keski-suomen liiton tilinpÄÄtÖs ja …keski-suomi oli hyvässä vauhdissa ja keski-suomen liitto...

KESKI-SUOMEN LIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019

KESKI-SUOMEN LIITON TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019 Julkaisun tiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Cygnaeuksenkatu 1 40100 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Twitter: @keskisuomenliit Facebook: @keskisuomenliitto [email protected] C159 ISBN 978-951-594-528-0 ISBN 978-951-594-529-7 (sähköinen) ISSN 0788-7051 ISSN 2341-9903 (sähköinen) Kuva: Keski-Suomen liitto

http://www.keskisuomi.fi/

3

Sisällys

TOIMINTAKERTOMUS ...................................................................................................................................... 5

Maakuntajohtajan katsaus .......................................................................................................................... 5

Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ............................................................................. 6

Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa .............................................................. 8

Kuntayhtymän henkilöstö........................................................................................................................ 8

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä .... 9

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä .......................................................... 9

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................................................................... 10

Tilikauden tuloksen muodostuminen .................................................................................................... 10

Toiminnan rahoitus ............................................................................................................................... 11

Rahoitusasema ja sen muutokset .............................................................................................................. 12

Kokonaistulot ja -menot ............................................................................................................................ 13

Tilikauden tuloksen käsittely ..................................................................................................................... 13

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ................................................................................................................. 14

Tavoite 1: Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa .................................................................... 14

Biotalous ................................................................................................................................................ 15

Ilmastotyö .............................................................................................................................................. 17

Digitalous ............................................................................................................................................... 18

Osaamistalous ....................................................................................................................................... 19

Hyvinvointitalous ................................................................................................................................... 20

Matkailu ................................................................................................................................................. 21

Aluerakenne ja saavutettavuus ............................................................................................................. 23

Maakuntaohjelman tavoitteiden seuranta ........................................................................................... 26

Hankerahoitus ....................................................................................................................................... 27

Tavoite 2: Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja ennakoiva verkostovaikuttaja ..................... 32

Vaikuttaminen ....................................................................................................................................... 32

Viestintä ja markkinointi ........................................................................................................................ 34

Tiedolla johtaminen ja ennakointi ......................................................................................................... 35

Osaava ja monitaitoinen henkilöstö ...................................................................................................... 37

Tavoite 3: Maakunta- ja sote uudistus tehdään yhdessä .......................................................................... 39

Talousarvion 2019 toteutuminen .............................................................................................................. 40

Käyttötalouden toteutuminen tulosyksiköittäin ................................................................................... 40

Tuloslaskelmaosan toteutuminen ......................................................................................................... 47

Rahoitusosan toteutuminen .................................................................................................................. 48

Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen ...................................................................................... 48

4

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................................... 50

Tuloslaskelma ............................................................................................................................................ 50

Rahoituslaskelma ....................................................................................................................................... 51

Tase ............................................................................................................................................................ 52

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................................... 53

Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot ................................................................................... 53

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot .......................................................................................................... 53

Tasetta koskevat liitetiedot ....................................................................................................................... 54

Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntien kesken ................................................................................ 56

Maksuosuuksien jakaantuminen jäsenkuntien kesken ......................................................................... 57

Pitkäaikaiset vuokrasopimukset ................................................................................................................ 57

Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot .......................... 58

ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET .......................................................................................................................... 59

Keski-Suomen kehittämisrahasto .............................................................................................................. 59

Aluekehitysvarat ........................................................................................................................................ 61

LUETTELOT JA SELVITYKSET ........................................................................................................................... 62

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ................................................................................................................ 63

Maakuntahallituksen hyväksyminen ......................................................................................................... 63

Tilintarkastajan merkintä ........................................................................................................................... 64

LIITTEET .......................................................................................................................................................... 65

5

TOIMINTAKERTOMUS

Maakuntajohtajan katsaus

Mennyt vuosi tarjosi aluekehittämisen saralla niin mahdollisuuksia ja haasteita kuin iloja ja pettymyksiäkin.

Aluetalouden odotettua parempi kehitys jatkui. Maakunnan yritysten liikevaihdot kasvoivat ja työllisyys

parani, vaikkakin tasaantuen. Yritysten ilahduttavasti lisäämät panostukset tutkimukseen ja

tuotekehitykseen sekä maakunnan oppilaitosten vahva osaaminen luovat pohjaa tulevaisuuden

innovaatioille ja kilpailukyvylle. Aluetalouden suotuisasta kehityksestä huolimatta kunnat ovat

huomattavien taloushaasteiden äärellä. Osaltaan tilannetta kärjistävät vähenevän ja ikääntyvän väestön

tuomat muutokset tuloihin ja palvelutarpeisiin.

Keski-Suomen väestömäärä väheni lähes 400 henkilöllä vuonna 2019. Kyseessä oli kolmas perättäinen

väestölaskun vuosi. Muun maakunnan kutistuessa Jyväskylä jatkaa kasvuaan maan kärkijoukoissa. Syksyllä

julkaistu väestöennuste nosti myös Keski-Suomessa keskusteluun tärkeät aluekehityksen muutosvoimat:

kaupungistumisen, väestön ikääntymisen, syntyvyyden alenemisen ja alueellisen erilaistumiskehityksen.

Vuoteen mahtui paljon maakunnan parhaaksi tehtävää aluekehittämistyötä. Keski-Suomen vaikuttamisen

kärjet hiottiin uutta hallitusohjelmaa silmällä pitäen. Ne kietoutuivat maakunnan saavutettavuuden,

hyvinvointiosaamisen, uudistuvan biotalouden sekä kyberturvallisuuden ja digitalisaation ympärille.

Maakunnan tärkeimpiin tavoitteisiin jo vuosia kuulunut Jyväskylä-Tampere -välin kaksoisraide nytkähti

eteenpäin myönnetyn suunnittelurahan myötä. Päärata+ yhteistyö sekä käynnistynyt maakunnallinen ja

valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ovat tärkeässä roolissa liikenteellisten tavoitteiden

saavuttamisessa. Merkittävä valtakunnallisen vaikuttamisen kohde vuoden aikana oli myös uuden EU-

ohjelmakauden painotukset ja rahoituksen jako.

Monialainen osaaminen ja tekeminen sekä tiivis sidosryhmäyhteistyö näkyivät vahvasti Keski-Suomen liiton

toiminnassa. Vuoden aikana edistettiin muiden muassa ilmastotyötä ja kiertotaloutta, matkailustrategiaa

sekä profiloitumista hyvinvoinnin mallimaakuntana. Hankerahoitusta myönnettiin maakunnan strategisten

tavoitteiden ja valintojen viitoittamana. Vuoropuhelua nuorten kanssa jäntevöitettiin virallistamalla Keski-

Suomen maakunnallinen nuorisovaltuusto maakuntahallituksen alaisena työryhmänä.

Keski-Suomi oli hyvässä vauhdissa ja Keski-Suomen liitto keskeisenä toimijana maakunta- ja sote-

uudistuksen valmistelussa, joka kuitenkin kariutui alkuvuonna 2019. Sen sijaan, että olisimme päässeet

lähemmäksi suuren uudistuksen toteuttamista, ajettiin valmistelu alas ja koottiin kertyneet opit mahdollista

uutta valmistelua varten. Tämä taitepiste tarjosi samalla otollisen pohjan ja kannusteen oman

toimintamme terävöittämiseen osaavana ja ennakoivana aluekehittäjänä.

Keski-Suomen liiton henkilöstö osoitti vuoden aikana sitä sitoutuneisuutta, osaamista ja

muutoskyvykkyyttä, jota alueen kehittämisessä tarvitaan. Sujuva yhteistyö Keski-Suomen liiton

luottamushenkilöiden ja maakunnan kansanedustajien kanssa mahdollisti tuloksekkaan työn. Lämmin kiitos

tälle tekijöiden ja mahdollistajien joukolle! Tästä on hyvä luoda katse tulevaan ja jatkaa yhä yhtenäisemmän

Keski-Suomen kehittämistä.

6

Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Maakuntavaltuusto

Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden 2019 aikana kaksi kertaa. Talousarviossa varauduttiin kolmanteen

kokoukseen, mutta kokousta ei pidetty, koska monialaisen maakuntauudistuksen valmistelu päättyi

maaliskuussa 2019.

Edellisen vuoden tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen sekä tulevan vuoden talousarvion lisäksi

maakuntavaltuusto

• käsitteli kolme valtuustoaloitetta

• käsitteli kuntalain 23 §:n mukaisen aloitteen nuorisovaltuuston virallistamisesta

• päätti lähettää yhden kannanoton

• nimesi uuden maakuntahallituksen ja sen puheenjohtajan

• valitsi keskuudestaan uuden puheenjohtajan 1.1.2020 alkaen

Taulukossa 1 on kuvattu maakuntavaltuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2019. Tietoa on verrattu

edelliseen valtuustokauteen 2013–2016. Vuonna 2019 tapahtuneet jäsenmuutokset eivät muuttaneet

maakuntavaltuuston sukupuolijakaumaa.

Taulukko 1. Maakuntavaltuuston poliittiset voimasuhteet

Maakuntavaltuusto 2017–2020

naiset muutos miehet muutos Yhteensä

KESK 8 (-2) 12 (+1) 20

SDP 8 (+1) 10 (-2) 18

KOK 5 (+/-0) 7 (-1) 12

VIHR 8 (+4) 2 (+1) 10

VAS 4 (-1) 3 (+/-0) 7

PS 1 (-3) 5 (-2) 6

KD 2 (+1) 3 (+/-0) 5

Sit. 1 (+1) 1

Yhteensä* 36 (+0) 43 (-3) 79

*maakuntavaltuusto paikkamäärä väheni yhdellä kauden 2017–2020 alussa

Maakuntahallitus

Maakuntahallitus kokoontui vuoden 2019 aikana yksitoista kertaa. Keski-Suomen liiton hallintosäännössä

määritettyjen tehtävien lisäksi maakuntahallitus toimi Maakunta- ja sote -uudistuksen ohjausryhmänä

uudistuksen päättymiseen saakka. Uudistuksen päättymisen jälkeen maakuntahallitus seurasi sekä

7

uudistuksen loppuraportointia valtiovarainministeriöön että uuden hallituksen sote-uudistuksen

suunnittelua.

Maakuntavaltuusto nimesi kesäkuun kokouksessaan uuden maakuntahallituksen toimikaudelle 2019–

2021. Maakuntahallituksen kokoonpanossa tapahtui nimeämisen yhteydessä ainoastaan yksi

jäsenmuutos, joka ei vaikuttanut taulukossa 2 kuvattuihin poliittisiin voimasuhteisiin ja

sukupuolijakaumiin verrattuna kauteen 2017–2019.

Taulukko 2. Maakuntahallituksen poliittiset voimasuhteet

Maakuntahallitus 2019-2021

naiset muutos miehet muutos

KESK 1 (+/-0) 3 (+/-0)

SDP 2 (+/-0) 1 (+/-0)

KOK 1 (+/-0) 1 (+/-0)

PS 1 (+/-0) 0 (+/-0)

VAS 0 (+/-0) 1 (+/-0)

VIHR 2 (+/-0) 0 (+/-0)

Yhteensä 7 (+/-0) 6 (+/-0)

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2019 aikana yhdeksän kertaa.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on vastata liiton talouden ja toiminnan arvioinnista. Tämän lisäksi

tarkastuslautakunta valvoo kuntalain mukaisten sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden

noudattamista.

Taulukko 3. Tarkastuslautakunnan poliittiset voimasuhteet

Tarkastuslautakunta 2018–2020

naiset muutos miehet muutos

KESK 1 (+/-0) 1 (+/-0)

SDP 1 (+/-0) 0 (+/-0)

KOK 1 (+1) 0 (-1)

VIHR 0 (+/-0) 1 (+1)

PS 0 (+/-0) 0 (-1)

Yhteensä 3 (+1) 2 (-1)

Maakunnan yhteistyöryhmä

Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2019 aikana neljä kertaa. Kokouksissa tutustuttiin Keski-

Suomen aluekehittämisen kärjistä osaamis- ja biotalouteen sekä matkailuun. Yhteistyöryhmä hyväksyi

8

syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman, jossa määritellään, miten EU-rahat ja valtion

rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille ja edelleen hankkeille.

Maakunnan yhteistyöryhmä koostuu puheenjohtajasta ja 18 varsinaisesta jäsenestä, jotka ovat Keski-

Suomen liiton luottamushenkilöitä, ELY-keskuksen sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja yritysten

edustajia.

Keski-Suomen liiton tilivelvolliset

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 19.5.2017 Keski-Suomen liiton tilivelvollisten luetteloon

maakuntahallituksen jäsenet, maakuntajohtajan, aluekehitysjohtajan, kehittämisjohtajan,

suunnittelujohtajan ja hallintopäällikön.

Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa

Olennaisin muutos maakuntaliiton toiminnassa oli monialaisen maakuntauudistuksen valmistelun

päättyminen maaliskuussa 2019. Keski-Suomen liiton omaa toimintaa oli jo pitkälti suunniteltu uutta

maakuntaa ajatellen, mutta joiltakin osin kehittämistoimia oli jätetty tekemättä, koska olimme menossa

kohti maakuntaliiton lakkauttamista.

Vaikka monialaisen maakuntauudistuksen valmistelu päättyi, näkyi maakuntauudistus kuntayhtymän

toiminnassa ja taloudessa aivan tilikauden loppuun saakka, kun työstettiin uudistuksen loppuraportointia

valtiovarainministeriöön ja selvitettiin palautettavaa rahoitusosuutta. Tämän lisäksi uudistukseen liittyi

joitakin projekteja, jotka saatettiin loppuun vuoden 2019 aikana. Kuntayhtymän kassavirrasta noin

1,1 miljoonaa euroa oli maakuntauudistuksen toiminnan rahoitusta ja ministeriöön palautettavaa rahaa

on kuntayhtymän siirtoveloissa noin 2,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa oman toiminnan rahoitukseen oli varauduttu siten, että tulot riittivät

menoihin, mutta suunnitelma varallisuuden palauttamisesta jäsenkunnille tuli pohtia uudelleen ja se

tehtiin vuoden 2020 talousarvioon. Lisäksi vuoden mittaan arvioitiin maakuntauudistuksen varjoon

jääneitä kehittämistarpeita sekä niihin liittyviä mahdollisia investointeja. Kehittämiskohteiksi nostettiin

sisältöjen selkeyttäminen, työnjaon täsmentäminen, työtapojen jalostaminen sekä johtamisjärjestelmän

kehittäminen. Kiireellisimmät muutospaineet kohdistuivat taloushallinnon järjestelmiin ja prosesseihin,

minkä seurauksena toteutettiin talous- ja palkkahallinnon ulkoistaminen.

Kuntayhtymän henkilöstö

Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 31.12.2019 yhteensä 29 henkilöä. Heistä 20 oli naisia ja 9 miehiä.

Liitto maksoi palkkoja ja palkkioita vuonna 2019 yhteensä 1 851 156 euroa. Koko organisaation

palkkasumma sisälsi 186 261,94 euroa maakuntauudistukseen kohdistuvia palkkoja, jotka katettiin valtion

rahoituksella, ja 144 058,68 euroa luottamushenkilöiden palkkioita. Kokonaisuudessaan palkkasumma

erosi edellisestä vuodesta vain +6 530 euroa.

9

Vuoden 2019 terveysperusteisten poissaolojen määrä oli 145 päivää. Terveysperusteisten poissaolojen

määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Poissaoloja oli vuonna 2019 keskimäärin viisi työpäivää

työntekijää kohti, mikä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan huomattavasti vähemmän kuin

kuntakentässä keskimäärin.

Koska poissaolojen laskentatapaa on muutettu, on taulukossa 4 vain vuosien 2017–2019 poissaolotiedot.

Taulukko 4. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot 2017–2019

Vuosi Työpäivät

2017 356

2018 183

2019 145

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä

Aluekehityksen ydinkysymykset liittyvät jatkossa väestökehitykseen, polarisaatioon ja saavutettavuuteen.

Keski-Suomen liiton aluekehitystyön tulee olla merkityksellistä ja vaikuttavaa. Keski-Suomen

maakunnallisen yhtenäisyyden ja eheyden eteen tulee tehdä lujasti töitä. Avainrooliin nousee tuleva

maakuntaohjelma (2022–2025). Siinä tehdään Keski-Suomen kehittämisen strategiset sisältövalinnat ja

linjataan maakunnan yhteiset kehityssuunnat. Oma merkityksensä on käynnissä olevilla lainsäädännön

muutosprosesseilla. Sekä aluekehittämislainsäädännössä että maankäyttö- ja rakennuslaissa maakunnan

liiton roolin ja tehtävien tulee saada vahva painoarvo. Tässä vaiheessa on myös vielä epäselvää, millaiseksi

muodostuu tulevan EU:n ohjelmakauden rahoituspohja Keski-Suomen osalta. Ei ole myöskään

varmistunut, toimimmeko välittävänä toimielimenä tulevalla ohjelmakaudella.

