saarijÄrven kaupunki talousarvio 2018, … · (lähteet: keski-suomen aikajana 4/2017,...

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI talousarvio 2018, taloussuunnitelma 2019-2020

Sivu 1

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

TALOUSARVIO 2018,

TALOUSSUUNNITELMA

2019-2020

4.12.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO


Sivu 2

Sisällys

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT ..................................................................................4

1.1. YLEISET TALOUSNÄKYMÄT SUUNNITTELUKAUDELLA ........................................................ 4

1.2. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT ................................................................................ 6

1.3. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTEET ...................................... 7

1.4. STRATEGIA ........................................................................................................................ 14

1.5. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN HALLINTO JA ORGANISAATIO ............................................... 15

1.6. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET ..................... 17

1.6.1. TAVOITTEIDEN MITATTAVUUS JA TUNNUSLUVUT ................................................... 17

1.6.2. TALOUDEN JA TOIMINNAN VASTUUT JA RISKIT ....................................................... 18

1.6.3. MERKITTÄVÄT ORGANISAATIO- JA TOIMINNAN MUUTOKSET TILIKAUDELLA 2018 20

2. KÄYTTÖTALOUSOSA ..................................................................................................... 21

2.1. TOIMIALOJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TULOSSOPIMUKSET ............................. 21

2.1.1. KAUPUNGINVALTUUSTON ELINVOIMAOHJELMA .................................................... 21

2.1.2. KONSERNIPALVELUT ................................................................................................. 29

2.1.3. SIVISTYSTOIMI........................................................................................................... 44

2.1.4. TEKNINEN TOIMI ....................................................................................................... 53

2.2. TOIMINTAKATE JA MÄÄRÄRAHAN SITOVUUS VASTUURYHMITTÄIN ............................... 58

3. TULOSLASKELMAOSA .................................................................................................... 62

4. INVESTOINTIOSA .......................................................................................................... 63

5. RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT ............................................................... 68

6. TALOUSARVION SITOVUUS ........................................................................................... 69

7. TALOUSARVION LIITTEET .............................................................................................. 71


Sivu 3

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Saarijärven kaupunki valmistautuu vuoteen 2018 vahvasti tulevaisuuteen suuntautuneena. Koulu- ja päivähoito-palvelut ovat merkittävä osa koko kaupungin elinvoimaista tulevaisuutta. Näkyvänä merkkinä siitä on uuden koulu- ja kulttuurikeskuksen rakentaminen, joka on alkanut vanhan lukion purkutöillä kaupungin keskustassa. Vuoden 2018 merkittävimpiä päätöksiä tulee olemaan koulu- ja kulttuurikeskuksen varsinainen investointipäätös. Innostusta herättävä tavoite on rakentaa terve ja viihtyisä rakennus, jossa on oppimisen lisäksi mahdollisuudet monipuoliseen kulttuurin ja liikunnan harrastamisen. Pylkönmäellä koulu- ja päivähoitotoiminta käynnistyy uusissa tiloissa jo uuden vuoden 2018 alussa. Kuuden vuoden jälkeen kaupungin talous on tasapainoinen vuoden 2017 tilinpäätösennusteen ja vuosien 2019–2020 taloussuunnitelman osalta. Vuoden 2018 osalta talousarvio on laadittu 0,18 milj. € alijäämäiseksi. Tasapainoisen talouden saavuttamista edesauttaa menneen valtuustokauden poisto-ohjelma, jossa on riittävän korkeiden poistojen kautta saavutettu kaupungin omaisuudelle realistinen kirjanpitoarvo ja edelleen tuleville vuosille alenevat poistoennusteet. Saarijärvi ei korota tulo- eikä kiinteistöveroja. Talousarvion tulopohja perus-tuu verotukseen nykyisillä veroasteilla. Kokonaisuutena verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlasketuksi kerty-mäksi arvioidaan 59,7 milj. euroa. Tämä on n. 1,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden ennuste. Talouden nousukauden myötä myös Saarijärvellä on odotuksia sille, että verotulojen kertymä toteutuisi ennus-tettua paremmin. SOTE- ja maakuntauudistukseen valmistelu jatkuu, vaikka uudistuksen toteutus siirtyi vuoden 2020 alkuun. Sekä kaupunki että kuntayhtymä Saarikka osallistuvat aktiivisesti maakunnalliseen valmisteluun ja ennakoivat tulevaa palvelutarpeen ja palvelurakenteen muutosta. Saarikka on jo lähes pystynyt omassa toiminnassaan py-säyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon menokasvun. Erikoissairaanhoidon kuluja on edelleen vaikea ennakoida ja mahdollisuus menoarvion ylittymiselle on olemassa edellisten vuosien tapaan. Kaupunki toimii tiiviissä yhteis-työssä Saarikan kanssa ja antaa sille tukensa talous- ja toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2018 aikana kaupungin keskustaan rakentuu uusi Attendo Oy:n senioritalo, johon sijoittuu myös yrityk-sen suunnittelemat lääkäriaseman palvelut. Keski-Suomen maakunta elää vahvaa nousukautta. Työttömyys alenee ja yritysten liikevaihdot kasvavat. Samaan aikaan jatkuu voimakas väestön ja uusien työpaikkojen keskittyminen suuremmille kaupunkiseuduille. Myös Saarijärven työttömyys on laskenut nopeasti, mutta sen taso on edelleen liian korkea. Siksi työllistämistoimiin on edelleen varattu n. 0,5 milj. euroa. Työllisyyden hoidon ohella on entistä tärkeämpää huolehtia osaavan työvoi-man saatavuudesta Saarijärvellä ja sen työssäkäyntialueella. Useat yritykset suunnittelevat toiminnan laajenta-mista. Kaupunki haluaa vahvistaa tätä kehitystä tarjoamalla tontteja, toimitiloja ja neuvontaa entistä sujuvam-min. Kun oikea hetki koittaa, tartumme ripeästi ja yhteistuumin kiinni uusiin kehittämismahdollisuuksiin. Elinvoimatekijöiden esille nostamisen merkitys korostuu. Saarijärven menestyksen taustalla on korkealaatuinen ja edullinen asuminen sekä hyvät julkiset ja yksityiset palvelut Mainoslauseiden lisäksi hyvät palvelut puhuvat puolestaan. Suunnitelmien mukaan vuonna 2018 Saarijärvi saa uuden tekonurmikentän, katetun tekojään ja Ru-nebergin puiston kaupungin keskustaan. Lääkäriin, kouluun, päivähoitoon ja tukiasuntoon pääsee edelleen no-peasti. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäiseen talousarvioon sisältyy vahva tahto elinvoimaisuuden edistä-misestä laajan toimijajoukon ja hyvän yhteistyön voimin. Timo Rusanen, kaupunginjohtaja


Sivu 4

1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT

1.1. YLEISET TALOUSNÄKYMÄT SUUNNITTELUKAUD ELLA

Suomen Pankin talouskatsauksen 13.10.2017 mukaan Suomen talouskehitys on ollut kuluvana vuonna vahvaa etenkin vuoden alussa. Indikaattorien mukaan kasvu on jatkunut viime kuukausina, joskin alkuvuotta hieman hillitymmin. Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto laski elokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta, heinäkuussa nousua edelliskuukaudesta oli 0,6 prosenttia. Työpäiväkorjattu tuotannon taso oli kuitenkin elokuussa 2,7 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aiemmin, heinäkuussa 3,6 pro-senttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talouskasvu on myös jatkunut laaja-alaisena, työpäiväkorjattu alkutuotan-to kasvoi 5 prosenttia, jalostus 4 prosenttia ja palvelut kaksi prosenttia vuoden takaisesta ajankohdasta.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 1.11.2017 Suomen taloudesta antamassa lausunnossa todetaan, että Suomen talouden elpyminen jatkuu. Suomen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana tänä ja ensi vuonna eli olevan 2,8 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018. Pitkällä aikavälillä potentiaalista kasvua rajoittavat kuitenkin työmark-kinoiden jäykkyydet ja väestön ikääntyminen. Työllisyyden ja tuottavuuden on näin ollen voimistuttava potenti-aalisen kasvun lisäämiseksi ja Suomen yhteiskuntamallin tukemiseksi.

Julkisen talouden osalta IMF toteaa, että tämänhetkistä suhdannenousua on hyödynnettävä julkisen talouden puskureiden palauttamiseksi ennalleen. Budjettialijäämät ovat olleet odotettua pienemmät. Julkinen velka on kuitenkin edelleen tavoiteltua suurempi. Lisäksi väestönkehitys on Suomessa epäsuotuisaa ja maa on huomatta-van altis ulkomaankaupan ja rahoitusmarkkinoiden häiriöille – mukaan lukien pankkijärjestelmän suuruudesta aiheutuvat häiriöt. Näistä syistä Suomella on vaikeina aikoina oltava käytettävissä vahvat julkisen talouden re-surssit. Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistaminen on ensiarvoisen tärkeää julkisen sektorin tuottavuuden kohentamiseksi ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien julkisen talouden paineiden hillitsemiseksi. Sote-uudistuksen tuomat säästöt muuttaisivat julkisen talouden rakennetta ajan mittaan.

Myös valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2018 edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää pal-kansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä.

Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v. 2017. Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta.

Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat.

Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun asti. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kas-vaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilausten määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vien-tinäkymistä.

Talouden yleisestä positiivisesta kehityksestä huolimatta VM:n näkemys julkisen talouden tilanteesta on negatii-visempi. Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina.


Sivu 5

Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi.

Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja ali-jäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. (Lähde VM, Taloudellinen katsaus, syksy 2017, 19.9.2017.)

Seuraavassa VM:n keskeisiä talousennustelukuja keskipitkälle aikavälille:

Myös muut ennusteet, sikäli kuin ne ulottuvat vuodelle 2018 ja 2019, ennakoivat noususuhdanteen jatkoa, mutta eivät kuitenkaan niin jyrkkänä kuin v. 2017.


Sivu 6

1.2. KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT

VM:n vuoden 2018 kuntatalousohjelmassa (julkaisu 31a/2017) kuntatalouden näkymät on arvioitu alkuvuonna 2017 oletettua positiivisemmiksi. Kuntatalouden tulosta ja rahoitusasemaa ovat vahvistaneet muun muassa aiemmin arvioitua suotuisampi verotulojen, etenkin yhteisöveron kehitys. Kuntatalousohjelman mukaan kuntien tilikauden tulos vahvistuu vuonna 2017. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Sen sijaan vuo-den 2017 jälkeen tilikauden tulos palautuu vuoden 2016 tasolle sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Heikentymisestä huolimatta tilikauden tulos pysyy ylijäämäisenä. Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita vuodesta 2020 alkaen.

VM:n kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien sekä kilpailukykysopimuksen lo-pullinen vaikutus riippuu muun muassa siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät käyttävät mahdollisuutta säästöihin. On olemassa riski, että toimenpiteiden säästövaikutus jää kehitysarviossa oletettua pienemmäksi. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan julkisen talouden suunnitelmassa paikallishallinnon nettoluotonannolle asetettu rahoitus-asematavoite ollaan saavuttamassa. Kuntien väliset erot kuitenkin korostuvat. Vaikka kuntatalous kokonaisuute-na vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kol-mannessa kunnassa (96 kuntaa).

Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan vuonna 2018 olevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kunta-taloutta heikentävä. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 458 milj. euroa, joka on noin 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta 177 milj. euroa.


Sivu 7

1.3. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTEET

Kuntataloutta tukeva talouskasvu käynnistyi vuoden 2015 lopulla ja vuonna 2016 kasvuvauhti kiihtyi. Kuluvana vuonna Keski-Suomen kasvu on edelleen jatkunut kiivaana ja Jyväskylän seutu säilynyt kasvun selkeänä veturina. Saarijärven-Viitasaaren seudulla yritysten liikevaihdon kasvu v. 2017 oli 30.6.2017 mennessä 6,1 %, kun se vas-taavana aikana oli Jyväskylän seudulla + 7,7 %, koko Keski-Suomessa + 5,2 % ja koko maassa + 6,8 %.

Yhtenä kasvun veturina on edelleen rakentaminen, mikä jatkuu näillä näkymin vuosia eteenpäin korkealla tasolla uudisrakentamisen vaihtuessa ajan mittaan jossain määrin korjausrakentamiseksi. Samoin maakunnan tasolla talouden hyvää kasvusuuntaa indikoivat kaupan hyvä tilanne ja melko yllättäen alkanut matkailun nousu sekä palvelusektorin hyvä tilanne.

Rakennemuutos työelämässä jatkuu ja eri ammattialojen osaamisen tarpeet muuttuvat erittäin nopeasti. Tämä ilmenee mm. työvoiman kohtaanto-ongelmana, mikä näkyy vahvasti myös Saarijärvellä. Pohjoisessa Keski-Suomessa metallialan työvoiman saatavuudesta on tullut kasvuhakuisten yritysten kasvun rajoite, mutta toisaalta työttömyyslukujen lasku toteutuu hitaasti. (Lähteet: Keski-Suomen Aikajana 4/2017, Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II/2017, Maakuntaliiton jul-kaisu).

Saarijärven kaupungin verorahoituksessa ennakoitua nopeampi ja voimakkaampi talouskasvu on näkynyt siten, että Kuntaliitto on joutunut korjaamaan vuoden 2017 verotuloennusteitaan yli 900 t€. Lisäksi tähän vaikuttaa valtakunnan tasolla yksittäinen erittäin suuri yhteisöveroerä, jonka tuotto on jakautunut kaikkiin Suomen kuntiin. Sen sijaan vuoden 2018 verotuloennusteessa verotulojen arvioidaan laskevan vuoden 2017 ennusteesta yli 800 t€, minkä lisäksi valtionosuuksiin tulee merkittävää laskua. Muutokset johtuvat valtion omista toimenpiteis-tä, mutta tuovat todella merkittävää haastetta toiminnan sopeuttamiselle.

Väestönkehitys

2000-luvun jatkunut väestömäärän lasku huipentui vuonna 2016, jolloin väkiluku tilastokeskuksen tilastojen mukaan laski 225 henkilöllä. Kuluvanakin vuonna väestön määrä on vähentynyt, vaikka vielä kesäkuun lopussa oltiin tilanteessa, jossa väkiluku nousi. Syyskuun loppuun mennessä on vähennystä tullut 77 henkilöä.


Sivu 8

Väestörakenteen toteutuneiden muutosten sekä tilastokeskuksen ennusteiden perusteella on laadittu alla oleva, muutosta 2000-luvulla kuvaava graafinen kehityskäyrä, josta näkyy eri ikäluokkien osuus väestöstä sekä väestön kokonaismäärän muutos. Ainoastaan ikäluokassa 66 v ja vanhemmat tapahtuu kasvua, mutta tilastokeskuksen ennusteen mukaan sekin tulee kääntymään laskuksi vuoden 2030 jälkeen.

Tapahtunut ja ennustettu väestön- ja ikäjakauman muutos tulee ottaa huomioon pitkäntähtäimen talouden ja toiminnan suunnittelussa. Ikääntyvän väestön osuuden lisääntyminen koko valtakunnankin tasolla on nähtävissä paitsi haasteena, myös mahdollisuutena ja kehittämiskohteena. Kehittämällä tälle ikäluokalle kohdistettuja palveluita ja asumisvaihtoehtoja voidaan väestön vähenemistä hillitä, luoda uusia työpaikkoja ja lisätä kuntaan muuttoa.

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-9

Väestömuutokset 2010-luvulla

Luonnollinenväestönlisäys

Kuntien välinennettomuutto

Nettomaahanmuutto

Väestönmuutos


Sivu 9

Työllisyyden kehitys ja elinkeinoelämän näkymät

Talouskasvun kiihtyessä vuoden 2017 aikana myös työllisyystilanne on parantunut. Valtakunnallisesti työttömien määrän lasku on ollut hidasta. Saarijärvellä kuten Keski-Suomessa yleensä työttömyyden lasku on keskimääräistä selkeästi nopeampaa, tosin lähtötilanne oli korkea. Valtiovarainministeriön arvio on, että vuonna 2018 työlli-syysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisam-man kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat, mitkä ovat selkeästi havaittavissa myös Saarijärvellä.

Saarijärven työttömyysasteen kehitystä suhteessa Keski-Suomen ja koko maan työttömyysasteeseen kuvaa jäljempänä oleva grafiikka. Saarijärvellä työllisyystilanne heikkeni 2007-2008 merkittävästi suhteessa muun maan työllisyystilanteeseen. Tätä kuilua ei työllisyystilanteen vähittäisestä paranemisesta huolimatta ole pystytty ku-romaan umpeen. Viimeisimmän tilastotiedon mukaan Saarijärven työttömyysaste oli 14,4 % syyskuussa 2017, kun se samaan aikaan oli Keski-Suomessa 12,0 % ja koko maassa 10,5 %.

0

5

10

15

20

25

Työ

ttö

myysaste

, %

Vuosi

TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA 1997-2016

KOKO MAA KESKI-SUOMI SAARIJÄRVI


Sivu 10

Saarijärvellä tarjolla olevien työpaikkojen määrä on kaikilla työnantajasektoreilla vähentynyt 2000-luvulla:

Työpaikkojen vähenemisestä huolimatta ns. pendelöinti ei ole erityisen voimakkaasti lisääntynyt:

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

200020

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Työpaikat Saarijärvellä 2001-2015

Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät

Lähde: Tilastokeskus

3000

3100

3200

3300

3400

3500

3600

3700

3800

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2012 2013 2014 2015

Pendelöivät

Asuinkunnassaan työssäkäyvät

Työlliset yht.


Sivu 11

Yritystoiminta

Viime vuosien laskusuhdanne näkyy yritystoiminnan muutoksina. Kunnan talouden kannalta yritysten työllistä-män henkilöstön määrän lasku on merkityksellistä ja se näkyy myös työllisyystilastoissa.

Lähde: tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto.

V. 2015 käynnistyneen noususuhdanteen myötä yritysten liikevaihdon kasvu Saarijärven seudulla on kuitenkin lähtenyt seuraamaan valtakunnallista kehitystä. Sen sijaan henkilöstömäärän muutos on ollut hyvin vähäistä, mikä heijastuu työttömyysasteen paranemisvauhtiin. Alueen virinnyttä taloudellista aktiivisuutta kuvaa se, että Saarijärvelle on haettu suhteessa koko Keski-Suomeen varsin vilkkaasti TEM:n ja Maaseutuviraston investointitukia; TEM:ltä haetut yrityksen kehittämisavustukset 1.1.-24.9.2017 olivat 772 544 € ja Maaseutuvirastolta haetut yrityksen kehittämisavustukset 1.1.-24.9.2017, 854 516 €. (Lähteet: Keski-Suomen Aikajana 4/2017, SSYP-Kehitys Oy:n Uutiskirje 9/217)

Verotulojen kehitys

Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2018 sekä veroprosentin muutokset 2015-2018 ovat seuraavat:

2018 2017 2016 2015

Tuloveroprosentti 21,5 21,5 21,50 21,50

Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,04 1,04 1,00 1,00

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,49 0,49 0,45 0,45

Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,36 1,36 1,05 1,05

Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 2,85 2,85 2,85

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,4 2,4 2,40 2,40

Yleishyödyllisten yhteisöjen käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0 0 0 0

893 950

897

1758 1684 1623

250 395 252 696

249 288

220 000

225 000

230 000

235 000

240 000

245 000

250 000

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2013 2014 2015

Yritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto Saarijärvellä 2013-2015

Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön lukumäärä yhteensä Liikevaihto 1 000 €€


Sivu 12

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta, valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan perus-palvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusra-hoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Vuoden 2018 peruspalveluiden valtionosuus on talousarvioon kirjattu kuntaliiton arvion mukaisena. Valtion-osuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannus-ten määräytymistekijöiden perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoitus on arvioitu sivistystoi-men 20.9.2017 ilmoittamien tilastotietojen perusteella.

Seuraavassa taulukossa on budjetoitu arvio vuoden 2018 valtionosuudesta sekä vertailu vuosiin 2017 ja 2016.

