi-

misto LPV:stä. Peruskorjauksen toteutusajankohdaksi arvioitiin vuonna 2013

vuodet 2016–19. Rakennushistoriaselvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja

keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten

kuvailuun. Selvityksessä on esitetty rakennuksen korjaus- ja muutoshistoria

kronologisessa järjestyksessä tunnetuilta osin. Selvitys tehtiin helmi-touko-

kuussa 2013. Selvityksen laati amanuenssi FT Ulla Pohjamo Keski-Suomen

museossa. Tutkimuksen ohjaajana toimi Keski-Suomen museon museonjoh-

taja Heli-Maija Voutilainen.

Tutkimusmenetelmät ja lähteet

InventointiKeski-Suomen museon rakennus on inventoitu ensimmäisen kerran ennen pe-

ruskorjausta ja laajennusta vuonna 1984. Tämän rakennushistoriaselvityksen

yhteydessä rakennuksen nykytila on inventoitu ja dokumentoitu valokuvaamal-

la. Inventoinnin tulokset esitetään julkisivu- ja huonekorteissa sekä kaluste- ja

valaisinluetteloissa, jotka on liitetty rakennushistoriaselvitykseen. Tässä selvi-

tyksessä huonetiloista käytetään numerointia, joka viittaa Arkkitehtitoimisto

LPV:n arkkitehti Virva Savolaisen laatimiin 18.2.2013 päivättyihin rakennuk-

KESKI-SUOMEN MUSEO

8 9

sen nykytilaa esittäviin pohjapiirroksiin. Valokuvia ja inventointiaineistoa säi-

lytetään Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkistossa. Tässä raportissa

käytetyt valokuvat ovat Keski-Suomen museon omaisuutta, ellei toisin mainita.

Kirjallisuus ja painetut lähteetTämä rakennushistoriaselvitys on laadittu käyttäen ohjeena Museoviraston

opasta ”Talon tarinat – rakennushistorian selvitysopas”. Selvityksen tekemi-

sessä on käytetty kirjallisuutta, joka on antanut tietoa museorakentamisen his-

toriasta yleensä ja Keski-Suomen museon rakennuksen vaiheista erityisesti.

Suomalaisen museorakentamisen historiaa käsittelee Marja-Liisa Rönkön ar-

tikkeli ”Museorakennukset ja näyttämisen taide” teoksessa Suomen museohis-

toria 2010.1 Keski-Suomen museon historiaa ovat käsitelleet artikkeleissaan

museon entiset johtajat Sirkka Valjakka ja Osmo Rinta-Tassi.2 Satu Mattila on

kirjoittanut Alvar Aallon museoarkkitehtuurista vuonna 1984 ilmestyneessä

artikkelissaan.3 Markku Norvasuo on väitöskirjassaan perehtynyt Alvar Aal-

lon näyttelyrakennusten valaistusratkaisuihin.4 Rakennuksen suunnittelua ja

toteutumista käsiteltiin aikanaan useissa sanomalehtiartikkeleissa. Erityisesti

museon laajennusosan suunnittelun monet vaiheet synnyttivät runsasta lehti-

kirjoittelua useiden vuosien ajan.

Selvitykset Katariina Pakoma on laatinut Alvar Aalto -museon rakennuksen rakennushis-

toriaselvityksen vuonna 2011.5 Keski-Suomen museon rakennushistoriaselvi-

tyksessä on sovellettu samankaltaista menetelmää rakennuksen kulttuurihis-

toriallisesti arvokkaiden tilojen määrittelemisessä. Tuomo Kollanen Vahanen

Jyväskylä Oy:stä on kevään 2013 aikana selvittänyt rakennuksen rakenteiden

kuntoa. Rakenne- ja kuntoselvityksen alustavat tulokset olivat käytössä ra-

kennushistoriaselvitystä laadittaessa.6 Selvityksen yhteydessä tehtiin raken-

neavauksia ja otettiin materiaalinäytteitä näkyvistä vauriokohdista sekä mah-

dollisista riskirakenteista.

ArkistolähteetMuseon alkuperäisen asun ja muutosten dokumentoinnissa on hyödynnetty

arkistoaineistoa. Keski-Suomen museon vuonna 1961 valmistuneen raken-

nuksen suunnittelun ja toteutumisen vaiheista on saatu tietoa Keski-Suomen

Museoyhdistys ry:n pöytäkirjoista vuosilta 1931–1980. Museon vaiheita vuo-

desta 1981 eteenpäin on tutkittu museolautakunnan pöytäkirjoista.

Keski-Suomen museon rakennus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Museon

vuonna 1961 käyttöön otetutun vanhan osan suunnittelusta ja toteutumisesta

on säilynyt yksityiskohtaista tietoa melko niukasti. Täydellistä piirustusluet-

teloa tai piirustuskokoelmaa rakennuksen ensimmäisestä vaiheesta ei ole säi-

lynyt. Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistossa säilytetään

rakennuslupa-asiakirjoja piirustuksineen. Museorakennuksen pääpiirustusten

rakennuslupakuvat on päivätty 2.9.1959, ja ne on liitetty kuvituksena tähän

selvitykseen.

Keski-Suomen museon arkistossa on säilynyt työselitys, joka on päivätty yli

vuotta aiemmin 5.6.1958. Päivitettyä työselitystä ei ole säilynyt, ja vuoden

1958 työselitys ei kaikilta osin pidä paikkaansa toteutuneeseen rakennukseen

nähden. Toteutunut museorakennus eroaa myös jonkin verran 2.9.1959 päi-

vätyistä rakennuslupapiirustuksista. Muutosten syyt eivät ilmene säilyneistä

asiakirjoista. Toteutettuja työpiirustuksia ei ole säilynyt kokonaisuutena. Alvar

Aalto -museon arkistossa on säilynyt runsaasti luonnoksia ja työpiirustusmate-

riaalia rakennuksen suunnittelun eri vaiheisiin liittyen. Arkistosta löytyy useita

muutospiirustuksia ja detaljikuvia, jotka on päivätty rakennusluvan myöntämi-

sen jälkeen. Rakennuksen lopullisten toteutettujen piirustusten tunnistaminen

näiden osin päiväämättömien piirustusten joukosta ei ole aina yksinkertaista.

Varsinaista sisustussuunnitelmaa tai pihasuunnitelmaa ei ole säilynyt.

Vuonna 1990 valmistuneen vanhan museorakennuksen peruskorjauksen ja

laajennusosan suunnittelusta ja rakentamisesta on säilynyt runsaasti aineis-

toa. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & CO:n laatima rakennusselitys on päi-

vätty 12.2.1988. Pääpiirustusten rakennuslupakuvat on päivätty 19.2., 27.5.

ja 31.8.1988 ja korjattu 2.8. ja 1.9.1989. Rakennuslupakuvat on hyväksytty

7.9.1989. Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon arkistossa on säily-

nyt muun muassa suunnitteluun liittyvää tekstiaineistoa ja kokouspöytäkirjoja.

Museorakennuksen siirryttyä kaupungin omistukseen sen kunnossapidosta

on vastannut Jyväskylän Tilapalvelu edeltäjineen. Tilapalvelun arkistosta on

löytynyt jonkin verran tietoa museorakennuksen uudemmista korjauksista.

KESKI-SUOMEN MUSEO

10 11

Valokuvat Selvityksessä on hyödynnetty vanhoja valokuvia 1960–1990-luvuilta. Valoku-

via on säilynyt Keski-Suomen museon kuva-arkistossa. Rakennushistoriasel-

vityksessä valokuvia on käytetty paitsi dokumentoimaan rakennusprosessia ja

rakennuksen valmistumisen, peruskorjauksen ja laajennuksen valmistumisen

aikaista asua myös ajoittamaan sisätiloissa tapahtuneita muutoksia.

HaastattelutRakennushistoriaselvitystä varten on haastateltu Keski-Suomen museon in-

tendentti Erkki Fredriksonia. Apuaan on antanut Keski-Suomen museon mu-

seomestari, museolla 1990-luvun alusta saakka työskennellyt Tuukka Eskola.

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n ja Keski-Suomen museon synty

Keski-Suomen museon ensimmäinen näyttely avattiin toukokuussa 1932. Mu-

seorakennuksena oli Cygnaeuksenkatu 10:ssä sijainnut kaksikerroksinen pie-

nehkö tiilitalo. Walter Parviaisen omistamasta rakennuksesta oli korjattu ja

muutettu tilapäiseen museokäyttöön kuusi huonetta. Kolmeen huoneeseen oli

rakennettu kansatieteellinen näyttely. Kahteen huoneista oli järjestetty Hanna

Parviaisen lahjoittamat kauppaneuvos Parviaisen kodin interiöörit. Museo oli

avoinna yleisölle kolmen tunnin ajan sunnuntai-iltapäivisin. Museon ensim-

mäinen hoitaja ja museoajatuksen aloitteentekijä lehtori Toivo Ojala suhtautui

avajaispuheessaan vaatimattomasti mutta toiveikkaasti museon tulevaisuuteen.

Tavoitteena oli ei enempää eikä vähempää kuin ”täydellinen maakuntamuseo”.7

Ajatuksia museon perustamisesta oli esitetty jo 1800-luvun lopulla. Ensim-

mäinen työryhmä museon perustamiseksi koottiin 1920-luvulla. Mutta kesti

1930-luvun alkuun, ennen kuin museohanke sai toden teolla tuulta purjeisiin.

Keski-Suomen museon synty liittyy kiinteästi Keskisuomalaisen Osakunnan

vaiheisiin. Keskisuomalaiset ylioppilaat päättivät 1920-luvun lopulla muodos-

taa oman osakunnan. Todistaakseen Keski-Suomen omaleimaisuuden ja itse-

näisyyden maakuntana, ylioppilaat ryhtyivät keräämään vanhoja talonpoikais-

kulttuuriin kuuluneita kansanesineitä. Vuonna 1931 järjestettiin Jyväskylässä

museopäivä, jonka kuluessa yleisen innostuksen vallitessa tehtiin päätös maa-

kuntamuseon perustamisesta. Isänmaallinen innostus ja kotiseutuhenki olivat

tuon ajan suomalaisten museohankkeiden tyypillistä aatepohjaa.

Vuoden 1931 museopäivänä pidetyissä puheissa museolla nähtiin merkitystä

paitsi menneisyyden tallentajana myös maakunnan identiteetin ja itsenäisen tu-

levaisuuden rakentajana. Kunnianhimoisesti uudesta museosta kokoelmineen

toivottiin tieteellisesti vakavasti otettavaa toimijaa, jolla olisi paljon annetta-

vaa myös opetukselle. Hyvin perusteltu aloite museon aikaansaamiseksi kantoi

hedelmää jo keväällä 1931, kun Keski-Suomen Museoyhdistys ry perustettiin.

Yhdistys aloitti työnsä välittömästi. Heti kun huoneisto oli saatu järjestymään,


12 13

alkoi kokoelmien kerääminen ja luettelointi. Vain runsaan vuoden toiminnan

jälkeen pieni museo oli valmis avattavaksi yleisölle.8

Keski-Suomen museon mutkikas tie Ruusupuistoon

Oman museotalon rakentaminen kuului Keski-Suomen Museoyhdistyksen ta-

voitteisiin perustamisesta lähtien. Rakennushanketta viriteltiin ja varoja kerät-

tiin kolmen vuosikymmenen aikana. Museoyhdistyksen johtokunnan asialleen

omistautuneiden aktiivien lisäksi useat yhteisöt ja yksityishenkilöt tukivat mu-

seohanketta lahjoituksillaan. Näinä vuosina museo toimi monin tavoin puut-

teellisissa väliaikaistiloissa. Kokoelmia jouduttiin tilapäisesti säilyttämään

muun muassa museotalon pihassa sijainneessa makasiinissa ja liiterin ulla-

kolla. Vaikeuksista huolimatta yhdistyksessä tehtiin päämäärätietoista työtä

museotoiminnan eri alueiden kehittämiseksi. Kokoelmia kerättiin, näyttelyjä

rakennettiin, ja aloitettiin oman Keski-Suomi julkaisusarjan julkaiseminen.

Maaseudun kansankulttuurin lisäksi alusta alkaen koottiin myös Jyväskylän

kaupunkikulttuuriin liittyvää esineistöä. Jo varhain ryhdyttiin myös dokumen-

toimaan katoavaa puu-Jyväskylää.9

Alkuvuosina Museoyhdistyksen toiminta oli taloudellisen niukkuuden sävyt-

tämää. Varsinaisen museotoiminnan lisäksi varoja kerättiin kuitenkin myös

talonrakennusrahastoon. Vuodesta 1934 lähtien Jyväskylän kaupunki alkoi

tukea museon toimintaa taloudellisesti. Vaatimattomista puitteista huolimat-

ta museon kävijämäärät nousivat ja yhteistyö koulujen kanssa saatiin alulle.

Sota-aika vaikeutti myös museotyötä, kun museo jouduttiin sulkemaan, ja

kokoelmat viemään turvallisempaan paikkaan. Sodan päättyminen ja solmi-

tun rauhansopimuksen ehtojen toteuttaminen osoittautui yllättäen Museoyh-

distyksen kaipaamaksi onnekkaaksi käänteeksi. Rauhansopimuksen ehtojen

mukaan Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin, ja samassa yhteydessä paikalli-

set suojeluskunnat lahjoittivat omaisuuttaan sopiviksi katsomilleen tahoille.10

Vuonna 1944 Jyväskylän Suojeluskunta lahjoitti Museoyhdistykselle omai-

suutensa, johon kuului kiinteistö rakennuksineen osoitteessa Kauppakatu 15.11

Lahjoituksen taustalla oli muistitiedon mukaan Museoyhdistyksen aktiivin lii-

kemies Eero Fredriksonin toiminta. Myös Suojeluskunnassa toiminut Fredrik-

son sai Jyväskylän Suojeluskunnan vakuutettua siitä, että juuri Keski-Suomen

Museoyhdistys tulisi parhaalla tavalla säilyttämään Suojeluskunnan perintöä.

Näin museo valikoitui huomattavan lahjoituksen vastaanottajaksi.

Lahjoituksen mukana seurasi velvoite Suojeluskunnan henkisen perinnön

vaalimisesta. Sodan jälkeisessä tilanteessa Museoyhdistys pyrki kuitenkin

laajentamaan jäsenpohjaansa kaikkiin yhteiskunnan kerroksiin. Toimintaan

tuli kasvavassa määrin mukaan myös työväkeen kuuluvia ja vasemmistolai-

sen ajatusmaailman omaavia ihmisiä.12 Museon tilanahtauteen kiinteistölah-

joitus ei aluksi päässyt auttamaan, sillä huoneistot olivat vuokralautakunnan

hallinnassa. Lahjoitus merkitsi kuitenkin jatkuvia tuloja ja pääoman lisäystä.13

Tämä kiinteistöomaisuus tulisi mahdollistamaan museotalon rakennushank-

keen toteuttamisen seuraavalla vuosikymmenellä.

Museon hoitaminen oli pitkään asialleen omistautuneiden amatöörien työn

varassa. Alkuvuosina ainoa vakituinen palkkaa nauttiva työntekijä museossa

oli vahtimestari. Myös Museoyhdistyksen johtokunnan jäsenet osallistuivat

museotyöhön. Sivutoimisesti museota hoitanut kasvatusopillisen korkeakoulun

lehtori Toivo Ojala sai 1940-luvulla työtoverikseen museoalalle kouluttautu-

neen tyttärensä Sirkka Valjakan (os. Ojala). Lahjoituksen myötä uuden museo-

rakennuksen suunnittelu sai puhtia. Jyväskyläläisen kulttuuriväen keskuudessa

museon sijaintipaikaksi oli alusta pitäen suunniteltu Harjua. Arkkitehti Pau-

li Blomstedt laati 1930-luvulla museotalon piirustukset Harjua varten, mutta

rahoituksen puutteessa toteutukseen ei voitu ryhtyä. Harjua sijaintipaikkana

kannatti myös Alvar Aalto. Mutta sotien jälkeen museontalon sijaintipaikan

suunnittelu sai uuden kokonaan suunnan.14

Vanhan puu-Jyväskylän keskusta koki perusteellisen muutoksen 1950-luvulta

alkaen. Museon piirissä oli alusta alkaen haaveiltu myös ulkomuseosta. Tämä

suunnitelma toteutui omalla tavallaan, kun museo sai vuonna 1953 rakennus-

yritys TEORA:lta lahjoituksena hirsirakenteisen kuparisepän käsityöläistalon,

joka oli sijainnut Vaasankatu 27:ssä. Tätä ensimmäistä lahjoitusta seurasi kaksi

vuotta myöhemmin toinen, kun hattumaakari Fagerlundin talo Cygnaeuksen-

katu 12:sta siirtyi museon haltuun. Molemmat rakennukset purettiin Jyväsky-

län ruutukaava-alueelle nousevien uusien kerrostalojen tieltä. Rakennuksille

etsittiin uutta paikkaa, ja neuvottelut kaupungin kanssa johtivat käsityöläisko-

tien pystyttämiseen ruutukaava-alueen ulkopuolelle Ruusupuistoon.


14 15

Ruusupuisto oli kaupunkilaisten tuntema historiallinen kävelypuisto Seminaa-

rinmäen kampuksen tuntumassa, jota oli suunniteltu myös tieteellisen kirjas-

ton sijaintipaikaksi. Käsityöläiskotien sijoituksen myötä samalla ratkesi myös

kysymys uuden museorakennuksen paikasta. Museo nousisi Ruusupuistoon

käsityöläiskotien naapuriin. Käsityöläiskotien avajaisissa vuonna 1956 juh-

listettiin samalla Museoyhdistyksen 25-vuotista taivalta. Uuden museoraken-

nuksen toteutuminen oli nyt entistä lähempänä.15

Museotalon rakennushanke etenee

Mahdollisuuksia uuden museotalon rakennushankkeen edistämiseksi oli kar-

toitettu jo 1950-luvun alkuvuosista lähtien. Otti kuitenkin aikaa ennen kuin

tarvittavat palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Pienen yhdistyksen unelma

uudesta museotalosta vaati toteutuakseen hyviä suhteita, onnea ja runsaasti

neuvottelutaitoa. Museoyhdistyksen aktiivit Veikko Sariola ja Eero Fredrik-

son tunsivat Alvar Aallon jo kouluajoilta Jyväskylän Lyseosta. Yhteydenotot

maailmanmaineeseen nousseeseen arkkitehtiin saivat myönteisen vastaanoton.

Aalto suostui mielellään avustamaan suunnittelutyöllään entisen kotikaupun-

kinsa museohanketta.16 Onnistunut suhdetoiminta ja näkemyksellinen tarmok-

kuus saivat hankkeen liikkeelle. Jyväskylän museoentusiastien unelma omasta

museotalosta oli saamassa ennenäkemättömän modernin muodon.

Aikaa kului vuoden 1956 tammikuuhun saakka ennen kuin puheenjohtaja

Toivo Ojala saattoi ilmoittaa Museoyhdistyksen johtokunnalle, että Kauppaka-

tu 15 kiinteistölle oli löytynyt ostaja. Puheenjohtaja kertoi myös Alvar Aallon

kanssa käydyistä keskusteluista, joissa oli varmistunut, että jyväskyläläisläh-

töinen arkkitehtisuuruus olisi suostuvainen piirtämään uuden museotalon ja

lahjoittamaan pääpiirustukset yhdistykselle. Vilkkaan keskustelun jälkeen yh-

distys päätti valtuuttaa työvaliokunnan jatkamaan neuvotteluja ostajan kanssa

ja keskustelemaan edelleen Alvar Aallon kanssa rakennuspiirustuksista. Ra-

kennushanketta vetivät museon puolelta Eero Fredrikson, Veikko Hyytiäinen,

Toivo Ojala, apulaiskaupunginjohtaja Veikko Tolamo ja Sirkka Valjakka.17

Helmikuussa 1956 puheenjohtaja Ojala kertoi, että sopimus Aallon kanssa

oli saatu solmituksi. Kokous päätti pyytää tarjotut pääpiirustukset ja ilmoittaa

samalla, että yhdistyksen rakentamiseen käytettävät varat oli sidottu tiettyyn

summaan, jota rakennuskustannukset eivät voisi ylittää.18 Kevään aikana pii-

rustuksia jo odoteltiin Jyväskylään, mutta saatiin kuulla Aallon olevan ulko-

mailla. Piirustusten puuttuessa myös kiinteistön myyntineuvottelut seisoivat.

Asiaan vaikutti myös epävakainen taloustilanne.19

Museoyhdistys laati keväällä 1956 suppean huonetilaohjelman uutta museo-

rakennusta varten. Siinä rakennuksen pinta-alaksi määriteltiin 2000 m² ja tila-

vuudeksi 6000 m³. Rakennuksen korkeudeksi hahmoteltiin kolmesta neljään

kerrosta siten, että jokaisen kerroksen pinta-ala olisi noin 500 m². Suunnitel-

massa todettiin, että ulkomaiset museot olivat toki suurempia mutta samalla

huomautettiin, että edustava ja tarkoitustaan palveleva rakennus oli mahdol-

lista toteuttaa myös pienemmässä koossa.20

Syksyn tultua neuvottelut jälleen etenivät Aallon luvattua toimittaa piirustuk-

set marraskuuhun mennessä.21 Kesti kuitenkin vuoden 1957 lokakuulle saakka,

ennen kuin museorakennuksen luonnospiirustukset esiteltiin yhdistyksen ko-

kouksessa. Yhdistys päätti hyväksyä piirustukset ja pyytää arkkitehdilta myös

työtapaselostukset kustannusarvion laatimista varten.22 Vuonna 1958 yhdistys

kutsuttiin koolle, ja käytiin vielä kerran läpi rakennushankkeen perusteet. Mu-

seorakennuksen suunnittelu oli kestänyt jo 25 vuotta, oli siis korkea aika ryhtyä

toimeen. Silloisen museon näyttelytilat eivät enää vastanneet ajan vaatimuk-

Päiväämättömässä luonnokses-sa Keski-Suomen museon hah-mo nousee kuin laiva sumusta. Järven puoleisen julkisivun ja taidehallin ikkunanauhat ovat jo tunnistettavissa. Alvar Aal-to –museo.


16 17

sia. Kokoelmat oli varastoitu puutteellisiin tiloihin, joissa ne olivat koko ajan

vaaroille alttiina. Yhdistyksen omistama kiinteistö rappeutui ja olisi vaatinut

suuria korjauksia. Loppupäätelmänä tilanteesta oli päätös myydä kiinteistö ja

ryhtyä saaduilla varoilla uuden museotalon rakentamiseen.

Alkuvuodesta 1958 oli edetty jo rakennuslupavaiheeseen. Yhdistyksen ko-

kouksessa käsiteltiin rakennusliikkeenjohtaja A. Arjatsalon Aallon luonnospii-

rustusten pohjalta tekemää kustannusarviota ja rakennustyöselitystä uudesta

museorakennuksesta. Rakennuksen tilavuudeksi oli tuolloin arvioitu 8000 m³

ja hinnaksi yhteensä 56 miljoonaa markkaa. Kustannusarviossa keskustelua

herätti erityisesti kuparikaton hinta, jota pidettiin korkeana.23 Seuraavaksi Oja-

la, Fredrikson ja Tolamo matkustivat Helsinkiin neuvottelemaan arkkitehdin

kanssa. Tuloksena saatiin työtapaselitys ja lupaus tarkemmista piirustuksista

viikon kuluessa. V. Tolamon mukaan Aalto oli ollut suostuvainen joihinkin

muutoksiin katon kaltevuuden, kattoikkunarakennelmien, rakennuksen jänne-

välien ja parvekkeen suhteen. Uusien piirustusten ja työselityksen perusteella

yhdistyksen johtokunta päätti pyytää urakkatarjoukset neljältä rakennusliik-

keeltä. Valitut liikkeet olivat A. Arjatsalo & Kumpp., B. Lindberg Oy, Kerros-

työ Oy ja Kivirakentajat Oy.24

Museotalon rahoittaminen perustui erityiselle järjestelylle, jossa ostaja mak-

saisi yhdistyksen omistaman kiinteistön kauppahinnan rakentamalla valmiin

museorakennuksen.25 Pyydetyt urakkatarjoukset olivat saapuneet keväällä

1958. Tarjouksista arvioitiin rakennustoimisto Oy B. Lindbergin jättämä tar-

jous 40 000 000 mk voittajaksi. Se olikin yli 20 miljoonaa markkaa toiseksi

tullutta ehdotusta edullisempi. Paikalla olleen Alvar Aallon arkkitehtitoimis-

toa edustaneen arkkitehti Jaakko Kontion ehdotuksesta urakkasopimuksen

solmimista lykättiin, kunnes saataisiin laajempi työselitys Aallon toimistos-

ta. Yhdistys päätti luovuttaa Kauppakatu 15 kiinteistön B. Lindberg Oy:lle ja

Keski-Suomen museon raken-nus etsi muotoaan vielä vuonna 1959. Luonnoksessa rakennus sai rinnalleen purjeveneen ja vedenpinnan heijastuksia, jot-ka tuntuvat ennakoivan vuoden 1959 rakennuslupapiirustusten polveilevia ikkunamuotoja. Al-var Aalto –museo.

Keski-Suomen museon päivää-mätön luonnos oletettavasti en-nen vuotta 1958. Luonnoksessa museon järvenpuoleinen julkisi-vu oli pelkistetty ikkunanauhan halkaisema rakennusmassa, jota hallitsi parvekkeen katos. Museon pohjakaava läheni jo toteutunutta L-muotoa, mutta lounaisjulkisivu oli toteutunutta monimuotoisempi ja näyttelyti-lat samoin sokkeloisemmat. Al-var Aalto -museo.


18 19

solmia saman liikkeen kanssa urakkasopimuksen uuden museotalon rakenta-

misesta. Ruusupuiston tontin paaluttamista alettiin valmistella hetimiten. Ura-

koitsijan valintaan saattoi vaikuttaa myös se, että Lindbergin rakennustoimisto

oli ennestään tuttu rakennushankkeen vetäjälle Eero Fredriksonille lakkiteh-

taan laajennushankkeesta. Museotalon rakennushanketta vetivät työnjohtaja

V. Ahonen ja rakennusmestari Manninen. Rakennussuunnitelmia käytiin esit-

telemässä myös opetusministeri Kustaa Vilkunalle. Toiveissa oli 10 miljoonan

markan avustus uuden museotalon rakennuskustannuksiin.26

Taloudelliset vaikeudet jarruttivat rakentamisen alkuunpääsyä vielä vuoden

1959 alkupuolella. Piirustuksiin päädyttiin jälleen pyytämään muutoksia, joi-

den seurauksena rakennuksen tilat selkeytyivät ja rakennuksen tilavuus jon-

kin verran pienentyi. Toiveista huolimatta urakoitsija ei kuitenkaan suostunut

tinkimään rakennuksen hinnasta, vaikka rakennus pieneni.27 Näille uusille

piirustuksille haettiin uusi rakennuslupa syyskuussa 1959. Muutokset eivät

kuitenkaan päättyneet tähän, vaan rakennuksen suunnittelu jatkui ja julkisi-

vut ja aukotukset hioutuivat koko rakennusprosessin ajan. Syksyn 1959 jäl-

keen tehdyille muutoksille ei enää haettu rakennuslupaa. Työpiirustukset, joi-

den mukaan rakennus toteutettiin, on päivätty ajanjaksolla syyskuusta 1959

kevääseen 1961.

Lopullinen kauppakirja allekirjoitettiin 21.8.1959 ja työt Ruusupuistossa

aloitettiin syyskuun ensimmäisenä päivänä. Rakennuslupa uusien piirustus-

ten mukaan myönnettiin syyskuun toisena päivänä. Rakennustöiden kulues-

sa saatiin tieto, että Opetusministeriö oli myöntänyt huomattavan avustuksen

museon sisustustöihin.28 Kokonaisuudessaan rakennuskustannukset kohosivat

75 miljoonaan silloiseen markkaan. Alvar Aallon arkkitehtitoimistoa edus-

ti työmaalla arkkitehti Matti Itkonen. Hän valvoi myös sisustustöitä, joista

vastasivat Artekin sisustusarkkitehdit Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Park-

ko. Kalustuksen lisäksi sisustusarkkitehdit suunnittelivat näyttelyrakenteet ja

vitriinit.29 Sisutusarkkitehtien näkemys tuntui myös uusien perusnäyttelyiden

modernistisen niukassa esillepanossa.

Elokuussa 1960 rakennustyöt alkoivat olla pääosin valmiit sisäpuolisia töi-

tä lukuunottamatta. Museoyhdistyksen puheenjohtajan mukaan urakoitsija

oli hoitanut rakennustyöt ilman erimielisyyksiä. Pöytäkirjaan kirjattiin myös,

että Alvar Aallon arkkitehtitoimisto oli ilmaissut tyytyväisyytensä suoritettuun Kesäkuussa 1960 päivätyssä asemapiirustuksessa museon tontin yleisjärjestely on hahmo-teltu suurin piirtein siten, kuin se toteutui. Pääovelle johtaa puistokuja sekä nykyisen Kes-kussairaalantien suunnasta että yläparkkipaikalta. Alarinteen puolelta puistokuja erkanee ny-kyisestä Alvar Aallon kadusta. Museorakennuksen lounaispuo-lella näyttäisi olevan portaita pitkin järjestetty kulku ylätasan-teelle. Sen sijaan paikalle, jossa nykyään nousevat portaat puis-ton halki yläpihalle, ei ole piir-retty kulkureittiä. Alvar Aalto -museo.

Keski-Suomen museon raken-nustyömaa kuvattuna järven puolelta vuonna 1960. Kuvas-sa näkyy museon julkisivun tii-limuuraus ja parvekekaiteen betonivalu. Tontilla kasvavaa puustoa pyrittiin säilyttämään. Seppo Turpeinen.


20 21

työhön. Yhdistyksen puolesta rakennustöitä tarkastanut insinööri Viljanen il-

moitti, että kaikki työt oli suoritettu ohjeiden mukaan ja loppuvaiheessa jopa

odotettua nopeammin. Insinöörin mukaan betonityöt oli tehty hyvin, ja katon

lämpöeristykset oli toteutettu paremmin kuin mitä alkujaan oli ollut tarkoitus.

Hänen mukaansa arkkitehtitoimisto ei ollut tehnyt suunnitelmiin suuria muu-

toksia.30 Verrattaessa toteutunutta rakennusta vuoden 1959 rakennuslupapiirus-

tuksiin ei väite tunnu aivan totuudenmukaiselta. Ilmeisesti muutokset oli kui-

tenkin tehty yhteisymmärryksessä ja koettiin, että ne olivat vieneet rakennusta

parempaan suuntaan, kuten huomautus katon lämpöeristyksen parantamisesta

antaa ymmärtää. Joka tapauksessa muutokset päätettiin hyväksyä sellaisenaan.

Tässä vaiheessa rakennuksesta puuttuivat vielä kattoikkunat ja sisäpuoliset

väliseinät kokonaan. Samoin maastotyöt tontilla olivat kesken. Siitä huolimat-

ta rakennus luovutettiin yhdistykselle ja siellä järjestettiin lopputarkastus jo

26.8.1960. Samalla kuitenkin sovittiin myöhemmin pidettävästä jälkitarkastuk-

sesta, joka järjestettiin 8.9.1960. Tuolloin puheenjohtaja Ojala kiitti rakentajan

edustajaa V. Ahosta, rakennusmestari Mannista ja aliurakoitsijoita erinomai-

sesti sujuneesta työstä. Sisustustyöt ja väliseinät jäivät vielä odottamaan arkki-

tehdin lopullisia piirustuksia. Piirustusten saavuttua lokakuussa lankesi myös

maksettavaksi kahden miljoonan markan lasku Aallon arkkitehtitoimistolle.

Lasku neuvoteltiin maksettavaksi kahdessa erässä, ja sitä varten haettiin pank-

kilainaa, jonka yhdistyksen johtokunnan jäsenet Fredrikson ja Värre takasivat

henkilökohtaisesti. Laina saatiin maksettua takaisin vuoteen 1967 mennessä.

Museorakennuksen valmistuttua yhdistyksen taloudelliset huolet saivat helpo-

tusta, sillä vuodesta 1961 lähtien kaupunki huolehti vuotuisella avustuksellaan

yhdistyksen toimintamenoista ja museorakennuksen hoitokustannuksista.31

Jo kevättalvella 1961 todettiin, että museorakennukseen asennettu lattialäm-

mitysjärjestelmä ei toiminut odotetulla tavalla. Rakennuksen lämpötilaa ei yh-

den lämmityskattilan avulla saatu nousemaan tyydyttäväksi. Jo samana kesänä

tehtiin päätös toisen – tällä kertaa öljylämmitteisen – lämmityskattilan asenta-

misesta. Työn toteuttajaksi hyväksyttiin annetun tarjouksen perusteella Huber

Oy. Muut tarvittavat työt päätettiin teettää rakennustoimisto B. Lindbergillä

ja Are Oy:llä. Museoyhdistys vetosi kirjeellä kaikkiin Keski-Suomen kuntiin,

jotta ne osallistuisivat uuden museorakennuksen lämmityskustannuksiin esi-

merkiksi lähettämällä halkoja. Kunnista tosin vain Korpilahti, Muurame ja Ää-

nekoski lupasivat apuaan.32 On epäselvää, asennettiinko museotaloon jo tässä

vaiheessa myös lämpöpattereita. Lattialämmitys oli käytössä peruskorjauk-

seen saakka, jolloin se korvattiin kaukolämmöllä ja keskuslämmityspattereilla.

Museorakennuksen takuuaika päättyi 8.9.1961. Takuuajan päättymispäivän

kokouksessa insinööri H. Viljanen esitti rakennuksesta seuraavia korjattavia

kohtia.

1. Luentosalin ulkokatossa olevan vuodon aiheuttaja on tutkittava, korjat-

tava ja sen kuntoa on tarkattava jatkuvasti.

2. Kansatieteellisen hallin (2 krs) katossa olevaa vuotoa on jatkuvasti tar-

kattava ja koetettava selvittää syy sen ilmenemiseen. Samoin taidehallin

pyöröikkunoissa ilmenevät vuodon aiheuttamat jäljet on korjattava.

3. Ikkunalistojen murtuneet kittaukset on paikattava ja maalaus uusittava

kuluneista kohdista.

Keski-Suomen museon raken-nus ”Akateemikko Alvar Aallon erikoistyö” vasta valmistuneena vuonna 1961. J.M. Eriksson.


22 23

4. Luentosalin lattian irronnut korkkimatto on kiinnitettävä, portaiden ir-

ronneet laatat samoin sekä hallin irronneet laatat kiinnitettävä.

5. Ikkunat tiivistettävä luentosalissa, alimmaisessa hallissa, kahvilassa ja

taidehallissa.

6. Jätelaatikko hankittava sekä matonpiiskausteline.

7. Ulkovalot parvekkeelle sikäli kuin ne kuuluvat urakkaan.

Johtaja Ahonen lupautui teettämään mainitut korvaukset välittömästi. Raken-

nuksen vuositarkastuksessa todettiin korjaukset suoritetuiksi. Lisäksi päätettiin

vielä teettää vaadittu palo-ovi kattilahuoneen ja polttoainevaraston välille.33

Rakennuksen vastaanotto ja juhlalliset avajaiset

Rakennustöiden valmistuttua alettiin suunnitella museon avaamista yleisölle.

Sisustaminen ja perusnäyttelyiden rakentaminen kestivät talvikauden 1960–61.

Vihkiäisjuhla vietettiin 27.5.1961. Vihkiäisten jälkitunnelmissa Keskisuoma-

lainen lainasi museorakennuksen arkkitehtia Alvar Aaltoa: ”Jyväskylän rin-

ne on melkein kuin Fiesolen viinitarha ja maakunnassa t ä y t y y olla rahaa.

Tehkäämme rakennus, se on maallisista ainoa ikuinen. Niin tulisi se, joka en-

siksi tehdään, kauimmin säilymään.” Lainaus yhdisti näyn museon yhteydestä

toisaalta antiikin kulttuuriperintöön ja toisaalta keskisuomalaiseen luontoon.

Myös taloudellisten uhrausten välttämättömyys todettiin, vain niiden kautta oli

mahdollista luoda monumentti, joka jäisi elämään vielä pystyttäjiensä jälkeen.34

Kutsuvieraita oli yli 400 henkilöä. Aamulla Keski-Suomen Museoyhdistyk-

sen johtokunta otti vastaan onnitteluja museonjohtajan huoneessa. Tämän jäl-

keen konsuli Eero Fredrikson tarjosi lounaan kutsuvieraille, joita oli saapunut

useilta paikkakunnilta. Vihkiäistilaisuuden jälkeen vieraat tutustuivat museoon

ja nauttivat kahvia Kahvila Ruusupuistossa. Illalla oli vuorossa kaupungin tar-

joama illallinen. Kutsuvieraiden joukossa olivat muun muassa akateemikko

Alvar Aalto, arkkitehti Elissa Aalto, maaherra Eino Palovesi ja akateemikko

Kustaa Vilkuna. Avajaisten aluksi Jyväskylän orkesterin jousisto esitti Sibe-

liuksen Andante festivon. Avajaisyleisö vietti hiljaisen hetken edesmenneen

Toivo Ojalan muistoksi, minkä jälkeen luettiin ääneen Ojalan valmistelema

tervehdyspuhe. Juhlat päättyivät jousiston säestyksellä yhteisesti laulettuun

Maamme-lauluun.

Ojalan valmistelemassa puheessa muisteltiin Museoyhdistyksen historian

ratkaisevaa hetkeä, kun Jyväskylän lakkautettu suojeluskunta päätti lahjoit-

taa omaisuutensa yhdistykselle. Jo päätetty lahjoitus oli ollut vaarassa joutua

peruutettavien listalle, mutta Kustaa Vilkunan tarmokkaan toiminnan ansi-

osta lahjoitus toteutui ja mahdollisti museotalon toteuttamisen. Ojala korosti

myös arkkitehti Alvar Aallon tuen ja neuvojen merkitystä museohankkeelle.

Museon muistomerkkiluonnetta painottaen hän totesi Museoyhdistyksen luo-

vuttavan museotalon kokoelmineen menneitten sukupolvien muistomerkiksi

ja velvoitukseksi tuleville sukupolville, joiden tehtäväksi jäi rakentaa uutta jo

edesmenneiden työn luomalle perustalle.35 Painokkuutta Ojalan sanoille toi

se, että vain viikkoa ennen avajaisia menehtynyt Ojala oli juuri itse siirtynyt

edesmenneiden museonystävien joukkoon.

Akateemikko Kustaa Vilkuna piti juhlaesitelmän, jossa hän pohti Keski-Suo-

men maakunnan vähitellen tapahtunutta muodostumista idän ja lännen, poh-

joisen ja etelän rajavyöhykkeellä. Tällaisessa tapauksessa alueen omaperäisiä

Museon vihkiäisjuhlassa 27.5.1961 eturivissä istuivat va-semmalta lukien akateemikko Alvar Aalto, konsuli Eero Fred-rikson, arkkitehti Elissa Aalto, maaherra Eino palovesi, aka-teemikko Kustaa Vilkuna, pro-fessori Aarni Penttilä, rouva Vieno Tuominen, maaherra Jor-ma Tuominen, johtaja Birger Lindberg ja varatuomari Veikko Hyytiäinen. Toisessa rivissä oi-kealla istuvat Artekin sisustus-arkkitehdit Marja-Liisa Parkko ja Maija Heikinheimo. Kuvassa taustalla näkyvän Lègerin kuva-kudoksen oli näyttelyyn lainan-nut Maire Gullichsen. Kuvasta näkyy, miten taidehallin yläsi-vuikkunat oli peitetty kevyillä verhoilla. Ikkunoiden alle ei ole vielä asennettu keskuslämmitys-pattereita. Kauko Kippo.


24 25

piirteitä saattoi olla vaikea löytää. Esimerkiksi keskisuomalaisesta ominaislaa-

dusta Vilkuna nosti keskisuomalaisen järviveneen siroine muotoineen, osansa

saivat myös kirkkovakat ja ryijyt, jotka olivatkin uuden perusnäyttelyn helmiä.

Keski-Suomen museon äidiksi Vilkuna asetti Keski-Suomen ylioppilaskerhon

ja isäksi Keski-Suomen maakuntaliiton. Museon synty oli osa samaa prosessia,

joka oli tuonut maakuntaan korkeakoulun vuonna 1934 ja oman hallintoalueen

– Keski-Suomen läänin – vuonna 1960. Maakunta ei kuitenkaan ollut vielä val-

mis, Vilkuna muistutti. Oli vaalittava sekä luovuutta että kulttuuriperinnettä,

ja tähän tarkoitukseen tarvittiin lisää tekijöitä myös kulttuurityöhön. Erityises-

ti Vilkuna nosti esiin maakunta-arkeologin viran tarpeen uudessa museossa.36

Sanoilla ”selkeä, valoisa ja havainnollinen” kuvailtiin uutta museota näyttelyi-

neen sanomalehti Keskisuomalaisen artikkelissa. Tosin modernin rakennuksen

soveltuvuus museoksi herätti myös kysymyksiä: ”Voidaan olla eri mieltä siitä,

sopiiko tämä moderni rakennus museon kodiksi, mutta Alvar Aallon luomus

on mitoiltaan ja linjoiltaan hyvin selvä ja puhdaspiirteinen ja juuri siksi klas-

sillisen tuntuinen.” Museon uudesta perusnäyttelystä todettiin, että sen muka-

na museo oli vapautunut turhasta painolastistaan. Esillä olivat vain tarkkaan

valikoidut ja tyypillisimmät esineet, jotka oli aseteltu esille esteettiset seikat

huomioon ottaen. Myös kronologisesta esitystavasta oli joissain kohdin luo-

vuttu, ja näyttely pyrki haastamaan katsojansa uteliaisuuden. Jonkinlaisesta

hiipivästä vierauden tunnusta uuden rakennuksen edessä kertoo ehkä se, että

Artekin sisustusarkkitehtien pelkistetystä näyttelyarkkitehtuurista etsittiin tut-

tuja luontoviitteitä: ”metsiä markkeeraavat lattiasta kattoon ulottuvat pylväät

ja vettä vitriinien lasipinnat”, kirjoittaja tunnelmoi mahdollisesti lainaten mu-

seonjohtaja Valjakan kirjoittaman esitteen tekstiä.37

Museon ylimmän kerroksen taidehallissa oli esillä ”kerrassaan uljas” moder-

nin kuvataiteen näyttely. Esillä oli maalauksia ja grafiikkaa muun muassa Lè-

geriltä, Vasarelyltä, Kandinskyltä ja Le Corbusieriltä. Teoksia näyttelyyn olivat

lainanneet Alvar Aalto, Ateneumin taidekokoelmat, Kai ja Li Englund, Maire

Gullichsen ja Jalo Sihtola. Asettamalla esille modernismin mestareiden teoksia,

oli epäilemättä tarkoitus esitellä uuden taidenäyttelytilan mahdollisuuksia kan-

sainvälisen tason taidenäyttelytoimintaan. Näyttelyarvostelussa arvioitiin, että

juuri abstrakti taide soveltui parhaiten Alvar Aallon arkkitehtuuriin. Näyttely

toi ikään kuin tervehdyksen etelän mailta ja suuresta maailmasta. Vaikka mo-

nien keskisuomalaisten arveltiinkin kaivanneen kotoisampaa avausnäyttelyä.38

Museo avataan yleisölle

Museoyhdistys kokoontui ensimmäiseen vuosikokoukseensa täysin valmiis-

sa museotalossa 28.2.1962. Kokouksessa paljastettiin yhdistyksen pitkäaikai-

sen puheenjohtajan Toivo Ojalan muotokuva, jonka oli maalannut taiteilija

Pekka Partanen. Yhdistyksen johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin

Eero Fredrikson. Museonhoitaja Sirkka Valjakka nimettiin uudeksi museon-

johtajaksi.39 Ennen avajaisia tehtiin päätökset aukioloajoista ja pääsymaksuis-

ta. Aukioloaika olisi klo 12–15 joka päivä paitsi maanantaisin, jolloin museo

olisi suljettu. Museon kahvilan nimeksi valittiin Kahvila Ruusupuisto. Nimi

Keski-Suomen museo vanhal-le pääsisäänkäynnille johta-va puistokuja kuvattuna vuonna 1963. Puistokäytävä haarautui Mattilantiestä, joka on nykyinen Keskussairaalantie. Haaraka-dun sillan valmistuessa vuon-na 1969 luonteva yhteys puis-tokäytävän kautta museolle katkesi. Leo Hakala.


26 27

oli saanut kannatusta myös Ruth Oy:ssä, joka oli ottava kahvilan hoitoonsa.

Kesällä 1962 päätettiin museo pitää avoinna lisäksi iltaisin klo 18–20. Laajen-

netuista aukioloajoista huolimatta kahvilan pitäminen ei osoittautunut kannat-

tavaksi, vaan Ruth Oy irtisanoutui vuokrasuhteesta 1.9.1962 alkaen. Ilmeisesti

kahvilanpito jatkui vielä ainakin kesäaikaan. Sillä vasta keväällä 1965 Ruth

Oy irtisanoi vuokrasopimuksensa lopullisesti ja myi jääkaapit ja sähköhellan

Museoyhdistykselle. Koska uutta kahvilanpitäjää ei löytynyt, otti yhdistys

Kansatieteellisen osaston pe-rusnäyttelyä vanhan museora-kennuksen toisessa kerroksessa kuvattuna Keski-Suomen muse-on vihkiäispäivänä 27.5.1961. Näyttelyrakenteet ja esinei-den esillepano toteutettiin Ar-tekin sisustusarkkitehtien suun-nitelman mukaan. Sisustukseen kuuluivat kuvassa näkyvät sei-näkkeet ja vitriinit. Kuvassa näyttelysalin, sivuikkunat, kat-toikkunat ja päätyikkunat ovat vielä näkyvillä. Kun seuraa-vaa perusnäyttelyä rakennettiin 1990-luvun alussa, ikkunat pei-tettiin. Kauko Kippo.

kahvilan hoidettavakseen. Vuoden 1967 alussa kahvila päätettiin sulkea lo-

pullisesti kannattamattomana.40 Kahvila kuitenkin säilyi aktiivisessa tapahtu-

makäytössä erityisesti Jyväskylän kesän aikaan, jolloin se palveli kansainvä-

listä kulttuuriyleisöä.

Uudet kansatieteelliset ja kulttuurihistorialliset perusnäyttelyt avattiin yleisöl-

le. Vaihtuvien näyttelyiden tilat otettiin heti vilkkaaseen käyttöön. Yläkerran

taidehalli antoi ennennäkemättömät puitteet kuvataiteen esittämiselle. Muse-

on luentosalissa pidettiin esitelmätilaisuuksia, ja tiloja vuokrattiin konserttien

Keski-Suomen museon kahvila kuvattuna todennäköisesti vuo-sien 1961 ja 1965 välillä, jol-loin Ruth Oy ylläpiti kahvilaa. Kahvilan takaosassa oli ver-hoilla erotettava kabinetti. Ku-vassa näkyy Artekin valaisimien alkuperäinen ripustus tummil-la johdoilla ja litteillä huomaa-mattomilla johtosuojuksilla.

Keski-Suomen museon raken-nus ja käsityöläiskodit talvella 1972. Alvar Aalto -museon ra-kennus ei ole vielä valmistunut. Käsityöläiskodit ovat kuvas-sa vielä Alvar Aallon kadun oi-kealla puolella, josta ne siirret-tiin museon laajennuksen tieltä kadun vasemmalle puolen. Rit-va Saarinen.


28 29

ja muiden tapahtumien pitopaikaksi. Yhteistyö koulujen kanssa lisääntyi ja

maakunnallinen museotyö aktivoitui. Kokoelmien säilytystilat eivät tosin edel-

leenkään olleet riittävät. Tähän vaikutti osaltaan se, että Jyväskylän kasvatus-

opillinen korkeakoulu deponoi kansatieteelliset kokoelmansa Keski-Suomen

museoon uuden rakennuksen valmistuttua. Jo vuonna 1964 alkoikin jälleen

keskustelu museon kokoelmien säilytystilan puutteesta.41

Uuden museorakennuksen näyttelytilat olivat avaria, valoisia ja vaaleita. Tai-

dehallia valaisee pyöreiden kattoikkunoiden lisäksi pitkä rivi seinän yläosassa

katon lappeen alta avautuvia yläsivuikkunoita. Toisen kerroksen näyttelytilois-

sa järven puoleisessa päätyseinässä avautuvat suuret ikkunat, samoin Aalto-

museon puoleisen seinän yläosassa on pitkä ikkunarivi. Näitä valonlähteitä

täydentävät vielä pyöreät kattoikkunat. Saleissa toteutuu Aallon arkkitehtuuril-

le tyypillinen monesta suunnasta tuleva ja seinäpinnoista heijastuva hajavalo.

