TOIMIVAT TYÖMARKKINAT – OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA

KESKI-SUOMEENKehittämisohjelma 2009 – 2013

KESKI-SUOMEN LIITTO

2 3

JULKAISUTIEDOT

Julkaisijat: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin: 0207 560 200 / vaihde FAX: 0207 560 277 kirjaamo@keskisuomi.fi etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi www.keskisuomi.fi

Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1, PL 44, 40101 Jyväskylä Puhelin: 010 19 1450 keski-suomi@te-keskus.fi etunimi.sukunimi@te-keskus.fi www.te-keskus.fi/keski-suomi

Toimittajat: Elise Tarvainen Jarkko Pietilä

Julkaisu B 167 ISBN 978-951-594-339-2 ISBN 978-951-594-340-8 (sähköinen versio) ISSN 0788-7043 Julkaisun avainsanat: työmarkkinat, työllisyys, työttömyys, osaaminen

Painos: 500 kpl

Painopaikka: Kopijyvä Oy

Taitto ja kansi: Juuso Huhtala

Jyväskylä 2009

2 3

SISÄLLYS

KIIREISEN TIIVISTELMÄ .................................................................................................................5 1. TYÖN, TALOUDEN JA OSAAMISEN YLEISET NÄKYMÄT .........................................................7

1.1 Kansainväliset ja kansalliset ilmiöt kehittämisen taustalla ....................................................................7

1.2 Keski-Suomen alueellinen kehityskuva .................................................................................................8

1.3 Talous- ja työmarkkinanäkymät taantuman äärellä ............................................................................ 11

2. TYÖMARKKINAT KESKI-SUOMESSA ......................................................................................... 13

2.1 Työmarkkinoiden toiminta ja keskeiset käsitteet ............................................................................... 13

2.2 Työmarkkinakehitys Keski-Suomessa ................................................................................................ 17

3. OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA KESKI-SUOMEEN..........................................................................20

3.1 Ohjelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet .....................................................................................20

3.2 Keski-Suomen työmarkkinoiden kehittämisteemat ...........................................................................20

3.2.1 Työmarkkinoiden toimivuutta edistävä toimintakulttuuri ja uudistuva yhteistoiminta ...........22

3.2.2 Nuorten koko ikäluokan kouluttautuminen ja sijoittuminen työelämään ...............................23

3.2.3 Uusien osaajien saatavuus ....................................................................................................... 24

3.2.4 Työvoimareservin työllistyminen avoimille työmarkkinoille ...................................................25

3.2.5 Työssä olevan työvoiman osaaminen ja työkyky .....................................................................26

3.2.6 Uusi yrittäjyys ..........................................................................................................................28

3.2.7 Työnantajaosaamisen vahvistuminen ....................................................................................... 29

4. TOIMIVAT TYÖMARKKINAT -OHJELMAN TOTEUTTAMINEN ...............................................30

Liite 1. Työttömyyden kehitys Keski-Suomessa 2000-luvulla ..................................................................... 32

Liite 2. Asiakasryhmittelyyn perustava toimintamallien määrittely ............................................................ 33

Liite 3. Keski-Suomen rakenteelliset uudistukset 2009 ja 2010 .................................................................34

4 5

”Minkä kirjaamme ylös, muuttuu meille näkyväksi,tärkeäksi ja toimintaamme ohjaavaksi.Mitä emme kirjaa ylös, häipyy silmistämme, muuttuumeille epäolennaiseksi ja haihtuu vähitellen mielestämmeja toiminnastamme.” - Peter Drucker -

4 5

KIIREISEN TIIVISTELMÄ

Keski-Suomen pitkäaikainen ongelma on suuri rakennetyöttömyys. Toisaalta kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden tulisi toimia jousta-vasti. Nykyisiä toimintamalleja on uudistettava ja yhteistyötä työmarkkinatoimijoiden kesken tiivistettävä. ”Toimivat työmarkkinat – osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen” -ohjelma suuntaa yhteistä kehittämistä ja toimenpiteitä.

Kehittämisohjelma on laadittu laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Ohjelmaa on valmisteltu yhteen-sä 13 työryhmässä. Valmistelun aikana työllisyystoimijoiden verkostomainen yhteistoiminta on tiivisty-nyt niin alueellisella kuin seudullisella tasolla. Työmarkkinoilla vaikuttavien monitahoisten ilmiöiden sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmottamiseksi ohjelman valmistelussa on tukeuduttu myös kansanta-louden, aluekehittämisen ja työmarkkinoiden erityisasiantuntijoiden näkemyksiin.

Kehittämisohjelma on ensimmäinen toimijoiden yhteinen tarkastelu alueellisten työmarkkinoiden toi-mivuudesta ja kehittämistarpeista. Tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä työmarkkinoista ja työ-markkinoilla vaikuttavista ilmiöistä sekä määritellä keskeisimmät yhteiset kehittämistarpeet. Valmis-teluprosessin aikana on tunnistettu, että nykyisellään työmarkkinoita kehittävä ja tukeva toiminta on hajallaan ja sirpaloitunut eri toimijoille. Myös kehittämistä ohjaava seuranta- ja ennakointitieto on ha-janaista, epätarkoituksenmukaista tai sitä ei ole saatavilla.

Samalla kun Keski-Suomen työmarkkinoita on tarkasteltu paikallisesti ja alueellisesti, on ollut välttä-mätöntä lisätä ymmärrystä siitä, miten globaali kehitys vaikuttaa maakunnassa. Vuonna 2008 maail-mantalous kääntyi ennakoimattomasti vahvoista kasvuodotuksista taantumaan. Ohjelma valmistuu ta-loudelliseen tilanteeseen, josta selviäminen edellyttää poikkeuksellisen vahvaa yhteistyötä valtion, kun-tien, elinkeinoelämän, työntekijöiden ja työnantajien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

Matalasuhdanteesta johtuva työllisyystilanteen äkillinen heikkeneminen johtaa työmarkkinoiden ke-hittämisessä kaksijakoiseen haasteeseen. Vuosien 2009 ja 2010 aikana on pystyttävä hoitamaan akuut-ti työllisyystilanne. Tällä hetkellä ensisijaista Keski-Suomen työmarkkinoiden kehittämisessä on lisätä työllisyyttä edistämällä uusien työpaikkojen syntymistä ja työttömien siirtymistä avoimille työmarkki-noille. Samanaikaisesti on kuitenkin varauduttava taantumaa seuraavaan nousukauden uusiin työpaik-koihin, ja muuntuviin osaamistarpeisiin, jotta työnantajille voidaan kaikissa tilanteissa turvata osaa-vaa työvoimaa.

Ohjelmatyön tavoitteena on • edistäämonipuolisestiuusientyöpaikkojensyntymistä• ennakoidajatunnistaaalueellistenjapaikallistentyömarkkinoiden

muutostekijät ja kehittämishaasteet • reagoidanopeastitaloudenjaelinkeinoelämänmuuttuvissa

tilanteissa sekä maakunnan tasolla että paikallisesti.

Tärkeintä on tiivistää keskeisten toimijoiden yhteistoimintaa. Kullakin työmarkkinatoimijalla on oma tehtävänsä, jonka täytyy sopia yhteen muiden palveluja tuotta vien tahojen toiminnan ja tehtävien kans-sa. Tämä edellyttää eri toimijoiden yhteisiä kehittämis- ja palveluprosesseja. Eri toimijoiden vastuut ja roolit työmarkkinamuutosten ennakoinnissa ja niihin sopeutumisessa on määriteltävä selkeästi. Oh-jelman tavoitteisiin on sitouduttava sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Kehittämisen painopiste tulee

6 7

siirtää tarjonta- ja organisaatiolähtöisestä toiminannasta entistä vahvemmin asiakastarve- ja kysyntä-lähtöiseksi. Kehittämisohjelma jakaantuu seitsemään kehittämisteemaan (luku 3.2), joihin panostamalla pyritään vaikuttamaan työllisyyden ja osaamisen vahvistumiseen Keski -Suomessa. Strategisesti tärkeimmät ke-hittämiskohteet päivitetään vuosittain.

Tärkeimmät vuonna 2009 aloitettavat toimenpiteet

• Luodaan paikalliset ja/tai seudulliset yhteistoimintamallit, joilla ennakoidaan ja reagoidaan joustavasti muutoksiin ja kehittämistarpeisiin paikallisilla työmarkkinoilla. Vuoden 2009 keskeinen tavoite on suhdannetyöttömyyden ja lisääntyvän rakennetyöttömyyden torjuminen. Paikallisen yh-teistoiminnan ydin on kehittämiskumppanuus, joissa paikalliset yrittäjät ja työnantajat toimivat tii-viissä yhteistyössä TE-toimiston, elinkeinoyhtiön ja alueen kuntien kanssa.

Vastuutaho: TE-toimistot yhdessä alueensa kuntien ja elinkeinoyhtiön kanssa

• Edistetään peruskoulunsa päättävien nuorten sijoittumista koulutettuina työelämään. Ta-voitteena on, että kaikki keskisuomalaiset nuoret sijoittuvat peruskoulun jälkeen toisen asteen kou-lutukseen ja edelleen jatko-opintoihin tai koulutettuina työelämään. Nivelvaiheen seurantaa on te-hostettava. Uusia, joustavia opiskelumuotoja tulisi ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön, jotta jokai-selle nuorelle löytyy sopiva tapa hankkia ammattiin johtava koulutus.

Vastuutaho: Kunnat/perusopetusta antavat oppilaitokset, toisen asteen oppilaitokset, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

• Kehitetään työnhakija- ja työantajapalveluita niin, että avoimiksi ilmoitetut työpaikat täyttyvät nykyistä nopeammin. Työpaikkojen nopea täyttyminen lisää dynamiikka työmarkki-noilla ja lyhentää työttömyysjaksojen pituutta. Työn tarjontaan ja kysyntään liittyvää tiedottamista tehostetaan. Yhteistyötä ja toimintamalleja TE-toimistojen ja yksityisen rekrytointipalvelutarjonnan välillä kehitetään.

Vastuutaho: TE-keskus ja TE-toimistot

• Luodaan toimintamalli, jolla hyödynnetään maakunnan osaamispääomaa. Keski-Suomes-sa on runsaasti korkeakoulutettuja (ml. ulkomaalaiset opiskelijat). Maakunnan työttömät ovat usein myös hyvin koulutettuja tai heillä on työkokemuksen kautta syntynyttä osaamista. Heidän osaamis-taan voidaan hyödyntää työmarkkinoilla nykyistä paremmin. Osaavan työvoiman tarjonta on merkit-tävin yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttava tekijä, jota voidaan hyödyntää vahvemmin alueen mark-kinoinnissa. Osaamisen tiivistymissä syntyvät myös innovaatiot.

Vastuutaho: Jyväskylän TE-toimisto, yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä Jykes Oy:n kanssa

• Edistetään ja arvioidaan Toimivat työmarkkinat -kehittämisohjelman toteutumista. Toi-menpiteitä ja kehittämistoimintaa koordinoidaan keskitetysti maakunnan tasolla.

Vastuutaho: Maakunnan osaamis- ja työllisyystyöryhmä, Keski-Suomen liitto

6 7

1. TYÖN, TALOUDEN JA OSAAMISEN YLEISET NÄKYMÄT

1.1 Kansainväliset ja kansalliset ilmiöt kehittämisen taustalla

Alueellisiin työmarkkinoihin vaikuttavat mer-kittävästi maailmantalous ja globaalit kehitys-suunnat. On ennakoitavissa, että kansainväli-nen työnjako uudistuu, kun nousevat markki-na-alueet (mm. BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) kasvattavat osuuttaan maailman-taloudessa. Itä-Eurooppa, Kauko-Aasia ja monet Latinalaisen Amerikan valtiot ovat väkirikkai-ta, vaurastuvia ja luonnonvaroiltaan monipuo-lisia globaalitalouden kasvualueita. Useat yri-tykset siirtävät erityisesti tuotannollista toimin-taansa halvan kustannustason maihin ja lähelle uutta asiakaspotentiaalia. Useilla aloilla kuljetus-kustannusten suuruus sekä raaka-aineen hinta ja saatavuus edellyttävät tuotantolaitosten sijoitta-mista lähemmäs markkinoita.

Tuotannon uudelleen sijoittuminen, kansainvä-liset omistussuhteet ja pääomien liikkuvuus luo-vat epävarmuutta suomalaisen työn ja osaami-sen säilyvyydelle maassamme. Viime vuosina useat yritykset ovat laajentaneet toimintaansa lä-hialueilla, erityisesti Venäjällä ja Baltiassa. Kor-kea osaaminen, tasokkaat suunnittelutehtävät ja innovatiivinen T&K-toiminta on nähty yritystoi-mintamme keskeisiksi keinoiksi pärjätä kansain-välisessä kilpailussa.