Valtionosuudet 2018 TA 2017 2016

Peruspalveluiden valtionosuus 30 287 626 30 748 434 31 402 574

josta verotuloon perustuva valtionosuuden tasaus 8 538 467 8 752 603 8 587 443

kotikuntakorvaukset (2018 sis. sivistystoimen TA:oon) -181 257 -152 506 -123 637

opetus- ja kulttuuritoimi -110 626 -110 623 -578 840

Yhteensä 30 177 000 30 485 305 30 700 097

Verotulojen kehitystä kuvaa seuraava taulukko sekä graafinen esitys verotuloista 2015-2020. Graafisessa esityk-sessä on huomioitu indeksimuutos. Talousarvion ja – suunnitelman verotuloennusteet perustuvat tähän kuntalii-ton ennusteeseen. (Lähde: Kuntaliiton verotulojen ennustekehikko.)

Yhteenveto

TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** 2020**

Verolaji

Kunnallisvero 26 870 25 876 25 941 25 075 25 431 26 117

Muutos % 4,8 -3,7 0,3 -3,3 1,4 2,7

Yhteisövero 2 141 1 955 2 216 2 204 2 267 2 358

Muutos % 18,6 -8,7 13,3 -0,5 2,8 4,0

Kiinteistövero 2 092 2 131 2 320 2 320 2 320 2 320

Muutos % 0,5 1,8 8,9 0,0 0,0 0,0

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 31 103 29 962 30 477 29 599 30 018 30 795

Muutos % 5,4 -3,7 1,7 -2,9 1,4 2,6


Sivu 13


Sivu 14

1.4. STRATEGIA

Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Talousarvion 2018 laadintaohjeita annettaessa voimassa oli vielä v 2013 vahvistettu kuntastrategia, ja toimialojen ja vastuuryhmien toiminnallisissa tavoitteissa on huomioitu tämän stra-tegian pohjalta asetettuja kärkiteemoja. Kaupunginvaltuusto on valmistellut uutta strategiaa seminaareissaan 22.–23.8.2017 ja 11.9.2017.


Sivu 15

1.5. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN HALLINTO JA ORGANISAATIO

Valtuusto vahvisti 30.1.2017 kaupungin uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan 1.6.2017. Uuden hallintosään-nön mukainen päätöksenteko- ja luottamuselinorganisaatio on seuraava:


Sivu 16

Palveluorganisaatio on seuraava:

Talousarvion rakenne vastaa em. palvelurakennetta. Toiminnallisesti tarkastuslautakunta ja vaalilautakunta ovat suoraan kaupunginvaltuuston alaisia toimielimiä, mutta niiden talous sisältyy keskushallinnon vastuuryhmään. Kunkin toimialan ja vastuuryhmän palvelusuunnitelmat sisältävät tavoitekortit on esitetty käyttötalousosassa vastuuryhmittäin.


Sivu 17

1.6. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Kaupunginhallituksen antamiin vuoden 2018 talousarvion suunnitteluohjeisiin sisällytettiin voimassa olleen strategian toiminta-ajatuksesta seuraavat kohdat:

Konserniyhtiöiden ja toimialojen ja vastuuryhmien tuli sisällyttää omiin palvelulupauksiinsa ja tavoitekortteihinsa seuraavat kaupunginvaltuuston v. 2016 vahvistamat kärkiteemat:

1.6.1. TAVOITTEIDEN MITATTAVUUS JA TUNNUSLUVUT

Sekä toimialojen että konserniyhtiöiden tulee toiminnassaan toteuttaa kaupunginvaltuuston vahvistamaa strate-giaa ja em. kärkiteemojen perusteella asettamiaan strategisia tavoitteita. Konserniyhtiöiden hallitusten tulee muiden lakisääteisten ja konserniohjeissa määriteltyjen tehtäviensä lisäksi valvoa, että konserniyhtiöt noudatta-vat kaupungin strategiaa ja toimivat siinä asetettujen visioiden ja arvojen mukaisesti.

1.6.1. KONSERNIN TUNNUSLUKUTAVOITTEET

Koko konsernin talouden on tulevina vuosina oltava tasapainossa ja sen on mukauduttava myös edellä kuvattui-hin väestön ikääntymisestä ja vähenemisestä johtuviin muutoksiin ilman, että talouden tunnusluvut heikkenevät. Toisaalta koko konsernin on toimintansa ja palvelutuotantonsa suunnittelussa pyrittävä tehostamaan toimia, joilla voidaan lisätä kaupungin elinvoimaa ja yrittäjyyttä sekä sellaisia houkuttavuustekijöitä, joiden avulla väkilu-ku nousee ja kuntaan muutto kasvaa.

Strategisten tavoitteiden ohella konserniyhtiöiden taloudelle on niiden tavoitekorteissa asetettu tunnuslukuta-voitteet, joilla varmistetaan koko konsernin talouden tasapaino. Jäljempänä kirjatut koko konsernin tunnusluku-tavoitteet on laadittu siten, että kuntalain 118 §:n mukaiset arviointikriteerit eivät veroprosenttia lukuun otta-matta minkään kriteerin osalta täyttyisi kuntakonsernin kohdalla.

- Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuulli-

suutta

- Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehitty-

miselle

- Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteis-

työtä.

o palveluverkon uudistaminen ja rakentaminen turvaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palve-

lut kaikille kuntalaisille

o elinvoiman, yrittäjyyden ja yritystoimintaa tukevan osaamisen edistäminen

o työllisyyden edistäminen ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähentäminen

o kuntalaisten terveyden edistäminen, sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja sosiaali- ja

terveyspalveluista aiheutuvien kustannusten vähentäminen

o kulttuurin vahvistaminen osana elinvoimaa yhdessä kuntalaisten kanssa.


Sivu 18

KOKO KONSERNIN TAVOITTEET TP 2016 TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toimintatulot toimintamenoista % 47,9 50 50 50

Vuosikate poistoista % 100 100 100 100

Omavaraisuusaste % 42,5 45 46 47

Suhteellinen velkaantuneisuus % 55,2 50 pienenee pienenee

Korolliset lainat/asukas €* 5 077 < 5000 alittaa koko maan vertailuluvun

alittaa koko maan vertailuluvun

KOKO MAAN VERTAILULUVUT 2016

* 6146

1.6.2. TALOUDEN JA TOIMINNAN VASTUUT JA RISKIT

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kukin toimiala ja vastuu-ryhmän tulee laatia vuosittain sisäisen valvonnan suunnitelma, jossa se määrittelee sisäisen valvonnan kohteet, keinot ja aikataulun ja jonka perusteella se raportoi toteutuneesta valvonnasta ja havaituista riskeistä. Konsernin tytäryhtiöiden tulee tehdä vastaava sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma ja raportointi. Tällä ris-kienhallinnan ohjeistuksella ja toimintamallilla pyritään varmistamaan, että kukin toimiala saavuttaa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja että vahvistettua strategiaa noudatetaan tasapainoisessa taloudessa.

Taloussuunnitelman toteutumiseen liittyviä riskejä

Vuoden 2018 tulos on niukasti ylijäämäinen. Kaupungilla on edessään kevään 2017 kouluverkkopäätösten pohjal-ta seuraavien 6 vuoden aikana kouluinvestointi, jonka kokonaiskustannukset ovat hyväksytyn hankesuunnitel-man mukaan 27,6 milj. euroa. Hanketta varten laadittujen rahoitus- ja painelaskelmien toteutuminen ja talouden tasapainon säilyttäminen edellyttää, että päätöksenteko etenee suunnitellussa aikataulussa ja että hankkeen kustannukset pystytään pitämään hankesuunnitelman asettamissa rajoissa.

Uuden koulun rakentamispäätös sisälsi käyttäjähallintokunnalle eli sivistystoimelle vaatimuksen vuosittaisen n. 800 t€ säästöohjelman laatimisesta. Säästöohjelman toteuttaminen tulee käynnistyä jo budjettivuoden aikana, jotta hankkeen kustannukset voidaan kattaa vaarantamatta kaupungin taloudellista kantokykyä ja kykyä vastata lakisääteisestä palvelutoiminnasta.

Kaupungin verorahoituksen turvaaminen nykytasolla edellyttää, että väestömäärä sekä yritysten veronmaksuky-ky eivät olennaisella tavalla pienene. Kun tilastokeskuksen väestöennusteet kuitenkin ennakoivat väestön vähen-tymistä ja huoltosuhteen heikkenemistä, riski verotulojen vähenemiseen on. Sen ohella, että kaupungin kehittämisessä aktiivisesti pyritään estämään väestön merkittävä väheneminen, ris-kienhallinta edellyttää kuitenkin pitemmän aikavälin ennakointia ja toiminnan ja kustannusten sopeuttamista palvelutarpeeseen ja maksukykyyn. Sote- ja maakuntauudistus helpottaa toteutuessaan kustannuspainetta tältä osin.


Sivu 19

Talouden vastuut ja niiden muutokset taloussuunnitelmakaudella

Kaupungin omassa toiminnassa merkittävin taloudellinen hanke on edellä mainittu koulukeskuksen rakentamis-hanke. Valtuuston hyväksymän leasingrahoitusratkaisun perusteella lokakuussa 2017 allekirjoitettiin leasingra-hoituksen puitesopimus, jonka mukaan tuleva rakennushanke toteutetaan Kuntarahoitus Oyj:n leasingrahoituk-sella. Puitesopimuksen kokonaisarvo on, huomioon ottaen rakennuskustannusten lisäksi Kuntarahoitus Oyj:lle siirtyvän rakennuskannan tasearvo ja purkukustannukset, 36 milj. euroa.

Taloussuunnitelmakauden aikana hankkeesta tullaan aikataulusuunnitelman mukaan toteuttamaan vaihe I, ylä-koulun ja lukion rakentaminen sekä vaiheen II, alakoulun, rakennussuunnittelu. Hankesuunnitelman kustannus-laskennan mukaan I-vaiheen purku- ja rakentamiskustannusten kokonaishinta on 13 milj. euroa. Tämän vaiheen leasingrahoitusvuokrat käynnistyvät valmistumisen jälkeen eli hankeaikataulun mukaan kesäkuussa 2020. Lisäksi kaupungilla on Pylkönmäen vuoden vaihteessa valmistuvaa elementtikoulua koskeva leasingvastuu.

Muita kaupungin merkittäviä vastuita ovat takaukset konserniyhtiöiden puolesta, takaukset konserniin kuulu-mattomien yhtiöiden puolesta sekä vuokravastuut määräaikaisista tilaelementtien vuokrasopimuksista. Sekä konserniyhtiöiden ottamia kaupungin takaamia lainoja että konserniin kuulumattomia takauslainoja on kuluvan tilikauden ajan maksettu maksuohjelmien mukaisesti, joten niiden määrä on vähentynyt maksuohjelmien mukai-sesti. Joitain konserniin kuulumattomien yhteisöjen takauslainoja ovat velalliset maksaneet tilikauden 2017 aika-na kokonaan pois.

Alla on listattu merkittävimmät takauksiin ja leasing- ja vuokrasopimuksiin perustuvat talouden vastuut:

MERKITTÄVIMMÄT VASTUUT €

TP 2016 TA 2018

Takaukset konserniyhtiöiden puolesta 10 104 083 Joista suurimmat

SSYP Kiinteistöt Oy 8 891 488 7 604 556

Saarijärven Virastotalo Oy 912 595 726 671

Takaukset muiden kuin konserniyhtiöiden puolesta 4 135 840

Joista suurimmat

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys 2 283 572 2 217 860

Vesiosuuskunta HKM 975 566 673 540

Vuokravastuut määräaikaisista vuokrasopimuksis-ta

Elinan Elementit Oy (koulukeskuksen väistötila) 1,440 milj. 0,960 milj.

Parmaco Oy (Lanneveden tilaelementti) 0,774 milj. 0,589 milj.

Leasingvuokravastuut

Pylkönmäen tilaelementtikoulu (Kuntarahoitus Oyj) 1,04 milj.

Koulukeskus Sales Leaseback (Kuntarahoitus Oyj) 5,876 milj.

Edellä mainittujen, olemassa oleviin sitoumuksiin perustuvien vastuiden lisäksi kaupunginvaltuusto teki loka-kuussa 2017 päätöksen 400.000 euron takauksen myöntämisestä Saarijärven Urheilukeskus Oy:lle tekojään kattamista varten. Takauspäätös sisälsi tiettyjä ehtoja, joiden täytyttyä takaussitoumus annetaan.


Sivu 20

1.6.3. MERKITTÄVÄT ORGANISAATIO- JA TOIMINNAN MUUTOKSET TILIKAUDELLA 2018

Uusi hallintosääntö

Kaupunginvaltuusto vahvisti joulukuussa 2016 uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan 1.6.2017. Hallintosään-nön muutos ei aiheuttanut toiminnallisia muutoksia palvelutuotantoon. Hallintosääntömuutoksella kaupunkior-ganisaatiota selkeytettiin ja samalla lakkautettiin myös kaksi lautakuntaa, kulttuuri- ja sivistyslautakunta ja ympä-ristölautakunta sekä omistajaohjauksen jaosto. Edellä kappaleessa 2.2. kuvatun luottamus- ja palveluorganisaati-on mukaisesti kaupunginhallitus vastaa konserni- ja omistajaohjauksesta. Lakisääteiset ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan ja maa-aineslakiin liittyvät asiat käsittelee uutena elimenä lupalautakunta.

Talousarvio on ensimmäistä kertaa laadittu uuden hallintosäännön mukaiselle organisaatiorakenteelle.

Muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa

Talousarviossa 2017 varauduttiin siihen, että vuoden 2019 alusta toteutuisi sote- ja maakuntauudistus, jonka yhteydessä Suomeen tullaan perustamaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen.

Sote- ja maakuntauudistus siirtyi vuodella, ja tämän hetkisen tiedon mukaan uudistus toteutuu vuoden 2020 alusta. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehdittäne hyväksyä vuoden 2017 aikana. Talousarvion valmistelussa joudutaan tukeutumaan olemassa olevaan lainsäädäntöön, mistä syystä talo-usarvioon sisältyvä taloussuunnitelma on laadittu siten, että sen luvuissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa uudistusta.

Toteutuessaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden rahoituksen siirto maakunnille vuoden 2020 alusta tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntatalouteen. Julkaistut rahoituksen laskentaperiaatteet sekä valtiovarainmi-nisteriön alustavat kuntakohtaiset laskelmat antavat viitteitä siitä, miten kuntien rahoitustilanne muuttuu. Maa-kunnan rahoitus kerätään jatkossa kansalaisilta osana valtion tuloverotusta. Rahoitusluonnosten mukaan kunta-verotusta tullaan alentamaan nykyisestä tasosta n. 12,5 prosenttiyksiköllä. Myös valtionosuuksiin tulee merkittä-viä muutoksia. Lopulliset muutokset ovat nähtävissä vasta silloin, kun uudistusta koskeva lainsäädäntö on lopulli-sesti vahvistettu. Kaupunginvaltuusto teki maaliskuussa 2017 kaksi kouluverkkoa koskevan merkittävää ratkaisua, joilla on vaiku-tusta sekä vuoden 2018 talousarvioon että tulevien vuosien taloussuunnitteluun. Päätösten pääkohdat olivat seuraavat: 1) lukiota, Keskuskoulua ja Herajärven koulua ei peruskorjata vaan rakennukset puretaan uuden koulu- ja kulttuurikeskuksen rakentamisen edellyttämän aikataulun mukaisesti. 2) siirrytään kolmen (3) koulun malliin, jossa koulut ovat keskustassa, Pylkönmäellä ja Lannevedellä. 3) Keskustassa siirrytään yhtenäiseen perusopetukseen 1.8.2018 (yhtenäiskoulu uudisrakennuksessa, vuosiluokat 1-9) ja kyläkouluissa (Pylkönmäki ja Lannevesi) ovat vuosiluokat 1-6. 4) Kouluverkko rakentuu portaittain ja aikataulu tarkentuu keskustan kouluhankkeen etenemisen myötä. Sivistys-lautakunta päättää aikataulusta lähikoulualueiden uudelleen määritysten kautta. Kolmen koulun malli otetaan käyttöön lukuvuoden 2020 – 2021 alusta alkaen. Näiden päätösten täytäntöönpano tulee ohjaamaan ja vaikuttamaan merkittävällä perusopetuksen toimintaan taloussuunnittelukaudella.


Sivu 21

2. KÄYTTÖTALOUSOSA

Kaupunginhallitus antoi talousarvion valmistelua koskevat ohjeet 12.6.2017. Valmistelun ehdottomana lähtökoh-tana on ollut talouden tasapainon vaatimus. Strategisten tavoitteiden osalta suunnitteluohjeissa todettiin, että uutta kaupunkistrategiaa ei ole vahvistettu ja viimeisin vahvistettu strategia on joulukuulta 2013, jolloin edellinen valtuusto vahvisti strategian toimintakaudelleen. Suunnitteluohjeet ja niiden sisältämät tavoitteet pohjautuvat em. strategiaan ja sen mukaiseen tavoiteasetteluun. Samoin strategiset kärkiteemat on kirjattu aiemman mukai-sina.

Talousarvio on sitova vastuuryhmän talousarvion nettosumman osalta kappaleessa 8 todetuin tavoin ja talousar-viokirjassa kuvataan valtuustotason sitovat tavoitteet. Budjetin vahvistamisen jälkeen toimialat ja niiden sisällä vastuuryhmät ja –alueet laativat omat käyttösuunnitelmansa.

2.1. TOIMIALOJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TULOSSOPIMUKSET

2.1.1. KAUPUNGINVALTUUSTON ELINVOIMAOHJELMA


Sivu 22


Sivu 23


Sivu 24


Sivu 25


Sivu 26


Sivu 27


Sivu 28


Sivu 29

2.1.2. KONSERNIPALVELUT

Konsernipalveluista vastaa toimielimenä kaupunginhallitus. Konsernihallinnon keskeisinä tehtävinä on vastata

omistajapolitiikasta ja omistajaohjauksen toteuttamisesta ja organisoida konsernijohtaminen ja konsernivalvonta

sekä arvioida omistajaohjauksen tuloksellisuutta. Lisäksi konsernihallinnon tehtävänä on vastata sopimusten

hallinnan ja sopimusvalvonnan järjestämisestä sekä vastata kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nan järjestämisestä.

Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

Konsernipalvelut käsittävät elinvoimapalvelut eli työllisyyden, kehittämisen ja kaavoituksen, tila- ja kiinteistöhal-

linnon sekä keskushallinnon. Konsernipalveluiden alaisuuteen sisältyvät myös kaupungin omarahoitusosuudet

palo- ja pelastuspalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ympäristöterveydenhuollosta.

2.1.2.1. ELINVOIMAPALVELUT

TAVOITEKORTTI vastuuryhmä KONSERNIOHJAUS/ELINVOIMAPALVELUT

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄRKIHANKE

TOIMENPIDE MITTARI TAVOITE TOTEUMA

Työ

llisy

yden

to

imen

pit

eet

/ Keh

ittä

mis

en t

oim

enp

itee

t

Palveluverkon uudistaminen ja rakentaminen turvaamaan laadukkaat ja kustannuste-hokkaat palvelut kaikille kun-talaisille

Kotisivuilla kaava-asiat, Louhi- palvelu myös kuntalaisille

Kaava-aineistot ovat ajan-tasalla netissä.

Kuntalaisilta myöntei-nen palaute kotisivujen osalta.

Kehittämisen toimenpiteet

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yritystoimintaa tukevan osaa-misen edistäminen

Kehittämishankkeiden ja yritystoiminnan edistämi-nen (talousarvioon varattu 25 000 €), kaa-voja laaditaan eri maan-käyttötarpeisiin.

Hyväksytyt ja laadinnassa olevat kaavat kpl. Kehit-tämishankkeet (myös yritystoiminnan edistä-mishankkeet) kpl.

Asemakaavat 4, Pien-vesistöjen RYK ehdo-tuksena, rakennemalli-hanke 1 kpl. Kehittä-mishankkeita 7 kpl.