Näyttelysalien seinät ovat enimmäkseen slammattu karhealla rappauksella ja

maalattu valkeiksi. Taidehallin seinät oli peitetty tojax-levyllä, joka oli vielä

pinnoitettu kovitetulla juuttikankaalla ja maalattu valkoiseksi.

Uudet perusnäyttelyt syntyivät Artekin sisustusarkkitehtien – erityisesti Maija

Heikinheimon – ja museonjohtaja Sirkka Valjakan yhteistyönä. Kangaspääl-

lysteiset sermit kiinnitettiin kattoon ja lattiaan hoikkien metallisten putkijalko-

jen avulla. Lasivitriinit olivat samoin niukkapiirteisiä. Kirjoittamassaan esite-

tekstissä museonjohtaja rinnasti sermien pystypuut keskisuomalaisiin metsiin

ja vitriinien lasit hohteleviin järven pintoihin. Vertaus tuntui kurovan umpeen

perinteisen kansallisromantiikkaan nojaavan museonäkemyksen ja uuden mu-

seonäyttelyn modernistisen estetiikan välistä kuilua. Valjakan mukaansa salit

oli suunniteltu erityisesti sellaista esillepanoa varten, jossa ”suuret seinäpin-

nat korostaisivat esineiden yksilöllistä kauneutta”.

Näyttelyrakenteet olivat kevyitä sermejä ja hyllyjä, jotka jättivät saliin ava-

ruuden tuntua. Näyttelyt edustivat aikakaudelle tyypillistä modernistista näyt-

telyestetiikkaa, jossa yksittäisiä esineitä aseteltiin väljästi neutraalia taustaa

vasten. Esinekeskeinen lähestymistapa pani vähemmän painoa museoesinei-

den konteksteille. Samoin valokuvia ja selittäviä tekstejä oli suhteellisen niu-

kasti. Taideteosten ja herkkien museoesineiden kannalta suoran päivänvalon

suuri määrä saattoi olla myös ongelmallista. Osaan näyttelytilojen ikkunoista

ripustettiin vaaleat pellavaverhot pehmentämään valoa.42

KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSHANKE

Laajennushanke alkaa hahmottua

1960-luvun edetessä museotalon ympäristössä alkoi tapahtua muutoksia. Yh-

distyksen johtokunnassa herätti huolta suunnitelma rakentaa silta Keskussairaa-

lantieltä Vapaudenkadulle aivan museotalon viereen osin vanhan Ruusupuiston

päälle. Johtokunnan jäsenet olivat käyneet neuvotteluja viranomaisten kanssa.

Samoin ne johtokunnan jäsenet, jotka kuuluivat kaupunginvaltuustoon, olivat

useita kertoja esittäneet vastalauseensa ”Ruusupuiston turmelemisesta”. Kes-

kussairaalantien linjausta yritettiin saada siirrettyä kauemmaksi museoraken-

nuksesta.43

Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimistoon oli oltu yhteydessä. Autoistumisen

alkuun panema kehitys ei kuitenkaan ollut pysäytettävissä. Polvisen toimiston

laatimaan liikennesuunnitelmaan kuulunut Haarakadun silta valmistui vuonna

1969 haukaten maapenkoillaan suuren palan Ruusupuistosta ja katkaisten mu-

seon pääovelle johtavan puistokujan sen alkupäästä. Museon pääsisäänkäyn-

ti jäi nyt hankalaan asemaan, jossa sitä täytyi lähestyä joko yläparkkipaikan

30.9.1975 päivätyssä julkisivu-piirustuksessa Keski-Suomen museon laajennusosa nousee kolmikerroksisena rakennus-massana, joka peittää vanhan museorakennuksen järvenpuo-leisen julkisivun lähes koko-naan. Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välinen yhdyskäytävä on piirretty yksin-kertaiseksi lasiseinäiseksi tasa-kattoiseksi rakennusosaksi. Al-var Aalto museo.


30 31

läpi ja suhteellisen jyrkästi viettävää ja talvella liukasta puistokujaa pitkin tai

rinnettä jyrkästi nousevaa portaikkoa, joka ”oli raskaskulkuinen terveellekin

ihmiselle”, kuten museonjohtaja Rinta-Tassi huomautti.

1960-luvun lopulla suunnitelmat Alvar Aalto -museon perustamisesta ja si-

joittamisesta museorakennuksen naapuriin etenivät. Museoyhdistyksessä herä-

si huoli museorakennuksen mahdollisen laajennuksen tulevaisuudesta. Olihan

Keski-Suomen museon laajennusta Aallon toimiston alustavien suunnitelmien

mukaan kaavailtu samoille alueille, joille nyt suunniteltiin kuvataiteeseen ja

arkkitehtuuriin keskittyvää museota.44 Jyväskylän yliopiston kampuksen laa-

jentamiseksi järjestetty kansainvälinen arkkitehtikilpailu kosketti myös museon

aluetta. Suunnittelun eräässä vaiheessa kilpailun voittaja arkkitehti Arto Sipi-

nen harkitsi Mattilanniemen kampuksen keskusakselin tuomista pitkiä portaita

pitkin museontalon vieressä virtaavan lempipuron uomaa pitkin.45

Museorakennuksen laajennussuunnitelmista ja vallitsevasta tilanahtaudesta

keskusteltiin uudelleen alkuvuodesta 1971. Samalla päätettiin laatia laajennus-

suunnitelma ja esittää se kaupunginhallitukselle. Syksyllä laajennussuunnitel-

ma jätettiinkin kaupunginjohtaja Veli Järviselle, mutta asia ei edennyt aivan

suoraviivaisesti. Alvar Aalto –museon rakennussuunnitelmat ja Keski-Suomen

museon laajennussuunnitelmat kietoutuivat tästä eteenpäin yhteen. Kaupun-

ginjohtaja ei ollut valmis ryhtymään jatkotoimenpiteisiin, ennen kuin yhdistys

esittäisi luonnospiirustukset laajennusosasta. Kävi ilmi, että Aallon arkkiteh-

titoimistossa oli laadittu luonnos laajennuksesta. Mutta se olikin liitetty Aal-

to-museon luonnoksiin ja Keski-Suomen museon sijasta lähetetty Alvar Aalto

-museoseuralle, jonka kokouksessa sekä Keski-Suomen museon johtaja että

kaupunginjohtaja olivat saaneet ensimmäistä kertaa tutustua suunnitelmiin.46

Kahden museon alkuvaiheet olivat keskinäisen kilpailun sävyttämiä. Alvar

Aalto -museon puuhamiehen Päivö Oksalan ja Keski-Suomen museon nokka-

miehen Eero Fredriksonin jännittyneet välit eivät alkuvuosina luvanneet hy-

vää uusien naapurusten yhteistyölle. Vasta vanhan polven väistyttyä suhteet

normalisoituivat.47 Keski-Suomen museon laajennuksen valmistumisen myötä

rakennusten väliin muodostettu museoaukio muutti tilanteen, jossa aiemmin

kaksi Alvar Aallon samaan puistoon suunnittelemaa museota ikään kuin kään-

sivät selät toisilleen. Museoiden yhteistyö parani vuosien kuluessa ja 1980-lu-

vulla Keski-Suomen museolle suunnitellun erillisrakennuksen yhteydessä oli

tarkoitus rakentaa lisätiloja myös tilanpuutteesta kärsivälle Aalto-museolle,

joka oli siirtynyt kaupungin omistukseen vuonna 1979.

Tutustuttuaan Keski-Suomen museon laajennuksen luonnoksiin vuonna 1971

Eero Fredrikson oli ollut yhteydessä Alvar Aaltoon ja ilmoittanut, että suun-

Vuonna 1976 julkisuuteen tuo-dut Keski-Suomen museon laa-jennuspiirustukset saivat erityi-sen merkityksen, sillä ne olivat viimeiset suunnitelmat, jotka samana vuonna kuollut Alvar Aalto oli voinut itse nähdä ja hyväksyä. 27.1.1976 päivätyssä suunnitelmassa laajennus levit-täytyi viuhkamaisesti alarinteen puolelle ja toimistosiiven pää-tyyn. Alvar Aalto -museo.

14.12.1984 päivätyssä piirus-tuksessa alarinteen puoleinen rakennusosa on yksinkertaistu-nut ulkoasultaan huomattavasti. Alvar Aalto -museon taakse on piirretty suunnitellun suurnäyt-telytilan pitkä matala siipi. Al-var Aalto -museo.


32 33

nitelma laajentaa rakennusta Jussilan tontille Seminaarinkadun suuntaan ei

vaikuttanut hyvältä. Fredrikson oli pyytänyt Aallolta neuvottelua, mutta jo

sovittu tapaaminen oli myöhemmin peruttu suunnitelmiin tulleen muutoksen

vuoksi. Epävirallisia tietoja asiasta oli saatu arkkitehti Heikki Tarkalta Aallon

toimistosta ja Alvar Aalto -museoseuran sihteeriltä Hannu Kiiskeltä. Tässä

kohti pöytäkirjassa viitattiin juuri arkkitehti Arto Sipisen suunnitelmaan mu-

seorakennusten väliin mahdollisesti tulevasta kadusta. Pöytäkirjaan kirjattiin,

että seuraavassa luonnoksessa laajennus tultaisiin sijoittamaan alarinteeseen

käsityöläiskotirakennusten suuntaan. Jatkossa laajennussuunnitelmat keskit-

tyivätkin alarinteen puolelle.48

Helmikuussa 1972 laajennussuunnitelmat olivat jälleen hieman edenneet.

Museo oli pyynnöstä saanut nähtäväksi Aallon toimistolta uudet piirustukset,

jotka esittivät Alvar Aalto -museon rakennusta, mutta joihin oli piirretty myös

Keski-Suomen museon tuleva laajennus. Hieman myöhemmin saatiin nähtä-

väksi vielä uusi luonnos, jossa laajennuksen ensimmäinen vaihe oli suunni-

teltu alarinteen puolella ja toinen vaihe ylärinteeseen Jussilan talojen tontin

paikkeille.49

Vuonna 1972 Museoyhdistyksen puheenjohtaja selosti yhdistyksen johtokun-

nalle myös Alvar Aalto –museon viimeisimpiä piirustuksia. Aalto-museon ra-

kennuslautakunnan puheenjohtaja tuomari Rutanen oli myös tiedustellut, oli-

siko uuden museon lämmitysjärjestelmä mahdollista yhdistää Keski-Suomen

museon pannuhuoneeseen. Johtokunta päätti suhtautua ehdotukseen kielteises-

ti. Tässä vaiheessa yhdistyksen johtokunta ilmeisesti koki, että Aalto-museon

suunnittelu eteni ilman, että Keski-Suomen museota informoitiin sitä koske-

vista tärkeistä asioista.50 Alkuvaiheessa sekä Aalto-museon rakennuspaikaksi

että Keski-Suomen museon laajennusalueeksi haviteltiin leikkikalutehtailija

Jussilan tonttia ylärinteen puolella Kramsunkadun yläpäässä. Jussilat eivät

kuitenkaan olleet halukkaita luopumaan edullisesti sijaitsevasta tontistaan, ja

niin molempien museoiden edustajat joutuivat suuntaamaan katseensa alarin-

teen suuntaan.51 Alvar Aalto -museo avautui vuonna 1973, ja pian alkoi myös

museot yhdistävän käytävän suunnittelu.

Alkuvuodesta 1975 Museoyhdistyksen johtokunnalle esiteltiin Alvar Aallon

arkkitehtitoimiston laatimat museorakennuksen laajennuspiirustukset.52 Vuo-

den 1976 syksyllä museon laajennuspiirustukset olivat toimikunnan mielestä

siinä vaiheessa, että ne voitiin tuoda julkisuuteen. Myös kaupunginarkkiteh-

ti Erkki Kantonen oli antanut asiasta lausuntonsa. Samalla päätettiin pyytää

kaupungilta avustusta arkkitehtitoimiston laskun maksamiseen. Vuonna 1977

Vuonna 1985 Keski-Suomen museon laajennussuunnitel-ma oli monimuotoinen kolmi-kerroksinen rakennusmassa. 24.2.1985 päivätyssä piirustuk-sessa museoiden välinen yhdys-käytävä oli ratkaistu sillalla. Alvar Aalto -museo.

24.2.1985 päivätyssä suunnitel-massa Keski-Suomen museolle on hahmoteltu kahta laajennus-osaa myös ylärinteen puolel-le ja nykyiselle Jussilan talojen tontille. Alarinteen puoleises-sa laajennusosassa oli tarkoitus ratkaista museon moninaisia ti-latarpeita. Pohjakerrokseen oli sijoitettu aula, näyttelytilaa, lu-entosali, työhuoneita ja varas-totilaa. Alvar Aalto -museo.


34 35

johtokunta tutustui asemakaavaosaston lähettämään Ruusupuistoa naapuri-

tontteineen koskevaan asemakaavasuunnitelmaan. Johtokunta esitti jälleen jo

aiemmin ilmaisemansa huolen siitä haitasta, mitä museon yläpuolella sijait-

sevan parkkipaikan pienentäminen tulisi aiheuttamaan museon liikenteelle.53

Vuosikymmenen lopulla laajennussuunnitelmat ja koko museotoiminnan

rahoituksen järjestäminen asettivat Keski-Suomen museon suurten kysymys-

ten äärelle. Museon johdossa tapahtui myös henkilövaihdoksia. Yhdistysten

omistamat museot olivat kaikkialla Suomessa vähitellen siirtyneet kaupungin

hallintaan. Kehitystä tuki myös uuden museolain valmistelu valtionapujärjes-

telmineen. Pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Fredrikson jätti tehtävänsä, ja hä-

nen tilalleen Museoyhdistyksen johtoon astui vuonna 1978 kaupunginjohtaja

Jaakko Lovén. Pitkän uran museon palveluksessa tehnyt museonjohtaja Sirkka

Valjakka jäi eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen valittiin Osmo Rinta-Tassi.54

Jaakko Lovén aloitti Museoyhdistyksen johtokunnan kokouksessa keskustelun

Keski-Suomen museon tulevaisuudesta. Kaupunginjohtajan mukaan Museoyh-

distyksen johtokunnan tulisi keskustella mahdollisuudesta, että museo siirtyisi

kaupungin hallintaan. Asian ajankohtaisuuteen vaikutti myös Alvar Aalto -mu-

seoseuran vastaavanlainen aie luovuttaa oma museonsa kaupungin hallintaan.

Tämä muutos toteutettiin vuonna 1979. Keski-Suomen museo oli tuossa vai-

heessa ainoa suomalainen maakuntamuseo, joka oli yhdistyksen omistuksessa.

Kokous ei ollut asiasta yksimielinen, ja kaikki eivät pitäneet asiaa toistaiseksi

ajankohtaisena. Pitkään itsenäisenä toimijana jatkaneen Museoyhdistyksen ak-

tiiveille museon kaupungille luovuttamiseen liittynyt vaikutusvallan menetys

oli vaikea pala nieltäväksi.55 Museorakennuksen aikaansaaminen oli ollut yh-

distyksen suurin saavutus. Kasvavan toiminnan kustantaminen ja rakennuk-

sen kunnossapito muodostuivat kuitenkin ylitsepääsemättömiksi haasteiksi.

Pian ryhdyttiin kokoamaan suunnittelutoimikuntaa valmistelemaan muse-

on siirtämistä kaupungin hallintaan. Kaupunginjohtaja Lovénin mukaan kau-

punginhallitus oli asettanut tavoitteekseen kaupungissa toimivien museoiden

hallinnon kehittämisen. Myös Jyväskylässä vierailleet opetusministeriön ja

Museoviraston edustajat olivat pitäneet museoiden hallintokysymysten rat-

kaisemista ajankohtaisena. Kaupunginjohtaja arveli, että museolle hallinnon

muuttaminen oli tunnekysymys, mutta halusi painottaa, että toiminnan jatku-

vuuden varmistaminen oli tärkeintä. Julkisen sektorin tulisi jatkossa olla vas-

tuussa museon kaltaisten suurten laitosten toimivuudesta. Lisäksi kaupungin-

johtaja muistutti, että kaupunki vastasi käytännössä kaikista museon kuluista

ja oli siksi oikeutettu myös vaatimaan neuvotteluja hallinnosta. Toimikuntaan

valittiin museon edustajana Eero Fredrikson, yliopiston edustajana professori

Asko Vilkuna ja kaupungin edustajana kaupunkineuvos Veli Järvinen. Toimi-

kunta valitsi Veikko Hyytiäisen ja kaupunginsihteeri Heikki Höltän laatimaan

alustavaa suunnitelmaa luovutusehdoista.56

Keski-Suomen museon taloussuunnitelma kymmenvuotiskaudelle 1978–88

esitti toiveikkaasti, että päätös museon laajennuksesta pantaisiin toimeen mu-

seon täyttäessä 50 vuotta vuonna 1981 ja laajennus valmistuisi vuonna 1987

vietettäviin Jyväskylän 150-vuotisjuhliin. Toistaiseksi kuitenkin öljykriisin ai-

heuttama taloudellinen lama viivästytti rakennushanketta. Henkilöstön lisään-

tyminen, kokoelmien kasvu ja muut uudet tehtävät olivat entisestään kasvat-

taneet museon tilantarvetta. Samalla ennakoitiin valmistelussa olleen uuden

museolain tuomia muutoksia, jotka paitsi lisäisivät museon tehtäviä, myös

toisivat museot valtionavun piiriin.57

Keski-Suomen museo siirtyi kaupungin hallintaan ja jatkoi toimintaansa kun-

nallisena laitoksena vuoden 1981 alusta lähtien. Muutos perustui Museoyh-

distyksen ja kaupungin solmimaan luovutussopimukseen, jolla museo raken-

nuksineen siirrettiin vastikkeetta kaupungin omistukseen. Sopimuksen mukaan

kaupunki sitoutui rakentamaan viimeistään juhlavuoteen 1987 mennessä Alvar

Aallon vuonna 1976 tekemän suunnitelman pohjalta toiminnan kehittämisel-

le välttämättömät lisätilat. Museon hallintoelimeksi perustettiin museolauta-

kunta, johon Museoyhdistys sai oman edustajansa. Vuoden 1980 tammikuussa

opetusministeriö nimitti Keski-Suomen museon maakuntamuseoksi. Samana

vuonna Suomen museoliitto myönsi Keski-Suomen Museoyhdistykselle lii-

ton 50-vuotisjuhlamitalin lähes 50 vuotta jatkuneesta museaalisesta työstä.58

Keski-Suomen museo kaupungin omistukseen

Museorakennuksen laajennustarve oli ilmeinen ja yleisesti tunnettu tosiasia.

Tästä huolimatta laajennuksen toteuttaminen muodostui pitkäksi, vaikeaksi

ja mutkikkaaksi prosessiksi. Kaupungin byrokratia, vaihteleva taloustilanne


36 37

ja ristiriitaiset toiveet yhdessä käytettävissä olevan ahtaan rinnetontin kanssa

muodostivat monimutkaisen yhtälön, jonka ratkeamista saatiin odottaa 1980-lu-

vun lopulle saakka. Museon laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 1990 mo-

nipolvisten vaiheiden jälkeen. Teknisten tilojen ja säilytystilojen tarve saatiin

ratkaistua vasta, kun Keski-Suomen museon, Jyväskylän taidemuseon ja Suo-

men käsityön museon yhteinen Salmirannan kokoelmakeskus avattiin Päijän-

teen rannalle Kuokkalaan vuonna 2010.

Lehdistössä museon laajennushanke nousi esiin Keski-Suomen museon

50-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1982. Tuolloin laajennus oli vielä tarkoitus

toteuttaa Alvar Aallon toimiston vuonna 1976 laatimien piirustusten henges-

sä. Laajennusosaa suunniteltiin alarinteen puolelle. Kokoelmien säilytystiloja

puolestaan kaavailtiin uuden Kuokkalan kaupunginosan toiseen suunnitteilla

olleeseen väestönsuojaan. Tilapäinen säilytystila Kortesuon kartanon vanhassa

navetassa ei ollut riittävä eikä asianmukainen. Myös museorakennuksen luen-

tosaliin toistaiseksi sijoitettu kuva-arkisto tarvitsi asianmukaiset tilat. Suunni-

telmat kalliovarastosta kuitenkin kaatuivat, kun väestönsuojan rakentamisesta

myöhemmin luovuttiin.59

Vuoden 1982 suunnitelman mukaan museo olisi laajentunut kolmessa osassa

portaittain alarinteen suuntaan yhteensä noin 2300 m²:n verran. Oli myös nos-

tettu esiin ajatus siitä, että laajennusosan perustuksiin kaivettaisiin 1000 m²:n

verran maanalaista lisätilaa, jota voitaisiin käyttää joko kokoelmien säilytysti-

lana tai suurnäyttelytilana. Laajennuksen arveltiin mahdollistavan tietoteknii-

kan ja videoiden käyttämisen yleisöpalvelussa aivan uudella tavalla. Toiveissa

oli myös suuri auditorio, joka olisi tarpeen koululaisten vieraillessa museossa.60

Vuonna 1983 Keski-Suomen museon laajennushankkeen huonetilaohjel-

masta pyydettiin lausuntoja eri osallisilta. Alvar Aalto -museon johtaja Mark-

ku Lahti otti valmistelemassaan lausunnossa kantaa laajennuksen arkkitehto-

nisiin vaikutuksiin. Lausunnossa todettiin, että Keski-Suomen museon fasadi

Keskussairaalan tien puolelle oli arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja kattoik-

kunaratkaisuineen Aallon 1960-luvun arkkitehtuurille tyypillinen. Sen sijaan

Seminaarinkadun puoleista julkisivua kuvailtiin ehdottomaksi ja jyrkäksi taval-

la, joka oli Aallon arkkitehtuurille vierasta. Tästä syytä lausunnossa arvioitiin,

että Seminaarinkadun suunta oli jo alun perin suunniteltu museon laajennus-

suunnaksi. Suunnitelman hyvänä puolena pidettiin myös tapaa, jolla laajen-

nus yhdisti paitsi fyysisesti myös arkkitehtonisesti Keski-Suomen museon ja

Alvar Aalto -museon. Kriittisesti lausunnossa suhtauduttiin käsityöläistalojen

sijaintiin Ruusupuistossa. Lausunnon mukaan rakennusten irrallisuus ympä-

ristöstään teki niistä pelkkiä ”sentimentaalisia koristeita”. 61

Keski-Suomen SAFA:n arkkitehdit olivat lausunnossaan myös alarinteen

puoleisten laajennussuunnitelmien kannalla, vaikka pahoittelivatkin sitä, että

järvenpuoleinen kaunis julkisivu samalla peittyisi. Hyvinä puolina suunnitel-

massa arkkitehdit pitivät sen tuomia toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia pa-

rannuksia. Lausunnon mukaan laajennus täydentäisi luontevasti yliopiston ja

museoiden muodostamaa Aallon arkkitehtuurin kokonaisuutta.62 Ristiriitaiset

tavoitteet laajennuksen suhteen synnyttivät lähivuosina lisää lehtikirjoittelua.

Keski-Suomen museonjohtaja Osmo Rinta-Tassi Museovirasto taustavoima-

naan toivoi laajennuksesta ennen muuta ratkaisua kokoelmien säilyttämiseen.

Jyväskylän taiteilijaseura sen sijaan piti esillä suurnäyttelytilan tarvetta. Mu-

seolautakunnan vuonna 1983 hyväksymässä Keski-Suomen museon laajen-

nuksen huonetilaohjelmassa laajennukseen sisältyi 1000 m²:n varasto mutta

ei suurnäyttelytilaa. Alvar Aalto -museon kahvilaa ajateltiin jo tässä vaiheessa

molempien museoiden yhteiskäyttöön. Tulevaisuuden suunnitelmissa siinte-

li myös museoiden yhteinen sisäänkäynti Keski-Suomen museon laajennus-

osan kautta.63

Vuonna 1985 laajennushanke sai jälleen uuden käänteen. Valtuuston jo ker-

taalleen hyväksymä 30 miljoonan markan laajennussuunnitelma, joutui uu-

teen tarkasteluun. Laajennuksesta karsittiin kustannussyistä niin varasto kuin

suurnäyttelytilakin siten, että jäljelle jäävän hankkeen hinta oli 19,5 miljoo-

naa markkaa. Tämä pienennettykin laajennushanke olisi muodostanut kolme

Jyväsjärven suuntaan laskeutuvaa portaittaista rakennusmassaa, jotka olisi-

vat peittäneet huomattavan osan järven puoleisesta julkisivusta. Laajennus-

osan ensimmäisessä kerroksessa olisi 120 m²:n näyttelytila, lastennurkkaus ja

yleisön levähdystila. Samassa kerroksessa oli myös sadan hengen luentosali,

näyttelyvarasto sekä puu- ja metalliesineiden konservointitila. Sisääntuloau-

laan sijoittuisi lisäksi lipunmyynti, museokauppa ja museon tekninen ohjaus-

tila. Uudisosan toiseen kerrokseen tulisi työtiloja ja kolmanteen kerrokseen

näyttelytila. Uudet tilat keskittyisivät siis yleisön palvelemiseen kokoelmien

säilytyskysymyksen jäädessä edelleen odottamaan ratkaisuaan.64


38 39

Laajennushanke mutkistuu

Hetken hengähdystauon jälkeen museotalon laajennushanke sai uutta puhtia

vuonna 1986. Yllättävä käänne laittoi suunnitelmat uusiksi ja aiheutti jopa val-

takunnallisen uutiskynnyksen ylittänyttä keskustelua Alvar Aallon luoman mu-

seomiljöön säilymisestä Jyväskylässä. Vuonna 1986 kaupunginhallitus päätti

asettamansa toimikunnan ehdotuksesta muuttaa museotalon laajennuksen han-

kesuunnitelmaa siten, että museorakennuksen kylkeen rakennettavan massiivi-

sen laajennusosan sijaan laajennus jaettaisiin kolmeen vaiheittain toteutettavaan

osaan. Ensimmäinen näistä olisi vanhan museon kunnossapitokorjaus, toinen

noin 500 m²:n yksikerroksinen laajennusosa vanhan osan yhteyteen ja kolmas

noin 2100 m²:n kokoinen erillisrakennus Alvar Aallon kadun toisella puolelle.

Museolautakunta oli laatinut uuden hankesuunnitelman mukaisen huonetila-

ohjelman. Keski-Suomen museon kannalta huolta herätti laajennusaikataulun

viivästyminen, mutta toisaalta uusi hankeohjelma sisälsi museotilojen osalta

merkittäviä parannuksia aiempiin suunnitelmiin verrattuna.65

Laajennushankkeen ohjelman muututtua merkittävällä tavalla heräsi kysymys

laajennuksen arkkitehtisuunnittelusta. Tähän asti oli ollut tarkoitus toteuttaa

museon laajennus Alvar Aallon vuoden 1976 suunnitelmien pohjalle. Laajen-

nusosan pienennyttyä ja huonetilaohjelman muututtua perustavanlaatuisella ta-

valla tämä voitiin asettaa kyseenalaiseksi. Sanomalehti Keskisuomalainen uu-

tisoi maaliskuussa 1986 Keski-Suomen museon laajennuksesta. Pikku-uutisen

mukaan kaupunginhallitus oli päättynyt, että museon laajennusta ei toteutettai-

sikaan Alvar Aallon ennen kuolemaansa luonnostelemien piirustusten mukaan,

vaan laajennuksesta järjestettäisiin arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuun kutsuttai-

siin arkkitehtitoimisto Alvar Aalto ja arkkitehti Arto Sipinen Helsingistä. Li-

säksi kutsuttaisiin arkkitehtitoimisto Olavi Noronen, arkkitehtitoimisto Holma

& Roininen sekä arkkitehtitoimisto Moilanen & Jääskeläinen Jyväskylästä.66

Uutinen herätti välittömän vastakaiun. Sanomalehti Uudessa Suomessa il-

mestyi 22. ja 26.3.1986 Keski-Suomen museon laajennusta koskeva artikkeli,

jossa otsikon ”Aalto uhan alla – sählärit asialla” alla esitettiin huoli siitä, että

Jyväskylän Alvar Aallon suunnittelemien museorakennusten muodostama ai-

nutlaatuinen rakennettu miljöö oli vaarassa. Artikkelin mukaan Jyväskylässä

oli päädytty hylkäämään Aallon arkkitehtitoimiston laatimat – Aallon itsensä

hyväksymille suunnitelmille perustuneet – laajennussuunnitelmat. Syytä syn-

tyneestä tilanteesta vieritettiin Keski-Suomen SAFA:n niskoille. Ehdotuksen

kutsukilpailusta esitettiin syntyneen Keski-Suomen SAFA:n ja Keski-Suomen

museon johtajan Osmo Rinta-Tassin yhteistyönä.

Kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen piti syntynyttä tilannetta kiusallisena,

ja oli haluton ryhtymään lisärakennuksen suunnittelutöihin. Kantosen mukaan

myös erillisen lisärakennuksen suunnittelu tulisi liittää kilpailuohjelmaan. ”Ei

tässä ainakaan säästöä synny” Kantonen kommentoi. Myös arkkitehti Elissa

Aalto epäili ajatusta lisärakennuksen sijoittamisesta museotalojen välittömään Keski-Suomen museon erillisra-kennus 10.10.1986. Alvar Aal-to -museo.


40 41

läheisyyteen. Aalto-museon johtaja Markku Lahti voivotteli ”pahimman laa-

tuista pikkupolitikointia” ja kritisoi ajatusta Aallon suunnitelmien muuttami-

sesta myös tekijänoikeuksien näkökulmasta.67

Uuden Suomen artikkelia seurasi maan eturivin arkkitehtien Jyväskylän kau-

punginhallitukselle lähettämä kannanotto, jossa allekirjoittaneet Reima Pieti-

lä, Kristian Gullichsen, Pekka Suhonen, Juhani Pallasmaa, Kirmo Mikkola ja

Marja-Riitta Norri vetosivat kaupunginhallitukseen, jotta laajennus toteutettai-

siin Alvar Aallon vuoden 1976 suunnitelmien mukaan. Arkkitehdit kirjoittivat:

”Alvar Aallon työ on luonut Jyväskylässä kansainvälisesti merkittävän kult-

tuurikaupungin, josta Jyväskylä on hyötynyt sekä henkisellä että aineellisella

tasolla. Alvar Aallon työt ovat ehjiä kokonaistaideteoksia, joihin kajoaminen

vaarantaa niiden arvon. Edellä mainituista syistä johtuen ja samalla viitaten

tekijänoikeuden loukkaamattomuuteen katsomme, että Keski-Suomen muse-

on laajennussuunnitelma tulisi toteuttaa arkkitehtitoimisto Alvar Aallon toi-

mesta Alvar Aallon alkuperäisten, olemassa olevien suunnitelmien pohjalta.”

Keskisuomalaisen palstoilla keskusteluun osallistuivat myös Keski-Suomen

SAFA:n arkkitehdit, jotka joutuivat nyt selittämään kritisoituja lausuntojaan.

Jyväskyläläiset arkkitehdit ilmoittivat nyt yhtyvänsä helsinkiläisten virkavel-

jiensä näkemykseen. Arkkitehdit selittivät alusta lähtien kannattaneensa laajen-

nuksen toteuttamista Aallon vuoden 1976 piirustusten mukaan. Vuonna 1985

Keski-Suomen SAFA oli lausunnossaan laajennussuunnitelmista todennut,

että uusimmat suunnitelmat eivät kuitenkaan enää ohjelmaltaan ja massoitte-

lultaan vastanneet vuoden 1976 luonnoksia. Kun vuoden 1976 suunnitelmien

toteuttaminen oli uudessa tilanteessa käynyt mahdottomaksi, Keski-Suomen

SAFA oli esittänyt yleisen tai kutsukilpailun järjestämistä sen kokonaisuuden

ratkaisemiseksi, johon kuuluivat laajennus, uudisrakennus ja käsityöläisko-

tien sijoittaminen. Vaikka Jyväskylän SAFA:laiset olivatkin näin päätyneet

kannattamaan kilpailun järjestämistä, jota Helsingin SAFA:laiset puolestaan

kiivaasti vastustivat, eivät osapuolten näkemykset lopulta olleet kovinkaan

kaukana toisistaan.68

Lehtien palstoilla asiaan otti kantaa myös museonjohtaja Osmo Rinta-Tassi,

joka painotti sitä, että museon kasvanut tilantarve oli johtanut tilanteeseen,

jossa laajennusta ei enää voitaisi toteuttaa vuoden 1976 piirustusten mukaan.

Museonjohtaja huomautti, että museolautakunta oli syksyllä 1985 hyväksynyt

Aallon arkkitehtitoimiston laatimat piirustukset, mutta edellyttänyt, että hy-

väksyessään sen kaupunginvaltuusto tekisi samalla periaatepäätöksen muse-

on kokoelmasäilytystilan rakentamisesta erillisenä hankkeena. Säilytystilojen

sisällyttäminen laajennusosaan oli tätä ennen todettu mahdottomaksi museo-

rakennuksen alapuolisen rinnemaaston maapohjan laadun vuoksi. Laajennus-

hanke kuitenkin kaatui kaupunginhallituksessa kustannussyistä joulukuussa

1985. Vasta tämän jälkeen kaupunginhallituksen asettama työryhmä oli tehnyt

päätöksen jakaa hanke kolmeen osaan. Mitä kaupunginhallituksen päätökseen

arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä tuli, museonjohtaja totesi olevansa siitä

yhtä hämmästynyt kuin muutkin museolautakunnan jäsenet.69

Kaupunginhallituksen päätös kutsukilpailun järjestämisestä ei osoittautunut

kovinkaan jämeräksi. Jo muutamaa päivää myöhemmin kaupunginhallitus

päättikin perua kilpailun, johon kutsutut toimistot olivat jo ehtineet suostua.

Museon supistettu laajennus päätettiinkin antaa arkkitehtitoimisto Alvar Aalto

& Co:n suunniteltavaksi. Museon lisärakennuksen suunnittelu sen sijaan teh-

täisiin kaupungin omana työnä, ja projektin saisi vastuulleen kaupunginark-

kitehti Erkki Kantonen.

Virallisena syynä kilpailun perumiseen olivat lehden mukaan kustannukset,

jotka olisivat kohonneet 200 000 markkaan. Asiaa pohtiessa oli kiinnitetty huo-

miota tosiseikkaan, että kaupunki oli jo siihen mennessä maksanut laajennuk-

sen suunnittelusta Aallon arkkitehtitoimistolle yli 265 000 markkaa. Epäviral-

lisena syynä kilpailun perumiseen lehtijutussa kuitenkin vihjattiin Helsingin

SAFA:n lähettämään arvovaltaiseen kirjeeseen. Apulaiskaupunginjohtaja Ahti

Vielma myönsikin suoraan arkkitehtien kannanoton vaikuttaneen kaupungin-

hallituksen jäseniin ja sitä kautta päätökseen.70

Uusimman päätöksen tuloksena syntynyt eräänlainen kompromissi ei miellyt-

tänyt jupakan osapuolia. Arkkitehti Elissa Aalto totesi, että hän ei pitänyt lisä-

rakennuksen sijoittamista museorakennusten välittömään läheisyyteen hyvänä

ratkaisuna. Arkkitehti asetti myös kyseenalaiseksi käsityöläiskotien soveltumi-

sen miljöön osaksi. Kaupunginarkkitehti Kantonen puolestaan ei ollut innos-

tunut saamastaan jo etukäteen ristiriitoja herättäneestä suunnittelutehtävästä.71

Suunnittelu kuitenkin jatkui nyt tehtyjen päätösten mukaan. Alkuvuodesta

1987 erillisrakennusta oli jo hahmoteltu paikalleen. Alvar Aallon kaduksi muu-

tetun Seminaarinkadun oli tarkoitus kulkea rakennuksen lävitse alikulkua myö-


42 43

ten. Alvar Aallon katu oli tarkoitus sulkea ajoneuvoliikenteeltä Keski-Suomen

museon edustalta.72 Laajennustyö alkoi peruskiven muurauksella 10.10.1987.

Vuoden 1988 alussa museo sulki ovensa peruskorjausta ja laajennusta varten.

Museon toimisto muutti evakkoon Jussilan puutaloihin, jotka olivat tulleet

kaupungin haltuun. Tässä vaiheessa erillisrakennukseen sijoitetun kokoelma-

ja hallintokeskuksen arvioitiin valmistuvan vuonna 1991.73

Rakennustöiden ollessa jo käynnissä julkisuuteen alkoi jälleen kuulua museon

kannalta huolestuttavia uutisia. Marraskuussa 1989 Keskisuomalainen kertoi,

että museon suunniteltu erillisrakennus ei toteutuisikaan suunnitellussa aikatau-

lussa. Vanhan museon korjaus ja sen yhteyteen tuleva laajennus valmistuisivat

seuraavana vuonna, mutta erillisrakennuksen rahoitus jäisi kaupungin muiden

kiireellisempien rakennushankkeiden jalkoihin. Museonjohtaja Rinta-Tassi ei

peitellyt pettymystään. ”Tilanne on katastrofaalinen. Museon toiminnot on ha-

jautettu kahdeksaan eri paikkaan.--- Kaupungin lupaukset lisätilojen rakenta-

miseksi ovat pettäneet kerta toisensa jälkeen,” museonjohtaja murehti. Myös

Alvar Aalto -museon johtaja Markku Lahti huomautti, että lisätiloille olisi ol-

lut kipeä tarve. Museoyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Hyytiäinen muistut-

ti, että ottaessaan vastaan Keski-Suomen museon kaupunki oli sopimuksessa

sitoutunut rakentamaan toiminnalle tarvittavat tilat.74

Vuoden 1988 tammikuussa päi-vätyssä havainnekuvassa Kes-ki-Suomen museon laajennus on saanut suurin piirtein toteutu-neen ulkoasunsa. Suunnitelmas-ta poistettiin vielä auditorion ikkunat. Museon eteen suunni-teltu veistos, penkki ja vitriini jätettiin toteuttamatta samoin laajennusosan katon ottami-nen oleskelutilaksi. Alvar Aal-to -museo.

Kaupunginjohtaja Jaakko Lovén kuitenkin huomautti, että erillisrakennuk-

sen rakennuttamisen edellytyksenä olisi huomattavan valtionosuuden saami-

nen. ”Kaupungin on pantava asioita tärkeysjärjestykseen”, Lovén muistutti.

Kaupunginjohtajan mukaan paineet uusien koulujen ja esimerkiksi konsertti-

talon rakentamiseen olivat huomattavasti kovemmat kuin erillisrakennuksen

kaltaisten hallinnollisten tilojen. Seuraavaan kuntasuunnitelmaan Lovén eril-

lisrakennusta kuitenkin lupaili. Vastauksessaan museonjohtaja huomautti, että

erillisrakennuksessa ei suinkaan ollut kyse hallinnollisista tiloista, vaan muse-

on toimintaan oleellisesti kuuluvista työtiloista.75

Museorakennuksen peruskorjaus ja laajennusosa valmistuivat aikataulussa

ja koko rakennuksen vihkiäiset pidettiin 13.12.1990. Valmistuessaan museon

näyttelytilat olivat kokonaisuudessaan kaupungin laajimmat ja edustavimmat.

Näyttelytilat otettiin käyttöön vaiheittain. Ensin aloitettiin vaihtuvien näytte-

lyiden toiminta. Joulukuussa 1990 avattiin perusnäyttelyn ensimmäinen osa,

joka keskittyi Jyväskylän kaupungin historiaan. Vuonna 1991 talouslaman vai-

kutukset olivat jo selvästi nähtävissä. Museon laajennushankkeeseen kuulu-

neen erillisrakennuksen rakentaminen siirtyi toistaiseksi tietymättömään tule-

vaisuuteen. Laajennustöiden aikana museon työtilat ja säilytystilat oli siirretty

väliaikaisiin tiloihin. Vuonna 1992 museon toimisto ja osa työtiloista siirret-

tiin väliaikaisista sijoituspaikoistaan toimistorakennukseen Cygnaeuksenka-

dun varrelle.76 Museonjohtaja Rinta-Tassi ilmoitti siirtymisestään Turkuun.

Keski-Suomen museon toiminta jatkui uudistetuissa ja laajennetuissa tiloissa

uusin voimin. Uudeksi museonjohtajaksi saatiin Risto Koskinen Satakunnan

museosta Porista.


44 45

KESKI-SUOMEN MUSEON ARKKITEHTUURI

Vanha museorakennus

Avautuessaan vuonna 1961 Keski-Suomen museon rakennus oli Suomen mo-

dernein ja ajanmukaisin museotalo. Museorakennus oli mahdollista suunnitella

museon toiminnallisista tarpeista lähtien joskin rajallisilla resursseilla. Keski-

Suomen museon tontin puistomainen mutta jyrkkä rinne asetti omat rajansa

rakennuksen muodonkäsittelylle. Keski-Suomen museossa Alvar Aalto pääsi

ensimmäistä kertaa toteuttamaan museosuunnitelmansa. Tallinnan taidemu-

seon suunnitelma vuosilta 1935–37 oli jäänyt toteutumatta. Tanskalaisen Aal-

borgin taidemuseo oli suunniteltu yhteistyössä tanskalaisen arkkitehdin Jean-

Jacques Barüelin ja Elissa Aallon kanssa vuonna 1957, mutta sen toteutuminen

viivästyi vuoteen 1972.

Tallinnan taidemuseon huomiota herättänyt suunnitelma palautui Viipurin

kirjaston tilaratkaisuihin. Museorakennus perustui pihan ja keskushallin ym-

pärille sijoitettuihin erillisiin näyttelyhalleihin. Keski-Suomen museon tilarat-

kaisu oli toinen. Siinä keskellä rakennusta sijaitseva porrashuone välitti kulkua

kolmeen kerrokseen jaettuihin näyttelytiloihin ja yleisötiloihin. Museo on jul-

kisivuiltaan valkoiseksi rapattu rakennus. Museotaloa on luonnehdittu niuk-

kailmeiseksi valkoiseksi funktionalistiseksi kuutioksi.77 Mutta pelkistetystä

ilmeestään ja hiljaisesta muotokielestään huolimatta rakennuksen julkisivut

ovat varsin monimuotoiset. Aallon museo- ja näyttelyrakennuksia yhdistävä

piirre on valaistuksen tutkiminen ja ratkaiseminen usein yläikkunoista lan-

keavan luonnonvalon ja erilaisten kattoikkunoiden avulla. Esimerkki tästä on

muun muassa Venetsian näyttelypaviljonki vuodelta 1956.

Rakennuksen pohjakaava on L-muotoinen. Kunkin kerroksen pinta-ala noin

550 m². Alarinteen suunnasta tarkastellen museorakennus on kolmikerrok-

sinen. Pääsisäänkäynti on ylärinteen puolelta suoraan toisen kerroksen au-

laan. Järven puoleinen julkisivu parvekkeineen ja ikkunanauhoineen on var-

sin kuutiomainen ja sen jyrkkyyttä on joskus pidetty Aallon arkkitehtuurille

epätyypillisenä. Toisaalta on mainittu sen yhteydestä joihinkin Le Corbusie-

rin huvilasuunnitelmiin.78 On kiinnostavaa pohtia, pyrkiikö järven puoleisen

julkisivun huvilamaisuus parvekkeineen liittämään rakennuksen ympäröivään

Seminaarinrinteen huvila-alueeseen. Pääsisäänkäynnin pienipiirteinen ja herk-

käviritteinen julkisivu puuritilöiden verhoamine ikkunoineen on Aallon ark-

kitehtuurille tyypillinen.

Sisääntulokerroksessa sijaitsevat monimuotoisilla ikkunaratkaisuilla valaistu

kansatieteellinen näyttelysali, yksi toimistohuone ja kahvila järvelle antavine

parvekkeineen. Pohjakerrokseen sijoittuivat pieni näyttelysali, henkilökunnan

työtilat sekä kokoelmien säilytystilat. Suuri kooltaan noin 400 m² taidehalli

on sijoitettu ylimpään kerrokseen. Taidehalli on valaistu seinän yläosaan reu-

nastaan nostetun kattolaatan alle sijoitetuilla klerestorioikkunoilla ja pyöreillä

kattoikkunoilla. Sivuikkunoiden alla on betonirakenteinen kulmastaan viistet-

ty laskettu katto, joka yhdessä L-muotoisen salin kulmaan asetetun kaarevan

seinäkkeen kanssa antaa tilalle liikkuvaa moniulotteisuutta.

Taidehallin kanssa samassa kerroksessa sijaitsee luentosali, jonka muodoil-

taan aaltoileva alakatto palautuu Viipurin kirjaston luentosalin kattoon. Taide-

Keski-Suomen museon raken-nus Alvar Aalto -museon kahvi-lan terassilta nähtynä talvella 2012. Pekka Helin.


46 47

hallin lisäksi näyttelysalin, luentosalin ja kahvilan yleisötilat ovat rakennuksen

merkittävimpiä sisätiloja. Sisustuksesta vastanneet Artekin sisustusarkkiteh-

dit Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Parkko valitsivat rakennukseen Artekin

huonekaluja, valaisimia ja verhoja. Valaisimia ja huonekaluja myös suunnitel-

tiin rakennusta varten, kuten kahvilan pöydät ja tuolit ja vanhan sisäänkäynnin

tuulikaapissa ja naulakkoalueella olevat valaisimet. Myös näyttelyarkkitehtuu-

riin kuuluneet seinäkkeet ja vitriinit olivat sisustusarkkitehtien suunnittelemia.

Museon laajennusosa

Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelema vuonna 1990 valmistunut Kes-

ki-Suomen museon laajennusosa muodostaa ikään kuin matalan niukkailmei-

sen jalustan vanhalle museolle. Laajennusosa on kärjestään katkaistun kolmi-

on muotoinen yksikerroksinen, betonirakenteinen, tasakattoinen valkoiseksi

RAKENNUSTA EI OLE TARKEMITATTU

NYKYTILANNE 18.02.2013lpvKESKI-SUOMEN MUSEO

623-08 1:200 (A3)

JULKISIVUTKoilliseen 1:200

Kaakkoon 1:200

Keski-Suomen museon julkisi-vujen nykytilaa esittävät piirus-tukset. Arkkitehtitoimisto LPV.

rapattu rakennusmassa. Laajennus asettuu järven puoleisen julkisivun alapuo-

lelle ja samalla peittää näkymän vanhan museorakennuksen julkisivun ala-

osaan. Laajennusosa liittyy vanhaan osaan porrashuoneen ja hissitornin kautta.

Laajennuksen ja vanhan osan perustusten välissä on maapenkka. Uusi pääsi-

säänkäynti on laajennuksen julkisivun korostetuin osa. Sisäänkäynti sijoittuu

kolmion katkaistuun kärkeen kuparilla katetun katoksen alle. Sisäänkäynnin

kolme lasiovea on päällystetty messinkilistoilla ja katokseen ovien eteen on

kiinnitetty kolme kookasta valaisinta.

Laajennusosaan sijoittuu avara ja valoisa aula, 84 paikkainen auditorio ja

vaihtuvien näyttelyjen sali. Lisäksi laajennuksessa on joitakin teknisiä tiloja.

Pitkänomainen aula täyttää lähes puolet laajennuksen pinta-alasta. Aulan pe-

rältä nousee porrashuone, joka liittää laajennuksen vanhaan museoon. Lipun-

myynnin ja naulakoiden jälkeen aula kapenee ja jatkuu kohti hissitornia. Aulan

muotoiluun on vaikuttanut suunnitelma Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto

-museon yhdistämisestä yhdyskäytävällä. Aulan Aalto-museon puoleinen sei-

nä koostuu suureksi osaksi ikkunoista ja seinään on tehty metallipuitteiset la-

siovet suunnitellun yhdyskäytävän alkupisteeseen. Aulan lattian ja portaiden

tummanpunainen keraaminen laatta liittää sen vanhan museon porrashuonee-

seen. Myös laajennusosan sisustukseen on valittu verhoja ja kalusteita Arte-

kin mallistosta.


48 49

MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN JULKISIVUT

Kaakkoisjulkisivu – järven puoli

Suunnittelun taustaaEnsimmäisissä päiväämättömissä luonnoksissa Keski-Suomen museon itäinen

julkisivu on jo hahmottumassa. Varhaisissa luonnoksissa rakennus jakautuu

näyttelytiloihin ja pienempään toimistosiipeen. Rakennusmassa on varhaisis-

sa suunnitelmissa kuitenkin huomattavasti toteutunutta rakennusta monimuo-

toisempi ja sisätilat sokkeloisempia. Järven puoleinen julkisivu puolestaan on

niukkailmeinen. Kapeat nauhaikkunat avautuvat katoksen peittämälle teras-

sille. Kokonaisuutena rakennuksen julkisivu muistuttaa modernistista yksi-

tyishuvilaa, sitä onkin verrattu Le Corbusierin varhaisiin huvilasuunnitelmiin.

