1

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

27.11.2008 Jyväskylä

Kommenttipuheenvuoro: ”Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta”

Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY

2

”Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen” - aluetalouden näkökulma

I. Toimivat työmarkkinat Alueelliset / paikalliset työmarkkinat Kohtaanto

II. Osaajat - Työvoiman tarjonta Inhimillinen pääoma Alueellinen kilpailukyky

III. Työpaikat - Työvoiman kysyntä Aluetalouden kehitysvoimat

3

I. Toimivat työmarkkinat

Mitä ovat?

4

Työmarkkinoiden alueellisuus

Työmarkkinat eivät ole homogeenisia vaan mm. alueellisesti segmentoituneita

Työttömyyden tasossa ja dynamiikassa sekä työn tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisessa on voimakasta alueellista vaihtelua

Etäisyystekijä vaikeuttaa työmarkkinoiden sopeutumista ja työvoiman tehokasta allokaatiota

Talouden rakenteellisten muutosten ja sopeutumisprosessien vaikutukset työpaikkojen syntyyn ja poistumaan kohdistuvat alueellisesti eri tavoin

Muut työmarkkina-alueet

Työvoima-Koulutus

-Ikä

-Sukupuoli

-Työkokemus

-Työmarkkina-

asema

-- …

Pendelöinti

Kohtaanto

Demografinen

kehitys

Työhön-

osallistuvuus

Koulutusmah-

dollisuudet

Elinympäristö

Arvot, asenteet

Alueen

kehittyneisyys

Sijaintitekijät

Teknologinen

kehitys

Kansantalouden

kehitys

Maailmanta-

louden kehitys

Työpaikkojen

liikkuvuus

Työvoiman

liikkuvuus

Työmarkkina-alue

Alueellisten työmarkkinoiden toiminta

Työpaikat

-Toimiala

-Palkka

-Työn laatu

- …

6

Alueelliset ja paikalliset työmarkkinat

Paikalliset työmarkkina-alueet määrittyvät ennen kaikkea työmatkaliikkuvuuden kautta Omavaraisuus, sisäinen kiinteys Keskuspaikka Informaatio Työntekijä- / työnantajaryhmittäinen vaihtelu Ajassa muuttuminen

Alueelliset työmarkkinat koostuvat joukosta paikallisia työmarkkinoita Työvoiman muuttoliikkeellä keskeinen rooli työmatkaliikkuvuuden sijaan Alueen sisäinen muuttoliike suurempi kuin alueiden välinen

Miten määrittyvät Keski-Suomessa? Alueelliset työmarkkinat = maakunta? Paikalliset työmarkkinat = seutukunta?

työssäkäyntialue

7

Tilastokeskuksen työssäkäyntialueluokitus

Jyväskylän työssäkäyntialue Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

Äänekosken työssäkäyntialue Äänekoski Konnevesi

Jämsän työssäkäyntialue Jämsä Jämsänkoski

Keuruun työssäkäyntialue Keuruu Multia

Joutsan työssäkäyntialue Joutsa Luhanka

Karstulan työssäkäyntialue Karstula Pylkönmäki

Muut (irralliset) Hankasalmi Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Kuhmoinen Kyyjärvi Pihtipudas Saarijärvi Viitasaari

8

Kohtaanto-ongelma Työmarkkinoilla samanaikaisesti sekä työnhakijoita että avoimia työpaikkoja

Sekä työnantajien että työnhakijoiden joukko heterogeeninen Etsintä vie aikaa, aiheuttaa kustannuksia

Toimivilla työmarkkinoilla allokaatio tehokasta Kohtaanto-ongelma pieni Rakennetyöttömyys pieni

Rakennetyöttömyyden suuri ongelma (Nio 2008) Pitkäaikaistyöttömyys Toistuva työttömyys Toimenpiteiltä työttömäksi jäävät Toistuvasti toimenpiteille sijoitetut

Empiiriset tutkimukset (Hynninen 2007; 2008) osoittavat mm. työnhakijan työmarkkina-asemalla ja koulutustasolla sekä alueiden ominaisuuksilla olevan vaikutusta työpaikkojen täyttymiseen paikallisilla työmarkkina-alueilla

9

II. Työvoiman tarjonta –osaaminen ja alueellinen

kilpailukyky

10

Inhimillinen pääoma voimavarana

Osaava työvoima on tietopohjaisen talouden keskeisin resurssi

Inhimillisen pääoman ulkoisvaikutukset (tiedon ja taidon levittäytyminen) korostuvat osaamiskeskittymissä