Yritysten työvoiman saa-tavuuden edistäminen

Työllisyysneuvonta yrityk-sille kpl

Saada yrityksille osaa-vaa työvoimaa.


Työllisyyden edistäminen ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähentäminen

Yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävät kaava- ja kehit-tämishankkeet

Yrittäjyyttä ja työllisyyttä edistävät kaava- ja kehit-tämishankkeet, kpl

Poikkeamishakemusten käsittely enintään 2 kk. Kaava- ja kehittämis-hankkeita 11 kpl.

Rantaosayleiskaavoitus (rantarakentamisen edis-täminen), tuulivoima (verotulot), biotalous-kampuksen kaava (yrittä-jyys, koulutus), kehittä-mishankkeet (työllisyys). Poikkeamiskäsittelyt jos mahdollista kaavapro-sessien sijaan.

Hyväksytyt ja laadinnassa olevat kaavat kpl. Kehit-tämishankkeita ja yritys-toiminnan edistämishank-keet kpl. Poikkeamisha-kemusten käsittely aika / kk.

Poikkeamishakemusten käsittely enintään 2 kk. Kehittämishankkeita ja yritystoiminnan edistä-mishankkeita 7. Ase-makaavahankkeita 4, Pienvesistöjen RYK ehdotuksena, raken-nemallihanke 1 kpl.


Sivu 30

Kaupunki palkkaa nuoria

kesätyöhön ja yrityksille

maksetaan kesätyötukia.

Kaupungin kesätyöpaikat 22 Kesätyötuki yrityksille 54

Kaupunki edistää nuor-ten työllistymistä.


Kuntalaisten terveyden edis-täminen, sosiaalisten ongel-mien ennaltaehkäisy ja sosi-aali- ja terveyspalveluista aiheutuvien kustannusten vähentäminen

Työllistäminen palkka-tuella

Työttömien määrä kau-pungin toimenpiteissä

Työttömän työllistymi-nen ennaltaehkäisee sosiaalisia ongelmia.

Kulttuurin vahvistaminen osa-na elinvoimaa yhdessä kunta-laisten kanssa.

Kulttuuriarvot huomioi-daan kaavoituksessa.

Laaja ja riittävä osallista-minen ja kuuleminen kaavaprosesseissa. Kaa-vat nähtävillä / vrk-määrä.

Nähtävillä aineistoja yht. 120 vrk.

Vas

tuua

luee

n ta

voitt

eet

Kaavoitus Kaava- ja kehittämishan-keprosessit

Hyväksytyt ja laadinnassa olevat kaavat kpl. Kehit-tämishankkeet ja yritys-toiminnan edistämishank-keet kpl.

Talousarvion mukaiset kaavat laadinnassa. Kehittämishankkeita ja yritystoiminnan edistä-mishankkeita laadin-nassa 7 kpl.

Kehittämisen omat tavoitteet

TYÖLLISYYS/TULOSSOPIMUS

TYÖLLISYYS 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018

Tilinpäätös Talousarvio

Nuorten työpajatoiminta / Työpajatoiminta yhteensä € -28 500 -30 000

Nuorisotyö yhteensä / Toiminnan kulut yhteensä € -28 500 -30 000

Nuorisotyö yhteensä / € / alle 29-vuotias asukas €/asukas -11 -11

Työllistäminen / Työllistettyjen määrä kpl 130

Työllistäminen / € / työllistetty €/työllistetty 0 -5 938

Työllistäminen / Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, yhteensä

Työllistäminen / Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, alle 25-vuotiaatkpl

Työllistäminen / Työttömyysprosentti %

Tulos / Netto € -573 542 -489 892


Sivu 31

KEHITTÄMINEN/TULOSSOPIMUS

KAAVOITUS/TULOSSOPIMUS

KEHITTÄMINEN 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Suoritteet / Yritysten kokonaismäärä kpl 810

Suoritteet / Uusien yritysten määrä kpl 20

Suoritteet / Toimintansa lopettaneiden yritysten määrä kpl

Mittarit

Netto / yritysten määrä €/yritys 0 -622

Netto / liikevaihto € 0 0

Netto / asukas €/asukas -52 -51

Kunnan netto € -510 628 -503 878

KAAVOITUS 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Kaavoituspalvelut yhteensä

Netto € -153 109 -173 210

Suoritteet

Hyväksytyt kaavat (kpl) kpl 11

Hyväksytyt kaavat (ha) ha 1 237

Vireillä olevat kaavat ja muut suunnitelmat (kpl) kpl 32

Kaavojen nähtävilläolo (vrk) vrk 570

Laadinnassa olevat kaavat ha / k-m² 2 156

Mittarit / Bruttokulut / asukas €/asukas -24 -25

Mittarit / Bruttokulut / hyväksytyt kaavat (kpl) €/kpl 0 -22 715

Mittarit / Bruttokolut / hyväksytyt kaavat (ha) €/ha 0 -202


Sivu 32

2.1.2.2. TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO

TAVOITEKORTTI vastuuryhmä KONSERNIPALVELUT/TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄR-KIHANKE

TOIMENPIDE MITTARI TAVOITE

Val

tuu

sto

taso

n t

avo

itte

et

Palveluverkon uudistaminen ja rakentaminen turvaamaan laadukkaat ja kustannuste-hokkaat palvelut kaikille kun-talaisille

Tontti- ja kartta-palvelujen sähköi-siä aineistoja päi-vitetään Louhi – järjestelmään.

Kaupungin koti-sivuilta ja Louhi-pilvi-palvelusta saatavat aineistot (tontit sekä sisäi-seen käyttöön pohja- ja johtokar-tat).

Kaupungin kotisivuilta löytyy ajantasaiset tonttimarkkinointiai-neistot. Kuntalaisen on helppo löytää ai-neistot Louhesta.

Sähköisen asioin-nin mahdollista-minen ja lisäämi-nen asumisen asiakaspalvelussa

Kiinteistötieto-järjestelmän käyttömäärät: - palvelupyynnöt - sopimukset - irtisanomiset

Asiakaspalvelu toteutuu kiinteistötie-tojärjestelmää käyttäen

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yritystoimintaa tukevan osaamisen edistäminen

Erilaisia vuokra-asuntoja tarjolla

Vuokra-asuntojen lukumäärä

Asuntojen jonotusai-ka mx. 2 kk

Asuin-, liike-, kauppa- , teolli-suus-, koulutus-alueiden tarjonta.

Hankittu raakamaa /ha. Maankäyttösopi-mukset. Tarjolla olevat tontit.

Uusi ranta-alue kaavoituksen piiriin asuintonttialueiksi, joko ostamalla tai maankäyttösopimuk-sen kautta.

Vapaiden toimiti-lojen aktiivinen markkinointi

Toimitilojen käyt-töaste

95 %

Työllisyyden edistäminen ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähentäminen

Tonttien myynti asuinkäytön lisäk-si teollisuus- ja liikerakentami-seen.

Myytyjen ja vuok-rattujen tonttien lukumäärät.

Tontteja on riittävästi tarjolla eri tarpeisiin.

Kuntalaisten terveyden edis-täminen, sosiaalisten ongel-mien ennaltaehkäisy ja sosi-aali- ja terveyspalveluista aiheutuvien kustannusten vähentäminen

Tonttitarjonta hoiva- ja palvelu-asumiseen sekä hoivapalveluiden tuotantoon.

Myytyjen ja vuok-rattujen tonttien lukumäärät.

Tontteja on riittävästi tarjolla eri tarpeisiin.

Vas

tuu

alu

-ee

n t

avo

it-

teet

Tehokas tilojen käyttö Vuokra-asuntostrategian toimenpiteiden jatkaminen

Käyttöaste Vaihtuvuus

98,0% 25,0%


Sivu 33

2.1.2.3. OMARAHOITUSOSUUDET

Omarahoitusosuudet käsittävät ostopalveluina tuotettavat palo- ja pelastuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon. Palo- ja pelastuspalveluiden tuotannosta vastaa Jyväskylän kaupungin alainen liikelaitos, Keski-Suomen pelastuslaitos. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Sote-liikelaitos Saarikka ja ympäristö-terveydenhuollon palvelut tuottaa Viitasaaren kaupunki.

Palveluiden sovittaminen tehokkaasti

ja kustannustietoisesti olemassa ole-

viin resursseihin

Palveluiden nettokustannuksia ei

nosteta

Sosiaali- ja terveydenhuollon

nettokustannukset €/asukas

Palo- ja pelastustoimen nettokus-

tannukset €/asukas

Ympäristöterveydenhuollon

nettokustannukset €/asukas

Toiminnallista yhteistyötä työttömyyden

hoidossa kaupungin ja sosiaali- ja ter-

veyspalveluiden tuottajan kanssa lisä-

tään

Työmarkkinatuen kuntaosuus ja

Saarikkalisä €/asukas

Toteutetut eläkeselvittelyt ja

myönnetyt eläkkeet

MAANKÄYTTÖPALVELUT 03 Saarijärvi Saarijärvi

Kiinteistö- ja mittauspalvelut, Isännöintipalvelut, Viheraluepalvelut 2016 2018


Tonttipalvelut

€ / operoidut kiinteistöt €/kiinteistö 0 -8 066

€ / asukas €/asukas -15 -18

Viheralueet / Metsät

Metsät, ha ha 2 400

€/ha €/ha 0 -30

Viheralueet / Metsät yhteensä 209 443 298 585

Maankäyttöpalvelut Tulos / Netto yhteensä € 205 345 452 234

ASUNTOPALVELUT 03 Saarijärvi Saarijärvi

Kiinteistönhoito, Isännöintipalvelut 2016 2018


Tilahallinto ja isännöinti / Isännöitävä huoneistoala, htm²htm² 0,00 0,00

Tulos / Netto € 1 635 884 1 596 864

TOIMITILAVUOKRAUS 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Tulos / Netto € 3 797 094 3 450 000

TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO 02 Saarijärvi Saarijärvi

Maankäyttö, asuntopalvelut, toimitilavuokraus 2016 2018


Vastuualue yhteensä 5 638 324 5 499 098


Sivu 34

Kuntalaisten terveyden edistäminen,

sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäi-

sy ja sosiaali- ja terveyspalveluista

aiheutuvien kustannusten vähentämi-

nen (VALTUUSTON KÄRKITAVOITE)

Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän

toiminnan suhteellinen osuus kaupungin

maksettaviksi tulevista kokonaiskustan-

nuksista kasvaa

Nuorten ja lapsiperheiden paris-

sa tehtävien avotoimenpiteiden

kustannukset €/sijaishuollon ja

jälkihoidon kustannukset

Kuntouttavan työtoiminnan kus-

tannukset/asukas

Vanhusten ja vammaisten laitosmaises-

ta asumisesta luovutaan ja tuetaan

kotona asumista sekä ympärivuoro-

kautisen hoivan toteuttamista

kodin omaisissa asumismuodoissa.

Varhaisen tuen palvelujen kus-

tannukset €/>65-vuotiaat

Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista

%

SOTE-PALVELUT 03 , PALO- JA PELASTUSPALVELUT 03, Saarijärvi Saarijärvi

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 03 2016 2018


Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä / Kulut (yhteensä / asukas) €/asukas -3 858 -3 815

Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä / Netto € -38 248 409 -37 824 673

Ympäristöpalvelut yhteensä / Kulut (yhteensä / asukas) €/asukas -32 -32

Ympäristöpalvelut yhteensä / Netto € -314 085 -320 000

Palo-ja pelastuspalvelut yhteensä / Kulut yhteensä / asukas €/asukas -84 -78

Palo- ja pelastuspalvelut yhteensä / Netto € -837 495 -773 136

OMARAHOITUSOSUUDET 02 , Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Netto -39 399 990 -38 917 809


Sivu 35

HINTA

€/asukas

YHT.

(1000 €)

HINTA

€/asukas

YHT.

(1000 €)

HINTA

€/asukas

YHT.

(1000 €)

Sosiaali- ja terveydenhuollon

nettokustannukset (*Saarikan oman

talosseurannan mukaan) -3907 -37 866 -3790 -36 949 -3895 -37 461

Palo- ja pelastutoimen

nettokustannukset -86,4 -837 -81,1 -791 -80 -773

Ympäristöterveydenhuollon

nettokustannukset -32,4 -314 -32,6 -318 -33,3 -320

Työmarkkinatuki (ja Saarikkalisä) -80,7 -782 -75,1 -732,0 -67,6 -650

Työkyvynselvittelyt/TYP asiakkaat

Nuorten ja lapsiperheiden parissa

tehtävien avotoimenpiteiden osuus

lapsiperheiden sosiaalipalveluista %

Kuntouttavan työtoiminnan

kustannukset €/asukas

Varhaisen tuen palveluiden

kustannukset €/>65-vuotiaat

Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista %

Asumispalveluissa yli 75-vuotiaista %

-12,7

-51,4

0

10

TA 2018

KPL

15

150

€/€

86,0

10,4 10

0 0

€/€

-50,7 -51,7

20

-4,0 -11,6

€/€

TP 2016 TA 2017

45 51,1

Toteutetut eläkeselvittelytKPL

25

KPL


Sivu 36

2.1.2.4. KESKUSHALLINTO

KESKUSHALLINTO 02 Saarijärvi Saarijärvi

Hallinnon tukipalvelut, Tarkastus, Vaalit ja Keskushallinto 2016 2018


HALLINNON TUKIPALVELUT

Taloushallintopalvelut yhteensä €

Kulut yhteensä / asukas €/asukas -31 -32

Netto € -76 873 -88 954

Suoritteet / Laskujen lukumäärä (sis.verkkolaskut) kpl 35 600

Suoritteet / Tositteiden lukumäärä kpl 121 700

Suoritteet / Tehty työ henkilötyövuosina htv 7

Mittarit / Netto / laskujen määrä €/lasku 0 -2

Mittarit / Netto / asukas €/asukas -8 -9

Mittarit / Netto / tosite €/tosite 0 -1

Henkilöstöhallintopalvelut


Netto € -148 445 -146 827

Suoritteet / Palkkalaskelmien määrä kpl 6 898 7 000

Mittarit / Nettokustannus / palkkalaskelma €/laskelma -22 -21

Mittarit / Nettokustannus / asukas €/asukas -15 -15

Asianhallinta- ja asiakaspalvelut


Netto € -99 643 -133 800

Suoritteet / Asiakaskäyntien määrä kpl 5 500

Mittarit / Nettkustannus / asiakaskäynti € / kpl -24

Mittarit / Nettkustannus / asukas € / asukas -10 -13

Tietohallinto yhteensä


Netto € -311 837 -326 978

Suoritteet / Investoinnit € 65 000

Suoritteet / Työasemamäärä, kpl kpl 612

Mittarit / Nettokustannus / työasema €/työasema 0 -534

Hallinnon tukipalvelut yhteensä / Netto € -636 797 -696 559

TARKASTUS

Tarkastustoimi / Kokousten lukumäärä kpl 8 8

Tarkastustoimi / Tarkastusten lukumäärä kpl 22

Tarkastustoimi / Tarkastustoimen kulut yhteensä / asukas €/asukas -2 -3

Tarkastustoimi yhteensä / Netto € -24 022 -27 000

VAALIT

Vaalit / € / asukas €/asukas 0 -5

Vaalit / Netto € -296 -29 000


Sivu 37

KESKUSHALLINTO

Strateginen johto / Keskushallinnon vakinainen henkilö-kunta hlö 3

Strateginen johto / Hallituksen ja valtuuston kokoukset, kpl kpl 26

Työsuojelu- ja terveys / Työsuojelu- ja terveys hlö 354

Verotuskustannukset / €/asukas €/asukas -23 -20

Verotuskustannukset / Netto € -228 551 -194 551

Kuluttaja- ja velkaneuvota €/asukas €/asukas -1 -1

Kuluttaja- ja velkaneuvonta / Netto € -10 022 -9 603

Keskushallinto yhteensä / Netto € -1 459 279 -1 384 124

KESKUSHALLINNON VASTUUALUE yhteensä / Netto € -2 120 394 -2 136 683


Sivu 38

2.1.2.5. KONSERNIYHTEISÖT

Omistajanohjaus/

SSYP Kehitys Oy

tavoitekortti

TP 2016

Tavoite

TA 2017

Tavoite

TA 2018

Mittarit

Liikevaihto (1000 €) 473 415 429

Tilikauden tulos(1000 €) 2,6 positiivinen tulos positiivinen tulos

Kaupungin pääomalainat (1000 €) 200 200 200

Kaupungin takaus ei ei ei

Omavaraisuusaste 32,32 tyydyttävä tyydyttävä

Quick ratio (rahoitusomai-

suus/lyhytaikaiset velat – ennak-

komaksut)

5,35 hyvä hyvä

Yritysneuvontakäynnit 390 400 550

Yritykset 790 800 810

Valtuustotason

kärkitavoitteet

Toimenpide Mittari Tavoite Toteuma

Elinvoiman,

yrittäjyyden ja

yritystoimintaa

tukevan osaa-

misen edistä-

minen

alkavien yrittä-

jien koulutus,

esiyrityshauto-

mo

alkavien yritysten

nettolisäys

20 kpl

Rahoitusinst-

rumenttien

käyttöön otto,

koulutukset

yms, tukitason

nousu

investointien

€-määräinen kasvu

25 %


Sivu 39

Saarijärven Kaukolämpö Oy TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

Liikevaihto 1000 € 2 026 2 066 1 936 1 784

Liikevoitto 572 427 146 172

Tilikauden tulos 1000 € 151 277 90 116

Energian hinta/maan keskiarvo 74,19 €/MWh

(>keskiarvon) 69,74 (<keskiarvon)

62,77

(<keskiarvon) 56,49 (<keskiarvon)

Verkoston pituus km 23,20 23,10 24,00 24,00

Lämmitettävät kiinteistöt kpl 180 180 180 182

Lämmön myynti GWh 23,9 26,5 30,0 30,0

Kaupungin lainat 1.875.000 1.875.000 1.250.000 1.125.000

Kaupungin takausta/

kuntatodistuslimiittiä käytetty) 400.000 400.000 250.000 250.000

Oman pääoman tuotto 10,7 8,00 Välttävä Välttävä

Omavaraisuusaste % 57,4 60,0 hyvä hyvä

Quick ratio

(rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset

velat – ennakkomaksut)

1,1 1,0 Hyvä hyvä

Tavoite Menestystekijä Toimenpide Mittari Tavoite

Edullisen ja

hintavakaan

kaukolämmön

tuottaminen

Pitkän aikavälin

suunnitelma talouden ja

energiahinnan

vakauttamisesta

Talousarvion

tekeminen

vuosille 2017-

2020

Toteutunut syksyllä

2017

Omistajuuden ja

hallinnon

selkeyttäminen

Vähemmistöosakkaan

osakkeiden hankinta

yhtiölle

Kyllä/Ei Toteutunut

keväällä 2017

Tyytyväiset asiakkaat Asiakastyytyväisyys-

kyselyn kehittämis-

toimenpiteiden

toteuttaminen

Kyllä/Ei Toimenpiteet

tehtynä 2017-2018

Tyytyväiset asiakkaat Kaukolämpöliittymähinn

oittelun kehittäminen

Kyllä/Ei Uusi

hinnoittelumalli

käytössä 2018

Yhtiön toiminnan

laajentuminen

Verkostolaajennuksen

kannattavuusselvitys

Sara-ahon

teollisuusalueelle

Kyllä/Ei Laajennustarkastelu

tehty 2017

Lämmönmittauksen

kehittäminen

Asiakasmittareiden (isot

asiakkaat) vaihtaminen

uudempaan malliin

Kyllä/Ei Tehty kesällä 2017

Toimitusvarmuuden

kehittäminen

Verkostosaneerausohjel

man laatiminen

seuraaville viidelle

vuodelle

Kyllä/Ei Tehty syksyllä 2017

Paikallisen

puupolttoaineen

käytön lisääminen

Puupolttoaineiden

osuuden lisääminen

lämmöntuotannossa

Lämmöntuotan

nosta 50 %

puuta

Tavoite

lämmityskausille

2017-2018

Valmiuden ylläpito

hyvällä tasolla

Valmiussuunnitelman

päivittäminen Kyllä/Ei

Tehty syksyllä 2017

Toimintojen kuvaus

organisaation sisällä

Keskeisten

asiakasprosessien

työkulkukaaviot

Kyllä/Ei

Kaaviot piirrettynä

2018

KONSERNIYHTIÖN TAVOITTEET

PÄÄOMAN TUOTTO, RAHOITUSASEMA JA LAINAT

STRATEGISET TAVOITTEET VUOSILLE 2017-2018

Hallituksen asettamat tavoitteet


Sivu 40

KOy Saarijärven Kotikonnut TA 2017 TA 2018

Liikevaihto 1000 € 369 562 369 643

Liikevoitto 200 802 200 725

Tilikauden tulos 1000 € 137 817 137 817

Vuokraus-% 100,00 100,00

Kaupungin lainat 500 000,00 Ei ole

Oman pääoman tuotto Heikko Heikko

Omavaraisuusaste % Heikko Hyvä

Quick ratio

(rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset

velat – ennakkomaksut)

Hyvä Hyvä

Tavoite Menestystekijä Toimenpide Mittari Tavoite Tavoite

Kiinteistön ja

yhteisten tilojen

kunnon

ylläpitäminen

Jatkuva

kiinteistön

kunnossapidon

tarpeen seuranta

Kiinteistön tilojen

tarkastus 1

krt/vuosi

Viihtyisä ja

kustannusteho-

kas palvelutalo

Kiinteistön

ylläpito

(kiinteistönhoito

ja siivous)

Sähköisen

huoltokirjan

käyttö

Sähköisen

huoltokirjan

tehtävät kuitattu

Raportointi

kuukausitasolla

Kiinteistön

energiankulutuk-

sen hallinta

Kulutusseuranta-

ohjelman

aktiivinen käyttö

Lukemat tallen-

nettu kuukausittain

ja kulutuksen

seuranta

Raportointi

kuukausitasolla


TOIMINTA JA TALOUS


STRATEGISET TAVOITTEET VUODELLE 2018

Palveluverkon uudistaminen ja

rakentaminen turvaamaan

laadukkaat ja

kustannustehokkaat palvelut

kaikille kuntalaisille.