Museorakennuksen ensimmäisten pääpiirustusten rakennuslupakuvat on hy-

väksytty 23.6.1958. Näissä piirustuksissa museorakennus eroaa monilta osin

Vuoden 1959 rakennuslupa-piirustuksissa museon jär-venpuoleisen julkisivun ikku-na-aukotukset ovat erityisesti näyttelysalin päätyikkunoiden osalta toteutunutta rakennusta monimuotoisemmat. Jyväskylän kaupunki.

2.9.1959 hyväksytyistä toisista pääpiirustuksista. Toteutunut rakennus eroaa

näistä molemmista. Varhaisemmissa piirustuksissa museon L-kirjaimen muo-

toinen hahmo on edelleen toteutunutta monimuotoisempi. Aalto-museon puo-

leisen julkisivun keskellä on sisäänveto, joka heijastuu sisätiloihin suurten

yhtenäisten tilojen puuttumisena. Järven puoleista niukkailmeistä julkisivua

hallitsevat nauhaikkunat ja parvekkeen lisäksi varjoisa terassi katoksineen.

Vuoden 1959 rakennuslupakuvissa museorakennus alkaa jo julkisivuiltaan

muistuttaa toteutunutta rakennusta. Järven puoleinen julkisivu on aiempaa

moni-ilmeisempi. Vasemman puolen nauhaikkunat ovat saaneet elävyyttä, ik-

kunoiden alareunat polveilevat kolmessa tasossa. Muoto muistuttaa luonnok-

sissa käsiteltyä vedenpinnan heijastusaihetta. Ikkunoiden alapuolella terassi

on vaihtunut hoikkien betonipilareiden muodostamaksi pylväskäytäväksi. Jul-

kisivun oikealla puolella parveke on jo sittemmin toteutuneessa muodossaan,

samoin parvekkeen yläpuolella olevat kahvilan ikkunarivi ja ovi. Parvekkeen

alapuolella olevassa ikkunarivissä on piirustuksissa samanlainen polveileva

alareuna kuin yläkerran ikkunoissakin.

Alvar Aalto -museon arkistosta löytyy 6.3.1960 päivätty työpiirustus, jossa

julkisivu on jo suurin piirtein saanut toteutuneen muotonsa. Järvenpuoleinen

julkisivu on toteutunut varhaisimpiin piirustuksiin nähden yksinkertaistettu-

na. Sekä alakerran että yläkerran ikkunoista on polveileva muoto jätetty pois.

Yläkerran näyttelysalin päädyn suurissa ikkunoissa on kuitenkin sovellettu

epäsäännöllistä puitejakoa. Vuoden 1960 piirustuksessa julkisivuun on myös

lisätty kaksi uutta ikkunaa. Toinen puusäleikön peittämä leveä matala ikku-

na on lisätty sisääntuloaulan seinään, sen alapuolella on lisäksi pieni puisen

luukun sulkema tuuletusaukko. Toinen leveä ja matala ikkuna on lisätty poh-

jakerroksen porrashuoneen kohdalle. Piirustuksista puuttuu suunnilleen jul-

kisivun puolivälissä kulkeva syksytorvi, joka lisättiin rakennukseen pian sen

valmistumisen jälkeen.

Säilyneisyys ja muutoksetMuseorakennuksen järvenpuoleinen julkisivu on kokenut suurimmat muu-

tokset. Vuonna 1990 valmistunut laajennusosa levittäytyy vanhan museora-

kennuksen eteen alarinteen puolella. Laajennus liittyy vanhaan museoon sen

ensimmäisen kerroksen pylväskäytävän kohdalta. Oikeanpuoleinen osa en-


50 51

nen avoimesta pylväskäytävästä on liitetty ala-aulaan vievään uuteen porras-

käytävään ikkunaseinillä. Myös pylväskäytävän vasemmanpuoleisesta päästä

on otettu pieni osa sisätilaksi ja liitetty se hissille vievään käytävään. Tässä

kohdassa on hyödynnetty uudestaan julkisivusta purettuja vanhoja ikkunoita.

Muuten pylväskäytävän alla olevat ikkunat on vaihdettu peruskorjauksen yh-

teydessä. Seinän puoliväliin on asennettu lasiovet, joiden kautta vanhan mu-

seon alimmasta kerroksesta voi astua laajennusosan katolle.

Laajennusta ei ole rakennettu kiinni vanhaan osaan, vaan vanhan museon

perustusten ja laajennusosan aulan ja näyttelysalin seinän välissä on sorapin-

tainen maapenkka. Laajennusosa liittyy vanhaan osaan porraskäytävän muo-

dostaman sillan ja hissitornin kautta muodostaen vanhalle museotalolle ikään

kuin niukkailmeisen jalustan. Käytännössä laajennus peittää näkymän vanhan

osan julkisivuun etenkin alarinteen ja uuden sisäänkäynnin puolelta katsottuna.

Peruskorjauksen yhteydessä vanhan osan vasempaan päätyyn rakennettiin

hissitorni konehuoneineen. Ikkunaton hissitorni on yhtä korkea vanhan mu-

seorakennuksen kanssa ja sijaitsee hieman viistosti sisäänvedettynä suhtees-

sa vanhan museon rakennusmassaan. Hissin konehuone nousee jonkin verran

vanhan rakennuksen kattolinjan yläpuolelle. Hissikonehuoneen järven puo-

leinen seinä on pellitetty tummalla pellillä muiden sivujen ollessa valkoista

levyä. Kattoremonttien yhteydessä vanhan osan julkisivun yli kulkeva syök-

sytorvi on vaihdettu valkoisesta kuparinväriseksi.

Rakennetutkimuksen (2013) mukaan vanhan museorakennuksen julkisivut

ovat suuren säärasituksen alaisina. Vesi pääsee monin paikoin valumaan sei-

nien rappauspintaa pitkin. Betoni- ja tiilirakenteisissa ulkoseinissä havaittiin

useita halkeamia, valumajälkiä, rapautumia ja väripoikkeamia. Rapattujen ul-

koseinien vauriot painottuivat seinien ja ikkunoiden alaosiin, rikkoutuneiden

ja huonosti kiinnitettyjen syöksytorvien ja räystäskourujen alueille sekä koh-

tiin, joissa vesikatteen reunapelti vuotaa. Rapautumia todettiin myös ikkunan

yläpuolisten pellitysten ja ulkoseinien liittymäkohdissa. Myös maalipinta on

paikoin hilseillyt etenkin puuvuoratuissa ulkoseinissä. Parvekkeen betonirau-

doitukset ovat näkyvissä osassa rakenteita. Parvekkeen kuparipellillä peitetty

puurakenteinen kaide on lahonnut ja metallikannakkeet ovat ruostuneet. Ikku-

napellitysten kallistuksissa on puutteita. Ikkunoiden ja ulkoseinien liittymä-

kohdat eivät ole tiiviitä. Ikkunanpuitteista on maali lohkeillut kauttaaltaan, ja

osa tammisista lasituslistoista on vääntynyt pois paikoiltaan. Kahvilasta par-

vekkeelle johtava ovi on menettänyt lähes kaiken lakkauksensa. Oven ja ul-

koseinän liittymäkohta ei ole tiivis.

Vanhan museorakennuksen jär-venpuoleinen julkisivu on säi-lynyt muuttumattomana lukuun ottamatta hissitornin rakenta-mista ja alakerran arkadia, jon-ka lasiseinä on kokenut muutok-sia laajennusosan rakentamisen myötä. Julkisivussa on vesiva-hinkojen aiheuttamia valuma-jälkiä ja rapautumia. Puuosat ovat huonossa kunnossa. Kaak-koisjulkisivu kuvattuna touko-kuussa 2013.

Järvenpuoleisen julkisi-vun työpiirustus on päivät-ty 31.12.1959. Julkisivun yli kulkeva syöksytorvi on lisätty 29.3.1960. Alvar Aalto -museo.


52 53

Koillinen julkisivu – vanha pääsisäänkäynti

Suunnittelun taustaaMuseon sisäänkäynti oli ensimmäisistä luonnoksista alkaen L-kirjaimen muo-

toisen rakennusosan sisäkulmassa. Keskussairaalan tieltä erkaneva vanha puis-

tokäytävä johti suoraan uuden museon pääovelle. Muistitiedon mukaan puis-

tokäytävä oli alkujaan ollut osa kaupungista Mattilan tilalle johtavaa vanhaa

tietä, jonka Alvar Aalto tahtoi näin liittää osaksi museomiljöötä.79 Ensimmäi-

sissä vuoden 1958 rakennusluvan pääpiirustuksissa sisäänkäyntijulkisivu oli

massoittelultaan ja varsin lähellä nykyistä muotoaan. Erona toteutuneeseen

rakennukseen on, että ylimmän kerroksen taidehallista avautui koko julkisi-

vun mittainen rivi yläsivuikkunoita myös koillispuolelle. Matala osa, johon

sisäänkäyntiovet on sijoitettu, oli näissä suunnitelmissa toteutunutta pienem-

pi ja ikkunaton.

Vuoden 1959 syyskuun rakennusluvan pääpiirustuksissa sisäänkäyntijulkisi-

vu oli kokenut joitakin muutoksia. Ylimmän kerroksen ikkunarivi oli kadonnut

kokonaisuudessaan. Sisäänkäynnin matala yksikerroksinen rakennusmassa oli

pidennetty siten, että siihen mahtui kaksi leveää matalaa ikkunaa. Alvar Aal-

to -museon arkistosta löytyy 24.12.1959 päivätty työpiirustus, jossa koillinen

julkisivu on toteutuneessa asussaan. Toisin kuin syyskuun 1959 piirustuksissa

ulko-ovet on vedetty hieman sisään katon lappeen alle. Museon ulko-ovet ja

kahvilan erillinen ovi on ryhmitelty yhteen. Niiden oikealle puolelle on toteu-

Keski-Suomen museon vanhaa sisäänkäyntijulkisivua esittä-vässä 18.12.1959 päivätyssä työpiirustuksessa julkisivu au-kotuksineen on toteutuneessa asussa. Alvar Aalto -museo.

tettu yksi suurikokoinen puusäleikön peittämä ikkuna, joka kuuluu toimistona

ja sittemmin museomestarin verstaana toimineeseen huoneeseen. Toisin kuin

syyskuun 1959 piirustuksissa sisäänkäyntiosan katon oikea pääty on nostettu

diagonaalisesti ylöspäin siten, että sadevesien olisi kallistuksen myötä tarkoi-

tus ohjautua katolta räystäskouruun ja ikkunan pielessä olevaan syöksytorveen.

Säilyneisyys ja muutoksetMuseon vanha sisäänkäyntijulkisivu on säilynyt ilman suurempia sen ulkonä-

köön vaikuttaneita muutoksia. Entisen pääsisäänkäynnin jäätyä pois käytös-

tä toiminnallinen muutos sen sijaan on ollut huomattava. Entisestä paraatisi-

säänkäynnistä on tullut käyttämätön takapiha. Ovien viereistä puusäleikköä on

vahvistettu metallikiinnikkeillä peruskorjauksen yhteydessä. Aivan säleikön

vieressä laskee syöksytorvi sisäänkäyntiosan katolta. Syöksytorven kohdalla

seinän yläosan rappauksessa on laaja vaurio, jossa rappausta on irronnut suu-

rina lohkareina. Rappausverkko ja tiiliseinä ovat paljastuneet. Rakennetutki-

muksessa (2013) syöksytorvessa havaittiin reikä. Myös sisäänkäyntikatoksen

ja ulkoseinän liittymäkohdassa on rapautumaa ja valumajälkiä. Myös sisään-

käynnin yläpuolisissa seinissä on näkyvillä kuparin värjäämiä valumajälkiä

ja halkeamia. Kahvilan päädyn seinässä maali on samoin kulunut ja tummen-

tunut kauttaaltaan.

Keski-Suomen museon pääsi-säänkäyntijulkisivu on kuvattu elokuussa 1982. Pekka Helin.


54 55

Luoteinen julkisivu – Keskussairaalantien puoli

Suunnittelun taustaaMuseon julkisivu Keskussairaalantien puolelle päin on monimuotoinen ja pie-

nipiirteinen. Vuoden 1959 rakennuslupakuvissa luoteisjulkisivun aukotuksen

jäsentely poikkeaa toteutetusta. Alvar Aalto -museon arkistosta löytyy 7.1.1960

päivätty työpiirustus, jossa julkisivu on saanut toteutetun muotonsa. Kahvilan

kaksi leveää matalaa ikkunaa puisine tuuletusluukkuineen on ryhmitelty lä-

hekkäin kantavien pilarien väliin. Kahvilan pääty on nostettu hieman ylöspäin

siten, että sadevedet ohjautuvat katolta syöksytorveen sisäpihan puolelle. Ylä-

kerran luentosalin suuret ikkunat on toteutettu kuten syyskuun 1959 rakennus-

lupapiirustuksissa, mutta niiden puiset säleiköt eivät jatku ensimmäisen ker-

roksen tasalle asti, vaan päättyvät hieman ikkunoiden alapuolella.

Luoteisjulkisivun toinen oikeanpuoleinen osa muodostuu museorakennuksen

päädystä lastauslaitureineen ja ylimmän kerroksen taidehallin monimuotoisista

katto- ja ikkunarakenteista. Julkisivu on toteutettu pääpiirteissään kuten vuoden

1959 rakennuslupapiirustuksissa. Piirustuksissa lastaussillan ovi on kuitenkin

taidehallin korkean osan puolelle, kuin taas tammikuun 1960 piirustusten mu-

kaan toteutuneessa rakennuksessa se on päädyn oikean puoleisessa matalas-

sa osassa. Vuoden 1959 piirustuksiin merkittyä taidehallin yläsivuikkunoiden

puista ikkunasäleikköä ei ole toteutettu, mutta sen sijaan taidehallin ulkoseinään

ikkunarivien alapuolelle on lisätty rivi kolmen puisen koristesauvan ryhmiä.

Keski-Suomen museon sisään-käyntijulkisivu toukokuussa 2013.

Keski-Suomen museo kuvattu-na Keskussairaalantieltä päin vuonna 1961. Kuvassa museon ikkunoita ympäröivän ulkolau-doituksen, paneelioven ja seini-en koristesauvojen väri vaikut-taa ulkoseinien valkoista väriä tummemmalta. Nykyään puu-osat on maalattu valkoisiksi. Myös kivijalan sävy on seinää tummempi. Kuvassa taidehal-lin lyhyen seinän koristesauvat ovat vielä paikoillaan. Katto-maisema on kokenut muutoksen peruskorjauksen yhteydessä ra-kennetun ilmastointikonehuo-neen myötä. Seppo Turpeinen.

Säilyminen ja muutoksetLuoteisjulkisivu on säilyttänyt yleisilmeensä varsin hyvin, mutta se on muse-

on laajennuksen ja peruskorjauksen myötä kokenut myös muutoksia. Vuonna

1961 otetussa valokuvassa ikkunoita ympäröivät paneeliosat, lastauslaiturin

ovi ja ulkoseinän koristesauvat näyttävät olevan maalattu värillä, joka on ra-

pattujen seinien valkoista maalipintaa selvästi tummempi. Nykyään puuosat

on maalattu valkoisiksi, ja värieron tuoma kontrasti on kadonnut.

Lastauslaiturille johtavat metalliportaat. Lastaussillan aukko on mahdollista

sulkea portaiden alapäässä olevalla puuportilla. Nykyiset portaat lisättiin las-

taussillan oven ulko- ja sisäpuolelle rakennustarkastajan määräyksestä perus-

korjauksen loppuvaiheessa. Ulkopuolella olevat metallirakenteiset portaat on

mahdollista siirtää kiskoja pitkin sivuun. Museon peruskorjauksessa vanhan

osan toisen kerroksen näyttelyhallin katolle rakennettiin ilmastointikonehuo-


56 57

ne, joka asettuu taidehallin seinien sisäkulmaan. Ilmastointikonehuone on ul-

koapäin huomaamaton valkoiseksi rapattu rakennusosa, jonka ulkoseinässä on

neliön muotoinen metalliritilä. Konehuoneen myötä seinässä alun perin olleet

neljä kolmen koristesauvan ryhmää ovat kadonneet. Konehuoneen alle on myös

jäänyt yksi pyöreä kattoikkuna. Vesikaton rakenteita on purettu konehuoneen

alta. Peruskorjauksen jälkeen ilmastointikonehuoneen ja ulkoseinän yhtymä-

kohtaan on lisätty kokoontaitettavat tikkaat, joilla pääsee taidehallin katolle.

Taidehallin päätyseinässä ja lastauslaituria rajaavassa muurissa on rappa-

uksessa valumajälkiä ja värjäytymiä, jotka viittaavat vesivahinkoihin. Myös

sokkelin maalipinnassa on merkkejä kosteusvaurioista. Seinämuurin oikean-

puoleisessa kulmassa rappauksesta on irronnut suuri pala aivan kuparisen ve-

sipellin alta. Lastaussillasta oikealle maan rajassa on vanhan halkovaraston

luukku, josta on useita kertoja päässyt vettä nykyisin näyttelytilana olevaan

pohjakerroksen saliin. Julkisivun puuosissa, ovessa ja portissa maali on hil-

seillyt. Laajennuksen yhteydessä rakennettu hissitorni konehuoneineen jatkaa

luoteisjulkisivua sen oikealle puolelle. Hissitorni on valkoiseksi rapattu poh-

jakaavaltaan neliönmuotoinen massa, jonka huipulla on levypintainen kone-

huone. Hissitornissa on joka kerroksen kohdalla kapea korkea ikkuna, joka

avautuu aina hissin eteiseen.

Vanhan museorakennuksen luo-teisen julkisivun rakennuslupa-piirustuksessa vuodelta 1959 lastaussillan ovi on piirretty tai-dehallin korkeaan osaan kun se toteutuneessa rakennuksessa on matalassa osassa. Myös kahvi-lan ikkuna-aukot on toteutettu toisin. Jyväskylän kaupunki.

Lounainen julkisivu – Alvar Aalto -museon puoli

Suunnittelun taustaaAlvar Aalto -museon suuntaan avautuva lounaisjulkisivu on sovitettu jyrkkään

rinteeseen. Kulku talonmiehen asuntoon ja kattilahuoneeseen on järjestetty

puisia portaita pitkin yläpihan suunnasta. Museon vanhan kattilahuoneen kor-

kea valkoiseksi rapattu piippu saa rakennuksen muistuttumaan tästä suunnasta

tarkasteluna kookasta höyryalusta. Vaikutelmaa voimistaa vielä piipun kupa-

ripellitetty yläosa. Lounaisjulkisivu on toteutettu suurin piirtein vuoden 1959

rakennuslupakuvien mukaan. Käynti talonmiehen asuntoon ja kattilahuonee-

seen on kuitenkin järjestetty toteutetussa rakennuksessa piipun taakse jääväs-

tä hämärästä solasta. Myös asunnon ikkunoiden jäsentely poikkeaa piirustuk-

sista. Ikkunoihin ei ilmeisesti toteutettu piirustuksissa näkyviä puusäleikköjä.

Toisin kuin piirustuksissa julkisivussa on kolmen profiililtaan pyöreän puisen

koristesauvan ryhmiä sekä toisen että kolmannen kerroksen ulkoseinissä. Van-

han museon sisäänkäyntikerroksen näyttelyhalliin avautuu pitkä ikkunarivi.

Piipun vasemmalla puolella on näyttelysaliin avautuva puinen kaksoisovi ja

sen yhteydessä puinen tuuletusluukku.

Keskussairaalantien puoleisen luoteisen julkisivun työpiirustus on päivätty 7.1.1960. Alvar Aal-to -museo.


58 59

Säilyminen ja muutoksetLounaisjulkisivu on säilynyt pääpiirteissään hyvin. Museon laajennus ja pe-

ruskorjaus ovat aiheuttaneet siihen joitakin muutoksia. Peruskorjauksen myötä

taidehallin katolle rakennettu ilmastointikonehuone on muuttanut julkisivun

ilmettä. Konehuoneen pääty on vedetty hieman sisään taidehallin seinäpinnas-

ta. Konehuoneen ulkoseinässä on kolme metalliritilöiden peittämää aukkoa,

jotka on verhottu yhtenäisellä puuritilällä. Piipun takaa on nykyään sisään-

käynti sekä entiseen kattilahuoneeseen, joka on peruskorjauksessa muutettu

ilmanvaihtokonehuoneeksi että entiseen talonmiehen, joka on muutettu las-

ten opintotilaksi. Piipun yhteydessä ja sen vieressä on kaksi betonirakenteis-

ta lauhdutinta. Lounaisjulkisivun ikkunoiden ja muiden puuosien maalipinta

on lohkeillut ja hilseillyt kauttaaltaan. Vanhan rakennuksen massan eteen sen

oikeaan reunaan on rakennettu hissitorni, joka rakennusta korkeampana on

muuttanut lounaisjulkisivun siluettia.

Lounaisjulkisivu kuvattuna tou-kokuussa 2013.

Lounaisjulkisivun rakennuslu-papiirustuksessa vuodelta 1959 näyttelysalin ikkunat ja sisään-käynti talonmiehen asuntoon on piirretty toisin kuin toteutunees-sa rakennuksessa. Jyväskylän kaupunki.

Lounaisjulkisivun työpiirustus on päivätty 18.12.1959 ja sii-hen on tehty muutoksia viimei-sen kerran 4.7.1960. Alvar Aal-to -museo.


60 61

MUSEORAKENNUKSEN VANHAN OSAN SISÄTILAT

Keski-Suomen Museoyhdistyksen vuonna 1956 laatima varsin niukkasanainen

huonetilaohjelma jätti arkkitehdille vapaat kädet museotalon suunnitteluun.

Museorakennuksen ulkoasua ohjelmassa ei käsitelty lainkaan. Sisätilojen osal-

ta ajatukset siitä, millainen näyttely uuteen rakennukseen haluttiin pystyttää,

ohjasivat myös rakennuksen suunnittelua. Suunnitelmassa museon toivottiin

jakautuvan neljään osaan: museon näyttelytilaan, taideosastoon, varastoon ja

vahtimestarin asuntoon. Työhuoneita suunnitelmaan oli kirjattu kolme, joista

kaksi oli yhdistetty muihin toimintoihin: museonhoitajan huone, kirjasto- ja

arkistohuone ja kokous- ja tutkijanhuone. Säilytystilojen lisäksi suunnitelmaan

oli kirjattu tarve myös 50–100 hengen luentosalille.

Jo tässä varhaisessa suunnitelmissa esitettiin toive, että museorakennusta

olisi voitava myöhemmin laajentaa. Näyttelytiloilta toivottiin paitsi avaruutta

myös joustavuutta ja mahdollisuutta tilojen muokkaamiseen kevyillä välisei-

nillä. Keski-Suomen museon rakennukselta toivottiin myös omaperäisyyttä ja

erottumista muista museoista. Näyttelytiloihin suunniteltiin vaihtelevia mate-

riaaleja ja värejä. Näyttelytilojen ulkopuolelle toivottiin kuitenkin modernia

kalustusta.80

Varhaisessa säilyneessä luonnoksessa rakennuksen pohja oli jo saanut sille

ominaisen L-muodon. Vuoden 1958 ja 1959 rakennuslupapiirustuksissa tilat

olivat jo löytäneet suurin piirtein paikkansa, mutta suunnitelmat kehittyivät ja

selkeytyivät vielä rakennuslupavaiheen jälkeenkin. Talonmiehen asunnon sisä-

tilat jäsenneltiin uudestaan ja yläkerran taidehallin ja luentosalin kattoikkunoi-

ta karsittiin. Rakennuksen aukotus sopeutettiin kantavien pilarien sijoitteluun.

Museorakennus jakautuu kahteen pitkänomaiseen osaan, jotka kohtaavat toi-

sensa kulmassa. Suuremmassa ylärinteen suuntaan hieman kapenevassa osassa

sijaitsivat rakennuksen valmistuessa vuonna 1960 yläkerran taidehalli, toisen

kerroksen perusnäyttelytilat ja pohjakerroksen kokoelmien säilytystilat, tekni-

set tilat ja talonmiehen asunto. Pienemmässä osassa sijaitsivat yläkerran luen-

tosali, sisäänkäyntikerroksen kahvila ja pohjakerroksen kirjasto ja työhuoneet.

Näiden kahden osan liittymäkohtaan sijoittuu porrashuone ja sisäänkäynti-

kerroksen aula. Museon peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä vuonna

1990 pohjakerroksen säilytystilat, tekstiilivarasto ja polttoainevarasto otettiin

näyttelytiloiksi. Tässä yhteydessä tiloissa avattiin joitain uusia kulkuaukkoja.

Entinen kattilahuone muutettiin ilmastointikonehuoneeksi. Talonmiehen asun-

nosta tehtiin lasten opintotila.

Neljäs kerros – ylin kerros

TaidehalliKeski-Suomen museon taideosasto järjesti taidenäyttelyitä, joita varten mu-

seotalon ylimpään kerrokseen suunniteltiin valoisa ja avara taidehalli, joka

täyttää lähes koko kerroksen. Pienempään siipiosaan sijoitettiin museon luen-

tosali. Taidehalli on Alvar Aallon suunnittelemille näyttelytiloille tyypillisesti

valaistu useasta suunnasta lankeavalla hajavalolla.

Keski-Suomen museon nykyti-laa esittävä pohjakaavio 4. krs. Arkkitehtitoimisto LPV.


62 63

Vuoden 1958 rakennuslupapiirustuksissa taidehalliin avautui yläsivuikkunat

molempien pitkien seinien yläosista, mutta jo vuoden 1959 piirustuksissa taide-

halli on saanut pääosin toteutuneen muotonsa, jossa L-muotoinen tila jakautuu

korkeampaan ja matalampaan osaan, joita erottaa eräänlainen pitkä betoninen

hyllyrakenne. Tilaan tulee päivänvaloa korkealla lounaisjulkisivussa olevista

klerestorioikkunoista ja salin matalaan osaan avautuvista kuudestatoista pyö-

reästä kattoikkunasta, joista yksi avautuu kevyillä väliseinillä erotettuun varas-

tohuoneeseen. Varastohuone sijoittuu L-muotoisen tilan kulmaan ja muodos-

taa viistettyine kulmineen tilanjakajan, joka vaikuttaa salin tiladynamiikkaan.

Betoninen kattolaatta nousee lounaisjulkisivun yläsivuikkunoita kohden si-

ten, että ikkunat sijoittuvat korkealle seinäpintaan ja mahdollistavat päivän-

valon tunkeutumisen mahdollisimman syvälle huoneeseen. Ikkunat sijoittu-

vat kolmen ryhmissä betonisten kannatinpalkkien reunustamiin syvennyksiin.

Kattolaatta nousee loivasti salin pitkän osan päätyä kohden. Ratkaisu avartaa

pitkän ja kapean salin tilantuntua huomattavasti.

Portaikkoa vastapäätä salin kulmaukseen on sijoitettu siivouskomero, joka

on puurakenteinen ja verhottu valkoiseksi maalatulla paneelilla. Komeron

oven eteen on rakennettu kattoon saakka ulottuva puurakenteinen musta sei-

Vasemmalla Keski-Suomen mu-seon ylin kerros alkuperäisessä asussaan. Keski-Suomen museo.

Keski-Suomen museon nel-jännen kerroksen pohjaku-va, työpiirustus on päivätty 23.11.1959. Alvar Aalto -museo.

näke, joka sulkee sisäänsä kantavan betonipilarin. Sisäänkäynnin vasemmal-

le puolelle on rakennettu kovera levyrakenteinen seinäke, joka samoin pitää

sisällään betonisia palkkeja. Salin matalan osan katon seinänviertä seuraa rivi

pitkiä valkoiseksi maalatuilla metallilevyillä päällystettyjä syvennyksiä, joi-

hin oli alun perin tarkoitus sijoittaa loisteputkivalaisimet. On epäselvää, onko

valaisimet poistettu vai onko niitä lainkaan asennettu. Salin pitkän osan nur-

kassa on levyrakenteisen liukuoven peittämä käynti yläpihan lastaussillalle.

Taidehallin kokonaisuus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä hyvin. Taide-

hallin lattiamateriaali – harmaat Finnflex-laatat – ovat alkuperäisiä ja ikään-

sä nähden hyvin säilyneitä. Lattian kiilto on osa tilan arkkitehtuuria. Kattoon

upotetut pyöreät valaisimet ovat samoin alkuperäisiä. Seinäpinnat oli alun

perin päällystetty sementti-lastulevyrakenteisilla tojalevyllä, joka pinnoitet-

tiin kovitetulla juuttikankaalla ja maalattiin valkoiseksi. Peruskorjauksen yh-

teydessä seinät on koteloitu levyrakenteilla, joiden sisään on asennettu muun

muassa ilmastointitekniikkaa. Seinäpinnat on päällystetty lasikuitutapetilla ja

maalattu valkoiseksi.


64 65

Kattoon on kiinnitetty valaisinkiskoja, joihin on asennettu kohdevalaisimia.

Salin korkeassa osassa kiskot on ripustettu vaijereilla. Yläikkunoiden alapuo-

lelle on peruskorjauksessa asennettu keskuslämmityspatterit ja ikkunoihin on

asennettu pimennysrullaverhot. Sisäänkäynnistä vasemmalle, salin nurkasta

on käynti peruskorjauksen yhteydessä rakennettuun yhdistettyyn henkilö- ja

tavarahissiin. Lastausillan oven alapuolelle asennettiin peruskorjauksen yh-

teydessä kaksi porrasaskelmaa, jotka on peitetty lattiapinnoitteella. Varasto-

huoneen levyseiniin on avattu ilmastointiritilät. Varastohuoneen takana salin

peräosassa on seinien yläosaan tehty levyrakenteisia kotelointeja.

LuentosaliLuentosalin mäntypaneeli alakaton aaltoilevat muodot tuovat arkkitehtonisen

muistuman Viipurin kirjaston lukusalin katosta. Luentosalin alakaton aaltoi-

leva paneeli on ensimmäisen kerran luonnosteltu jo kevään 1958 rakennus-

lupakuvissa. Luentosalin suunnitteluun liittyy muistitietoon perustuva tarina,

Peruskorjauksen jälkeen ylä-kerran taidehalli säilyi taide-näyttelykäytössä. Tammikuussa 1993 esillä oli taidetta Keski-Suomen säästöpankin kokoel-mista. Taidehallin sisätila säilyi peruskorjauksessa ilman suu-ria muutoksia alkuperäistä lat-tiamateriaalia myöten. Kuvas-sa keskellä vasemmalla näkyvä pitkä seinä koki suurimman muutoksen, kun se koteloitiin levyrakenteella ja alareunaan asennettiin ilmanvaihtoriti-lät. Muutos näkyy kuvassa sei-nän alareunassa portaittaisena paksunnoksena. Ritilöitä asen-nettiin myös varastohuoneen seinän yläosaan. Katon säh-kökiskot, seinän alaosan kaa-pelikourut ja päätyoven eteen lisätyt askelmat olivat uusia li-säyksiä. Pekka Helin.

jonka mukaan museon rakennushankkeen vetäjä jyväskyläläinen Eero Fred-

rikson vieraili museon suunnitteluaikaan Leningradissa liikeasioissa. Koska

rajavyöhyke oli jälleen avautunut yksityisautoilijoille, Fredrikson poikkesi

matkallaan Viipurissa ja kävi katsomassa Alvar Aallon suunnittelemaa Vii-

purin kirjastoa. Rakennus oli huonossa kunnossa ja muun muassa luentosalin

kuuluisa aaltoileva alakatto oli kosteusvaurioiden seurauksena osin romahta-

nut. Huolestuneena kirjastotalon kohtalosta Fredrikson ehdotti Aallolle, että

Keski-Suomen museon luentosaliin voitaisiin luoda toisinto Viipurin luen-

tosalin katosta. Näin turvattaisiin arvokkaan arkkitehtonisen yksityiskohdan

säilyminen vaikkakin alkuperäisen rakennuksensa ulkopuolella.81 Kyseessä

ei ollut ensimmäinen kerta, kun kuuluisaa alakattomuotoa toteutettiin uusis-

sa rakennuksissa. Samankaltainen alakatto oli toteutettu jo 1950-luvun alussa

Suomalaisten Teknikkojen Seuran talon juhlasaliin Helsingissä.

Luentosalin korkeat ikkunat avautuvat sisääntulopihan puolelle. Puhujan-

pöydän suunnitellun sijaintipaikan yläpuolelle kattoon oli vielä vuoden 1959

rakennuslupapiirustuksissa sijoitettu kaksi pyöreää kattoikkunaa, mutta niistä

Vanhan luentosalin alakaton leikkaus, työpiirustukset on päi-vätty 6.3.1960 ja niitä muutettu viimeisen kerran 5.5.1960. Al-var Aalto -museo.


66 67

toteutettiin vain yksi. Alkuperäinen sisustus pinottavine puutuoleineen, valai-

simineen – Artek A110 ja Ornon upotetut kohdevalaisimet – on säilynyt, sa-

moin salia varten suunniteltu pöytä. Peruskorjauksessa valaisimia on lisätty

alakaton ja ikkunoiden väliin. Sali on kärsinyt ajoittain vesivahinkoja erityisesti

ikkunattoman pitkän seinän puolella. Puhujanpöntön yläpuolinen osa alakaton

paneloinnista on uusittu kosteusvaurion takia 2000-luvulla. Lattiamateriaalina

oleva muovimatto on vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjauksen

yhteydessä salista purettiin puhujan koroke oviseinältä. Alkuperäisen käyttön-

sä lisäksi luentosali sai vuosien varrella toimia ahtaudesta kärsivän museon

henkilökunnan työtiloina. 1980-luvulla saliin oli väliaikaisesti sijoitettu myös

museon kuva-arkisto. Peruskorjauksen jälkeen akustiikaltaan onnistunut sali

Vanhan luentosalin alakaton paneelin detaljit ja puhujanko-roke on esitetty 31.3.1960 päi-vätyssä työpiirustuksessa. Alvar Aalto -museo.

Maakunnallisten museopäivien osanottajia Keski-Suomen mu-seon luentosalissa joulukuussa 1978, eturivissä museonjohta-ja Osmo Rinta-Tassi. Kalustuk-sesta päätellen luentosali on ollut osittain toimistokäytössä jo 1970-luvun lopulla. Kirjava muovimatto voi olla alkuperäi-nen. Simo Kotilainen.

Kolmannen kerroksen luentosa-li toimi 1980-luvulla kuva-ar-kistona ja rakennustutkijoiden työtiloina. Tila oli jaettu seinäk-keillä työpisteiksi. Huhti-tou-kokuussa vuonna 1986 otetus-sa kuvassa Artekin valaisimet on nostettu ylös. Valaisinten al-kuperäinen ripustus on ollut samanlainen kuin kahvilassa. Matti Kurkinen.

Peruskorjauksen jälkeen luen-tosali vapautui työhuonekäytös-tä alkuperäiseen tarkoitukseen-sa. Luentosalista vuonna 1993 otetussa kuvassa näkyy, miten Artekin valaisinten ripustus on muuttunut. Tummat johdot on korvattu vaaleilla ja litteät joh-tosuojukset kartiomaisella mal-lilla, joka ei vaikeuksitta istu katon kaareviin muotoihin. Pek-ka Helin.


68 69

palasi jälleen luentosaliksi, kokoustilaksi sekä monenlaisten kulttuuri- ja mu-

siikkitapahtumien näyttämöksi.

Kolmas kerros – vanha sisäänkäyntikerros

Rinnetontille sijoitetun museorakennuksen pääsisäänkäynti sijoittui toiseen

kerrokseen, joka ylärinteen suunnasta tultaessa oli maantasossa. Sisäänkäyn-

tikerrokseen sijoitettiin aula, joka liittyi sekä yläkerrokseen että pohjakerrok-

seen johtavaan porrashuoneeseen. Aula oli varsin pieni ja intiimi tila, josta oli

esteetön pääsy ensimmäisen kerroksen näyttelytilaan. Lipunmyynti oli järjes-

tetty aulan nurkkaan yksinkertaisesti asettamalla siihen pari Artekin pöytää,

joista toisen takana istui lipunmyyjä ja toisella oli esillä myytäviä julkaisuja.

Aulan välittömässä yhteydessä oli naulakkoalue ja yleisö-WC:t sekä käynti

kahvilaan. Aulasta lipunmyynnin vierestä oli käynti huoneeseen, joka vielä

vuoden 1959 rakennuslupapiirustuksissa oli merkitty museonjohtajan huo-

neeksi, mutta jossa ennen peruskorjausta sijaitsi museon toimisto.

Kahvilan yleisösisäänkäynti suunniteltiin erilliseksi, jotta kahvilaa olisi mah-

dollista pitää avoinna myös museon ollessa suljettuna. Kahvilan oma tuuli-

Luentosali valokuvattuna pe-ruskorjauksen jälkeen arvioilta vuonna 1993. Sali säilyi perus-korjauksessa suurin piirtein al-kuperäisessä asussaan. Lattia-materiaalina ollut muovimatto vaihdettiin uuteen ja kattoikku-nan alapuolella oleva säleikkö saranoitiin aukeavaksi. Vasem-man puoleisessa seinässä nä-kyvät sähköjohtojen koteloin-nit ovat peruskorjauksen tuoma lisä. Kattoikkuna oli arkkiteh-din suunnitelman mukaan si-joitettu siten, että se valaisi pu-hujan. Luentosalin ovipäädystä purettiin puurakenteinen puhu-jankoroke. Luentosalin alkuperäiset tuolit ovat säilyneet käytössä vuoteen 2013 saakka. Salin sisäseinän puolella on ollut vesivahinko-ja, joiden jälkien korjaamiseksi seinää on maalattu. Kattoikku-nan takana vasemmalla puolel-la alakaton helman paneeli on vaihdettu 2000-luvulla vesiva-hingon turmeltua alkuperäisen paneelin. Pekka Helin.


Keski-Suomen museon sisään-käyntikerros alkuperäisessä asussaan. Keski-Suomen mu-seo.


70 71

kaappi avautuu museon naulakkotilaan, joka on erotettavissa museon aulasta

koristeellisen portin avulla. Kahvila oli tarkoitus vuokrata ulkopuoliselle yrit-

täjälle, joten kahvilaan suunniteltiin oma henkilökunnan uloskäynti keittiön

takatilasta rakennuksen päätyyn.

Peruskorjauksessa museon pääsisäänkäynti siirtyi laajennusosaan ja vanha

sisäänkäynti poistui käytöstä. Suuret kiinteät naulakot purettiin ja pienempi

naulakko rakennettiin vastakkaiselle seinälle WC-tilojen ovien väliin. Taide-

Vanhan museon sisäänkäyn-tikerroksen näyttelysalia esit-tävä pohjapiirros on päivätty 14.11.1959. Alvar Aalto -museo.

hallin portaikon ylätasanteen sulkenut koristeellinen puuportti poistettiin ja

siitä tehtiin seinäke uusien naulakkojen taustaksi. Aktiivinen kahvilatoimin-

ta päättyi jo ennen 1960-luvun loppua. Tämän jälkeen kahvila on palvellut

kokoustilana, työtilana ja tarjoilutilana museon tilaisuuksissa. Tilaa on myös

vuokrattu erilaisiin tapahtumiin. Museon entinen toimistohuone on nykyään

museomestarin työtilana.

SisäänkäyntiaulaAla-aulan lattia ja portaikon askelmat on päällystetty Pukkilan nelikulmaisil-

la tummanpunaisilla keramiikkalaatoilla. Jalkalistan lisäksi rakennuksessa on

leveät mattolistat. Molemmat listat on peruskorjauksessa maalattu harmaik-

si. Valokuvista päätellen osa listoista on aiemmin maalattu valkoiseksi kuten

seinätkin. Seinät ovat aulassa ja portaikossa rapattuja tai slammattuja ja val-

koiseksi maalattuja kuten koko rakennuksessa. Ovet ovat valkoiseksi maalat-

tuja laakaovia.

Sisäänkäynnin sisäpuolella aulassa on ryhmä Artekin valaisimia, jotka muis-

tuttavat malliltaan sisäänkäyntikatoksen valaisimia. Naulakkoalueen ja kahvi-

Vanhan museon sisäänkäyntiä, aulaa ja kahvilaa esittävä työ-piirustus on päivätty 5.11.1959. Alvar Aalto -museo.


72 73

Museon toimisto vanhan pääsisäänkäynnin viereisessä huoneessa kuvattuna huhti-tou-kokuussa 1986. Huone on peruskorjauksen jälkeen muutettu museomestarin työtilaksi. Katossa näkyvät loisteputkivalaisin ja riip-puvalaisin on poistettu. Matti Kurkinen.

Keski-Suomen museon vanhan sisäänkäyn-tiaulan eteistilan naulakot kuvattuna huhti-toukokuussa vuonna 1986. Kuvan vasem-massa reunassa tuuletusluukun alapuolella näkyvä tummentuma voi viitata vesivahin-koon. Kuvassa näkyvät naulakot purettiin peruskorjauksen yhteydessä. Vastakkaisel-le seinälle koottiin uusi pienempi naulak-ko. Vasemmalla ylhäällä näkyy museotaloa varten erityisesti suunniteltu valaisin. Mat-ti Kurkinen.

Keski-Suomen museon vanhan osan sisään-tuloaulan kassanurkkaus pääsisäänkäynnin oikealla puolella kuvattuna vuonna 1981. Oikean puoleisen pöydän päällä oli vitrii-nissä esillä myytävää kirjallisuutta. Risto Raittila.

Vanhan museorakennuksen eteistilan ylei-sövessat kuvattuna vuonna 1986. Peruskor-jauksessa kuvassa näkyvä sermi ja peilit, hyllyt sekä valaisimet poistettiin ja korvat-tiin naulakolla. Kuvassa lattia- ja matto-listojen väri vaikuttaa olevan valkoinen tai vaalean harmaa. Matti Kurkinen.

Vuonna 1986 museon kahvila oli neuvottelu-tilana. Artekin valaisimet oli nostettu ylem-mäs sitomalla johdot mutkalle. Takaosan kabinetin verhot oli poistettu ja oikean puo-leiselle seinälle oli kiinnitetty ilmoitustaulu, joka on sittemmin poistettu. Kahvilan lasiset kakkuvitriinit olivat vielä paikoillaan. Mat-ti Kurkinen.

Sisäkuva kahvilan keittiöstä huhti-touko-kuussa 1986. Peruskorjauksessa keittiön En-so-kaapit valkoisilla muovivetimillä vaihdet-tiin samantyylisiin levyovisiin kaappeihin, joissa on kromatut lankavetimet. Myös tiski-altaan yläpuolinen pallovalaisin on poistet-tu ja korvattu loisteputkivalaisimella. Mat-ti Kurkinen.


74 75

lan sisäänkäynnin valaisimet, joissa häikäisysuojana on valkoiseksi maalattu

alumiiniristikko, ovat Artekin erityisesti museotaloa varten suunnittelemaa

mallia. Portaiden levyrakenteisten kaiteiden käsijohtimet ovat vaaleaksi la-

kattua koivua ja askelmien rintalistat tammea. Nykyistä perusnäyttelyä ra-

kennettaessa vuosina 1993–1994 vanha sisäänkäynti on peitetty kevytraken-

teisella seinäkkeellä.

PerusnäyttelysaliNäyttelysalin lattia on alkuperäistä ruskeanharmaata Finnflex-vinyylilaattaa.

Perusnäyttelyhallin jakaa kahteen osaan pitkittäinen väliseinä. Peruskorjauk-

sen yhteydessä väliseinän yhteyteen rakennettiin katon alaslasku, jonka si-

sässä kulkee muun muassa ilmastointikanavia. Peruskorjauksessa salin pää-

sisäänkäynnin puoleinen osa suljettiin molemmista päistä metallirakenteisilla

lasiovilla vakioilmastoinnin toteuttamista varten. Ilmastoinnin toteuttamisesta

luovuttiin kuitenkin kustannussyistä. Lasiovet poistettiin nykyisten perusnäyt-

telyiden rakentamisen yhteydessä. Nykyään sali on avoin väliseinän molem-

mista päistä, mikä mahdollistaa näyttelyn kiertämisen vaivattomasti.

Näyttelysali oli alun perin suunniteltu valaistavaksi runsaalla luonnonvalol-

la, jota virtasi tilaan kolmelta suunnalta ja katosta. Salia valaisivat ikkunarivit

kolmelta suunnalta – järven puoleisessa päätyseinässä ja sisäpihan sekä Aalto

-museon puoleisten seinien yläosassa. Lisäksi salissa on kahdeksan pyöreän

Jyväskylän kaupungin histori-asta kertovaa perusnäyttelyä rakennettiin laajennetun muse-on kolmannen kerroksen näytte-lyhalliin vuonna 1993. Kuvas-sa vasemmalla näkyvät ikkunat ja pyöreät kattoikkunat peitet-tiin halutun pimeän vaikutel-man saavuttamiseksi. Kuvassa oikealla näkyvä katon alaslas-ku toteutettiin peruskorjauksen yhteydessä. Kuvassa oikealla näkyvät lasiovet asennettiin pe-ruskorjauksen yhteydessä saliin suunniteltua vakioilmastointia varten. Koska vakioilmastointia ei toteutettu, ovet purettiin pois jo vuonna 1994. Pekka Helin.

kattoikkunan rivi. Nykyisen perusnäyttelyn rakentamisen myötä sali on pimen-

netty ja kaikki ikkunat on peitetty. Pyöreissä kattoikkunoissa on asennettuna

levyrakenteiset pimennysluukut. On mahdollista, että yksinkertaisella meka-

nismilla varustettuja pimennysluukkuja on ollut käytössä jo ennen peruskor-

jausta. Myös suuri osa seinäpinnoista on näyttelyrakenteiden peitossa. Järven

puoleiset päätyikkunat on peitetty avattavilla ja kääntyvillä seinäkkeillä. Kat-

toikkunoista yksi on peitetty pysyvästi sen yläpuolelle peruskorjauksessa ra-

kennetun ilmastointikonehuoneen takia.

KahvilaKahvila on suuri valoisa suorakulmion muotoinen huone, jonka koko seinän

pituudelta avautuvat ikkunat avautuvat Jyväsjärven suuntaan. Kahvilasta on

pääsy puisen lasi-ikkunallisen oven kautta kerrosta kiertävälle avoimelle par-

vekkeelle. Kahvilan keittiö avautuu matalaksi muuratuksi tarjoilualueeksi aulan

sisäänkäyntiä vastapäätä. Kahvilassa on erinomaisesti säilynyt alkuperäinen

sisustus, johon kuuluu Artekin kalusteita, valaisimia (Artek A110) ja verhot.

Lattiapinnoite on uusittu peruskorjauksessa nykyiseksi muovimatoksi. Vesi-

katon vuodot ovat aiheuttaneet kosteusvaurioita parvekkeen puoleiselle ulko-

seinälle, myös alakatosta on vaihdettu kastuneita levyjä.

Kattovalaisinten ripustuksessa on peruskorjauksen yhteydessä tehty muutos,

jossa alkuperäiset pyöreät, litteät levyt on korvattu nykyisillä valkoisilla muo-

visilla johtosuojuksilla. Alkuperäinen johdotus on tehty tummilla johdoilla, kun

Museon perusnäyttelyä ra-kennettiin kolmannen kerrok-sen näyttelysaliin vuonna 1993. Pekka Helin.


76 77

nykyiset johdot ovat valkoiset. Samalla alakattoon on lisätty pieniä upotettuja

spottivalaisimia, joiden muovikuori on valkoinen. Pienen keittiön kalusteet ja

kaapistot on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Keittiön takatilasta avautuu

ulko-ovi rakennuksen päätyyn. Takatilasta on myös käynti kahvilan henkilö-

kunnan käyttöön tarkoitettuun WC:n. Kahvilan katossa on ollut vesivuotoja

2000-luvun puolivälin jälkeen.

ToimistohuoneAulasta sisäänkäynnin oikealta puolelta johtaa ovi toimistohuoneeseen, jon-

ka ikkuna avautuu sisäänkäynnin viereen. Varhaisissa piirustuksissa huone on

merkitty museonjohtajan huoneeksi. Toimistohuoneessa on kaksi komeroa,

joista toinen on pesualtaalla ja lattiakaivolla varustettu siivouskomero. Huo-

neesta on pääsy myös metallioviseen asiakirjaholviin. On mahdollista, että

nykyinen alakatto, joka muodostuu tekstiilipintaisista levyistä ja valkoiseksi

maalatusta puuristikosta, on alkuperäinen. Muistitiedon mukaan huoneessa

oli alun perin Artekin suunnittelemat valaisimet, jotka kuitenkin poistettiin ja

korvattiin loisteputkilla, kun huone muutettiin toimistokäyttöön 1980-luvulla.

Alakattoon nykyään kiinnitetyt valaisimet ovat todennäköisesti peräisin vasta

peruskorjauksen ajalta. Nykyään huone on museomestarin verstaana. Raken-

neselvityksen (2013) mukaan lattia on maanvarainen betonilaatta, jonka pin-

noitteena on muovimatto. Ulkoseinän yläosa ikkunan yläpuolella on pullistu-

nut ja levyissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä.