Keski-Suomen liiton tulevaisuuden suurimmat riskitekijät ovat omistajakuntien tiukat talousnäkymät sekä

siihen liittyen sote-uudistuksen eteneminen ja rahoitusmalli. Jos uudistus toteutuu hallituksen

tämänhetkisen suunnitelman mukaisena, aluekehittäminen ja sitä kautta maakuntien liitot eivät sisälly

uudistukseen, mutta liittojen rinnalle muodostuisi uusi päällekkäinen maakuntaorganisaatio. Lisäksi

uudistuksen myötä puolet kuntien rahoituksesta ja kustannuksista siirtyisi uuteen soteen, minkä

seurauksena liiton maksuosuus muodostaisi aiempaa suuremman suhteellisen osuuden kunkin kunnan

budjetista.

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymälle asetetut tavoitteet

saavutetaan ja että toiminta on taloudellista ja tuloksellista.

Vuonna 2018 käynnistettyä sisäisen valvonnan kehittämistä ja tehostamista jatkettiin vuonna 2019

erityisesti talouteen liittyvien työprosessien tarkastelulla. Prosessin seurauksena päädyttiin talous- ja

palkkahallinnon ulkoistamiseen Monetra Keski-Suomeen vuoden 2020 alusta alkaen. Tällä tavoin saadaan

10

eriytettyä laskujen tarkastaminen, hyväksyminen ja maksaminen sekä kirjanpito eri henkilöille, kun

Monetra hoitaa laskujen maksamisen ja kirjanpidon.

Monetran talousjärjestelmä tarjoaa myös uudenaikaisempia raportointimahdollisuuksia, joita

hyödynnetään johdon raportoinnissa, kunhan raportoitavaa tietoa kertyy järjestelmään. Tiivistä

talousraportointia poliittisille päätöksentekijöille jatketaan siten, että maakuntahallitus saa

tuloslaskelman ja tilannekatsauksen toteumista neljännesvuosittain.

Toiminnan kokonaisuuden arviointi tapahtuu kerran vuodessa toimintakertomuksen laatimisen

yhteydessä. Strategisten kärkien toiminnasta on raportoitu vuoden mittaan maakuntahallitukselle ja

tarkastuslautakunnalle.

Hankeryhmä arvioi liiton rahoittamien hankkeiden tuloksia niiden päättymisen jälkeen. Yhteenveto

vuoden 2019 aikana päättyneistä hankkeista ja niiden tuloksista löytyy hankeraportista (liite 1).

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Tilikauden tuloksen muodostuminen

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2 019 2 018

1 000 € 1 000 €

TOIMINTATUOTOT 5 115 5 916

TOIMINTAKULUT -5 129 -6 246

TOIMINTAKATE -14 -330

Rahoitustuotot ja -kulut 143 0

VUOSIKATE 129 -330

Poistot ja arvonalentumiset 0 0

TILIKAUDEN TULOS 129 -330

Tilinpäätössiirrot (rahasto) 16 31

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 145 -361

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2019 2018

Toimintatuotot / Toimintakulut, % 99,7 % 94,7 %

Maakunnan asukasmäärä 275 140* 275 521 *ennakkotieto 31.12.2019

11

Toiminnan rahoitus

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2019 2018

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 129 -330

Investointien rahavirta Investointimenot

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 129 -330

Rahoituksen rahavirta

Oman pääoman muutokset 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 332 2 378

Rahoituksen rahavirta -1 408 2 378

Rahavarojen muutos -1 203 2 048

Rahavarat 31.12. 4 976 5 127

Rahoitusarvopaperit 0 1 052

Rahavarat 1.1. 5 127 4 132

Rahoitusarvopaperit 1 052 1 052

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2019 2018

Kassan riittävyys 354 pv 300 pv

Kassan riittävyys, pv = 365 pv x rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella

Kassan riittävyys uudistuksen varat ja kulut huomioiden 175 pv 162 pv Kassan riittävyys, pv (=365 pv x rahavarat 31.12. - makun rahavarat/ kassasta maksut tilikaudella - makun toimintakulut tilikaudella)

Liiton kassavaroissa on 2.516.070,43 euroa maakuntauudistuksen rahaa.

Tätä rahaa voi käyttää ainoastaan uudistuksen valmisteluun. Loppuraha tulee palauttaa valtiolle hankkeen päättyessä.


12

Rahoitusasema ja sen muutokset

VASTAAVAA 2019 2018

1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 0 0

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 65 617

Valtion toimeksiannot 65 617

VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 381 6 660

Saamiset 405 481

Myyntisaamiset 55 17

Muut saamiset 30 39

Siirtosaamiset 320 425

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 0 1 052

OP Private Strategy 0 1 052

Rahat ja pankkisaamiset 4 976 5 127

Pankkitilit 4 976 5 127

Vastaavaa yhteensä 5 446 7 277

VASTATTAVAA

Oma pääoma 1 252 924

Peruspääoma 1 119 1 119

Muut omat rahastot 24 40

Edellisten kausien ylijäämä (alijäämä) -36 325

Tilikauden alijäämä 145 -361

Toimeksiantojen pääomat 65 617

Valtion toimeksiannot 65 617

Vieras pääoma 4 129 5 736

Ostovelat 159 713

Muut velat 1 61

Siirtovelat 3 969 4 763

Vastattavaa yhteensä 5 446 7 277

13

TASEEN TUNNUSLUVUT 2019 2018

Omavaraisuus aste, % 23,0 % 23,7 %

*vuoden 2017 Saadut Maku-ennakot on arvioitu siirtoveloista

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,5 % 36,7 %

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista 34,8 % 39,4 %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 109 -36

Kertynyt ylijäämä (alijäämä) € / asukas 0,40 € -0,13 €

Lainakanta 31.12.2019 0 0

Lainasaamiset 31.12.2019 0 0


Kokonaistulot ja -menot

KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT

TULOT 1 000 € MENOT 1 000 €

Toiminta Toiminta Toimintatuotot 5 115 Toimintakulut -5 129

Korkotuotot 0 Korkokulut 0

Muut rahoitustuotot 143 Muut rahoituskulut 0

Investoinnit 0 Investoinnit 0

Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0

5 258 -5 129

Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot = 5258-5129 129

Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset = -1203+1408 205

Tilikauden tuloksen käsittely

Tilikauden tulos ennen rahastokirjauksia on 129 311,73 euroa. Kun tulokseen lisätään siirrot Keski-

Suomen kehittämisrahaston lisäyksestä (+750 000 euroa) ja vähennyksestä (-766 154,85 euroa),

tilikauden ylijäämäksi muodostuu 145 466,58 euroa.

Tilikausi oli suunniteltu alijäämäiseksi, joten tilikauden tulos on huomattavasti odotettua parempi. Osan

hyvästä tuloksesta muodostaa OP Private Strategy -sijoituksen rahoitustuotto (143 339,42 euroa).

Tilikauden ylijäämällä katetaan edellisten vuosien alijäämä (-35 995,88 euroa) ja varaudutaan vuoden

2020 talousarvioon suunnitellun alijäämän kattamiseen.

14

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Tässä luvussa on arvioitu talousarvion toteutumista suhteessa toimintasuunnitelman tavoitteisiin, joista

osa kohdentui tilikauteen 2019 ja osa koko taloussuunnitelmakauteen. Kukin päätavoite on jaettu

toimintasuunnitelmassa useampaan suunnitelmakauden tavoitteeseen. Suunnitelmakauden tavoitteiden

toteutumista ja niihin liittyviä toimenpiteitä on kuvattu sekä tekstiosiossa että erillisissä taulukoissa. Osa

suunnitelmakauden tavoitteista, kuten esimerkiksi ”aluekehittäminen on strategista ja rohkeasti

uudistavaa ja kokeilevaa”, koskee useampaa osa-aluetta ja tavoitteen toteutumisesta on kerrottu

useamman otsikon alla.

Tavoite 1: Aluekehittäminen luo hyvinvointia ja elinvoimaa

Aluekehittämisessä yhdistyvät yritysten, kuntien ja yhteisöjen elinvoiman sekä ihmisten hyvinvoinnin

vahvistaminen. Keski-Suomen liiton tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että maakunnan yritykset ja

yhteisöt voivat menestyä ja että asukkaat voivat hyvin. Päätökset investoinneista, tutkimuksesta ja

kehittämisestä, koulutuksesta tai vaikkapa hyvinvointiteoista ovat kuitenkin aina yritysten, yhteisöjen,

viranomaisten ja asukkaiden itsensä käsissä.

Maakuntaohjelman strategisia kärkiä on viisi: biotalous, digitalous, osaamistalous, hyvinvointitalous ja

matkailu. Lisäksi on kaksi kaiken aluekehittämistyön läpäisevää näkökulma: kansainvälisyys sekä

aluerakenne ja saavutettavuus.

Maakuntaohjelman toteuttamista tarkasteltiin vuoden 2019 aikana kokoamalla jokaisesta kärjestä

tilannekuva, joka esiteltiin maakuntahallitukselle. Kehittämistyötä jatketaan maakuntahallitukselta

saadun palautteen ja vaikuttamissuunnitelman laadinnassa esille nousseiden terävöittämisen tarpeiden

pohjalta. Vuonna 2018 valmistuneen Keski-Suomen ilmasto-ohjelman toteutus käynnistyi Keski-Suomen

kuntien kanssa.

Suunnitelmakauden tavoitteet:

Keski-Suomen liiton aluekehittäminen on strategista ja rohkeasti uudistavaa ja kokeilevaa.

Toimenpiteet Mittarit Arviointi

Liitto toimii aktiivisesti ja innovoivasti verkostovaikut-tajana, jalkautuu kuntiin, antaa lausuntoja, järjestää koulutusta ja asiantuntijatapaamisia sekä tekee kuntaa laajempia selvityksiä.

Sidosryhmiltä saatu palaute. Kuntakäynnit, lausunnot, koulutus, asiantuntijatapaamiset, selvitykset.

Kysely omistajakunnille: Kunnat tyytyväisiä edunvalvonta-työhön. Panostuksia maakunnan elinvoimaisuuteen ja hyvin-vointiin toivotaan lisää. Aktiivinen verkostovaikuttaja: Pienten kuntien elinvoima-seminaari Konnevedellä 5/2019 Kuntajohtajatapaamiset (11) Kansanedustajatapaamiset (8)

15

Maakunnan kehittäminen viiden strategisen kärjen mukaisesti.


Toimeenpanosuunnitelman aktiivinen toteutus ja maakuntaan kohdistuvan ulkoisen rahoituksen seuranta.

Keski-Suomen Aikajana Työllisyyskatsaus Keski-Suomi ennakoi

Maakunnan kehittämistyötä ja toimeenpanosuunnitelman toteutusta on tehty viiden strategisen kärjen mukaisesti. Toimintaa ja toimenpiteitä on kuvattu alla kunkin kärjen kohdalla.

Biotalous

Keskisuomalainen biotalous työllistää yli 13 000 henkeä (10 % työllisistä) ja on merkittävin

vientisektorimme. Biotalous on vahvasti esillä myös Keski-Suomen maakuntakaavassa, sillä koko maakunta

on biotalouteen tukeutuvaa aluetta. Maakuntaohjelmassa biotalouden painopisteitä on kolme:

- monimuotoinen, kestävä metsätalous

- biotalous konkretisoi vähähiilisyyden ja kiertotalouden mahdollisuuksia

- paikallisesti tuotetut elintarvikkeet

Keväällä 2019 valmistuneeseen maakunnalliseen vaikuttamissuunnitelmaan lisättiin maakuntahallituksen

päätöksellä kaksi biotalouden vaikuttamiskärkeä: kiertotalous käyttöön ja metsät ratkaisijana.

Biotaloutta kehitettiin laajasti verkostoissa ja myös menetelmiä kehittäen. Vuonna 2019 lanseerattu

Biobord-verkostoitumisalusta yhdistää TKI-toiminnan, yritykset ja julkiset toimijat. Vuoden lopussa

käynnistyi ”Biotalouden yrityskiihdyttämö” EAKR-hanke Saarijärvellä.

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen metsien käytön rinnalla nousi vuoden 2019 aikana aiempaa

suurempaan rooliin. Keski-Suomen liitto nostikin teeman yhdeksi vaikuttamissuunnitelman kärjeksi

”Metsät ratkaisijana”. Liitto tilasi ulkopuolisen selvityksen siitä, mitä lisääntyvä metsien käyttö tarkoittaa

keskisuomalaisten metsien monimuotoisuudelle. Toinen metsien käyttöön liittyvä selvitys käynnistettiin

VTT:n toimesta. Tämän selvityksen avulla etsitään uusia liiketoimintakonsepteja metsien hiilensidontaan ja

se toteutetaan EAKR-rahoituksella. Myös puurakentamisen edistämiseksi tehtiin työtä yhdessä monien

toimijoiden kanssa. EU-tasolla vaikuttamistyötä tehtiin etupäässä EU:n Biotalouspaneelin kautta.

Kiertotalousteemassa edistettiin edelleen muun muassa Keski-Suomen biokaasuekosysteemiä ja

paneuduttiin sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätykseen. Circwaste-hankkeen vuosiseminaarissa

kuultiin esimerkiksi muovin kierrätyksen edistymisestä Keski-Suomessa sekä VTT:n Sami & Samu EAKR-

hankkeesta (Sairaalaympäristön mikrobiresistenssiongelman torjuminen luonnonmukaisilla puupohjaisilla

aineilla ja sairaalan muovimateriaalin korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla). Keskisuomalaista

maailmanluokan kiertotalousosaamista esiteltiin komissaari Kataiselle ja europarlamentaarikoille, kun

Keski-Suomen liitto järjesti tutustumiskäynnit Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle ja Spinnova Oy:lle.

Kemian laitoksella on kehitetty kriittisten metallien talteenottoa jätemateriaaleista osin EAKR-

rahoituksella. Spinnovassa taas tehdään puusta lankaa. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten

paikallinen osaaminen voi synnyttää ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luoda samalla uutta

liiketoimintaa.

16

Hallitusohjelmaan liittyen arvioitiin biokaasun työllisyysvaikutuksia ja myöhemmin osallistuimme

kansallisen biokaasuohjelman sidosryhmätyöskentelyyn. Biokaasuekosysteemiä esiteltiin myös Thematic

Trail Trigger -hankkeen (ThreeT) kansainvälisille vierailijoille.

Osana luovaa taloutta kehitimme keskisuomalaisen ruoan brändäystä. Paikallisesti tuotetut elintarvikkeet

saivat näkyvyyttä erityisesti Keski-Suomen päivänä 18.4. järjestetyssä Makujen Keski-Suomi -tapahtumassa

kauppakeskus Sepässä. Samassa yhteydessä järjestettiin myös kuvakisa, mikä toi omalta osaltaan Keski-

Suomen liitossa tehtävää työtä lähemmäs maakunnan asukkaita. Lisäksi Keski-Suomen liitto toteutti vuonna

2019 lähiruokaselvityksen Keski-Suomen kuntien lähiruoan käytöstä. Tähän liittyen järjestettiin

verkostoitumistilaisuudet kunnille, yrittäjille ja kehittäjille kolmella paikkakunnalla. Tapahtumakonsepti

osoittautui toimivaksi ja keräsi kiitosta. Myös kevään Tulevaisuusfoorumin teemana oli tulevaisuuden

ruoka. Lisäksi CREADIS3-hankkeen toimintasuunnitelmassa gastronomia nostettiin paitsi brändin ja

identiteetin, myös laajemmin aluekehittämisen elementiksi.






Kuntakierros kaikkiin Keski-Suomen kuntiin ilmastoteemalla, palaute erinomaista. Lähiruokaan liittyvä maakunnallinen selvitys. Useita biotalouteen, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä tapahtumia, palaute positiivista. Circwaste-hankkeen vuosiseminaari, teemana muovit. Circwaste-hanketilaisuus, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu maakunnallisesta näkökulmasta. Puurakentamisen tilaisuus yhdessä Ympäristöministeriön ja Metsäkeskuksen kanssa. Vaalipaneelin järjestäminen yhdessä Metsäkeskuksen kanssa.

17

Keski-Suomen vaikuttamistyö on aktiivista.


Tapaamiset, strategisten kumppanuuksien ylläpitäminen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistuminen.

Tapaamisten, strategisten kumppanuuksien ylläpitämisen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistumisen määrällinen seuranta kunkin vaikuttamiskärjen osalta.

Keskeisiä vaikuttamiskanavia: EU:n Biotalouspaneeli Metsäneuvosto (Keski-Suomi) Valion eettinen neuvottelukunta (Keski-Suomi) Jakeluinfradirektiivin (LVM) seurantatyöryhmä, varajäsenyys Kansallisen kiertotalous-ohjelman valmistelu (Sitra) Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän sidosryhmätilaisuus (TEM) BLOOM-hankkeen (H2020) ohjausryhmä ENRD (European Network for Rural Development), biotalous-selvityksen taustatyö Itämeren alueen Interregin kansallinen työryhmä (BSR)

Ilmastotyö

Maakuntaohjelmassa ja sen toimenpidesuunnitelmassa on kirjauksia vähähiilisyyden ja uusiutuvan

energian edistämisestä biotalouden alla. Ilmastonmuutoksen merkitystä nämä asiakirjat eivät kuitenkaan

tunnista siinä laajuudessa, kuin olisi syytä tunnistaa. Onneksi Keski-Suomen liitto sai Ympäristöministeriöltä

rahoitusta ilmastohankkeeseen, millä voitiin aktivoida kuntien ilmastotyötä vuonna 2019. Kaikki 23 Keski-

Suomen kuntaa olivat mukana hankkeessa. Hanke alkoi syyskuun alussa Keski-Suomen kuntien

ilmastopäivällä, joka keräsi yli 50 osallistujaa eri puolilta Keski-Suomea. Syksyn aikana kiersimme kaikki

Keski-Suomen kunnat ja kartoitimme niiden ilmastotyön tilannetta. Liitto julkaisi jokaisen kunnan

ilmastotyön tilanteesta lyhyen tiivistelmän hankkeen nettisivuilla. Koko kierroksen yhteenvetona valmistui

Keski-Suomen kuntien ilmastotyön tilannekatsaus ja niiden pohjalta päätettiin toimenpiteet, joita tehdään

vuoden 2020 aikana.