Viime vuosikymmeninä työn tekemisen kult-tuuri on monipuolistunut. Kansainvälinen liik-kuvuus on lisääntynyt, monotonisen työn määrä on vähentynyt ja jo perusammateissa osaamisen vaatimustaso on kasvanut. Monialaista osaamis-ta ja jatkuvaa työssä oppimista edellytetään myös muilta kuin asiantuntija-ammateissa toimivilta. Tulevaisuudessa työllisyyden odotetaan lisäänty-vän suhteellisesti eniten asiantuntijuuteen perus-tuvissa tietoammateissa ja palvelualoilla. Samaan aikaan on pidettävä huoli perusosaajien saata-

vuudesta ja heidän työmotivaatiostaan. Lisäksi työpaikkoja syntyy myös mm. perinteisille toi-mialoille, klusterimaisiin toimijaverkkoihin sekä toimialojen ja ammattiryhmien rajapinnoille.

Väestö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu voi-makkaasti, jos syntyvyydessä, kuolleisuudessa ja muuttoliikkeessä ei tapahdu merkittävää muu-tosta nykyisestä. Väestörakenteen muutoksen myötä joudutaan sopeutumaan kahteen työelä-män kehityskulkuun: työvoiman vähentymiseen ja työssä olevien ikääntymiseen. Osaavan työ-voiman saatavuus niin elinkeinoelämän tarpei-siin kuin julkisten palvelujen turvaamiseksi nou-see alueen kriittiseksi menestystekijäksi. Osaa-vasta työvoimasta kilpaillaan paitsi työnantajien, myös alueiden kesken. Joillakin toimialoilla ja alueilla on jo työvoimapula, samalla kun työttö-mien työnhakijoiden määrä on suuri.

Maakuntien elinvoimaisuus edellyttää kykyä ja halua ennakoida ja hallita muutosta aiempaa pa-remmin. 1990-luvun alkupuolen lama koette-li Keski-Suomea erityisen voimakkaasti. Maa-kunnasta hävisi laman seurauksena yli 15 000 työpaikkaa ja työttömyysaste kasvoi räjähdys-mäisesti noin 15 prosenttiyksiköllä. 1990-luvul-la loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella työt-tömyysaste on laskenut ja työllisyysaste on nous-sut kohti lamaa edeltävää tasoa.

Aluekehittämisen kannalta on haastavaa, että pääosa työpaikkakasvusta keskittyy maakunnan keskusseudulle. Korkea työttömyys rapauttaa alueen perusrakenteita: se rasittaa julkista talout-ta, vähentää tuottavuutta, vaikuttaa heikentäväs-ti ostovoimaan, kasvattaa syrjäytymisen riskiä ja voi jopa siirtyä yli sukupolvien vaikuttaen asen-teelliseen käsitykseen työstä ja työllistymisestä. Mahdollisimman laaja työhön osallistuminen on niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin ta-voite ja etu.

8 9

1.2 Keski-Suomen alueellinen kehityskuva

Aluekehitys on hieman tasaantunut Suomessa viime vuosina positiivisen talouskehityksen an-siosta. Huolimatta hyvästä suunnasta ovat par-haiten menestyneet alueet edelleen samoja, pää-osin eteläisen Suomen suuria kaupunkiseutuja. Maamme väestökehityksen suuret linjat ovat säi-lyneet pääosin muuttumattomina jo vuosikym-meniä. Muuttoliikkeestä yhä suurempi osa on suurten kaupunkien ja niiden lähikuntien välis-tä muuttoa.

Keski-Suomen kehitys on ollut viime vuosina myönteistä työllisyydessä, taloudessa ja väestön kehityksessä. Useiden muiden maakuntien ta-paan maakunnan sisäinen seudullinen kehitys on kaksijakoista: keskusalue menestyy ja menes-tys kumuloituu, kun taas maaseutualueet kehit-tyvät heikosti ja väestön muuttotappio rapauttaa seutujen elinkeinotoiminnan perusteita.

Väestöllisesti Keski-Suomi on kasvumaakunta. Tällä hetkellä asukkaita on yli 270 000. Kasvu pe-rustuu Jyväskylän seudun kasvuun – muilla seu-duilla suunta on päinvastainen. Tilanne on ongel-mallinen pienissä syrjäisissä maaseutukunnissa, joissa väestörakenne on maamme ikääntyneim-piä ja väestöllinen huoltosuhde maamme kor-keimpia. 2010-luvun alkupuolella kiihtyvä väes-törakenteen muutos koskettaa koko maakuntaa, kun suurten ikäluokkien poistuma työelämästä toteutuu laajasti.

Suomen väestö ikääntyy OECD-maista nopeim-min. Keski-Suomen väkiluvun kasvun odotetaan jatkuvan 2030-luvulle saakka. Syntyvyydessä ei tapahdu merkittävää muutosta. Maassamuutot noudattavat usein kausivaihteluja: noususuhdan-teissa maassamuutto voimistuu ja laskusuhdan-teissa se hidastuu. Hidastuminen heikentää alu-eellisten työmarkkinoiden sopeutumista. Alhai-nen syntyvyys yhdessä poismuuton ja väestön ikääntymisen kanssa aiheuttaa sen, että Joutsan, Keuruun ja Saarijärvi-Viitasaaren seutukunnis-sa yli 30 % väestöstä on eläkkeellä vuonna 2020,

Uusimaa

Pirkanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Varsinais-Suomi

Itä-Uusimaa

Keski-Suomi

Kanta-Häme

Päijät-Häme

Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Kymenlaakso

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Kainuu

Satakunta

Etelä-Savo

Lappi

-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

KUVA 1. Keskimääräinen vuosittainen väestömuutos (henkeä) maakunnittain 1995 – 2007(lähde: Tilastokeskus).

Jyväskylä

Keski-Suomi

Joutsa

Keuruu

Äänekoski

Jämsä

Saarijärvi-Viitasaari

-6000 3000 0 3000 6000 9000 12000 15000 18000 21000

MuuttoliikeLuonnollinen väestölisäys

KUVA 2. Luonnollinen väestölisäys ja muuttoliike seuduittain (henkeä) 1995 – 2007 (lähde: Tilastokeskus).

8 9

Joutsassa seudulla jopa yli 40 % nykyisen kehi-tyksen jatkuessa.

Siirtolaisuus vaikuttaa yhä enemmän maam-me väestökehitykseen. Suomessa asuvien ulko-maan kansalaisten määrä lähti voimakkaaseen kasvuun 1990-luvun taitteessa, ja kasvu on jat-kunut yhtäjaksoisesti sen jälkeen. Nettomaahan-muutto (maahanmuutto – maastamuutto) hidas-tui 1990-luvun laman aikana mutta on voimis-tunut sen jälkeen. Nettovaikutuksen arvioinnissa on muistettava, että osa maahanmuutosta on seu-rausta määräaikaisen työtehtävän päättymises-tä ja suurten ikäluokkien paluumuutosta. Maa-hanmuutto on keskushakuista ja painottuu ete-läisen Suomen kaupunkeihin. Maahanmuutosta vain vähän suuntautuu pieniin ja syrjäisiin maa-seutukuntiin. Puolet ulkomaalaisista asuu nykyi-sin pääkaupunkiseudulla, ja sen vetovoima tus-kin vähenee tulevina vuosina.

Keski-Suomen nettomaahanmuutto hidastui 1990-luvun laman aikana mutta on voimistunut sen jälkeen. Maahanmuutto on kasvussa, vaik-ka määrällisesti se on vielä vähäistä ollen selke-ästi suurinta Jyväskylän seudulla. Maahanmuut-to voi tulevaisuudessa kompensoida vähenevää työvoimaa, jos nettomuuttoa saadaan lisättyä ja maahanmuuttajien työllistyminen helpottuu. Ongelmana on, että maahanmuuttajat sulautu-vat työmarkkinoille suhteellisen hitaasti, koska työllistymisen esteinä heillä ovat usein erilainen

Äänekoski

Saarijärvi-Viitasaari

Keuruu

Jämsä

Jyväskylä

Joutsa

-400 -200 0 200 400 600 800 1000 1200

0-14 -vuotiaat 15-64 -vuotiaat

yli 65-vuotiaat

KUVA 3. Väestön keskimääräinen vuosimuutos (henkeä) ikäryhmittäin seutukunnissa 2007 – 2030 (lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007).

koulutustausta ja kieli sekä työnantajien vähäi-nen kulttuurinen tuntemus.

Muuttojen määrän lisäksi olennaista on ketkä muuttavat. Nykyisen valikoivan muuton jatku-minen tuottaa ongelmia useissa kunnissa. Seu-duilla sisäinen liikkuvuus säilyy taajamoitumi-sen ja hajakeskittymisen jatkuessa. Taajamat kasvavat sisäisenä tiivistymisenä ja ulkoisena laajenemisena erityisesti kaupunkirakenteen reunavyöhykkeillä. Verkostomaisesti muodos-tuvat kasvuvyöhykkeet luovat synergiaetuja ve-täen puoleensa tutkimusta, tuotekehitystä, yri-tystoimintaa ja koulutettua työvoimaa. Tulevai-suudessa työvoiman kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja useilla sektoreilla työperusteinen maahanmuutto voi olla merkittävä alueellisen kilpailukyvyn edistäjä.

Tuotanto on kasvanut Keski-Suomessa positiivi-sesti 2000-luvun alkuvuosien jälkeen mutta edel-leen tasoerot maakunnan sisällä ovat suuret. Mo-nissa Keski-Suomen kunnissa tuotantorakenne on alkutuotantopainotteinen tai matalan tuotta-vuuden aloilla, mikä yhdessä korkean työttömyy-den kanssa näkyy alhaisena aluetuotantona. Ai-noastaan teollisuusvaltaisilla Äänekosken ja Jäm-sän seuduilla asukasmäärään suhteutettu alueen bruttokansantuote on yli kansallisen keskiarvon. Tuotannon ja hyvinvoinnin kasvua edistää työ-voiman laajamittainen työllistyminen.

Maakunnan elinkeinorakenteessa on tapahtu-massa selkeä siirtymä. Alkutuotannosta vähenee huomattavasti työpaikkoja useilla Keski-Suomen seuduilla; muutos on ollut kansallisestikin ver-tailtuna merkittävä. Työllisyyden heikentyminen johtuu yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, määrän merkittävästä laskusta (30 – 40 prosentin vähennys vajaassa vuosikymmenessä). Metsäsek-tori elää rakennemuutosta, kun tuotannon ylika-pasiteettia karsitaan koko Euroopan laajuisesti ja puun saantiongelmat aiheuttavat epävarmuutta. Talouskriisi on jäädyttänyt rakennussektorin lä-hitulevaisuuden suunnitelmia. Sitä vastoin pal-velualojen työpaikat lisääntyvät – viime vuosina palvelualojen työpaikkalisäys on ollut Jyväsky-

10 11

län seudulla maamme kärkeä. Erityisesti hoi-va-alat ja erityisasiantuntijuutta vaativat yritys-palvelut ovat selkeitä tulevaisuuden kasvualoja. Väes tömäärään suhteutettuna korkean teknolo-gian toimipaikkoja on Keski-Suomessa runsaasti, ja viime vuosina teknologia-alat ovat kehittyneet muita teollisuuden aloja voimakkaammin mm. liikevaihdon kehityksellä mitattuna.

Keski-Suomessa yritysten (toimipaikkojen) mää-rä kasvaa tasaisesti Jyväskylän seudun ollessa sel-keä veturi. Kokonaisliikevaihto on kasvanut Kes-ki-Suomessa viime vuosina suotuisasti, ja suunta noudattaa maamme muiden kasvumaakuntien trendiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan pa-nostuksissa Keski-Suomi on hieman jäänyt Uu-denmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan vauhdista niin T&K-menojen kuin T&K-henki-löstön määrällä mitattuna.

Osaamisen lisäämiseen panostetaan Keski-Suo-messa voimakkaasti. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä kasvaa tasaisesti vuosittain, kos-ka maakunnan nuori väestö on vanhempia ja elä-köityviä ikäryhmiä kouluttautuneempaa. Maa-

Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saarijärvi- Äänekoski Viitasaari

80000

70000

60000

50000

40000

30000

20000

10000

0

1994

2201

52456

1967

69855

103484612

100194694

12017 11613 92118401

1998 2002 2006

KUVA 5. Työpaikat seutukunnittain Keski-Suomessa 1994, 1998, 2002 ja 2006 (lähde: Tilastokeskus).

kuntakeskukset saavat eniten valmistuneita jää-mään. Keski-Suomessa korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle, joka on vahva osaamisen, yritystoiminnan ja koulu-tuksen keskittymä. Keski-Suomen pohjoisosissa tutkinnon suorittaneiden määrä yli 15-vuotiais-ta on poikkeuksellisen alhainen. Väestön liikku-vuus alueelta toiselle on sidoksissa koulutusastee-seen. Korkeakouluista valmistuvilla liikkuvuus on alempia asteita suurempaa.

Maakunnan erityinen haaste on osaavan työvoi-man varmistaminen ja työllisyyden edistäminen. Viime vuosina työttömyysaste on alentunut kai-killa seuduilla, mutta on edelleen selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Työttömyyden ale-neminen perustuu sekä työvoiman lisääntynee-seen kysyntään että työvoiman eläköitymiseen. Työelämään tulevien ikäluokkien koko on tule-vaisuudessa liian pieni suhteessa avautuvien työ-paikkojen arvioituun kokonaismäärään. Tämän ongelman ratkaisuun on Keski-Suomessa paneu-duttava laajalla yhteistyöllä ja laadukkaalla enna-koinnilla.