Kuntalaisten terveyden

edistäminen, sosiaalisten

ongelmien ennaltaehkäisy ja

sosiaali- ja terveyspalveluista

aiheutuvien kustannusten

vähentäminen


Sivu 41

SSYP KIINTEISTÖT OY TP 2016 TA 2017 TA 2018

Liikevaihto 1000 € 2 063 2 100 2 150

Liikevoitto 250 200

Tilikauden tulos 1000 € 147 positiivinen positiivinen

Toimitilojen käyttöaste % 97,0 97 97

Toimitiloja vuokrattu aloittaville

yrityksille m2 - 1 000 500

Kaupungin lainat 1000 € 200 200 400

Kaupungin takaus 1000 € 8 891 8 190 7 500

Oman pääoman tuotto% 5-10 % 5-10 %

Omavaraisuusaste % 26,8 hyvä hyvä

Quick ratio (rahoitusomaisuus/

lyhytaikaiset velat –

ennakkomaksut)

0,55 hyvä hyvä

Tavoite Mittari Tavoite Tavoite

Starttitilahankkeen

suunnittelmien

toteuttamisvalmius ja

ennakkomarkkinointi

hankkeen

suunnitelmat

urakkalaskentavalmi

udessa,

ennakkomarkkinoint

ia suoritettu

hankkeen suunnitelmat

urakkalaskentavalmiu-

dessa, ennakkomark-

kinointia suoritettu.

Mikäli riittävä kysyntä

niin hankkeen

toteutuksen

aloittaminen

Hankesuunnitelman

valmius ja esisopimukset

tilavuokrauksista

Hankesuunnitelma

valmis,

esisopimuksia

tilavuokrauksista 5

kpl

Hankesuunnitelma

valmis, esisopimuksia

tilavuokrauksista 5 kpl

toimitilakauppojen

määrä

toteutuneet

toimitilakaupat 1 kpl

toteutuneet

toimitilakaupat 1 kpl


TOIMINTA JA TALOUS



elinvoiman, yrittäjyyden ja

yritystoimintaa tukevan

osaamisen edistäminen JA

työllisyyden edistäminen ja

työttömyydestä aiheutuvien

kustannusten vähentäminen


Sivu 42

Kiinteistö Oy Saarijärven

Virastotalo TP 2016 TA 2017 TA 2018

Liikevaihto 1000 € 408 408 450

Liikevoitto - 21 positiivinen

Tilikauden tulos 1000 € 2 081 - 43 positiivinen

Tilojen terveellisyys

tiloissa hyvä sisä-

ilma, PTS tehty ja

toteutuu

tiloissa hyvä sisäilma,

päätösten mukaiset

korjaukset suoritettu

tiloissa hyvä sisäilma,

päätösten mukaiset


Kaupungin lainat 1000 € - - 340

Kaupungin takaus 1000 € 913 1 400 1 150

Oman pääoman tuotto 5-10 % 5-10 %




ennakkomaksut)

0,7 hyvä hyvä




laadukkaat ja

kustannustehokkaat palvelut

kaikille kuntalaisille

Päätettyjen

korjaushankkeiden

toteuttaminen

vuonna 2017 on

toteutettu C-osan

vesikaton saneeraus,

muiden korjausten osalta

suunnitelmat

urakkalaskentavalmiudess

a ja kaikki päätetyt


viimeistään vuoden 2018

loppuun mennessä

Sisäilmatutkimusten ja

päivitettyjen PTS:n

mukaiset suunnitellut


TOIMINTA JA TALOUS




Sivu 43

Kiinteistö Oy Saarijärven

Museotalo TP 2016 TA 2017 TA 2018

Liikevaihto 1000 € 62 62 62

Liikevoitto positiivinen tulos positiivinen tulos

Tilikauden tulos 1000 € - 25 positiivinen tulos positiivinen tulos

Toimitilojen kunto hankesuunnitelman

valmistunut 5/2016

peruskorjauksen

suunnittelun

toteuttaminen

peruskorjauksen aloittaminen

Kaupungin lainat 1000 € - 80 (väliaikaislaina

suunnittelukuluihin) -

Kaupungin takaus - - 1 700

Oman pääoman tuotto % 5-10 % 5-10 %




ennakkomaksut)

10,4 hyvä hyvä




laadukkaan ja kustannus-

tehokkaat palvelut kaikille

kuntalaisille. Kulttuurin

vahvistaminen osana elinvoimaa

yhdessä kuntalaisten kanssa.

peruskorjaus- ja

laajennushankkeen

toteutus

Peruskorjauksen

suunnittelu urakkalaskenta-

valmiuteen

peruskorjaus- ja

laajennushankkeen

aloittaminen

TOIMINTA JA TALOUS



valtuustotason kärkitavoitteet


Sivu 44

2.1.3. SIVISTYSTOIMI

Sivistyslautakunta vastaa kaupungin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja 2. asteen koulutuksesta ja on osavastuussa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä kehittää kesäyliopisto-toimintaa. Sivistyslautakunta vastaa kaupungin kulttuuripalveluiden, museopalveluiden, kirjastopalveluiden, liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden sekä nuorisopalveluiden järjestämisestä. Lautakunta vastaa kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä. Sivistyslauta-kunta toimii kaikkien koulujen johtokuntana. Musiikkiopistolla on oma johtokunta.

Lautakunta johtaa ja kehittää omaa toimialaansa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asiois-sa.

2.1.3.1. SIVISTYSPALVELUT JA VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT

TAVOITEKORTTI 2018 hallintokunta/vastuualue SIVISTYSLAUTAKUNTA

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄRKI-

HANKE


Val

tuu

sto

taso

n t

avo

ittee

t


rakentaminen turvaamaan laa-

dukkaat ja kustannustehokkaat

palvelut kaikille kuntalaisille

Palveluverkon uudistaminen

ja rakentaminen perusope-

tuksessa ja

varhaiskasvatuksessa

palveluverkkopäätös

palveluverkon kokonai-

suus tiedossa vuonna

2018

(varhaiskasvatuksen

osuus)

Kurssitoimintaa myös kylä-

kunnilla (KO)

Kurssien määrä kyläkunnilla edellisten vuosien taso

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yri-

tystoimintaa tukevan osaamisen

edistäminen

YES-hanke perusopetukses-

sa; koulujen yrittäjyyskasva-

tus ja lukion yrittäjyysopin-

not;

yhteistyö paikallisten yrittä-

jien kanssa

hankkeitten ja tapahtumien

määrä (kpl/vuosi)

vähintään 2 tapahtu-

maa/vuosi

Työllisyyden edistäminen ja

työttömyydestä aiheutuvien


Opettajien rekrytointi seu-

tukunnalta mahdollisuuksi-

en mukaan (KO)

Opettajien määrä hyväksyttävän henkilös-

tösuunnitelman mu-

kaan

Kuntalaisten terveyden edistä-

minen, sosiaalisten ongelmien

ennaltaehkäisy ja sosiaali- ja

terveyspalveluista aiheutuvien


Lapset puheeksi -

menetelmä perusopetuk-

sessa ja varhaiskasvatukses-

sa

Lapset puheeksi -

keskustelujen määrä kpl/vuosi

Neuvonpitojen määrä

kpl/vuosi

1,4 ja 7-luokkien opettajien koulutus käyttämään menetel-mää; juurrutetaan me-netelmä koulujen ar-keen


Sivu 45

Monipuolinen kurssiohjel-

ma, kohtuulliset kurssimak-

sut, maksuhuojennukset

erityisryhmille (KO)

Kurssien määrä, kurssimaksut,

avustusten käyttö

edellisten vuosien taso

Museopedagogiikka ja työ-

pajamateriaali sekä opas-

tuspalvelut osana palvelui-

ta. Aineistojen esteetön

käyttö. Vaikeasti työllis-

tettäviä eri tehtävissä (MU).

Erityisryhmien ja luokkaryh-

mien määrä; erikoisnäyttelyi-

den määrä.

Yhteistyökohteet paikallisten

toimijoiden kanssa.

Virikkeitä, elämyksiä ja

elämän laatua paikka-

kuntalaisille ja erityis-

ryhmille.

Esteetön kirjasto. Eri ikä-

ryhmille kohdistetut palve-

lut.

Tehokkaat kirjastoautopal-

velut.

Fyysiset ja verkkokäynnit;

tapahtumat ja käyttäjäkoulu-

tukset/vuosi; aukioloajat

Kaikille avoin ja saata-

villa oleva kirjasto.

Hakeutuvien kirjasto-

palveluiden kehittämi-

nen.

Kulttuuripalvelut edistävät

hyvinvointia ja

luovuutta ja auttavat identi-

teetin rakentamisessa.

Kulttuuripalvelut luovat

myönteistä kuntakuntaku-

vaa. Avustukset tukevat

yhteisöjen mahdollisuuksia

yhdessä kokea ja jakaa elä-

myksiä. Toimitaan hyvin-

vointia edistävien sidos-

ryhmien kanssa eri hank-

keissa. (KU)

Palveluihin käytetty euromää-

rä kuntalaista kohden. Avus-

tusten määrä asukasta kohden

ja avustusta saavien ryhmien

määrä.

Kulttuuripalvelujen

saatavuus ja saavu-

tettavuus peruspalvelu-

na. Hanke- ja sidosryh-

mätyöllä haetaan hy-

vinvointivaikutteisten

palvelujen jalkauttamis-

ta uutena palvelumuo-

tona eri yhteisöissä.

Palveluilla tarjotaan

virikkeitä, elämyksiä ja

elämän laatua sekä

hyvinvointia.

Ennaltaehkäisevän terveys-

liikunnan kehittäminen eri

sidosryhmien kanssa.

Tapahtumat, ryhmät, Voi-

maa Vanhuuteen. Aarresaa-

ren toiminta. Liikuntamah-

dollisuuksien edellytysten

luonti: liikuntapaikkojen

kohtuullinen kunto sekä

riittävä kunnostus. Nuoriso-

talotoiminta ja erityisnuori-

sotyö. Etsivä nuorisotyö.

Ryhmien määrä, hankkeet,

tapahtumat, markkinoinnin

onnistuminen, erityisryhmien

määrä Aarresaaressa. Autetut

nuoret etsivässä työssä. Nuor-

ten tapahtumat ja osallisuus.

Kuntalaisten terveyden

ja hyvinvoinnin edistä-

minen.

Monipuoliset liikunnan

harrastusmahdollisuu-

det.

Nuorten kasvun ja kehi-

tyksen tukeminen nuo-

risotoiminnan keinoin.


Sivu 46

Kulttuurin vahvistaminen

osana elinvoimaa yhdessä

kuntalaisten kanssa.

Koulujen ja varhaiskasva-

tuksen yhteistyö eri kulttuu-

ritoimijoiden kanssa/ mu-

kanaolo tapahtumissa

kpl/vuosi vähintään 2 tapahtu-

maa tai yhteistyötilai-

suutta/vuosi

Yhteistyö eri kulttuuritaho-

jen kanssa (koulut, kulttuu-

ritoimi, museo, järjestöt ja

yhdistykset, itsenäiset toi-

mijat) (KO)

Kurssien määrä, tapahtumien

määrä, yhteistyötahojen mää-

rä

edellisten vuosien taso

Yhteistyöhankkeet eri toimi-

joiden kanssa.

Valtakunnan tason näyttely-

toiminta.

Yhteistyö matkailuyrittäjien,

taiteilijoiden ja järjestöjen

kanssa.

Materiaalia muiden hyö-

dynnettäväksi.

(MU)

Yhteistyöhankkeiden

määrä; julkisuus ja artikkelei-

den määrä. Asiakasmäärä- ja –

palaute.

Julkaisujen, tapahtumien ja

esitysten määrä.

Saarijärven kulttuuri- ja

matkailupitäjäimagon

vahvistaminen. Elävöi-

tysmateriaalilla toteu-

tettu museon kohtei-

den yhtenäistäminen

suomalaisuuden ta-

rinaksi.

Yhteistyön tiivistäminen eri

toimijoiden kanssa/yhteiset

hankkeet. Asiakkaiden pal-

velutarpeiden tunnistami-

nen sekä palveluiden paran-

taminen ja kehittäminen

asiakaslähtöisesti. (KI)

Asiakaspalaute; asiakasmää-

rät; hankkeiden määrä; tapah-

tumien määrä.

Tyytyväiset ja kirjasto-

palveluiden kehittämi-

seen osallistuvat asiak-

kaat.

Yhteistyö paikallisten järjes-

töjen, ryhmien ja toimialo-

jen kanssa. Hankeyhteistyö

ja alueellinen yhteistyö.

Kulttuurisihteeri on mukana

vanhusneuvostossa ja tekee

kansainvälistä yhteistyötä.

(KU).

Hankeyhteistyön vaikutukset

ja tulokset. Tavoitteena on

kehittää kulttuuripalvelujen

käyttöä ja vaikutusta hyvin-

voinnin lisäämiseen.

Kulttuuripalvelujen saatavuu-

den ja esteettömyyden tur-

vaaminen. Avustusten käytöllä

tuetaan kulttuurin harrastus-

toimintaa.

Kulttuuripalvelujen

käytöllä pyritään edis-

tämään hyvinvointia ja

elämänlaatua. Harras-

tusmahdollisuudet

vaikuttavat hyvinvoin-

tiin ja tukevat oppimis-

ta ja luovuutta. Kulttuu-

ri on luonteva osa ih-

misten arkea ja tukee

kunnan mielikuvaa

kunnan elinvoimaisuu-

desta ja mielekkäänä

asuinpaikkana.


Sivu 47

Yhteistyö liikuntajärjestöjen

kanssa liikuntatapahtumien

järjestämisessä. Olosuhtei-

den luonti järjestöjen toi-

minnalle. Mukana to-

teuttamassa Yleisurheilun

Nuorten SM-kisaa ja Nuor-

ten Jukolaa. (VA)

Liikuntapaikkojen kunto. Ta-

pahtumat, arvio yhteistyön

onnistumisesta.

Vapaa-aikatoimi kun-

nostaa ja ylläpitää jär-

jestöille ja yhteisöille

tärkeitä liikuntapaikkoja

ja näin mahdollistaa

toiminnan.

Hal

linto

kun

nan

tav

oitt

ee

t

Uusien opetussuunnitelmien

käyttöönotto (OPS 2016 -

uudistuksen viemistä koulun

arkeen jatketaan)

opettajien koulutus opsin

käyttöön;

huomioidaan erityisesti ns.

digiloikan vaatimukset

koulutuspäiviä kpl/vuosi

koulujen kalusto- ja välinehan-

kinnat €/vuosi

opsin mukainen opetus

ja taidot käyttää digi-

loikkaan tarvittavia väli-

neitä

Turvallinen ja terve oppimis- ja

työskentely-ympäristö

Varmistetaan yhteistyössä

teknisen toimen kanssa

riittävän hyvä sisäilman

laatu kaikissa toimipaikois-

sa

tilojen käyttäjien palaute tyytyväiset tilojen

käyttäjät; ei sisäilmaoi-

reiluja; koulu- ja kulttuu-

rikeskuksen rakentami-

nen suunnitelmien mu-

kaan

Esiopetussuunnitelman jal-

kauttaminen (Esiops 2016 vie-

dään esiopetuksen arkeen)

Henkilöstön koulutus esi-

opsin jalkauttamiseen;

huomioidaan ns. digiloikan

vaatimukset

Koulutuspäiviä kpl/vuosi,

esiopetuksen kalusto- ja vä-

linehankinnat €/vuosi

Esiopsin mukainen ope-

tus ja taidot käyttää tvt-

laitteita, monilukutaito

Varhaiskasvatuslaki ja uusi var-

haiskasvatussuunnitelma (VASU)

Henkilöstön koulutus ja

sitouttaminen uuden var-

haiskasvatussuunnitelman

käyttämiseen

VASU-koulutukset sekä lapsen

varhaiskasvatussuunnitelman

laatiminen kaikille lapsille

Uuden VASUn käytön

sisäistäminen

Varhaiskasvatuksen uuden toi-

minnanohjausjärjestelmän (DAI-

SY) käyttäminen

Käyttö kaikissa varhaiskas-vatuksen toimintamuo-doissa; sähköinen asiointi ja toimintaympäristö lasten vanhemmille

Sähköisten hakemuksien mää-

rä eri varhaiskasvatuspalvelui-

hin; järjestelmän kautta vara-

tut lasten toimintapäivät

/läsnäolojen seuranta

Asiakkaiden sitouttami-

nen Daisyyn; lasten

hoitoajat, tulotiedot,

muutokset ym. Daisyn

kautta

Laadukkaat ja kustannustehok-kaat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Laadukkaat taide- ja kulttuurihistoriallisen mu-seon palvelut: tutkimus-, tallennus-, näyttely- ja tietopankkitoiminta. Jäl-kimmäinen tulevaisuudessa myös valtakunnallisessa viitekehyksessä. Materiaali verkkokäyttöön. (MU)

Kokoelmien kartunta; kohtei-den määrä; kävijämäärä; käyn-nit kotisivulla ja tiedostoissa; esillä olevien teosten määrä. Kulttuuriympäristön kunnos-tushankkeet. Aineiston määrä valtakunnallisessa kokoelma-hallintajärjestelmässä.

Omaa kulttuuriperintö-ään arvostava ja hyö-dyntävä sekä identi-teettinsä tiedostava kuntalainen. Museolla seutumuseon asema. Museon kokoelma-aineiston saavutettavuus valtakunnallisesti.


Sivu 48

Laadukkaasti ja tehokkaasti

tuotetut kirjastopalvelut.

Palvelumuutosten enna-

kointi.

Lainaajien ja lainojen määrä;

kävijämäärät; laina-

us/kokoelmat; kirjallisuuskulut

€ /asukas; lainakulut; kirjasto-

ammatillisen henkilökunnan

määrä.