Ilmastohanke on vahvasti viestinnällinen hanke. Projektipäällikön lisäksi viestintää teki nuorisoviestijä, joka

peilasi hankkeen työtä arkielämäänsä ja toi mukaan nuoren kansalaisen näkökulmaa. Nuoria osallistettiin

loppuvuodesta 2019 myös työpajalla Nuorten Suomen Vaikuttaja -tapahtumassa Gradialla. Ilmastohanke

on huomioitu laajasti eri medioissa.

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksessä olivat esillä ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät

toimenpiteet. Vaihtoehtoiset polttoaineet ja etenkin paikallisen biokaasun liikennekäyttö nivoo

biotalouden, alueiden käytön ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteen. Tärkeä hallitusohjelmassakin

esiin nostettu teema on ilmastotoimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Liikennejärjestelmä-

suunnitelmatyöhön liittyen aloitettiin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2019 gradututkimus, jossa

tarkastellaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ilmastotoimenpiteiden, esimerkiksi biokaasuautoilun

18

sosiaalisia vaikutuksia. Ilmastotoimet täytyy suunnitella niin, että ne ovat hyväksyttävissä kaikille

ihmisryhmille ja että niissä huomioidaan alueelliset erot.

Digitalous Keski-Suomen digitalouden painopisteet ovat kyberturvallisuus ja sen menetelmien kehittäminen sekä

tekoäly. Yhteiskunnan digitalisoitumisen ja teknologian kehityksen myötä tietoturvan ja

kyberturvallisuuden merkitys liike-elämässä ovat korostuneet entisestään. Tietoturvaa ei ratkaista pelkällä

tekniikalla, vaan siitä on tullut oleellinen osa kaikkien organisaatioiden normaalia toimintaa. Tekoäly auttaa

muuttamaan dataa tiedoksi ja ymmärrykseksi. Esimerkiksi hyvinvointiteknologiassa digitalisaatio ja tekoäly

mahdollistavat ihmisen hyvinvointia mittaavan tiedon, vaikkapa hengitysilman laadun, käyttämisen

kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Keski-Suomen liitto myönsi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Healt Cyber Range -hankekokonaisuudelle

rahoitusta, joka kohdentuu sekä kehittämiseen että investointeihin. Hankkeessa rakennettiin

terveydenhuollon kyberturvallisuuden kehitys- ja testausympäristö, jonka avulla nostettiin kansallista

kyberturvallisuusosaamista terveydenhuollossa ja vahvistettiin Jyväskylän asemaa kyberturvallisuuden

osaamiskeskittymänä.

Jyväskylän yliopiston IBM Watson -hankkeen tekoälyprojektit jatkuivat. Liitto osallistui aktiivisesti Value

From Public Health Data -hankkeeseen, jossa tekoälyteknologioiden kypsyystarkastelua jatkettiin. IBM

Watson -hankkeiden alla kehitettyä tekoälyä sote-datalle hyödyntävän laskentaympäristön

referenssiarkkitehtuuri määriteltiin kansainvälisten asiantuntijoiden tuella. Rakennetun pilottiympäristön

työkalut mahdollistavat terveydenhuollon eri asiakasryhmien ja -virtojen analyysit ja periaatteessa myös

kustannusanalyysit.

Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston AI HUB -yhteishankkeessa tekoälyllä tehostetaan kliinisen -

ja biopankkidatan analysointia. Hankkeen tavoitteena on luoda Keski-Suomeen alueellinen sote-tiedon

älykästä hyödyntämistä edistävä tietoallas, johon terveystietoa kerätään analysointia varten.

Kansainvälistä toimintaa jatkettiin Euroopan kyberturvallisuusorgaanisaatio ECSO:ssa. Keski-Suomen liitto

järjesti lokakuussa 2019 yhdessä ECSO:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa kansainvälisen

kyberturvallisuusseminaarin ”Cybersecurity in Health Care Sector” Brysselissä.

Suunnitelmakauden tavoite:





Kyberturvallisuusseminaarin järjestäminen Brysselissä. Hankkeet, joihin osallistuttiin: Value From Public Health Data, Health Cyber Range, Data-analytiikka

19

Osaamistalous

Osaamistalous yhdistää koulutusta, tutkimusta, elinkeinoja ja innovaatioita. Osaamisintensiiviset alat,

teknologiateollisuuden liikevaihto ja erilaiset asiantuntijapalvelut jatkavat kasvuaan kertoen jatkuvasta

rakennemuutoksesta, mikä näyttäytyy osalle yrityksiä ja muita organisaatioita työvoimapulana ja

kohtaanto-ongelmana.

Rahoittamalla osaamistalouden kehittämis- ja investointihankkeita on haettu keinoja yhdistää

elinkeinoelämän tarpeita ja ihmisten osaamista, edistää teknologian ja tuotantoteollisuuden uusien

investointien kehittymistä sekä tukea uusien ratkaisujen siirtymistä yrityksille. Vuonna 2019

osaamistalouden hankkeet muodostivatkin suurimman osuuden Keski-Suomen liiton myöntämästä

hankerahoituksesta.

Osaamistaloudelle on tyypillistä, että sen toiminta nivoutuu vahvasti muihin strategisiin kärkiin.

Kokemushankkeessa yhdistettiin Jyväskylän yliopiston aivotutkimuksen, Ilmasotakoulun, Patrian, Ponssen

ja muiden toimijoiden osaamista uudenlaisen virtuaalitodellisuuden hyödyntämisessä. Robots on Road -

hankkeessa kehitetään digitaalisuuden ja robotiikan osaamista ja hyödyntämistä yrityksissä. Biotalouden

puolella tehtiin yhteistyötä muun muassa Sami ja Samu-hankkeessa sekä biotalouden yrityskiihdyttämön

rakentamisen käynnistämisessä Saarijärvelle. Lisäksi Biopakkausinnovaatiot-hankkeella vahvistetaan

uusiutuvien materiaalien parempaa hyödyntämistä ja alan osaamista.

Uudeksi kehittämistoimeksi nousivat Seutu-hubit. Hubit yhdistävät koulutusta, osaamista, elinkeinoelämän

tarpeita ja etätyömahdollisuuksia. Lisäksi ne tukevat kestävää ja toimivaa aluerakennetta ja vahvistavat

keskustatoimintoja. Seutu-hubeja toimii tällä hetkellä Viitasaarella ja Äänekoskella. Lisäksi toiminta on

laajenemassa Pihtiputaalle, Keuruulle ja Jämsään. Keski-Suomen liitto tekee hyvää yhteistyötä oppilaitosten

kanssa joustavamman koulutustarjonnan kehittämiseksi ja hubeihin on liitetty myös avointa

korkeakouluopetusta.

Liitto on mukana useissa oppilaitosten ja alan toimijoiden yhteistyöryhmissä. Sivistysjohtajien verkosto

tiivisti toimintaansa edelleen. Yhteistyön avulla yrittäjyyskasvatusta edistettiin aktiivisesti sekä

perusopetuksessa että korkea-asteella. Lisäksi liitto panosti alan yritystoiminnan kehittämiseen Kasvu Open

-yhteistyösopimuksen kautta.

20






Uudet toimintatavat: Seutu-hubien perustaminen ja verkoston leviäminen. Koulutuksen superviikko, yli 4500 osallistujaa. Yrityskylä-konseptin jalkauttaminen maakuntaan. Selvitys ilmailualan keskittymän rakentamisesta yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. Education-liiketoiminnan kehittäminen yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Aktiivisuus: Osallistuminen Jyväskylän yliopiston strategiatyöhön ja JAMKin laatuauditointiin.

Hyvinvointitalous

Hyvinvointi ja sen edistäminen on yksi suurimmista maailmanlaajuisista trendeistä. Hyvinvointitaloudessa

kehitetään uusia ratkaisuja, konsepteja ja toimintamalleja, joiden avulla hyvinvoinnista syntyy elinvoimaa,

liiketoimintaa sekä vaikuttamista ihmisten arkeen. Hyvinvointitalouden kärjet rakentuvat hyvinvoinnin,

terveyden ja liikunnan kautta. Ohjelma on erinomaisesti linjassa hallitusohjelman, Jyväskylän

liikuntapääkaupunkistrategian, strategiansa uudistaneen Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen

sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Maakuntaan ollaan rakentamassa

merkittävää alan infraa. Strategisesti kehittämis- ja vaikuttamistyötä jatkettiin niin sanotun 1+5 ajattelun

kautta, missä Keski-Suomi nousee viiden Erva-alueen rinnalle ”Hyvinvoinnin maakuntana”.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän (KeHO) toiminta vakiintui ja kehittyi edelleen.

Valtioneuvoston kanslian selvityksessä Keski-Suomi ja KeHO nousivat maan toiseksi arvostetummaksi

terveyden ja hyvinvoinnin keskittymäksi heti Oulun jälkeen. Liiton tekemä vaikuttamisviestintä oli tässä

merkittävässä roolissa. KeHO:n kautta sovittiin yhteistyöstä Oulun, Kuopion, Helsingin ja Etelä-Pohjanmaan

terveys- ja hyvinvointiekosysteemien kanssa. Maakuntatason kansanterveystyö on koottu Meijän Polku -

konseptin alle, jota hyödynnetään kuntien hyvinvointityössä.

Myös hyvinvointitaloudelle on tyypillistä vahva yhteys muihin maakuntaohjelman strategisiin kärkiin. Keski-

Suomen liitto tuki hankerahoituksella Kihun huippu-urheilijoiden kuntoutumista edistävän Training Roomin

ja liikuntapääkaupunkiteemaan liittyvien valtakunnallisten valmennuskeskusmallien kehittämistä Keski-

Suomeen. Liitto oli mukana e-urheilun selvitystyössä, minkä ansiosta Jyväskylän ammattikorkeakoulu ryhtyi

rakentamaan Keski-Suomeen e-urheiluvalmennuskeskusta liiketoimintamahdollisuuksineen. Yhdessä

digitalous-kärjen kanssa toteutui useita hyvinvointia ja digitaloutta yhdistäviä toimia ja hankkeita, joita on

kuvattu edellä Digitalous-kappaleessa.

21

Liitto osallistui tiiviisti maakunnallisen hyvinvointiohjelman rakentamiseen, Tulevaisuuden terveyskeskus -

konseptin valmennukseen ja suunnitteluun sekä moniin maakunnallisiin hyvinvointihankkeisiin. Lisäksi

Keski-Suomen liitto ja Jyväskylä liittyivät The European Connected Health Alliance -verkostoon

tavoitteenaan kansainvälisten kumppanien hyödyntäminen hyvinvointitaloudessa.

Keski-Suomen liitto ja Metsähallitus jatkoivat yhteistyösopimuksensa puitteissa maakunnan viiden

kansallispuiston kehittämistä ja luonnon hyvinvointipalvelujen tuotteistamista. Hyvinvoinnin aluerakenne

nousi teemaksi ThreeT -hankkeessa, jonka kautta syntyi kaksi hanketta tukemaan hyvinvoinnin

aluerakenteen toteutumista.






KeHO-työskentely. E-urheilun selvitystyö. Maakunnallisen LAPE-ohjelman jalkauttaminen. Hippoksen ja Kukkulan alueiden kehittämistyöhön osallistuminen. ThreeT-hanke: luonnon, kulttuuriperinnön, hyvinvoinnin, matkailun ja aluerakennetyön yhdistäminen. Yhdessä liikkeellä -hanke: romanien hyvinvoinnin tukeminen. Hyvinvoinnin edistämisen tietoalusta KuntaVirveli kuntien käyttöön. Hyvinvointia tukevat yhteistyö-sopimukset: Keski-Suomen eläkeläiset Nuorten Suomi ry Keski-Suomen liikunta ry Maakuntaviesti

Matkailu

Suomen matkailuyhteistyötä kansainvälisille markkinoille koordinoi ja kehittää Visit Finland. Sen aluejaossa

Keski-Suomi on osa Lakeland-kokonaisuutta. Visit Finlandin ja Järvi-Suomen maakuntien yhteisenä

päämääränä on nostaa Lakeland brändinä ja matkailualueena pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalle.

Keski-Suomen matkailun tavoitteena on kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääminen ja matkailun

vientitulojen kasvattaminen. Konkreettisesti tavoitteeseen tähdättiin Keski-Suomen liiton rahoittamalla

Lakeland-Jyväskylä Region 2019–2021 -hankkeella. Mukana ovat lähes kaikki Keski-Suomen kunnat sekä

22

keskeisimmät matkailuyritykset. Toimenpiteet tehtiin yhdessä Pirkanmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen

kanssa. Markkinointi kohdennettiin pääasiassa Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin sekä Japaniin. Hanke sisältää

myös matkailuyritysten valmennusta kansainvälisyyteen, tuotteistukseen, kulttuurien tuntemukseen ja

digitaalisten kanavien hallintaan.

Hyvä ylimaakunnallinen yhteistyö Western Lakeland -alueella huomioitiin myös valtakunnallisesti. Työ- ja

elinkeinoministeriö ja Visit Finland valitsivat alueen Suomen uudeksi, nousevaksi hyvinvointimatkailun

kohdealueeksi 2019. Alue palkittiin myös Euroopan komission European Destination of Excellence -tittelillä

sekä Saksassa matkailun ITB-messuilla Scandinavian Outdoor Award 2019 -palkinnolla.

Keski-Suomen liitto on partnerina kansainvälisessä ThreeT -hankkeessa, jossa on tavoitteena löytää hyviä

käytäntöjä matkailustrategian ja kulttuuriympäristöstrategian toteuttamiseen. Ulkomaisille kumppaneille

hyvinä matkailuun liittyvinä esimerkkeinä esiteltiin Alvar Aalto -teeman matkailupaketit “Alvar Aalto

Routes” ja Saunamaakunta-konsepti.

Loppuvuodesta aloitettiin yhdessä Visit Jyväskylän kanssa Keski-Suomen matkailustrategiatyö vuosille

2021–2025. Työ käynnistettiin kartoittamalla lähtötilanne, valtakunnalliset painopisteet sekä määrittämällä

tulevan strategiatyön runko. Mukaan sitoutettiin laaja joukko matkailun parissa toimivia tahoja ja yrityksiä.

Uusi matkailustrategia valmistuu vuoden 2020 lopussa.

Keski-Suomen liitto koordinoi yhteistyötä matkailuverkostoissa, kuten Keski-Suomen Kauppakamarin

matkailuhallituksessa, joka koostuu maakunnan keskeisimmistä matkailutoimijoista. Keski-Suomen liitto

työskentelee seutukunnallisten matkailutoimijoiden kanssa ja on mukana matkailuhankkeiden

ohjausryhmissä, Visit Finlandin alueelliset asiantuntijat -verkostossa sekä Suomen matkailuorganisaatiot

Suoma ry:n toiminnassa. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa arvioitiin hankehakemusten ja

matkailustrategian yhteensopivuutta.

Matkailun kehittymistä seurattiin Tilastokeskuksen tilastojen avulla. Vuonna 2019 Keski-Suomessa

rekisteröitiin 1 054 740 matkailijoiden yöpymistä, joista noin 88 prosenttia oli kotimaan yöpymisiä.

Yöpymisten määrä väheni edellisvuodesta kolme prosenttia. Kotimaan yöpymisten väheneminen oli hyvin

pieni, vain 1,6 prosenttia. Ulkomaiset yöpymiset vähenivät sen sijaan 11,5 prosenttia. Kansainvälisten

yöpymisten vähentymiseen ei ole yksittäistä syytä. Keskisuomalaisia matkailupalveluita on saatu

useamman eurooppalaisen matkanjärjestäjän myyntiin, mutta uusien palveluiden läpimeno saattaa viedä

monta vuotta. Saksalaisten yöpyjien määrää vähensi heikkokatteisten kiertomatkareittien siirtyminen

Pohjois-Savoon. Viime vuosina Keski-Suomea ei ole markkinoitu Venäjällä, mikä on näkynyt venäläisten

yöpymisten jatkuvana vähentymisenä.

23






Vuosittainen matkailuparla-mentti, lähes 90 osallistujaa. Keski-Suomen matkailun uutiskirje (6 kirjettä).

Aluerakenne ja saavutettavuus

Keski-Suomessa on käytössä rullaava maakuntakaavoitus. Rullaavalla kaavoituksella tarkoitetaan

toimintatapaa, jossa maakuntakaavaa voidaan päivittää jatkuvasti kertyneiden muutostarpeiden mukaan.