40000

35000

30000

25000

20000

15000

10000

5000

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006*

Äänekoski

Jämsä

Jyväskylä

Keski-Suomi

Keuruu

Koko maa

Saarijärvi-Viitasaari

Joutsa

KUVA 4. Bruttokansantuote asukasta kohti (euroa) seuduittain 2000 – 2006 (lähde: Tilastokeskus).

10 11

1.3 Talous- ja työmarkkinanäkymät taantuman äärellä

Talous- ja työllisyyskehityksen ennustaminen on nykytilanteessa poikkeuksellisen epävarmaa. Maailmantalous on taantunut ja uuteen nou-suun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Kasvu on taittunut erittäin nopeasti. Syksyn 2008 aikana esitetyt asiantuntija- arviot, samoin kuin toimialojen barometrit suhdanne-odotuksista sekä yrittäjien ja kuluttajien luotta-muksesta, ennakoivat kuitenkin yhtä pitävästi ti-lanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla. Kehityksen suunta näyttää selvältä, vaikka määrällisten vaikutusten arvioiminen on vielä vaikeaa.

Rahoitusmarkkinakriisistä aiheutuva epävar-muus voi saada kotitaloudet karsimaan kulutus-ta ja säästämään aiempaa enemmän. Yrityssekto-rilla supistetaan ja siirretään investointeja, mikäli luotonanto vaikeutuu. Erityisen haitallinen vai-kutus tällä saattaa olla tuottavuuden pitkän ajan kehitykselle, jos investoinnit aineettomaan pää-omaan (mm. koulutukseen ja tutkimus- & kehi-tysmenoihin) vähenevät laajassa mitassa.

Suomen talouskehitys vuonna 2009 riippuu rat-kaisevasti siitä, milloin ulkomaankauppa ja teol-lisuustuotanto alkavat piristyä. Tässä vaiheessa sitä on mahdotonta ennustaa. Mikäli kasvu maa-ilmalla käynnistyy, Suomen kansantalous alkai-si piristyä viimeistään vuoden lopulla. Huonom-massa vaihtoehdossa uusi nousu käynnistyisi vasta jossain vaiheessa vuonna 2010. Epävar-muuksista johtuen valtiovarainministeriö ei esitä tässä vaiheessa ennustetta vuodelle 2009. Selvää kuitenkin on, että BKT supistuu, työllisyys heik-kenee ja työttömyys lisääntyy.1

Maailmantalouden kriisi vaikuttaa vääjäämättä myös Keski-Suomeen. Talousnäkyminen heikke-neminen näkyy ensin lomautusten kasvuna, sen jälkeen työttömyysluvuissa. Maakunnan lähi-

1 Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 18.12.2008/4. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20081218Suhdan/Suhdannekatsaus4__18122008.pdf

Muutokset ovat taloudessa ja työmarkkinoilla nyt erittäin nopeita. Määrällisten ennusteiden tekeminen on mahdotonta, vaikka talous- ja työmarkkinakehityksen suunta on selvä. Maailmantalouden taantuma syvenee, laajenee ja pitkittyy.

Kehittämisohjelmalta sekä etenkin kaikilta toimijoilta vaaditaan nyt kykyä ennakoida taantuman alueellisia vaikutuksia sekä reagoida nopeasti ja joustavasti muuttuvissa tilanteissa.

vuosien talous- ja työllisyyskehitys näyttää heik-kenevän. Vuoden kuluessa entuudestaan korkean työttömyyden arvioidaan kasvavan lomautusten, irtisanomisten sekä konkurssien myötä. Työ-paikkojen menetykset tulevat johtamaan myös elinkeinoelämän rakennemuutokseen: uudet työpaikat 2010-luvulla eivät ole samoja, jotka nyt menetetään. Suhdannetyöttömyys luo rakenne-työttömyyttä, ellei sitä oikea-aikaisilla ja oikein kohdistetuilla toimenpiteillä kyetä estämään. Keski-Suomen menestyksen jatkossa takaa se, että mahdollisimman moni elinkelpoinen yritys selviää taantumasta ja osaaminen uudistuu seu-raavaa nousukautta varten.

Matalasuhdanteen vaikutuksia talous- ja työmarkkinakehitykseen Rakennusala on jo sukeltanut lamaan, joskin kor-jausrakentaminen ja julkisten investointien lisää-minen auttavat jonkin verran vähentämään työ-paikkojen katoa rakennusalalta. Ratkaisevaa on, kuinka kotitaloudet käyttäytyvät tilanteessa, jos-sa veroratkaisuilla tuetaan kotitaloustyön teettä-mistä.

Metalliteollisuuden tilauskanta on ollut vielä suh-teellisen hyvä, samoin alihankkijoiden työllisyys. Uusien tilausten määrä on kuitenkin merkittä-västi laskenut. Viimeaikaiset tiedot myös viittaa-

12 13

vat siihen, että monet asiakasyritykset, varsinkin paperi- ja kartonkiteollisuudessa ovat alkaneet vähentää kone- ja laiteinvestointeja. Lomautuksia ja irtisanomisia on metalliteollisuudessa odotet-tavissa ehkä jopa enemmän kuin rakennusalalle.

Metsäteollisuus on sopeuttanut toimintojaan jo usean vuoden ajan. Odotettavissa on edelleen tuotannon rajoituksia ja lyhytaikaisia lomautuk-sia, jotka vaikuttavat paikalliseen työllisyyteen. Energia-alan näkymät sen sijaan ovat vakaat. Suhdanteista huolimatta energiaa on tuotettava ja taloja lämmitettävä. Energialaitevalmistajien menestys perustuu investointeihin. Investointi-halukkuutta saattaa heikentää rahoituksen saa-tavuus sekä laskeva öljyn hinta.

ICT-ala on luonteeltaan jälkisyklinen toimiala ja se on reagoinut suhdannevaihteluihin viiveel-lä. Tällä hetkellä ala vielä rekrytoi lisää osaajia. Toimialalle on odotettavissa yritysjärjestelyjä, joiden vaikutuksia Keski-Suomeen on vaikea ar-vioida.

Matkailuun suhdanteiden vaikutus on kaksija-koinen. Toisaalta tulevaisuuden epävarmuus vä-

hentää kiinnostusta kalliiseen kaukomatkailun ja toisaalta ainakin edellisen laman aikana koti-maan matkailu pysyi ennallaan. Keski-Suomen hyvä maantieteellinen sijainti edesauttaa mat-kailun kehitystä. Rahamarkkinoiden tilanne vai-keuttaa keskisuomalaisten matkailukeskusten tulevien investointipäätösten tekemistä.

Liikenteen työllistävyys on sidoksissa suoraan suhdannetilanteeseen. Alan työpaikkamäärän arvioidaan laskevan suhdanteiden myötä Keski-Suomessa seuraavien vuosien aikana.

Yksityisen palvelusektorin näkymät ovat teolli-suuden synkkiä näkymiä paremmat. Kotita louk-sien käytettävissä oleva ostovoima saattaa jopa kasvaa palkkojen korotusten, inflaation laskun ja verokevennysten ansiosta. Palvelusektorilla työl-lisyys pysynee ainakin ensi vuoden nykyisellä ta-solla.

Lisäksi maakunnassa on useita mielenkiintoisia kasvusektoreita (vaihtoehtoinen energia, hyvin-vointiteknologia, matkailu, koulutusosaaminen), joiden innovatiivinen kehittäminen saattaa avata työmarkkinoille aivan uusia kehittämisuria.

12 13

2. TYÖMARKKINAT KESKI-SUOMESSA

2.1 Työmarkkinoiden toiminta ja keskeiset käsitteet

Työmarkkinoiden kehittämisen haasteet nouse-vat toisaalta yksilöiden tarpeista, toisaalta työ-elämän jatkuvasti muuttuvista tarpeista. Työ-markkinoiden tarkastelun lähtökohtana on työn kysyntä ja tarjonta sekä näiden tarpeiden yh-teensovittaminen, kohtaanto. Yksilöt päättä-vät, tarjoa vatko he työtään ja kuinka paljon he ovat valmiita työskentelemään. Työmarkkinoil-la työntekijän palkka kuvaa työpanoksen hintaa eli korvausta tuotantopanoksen vuokraamisesta. Vastaavasti työnantajat tarjoavat työtä työnha-kijoille. Työmarkkinoiden tasapainossa työn ky-syntä ja tarjonta kohtaavat.

Työnhakijoiden ja yritysten lisäksi työmarkkinoi-den toimintaan vaikuttavat myös instituutiot eli lakien ja ohjelmien järjestelmä. Instituutioilla voi olla merkittäviä vaikutuksia yritysten ja työnteki-jöiden päätöksiin. Esimerkiksi valtio voi työnan-tajamaksuja muuttamalla vaikuttaa työllistämi-sen kustannuksiin ja siten työn kysyntään.

Työttömyyden kehityksen tulkinnassa ja toimen-piteiden kohdentamisessa on syytä erottaa työt-tömyyden eri lajit ja niiden syntymekanismit:

Kitkatyöttömyydellä tarkoitetaan lyhytaikais-ta viivettä työnhakijan ja avoimen työpaikan vä-lisessä kohtaamisessa. Kitkatyöttömyyttä esiin-tyy tilanteissa, joissa työnhakija etsiessään tai vaihtaessaan työpaikkaa kokee lyhyen työttömä-nä oloajan. Kitkatyöttömyys aiheuttaa luontees-ta johtuen lyhyitä työttömyysjaksoja. Kitkatyöt-tömyyttä voidaan vähentää muun muassa tie-dottamalla parem min avoimista työpaikoista ja työnhakijoista.

Kausityöttömyydellä tarkoitetaan vuodenajan mukaan vaihtelevaa työttömyyttä. Kaupungistu-minen ja työelämän teknologinen kehitys ovat vä-

hentäneet riippuvuutta säiden vaihteluista, mutta kausityöttömyyttä esiintyy edelleen useilla aloilla. Maatalous, matkailuala ja rakentaminen ovat esi-merkkejä aloista, joissa työ on usein sesonkiluon-teista. Työttömyyden kausivaihtelut ovat luonnol-lista työmarkkinoiden toimintaa, joka on huo-mioitava työttömyyden kehitystä tulkittaessa. Esimerkiksi keväisin opiskelijat hakeutuvat etsi-mään töitä (osa opiskelijoita siirtyy työvoimaan), jolloin voi näyttää siltä, että työttömyystilan-ne olisi muuttunut huonompaa suuntaan. Yleen-sä kausityöttömyyden aiheuttama työttömyyden tasovaihtelu on hyvin säännöllistä ja siten ennus-tettavaa.

Rakenteellinen työttömyys syntyy työntekijöiden tarjoamien ja yrityksissä tarvittavien ammatti-taitojen yhteensopimattomuudesta (kohtaanto -ongelma). Esimerkiksi joidenkin alojen laajetessa ja toisten supistuessa työntekijöiden siirtyminen alojen välillä ei ole aina välitöntä, koska heidän ammattitaitonsa eivät ole täysin siirrettävissä alal-ta toiselle. Rakenteellista työttömyyttä voidaan vähentää mm. kouluttamalla työttömiä siten, että heidän osaaminen vastaisi paremmin työtä kysy-vien yritysten tarpeita.

Suhdannetyöttömyyttä esiintyy matalasuhdan-teen aikana: yritysten tuotteiden kysyntä laskee ja yritykset irtisanovat työntekijöitään, koska yri-tysten palkkataso ei jousta riittävästi alaspäin ta-sapainottaakseen työmarkkinat. Työvoiman yli-tarjonta aiheuttaa työttömyyttä. Näin ollen suh-dannetyöttömyys laskee ja nousee vastasyklisesti. Julkinen sektori voi yrittää vähentää suhdanne-työttömyyttä esimerkiksi elvyttämällä aggregaat-tikysyntää mm. julkista kulutusta lisäämällä tai verotusta keventämällä.

Kohtaantokysymyksen ratkaisemisessa keskeistä on, kuinka yksilötason oppimis- ja uratavoitteet sekä motivaatio sovitetaan yhteen työnantajatar-peiden kanssa. Työmarkkinoiden toimivuuteen

14 15

vaikuttavat merkittävästi myös toimintaympä-ristö, palvelurakenteet ja toimijoiden kyvykkyys toimia verkostona yhdessä työmarkkinoiden toi-mivuutta edistävästi (kuva 6).

Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaannon ohella on kiinnitettävä huomiota toimintaympäristöön ja sen kehittämiseen niin, että se tukee ja edistää tasapainoa työmarkkinoilla.

Työmarkkinoiden kehittämistä on tarkasteltava osana muuta yhteiskuntakehitystä. Työmarkki-nat ovat kiinteästi yhteydessä sekä kansalliseen että paikalliseen alue-, koulutus-, sosiaali- ja ter-veys-, työvoima- sekä elinkeino- ja innovaatio-politiikkaan. Kullakin hallinnonalalla on oma perustehtävänsä ja erityisosaaminen, joka par-haimmillaan tukee toimintaympäristön ja toi-mintatapojen muutosta työmarkkinoita edistä-västi.

Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kes-keistä on, kuinka työmarkkinatoimijat (työn-antajat, työvoimapotentiaali ja julkiset toimi-jat) reagoivat toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Työmarkkinat ovat dynaaminen, monikerroksinen kokonaisuus.

Työmarkkinat

Kohtaanto

Verkostot Palvelurakenteet

ToimintaympäristöInfra

Työn kysyntä‘työpaikkoja’

Työn tarjonta‘osaajia’

TyönantajatarpeetYksilölliset tarpeetUravalinnatMotivaatio

3 2

KUVA 6. Toimivilla työmarkkinoilla työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Yhteinen kehittämistoiminta edellyttää yhteis-ymmärrystä keskeisten työmarkkinatoimijoiden rooleista ja perustehtävistä. Toimivat työmarkki-nat -ohjelmassa työmarkkinoiden kehittämistä tarkastellaan alueellisena yhteistoimintana, jos-sa organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittyvät ja toimijoiden yhteistyö tiivistyy yhteistoimintara-kenteiksi (kuva 7).

Maakunnallinen tarkastelu jää väistämättä kes-kiarvoiseksi ja yleispiirteiseksi, sillä alueelliset työmarkkinat koostuvat joukosta paikallisia, toi-sistaan poikkeavia työmarkkinoita. Paikalliset työmarkkinat määräytyvät työssäkäyntialueiden mukaan.

Keski-Suomessa työssäkäyntialueet noudattele-vat melko hyvin nykyistä seutukuntajakoa lu-kuun ottamatta Saarijärven-Viitasaaren seutu-kuntaa. Tilastokeskuksen mukaan Keski-Suomen työssäkäyntialueet ovat Joutsan työssäkäyntialue (Joutsa, Luhanka), Jyväskylän työssäkäyntialue (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toi-vakka ja Uurainen), Jämsän työssäkäyntialue, Keuruun työssäkäyntialue (Keuruu, Multia), Ää-nekosken työssäkäyntialue (Äänekoski, Konne-

14 15

Yhteistoiminta-rakenteet

Toimintamallit

Työvoimapolitiikka

Sosiaali- & Terveyspolitiikka

Elinkeino- &innovaatiopolitiikka

Aluepolitiikka

Koulutuspolitiikka

Julkisettyönantajat

Yritys-verkostot

Yritykset

Yritys- ja elinkeinoelämänjärjestöt

OpiskelijatTyövoimareservi

Työntekijät

Kunnat

Alue-viranomaiset

Opetus ja koulutus

Kehittäjä-kumppanit

KUVA 7. Työmarkkinoiden kehittäminen alueellisena yhteistoimintana.

vesi) sekä Karstulan työssäkäyntialue (Karstula, Pylkönmäki Saarijärveltä).

Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien pääasiallinen työssäkäyntialue on oma seutu-kunta. Jyväskylän seutukunnan työssäkäynnis-tä yli 90 % on oman seutukunnan sisällä. Melko monen työmatkat suuntautuvat kuitenkin Jyväs-kylään. Joutsan seutukunnan työssäkäynti Jy-väskylään on noin 5 %. Keuruun seutukunnas-

ta työssäkäynnin suuntaa Jyväskylään 4 % ja Ää-nekosken seutukunnan osalta 7 % työvoimasta. Työmatkojen osalta maakuntaraja ylittyy useim-min uuden Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun työn-tekijöiltä.

Maakunnan työmarkkinatilanteen kuvaamisek-si on väestö-, työssäkäynti-, työpaikka- ja työn-hakijatiedot kerätty yhteen työmarkkinataseeksi (kuva 8).

16 17

AV

OIM

ETT

YÖ

PAIK

AT

(12/

2008

)1

582

Työn

haki

jat

12/2

008,

27

267

Työs

säkä

ynti

200

6

Työp

aika

t 20

06 (

107

359)

Alle

15-

v.45

261

Työv

oim

a12

5 70

3

Palk

ansa

ajat

95 2

46Y

ritt

äjät

12 1

13

Työt

töm

ät16

129

Alk

utuo

tant

o(A

-B)

5 27

8

Työt

töm

ät t

yönh

akija

t(s

is. h

enki

löko

ht. l

omau

tetu

t)15

346

Työt

töm

yyse

läke

ttä

saav

atty

önha

kija

t 2

706

Työs

sä o

leva

t ty

önha

kija

t6

739

Lyhe

nnet

yllä

työ

viik

olla

olev

at t

yönh

akija

t 82

Työv

oim

an u

lkop

uole

lla

olev

at t

yönh

akija

t 2

394

Jalo

stus

(C-F

)29

479

Yks

ityi

set

palv

elut

(G-K

)34

127

Yht

eisk

unna

llise

tpa

lvel

ut(L

-Q)

37 2

58

Muu

t(X

)1

217

15-2

4 -v

.35

364

25-3

9 -v

.48

650

40-5

4 -v

.56

393

55-6

4 -v

.38

286

Yli

64-v

.46

887

Väe

stö

12/2

007

(270

701

)

PEN

DE-

LÖIN

TI

MU

UT

TO

LIIK

E

Työv

oim

an u

lkop

uole

lla o

leva

t(a

lle 1

5-vu

otia

at, e

läke

läise

t, op

iskel

ijat,

varu

smie

het,

muu

t)14

3 93

3

Työl

liset

109

574

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

(Väe

stöt

ilast

ot ja

työs

säkä

yntit

ilast

o)

Lähd

e: K

eski

-Suo

men

TE-

kesk

us

KUVA

8. K

eski

-Suo

men

työm

arkk

inat

ase

(viim

eisin

saat

aviss

a ole

va ti

eto

21.1.

2009

).

16 17

2.2 Työmarkkinakehitys Keski-Suomessa

Korkea työttömyys on Keski-Suomen erityison-gelma. Muiden kasvumaakuntien joukossa työt-tömyysluvut ovat poikkeuksellisen korkeita ja koskettavat kaikkia seutukuntia. Jo vuosia Keski- Suomen työttömyysaste on ollut maan neljän-neksi heikoin. Maamme kasvuhakuisista yliopis-tokeskuksista Jyväskylän seudun työttömyysti-lanne on selkeästi vaikein. Määrällisesti pääosa työttömistä on Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seutukunnissa. Koko maassa työvoima osuudet ovat kasvaneet eniten vanhemmissa ikäluokissa eli työurat pitenevät ja eläkkeelle siirtymisen ikä on hieman siirtynyt eteenpäin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu-kaan työllisyystilanne on parantunut Keski-Suo-messa viime vuosien myönteisen kehityksen an-siosta. Työvoima, työlliset ja työllisyysaste ovat kasvaneet maakunnassa. Työvoima on kasvanut lähes 10 000 hengellä tällä vuosikymmenellä – suhteellisesti kasvu on maamme kärkeä.

Maakunnan työllisyysaste on noussut yli 5 pro-senttiyksiköllä vuosikymmenen alusta. Vuonna 2007 se oli 66 %. Huolimatta hyvästä suunnasta on työllisyysaste edelleen huomattavasti jäljessä kansallisesta keskitasosta (70 %) ja voimakkaim-min kasvavien maakuntien kehityksestä (Uusi-maa ja Itä-Uusimaa yli 75 %).

Työvoimapoliittisten toimien taso on Keski-Suo-messa korkea. Työttömien työnhakijoiden mää-rä on 1990-luvun laman jälkeen laskenut tasai-sesti, mutta vuosien 1994 – 2007 muutosvauhti on jäänyt koko maata heikommaksi ja viidestätois-ta TE-keskusalueesta Pohjois-Karjalan ja Kai-nuun jälkeen kolmanneksi hitaimmaksi. Työn-välitystilaston (katso liite 1) mukaan työttömien työnhakijoiden keskimäärä on vähentynyt vuo-sina 2000 – 2007 Keski-Suomessa 19 600 työhaki-jasta 14 400 työnhakijaan (-27 %). Vähennys on kiihtynyt vuosikymmenen alkuvuosista. Pitkäai-kaistyöttömien osuus työttömistä on ollut Keski-Suomessa 1990-luvun laman jälkeisen ajan koko

KUVA 9. Työttömyysaste (%) maakunnittain 2000 – 2008 (lähde: Tilastokeskus, työvoima-tutkimus).

90 95 00 05

35000

30000

25000

20000

15000

10000

5000

0

KUVA 10. Työttömien työnhakijoiden määrä Keski-Suomessa 1990–2008 (lähde: TE-keskus, työnvälitystilasto).

Pirkanmaa

14

12

10

8

6

4

2

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Pohjois-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Koko maa

Varsinais-Suomi

Uusimaa

18 19

KUVA 11. Pitkäaikaistyöttömät (%, työttömistä) seutukunnittain 1993 – 2007 (lähde: Sotkanet / TEM työnvälitystilastot).

40

35

30

25

20

15

10

5

093 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Keski-Suomi

Äänekoski

Jämsä

Jyväskylä

Keuruu

Koko maa

Saarijärvi-Viitasaari

Joutsa

maata korkeammalla; seuduittain tilanne on ol-lut vaikein Jämsässä ja Äänekoskella. Korkeakoulututkinnoista työllistyminen ei ole parantunut yhtä hyvin kuin muissa maakunnis-sa. Kun keskiasteen suorittaneiden työttömyys on laskenut, on työttömyys ylemmillä koulu-tusasteilla kasvanut. Vaikean työllistymisen ti-lanteessa korkeasti koulutetut hakeutuvat usein alemman koulutustason tehtäviin. Nuorisotyöt-tömyys on laskenut Keski-Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana, joskin koko tarkastelujakson se on ollut koko maata korkeammalla tasolla. Seu-dullisesti merkittävin pudotus on Jyväskylässä. Vaikein tilanne viime vuosina on ollut teollisuus-valtaisilla Jämsän ja Äänekosken seuduilla. Taantuman vaikutuksesta työttömyyden alene-minen on kääntynyt nousuun lokakuussa 2008 neljäntoista vuoden yhtäjaksoisen työttömyy-den alenemisen jälkeen. Lomautettujen määrän lisääntyminen ennakoi työttömyyden nopeaa heikkenemistä vuoden 2009 aikana.

Keski-Suomessa oli ryhmälomautettuja 21.1.2009 tiedon mukaan yli 3000 henkeä ja työvoimatoi-miston tietojärjestelmään merkittyjen henkilö-kohtaisesti lomautettujen määrä on tammikuun

60

50

40

30

20

10

093 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07

Äänekoski

Jämsä

Jyväskylä

Keski-Suomi

Keuruu

Koko maa

Saarijärvi-Viitasaari

Joutsa

KUVA 12. Nuorisotyöttömät (%, 15 – 24 -vuotiaasta työvoimasta) seutukunnittain (lähde: Sotkanet / TEM työnvälitystilastot).

2009 aikana kasvanut yli 1200:aan. Mikäli kehi-tys jatkuu tällaisena vuodenvaihteen jälkeen, on pelättävissä, että ryhmälomautukset purkautu-vat ainakin osittain työttömyyteen. Pahimman arvion mukaan työttömyys nousee tämän vuo-den aikana 1500 – 3000 hengellä. Alueellisten toi-mijoiden on pystyttävä varautumaan uhkaavaan tilanteeseen. Palkkatuella työllistäminen yrityk-siin vaikeutuu yritysten työllistämismahdolli-suuksien supistuessa. Tärkeätä on, että pitkitty-vän työttömyyden tilanteeseen ei muodostu uu-sia ryhmiä.

Keski-Suomessa oli vuonna 2006 noin 107 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja maakunnassa on terveys- ja sosiaalipalveluissa, liike-elämän pal-veluissa ja koulutussektorilla. Työpaikkojen mää-rä kasvaa tasaisesti, mutta kasvu keskittyy aino-astaan Jyväskylän seudulle ja sen keskuskuntiin. Koko maan seutuvertailussa Jyväskylän seudun kasvu on kansallista kärkeä.

Työllisyysasteen muutoksiin vaikuttavat väes-törakenteelliset tekijät. Ikääntyvissä kunnissa ja seutukunnissa kasvava työikäisten poistuma nostaa työllisyysastetta, vaikka työllisten mää-rä vähenisi samanaikaisesti. Jyväskylän seudun muutamassa kunnassa työikäisten määrä kasvaa

18 19

1995 2000 2004 2010 2015 2020

1 Maa- ja metsätaloustyö 8 313 6 527 5 888 5 736 5 380 4 953

2 Teollinen työ 21 453 24 309 23 405 24 017 23 649 23 002

3 Rakennusalan työ 4 470 5 505 6 064 6 407 6 471 6 463

4 Liikenne- ja logistiikkatyö 4 613 4 874 4 776 4 892 4 809 4 669

5 Palvelutyö 18 034 21 099 22 774 24 263 24 677 24 819

6 Toimistotyö 8 743 9 479 9 354 9 453 9 180 8 796

7 Sosiaali- ja terveysalan työ 11 083 13 093 14 573 16 990 18 522 19 877

8 Opetus- ja kasvatustyö 4 840 6 685 7 390 7 947 8 146 8 256

9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1 097 1 211 1 353 1 658 1 870 2 065

10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 3 293 4 535 5 257 5 971 6 386 6 738

11 Turvallisuusalan työ 1 707 1 838 2 055 2 136 2 128 2 095

12 Tuntematon 2 278 3 908 2 741 3 078 3 264 3 417

Yhteensä 89 924 103 063 105 630 112 549 114 480 115 150

vuoteen 2025 saakka, muualla Keski-Suomessa työikäisten määrä vähenee. Nuorten määrä kas-vaa samoissa kunnissa työikäisten kanssa.