Toinen kerros – vanha pohjakerros

Pohjakerrokseen sijoittuivat alun perin kokoelmien säilytystilat, talonmiehen

asunto, teknisiä tiloja, kaksi henkilökunnan työhuonetta ja kirjasto. Säilytys-

tiloista oli erotettu erillinen tekstiilivarasto ja asiakirjaholvi. Heti porrasta-

santeen edessä oli pieni alahalli, jota käytettiin näyttelytilana. Kerroksen suu-

rempi osa on jaettu pitkittäisellä väliseinällä samoin kuin ylemmät kerrokset.

Väliseinän sisemmällä puolella sijaitsi säilytystila puurakenteisine hyllyineen.

Seinän ulommalla puolella oli päädyssä polttoainevarasto ja sen jälkeen katti-

lahuone, talonmiehen asunto ja luettelointihuone sekä valokuvauslaboratorio.

Rakennuksen toimistosiivessä oli pakkaamohuone, kaksi työhuonetta ja kir-

jasto, joiden ikkunat avautuvat parvekkeen alle. Portaat laskeutuivat vielä

puoli kerrosta alaspäin tasolle, josta oli pääsy ulko-oven kautta arkadiin, jon-

ka muodostivat toista kerrosta kannattelevat nelikulmaiset betonipilarit. Vie-

lä vuoden 1959 rakennuslupapiirustuksissa pylväskäytävän alle suunniteltiin



78 79

lastaussiltaa. Ilmeisesti tästä kuitenkin luovuttiin, koska kyseiselle ovelle ei

johtanut varsinaista tietä vaan ainoastaan puistokäytävä.

Pohjakerros on kokenut suuria toiminnallisia muutoksia. Peruskorjauksessa

kokoelmien säilytystila, tekstiilivarasto ja polttoainevarasto otettiin näyttelyti-

laksi. Polttoainevarasto ja tekstiilivaraston väliseinät purettiin osittain, samoin

ilmeisesti säilytystilan ja alahallin väliseinä. Museon luettelointihuone oli lii-

tetty jo vuonna 1973 talonmiehen asuntoon makuuhuoneeksi. Peruskorjauk-

sessa alahallin kulmasta purettiin vielä valokuvauslaboratorio etuhuoneineen.

Entinen kattilahuone otettiin IV-konehuoneeksi. Rakenneselvityksessä (2013)

huoneen lattiassa ei havaittu kosteuseristystä.

Museon laajennusosa liittyi porrashuoneen kautta pohjakerroksen alimmalle

porrastasanteelle. Osa pylväskäytävästä lasitettiin uuden porrashuoneen osak-

si. Alahalli muuttui uudelle hissitornille vieväksi käytäväksi. Hissikäytävällä

on kaksi kiinteää vitriinisyvennystä, joista toinen on tyhjennetty vesivahingon

takia. Talonmiehen asunto muutettiin peruskorjauksessa opintotilaksi, jonka

alahallin puoleinen väliseinä rakennettiin uudestaan. Seinään sovitettiin mu-

seon julkisivusta poistettu vanha ikkuna, ja opintotilan ovelle rakennettiin

betonirakenteinen pyörätuoliramppi. Entisen säilytystilan lattiamateriaali on

Keski-Suomen museon poh-jakerros alkuperäisasussaan. Keski-Suomen museo.

Keski-Suomen museon pohja-kerrosta esittävä työpiirros on päivätty 23.9.1959. Alvar Aal-to -museo.

vaihdettu nykyisen kaltaiseksi harmaaksi muovimatoksi, jota on paikattu ve-

sivahinkojen jäljiltä erityisesti entisen tekstiilivaraston kohdalla, jossa seinän

Vanhan museorakennuksen ala-hallista ylös johtava portaik-ko kuvattuna vuonna 1986. Muistitiedon mukaan portaikon suunnitteli Alvar Aallon arkki-tehtitoimistossa työskennellyt arkkitehti Arto Sipinen. Vasem-malla näkyvää verhoa käytet-tiin työhuoneiden erottamiseen yleisötiloista. Peruskorjauksen yhteydessä työhuoneisiin ja kir-jastoon vievän käytävän alkuun rakennettiin lasiovi. Museon laajennuksen yhteydessä por-taita jatkettiin kuvassa oikeal-la näkyvän oven paikalta alas uuteen sisääntuloaulaan. Matti Kurkinen.


80 81

Vanhan museorakennuksen pohjakerrok-seen nykyisen sähköpääkeskuksen paikal-la sijainneeseen pakkaamoon oli rakennettu parvella vintti, joka oli 1980-luvun alussa satunnaisessa käytössä työtilana helpotta-maan museorakennuksen ahtautta. Kuva on vuodelta 1986. Tila purettiin vuonna 1988. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy putkia ja seinässä niiden kohdalla valumajälkiä. Matti Kurkinen.

Keski-Suomen museo valokuvalaboratorion pimiö kuvattuna talvella 1981. Valokuvaus-laboratorio sijaitsi vanhan museorakennuk-sen pohjakerroksessa vahtimestarin asun-non vieressä. Huoneen ikkunaton peräosa oli erotettu verholla pimiöksi. Laboratori-osta oli käynti entiseen luettelointihuonee-seen, joka oli liitetty vahtimestarin asuntoon makuuhuoneeksi. Risto Raittila.

Museon vanhan osan pohjakerroksen pää-varasto kuvattuna huhti-toukokuussa vuon-na 1986. Puurakenteiset avohyllyt ja pal-lovalaisimet saivat väistyä, kun päävarasto muutettiin näyttelytiloiksi vuoden 1990 pe-ruskorjauksen yhteydessä. Matti Kurkinen.

Keski-Suomen museon vuonna 1990 valmistuneen peruskorja-uksen jälkeen vanhan osan poh-jakerroksen säilytystilat otet-tiin näyttelytiloiksi. Aiemmin valkoiset slammatut tiilisei-nät maalattiin mustiksi. Ennen maakunnallisen perusnäytte-lyn rakentamista tiloissa pidet-tiin vaihtuvia näyttelyitä. Vuon-na 1993 oli esillä yhteisnäyttely TRISKELE – Järvi-Suomen ku-vakulmia. Pekka Helin.

Keski-Suomen museon kirjas-tohuoneessa ovat säilyneet al-kuperäinen alakatto ja osa huonekaluista ja valaisimista. Vasemmassa yläkulmassa näkyy katon alaslasku, joka on säily-nyt nykyaikaan. Kuva on otettu vuonna 1986. Matti Kurkinen.


82 83

sisään asennettu sadevesiviemäriputki on vuotanut 2000-luvulla. Entinen polt-

toaineen lastausluukku salin perällä on aiheuttanut vesivahinkoja keväisin.

Toimistosiiven käytävän alkuun rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä la-

siovi. Aiemmin toimistosiipi oli erotettu alahallista pelkällä verholla. Entinen

pakkaamohuone, joka oli jaettu parvella kahteen kerrokseen, muutettiin säh-

köpääkeskukseksi. Toimistosiivessä on kaksi työhuonetta, joissa ensimmäises-

sä on alaslaskettu levykatto, jonka sisällä kulkee mm. vesiputkia. Kattolevy-

jen saumakohdissa on vanhoja vuotojälkiä, jotka johtuvat yläpuolisen naisten

WC:n viemärin ylivuodoista. Toimistosiiven päässä sijaitsee kirjastohuone.

Kirjastoa on käytetty myös henkilökunnan työtilana ja kokoushuoneena. Kir-

jaston pitkä neuvottelupöytä ja siihen liittyvät tuolit sekä Artekin valaisimet

ovat alkuperäistä sisustusta. Lattiamateriaalina oleva linoleumimatto on vaih-

dettu peruskorjauksessa. Huoneen ikkunaseinällä ja katossa on vuosien varrel-

la ollut useita vesivahinkoja. Katossa on nähtävissä halkeamia ja lohkeillutta

maalia. Ikkunan ympärillä olevia eristeitä on muistitiedon mukaan vaihdettu

ulkopuolelta tulleiden vesivuotojen korjaamisen yhteydessä.

Museonjohtajan työhuone mu-seorakennuksessa, kuva on otet-tu ennen peruskorjausta kevääl-lä 1986 museonjohtaja Osmo Rinta-Tassin aikaan. Matti Kur-kinen.

Intendentin työhuone on kärsi-nyt vuosien varrella vesivahin-goista. Kuva on otettu keväällä 1981. Risto Raittila.

KESKI-SUOMEN MUSEON LAAJENNUSOSA

Laajennusosan julkisivut

Suunnittelun taustaaKeski-Suomen museon laajennuksen suunnittelu alkoi jo 1970-luvun alussa.

Jo melko varhaisessa vaiheessa laajennuksen suunnaksi valikoitui lopulta to-

teutunut alarinteen puoli. Kahden vuosikymmenen aikana suunnitelmat muo-

kattiin useita kertoja ja julkisivun ilme vaihteli rikkaasti jäsennellystä pelkis-

tettyyn. Laajennusosaan soviteltiin monenlaisia toimintoja ja laajimmillaan

kolmikerroksinen laajennus olisi peittänyt taakseen museon vanhan julkisi-

vun lähes kokonaan. Vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen laajennushanke sai

toteutuneen muotonsa, jossa laajennusosaan suunniteltiin lähinnä yleisötiloja.

Museon tarvitsemat työtilat ja kokoelmien säilytystilat päätettiin ratkaista muu-

alla. Samalla laajennuksen julkisivut pelkistettiin ja rakennusmassa pyrittiin

toteuttamaan alisteisena vanhalle museotalolle. Laajennusosan valmistumisen

myötä aiemmin paljon valokuvattu näkymä vanhan museon järven puoleiseen

julkisivuun koki peruuttamattoman muutoksen.

Omassa lausunnossaan museon laajennus- ja peruskorjaussuunnitelmiin vuon-

na 1988 Museovirasto esitti, että laajennusosan julkisivu oli suunnittelun ku-

luessa saanut alkuperäisen rakennuksen selkeyttä häiritseviä piirteitä. Museo-


Keski-Suomen museon laajen-nusosan julkisivujen rakennus-lupapiirustukset 31.8.1988. Jy-väskylän kaupunki.

84 85

viraston lausunnon mukaan laajennusosan ulkoasua oli yksinkertaistettava ja

sen aiheita karsittava siten, että se muodostaisi vanhalle rakennukselle rauhal-

lisen jalustan.82 Ilmeisesti Museoviraston lausunnon seurauksena laajennus-

osan julkisivua yksinkertaistettiin. Sisäänkäynnin ympäriltä poistettiin musta

graniittilevyverhous. Kalkkihiekkatiilestä muurattaviksi suunnitellut seinäpin-

nat päätettiin rapata. Myös auditorion ikkunat poistettiin.83

Laajennusosan rakennustyöt käynnistyivät varsinaisesti syyskuussa 1988.

Aluksi vahvistettiin vanhan osan perustuksia. Perustuksia oli tarkoitus alen-

taa lähinnä hissikuilun kohdalta.

Rakennus oli rakennusselityksen mukaan tarkoitus salaojittaa käyttäen muo-

visia tuplasalaojaputkia kaksoismuhviliitoksin. Suunnittelun loppuvaiheessa

päätettiin säästösyistä jättää laajennusosan puurakenteisista ikkunoista pois

tammiset lasituslistat. Samoin oleskelutilaksi aiotulle katolle suunniteltu laa-

toitus ja kaide poistettiin.84

Säilyneisyys ja muutoksetLaajennusosan julkisivut ovat valmistumisensa jälkeen säilyneet alkuperäi-

sessä asussaan. Laajennusosan seinäpinnat on rapattu ja maalattu valkoiseksi.

Sokkeli on pääsisäänkäynnin ympärillä päällystetty mustilla graniittilaatoil-

la. Vuoden 1988 rakennuslupapiirustuksissa yläparkkipaikalta talonmiehen

asunnolle vievät puiset portaat on piirretty jatkumaan alas hissitornin juurel-

le saakka. Ilmeisesti portaita ei kuitenkaan ole koskaan jatkettu alas saakka.

Rakenneselvityksessä (2013) laajennusosan ulkoseinissä todettiin halkeamia,

valumajälkiä ja tummumia. Halkeamia on lähinnä ulkoseinien kulmissa. Maa-

latuista puuosista, ikkunoista ja ulko-ovista on maali lohkeillut kauttaaltaan.

Teräksiset ulko-ovet ovat ruostuneet. Betonisessa lastaussillassa on rapautu-

mia ja metallikato on ruostunut. Vesikatto on uusittu tasakattojen osalta vuon-

na 2004. Katolle on kertynyt neulasia ja lehtiä lähellä rakennusta kasvavista

puista, ja kattopinnalla kasvaa sammalta. Ulkoseinien yläosien vesipellitysten

kallistuksissa on havaittu puutteita.

Itäjulkisivu

Laajennusosan ja koko museon pääsisäänkäynti on itäjulkisivuun avattujen la-

siovien kautta. Sisäänkäynti on sijoitettu aulan ja auditorion rakennusmassojen

kulmaan, syvän katoksen alle. Katosta kannattelee vasemmasta etukulmasta

hoikka metallinen taivutetulla kuparilla verhottu putki. Katoksen alapinta on

katettu valkoiseksi maalatulla puupaneelilla. Jokaisen kolmen oven eteen on

kiinnitetty kookas valaisin, jonka varjostimen yläosa on valkoiseksi maalattua

alumiinia ja alaosa kuparia. Katoksen ulkoreuna on päällystetty kuparilla ja

siihen on kiinnitetty samasta materiaalista tehdyillä kirjaimilla teksti ”Keski-

Suomen museo”. Katoksen sivulla on metallirakenteinen kuparilevyllä pääl-

lystetty lasiovinen vitriini.

Sisäänkäynnin vasemmalla puolella seinässä on pieni nelikulmainen ikkuna-

aukko, joka avautuu museon infon takatilaan. Sisäänkäynnin oikealla puolella

on auditorion ikkunaton seinä. Sisäänkäynnin yläpuolella kattopinnasta avau-

tuu katon ylös nostetun lappeen alta rivi klerestorioikkunoita, jotka valaisevat

aulaa sisäänkäynnin kohdalta.


86 87

Eteläjulkisivu

Pitkä ja matala eteläjulkisivu kääntyy kohti Alvar Aalto -museota. Julkisivun

oikeassa kulmassa on henkilökunnan taukotilan ja yleisö-WC:n muodostama

lähes umpinainen rakennusmassa. Sen oikeassa reunassa on nelikulmainen ik-

kuna-aukko, joka avautuu henkilökunnan taukotilaan. Julkisivun vasemmalla

puolella on aulan kapeista ja korkeista ikkunoista koostuva seinäosuus, joka

päättyy vasemmalla hissitornin nelikulmaiseen massaan. Ikkunaseinän keski-

vaiheilla on metallipuitteinen lasinen pariovi kohdassa, johon on suunniteltu

museoiden välistä yhdyskäytävää. Hissitornin huipulla sijaitsevan hissikone-

huoneen itäseinä on päällystetty ruskealla muovipellillä ja takaosa on valkoi-

seksi maalattua rakennuslevyä. Ikkunaseinän alaosassa on keväällä 2013 teh-

dyissä rakennetutkimuksissa havaittu kosteutta.

Länsijulkisivu

Laajennusosan länsijulkisivua hallitsee lastaussilta katoksineen, betoninen jä-

teaitaus ja kookas ilmastointiritilä. Lastaussilta on betonirakenteinen osin ka-

toksen kattama tila. Sillalle nousevat betoniset portaat. Kuparipellillä verhottua

loivasti kallistettua katosta kannattelevat ulkokulmista hoikat metalliputket,

joista toinen on kaksiosainen. Lastaussillalta avautuu valkoiseksi maalattu me-

tallinen pariovi lastauseteiseen. Jätekatoksen seinien alaosat ovat betonimuu-

ria, yläosat ovat ruskeiksi maalattujen metalliputkien kannattelemia katoksia

ja valkoiseksi maalattuja lautaverhouksia. Julkisivun vasemmalla puolella on

leveä ja matala valkoiseksi maalattu metallinen ilmastointiritilä. Ritilä on pai-

koin ruostunut ja sen alapuolella on rappauksessa valumajälkiä


88 89

Laajennusosan sisätilat

Keski-Suomen museon laajennusosan pitkän suunnitteluprosessi kuluessa

myös sisätilat kokivat monia muutoksia. Toteutuneet lisätilat – aula, auditorio

ja näyttelysali – toivat kaivattua lisää yleisötiloihin ja vaihtuvien näyttelyiden

järjestämiseen. Vuosien varrella tehtyihin suuriin suunnitelmiin verrattuina

toteutuneet tilat olivat suhteellisen vaatimattomia. Etenkin näyttelytila toteu-

tui suunnitelmiin nähden pienehkönä. Museon aula toteutui kuitenkin varsin

laajana. Tähän todennäköisesti vaikutti suunnitelma Keski-Suomen museon

ja Alvar Aalto -museon aulatoimintojen yhdistämisestä juuri Keski-Suomen

museon puolelle. Samoin aulan pitkän lasiseinän suuntautuminen Aalto-mu-

seota kohti johtui suunnitelmasta museoiden väliseksi yhdyskäytäväksi. Mu-

seon lipunmyynti ja info sijoittuivat suunnitelmien mukaiselle paikalle sisään-

käynnistä tultaessa vasemmalle puolelle. Infon rakenteet toteutuivat kuitenkin

kustannussyistä huomattavasti suunniteltua vaatimattomammin. Samoin sääs-

tösyistä ikkunoista jätettiin pois ikkunapenkit. Museon laajennusosan sisätilat

ovat säilyneet yli kahdenkymmen vuoden ajan ilman merkittäviä muutoksia.

Tiloissa on kuitenkin havaittavissa käytön aiheuttamaa kulumista ja joitakin

merkkejä mahdollisista kosteusongelmista.

AulaMuseon aula on pitkä avara tila, josta on käynti auditorioon, näyttelytilaan ja

huoneen perältä porrashuoneeseen ja hissille. Infon lisäksi tilaan sijoittuvat

naulakot ja säilytyslokerikot sekä yleisö-WC:t. Aulan ominaispiirteitä ovat pu-

nainen keraaminen lattialaatoitus, valkoiset seinät ja valaistus, joka tulee pait-

si Aalto-museon puoleisen seinän korkeista kapeista ikkunoista myös sisään-

käynnin yläpuolisista klerestorioikkunoista. Ominaispiirteisiin kuuluu katto

alkuperäisine valaisimineen sekä alakaton valkoinen alumiinisälepinta, johon

valaisimet on upotettu. Erityispiirteisiin aulassa kuuluvat kantavat pyöreät pi-

larit, joista osa on verhottu keraamisilla laatoilla ja messinkisillä jalkalistoilla.

Infon palvelutiskin pinta Carraran marmorista on osoitus halusta tuoda aulaan

arvokkaita materiaaleja. Samoin sisäänkäynnin lasiovien messinkilistoitus ja

arkkitehdin suunnittelemat tummasävyiset naulakot ja säilytyslokerikot tuo-

vat tilalle arvokkuutta. Alkuperäiseen kalustukseen kuuluvat Artekin nahka-

verhoillut penkit, mustavalkoiset verhot ja viherkasvit.


Keski-Suomen museon vuon-na 1990 valmistuneen laajen-nusosan tilavaa ala-aulaa hyö-dynnettiin myös näyttelytilana. Vuonna 1993 näyttely esitteli hopeisia sokerisirottimia. Las-ketun alakaton valkoiseksi maa-lattuun alumiinisälepintaan on upotettu pyöreitä valaisimia. Pekka Helin.


90 91

Laajennusosan aulan lattian laatoitus on paikoin irtoillut ja murtunut. Kos-

ka infotila on yläosastaan avoin, ovat sen työntekijät kärsineet vedosta. Info-

tilan lattian alle on asennettu lattialämmitys ja laatoitus on tältä osin uusittu

nelikulmaisilla laatoilla. Samoin infon palvelupöydän etupuolelle on asennet-

tu keskuslämmityspatteri. Tila infon edessä on otettu museokaupan käyttöön

2000-luvulla. Arkkitehti Simo Heikkilä on suunnitellut museokaupan kalus-

teisiin kuuluvat puurakenteiset harmaat laatikostot, pöytätasot, vitriinit, hyl-

lyköt ja ilmoitustaulut. Rakenneselvityksen (2013) mukaan aulan sisäkatossa

havaittiin kosteusjälkiä.

PorrashuonePorrashuone yhdistää museon laajennusosan vanhaan museotaloon. Ulkoasul-

taan porrashuone seuraa vanhan osan porrashuoneen asua. Porrasaskelmat on

päällystetty samanlaisilla punaisilla keraamisilla laatoilla, askelmien otsalistat

ovat tammea ja käsijohtimet lakattua koivua samoin kuin vanhan osan porras-

huoneessa. Porrashuonetta valaisee matala leveä yksiruutuinen klerestorioik-

kuna porrasnousun puolivälissä. Myös porrasnousun yläosassa porrashuoneen

liittyessä vanhan museorakennuksen pylväskäytävään on korkeita ikkunoita,

jotka tuovat tilaan luonnonvaloa. Katossa on levyrakenteisia alaslaskuja, joi-

den alle on sijoitettu loisteputkivalaisimia, näin sähkövalaistus tulee porrashuo-

neeseen epäsuorasti heijastumalla katto- ja seinäpinnoista. Porrashuoneeseen

on sijoitettu sisustukseen kuuluvia viherkasveja. (Laajennusosan porrashuone

on säilynyt alkuperäisessä asussaan.)

AuditorioLaajennusosan 84 hengelle mitoitettu auditorio sijoittuu sisäänkäynnin oikealle

puolelle näyttelysalin viereen. Auditorio on leveä huone, jonka sisäänkäynti on

peräseinältä tammiviilupintaisten pariovien kautta. Auditorion lattiapinnoittee-

na on linoleum, seinät on levytetty, tapetoitu lasikuitutapetilla ja maalattu val-

koiseksi. Huoneen lattia nousee loivasti sisäänkäyntiä kohden mahdollistaen

laskevan katsomon. Neutraalin valkoiseksi maalatun tilan tärkein ominaispiir-

re ovat alkuperäiset kiinteät penkit puuviilupintoineen ja verhoiluineen, joissa

kirkkaansininen froteekangas yhdistyy mustiin nahkavahvikkeisiin. Auditori-


92 93

on alakattoa on jäsennelty lakatuilla koivulistoilla ja ritilöillä. Salin etuosassa

on kiinteitä kaappeja, joihin on sijoitettu AV-tekniikkaa. Etuseinältä avautuu

hätäpoistumistien ovi kapeaan käytävään, joka johtaa lastauslaiturin eteiseen.

Salin takaosassa on projektorihuone, josta avautuu saliin leveä, matala ikkuna.

NäyttelysaliLaajennusosan suuri näyttelysali on pitkä ja kapea huone, joka saa luonnon-

valoa suurten oviaukkojen kautta aulasta ja lisäksi salin perällä olevasta suo-

rakulmion muotoisesta kattoikkunasta. Sali kapenee hieman päätyseinäänsä

kohden, mikä korostaa entisestään salin pituutta ja tilavaikutelman kapeutta.

Salin keskiosan laskettu levypintainen alakatto myös madaltaa tilaa. Näytte-

lysalin levypintaiset, lasikuitutapetilla pinnoitetut seinät ja ovet on maalattu

valkoisiksi. Salin perältä avautuu levypintainen liukuovi lastaussillan eteiseen,

josta on pääsy myös ilmastointikonehuoneeseen, siivouskeskukseen ja väes-

tönsuojaan. Salin pinnoissa on havaittavissa merkkejä käytön aiheuttamasta

kulumisesta. Lattiapinnoitteena oleva harmaa marmorointikuvioinen linoleu-

mimatto on kulunut ja likaantunut. Kattoikkunan ympärillä betonipinnassa on

valumajälkiä ja maalipinta on kupruillut. Rakenneselvityksessä (2013) salin

maanvastaisen seinän saumakohdissa havaittiin halkeamia, seinä oli pullistu-

nut ja lasikuitutapetti paikoittain irti alustastaan.

Keski-Suomen museon laajen-nusosan vaihtuvien näyttelyiden tila on pitkä ja kapea huone, joka saa luonnonvaloa yhdes-tä kattoikkunasta ja liukuovi-en kautta aulasta. Vuonna 1993 salissa esiteltiin Sanna Koivis-ton veistoksia. Salissa o nlevy-rakenteinen laskettu alakatto, johon on upotettu pyöreitä va-laisimia, ilmastointisäleikköjä ja sähkökiskoja. Pekka Helin.


94 95

KORJAUS- JA MUUTOSHISTORIAA

Kunnossapitokorjaukset ennen peruskorjausta

Lokakuussa 1962 tilattiin B. Lindbergin rakennustoimisto korjaamaan viemä-

riputkea, joka oli aiheuttanut vuodon rakennuksen alimmassa kerroksessa.85

Vuoden 1967 syksyllä todettiin, että museorakennuksen tasakattojen pahvi-

päällys oli kulunut rikkinäiseksi, ja halleihin oli ilmaantunut vuotoja. Talvea

vasten päätettiin suorittaa väliaikainen paikkaus, ja ryhtyä keväällä 1968 katon

uusimiseen. Ilmeisesti korjaushanke kuitenkin viivästyi, sillä sama asia nousi

uudelleen esille syksyllä 1970.86 Alkuvuodesta 1972 yhdistys päätti korjaut-

taa museorakennuksen kattotasanteen pyöreiden ikkunoiden laseja, koska rik-

koutuneet lasit aiheuttivat vesivahinkoja kattoon. Korjauksessa suunniteltiin

kokeiltavan sekä laminaattilasia että muovia.87 Vuonna 1973 liitettiin museon

luettelointihuone osaksi talonmiehen asuntoa, joka sai näin makuuhuoneen.88

Kesällä 1973 museorakennuksen julkisivujen ja taidehallin maalaustyöt ti-

lattiin maalari Esa Raatikaiselta. Urakkatarjouksen mukaan tarkoituksena oli

harjata seinistä irtonainen kalkkimaalikerros pois teräsharjalla. Sen jälkeen suo-

ritettiin sitomisvaihe ohuella kalkkimaalilla. Ulommainen maalikerros tehtiin

töpäten kalkkimaalilla. Käytettävä värisävy oli valkoinen. Ikkunoiden pohja-

us ja valmiiksi maalaus oli tarkoitus suorittaa Panu ulkolateksilla. Ikkunois-

sa olevat lakkalistat ja lakkapintaiset ulko-ovet lakattiin kaksi kertaa Miranol

yleislakalla. Ikkunoissa värisävyt oli tarkoitus säilyttää entisellään. Ikkunoiden

edessä olevien säleikköjen maalaus tehtiin Panu ulkolateksilla. Kourut, rännit

ja kaidelaudat maalattiin Kirjo ruosteenestomaalilla seinän väriseksi. Palora-

put ja pihanpuolella olevat kattoikkunoiden metallikehykset maalattiin Kirjo

ruosteenestomaalilla. Ulkopuolella olevat puiset katto- ja seinäpinnat ja ovet

maalattiin Panu ulkolateksimaalilla. Kivijalka maalattiin harmaaksi entisellä

sävyllä ulkolateksimaalilla.89

Vuonna 1978 nousi jälleen esille tarve ulkoseinien ja joidenkin sisäpuolisten

rakenteiden korjaukseen. Korjaustöistä neuvoteltiin Jyväskylän ammatillisen

kurssikeskuksen kanssa. Kiireelliset korjaukset päätettiin suorittaa välittö-

mästi. Lisäksi arkkitehti Kari Kolehmainen ja museonjohtaja laativat tarkan

korjaussuunnitelman, joka oli tarkoitus toteuttaa keväällä 1979. Suunnitel-

masta oli tarkoitus neuvotella myös Aallon toimiston kanssa.90 Vuonna 1979

jatkettiin ulkoseiniin syntyneiden vesivahinkojen korjauksia. Myös kahvilan

lattiapäällystettä ja portaikkojen laatoitusta korjattiin.91 Alkutalvesta 1979 to-

dettiin, että taidehallin katto vuoti varastotilojen kohdalla. Katto korjattiinkin

saman vuoden syksyllä. Työt suoritti Vesikatto-Mäkinen. Vuonna 1981 mu-

seorakennus maalattiin ulkoa.92

Vuoden 1980 alussa Erkki Kantonen, rakennuspäällikkö Reima Rantanen ja

rakennusmestari Aulis Ojajärvi tutustuivat museorakennuksen kuntoon. Ra-

kennuksessa todettiin useita kiireellisesti korjattavia vikoja:

- Ulkoseinäpintojen maalaus on lohkeillut

- Ikkunankehysten maalaus on lohkeillut

- Kittilistat varsinkin ikkunapuitteiden alareunoissa ovat vioittuneet

- Julkisivun valaisimet ovat vialliset

- Toimiston seinän rappaus on lohkeillut

- Vesiränni on kulunut puhki

- Kahvilan seinässä on halkeama

- Lastaussillan alusta kärsii vesivahingoista, seinässä on kuparihometta,

rappaus lohkeilee

- Savupiipun puoleisella sivulla täytemaa valuu viereiseen noroon

- Pylväikön reunan rappaus on lohkeillut

- Parvekesivulla vesiränni on rikki, seinässä on kaksi halkeamaa,

pylväikön reunan rappaus on lohkeillut, lamppujen alla on kuparihometta

- Katolla syöksytorvien verkot ovat rikkoutuneet

- Sisätiloissa talonmiehen asunto kaipasi kunnostamista

- Entinen halkovarasto oli tarkoitus muuttaa varastoksi93

Peruskorjaus ja laajennus

Vuonna 1986 museolautakunta hyväksyi vanhan museorakennuksen perus-

korjauksen ja laajennusosan suunnitteluperiaatteet. Sisäänkäynnin siirtämi-

nen alarinteen puolelle kuului laajennushankkeen perustavoitteisiin. Syyt oli-

vat liikenteellisiä. Tuolloin kevyt liikenne ohjautui museoon myös alarinteen


96 97

puolelta, ja nousu jyrkkiä portaita pitkin pääovelle oli raskas. Paikoitusalu-

eelta rinnettä alas pääsisäänkäynnin eteen johtava puistokäytävä oli talvisin

liukas. Peruskorjauksessa ajatuksena oli, että vanhan museorakennuksen jul-

kisivuissa ja sisätiloissa tehtäisiin pääosin vain säilyttäviä ja palauttavia kun-

nossapitokorjauksia. Tarkoituksena oli korjata pinnoitteet tarvittavilta osin,

samoin sähköjohdot tarkistettaisiin ja uusittaisiin tarpeen mukaan. Rakennus

oli tarkoitus kytkeä kaukolämpöjärjestelmään. Tuolloin lattialämmitys joudut-

tiin vaihtamaan patterilämmitykseksi. Suunnittelukokouksen pöytäkirjan mu-

kaan vanha lattialämmitys poistettiin käytöstä alkuvuodesta 1989, kun museo

oli liitetty kaukolämpöön.94

Peruskorjausta suunniteltaessa kerättiin vuonna 1986 seuraava lista korja-

ustarpeista:

- Rakennuksen tasakatoissa oli havaittu vuotoja

- Kaikki neljä sadevesiviemäriä vuosivat ajoittain sisätiloihin

Museorakennuksen julkisivut maalattiin kesällä 1973. Maa-lari Raatikainen apulaisineen kuvattuna museon parvekkeel-la. Ulkoseinät maalattiin kalk-kimaalilla, puuosat lateksilla. Ikkunoiden tammilistat lakattiin Miranol-yleislakalla. Maija-Lii-sa Hirvi.

- Talvisin lumi suli katoilla ja vuosi pellinsaumoista sisälle, vuotoa oli

erityisesti toimistohuoneen kohdalla. Harkittiin joko yläpohjan

tuuletuksen parantamista tai lämpöeristyksen lisäämistä. Erityisesti

pohdittiin mahdollisuutta asentaa toimiston kattoon lisälämmöneristystä.

- Kattoikkunoissa oli havaittu vesivuotoja, lisäksi helposti avattavia

ikkunoita pidettiin turvallisuusriskinä

- Erityisesti yläkerran näyttelyhallin ikkunanpuitteet olivat vääntyneet

ja niissä oli lahovaurioita

- Vanhan osan pääoven edusta tuli viemäröidä ja tekstiilivaraston seinä

kosteuseristää

- Parvekkeen ovi oli huonokuntoinen

- Parvekkeessa oli halkeama, josta vesi vuosi sisälle

- Tuuletusluukut eivät olleet tiiviitä

- Ikkunoiden kittilistat olivat huonossa kunnossa

- Lämmitysjärjestelmä ja kaikki vesikalusteet oli uusittava95

Peruskorjauksen suurimmat muutokset vanhan museon julkisivuissa johtuivat

laajennusosan liittämisestä vanhaan osaan porrashuoneen ja hissitornin kaut-

ta. Itäsivun arkadin ikkunaseinä rakennettiin uudestaan, ja osa siitä lasitettiin

hissikäytävän ja uuden porrashuoneen tarpeisiin. Nämä muutokset on käsitel-

ty tarkemmin julkisivu- ja huonekorteissa.

Suurimmat muutokset sisätiloissa liittyivät vanhan museon pohjakerroksen

kokoelmien säilytystilojen ottamiseen näyttelykäyttöön. Entisen polttoaine-

varaston väliseinä purettiin ja entiseen kattilahuoneeseen tehtiin IV-konehuo-

ne. Myös osa entisen tekstiilivaraston väliseinistä purettiin ja huone liitettiin

uuteen näyttelytilaan. Näyttelykäyttöä varten salin aiemmin valkoiset seinät

maalattiin tummanruskealla sävyllä. Entinen talonmiehen asunto otettiin opin-

totilaksi. Sen viereinen valokuvalaboratorio purettiin. Talonmiehen asunnon

hissikäytävän puoleinen seinä rakennettiin uudestaan. Seinään lisättiin yksi ar-

kadin ikkunaseinästä poistettu vanha ikkuna. Käynti opintotilaan järjestettiin

hissikäytävästä rampin kautta. Uusi valokuvalaboratorio rakennettiin talon-

miehen asunnon entiseen keittiöön, jonka ikkuna peitettiin sisäpuolelta levyllä.

Peruskorjauksessa vanhan museon julkisivuissa tehtiin rappauskorjauksia ja

ne maalattiin. Vanhan rakennuksen kuparipeltikatto ja vanhat kupariräystäät


98 99

kunnostettiin. Vanhan rakennuksen pääsisäänkäynnin vesikatolle asennettiin

kuparisia alipainetuulettimia. Räystäskouru ja syöksytorvi varustettiin sähkö-

lämmityskaapelilla. Pyöreiden kattoikkunoiden tiivisteet uusittiin, ja ikkunat

varustetaan teräsristikoin ja alapuolisin pimennysluukuin. Yläkerran taidehallin

ikkunoiden alle asennettiin lämpöpatterit kondensoitumisen ehkäisemiseksi.

Ikkunoiden sisäpuolelle tilattiin pimennysrullaverhot Keski-Suomen Rulla-

verhotehtaalta. Vanhan museon alkuperäiset Artekin suunnittelemat valaisi-

met kunnostettiin. Valaisimista päätettiin vaihtaa johdot ja lampunpitimet ja ne

lähetettiin kunnostettavaksi valmistajalle. Tilojen valaistusta oli tarkoitus pa-

rantaa lisävalaisimilla. Lisävalaisimia asennettiin ainakin kahvilan alakattoon.

Myös sisäpinnat maalattiin. Rakennusselityksen mukaan slammatuissa tii-

liseinissä käytetty valkoinen maali oli Joker akrylaattilateksimaali. Samoin

ikkunanpuitteiden sisäpinnat maalattiin Jokerilla. Tasoitetut katot maalattiin

himmeällä valkoisella Siro maalilla. Tasoitetut betoniseinät maalattiin Mesta-

riremonttimaalilla. Lakatut ovet lakattiin puolikiiltävällä Natura-lakalla. Peit-

tomaalattavat jalkalistat maalattiin Permolla.

Keväällä 1988 ryhdyttiin etsimään kustannussäästöjä arvioitua korkeammak-

si kasvaneisiin rakennuskustannuksiin. Vakioilmastointi vanhan osan toiseen

kerrokseen päätettiin jättää rakentamatta siten, että perusvalmiudet järjestel-

män myöhempään rakentamiseen jätettäisiin suunnitelmaan. Neljännen ker-

roksen IV-konehuoneeseen jäi tästä syystä käyttämätön kone. Toimistosiiven

ilmastointi päätettiin poistaa suunnitelmasta.

Lausunnossaan laajennusosan ja vanhan museon piirustuksista työsuojelu-

päällikkö edellytti, että laajennusosan takaoven yhteyteen oli rakennettava

lastaussilta, joka oli varustettava sillan ja ajoneuvon välisiä korkeuseroja ta-

saavalla laitteella. Samoin vanhan osan lastaussilta olisi tasattava ylähallin ta-

soon +99,30. Rakennustarkastajan määräyksestä lastaussillan oven sisäpuolelle

taidehalliin asennettiin kaksiaskelmainen porras ja ulkopuolelle ulkoporras.96

Peruskorjauksen jälkeiset korjaukset

Peruskorjauksen jälkeen Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu edeltäjineen on

vastannut museorakennuksen korjaustöistä.

Vuosikorjaukset vuosien 1996–2008 välisenä aikana ovat rakenneselvityksen

(2013) mukaan olleet seuraavat.

Vuosi 1996Halkoluukun helman nostaminen

Parvekkeen vesieristeiden korjaaminen

Kirjaston ikkunanpokien uusiminen

Sisäpuolisia maalaustöitä

Vuosi 1997ulko-oven edustan laattojen saumausta

Vuosi 1998Pintavesien poisjohtaminen vanhan sisäänkäynnin ympäriltä

Halkoluukun helman nostaminen

Parvekkeen vedeneristeiden korjaaminen

Lastaussillan pinnoittaminen

Kirjaston ikkunanpokien korjaamista ja uusimista

Ulko-ovien maalausta

Kuparipeltien kiinnitysten korjaamista


Piipun maalaaminen ja kuparihatun asennus

Ulkopuolista paikkamaalausta

Kosteusvaurioiden korjausta

Vuosi 1999Kosteusvaurioiden korjausta

Pintavesien poisjohtamista

Ikkunoiden ulkopuolista kunnostamista

Vuosi 2000Julkisivujen maalausta

Räystäspeltien kunnostamista


Kosteusvaurion korjausta


100 101

Vuosi 2001Lastaussillan portaiden pinnoitus

Neljännen kerroksen ikkunoiden kittauksien kunnostaminen

Kirjaston ikkunan uusiminen

Piipun pellittäminen

Auditorion ja aulan maalaustyöt

Vuosi 2003Ensimmäisen ja neljännen kerroksen lastaussiltojen kunnostamista

Vuosi 2004Hissin oven maalaaminen

Toimistohuoneen (306) lämpö- ja IV-korjaukset

Kolmannen ja neljännen kerroksen ovien maalaaminen

Toisen kerroksen WC:n maalaaminen

Taidehallin maalaus

Vuosi 2005Ensimmäisen kerroksen näyttelytilan maalausta ja ovien korjausta

Toisen kerroksen siivouskomeron korjausta

Vuosi 2006Ensimmäisen kerroksen aulan lattialaattojen vaihtoa

Hissin oven maalaus

Toisen kerroksen ilmanottoaukkojen asennus

Vuosi 2007Ikkunoiden maalausta

Ala-aulan ulko-ovien tiivistäminen

Vuosi 2008Toisen kerroksen näyttelytilassa vuotaneen sadevesiviemärin korjaus

Sulatusjärjestelmän kaapelien asentaminen räystäskouruihin ja syöksytorviin

Kattokaivojen poistoputkien pinnoittaminen

Taidehallin maalaus

Vuonna 2004 Icopal Oy teki vesikattosaneerauksen, jossa rakennuksen tasa-

katot uusittiin. Korjauksen suunnitteli insinööritoimisto Tanko Oy. Urakkaan

kuuluivat vanhan vesikatteen purku, uuden vesikatteen rakentaminen, kallis-

tukseen tehtävät muutokset, pellityksien korjaukset ja tiivistykset, lohkeamis-

ten paikkaukset, puutankojen huoltomaalaus ja tuuletusaukkojen muuttaminen.

Laajennusosan katto purettiin siten, että kermikatteen alustana oleva mine-

raalivilla uusittiin. Vanhan puolen katolla ponttilaudoituksen pinta tarkastet-

tiin. Katon kallistusta korjattiin tarvittaessa leca-soralla, katteena käytettiin

kumibitumipintakermiä, kattokaivot uusittiin. Kattoikkunoiden ja IV-hormien

juuripellit irrotettiin ja kiinnitettiin takaisin. Vanhat kupariset räystäspellit ja

ylösnoston pellit irrotettiin ja kiinnitettiin takaisin. Harkittiin myös pyöreiden

kattoikkunoiden alkuperäisen kuparipellityksen vaihtamista ja pellittämistä

uudestaan Pural-pellillä. On epäselvää, toteutuiko tämä. Nykyään ainakin kol-

mannen kerroksen näyttelysalin kattoikkunat on pellitetty ruskeaksi maalatul-

la pellillä, ei kuparipellillä. Sivuikkunoiden yläpuolella olevia kuparipeltejä

tiivistettiin ja ikkunoiden yläpuolella olevia lohkeamia paikattiin. Julkisivun

yläosassa olevat metalliset ulkokuorirakenteen läpi menevät tuuletusaukot

vaihdettiin uusiin. Uusien tuuletusaukkojen rakenteen oli tarkoitus estää ve-

den pääseminen rakenteisiin.97

Vuonna 2008 sadevesikaivon vuodon takia toisen kerroksen näyttelytilaan va-

lui vettä entisen tekstiilivaraston seinään puhkaistun oviaukon lähellä. Cramo

Oy suoritti tiloissa kosteuskartoituksen. Lattiarakenteita kuivattiin ja lattian

muovimattoa vaihdettiin vaurioituneelta alalta noin 2 m²:n alalta.98

Vuonna 2011 Tilapalvelu teki tarkastuskäynnin museorakennuksessa. Mukana

oli insinööritoimisto Mittatyö Oy:n Tuomo Kollanen. Tuolloin todettiin, että

kattovuotoja esiintyi infon takatilassa, vanhassa luentosalissa ja kahvilassa.

Infon takatilassa alaslasketussa levykatossa oli esiintynyt vuotoja yli kolmen

vuoden ajan. Vuotokohta paikannettiin lähelle tasakatolla olevaa kattokaivoa,

jonka epäiltiin tukkeutuneen. Toimenpiteiksi esitettiin alakaton avaaminen ja

vaurioituneiden lastulevyjen poistaminen. Lisäksi tarkoitus oli tarkistaa katto-

viemäriputken mahdolliset vuodot. Elokuussa 2011 Tehoc Oy kuvasi ainakin

yhden vuonna 2008 sukitetun kattoviemärikaivon.99 Kuvauksen perusteella

sukitus ei ollut täysin onnistunut.

Vanhassa luentosalissa oli esiintynyt kattovuotoa ainakin viiden vuoden ajan.


102 103

Vettä oli aiemmin valunut slammattua tiiliseinää pitkin. Vuonna 2011 havaittiin,

että vesi oli vuotanut alakaton oviseinän puoleiseen kotelointiin ja tummentanut

paneelit. Samassa kulmassa sijaitsee kattoviemärin kotelo. Katolla havaittiin

epätiivis kuparipeltisauma, jonka kautta vettä pääsee kattorakenteeseen. Pi-

dettiin mahdollisena, että vesi voi päästä kattokaivon läpiviennin kautta kote-

loon. Vaurioitunut paneeli vaihdettiin entisen kaltaiseen. Putkikotelo esitettiin

avattavaksi vaurioiden selvittämistä varten. Urakoitsijana oli P. Hämäläinen.

Kolmannen kerroksen kahvilassa puuritilällä varustetussa alakatossa oli

esiintynyt vuotoja jo pitkään.100 Kahvilan ritiläalakatto ja vaurioituneet vane-

rilevyt ikkunan luona avattiin vaurioiden arvioimiseksi. Vuonna 2012 vesika-

ton kuparipellitystä uusittiin kahvilan yläpuolisen katteen kulmauksesta noin

neliömetrin alalta poistopuhaltimen ympäriltä, samalla pellitysten ja rännien

saumauksia uusittiin. Lahonneet kannatinpuut uusittiin poistetun kuparipelti-

katteen alueelta. Poistoilmapuhaltimen sähköasennukset uusittiin, puhaltimen

kehikko uusittiin ja kiinnikkeet tiivistettiin.101 Vesivahinkoja on tapahtunut

myös intendentin työhuoneessa. Vuodot ovat johtuneet yläpuolella sijaitsevan

vanhan sisääntuloaulan naisten WC:n viemärin ylivuodoista, joita on korjattu

viimeksi keväällä 2013.

Piha-alue ja istutukset

Keski-Suomen museo sijaitsee Ruusupuistoksi nimetyssä vanhassa puistos-

sa. Aiemmin ruusuistutuksistaan tunnetun puiston kasvillisuus on kärsinyt ra-

kennustöistä ja läheisten liikennealueiden laajennuksista. Kerrotaan, että Al-

var Aalto halusi erityisesti varjella tontin varttunutta puustoa rakennustöiden

aikana. Niinpä etenkin museon ylätasanteella on säilynyt jykeviä mäntyjä ja

vanhoja lehtipuita. Alvar Aalto -museossa säilyneessä arkkitehti Matti Itkosen

16.8.1960 päiväämässä istutussuunnitelman luonnoksessa museorakennuksen

etupihalle esitettiin istutettavaksi kirsikkapuita, niinipuita ja kääpiökokoisia

omenapuita. Luonnoksessa ehdotettiin myös villiviinin istuttamista siten, että

se nousisi parvekkeen kaiteelle saakka. Lastaussillan alueelle esitettiin myös

jasmiinia tai köynnösruusua. Sisäänkäynnin eteen koillispuolelle arkkitehti eh-

dotti rhodendronia ja saniaista. Rinteeseen esitettiin istutettavaksi matalaa ja

maaperää sitovaa kasvillisuutta kuten harmaata neilikkaa tai alppikasvillisuutta.

Vuonna 1964 otetussa valokuvassa näkyy, miten museon järvenpuoleisen jul-

kisivun eteen istutetut hedelmäpuut ja koristepensaat ovat varttuneet. Vanhan

sisäänkäynnin viereen istutettu rhodendron on säilynyt nykyaikaan ja levinnyt

myös museonhoitajan huoneen ikkunan eteen. Pääsisäänkäynnin edusta on ka-

tettu mustilla luonnonkivillä. Rakennusselostuksessa luonnonkiviä esitettiin

myös arkadin alle. Vuonna 1973 Museoyhdistys teki kaupungille anomuksen

Ruusupuiston kulkuteiden parantamisesta. Kaupungin vastaus oli kuitenkin

kielteinen anomuksen kaikkiin kohtiin, jotka sisälsivät rappusten uusimisen,

soravyöryjen korjaamisen, suojatien rakentamisen ja liukkaiden käytävien hie-

koituksen talvella. Museoyhdistyksen näkökulmasta museo oli aikanaan raken-

nettu kaupungin puistoalueelle, joten museota ympäröivien alueiden huolto ei

voinut kuulua museolle.102

Museon peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä vuonna 1988 museon

piha-alueelle laadittiin istutussuunnitelma kaupungin kunnallistekniikan suun-

Keski-Suomen museo kuvattu-na Seminaarinkadun suunnal-ta vuonna 1964. Alkuperäisiin istutuksiin kuuluneet hedelmä-puut ja vuorimännyt ovat jo varttuneet. Tahvo Nuutinen.


104 105

nitteluosastolla. Tuolloin museon ympärille oli Ruusupuiston nimeä kunnioitta-

en tarkoitus istuttaa erilaisia ruusuja ja ruusunsukuisia kasveja. Laajennusosan

pihatöiden yhteydessä toteutetuista ruusuistutuksista osa on vielä jäljellä joskin

hoitamattomia. Ruusujen lisäksi museon ympärille istutettiin myös mäntyjä,

jotka ovat varttuneet ja saaneet pituutta peittäen näkymän julkisivuun etenkin

laajennusosan lastauslaiturin puolelta tarkasteltuna.

Laajennusosan rakentamisen yhteydessä Alvar Aallon kadun vieressä ja pää-

sisäänkäynnin edessä jalankulkualue oli suunniteltu päällystettäväksi noppa-

kivin, mutta säästösyistä alue päädyttiin asfaltoimaan kokonaisuudessaan.