Keski-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on katseltavissa liiton nettisivujen kautta. Digitaalinen

karttapalvelu on skaalattavissa ja se mahdollistaa kohdekohtaisen tarkastelun sekä palautteen antamisen

kaavan laatijoille. Karttapalvelusta löytyvät myös kaavamerkintöjä koskevat määräykset. Maakuntakaava

on lisäksi ladattavissa INSPIRE-direktiivin mukaisessa muodossa Lounaistiedon dataportaalista sekä

katseltavissa Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa. Keski-Suomen maakuntakaava

vietiin vuoden aikana myös HAME (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) -hankkeessa luotuun

yhteiseen tietomalliin.

Saavutettavuuden edistämistoimia kohdensimme erityisesti Jyväskylä-Tampere raideyhteyden

kehittämiseen muun muassa Päärata+ -yhteistyössä. Ratayhteyden Jyväskylä-Tampere kehittämiseen

myönnettiinkin valtion budjettiin suunnittelurahoitus. Liiton johdolla käynnistettiin maakunnallisen

liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita pohdittiin tiiviissä

vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmätahojen kanssa. Tavoitteita tarkasteltiin saavutettavuuden,

liikenneturvallisuuden sekä ilmaston ja kestävän liikkumisen näkökulmasta. Maakunnan sisäisen

liikkumisen tavoitteita mietittiin uudella tapaa myös toimintaympäristöittäin (Jyväskylän kaupunkiseutu,

seutukaupungit ja kuntakeskukset sekä maaseutu). Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman

päivityksessä on huomioitu meneillään olevan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman

painopisteet ja päämäärät. Kuuden Länsi-Suomen maakunnan kesken päätettiin käynnistää yhteisen Länsi-

Suomen liikennestrategian laadinta. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön lisäksi Keski-Suomen liitto osallistui

ja rahoitti maakunnan liikenneturvallisuustyötä.

Keski-Suomen liitto oli pilottimaakuntana mukana Valtioneuvoston rahoittamassa Vaikutusarviointi

kansallisen turvallisuuden näkökulmasta -hankkeessa, jossa pohdittiin sekä kokonaisturvallisuutta että

maankäytön suunnittelua osana turvallisuusvaikutusten arviointia. Osana hanketta toteutettiin Keski-

Suomen maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman kokonaisturvallisuuteen liittyvä arviointi.

Maakuntakaavan vaikuttavuutta ja edistämistä seurattiin kuntien kaavoista annetuilla lausunnoilla.

Maakuntakaavan toteutumista on edistetty kuntien kehittämiskeskusteluissa, teemoina

liikennejärjestelmäsuunnittelu, ilmasto-ohjelma ja kulttuuriympäristöjen hyötykäyttö. Lisäksi teimme

24

onnistunutta vaikuttamistyötä maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuksen valmisteluun erityisesti

maakuntakaavan oikeusvaikutusten osalta. Uudistus tulee huomioitavaksi rullaavan kaavoituksen ja

osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sisällöissä.

Maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus

priorisoivat kaavan luonnonsuojelualuevaraukset. Tavoitteena oli valmistella ja nopeuttaa vapaaehtoisen

suojelun maanomistajaneuvotteluja ja nostaa esiin suojelun toteutukseen käytettävän valtion

rahoituksen riittävyyden tärkeys.

Osana maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toimeenpanosuunnitelmaa toteutettiin Pelastetaan

Reittivedet ry:n ideoima hanke, Keski-Suomen Järvipäivät. Uudella ja kokeilevalla toimintatavalla haluttiin

kansalaisjärjestön kautta herättää keskustelua ja kiinnittää huomiota vesiluonnon merkitykseen ja

arvostukseen sekä kansalaisten tuottamaan tietoon vesistöjemme tilasta. Tapahtumaan sisältyi muun

muassa paneelikeskustelu humusvesistä ja vesistöjen luokituskäytännöstä. Lisäksi tapahtumassa

käsiteltiin järviemme tilaa ja tulevaisuutta sekä vesistöjä ihmisten hyvinvoinnin lähteenä.

Maakuntakaavan ja maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman tavoitteiden toteutumista on

tehostettu osallistumalla kuntien ja ELY-keskuksen vuotuisiin kehittämiskeskusteluihin teemoilla Ilmasto-

ohjelma, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja maakuntakaavan kulttuuriympäristöteeman tarjoamat

kehittämismahdollisuudet. Keski-Suomen liitto on kannustanut alueen toimijoita kartoittamaan ja

hyödyntämään elinkeinotoiminnan, matkailun ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia erityisesti

maakuntakaavan kulttuuriympäristön, matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueilla. Tuloksena on saatu

käyntiin Jyväskylän yliopiston toteuttama toiminnallinen tutkimushanke Osallistava kulttuurisuunnittelu

kylähenkeä vahvistamassa, jossa ovat kohdealueina mukana Jyväskylän Palokka ja Äänekosken

Sumiainen. Keski-Suomen liitto on vahvasti mukana maakunnan kulttuuriympäristöryhmän toiminnassa.

Lisäksi osallistuimme muun muassa Jyväskylän yliopiston järjestämään Arvioi ja suojele matkailtavaa

kulttuuriympäristöä -seminaarin paneeliin.

Hyvinvoinnin ja matkailun aluerakennetta ja biotalouden tavoitteita edistävä ThreeT -hanke toteutti

luonto- ja kulttuuriperintöön tukeutuvien reittien sekä kestävään liikkumiseen ja matkailuun liittyvien

hyvien käytäntöjen esittelyn kahdeksalle EU-partnerille Keski-Suomen opintomatkalla. Hyvänä

käytäntönä esiteltiin muun muassa Keski-Suomen maakuntakaava ja sen vetovoima-alueet kestävän

matkailun ja virkistyksen mahdollistajina. Hanke tarjosi useille sidosryhmäedustajille mahdollisuuden

tutustua kuuden muun partnerialueen hanketeeman mukaisiin hyviin käytäntöihin. Tuloksena on jo saatu

käynnistettyä kaksi erityisesti hyvinvointiteemaa ja matkailun ja virkistyksen aluerakenteellisia tavoitteita

tukevaa paikallista luonnon ekosysteemipalveluihin ja maastopyöräreitistöön liittyvää hanketta.

25




Liitto toimii aktiivisesti ja innovoivasti verkostovaikuttaja-na, jalkautuu kuntiin, antaa lausuntoja, järjestää koulutusta ja asiantuntijatapaamisia sekä tekee kuntaa laajempia selvityksiä.


Kuntien kehittämiskeskustelut (7 kpl), teemoina liikenne-järjestelmäsuunnittelu, ilmasto-ohjelma ja kulttuuriympäristöjen hyötykäyttö. Lausunnot kuntien kaavoista (67 kpl). Koulutus- ja keskustelutilaisuus kunnille ja muille toimijoille. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta yhdessä ELY-keskuksen kanssa. ThreeT-hanke: luonnon, kulttuuriperinnön, hyvinvoinnin, matkailun ja aluerakennetyön yhdistäminen.

Maakuntakaavoitus on rullaavaa, jatkuvasti päivittyvää.


Toimintavuoden alussa maakuntahallitus hyväksyy rullaavan maakuntakaavoituksen aloittamisen.

Rullaavan maakuntakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS).

OAS on laadittu.

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään. Samassa prosessissa tehdään myös maakuntakaavan liikenneteeman päivitys osana rullaavaa maakuntakaavoitusta.


Maakuntahallitus käynnistää liikennejärjestelmäsuunnitelman ja maakuntakaavan liikenneteeman päivitykset.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakuntakaavan liikenneteema ovat valmiit vuoden loppuun mennessä.

On aloitettu, eivät ole valmiita. Keski-Suomen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu ja aikataulu kytkeytyvät valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan.

Kehitetään maakunnan saavutettavuutta.


Maakuntaohjelman keskeisten liikennehankkeiden edistäminen.

2-raiteen suunnittelu Jämsä-Orivesi välillä on alkanut.

Jyväskylä-Tampere välin suunnitteluun on myönnetty rahoitus ja suunnittelu on käynnistymässä.

26

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen.


Perustetaan 5 uutta, Natura 2000 -verkostoon tai luonnonsuojelulain mukaisiin suojelualueisiin kuulumatonta, luonnonsuojelualuetta maakuntakaavan 71 luonnonsuojelun aluevarauksesta.

Perustetut uudet luonnonsuojelualueet.

Maakuntakaavan SL-alueista kahdelle perustettiin yksityis-maiden luonnonsuojelualue ja yhdeltä alueelta valtio osti maata suojelutarkoitukseen. Toteutuspinta-ala oli yhteensä 80 ha. Luonnonsuojelualueiden toteutus priorisoitiin ja käynnistettiin priorisoinnin mukaisesti.

Aluekehitystä tukeva paikkatietopohjainen karttapalautejärjestelmä.


Rakennetaan aluekehitystä palveleva karttapalautejärjestelmä.

Karttapalautejärjestelmä on käytössä.

Karttapalautejärjestelmä on otettu käyttöön.

Maakuntaohjelman tavoitteiden seuranta

Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteina on saada Keski-Suomeen vuoteen 2021 mennessä 10 000

uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, 2 000 uutta yritystä, kaksi miljardia euroa lisää vientituloja sekä

nostaa yksityisen sektorin TKI-panostusten osuus 60 prosenttiin vuoteen 2014 verrattuna.

Keski-Suomen Aikajana on keskeinen väline maakuntaohjelman tavoitteiden seurannassa. Aikajanan

tiedot sisältävät yritysten liikevaihtojen, henkilöstömäärien sekä viennin kehityksen toimialoittain ja

seuduittain. Tiedot ostetaan Tilastokeskukselta. Tilastokeskus julkaisee tiedot neljännesvuosittain kolmen

kuukauden viiveellä. Keski-Suomen Aikajana ilmestyi vuoden 2019 aikana neljä kertaa.

Aikajanan tietojen mukaan Keski-Suomi sai vuosina 2015–2019 lisää vientiä miljardin euron verran ja noin

7 500 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Näiltä osin maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2021 ovat

toteutumassa hyvin. Uusien yritysten määrää seurataan patentti- ja rekisterihallituksen tietokannoista.

Yritysten määrä kasvoi vaatimattomasti. Syynä tähän olivat hyvä suhdannetilanne ja kova työvoiman

kysyntä.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehityksen suunta on oikea, sillä yritysten osuus Keski-

Suomen TKI-menoista oli Tilastokeskuksen tuoreimman vuositiedon (2018) mukaan 46 prosenttia.

Maakuntaohjelman tavoitteiden näkökulmasta liiton pitkäjänteinen yrittäjyyden ja kasvuyritystoiminnan

kehittäminen on tuottamassa tulosta, mutta tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa myös yleinen talouden

kehitys. Talouden myönteinen kehitys näkyi maakunnan työttömyyden laskuna syksyyn 2019 saakka, minkä

jälkeen koko Suomen ja myös Keski-Suomen talouskasvu hiipui ja työttömyyden lasku pysähtyi. Vuoden

päättyessä työttömyys oli samalla tasolla kuin vuoden 2018 lopussa.

27

Osana Keski-Suomen tulevaisuustyötä maakunnan tulevaisuusryhmä on havainnoinut viiden strategisen

kärjen tulevaisuusnäkymiä ja raportoinut niistä Keski-Suomi ennakoi -uutiskirjeillä. Strategisten kärkien

tulevaisuus ja mahdollisuudet kietoutuvat muun muassa datan hyödyntämisen ja digi-ratkaisujen,

tulevaisuuden osaamisista huolehtimisen, uudenlaisten rajoja rikkovien yhteistyömallien sekä

ilmastokestävyyden ympärille.





Kasvu Open yhteistyö: Yritysten myllärinä toimiminen ja kilpailujen tuomarointi. Palaute ja tulokset erinomaisia. Suomen suurimman maakunnal-lisen yrittäjäjuhlan kumppanuus. Jatkuva vuoropuhelu kuntien ja yrittäjien kanssa elinvoiman kehittämiseksi.

Hankerahoitus

Keski-Suomen liitto myönsi aluekehittämisrahoitusta vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa.

Myönnetyn rahoituksen määrä oli 2,2 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2018.

Keski-Suomen liitolla oli käytettävissä kaksi aluekehittämisen rahoitusinstrumenttia:

- Euroopan aluekehitysrahasto EAKR (Suomen rakennerahasto-ohjelma)

- Keski-Suomen kehittämisrahasto

Lisäksi vuodelta 2018 oli jäänyt käyttämättä hieman AIKO-rahoitusta (kansallinen rahoitus, alueelliset

innovaatiot ja kokeilut), joka nyt kohdennettiin yhden uuden hankkeen rahoittamiseen.

EAKR-rahoituksesta merkittävä osa myönnettiin Suomen rakennerahasto-ohjelman “Kestävää kasvua ja

työtä 2014–2020" -hankkeisiin. Vuoden 2019 aikana saimme 24 EAKR-hakemusta, joista neljälletoista

tehtiin myönteinen rahoituspäätös. Rahoitusta haettiin yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Euromäärä on lähes

yhtä suuri kuin Keski-Suomen liiton kolmen vuoden myöntövaltuudet yhteensä ja hyvistä hankeideoista

voitiin rahoittaa vain parhaat. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 4,65 miljoonaa euroa. Tästä 96 prosenttia

kohdentui strategisille kärjille.

Kuvassa 1 on esitetty EAKR-hankkeiden jakautuminen strategisille kärjille euromääräisesti ja

prosentuaalisesti.

28

Kuva 1. Keski-Suomen liiton rahoittamat EAKR-hankkeet 2019 (tehdyt hankepäätökset, euroa)

Keski-Suomen kehittämisrahastoon saatiin vuoden mittaan 41 hankehakemusta, joista 31 hankkeelle

myönnettiin rahoitusta yhteensä reilut 800 000 euroa.

Kehittämisrahastosta myönnetystä rahoituksesta 77 prosenttia kohdennettiin strategisten kärkien

edistämiseen. Moni rahoitetuista hankkeista kohdistuu kahteen tai kolmeen kärkeen, jolloin rahoitus on

jaettu näiden kärkien kesken. Kohdan ”muut” hankkeilla on edistetty maakunnan näkyvyyttä ja

tunnettuutta esimerkiksi yhteistyösopimusten muodossa.

Kuvassa 2 on esitetty kehittämisrahaston hankkeiden jakautuminen strategisille kärjille euromääräisesti ja

prosentuaalisesti.

Biotalous1 151 385

25 %

Digitalous1 107 179

24 %

Osaamistalous1 750 134

38 %

Hyvinvointitalous349 452

8 %

Matkailu, aluerakenne ja muut236 775, 5 %

29

Kuva 2. Keski-Suomen kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet 2019 (tehdyt hankepäätökset, euroa)


Hankerahoitus kohdennetaan 90-prosenttisesti maakuntaohjelman viiden strategisen kärjen mukaisesti.


Hankeryhmä varmistaa hankerahoituksen kohdentumisen strategisille kärjille.

Hankerahoituksen prosentuaalinen kohdentuminen.

93 % hankerahoituksesta kohdentui strategisille kärjille.

Keski-Suomen liiton omat hankkeet sekä niiden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 on

kuvattu taulukossa 5. Omilla hankkeilla on tärkeä merkitys maakuntaohjelman ja erityisesti sen

strategisten kärkien tavoitteiden saavuttamisessa, sillä ne tuovat merkittävää lisärahoitusta, joka ei ole

mukana edellä kuvatuissa hankerahoitusmäärissä muutoin kuin kehittämisrahaston myöntämien

omarahoitusosuuksien osalta.

Biotalous52 690

6 %

Digitalous86 25010 %

Osaamistalous140 600

17 %

Hyvinvointitalous136 422

16 %

Matkailu99 28012 %

Aluerakenne ja saavutettavuus

131 65716 %

Muut197 460

23 %

30

Taulukko 5. K-S liiton toteuttamat hankkeet

Hanke Budjetti Hankeaika

Oma rahoitus

Keskeiset tavoitteet Mitä teimme vuonna 2019?

Baltic-ForBio

83 999 2017-2020

6 300 Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, kustannustehokkaiden korjuumenetelmien kehittäminen sekä korjuuseen liittyvät päätöksentekotyökalut ja liiketoimintamallit. Selvitys metsänkäytön ja ympäristön turvaamisesta Keski-Suomessa.

Jyväskylän yliopisto toteutti selvityksen Keski-Suomen metsien käytön ja monimuotoisuuden yhteensovittamisesta.

BEA-APP 260 000 2016-2019

19 500 Uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen hillinnän edistäminen aluesuunnittelun näkökulmasta sekä uusiutuvan energiantuotannon aluevarausten ja uusiutuvan energian sosiaalisen hyväksynnän yhteensovittaminen.

Järjestimme yhdessä ELY:n kanssa Erätauko - keskustelu ilmastotyöstä tilaisuuden. Esittelimme hankkeen lopputuloksia loppuseminaarissa. Hanke päättyi helmikuussa 2019.

CIRC-WASTE

796 294 2016-2023

249 268* Kansallisen jätesuunnitelman toimeenpano ja kiertotalouden edistäminen. Materiaalitehokkuuden lisääminen, jätteen synnyn ehkäiseminen, sivutuotteiden hyödyntämiseen kannustaminen ja alueellisen yhteistyön tiivistäminen.