Määrällisesti Keski-Suomessa on riittävästi alueel lista työvoimareserviä, eikä reservin kou-lutustaustakaan eroa oleellisesti muusta maasta. Vielä tällä vuosikymmenellä työikäinen väestö kasvaa hiukan koko maassa, kun suuret ikäluo-kat ovat mukana työelämässä. Iso rakenteellinen murros toteutuu seuraavan vuosikymmenen al-kupuolella. Suotuisassakin työllisyyskehitykses-sä työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa nopeammin kuin työllisten määrä. Ikääntymi-sestä aiheutuva työvoiman rakenteellinen muu-

35000

30000

25000

20000

15000

10000

5000

0

18-25 -v. 58-65 -v.

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

KUVA 13. Ikäluokkien määrällinen muutos (henkeä) Keski-Suomessa 1990 – 2030 (lähde: Tilastokeskus).

TAULUKKO 1. Keski-Suomen ammattirakenne-ennakoinnin tavoiteura ja työlliset pääammattiryhmittäin 1995 – 2020 (laadittu vuoden 2008 alussa, vuosien 1995 – 2004 toteutumatiedot Tilastokeskus).

tos ja työn uudelleen organisointi voivat parantaa tuottavuutta, kun koulutustaso nousee työelä-mään tulevien nuorten ollessa eläköityviä kou-luttautuneempia.

Työpaikkalisäys Keski-Suomessa kohdistuu tu-levaisuudessa erityisesti palvelualoille. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Palvelu-alojen työpaikkamäärää kasvattaa osaltaan myös yritysten strategiset linjaukset, joissa toimintoja keskitetään ulkoistamalla aputoimintoja. Suurin kasvu työpaikoissa tapahtuu liike-elämän, kau-pan ja julkisen sektorin palveluissa. Suuret kau-punkiseudut ovat tulevina vuosina edelleen väes-tö- ja työpaikkakasvun vetureita.

20 21

3. OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA KESKI-SUOMEEN

3.1 Ohjelman määrälliset ja laadulliset tavoitteet

TAVOITETILA 2015

Keski-Suomen työmarkkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Maakunnan työllisyysaste ylittää koko maan keskiarvon ja työttömyysaste alittaa koko maan keskiarvon vuoteen 2015 mennessä.

Keski-Suomen suhteellinen asema maakuntien joukossa paranee ja keskeisillä talousindikaattoreilla mitattuna kehitys Keski-Suomessa on vuositasolla myönteinen.

* Työllisyysaste on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste kuvaa sitä, kuinka moni työikäisistä tekee töitä.

* Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Työttömyysaste kuvaa työvoimaresurssin vajaakäyttöä.

Ohjelmatyön tavoitteena on yhdessä tekemällä• edistäämonipuolisestiuusien

työpaikkojen syntymistä• ennakoidajatunnistaaalueellisten

ja paikallisten työmarkkinoiden muutostekijät ja kehittämishaasteet

• reagoidanopeastitaloudenjaelinkeinoelämän muuttuvissa tilanteissa sekä maakunnan tasolla että paikallisesti.

Kullakin työmarkkinatoimijalla on oma tehtä-vänsä, jonka täytyy sopia yhteen muiden palve-luja tuottavien tahojen toiminnan ja tehtävien kanssa. Tämä edellyttää eri toimijoiden yhteisiä kehittämis- ja palveluprosesseja. Eri toimijoiden vastuut ja roolit työmarkkinamuutosten enna-koinnissa ja niihin sopeutumisessa on määritel-tävä selkeästi. Ohjelman tavoitteisiin on sitoudut-tava sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Työmarkkinoiden kehittäminen kohdennetaan ilmiöihin, joihin alueellisilla tai paikallisilla toi-menpiteillä voidaan tosiasiallisesti vaikuttaa.

3.2 Keski-Suomen työmarkkinoiden kehittämisteemat

Valmisteluprosessista on seuloutunut kolme kes-keistä kehittämistarvealuetta, joihin panosta-malla voidaan merkittävästi edistää työmarkki-noiden toimivuutta Keski-Suomessa (kuva 14). Tunnistettuja kehittämistarpeita ovat:

1) Työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen ja toimijoiden kyvykkyyteen liittyvät tarpeet (toimintakulttuuri, yhteistoiminnan rakenteet ja

toimintamallit, vuorovaikutus, kehittämistoiminnan vaikuttavuus, ennakointi)

2) Työn kysyntään liittyvät tarpeet (työnantajaosaaminen, yrittäjyys ja yritystoiminnan menestyksellisyys, alueellinen vetovoima)

3) Työn tarjontaan liittyvät tarpeet (kouluttautuminen, osaaminen, yksilön uravalinnat, ohjaus)

20 21

Työmarkkinat

Kohtaanto

Verkostot Palvelurakenteet

ToimintaympäristöInfra

Työn kysyntä‘työpaikkoja’

Työn tarjonta‘osaajia’

TyönantajatarpeetYksilölliset tarpeetUravalinnatMotivaatio

1

3 2

KUVA 14. Työmarkkinoiden kehittämistarpeet.

KUVA 15. Keski-Suomen työmarkkinoiden kehittämisteemat.

Yhteistoiminta-rakenteet

Toimintamallit

Työvoimapolitiikka

Sosiaali- & Terveyspolitiikka

Elinkeino- &innovaatiopolitiikka

Aluepolitiikka

Koulutuspolitiikka

Julkisettyönantajat

Yritys-verkostot

Yritykset

Yritys- ja elinkeinoelämänjärjestöt

OpiskelijatTyövoimareservi

Työntekijät

Kunnat

Alue-viranomaiset

Opetus ja koulutus

Kehittäjä-kumppanit

Työmarkkinoidentoimivuutta edistävätoimintakulttuuri jauudistuva yhteistoiminta

Työnantajaosaaminen

Uusi yrittäjyys

Työssä olevan työvoimanosaaminen ja työkyky

Uusien osaajien saatavuus

Nuorten koko ikäluokankouluttautuminen jasijoittuminen työelämään

Työvoimareservintyöllistyminen avoimilletyömarkkinoille

22 23

Kehittämisohjelma jakaantuu seitsemään kehit-tämisteemaan, joihin panostamalla vaikutetaan alueen työllisyyden ja osaamisen vahvistumi-seen. Keski-Suomen työmarkkinoiden keskeiset kehittämisteemat on kuvattu kuvassa 15.

Kehittämisteemoja voidaan tarkastella myös tunnistettuina toimintaprosesseina eli joukko-na loogisesti toisiinsa liittyviä toimintoja ja nii-den toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset. Pro-sessien kehittäminen tarkoittaa organisaatiokes-keisestä ajattelusta prosessikeskeiseen ajatteluun siirtymistä.

3.2.1 Työmarkkinoiden toimivuutta edistävä toimintakulttuuri ja uudistuva yhteistoiminta

Nykyisellään työmarkkinoita kehittävä ja tukeva toiminta on hajanaista ja sirpaloitunut eri toimi-joille. Kulloistakin asiakasta/asiakasryhmää pal-velevat nyt useat toimijat, mutta toimenpiteiden keskinäinen koordinaatio on heikkoa. Myös ti-lasto-, seuranta- ja ennakointityö on pitkälti hal-linnonalakohtaista.

Merkittävimmät tarvittavat muutokset ovat keskeisten toimijoiden yhteistoiminnan tiivistä-minen ja kehittämistoiminnan painottuminen asiakastarve- ja kysyntälähtöiseksi. Sekä koulu-tuksen että kehittämisen painopiste tulee siirtää tarjonta- ja organisaatiolähtöisestä toiminnasta asiakas-/kohderyhmälähtöiseksi. Toimintojen ja resurssien yhteensovittaminen on välttämätöntä päällekkäisyyksien ja katvealueiden poistami-seksi sekä tiedon ja hyvien käytänteiden kokoa-miseksi ja levittämiseksi. Erityisesti hankkeiden kautta toteutettavat kehittämistoimet tulisi koor-dinoida selkeämmin yli hallintorajojen. Keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan poikkihallin-nollisen yhteistyön toimivuus, uudistuvat toi-mintarakenteet sekä tarkoituksenmukainen voi-

mavarojen käyttö ja asiakkaan kokema palvelun laatu. Toiminnan organisoitumisen lisäksi olisi kyettävä jatkuvaan itsearviointiin kyvykkyydes-tä toimia tuloksellisesti.

Toimenpiteet 2009 – 2013• Yhteinenalueellinenennakointijärjestelmä

työmarkkinoiden lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointiin

• Alueellisentyömarkkinoidenseuranta-ja ohjausjärjestelmän kehittäminen

• Kuntien,kehittämisyhtiöiden,oppilaitostenja korkeakoulujen sekä yritysten ja työvoimaviranomaisten yhteistyömallien kehittäminen ja monipuolistaminen

• Ohjelmatyöntuloksenarakentuvienasiakas- ja tarvelähtöisten toimintamallien kuvaaminen ja hyvien käytänteiden levittäminen

• Maakunnanyhteistyöryhmänalaisenosaamis- ja työllisyystyöryhmän toiminnan vakiinnuttaminen ja työryhmän työskentelyyn sitoutuminen

• Toiminnantuloksellisuuttajavaikuttavuutta lisäävät toimenpiteet:• Käytettävissä olevien resurssien

yhteinen strateginen ohjaus• Lisätään organisaatioiden kykyä

reagoida yhteisesti elinkeinoelämän nopeisiin muutostarpeisiin

• Arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto

2009 aloitettavat toimenpiteet• Seudullisettyömarkkinatilaisuudet

alkuvuodesta 2009 paikallisen tarpeen mukaan

• Paikallisetvarautumis-jatoimintasuunnitelmat elinkeinoelämän äkillisiin muutoksiin

• Seudullisenjapaikallistenyhteistoimintamallien ja -rakenteiden määritteleminen vuoden 2009 aikana

• Toimivat työmarkkinat -ohjelman toimijakohtaiset toteuttamissuunnitelmat

• Käynnistyneidenkehittämishankkeidenkoordinointi osana kehittämiskokonaisuutta

22 23

• Osaamis-jatyövoimatarpeisiinliittyvänennakoinnin ja ennakointiosaamisen kehittäminen yhdessä työnantajien kanssa

• Yhteisentoimintakulttuurinsyntymistä tukevan viestinnän suunnittelu ja käynnistäminen

Käynnistämisvastuu: Maakunnan yhteistyöryh-män osaamis- ja työllisyystyöryhmä, Keski-Suo-men liitto

3.2.2 Nuorten koko ikäluokan kouluttautuminen ja sijoittuminen työelämään

Kansallisena koulutuspoliittisena tavoitteena on, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuo-ri jatkaa vähintään toisen asteen koulutuksessa. Koko nuorten ikäryhmää koskee ns. yhteiskun-tatakuu, jolla pyritään varmistamaan koulutus-, harjoittelu- tai työpaikan löytyminen jokaisel-le työttömälle nuorelle. Nuorten kouluttautu-minen ammattiin ja sijoittuminen työhön avoi-mille työmark kinoille on merkityksellistä sekä osaavan työvoiman turvaamisen, työllisyyden li-säämisen että yksilön elämänuran näkökulmis-ta katsoen.

Keski-Suomessa ainoastaan 91,9 % peruskou-lun päättäneistä sijoittui toisen asteen koulutuk-seen vuonna 2006. Erityisen alhaista on ollut tyt-töjen sijoittuminen. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on Keski-Suomessa kuitenkin valtakunnan tasoa vähäisempää (9,5 %), mutta nk. negatiivisen keskeyttämisen vähentämiseksi ja koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi on ryh-dyttävä toimenpiteisiin. Myös lukiokoulutuksen suorittaneiden sijoittumista ammattiin valmista-vaan koulutukseen tulee seurata ja edistää.

Nuorten työpajatoiminnalla voidaan tukea nuo-ria peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen ni-velvaiheessa. Se tarjoaa myös vaihtoehtoisen op-pimisympäristön nuorelle, jolle tavanomaiset

koulutusratkaisut eivät sovellu. Nuorten työpa-jatoiminta ei vielä kata Keski-Suomessa kaikkia kuntia.