Liikennealueiden ja nurmi- ja istutusalueiden rajakohtiin oli tarkoitus asentaa

upotettava graniittinen reunakivi. Reunakivet päädyttiin kuitenkin korvaa-

maan edullisemmilla betonisilla reunakivillä. Pääsisäänkäynnin edessä oleva

ulkoporras toteutettiin mustasta graniitista. Kaiteet ulkoportaiden yhteydessä

tehtiin profiililtaan pyöreästä ruskeaksi maalatusta metalliputkesta. Laajennus-

osan katon aitaus ja portti oli tarkoitus toteuttaa samanlaisella kaiteella, mutta

katolle suunnitellun ulkonäyttelytilan toteuttamisesta luovuttiin. Samoin luo-

vuttiin kadun varteen suunnitellusta vitriinistä ja graniittipenkistä. Puistorin-

teen porrasaskelmat talon molemmin puolin suunniteltiin tehtäväksi puisista

ratapölkyistä. Nykyään portaiden kaiteiden alin osa ja osa askelmista on tehty

maalaamattomasta painekyllästetystä puusta.

Alvar Aallon kadulta museon eteen nousevien graniittiaskelmaisten portaiden

lähellä on kaksi Aallon suunnittelemaa vanhaa ulkovalaisinta mallia ”Otanie-

mi purjeella”. Museon vanhalle pääsisäänkäynnille johtavan puistokäytävän

varrella on kaksi vanhaa katuvalaisinta, joiden lasikuitukupu on kartionmuo-

toinen. Laajennusosan lastauslaiturin puoleisessa päässä on kaksi uudempaa

katuvalaisinta, joissa on pyöreät, kirkkaat lasikuvut. Ylätasanteella on säilynyt

yksi alkuperäinen puuopaste, jossa on teksti ”Keski-Suomen museo”. Yläta-

santeella on lisäksi uudempia metallirakenteisia opastekylttejä.

Vuoden 1988 istutussuunnitelmassa esitetyt lajikkeet:- Ryhmäruusu Rosa ”Scneewittchen”, valkoinen

- Malus, entiset tai uudet vastaavat

- Malus, saatavilla oleva koristeomenapuulajike esimerkiksi ”Hyvingiensis”

- Tuivio, microbiota decussata

- Harvinaisia ruusuja kuten mökinruusu, Mustialanruusu, Sammalruusu,

vuoriruusu

- Punalehtiruusu, Rosa glauca

- Karjalanruusu, Rosa acicularis

- Preeria-angervo, Filipendula rubra

- Kurttulehtiruusu, Rosa R ”Dagmar Hastrup”

- Nukkeruusi, Rosa nitida

- Vuorimänty, Pinus mugo

- Valamonruusu, Rosa gallica ”Splendens”

- Pilvikirsikka, Prunus pensylvanica

- Kiiltoruusu, Rosa virginiana

- Neilikkaruusu, Rosa F. J. Grootendorst

- Karoliinanruusu, Rosa carolina

- Kurttulehtiruusu, Rosa rugosa

- Hansaruusu, Rosa rugosa ”Hansa”

- Mänty, Pinus sylvestris

- Pensassembra, Pinus pumila

- Persiankeltaruusu, Rosa foetida ”Persian yellow”

- Juhannusruusut, Rosa pimpinellafolia

- Tuoksuvatukka, Rubus odoratus

- Pihajasmike, Philadelphus coronarius

- Imukärhivilliviini, Parthenocissus quinquefolia

- Koivu, Betula pendula


106 107

PÄÄPIIRTEITÄ RAKENNUSTAVASTA

Tässä esitetty tieto perustuu rakennuksen vuosina 1958 ja 1988 päivättyihin

rakennusselityksiin sekä rakennuslupa-asiakirjoihin, keväällä 2013 tehtyyn

rakenneselvitykseen ja havaintoihin toteutuneista ratkaisuista.

Keski-Suomen museon vanha osa

PerustiedotKohteen nimiKeski-Suomen museo

KatuosoiteAlvar Aallon katu 7

Kiinteistötunnus15-72-13-2

Bruttoala2140 brm²

Tilavuus7600 m³

Kerrosala 2020 m²

Kerrosten lukumäärä 3

RakennuttajaKeski-Suomen Museoyhdistys ry

Suunnitteluajankohta1954–1961

Rakennuslupa myönnetty2.9.1959

Keski-Suomen museon laajen-nuksen ja peruskorjauksen yh-teydessä laadittu asemapii-rustus 31.8.1988. Jyväskylän kaupunki.


108 109

Rakennuksen käyttöönotto27.5.1961

OmistajaJyväskylän kaupunki

Alkuperäinen käyttöKeski-Suomen museo

SuunnittelijatPääsuunnittelija arkkitehti Alvar Aalto, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto

Muut suunnittelijat

Arkkitehti Matti Itkonen

SisustussuunnitteluArkkitehtitoimisto Alvar Aalto

Artek Oy

Sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo

Sisustusarkkitehti Marja-Liisa Parkko

SähkösuunnitteluHuber Oy

PääurakkaRakennustoimisto Birger Lindberg Oy

Kalusteet ja valaisimetArtek Oy

Orno

TyöselitysAlvar Aalto, arkkitehti, Keski-Suomen museo, Jyväskylä, työselitys, Helsin-

gissä 5.6.1958.

Rakenne rakennusselityksen mukaan

Perusmuurit on valettu betonista, osaksi raudoitettuna. Jalusta on tehty puh-

dasvaluna. Julkisivut ovat pääosin rapattua tiiltä.

PohjakerrosKylmät tilat: perusmuuri + 5 cm ilmarako + ½ kennotiili.

Lämpimät tilat: perusmuuri + 5 cm vuorivilla + ½ kiven sahajauhotiili.

Rakennusselityksen mukaan normaali seinärakenne ulkoa päin lukien: ½ ki-

ven kennotiili + 5 cm vuorivillalevy + ½ kiven kennotiili.

Ulkoseinä toisen kerroksen näyttelytilojen kohdalla: ½ kiven kennotiili + 5

cm ilmarako + 1 kiven kennotiili + 2” Tojax-levy tai vastaava + tiivis kangas

maalattuna.

Kantavat sisäseinät 1 kiven vahvuisesta punatiilestä. Huoneiden väliset seinät

1/2 kiven tiiliseininä. Savupiippu ja ilmahormit muurattu punatiilestä.

Rakenneselvityksen (2013) mukaan museon vanhan osan tyypillinen ulkosei-

närakenne on kolminkertainen tiilimuuraus, jossa sisäpuolisessa muurausvä-

lissä on ilmarako ja ulkopuolisessa välissä mineraalivillaeriste. Mineraalivil-

lan ja ulkomuurauksen välissä ei havaittu tuulensuojalevyä eikä ilmarakoa.

Osassa ulkoseiniä eristettä ei havaittu lainkaan. Maanvastaisissa seinissä uloin

materiaalikerros on betonia, jonka sisäpinnassa on bitumisively ja eristeenä

mineraalivilla.

TiiletRakennusselityksen mukaan ulkoseinämuurauksissa käytetään kennotiiltä. Si-

säseinissä käytetään normaalitiiltä tai harvareikätiiltä. Väliseinien ja kellariti-

lojen verhomuuraukseen käytetään sahajauhotiiltä.

MuuraustyötRakennusselityksen mukaan pintakäsittelyssä on käytössä kaksi eri muuraus-

tapaa. Ensimmäisessä rapattava ja maalattava pinta muurataan normaaliin ta-

paan. Toisessa slammattava pinta muurataan puolipuhtaaksi, jossa pystysauma

on keskimäärin 1 cm ja vaakasauma 1,5 cm. Saumat vedetään noin 0,5 cm

muuripinnan tasosta sisään.

RappaustyötUlkoseinät rapataan ulkopuolelta sileiksi. Sisärappauksessa tehdään pinnat si-

leiksi normaalirappaukselle joko maalaus-, tapetti-, tai laattapinnan alustaksi


110 111

Keski-Suomen vanhan museorakennuksen rakennetyypit esitettynä vuoden 1958 rakennusselityksessä. Alvar Aalto -museo.


112 113

tai slammataan arkkitehdin ohjeiden mukaan. Yläpohjan lastuvillalevylämpö-

eristys suojakäsitellään sementtirappauksella.

Sadevesien johtaminenRakennusselityksen mukaan syöksytorvien kohdalla on maahan upotetut be-

tonirenkaat halkaisijaltaan noin 60 cm, täytettyinä kivillä sadevesien johtami-

seksi maahan. Kutakin syöksytorvea kohden tehdään lisäksi kaapelikourusta

4 m sadevesikourua. Sisäpuoliset sadevesiputket tehdään valurautaviemäri-

putkista ja yhdistetään kaupungin viemäriverkostoon. Rakennus varustetaan

salaojajärjestelmällä. Verkosto tehdään neljän tuuman ruukkuputkista ja kul-

maosat erikoisputkista.

Vesikatto ja kattoikkunatVesikatto on katettu osin konesaumatulla kuparipellillä ja osin toteutettu ta-

sakattona, jota peittää bitumikermi ja singelisora. Porrastetusta tasakatosta

avautuu pyöreitä kattoikkunoita toisen kerroksen näyttelysaliin ja ylimmän

kerroksen taidehalliin sekä luentosaliin.

Rakennusselostuksen mukaan vesikatto räystäslistoineen tehdään kaksinker-

taisilla saumoilla Outokummun kattokuparista 0,6 mm. Kaikki katolle tule-

vat ilmahormiryhmät, Wc-putket, paloluukut, kattovaloaukot ym. päällyste-

tään kuparilla. Savupiippuryhmän yläpää peitetään päältä ja sivuilta noin 1,5

m:n korkeudelta kovalla kuparilevyllä, jonka saumat peitetään kuparilistoilla.

Riippukourut ja syöksytorvet tehdään kuparista yksinkertaisina kaksinkertaisin

saumoin. Käytettävät kiinnikkeet, ruuvit ja naulat ovat kuparia tai messinkiä.

Rakenneselvityksen (2013) mukaan vesikatteessa on epätiiviyskohtia katon ja

ulkoseinän liittymäkohdissa sekä kattoikkunoiden ja vesikaton liittymäkohdissa.

Myös kahvilan yläpuolisessa kuparipeltikatteessa havaittiin vaurio. Pellitysten

saumat ovat paikoin auki ja peltien liitoskohdissa on vuotoja. Räystäskouruissa

ja syöksytorvissa kulkevat lämmityskaapelit. Vesikattoa on 2000-luvulla kor-

jattu paikallisesti. Vuonna 2004 kate on uusittu tasakatto-osuuksilla.

Muut metallityötRakennusselostuksen mukaan ikkunoiden vesipellit tehdään kuparista. Ikku-

noiden ja muiden aukkojen yläpuolella olevat muuria kannattavat betonileuat

ja niiden lämpöeristykset peitetään kupari 5-kovalevyllä. Parvekkeen kaide

Keski-Suomen museon leikkaus-piirustus on päivätty 25.9.1959. Alvar Aalto -museo.


114 115

peitetään kuparilevyllä. Ulkosäleiköt suojataan päältä kuparipeltisuikaleilla.

Ulko-oviin tehdään 30 cm korkeat potkupellit kovasta 1 mm kuparista. Pellit

kiinnitetään messinkiruuveilla.

Luonnonkivityöt Liuskeella päällystetään pääsisääntulotaso. Kivimateriaalina käytetään luon-

non raakapintaista liuskekiveä, jonka sivut on suoritettu suorakulmaisiksi. Ki-

vien keskikoko on noin 40 x 40 cm.

UlkoseinärakenteetRakennusselostuksen mukaan perusmuurit kosteuseristetään yhdellä kylmällä

sekä peittävällä kuumalla bitumisivelyllä, jonka on kellaritiloissa yhdyttävä

saumattomasti alapohjan kosteuseristyksiin. Ikkuna-aukkojen yläpuolella ole-

vissa betonileuoissa käytetään lämpöeristyksenä 2 cm expandoitua korkkia.

AlapohjaRakennusselityksen mukaan kellaritilojen lattiat tehdään maavaraisina. Lat-

tioiden alle tulee juntata vähintään 20 cm puhdasta karkeata soraa. Raken-

neselvityksessä (2013) todetaan, että rakennepiirustusten mukaan lämmön-

eristämättömissä osissa alapohjan alus- ja päällysbetonin välissä tulisi olla

kuumabitumisively. Rakenneavauksessa bitumista ei kuitenkaan saatu havaintoa.

VälipohjaRakenneselvityksen (2013) mukaan välipohjat ovat pääosin betonirakenteisia.

Rakenneavauksissa välipohjissa havaittiin kevytsorabetonia ja mineraalivillaa.

AlakatotLuentosalin katto tehdään puukoolauksen varaan prima lakkalaatuisesta hon-

gasta paneelikattona. Sauvojen pituudet saavat vaihdella. Koko 7/8” x 2”.

VäliseinätYläkerran näyttelyhallissa väliseinät päällystetään tojax-levyllä, jonka pääl-

le kiinnitetään tiivis maalattava kangas. Kankaalla päällystettävät seinät teh-

dään juuttikankaasta. Kangas liistrataan alustana olevaan lastulevyyn kiinni

ja maalataan lateksimaaleilla.

Keski-Suomen museon taidehal-lin katon leikkauspiirustus on päivätty 30.11.1959. Alvar Aal-to -museo.

Keski-Suomen museon pyörei-den kattoikkunoiden rakennet-ta esittävä piirustus on päivät-ty 15.11.1959. Kattoikkunoiden lasitusta ja pellityksiä on uusit-tu ja muutettu useita kertoja ra-kennuksen valmistumisen jäl-keen. Alvar Aalto -museo.


116 117

Ikkunat Karmit ja puitteet tehdään P1 laatua olevasta kuivasta männystä. Lasituslistat

ovat tammea. Ikkunatyypit ovat sisään-sisäänaukeavia. Lasit ovat kolminker-

taisia. Sisälasit on kytketty toisiinsa.

Tuuletusluukut ovat umpinaisia, kaksinkertaisia, molemmin puolin paneloi-

tuja ja lämpöeristettyjä. Paneelit ovat samaa puulaatua kuin karmeissa.

Ikkunapenkit päällystetään Arabian laatoilla, koko 10 x 4,75 cm. Ikkunapen-

kin etureunaan kiinnitetään lakkalaatuinen lista.

Rakennusselostuksen mukaan ikkunoiden saranat ja kulmavahvikkeet peitto-

maalataan. Tuuletusluukut ja ikkunat varustetaan noin metrin pituisilla messin-

kisillä pitkäsalvoilla. Ikkunoiden kädensijat ovat pukinsarvimallia ja kromat-

tuja kuten helat. Ikkunat, jotka avataan vain pesua varten, saranoidaan yleensä

ylhäältä ja varustetaan irtopainakkeisilla ikkunalukoilla. Kaikki ikkunat tiivis-

tetään villapunoksella. Lasipaksuudet ovat vähintään 3 mm. Lasit kiinnitetään

puulistoilla pohjakittiä käyttäen. Ovilasien paksuus vähintään 5 mm. Lasien

mahdollinen laineisuus vaakasuoraan.

Kattovaloaukoissa viedään betonirakenteet ylös kartiomallisina ja lämpö-

eristetään sivuiltaan ja päältä 5” lastuvillalevyllä ja tarpeen vaatiessa 2” ex-

pandoidulla korkkilevyllä. Päälle tulee 10–12 mm paksu raakalasi, joka kiin-

nitetään kupariankkurein. Välilasit, joiden paksuus on 8 mm, lepäävät ilman

karmia kumitiivisteiden päällä. Hievesikouru ja tippuputki tehdään kuparista.

OvetUlko-ovet sekä tuulikaappien ovet ovat lasiovia, jotka on paneloitu molem-

min puolin tammilaudoilla ja lämpöeristetty ½” puukuitulevyllä. Ulkolaudoi-

tus on kiinnitetty kuparinauloilla. Sisäovet ovat huullettuja laakaovia, peitto-

maalattuja. Ovet ovat varustettu tammisilla irtokynnyksillä tai ovat kokonaan

ilman kynnystä. Museonhoitajan huoneeseen tehdään betoniseinäinen holvi,

joka varustetaan arkisto-ovella.

HeloituksetUlko-ovet sekä tuulikaapin ovet varustetaan laakeroiduilla messinkisaranoil-

la, 3 kpl ovea kohden. Ulko-oviin asennetaan ovipumppu no. 14 messinkise-

nä, upotettu Abloy-lukko, rullasalvat, pysäyttäjät, aukipitäjät, sivusalvat sekä

valupronssiset työntimet ja vetimet mallia ”Rautatalo”.

Keski-Suomen museon vanhan osan vesikatto, 11.1.1960. Alvar Aalto -museo.

Keski-Suomen museon vesika-ton nykytilaa esittävä piirustus. Arkkitehtitoimisto LPV.


118 119

Sisäovissa on nostosaranat, painikelukot sekä painikkeet mallia Kellokos-

ki/Aalto.

Kylpyhuoneen ja WC-ovet varustetaan käymälänlukoilla mallia Björkboda

5 B, kromattu, painike Primo no 31. Yleisötiloissa kynnykset vahvistetaan

kahdella messinkilistalla. Tiloissa, joissa on muovimatto, ovat jalkalistat ja

mattolistat maalattua mäntyä.

PortaatPorrasaskelmat tehdään kellarin tasosta lähtien teräsbetonista ja päällystetään

Pukkilan punaisilla laatoilla 15 x 15 cm. Askelmien etureunamaan kiinnite-

tään tammilista. Askeleen rinta on betonia.

TalotekniikkaAlun perin rakennus on varustettu lattialämmitysjärjestelmällä, Crittal-putkis-

tolla. Lämmityskattilat on tehty halkoja koksikäyttöisinä. Lämmityskattila

on ollut Högforsin valurautakattila. Lämpöjohtotyöt on suoritettu uppoasen-

nuksina paitsi kellareissa. Vuoden 1989 peruskorjauksen jälkeen rakennukses-

sa on vesikiertoinen keskuslämmitys ja se on kytketty kaukolämpöverkkoon.

IlmanvaihtoRakennusselostuksen mukaan rakennukseen järjestetään luonnollinen ilman-

vaihto. Rakennus varustetaan poistoilmaverkostolla ryhmiin jaettuna ja eril-

lisillä poistoilmapuhaltimilla. Kahvila, kahvilan keittiö, tarjoilu- ja WC-tilat

sekä kirjasto varustetaan omalla huippuimurilla. Keittiön ja WC:n hormit ve-

detään erillisinä huippuimurin alle.

Vuoden 1989 peruskorjauksen jälkeen suurimmassa osassa rakennusta on

ilmanvaihto, jossa tuloja poistoilma hoidetaan koneellisesti. Toimistosiiven

työhuoneissa ei ole ilmanvaihtokanavia ja kahvilassa sekä luentosalissa on ai-

noastaan koneellinen ilmanpoisto.

SisustusRakennusselostuksen mukaan keittiökalusteet ovat Enso-Gutzeitin standardi-

kalusteita. Kalusteet ovat peittomaalattuja lukuun ottamatta työpöydän pintaa,

joka on IKI-levyä. Kylpyhuoneisiin sekä WC-tiloihin tulee peilit, peilihyllyt,

Keski-Suomen museon vanhan osan ikkunakaaviot 1-10, päivätty 7.1.1960. Alvar Aalto -museo.

Keski-Suomen museon vanhan osan ikkunakaaviot 21-29, päivätty 7.1.1960. Alvar Aalto -museo.


120 121

emaljoidut koukut pyyheliinoille sekä koukku WC-paperirullalle. WC-istuimet

Arabia 215 kannellisella mustalla muovi-istuimella. Pesuallas Arabia 630/1

varustetaan sekoituskalusteella Osy-56 ketjupohjaventtiilillä, pullohajulukolla

lattiaputkineen ja valurautaisilla maalatuilla kannakkeilla. Keittiökalusteet ja

osa WC-kalusteista on vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä.

Keski-Suomen museo, van-ha osa, ovia, 5.1.1960. Al-var Aalto -museo.

Keski-Suomen museo, van-ha osa, pääsisäänkäyntio-vi, 27.1.1960. Alvar Aalto -museo.


Keski-Suomen museon laajennusosa

Perustiedot

Kohteen nimiKeski-Suomen museo

Kiinteistötunnus15-72-13-2

Kerrosala697 m²

Pohjapinta-ala732 m²

Tilavuus2997 m³

Kerrosten lukumäärä 1

RakennuttajaJyväskylän kaupunki

Suunnitteluajankohta1972–1988

Rakennuslupa myönnetty31.8.1988

122 123

Rakennuksen käyttöönotto1990

OmistajaJyväskylän kaupunki

Alkuperäinen käyttöKeski-Suomen museo

SuunnittelijaArkkitehtitoimisto Alvar Aalto & CO

Arkkitehti Alvar Aalto

Arkkitehti Elissa Aalto

Arkkitehti Heikki Tarkka

Arkkitehti Sverker Gardberg

RakennesuunnitteluInsinööritoimisto Helander & Nirkkonen

SähkösuunnitteluEkono Oy

LVI-suunnitteluEkono Oy

Kalusteet ja valaisimetArtek Oy

Rakenne

KaavatilanneAlueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988. Alueen asemakaavamerkin-

tä on YM museorakennusten korttelialue. Autopaikkavaatimus on 1 AP per

200 m²KA yhteensä 14 autopaikkaa. Ruusupuiston alueella on keväällä 2013

tekeillä asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on täydentää Alvar Aallon

suunnittelemien museorakennusten kokonaisuutta arkkitehtuuriltaan soveltu-

valla yliopistorakennuksella ja kohentaa ulko- ja viheralueita. Lisäksi asema-

kaavassa varaudutaan museotoiminnan kehittämisen ja lisärakentamisen tar-


Keski-Suomen museon laajennusosan rakennetyypit esitet-tynä vuoden 1988 rakennusselostuksessa. Alvar Aalto -mu-seo.

124 125

peisiin ja tuodaan museorakennusten suojelu ajan tasalle. Kaavan yhteydessä

tutkitaan myös alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä. Lisäksi asemakaavas-

sa on tarkoitus tulevaisuuden varalle tutkia Keski-Suomen museon maanalai-

sia laajentumismahdollisuuksia rakennuksen länsipuolella 400 kem² verran.

RakennuttajaJyväskylän kaupunki

PuistosuunnitteluJyväskylän kaupunki, Rakennusvirasto/KSO

PohjasuunnitteluJyväskylän kaupunki, kunnallistekniikan suunnitteluosasto

126 127

RakennusselitysKeski-Suomen museo, laajennus ja peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Alvar

Aalto & CO. 12.2.1988.

PerustusPerustukset ovat betonisia pilari- ja perusmuuriperustuksia. Anturat valetaan

teräsbetonista häiriintymättömän pohjamaan varaan tai tiivistettyjen täyttömai-

den varaan. Laajennusosan runko perustetaan maanvaraisesti. Vanhan museo-

rakennuksen perustuksia on jouduttu alentamaan lähinnä hissikuilun kohdalla.

SalaojatRakennusselityksen mukaan salaojaputkina käytetään muovisia tuplasalaoja-

putkia (PEH 117/100) kaksoismuhviliitoksin. Salaojien ympärille rakennetaan

alkutäyttö salaojasorasta. Kerros ulottuu salaojien ulkopinnasta vähintään 100

mm alaspäin sekä sivuille ja päälle vähintään 200 mm. Salaojituskerroksen

tulee olla yhteydessä perusmuurin vierustäyttöön. Perusmuurin vierustäyttö.

Perusmuuria vasten tehdään vähintään 200 mm paksu vierustäyttö salaojitus-

kerroksen materiaalista. Vierustäytön tulee olla yhteydessä salaojiin.

Liikennealueiden päällystysRakennusselityksen mukaan Alvar Aallon kadun vieressä ja pääsisäänkäynnin

edessä liikennealueet ja jalankulkualue päällystetään asfaltilla. Puistokäytävät

päällystetään soralla. Pääsisäänkäynnin edessä oleva ulkoporras tehdään mus-

tasta ristipäähakatusta graniitista.

RunkoUusi runko toimii pilari-laatta-periaatteella. Palkkeja esiintyy yleensä vain ta-

soerojen yhteydessä. Hissikonehuoneen seinä- ja kattorakenteet tehdään teräs-

rungolla, samoin peruskorjattavan osan konehuone vesikatolle.

JulkisivumuurausRakennusselityksen mukaan ulkoverhous muurataan puhtaaksi poltetuista jul-

kisivukivistä. Muuraus suoritetaan juoksulimitykseen siten, että tiilikerrat ovat

suoria ja pystysaumat samassa linjassa. Muuraukseen käytetään luonnonvä-

ristä muuraussementtiä. Ikkuna- ja oviaukkojen päällä muuraus kannatetaan

paikalla raudoitettavilla terästiilipalkeilla tai L-teräksellä. Aukkoihin asen-

netaan painekyllästetystä puusta tehty apukarmi. Muuri sidotaan seinäraken-


teeseen ruostumattomilla sidelangoilla. Karmien yläpuolelta on veden poista-

minen varmistettava joko ulos tai aukon viereiseen seinäosaan suunnitelmien

mukaan. Seinän yläosassa räystään alapuolella tehdään rakennepiirustusten

mukaiset tuuletusaukot yläpohjarakenteen tuuletusta varten. Uloimman tiili-

muurauksen ja lämpöeristyksen välissä on tuuletusrako noin 10 mm. Raken-

netutkimuksen (2013) mukaan laajennusosan ulkoseinät ovat pääosin tiili- ja

betonirakenteisia. Ulkoseinissä on eristeenä mineraalivilla. Seinän alaosassa

eristeenä on solupolystyreeni.

VesikattoLaajennusosan räystäsprofiilit tehtiin rakennusselostuksen mukaan 0,6 mm

sinkitystä sileästä teräspellistä, PVC-Plastisol-pinnoite, kiinnitys metallisin

teräshakasin ja bitumilla liimaten. Laajennusosan IV-konehuoneen katto to-

teutettiin sirotepintaisena bitumikermikattona. Vedenpoisto vesikatoilta tapah-

tuu sisäpuolisia kupariputkia pitkin sadevesiviemäriin. Sadevesiviemärit on

rakennusselostuksen mukaan lämpöeristetty ylemmän kerroksen lattiaan asti

5 cm mineraalivillalla ja verhottu kipsilevyllä. Vesikatto on uusittu tasakaton

osalta vuonna 2004.

SisämuurausRakennusselityksen mukaan väliseinät muurataan kalkkihiekkakivistä. Muu-

raus suoritetaan kalkkisementtilaastilla. Milloin ovikarmit eivät ulotu kattoon,

yläpuolet tehdään palkki- ja roilotiilistä raudoitettuina. Seinät muurataan ½

kiven juoksulimityksellä. Muuratut väliseinät on tarvittaessa kiilattava teräs-

kiiloilla holvia tai palkkia vasten. Väliseinät ulotetaan alapuolella kantavaan

rakenteeseen lämmöneristys tai muiden orgaanisten ainekerrosten läpi. Kaik-

kiin yli 4 m pituisiin tiiliseiniin asetetaan seinän ala- ja yläosan vaakasaumaan

2 kpl pituussuuntaisia harjateräksiä.

Puutyöt Rakennusselityksen mukaan painekyllästettyä puutavaraa on käytettävä ulkosei-

närakenteiden lämmöneristeen ja tuulisuojalevyn ulkopuolisiin kiinnitysrimoi-

hin, ulkona oleviin rakenteisiin, kosteiden tilojen laholle alttiisiin osiin, betoni-

valuun asennettaviin naulaspuihin sekä puurakenteisen ulkoseinän aluspuihin.

128 129

Keski-Suomen museo, laajennus ja peruskorjaus, kiinteät puuik-kunat, kaavio 6.9.1989.

Laajennusosan näyttelysalin kattoikkunan työpiirustus, päivätty 1.11.1989 ja 15.1.1990. Alvar Aalto -museo.


LämmöneristysUlkoseinissä lämmöneristeenä käytetään mineraalivillalevyjä, alapohjassa,

sokkelin halkaisuissa ja routaeristyksissä polystyreeni-solumuovia, yläpoh-

jassa suulakepuristettua solupolystyreenilevyä.

130 131

Laajennusosan sisäänkäyntikatoksen detaljikuva, päivätty 21.11.1989. Alvar Aalto -museo.

Keski-Suomen museon laajennusosan rakennuslupapiirustusten leikkaukset 31.8.1988. Jyväskylän kaupunki.


132 133

ARVOTTAMINEN

Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo oli valmistues-

saan vuonna 1960 Suomen modernein museorakennus. Valkeine pelkistettyine

julkisivuineen ja valoisine avarine sisätiloineen rakennus antoi museolle ny-

kyaikaiset kasvot. Uuden museotalon aikaansaaminen oli Keski-Suomen Mu-

seoyhdistykselle suuri saavutus ja pitkäjännitteisen työn tulos. Maineikkaan

arkkitehdin suunnittelemasta modernista rakennuksesta on tullut oleellinen osa

Keski-Suomen museon identiteettiä. Samalla rakennuksesta itsestään on tullut

museoesine, joka tarvitsee asiantuntevaa hoitoa ja säilytystä.

Museotalo ja sen vuonna 1990 valmistunut Alvar Aallon arkkitehtitoimis-

ton suunnittelema laajennusosa ovat palvelleet kehittyvän maakuntamuseon

tarpeita yli viidenkymmenen vuoden ajan nykyaikaan saakka. Alkuperäisen

museorakennuksen arkkitehtonisesti korkeatasoiset ja herkät interiöörit ovat

mahdollistaneet monipuolisen näyttelytoiminnan ja tarjonneet elämyksiä kau-

pungin ja maakunnan asukkaille sekä matkailijoille. Näyttelytoiminnan lisäksi

museon interiöörit ovat antaneet arvokkaat puitteet lukuisille kulttuuritapah-

tumille. Luentosalin ja kahvilan liittäminen museoon kertoo ajatuksesta, jossa

museo toimii kohtaamispaikkana, jossa luodaan uutta kulttuuria vanhan vaa-

limisen rinnalla.

Keski-Suomen museo oli Alvar Aallon ensimmäinen toteutunut museosuun-

nitelma. Museorakennuksen arkkitehtuuri on omaperäinen yhdistelmä Alvar

Aallon suunnittelutyössään näyttely- ja museorakennuksiin soveltamista ide-

oista. Yleisötilojen herkät mittasuhteet ja luonnonvalon monipuolinen käyttö

näyttelytiloissa ovat Aallon museorakennusten tyypillisiä piirteitä. Valkoisiksi

rapatut muotokieleltään hillityt julkisivut antavat rakennukselle monimuotoi-

sen ilmeen. Sisustussuunnittelusta vastasivat Artek Oy:n sisustusarkkitehdit

Maija Heikinheimo ja Marja-Liisa Parkko. Keski-Suomen museon suunnittelu

oli monivaiheinen prosessi, jossa arkkitehti hioi ratkaisuja yhteistyössä raken-

nuttajan kanssa vielä rakennustöiden kuluessa. Museorakennukseen suunnitel-

tiin ja toteutettiin valmistumisaikanaan asianmukaiset tilat paitsi näyttelyille

myös kokoelmien säilytykselle ja museotyöntekijöille.

Keski-Suomen museo siirtyi luovutussopimuksella Keski-Suomen Museo-

yhdistys ry:ltä Jyväskylän kaupungin omistukseen vuonna 1981. Museoraken-

nuksen peruskorjaus ja laajennus toteutettiin vuosina 1988–90. Alkuperäinen

museorakennus suojeltiin asemakaavalla vuonna 1988. Monivaiheisen suun-

nitteluprosessin läpikäynyt laajennusosa tarjosi museolle tarpeellisia tiloja yhä

kasvavan yleisömäärän palvelemiseen. Vanhan osan peruskorjaus toteutettiin

säilyttäen. Laajennusosan lisäksi rakennukseen lisättiin hissitorni ja katolle il-

mastointikonehuone. Sisätiloissa tehtiin joitakin käytöstä johtuvia muutoksia.

Suurin muutos oli museon pääsisäänkäynnin siirtäminen uuteen laajennus-

osaan museon pohjakerrokseen. Sisätiloissa merkittävä muutos oli alakerrok-

sen kokoelmasäilytystilojen ja vahtimestarin asunnon ottaminen näyttelyiden

ja yleisötyön käyttöön. Museon toiminnan laajentuessa kokoelmien säilytys,

tekniset tilat ja pääosin työntekijöiden työtilat on sittemmin päädytty ratkai-

semaan erillisissä rakennuksissa. Kokonaisuutena museorakennus on säilynyt

alkuperäisessä asussaan varsin hyvin. Kosteusvauriot ja kunnossapidon laimin-

lyönnit aiheuttavat uhkan etenkin julkisivujen ja niihin liittyvien alkuperäisten

ovien ja ikkunoiden säilymiselle.

Museotalon rakenneratkaisu on sovitettu jyrkkään rinteeseen. Kolmikerrok-

sisen rakennuksen runko on betonista paikalla valettu pilari-palkkirunko. Pe-

rusmuurit, välipohjat ja yläpohja on valettu betonista. Julkisivut ja väliseinät

on muurattu tiilestä. Vesikatto on katettu osin kuparipellillä ja osin toteutettu

tasakattona. Porrastetusta tasakatosta avautuu pyöreitä kattoikkunoita toisen

kerroksen näyttelysaliin ja ylimmän kerroksen taidehalliin sekä luentosaliin.

Tilat jakautuvat rakennuksen päämassaan, jossa sijaitsevat näyttelytilat ja sii-

hen kulmittain liittyvään toimistosiipeen, jossa ovat työhuoneet, kahvila ja

luentosali. Porrashuone sijoittuu näiden kahden rakennusosan kulmaukseen.

Sisäänkäynti vanhaan museoon oli L-muotoisen rakennuksen sisäkulmasta

ylärinteen puolelta suoraan rakennuksen toiseen kerrokseen.

Rakennuksen näyttävin julkisivu parvekkeineen ja ikkunanauhoineen avautuu

Jyväsjärveen viettävän rinteen suuntaan. Näkymää ylärinteen puolelle yliopis-

ton kampukselle päin hallitsevat taidehallin ikkunat. Sisäänkäyntijulkisivu on

hillitty ja sulkeutunut. Tammiovilla, valaisimilla ja liuskekiveyksellä detaljoi-

ARVOTTAMINEN

134 135

tu pääsisäänkäynti johtaa intiimiin aulatilaan, joka liittyi suoraan porrashuo-

neeseen, näyttelytiloihin ja kahvilaan. Rakennuksen merkittävimmät sisätilat

ovat alkuperäisessä asussaan säilyneet kahden ylimmän kerroksen näyttelytilat

ja luentosali Viipurin kirjastosta muistuttavine aaltoilevine alakattoineen sekä

kahvila säilyneine sisustuksineen. Museon alkuperäiseen säilyneeseen kalus-

tukseen kuuluu Artekin suunnittelemia huonekaluja, valaisimia ja verhoja sekä

näyttelyvitriinejä ja seinäkkeitä.

Keski-Suomen museon laajennusosan suunnittelu alkoi jo 1970-luvun alussa.

Ensimmäiset suunnitelmat tuotiin julkisuuteen vuonna 1976. Lopulta laajen-

nusosa toteutettiin säästösyistä supistetussa muodossa ja detaljeiltaan riisut-

tuna. Laajennusosaan kuuluu laaja, korkea aula, joka ennakoi Keski-Suomen

museon ja Alvar Aalto -museon yhdistämään suunniteltua käytävää. Lisäksi

laajennuksessa on vaihtuvien näyttelyiden sali ja auditorio sekä lastauslaitu-

ri ja muita teknisiä tiloja. Alarinteen puolelle sijoittuva laajennus valkoiseksi

rapattuine seinäpintoineen muodostaa ikään kuin niukkailmeisen jalustan van-

halle museorakennukselle. Nykyään Keski-Suomen museon pääsisäänkäynti

avautuu samalle aukiolle Alvar Aalto -museon kanssa. Laajennusosa liittyy

vanhaan museotaloon porrashuoneen ja hissitornin kautta. Laajennus peittää

näkymän järven puoleisen julkisivun alaosaan. Samalla liikenteellisesti ongel-

mallinen vanha sisäänkäynti on jäänyt pois käytöstä.

Kaupunkikuvassa Keski-Suomen museo sijoittuu näköetäisyydelle Alvar

Aallon suunnittelemasta Jyväskylän yliopiston kampuksesta. Kasvavan kau-

pungin liikenneratkaisut ovat 1960-luvulta alkaen jättäneet Ruusupuiston ja

Keski-Suomen museon yhä ahtaammalle. Vilkasliikenteinen Keskussairaalantie

katkaisee luontevan yhteyden kampuksen suuntaan. Haarakadun silta on hau-

kannut suuren palan vanhasta puistosta istutuksineen. Jyväsjärven suunnassa

Rantaväylän rampit ja yliopiston uudet rakennukset sulkevat järvinäkymän.

Nykyään Keski-Suomen museon rakennus muodostaa arkkitehtonisen parin

Alvar Aalto -museon vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen kanssa. Museoi-

den edessä on asfaltoitu aukio puroaltaineen, portaikkoineen ja istutuksineen.

Keväällä 2013 valmistuva Ruusupuiston asemakaavan muutos mahdollistaa

Suomen Yliopistokiinteistöjen uudisrakennushankkeen toteuttamisen Keski-

Suomen museota vastapäätä Alvar Aallon kadun toiselle puolen.

Museorakennusten alue kuuluu Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueiden val-

takunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Keski-Suo-

men museon vanha osa on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta

1988 asemakaavamerkinnällä sr-2. Asemakaavamääräys kuuluu: ”Suojeltava

rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-,

muutos- tai lisärakennustöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikatteen aula-

ja näyttelytilojen rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä.” Vuonna 1990 valmistu-

neella museon laajennusosalla ei ole suojelumerkintää. Tulevassa asemakaa-

vanmuutoksessa koko rakennus tulee saamaan suojelumerkinnän. Alvar Aalto

-seura ry on kesällä 2012 esittänyt Keski-Suomen ELY-keskukselle, että Alvar

Aalto -museo ja Keski-Suomen museo suojeltaisiin rakennusperinnön suoje-

lemisesta annetun lain nojalla. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on vireillä

päätös rakennusten ja niiden sisätilojen suojelusta.

Säilyneisyys ja suojelutavoitteet

Keski-Suomen museon rakennus on joistakin muutoksista ja laajennusosan

rakentamisesta huolimatta säilyttänyt arkkitehtonisen ilmeensä ja sisätilojen-

sa erityispiirteet erittäin hyvin. Rakennuksen ominaispiirteitä ja niihin liitty-

viä arvoja tulee vaalia kunnostus- ja muutostöissä. Rakennuksen julkisivut ja

keskeiset sisätilat tulisi säilyttää siten, että niiden erityispiirteet ja arvot turva-

taan. Tilojen muutokset ja mahdolliset uudet toiminnot tulee sijoittaa keskeis-

ten tilojen ulkopuolelle nykyisten aputilojen, teknisten tilojen ja säilytystilojen

paikalle tai laajennusosaan. Jos rakennusosia tai pintamateriaaleja joudutaan

uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistä vastaavilla materiaaleilla ja tekniikoilla.

Alkuperäistä sisustusta, pintoja, kiintokalusteita ja irtokalusteita ja valaisimia

tulee säilyttää ja palauttaa uusittuihin tiloihin peruskorjauksen jälkeen. Seu-

raavassa luetellut rakennukselle ominaiset rakennusosat ja erityispiirteet tulee

huomioida tulevissa korjauksissa ja muutoksissa. Rakennuksen julkisivujen

ja sisätilojen arvottamisessa on sovellettu arkkitehti Tuula Pöyhiän vuonna

2011 Alvar Aalto -museon rakennushistoriaselvityksen yhteydessä laatimaa

vyöhykejakomallia.

ARVOTTAMINEN

136 137

Julkisivut on jaettu kahteen (I, II) vyöhykkeeseen.

Julkisivujen kulttuurihistoriallisesti kaikkein arvokkaimmat osat kuuluvat

I-vyöhykkeeseen.

I-vyöhykkeellä ei lähtökohtaisesti tule tehdä muita kuin palauttavia muutoksia.

Julkisivujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, mutta I-vyöhykkeeseen ver-

rattuna vähemmän keskeiset osat kuuluvat II-vyöhykkeeseen.

II-vyöhykkeellä sallitaan vähäiset museon arkkitehtuuriin sovitetut muutokset.

II-vyöhykkeellä sallitaan museot yhdistävä rakentaminen.

Mahdollinen museot yhdistävä rakentaminen on suunniteltava erityismenet-

telyä noudattaen esimerkiksi arkkitehtuurikilpailuna ja alistettava museo- ja

kaupunkikuvaviranomaisten hyväksynnälle suunnittelun eri vaiheissa. Suun-

nitelman tavoitteena tulee olla se, että uudisrakenteesta huolimatta Keski-

Suomen museo ja Alvar Aalto -museo hahmottuvat itsenäisinä rakennuksina

ja säilyttävät ominaispiirteensä.

Sisätiloiltaan rakennus on jaettu neljään (I, II, III, IV) vyöhykkeeseen.

Kaikilla vyöhykkeillä korjaukset ja mahdolliset muutokset on pyrittävä so-

peuttamaan rakennuksen ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Turhia muu-

toksia tai materiaalien ja osien vaihtoja ei tule tehdä esimerkiksi laatutason

nostamiseksi.

I-vyöhykeI-vyöhykkeeseen kuuluvat kulttuurihistoriallisesti kaikkein arvokkaimmat si-

sätilat.

Pääsääntöisesti tiloissa ei tehdä muutoksia, mahdolliset muutokset voivat olla

luonteeltaan vain palauttavia.

Alkuperäiset pintamateriaalit, sisäovet, valaisimet, erilaiset täydentävät ra-

kennusosat, kiintokalustus ja irtokalustus säilytetään. Erilaiset varusteet ja lait-

teet säilytetään mahdollisuuksien mukaan, vähintään esimerkinomaisesti. Jos

pakottavat syyt vaativat tällaisten osien uusimista, tulee korvaavien rakentei-

den, pintojen ja kalusteiden ym. olla alkuperäisen kaltaisia ja noudattaa alku-

peräisen värisuunnittelun periaatteita.

II-vyöhykeSisätilojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, mutta I-vyöhykkeeseen verrat-

tuna vähemmän keskeiset osat kuuluvat II-vyöhykkeeseen.

Pääsääntöisesti tilojen ulkonäköä ei muuteta. Tehtävät muutokset voivat olla

luonteeltaan vain palauttavia. Uusien rakenteiden lisääminen voidaan sallia,

mikäli ne täydentävät olemassa olevaa tilaa ja ovat myöhemmin poistettavissa.

Alkuperäiset pintamateriaalit pyritään säilyttämään. Jos rakenteita joudutaan

uusimaan tai täydentämään, tulee korvaavien rakenteiden, pintojen ja kalus-

teiden ym. olla alkuperäisen kaltaisia ja noudattaa alkuperäisen värisuunnit-

telun periaatteita.

Välttämättömät tekniset ja toiminnalliset parannukset voidaan toteuttaa tar-

kasti harkiten ja museo-, kaupunkikuva- ja rakennusvalvontaviranomaisten

erikseen hyväksymällä tavalla.

III-vyöhykeIII-vyöhykkeeseen kuuluvat muut sisätilat.

Tiloissa voidaan tehdä muutoksia tarpeen vaatiessa. Materiaalien, detaljirat-

kaisujen ja värityksen tulee olla rakennuksen henkeen soveltuvia, mutta niiden

ei tarvitse kopioida olemassa olevaa.

IV-vyöhykeIV-vyöhykkeeseen kuuluvat aputilat ja tekniset tilat.

Muutokset tulevissa korjauksissa ja ylläpidossa pyritään keskittämään näille

alueille. Materiaalien, detaljiratkaisujen ja värityksen tulee olla rakennuksen

henkeen soveltuvia, mutta niiden ei tarvitse kopioida olemassa olevaa.

JULKISIVUTJulkisivujen I-vyöhyke-museon vanhan osan julkisivut kokonaisuudessaan

Julkisivujen II-vyöhyke- laajennusosan julkisivut

- vesikatto kokonaisuudessaan

- vanhan osan lastauslaituri

ARVOTTAMINEN

138 139

- hissitorni

- vanhan osan ilmastointikonehuone (406)

- entiselle talonmiehen asunnolle vievä ulkoportaikko

SISÄTILATSisätilojen I-vyöhykeVanha osa

- ylimmän kerroksen taidehalli (401)

- ylimmän kerroksen luentosali (404)

- alemman kerroksen näyttelyhalli (301)

- sisääntuloaula ja tuulikaapit (302, 303, 307)

- kahvila ja tarjoilualue (310–311)

-porrashuone

Sisätilojen II-vyöhykeVanha osa

- tuulikaapit (303)

- aulasta kirjastoon johtava käytävä (200)

- kirjasto (210)

- intendentin huone (210)

- museonjohtajan huone (211)

- museonhoitajan huone (306)

- opintotila entinen talonmiehen asunto (204–205)

- toisen kerroksen hissikäytävä (202)

Laajennusosa

- ala-aula (101)

- tuulikaappi (100)

- alakerran näyttelysali (103)

- auditorio (112)

- porrashuone (102)

Sisätilojen III-vyöhykeVanha osa

- kahvilan keittiö (312)

- WC-tilat (211, 308, 309)

- näyttelysali, entinen kokoelmien säilytystila (203)

- varasto (402)

Laajennusosa- info (104)

- infon takatila (105)

- taukotila (106)

- yleisö-WC:t (107–109)

- auditorion etutila (111)

- hissikäytävä (300, 400)

Sisätilojen IV-vyöhykeVanha osa

- siivouskomero (304)

- holvi (305)

- siivouskomero (403)

- varasto (209)

- varasto (214)

- näyttelyvarasto (402)

- IV-konehuone (217)


- sähköpääkeskus (213)

- kahvilan takatila ja henkilökunnan WC (313)

Laajennusosa- projektorihuone (110)

- siivouskeskus (117)

- väestönsuoja (116)

- lastauseteinen (115)

- varasto (113)


- hissi

ARVOTTAMINEN

140 141

Keski-Suomen museon julkisivujen suojeluvyöhykkeet. Keski-Suomen museo; Arkkitehtitoimisto LPV. Keski-Suomen museon julkisivujen suojeluvyöhykkeet. Keski-Suomen museo; Arkkitehtitoimisto LPV.

ARVOTTAMINEN

142 143

Keski-Suomen museon kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden sisätilojen suojeluvyöhykkeet 1. kerros. Keski-Suomen museo; Arkkitehtitoimisto LPV.


ARVOTTAMINEN

144 145



ARVOTTAMINEN

146 147

VIITTEET

1 Rönkkö 2010, 229–265.2 Valjakka 1964; Rinta-Tassi 1982.3 Mattila 1984.4 Norvasuo 2009.5 Pakoma 2011.6 Keski-Suomen museo. Luonnos. Jyväskylän Tilapalvelu. 4.6.2013. Va-

hanen Jyväskylä Oy.7 Rinta-Tassi 1982.8 Rinta-Tassi 1982.9 Rinta-Tassi 1982.10 Rinta-Tassi 1982.11 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

3.11.1944. Pöytäkirjat 1931–1956.12 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.13 Rinta-Tassi 1982.14 Rinta-Tassi 1982.15 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

12.12.1953. Pöytäkirjat 1931–1956.16 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.17 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

10.1.1956. Pöytäkirjat 1931–1956; Rinta-Tassi 1982.18 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

22.2.1956. Pöytäkirjat 1931–1956.19 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokoukses-

ta 14.5.1956; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 18.6.1956. Pöytäkirjat 1931–1956.

20 Suunnitelma Keski-Suomen museon uutta rakennusta varten, 1.3.1956, Sirkka Valjakka. Alvar Aalto -museo.

21 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 14.5.1956.

22 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 10.10.1957. Pöytäkirjat 1957–78.


24 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys työvaliokunnan ja rakennus-asiantuntijatoimikunnan kokouksessa 24.4.1958; Pöytäkirja Keski-Suo-men museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 28.4.1958. Pöytäkir-jat 1957–78.

25 Rinta-Tassi 1982.26 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokoukses-

ta 28.4.1958; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 19.5.1958; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 28.5.1958. Pöytäkirjat 1957–78; Erkki Fred-riksonin haatattelu 25.3.2013.

27 Sirkka Valjakan kirje arkkitehti J. Kontiolle, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto 9.5.1959. Alvar Aalto -museo.

28 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 10.2. ja 20.7. ja 1959 sekä 24.2. ja 22.6.1960. Pöytäkirjat 1957–78.

29 Valjakka 1984.30 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n rakennuslautakunnan ko-

kouksesta 22.8.1960; Pöytäkirja museorakennuksen lopputarkastuksessa 26.8.1960.

31 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n rakennuslautakunnan ko-kouksesta 22.8.1960; Pöytäkirja museorakennuksen lopputarkastuksessa 26.8.1960; Pöytäkirja museorakennuksen jälkitarkastuksessa 8.9.1960; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokoukses-ta 27.10. ja 21.12.1960 sekä 20.3.1961. Pöytäkirjat 1957–78; Valjakka 1984.