Monipuoliset, asiakas-

lähtöiset kirjastopalve-

lut. Tehokas toiminta ja

monipuolinen yhteistyö.

Osaava ja ammattitai-

toinen henkilökunta.

Tehtävänä on edistää,

tukea ja järjestää kulttuuri-

toimintaa ja tukea harras-

tustoimintaa. Kulttuurin

peruspalveluita tuotetaan

yhdessä eri yhteistyötaho-

jen kanssa. Konsertteja,

näyttelyitä, tapahtumia ja

teatteria. .

Kulttuuritoimintaan käytetty

euromäärä asukasta kohden,

avustusmäärä asukasta kohden

ja avustusta saaneiden määrä.

Tavoitteena on taata

monipuoliset peruspal-

velut ja niiden saata-

vuus. Haasteena on

määrärahan niukkuus.

Palvelutarjontaa ediste-

tään yhteistyöllä ja

hankkeilla. Järjestöjen ja

yhteisöjen toiminnan

tukemiseen tarkoitettu-

jen avustusten käyttöä

kohdistetaan paikka-

kunnalle.

Laadukkaat ja ajassa olevat

nuoriso - ja liikuntapalve-

lut. Palvelut tuotetaan

asiakaslähtöisesti ja mah-

dollisuuksien mukaan yh-

teistyössä sidosryhmien

kanssa, tapahtumat, mark-

kinointikampanjat, ohjatut

ryhmät, retket, leirit yms.

Aarresaaren kävijämäärä, ul-

koilualueiden käyttö,

Paavonrinteiden kävijämäärä,

monitoimihallin käyttö.

Edullisesti järjestetyt

palvelut ja erilaiset toi-

minnat mahdollisuuksi-

en mukaan yhteistyössä

sidosryhmien kanssa.

Liikuntapaikkojen hoito

ja kunnostusta liikunta-

järjestöjen kanssa.


Sivu 49

PERUSOPETUS JA LUKIO, TULOSSOPIMUS/KUNTAMAISEMARAPORTTI

SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Tulos / Netto € -166 862 -197 000

VARHAISKASVATUS 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Päivähoito yhteensä / Päivähoitoasiakkaat (sis. pv. koti, erityis ja vuorohoito)kpl 0 231

Päivähoito yhteensä / € / asiakas €/asiakas 0 -11 970

Perhepäivähoito hoitajan kodissa / € / hoitopaikka (asiakas) €/asiakas 0 -11 595

Perhepäivähoito yhteensä / Perhepäivähoitopaikat yhteensä kpl 0 97

Varhaiskasvatus yhteensä / € / asiakas €/asiakas 0 -17 829

Varhaiskasvatus yhteensä / Netto ulkokuntien osuuden jälkeen€ -4 470 569 -4 460 296

PERUSOPETUS JA LUKIO 03 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Lukio

Varsinaiset opiskelijat kpl 101

€ / varsinainen opiskelija €/opiskelija 0 -10 903

Opetuskurssien lukumäärä kpl 0 193

€ / opetuskurssi €/kurssi 0 -5 706

Opetuskurssit / opiskelija kpl/opiskelija 0 2

Lukio yhteensä

Netto € -1 169 337 -1 099 725

Peruskoulut / Peruskoulut, oppilaita kpl 914

Peruskoulut / joista erityistä tukea tarvitsevat oppilaat kpl 48

Peruskoulut / Tuntia, koulut h 0 69 578

Peruskoulut / € /oppilas € 0 -7 922

Peruskoulut / Tuntiresurssit per oppilas h/oppilas 0 76

Perusopetus / Perusopetus yhteensä

Netto € -7 556 443 -8 196 938

Tulos / Netto € -8 725 780 -9 296 663

SIVISTYSPALVELUT 02 Saarijärvi Saarijärvi

2016 2018


Tulos / Netto € -13 363 212 -13 953 959


Sivu 50

VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 02 Saarijärvi Saarijärvi

Kansalaisopisto, Kirjasto, Kulttuuripalvelut, Vapaa-aikapalvelut, Museo 2016 2018


Kansalaisopisto / Vapaa sivistystyö

Vapaa sivistystyö, opiskelija kpl 2 460

€ / opiskelija €/opiskelija 0 -278

Opetustunnit kpl 8 846

€ / opetustunti €/opetustunti 0 -77

Kurssilaisia kpl 4 509

Peittävyys-% % 0 25

Vapaa sivistystyö / Vapaa sivistystyö yhteensä

Netto € -524 183 -516 738

Kirjasto / Kirjastot yhteensä

Kirjastot yhteensä, lainat kpl 154 000

€ / laina €/laina 0 -3

Lainaajat / asukas (peittävyys) % 0 38

Käynnit kpl 89 500

€ / käynti €/käynti 0 -5

Netto € -446 878 -443 559

Järjestöjen/yhteisöjen kulttuuriavustukset, järjestömäärä / Järjestöjen kulttuuriavustukset, järjestömääräkpl 13

Muu kulttuuritoiminta / Muu kulttuuritoiminta, asiakkaat kpl 29 067

Muu kulttuuritoiminta / € / asiakas €/asiakas 0 -3

Kulttuuripalvelut yhteensä


Netto € -85 216 -83 280

Ulkoliikunta-alueet / Ulkoliikunta-alueet, kpl kpl 18

Ulkoliikunta-alueet / € / alue €/alue 0 -14 985

Ulkoliikunta-alueet / Netto € -197 390 -191 430

Uimahallit / Uimahallit, käynnit kpl 0 70 000

Uimahallit / € / käynti €/käynti 0 -7

Uimahallit / Tuottojen osuus kuluista (%) % -63 -65

Uimahallit / Tuotot € 305 122 316 000

Uimahallit / Yhteensä (netto) € -182 583 -171 265

Sisäliikuntatilat

€ / käyttötunti €/h 0 -34

Netto € -40 322 -44 075

Liikuntapaikat yhteensä

Netto € -420 295 -406 770


Liikuntatoiminta / Liikuntatoiminta, käynnit kpl 0 230

Liikuntatoiminta / € / käynti €/käynti 0 -106

Liikuntatoiminta / Netto € -8 491 -13 310

Seura- ja järjestötoiminta / Seura- ja järjestötoiminta, seurojen määräkpl 16

Seura- ja järjestötoiminta / Avustus € / asukas €/asukas -2 -3

Seura- ja järjestötoiminta / Netto € -19 050 -34 500

Liikuntapalvelut yhteensä


Netto € -547 028 -562 290


Sivu 51

2.1.3.2. VIITASALO-OPISTO

Nuorisotyö / Erityisnuorisotyö

Netto € -63 281 -66 250

Nuorisotyö / Nuorisotyö yhteensä

€ / alle 29-vuotias asukas €/asukas -76 -81

Netto € -140 150 -146 326

Tulos / Netto € -2 066 357 -2 078 909

Museo / Museot

Museot, käynnit kpl 6 500

€ / käynti €/käynti 0 -60

Näyttelyiden määrä kpl 0 3

Netto € -322 693 -326 716

VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT 02

Tulos / Netto € -2 066 357 -2 078 909


Sivu 52

TULOSSOPIMUS/Maisemaraportti

VIITASALO-OPISTO 03 Saarijärvi Saarijärvi

Musiikkiopisto 2016 2018


Tulos / Netto € -301 293 -300 018

Suoritteet / Kunnan opiskelijat kpl 0 248

Työntekijät / Vakinainen opetushenkilökunta kpl 3

Työntekijät / Tuntiopettaja yms. kpl 12

Työntekijät / Muu henkilökunta kpl 1

Mittarit / € / asukas €/asukas -55 -53

Mittarit / Nettokustannus /oppilas €/oppilas 0 -1 210

Mittarit / Nettokustannus / opetustunti €/opetustunti 0 -49

Mittarit / Toimintakulut / opetustunti €/opetustunti 0 -87


Sivu 53

2.1.4. TEKNINEN TOIMI

2.1.4.1. TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Teknisen lautakunnan tehtävänä on vastata kaupungin teknisten- ja ympäristöpalveluiden järjestämisestä; kunnallistekniikkapalvelut, maaseutupalvelut, kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen palvelut ja tuottajapalvelut, joka käsittää kiinteistönhoidon, kunnossapitopalvelut, siivouksen ja ravitsemispalvelut.

Lupalautakunnan tehtävänä on toimia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ja rakennusvalvontaviran-omaisena sekä maa-aineslain tarkoittamana viranomaisena ja ulkoilulain tarkoittamana leirintäalueviranomaise-na. Lupalautakunta ratkaisee myös ne poikkeamisasiat, joissa hakijana on kunta itse.

Lautakunta johtaa ja kehittää omaa toimialaansa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asiois-sa.

TAVOITEKORTTI

2018

TEKNINEN LAUTAKUNTA / Ympäristöpalvelut

Tekninen lautakunta 27.9.2017 § 62 Liite 3

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄRKIHANKE TOIMENPIDE MITTARI TAVOITE TOTEUMA

Val

tuu

sto

taso

n t

avo

ittee

t

Palveluverkon uudistaminen ja rakentaminen turvaamaan laadukkaat ja kustannustehok-kaat palvelut kaikille kuntalaisil-le

rakentamisen neuvonta ja ohjaus

sähköisen lupa-käsittelyn käyttöönotto

50 % myönnetyistä luvista

ympäristöasioiden neuvonta ja ohjaus

sähköisen lupa-käsittelyn käyttöönotto

50 % myönnetyistä luvista

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yri-tystoimintaa tukevan osaamisen edistäminen

tehokas ja toimiva maaseutuhallinto

aktiivitilat luku-määrä

265


Sivu 54

TAVOITEKORTTI 2018

TEKNINEN LAUTAKUNTA / Tekniset palvelut Tekninen lautakunta 27.9.2017 § 62 Liite 2

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄRKIHANKE TOIMENPIDE MITTARI TAVOITE

Val

tuu

sto

taso

n t

avo

itte

et

Palveluverkon uudistaminen ja raken-taminen turvaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut kaikille kuntalaisille

Uusien oppimisympäristöjen suunnittelu ja rakentaminen

Sivistystoimen uuden palveluraken-nuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Investointipäätös tehty ja rakennustyöt aloitettu

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yritystoimin-taa tukevan osaamisen edistäminen

Turvattu jäteveden käsittely ja vesihuolto

Toimintavarmuus Häiriötön toiminta

Työllisyyden edistäminen ja työttömyy-destä aiheutuvien kustannusten vähen-täminen

Työllisyystöiden ja kausityönte-kijöiden työllistäminen

Henkilötyövuosien määrä

4-8

Kuntalaisten terveyden edistäminen, sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja sosiaali- ja terveyspalveluista aiheu-tuvien kustannusten vähentäminen

Laadukkaan ja kustannuste-hokkaan ravitsemispalvelun järjestäminen

Tyytyväiset asiak-kaat

Ravitsemissuositusten mukainen ateria

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Ympäristöpalvelut

TULOSSOPIMUS 2018

Tekninen lautakunta 27.9.2017 § 62 Liite 5

LUPALAUTAKUNTA €/kokous kokouksia €

kokouksia 825 € 4 3 300 €

Hallinto ja viranomaispalvelut

HALLINTO €

toimintakate 148 257 €

RAKENNUSVALVONTA €/kpl kpl €

Luvat ja ilmoitukset 224 € 270 60 455 €

YMPÄRISTÖSUOJELU €/kpl kpl €

luvat, ilmoitukset ja lausunnot 983 € 50 49 154 €

Maaseutupalvelut

TUOTTEET €/tila kpl €

aktiivitilat 366 € 265 97 029 €

Suunnittelu- ja kehittäminen

TUOTTEET €/kpl kpl

hankkeet 12 000 € 2 24 000 €

HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ €


Sivu 55

Toimitilojen ylläpidon, kunnos-tuksen ja siivouksen järjestämi-nen. Varmistetaan riittävän hyvä sisäilman laatu.

Tyytyväiset tilojen käyttäjät

Sisäilmaongelmat vähentyneet

Kulttuurin vahvistaminen osana elin-voimaa yhdessä kuntalaisten kanssa.

Runeberginpuiston rakentami-sen loppuunsaattaminen

Puisto käyttöönotto kunnossa

Puisto on valmis ja käyt-töönottojuhla pidetty.

TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT 02 Saarijärvi Saarijärvi

Hallinto- ja viranomaispalvelut, Maaseutupalvelut, Kunnallistekniikkapalv., 2016 2018

Vesi- ja viemärilaitos, Tuottajapalvelut, Ravitsemispalveluiden myynti Tilinpäätös Talousarvio

Kiinteistönhoito / Kiinteistönhoito

Kiinteistönhoidon huoneistoala, htm² htm² 0 43 037

Kiinteistönhoito yhteensä / Netto € -1 954 443 -1 878 467

Siivouspalvelut / Siivousala, sm² sm² 0 28 540

Liikenneväylien kunnossapito / Hoidetut liikenneväylät (m²) m² 0 -321 165

Liikenneväylien kunnossapito / Kunnossapito yhteensä (€ / m²)€/m2 0 -1

Viheraluepalvelut / Viheraluepalvelut yhteensä

Kulut yhteensä/asukas €/asukas -7 -8

Vesihuoltopalvelut / Viemäröinti

Laskutettu jätevesi m³ m³ 313 000

Vesihuoltopalvelut / Jäteveden puhdistus

Käsitelyyn johdettu jätevesi, m³ m³ 450 000

Jäteveden käsittely (€/m3) €/m³ 0 -1

Ruokapalvelut yhteensä / € / suorite €/suorite 0 -3

Ympäristö / Ympäristönsuojelu


Rakennusvalvonta / Rakennusvalvonta, valvontakohteet kpl 270

Rakennusvalvonta / € / asukas €/asukas -15 -19

Rakennusvalvonta / € / lupa €/lupa -795 -946

Rakennusvalvonta / € / katselmus €/katselmus -385 -485

Maaseutu yhteensä / Kulut yhteensä / asukas €/asukas -29 -28

TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT 02

Netto € -3 763 127 -3 576 232


Sivu 56

2.1.4.2. JÄTEHUOLLON VIRANOMAISPALVELUT

Sydän-Suomen jätelautakunta vastaa jätelain mukaisista viranomaistehtävistä, joissa sillä on toimivalta. Lauta-kunnan toiminta-alue kattaa ne jäsenkunnat, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen jäsenyydestä yhteisessä lautakunnassa. Jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen ja Viitasaari.

TAVOITEKORTTI 2018

hallintokunta/vastuualue TEKNINEN TOIMI/jätehuollon viranomaispalvelut

MENESTYSTEKIJÄ/ KÄRKI-HANKE


Val

tuu

sto

taso

n t

avo

itte

et

Palveluverkon uudistaminen ja rakentaminen turvaamaan laaduk-kaat ja kustannustehokkaat palve-lut kaikille kuntalaisille

Palvelutaso-määrittely

Asiakkaiden määrä / keräyspiste

Kerättävät jätejakeet

Keräysverkoston oikea mitoitus kustan-nuksiin nähden

Elinvoiman, yrittäjyyden ja yritys-toimintaa tukevan osaamisen edis-täminen

Kuljetusyrittäjien neuvonta säädösten ja määräysten vaa-timuksista

Kontaktit kuljetusyrittäjiin Neuvontamateriaali

Sujuva yhteistyö kulje-tusyrittäjien kanssa

Kuntalaisten terveyden edistämi-nen, sosiaalisten ongelmien ennal-taehkäisy ja sosiaali- ja terveyspal-veluista aiheutuvien kustannusten vähentäminen

Jätehuoltoon liitty-misvelvoitteen seu-raaminen

Lähetetyt asiakaskirjeet /kpl Poikkeuspäätökset jätehuol-tomääräyksistä /kpl

Asiakkaiden yhteneväi-nen kohtelu

Hal

linto

kunn

an ta

voitt

eet

Jätelautakunnan viestinnän kehit-täminen

Kuntakierrokset Lausuntopyynnöt kunnista

Kontaktit kuntiin Viranomaisyhteistyö

Ajankohtaisten asioiden vieminen kuntiin, kuntien osallistuminen

Aktiivinen tiedotta-minen jätelautakun-nan toiminnasta ja päätöksistä net-tisivuilla, paikallis-lehdissä ja e-kirjeessä

Ilmoitukset lehdissä ja net-tisivuilla Kuulutukset

Avoin ja lainmukainen tiedottaminen jätelauta-kunnan toiminnasta

Sähköisten lomak-keiden käyttöönotto, sähköinen arkistointi jätteenkuljetusrekis-teriin

Sähköisesti täytettyjen lomak-keiden määrä suhteessa pa-perilomakkeisiin

Kuntalaisten asioinnin helpottaminen, sähköi-sen palvelun kehittämi-nen

Lietehuollosta aiheutuvien ympä-ristöhaittojen ehkäiseminen

Saostussäiliöiden tyhjennysten seu-ranta viemäriverkos-ton ulkopuolisilla kiinteistöillä

Tyhjennysvaatimuksista lähe-tetyt huomautukset / kpl

Lietehuollon toteutumi-nen lainsäädännön vaa-timalla tasolla asumises-sa syntyvien lietteiden osalta

Neuvontaa ja tiedos-tusta omatoimista lietteenkäsittelyä harjoittaville kiinteis-töille

Omatoimikäsittelyluvat hylätyt/ hyväksytyt /kpl

Lietteen asianmukaisen käsittelyn varmistaminen maatiloilla


Sivu 57

JÄTELAUTAKUNTA

TULOSSOPIMUS 2018 HINTA MÄÄRÄ YHT. €

JÄTELAUTAKUNTA €/kokous Kokouksia €

Kokoukset 2 355 6 14 132

VIRANOMAISTOIMINTA €/asiakas kpl €

Pientalot 12154

Vapaa-ajan kiinteistöt 7386

Rivi- ja kerrostalot 750

Kuntien omistamat

kiinteistöt325

Jätehuollon asiakkaat

(kiinteistöt) yhteensä4,54 20615 93 526

LIETEHUOLTO €/asiakas kpl €

Lietehuollon asiakkaat 2,60 9000 23 382

Menot yhteensä -131 040

Tulot yhteensä 131 040


Sivu 58

2.2. TOIMINTAKATE JA MÄÄRÄRAHAN SITOVUUS VASTUURYHMITTÄIN

TOIMIALAT/VASTUURYHMÄT/VASTUUALUEET

TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018

KONSERNIPALVELUT

ELINVOIMAPALVELUT

Työllisyys -458 -555 -438 -490

Kehittäminen -498 -511 -532 -504

Kaavoitus -153 -153 -159 -173

Yhteensä -1 108 -1 219 -1 129 -1 167

KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINTO

Maankäyttöpalvelut: 571 205 371 452

Metsät 351 209 229

Muut kiinteistöt 363 142 310

Tontti- ja karttapalvelut -142 -146 -168

Asuntopalvelut 1 449 1 647 1 660 1 597

Toimitilavuokraus 3 977 3 796 3 508 3 450

Yhteensä 5 997 5 648 5 540 5 499

OMARAHOITUSOSUUDET

SOTE- palvelut -38 644 -38 248 -37 367 -37 825

Ympäristöterveydenhuolto -315 -314 -317 -320

Palo- ja pelastuspalvelut -836 -837 -791 -773

Yhteensä -39 795 -39 400 -38 475 -38 918

KESKUSHALLINTO

Hallinnon tukipalvelut -636 -637 -639 -697

Tarkastus -21 -24 -27 -27

Vaalit 0 0 -15 -29

Keskushallinto -1 908 -1 459 -1 371 -1 384

Yhteensä -2 565 -2 120 -2 052 -2 137


Sivu 59

SIVISTYSTOIMI

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Sivistyspalvelut

Sivistystoimen hallinto -204 -167 -210 -197

Varhaiskasvatus -4 652 -4 481 -4 461 -4 460

Perusopetus ja lukio -8 667 -8 773 -8 878 -9 297

Yhteensä -13 524 -13 421 -13 549 -13 954

Vapaan sivistystoimen palvelut

Vapaa-aikapalvelut -697 -691 -691 -709

Kulttuuripalvelut -86 -85 -87 -83

Museo -314 -323 -323 -327

Kansalaisopisto -555 -524 -531 -517

Kirjasto -438 -448 -454 -444

Yhteensä -2 090 -2 071 -2 085 -2 079

VIITASALO-OPISTON JOHTOKUNTA -307 -301 -306 -300

TEKNINEN TOIMI

TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUTYmpäristötoimen hallinto ja viranomaispalvelut

(sis.lautakunta) -283 -380 -299 -291

Tekninen ja lupalautakunta -13 -7 -10

Suunnittelu ja kehittäminen -17 -31 -24

Maaseutupalvelut -88 -103 -97 -96

Kunnallistekniset palvelut -583 -601 -594 -646

Vesi- ja viemärilaitos 537 525 518 522

Tuottajapalvelut -5 204 -5 063 -5 218 -4 862

Ravitsemuspalveluiden myynti 2 114 1 867 1 849 1 798

Yhteensä -3 254 -3 414 -3 576 -3 576

JÄTEHUOLLON VIRANOMAISPALVELUT

Tulot 83 59 65 131

Menot -82 -60 -65 -131

Yhteensä 0 -1 0 0

TOIMINTAKATE -56 647 -56 298 -55 632 -56 631


Sivu 60

Toimintakatteen jakautuminen elinvoimapalvelut

sotepalvelut

palo- ja pelastustoimi,ympäristöterveydenhuoltokeskushallinto

sivistyspalvelut

vapaan sivistystoimenpalveluttekniset ja ympäristöpalvelut

-5,03%

-9,20%

-60,11%

-10,25%

-15,41%

Nettomenojen jakautuminen ilman omarahoitusosuuksia

elinvoimapalvelut

keskushallinto

sivistyspalvelut

vapaan sivistystoimen palvelut

tekniset ja ympäristöpalvelut


Sivu 61

Seuraava grafiikka kuvaa sitä, miten eri vastuuryhmien osuus toimintakatteesta on muuttunut 2015-2018. Vertai-

lusta on vuodelle 2018 sivistystoimen osalta eliminoitu koulukeskuksen sales&leaseback -vuokran osuus, jotta

vuosista on saatu vertailukelpoisia. Osuudet koko käyttötaloudesta ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Sotepal-

veluiden osuus on jonkin verran pienentynyt, mutta euromääräisesti muutos on kuitenkin yli 1 milj. euroa. Asun-

to- ja toimitilavuokrien tuotto on vähentynyt asuntojen ja vuokrattavien tilojen vähentyessä.