Toimenpiteet 2009 – 2013• Yleissivistävänkoulutuksenkehittäminen

myös aluekehityksen näkökulmasta• Perusopetuksenopinto-ohjauksen

vahvistaminen sekä peruskoulun jälkeisen sijoittumisen seuranta

• Toisenasteenkoulutuksensaavutettavuusja uudet opetuksen järjestämistavat

• Opiskelijoidentyöelämätietoudenlisääminen• Aikuistenopinto-jauraohjauksen/

ammatinvalintaohjauksen laatu sekä yhteistyö eri hallinnon alojen kesken

• Koulutus-,harjoittelu-taityöpaikanlöytyminen jokaiselle työttömälle nuorelle (yhteiskuntatakuun toteutuminen)

• Opiskeluedellytystenvarmistaminenturvaamalla riittävän erityisopetuksen ja oppilashuollon turvaaminen kaikilla kouluasteilla

• Työmarkkinoillesiirtymisentuen tehostaminen kaikissa koulutusorganisaatioissa

• Nuortentyöpajatoiminnankehittäminen paikallisesti yhteistyönä ja verkostoja hyödyntäen

2009 aloitettavat toimenpiteet• Nuortenaitojentyöelämäkokemusten

mahdollistaminen (kesätyömahdollisuudet, TET-toiminnan tehostaminen)

• Nuortensijoittumisenseurannan kehittäminen

• Opinto-ohjaajienjaopettajientyöelämäosaamisen kehittäminen

• Opiskelunnivelvaiheidenpulmatilanteidentunnistaminen ja niihin kehitettävät ratkaisut kaikilla koulutusasteilla

• Työnantajienaktivoituminenharjoittelu-ja työssäoppimispaikkojen turvaamiseksi

Käynnistämisvastuu: Kunnat yhdessä oppilai-tosten ja korkeakoulujen kanssa, koulutuksen teemaryhmä

24 25

3.2.3 Uusien osaajien saatavuus

Työmarkkinoilta tai alueelta poistuvien tilalle tarvitaan uutta työvoimaa, jonka osaaminen vas-taa työnantajien tarpeita. Ammattitaitoisen työ-voiman saatavuus on yritystoiminnan suurimpia tulevaisuuden haasteita myös Keski-Suomessa. Uusia osaajia työmarkkinoille saadaan pääasias-sa koulutuksen tai työperusteisen muuton kaut-ta. Osa uusista osaajista on myös ammatinvaih-tajia. Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa suu-ri osa työvoimasta on tilanteessa, jossa uudelleen kouluttautuminen, pätevöityminen tai amma-tin vaihtaminen on edessä. Koulutusjärjestelmil-tä ja työvoimapalveluilta vaaditaan tällöin jous-tavuutta ja reagointiherkkyyttä sekä ennakointi-kykyä.

Keski-Suomen nuorten vuosittaiset ikäluokat ovat tulevaisuudessa noin 3000 – 3100 henkilöä. Ammatillisessa työvoimassa vaihtuvuus on vuo-sittain noin 2700 ja aloittajia koulutuksessa noin 2600. Tutkintoja syntyy nuorten peruskoulutuk-sen osalta 1800, josta siirtyy maakunnan ulko-puolelle noin 15 – 20 %. Korkeakouluissa suori-tetaan vuosittain yli 3000 tutkintoa. Määrällisen tarkastelun rinnalla on pohdittava, vastaako val-mistuneiden koulutus ja opinnoilla saavutettu osaaminen työelämän tarpeita.

Työperusteinen maahanmuutto ei ole ensisijai-nen ratkaisu työvoimapulaan, vaikka maahan-muuttajat ovat usein nuoria aikuisia ja näin ikä-rakenne on työmarkkinoiden kannalta varsin edullinen. Maahanmuuttajien työllisyys nou-see voimakkaasti ensimmäisten Suomessa olo-vuosien kuluessa myöhemmin hidastuen. Tulee-pa maahanmuuttaja maakuntaan humanitääri-sistä tai työperäisistä syistä, tärkeää on, että sekä kotoutumiseen että työuran alkuun johtavat pal-veluprosessit toimivat. Erityistä huomiota Kes-

ki-Suomessa on kiinnitettävä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kiinnittymisestä maa-kunnan työmarkkinoille.

Toimenpiteet 2009 – 2013• Koulutussisältöjentyöelämävastaavuuden

ja opetushenkilöstön ammattiosaamisen uudistaminen

• Opintojenaikaistentyöelämäyhteyksienvahvistaminen

• Joustavienjanopeutettujenkoulutusratkaisujen kehittäminen ja niiden ennakkoluuloton käyttöönotto

• Työnopinnollistaminenjaaikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen osana opintoja

• Työperusteinenmuuttojasiihenliittyvienkoulutus- ja työllistymispolkujen kehittäminen sekä kotoutumista tukevan palvelujärjestelmän luominen

• Keski-Suomessaasuvienkoulutettujenulkomaalaisten sekä maakunnassa opiskelevien ulkomaalaisten sitouttaminen työelämään

• Alueenvetovoimanvahvistaminen,paikalliset/seudulliset aluemarkkinointi- ja rekrytointikäytänteet

2009 aloitettavat toimenpiteet• Oppilaitostentyöelämälähtöinen

kehittäminen ja kyvykkyys nopeaan reagointiin

• Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen –kehittämiskokonaisuuden käynnistyminen ja toimenpiteiden yhteensovittaminen

• Osatutkintojensuorittamismahdollisuudet• Työantajiensitoutuminenoppilaitosten

ja korkeakoulujen opetussuunnitelmien osaamisperusteisuuden kehittämiseen

Käynnistämisvastuu: Koulutuksen teemaryhmä yhdessä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa

24 25

3.2.4 Työvoimareservin työllistyminen avoimille työmarkkinoille

Työmarkkinoiden dynamiikka on koko maassa voimakasta, liki 1990-luvun laman jälkeisellä tasolla. Työmarkkinoilla on voimakasta liiket-tä työllisyyden, opiskelun, työttömyyden ja työ-markkinoiden ulkopuolella olon välillä. Työ-markkinoiden dynamiikkaan vaikuttavat siis yhä enemmän yksilöiden siirtymät työn ja eri-laisten elämäntilanteiden välillä. Näissä siirty-mävaiheissa tarvitaan usein tukea ja palveluja, joiden tavoitettavuus ja tarkoituksenmukaisuus on työllistymisen kannalta merkittävää. Asiak-kaan tilanteeseen pohjautuvia toimintamalleja voidaan tarkastella esimerkiksi liitteen 2 mukai-sesti.

Maakunnassa on merkittävästi resursseja työ-voima koulutukseen. Työvoimapoliittisen aikuis-koulutuksen ensisijaisena tavoitteena tulee olla työllistymisen tukeminen osaamista kasvatta-malla.

Toimenpiteitä määriteltäessä on työvoimareser-viä tarkasteltava laajasti huomioiden erilaiset

KUVA 16. Työnhakijat keskimäärin kuukauden lopussa 2008. (Lähde: TE-keskus, työnvälitystilasto).

kohderyhmät. Keski-Suomessa vuoden 2008 työnhakijoista vain puolet oli varsinaisesti työt-tömiä. Muita merkittäviä työnhakijaryhmiä oli-vat myös työpaikan vaihtajat, työvoiman ulko-puolella ja työttömyyseläkkeellä olevat.

Määrällisesti työvoimaa Keski-Suomessa vielä riittää. Työnhakijakunta on suurelta osin hyvin koulutettua ja heillä on työkokemusta. Alueen työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa. Työvoimapotentiaalin käyttöön ottoa haittaavat rekrytointiongelmat, sekä kysynnän ja tarjonnan alueellinen epätasapaino työn tar-jonnan keskittyessä Jyväskylän seudulle. Työttö-mien korkeakoulutettujen osalta tulee pyrkiä ke-hittämään toimintamalleja, joissa erityistä kel-poisuutta vaativissa tilanteissa tutkintojen osia ja niiden suorittamismahdollisuuksia kehitettäi-siin ilman että edellytetään koko tutkinnon suo-rittamista.

Maakunnan työmarkkinoiden suurin dyna-miikka on Jyväskylän TE-toimiston alueella. Ohjelman tavoitteiden toteutumisessa merkit-tävä tekijä on, kuinka vaikuttavasti Jyväskylän TE-toimiston, Jykes Oy:n ja alueella olevien kun-tien aikuissosiaalityön palveluprosessit nivelty-vät yhteen.

Työttömyyseläkettäsaavat2 70610 %

Työttömättyönhakijat

15 34656 %

Työvoiman ulkopuolella

2 3949 %

Työssä olevat6 73925 %

Lyhennetyllä työviikolla82

0 %

26 27

3.2.5 Työssä olevan työvoiman osaaminen ja työkyky

Toimenpiteet 2009 – 2013

• Työperusteisenliikkuvuudenedistäminen• Sosiaalisentyötoiminnanvahvistaminen

ja sosiaaliset yritykset polkuna avoimille työmarkkinoille

• Paikallisetyhteistoimintamallit,joilla torjutaan ja vähennetään rakennetyöttömyyttä sekä ennen aikaista työvoimasta poistumaa (esim. terveydellisistä syistä)

• Työvoimaintensiivistentoimialojeninnovaatiotoiminta uusien työpaikkojen synnyttämiseksi

• Kolmannensektorinvahvistuminentyöllisyystoimijana

2009 aloitettavat toimenpiteet• Välityömarkkinoiden

kehittämisohjelman käynnistyminen • Aikuisohjauksentehostamistoimenpiteet

(Keski-Suomen Opin ovi -kehittämishanke)• Valtakunnallisentyöpankkikokeilun2

alueelliset sovellukset • Asiakaslähtöisetuudettoimintamallit

pitkäaikaistyöttömien työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille

• Yritystentäydennyskoulutushenkilöstönlomautusten vaihtoehtona ja osaamisen kiinnittämiseksi yritykseen

Käynnistämisvastuu: Käynnistämisvastuu on paikallisella tasolla TE-toimistoilla ja te-toimi-kunnilla yhdessä paikallisten toimijoiden (kun-ta, koulutusorganisaatiot, elinkeinoyhtiö, yrityk-set) kanssa. Kehittäminen organisoituu paikalli-sesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

2 Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2009 alussa valtakunnallisen työpankkikokeilun. Kokeilun tarkoituksena on kehittää ja mallintaa palveluja, jotka parantavat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vajaakuntoisten osaamista ja valmiuksia työ- elämässä. Tavoitteena on myös purkaa rakennetyöttömyyttä. http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/tyopankki/index.htx

Globaalissa kilpailussa ja elinkeinoelämän ra-kennemuutoksessa työntekijöiden osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino lisätä yritys-ten kilpailukykyä. Muuttuvilla työmarkkinoil-la nuorena hankittu koulutus ei aina riitä, joten osaamista pitää täydentää työuran eri vaiheissa. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat keinoja parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa, ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä, tuotta-vuutta ja työhyvinvointia. Työssä olevan ammat-titaitoisen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulu-tuksen toteuttamisessa tarvitaan uusia ratkaisuja muun muassa työaikajärjestelyssä, koulutusajan palkallisuudessa ja henkilöstön pääsyssä koulu-tukseen.

Työmarkkinoiden muutos koskettaa niin yksi-tyisellä kuin julkisella sektorilla työskenteleviä. Työn muuttuvat vaatimukset ja uudet haasteet edellyttävät oppimista, joissa tärkeää on reagointi osaamisen taitepisteistä, ovatpa syynä yksilöön, työantajaan tai yleisesti työmarkkinoihin liitty-vät tekijät.

Yrityksille ja julkiselle sektorille tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia henkilöstönsä osaa-misen kehittämiseen niin, että organisaation kilpai lukykyä voidaan vahvistaa työntekijöiden ammattiosaamista kasvattamalla. Laskusuhdan-teessa mahdollisia lomautuksia on pyrittävä kor-vaamaan luomalla mahdollisuuksia henkilöstön kouluttautumiseen. Pitkällä aikavälillä henki-löstön osaamisen monipuolistaminen helpottaa sopeutumista uusiin ja muuttuviin työtehtäviin sekä uudistuvan teknologian käyttöön ottoon. Tarvitaan uudenlainen työkulttuuri, jossa uu-den oppiminen yhdistyy työn tekemiseen ja jossa osaamisen kehittämistä arvostetaan.

26 27

Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat rat-kaisevia tekijöitä, kun osaamisvajeeseen hae-taan ratkaisua työurien pidentämisestä. Työs-sä olevien henkilöiden mahdollisuus vaikuttaa omaan osaamiseensa ja työkykyynsä liittyvään kokonaisuuteen on työhyvinvoinnin kannalta ensiarvoista.

Erityisesti ikääntyvän työvoiman työssä jatka-minen ja jaksaminen tulevat olemaan lähivuosi-na keskeisiä asioita. Tiedetään, että työhön liit-tyvien haasteiden ja voimavarojen epätasapaino työntää työntekijöitä ulos työmarkkinoilta. Mi-käli ikääntyvien työntekijöiden halutaan pysy-vään pidempään töissä, niin heidän osaamiseen-sa ja myös laajemmin heidän johtamiseensa on kiinnitettävä huomiota. Ikääntyvän työvoiman työtehtävien oikeaan vaatimustasoon ja työnte-kijän omaan osaamiseen on panostettava. Tämä tarkoittaa osaamisen kehittämisen rinnalla työn analysointia ja kehittämistä.