32 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 20.3. ja 17.7.1961 sekä 21.2.1962. Pöytäkirjat 1957–78.

33 Pöytäkirja, joka pidettiin museorakennuksen päättymispäivän kokouk-sessa 8.9.1961. Pöytäkirjat 1957–78.

34 Menneiden sukupolvien muistomerkiksi vihittiin Keski-Suomen museo eilen, Keskisuomalainen, 28.5.1961.

35 Menneiden sukupolvien muistomerkiksi vihittiin Keski-Suomen museo eilen, Keskisuomalainen, 28.5.1961.

36 Kustaa Vilkuna, ”Keski-Suomen maakunta ja maakuntamuseo”, Keski-suomalainen 28.5.1961.

37 ”K-S:n museo asettunut taloksi Aallon luomaan rakennukseen”, Keski-suomalainen 27.5.1961.

38 ”K-S:n museo asettunut taloksi Aallon luomaan rakennukseen”, Keski-suomalainen 27.5.1961; Mikko Asunta, Värikäs avausnäyttely taideosas-tolla, Keskisuomalainen, 28.5.1961.

39 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistyksen vuosikokouksessa 28.2.1962; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 28.2.1962. Pöytäkirjat 1957–78.

40 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 20.3.1961 ja 13.6.1962 sekä 9.4.1965 ja 12.1.1967. Pöytäkirjat 1957–78.

41 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 1.12.1964. Pöytäkirjat 1957–78; Rinta-Tassi 1982.

42 Valjakka 1984.43 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

28.3.1966. Pöytäkirjat 1957–78.44 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta



46 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokoukses-ta 19.2.1971; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 8.11.1971. Pöytäkirjat 1957–78.

47 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.48 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

8.11.1971. Pöytäkirjat 1957–78.

VIITTEET

148 149



51 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.52 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta



54 Rinta-Tassi 1982.55 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouk-

sesta 10.1.1978. Pöytäkirjat 1957–78; Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.

56 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 21.2. ja 29.6.1978. Pöytäkirjat 1957–78.

57 Keski-Suomen museon taloussuunnitelma kymmenvuotiskaudelle 1978–88.

58 Luovutussopimus 19.12.1980. Pöytäkirjat 1978–80; Rinta-Tassi 1982.59 L.H. Museolla juhlitaan; Keski-Suomen museo ruusujen puolelle

17.6.1982.60 J.K. Keski-Suomen museon uusi osa valmiiksi 1987. Kokoelmat asian-

mukaiseen säilytykseen. Keskisuomalainen 15.1.1984.61 Keski-Suomen museon laajennushanke 1985–1987, huonetilaohjelman

perustelut, Keski-Suomen museon monisteita 1983. Jyväskylän kaupun-ki.

62 Keski-Suomen arkkitehdit SAFA 11.2.1983, puheenjohtaja Antero Vai-nio, sihteeri Ilkka Halinen Keski-Suomen museon laajennushanke 1985–1987. Huonetilaohjelman perustelut.

63 Rinta-Tassi, Osmo. Keski-Suomen museo ja suurnäyttelytila. Keskisuo-malainen 10.1.1984; L. H. Laajennus 1985–87: Museo odottaa uusia val-miuksia. Suur-Jyväskylän lehti 8.3.1984.

64 Laajennus nykyisen viereen. Keski-Suomen museosta varastoa vaille hyvä. Keskisuomalainen 29.4.1985.

65 Keski-Suomen museon toimintakertomus vuodelta 1986. Keski-Suomen museon toimintakertomus 1981–1996.

66 Viidelle kutsu K-S:n museon arkkitehtikilpailuun, Keskisuomalainen 22.3.1986.

67 Paula Holmila, Aalto uhan alla – sählärit asialla, Jyväskylässä pelinap-pulana Aallon arkkitehtuuri, Uusi Suomi 22.3.1986.

68 Aallon luonnokset pohjaksi, Liisa Koskela, puheenjohtaja, Keski-Suo-men arkkitehdit SAFA, Jyväskylä, Keskisuomalainen 10.4.1986.

69 Rinta-Tassi, Osmo 1986, Museon tilantarve kasvanut, Keskisuomalainen 10.4.1986.

70 Holmila, Paula. Kutsukilpailua ei järjestetä, vaan Aallon toimisto työllis-tetään. Jyväskylän museokiistassa tehtiin kompromissi. Keskisuomalai-nen 26.3.1986.

71 Holmila, Paula. Kutsukilpailua ei järjestetä, vaan Aallon toimisto työllis-tetään. Jyväskylän museokiistassa tehtiin kompromissi. Keskisuomalai-nen 26.3.1986.

72 Museon laajennus alkaa tänä vuonna, Suur-Jyväskylän lehti 14.1.1987.73 Laajennus tulee, näyttelyt loppuvat. Keski-Suomen museo lähtee evak-

kotielle. 19.12.1987.74 Muut hankkeet ajavat edelle. Keski-Suomen museon laajennus jää kes-

ken, Keskisuomalainen 18.11.1989.75 Muut hankkeet ajavat edelle. Keski-Suomen museon laajennus jää kes-

ken, Keskisuomalainen 18.11.1989; Rinta-Tassi, Osmo, Museon laajen-nus ei ole uusi hanke, Keskisuomalainen 23.11.1989.

76 Keski-Suomen museon toimintakertomus vuodelta 1990; Keski-Suomen museon toimintakertomus vuodelta 1991. Keski-Suomen museon toi-mintakertomus 1981–1996.

77 Mattila 1984; Rönkkö 2010.78 Mattila 1984.79 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.80 Suunnitelma Keski-Suomen museon uutta rakennusta varten 1.3.1956,

Sirkka Valjakka. Alvar Aalto -museo.81 Erkki Fredriksonin haastattelu 25.3.2013.82 Lausunto 26.5.1988, Keski-Suomen museon peruskorjaus- ja laajennus-

suunnitelma, ylijohtaja, valtionarkeologi C. J. Cardberg, tutkija Maija Kairamo.

83 Keski-Suomen museo, laajennus, alustava julkisivu itään, arkkitehtitoi-misto Alvar aalto & Co 24.3.1987.

84 Keski-Suomen museon laajennus ja peruskorjaus, suunnittelukokousten pöytäkirjat 1987–1988. Jyväskylän kaupunki.


86 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 14.11.1967 ja 7.9.1970. Pöytäkirjat 1957–78.


88 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n työvaliokunnan kokouk-sesta 21.3.1973. Pöytäkirjat 1957–78.


90 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 24.10.1978 Pöytäkirjat 1978–80.


92 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 11.10.1979; Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta 12.12.1979. Pöytäkirjat 1978–80; Keski-Suomen museon toimintakertomus vuodelta 1981. Keski-Suomen museon toimintakerto-mus 1981–1996.

93 Keski-Suomen Museoyhdistyksen johtokunnan kokous 2.4.1980. Liite 3. Pöytäkirjat 1978–80.

VIITTEET

150 151

94 Keski-Suomen museon laajennus ja saneeraus, Mulk 19.3.1986; Pöytä-kirja, Keski-Suomen museo, peruskorjaus ja laajennus, 23.2.1989, Ra-kennusvirasto, talonrakennusosasto, Jyväskylä.

95 Keski-Suomen museon peruskorjausosassa havaitut viat tai tarkastetta-vat kohteet 27.10.1986. Alvar Aalto -museo.

96 Jyväskylän kaupunki Terveydenhuollon työsuojelustoimikunta, lausunto 26.2.1987, Keski-Suomen museon laajennussuunnitelmat.

97 Jyväskylän Tilapalvelu, Keski-Suomen museon, vesikaton korjaussuun-nitelma 8.4.2004. Insinööritoimisto Tanko Oy.

98 Cramo Oy, kosteuskartoitusraportti 11.8.2008.99 Tutkimusraportti 24.8.2011, Tehoc Oy.100 Muistio 1.6.2011, Keski-Suomen museo, Insinööritoimisto Mittatyö Oy.101 Keski-Suomen museo. Luonnos. Jyväskylän Tilapalvelu. 4.6.2013. Va-

hanen Jyväskylä Oy.102 Pöytäkirja Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n johtokunnan kokouksesta

12.3.1975. Pöytäkirjat 1957–78.

LIITTEET

152 153

Vanhan luentosalin tuoli (46 kpl).Sermi (2 kpl).

Vanhan luentosalin pöytä (1 kpl). Vanhan luentosali puhujanpönttö (1 kpl).

Artekin pöytä, suorakulmainen, musta IKI-levypinta (1 kpl). Artekin pöytä, suorakulmainen, viilupinta (3 kpl).

Artekin pöytä, neliömäinen, suuri, viilupinta (1 kpl).

Artekin pöytä, neliömäinen, valkoinen IKI-levypinta (1 kpl).Artekin pöytä, suorakulmainen, valkoinen IKI-levypinta (7 kpl).

KALUSTELUETTELO

KALUSTELUETTELO

154 155

Kahvilan tuoli, Artek (40 kpl).Kahvilan pöytä (16 kpl).

Peili ja hylly (3 kpl).

Artekin pöytä, pyöreä, musta IKI-levypinta (2 kpl).Kahvilan kabinetin pöytä (1 kpl). Artekin hylly, kahvila (4 kpl).

Vanhan luentosalin tuoli (46 kpl).

KALUSTELUETTELO

156 157

Metallinaulakko (1 kpl).

Artekin pöytä lasilevyllä (1 kpl).

Museolehtorin huoneen matto (1 kpl).

Hylly ovellisella kaapilla (7 kpl).

Artekin nojatuoli (4 kpl).Toimistotuoli (5 kpl).

Artekin pöytä, lasten koko (1 kpl), lasten tuoli (5 kpl).

Puinen vitriinikaappi (1 kpl).

Artekin pöytä, neliömäinen, valkoinen IKI-levypinta (1 kpl).

KALUSTELUETTELO

158 159

Artekin tuoli, valkoinen IKI-levypinta (19 kpl).

Artekin pöytä, musta IKI-levypinta (2 kpl).Nahkaverhoiltu penkki, Artek (4 kpl). Verhot, Artek, Venezia.

Artekin tuoli, musta kangasverhous (5 kpl).

Sermi (1 kpl).

Nelijalkainen jakkara, Artek (57 kpl).

Kukkapylväs (2 kpl).

Artekin pöytä, neliömäinen, matala, valkoinen IKI-levypinta (3 kpl).

KALUSTELUETTELO

160 161

Museokaupan laatikosto (1 kpl).

Postikorttihylly (1 kpl). Ilmoitustaulu, ala-aula, eri kokoisia (3 kpl).

Esitehylly (1 kpl).

Säilytyslokerikko (1 kpl).Naulakko tammiritilöillä (4 kpl). Metallinaulakko (5 kpl).

Auditorion pöytä (1kpl).

Esitehylly (1 kpl).

KALUSTELUETTELO

162 163

Artekin nojatuoli, verhoiltu sinisellä (1 kpl).

Auditorion tuoli (84 kpl).

Hylly ovellisilla kaapeilla (1 kpl). Puinen sälekaihdin (3 kpl).

Vaatekaappi (1 kpl). Ovellinen kaappi (1 kpl).

Hylly laatikostolla (1 kpl).Hylly liukuovella (2 kpl).

Kaappi (2 kpl).

KALUSTELUETTELO

164 165

Artekin tuoli, punainen IKI-levypinta (4 kpl).Artekin pöytä, punainen IKI-levypinta (1 kpl).

VALAISINLUETTELO

01 Pääsisäänkäynnin ulkovalaisin A Aalto 103R (3 kpl). 02 Aulan hätävalo (1 kpl).

03 Aulan yleisvalaisin Aalto 93R (18 kpl). 04 Aulan upotettu kattovalaisin (33 kpl).

05 Infon upotettu kattovalaisin (13 kpl).

166 167

07 Kahvihuoneen riippuvalaisin (1 kpl).

08 Naisten WC:n kattovalaisin (3 kpl).

09 Naisten WC:n peilivalo (2 kpl).

11 Auditorion kattovalaisin (16 kpl). 13 Auditorion käytävävalaisin (1 kpl).

15 Kattovalaisin Artek A622A, sauvaripustus ( 2 kpl). 16 Kattovalaisin Artek A622A (5 kpl).

17 Kahvilan ja opintotilan kohdevalaisin ORNO 12-016/250 (10 kpl).

18 Opintotilan valaisin (1 kpl).

19 Kirjaston loisteputkivalaisin (1 kpl). 21 Vanhan osan peilivalo (4 kpl).

VALAISINLUETTELO

168 169

22 Vanhan pääsisäänkäyntiaulan valaisin (8 kpl). 23 Vanhan osan aulavalaisin (14 kpl).

24 Vanhan naulakkoalueen valaisin (1 kpl).

25 Museonhoitajan huone kattovalaisin (5 kpl).

26 Vanhan pääsisäänkäynnin ulkovalaisin (4 kpl). 27 Vanhan osan julkisivujen ulkovalaisin (4 kpl).

28 Kahvilan alakaton upotettu valaisin (6 kpl). 29 Kahvilan alakaton upotettu lisävalaisin (9 kpl).

30 Riippuvalaisin Artek A110 kahvila (10 kpl) ja vanha luentosali (8 kpl).

31 Kahvilan keittiön loisteputkivalaisin (1 kpl). 33 Taidehallin alakaton upotettu valaisin (16 kpl).

VALAISINLUETTELO

170 171

34 Vanhan luentosalin upotettu kattovalaisin ORNO 12-016/250 (4 kpl).

35 Vanhan luentosalin kohdevalaisin (3 kpl).

36 Kolmannen kerroksen näyttelytilan kattovalaisin (1 kpl).

Huone 101AlA-AulA

lAttiA Alkuperäinen Klinkkerilaatta, punainen, suorakulmion muotoiset Pukkilan laatat. Muutokset Lattian painumisesta johtuen laattoja on irtoillut. Irronneita laattoja on kiinnitetty paikoilleen ja vaihdettu. nykyinen / kunto Laatoitus on paikoittain epätasainen ja irtonainen. Yksittäisiä laattoja on rikkoutunut. Vaaleissa laastisaumoissa on paikoin tummentumia ja murentumista.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Puinen profiloimaton lattialista, maalattu harmaaksi. Infon kohdalla lattialista on messinkiä. nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen 1) Betonilaatta, rapattu, maalattu valkoiseksi. 2) Laskettu alakatto, alumiinisäle, valkoiseksi maalattu. nykyinen / kunto 1) Hyvä, paikoittain jälkiä kosteusvaurioista. 2) Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Kattoon on kiinnitetty sähkökiskoja ja valaisimia ja taloteknisiä asennuksia. nykyinen / kunto Hyvä

seinät Alkuperäinen 1) Betoniseinä, maalattu valkoiseksi. 2) Levyseinä, lasikuitutapetti, maalattu valkoiseksi. 3) Levyseinä, maalattu valkoiseksi, lounaisjulkisivun ikkunoiden alla, porrashuoneen vieressä. 4) Infon seinä on kalkkihiekkatiilistä muurattu, valkoiseksi maalattu väliseinä nykyinen / kunto 1) Hyvä. Sisäänkäynnin yläpuolisten ikkunoiden ja oikeanpuoleisen seinän välissä on halkeama ja tummentumia. 2) ja 3) Levyseinissä on kolhuja ja kiinnityksistä johtuvia jälkiä

seinät / MuutA Alkuperäinen Aulassa on 10 kpl profiililtaan pyöreää betonista pilaria, joiden jalkalistat ovat messinkiä. Alakattoon liittyvien pilarien kattolista on valkoiseksi maalattua metallia. 1) Neljä pilareista sijoittuvat riviin sisäänkäynnin vasemmalle puolelle. Kaksi ensimmäistä muodostavat infon rakennelman kulmat. Näiden pilarien alaosa on verhottu vaaleilla keraamisilla laatoilla. 2) Pilareista neljä on lounaisjulkisivun ikkunoiden edessä. 3) Kaksi pilaria on osin sulautettu alakerran näyttelyhallin seinää. 4) Näyttelysalin ja auditorion ovien välissä on metalliovinen kaappi, jossa on sisäpuhelin. Muutokset 1) Infon kulmassa olevaan pilariin on kiinnitetty turvatekniikkaan liittyviä asennuksia ja valvontakamera. 2) Infon palvelupöydän alapuolelle tiiliseinään on asennettu keskuslämmityspatteri. nykyinen / kunto Hyvä

iKKunAt Alkuperäinen 1) Sisäänkäynnin yläpuolella katolle avautuvassa osassa on kahdentoista korkean ja kapean tasakokoisen ikkunan nauha. Ikkunoiden sisäpuitteet ovat valkoiseksi maalattua puuta. 2) Lounaisjulkisivussa on kuusitoista kapeaa korkeaa ikkunaa, joiden muoto mukailee nousevaa rinnettä. Vasemmalta katsoen ensin tulee kolme korkeaa ikkunaa, joiden jälkeen tulee metallipuitteinen lasiovi yläikkunoineen. Seuraavaksi tulee yhdeksän pienempää ikkunaa ja oikealla vielä neljän ikkunan ryhmä. Ikkunoiden sisäpuitteet ovat valkoiseksi maalattua puuta. nykyinen / kunto 1) Yläpuitteen ja katon välissä on rako ja tummentumia. 2) Alapuitteiden nurkissa maali on paikoitellen irronnut ja puussa näkyy tummentumia.

ovet Alkuperäinen 1) Lounaisjulkisivussa on metallipuitteinen lasiovi siihen liittyvine ikkunoineen. Ovessa ja ikkunoissa on kaksinkertaiset lämpölasit. Metallipuitteet on maalattu valkoisiksi. 2) Hissin ovi on tummanruskeaksi maalattu metalliovi, kahva mallia Rautatalo Muutokset Ovea on suurennettu saranoimalla myös osa ikkunoista aukeaviksi. nykyinen / kunto Metallipuitteiden maalipinnassa on aukkoja ja tummentumia. Ovilasin alapuitteessa maali lohkeillut ja metalli on syöpynyt.

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Aulassa on kiinteä osin lasitettu infopiste.

irtoKAlusteet Alkuperäinen Alkuperäisiä rakennusta varten suunniteltuja irtokalusteita aulassa ovat säilytyskaapisto, puurakenteiset naulakot ja nahalla verhoillut penkit. Artekin pyöreät ikilevypintaiset pöydät ja niihin kuuluvat tuolit, metallinaulakot,

HUONEKORTIT

HUONEKORTIT

172 173

peili, portaikon viereen ripustettu kello ja opastaulu kuuluvat myös alkuperäiseen sisustukseen. Sisustussuunnitelmaan kuului myös viherkasveja. 1) Ala-aulan naulakot, runko teräsputkea, koottu hitsaamalla, yläkehikko suorakaide-teräsputkea, hitsattu runkoon, hattuhylly molemmin puolin tammiviilutettua rimalevyä ja reunalistat massiivitammea, ritiläpäädyt massiivitammea, ruuvikiinnitykset runkoon hitsattujen teräshylsyjen läpi, vaatekoukut 3 mm:n teräksestä, kaikki metalliosat epoksipulverimaalattu mustiksi (4 kpl). 2) Ala-aulan säilytyslokerikon runko ja ovet ovat lastulevyä, joka on molemmin puolin päällystetty tummanruskealla IKI-levyllä, reunalistat ympäriinsä tammea, taustalevy kovalevyä, ovissa piilosalpasaranat ja messinkiset Abloy-kalustelukot. 3) Pehmustettu penkki, kauttaaltaan mustalla nahalla verhoiltu, jalat mallia Artek A3, holkki musta, jalat tammea.

Muutokset Portaikon viereen on tehty Artekin pienestä ikilevypintaisesta pöydästä ja kahdesta tuolista tietokonepiste asiakkaille. 2000-luvulla museokauppaa varten hankittiin kalusteita, joihin kuuluvat puurakenteiset harmaaksi kuultomaalatut pöydät ja hyllyt sekä levypintaiset ilmoitustaulut. nykyinen / kunto Hyvä

vAlAisiMet Alkuperäinen Aulassa on säilynyt alkuperäisiä valaisimia. 1) Betonikattoon kiinnitetty pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimelle ja messingin värisellä häikäisysuojalla (15 kpl). 2) Alakattoon upotettu pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinisella häikäisysuojalla (14 kpl). 3) Betonikattoon kiinnitetty pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinisella häikäisysuojalla (1 kpl). 3) Alakattoon upotettu pieni pyöreä halogeenispottivalaisin pyöreällä valoaukolla (6 kpl) 4) Alakattoon upotettu pieni pyöreä halogeenispottivalaisin soikealla valoaukolla (7 kpl) 5) Sähkökiskoihin kiinnitetyt kookkaat profiililtaan pyöreät valkoiset alumiinipintaiset valkoiseksi maalatut kohdevalaisimet(2 kpl). 6) Sähkökiskoihin kiinnitetyt kookkaat profiililtaan kulmikkaat valkoiset alumiinipintaiset valkoiseksi maalatut kohdevalaisimet (4 kpl). Muutokset Sähkökiskoihin on lisätty pieniä pyöreitä kohdevalaisimia. nykyinen / kunto Hyvä

HUONEKORTIT

174 175

HuonetuuliKAAppi

lAttiA Alkuperäinen Harmaaksi maalattu betonilattia. Harmaa, kuminen nypyläpintainen kuramatto. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä. Kumimatto on likaantunut ja kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Puinen profiloimaton lattialista, maalattu harmaaksi Muutokset – nykyinen / kunto Lattialista on kolhiintunut.

KAtto Alkuperäinen Laskettu alakatto, valkoiseksi maalattu alumiinisäle. Muutokset Alakattoon on asennettu kaksi ilmastoinnin ulostuloaukkoa. nykyinen / kunto Katto on tummunut ja likaantunut.

KAtto / MuutA Muutokset Alakattoon on asennettu palosuojaukseen liittyviä teknisiä laitteita.

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalatut betoniseinät. Muutokset – nykyinen / kunto Seinät ovat paikoin likaantuneet ja tummuneet.

seinät / MuutA Alkuperäinen Sisään tultaessa oikealla puolella seinässä on metalliovinen kaappi, jossa säilytetään palontorjuntakalustoa. Muutokset Vasemmalla puolella seinään on asennettu museon turvallisuuteen ja kulunvalvontaan liittyviä teknisiä laitteita. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen Ulko-oviin ja sisäoviin liittyvät ylä- ja sivuikkunat. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Museon pääoven muodostavat kolme metallirakenteista lasiovea, joiden karmit ja puitteet on verhottu messinkilevyillä ja listoilla. Ovissa on kahvat mallia Rautatalo. Ovipumput messinkiä. Sisään tultaessa oikean puoleisemman oven pumppu on alkuperäisessä kunnossa. Muutokset – nykyinen / kunto Ovien kumitiivisteet ovat monin paikoin valahtaneet tai irronneet kokonaan.

vAlAisiMet Alkuperäinen Alakattoon upotettu pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinisella häikäisysuojalla (3kpl). Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

Huoneinfo 104

lAttiA Alkuperäinen Klinkkerilaatta, punainen, suorakulmion muotoiset Pukkilan laatat Muutokset Keskellä lattiaa on alue, johon on asennettu lattialämmitys 2000-luvulla. Sillä kohden laatat on korvattu punaisilla neliönmuotoisilla Pukkilan laatoilla. nykyinen / kunto Kohtalainen

lAttiAlistAt Alkuperäinen Profiloimaton harmaaksi maalattu puulista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät Alkuperäinen Infotila on erotettu aulasta matalalla valkoiseksi maalatulla tiiliseinällä. Asiakaspalvelupöytä on päällystetty vaalealla marmorilevyllä. Kahdella sivulla tiskin päälle on rakennettu metallipuitteiset lasiseinät liukuovilla. 1) Valkoiseksi maalattu betoniseinä 2) Valkoiseksi maalattu levyseinä Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Betonipilarien sisäpuoli on palvelupöydän kohdalla koteloitu valkoiseksi maalatuilla puulevyillä. Muutokset Sisäpuolelle palvelupöydän alle ja päälle on asennettu muoviset johtokanavat. nykyinen / kunto Pinnat ovat kuluneet.

iKKunAt Alkuperäinen Palvelupöydän lasitusten metallikarmit on maalattu valkoisiksi siten, että pystykarmit ovat sävyltään tummemmat kuin vaakakarmit. Lasien puitteet ovat messinginväriset. Muutokset – nykyinen / kunto Vasemman puoleisen liukuoven lasista on lohjennut palanen.

ovet Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu laakaovi. Kahva mallia Artek Kellokoski n:o 16 muovitettu, musta. Teräksenvärinen ovipumppu. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Infotilan sisäpuolta kiertää mustalla ikilevyllä pinnoitettu pöytä, johon kuuluu saarniviiluovisia kaappeja ja laatikoita. Pöytäpintaan on asennettu Telemerkki-merkkinen ohjauspaneeli. 2) Seinäosan sisäänkäynnin ja ensimmäisen pilarin välissä muodostaa valkoiseksi maalattu puurakenteinen esitehylly, jonka takaseinä on tekstiilipintainen ilmoitustaulu. Muutokset Takaseinään on kiinnitetty kaksi harmaata levypintaista ilmoitustaulua. nykyinen / kunto Kiintokalusteet ovat kuluneet ja kolhiintuneet käytössä.

irtoKAlusteet Alkuperäinen Artekin pöytä mustalla ikilevypinnalla. Artekin nelijalkainen jakkara (2 kpl). Hyllykkö, jossa on musta ikilevypintainen taso. Lasi-ikkunan taakse on ripustettu metalliketjujen varaan valkoiseksi maalattu metallitaulu, jossa on esillä lippuhinnasto. Muutokset Viilupintainen tietokonepöytä ja siihen kuuluva laatikosto. Satulatuoli. Kaksi toimistotuolia.vAlAisiMet Alkuperäinen Aulan alakaton valaisimet. Muutokset –

MuutA Alkuperäinen Infotilan takaseinällä on valurautainen keskuslämmityspatteri. Seinillä kiertää valkoiseksi maalattuja vesiputkia. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

176 177

Huone 105vAHtiMestArin tilA

lAttiA Alkuperäinen Harmaa marmoroitu linoleumi. Lattiassa on pieni luukku alapohjaan. Muutokset – nykyinen / kunto Matto on likaantunut ja kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton lista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Alaslaskettu valkoiseksi maalattu levykatto. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Katossa on kolme pientä luukkua ja yksi isompi metallikantinen luukku. Levykattoon on upotettu ilmastointiin ja palontorjuntaan liittyviä asennuksia. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betoniseinä, ulkoseinä 2) Valkoiseksi maalattu tiiliseinä kahvihuoneen suuntaan 3) Valkoiseksi maalattu levyseinä infon suuntaan Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Seinissä kulkee muovisia johtokanavia ja muita taloteknisiä asennuksia. Muutokset – nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Sisäänavattava kaksinkertainen neliönmuotoinen ikkuna valkoisilla puupuitteilla. 2) Leveä ja matala ikkuna yhdellä lasilla avautuu infotilaan. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

ovet Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu levypintainen laakaovi, painike mallia Artek Kellokoski n:o 16. Kynnys on krominvärinen kapea metallilista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Huonetta kiertää kahdelta sivulta kiinteä hyllykkö, tasot mustaa ikilevyä, kaapit viilua. Seinähylly Toimistotuoli Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

irtoKAlusteet Alkuperäinen Puinen sälekaihdin (2 kpl). Muutokset Kolme vaatekaappia, yksi pieni sanomalehtikaappi. nykyinen / kunto Hyvä

vAlAisiMet Alkuperäinen Levykattoon on upotettu kaksi loisteputkea -alumiinivarjostimilla. Muutokset – nykyinen / kunto –

MuutA Alkuperäinen Huoneessa on kaksi ohjauskaappia. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 103näyttelysAli

lAttiA Alkuperäinen Harmaa marmoroitu linoleumi. Muutokset – nykyinen / kunto Matto on kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton puulista on asetettu vaakatasoon mattolistaksi. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto 2) Alaslaskettu kipsilevypintainen katto Muutokset – nykyinen / kunto Kattoikkunan ympärillä on valumajälkiä ja värjäytymiä.

HUONEKORTIT

178 179

KAtto / MuutA Alkuperäinen Betonikattoon on kiinnitetty sähkökiskoja. Levykattoon on upotettu lähes koko salin pituinen teräksenvärinen ilmanvaihtoritilä, savunilmaisin, sähkökiskoja ja asennusluukkuja. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Levyseinät on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoisiksi. Muutokset – nykyinen / kunto Seinissä on ripustuksesta aiheutuvia jälkiä ja kolhuja. Paikoittain sorapenkan puoleisen seinän pinta kupruilee kosteuden vaikutuksesta.

seinät / MuutA Alkuperäinen Seinien alareunassa kiertää muovinen kaapelikouru. Muutokset – nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen Salin perällä on suorakulmion muotoinen kattoikkuna, joka toimii myös savunpoistoluukkuna. Ikkunan peittää käsikäyttöinen muovinen sälekaihdin. Muutokset – nykyinen / kunto Ikkunan ympärillä on valumajälkiä ja värjäytymiä.

ovet Alkuperäinen Näyttelysalin liittää aulaan korkea liukuovi ja toinen saranoilla aukeava koko seinän korkuinen levyrakenteinen ovi. Ovet on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoisiksi. Valkoiseksi maalatut metallikahvat. Kynnyksenä on kapea metallilista. Salin perällä on lastausalueelle johtava liukuovi, joka toimii myös hätäpoistumistienä. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen Esitepöytänä on Artekin ikilevypintainen pöytä. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Levykattoon on upotettu pyöreitä valaisimia, joissa on valkoiseksi maalattu alumiininen häikäisysuoja (8 kpl). 2) Sähkökiskoissa on suurikokoisia profiililtaan pyöreitä valkoiseksi maalattuja alumiinisia kohdevalaisimia (12 kpl). 3) Kulmikas kohdevalaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella (3kpl) Muutokset Sähkökiskoihin myöhemmin lisättyjä pieniä kohdevalaisimia halogeenispoteilla. nykyinen / kunto Hyvä

Huone 106tAuKotilA

lAttiA Alkuperäinen Harmaa marmoroitu linoleumi. Muutokset – nykyinen / kunto Matto on kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton puulista. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Alaslaskettu valkoiseksi maalattu levykatto. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Alakatossa on kolme luukkua ja siihen on upotettu talotekniikkaa. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu tiiliseinä 2) Valkoiseksi maalattu levyseinä Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Ikkunan alla on valkoiseksi maalattu keskuslämmityspatteri. Muutokset – nykyinen / kunt –

iKKunAt Alkuperäinen Nelikulmainen sisään aukeava kaksinkertainen ikkuna, valkoisiksi maalatut puupuitteet Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

ovet Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu levypintainen laakaovi, painike mallia Artek Kellokoski n:o 16. Kynnys on krominvärinen kapea metallilista. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

180 181

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Keittiökalusteet: 1) Liesi UPO pienoisliesi valkoinen, liesikuvulla 2) Jääkaappi UPO oy 3) RST-allastaso, Hackman Oy 4) Pöytätaso päällystetty IKI-levyllä 5) Seinälaatoitus Pukkila, harmoniasarja, himmeälasitteinen, saumat helmenharmaat 6) Hyllykaappi, kuivauskaappi, liesituuletinkaappi, allaskaappi, laatikosto kahdella leikkuulevyllä Kalusteet valkoiseksi maalattua levyä, mallia Ultima Serla, opus, ovet IKI K 10. Kromatut lankavetimet Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

irtoKAlusteet Alkuperäinen Artekin pöytä punaisella ikilevypinnalla, neljä Artekin tuolia. Puinen sälekaihdin. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

vAlAisiMet Alkuperäinen Alakattoon on upotettu kaksi loisteputkea alumiinivarjostimilla. Pöydän yläpuolella on ripustettu valaisin valkoisella alumiinivarjostimella. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

Huone 107nAisten yleisÖ-WC

lAttiA Alkuperäinen Neliönmuotoinen, himmeäpintainen, vaaleanharmaa keraaminen laatta, Pukkila natura, saumat sementinharmaat. Lattiakaivo. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen Yksi laattarivi on nostettu seinälle. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen 1) Alaslaskettu valkoiseksi maalattu puinen paneelikatto. 2) Profiililtaan neliömäinen, kapea, valkoiseksi maalattu, puinen kattolista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Katossa on asennusluukku Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät Alkuperäinen Neliönmuotoinen, valkoinen, keraaminen laatta Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Oven yläpuolella on metalliritilän peittämä tuuletusaukko. 2) Seinällä on valkoiseksi maalattu keskuslämmityspatteri. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu levypintainen laakaovi, painike musta, muovitettu mallia Artek (?). Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) WC-kopit ovineen ovat mattamustaa ikilevyä ja ovien reunalistat tammea, alumiinirunko epoksipulverimaalattu mustaksi. 2) Oviseinällä on metallirunkoinen, puulevyrakenteinen allastaso, joka on päällystetty kiillotetulla Carraran marmorilla kuten aulan palvelupöytä. 3) Seinään allastason yläpuolelle on kiinnitetty kaksi peiliä hiottua float-lasia, reunat hiottu. 4) WC-kalusteet: upotettava allas no. 11117 Wärtsilä. 5) Seinään kiinnitetty pesuallas Wärtsilä 11150. 6) Bide-suihku, valkoinen. 7) Seinään kiinnitetty valkoiseksi maalattu vaatekoukkusarja Primo presto 944, valkoinen. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Alumiininen pyöreä Brabantia-merkkinen valkoinen kannellinen jäteastia. 2) Metalliset Hani-merkkiset saippuapumppupullot. 3) Serlan käsipaperitelineet. 4) Polarcup-kertakäyttömukiteline. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Peilien yläpuolelle on kiinnitetty kaksi loisteputkivalaisinta Erco monopol 12182. 2) Jokaisen WC-kopin yläpuolella on pyöreäkupuinen valaisin (3 kpl). Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

HUONEKORTIT

182 183

Huone 109AulAn Miesten WC

lAttiA Alkuperäinen Neliönmuotoinen, himmeäpintainen, vaaleanharmaa keraaminen laatta. Muutokset – nykyinen / kunto –

lAttiAlistAt Alkuperäinen Yksi laattarivi on nostettu seinälle. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Alaslaskettu valkoiseksi maalattu puinen paneelikatto. 2) Profiililtaan neliömäinen, kapea, valkoiseksi maalattu, puinen kattolista. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen 1) Katossa on pyöreä valkoinen metallinen ilmastointiventtiili. 2) Kattoon on kiinnitetty palonilmaisin. 3) Katossa on kaksi pyöreää muovista luukkua. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Neliömäinen, valkoinen keraaminen laatta. 2) Tilasta on erotettu yksi ovellinen WC-koppi kivirakenteisella laatoitetulla seinällä. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Oven yläpuolella on metallinen, valkoiseksi maalattu ilmanvaihtoritilä. 2) Seinällä on valkoiseksi maalattu keskuslämmityspatteri. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Ovi aulaan on valkoinen, levypintainen laakaovi. Painike musta, muovitettu, Artek Kellokoski n:o 16. 2) WC-kopin ovi on valkoinen, levypintainen laakaovi. Painike musta, muovitettu, Artek Kellokoski n:o 16. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Valkoinen metallirunkoinen, levyrakenteinen taso, johon on upotettu kaksi keraamista pesuallasta. Taso on päällystetty vaalealla marmorilevyllä. 2) Seinään allastason yläpuolelle on kiinnitetty kaksi peiliä. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Alumiininen pyöreä Brabantia-merkkinen valkoinen kannellinen jäteastia. 2) Metalliset Hani-merkkiset saippuapumppupullot. 3) Serlan käsipaperitelineet. 4) Polarcup-kertakäyttömukiteline. Muutokset – nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Pisuaarin yläpuolelle on paneelikattoon on upotettu pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla. 2) Peilien yläpuolelle on kiinnitetty kaksi loisteputkivalaisinta. 3) WC-koppiin on kiinnitetty pieni loisteputkivalaisin muovikuvulla. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 108AulAn invA-WC

lAttiA Alkuperäinen Neliönmuotoinen, himmeäpintainen, vaaleanharmaa keraaminen laatta. Muutokset – nykyinen / kunto – lAttiAlistAt Alkuperäinen Yksi laattarivi on nostettu seinälle. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Alaslaskettu valkoiseksi maalattu puinen paneelikatto. 2) Profiililtaan neliömäinen, kapea, valkoiseksi maalattu, puinen kattolista. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

184 185

KAtto / MuutA Alkuperäinen Kattoon on kiinnitetty metallikoukku, josta riippuu valkoinen muovikahva. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Neliömäinen, valkoinen keraaminen laatta. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Seinällä on valkoiseksi maalattu keskuslämmityspatteri. 2) Seinään on kiinnitetty valkoinen metallikahva. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Ovi aulaan on leveä valkoinen, levypintainen laakaovi. Painike musta, muovitettu, ArtekKellokoski n:o 16. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Seinään allastason yläpuolelle on kiinnitetty peili. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Alumiininen pyöreä Brabantia-merkkinen valkoinen kannellinen jäteastia. 2) Metalliset Hani-merkkinen saippuapumppupullo. 3) Serlan käsipaperiteline. Muutokset – nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen Peilin yläpuolelle on kiinnitetty loisteputkivalaisin himmeällä muovikuvulla. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 112Auditorio

lAttiA Alkuperäinen Lattia on kallistettu nousevan katsomon aikaansaamiseksi. Harmaa marmoroitu linoleumi. Muutokset – nykyinen / kunto Matto on kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton puulista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu kipsilevykatto huoneen reunoilla 2) Vaalealla puulistalla jäsennelty levykatto huoneen keskiosassa Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen 1) Levykatossa on asennusluukkuja 2) Katon keskiosassa on puusäleestä koottuja koristeritilöitä, upotettuja ilmanvaihtoaukkoja ja sähkö- ja AV-teknisiä asennuksia. Muutokset Videotykki nykyinen / kunto Hyvä

seinät Alkuperäinen 1) Peräseinä valkoiseksi maalattu betoniseinä 2) Sivuseinät levyseiniä, jotka on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoiseksi 3) Projektorihuoneen seinä on valkoiseksi maalattu tiiliseinä Muutokset – nykyinen / kunto Levyseinissä on ripustuksesta johtuvia jälkiä ja kulumia.

seinät / MuutA Alkuperäinen Ovisuussa seinässä on valo-ohjauspaneeli. Peräseinään on kiinnitetty kello, kaiuttimia ja turvallisuus- ja palosuojaustekniikkaan liittyviä asennuksia. Pitkien seinien yläosassa on ripustuskiskot. Kahdella seinällä on keskuslämmityspatterit. Muutokset – nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen Projektorihuoneen metallipuitteiset lasi-ikkunat. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Aulasta auditorioon johtavat ovet ovat tammiviilulla päällystetyt kaksoislaakaovet. Ovia on kahdet pienen eteisen erottamina. Kynnys aulaan on kapea metallilista. Ulomman oven yläpuolella on kyltti, johon valaistuna ilmestyy sana luento. 2) Auditorion peräseinällä on hätäpoistumistienä toimiva valkoiseksi maalattu laakaovi, painike musta muovitettu mallia Artek Kellokoski n:o 16. Kynnys tammea. 3) Auditorion eteisestä johtaa luonnonvärisellä juuttikankaalla päällystetty liukuovi projektorihuoneeseen. Muutokset – nykyinen / kunto Auditorion sisemmän oven salpa on vääntynyt.

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Auditorion sisustus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. 1) Auditorion tuolit ovat kiinteitä metallirunkoisia, puurakenteisia, kokoon taittuvia, kangas- ja nahkaverhoiltuja tuoleja. Verhoilu on kirkkaansinistä froteekangasta mustilla nahkavahvikkeilla. Kirjoitusalusta taittuu esiin edessä olevan tuolin selustasta.6) Auditorion tuolit on piirretty Artzan-auditoriotuolin mukaan, puuosat saarniviilua (84 kpl). 2) Auditorion edessä on kiinteät kaapit, joiden päällä on taso saarniviilua, kaappien ovet valkoista levyä. 3) Auditorion oikeassa etukulmassa on korkea levyrakenteinen kulmakaappi, jonka umpeen levytetyssä yläosassa on suuri televisio ja alaosassa AV-tekniikkaa. 4) Auditorion peräseinällä pöytätason yläpuolella on kiskot, joita pitkin voi vetää liikuteltavia tauluja, jotka mahtuvat piiloon nurkkakaapin taakse. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

186 187

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Kaksi pyörillä kulkevaa puuviilupintaista pöytää ja yksi pienempi apupöytä. 2) Pyörillä kulkeva metallirunkoinen tuoli, verhoiltu kirkkaansinisellä villakankaalla. Verhoilu on kulunut. 3) Puurakenteinen Artekin nojatuoli, rottinkikoristeet, verhoiltu kirkkaansinisellä sekoitekankaalla. 4) Metallirakenteisia pinottavia vanerituoleja. 5) Laskettava valkokangas. Muutokset Luonnonvärinen käytävänmatto juuttikangasta, maton päät on vahvistettu messinkiheloilla. Nykyinen matto on uusittu entisen kaltaiseksi. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Levykattoon upotettuja pyöreitä valaisimia ilman häikäisysuojaa (16 kpl). 2) Levykattoon kiinnitettyjä kulmikkaita kohdevalaisimia valkoiseksi Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 110 projeKtoriHuone

lAttiA Alkuperäinen 1) Paljas betonilattia 2) Projektorihuoneen lattia on korotettu metallirakenteilla, puulevy on peitetty mustalla kokolattiamatolla. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Harmaaksi maalattu betonikatto. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen Katossa kulkee harmaaksi maalattu putki ja muita LVI-asennuksia. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Projektorihuone kapenee huoneen takaseinää kohden. 1) Seinä auditorion suuntaan on harmaaksi maalattu tiiliseinä. 2) Seinä aulan suuntaan on harmaaksi maalattu betoniseinä. 3) Seinä auditorion eteisen suuntaan ja tiiliseinän yläpuolella on harmaaksi maalattu levyseinä. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Takaseinään on kiinnitetty useita erikokoisia sähkökaappeja. Takaseinän ja oviseinän yläosassa kulkee metallirakenteinen kaapelikouru. Muutokset – nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen Saliin avautuu metallipuitteinen ikkuna, jossa oven puoleinen osa lasista on avattava. Ikkunaa peittää sisäpuolelta sälekaihdin. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Auditorion eteiseen johtava ovi on ulkopuolelta kankaalla päällystetty ja sisäpuolelta harmaaksi maalattu puulevyrakenteinen liukuovi. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

188 189

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Etuseinän edessä on metallirakenteinen osin kaksikerroksinen taso, jonka pöytälevy on sinistä ikilevypintaista puulevyä. Muutokset – nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen Kattoon on kiinnitetty kolmen loisteputkivalaisimen sarja ilman häikäisysuojia. Muutokset nykyinen / kunto

MuutA Alkuperäinen Projektorihuoneen peräseinästä avautuu kaksi metalliluukulla varustettua kaapeliaukkoa, toinen saliin ja toinen ulos. Muutokset nykyinen / kunto Projektorihuone on nykyään enimmäkseen varastokäytössä.

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Portaikon ala- ja yläpäässä on betonista valettu, kulmista viistetty porraskaide. 2) Betonikaiteeseen ja porrashuoneen seiniin on kiinnitetty koivupuiset, sorvatut, lakatut käsijohtimet. 3) Lattianrajaan on upotettu hätäpoistumistien turvavalot. Muutokset Palo-oven viereen on asennettu oven laukaisukytkin. nykyinen / kunto –

lAttiA Alkuperäinen 1) Porrashuoneen toisen tasanteen katonrajassa on matala, leveä yläikkuna, jonka alapuolelle seinään on kiinnitetty leveä puulista puisten kannakkeitten varaan. 2) Kohdassa, jossa laajennusosan porrashuone kohtaa vanhan museotalon on kaksi suurta, vanhan pylväskäytävän päätyyn avautuvaa ikkunaa. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Porrashuoneen ensimmäisen tasanteen kohdalle aukkoon on asennettu automaattisesti laukeava palo-ovi. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen Porraskaiteen ja seinän väliin jäävällä hyllyllä on viherkasveja. Muutokset – nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Katon levyrakenteisten alaslaskujen alle on asennettu loisteputkivalaisimia. 2) Ylimmän porrastasanteen kattoon on kiinnitetty Artekin A622A valaisin pitkän varren päässä ilman opaalilasista häikäisysuojaa. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 102porrAsHuone, lAAjennusosA

lAttiA Alkuperäinen 1) Betonista valetun portaikon porrasaskelmat on päällystetty samanlaisilla nelikulmaisilla tummanpunaisilla Pukkilan laatoilla kuin vanhan osan porrashuoneessa. 2) Betonisen porraskaiteen ja seinän väliin jää hylly, joka on päällystetty samanlaisilla suorakulmion muotoisilla laatoilla kuin ala-aula 3) Porrasaskelmien otsalaudat ovat lakattuja tapitettuja tammilistoja. 4) Porrasvälit on maalattu valkoisiksi paitsi alimmaisen askelman kohdalla harmaaksi. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto 2) Katossa on levyrakenteisia, puulistalla kehystettyjä, valkoiseksi maalattuja sivuilta avoimia alaslaskuja, joiden alle on asennettu loisteputkivalaisimia. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Betonikattoon ja levykattoon on asennettu palonilmaisimia. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalatut betoniseinät. 2) Valkoiseksi maalattu tiiliseinä. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

190 191

HuoneporrAsHuone, vAnHA osA

lAttiA Alkuperäinen 1) Porrasaskelmat on päällystetty nelikulmaisilla tummanpunaisilla Pukkilan laatoilla. 2) Porrasaskelmien otsalaudat ovat lakattuja tapitettuja tammilistoja. 3) Porrasvälit on maalattu valkoisiksi 4) Porraskaiteet ovat vakoiseksi maalatut, metallirunkoiset, levyrakenteiset kaiteet, joiden yläosaa peittää lakattu koivupuinen lista, käsijohteet ovat sorvattua, lakattua koivua. Muutokset Rikkoontuneita laattoja on vaihdettu uusiin. nykyinen / kunto Osa laatoista on irtonaisia tai halkeilleita.

KAtto Alkuperäinen Vakoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset Kattoon on kiinnitetty palonilmaisimia. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalattuja, slammattuja tiiliseiniä ja betoniseiniä. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Kaikkien kolmen porrastasanteen kohdalle seinään on upotettu metalliovinen, valkoiseksi maalattu sammutusvälinekaappi. 2) Kaappien vieressä on metallikannella suljetut pienet luukut. 3) Porrassyöksyjen alkuun on kiinnitetty hätäpoistumistien vihreät kyltit ja 4) Näkövammaisille tarkoitetut opasteet. Muutokset 1) Toisen kerroksen porrastasanteen peräseinä on peitetty levyrakenteisella, lasikuitutapetilla päällystetyllä, valkoiseksi maalatulla kotelolla. 2) Ylimmän kerroksen porrastasanteen päätyseinään on kiinnitetty valkoiseksi maalattu, lasikuitutapetilla päällystetty levy. 3) Porrastasanteiden päätyseinien yläosassa on valkoiset metalliset ripustuskiskot. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Vanhan museon alimmalta porrastasanteelta avautuu yksi matala ja leveä ylhäältä saranoitu ikkuna, jonka alla on kivirakenteinen ikkunapenkki, jonka pinta on päällystetty mustilla keraamisilla laatoilla. 2) Alimman porrastasanteen yläosassa on kolme korkeaa ja kapeaa ikkunaa, jotka kuuluvat vanhan museon järvenpuoleiseen julkisivuun. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Vanhan museon pohjakerroksesta johtivat portaat alas pylväskäytävään avautuvalle ulko-ovelle. Portaiden alapäässä oli levyrakenteinen valkoinen pariovi, joka on poistettu museon laajennuksen yhteydessä. 2) Nykyisen sähköpääkeskuksen paikalla oli pakkaamoksi kutsuttu tila, joka oli jaettu levyrakenteisella parvella kahteen kerrokseen. Muutokset Alimmalta porrastasanteelta johtaa nykyiseen sähköpääkeskukseen levyrakenteiset pariovet, joiden pintaan on kiinnitetty maisematapetti. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Toisen kerroksen porrastasanteella Artekin A622A valaisin suoraan kattoon kiinnitettynä. 2) Porrastasanteiden päätyseinään on kiinnitetty hätäpoistumistien turvavalot. 3) Ylimmän porrastasanteen yläpuolelle on ripustettu katosta vaijereiden varaan sähkökisko, johon on kiinnitetty kohdevalaisimia. Muutokset – nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

192 193

Huone 201AulA, poHjAKerros, vAnHA osA

lAttiA Alkuperäinen Nelikulmainen, keraaminen, tummanpunainen Pukkilan laatta. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton puinen jalkalista ja sen edessä matalampi kulmasta pyöristetty mattolista. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Porrashuoneeseen liittyvä katon osa on valkoiseksi maalattua betonilaattaa. Muutokset Laskettu levyalakatto, hattulistojen väliin ripustettu, valkoiseksi maalattu levy. nykyinen / kunto Maali lohkeilee betonikatosta paikoittain.