-13,00 -3,00 7,00 17,00 27,00 37,00 47,00 57,00 67,00

elinvoimapalvelut

kiinteistö- ja tilahallinto

sotepalvelut

palo- ja pelastustoimi

ympäristöterveydenhoito

keskushallinto

sivistyspalvelut

vapaan sivistystoimen palvelut

tekniset ja ympäristöpalvelut

Toimintakatteen jakautuminen vastuuryhmittäin %

2018 2017 2016 2015


Sivu 62

3. TULOSLASKELMAOSA

TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020

TULOSLASKELMA 1000 € TP 2016

TA 2017 +

muutos TA 2018 TA 2019 TA 2020

Toimintatulot 14 924 14 356 14 160 14 373 14 588

Myyntitulot 5 450 5 626 5 635 5 719 5 805

Maksutulot 810 856 796 808 820

Tuet ja avustukset 1 204 695 773 784 796

Muut toimintatulot 7 460 7 179 6 957 7 061 7 167

Toimintamenot -71 601 -70 852 -70 792 -71 329 -72 441

Henkilöstömenot -18 426 -18 277 -17 895 -17 900 -17 965

Palvelujen ostot -45 862 -45 120 -45 117 -45 586 -46 269

Aineet, tarvikkeet, tavarat -3 340 -3 363 -3 128 -3 175 -3 222

Avustukset -722 -796 -903 -864 -872

Muut toimintamenot -3 251 -3 295 -3 749 -3 805 -4 112

TOIMINTAKATE -56 677 -56 495 -56 631 -56 956 -57 853

Verotulot 29 950 30 418 29 599 30 003 30 795

Valtionosuudet 30 824 30 485 30 177 30 100 30 100

Verorahoitus yht. 60 774 60 903 59 776 60 103 60 895

Rahoitustuotot ja -kulut -278 -320 -131 -105 -90

Korkotulot 43 40 18 15 15

Muut rahoitustulot 257 250 251 250 250

Korkomenot -342 -360 -150 -135 -120

Muut rahoitusmenot -235 -250 -250 -235 -235

VUOSIKATE 3 819 4 088 3 014 3 042 2 952

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman muk. poistot -4 276 -4 107 -3 190 -2 900 -2 750

TILIKAUDEN TULOS -738 -19 -176 142 202

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 105 50

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -633 31 -176 142 202

KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 731 3 762 3 585 3 727 3 929


Sivu 63

4. INVESTOINTIOSA

TOIMIALA/ VASTUU-RYHMÄ/ INVESTOINTIKOHTEET TOIMENPIDE/ SELOSTUS

KOKO HANKKEEN KUSTAN- NUSARVIO

Aktivoimatto-mat kohtee-seen aiemmin käytetyt ja TA 2017 varatut kulut yht. TA 2018 TS 2019 TS 2020

KONSERNIPALVELUT

ELINVOIMAPALVELUT tietoliikenneyhteyksien kehittäminen -500 000 -150 000 -150 000 -200 000

KIINTEISTÖ JA TILAHALLINTO, MUUT KIINTEISTÖT

Kiinteistöjen ja huoneistojen myyntitulot

kiinteistö- ja osakekau-pat 150 000 150 000 150 000

Kiinteistöjen osto varaus tontinostoon -40 000 -40 000 -40 000

KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINTO, ASUNTOPALVELUT

Koirankoukunpolku 1 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) -11 500

Pystykorvanpolku 2 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) -13 000

Riihipellontie 6 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) -11 000

Riihipellontie 8 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) -14 000

Riihipellontie 9 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) Lämpöjohtojen ja ver-koston huuhtelu -15 000

Riihipellontie 10 Lämmitysjärj. perussäätö (uudet termostaatit, patteri- ja linjansäätö-venttiili,sulkutulpat) ja lämpöjohtojen uusimi-nen kanaalissa -18 000

Heralan Serviisi palvelutalo tuloaulan wc-tilat, lat-tiapintojen uusiminen, saunan korjaukset, mar-kiisi yms. -50 000


Sivu 64

Pitkäkuja 2, Pylkönmäki Asuntojen ulko-ovien ja kiinteistöjen kattojen ja kattovarusteiden kor-jaaminen/uusiminen -37 000

Lillukkakuja 5 Asuntojen ulko-ovien ja kiinteistöjen kattojen uusiminen -81 000

Riihipellontie 10 Kiinteistöjen kattojen uusiminen (kattokunto-arvio) -80 000

Niukkalantie 16 Asuntojen ulko-ovien ja kiinteistön lukituksen uusiminen -23 000

Pekkasentie 20, Pylkönmäki Tiilikattojen pinnoitus ja puujulkisivujen maalaus -50 000

Paavontie 33 Talosaunaosaston uusi-minen (sis. Sauna, pesu- ja pukuhuoneet) -30 000

PTS:n mukaiset korjaukset -450 000 -450 000

KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINTO YHTEENSÄ

MENOT -363 500 -380 000 -380 000

TULOT 150 000 150 000 150 000

NETTO -213 500 -230 000 -230 000

KESKUSHALLINTO


Atk-laitteet -20 000

Taajamaverkon aktiivilaitteet -25 000

Atk-ohjelmat ja lisenssit -10 000

Koulukeskuksen verkotus -25 000

KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ -55 000 0 -25 000

KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ

MENOT -568 500 -530 000 -605 000

TULOT 150 000 150 000 150 000

NETTO -418 500 -380 000 -455 000

SIVISTYSTOIMI

SIVISTYSPALVELUT

PERUSOPETUS JA LUKIO

Koulujen digiloikka tietotekniikkahankinnat -70 000 -40 000 -40 000

Koulu- ja kulttuurikeskus Kalusteet ja varusteet -1 000 000 -650 000

SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ -70 000 -1 040 000 -690 000

VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT

MUSEO

Museon päärakennus Kokoelmanhallinta-järjestelmän uusiminen -25 000 -12 500 -12 500

Kalusto keskusurheilukentälle SM-kisojen vuoksi.

Käyttöomaisuuden osto, tarvittava kalusto -12 000 -12 000

Jalkapallon tekonurmikentän rakentaminen Kusiaismäki. Rakentamisen ehdoksi asete-taan valtion avustuksen saami-nen hankkeelle.

haetaan 75t€ valtion-avustusta+FC S;Rvi antaa 10t€, yht. 85t€ -315 000 -315 000

tulot 85 000


Sivu 65

Pylkönmäen urheilukentän kunnos-taminen, tiilimurskan ja kivituhkan lisääminen

rakentaminen arvio 20.000 josta valtionapu 7000€, netto 13000€ -20 000 -20 000

valtionapu 7 000

Keskusurheilukenttä, nurmikon uusinnan suunnittelu(2019) ja rakentaminen, suunnittelu 10.000, rakentaminen 2020 300000€, valtionosuus 75.000€, netto 235.000€

rakentaminen ja suun-nittelu 2019 10t€ ja rakentaminen 2020 arvi 300t€, arvio tarkentuu suunnittelussa, valtion-osuus arviolta 70t€ -310 000 0 -10 000 -300 000

valtionapu 70 000

Monitoimihalli

rakentaminen päätyseinän akustiikka-levyt+projektori -20 000 0 -20 000

valtionavustus 75 000

Lähiliikuntapaikan (skeittipuis-to)suunnittelu koulun/monitoi-mihallin alueelle (mahdollinen valtionsouus voi olla max 40%)

rakentaminen 2021-2022, alustava suunnit-telu 2020 -10 000 0 -10 000

VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT YHTEENSÄ

MENOT -327 000 -62 500 -322 500

TULOT 85 000 7 000 70 000

NETTO -242 000 -55 500 -252 500

SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ

MENOT -397 000 -1 102 500 -1 012 500

TULOT 85 000 7 000 70 000

NETTO -312 000 -1 095 500 -942 500

TEKNINEN TOIMI

VESI- JA VIEMÄRILAITOS

Saarilammen puhdistamon saneeraus

Valvomo/sis.tilat 2017, l-laitos kattaminen 2018, ilmakomp. uusimi-nen/varavoima 2019, Saarilammen kunnostus 2020 -1 233 000

v. 2013 24.000 v.2014 122.000 v. 2015 336.742 v. 2016 120000 yht. 603.000 -150 000 -150 000 -200 000

Lupaehtojen päivittämistä ei vaadittu v. 2016. Typen poiston osalta lupaehdot ehdolliset, ei vaadita lisärakentamista tällä hetkel-lä. Kustannusarvio muuttunut.

Viemärien saneeraus Bet. Linjojen sujutus, kaivojen muovitus -85 000 -100 000 -100 000

Vastuualueen pienet hankkeet -65 000 -70 000 -100 000

Heikkilänmutka viemäröinti Hankkeen edellytyksenä riittävä määrä liittyjiä > töiden aloituksesta teh-dään erillinen päätös -380 000 -100 000 -137 000

Pumppaamoiden saneeraus -100 000

VESI- JA VIEMÄRILAITOS YHTEENSÄ -400 000 -457 000 -500 000

KUNNALLISTEKNISET PALVELUT

Kaavateiden asfaltointi Sorapäällysteisten katu-jen asfaltointi ja uudel-leen asfaltointi

-50 000 -50 000 -50 000


Sivu 66

Katujen kuntovaurioluokituksen mukaiset korjaukset: (Loikan-lahdentie 2018)

V. 2017 tehdyn kunto-vaurioluokituksen elin-kaarimallin mukaiset saneeraukset

-230 000 -240 000 -240 000

Hulevesiviemärit saneeraus Hulevesiviemäreiden ja viipymäaltaiden raken-taminen

-20 000 -80 000 -80 000

Kaavateiden valaistus valaisimien uusinta, ohjauskeskusten uusi-minen, pylväiden uusi-minen

-516 000 2014, -81.000 € 2015, -86.000 € 2016, -99.000 €

-80 000 -90 000 -80 000

Runeberginpuisto puiston rakentaminen -150 000 -115 000 -35 000

Ennalta arvaamattomat kohteet -20 000 -20 000 -20 000

Irtain omaisuus Valmet City traktorin vaihto 2018 (14v. Vanha, käyttötunteja 12 500 h)

-100 000 -20 000 -30 000

KUNNALLISTEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ -535 000 -500 000 -500 000

TUOTTAJAPALVELUT

Uimahallin remontti v. 2018 kuntoarvion mukaiset kiireelliset korjaustoimenpiteet, isomman remontin suunnittelu ja korjaukset 2018-2021 -1 350 000 -55 000 -100 000 -200 000

Pylkönmäen koulun lämpölaitos Toteutus kaupungin omana tai lämmön kilpailutusyrityksen toi-mesta

Suunnittelu ja uusimi-nen, esim. uusi lämpö-kontti

-200 000 -10 000 -190 000

Terveysasema Saarijärvi Lääkäri-työterveys -osaston ovien uusiminen 30 kpl -25 000

Peruskorjaamattoman rakennusosan peruskor-jauksen suunnittelu

-40 000 -200 000

Toteutuksen käynnistäminen edellyttää, että maakunta uutena vuokralaisena on sitoutunut rakennusosan käyttöön.

Entisen Helmiinan -osas-ton 2-krs kevytremontti Saarikan käyttöön -50 000

Pikku-Mäntylän päiväkoti remontin 2-vaihe -420 000 -208 000 -212 000

Pylkönmäen koulu

uuden parkkipaikan rakentaminen ja välitun-tipihan parantaminen -55 000

Monitoimitalo vesikaton maalaus -16 000


Sivu 67

Kaupungin varikko (Varastokuja 3)

Liittyminen kaukoläm-pöverkostoon, tulevan peruskorjauksen suun-nittelu -40 000

Saarijärven paloasema Piha-alueen asfaltointia ja sadevesijärjestelmän rakentaminen -15 000

Pelastuslaitoksen tar-veselvittelyn jatkosuun-nittelu, peruskorjaus tai uudisrakennus (ajankoh-ta avoin) -1 800 000 -15 000

Urheilukentän huoltorakennus Inva-wc:n rakentaminen -15 000 Toimintakeskus

Keittiökalusteiden uusin-ta ja wc-tilojen remontti, tulevan peruskorjauksen suunnittelu -55 000

Säätyläiskotimuseo vesikaton uusinnan suunnittelu ja toteutta-minen -10 000 -40 000

Kiinteistöjen valvomojärjestel-män uusinta -45 000 -20 000 -25 000 Kierrätyskeskus -rakennus vesikattorakenteiden

uusinta -40 000

Toimitilojen hankevaraukset suunnitelmakaudelle 2019-2020

Hankkeet tarkentuvat myöhemmin -500 000 -600 000

Kulttuurikohteet, investointisuunnitelmat ja rahoitusavustukset tekee kulttuuri- ja museotoimi, toteutus tuottajapalvelut

TUOTTAJAPALVELUT YHTEENSÄ MENOT -678 000 -1 030 000 -800 000

TULOT 0 0 0

NETTO -678 000 -1 030 000 -800 000

TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ MENOT -1 613 000 -1 987 000 -1 800 000

TULOT 0 0 0

NETTO -1 613 000 -1 987 000 -1 800 000

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ

MENOT -2 578 500 -3 619 500 -3 417 500

TULOT 235 000 157 000 220 000

NETTO -2 343 500 -3 462 500 -3 197 500


Sivu 68

5. RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT

TALOUSARVION RAHOITUSOSA TP 2016

TA2017 +

muutos TA 2018 TS 2019 TS 2020

Toiminnan rahavirta 3 727 4 088 3 014 3 042 2 952

Vuosikate 3 819 4 088 3 014 3 042 2 952

Satunnaiset erät - - - - -

Tulorahoituksen korjauserät 93 - - - - -

Investointien rahavirta 2 046 - 2 467 - 2 344 - 3 463 - 3 198 -

Investointimenot 2 320 - 2 617 - 2 579 - 3 620 - 3 418 -

Rahoitusosuudet investointimenoihin 35 150 235 157 220

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 240 - - -

Toiminnan ja investointien rahavirta 1 681 1 621 670 421 - 246 -

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset 165 - 1 262 58 - 58 - 58 -

Antolainasaamisten lisäykset 182 - 75 - 75 - 75 - 75 -

Antolainasaamisten vähennykset 17 1 337 17 17 17

Lainakannan muutokset 1 069 - 1 988 - 399 - 479 304

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 000 2 830 2 891 3 457 2 632

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 519 - 4 819 - 3 503 - 2 978 - 2 328 -

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 450 - 213

Oman pääoman muutokset - -

Muut maksuvalmiuden muutokset 733 - - -

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 967 - - 213 0 - 0 -

Rahavarat 31.12. 135 135 348 348 348

Rahavarat 1.1. 421 267 135 348 348

TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN

Lainanhoitokate 0,86 0,72 0,85 1,02 1,28

LAINAKANTA 27 275 27 184 22 419 22 898 23 202

asukasluku 9 692 9 750 9 673 9 673 9 673

toimintakate euroa / asukas 5 848 - 5 794 - 5 855 - 5 888 - 5 981 -

vuosikate euroa / asukas 394 419 312 314 305

vuosikate poistoista, % -89 % -100 % -94 % -105 % -107 %

vuosikate investoinneista, % -187 % -166 % -129 % -88 % -92 %

lainat euroa / asukas 2 814 2 788 2 318 2 367 2 399

investoinnit poistoista % 48 % 64 % 81 % 125 % 124 %


Sivu 69

6. TALOUSARVION SITOVUUS

Talousarviossa myönnetään käyttötalouden määrärahat nettomääräisinä toimialoille ja niiden vastuuryhmille seuraavasti:

- KONSERNIPALVELUIDEN VASTUURYHMÄT o Elinvoimapalvelut o Tila- ja kiinteistöhallinto o Omarahoitusosuudet o Keskushallinto

- SIVISTYSTOIMEN VASTUURYHMÄT o Sivistyspalvelut o Vapaan sivistystoimen palvelut o Viitasalo-opisto

- TEKNISEN TOIMEN VASTUURYHMÄT o Tekniset ja ympäristöpalvelut o Jätehuollon viranomaispalvelut

Määrärahojen käyttösuunnitelmat laaditaan ja vahvistetaan hallintoelimissä seuraavasti:

- Kaupunginhallitus o Konsernipalvelut: kehittäminen, kiinteistö- ja tilahallinto, omarahoitusosuudet, keskushallinto

- Sivistyslautakunta o Sivistyspalvelut; o Vapaan sivistystoimen palvelut

- Viitasalo-opiston johtokunta o Viitasalo-opisto

- Tekninen lautakunta o Tekniset ja ympäristöpalvelut

- Sydän-Suomen jätelautakunta o Jätehuollon viranomaispalvelut

Kaupunginhallitus/lautakunta voi talousarviovuoden aikana siirtää määrärahoja vastuualueelta toiselle hallinto-

kunnan sisällä. Lautakunnan käyttösuunnitelma sisältää joko määrärahajaon kullekin vastuualueelle ja tulosyksi-

kölle tai meno- ja tulolajierittelyn.

Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustotalossa sitovia ovat vastuuryhmän valtuuston kärkiteemoille asetta-

mat tavoitteet. Muilta osin tavoitteet ovat sitovia vastuuryhmätasolla. Kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraa-

vat tulossopimusten toteutumista.

Kullekin vastuuryhmälle talousarviovuodelle investointeihin myönnetty määräraha on sitova investointibudjetin nettosumman osalta. Investointikohteiden poistaminen tai lisääminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä. Usealle vuodelle jakautuvien hankkeiden kohdalla investointipäätös ja siihen sisältyvä kustannusarvio sisältää sitovat puitteet hankkeen toteutukselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tulos- ja rahoituslaskelman.