Järjestimme useita kiertotaloustapahtumia, verkoistoimme eri toimijoita, osallistuimme aktiivisesti hallitusohjelman valmisteluun ja toteutukseen erityisesti biokaasuteeman osalta. Osallistuimme kansainväliseen jätealan ISWA2019 konferenssiin Espanjassa, missä esittelimme Keski-Suomen Circwaste-hankkeessa saatuja tuloksia.

CREADIS3 198 442 2017-2021

8 930 Luovan osaamisen lisäarvo Keski-Suomen strategian kärkien tavoitteisiin ja toteutukseen.

Viimeistelimme maakunnan toimintasuunnitelman, joka keskittyy keskisuomalaisen ruuan ja ruokaan liittyvän koulutuksen brändäykseen ja näkyväksi tekemiseen.

Ilmasto-hanke

79 200 2019-2020

31 680 Aktivoida Keski-Suomen kuntien ilmastotyötä, tehdä yksillä resursseilla työtä kaikkien kuntien ilmastotyön kehittämiseksi osaksi kuntien jatkuvaa toimintaa.

Järjestimme kuntien ilmastopäivän. Teimme kuntakierroksen ja laadimme Keski-Suomen kuntien ilmastotyön tilannekatsauksen.

KultaSote2 40 000 2019 3 811 Kulttuurin hyvinvointivaikutusten todentaminen ja kulttuurihyvinvointitoiminnan koordinointi sote-palveluiden erilaisissa toimintaympäristöissä.

Laadimme Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ja kunnille suositukset kulttuuri-hyvinvointitoiminnan järjestämisestä. Tuotimme yhteistyössä Sosped-säätiön kanssa analyysin kulttuurihyvinvointi-vaikutuksista.

31

RDI2CluB 205 703 2017-2020

15 433 Alueellisen biotalouden koko potentiaalin käyttöönottaminen ja erityisesti harvaanasuttujen seutujen alueiden biotalousyrittäjyyden aktivoiminen.

Teimme lähiruokaselvityksen lähiruoan käytöstä Keski-Suomen kuntien keittiöissä. Järjestimme tapahtumia ja muuten edistimme teemoja lähiruoka ja puurakenta-minen. Osallistuimme Biobord.eu verkostoitumisalustan kehittämiseen ja julkaisuun.

Taiteen paikka palvelu-rakentees-sa

39 526 2019 5 929 Rakennemalli kulttuuri-hyvinvointipalveluiden sijoittamiseksi sote-sektorin asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuuteen.

Toteutimme kolme sisällöltään ja kohde-ryhmiltään erilaista taiteilija-residenssiä kolmessa erilaisessa toiminta-ympäristössä: tanssitaide kuntayhtymän liikelaitoksessa, sirkustaide yhteisyrityksessä, yhteisötaide kunnan yksikössä. Keräsimme haastatteluin kokemustietoa osallistujilta, henkilökunnalta, yksiköiden esimiehiltä ja perusturva-johtajilta.

Thematic Trail Trigger (ThreeT)

231 862 2018-2022

10 434 Luonto- ja kulttuuriperintöön liittyvät reitit ja liikkuminen kestävän matkailun ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Osallistuimme kuudelle opintomatkalle yhdessä sidosryhmäedustajien kanssa. Järjestimme Keski-Suomen opintomatkan muiden hankemaiden edustajille. Esittelimme viisi keski-suomalaista hyvää käytäntöä ja otimme oppia muiden alueiden hyvistä käytännöistä. Käynnistimme toimenpidesuunnitelman laatimisen teemalla hyvinvoinnin aluerakenne.

32

Tavoite 2: Keski-Suomen liitto on osaava, monitaitoinen ja ennakoiva

verkostovaikuttaja

Vaikuttaminen

Keski-Suomen liiton aluekehittämistehtävään liittyy olennaisena osana vaikuttaminen ja edunvalvonta.

Maakunnan tarpeiden ja etujen ajaminen on sisäänrakennettu elementti liiton aluekehitystyössä.

Vuoden 2019 vaikuttamistyö kohdentui erityisesti valtakunnalliselle ja EU-tasolle ja käytimme siinä laajasti

nykyaikaisen vaikuttamiskulttuurin keinovalikoimaa. Tärkeimpiä asioita olivat hallitusohjelmaan, vuoden

2020 budjettiin sekä EU:n tulevan ohjelmakauden rahoitukseen sekä ohjelmasisältöön vaikuttaminen.

Vaikuttaminen oli myös keskeinen osa strategisten kärkien edistämistä.

Vaikuttamistyötä ohjasi maakuntahallituksen päivittämä vaikuttamissuunnitelma, jonka kärkiä vuonna

2019 olivat:

1. hallitusohjelmatavoitteet

2. kiertotalous käyttöön

3. metsät ratkaisijana

4. hyvinvoinnin maakunta

5. Tampere - Jyväskylä kaksoisraide sekä

6. valtatie 4:n kehittäminen

Keskeinen ponnistus oli hallitusohjelmaan vaikuttaminen, jossa nostimme Keski-Suomen tavoitteiksi

liikenteen kärkihankkeet, hyvinvoinnin ja terveyden osaamiskeskuksen, uudistuvan biotalouden,

kyberturvallisuuden ja digitalisaation sekä aluekehittämisen ja alueellistamisen. Keski-Suomelle tärkeät

asiat saatiinkin verraten hyvin mukaan hallitusohjelmaan. Erityisen hyvin onnistuimme Jyväskylä-Tampere

raideyhteyden edunvalvonnassa, kun hallitus osoitti sen suunnitteluun 18 miljoonan euron rahoituksen

syksyn budjettineuvotteluissa. Päärata+ yhteistyössä edistettiin monin toimin ja keinoin raideliikenteen

kehittämistä.

Vaikuttamissuunnitelman teemojen lisäksi toimimme aktiivisesti verkostovaikuttajina lukuisissa akuuteissa

vaikuttamis- ja edunvalvontatarpeissa. Tällaisia olivat muun muassa Keski-Suomen lentovuoroja, Keski-

Suomen kuntien omistamaa valokuituverkkoyhtiötä, Hippos-hanketta, kuntien harkinnanvaraisia

valtionosuuksia, Himoksen Kiina-yhteistyötä, Jyväskylän yliopiston ICT-koulutusta, MAL-

sopimusneuvotteluja sekä ilmailualan osaamista ja koulutusta koskevat asiat. Maakuntahallitus laati

kannanoton Keski-Suomen ICT-koulutusresurssien, EU:n uuden ohjelmakauden valmistelu- ja

resursointiperiaatteiden sekä Jyväskylä-Pieksämäki junavuorotarjonnan puolesta. Lisäksi vaikuttamistyötä

tehtiin keskeisten lainsäädäntöprosessien saralla, kun sekä maankäyttö- ja rakennuslain että

aluekehittämislainsäädännön uudistuksissa kyettiin vaikuttamaan Keski-Suomen liitolle ja maakunnalle

tärkeisiin kysymyksiin.

Myös aktiivinen kansainvälinen vaikuttaminen on osa Keski-Suomen liiton vaikuttamistyötä. Euroopan

unionin suuntaan vaikuttamistyötä tehdään pääosin WFEO-yhteistyössä (West Finland European Office,

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto). Vuoden 2019 osalta vaikuttamisen keskeisenä teemana oli EU:n uuden

ohjelmakauden valmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. WFEO toi tietoa alueelliseen käyttöön ja

pohjaksi kansalliselle valmistelutyölle. Keski-Suomen liitto jatkoi vaikuttamistyötä EU:n Biotalouspaneelissa

33

ja olimme mukana järjestämässä Suomen puheenjohtajuuskauden biotalousteemaisen kokouksen

yhteyteen EU:n Biotalouspaneelin ja European Region for Innovation in Agriculture, Food and Forestryn

(ERIAFF) yhteiskokousta Helsingissä.

Keski-Suomen liitto on jäsenenä FEDARENE:ssa (Euroopan alueiden ja energiatoimistojen järjestö),

ECSO:ssa (European Cyber Security Organization) ja ECHAlliancessa (The European Connected Healt

Alliance). FEDARENE:n kautta saatiin vuosina 2017 ja 2018 kansainvälisiä yhteistyökumppaneita (Horisontti-

ohjelman BiogasAction -hanke) ja vuoden 2019 lopussa Keski-Suomen liitto osallistui biokaasuteemaiseen

Horisontti-ohjelman hankehakemukseen (BioSociety) yhdessä tästä verkostosta saatujen kumppanien

kanssa. ECSO järjesti yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen liiton kanssa

kansainvälisen kyberturvallisuusseminaarin Brysselissä. Seminaarin keskeisenä sisältönä esiteltiin

Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvaa osaamista terveydenhuollon kyberturvallisuudessa. ECHAlliance -

verkoston jäsenyys on uusi ja sen tavoitteena on kansainvälisten kumppanien löytäminen

hyvinvointitaloudessa.

Tapahtumilla on tärkeä rooli maakunnan vaikuttajaverkostojen vahvistamisessa ja keskisuomalaisten

kuulemisessa sekä yhteisen näkemyksen muodostamisessa. Toisaalta tapahtumat voivat toimia yhteisöä

ylläpitävänä foorumina. Hyvä esimerkkiä tällaisesta tapahtumakulttuurista on Keski-Suomen

tulevaisuusryhmän järjestämä Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2019

foorumin aiheena oli tulevaisuuden ruoka ja syksyn foorumissa tarkasteltiin väestökehityksen haasteita ja

mahdollisuuksia. Bio- ja kiertotalouteen sekä ilmastonmuutokseen liittyvät tapahtumat puolestaan

kokosivat vuoden mittaan paikalle ainakin 350 osallistujaa ja olivat näkyvästi esillä myös mediassa.

Keski-Suomen päivä ajoittui vuonna 2019 kiirastorstaille ja sen vuoksi tapahtumia oli aikaisempia vuosia

vähemmän. Keski-Suomen päivän teema - maakunnan makumaailma - keräsi yleisöä kauppakeskus

Seppään. Makujen Keski-Suomi -tapahtuman huipennus oli 'Taistelevat Keski-Suomen kokit' -kilpailu.

Kilpailu näkyi suorana lähetyksenä Yle Areenassa ja Keskisuomalaisen verkkolehdessä. Tapahtumassa

julkistettiin myös #makujenkeskisuomi -kuvakilpailun voittajat. Tapahtuman järjestäjinä toimivat

Keskisuomalainen, Yle Jyväskylä, JAMK - Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke KEKO 2 sekä Keski-

Suomen liitto. Keski-Suomen Kylät järjesti Kulttuuria kylillä nimisen maakuntaretken, joka suuntautui

Konginkankaalle ja Köyhyyden kylään Sumiaisten Rautionmäelle. Päivää juhlistettiin maakunnassa myös

saunomalla, musiikilla, taidenäyttelyillä ja syömällä yhdessä. Korpilahdella heräteltiin henkiin vanhoja

pääsiäisperinteitä.

Suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet:

Vuonna 2018 luodun vaikuttamisen toimintamallin jalkauttaminen ja kehittäminen jatkuu. Yhteistyö on

lisääntynyt vaikuttamisasioissa.


Viedään toimintamallia eteenpäin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Vaikuttamisteeman käsittely Keski-Suomen liiton järjestämissä tapahtumissa ja kokouksissa.

Vaikuttamissuunnitelmaa on päivitetty maakuntahallituksessa. Uuden toimintamallin jalkautus on käynnistynyt, mutta työ on vielä kesken.

34

Keski-Suomen vaikuttamisessa on selkeät, kiteytetyt kärjet.


Keski-Suomen liitto tuottaa maakunnan vaikuttamiskärjille ydinviestit ja erilaisia aineistoja vaikuttamistyön tueksi.

Keski-Suomen vaikuttamiskärjillä on ydinviestit ja erilaisia aineistoja vaikuttamistyön tueksi ja ne on koottu Keski-Suomen liiton ylläpitämälle verkkosivulle.

Vaikuttamistyössä on selkeät kärjet, joita päivitettiin vuoden kuluessa. Julkaisimme raidevideon ja metsävideon.

Keski-Suomen vaikuttamistyö on aktiivista.


Tapaamiset, strategisten kumppanuuksien ylläpitäminen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistuminen.

Tapaamisten, strategisten kumppanuuksien ylläpitämisen, kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin osallistumisen määrällinen seuranta kunkin vaikuttamiskärjen osalta.

Keskeisiä vaikuttamistoimia: Hallitusohjelmaan vaikuttaminen. Erityisesti Jyväskylä-Tampere raide-yhteyden edunvalvonta. Päärata+ yhteistyö, ”Pääradan mediajuna” kansanedustajille ja medialle. EU:n uuden ohjelmakauden rahoitus ja ohjelmasisältö. Kuntien harkinnanvaraiset valtionosuudet. Keski-Suomen lentovuorot. Hippos-hanke. Jyväskylän yliopiston ICT-koulutus. MAL-sopimusneuvottelut. Ilmailualan osaaminen ja koulutus. Jyväskylä-Pieksämäki junavuorot. Keski-Suomen kuntien omistama valokuituverkkoyhtiö. Himoksen Kiina-yhteistyö. Strategisten kärkien keskeisiä vaikuttamistoimia on kuvattu kunkin kappaleen kohdalla.

Viestintä ja markkinointi

Keski-Suomen liitto viesti ulospäin verkkosivuillaan, Twitterissä, YouTubessa, Instagramissa ja Facebookissa.

Verkkouutiset ja blogijutut jaettiin myös tiedotejakeluna. Lisäksi liitto tuotti julkaisuja ja esittelyaineistoja.

Liiton asiantuntijat viestivät myös median haastatteluissa, liiton ja sidosryhmien blogeissa, sosiaalisen

median profiileissa sekä pitämällä asiantuntijapuheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

Vuoden loppupuolella aloitimme liiton omien verkkosivujen ja visuaalisen ilmeen uudistustyön, joka

mahdollistaa paremmin lainsäädännön edellyttämän saavuttavuuden.

35

Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnittelutyölle ja ilmastotyölle perustettiin omat sivustot.


Keski-Suomen liiton verkkopalvelujen kokonaisuudistuksen suunnittelu käynnistyy vuonna 2019.


Käynnistetään suunnittelu. Suunnittelun käynnistyminen. Tarjouskilpailu käynnistettiin.

Tiedolla johtaminen ja ennakointi

Keski-Suomen liiton monialainen osaaminen ja tietopääoma kanavoituvat erityisesti verkostovaikuttamisen

kautta. Liiton asiantuntijat olivat vuoden aikana mukana lukuisissa maakunnallisissa, kansallisissa ja

kansainvälisisissä verkostoissa.

Liitto seurasi, kokosi ja analysoi maakunnan tilaa ja toimintaympäristön kehitystä koskevaa tietoa

säännöllisesti. Tiedoilla pohjustettiin alueen kehityksestä käytävää keskustelua eri sidosryhmäfoorumeilla.

Keski-Suomen liitto vahvistaa tietopohjaansa myös erillisselvityksillä ja -tutkimuksilla kulloisenkin tarpeen

mukaan. Vuonna 2019 tilasimme selvityksiä muun muassa Jyväskylä-Tampere ratayhteyden kehittämisestä,

väestörakenteen muutoksen vaikutuksista kuntatalouteen sekä metsien käytön kokonaiskestävyydestä.

Muutosvalmis ja uudistumiskykyinen organisaatio ja alue edellyttävät ajantasaisen tilannekuvan rinnalle

tietoa tulevaisuudesta. Keski-Suomen liiton koordinoima maakunnallinen tulevaisuusryhmä yhdessä liiton

ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa seuraa säännöllisesti vuonna 2018 laadittuja toimintaympäristön

skenaarioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Seuranta kertoo kehityksen suunnasta sekä ennakoi

muutostarpeita ja mahdollisuuksia. Seurantahavainnoista raportoitiin Keski-Suomi ennakoi -uutiskirjeissä.

Uutiskirjeiden lisäksi vuoden aikana ennakointitiedosta viestittiin ja tulevaisuuskeskustelua heräteltiin

blogikirjoituksilla sekä keväällä ja syksyllä järjestetyissä Tulevaisuusfoorumeissa. Keski-Suomen

tulevaisuustyö on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maan parhaista ennakoinnin toimintatavoista.

Alue- ja ennakointitietoa hyödynnettiin Keski-Suomen liiton oman toiminnan suuntaamisessa ja

päätöksenteossa sekä monialaisessa kehittämistyössä. Vuoden aikana Keski-Suomen liiton asiantuntijat

vastasivat myös lukuisiin sidosryhmiltä tulleisiin tietopyyntöihin.

36


Alue- ja ennakointitietoa hyödynnetään Keski-Suomen liiton toiminnan suuntaamisessa sekä maakunta- ja

soteuudistuksen valmistelussa.


Käytetään tuoreinta alue- ja ennakointitietoa Keski-Suomen liiton aluekehittämistoimissa ja strategisten kärkien edistämisessä. Vahvistetaan aluekehittämisen uudistavaa otetta ennakointitiedolla. Verrataan aluetietoa asetettuihin strategisiin tavoitteisiin.