KAtto / MuutA Alkuperäinen Kattoon on asennettu paloilmoitinlaitteita. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Slammattu ja valkoiseksi rapattu tiiliseinä 2) Valkoiseksi maalattu tiiliseinä Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Kaksi kulmikasta valkoiseksi maalattua kantavaa betonipilaria näyttelysalin sisäänkäynnin molemmin puolin. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

ovet Alkuperäinen Käynti toimistosiiven käytävään. Käynti alkuperäiseen säilytystilaan. Muutokset 1) Peruskorjauksessa toimistosiiven käytävän aukko suljettiin metallirakenteisella kaksiosaisella lasiovella, metalliosat on maalattu valkoisiksi. Oven kahva on mallia Rautatalo. Oven karmissa vasemmalla puolella on ovikellon painike. 2) Hissikäytävään ja uuteen näyttelytilaan johtaviin aukkoihin asennettiin peruskorjauksessa automaattisesti laukeavat palo-ovet. Säilytystilan ovi on poistettu. nykyinen / kunto Hyvä

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Toimistosiiven sisäänkäynnin vieressä on seinään kiinnitetty puukehyksinen peili ja sen alapuolelle tamminen, profiloitu, lakattu hylly. Muutokset Peili on vaihdettu uuteen, vanha peili on tallessa. nykyinen / kunto Hyllyn kiinnikkeet ovat taipuneet

vAlAisiMet Alkuperäinen Aulan betonikattoon on kiinnitetty valaisin mallia Artek A622A. Muutokset Levyalakattoon on upotettu pyöreitä valaisimia, valkoiseksi maalatulla, alumiinisella häikäisysuojalla. nykyinen / kunto Hyvä

MuutA Alkuperäinen Aulan muoto ja käyttötarkoitus on muuttunut peruskorjauksen ja laajennuksen myötä. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 202HissiKäytävä

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmoroitu linoleumi. Ilmakuvatarra. nykyinen / kunto Matto on kulunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton puinen jalkalista ja sen edessä matalampi kulmasta pyöristetty mattolista. Muutokset Peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen museon vanhan osan lattialistamallia sovellettiin pohjakerroksen uusissa tiloissa. nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset Laskettu, valkoiseksi maalattu levykatto. nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset Levykatossa on asennusluukkuja, sähkökiskoja ja upotettua talotekniikkaa. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

194 195

seinät Alkuperäinen Muutokset 1) Valkoiseksi maalattu kalkkihiekkatiiliseinä opetustilan suuntaan. 2) Lasikuitutapetilla päällystetty, valkoiseksi maalattu levyseinä oviaukon ympärillä. 3) Näyttelyrakenteisiin kuuluvat levyseinät. nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Muutokset 1) Ikkunoiden alla matalat lämpöpatterit. 2) Tiiliväliseinässä on metalliovinen kaappi, jossa on sisäpuhelin. nykyinen / kunto

iKKunAt Alkuperäinen Laajennuksen yhteydessä vanhan museon pohjakerroksen pylväskäytävään antaneet ikkunat purettiin ja osa käytettiin uudestaan osana samaa julkisivua tai muualla. Muutokset 1) Julkisivussa on 10 kpl vanhoja korkeita ikkunoita, jotka tunnistetaan tammisesta lasituslistasta. Yhdessä ikkunassa on avattava tuuletusikkuna. 2) Julkisivussa on 9 kpl uusia korkeita kapeita ikkunoita alumiinisella lasituslistalla, osa jää vitriinikaapin taakse. 3) Ilmeisesti laajennuksen yhteydessä julkisivusta poistettu neliönmuotoinen kaksinkertainen puuikkuna on asennettu opetustilan seinään. 4) Hissitornin seinästä avautuu ylärinteeseen päin yksi kapea, korkea ikkuna nykyinen / kunto Hyvä

ovet Alkuperäinen Muutokset 1) Julkisivun keskeltä avautuu laajennusosan katolle metallipuitteinen kaksiosainen lasiovi, puitteet on maalattu valkoisiksi. 2) Opetustilaan johtava ovi on valkoiseksi maalattu laakaovi, painike krominvärinen, Artek Kellokoski n:o 16. nykyinen / kunto Hyvä

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Muutokset Tilassa on kaksi kiinteää, seinään upotettua lasiovista vitriiniä, jotka on kehystetty lakatuilla koivulistoilla. Opetustilaan johtaa betonirakenteinen pyörätuoliramppi, jossa on metalli- ja levyrakenteiset kaiteet ja käsijohtimet lakattua koivua. Ramppi on päällystetty samalla muovimatolla kuin lattia. nykyinen / kunto Vitriineissä on ollut vuosien varrella kosteusvaurioita.

irtoKAlusteet Alkuperäinen Muutokset 1) Pyöreä Artekin pöytä, valkoinen ikilevypinta, lasten koko. 2) Selkänojallisia Artekin tuoleja, lasten koko (5 kpl). 3) Nelikulmainen Artekin pöytä, harmaa ikilevypinta, lasten koko (3 kpl). 4) Nelijalkainen pinottava Artekin jakkara (4 kpl) 5) Artekin nojatuoli, rottinkikoristeet, istuinosa ja selkänoja leveää mustaa puuvillanauhaa (3 kpl). nykyinen / kunto

vAlAisiMet Alkuperäinen Muutokset 1) Betonikattoon kiinnitettyjä pyöreitä valaisimia valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla. 2) Samankaltaisia valaisimia upotettuna levykattoon. 3) Hissin edustalla samankaltainen valaisin on upotettu betonikattoon. 4) Kulmikkaita kohdevalaisimia valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella. nykyinen / kunto Hyvä

MuutA Alkuperäinen Alun perin osa alanäyttelyhallia. Muutokset Hissikäytävä on osa entistä museon pohjakerroksen alanäyttelyhallia. Tila on saanut nykyisen muotonsa ja käyttötarkoituksensa peruskorjauksen ja laajennuksen myötä. nykyinen / kunto Hyvä

HUONEKORTIT

196 197

Huone 203näyttelyHAlli, KesKi-suoMen MAAKuntAnäyttely

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmoroitu linoleumi. nykyinen / kunto Matto on kulunut ja likaantunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset 1) Harmaaksi maalattujen lattialistan ja mattolistan yhdistelmä 2) Tummaksi maalattu litteä puinen mattolista nykyinen / kunto – KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto Muutokset Valkoiseksi, siniseksi tai mustaksi maalattu betonikatto nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen Katon betonipalkit ovat näkyvissä Muutokset Näyttelyhallissa on molemmilla puolilla toteutettu puinen muodoiltaan aaltoileva alakatto, maalattu siniseksi. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Slammattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä Muutokset Slammattu, siniseksi maalattu seinä. nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen Valkoiseksi maalattuja kulmikkaita betonipilareita Muutokset Suurin osa seinäpinnoista on jäänyt näyttelyrakenteiden taakse piiloon. nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Siivouskomeron ovi 2) Näyttelytarvikevaraston ovi 3) Ilmastointikonehuoneen ovi 4) Holvin ovi Sivutiloihin johtavat ovet ovat puurakenteisia laakaovia, painike krominvärinen, Artek Kellokoski n:o 16. Muutokset Ovet on levytetty ja/tai maalattu tummilla sävyillä nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen Metallivarren päässä roikkuvat lasikupuiset pallovalaisimet. Muutokset Sähkökiskoihin on kiinnitetty kohdevalaisimia. nykyinen / kunto –

MuutA Alkuperäinen Kokoelmien säilytystila, polttoainevarasto, kattilahuone. Muutokset Entinen kokoelmasäilytystila on muutettu näyttelysaliksi. Näyttelytilaan on liitetty entinen polttoainevarasto. Entinen kattilahuone on muutettu ilmastointikonehuoneeksi. nykyinen / kunto Luukusta on ajoittain päässyt valumaan sulamisvesiä sisätiloihin.

HUONEKORTIT

198 199

Huone 204entinen vAHtiMestArin Asunto / opintotilA

lAttiA Alkuperäinen WC:n lattia on kuusikulmaista keraamista valkoista laattaa. Muutokset Olohuone, keittiö ja eteinen, lattiamateriaali on vaaleanharmaa marmoroitu linoleumi. Keittiössä maton päälle on levitetty toinen vaaleampi muovimatto. nykyinen / kunto Matot ovat kuluneet ja likaantuneet.

lAttiAlistAt Alkuperäinen WC:n lattialista on seinälle nostettu rivi kapeita keraamisia laattoja. Muutokset Harmaaksi maalattu profiloitu puinen jalkalista ja sen edessä paksu, matalampi mattolista. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset 1) Laskettu levyalakatto hattulistojen varaan ripustettua valkoiseksi maalattua levyä. Levykattoon on upotettu ja betonikattoon kiinnitetty sähkökiskoja, valaisimia ja talotekniikkaa. 2) Olohuoneen takaseinän vieressä laskettu levykatto nykyinen / kunto Hyvä

seinät Alkuperäinen 1) Olohuoneen ulkoseinä, keittiön ja tuulikaapin seinät ovat valkoiseksi maalattuja betoniseiniä. 2) Kylpyhuoneessa ja keittiössä on pesualtaiden yläpuolella neliömäisillä keraamisilla laatoilla toteutettuja laatoituksia, jotka voivat olla alkuperäisiä. Muutokset Väliseinät ovat valkoiseksi maalattuja, lasikuitutapetilla päällystettyjä tiili- tai betonirakenteisia seiniä. nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen Asunnosta ovat jäljellä alkuperäiset eteinen, keittiö ja kylpyhuone sekä väliseinät entiseen kattilahuoneeseen ja säilytystilaan. Ikkunallinen väliseinä hissikäytävään on ilmeisesti toteutettu peruskorjauksen yhteydessä. Muutokset 1) Olohuoneen ikkunoiden alla on kaksi keskuslämmityspatteria. 2) Keittiön ikkunan alla on keskuslämmityspatteri 3) Kylpyhuoneessa on keskuslämmityspatteri 4) Olohuoneen kylpyhuoneen puoleisen seinän yläosassa on metallinen ilmanvaihtoritilä. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Kookas, leveä ja matala, ylhäältä saranoitu ikkuna (2 kpl). 2) Pienempi sivulta saranoitu tuuletusikkuna (2 kpl), joista toinen olohuoneessa ja toinen keittiössä. Keittiön ikkunan alla on mustilla keraamisilla laatoilla päällystetty ikkunapenkki. Olohuoneessa ikkunankarmin ja ikkuna-aukon yhtymäkohdassa on kapea, pyöristetty tammilista 3) Olohuoneessa ikkunoiden alla on betonirakenteinen ikkunapenkki, joka on päällystetty mustilla, suorakulmion muotoisilla keraamisilla laatoilla. Ikkunapenkin sivussa on leveä valkoiseksi maalattu puulista. 4) Ikkunapenkin sivuun on teräksisillä kannattimilla kiinnitetty profiililtaan pyöreä puutanko. Muutokset Hissikäytävän puoleiseen väliseinään on siirretty yksi julkisivusta poistettu nelikulmainen ikkuna. nykyinen / kunto Keittiön ikkuna on peitetty levyllä.

ovet Alkuperäinen 1) Ulko-ovi on molemmin puolin tammipaneloitu ovi, paneeli kiinnitetty messinkiruuveilla, potkulevy ja postiluukku kuparia, ulko- ja sisäpuolella valkoiseksi maalatun teräspidikkeen varassa nelikulmainen tammivedin. 2) Kynnys maalattu harmaaksi ja päällystetty muovimatolla, askellistat messinkiä. 3) Tuulikaapin ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 4) Keittiön ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Pyöreä suojalevy puuttuu. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 5) Kylpyhuoneen ovi on kapea valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, krominvärinen kahva. Tammikynnys, askellistat messinkiä. Muutokset Ovi hissikäytävään on levyrakenteinen, valkoiseksi maalattu laakaovi, painike musta, muovitettu, Artek Kellokoski. Ei kynnystä. nykyinen / kunto Keittiön ovesta puuttuu painikkeen varren pyöreä suojalevy.

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Kylpyhuoneessa on kiinteä istuma-amme, päällystetty nelikulmaisilla, keraamisilla, valkoisilla laatoilla, käsienpesuallas ja WC-istuin Ido 59. 2) Keittiössä on levyrakenteiset, valkoiseksi maalatut alakaapit lankavetimillä ja niihin liittyvä tiskipöytä altaineen. Peräseinällä on metallijalkainen levypintainen keittiötaso. Muutokset 1) Keittiöön on asennettu vetohuuva valokuvien kehitystä varten. 2) Olohuoneessa on peräseinällä yksi liitutaulu ja yksi magneettitaulu.

3) Olohuoneessa on kolmella seinällä metalliset ripustuskiskot 4) Kylpyhuoneen ja keittiön hanat on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset 1) Olohuoneessa on korkeita (5 kpl) ja matalia (3 kpl) levyrakenteisia Martelan hyllyjä/laatikostoja, valkoista levyä, vaalean puun väristä laminaattia. 2) Artekin kulmikkaita pöytiä valkoisella ikilevypinnalla (3 kpl) 3) Artekin selkänojallisia tuoleja valkoisella ikilevypinnalla (19 kpl) 4) vanhoja kokoontaitettavia puutuoleja (9 kpl) 5) Lahden puutyö Oy:n toimistotuoli, verhoiltu ruskealla kankaalla, alumiinijalka, pyörät (2 kpl) 6) Metallirunkoinen toimistotuoli, verhoiltu ruskealla kankaalla. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Tuulikaapissa ja eteisessä on levykattoon upotetut pyöreät valaisimet alumiinisella valkoiseksi maalatulla häikäisysuojalla. 2) Olohuoneessa on sähkökiskoihin kiinnitettyinä pallomaisia kohdevalaisimia valkoisella alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla (7 kpl). 3) Kylpyhuoneessa on pesualtaan yläpuolella muovikuorinen loisteputkivalaisin. 4) Keittiössä on pyöreä loisteputkivalaisin ilman varjostinta tai häikäisysuojaa. nykyinen / kunto –

MuutA Alkuperäinen Nykyinen opintotila oli alun perin 36 m²:n laajuinen vahtimestarin asunto. Muutokset Entiseen vahtimestarin asuntoon oli jo ennen peruskorjausta liitetty entinen luettelointihuone. Peruskorjauksen yhteydessä luettelointihuoneen viereinen valokuvauslaboratorio on purettu. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

200 201

Huone 200toiMistosiiven Käytävä

lAttiA Alkuperäinen Harmaa vinyylilaatta Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu profiloimaton kulmasta pyöristetty puinen mattolista Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto Muutokset Alaslaskettu valkoiseksi maalattu levykatto käytävän alkuosassa nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen Muutokset Katossa on asennusluukkuja nykyinen / kunto

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu, slammattu tiiliseinä Muutokset – nykyinen / kunto Mattolistan yläpuolelta on paikoitellen lohkeillut maalia

seinät / MuutA Alkuperäinen Muutokset Aulaan johtavan oven yläpuolella on ovikellon kaijutin. nykyinen / kunto

ovet Alkuperäinen 1) Naisten WC:n ovi on kapea puurakenteinen valkoiseksi maalattu laakaovi, painike krominvärinen, Artek Kellokoski. 2) Intendentin ja museolehtorin huoneiden ovet ovat puurakenteisia, valkoiseksi maalattuja laakaovia, painike krominvärinen, Artek 3) Kirjaston ovi on kaksiovinen, levypintainen, valkoinen laakaovi, painike krominväinen Muutokset Ovi aulaan on metallirakenteinen lasiovi, kynnys terästä. nykyinen / kunto

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Naisten WC:n sisäänkäynnin oikealla puolella seinään on kiinnitetty puukehyksinen peili ja sen alapuolelle lakattu puuhylly. Muutokset nykyinen / kunto

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Metallirakenteinen kromattu pystynaulakko Muutokset 1) Puurakenteinen matala kaappi, viilupinta, lankavetimet (2 kpl) 2) Matala mäntypuinen esitehylly 3) Lasiovinen vitriinikaappi, alaosassa hyllyjä 4) Kopiokone nykyinen / kunto

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Käytävän betonikatossa on Artekin A622A valaisimia (2 kpl) 2) Peilin yläpuolella on lasikupuinen pallovalaisin. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

HUONEKORTIT

202 203

Huone 211toiMistosiiven nAisten WC

lAttiA Alkuperäinen WC-kopin lattia on koottu kuusikulmaisista keraamisista laatoista Muutokset Pesuhuoneessa lattia on uusittu neliömäisillä keraamisilla laatoilla. nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset Rivi kulmikkaita laattoja on nostettu seinälle listaksi. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalatut betoniseinät Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Pesuhuoneen ovi on puurakenteinen, valkoiseksi maalattu laakaovi, painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. 2) WC-kopin ovi on puurakenteinen, valkoiseksi maalattu laakaovi, kahva krominvärinen, kynnys tammea, askellistat messinkiä. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset 1) WC-istuin, pesuallas ja hanat sekä muu varustus on uusittu peruskorjauksen yhteydessä 2) Molempiin huoneisiin on lisätty mäntypuinen hylly. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen Pesuhuoneessa ja WC-kopissa on lasikupuiset pallovalaisimet. Muutokset – nykyinen / kunto –

Huone 210KirjAsto

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmorointikuvioinen linoleumi. nykyinen / kunto –

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset Harmaaksi maalattu, profiloimaton, kulmasta pyöristetty mattolista. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto ja kattopalkit. 2) Ovipuolella huonetta on laskettu levyrakenteinen alakatto, joka on jäsennelty profiililtaan puolipyöreillä mäntylistoilla Muutokset – nykyinen / kunto Maali lohkeilee betonikatosta ja palkeista monin paikoin.

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset – nykyinen / kunto Katon maalipintaa on paikattu vesivahinkojen jälkeen.

seinät Alkuperäinen Slammattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä. Muutokset – nykyinen / kunto Ikkunaseinän maalipintaa on paikattu vesivahinkojen jälkeen.

seinät / MuutA Alkuperäinen – Muutokset Ikkunaa vastapäiseen seinään on kiinnitetty lasikuitutapetilla päällystetty kapeilla puulistoilla kehystetty levy, jonka vasemmassa alakulmassa on asennusluukku. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Suuri ylhäältä päin saranoitu kaksinkertainen ikkuna 2) Pienempi ylhäältäpäin saranoitu kaksinkertainen ikkuna 3) Tuuletusluukku vaaleanharmaaksi maalatulla paneloidulla luukulla. 4) Tuuletusluukun yläpuolella on avattava raitisilmaritilä. 5) Ikkunoiden alapuolella on betonirakenteinen ikkunapenkki, joka on päällystetty mustilla keraamisilla laatoilla, penkin sivussa on valkoiseksi maalattu puulista. Muutokset – nykyinen / kunto Tuuletusluukun sisäpuolelle on valkoiseksi maalatuilla puulistoilla kiinnitetty kirkas pleksi vedon vähentämiseksi.

ovet Alkuperäinen 1) Ovi käytävään on kaksiosainen levyrakenteinen laakaovi, painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. 2) tammikynnys, askellistat messinkiä. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Tammipintainen neuvottelupöytä 2) Artekin nojatuoleja, rottinkikoristeet, verhoiltu ruskeasävyisellä kankaalla, jossa loimi ja kude eri väriset (8 kpl). 3) Lundian kirjahyllyjä kolmella seinällä Muutokset 1) Kirjoituspöytä, tammiviilua 2) Valopöytä 3) Laatikosto, tammiviilua 4) Toimistotuoli, Lahden puutyö, verhoiltu mustalla kankaalla, alumiinijalka pyörillä (2 kpl) 5) Toimistotuoli, uusi sädettävä maali, Martela, verhoiltu mustalla nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Betonikattoon on ripustettu varren päähän Artekin valaisin A622A. 2) Levyalakattoon on kiinnitetty samanlainen valaisin ilman vartta. Muutokset Ikkunoiden eteen on ripustettu neljän loisteputkivalaisimen sarja, valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

204 205

MuutA Alkuperäinen Kirjastohuoneen sisustus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Muutokset Huone on kärsinyt vesivahingoista ja sisäilma on ajoittain koettu huonoksi. nykyinen / kunto Huone on satunnaisessa käytössä

5) Tuuletusluukun yläpuolella avattava raitisilmaritilä 6) Ikkunoiden alla kivirakenteinen ikkunapenkki, päällystetty mustilla keraamisilla laatoilla. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Ovi käytävään on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. 2) Tammikynnys, askellistat messinkiä. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset Oviseinän nurkassa on kiinteä kaksiovinen komero, valkoinen, levyrakenteinen, kromatut lankavetimet. Jalkalista kiertää komeron sokkelin. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset 1) Artekin nojatuoli 45/3Q, istuin ja selkänoja mustaa tekstiilinauhaa, käsinojissa rottinkikierteet (1 kpl). 2) Artekin pöytä, nelikulmainen, harmaa ikilevy (1 kpl). 3) Laatikosto tammiviilua (1 kpl). 4) Hylly koivuviilua (1 kpl) 5) Toimistopöytä (1 kpl) 6) Työtuoli, verhoiltu ruskealla kankaalla (1 kpl) 7) Kirjahylly koivuviilua, kaapinovet valkoiset levyovet, kromatut lankavetimet (3 kpl). nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Kattovalaisin Artek A622A (1 kpl). 2) Katosta ripustettu pitkä loisteputkivalaisin valkoisella alumiinivarjostimella ja kromatulla häikäisysuojalla (1 kpl). 3) Säädettävä pöytälamppu, varjostin muovia, suurennuslasilla (1 kpl). nykyinen / kunto –

Huone 210intendentin / MuseonjoHtAjAn Huone

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmorointikuvioinen linoleumi. nykyinen / kunto Matto on kulunut ja likaantunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset Harmaaksi maalattu jalkalista, joka on sovitettu yhteen matalamman mattolistan kanssa. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset 1) Puurakenteinen levyalakatto, maalattu valkoiseksi. 2) Oviseinällä on alakattoon liittyvä levyrakenteinen kotelointi. nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset – nykyinen / kunto Katossa on ollut vuosien kuluessa useita vesivahinkoja mm. yläkerran naisten WC:n viemärin vuotojen takia.

seinät Alkuperäinen Slammattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen – Muutokset 1) Ikkunan alla on keskuslämmityspatteri. 2) Seinän yläosaan on kiinnitetty metallinen valkoiseksi maalattu ripustuskisko nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Ylhäältä saranoitu iso ikkuna 2) Ylhäältä saranoitu pieni ikkuna 3) Paneeliluukulla suljettava tuuletusluukku 4) Ikkunoiden väleihin asennettu sälekaihtimet

HUONEKORTIT

206 207

Huone 211MuseoleHtorin Huone

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmorointikuvioinen linoleumi. nykyinen / kunto Matto on kulunut ja likaantunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset Harmaaksi maalattu jalkalista, joka on sovitettu yhteen matalamman mattolistan kanssa. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto. 2) Valkoiseksi maalattu betoninen kattopalkki Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset – nykyinen / kunto Katon maalipinnassa on tummentumia erityisesti ikkunan yläpuolella.

seinät Alkuperäinen Slammattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen – Muutokset Ikkunan alla on keskuslämmityspatteri. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Ylhäältä saranoitu iso ikkuna 2) Ylhäältä saranoitu pieni ikkuna 3) Paneeliluukulla suljettava tuuletusluukku 4) Ikkunoiden väleihin asennettu sälekaihtimet 5) Tuuletusluukun yläpuolella avattava raitisilmaritilä 6) Ikkunoiden alla kivirakenteinen ikkunapenkki, päällystetty mustilla keraamisilla laatoilla. Muutokset – nykyinen / kunto Tuuletusluukun sisäpuolelle on valkoiseksi maalatuilla puulistoilla kiinnitetty kirkas pleksi vedon vähentämiseksi.

ovet Alkuperäinen 1) Ovi käytävään on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. 2) Tammikynnys, askellistat messinkiä. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset Oviseinän nurkassa on kiinteä kaksiovinen komero, valkoinen, levyrakenteinen, kromatut lankavetimet. Jalkalista kiertää komeron sokkelin. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset 1) Artekin nojatuoli 45/3Q, istuin ja selkänoja mustaa tekstiilinauhaa, käsinojissa rottinkikierteet (1 kpl). 2) Artekin nelijalkainen jakkara viilupinnalla (3 kpl). 3) Artekin pöytä Y805/3TGL, lakkaus, lasilevy 70x70 cm (1 kpl). 4) Kirjahylly koivuviilua, kaapinovet valkoiset levyovet, kromatut lankavetimet (4 kpl). 5) Toimistopöytä, koivuviilua, pinta valkoista levyä (1 kpl). 6) Laatikosto koivuviilua, renkaat alla (1 kpl). 7) Toimistotuoli, verhoiltu mustalla, Martela. 8) Satulatuoli, alumiinijalka. 9) Artekin mustavalkokuvioiset verhot. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Kattovalaisin Artek A622A (1 kpl). 2) Katosta ripustettu pitkä loisteputkivalaisin valkoisella alumiinivarjostimella ja kromatulla häikäisysuojalla (1 kpl). 3) Säädettävä pöytälamppu, varjostin muovia (1 kpl). nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

208 209

Muutokset 1) Peruskorjauksessa pitkä naulakko purettiin ja osista koottiin pienempi naulakko vastapäiselle seinälle yleisövessojen ovien väliin. 2) Naulakon taustalle tehtiin levy yläkerrasta puretusta koristeellisesta portista. 3) Entisen pääsisäänkäynnin eteen on asennettu kevytrakenteinen liukuovi. 4) Entisen lipunmyynnin kohdalla on näyttelyrakenteisiin kuuluva kaareva levyrakenteinen sermi. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen Naulakkoalueella on seinään kiinnitetty puukehyksinen peili ja sen alle puinen hylly. Muutokset 1) Pyöreä Artekin pöytä mustalla ikilevypinnalla. 2) Kulmikas Artekin pöytä, pinta koivuviilua. 3) Puurakenteinen pinottava tuoli (12 kpl) 4) Artekin nelijalkainen jakkara (6 kpl) 5) Pieni metallijalkainen kaappi, puuviilua, taitettava pöytälevy. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Pääsisäänkäynnin sisäpuolella on kattoon kiinnitetty kaksi riviä kookkaita pyöreitä valaisimia, valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella, varjostimen sisällä messinkirengas (8 kpl). 2) Naulakkoalueella, kahvilan sisäänkäynnin edessä ja kahvilan erillisen sisäänkäynnin tuulikaapissa on kattoon kiinnitetty profiililtaan pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella, häikäisysuojana metallinen, valkoiseksi maalattu ritilä (5 kpl). Muutokset 1) Naulakkoalueen levytettyyn seinään on kiinnitetty pitkien varsien varaan kolmen loisteputkivalaisimen sarja, varjostin valkoiseksi maalattua alumiinia, häikäisysuojat messinkiä. 2) Sisääntuloalueen kattoon on sähkökiskoihin kiinnitetty pieniä kohdevalaisimia. nykyinen / kunto –

Huone302, 307KolMAnnen KerroKsen AulA/ vAnHA sisääntuloAulA

lAttiA Alkuperäinen Nelikulmainen, tummanpunainen Pukkilan keraaminen laatta. Muutokset – nykyinen / kunto Laatoitus on hieman epätasainen

lAttiAlistAt Alkuperäinen Profiloimaton, harmaaksi maalattu, puinen jalkalista ja mattolista. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto, kantavat betonipalkit. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset 1) Kattoon on asennettu sähkökiskoja. 2) Kattoon on kiinnitetty palonilmaisimia. nykyinen / kunto

seinät Alkuperäinen Slammattu valkoiseksi maalattu tiiliseinä, kantavat betonipilarit. Muutokset 1) Aulan ja porrashuoneen väliseinän sisäpuolelle, entisten naulakkojen kohdalle on kiinnitetty lasikuitukankaalla päällystetty, valkoiseksi maalattu levy, joka on kehystetty valkoisella puulistalla. 2) Naulakkoalueen oikeassa sisäkulmassa on levyrakenteinen, lasikuitutapetilla päällystetty, valkoiseksi maalattu kotelo, jonka sisällä kulkee putki. 3) Naisten WC:n vastainen seinä on aulan puolelta koteloitu levyrakenteisella kotelolla, joka on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoiseksi. 4) Seiniin on asennettu pintasähköjohtoja ja kiinnitetty kapeita, valkoisia johtosuojuksia. nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen Sisäänkäyntiaulan seinien yläosaan on kiinnitetty metalliset, valkoiseksi maalatut ripustuskiskot. Muutokset 1) Toimistohuoneen oven yläpuolelle on kiinnitetty, kello ja kaiutin. 2) Toimistohuoneen oven pielessä on paloilmoitusnappi kyltteineen. 3) Pääsisäänkäyntiseinällä, toimistohuoneen puoleisessa kulmassa on upotettu metalliovinen kaappi. 4) Pääsisäänkäynni oikealla puolella seinään on kiinnitetty kaiutin. 5) Toimistohuoneen oven puoleisen seinän yläosaan on kiinnitetty valvontakamera ja liikkeentunnistin. 6) Naulakkoalueen sisäänkäyntiä rajaavan betonipilarin kylkeen on kiinnitetty sammutin kyltteineen. nykyinen / kunto

iKKunAt Alkuperäinen 1) Naulakkotilasta järvenpuolelle avautuu seinän yläosasta matala leveä ikkuna, jonka alla on tuuletusluukku ikkunapenkkeineen. Muutokset Tuuletusluukku on peitetty pleksillä, joka on kehystetty kapealla, valkoiseksi maalatulla puulistalla. nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Pääsisäänkäynnin sisäovet (3 kpl) ovat tammipaneloituja, lakattuja lasiovia, joissa on neljä kapeaa korkeaa lasiruutua, paneloinnin kiinnitysruuvit messinkiä, potkulevy kuparia, ovipumppu messinkiä, kahva mallia Rautatalo. 2) Keittiön erillisen sisäänkäynnin tuulikaapin sisäovi on puurakenteinen, tammipaneloitu, lakattu lasiovi, jossa on neljä kapeaa, korkeaa lasiruutua, paneloinnin kiinnitysruuvit messinkiä, potkulevy kuparia, ovipumppu messinkiä, kahva mallia Rautatalo. 3) Toimistohuoneen ovi on valkoinen, puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 4) Yleisö WC:en ovet (2 kpl) ovat kapeita puurakenteisia valkoiseksi maalattuja laakaovia, painikkeet krominvärisiä, Kellokoski n:o 16 Artek. 5) Naulakkoalueen ja kahvilan sisäänkäynnin rajaava lukittava portti on koottu valkoiseksi maalatusta puurimasta ja kuviosahatuista nappuloista. Samanlainen seinäke sulkee betonipilarin ja seinän välisen aukon. Muutokset Näyttelysaliin vievään aukkoon on asennettu automaattisesti laukeava palo-ovi. nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Naulakkoalueella porrashuoneen vastaisella seinällä oli moniosainen metallirunkoinen, puurakenteinen naulakko. 2) Miesten ja naisten vessojen ovien välissä oli erottava sermi.

HUONEKORTIT

210 211

Huone 310, 311KAHvilA, tArjoilu

lAttiA Alkuperäinen Marmorointikuvioinen linoleumi. Muutokset Harmaa, marmorointikuvioinen muovimatto. Muovimatto on vaihdettu vähintään kahdesti. nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu, profiloimaton puinen lattialista ja mattolista. Muutokset Oviseinällä on pelkkä mattolista metallisen johtokanavan alapuolella. nykyinen / kunto Listat ovat paikoitellen kolhiintuneet ja harmaan maalin alta näkyy valkoista maalia.

KAtto Alkuperäinen Laskettu alakatto kolmessa tasossa, kuultokäsiteltyä mäntysälettä Muutokset Oviseinän lähelle kattoon on kiinnitetty kaksi alaslaskettavaa valkokangasta. nykyinen / kunto Hyvä

KAtto / MuutA Alkuperäinen 1) Huoneen perällä alakatossa on aukko, jossa on verhokisko. Huoneen takaosa on voitu erottaa verholla kabinetiksi. Muutokset Kabinetin verho on poistettu. Alakattoon on asennettu paloturvallisuuteen liittyviä tunnistimia (4 kpl). nykyinen / kunto

seinät Alkuperäinen Slammattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä Muutokset Järvenpuoleisten isojen ikkunoiden alla on matalat valkoiseksi maalatut keskuslämmityspatterit. nykyinen / kunto Hyvä

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Pihanpuoleisessa ja järvenpuoleisessa seinässä kantavat betonipilarit nousevat esiin seinästä pilasterimaisesti. 2) Keittiön oven edessä on matalalla muurilla erotettu tarjoilualue palvelupöytineen. 3) Peräseinällä on metallinen ripustuskisko. Muutokset 1) Aulaan johtavan oven vieressä on palohälytyksen ilmoitusnappi kyltteineen. 2) Oviseinän yläosaan on kiinnitetty kaksi kaiutinta, kello ja liikkeentunnistin. 3) Tarjoilualueen seinällä pöytälevyn alla on keskuslämmityspatteri. 3) Sähköt on toteutettu upotettuna, pistorasiat ja katkaisijat on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. nykyinen / kunto

iKKunAt Alkuperäinen Kantavat pilarit jakavat järven puoleiset ikkunat kolmeen ryhmään. 1) Vasemmalla pienehkö ylhäältä saranoitu ikkuna 2) Keskellä tuuletusluukku, isompi ja pienempi ylhäältä saranoitu ikkuna 3)Oikealla tuuletusluukku isompi ja pienempi ylhäältä saranoitu ikkuna ja tuuletusluukku. 4) Parvekkeelle johtavan oven vieressä on tuuletusluukku 5) Pihan puoleisen seinän yläosassa on kaksi leveää ja matalaa ikkunaa ja toisen alla tuuletusluukku. 6) Ikkunoihin kuuluvat kahdet alkuperäiset verhot ovat yhä käytössä. Muutokset 1) Järven puoleiset kaksi tuuletusluukkua on peitetty vedon vähentämiseksi pleksillä, jota reunustaa valkoiseksi maalattu puulista. 2) Kaikkiin ikkunoihin ja oviin on lisätty valkoiset pimennysrullaverhot. nykyinen / kunto Sisempien ikkunoiden alapuitteiden tammiset lasituslistat ovat tummuneet mahdollisesti kosteuden vaikutuksesta.

ovAt Alkuperäinen 1) Aulaan johtava ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, jonka yhteydessä on kapea saranoitu ovilevy. Painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. Ovilistat ovat valkoiseksi maalattua puulistaa. Oven yläpuolella on hätäpoistumistien valo ja kyltti. 2) Parvekkeelle johtava ovi on puurakenteinen kaksinkertainen lasiovi. Molemmissa ovissa on neljä korkeaa, kapeaa lasiruutua, joiden sisäpuolella on tammiset lasituslistat. Ovilevy on maalattu valkoiseksi. Ulomman oven sisäpuolella on kuparinen potkulevy. Sisemmässä ovessa on krominvärinen painike, ulommassa ovessa on pieni metallikahva. Oven yläpuolella on hätäpoistumistien valo. 3) Tarjoilualueelta keittiöön johtava ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, jossa on pieni kapea lasi-ikkuna. 4) Keittiöön johtava ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi. Muutokset Tarjoilualueelta keittiöön johtava ovi on suojattu molemmin puolin läpinäkyvällä pleksillä kosketuskorkeudelta. nykyinen / kunto Parvekkeen sisempi ovi ei mene kunnolla kiinni. Ulompi ovi ei suostu aukeamaan. Ulomman oven yläreunassa on leveä rako. Ulomman oven alapuitteiden lasituslistat ovat tummuneet mahdollisesti kosteuden vaikutuksesta.

HUONEKORTIT

212 213

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Tarjoilualueen muuri on päällystetty kaksitasoisella, ikilevypintaisella levyllä, jonka syrjät ovat koivuviilua. Taso jatkuu kapeana hyllynä keittiön seinää pitkin oveen saakka. Muutokset Tarjoilualueen muurin sisäpuolella pöytälevyn alla olevat kaapistot on vaihdettu peruskorjauksessa. nykyinen / kunto

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Nelikulmainen Artekin pöytä tammiviilupinnalla ja metallijalalla, jonka yläosa on maalattu mustaksi(16 kpl) 2) Artekin selkänojallinen pikkutuoli, jossa istuinosa ja selkänoja on pehmustettu ja verhoiltu sinisellä nahalla, selkänojan verhous kiinnitetty edestä nahkapäällysteisillä napeilla ja takaa messinkinupeilla (36 kpl). 3) Artekin pöytä, tammiviilua, pyöreäksi sorvatut jalat, joissa ylhäällä ja alhaalla messinkivahvistukset (1 kpl) 4) Tarjoilualueen seinällä on Artekin koivuviilutettuja avohyllyjä (4 kpl) Muutokset 1) Pyöreä Artekin pöytä, pinta koivuviilua (1 kpl) 2) Artekin nelijalkainen jakkara, pinta koivuviilua (6 kpl) 3) Tarjoiluvaunu, kromattu putkirunko, levyt puuviilua, kumipyörät 4) Tarjoiluvaunu, terästä, kumipyörät 5) Metallirakenteinen fläppitaulu 6) Metallirakenteinen teline videotykille

nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Artekin A110, tummanruskea, sisäosa ja messinkiä (10 kpl). 2) Alakattoon upotettu pyöreä Artekin valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja punertavalla messinkisellä häikäisysuojalla (6 kpl) Muutokset 1) A110 valaisinten ripustus on muutettu valaisinten kunnostuksen yhteydessä vuonna 1989. Alkuperäinen ripustus oli tummilla johdoilla ja huomaamattomalla litteällä johtosuojuksella. Nykyinen ripustus on valkoisilla johdoilla ja valkoisilla suppilomaisilla johtosuojuksilla. Valaisimet on nostettu ylemmäs sitomalla johto nippusiteellä. 2) Sähkökiskoon on kiinnitetty pallomaisia kohdevalaisimia, varjostin ja häikäisysuoja valkoiseksi maalattua alumiinia, Orno 13-040/KK (3 kpl). 3) Peruskorjauksessa alakattoon on lisätty upotettuja halogeenispotteja, valkoista muovia, soikea valoaukko (9 kpl) nykyinen / kunto Hyvä

HUONEKORTIT

214 215

Huone 312, 313KAHvilAn KeittiÖ jA tAKAHuone

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Harmaa marmorointikuvioinen linoleumi, sama kuin kahvilan puolella nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset 1) Keittiössä harmaaksi maalattu, profiloimaton mattolista. 2) Takahuoneessa lattialista ja mattolista kuten kahvilassa nykyinen / kunto Hyvä

KAtto Alkuperäinen Keittiössä on valkoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset Takahuoneessa laskettu levykatto rei’itettyä kipsilevyä. nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset 1) Keittiön ja takahuoneen kattoon on asennettu palonilmaisin. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Keittiössä ja takahuoneessa tiilirakenteiset seinät, tasattu ja maalattu valkoiseksi. Muutokset 2) Keittiön seinät tasojen ja kaapistojen välissä on laatoitettu nelikulmaisilla, valkoisilla keraamisilla laatoilla. 3) Takahuoneen seinään on kiinnitetty metallisia kaapelikoteloita. nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Keittiön ja kahvilan väliseinässä on kolme pyöreää metallista valkoiseksi maalattua ilmanvaihtoventtiiliä. Muutokset nykyinen / kunto

iKKunAt Alkuperäinen 1) Pihanpuoleisella seinällä on samanlainen kahden matalan ja leveän ikkunan ja tuuletusluukun ryhmä kuin kahvilan puolella. 2) Tuuletusluukun kohdalla on ikkunapenkki, joka on päällystetty mustilla keraamisilla laatoilla kuten kahvilan puolella. Muutokset Tuuletusluukku on tiivistetty pleksillä ja valkoiseksi maalatulla puulistalla. nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Tarjoilualueelta keittiöön johtava ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, jossa on pieni kapea lasi-ikkuna. 2) Keittiöön johtava ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi. 3) Takahuoneeseen johtava ovi on valkoiseksi maalattu levypintainen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 4) Takahuoneen tuulikaapin ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike, krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Keittiökaapistot valkoiseksi maalattua Enso-levyä, valkoisilla muovisilla vetimillä. 2) Takahuoneessa kaksi kiinteää, puurakenteista komeroa muovivetimillä. Muutokset 1) Peruskorjauksessa keittiöön on vaihdettu nykyiset valkoiset levypintaiset kaapit kromatuilla lankavetimillä. Keittiötaso valkoista ikilevypintaista levyä. 2) Takahuoneen oikeanpuoleiseen komeroon on asennettu sähkökaappi. 3) Hanat ja keittiökoneet on vaihdettu peruskorjauksessa. 4) Takahuoneen ulkoseinälle on kiinnitetty Sovella-hyllyä. nykyinen / kunto Hyvä

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset Takahuoneessa on käytöstä poistettu Huurre-merkkinen pakasteallas. nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Keittiön katossa on pitkä loisteputkivalaisin läpinäkyvällä muovikuvulla. 2) Keittiökaapiston alle on kiinnitetty loisteputkivalaisin muovikuvulla. 3) Takahuoneen katossa on pyöreä valaisin valkoisella muovikuvulla. nykyinen / kunto –

MuutA Alkuperäinen – Muutokset Keittiön takahuoneen uloskäynti ei ole aktiivisessa käytössä. nykyinen / kunto –

Huone 313KAHvilAn WC

lAttiA Alkuperäinen Kuusikulmainen keraaminen laatta Muutokset – nykyinen / kunto –

lAttiAlistAt Alkuperäinen Rivi pitkiä kapeita laattoja on nostettu seinälle lattialistaksi. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto. Muutokset Pesuhuoneen ja WC-kopin katossa on pyöreät krominväriset ilmanvaihtoventtiilit. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalatut, tasoitetut tiiliseinät. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen – Muutokset 1) Pesuhuoneen altaan kohdalta seinä on laatoitettu nelikulmaisilla, valkoisilla keraamisilla laatoilla. 2) WC-kopin seinälle on kiinnitetty pieni keskuslämmityspatteri. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

216 217

ovet Alkuperäinen 1) Pesuhuoneen ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 2) WC-kopin ovi on valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen. Muutokset nykyinen / kunto

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Muutokset 1) WC-kalusteet ja hanat on vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä. 2) Molempiin huoneisiin on asennettu puiset hyllyt. nykyinen / kunto

valaisinet Alkuperäinen Pesuhuoneessa ja WC-kopissa on seinään kiinnitetyt pallovalaisimet lasikuvulla. Muutokset – nykyinen / kunto – Muuta Alkuperäinen – Muutokset – nykyinen / kunto Kahvilan WC on käytössä vain satunnaisesti.

Huone 301KolMAnnen KerroKsen näyttelyHAlli

lAttiA Alkuperäinen Harmaanruskea, marmoroitu vinyylilaatta. Muutokset Hissitornin lattia on peitetty harmaalla marmorointikuvioisella matolla. nykyinen / kunto Rikkoutuneita vinyylilaattoja on paikattu vaaleammilla laatoilla.

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset 1) Harmaaksi maalatun jalkalistan ja mattolistan yhdistelmä. 2) Harmaaksi maalattu profiloimaton mattolista. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu betonikatto, kantavat betonipalkit. Muutokset 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto. 2) Mustaksi maalattu betonikatto. nykyinen / kunto Päätyikkunoita peittävien sermien liikuttelu on jättänyt kattoon jäljet.

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset 1) Salin keskellä on pitkä alas laskettu levyrakenteinen kotelo, levyt on ripustettu metallisen hattulistan varaan ja maalattu valkoisiksi. Kotelon kyljessä on metallisia ilmastointiritilöitä. 2) Kattokoteloon liittyy Jyväskylän pienoismallin levyrakenteinen ohjauskoppi. 3) Salin katossa on levyrakenteisia alaslaskuja, levy on maalattu mustaksi. 4) Kattopalkin kyljessä on pitkä levyrakenteinen, mustaksi maalattu kotelo. 5) Kattoon on kiinnitetty sähkökiskoja ja palonilmaisimia. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalatut, slammatut tiiliseinät, kantavat betonipilarit. Muutokset – nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen Salin sisäänkäynnistä oikealle sijaitsee paneelipintainen koteloitu pilari, jonka sisällä mahdollisesti on kantava betonipilari. Muutokset 1) Pilaria ympäröivä paneeli on maalattu mustaksi. 2) Seiniin on kiinnitetty hätäpoistumistien valoja, palokello kyltteineen, kaiuttimia, liikkeentunnistimia ja valvontakameroita. nykyinen / kunto Seinät ovat suurimmaksi osaksi näyttelyrakenteiden peitossa.

iKKunAt Alkuperäinen 1) Salin molemmilla pitkillä sivuilla on rivi korkeita kapeita ikkunoita. 2) Salin katossa on pyöreitä kattoikkunoita (7 kpl). 3) Järvenpuoleisessa päädyssä on rivi korkeita ikkunoita. Muutokset 1) Pitkien sivujen ikkunat on levytetty umpeen. 2) Yksi kattoikkunoista on ummistettu katolle rakennetun ilmastointikonehuoneen takia 3) Päätyikkunat on peitetty avattavilla, levyrakenteisilla, kiskoilla liikkuvilla sermeillä 4) Hissitornin seinästä avautuu ylärinteeseen päin yksi kapea, korkea ikkuna nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Aalto-museon puoleiselta seinältä avautuu levyrakenteinen kaksoisovi ulos. Muutokset Aulaan vievään aukkoon on asennettu automaattisesti laukeava palo-ovi. nykyinen / kunto – KiintoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset Näyttelysali on täynnä kiinteitä näyttelyrakenteita. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset Artekin kolmijalkaisia jakkaroita (8 kpl). nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Jyväskylä pienoismallin edessä kattoon on kiinnitetty pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla. 2) Hissin edustalla kattoon on upotettu pyöreä valaisin valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla. 3) Sähkökiskoihin on kiinnitetty kohdevalaisimia mustalla muovi- tai alumiinikuorella. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

218 219

Huone 306toiMistoHuone/ MuseoMestArin Huone

lAttiA Alkuperäinen – Muutokset Vaaleanruskea marmorointikuvioinen linoleumi. nykyinen / kunto Matto on kulunut ja likaantunut.

lAttiAlistAt Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu profiloimaton puinen jalkalista ja mattolista. Muutokset Peruskorjauksessa lattialistat on maalattu harmaiksi. nykyinen / kunto Listat ovat kolhiintuneet.

KAtto Alkuperäinen Kangaspäällysteinen levy, jonka alle on kiinnitetty harva ritilä valkoiseksi maalatusta profiililtaan nelikulmaisesta rimasta. Muutokset – nykyinen / kunto –

KAtto / MuutA Alkuperäinen – Muutokset Kattoon on kiinnitetty kaksi palonilmaisinta, joita varten rimoitukseen on tehty aukot. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

220 221

seinät Alkuperäinen Tiiliseinä, tasoitettu, maalattu valkoiseksi. Muutokset – nykyinen / kunto Seinäpinnat ovat likaantuneet ja naarmuuntuneet.

seinät / MuutA Alkuperäinen Ikkunaseinää ja päätyseiniä kiertää metallinen, valkoiseksi maalattu ripustuskisko. Muutokset 1) Metallinen, valkoiseksi maalattu johtokanava kiertää oviseinän yläosassa, laskee nurkkaa pitkin alas ja kiertää päätyseinän ja ikkunaseinän alaosassa. 2)Oviseinällä johtokanavasta tulee neljä koteloitua alaslaskua. 3) Ikkunan alle on kiinnitetty keskuslämmityspatteri. nykyinen / kunto – iKKunAt Alkuperäinen 1) Huoneesta avautuu pääsisäänkäynnin puolelle ikkuna-aukko, jossa on kaksi ylhäältä saranoitua ikkunaa ja levyrakenteisella luukulla suljettu tuuletusaukko. 2) Ikkunoiden yläpuolella aukon yläosa on peitetty valkoiseksi maalatulla lastulevyllä, jonka pinta on kupruillut ja halkeillut ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta. 3) Ikkunoiden alla on kivirakenteinen ikkunapenkki, joka on päällystetty mustalla keraamisella laatalla, penkin sivussa on valkoiseksi maalattu puulista. 4) Ikkunoiden yläpuolelle on kiinnitetty metallinen verhokisko. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Ovi aulaan on valkoiseksi maalattu, puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 2) Komeronovet (2 kpl) ovat kapeita, puurakenteisia laakaovia, painike krominvärinen, Kellokoski n:o 16 Artek. Tammikynnys, askellistat messinkiä. 3) Holvin ovi on valkoiseksi maalattu metalliovi krominvärisellä metallikahvalla. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen 1) Siivouskomero. 2) Pienempi komero. 3) Holvi. Muutokset 1) Siivouskomeron lattia on päällystetty harmaalla muovimatolla, alakatto on valkoiseksi maalattua levyä, huoneessa on metallinen pesuallas lattiakaivoineen, seinään on kiinnitetty Sovella-hyllyä. 2) Sisäänkäynnin puoleiseen päätyseinään on kiinnitetty korkkipintainen, metallikehyksinen ilmoitustaulu. 3) Päätyseinään on kiinnitetty metallinen työkalualusta. nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen – Muutokset 1) Metallijalkainen pöytä mustalla ikilevypintaisella pöytälevyllä. 2) Putkijalkainen pöytä puuviilupintaisella pöytälevyllä. 3) Metallinen ruuvipenkki puisella pöytälevyllä. 4) Metallisia varastohyllyjä (4 kpl). 5) Toimistotuoli, alumiinijalka, verhoiltu ruskealla kankaalla. 6) Artekin kolmijalkainen jakkara, maalitahrainen 7) Metallirunkoinen tuoli, istuinosa ja selkänoja lakattua vanerilevyä. 8) Pinottavia puutuoleja (kuten vanhassa luentosalissa) (4 kpl). nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen – Muutokset 1) Levykattoon on kiinnitetty valaisimia kartiomaisella valkoiseksi maalatulla alumiinivarjostimella (5 kpl). 2) Ruuvipenkissä on kiinni säädettävä pöytävalaisin, valkoiseksi maalatulla peltivarjostimella. nykyinen / kunto –

MuutA Alkuperäinen – Muutokset – nykyinen / kunto Huone on nykyään museomestarin työtilana.