Osaavat ihmiset ja heidän preferenssinsä määräävät myös aluekehityksen suuntaa– työpaikat seuraavat osaavia ihmisiä, ei vain päinvastoin

11

Koulutuspääoma (Karhunen 2008)

Koulutuspääoma laskettiin käyttämällä hyväksi tietoja koulutusalasta ja -tasosta sekä koulutuksen kustannuksista

Koko talouden tasolla koulutuspääoman varanto on yli kaksi kertaa bruttokansantuotteen arvoa suurempi

Alueelliset erot suuria ja kasvaneet voimakkaasti Heikkojen alueiden koulutuspääomasta suuri osa julkisella sektorilla Jos lääkärit ja opettajat jätettäisiin pois, koulutuspääoman alueelliset erot olisivat vielä

suurempia

Kasvuanalyysissa havaittiin voimakas yhteys talouden pitkän aikaväli kasvun ja koulutuspääoman välillä Yhden euron kasvu koulutuspääomassa nostaa arvonlisäystä lähes samassa suhteessa Maaseutualueilla vaikutus ollut pienempi

Koulutuspääoman lisääminen välittynyt bruttokansantuotteeseen vain noin 70 prosenttisesti eli lähes 30 prosenttia pienempänä kuin muilla alueilla

Mahdollisena selityksenä ulkoisvaikutukset ja/tai toimialaerot (?)

12

Koulutuspääoman kasvu Keski-Suomessa 1970-2005

Keski-Suomi 33,8 % Sijoituksen muutos maakuntien joukossa 10 5

Edellä Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi

Taakse jääneet Kymenlaakso, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Satakunta ja Pohjanmaa

Jyväskylän seutukunta 35,3 % Sijoituksen muutos seutukuntien joukossa 6 5

Edellä Oulun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion seutukunnat

Taakse jäänyt Turun seutukunta

13

inhimillisen pääoman

jakaantuminen Suomessa

alueiden

taloudellinen kasvu ja

kehitys

miten inhimillinen

pääoma päätyy

alueille?

miten vaikuttaa

yksilöön

spatiaalisilla

työmarkkinoilla?

Signe Jauhiainen, JY:

meneillään oleva

väitöskirjatyö

”Inhimillisen

pääoman

alueellinen

keskittyminen”

14

Osaaminen tärkeä osaalueellista kilpailukykyä

15

Panostaminen osaamiseen luo kasvua alueilla

Inhimillinen pääoma koostuu yksilöön sitoutuneista tiedoista ja taidoista sekä muista niin yksilöä kuin yrityksiä ja alueitakin hyödyttävistä kyvyistä

Osaamista on monenlaista Ammatillinen osaaminen avainasemassa yritystoiminnassa

Koulutettu työvoima tärkeä korkean tuottavuuden yrityksille

”Smart city”

16

III. Työpaikat ja työn kysyntä aluetalouksissa – mikä määrää

aluekehityksen?

17

Keski-Suomen seutukuntien väestö 1880

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

Joutsa Jkl Jämsä Keuruu S-J &V-S Äänekoski

Maakunnallisen kilpailun alkuasetelma

18

Keski-Suomen seutukuntien väestömäärät

1880 ja 2004

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

Joutsa Jkl Jämsä Keuruu S-J &V-S Äänekoski

Maakunnallisessa kilpailussa yksi selkeä voittaja, Jyväskylä

1880

2004

19

Minne kasvukeskittymät syntyvät?

Alueilla voi olla sijaintietuja puolellaan, mutta useimmat vahvat alueet eivät ole vahvoja luonnostaan kasautuva kasvuprosessi

kehityksen ”lukkiutuminen” aktiivisen toiminnan, sattumien ja ”historian” merkitys

polkuriippuvuus: aikaisempi kehitys määrittää nykyistä ja tulevaa kehitystä

Odotuksilla voi olla myös tärkeä rooli – ne toteuttavat itseään

20

Jyväskylä vs. muiden Keski-Suomen seutujen kehitys

Levittääkö Jyväskylä maakuntaan kasvua vai imeekö se voimaa sieltä? Leviämis- vs. supistumisvaikutukset

Jyväskylän kasvu imenyt mukaansa lähikunnat => Jyväskylän seutu

Entä vaikutukset muuhun Keski-Suomeen? Väestökehitykseen perustuva analyysi periodilta 1970-2005 viittaisi

negatiivisten vaikutusten olleen määrääviä (Tervo 2008) Sama tilanne kaikilla vahvan kasvun maakuntakeskuksilla

Uusi vaihe? Verkottuvaa kehitystä Kasvukäytäväkehitys

21

Kiitos!