Rahoitusosan antolainauksen muutokset – kokonaiserä sekä lainakannan muutokset –kokonaiserä ovat talousarviokauden 2018 osalta sitovia valtuustoon nähden.


Sivu 70

Tilivelvolliset Kuntalain 125 §:n mukaisia tilivelvollisia ovat seuraavat henkilöt

o Kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet. o Vastuualueen esimiehet seuraavilla vastuualueilla:

o Työllisyys o Kehittäminen o Kaavoitus o Maankäyttöpalvelut o Asuntopalvelut o Toimitilavuokraus o Hallinnon tukipalvelut o Tarkastus o Vaalit o Keskushallinto o Sivistystoimen hallinto o Varhaiskasvatus o Perusopetus ja lukio o Vapaa-aikapalvelut o Kulttuuripalvelut o Museo o Kansalaisopisto o Kirjasto o Viitasalo-opisto o Ympäristöosaston hallinto- ja viranomaispalvelut o Maaseutupalvelut o Kunnallistekniset palvelut o Vesi- ja viemärilaitos o Tuottajapalvelut o Jätehuollon viranomaispalvelut


Sivu 71

7. TALOUSARVION LIITTEET

- Henkilöstöpoliittinen ohjelma

- Henkilöstösuunnitelma

- Talousarvion numero-osa

1

Henkilöstöpoliittinen ohjelma vuodelle 2018

Osana Saarijärven kaupungin strategiaa, on menestystekijöiksi määritelty tavoitteisiin sitoutunut, aktiivinen ja osaava henkilöstö, innostava ja sitouttava johtaminen, hyvinvointi työssä sekä henkilöstön joustava käyttö.

Kaupungin henkilöstöhallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita:

1. Henkilöstön hankinta ja palkkaus

Henkilöstöä palkatessa yli kuudeksi (6) kuukaudeksi tulee saada kaupunginhallituksen lupa, pois lukien lukion, peruskoulun, kansalaisopiston ja musiikkiopiston opettajat. (POIKKEUS! Myös opettajien virkoja täytettäessä tarvitaan kaupunginhallituksen lupa, niin kauan kunnes hallituksen edellyttämä henkilöstösuunnitelma opetustoimen henkilöstön osalta on hyväksytty).

Kahteen tai useampaan peräkkäiseen määräaikaisuuteen, jonka yhteismäärä ylittää 6 kk tulee hakea täyttölupa kaupunginhallitukselta.

Täyttölupa tarvitaan myös koulunkäyntiohjaajia rekrytoitaessa, jos palvelussuhde on voimassa

toimintakauden esim. työntekijä palkattu 10.8.xx – 22.12.xx ja 7.1.xx – 2.6.xx. Koulun keskey- tysaikoja ei huomioida laskettaessa kuuden kuukauden työsuhteen kestoa.

Määräaikaiseen palvelussuhteeseen saa palkata työntekijän/viranhaltijan ainoastaan työsopi-

muslaista tai viranhaltijalaista löytyvillä perusteilla. Määräaikaisuuden peruste tulee merkitä selkeästi työsopimukseen/virkamääräykseen. Määräaikaisista palvelussuhteista laitetaan aina tieto pääluottamusmiehille.

Tiedossa oleviin vapautuviin virkoihin/toimiin varaudutaan etukäteen siten, että selvitetään voi- daanko ko. virka/toimi mahdollisesti jättää täyttämättä tai onko tehtävien uudelleen järjestämi- nen mahdollista.

Tulevat eläköitymiset hyödynnetään täysimääräisesti eli eläköityvien henkilöiden tilalle ei palkata uutta henkilöstöä, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista. Mahdollinen täyttölupa tulee anoa kaupunginhallitukselta lautakunnassa käsitellyn selvityksen pohjalta. Selvityksestä tulee käydä ilmi vaihtoehdot viran/toimen täyttämiselle.

Mikäli nykyisen tehtävän hoitaminen käy sairauden tai heikentyneen työkyvyn vuoksi vaikeaksi, työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhteistyössä, voiko työntekijä palata työ- hönsä tai jatkaa työssä ja mitä se työpaikalta vaatii. Pyritään mahdollisuuksien mukaan löytä- mään työkykyä vastaava tehtävä.

Eläköitymisiän lähestyessä ”hiljaisen tiedon” siirtäminen tulee huomioida työjärjestelyissä.

Milloin virkaa tai tointa hakeneet henkilöt ovat pätevyydeltään ja sopivuudeltaan tasavertaiset,

annetaan etusija kaupungin palveluksessa jo ennestään oleville henkilöille.

Henkilöstölle pyritään turvaamaan mahdollisuus edetä kaupungin hierarkiassa koulutusta vas- taavasti.

Harkinnanvaraisista palkka-asioista päättää hallinto- ja henkilöstöjohtaja.

Tasa-arvon periaatetta noudatetaan henkilökunnan rekrytoinnissa, palkkauksessa ja kaikessa käytännön työelämässä.

2

Uudistettu työnvaativuuden arviointilomake ja arviointijärjestelmä on otettu käyttöön 1.1.2016 (KVTES). Esimiehet määrittelevät tehtäväkohtaisen palkan uudistetun arviointilomakkeen pohjalta neuvoteltuaan hallinto- ja henkilöstöjohtajan kanssa.

Tehtävän muutoksista johtuvasta palkkauksen muutoksesta päättää TVA:n perusteella hallinto- ja henkilöstöjohtaja tai tarvittaessa arviointityöryhmä.

Kaikista työsopimussuhteeseen otetuista henkilöistä tulee tehdä kirjallinen työsopimus. Työso- pimuksella pitää olla maininta siitä, että palkkaus perustuu työnvaativuuden arviointiin ja ellei perustu, niin tämä pitää myös kirjata työsopimukselle perusteluineen.

Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtävään edellytetyt lakisääteiset tai toimival- taisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaises- ti määriteltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kel- poisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin palk- kahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.

2. Varautuminen kuntarakenteen muutoksiin ja talouden tasapainottamiseen Henkilöstöltä edellytetään rakentavaa suhtautumista töiden uudelleen järjestelyyn ja kuntayhteistyön laajenemiseen.

3. Virkavapauden tai työloman myöntäminen Harkinnanvaraista virkavapautta tai työlomaa voidaan myöntää:

Uudelle työntekijälle vuosiloman vastineeksi.

Toisen viran/toimen hoitamiseksi omassa kaupungissa tai yhteisössä, jossa kaupunki on jäse-

nenä.

Toisen viran/toimen hoitamiseksi toisen työnantajan palveluksessa, kun siitä katsotaan olevan hyötyä kaupungille tai asianomaiselle työntekijälle oman tehtävän hoidossa.

Lyhyitä palkattomia virkavapauksia suositellaan palkkakustannusten pienentämiseksi.

Jos virkavapaata / työlomaa haetaan vain osalle viikkoa:

Haettaessa 3-4 työpäivälle harkinnanvaraista virka- tai työvapaata, joka on välittömästi viikon- loppua ennen tai jälkeen, hakemukseen tulee liittää yksi vapaapäivä ja viiden päivän vapaaseen kaksi vapaapäivää. Viikonlopun molemmin puolin ajoittuvat virkavapaat 2 työpäivää esim. perjantai ja maanantai, anotaan ko. päivät erillisinä hakemuksina. Jos viikonlopun yhteyteen anottavaan vapaaseen sisältyy esim. 3 työpäivää torstai, perjantai ja maanantai, hakemus anotaan kahdessa osassa esim. torstai, perjantai, lauantai sekä maanantai.

Työkykyä edistävät palkattomat kuntoutus- ja koulutusjaksot anotaan kuntoutuspäätöksessä

mainitun ajanjakson arkipäiville (esim. ma – la).

Pitkien palkattomien virkavapauksien/työlomien kesto saa olla pääsääntöisesti enintään 1 (yksi) vuosi ja ne tulee anoa vähintään 30 päivää ennen virkavapauden/työloman alkua.

3

4. Matkakustannusten korvaukset Virkamatka on kunnan asianomaisen viranomaisen antamaan määräykseen perustuva matka, joka ei kuulu tavanomaiseen virantoimitukseen/tavanomaisiin työtehtäviin esim. koulutus.

Ennen koko päivän kestävälle virkamatkalle lähtöä pitää tehdä Webtallennuksen kautta hakemus esimiehelle matkasta ja sen tarkoituksesta. Esimiehen päätös on edellytyksenä matkakustannusten korvausten maksamiselle mm. päiväraha.

Matkalaskun tulee sisältää selvitys matkan tarkoituksesta, matkustustavasta, matkareitistä sekä saa- pumis- ja lähtemispäivämääristä kellonaikoineen kunkin paikkakunnan osalta. Sama ohjeistus koskee ajopäiväkirjaa. Laskussa on lisäksi mainittava, kenen määräyksestä tai minkä viranomaisen päätök- sen perusteella virkamatka on tehty. Matkalaskun mukaan pitää liittää ko. päivän ohjelma.

Matkalasku on esitettävä viivytyksettä matkan päätyttyä. Matkalasku on pyrittävä esittämään kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä sille, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu.

5. Perehdyttäminen

Henkilöstön työhön perehdyttämisestä vastaa lähin esimies. Jokaisessa työyksikössä tulee olla työntekijän käytössä perehdyttämiskansio, joka käydään läpi esimiehen toimesta työntekijän kanssa.

Lisätään henkilöstön tietämystä kaupungin toiminnasta ja kunkin työpanoksen liittymisestä siihen.

Saarijärven kaupungilla ei ole toistaiseksi käytössä etätyöjärjestelmää.

Talousarvion hyväksymisen jälkeen esimiehet ovat velvollisia käymään läpi työyksikölle asete-

tut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet yksikön työntekijöiden kanssa.

6. Henkilöstöpalvelut

Henkilökunnalta perittävät virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset pyritään pitämään kes- kihintaisina ja lisäksi pyritään siihen, että eri laitosten ruokien hinnat olisivat vertailukelpoisia keskenään.

Järjestetään mahdollisuuksien mukaan ennalta ehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää terveyden- hoitoa.

Kiinnitetään huomiota henkisen työsuojelun kehittämismahdollisuuksiin.

Sisäistä tiedotustoimintaa parannetaan.

Henkilökunnan käytössä on Matorannan vapaa-ajan tilat pientä korvausta vastaan.

Henkilökuntaa muistetaan pitkäaikaisesta palvelusta rahalahjalla seuraavasti:

20 v */25 % * yhteenlaskettu palvelusaika omassa 30 v */50 % kunnassa 35 v */75 % 40 v */100 %

4

Lähtöarvo (1.1.2018 = 1854,80 euroa) on sidoksissa palkkojen yleiskorotuksiin. Henkilökuntaan kuuluvan vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön täyttäessä 50 vuotta, hä- nelle hankitaan lahja, jonka arvo saa olla noin 100,00 euroa. Muistamisista huolehtivat hallintokunnat.

Henkilöstön muistamiseen varataan vuosittain määräraha.

7. Henkilöstön hyvinvointi Työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan tyky-toimintaan.

8. Vuosilomat Vuosilomat pitää pyrkiä pitämään siten, että 31.12.vv jäljelle jäävien lomien määrä on enintään 10 – 13 lomapäivää (vaikutus lomapalkkavelan euromäärään).

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheut- taman työkyvyttömyyden vuoksi. Loman aikana ilmenevän työkyvyttömyyden perusteella siirto-oikeus on jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien.

Työkyvyttömyyden vuoksi tapahtuva vuosiloman siirtäminen koskee vain niitä lomapäiviä, jotka sijoit-

tuvat työkyvyttömyysajalle.

Vuosiloman siirto edellyttää, että viranhaltija/työntekijä pyytää siirtoa. Lääkärintodistuksen esittämi- nen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi.

9. Sairauspoissaolot Kaupungilla on käytössä Aktiivisen puuttumisen malli pitkittyneessä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa. Esimiehet käyvät mallin mukaiset keskustelut työntekijöiden kanssa pitkittyneessä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa. Keskustelut on käytävä viimeistään silloin, kun työntekijä on ollut viimeisen 12 kuukauden aikana yli viisi (5) kertaa ja/tai 30 kalenteripäivää pois työstä sairauden vuoksi. Esimies ilmoittaa työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut joko yhtäjaksoisesti tai lyhemmissä jaksoissa poissa työstä yhteensä kuukauden. Lomake löytyy kaupungin intrasta.

Sairauspoissaoloon riittää ensimmäisestä ja toisesta työstä poissaolopäivästä esimiehen lupa. Kol- mannesta, neljännestä ja viidennestä kalenteripäivästä terveyden-/sairaanhoitajantodistus ja kuu- dennesta kalenteripäivästä alkaen sairauspoissaolosta vaaditaan lääkärintodistus. Esim. Sairauspoissaolo sattuu viikonlopun yhteyteen. Työntekijä on sairaana to - pe (esimiehen lupa), lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä, sairaus jatkuu edelleen alkuviikolle, maanantaista keskiviik- koon riittää terveydenhoitajan todistus, vasta torstaista pitää toimittaa työnantajalle lääkärintodistus.

Mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa lääkärintodistuksen allekirjoi- tuspäivämäärästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton. Esimiesten tulee toimittaa sairauslomatodistus viipymättä palkkatoimistoon (Kelan sairauspäiväraha- hakemus).

Sairausvakuutuslaki ja työterveyshuoltolaki (30, 60 ja 90 päivää): Sairauspäivärahaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun etuisuutta halutaan saada. Koskee myös osasairauspäivärahaa.

• 30 päivää Sairauspoissaolosta ilmoittaminen.

5

Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuollolle viimeistään silloin, kun työntekijä on ollut joko yhtäjak- soisesti tai lyhemmissä jaksoissa poissa työstä yhteensä kuukauden. Esimies toimittaa aktiivisen puuttumisen malli -kaavakkeen (keskustelu käyty yhdessä työntekijän kanssa) työntekijän luvalla työterveyshoitajalle.

• 60 päivää Päivärahaetuisuuden hakemista koskeva määräaika. Kelan kuntoutustarvearvio.

• 90 päivää Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto selvittävät yhteisesti työntekijän mahdollisuuksia palata työhön. Työterveyshuolto laatii sairauspäivärahakäsittelyä varten lausunnon työkyvystä. Työntekijälle tulee Kelasta ilmoitus.

10. Työtapaturma/ammattitauti Työntekijällä on velvollisuus:

Ilmoittaa vahinkotapahtumasta heti olosuhteiden salliessa.

Haettava tiettyjä korvauksia erikseen (vuoden määräaika korvausmenon syntymisestä).

Mennä tutkimuksiin, ottaa vastaan sairaanhoitoa ja edistää kuntoutusta.

Työnantajan velvollisuus on:

Tehtävä tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön viipymättä ja viimeistään 10 arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon vahingosta. Tapaturmailmoitus on edellytys korvauksen maksamiselle.

Sanktiot mahdollisia, jos tapaturmailmoitusten toimittaminen viivästyy toistuvasti

Kaupungin vakuutukset ovat OP Vakuutus Oy:ssa.

Vakuutusyhtiö on tehnyt sopimuksen Terveystalon kanssa. Tästä syystä työtapaturmatapauksissa (ei

koske ensiaputilanteita) lääkärin tulee kirjoittaa mahdollinen lähete aina Terveystalolle, ei keskussai- raalaan.

Mikäli jatkotoimenpiteiden kustannuksiksi arvioidaan yli 300,00 euroa, pitää pyytää vakuutusyhtiöltä maksusitoumus ennen ajanvarausta. Sitoumus pitäisi tulla 24 tunnin sisällä.

Ohjeita vahinkotilanteessa toimimiseen löytyy osoitteesta vahinkoapu.op.fi (toimii myös mobiilisti) Lisäksi ohjeistusta ja linkkisivujen osoitteet ovat kaupungin intrassa.

11. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Kehityskeskusteluiden käymisestä vastaa lähin esimies. Samassa yhteydessä tarkastetaan tehtävän vaativuuden arviointilomakkeen/työnkuvauslomakkeen ajantasaisuus ja tehdään tarvittavat muutokset. Allekirjoitettu tehtävän vaativuuden arviointilomake toimitetaan hallinto- ja henkilöstöjohtajalle.

12. Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutus tukee tavoitekortin toteuttamista osaamiskartoitusten kautta. Henkilöstön koulutuksen tulee myös koskea tasapuolisesti koko henkilöstöä, huomioiden henkilöstön tarpeet. Koulutuk- sia järjestetään myös seutukunnallisesti. Koulutuspäätöksiä tehtäessä noudatetaan Saarijärven kaupungin hallituksen hyväksymää koulutuksen ohjeistusta.

Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain ja käsitellään yhteistyöryhmässä.

6

Koulutukseen sisältyvien teoriapäivien (koulupäivät oppilaitoksessa) palkallisuus:

Koulutus tukee merkittävällä tavalla nykyisen työtehtävän hallintaa – palkallinen.

Henkilön omaehtoinen koulutus. Koulutus ei liity merkittävällä tavalla henkilön työtehtäviin – palkaton.

Henkilö on otettu palvelussuhteeseen oppisopimuskoulutuksen ajaksi – palkallinen.

Työnantaja ei kustanna koulutuspäivistä aiheutuvia matkakustannuksia tai muita kulukorvauksia ellei kyseessä ole työnantajan edellyttämä koulutus.

13. Kilpaileva toiminta Työntekijä/viranhaltija ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän/viranhaltijan asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaan- sa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Virkasuhteessa olevan henkilön on tehtävä sivutoimesta ilmoitus esimiehelle tai sivutoimilupa on anottava lautakunnalta. Kaupunginhallituksen alaisen viranhaltijan osalta sivutoimilupa anotaan kaupunginhallitukselta.

14. Henkilöstökertomus

Henkilöstökertomus laaditaan tilinpäätöksen yhteydessä.

15. Työsuojelu / työsuojelutoimikunta Työsuojelusta vastaa työsuojelutoimikunta, jonka toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohje.

16. Yhteistoiminta / Yhteistyöryhmä

Työnantajan ja henkilöstön välisiä asioita käsitellään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoi- minnasta kunnissa annetun lain mukaisesti.