Käytössämme on tuorein Keski-Suomea koskeva alue- ja ennakointitieto. Aluekehittämisen toimissa ja strategisten tavoitteiden seurannassa on hyödynnetty tarkoituksenmukaisella tavalla tuoretta aluetietoa.

Keski-Suomen Aikajana: tuorein tieto elinkeinoelämän kehityksestä 4 krt/vuosi. Työllisyys- ja väestötiedot kuukausittain. Kuntatalouden seuranta vuositasolla. Skenaarioseuranta 2 kertaa vuodessa: ennakointitietoa strategisista kärjistä. Tietoa käytetty vaikuttamistyön suuntaamiseen. Keski-Suomi ennakoi -uutiskirje 4 krt/vuosi. Ennakointityön verkkosivut: Tulevaisuusaiheisia blogeja ja tietokatsauksia sekä alueen tilaa kuvaavaa tilastotietoa. 2 tulevaisuusfoorumia: molemmissa lähes 150 osallis-tujaa.

Alue- ja ennakointitietoa tuotetaan sidosryhmien käyttöön.


Tiedosta viestitään verkkosivuilla, uutiskirjeissä, blogeissa, tietokatsauksissa (esim. Keski-Suomen Aikajana, kuntatietokoosteet) sekä sidosryhmätapaamisissa ja tapahtumissa (esim. tulevaisuusfoorumi)

Alue- ja ennakointitiedon jakamisessa on hyödynnetty laajasti eri viestintäkanavia. Vuosittain on järjestetty 2 tulevaisuusfoorumia.

Alue- ja ennakointitiedosta viestitty verkkosivuilla, uutis-kirjeissä, blogeissa ja tietokat-sauksissa (Keski-Suomen Aika-jana, Keski-Suomen vuositilastot, kuntatietokoosteet). Tietoa käsitelty maakuntahallituksessa sekä sidosryhmätapaamisissa (mm. kunnanjohtajat, kansan-edustajat). Järjestetty 2 tulevaisuus-foorumia. Aluetietoa koskeviin tieto-pyyntöihin vastattu aktiivisesti.

37

Osaava ja monitaitoinen henkilöstö

Maakuntauudistuksen valmistelu päättyi maaliskuussa 2019, mutta osalla henkilöstöä

maakuntauudistukseen liittyvä työ jatkui vuoden loppuun saakka erilaisina loppuseminaareina,

loppuraporttien tekemisenä ja projektien loppuun viemisenä.

Vuonna 2018 sisäiseksi tavoitteeksi asetettiin olla osaava, monitaitoinen ja ennakoiva verkostovaikuttaja ja

sitä jatkettiin vuonna 2019. Tarkoituksena oli kehittää tai hankkia mahdollista puuttuvaa osaamista, jota

uuden maakunnan toiminnassa ja palveluiden järjestämisessä olisi tarvittu ja sillä tavoin valmistautua

tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstön osaamista ja verkottumista onkin tuettu tarjoamalla mahdollisuus

erilaisiin asiantuntijakoulutuksiin. Vuonna 2019 oppivan organisaation kehitysprosessia koetettiin jatkaa,

mutta toimintaympäristössä tapahtui niin paljon muutoksia, että tarvittavaa sitoutumista osaamisen

jatkuvaan kehittämiseen ei tässä tilanteessa löytynyt eikä projekti edennyt toivotulla tavalla.

Jatkoimme työyhteisökehittämistä teemalla ”Yhteisen ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin”

keskittyen organisaation toiminnan perusedellytyksiin (suunnittelu, organisointi, ohjaus, valvonta) ja niiden

toimivuuteen Keski-Suomen liitossa. Haastatteluissa ja työpajatyöskentelyssä nousi esille muun muassa

strategisen ja operatiivisen johtamisen roolien selkeyttämisen tarve.

Onnistumiskeskustelut käytiin huhtikuussa ja niissä kartoitettiin muun muassa koulutustarpeita ja

keskusteltiin urakehitysmahdollisuuksista organisaation sisällä sekä yleisesti kehittämissuunnitelmista

organisaation tavoitteiden pohjalta. Vuoden lopulla päätettiin käynnistää toinen

onnistumiskeskustelukierros, koska maakuntauudistuksen päättymisen sekä taloushallinnon

ulkoistamisprojektin vuoksi nousi esiin tarpeita päivittää tehtävänkuvia. Loppuvuodesta 2018 aloitetun

selvitystyön ”työpanoksen paremman kohdentumisen mahdollisuuksista Keski-Suomen liitossa” tuloksia

hyödynnettiin, kun tehtiin tehtäväkuvamuutoksia, jotka liittyivät maakuntauudistuksen loppumiseen tai

taloushallinnon ulkoistamisen aiheuttamiin muutoksiin.

Vuosittainen ilmapiirikysely tehtiin 31.10.-20.11.2019 välisenä aikana. Tulokset käytiin läpi

henkilöstöpalaverissa joulukuussa. Kyselyn tuloksina liittoa luonnehdittiin pieneksi, kompaktiksi,

joustavaksi, innostuneeksi ja kehittämisorientoituneeksi verkostoissa toimivaksi

asiantuntijaorganisaatioksi. Palautteen ja kannustuksen osalta oli menty selkeästi heikompaan suuntaan.

Stressin kokeminen oli pysynyt edellisvuoden tasolla ja työpäivien pitkittyminen oli hiukan vähentynyt

edellisvuodesta. Oma työ koettiin merkityksellisenä, mutta työssä viihtyminen oli heikentynyt selvästi

edellisvuodesta. Syinä mainittiin muun muassa tehtävänkuvan muutokset, negatiivinen ilmapiiri ja

ristiriitatilanteet. Ilmapiirikyselyssä nousi myös esille johtaminen. Lisäksi henkilöstöä huolestutti tulossa

oleva muutto monitoimitiloihin Lutakkoon. Toisaalta muutto ja sen tuoma muutos nähtiin myös

mahdollisuutena.

Liitossa toimii henkilöstöyhteistyöryhmä, johon kuuluvat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutettu sekä

työnantajan edustajana kehittämisjohtaja. Henkilöstöyhteistyöryhmä käsittelee koko henkilöstöä koskevia

linjauksia ja tekee tarvittaessa henkilöstöasioita koskevia ehdotuksia johtoryhmälle. Henkilöstön

yhteistyöryhmä käsittelee myös lakisääteiselle työsuojelutoimikunnalle kuuluvat asiat. Ryhmä kokoontuu

tarpeen mukaan. Vuonna 2019 kokouksia oli yksi.

38

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2018–2019) mahdollistamaa paikallista sopimista

hyödynnettiin vuonna 2018 tekemällä paikallinen sopimus lomarahojen vaihdosta vapaaseen. Samaa

käytäntöä jatkettiin myös vuonna 2019.


Oppivan organisaation ja ketterän oppimisen toimintamallien sisäistäminen.


Henkilöstön teemakoulutukset aiheesta. Opittua toteutetaan toimintatavoissa.

Koulutusta järjestetty. Opittua on toteutettu toimintatavoissa.

Oppivan organisaation ja ketterän oppimisen toimintamalli ei osoittautunut toimivaksi ja siitä luovuttiin. Koko henkilöstön teema-koulutukset: sisäinen viestintä, toiminnan terävöittäminen, talouden suunnittelu, työyhteisön kehittäminen ja työyhteisötaidot, johtamisjärjestelmän periaatteet.

Onnistumiskeskustelut käydään vuosittain kaikkien kanssa.


Henkilökohtaiset onnistumis-keskustelut esimiehen kanssa.

Onnistumiskeskustelut käyty 100 %:sti.

Tavoite saavutettiin.

39

Tavoite 3: Maakunta- ja sote-uudistus tehdään yhdessä

Pääministeri Sipilän hallituksen ero 8.3.2019 merkitsi maakunta- ja sote-uudistuksen raukeamista ja asian

siirtymistä seuraavan eduskunnan harkittavaksi. Koska Keski-Suomessa oli varauduttu syksystä 2018 alkaen

sekä lainsäädännön hyväksymiseen että sen viivästymiseen, valmistelun hallittu alasajo voitiin käynnistää

viivytyksettä.

Valmisteluryhmä kokosi huhti- ja toukokuussa projektikuvaukset, jotka sisälsivät kertomuksen tehdystä

työstä, havainnot kehittämistarpeista sekä ehdotukset siitä, mitä muutoksia olisi toteutettavissa nykyisissä

organisaatioissa voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. Opit ja kehittämisehdotukset esiteltiin

loppuseminaarissa 29.5.2019. Valmistelun organisointi purettiin maakuntahallituksen päätöksellä

toukokuun lopussa ja käytännön työt päätettiin 30.6.2019 mennessä. Loppuraportointi ja -maksatus

viimeisteltiin vuoden lopussa.

Uudistuksen raukeamisen jälkeen Jyväskylän kaupunki kutsui Keski-Suomen kunnat keskustelemaan

sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä kuntavetoisesti. Samalla käynnistyi valmistautuminen

keväällä valitun eduskunnan linjausten mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Rinteen hallituksen ero

joulukuun alussa viivästytti suunnittelua edelleen. Keski-Suomen liitto tuki kuntavetoista valmistelua

resursoimalla sote-koordinaattorin 2,5 kuukaudeksi sosiaali- ja terveysministeriön hankkeen päättymisen

jälkeen.

Keski-Suomen liitto toimi uudistuksessa strategiansa mukaisesti yhteisen kehittämistahdon muodostajana,

suunnittelijana ja näkökulmien yhteensovittajana. Valmistelun poliittinen ohjaus oli Keski-Suomen maa-

kuntahallituksella ja -valtuustolla. Merkittävä osa valtiovarainministeriön Keski-Suomen liitolle

myöntämästä rahoituksesta siirrettiin yhteistyösopimusten perusteella kunnille korvauksena

valmistelutyöstä. Suurimmat työpanokset hankittiin Jyväskylän kaupungilta, Keski-Suomen

sairaanhoitopiiriltä ja liikelaitos Saarikalta. Perustetuista yhteistyörakenteista jatkavat järjestöjen

kumppanuuspöytä, maakunnallinen nuorisovaltuusto, hyvinvointiryhmä, osallisuustyöryhmä sekä

turvallisuus- ja valmiustoimikunta.

Valtiovarainministeriö arvioi kaikkien maakuntien valmistelun etenemistä useaan kertaan. Ministeriön

arvio Keski-Suomesta oli, että maakunnan toiminnan käynnistämisen ja järjestämisvastuiden vastaanoton

valmistelu eteni erinomaisesti. Keski-Suomessa uudistuksen kariutumista pidettiin turhauttavana ja

erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämismotivaatiota heikentävänä, vaikka lakiesityksissä

nähtiin myös puutteita ja riskejä. Valmistelutyön hyödynnettävyyttä voidaan lopullisesti arvioida vasta

myöhemmin. Jos uudistus toteutuu lähimpien vuosien aikana, työ saadaan pääosin hyödynnettyä. Jos

kansallinen päätöksenteko viivästyy, on aloitettava alusta.

40

Talousarvion 2019 toteutuminen

Keski-Suomen liiton toiminta rahoitetaan pääosin perussopimuksessa säädetyillä jäsenkuntien

maksuosuuksilla.

Maakuntavaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviossa ja vuosien 2019–2020 taloussuunnitelmassa, että

taloudellisesti Keski-Suomen liiton toiminnan tavoitteena on säilyttää liiton toimintakyky ja valmius tuleviin

muutoksiin maakuntauudistuksen keskiössä. Monialaisen maakunnan valmistelu kuitenkin päättyi keväällä

2019, mikä käynnisti oman talouden ja toiminnan pohtimisen uudesta näkökulmasta.

Maakuntauudistusta ei suunniteltu vuoden 2019 talousarvioon, koska uudistuksen talouden oli määrä

siirtyä uuden maakuntalain myötä erillisen väliaikaishallinnon alaisuuteen. Uudistuksen päätyttyä

virallisesti, jatkui työ kuitenkin hankkeen osaprojektien loppuraportoinnilla vuoden loppuun saakka. Tämä

näkyy tilinpäätöksen luvuissa niin toimintakulujen kuin toimintatuottojenkin huomattavana ylityksenä

verrattuna talousarvioon.

Kokonaisuudessaan talousarvio ei toteutunut, vaan tilikauden tulos oli odotettua parempi. Tähän vaikutti

niin maakuntauudistuksen päättyminen kuin monen projektin rahoitustilitysten jaksottuminen tilikaudelle.

Tulokseen vaikuttaneita seikkoja on kuvattu tarkemmin kunkin tulosyksikön käyttötalouden

toteutumisluvussa.

Koska tilikausi kääntyi ylijäämäiseksi, ei rahoitusvajetta syntynyt eikä sijoitusvarallisuuden tuottoja

tarvinnut käyttää toimintakulujen kattamiseen.

Talousarviossa suunniteltiin myös liiton varallisuuden palauttaminen perussopimuksen 31 §:n mukaisesti,

kun toiminta päättyy maakuntauudistus toteutuessa vuoden 2021 alussa. Maakuntauudistuksen

valmistelun päättymisen myötä liiton toiminta kuitenkin jatkuu ennallaan ja varallisuuden palauttamisen

aikataulu tulee muuttumaan. Palautuksen valmistelu käynnistettiin lunastamalla OP Private Strategy -

sijoitus marraskuussa 2019. Sijoitus tuotti voittoa 143 339,42 euroa, mikä myös vaikutti omalta osaltaan

tilikauden odotettua parempaan tulokseen.

Käyttötalouden toteutuminen tulosyksiköittäin

Luottamushenkilöhallinto

Luottamushenkilöhallinto huolehtii liiton poliittisesta päätöksenteosta, toiminnan valvonnasta ja

tarkastamisesta. Luottamushenkilöhallinto rahoitetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla.

Vuoden 2019 talousarviossa demokratiakustannuksissa varauduttiin maakuntauudistukseen liittyviin

kokouskustannuksiin, mutta hieman edellisvuotta maltillisemmin. Kun maakuntauudistus päättyi

maaliskuussa, jäivät siihen liittyvät kokoukset luonnollisesti pois, mikä näkyy tulosyksikön käyttötaloudessa

58 000 euroa parempana toimintakatteena.

Toimisto- ja asiantuntijapalveluiden osalta arvio ansionmenetysten osuudesta ei onnistunut ja vaatii

jatkossa uudelleen tarkastelua. Majoitus- ja ravitsemispalveluiden kustannukset pienenivät edelliseen

vuoteen verrattuna noin 5000 eurolla, vaikkakin kustannukset ylittivät talousarvion vastaavasti noin 5000

eurolla.

41

Luottamushenkilöhallinnon käyttötalouden toteutuminen on kuvattu tarkemmin taulukossa 6.

Taulukko 6. Käyttötalouden toteutuminen, luottamushenkilöhallinto

Käyttötalous, luottamushenkilöhallinto

TA 2019 TP 2019 Poikkeama, € Poikkeama, %

TOIMINTATULOT 15 000 17 000,00 2 000,00 13,3 %

Muut myyntitulot 0 17 000,00 17 000,00

Muut tuet ja avustukset 15 000 0,00 -15 000,00

TOIMINTAMENOT -374 000 -317 994,36 -56 005,64 -15,0 %

Henkilöstömenot -185 000 -148 734,64 -36 265,36 -19,6 %

Palkat ja palkkiot -177 600 -144 058,68 -33 541,32

Eläkevakuutusmaksut -6 200 -3 893,41 -2 306,59

Muut henkilöstösivukulut -1 200 -782,55 -417,45

Palvelujen ostot -103 000 -93 670,39 -9 329,61 -9,1 %

Toimisto- ja asiantuntijapalvelut -7 000 -11 647,26 4 647,26 Rahoitus- ja pankkipalvelut 0 -46,00 46,00

Vakuutukset -500 0,00 -500,00

Majoitus- ja ravitsemispalvelut -23 000 -28 067,47 5 067,47 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -42 500 -25 026,96 -17 473,04 Opetus- ja kulttuuripalvelut -3 000 -2 045,00 -955,00 Muut yhteistoimintaosuudet -26 500 -26 328,46 -171,54 Muut palvelut -500 -509,24 9,24

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 -1 465,33 1 465,33 100,0 %

Kalusto 0 -1 342,74 1 342,74

Muu materiaali 0 -122,59 122,59

Muut toimintamenot -86 000 -74 124,00 -11 876,00 -13,8 %

Muut toimintakulut -86 000 -74 124,00 -11 876,00

TOIMINTAKATE -359 000 -300 994,36 58 005,64

42

Toimisto

Toimisto-tulosyksikön alle kohdennetaan liiton perustoimintojen kustannukset. Talousarviossa toimiston

menot varaudutaan kattamaan valtaosin jäsenkuntien maksuosuuksilla.

Toimiston tuloiksi budjetoidut, jäsenkuntien maksuosuudet toteutuivat täysimääräisesti. ”Muut

myyntitulot” sisältää noin 36 000 euroa muiden organisaatioiden maksuosuuksia Keski-Suomen liiton

maksamista laskuista (Keski-Suomen Aikajanan tiedot Tilastokeskukselta, kaksoisraideselvitys, Länsi-

Suomen liittojen tapaaminen Jyväskylässä). ”Muut tuet ja avustukset” tulon merkittävä lisäys tulee

talousarvioon kirjaamattomasta liikenne- ja viestintäviraston valtionavustuksesta (40 000 euroa).