Huone 404vAnHA luentosAli

lAttiA Alkuperäinen Linoleumi. Muutokset 1) Harmaa marmorointikuvioinen muovimatto. 2) Lattiassa on kaksi luukkua, joiden alla on sähköpistokkeita. nykyinen / kunto Matto on kulunut ja likaantunut. lAttiAlistAt Alkuperäinen Harmaaksi maalattu jalkalista, joka on sovitettu profiililtaan yhteen matalamman mattolistan kanssa. Muutokset – nykyinen / kunto Listat ovat kolhiintuneet.

HUONEKORTIT

222 223

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto ja kattopalkit. 2) Laskettu muodoiltaan aaltoileva alakatto mäntypaneelia. Alakatto peittää myös salin päätyseinien yläosat. 3) Alakaton ja betonikaton väli on ikkunoiden puolella peitetty mustaksi maalatulla levyllä, muissa kohdin on käytetty valkoiseksi maalattua levyä. 4) Alakatossa on metallirunkoisella mäntysäleritilällä peitetty aukko pyöreän kattoikkunan kohdalla. Muutokset 1) Alakattoon on asennettu kaksi palonilmaisinta. 2) Oven yläpuolelle katon helmaan on asennettu hätäpoistumistien valo ja kyltti. 3) Alakaton puuritilä saranoitiin peruskorjauksessa aukeavaksi. nykyinen / kunto 1) Kattoikkunan alapuolella betonikatossa maali on paikoitellen lohkeillut. 2) Puhujankorokkeen takana sijaitseva alakaton paneeliosuus on vaihdettu kosteusvaurion takia.

KAtto / MuutA Alkuperäinen Huoneen peräseinällä on alakaton taakse sijoittuva kotelointi, jonka sivu on valkoiseksi maalattua levyä, johon on upotettu valkoisia, pyöreitä, peltisiä ilmastointiventtiileitä (7 kpl). Muutokset 1) Ikkunoiden eteen betonikattoon on kiinnitetty metalliset verhokiskot. 2) Ikkunoiden ja alakaton väliseen rakoon on betonikattoon kiinnitetty valaisinkisko. nykyinen / kunto Alakaton ja seinän välistä on tullut näkyviin paksu valkoinen kaapeli.

seinät Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalatut, slammatut tiiliseinät. 2) Peräseinän ja pitkän seinän kulmassa on kookas muurattu, slammattu hormi, joka jää yläosastaan alakaton alle. 3) Kantavat pilarit, jotka nousevat seinäpinnasta pilasterimaisesti. 4) Liitutaulun ja pitkän seinän kulmassa on levyrakenteinen, valkoiseksi maalattu, nelikulmainen kotelointi, joka liittyy yläosastaan alakattoon. Muutokset Liitutaulun viereiseen levyrakenteiseen pystykoteloon on kiinnitetty yksi muovinen katkaisija ja kaksi äänen voimakkuuden säädintä. nykyinen / kunto –

seinät / MuutA Alkuperäinen Pitkän seinän yläosassa on metallinen, valkoiseksi maalattu ripustuskisko, joka katkeaa pilareitten kohdalla. Muutokset 1) Pitkän seinän alaosassa kulkee metallinen, valkoiseksi maalattu johtokotelo. 2) Ikkunoiden alla on kolme matalaa keskuslämmityspatteria. 3) Ikkunaseinän alaosassa kulkee kapea muovinen johtosuojus. 4) Pitkän seinän Peränurkkaan on kiinnitetty liikkeentunnistin. 5) Pitkän seinän ja liitutauluseinän kulmaan on kiinnitetty kaiutin ja valvontakamera. 6) Oven pielessä on muovinen valokosketin. 7) Peräseinän ja ikkunaseinän nurkassa on suuri metallinen asennusluukku. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Salin pitkällä seinällä on kolme neljän kapean korkean ikkunan ryhmää, jotka sijoittuvat kantavien pilareiden väliin. 2) Ryhmien ikkunoista oikeanpuolimmainen on aina kaksiosainen, sisäänaukeavalla tuuletusikkunalla. 3) Ikkunapenkit ovat kivirakenteiset ja voimakkaasti viistetyt. 4) Puhujankorokkeen yläpuolella katossa on pyöreä kattoikkuna, joka on suljettu keskeltä saranoidulla luukulla. Muutokset – nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen Salin ovi on kaksiosainen valkoiseksi maalattu puurakenteinen laakaovi, painike krominvärinen Kellokoski n:o 16 Artek. Muutokset – nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Oviseinälle on kiinnitetty lähes koko seinän pituinen musta liitutaulu, jonka sivuilla on lakatut puulistat ja alareunassa lakattu hylly. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Saliin on suunniteltu näyttävä pöydän ja puhujanpöntön yhdistelmä. On epäselvää, onko kalustetta koskaan toteutettu. Mahdollisesti luentosalin nykyinen pöytä on todennäköisesti toteutettu peruskorjauksen yhteydessä vanhan pöydän rakenteista. Pöytälevyyn lattaraudalla kiinnitetty lukuteline on sittemmin irrotettu. 2) Puhujanpönttö, puurakenteinen, pinta loimuvaneria, sisäpuoli valkoiseksi maalattua lastulevyä. 3) Pitkä matala puurakenteinen pöytä, etulevy loimuvaneria, kansi lakattua puuta, jalat kaarevamuotoiset, kiinnitetty valkoiseksi maalatuilla metalliholkeilla, pöytälevyssä rivi ruuvinreikiä. 4) Artekin kulmikkaita pöytiä: iso neliönmuotoinen viilupinnalla (1 kpl), pieni neliömäinen valkoisella ikilevypinnalla (1 kpl), suorakulmion muotoinen valkoisella ikilevypinnalla (3 kpl), suorakulmainen mustalla ikilevypinnalla (1 kpl). 5) Pinottavia lakattuja puutuoleja (58 kpl)

6) Artekin metallirakenteinen pystynaulakko, varsi maalattu mustaksi. 7) Artekin nelijalkainen jakkara (1 kpl). 8) Pitkät verhot harmaata kangasta. Muutokset 1) Puusäleistä koottu aaltoileva sermi (1kpl). 2) Metallirakenteinen TV-taso 1 kpl. 3) Metallirakenteinen fläppitaulu, vihreä (1 kpl). 4) Flyygeli, musta (1 kpl). 5) Soittotuoli, musta (1 kpl). 5) Metallinen videotykin jalusta, renkailla, musta (1 kpl). 6) Metallijalkainen jakkara, istuin mustaa nahkaa (1 kpl). nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Paneelialakattoon on ripustettu Artekin A110 valaisimia (8 kpl) tummanruskea, sisäpuoli ja häikäisysuoja messinkiä. 2) Paneelialakattoon on upotettu pallomaisia kohdevalaisimia (4 kpl) valkoisella alumiinivarjostimella ja häikäisysuojalla. Muutokset 1) Riippuvien valaisimien ripustus on muutettu peruskorjauksessa. Alkuperäinen ripustus oli tummilla johdoilla ja litteillä rengasmaisilla johtosuojuksilla. Nykyinen ripustus on valkoisilla johdoilla ja suppilomaisilla johtosuojuksilla, jotka istuvat huonosti aaltoilevaan paneeliin. 2) Kattoikkunan molemmin puolin on betonikattoon kiinnitetty loisteputkivalaisimet ilman varjostimia. 3) Alakattoon on upotettu pallomaisia kohdevalaisimia, Orno 13-040U (4 kpl). nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

224 225

Huone 401tAideHAlli

lAttiA Alkuperäinen Harmaa, marmoroitu vinyylilaatta. Muutokset Hissin edustalla lattiamateriaali on harmaa marmorointikuvioinen linoleumi. nykyinen / kunto Hyvä

lAttiAlistAt Alkuperäinen – Muutokset 1) Harmaaksi maalattu jalkalista, joka on sovitettu yhteen matalamman mattolistan kanssa. 2) Harmaaksi maalattu profiloimaton, litteä mattolista, sähkökanavien kohdalla. 3) Lastaussillan liukuoven kohdalla lattialista on harmaata vinyyliä. nykyinen / kunto –

KAtto Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu betonikatto, joka viettää yläsivuikkunoista sisäpihan puoleista seinää kohti. 2) Katossa on matalampi ja korkeampi osa. 3) Yläsivuikkunoiden edessä on betonirakenteinen leveä hylly, jonka reuna polveilee epäsäännöllisesti salin leveässä osassa. 4) Epäsäännölliset muodot toistuvat viistojen ikkunoiden syvennysten epäsäännöllisissä muodoissa. Muutokset – nykyinen / kunto Betonikaton maali on paikoitellen lohkeillut.

KAtto / MuutA Alkuperäinen Salin matalan osan katossa seinän vieressä on rivi suorakulmaisia aukkoja, jotka on peitetty valkoiseksi maalatuilla metallilevyillä. Aukkoihin oli tarkoitus asentaa upotetut loisteputkivalaisimet, mutta on epäselvää, tapahtuiko näin. Muutokset Ilmastointikonehuoneen puoleisen seinän ja osittain päätyseinän ja katon yhtymäkohtaan on tehty levyrakenteinen, valkoiseksi maalattu kotelo. nykyinen / kunto –

seinät Alkuperäinen 1) Slammattu ja rapattu tiiliseinä 2) Tiiliseinä, johon oli kiinnitetty toja-levy, joka oli päällystetty kovitetulla juuttikankaalla ja maalattu valkoiseksi. 3) Siivouskomeron kohdalla seinä on valkoiseksi maalattua puupaneelia. 4) Salin leveämmän osan keskelle jäävän kulmistaan viistetyn varastohuoneen seinät ovat levyrakenteiset. Muutokset 1) Slammattu ja rapattu tiiliseinä. 2) Lähes kaikki taidehallin seinät on peruskorjauksessa koteloitu levyrakenteilla, jotka on pinnoitettu lasikuitutapetilla ja maalattu valkoiseksi. 3) Puupaneloituun seinän osaan on upotettu metalliovinen, valkoiseksi maalattu kaappi, jossa on sisäpuhelin, Kaapin yläpuolelle on upotettu kangaspäällysteinen kaiutin. 4) Vanhan luentosalin oven vieressä on levytetyssä seinässä upotettu metalliovinen kaappi, kaapin yläpuolella on seinään kiinnitetty asennusluukku. 5) Seinien alaosassa kiertää metallinen, valkoiseksi maalattu johtokotelo. nykyinen / kunto Levypinnoissa on ripustuksen jättämiä jälkiä.

seinät / MuutA Alkuperäinen 1) Sisääntulosta vasemmalle salin matalassa osassa on kovera, levyrakenteinen seinäke, joka on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoiseksi. 2) Siivouskomeron oven edessä on paneelipintainen mustaksi maalattu leveä pilari, jonka sisällä on kantava betonipilari. 3) Portaikon vasemmalla puolella seinän kulmassa on jäljellä aukon sulkeneen koristeellisen portin kulmarauta. Muutokset 1) Pitkän Aalto-museon puoleisen ulkoseinän alaosaan on asennettu alumiinisia, valkoiseksi maalattuja ilmanvaihtosäleikköjä. 2) Seinien yläosassa kiertää metallinen, valkoiseksi maalattu ripustuskisko. 3) Yläsivuikkunoiden alle, betonihyllyn päälle on asennettu keskuslämmityspattereita.4) Lastaussillan oven yläpuolella on leveä, puinen, valkoiseksi maalattu lista. 5) Pääsyn portaisiin sulkenut portti on poistettu. 6) Kaarevan seinäkkeen päätyyn on asennettu valvontakamera ja paloturvallisuuteen ja valvontaan liittyviä teknisiä laitteita. 7) Seinien yläosiin on asennettu valvontakameroita, kaiuttimia, palokello ja kulunvalvontalaitteita. 8) Paneeliseinään on kiinnitetty sammutin kyltteineen. 9) Varastohuoneen levyseinien yläosaan on asennettu metallisia valkoiseksi maalattuja ilmanvaihtoritilöitä. 10) Hissitornin seinään on kiinnitetty alumiiniset tikkaat, joilla pääsee hissikonehuoneen katossa olevalle metalliluukulle. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

226 227

iKKunAt Alkuperäinen 1) Katon korkeassa osassa on rivi yläsivuikkunoita. Salin pitkässä osassa ikkunat ovat korkeita, kapeita ja tasakokoisia. 2) Salin lyhyessä osassa ikkunat ovat osin yläpuitteeltaan viistettyjä ja kasvavat korkeutta salin nurkkaa kohden. 3) Salin matalassa osassa on pyöreitä kattoikkunoita (15 kpl), jotka voidaan peittää keskeltä saranoidulla levyrakenteisella luukulla. 4) Varastohuoneen sisään on jäänyt yksi kattoikkuna. Muutokset 1) Hissitornin seinässä on yksi kapea korkea ikkuna. 2) Yläsivuikkunoihin on asennettu valkoiset rullapimennysverhot. 3) Viistoihin yläsivuikkunoihin on asennettu valkoiset paneelipimennysverhot. nykyinen / kunto –

ovet Alkuperäinen 1) Vanhan luentosalin ovi on kaksiosainen, puurakenteinen, valkoiseksi maalattu laakaovi, painike kromattu Kellokoski n:o 16 Artek. 2) Siivouskomeron ovi puurakenteinen, valkoiseksi maalattu laakaovi, painike krominvärinen, Artek. 3) Lastaussillan oven peittää sisäpuolelta levyrakenteinen liukuovi, joka on päällystetty lasikuitutapetilla ja maalattu valkoiseksi. Muutokset Hissin ovi on tummanruskea kaksiosainen metalliovi, kahva messinginvärinen, mallia Rautatalo. nykyinen / kunto –

KiintoKAlusteet Alkuperäinen Lastaussillan liukuoven edessä on kaksi porrasaskelmaa, jotka on päällystetty vinyylilaatoilla kuten lattia, askellistat harmaata vinyyliä. Muutokset – nykyinen / kunto –

irtoKAlusteet Alkuperäinen 1) Artekin neliönmuotoinen pieni pöytä, pinta harmaata ikilevyä. 2) Artekin nelijalkaisia jakkaroita puuviilupinnalla. Muutokset – nykyinen / kunto –

vAlAisiMet Alkuperäinen 1) Vanhan luentosalin sisäänkäynnin edessä pyöreitä valaisimia, valkoiseksi maalattu alumiinivarjostin, ritilän mallinen häikäisysuoja (6 kpl). 2) Katon matalaan osaan on upotettu rivi pyöreitä valaisimia, valkoiseksi maalattu alumiinivarjostin ja häikäisysuoja . Muutokset 1) Matalaan betonikattoon on kiinnitetty sähkökiskoja, joihin on asennettu kohdevalaisimia kulmikkailla säädettävillä valkoiseksi maalatuilla alumiinivarjostimilla. 2) Betonikaton korkeisiin osiin on ripustettu vaijereiden varaan sähkökiskoja, joihin on ripustettu kohdevalaisimia. 3) Hissin eteen kattoon on kiinnitetty pyöreä valaisin valkoisella alumiini varjostimella ja häikäisysuojalla. nykyinen / kunto –

HUONEKORTIT

228 229

Museon vAnHA osA, KoillisjulKisivu, sisäänKäynti

soKKelit Alkuperäinen Betonisokkeli on hieman seinän rappauspintaa sisemmällä. Muutokset 1) Maalattu siniharmaaksi. 2) Sisäänkäyntiosan sokkelin alareunassa näkyy todennäköisesti peruskorjauksen yhteydessä toteutettu vesieristys. nykyinen / kunto 1) Maali lohkeillut 2)Merkkejä kosteusvaurioista

ulKoseinät Alkuperäinen 1) Rapattu ja maalattu valkoiseksi 2) Sisäänkäyntiosan oikea pääty on nostettu diagonaalisesti ylöspäin siten, että sadevesien olisi kallistuksen myötä tarkoitus ohjautua katolta räystäskouruun ja ikkunan pielessä olevaan syöksytorveen. Muutokset 1) Seinän yläosan valkoiset metalliset tuuletusritilät on vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä nykyinen / kunto 1) Sisäänkäyntiosan syöksytorven kohdalla seinän yläosan rappauksessa on laaja vaurio, jossa rappausta on irronnut suurina lohkareina 2) Sisäänkäynnin yläpuolisissa seinissä on näkyvillä kuparin värjäämiä valumajälkiä ja halkeamia. 3) Kahvilan päädyn seinässä maali on kulunut ja tummentunut kauttaaltaan.

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen 1) Sisäänkäyntiosan katolta laskee syöksytorvi. 2) Kattopellin alas käännetty tumma reuna rajaa seinäpinnat yläosastaan. Muutokset Ikkunan peittävä säleikkö on maalattu sinertävän valkoisella maalilla. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Sisäänkäynnin oikealle puolelle on toteutettu yksi suurikokoinen puusäleikön peittämä ikkuna, joka kuuluu toimistona ja sittemmin museomestarin verstaana toimineeseen huoneeseen. Ikkuna-aukon yläosa on puupaneelia. Ikkunaan liittyy puupaneelilla päällystetty tuuletusluukku. 2) Näyttelyhalliin avautuu rivi kapeita korkeita ikkunoita (9 kpl), joiden ympärillä ja väleissä on puupanelointia. 3) Ikkunanauhan yläpuolella aukon yläsyrjä on verhottu kuparipellillä. 4) Kuparipeltiset ikkunalaudat Muutokset Ikkunanpokat ja karmit sekä puuosat on maalattu uudelleen. nykyinen / kunto Puuosien maalipinta on lohkeillut.

ulKo-ovet Alkuperäinen 1) Ulko-ovet on vedetty hieman sisään katon lappeen alle. 2) Museon ulko-ovet (3 kpl) ja kahvilan erillinen ovi on ryhmitelty yhteen. 3) Ulko-ovet tammipaneloituja lasiovia ylälasi-ikkunalla, ikkunoissa tammilistat. 4) Paneeli kiinnitetty messinkiruuveilla 5) Museon kolmessa ovessa lisänä lakatut tammisauvat 6) Kahvat mallia Rautatalo 7) Kupariset potkupellit 8) Kahvilan henkilökunnan ulko-ovi rakennuksen päädyssä on tammipaneloitu, kahva mallia Rautatalo 9) Tammikynnykset, messinkiset askellistat. Muutokset 1) Ulko-ovien lakkaus on uusittu. 2) Kahvilan oven ja museon ovien väliseen paneeliin on kiinnitetty puukehyksinen ilmoitustaulu, ei ilmeisesti alkuperäinen. nykyinen / kunto Kahvilan ulko-oven lakkaus on lohkeillut.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Sisäänkäyntiosan katon lappeesta muodostuu katos sisäänkäynnille. 2)Seinä ovien yläpuolella on verhottu kuparilevyllä, levyssä teksti Keski-Suomen museo. 3) Katoksen alapuoli peitetty valkoisella puupaneelilla. 4) Sisäänkäynnin edusta on päällystetty luonnonkiveyksellä. Muutokset – nykyinen / kunto –

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen 1) Pääsisäänkäynnin jokaisen neljän oven yläpuolelle on kiinnitetty pyöreä ulkovalaisin. 2) Parvekkeelle avautuvaan päätyyn on kiinnitetty kaksi pallovalaisinta metallivarjostimella, jonka yläpuoli on maalattu tummaksi ja alapuoli valkoiseksi. 3) Keskussairaalantielle johtavan vanhan puistokäytävän varrella on kaksi katuvalaisinta kartiomaisella lasikuitukuvulla. Muutokset – nykyinen / kunto Hyvä

JULKISIVUKORTIT

230 231

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen Katolla taidehallin ulkonevan seinäosan oikeassa kulmassa on kartiomainen ruskealla pellillä päällystetty ilmanvaihtolaite. Muutokset Yläparkkipaikalta vanhalle sisäänkäynnille johtavan puistokujan molemmin puolin on matalat kivetyt ojat. nykyinen / kunto Sisäänkäynnin vieressä kasvaa alkuperäisen istutussuunnitelman mukainen rhodendron alkuperäisellä paikallaan.

JULKISIVUKORTIT

232 233JULKISIVUKORTIT

234 235

2) Parvekkeen betonikaiteen alaosa ja seinän alaosa parvekkeen kohdalta on päällystetty valkoisella leveällä peltilistalla. 3) Parvekkeen vesieristystä on korjattu vuonna 1996. nykyinen / kunto 1) Parvekekaiteen pinta on halkeillut ja rapautunut, paikoitellen betoniraudoitus on paljastunut, kaiteessa on valumajälkiä ja värjäytymiä. 2) Kaiteen käsijohteen puuosat ovat paikoin lahonneet, kupariverhous on taipunut, kuparipellin samoissa on mahdollisia vuotoja.

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen Julkisivussa aulan ikkunan molemmin puolin on kiinnitetty pallovalaisimet valkoisella lasikuvulla ja metallivarjostimella. Muutokset – nykyinen / kunto –

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen Muutokset 1) Pylväskäytävän ja parvekkeen alus ovat sorapinnalla. 2) Vanhan museon ja laajennusosan välissä on upotettu istutusallas, jossa kasvaa pensaita ja pieniä puita. 3) Parvekkeen lattiassa on pyöreitä aukkoja, joista sadevesi ohjautuu vanhan museon ja laajennusosan väliselle alueelle, jossa sen tulisi valua betonista vesikourua pitkin sadevesikaivoon. Kouru on vanhojen lehtien tukkima ja osin katkennut. nykyinen / kunto –

JULKISIVUKORTIT

Museon vAnHA osA, itäjulKisivu, järvenpuoleinen

soKKelit Alkuperäinen 1) Parvekkeen alapuolella on betonisokkeli, joka on hieman rappauspintaa sisemmällä. 2) Pylväskäytävän kohdalla osin betonipintainen ja osin levypintainen sokkeli. Muutokset Sokkeli on maalattu valkoiseksi. nykyinen / kunto Maali on irtoillut sokkelin alaosasta. Pinnassa on jälkiä kosteusvaurioista ja värjäytymiä etenkin kohdassa, jossa katolta laskeutuva syöksytorvi päättyy.

ulKoseinät Alkuperäinen 1)Rapattu seinäpinta, maalattu valkoiseksi. Muutokset 1) Pylväskäytävän alla oleva ikkunaseinä on rakennettu uudestaan peruskorjauksen yhteydessä. nykyinen / kunto 1) Pylväskäytävän yläpuolella seinäpinnassa on halkeamia ja värjäytymiä. 2) Parvekkeen yläpuolella seinässä on paikattuja halkeamia, rapautumista ja valumajälkiä.

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen Parvekkeen alle avautuvan ikkunarivistön vasemmalla puolen on kaksi pyöreää ilmastointiritilää. Muutokset Porrashuoneeseen avautuvan matalan leveän ikkunan alla on metallinen luukku. nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen Alkuperäiset ikkunat puupuitteilla ja tammisilla lasituslistoilla. 1) Näyttelyhallin korkeat päätyikkunat, neljä ikkunaryhmää joiden välissä on pystypaneelia, kolmessa ryhmässä ensin välipuitteella jaettu ikkuna ja sen jälkeen kolme suurta ikkunaa, neljännessä ryhmässä ainoastaan yksi jaettu ja yksi suuri ikkuna, ikkunoiden yläpuolella yhtenäinen kuparilista, ikkunaryhmien alapuolella kupariset vesipellit. 2) Parvekkeen yläpuolella on leveä matala puusäleikön peittämä ikkuna, joka avautuu vanhalle naulakkoalueelle, ikkunan alla puinen tuuletusluukku. 3) Kahvilan ikkunat niihin liittyvine tuuletusluukkuineen, kolme ikkunaryhmää, joista kahdessa on tuuletusluukku ja sen vieressä kapeampi ja leveämpi ikkuna, kolmannessa ryhmässä on tuuletusluukku ja leveämpi ikkuna, tuuletusluukkuja ympäröivät seinäosat pystypaneelia. 2) Parvekkeen alla vasemmalta oikealle leveä matala ikkuna, kolme ikkunaryhmää joissa ensin välipuitteella kahtia jaettu ikkuna ja sitten kolme kapeaa korkeaa ikkunaa vesipelti kuparia. 4) Porrashuoneeseen avautuva leveä ja matala ikkuna, ikkunan yläpuolella kuparilista, ikkunapelti kuparia 5) Ikkunarivi, joka avautuu entiseen pakkaamoon, työhuoneisiin ja kirjastoon, yhtenäinen kuparinen ikkunapelti, ikkunoiden väleissä valkoiseksi maalattu pystypaneeli. 6) Työhuoneisiin ja kirjastoon avautuvat paneloiduilla luukuilla suljetut tuuletusaukot. Muutokset Pylväskäytävän alla olevat ikkunat ja ovet on rakennettu nykyiseen muotoonsa peruskorjauksen yhteydessä. Osa ikkunoista on uudelleen käytettyjä alkuperäisiä ikkunoita. Vasemmalta oikealla: 1) Kolme alkuperäisestä julkisivusta siirrettyä kapeaa korkeaa ikkunaa. 2) Viistosti julkisivuun nähden asetettu alkuperäisestä julkisivusta siirretty ikkunaryhmä, jossa yksi puitteella jaettu ikkuna ja kolme kapeaa, korkeaa ikkunaa. 2) Kolme kapeaa korkeaa ikkunaa alumiinisilla lasituslistoilla. 3) Leveä metallipuitteinen lasiovi, toinen osa jaettu puitteilla kolmeen pystyruutuun. 4) Viisi kapeaa korkeaa ikkunaa alumiinisilla lasituslistoilla 5) Kohtisuoraan kulmaan asennettu ruutu, jossa ensin kapea lasitettu valeikkuna ja sen vieressä korkea leveä ikkuna, joka avautuu laajennusosan porrashuoneeseen. 6) Kolme alkuperäistä kapeaa, korkeaa ikkunaa. 7) Laajennusosasta vanhaan osaan johtavan porrashuoneen kattolyhty nousee pylväskäytävän alla matalana levypintaisena peltikatteisena korokkeena, josta avautuu yksi leveä matala ikkuna. 8) Kirjaston ikkunan pokia on korjattu ja uusittu vuosina 1996 ja 1998. Ikkuna on uusittu vuonna 2001. nykyinen / kunto 1) Etenkin säille alttiina olevat yläkerran ikkunat ovat huonossa kunnossa, maali on irronnut alapokista sekä sisä- että ulkopuolelta. Tammiset lasituslistat ovat vääntyneet. 2) Kirjastohuoneen ikkuna on irrotettu arviolta 1990-luvulla ikkunaseinän kosteusvaurioiden korjausta varten.

ulKo-ovet Alkuperäinen 1) Parvekkeen ovi on tammipaneloitu lakattu lasiovi, paneelit kiinnitetty messinkiruuveilla, potkupelti kuparia. Muutokset 1) Pylväskäytävän lasiseinässä on valkoiseksi maalattu metallipuitteinen lasiovi. nykyinen / kunto 1) Parvekkeen Ulko-oven lakkaus on kulunut pois. Oven yläreunan ja karmin välissä on rako.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Ensimmäinen kerros on vasemmalta puolelta vedetty sisään siten, että sen eteen muodostuu pylväskäytävä, jota kannatteleva neljä kulmikasta valkoiseksi maalattua betonipilaria. 2) Betonista valettu parvekkeen kaide on rapattu ja maalattu valkoiseksi, parvekkeen lattia on päällystetty neliömäisillä betonilaatoilla. 3) Parvekekaiteen puurakenteinen käsijohde on kiinnitetty metallikannakkeilla betoniin ja päällystetty kuparipellillä. Muutokset 1) Pylväskäytävän katto on todennäköisesti peruskorjauksen yhteydessä peitetty valkoiseksi maalatulla puupaneelilla, johon on upotettu pyöreitä valaisimia.

236 237

238 239

Museon vAnHA osA, länsijulKisivu

soKKeli Alkuperäinen Betonisokkeli, maalattu osin siniharmaaksi, osin vihreäksi. Sokkeli on hieman rapattua seinäpintaa sisempänä. Muutokset Sokkeli on maalattu uudelleen useita kertoja. nykyinen / kunto Maali on paikoitellen lohkeillut etenkin sokkelin alareunasta.

ulKoseinät Alkuperäinen 1) Rapattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä. 2) Taidehallin korkean seinän pääty on valkoiseksi maalattua puupaneelia. Muutokset 1) Seinäpinnat on maalattu uudelleen useita kertoja. Puupaneelin väri on ollut alun perin tummempi. 2) Seinää on paikkamaalattu valkoisella maalilla kahvilan ikkunoiden alta ja toimistohuoneen päätyseinästä. nykyinen / kunto Seinissä on valumajälkiä ja tummentumia.

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen Tumman kattopellin alas taivutettu reuna rajaa seinäpinnat ylhäältä päin. Muutokset 1) Lastauslaiturille johtavat metalliportaat on lisätty peruskorjauksen yhteydessä. 2) IV-konehuoneen seinässä on neliönmuotoinen valkoiseksi maalattu metalliritilä. nykyinen / kunto 1) Lastauslaituria rajaavan muurin kattava kuparipellitys on paikoin rutussa ja reikäinen. 2) IV-konehuoneen ritilän alapuolella seinässä on valumisjälkiä. 3) Luentosalin ikkunoiden alapuolella on seinässä sähköasennus.

iKKunAt Alkuperäinen 1) Taidehallin päädyn ikkunat ovat korkeita kapeita puuikkunoita tammisilla lasituslistoilla, kolmen tai neljän ikkunan ryhmissä, ikkunoiden välissä valkoiseksi maalattua puupaneelia. Viistokattoisen päädyn ikkunat ovat yläpuitteistaan viistoja. 2) Näyttelysalin katolla on jäljellä seitsemän alun perin kahdeksasta pyöreästä kattoikkunasta. 3) Kahvilan ja keittiön ikkunat ovat kaksi leveää ja matalaa aukkoa, joissa molemmissa on kaksi tasaleveää ruutua. Oikeanpuoleisten ikkunoiden alla on paneelilla verhotut tuuletusluukut. Ikkuna-aukkojen yläsyrjät on verhottu kuparipellillä, ikkunoiden alla kupariset vesipellit. 4) Luentosalin ikkunat täyttävät lähes koko toisen kerroksen seinäpinnan. Ikkunat koostuvat kolmesta kantavien pilarien erottamasta ryhmästä. Kahdessa ensimmäisessä on viisi kapeaa korkeaa ikkunaa, joista ensimmäinen on jaettu puolivälistä vaakapuitteella, kolmannessa ryhmässä on vain neljä ikkunaa. Ikkuna-aukon yläsyrjää verhoaa kuparipelti, ikkunoiden alapuolella on yhtenäinen kuparinen vesipelti. 5) Luentosalin ikkunoiden edessä on harva puuritilä. Muutokset 1) Peruskorjauksen yhteydessä suunniteltiin taidehallin yläsivuikkunoiden muuttamista kiinteiksi. On epäselvää, onko tämä toteutettu. 2) Pyöreitä kattoikkunoita on korjattu ja rakennetta muutettu useita kertoja. Lasit on vaihdettu pleksiin ja kuparipelti ruskeaksi maalattuun kattopeltiin. Ikkunan peittävän pleksin alle on asennettu kumitiiviste. nykyinen / kunto 1) Taidehallin ikkunoiden luo ei ollut pääsyä. 2) Pyöreiden kattoikkunoiden pleksit ovat krakeloituneet. Ikkunoiden peltikaulusten maali on lohkeillut, laseja paikallaan pitävät metallipidikkeet ovat löytyneet ja vääntyneet. 3) Kahvilan ja luentosalin ikkunanpuitteiden maali on lohkeillut.

ulKo-ovet Alkuperäinen Lastaussillalta taidehalliin avautuva valkoiseksi maalattu puupaneelilla verhottu pariovi, metallinen potkupelti. Muutokset Peruskorjauksen yhteydessä suunniteltiin lastaussillan oven korjausta tai uusimista. On epäselvää, onko tämä toteutunut. nykyinen / kunto Lastaussillan oven maalipinta lohkeilee.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Lastaussilta on betonilaatalla päällystetty taso, jonka päälle on asetettu puinen ritilä. 2) Lastaussillalta on pääsy näyttelysalin tasakatolle, jolta avautuu saliin seitsemän pyöreän kattoikkunan rivi. Muutokset Katto on päällystetty soralla, reunoja kiertävät upotetut sadevesikourut, joissa on ritilöillä päällystetyt kaivot. nykyinen / kunto Katolla kasvaa paikoittain sammalta.

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen Lastauslaiturin oven yläpuolella seinään kiinnitettynä on valaisin valkoisella lasikuvulla ja puolipyöreällä metallivarjostimella. Muutokset nykyinen / kunto

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen 1) Polttoainevaraston luukku on betonirakenteinen ja peitetty lukittavalla metalliluukulla. 2) Seinässä luukun yläpuolella on koukku, jolla luukun voi pitää auki. Muutokset 1) Polttoaineluukun juuressa näkyy mahdollisesti vesieristeenä käytettyä kattohuopaa. Luukun helmaa on korjattu vuosina 1996 ja1998. 2) Lastauslaiturilta johtaa peltinen sadevesiränni portaille. nykyinen / kunto 1) Polttoainevaraston luukusta on ajoittain valunut sulamisvesiä alakerran näyttelytiloihin. 2) Luukun betoniosat ovat kostuneet ja sammaloituneet. Luukun yläpuolella seinäpinta on rapautunut ja tummunut.

JULKISIVUKORTIT

240 241

Museon vAnHA osA, lounAisjulKisivu

soKKeli Alkuperäinen Betonisokkeli, maalattu harmaanvihreäksi. Sokkeli hieman seinäpintaa sisempänä. Muutokset Lounaisjulkisivun sokkeli on maalattu samalla vihertävällä värillä kuin laajennusosan sokkeli. Sokkelin väri vaihtuu länsijulkisivun puolella sinertäväksi. nykyinen / kunto Sokkelissa on halkeamia näyttelysalin ikkunarivin alla. Sokkelin alaosassa maali on lohkeillut ja irronnut, paikoitellen betoni on rapautunut.

ulKoseinät Alkuperäinen 1) Rapattu, valkoiseksi maalattu tiiliseinä. 2) Rapattu valkoiseksi maalattu tiilirakenteinen savupiippu, yläosa peitetty kuparipellillä, yhdellä sivulla tikkaat. 3) Savupiippuun liittyvä betonirakenteinen lauhdutin, maalattu sinertävänharmaalla, kyljessä metalliritilä Muutokset – nykyinen / kunto Seinissä on tummentumia ja valumajälkiä.

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen 1) Seinään on kiinnitetty kahden ja kolmen profiililtaan pyöreä koristesauvan ryhmiä. 2) Seinän yläosassa on pieniä, valkoiseksi maalattuja metalliritilöitä ja niiden alla pyöreitä tuuletusaukkoja. Muutokset 1) Seinien yläosan tuuletusritilät on vaihdettu peruskorjauksen yhteydessä. 2) Katolle tehdyn levyrakenteisen IV-konehuoneen levyrakenteiset seinät on rapattu ja maalattu valkoiseksi, konehuoneen seinä on vedetty hieman sisään rakennuksen seinäpinnasta. 3) IV-konehuoneen seinän aukkoja peittää puinen, valkoiseksi maalattu pystysäleikkö. nykyinen / kunto Seinäpintojen ja puuosien maalipinnat ovat likaantuneet ja rapistuneet.

iKKunAt Alkuperäinen 1) Taidehallin yläsivuikkunat ovat kolmen ikkunan ryhmiin jaettuja kapeita korkeita ikkunoita, ikkunaryhmien välit ovat valkoiseksi maalattua pystypaneelia. 2) Taidehallin pyöreät kattoikkunat. 3) Vanhan museon toisen kerroksen näyttelysalin nauhaikkunat on jaettu viiden kapean korkean ikkunan ryhmiin, ikkunaryhmien välit ovat valkoiseksi maalattua pystypaneelia, ikkuna-aukon yläsyrjää verhoaa kuparipelti, ikkunoiden alla yhtenäinen kuparipeltinen vesilista, ikkunoissa tammiset lasituslistat. 4) Talonmiehen asunnon neljä ikkunaa, keittiön ikkuna on hieman muita korkeammalla, ikkunaryhmien välit ovat valkoiseksi maalattua pystypaneelia, ikkuna-aukon yläsyrjää verhoaa kuparipelti, ikkunoiden alla yhtenäinen kuparipeltinen vesilista, ikkunoissa tammiset lasituslistat Muutokset Ikkunoiden puuosat on maalattu useita kertoja uudestaan. nykyinen / kunto 1) Taidehallin ikkunoiden luo ei ollut pääsyä. 2) Ikkunoiden pokat, etenkin alapokat ovat huonossa kunnossa, maali hilseilee puuosista kauttaaltaan.

ulKo-ovet Alkuperäinen 1) Talonmiehen asunnon ulko-ovi ja entisen kattilahuoneen ovi ovat lakattuja tammipaneloituja ovia metallipidikkeellä kiinnitetty neliönmuotoinen tammikahva, kuparinen potkupelti, talonmiehen asunnon ovessa postiluukku ja pidike nimikilvelle. 2) Näyttelytilaan avautuva valkoiseksi maalatulla puupaneelilla päällystetty pariovi, kuparinen potkupelti, vieressä samalla tavalla päällystetty tuuletusluukku. Muutokset –

nykyinen / kunto 1) Tammiovien kunto hyvä. 2) Paneeliovien maalipinta lohkeilee.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Käynti entiseen talonmiehen asuntoon ja kattilahuoneeseen on piipun takaa katoksella katetusta solasta, lattia betonilaatta, katos puurakenteinen, verhottu valkoiseksi maalatulla paneelilla, kuparipeltikate, katoksen reunassa kolme profiililtaan suorakulmaista koristesälettä, harmaita, maalaamattomia Muutokset Ylätasanteelta johtaa talonmiehen asunnon sisäänkäynnille puiset portaat, jotka jatkuvat puurakenteisena tasanteena piipun ympärille, askelmat ja kaiteet painekyllästettyä maalaamatonta lautaa nykyinen / kunto –

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen 1) Entisen talonmiehen asunnon oven vieressä on seinään kiinnitetty nelikulmainen opaalilasinen ulkovalaisin. Muutokset – nykyinen / kunto –

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen Piipun yläpuolella rinteessä on nelikulmainen betonirakenteinen lauhdutin, maalattu vihreäksi, kahdella sivulla metalliritilät, vieressä betonilaatta, josta pistää esiin yksi paksu ja kaksi ohutta putkea. Muutokset – nykyinen / kunto –

julKisivu

JULKISIVUKORTIT

242 243

lAAjennusosA, itäjulKisivu, sisäänKäynti

soKKeli Alkuperäinen Musta graniittilaatta, ristipäähakattu. Muutokset Sokkeliin sisäänkäynnin oikealle puolelle on kiinnitetty INVA-parkkipaikan kyltti. nykyinen / kunto –

ulKoseinät Alkuperäinen 1) Rapattu, valkoiseksi maalattu seinä. 2) Seinän yläosassa valkoinen metallilista. 3) Tumman kattopellin reuna on taitettu alas ja rajaa seinän yläosaa. Muutokset – nykyinen / kunto –

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen 1) Oven oikealla puolella seinän alaosassa on pieni valkoiseksi maalattu metalliluukku YLE:n kaapeleita varten, joka avautuu projektorihuoneeseen. 2) Sisäänkäynnin oikealle puolelle seinän yläosaan on kiinnitetty palokello. 3) Sisäänkäynnin oikealle puolen seinän puoliväliin on kiinnitetty pieni pronssilaatta, jossa on Alvar Aallon nimikirjoitus. 4) Oven vasemmalla puolella on ovisummerin metallinen taulu. 5) Oviaukon ja ikkunan välissä on sähköpistoke. Muutokset – nykyinen / kunto –

iKKunAt Alkuperäinen 1) Lasioviin liittyviä metallirakenteisia ikkunoita, puitteet verhottu messinkilistoilla. 2) Infon takatilan nelikulmainen ikkuna, puupuitteet, alumiiniset lasituslistat, tumma PVC-pinnoitettu vesipelti. 3) Pääsisäänkäynnin yläpuolella on nauha kattopinnasta nousevia yläsivuikkunoita (12 kpl), puupuitteet, alumiiniset lasituslistat, tumma peltilista yläosassa, profiilipeltikate. Muutokset – nykyinen / kunto Ikkunoiden puuosien maalipinta on kulunut.

ulKo-ovet Alkuperäinen Kolme metallipuitteista lasiovea, puitteet päällystetty messinkilistalla, kahvat mallia Rautatalo, tummat potkupellit. Muutokset – nykyinen / kunto Ovien kumitiivisteet ovat irronneet eivätkä ovet ole enää tiiviit.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen Sisäänkäyntikatos on metallirunkoinen, alapuolelta valkoiseksi maalatulla puupaneelilla verhottu, kuparipellillä reunustettu katos, etureunassa on kuparikirjaimin teksti ”Keski-Suomen museo”. Katosta kannattelee etukulmasta profiililtaan pyöreä, ruskeaksi maalattu metallipylväs, joka on verhottu poimutetulla kuparipellillä. Muutokset – nykyinen / kunto –

JULKISIVUKORTIT

244 245

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen Sisäänkäyntikatoksen alapintaan on kiinnitetty kolme ulkovalaisinta, mansetit valkoiseksi maalattua peltiä, varjostimet ja häikäisysuojat ulkoa ruskeaksi, sisältä valkoiseksi maalattua peltiä. Muutokset – nykyinen / kunto –

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen Sisäänkäynnin vasemmalla puolella on metallirakenteinen kuparipellillä verhottu lasivitriini. Muutokset – nykyinen / kunto –

lAAjennusosA, poHjoisjulKisivu, lAstAuslAituri

soKKeli Alkuperäinen Betonisokkeli, maalattu vihreänharmaaksi. Muutokset – nykyinen / kunto –

ulKoseinät Alkuperäinen Valkoiseksi maalattu, rapattu tiiliseinä. Muutokset – nykyinen / kunto –

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen 1) Lastauslaiturin vasemmalla puolella seinäpinnassa on kookas metallisella valkoiseksi maalatulla säleiköllä peitetty ilmastointiaukko. 2) Lastausillan vasemmalla puolella seinässä on vesiliitäntä ja sähköpistoke Muutokset – nykyinen / kunto IV-säleikön maali on lohkeillut, ruostuneesta metallista on tullut värjäytymiä ja valumajälkiä seinäpintaan.

ulKo-ovet Alkuperäinen Lastaussillalta lastauseteiseen johtava ovi on teräsrunkoinen metallipintainen valkoiseksi maalattu pariovi, kromattu lankavedin. Muutokset – nykyinen / kunto Maalipinta on likaantunut.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Lastaussilta on betonirakenteinen koroke, jolle johtavat betonista valetut porrasaskelmat. Koroke on maalattu sinertävän harmaaksi. Porraskaide metalliputkea, profiililtaan pyöreä, maalattu valkoiseksi. 2) Lastaussiltaan on upotettu Mesvag-merkkinen korkeuden tasaaja. 3) Lastaussillan katos on metallirunkoinen puukatos, alapinta maalattu valkoiseksi, katos kallistettu, katettu kattopellillä, katosta kannattelevat putket maalattu ruskeiksi. 5) Lastaussiltaan liittyy betonirakenteinen jätekatos, maalattu siniharmaaksi, katosten yläosien rungot profiililtaan pyöreää metalliputkea, lautarakenteiset katokset katettu kattopellillä, valkoiseksi maalatut paneeliovet. Muutokset – nykyinen / kunto Maali on paikoitellen kulunut pois betonipinnoista.

ulKovAlAisiMet Alkuperäinen Lastaussillan katoksen alapintaan on kiinnitetty kaksi nelikulmaista ulkovalaisinta valkoiseksi maalatulla alumiinisella häikäisysuojalla. Muutokset – nykyinen / kunto –

Muut yMpäristÖn vArusteet Alkuperäinen Vihreä muovinen hiekoitushiekan säilytyslaatikko jätekatoksen päässä. Muutokset – nykyinen / kunto –

JULKISIVUKORTIT

246 247

lAAjennusosA, eteläjulKisivu

soKKeli Alkuperäinen 1) Sokkeli verhottu mustilla ristipäähakatuilla graniittilaatoilla. 2) Betonisokkeli maalattu harmaanvihreällä. Muutokset – nykyinen / kunto Betonisokkelissa valumajälkiä ja värjäytymiä.

ulKoseinät Alkuperäinen 1) Valkoiseksi maalattu rapattu tiiliseinä. 2) Valkoiseksi maalattu levyseinä ikkunaseinän yläosassa. 3) Valkoiseksi maalattu puupaneeli ikkunaseinän yhteydessä. Muutokset – nykyinen / kunto Seinäpinnoissa on valumajälkiä ja kulumia.

ulKoseinät / MuutA Alkuperäinen 1) Eteläjulkisivu jakautuu matalampaan lähes ikkunattomaan ja korkeampaan ikkunaseinälliseen osaan. 2) Seinän yläosaa kattopellin tumman reunan alla kiertää valkoinen metallilista. 3) Ikkunoiden väliin on kiinnitetty kahden profiililtaan pyöreän valkoiseksi maalatun koristesauvan ryhmiä. 4) Rakennusosien välisen kulman seinäpintaan on asennettu sähköpistoke. 5) Kahvion ikkunan vasemmalle puolelle on asennettu vesiliitäntä. Muutokset – nykyinen / kunto 1) Rakennetutkimuksissa keväällä 2013 ikkunaseinän alaosassa todettiin kosteusvaurioita. 2) Sähköpistokkeen alla seinäpinnassa on valumajälkiä ja värjäytymiä.

iKKunAt Alkuperäinen 1) Kahvion ikkuna on neliömäinen puurakenteinen yksiruutuinen ikkuna, lasituslistat alumiinia. 2) Aulan Alvar Aalto museon puoleinen ikkunaseinä koostuu kapeista korkeista puurakenteisista ikkunoista (16 kpl), alumiiniset lasituslistat. Muutokset – nykyinen / kunto Puuosien maalipinta on kulunut ja lohkeillut.

ulKo-ovet Alkuperäinen Ikkunaseinän keskivaiheilla on metallirakenteinen lasiovi siihen liittyvine yläikkunoineen, metalliosat maalattu valkeiksi, maalaamattomat potkupellit, kynnys päällystetty metallilevyllä. Muutokset Ovea on suurennettu siten, että myös sen viereinen metallirakenteinen ikkuna on saranoitu avautuvaksi. nykyinen / kunto Lasiruutujen metalliset alapuitteet ovat hapettuneet.

KAtoKset, portAiKot, terAssit yM. Alkuperäinen 1) Laajennusosan ja vanhan museon liittymäkohdassa on hissitorni. 2) Hissitorni ulkoseinät on rapattu ja maalattu valkoiseksi. 3) Tornin katolla on hissikonehuone, joka on pääjulkisivun puolelta verhoiltu ruskealla pellillä ja takapuolelta valkoiseksi maalatulla rakennuslevyllä. 4) Hissitornin takasivulla on allekkain kolme kapeaa korkeaa ikkunaa, jotka avautuvat joka kerroksessa hissin eteiseen. 5) Ikkunoiden välit on verhottu valkoiseksi maalatulla levyllä, puupuitteet, alumiiniset lasituslistat, peltiset PVC-päällystetyt vesilistat. Muutokset – nykyinen / kunto Alimman ikkunan vesipellin ympärillä on seinässä tummentumia ja valumajälkiä.

JULKISIVUKORTIT

keski-suomen museo

Documents