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2018

Yhteistyöryhmä 14.11.2017 1 / 4

VAKANSSIT HENKILÖSTÖ, vahvuus UUSI PALVELUORGANISAATIO muutos Tilanne 5.10.2017

kpl kpl esitys kpl hlö tilap./ hlö 2018 2018

2016 2017 2018 2018 vakin. määräaik 5.10.2017 eläke hlö

(ei sij) yhteensä ennuste tarve

KONSERNIPALVELUT KESKUSHALLINTO

Keskushallinto kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 1

hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 1

talous- ja hankintajohtaja 1 1 1 1 1 1

Keskushallinto yhteensä 3 3 0 3 3 0 3 3

Hallinnon tukipalvelut asiakasneuvoja 3 3 3 3 3 3

hallintosihteeri 3 3 3 3 3 1 3

henkilöstösihteeri 1 1 1 1 1 1

it-suunnittelija 2 2 2 1,5 1 2,5 2,5

kirjanpitäjä 1 1 1 0 1 1 1

laskentasihteeri 4 5 5 5 5 5

lupavalmistelija 1 1 -1 0 1 1 0

palkkasihteeri 2 2 2 2 2 2

palvelusihteeri 2 2 2 1 1 1

pääkirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1

tietohallintopäällikkö 1 1 1 1 1 1

markkinointisihteeri 1 1 1

toimistotyöntekijä, tukityöllistetty 0 0 0 0 1 1 1

Hallinnon tukipalvelut yhteensä 21 22 -1 21 19,5 4 23,5 1 22,5

KESKUSHALLINTO YHTEENSÄ 24 25 -1 24 0 3 25,5 1 25,5

ELINVOIMAPALVELUT

Työllisyys kierrätyskeskuksen hoitaja 1 1 1 1

työnjohtaja, tukityöllistetty 0 1 1 työnohjaaja 1 1 kotouttamisohjaaja 1 1 1

työllisyyskoordinaattori, mä 31.12.18 saakka 0 1 1 1

Työllisyys yhteensä 0 0 1 1 0 4 4 1 3

Kaavoitus kaavoitusarkkitehti 1 1 1 1 1 1

kaavasuunnittelija 1 1 1 1 1 1

kaavavalmistelija 1 1 1 1 1 1

Kaavoitus yhteensä 3 3 0 3 3 0 3 0 3

ELINVOIMAPALVELUT YHTEENSÄ 3 3 1 4 3 4 7 1 6

TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO

Tontti ja karttapalvelut maanmittausinsinööri 1 1 1 1 1 1

mittaustyönjohtaja 1 1 1 0,75 0,75 0,75

mittausmies 1 1 1 0,5 0,5 1

suunnitteluavustaja 1 1 1 0,6 0,6 1

Yhteensä 4 4 0 4 2,85 0 2,85 0 3,75

Asuntopalvelut isännöitsijä 1 1 1 1 1 1

Asuntopalvelut yhteensä 1 1 0 1 1 0 1 0 1

TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO YHTEENSÄ 5 5 0 5 3,85 0 3,85 0 4,75

KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ 32 33 0 33 6,85 7 10,85 2 36,25







TEKNINENTOIMI TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Hallinto- ja viranomaispalvelut tekninen johtaja 1 1 1 1 1 1

ympäristösihteeri 1 1 1 0 1 1 1

ympäristösuunnittelija 0 0 0 1 1 1

kierrätyskeskuksen hoitaja 1 1 -1 0 1 1 1 0

kierrätyskeskusapulainen, tukityöllistetty 0 0 0 0 4 4 0

ympäristötyntekijä, tukityöllistetty 4 4 0

rakennustyömies, tukityöllistetty 3 3 0

mittaustyönjohtaja 0 0 0 0,25 0,25 0,25

hankekoordinaattori 0 1 1 1

työvalmentaja 0 1 1 1

rakennustarkastaja 1 1 1 1 1 1

toimistotyöntekijä, tukityöllistetty 0 0 0 0 1 1 1

lupavalmistelija 0 0 1 1 0 0 1

Hallinto- ja viranomaispalvelut yhteensä 4 4 0 4 3,25 16 19,25 1 8,25

Maaseutupalvelut maaseutupäällikkö 1 1 1 1 1 1

maaseutuasiamies 3 3 3 2,4 2,4 1 3

toimistotyöntekijä 1 1 Maaseutupalvelut yhteensä 4 4 0 4 3,4 1 4,4 1 4

Kunnallistekniikka maanrakennusmestari 1 1 1 1 1 1

työnjohtaja 1 1 1 1 1 1

kunnallistekniikan työntekijät 5,5 5,5 5,5 4 4 1 4,5

kirvesmies 1 1 1 1 1 1

puutarhuri 0,5 0,5 0,5 0 0

puisto- ja puutarhatyöntekijä 0 0 0 2 2 3

korjausmies 1 1 1 0 0

Kunnallistekniikka yhteensä 10 10 0 10 7 2 9 1 10,5

Vesi- ja viemärilaitos puhdistamon hoitaja 2 2 2 2 2 2

vesilaitoksen hoitaja 1 1 1 0 0,5

Vesi- ja viemärilaitos yhteensä 3 3 0 3 2 0 2 0 2,5

Tuottajapalvelut kunnossapitorakennusmestari 1 1 1 1 1 1

rakennuttajarakennusmestari 1 1 1 1 1 1

kirvesmies 2 2 2 3 3 2

lvi-asentaja 2 2 2 2 2 2

maalari 2 2 2 2 2 2

rakennusmies 2 2 2 1 1 2 2

kiinteistönhoidon esimies 1 1 1 1 1 1

kiinteistönhoitaja 11 11 11 10 5 15 1 11

siivoustyönjohtaja 1 1 1 1 1 1

siivoustyönohjaaja 0,5 0,5 0,5 0 0

siivooja 14 10 -1 9 7,1 1 8,1 2 8

laitoshuoltaja 7 11 1 12 9,7 9,7 11

laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijä 2 2 -2 0 0 0

Ravitsemispalveluesimies 2 1 1 1 1 1

Ravitsemispalvelupäällikkö 1 1 1 1 1

Kokki 26 25 25 20,8 20,8 21,8

Ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltaja 1 1 1 0 0 0

Ravitsemistyöntekijä 4 4 4 4,6 4,6 3,6

Tuottajapalvelut yhteensä 79,5 78,5 -2 76,5 62,2 11 73,2 3 69,4

TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT YHTEENSÄ 100,5 99,5 -2 97,5 77,85 30 107,85 6 94,65


Jätehuoltoasiamies 1 1 1 1 1 1

Jätehuoltosuunnittelija 1 1 1

Yhteensä 2 0 2 1 0 1 0 2

JÄTEHUOLLON VIRANOMAISPALVELUT YHTEENSÄ 1 2 0 2 1 0 1 0 2

TEKNINENTOIMI YHTEENSÄ 101,5 101,5 -2 99,5 78,85 30 108,85 6 96,65







SIVISTYSTOIMI SIVISTYSPALVELUT

Sivistystoimenhallinto sivistysjohtaja 1 1 1 1 1 1

hallintosihteeri 1 1 1 1 1 1

hankekoordinaattori 1 0

Sivistystoimenhallinto yhteensä 2 2 0 2 2 0 3 0 2

Varhaiskasvatus varhaiskasvatusjohtaja 1 1 1 1 1 1

päivähoidon johtaja 2 2 2 2 2 2

kiertävä erityislastentarhanopettaja 1 1 1 1 1 1

toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1

erityislastentarhaop. 3 3 3 2,6 2,6 2,6

lastenhoitaja 4 4 4 3 3 1 3

lastentarhaopettaja 17 17 17 16,5 1 17,5 17,5

perhepäivähoitaja 20 20 -3 17 12 12 1 12

perhepäivähoitaja, vara 0 1 1 0

päivähoitaja 21 22 22 20,5 2 22,5 22,5

päivähoitaja,varahenkilö 2 2 1 3 2 2 3

päiväkodin johtaja 1 1 1 1 1 1

ryhmäavustaja 7 7 7 7,2 0,5 7,7 7,7

ryhmäperhepäivähoitaja 12 12 -2 10 6,6 4 10,6 10

vast.ryhmäperhepäivähoitaja 5 5 5 5 5 5

henkilökohtainen avustaja 1 1 2,7 2,7 2,7

Varhaiskasvatus yhteensä 97 98 -3 95 82,4 10,2 92,6 2 92

Perusopetus rehtori 2 2 2 2 2 2 2

yhtenäiskoulun rehtori 1 1 2 0 0 1

koulusihteeri 2 2 2 1,8 1,8 1,8

opinto-ohjaaja 1 1 1 1 1

luokanopettaja 31 30 30 26 26 3 26

erityisluokanopettaja 5 6 6 4 4 4

erityisopettaja 3 3 3 3 3 1 3

tuntiopettaja 8 10 10 7,6 7,7 15,3 15,3

tuntiopettaja (päätoiminen) 4 3 3 3 3 3

tuntiopettaja (sivutoiminen) 0 0 0 0 0,6 0,6 1

koulunkäyntiohjaaja 18 18 18 14,6 5,1 19,7 1 18

lehtorit 22 21 21 16,8 16,8 16,8

Lukio rehtori 1 1 1 1 1 1

koulusihteeri 1 1 1 1 1 1

lehtorit 10 10 10 10 10 10

tuntiopettaja 0 0 0 0 1 1 2

Opetustoimen yhteiset koulukuraattori 1 1 1 1 1 1

koulupsykologi 2 2 2

it-suunnittelija 0 0 0 0,5 0,5 0,5

Perusopetus ja lukio yhteensä 108 110 3 113 93,3 14,4 107,7 7 110,4

SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ 207 210 0 210 177,7 24,6 203,3 9 204,4







VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT Vapaa-aikapalvelut vapaa-aikasihteeri 1 1 1 1 1 1 1

erityisnuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1 1

eriyisryhmien liikunnanohjaaja 2 2 2 2 2 2

etsivä nuorisotyöntekijä 2 2 2 2 2 2

kahvionhoitaja 1 1 1 1 1 1

kahvionhoitaja-lipunmyyjä 1 1 1 0 1 1 1

kenttämestari 1 1 1 1 1 1

liikunnanohjaaja 2 2 2 2 2 2

nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1 1

palvelusihteeri 1 1 1 0,67 0,67 0,67

ulkoilualueiden esimies 1 1 1 0,8 0,8 1 0,8

ulkoilualueiden isäntä 1 1 1 0,5 0,5 0,5

Vapaa-aikapalvelut yhteensä 15 15 0 15 12,97 1 13,97 2 13,97

Kulttuuripalvelut kulttuurisihteeri 1 1 1 1 1 1

palvelusihteeri 0 0,33 0,33 0,33

Kulttuuripalvelut yhteensä 1 1 0 1 1,33 0 1,33 0 1,33

Museo museotoimen johtaja 1 1 1 1 1 1

museoamanuenssi 1 1 1 1 1 1 1

museoapulainen 0 0 0 0 2 2 1

museotyöntekijä 1 1 1 1 1 1

toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1 1

lipunmyyjä-museontyöntekijä, tukityöllistetty 0 0 0 0 1 1 1

Museo yhteensä 4 4 0 4 4 3 7 2 6

Kirjasto kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 1 1

kirjastoautonk.-virk. 1 1 1 1 1 1

kirjastonhoitaja 3 3 3 0,8 0,8 0,8

kirjastovirkailija 4 4 4 4 4 4

opistosihteeri 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

kirjastoapulainen, tukityöllistetty 0 0 0 0 1 1 1

Kirjasto yhteensä 9,2 9,2 0 9,2 7 1 8 0 8

Kansalaisopisto opiston rehtori 0 0 0 0,5 0,5 0,5

koulutussuunnittelija 1 1 1 1 1 1

musiikinopettaja 1 1 1 1 1 1

opistosihteeri 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3 1,3

Kansalaisopisto yhteensä 3,3 3,3 0 3,3 3,8 0 3,8 0 3,8

Viitasalo-opisto opiston rehtori 1 1 1 0,5 0,5 0,5

musiikinopettaja 3 3 3 3 3 3

opistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

tuntiopettaja 0 0 0 1 1 1

tuntiopettaja (päätoim.) 5 5 5 1,4 0,52 1,92 1,92

tuntiopettaja, sivut. 0 0 0 1,29 1,29 1,29

Viitasalo-opisto yhteensä 9,5 9,5 0 9,5 6,4 1,81 8,21 0 8,21

VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT YHTEENSÄ 42 42 0 42 35,5 6,81 42,31 4 41,31

SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ 249 252 0 252 213,2 31,41 245,61 13 245,71

KAIKKI YHTEENSÄ 382,5 386,5 -2 384,5 298,9 68,41 365,31 21 378,61

Saarijärven kaupunki Sivu 1

05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR

Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2018 - 31.12.2018

Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

TYÖLLISYYS

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 372.591 375.622 342.017

TOIMINTAKULUT -927.853 -813.368 -831.909

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -555.262 -437.746 -489.892

VUOSIKATE -555.262 -437.746 -489.892

TILIKAUDEN TULOS -555.262 -437.746 -489.892

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -555.262 -437.746 -489.892

KEHITTÄMINEN

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 1.742 2.000

TOIMINTAKULUT -512.370 -533.837 -503.878


VUOSIKATE -510.628 -531.837 -503.878

Poistot ja arvonalentumiset -322 -257 -206



KAAVOITUS

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 88.472 74.297 76.657

TOIMINTAKULUT -241.582 -233.698 -249.867


VUOSIKATE -153.109 -159.401 -173.210




ELINVOIMAPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 462.806 451.919 418.674

TOIMINTAKULUT -1.681.804 -1.580.903 -1.585.654

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1.218.999 -1.128.984 -1.166.980

VUOSIKATE -1.218.999 -1.128.984 -1.166.980

Poistot ja arvonalentumiset -1.099 -724 -486

TILIKAUDEN TULOS -1.220.098 -1.129.708 -1.167.466

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1.220.098 -1.129.708 -1.167.466

MAANKÄYTTÖPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 474.225 627.700 713.500

TOIMINTAKULUT -268.880 -256.210 -261.266

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 205.345 371.490 452.234

VUOSIKATE 205.345 371.490 452.234

Poistot ja arvonalentumiset -550 -1.761 -1.409


05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

TILIKAUDEN TULOS 204.795 369.729 450.825

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 204.795 369.729 450.825

ASUNTOPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 3.211.347 3.469.068 3.340.884

TOIMINTAKULUT -1.564.292 -1.808.940 -1.744.020

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 1.647.054 1.660.128 1.596.864

VUOSIKATE 1.647.054 1.660.128 1.596.864

Poistot ja arvonalentumiset -1.495.515 -1.359.769 -1.156.643



TOIMITILAVUOKRAUS

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 3.798.083 3.507.615 3.450.000

TOIMINTAKULUT -988


VUOSIKATE 3.797.094 3.507.615 3.450.000

TILIKAUDEN TULOS 3.797.094 3.507.615 3.450.000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3.797.094 3.507.615 3.450.000

TILA- JA KIINTEISTÖHALLINTO

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 7.483.654 7.604.383 7.504.384

TOIMINTAKULUT -1.834.160 -2.065.150 -2.005.286


VUOSIKATE 5.649.494 5.539.233 5.499.098




SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 354.152

TOIMINTAKULUT -38.602.561 -37.625.364 -37.824.673


VUOSIKATE -38.248.409 -37.625.364 -37.824.673



YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

TULOSLASKELMA

TOIMINTAKULUT -314.085 -317.791 -320.000


VUOSIKATE -314.085 -317.791 -320.000




05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

PALO- JA PELASTUSPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTAKULUT -837.495 -791.140 -773.136


VUOSIKATE -837.495 -791.140 -773.136



OMARAHOITUSOSUUDET

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -39.754.142 -38.734.295 -38.917.809


VUOSIKATE -39.399.990 -38.734.295 -38.917.809




TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 674.858 645.063 625.074

TOIMINTAKULUT -1.311.655 -1.283.781 -1.321.633


VUOSIKATE -636.797 -638.718 -696.559

Poistot ja arvonalentumiset -31.899 -20.344 -19.492



TARKASTUS

TULOSLASKELMA

TOIMINTAKULUT -24.022 -27.000 -27.000


VUOSIKATE -24.022 -27.000 -27.000



VAALIT

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -296 -15.000 -45.000

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -296 -15.000 -29.000

VUOSIKATE -296 -15.000 -29.000

TILIKAUDEN TULOS -296 -15.000 -29.000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -296 -15.000 -29.000

KESKUSHALLINTO

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 98.520 96.450 160.550

TOIMINTAKULUT -1.557.800 -1.471.286 -1.544.674


05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018


VUOSIKATE -1.459.279 -1.374.836 -1.384.124



Varausten ja rahastojen muutokset 21.065


TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 773.378 741.513 801.624

TOIMINTAKULUT -2.893.773 -2.797.067 -2.938.307


VUOSIKATE -2.120.394 -2.055.554 -2.136.683



Varausten ja rahastojen muutokset 21.065


SIVISTYSTOIMEN HALLINTO

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -169.461 -214.987 -200.000


VUOSIKATE -166.862 -209.987 -197.000



VARHAISKASVATUS

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 446.049 461.250 389.300

TOIMINTAKULUT -4.927.480 -4.921.782 -4.849.596


VUOSIKATE -4.481.431 -4.460.532 -4.460.296




PERUSOPETUS JA LUKIO

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 322.609 305.000 375.165

TOIMINTAKULUT -9.095.322 -9.183.017 -9.671.828


VUOSIKATE -8.772.714 -8.878.017 -9.296.663




SIVISTYSPALVELUT

TULOSLASKELMA


05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

TOIMINTATUOTOT 771.257 771.250 767.465

TOIMINTAKULUT -14.192.263 -14.319.786 -14.721.424


VUOSIKATE -13.421.007 -13.548.536 -13.953.959




VAPAA-AIKAPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 524.259 488.610 505.110

TOIMINTAKULUT -1.215.581 -1.179.507 -1.213.726


VUOSIKATE -691.322 -690.897 -708.616




VIITASALO-OPISTO

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 246.283 237.024 230.073

TOIMINTAKULUT -547.576 -542.985 -530.091


VUOSIKATE -301.293 -305.961 -300.018




KULTTUURIPALVELUT

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -89.343 -88.877 -85.780


VUOSIKATE -85.216 -86.877 -83.280

Poistot ja arvonalentumiset -1.494 -1.193 -952



MUSEO

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -396.431 -390.449 -388.716


VUOSIKATE -322.903 -322.949 -326.716




05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018


KANSALAISOPISTO

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 189.711 181.560 168.009

TOIMINTAKULUT -713.894 -712.626 -684.747


VUOSIKATE -524.183 -531.066 -516.738




KIRJASTO

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -470.818 -470.350 -452.439


VUOSIKATE -447.582 -453.670 -443.559




VAPAAN SIVISTYSTOIMEN PALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 1.061.144 993.374 976.572

TOIMINTAKULUT -3.433.642 -3.384.794 -3.355.499


VUOSIKATE -2.372.498 -2.391.420 -2.378.927




HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 377.395 367.350 161.800

TOIMINTAKULUT -788.008 -699.427 -452.963


Rahoitustuotot ja -kulut -40

VUOSIKATE -410.653 -332.077 -291.163




MAASEUTUPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 182.023 187.342 178.221

TOIMINTAKULUT -284.558 -284.784 -274.656



05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

VUOSIKATE -102.534 -97.442 -96.435



KUNNALLISTEKNIIKKAPALVELUT

TULOSLASKELMA


TOIMINTAKULUT -684.010 -667.141 -706.758


VUOSIKATE -601.296 -593.741 -646.358


TILIKAUDEN TULOS -1.128.020 -998.793 -1.025.583

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1.128.020 -998.793 -1.025.583

VESI- JA VIEMÄRILAITOS

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 980.341 994.494 995.750

TOIMINTAKULUT -455.486 -476.183 -474.126

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 524.855 518.311 521.624

VUOSIKATE 524.855 518.311 521.624




TUOTTAJAPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 468.969 363.137 365.737

TOIMINTAKULUT -5.532.301 -5.886.347 -5.228.131


Rahoitustuotot ja -kulut 0

VUOSIKATE -5.063.333 -5.523.210 -4.862.394




RAVITSEMISPALVELUIDEN MYYNTI

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 1.867.443 1.849.000 1.798.494


VUOSIKATE 1.867.443 1.849.000 1.798.494



TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 3.958.885 3.834.723 3.560.402

TOIMINTAKULUT -7.751.623 -8.013.882 -7.136.634



05.12.2017

N U M E R O - O S A

EUR


Tilinp. TA+MUUT TA

2016 2017 2018

Rahoitustuotot ja -kulut -40

VUOSIKATE -3.792.778 -4.179.159 -3.576.232





TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 59.021 65.259 131.040

TOIMINTAKULUT -60.091 -65.259 -131.040

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1.070 0

VUOSIKATE -1.070 0

TILIKAUDEN TULOS -1.070 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1.070 0

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 59.021 65.259 131.040

TOIMINTAKULUT -60.091 -65.259 -131.040

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1.070 0

VUOSIKATE -1.070 0

TILIKAUDEN TULOS -1.070 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1.070 0

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI 1.7.2017 ALKAEN

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT 14.924.296 14.462.421 14.160.161

TOIMINTAKULUT -71.601.497 -70.961.136 -70.791.653


Verotulot 29.950.196 30.418.000 29.599.000

Valtionosuudet 30.823.733 30.485.000 30.177.000

Rahoitustuotot ja -kulut -277.543 -320.000 -131.000

VUOSIKATE 3.819.186 4.084.285 3.013.508



Varausten ja rahastojen muutokset 105.158 50.000

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -632.972 27.285 -176.492

saarijÄrven kaupunki talousarvio 2018, … · (lähteet: keski-suomen aikajana 4/2017,...

Documents