Toimiston osalta toimintakulut alittuivat kokonaisuudessaan 5,9 prosenttia. Alitusta tapahtui

henkilöstömenoissa, palveluiden ostoissa ja muissa toimintamenoissakin ja ylitystä puolestaan

tarvikehankinnoissa ja avustuksissa.

Henkilöstömenojen pienenemiseen vaikuttivat muutamat henkilöstömuutokset sekä se, että talousarvioon

budjetoitiin palkkarahat koko vakinaiselle henkilöstölle vähentämättä menoista maakuntauudistukseen

kohdentuvaa työpanosta. Tarkoituksena oli varmistaa sijaisjärjestelyillä, että aluekehitystyöhön on varattu

riittävästi resursseja maakuntauudistustyön rinnalla eikä henkilöstö kuormitu liikaa päällekkäisistä

vastuista.

Palveluiden ostoissa merkittävimmät budjetin alitukset tapahtuivat painatuksissa ja ilmoituksissa, majoitus-

ja ravitsemispalveluissa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluissa, yhteensä noin 82 000 euroa. Toimisto- ja

asiantuntijapalveluiden hankinnat ylittyivät vastaavasti noin 30 000 eurolla, vaikka talousarvioon varatun

verkkosivuston hankinta siirtyi vuodelle 2020.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden menot ylittivät talousarvion prosentuaalisesti huomattavasti (40,3 %),

mutta hankintojen euromääräinen summa on varsin pieni osuus talousarviota.

Avustusmenot ylittyivät myös huomattavasti, sillä ”Avustukset yhteisöille” -tilin kautta siirrettiin

maakuntauudistuksen tulosyksikölle 162 713 euroa vuosien 2018–2019 aikana muodostunutta

omarahoitusosuusvelvoitetta. Lisäksi Keski-Suomen kehittämisrahastosta myönnettiin vuosittaista

varausta enemmän avustuksia, minkä mahdollisti edellisiltä vuosilta käyttämättä jäänyt osa hankkeille

varatuista rahoista.

Muiden toimintakulujen 7 437 euroa muodostuu yhteisöjen jäsenmaksuista ja muistamisista, joita ei ollut

huomioitu talousarvioissa. Kulut saatiin kuitenkin katettua ennakoitua pienemmillä vuokrakuluilla, mikä

puolestaan johtuu vuokrien jyvittämisestä maakuntauudistukseen liittyville projekteille.

Kokonaisuudessaan toimiston toimintakate oli huomattavasti ennakoitua parempi.

Toimiston käyttötalouden toteutuminen on kuvattu tarkemmin taulukossa 7.

43

Taulukko 7. Käyttötalouden toteutuminen, toimisto

Käyttötalousosa, toimisto TA 2019 TP 2019 Poikkeama, € Poikkeama, %

TOIMINTATULOT 3 382 500 3 466 291,36 83 791,36 2,5 %

Jäsenkuntien maksuosuudet 3 366 000 3 366 000,00 0,00

Muut myyntitulot 11 500 50 791,36 39 291,36 Muut tuet ja avustukset 5 000 49 500,00 44 500,00

TOIMINTAMENOT -3 390 500 -3 191 317,78 -199 182,22 -5,9 %

Henkilöstömenot -1 890 000 -1 587 652,29 -302 347,71 -16,0 %

Palkat ja palkkiot -1 415 000 -1 244 329,64 -170 670,36

Jaksotetut palkat ja palkkiot (lomaraha) -68 000 0,00 0,00

Eläkevakuutusmaksut -382 000 -327 123,15 -54 876,85

Muut henkilöstösivukulut -25 000 -20 409,33 -4 590,67

Henkilöstökorvaukset 0 4 209,83 4 209,83

Palvelujen ostot -539 000 -472 223,99 -66 776,01 -12,4 %

Toimisto- ja asiantuntijapalvelut -143 500 -173 615,62 30 115,62 ICT-palvelut -89 000 -97 751,47 8 751,47 Rahoitus- ja pankkipalvelut -1 000 -1 054,41 54,41 Painatukset ja ilmoitukset -26 500 -8 401,55 -18 098,45 Posti- ja kuriiripalvelut -3 000 -3 536,45 536,45 Vakuutukset -2 500 -2 113,59 -386,41 Puhtaanapito ja pesulapalvelut -16 000 -11 958,36 -4 041,64 Majoitus- ja ravitsemispalvelut -93 000 -72 058,31 -20 941,69 Matkustus- ja kuljetuspalvelut -91 000 -47 744,55 -43 255,45 Sosiaali- ja terveyspalvelut -27 000 -24 300,98 -2 699,02 Opetus- ja kulttuuripalvelut -20 000 -15 200,09 -4 799,91 Muut palvelut -26 500 -14 488,61 -12 011,39 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 000 -29 465,78 8 465,78 40,3 %

Toimistotarvikkeet -3 000 -6 309,25 3 309,25 Kirjallisuus -3 000 -2 175,91 -824,09 Elintarvikkeet -2 000 -3 518,14 1 518,14 Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 0 -18,16 18,16

Kalusto -5 000 -5 181,14 181,14 Muu materiaali -8 000 -12 263,18 4 263,18 Avustukset -784 000 -955 268,03 171 268,03 21,8 %

Avustukset yhteisöille -34 000 -189 113,18 155 113,18

Avustukset rahastoille -750 000 -766 154,85 16 154,85

Muut toimintamenot -156 500 -146 707,69 -9 792,31 -6,3 %

Huoneistojen vuokrat/yhtiövastikkeet -150 000 -132 893,05 -17 106,95 Koneiden ja laitteiden vuokrat -6 500 -6 377,64 -122,36 Muut toimintakulut 0 -7 437,00 7 437,00

TOIMINTAKATE -8 000 274 973,58 282 973,58

44

Projektit

Projektit-tulosyksikölle kirjataan Keski-Suomen liiton omiin hankkeisiin kohdentuvat tulot ja menot. Liiton

omavastuuosuuden lisäksi projektit eivät aiheuta liitolle muita kustannuksia. Yleisin tapa kattaa

omavastuuosuus on liiton henkilöstön työpanoksen kohdentaminen projektille.

Koska projektien rahoitus maksetaan jälkikäteen toteutuneita kuluja vastaan ja projekteissa on usein

kumppaneita useammassa EU-maassa, on projektien toimintatuloja vaikea arvioida talousarviovuosittain.

Toimintamenojen arvioimista vaikeuttaa myös se, että projektit eivät myöskään käynnisty

talousarviosyklissä, vaan Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteisiin sopivia hankkeita löydetään ja

käynnistetään rahoitusinstrumenttien rytmissä. Näistä seikoista johtuen tilikausi 2018 oli alijäämäinen, kun

taas vuodelle 2019 osui enemmän avustusten maksua ja vuoden tulos päätyi ennakoitua enemmän

ylijäämäiseksi.

Projektien käyttötalouden toteutuminen on kuvattu tarkemmin taulukossa 8 ja vuonna 2019 toimineet

hankkeet on kuvattu kappaleen ”Hanketoiminnalla vaikuttavuutta” taulukossa 5.

Taulukko 8. Käyttötalouden toteutuminen, projektit

Käyttötalousosa, projektit TA 2019 TP 2019 Poikkeama, € Poikkeama, %

TOIMINTATULOT 227 000 510 096,54 283 096,54 80,2 %

Tuet ja avustukset valtiolta 19 500 34 000,00 14 500,00 Tuet ja avustukset EU:lta 204 200 387 707,80 183 507,80

Muut tuet ja avustukset 3 300 88 388,74 85 088,74

TOIMINTAMENOT -223 000 -472 877,66 249 877,66 112,0 %

Henkilöstömenot -213 000 -327 488,09 114 488,09 53,8 %

Palkat ja palkkiot -200 000 -276 505,75 76 505,75

Eläkevakuutusmaksut -12 000 -46 469,90 34 469,90

Muut henkilöstösivukulut -1 000 -4 512,44 3 512,44

Palvelujen ostot -10 000 -144 474,71 134 474,71 1344,8 %

Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 0 -86 366,07 86 366,07

ICT-palvelut 0 -999,00 999,00

Painatukset ja ilmoitukset 0 -1 511,51 1 511,51

Majoitus- ja ravitsemispalvelut 0 -18 987,46 18 987,46

Matkustus- ja kuljetuspalvelut -7 000 -33 706,08 26 706,08

Opetus- ja kulttuuripalvelut 0 -2 728,91 2 728,91

Muut palvelut -3 000 -175,68 -2 824,32

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 -914,86 914,86 100,0 %

Toimistotarvikkeet 0 -12,58 12,58

Elintarvikkeet -436,20 436,20

Kalusto 0 -320,55 320,55

Muu materiaali 0 -145,53 145,53

TOIMINTAKATE 4 000 37 218,88 33 218,88 830,5 %

45

Maakuntauudistus

Maakuntauudistus rahoitettiin omavastuuosuutta lukuun ottamatta valtionrahoituksella ja ohjeistus

uudistuksen toteuttamiseen ja rahojen kohdentamiseen tuli valtiovarainministeriöstä, joten tuloja ja

menoja oli mahdotonta arvioida syksyllä 2018, kun vuoden 2019 talousarviota laadittiin. Lisäksi uudistuksen

talouden oli määrä siirtyä maakuntalain hyväksymisen myötä uuden maakunnan väliaikaishallinnon alle ja

näin ollen Keski-Suomen liitto päätyi jättämään maakuntauudistuksen pois vuoden 2019 talousarviosta.

Valtiovarainministeriöltä maakuntauudistukselle saapuneista avustuksista oli vuoden 2019 alussa jäljellä

noin 3,4 miljoonaa euroa, joista noin 2,5 miljoonaa euroa on edelleen taseen siirtoveloissa ja odottaa

loppuraportoinnin tarkastamisen myötä palauttamista ministeriöön. Tämän lisäksi uudistuksen

toimintatuotoissa on 162 713 euroa vuosien 2018 ja 2019 omarahoitusosuutta, joka siirrettiin uudistukselle

avustuksena toimiston kustannuspaikalta.

Maakuntauudistus päättyi jo alkuvuodesta, joten uudistuksen toimintamenot jäivät huomattavasti edellistä

vuotta pienemmiksi. Koska toimiston henkilöstön osallistuminen uudistustyöhön kirjattiin edellisistä

vuosista poiketen henkilöstökuluihin, ovat palkkakulut kuitenkin edellistä vuotta korkeammat. Toimisto- ja

asiantuntijapalveluiden ostoista suurin osa kohdentuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtyyn sote-

uudistukseen liittyvään ICT-työhön.

Tulosyksikön alijäämän (-24 970,24 euroa) muodostavat Huomisen terveyskeskus- ja sote-koordinaattori -

hankkeet, jotka liitto sitoutui viemään loppuun maakuntauudistuksen päättymisen jälkeen.

Koska maakuntauudistukselle ei ole käyttötaloussuunnitelmaa, puuttuu maakuntauudistuksen

käyttötalouden toteutumista kuvaavasta taulukosta 9 toteumien vertailuosa.

46

Taulukko 9. Käyttötalouden toteutuminen, maakuntauudistus

Käyttötalousosa, maakuntauudistus TA 2019 TP 2019

TOIMINTATULOT 0 1 122 027,61

Muut tuet ja avustukset 0 1 122 027,61

TOIMINTAMENOT 0 -1 146 997,88

Henkilöstömenot 0 -220 049,91

Palkat ja palkkiot 0 -186 261,94

Eläkevakuutusmaksut 0 -30 960,25

Muut henkilöstösivukulut 0 -2 827,72

Palvelujen ostot 0 -891 763,30

Toimisto- ja asiantuntijapalvelut 0 -804 918,93

ICT-palvelut 0 -27 289,49

Rahoitus- ja pankkipalvelut 0 -96,00

Painatukset ja ilmoitukset 0 -251,68

Puhtaanapito ja pesulapalvelut 0 -1 098,00

Majoitus- ja ravitsemispalvelut 0 -48 890,90

Matkustus- ja kuljetuspalvelut 0 -6 585,29

Opetus- ja kulttuuripalvelut 0 -1 920,33

Muut palvelut 0 -712,68

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 -4 531,22

Elintarvikkeet 0 -167,04

Sähkö 0 -335,51

Kalusto 0 -1 855,79

Muu materiaali 0 -2 172,88

Muut toimintamenot 0 -30 653,45

Huoneistojen vuokrat/yhtiövastikkeet 0 -30 653,45

TOIMINTAKATE 0 -24 970,27

47

Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailu

TA 2019 TP 2019 Poikkeama Poikkeama

€ %

TOIMINTATULOT 3 619 500 5 115 415,51 1 495 915,51 41,3 %

Myyntituotot (jäsenkuntien maksuosuudet) 3 366 000 3 366 000,00 0

Maksutuotot 11 500 67 791,36 56 291

Tuet ja avustukset* 242 000 1 681 624,15 1 439 624

TOIMINTAMENOT -3 982 500 -5 129 187,68 -1 146 687,68 28,8 %

Henkilöstökulut** -2 288 000 -2 283 924,93 4 075,07 -0,2 %

Palvelujen ostot*** -657 500 -1 602 132,39 -944 632,39 143,7 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22 000 -36 377,19 -14 377,19 65,4 %

Avustukset -770 000 -955 268,03 -185 268,03 24,1 %

Muut toimintamenot -245 000 -251 485,14 -6 485,14 2,6 %

TOIMINTAKATE -363 000 -13 772,17 349 227,83 -96,2 %

Rahoitustuotot ja -kulut 20 000 143 083,90 123 083,90 615,4 %

Korkotuotot 0 8,18 8,18 100,0 %

Muut rahoitustuotot 20 000 143 339 123 339,42 616,7 %

Korkokulut 0 -263,70 -263,70 -100,0 %

VUOSIKATE -343 000 129 311,73 472 311,73 -137,7 %

TILIKAUDEN TULOS -343 000,00 129 311,73 472 311,73 -137,7 %

Rahastojen lisäys (-) -750 000 -750 000,00 0,00 0,0 %

Rahastojen vähennys (+) 750 000 766 154,85 16 154,85 -4,1 %

2,2 %

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -343 000,00 145 466,58 488 466,58 -142,4 %

*Sisältää maakuntauudistuksen avustukset 1.122.027,61 euroa

**Sislätää maakuntauudistuksen henkilöstökuluja -186.261,94

***Sisältää maakuntauudistuksen asiantuntipalveluiden ostot 804.918,93 euroa

Maakuntavaltuustoa sitova taso on merkitty taulukkoon sinisellä.

48

Rahoitusosan toteutuminen

Rahoitus- ja investointiosan toteutumisvertailu

Talousarvio Toteuma

Poikkeama €

Poikkeama %

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -343 000 129 311,73 472 312 -137,7 %

Investointien rahavirta 0 0,00

Investointimenot -20

Toiminnan ja investointien rahavirta -343 000 129 292 472 292 -137,7 %


Oman pääoman muutokset 0 0,00

Muut maksuvalmiuden muutokset 0 -1 332 269,21

Rahoituksen rahavirta -343 000 -1 202 977 -859 977 463,1 %

Rahoitusosan toteuman suuri muutos johtuu maakuntauudistuksen ennakkoon saapuneista

käyttämättömistä rahoista, jotka näkyvät siirtoveloissa.

Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Tilikauden toimintatuloiksi arvioitiin noin 3,6 miljoonaa euroa, mutta summa nousi 5,1 miljoonaan euroon.

Tästä noin 959 000 euroa on vuodelta 2018 siirrettyä maakuntauudistuksen rahoitusta. Lisäksi

toimintatuloja nostivat merkittävästi projektien yli kaksinkertainen avustussumma talousarvioon nähden

(+283 000 euroa) ja toimiston talousarvioon kirjaamattomat myyntitulot ja avustukset (yhteensä +83 791

euroa).

Talousarviossa varauduttiin noin 4 miljoonan euron toimintamenoihin, mutta maakuntauudistus nosti

myös menopuolta samassa suhteessa 5,1 miljoonaan euroon.

Jäsenkuntien maksurahoitusosuudet (3 366 000 euroa) toteutuivat täysimääräisinä samoin Keski-Suomen

kehittämisrahaston kartuttaminen (750 000 euroa). Kehittämisrahastosta myönnettiin avustuksia hieman

vuosivarausta enemmän (766 154,85) euroa, mikä katetaan aiempien vuosien käyttämättä jääneistä

varauksista.

Tilikaudella varauduttiin 343 000 euron alijäämään, mutta tilikauden tulos on 145 466,58 euroa

ylijäämäinen. Alijäämän kääntyminen ylijäämäksi on monien tekijöiden summa. Luottamushenkilöpuolella

alitusta suunniteltuihin kuluihin syntyi, kun maakuntauudistukeen valmisteluun liittyvät

49

kokouskustannukset jäivät suurimmalta osaa vuotta pois (58 000 euroa). Toimiston osalta osa

henkilöstömenoista siirtyi edelleen maakuntauudistukselle ja aiempaa enemmän henkilöstömenoja

kohdentui myös projekteille, mikä toi säästöä toimiston omiin henkilöstömenoihin (302 000 euroa). Lisäksi

toimiston palveluiden ostot vähenivät 66 000 eurolla. Projektipuolella tilikauteen kohdistui

avustusrahoitusta ennakoitua enemmän (33 000 euroa). Lopullisesti sijoituksen tuotto, 143 000 euroa,

muutti alijäämän selvästi ylijäämän puolelle.