Ikääntyvään työvoimaan liittyy myös eri-ikäi-syyden näkökulma, joka tulee näkymään työyh-teisöjen osaamisessa. Työvoiman ikärakenteesta johtuen usean työpaikan ikärakenne on kaksi-huippuinen. Tämä tarkoittaa nuoria, hyvin kou-lutettuja ja vanhempia, pitkän kokemuksen ke-ränneitä työntekijöitä samassa työssä tai tiimis-sä. Mikäli työpaikalla ei ole mietitty valmiiksi keinoja eri ikäluokkien väliseen osaamisen siir-toon, niin eläkkeelle siirtyminen voi tuoda yllä-tyksiä. Nuoret eivät kaikilta osin pysty korvaa-maan kokeneita työntekijöitä, sillä hyvin suuri osa työpaikan osaamisesta perustuu kokemuk-sen kertymiseen.

Toimenpiteet 2009 – 2013• Maakunnanaikuiskoulutuksenstrateginen

ohjaus ja kokonaissuunnittelu • Työvoimapoliittisenkoulutuksen

suuntaaminen uudelleen osaamista ja työkykyä säilyttävään suuntaan rekrytoiville aloille suuntaavan koulutuksen lisäksi

• Työelämänuusiinosaamisvaatimuksiinvastaaminen muuntokoulutuksella

• Aikuisohjauksenpalvelujärjestelmänkehittäminen

• Aikuistenoppimisvalmiuksienedistäminenja aikuisten erityisopetuksen järjestäminen

• Ammatillisenlisä-,täydennys-jamuuntokoulutuksen kehittäminen kysyntä- ja pk-yrityslähtöisesti

• Uusientoimintamallienluominenyhdessätyönantajien kanssa työn opinnollistamiseksi

• Aikaisemminhankitunosaamisentunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen

• Ammatillisenosaamisentukeminenyksilöllisillä koulutusratkaisuilla (oppisopimuskoulutus, osatutkintojen suoritusmahdollisuudet)

• Ikääntyvientyöntekijöidenuudettyönteonmuodot

• Työorganisaatioidenennakointiosaamisenvahvistaminen

2009 aloitettavat toimenpiteet• Työvoimakoulutuksentarvelähtöinen

uudistaminen ja suuntaaminen• Oppilaitostenjakorkeakoulujenprofiilija

valmiudet henkilöstön kehittämispalveluiden tarjoajina

• Hankkeiden,resurssienjatoimenpiteidenharkittu kohdentaminen

• Kysyntälähtöisetkoulutus-jakehittämispalvelut yrityksille ja julkisyhteisöille

• Joustavienkoulutusratkaisujenkehittäminen• Työelämässätoimivien

oppimismahdollisuuksien ja -valmiuksien parantaminen koordinoidulla ja avoimia oppimisympäristöjä hyödyntävällä koulutustarjonnalla

Käynnistämisvastuu: Koulutuksen teemaryhmä

28 29

Yleisesti uusien työpaikkojen ennakoidaan tule-vaisuudessa syntyvät pääosin pk-sektorille. Pie-net ja keskisuuret yritykset ovat Keski-Suomessa merkittävä työllistäjä. Pk -yritysten osuus Keski-Suomessa on sekä liikevaihdolla että työpaikoil-la mitattuna noin 20 % muuta Suomea suurempi: työpaikkoja on 46 700 ja vuositasolla liikevaihtoa kertyy noin 6,8 miljardia euroa.

Uutta yrittäjyyttä maakuntaan syntyy (1) uusien yritysten perustamisen kautta ja työntekijöiden siirtyessä ammatinharjoittajiksi, (2) yritysten kasvun seurauksena (alihankinta ja ulkoistami-nen), (3) omistajan vaihdosten kautta, (4) uu-denlaisten yrittäjyyden muotojen (yhteisölli-nen yrittäjyys, osa-aikayrittäjyys) kehittymisen kautta sekä (5) alue- ja elinkeinomarkkinoin-nin tuloksena maakuntaan muualta siirtyvinä yrityksinä.

Alueelle siirtyvät yritykset tarvitsevat palveluita uusien asiakkuuksien ja yhteistyökumppaneiden löytämiseksi sekä yritysten tarvitseman osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Yritysten sijoittumiseen ja samalla seudun markkinoin-tiin merkittävästi vaikuttavina asioina nähdään uudet liiketoimintamahdollisuudet, yhteistyö-kumppanit ja osaava työvoima.

Yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa on tuettava sekä oppilaitoksissa osana ammattiin kouluttau-tumista (yrittäjyyskasvatus) että valmennuksena ammattimaiseen yrittäjyyteen ja yrittäjänä toi-mimiseen (yrittäjyyskoulu/-valmennus). Lisäksi yrittäjän uran alkua edistäviä palveluprosesseja sekä palveluiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta on nykyisestään vahvistettava.

Uusi yrittäjyys ja ikääntyvä työvoima saattavat liittyä toisiinsa tavalla, jota ei vielä ole kovin laa-jasti pohdittu. Uuden yrittäjyyden syntymistä

3.2.6 Uusi yrittäjyysvoidaan edistää kannustamalla yrittäjyyden kan-nalta otollisia kohderyhmiä oman yrityksen pe-rustamiseen. Ikääntyvät työntekijät (+ 50-vuoti-aat) ovat osaamisensa ja taloudellisen tilanteensa osalta elämänvaiheessa, jossa yrittäjyys voi olla palkkatyön vaihtoehto. Myös työmarkkinoiden ulkopuolelle taantuman aikana joutuvat pitäisi saada mahdollisimman pian aktiivisten toimen-piteiden pariin. Pitkä työelämäkokemus ja vah-va ammattiosaaminen on mahdollista kanavoi-da omaksi yritykseksi, mikäli aloittavan yrittä-jän tuki on oikea-aikaista ja riittävää.

Toimenpiteet 2009 – 2013• Maakunnanulkopuolellekohdistuva

elinkeinomarkkinointi ja sijoittumispalvelut uusien yrityksien

saamiseksi aloille, joille on osaavan työvoiman ylitarjontaa

• Elinkeinopalvelujenvahvistaminenverkostoyhteistyönä, jossa

toimijoiden roolit ja vastuut selkiintyvät• Yrittäjyysosaksikunnallisen

päätöksenteon perusteita• Uusienliiketoimintaympäristöjenluominen

ja siihen liittyvä maankäytön suunnittelu• Aloittavienyrittäjientuentehostaminen

(omistajanvaihdos-, perustamisneuvonta- ja yrityshautomopalvelut, starttirahoitus)

• Yrittäjyysosaksikaikkeamaakunnassaannettavaa koulutusta

2009 aloitettavat toimenpiteet• Aloittavilleyrittäjillesuunnattujen

tuki- ja neuvontapalvelujen näkyvyys ja saavutettavuus

• KehittämisprosessinliittymäKansainvälistymisen toimintaohjelmaan ja muihin alueellista vetovoimaa edistäviin ohjelmiin ja hankkeisiin

Käynnistämisvastuu: Elinkeinopalvelujen osalta seudulliset kehittämisyhtiöt; yrittäjyyskasvatuk-sen ja -koulutuksen osalta koulutusorganisaatiot

28 29

3.2.7 Työnantajaosaamisen vahvistuminen

Kehittämisohjelmassa tavoitteeksi asetettu mer-kittävä työllisyyden kasvu edellyttää uusien työ-paikkojen syntymistä. Liiketoimintaosaamisen vahvistumisen avulla on mahdollista luoda edel-lytyksiä kannattavalle liiketoiminnalle, yritys-ten kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Sekä yksityisen että julkisen sektorin työnanta-jat vaikuttavat alueen työmarkkinoiden toimin-taan mm. rekrytoimalla työvoimaa, kehittämäl-lä henkilöstönsä osaamista ja huolehtimalla työ-hyvinvoinnista.

Työnantajiin kohdistuvat osaamisvaatimukset ovat laajentumassa talouden ja tuotannon hal-linnan lisäksi osaamisen hallintaan. Uusina osa-alueina nousevat ihmisten johtaminen ja siihen liittyvät osaamisen johtaminen, samoin kuin eri-ikäisten ja ikääntyvien työntekijöiden johtami-nen. Työnantajien tulee kehittää menettelytapoja jo työssä olevien osaamisen tunnistamiseen ja henkilöstön osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi on rekrytointien yhteydessä voitava arvi-oida henkilön osaamista, tietoja ja taitoja.

Työnantajien osaamista ja valmiuksia toimia hy-vänä työnantajana voidaan vahvistaa kohdista-malla voimavaroja:

• rekrytointiosaamiseen• pitkäjänteiseen,ennakoivaan

henkilöstösuunnitteluun • työhönopastukseen• työsuhdeasioidenosaamiseen• ikäjohtamiseen• henkilöstönkannustamiseen,

esimiestyöhön ja johtamiseen

• henkilöstönammattitaidonylläpitämiseen ja kehittämiseen

• oppilaitosyhteistyöhön

Toimenpiteet 2009 – 2013• Yritysverkostojatoimintamallit

niiden kehittämiseksi, yksinyrittäjien verkottuminen

• Yritystenjayritysverkostojentarpeita vastaavan koulutuksen ja kehittämistoiminnan järjestäminen

• Julkisensektorinverkostoyhteistyöja kehittämiskumppanuus muiden toimijoiden kanssa

• Julkistentyöantajienaktivoituminenhenkilöstön osaamisen kehittämisessä

• Henkilöstönkehittämisenjärjestelmät• Johtamisosaamisenvahvistaminen

yrityksissä ja työorganisaatioissa• Työnantajienkykykäyttääyrityspalveluita

ja rahoitusinstrumentteja

2009 aloitettavat toimenpiteet• YritystenTaitavaKeski-Suomi

-kehittämiskokonaisuuden resurssien ja toimenpiteiden harkittu kohdentaminen

• Yritystenjayritysverkostojentarpeita vastaavan koulutuksen ja kehittämistoiminnan järjestäminen

• Yritystenjaoppilaitostenyhteistenrajapintojen ja ohjausjärjestelmien kehittäminen

Käynnistämisvastuu: Maakunnan tasolla käyn-nistämisvastuu on Keski-Suomen Yrittäjillä ja Keski-Suomen kauppakamarilla (käytännön to-teutus Yritysten Taitava Keski-Suomi -hankeko-konaisuus 2010 saakka). Paikallisella tasolla vas-tuu on seudullisilla elinkeinoyhtiöillä yhdessä yritysten kanssa.

30 31

4. TOIMIVAT TYÖMARKKINAT -OHJELMAN TOTEUTTAMINEN

Toimivat työmarkkinat -ohjelma on maakuntata-son strateginen asiakirja, joka linjaa myös paikal-listen työmarkkinoiden kehittämistä sekä viitoit-taa toimijakohtaista kehittämistyötä.

Vuoden 2009 aikana toiminnan kehittämistä hallitsevat monet rakenteelliset uudistukset (lii-te 3), jotka väistämättä vaikuttavat myös toimi-joiden tehtäviin ja rooliin työmarkkinoilla. Ra-kenteellisten muutosten myötä myös resurssien ohjaus uudistuu ja entistä tärkeämmäksi nousee työllisyyden hoitoon kohdennettujen varojen yh-teinen strateginen ohjaus. Merkittävä haaste toi-mijoille on erityisasiantuntijuuden avaaminen muille toimijoille ja yhteiseen käyttöön. Yksit-täistenkin toimijoiden vastuulla olevissa proses-seissa on selkeitä tarpeita jakaa tietoa ja ymmär-rystä toimijoiden kesken.

Ohjelman toteutuminen näkyy konkreettina työ-markkinoita edistävänä yhteistoimintana ja tu-loksellisina toimenpiteinä (ks. kuva 17).

Maa

kunn

an t

aso Maakunnan

edunvalvonta

Alueellisettoimenpiteet

Kehittämishankkeet

Paikallisettoimenpiteet

Paikallinenkehittämisohjelma/yhteistoimintamalli

Toiminnanjatkuvakehittäminen

Seud

ullin

en/

paik

allin

en t

aso

Toimivat työmarkkinatkehittämisohjelma

KEHITTÄMISTEEMAT

Teeman/ilmiön nykytila

Toimenpiteiden kohdentaminen

Toim

ijako

htai

set k

ehitt

ämiss

uunn

itelm

atSI

TOU

TUIM

INEN

Maakunnan tasolla ohjelman toteutumista seu-raa ja toimenpiteiden kohdentamista koordi-noi maakunnan yhteistyöryhmän alainen osaa-mis- ja työllisyystyöryhmä. Työryhmän tehtävä on myös huolehtia siitä, että meneillään olevan rakennerahastokauden (2007 – 2013) hankkeissa painotetaan vahvasti tässä selvityksessä määritel-tyjen toimenpidealueiden kehittämistä.

Keski-Suomi on hyvin erilaisten seutujen maa-kunta. Elinkeinorakenne ja sitä myöten myös työllisyyden ja osaamisen vahvistamisen haas-teet maakunnan eri osissa ovat erilaisia.

Ratkaisut ongelmiin löytyvät parhaiten paikal-listen toimijoiden kesken, mutta edellyttävät use-amman toimijan erityisosaamista, resursseja ja toimenpiteitä. Paikallisesti on mahdollista luoda kokonaisvaltaisia toimintamalleja ja uudenlaisia toimintarakenteita, joissa paikallisten toimijoi-den yhteistyö on tiivistä ja toiminta asiakastar-velähtöistä.

KUVA 17. Alueellisen ja paikallisen ohjelmatyön kokonaisuus.

30 31

Paikallisen tason toimintamallit määritellään vuoden 2009 aikana. Paikallisissa kehittämisoh-jelmissa kuvataan paikallisten työmarkkinoiden erityispiirteet ja toimintaympäristöstä nousevat kehittämistarpeet. Yhteistoiminnan uudistumi-nen edellyttää myös rakenteiden, roolien ja vas-tuiden uudelleen määrittelyä.

Kuntien rooli ja sitoutuminen työmarkkinoi-den kehittämisessä on keskeinen. Kunnat ovat yleensä merkittäviä työnantajia paikkakunnalla ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näky-vät ongelmina kuntataloudessa: pitkittyvä ja li-sääntyvä työttömyys näkyy kuntien lisääntyvi-nä menoina. Toisaalta työllisyyden parantumi-nen lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä johtuvia menoja.

Jo tähän mennessä useilla seuduilla on pystytty reagoimaan työmarkkinoilla tapahtuviin muu-toksiin joustavasti ja paikalliset toimintamallit

ovat seuduilla jo rakentumassa. Paikallisen toi-mintatavan rakentumista on havainnollistettu kuvassa 18.

”Toimivat työmarkkinat – osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen” -kehittämisohjelma on erillis-/teemaohjelmana osa maakunnan suunnittelujär-jestelmää, jonka tavoitteena on maakunnan tasa-painoinen ja monipuolinen kehittäminen. Koska muutokset työmarkkinoilla ovat nopeita, ohjel-man toteutumista ja tehtyjen valintojen tarkoi-tuksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain. Kehit-tämisohjelman ensimmäinen tarkistus tehdään vuoden 2009 lopussa maakuntaohjelman toteut-tamissuunnitelma (TOTSU) -prosessin jälkeen.

Ohjelman toteutumisen kannalta kriittisiä teki-jöitä ovat toimijoiden sitoutuminen yhteisiin ta-voitteisiin ja oman perustoiminnan sovittami-nen yhteen tässä ohjelmassa määriteltyjen tavoit-teiden kanssa.

• Yhteistoimintarakenne• Toimijoiden rooli ja vastuut• Käytettävissä olevat resurssit

• Olemassa olevien prosessien kehittäminen• Uudet palveluprosessit• Kehittämishankkeet

• Toimintaympäristön analyysi• Kehittämistarpeet• Paikallinen ennakointi

TOIMINTAMALLI

TOIMENPITEETKONTEKSTI

KUVA 18. Paikallisen toimintaympäristön tarpeista rakentuva yhteistoiminta.

32 33

Liit

e 1.

Työ

ttöm

yyde

n ke

hity

s K

eski

-Suo

mes

sa 2

000-

luvu

lla (

lähd

e: T

E-ke

skus

, työ

nväl

itys

tila

sto)

Vuo

siTy

öttö

mät

ty

önha

kija

tTy

öttö

mät

mie

het

Työt

töm

ätna

iset

Pit

käai

kais

-ty

öttö

mät

Alle

25-

v.

työt

töm

ätY

li 50

-v.

työt

töm

ätU

udet

avoi

met

työp

aika

t

Työt

töm

ät

työn

haki

jat

osuu

s %

ty

övoi

mas

ta

2000

19

597

9

811

9 78

6 6

101

2 73

6 5

972

894

16,

4

2001

18

901

9

498

9 40

3 5

588

2 66

6 5

886

910

15,6

2002

18

128

9

328

8 80

0 5

112

2 52

6 5

668

921

14,4

2003

17

820

9

187

8 63

3 4

832

2 49

2 5

746

1 00

814

,3

2004

17 4

96

8 95

8 8

538

4 74

6 2

450

5 82

5 97

214

,0

2005

17

092

8

746

8 34

7 4

617

2 22

7 5

950

1 15

813

,8

2006

15

741

7

937

7 80

4 4

359

1 98

5 5

702

1 20

012

,6

2007

14

388

7

296

7 09

2 3

720

1 74

1 5

474

1 37

611

,2

1-11

/200

7 14

356

7

261

7 09

5 3

734

1 74

1 5

472

1 41

811

,2

1-11

/200

8 13

536

6

998

6 53

7 3

376

1 63

4 5

171

1 59

310

,4

32 33

Liite 2. Asiakasryhmittelyyn perustava toimintamallien määrittely.

Ohjelmatoiminnan tuloksena haetaan ja syntyy asiakasryhmittäin asiakkaan tilanteeseen pohjautuvia toimintamalleja, joissa kyetään nykyistä paremmin yhdistämään eri toimijoiden osaaminen. Alla oleva työpohja tarjoaa yhden mahdollisen työvälineen siirtyä organisaatio- ja palvelutarjontalähtöisestä toimintamallien määrittelystä asiakas- ja tarvelähtöiseen toiminnan suunnitteluun.

Elinkaaren vaihe

Tilanne Toimintamalli Toimijat

Nuoriso – 20v. Opiskelu

Työssä

Ei työ-/opiskelupaikkaa

20 – 40 v Opiskelusta työhön

Työuran kehittäminen

Työttömyyden katkaiseminen nopeasti

Yrittäjyyden alkumetrit

40 – 60 v Uudelleensuuntautuminen

Osaamisen täydentäminen

Sairastuminen, kuntoutuminen

60 – 74 v Työuran pidentyminen

Osittain työssä

Eläköityminen, osaamisen siirto

75 v.- Harmaat eminenssit

Erityistilanteet Irtisanomistilanne

Paikkakunnalle muuttaminen

34 35

Liite 3. Keski-Suomen rakenteelliset uudistukset 2009 ja 2010.

Keski-Suomen uudistuva kuntarakenneKeski-Suomessa on vuonna 2009 23 kuntaa. Kun-tajaotus muuttui vuodenvaihteessa Jyväskylässä, jossa uuden Jyväskylän kaupungin muodostavat keskuskaupungin lisäksi Jyväskylän maalaiskun-ta ja Korpilahti. Uusi Jämsän kaupunki muodos-tuu Jämsän ja Jämsänkosken kaupungeista. Pyl-könmäki yhdistyy Saarijärven kaupunkiin. Huo-mionarvoista edellä olevan perusteella on, että yli puolet maakunnan seutukunnista on enää kah-den kunnan seutuja.

Kuntarakenteen uudistumisella on vaikutusta kuntien kehittämiskokonaisuuksien muotoutu-miseen. Esimerkiksi terveydenhuollon kuntayh-tymät ovat rakentumassa suuremmiksi, jolloin mahdollisuudet myös maantieteellisesti laajem-pialaisiin kehittämiskumppanuuksiin paranevat. Kunnat ovat hakeutuneet myös vapaaehtoisesti laajempiin kehittämiskumppanuuksiin. Esimer-kiksi Jämsä – Jyväskylä – Äänekoski -kehitysvyö-hyke on jo toteuttamassa yhteisiä hankkeita.

Aluehallinnon uudistusAluehallinnon uudistamishankkeessa tavoittee-na on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Alueellisia kehittämistehtäviä ja aluekehittämisen voimava-roihin liittyvää päätösvaltaa kootaan maakun-tien liitoille toimivaksi aluekehittämisen koko-naisuudeksi.

Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomai-seen. Keski-Suomessa tämä merkitsee Länsi-Suo-men lääninhallituksen, Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen, Keski-Suomen ympäristö-keskuksen ja ympäristölupaviraston, Keski-Suo-men tiepiirin ja Keski-Suomen työsuojelupiirin tehtävien organisoimista uudelleen. Aluehallin-non uudistuksella tavoitellaan valtionhallinnos-sa kehittämistehtävien ja toimeenpanon sekä oh-jauksen ja valvonnan eriyttämistä.

Aluehallinnon uudistuksessa Keski-Suomi säi-lyy yhtenäisenä ja kokonaisena kehittämisalu-eena. Keski-Suomeen sijoittuu oma Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely) sekä oma Aluehallintoviraston (Allu) toimipaikka. Uudis-tukseen liittyvät tehtäväjärjestelyt koskevat myös Keski- Suomen liittoa. Liiton tehtäväalue vahvis-tuu mm. elinkeinorakenteen ja koulutustarpei-den ennakoinnissa, liikennejärjestelmäsuunnit-telussa sekä rakennerahastotehtävien osalta.

Seutujako Keski-Suomessa seutukuntajakoon ei ole odo-tettavissa muutoksia ennen vuotta 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen (19.12.2008) mukaan seutukuntajako Keski-Suomessa säi-lyy nykyisellään. Aluekehittämisen tunnistetaan nojaavan tulevaisuudessa entistä painokkaam-min vahvaan kuntarakenteeseen ja maakunta-tasoon. Seutukuntajako tarvitaan lähinnä tilas-tointialueena. Nykyistä seutukuntajakoa puolta-vat kansallisen tukialuejaotuksen voimassaolo, aluekehitystä kuvaavien indikaattoreiden käy-tettävyys, työssäkäynnin ja asioinnin suuntautu-neisuus sekä mahdollisten rakennemuutostilan-teiden edellyttämän erillisrahoituksen suuntaa-minen.

TE-toimistojen uusi rooliItsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä Kes-ki-Suomessa vähenee vuoden 2009 alusta seitse-mästä kolmeen. Toimiston nimi muuttuu työ- ja elinkeinotoimistoksi (TE-toimisto). Lukumää-rän muutos tarkoittaa hallinnollisten tehtävien keskittämistä kolmeen pisteeseen, Jyväskylään, Jämsään ja Äänekoskelle. TE-toimiston asiak-kaille tarjottavat palvelut säilyvät kaikilla niillä yhdellätoista paikkakunnalla, missä on tarjolla kokoaikaiset työvoimapalvelut.

Työnvälitys säilyy uuden TE-toimiston ydinteh-tävänä. TE-toimiston roolia työnantaja-asiak-kaiden palvelussa vahvistetaan. Toimistot muo-dostavat yhdessä TE-keskuksen kanssa kiinteän alue- ja paikallishallinnon kokonaisuuden.

34 35

Työllisyyden edistämistoimikunnat (te-toimikunnat) Paikallisten työvoimatoimikuntien merkitystä strategisena toimijana vahvistetaan ja samalla ne muuttuvat työllisyyden edistämistoimikunniksi. Toimikuntien asettamisella pyritään varmista-maan se, että työelämän järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden asiantuntemus ja näke-mykset tulevat nykyistä paremmin huomioon otetuksi työllisyyden edistämiseen ja työvoima-palvelujen toimeenpanoon liittyvissä kysymyk-sissä. Uudet toimikunnat aloittavat toimintansa vuoden 2009 alussa.

Korkeakoulutus uudistuuLähivuosina korkeakoulujen kehittämistyötä lin-jaavat yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien uudistus, opetusministeriön kiinnittämät raken-teellisen kehittämisen suuntaviivat, valtioneu-voston kehyspäätös vuosille 2009 – 2012, kan-sallinen innovaatiostrategia, sektoritutkimuslai-tosten uudistaminen, infrastruktuurikartoitus, korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia sekä meneillä oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuu-distus. Näillä kaikilla on huomattava merkitys korkeakoulujen koulutus- ja T&K -kehittämis-prosesseihin. Lisäksi yliopiston ja ammattikor-keakoulujen strategiset liittoumat Tampereen seudun toimijoiden kanssa ovat synnyttäneet kansallisesti merkittävät Yliopistoallianssin sekä Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen konsortion.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tiivistyy Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni-telman 2007 – 2012 tavoitteena on vahvistaa am-matillisen koulutuksen palvelukykyä ja roolia

alueiden kehittämisessä. Palvelukyvyn turvaa-miseksi ammatillisen koulutuksen roolia vahvis-tetaan järjestäjäverkkoa kokoamalla.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhty-män yhdistymisen (1.1.2009) jälkeen Jyväsky-län koulutuskuntayhtymän toiminta kattaa noin 80 % koko maakunnan ammatillisesta koulu-tuksesta. Sen lisäksi maakunnassa toimii Ääne-kosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, kansanopistoja, kotitalousoppilaitos ja erityis-ammattikoulu.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen suunta-viivoja ovat:

1. Alueellisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja hyvinvoinnin aktiivinen edistäminen,

2. Työelämän kehittäminen vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin ja tukemalla työyhteisöjen oppimista, ja

3. Alueen ihmisten ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaaminen antamalla opiskelijoille valmiuksia ammatin harjoittamiseen ja jatko-opintoihin.

Alueen kehittämistä jatketaan Taitava Keski-Suomi -strategian mukaisesti koulutuksen jär-jestäjien yhteistyönä painopistealueina työelä-mäyhteistyön vahvistaminen, yrittäjyys, moni-kulttuurisuus ja kansainvälisyys. Aikuiskoulutus hakee uusia muotoja ja markkinoita sekä uu-distaa palvelurakennettaan entistä yrityslähtöi-semmäksi. Toisen asteen koulutuksen kehittä-misen tavoitteena on koko ikäluokan koulutuk-selliset tarpeet huomioon ottava toisen asteen koulutusjärjestelmä.