Taulukko 10. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

TA 2019 TP 2019 Poikkeama Poikkeama

€ %

TOIMINTATULOT 3 619 500 5 915 827,22 2 296 327,22 63,4 %

TOIMINTAMENOT -3 982 500 -6 246 229,83 -2 263 729,83 56,8 %

KÄYTTÖTALOUSOSA

Jäsenkuntien maksuosuudet 3 366 000 3 366 000,00 0,00 0,0 %

Rahastojen lisäys 750 000 766 154,85 16 154,85 0,2 %

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -343 000 145 466,58 488 466,58 -142,4 %

50

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Tuloslaskelma

KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA

1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2018

TOIMINTATUOTOT 5 115 415 5 915 827

Myyntituotot 3 433 791 3 126 323

Tuet ja avustukset EU:lta 387 708 199 225

Muut tuet ja avustukset** 1 293 916 2 590 279

TOIMINTAKULUT -5 129 188 -6 246 230

Henkilöstökulut -2 283 925 -2 280 308

Palkat ja palkkiot -1 851 156 -1 844 626

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut -408 447 -401 000

Muut henkilöstösivukulut -24 322 -34 683

Palvelujen ostot*** -1 602 132 -2 906 588

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 377 -50 505

Avustukset -955 268 -750 504

Muut toimintakulut -251 485 -258 325

TOIMINTAKATE -13 772 -330 403

Rahoitustuotot ja -kulut 143 084 -54

Korkotuotot 8 18

Muut rahoitustuotot 143 339 0

Korkokulut -264 -72

Muut rahoituskulut 0 0

VUOSIKATE 129 312 -330 456

Poistot ja arvonalentumiset 0 0

TILIKAUDEN TULOS 129 312 -330 456

Rahastojen lisäys (-) -750 000 -750 000

Rahastojen vähennys (+) 766 155 719 406

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 145 467 -361 050

51

Rahoituslaskelma

KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta 2019 2018

Vuosikate 129 311,73 -330 456,20

Investointien rahavirta Investointimenot -20,00 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 129 291,73 -330 456,20


Oman pääoman muutokset 0 198 747,00

Tulorahoituksen korjauserä 0 198 747,00

Muut maksuvalmiuden muutokset -1 332 269,21 2 178 843,88

Saamisten muutos 76 305,49 -38 192,25

Korottomien velkojen muutos -1 408 574,70 2 217 036,13

Rahoituksen rahavirta -1 332 269,21 2 377 590,88

Rahavarojen muutos -1 202 977,48 2 047 134,68

Rahavarojen muutos -1 202 977,48 2 047 134,68

Rahavarat 31.12. 4 975 929,12 5 126 929,62

Rahoitusarvopaperit 0,00 1 051 976,98

Rahavarat 1.1. 5 126 929,62 3 079 794,94

Rahoitusarvopaperit 1 051 976,98 1 051 976,98

52

Tase

KUNTAYHTYMÄN TASE

VASTAAVAA 2019 2018

PYSYVÄT VASTAAVAT 22,00 2,00

Osakkeet ja osuudet 22,00 2,00

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 64 471,36 616 665,36

Valtion toimeksiannot 64 471,36 616 665,36

VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 381 243,20 6 660 526,17

Saamiset 405 314,08 481 619,57

Myyntisaamiset 55 497,66 17 450,00

Muut saamiset 30 289,90 39 508,96

Siirtosaamiset 319 526,52 424 660,61

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 0,00 1 051 976,98

OP Private Strategy 0,00 1 051 976,98

Rahat ja pankkisaamiset 4 975 929,12 5 126 929,62

Pankkitilit 4 975 929,12 5 126 929,62

Vastaavaa yhteensä 5 445 736,56 7 277 193,53

VASTATTAVAA

Oma pääoma 1 252 391,87 1 123 080,14

Peruspääoma 1 119 311,54 1 119 311,54

Muut omat rahastot 23 609,13 39 763,98

Edellisten kausien ylijäämä /alijäämä -35 995,38 325 054,71

Tilikauden ylijäämä / alijäämä 145 466,58 -361 050,09

Toimeksiantojen pääomat 64 471,36 616 665,36


Vieras pääoma 4 128 873,33 5 537 448,03

Ostovelat 158 941,48 713 055,47

Muut velat 699,52 61 056,03

Siirtovelat 3 969 232,33 4 763 336,53

Vastattavaa yhteensä 5 445 736,56 7 277 193,53

53

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Jaksotusperiaatteet

Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti.

Arvostusperiaatteet ja -menetelmät

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoitukset (osakkeet ja osuudet) on merkitty taseeseen hankintamenoon tai

alempaan arvoon. Arvostuksen periaatteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa

kerryttämä tulo.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen

luovutushintaan.

Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätös on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti.

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot TOIMINTATUOTOT TULOLAJEITTAIN 2019 2018

Myyntituotot jäsenkunnilta* 3 366 000,00 3 066 000,00

Muut myyntituotot 67 791,36 60 323,22

Tuet ja avustukset** 1 681 624,15 2 789 504,00

Korkotuotot 8,18 18,05

Muut rahoitustuotot 143 339,42 0,00

*jäsenkuntien maksuosuudet **Sisältää maakuntauudistuksen avustukset 1.122.027,61 euroa

Toimintatuotot yhteensä 5 258 763,11 5 915 845,27

Palvelujen ostot Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 1 076 547,88 2 394 099,97

Muut palvelut 525 584,51 512 487,62

Palvelujen ostot yhteensä 1 602 132,39 2 906 587,59

54

Tasetta koskevat liitetiedot VASTAAVAA 2019 2018

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 0,00 0,00

Vähennys 0,00 0,00


Osakkeet ja osuudet


Lisäys 20,00 0,00


Toimeksiantojen varat

Valtion toimeksiannot 1.1. 616 665,36 696 030,36

Lisäys 0,00 306 000,00

Vähennys 552 194,00 385 365,00

Valtion toimeksiannot 31.12. 64 471,36 616 665,36

Saamiset yhteensä 405 314,08 481 619,57

Saamisten olennaiset erät: EU, hankerahoitus 232 042,66 Sosiaali- ja terveysministeriö, sote-koordinaattori 68 275,30 Muut arvopaperit OP Private Strategy

Hankintameno 1.1. 1 051 976,98 1 051 976,98

Vähennys 1 051 976,98 0,00

Hankintameno 31.12. 0,00 1 051 976,98

Pankkitilit

Keski-Suomen osuuspankki 31.12. 3 888 915,64 4 190 574,41

Vuokravakuustili 31 514,87

Keski-Suomen osuuspankki, K-S kehittämisrahasto 31.12. 1 055 498,61 936 355,21

55

VASTATTAVAA

2019 2018

Oma pääoma

Kuntayhtymän peruspääoma 1.1. 1 119 311,54 1 119 311,54

Vähennys 0,00 0,00

Kuntayhtymän peruspääoma 31.12. 1 119 311,54 1 119 311,54

Kehittämisrahaston pääoma 1.1. 39 763,98 9 170,09

Lisäys 0 30 593,89

Vähennys 16 154,85 0,00

Kehittämisrahaston pääoma 31.12. 23 609,13 39 763,98

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. -35 995,38 325 054,71

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 145 466,58 -361 050,09

Tilikausien yli-/alijäämät yhteensä 31.12. 109 471,20 -35 995,38

Toimeksiantojen pääomat


Lisäys 0,00 306 000,00

Vähennys 552 194,00 385 365,00

Yhteensä 64 471,36 616 665,36

Oma pääoma yhteensä 1 252 391,87 1 123 080,14

Vieras pääoma yhteensä 4 128 873,33 5 537 448,03

Siirtovelkojen olennaiset erät:

Valtiovarainministeriö, sote- ja maakuntauudistus 2 516 070,43 Keski-Suomen kehittämisrahasto, siirtovelka 1 031 889,48 Lomapalkkavaraus 367 466,53

56

Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntien kesken

Kunnan osuus peruspääomasta Maksuosuus

2019 2018 2017-2019

Kunta % euroa % euroa

Hankasalmi 1,6 17 410,30 1,6 17 622,02 152 403

Joutsa 1,5 16 818,72 1,5 16 958,06 147 224

Jyväskylä 50,9 569 592,83 50,7 567 051,59 4 985 985

Jämsä 8,9 99 849,83 9,0 101 238,75 874 045

Kannonkoski 0,4 4 698,07 0,4 4 850,01 41 125

Karstula 1,2 13 670,52 1,2 13 961,24 119 666

Keuruu 3,5 38 944,36 3,5 39 708,49 340 903

Kinnula 0,5 5 438,39 0,5 5 498,77 47 605

Kivijärvi 0,3 3 877,20 0,4 3 938,38 33 939

Konnevesi 0,9 9 929,26 0,9 9 914,56 86 917

Kuhmoinen 0,8 8 474,70 0,8 8 450,13 74 184

Kyyjärvi 0,4 4 835,10 0,4 5 020,34 42 325

Laukaa 6,9 76 697,07 6,7 75 385,71 671 375

Luhanka 0,2 2 427,54 0,2 2 490,75 21 250

Multia 0,6 6 298,10 0,6 6 328,14 55 131

Muurame 4,0 44 478,25 3,9 44 047,39 389 345

Petäjävesi 1,3 14 842,45 1,3 14 950,77 129 925

Pihtipudas 1,2 13 944,27 1,3 14 211,99 122 062

Saarijärvi 3,1 34 824,99 3,2 35 392,09 304 844

Toivakka 0,8 8 942,56 0,8 8 882,18 78 280

Uurainen 1,1 12 313,78 1,1 12 216,58 107 790

Viitasaari 2,1 23 722,03 2,2 24 245,70 207 653

Äänekoski 7,8 87 281,23 7,8 86 947,93 764024,5

KESKI-SUOMI 100 1 119 311,54 100 1 119 311,54 9798000

57

Maksuosuuksien jakaantuminen jäsenkuntien kesken

Kunta 2018 2019

Hankasalmi 47 765 51 245

Joutsa 46 127 50 129

Jyväskylä 1 557 098 1 727 321

Jämsä 274 591 293 610

Kannonkoski 13 008 13 613

Karstula 37 724 40 315

Keuruu 106 775 115 422

Kinnula 15 075 15 947

Kivijärvi 10 680 11 297

Konnevesi 26 980 29 626

Kuhmoinen 23 158 24 946

Kyyjärvi 13 058 14 475

Laukaa 210 782 231 169

Luhanka 6 589 7 171

Multia 17 382 18 481

Muurame 121 010 136 104

Petäjävesi 40 546 44 321

Pihtipudas 38 440 41 395

Saarijärvi 96 150 101 783

Toivakka 24 078 27 302

Uurainen 33 901 37 353

Viitasaari 65 674 70 175

Äänekoski 239 409 262 801

KESKI-SUOMI 3 066 000 3 366 000

Pitkäaikaiset vuokrasopimukset

Senaattikiinteistöt Oy

Toimiston vuokrasopimus. Irtisanottu. Päättyy 31.3.2020.

Vuokra 1.1. – 31.3.2020 yhteensä 43 099,44 euroa.

Kielo Office Solutions Oy

Toimiston vuokrasopimus alkaen 1.4.2020. Sopimus voimassa toistaiseksi.

Vuokra 1.4. – 31.12.2020 yhteensä 102 384 euroa.

Toshiba Stores

Monitoimilaitteiden vuokrasopimus. Yhden vuoden vuokra 4 610,40 euroa.

58

Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat

liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 2019 2018

Virat 5 5

Toistaiseksi voimassa olevin sopimuksin 20 21

Määräaikaiset 4 5

Yhteensä 31.12.2018 29 31

Henkilöstökulut (tuloslaskelma) 2019 2018

Maksetut palkat ja palkkiot 1 851 156,01 1 844 625,72

Eläkemaksut 408 446,71 401 000,02

Muut henkilöstösivukulut 24 322,21 34 682,62

Henkilöstökulut yhteensä 2 283 924,93 2 280 308,36

Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja puolueille tai puolueyhdistyksille tilitetyt puoluemaksut

2019 2018

Keskusta 4 428,00 5 004,00

Sosiaalidemokraatit 3 294,00 4 497,00

Kokoomus 2 754,00 2 862,00

Vihreät 2 396,31 2 835,00

Vasemmisto 1 663,88 1 890,00

Perussuomalaiset 769,55 911,25

Kristillisdemokraatit 229,50 243,00

Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 15 535,24 18 242,25

Tilintarkastajan palkkiot 2019 2018

Tarkastusyhteisö: BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 7 052,00 5 602,80

Muut palkkiot (hanketarkastukset) 3 642,20 4 288,00

Palkkiot yhteensä 10 694,20 9 890,80

59

ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

Keski-Suomen kehittämisrahasto

TULOSLASKELMA 2019 2018

Toimintatuotot 750 000,00 750 000,00

Jäsenkuntien maksuosuudet 750 000,00 750 000,00

Toimintakulut -766 154,85 -719 406,11

Myönnetyt avustukset -766 154,85 -719 406,11

Toimintakate -16 154,85 30 593,89

Rahoitustuotot ja –kulut 0 0,00

Vuosikate -16 154,85 30 593,89

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -16 154,85 30 593,89

RAHOITUSLASKELMA 2019 2018

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -16 154,85 30 593,89

Investointien rahavirta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 0 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta -16 154,85 30 593,89


Maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos 0 0,00

Korottomien velkojen muutos 135 298,25 16 875,33

Rahoituksen rahavirta 135 298,25 16 875,33

Rahavarojen muutos 119 143,40 47 469,22

Rahavarojen muutos 119 143,40 47 469,22

Rahavarat 1.1. 936 355,21 888 885,99

Rahavarat 31.12. 1 055 498,61 936 355,21

60

TASE 2019 2018

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat 0,00 0,00

Vaihtuvat vastaavat

Rahat ja pankkisaamiset 1 055 498,61 936 355,21

Keski-Suomen OP 1 055 498,61 936 355,21

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 055 498,61 936 355,21

Vastaavaa yhteensä 1 055 498,61 936 355,21

VASTATTAVAA

Oma pääoma 23 609,13 39 763,98

Edellisten tilikausien yli/alijäämä 39 763,98 9 170,09

Tilikauden yli/alijäämä -16 154,85 30 593,89

Vieras pääoma 1 031 889,48 896 591,23

Siirtovelat 1 031 889,48 896 591,23

Vastattavaa yhteensä 1 055 498,61 936 355,21

61

Aluekehitysvarat

Aluekehitysvaroja hallinnoidaan ainoastaan tasetileillä.

ALUEKEHITYSVARAT

RAHOITUSLASKELMA 2019 2018

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 0,00 0,00

Investointien rahavirta 0,00 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta 0,00 0,00


Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -552 194,00 -79 365,00

Rahoituksen rahavirta -552 194,00 -79 365,00

Rahavarojen muutos -552 194,00 -79 365,00

Rahavarojen muutos -552 194,00 -79 365,00

Rahavarat 31.12. 64 471,36 616 665,36

Rahavarat 1.1. 616 665,36 696 030,36

TASE 2019 2018

VASTAAVAA

Toimeksiantojen varat

Valtion toimeksiannot 64 471,36 616 665

Vastaavaa yhteensä 64 471,36 616 665,36

VASTATTAVAA

Toimeksiantojen pääomat

Valtion toimeksiannot 64 471,36 616 665

Vastattavaa yhteensä 64 471,36 616 665,36

62

LUETTELOT JA SELVITYKSET

Käytetyt kirjanpitokirjat

Pääkirja

Päiväkirja

Tilikartta

Tasekirja

Tase-erittelyt

Liitetietojen erittelyt

Tositelajit

Keski-Suomen liitto

10 Muistiotositteet 1 – 149

11 Myyntireskontra 200001 – 200150

25 Yleislaskutus 250001 – 250123

30 Ostolaskut 300001 – 301033

40 Ostoreskontra 320001 – 320175

60 Palkkatositteet 060001 – 060037

90 Maksuliikennetositteet 902276 – 902642

Keski-Suomen kehittämisrahasto

20 Muistiotositteet 100001 – 100087

Aluekehitysvarat

10 Muistiotositteet 100001 - 100019

Kirjanpitoaineiston säilytys

Kirjanpitoaineisto säilytetään Keski-Suomen liiton arkistossa kirjanpitolaissa, EU:n säädöksissä sekä muissa

säädöksissä ja ohjeissa määriteltyjen aikojen ja säilytystapojen mukaisesti.

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2019 julkaistaan liiton verkkosivuilla ja säilytetään paperisessa muodossa

arkistossa kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.

Tilintarkastajan merkinti

Suoritetusta tilinta rkastu ksesta on t:iniiiin annettu kertomus.

ryveskylassa//.f.zozo

BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteiso

l/u,r-,,-

Tuomas Mettomiiki

.IHT, HT

//r*-

64

65

LIITTEET

Liite 1. Hankeraportti

keski-suomen liiton tilinpÄÄtÖs ja …keski-suomi oli hyvässä vauhdissa ja keski-suomen liitto...

Documents