Nro 435

SAIMAAN LUONTERIN RÄNTOJENSUOJELUALUEEN ARVOKKÄAT LUONTOKOHTEET

Mark Einbork

VESI- JA YMPÄRISTÖHÄLLITUKSENMONISTESARJÄ

Nro 435

SAIMAAN LUONTERIN RÄNTOJENSUOJELUALUEEN ARVOKKÄÄT LUONTOKOHTEET

Mark Einbork

Vesi- ja ympristöha11itusMikkelin vesi- ja ympäristöpiiriMikkeli 1992

Tek±j on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voidavedota vesi- ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona.

Julkaisua saa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiristä.

IS3N 951—47—6700-4ISSN 0783—3288

Painopaikka: Vesi- ja ympäristöhallituksen monistarro,Helsinki 1992

3KUVAI LULEHT 1

Julkaisija

Vesi— ja ympäristöhallitus

Mikkelin vesi— ja ympäristöpiiri

Tekijäft) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Julkaisun päivämäärä

6.10.1992

Einbork. Mark

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)

Saimaan Luonterin rantojensuojelualueen arvokkaat luontokohteet

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm

Selvi tys

Julkaisun osat

Tiivistelmä

Mikkelin vesi— ja ympäristöpiiri on käynnistänyt arvokkaiden suojelurantojen ekologiset tutkimukset. Ensimmäinen

kohde oli Saimaan Luonteri. joka on pinta-alaltaan 147 km2. Luonteri on karua ja kasvilajisto on pääosin mel

ko niukkaa. eikä tutkimuksissa löydetty varsinaisesti uhanalaisia kasvilajeja. Sen sijaan Luonterilla havaittiin

tänä kesänä erittäin uhanalainen saimaannorppa sekä uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäväksi luokitelluista

selkälokki, kalasääski, kuikka. nuolihaukka, tuulihaukka ja ilves. Luonterin rantojensuojelualueella on aikai

semmin havaittu erittäin uhanalainen valkoselkätikka sekä silmälläpidettävistä pikkutikka, pikkusieppo ja

karhu.

Asiasanat (avainsanat)

Uhanalaiset eläimet, rantojensuojelu, luontokohteet. Saimaa

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero

Vesi— ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 435

Kokonaissivumäärä Kieli

64 Suomi

Jakaj a

Mikkelin vesi— ja ympäristöpiiri

Jääkärinkatu 14. 50100 MIKKELI

ISBN ISSN

951—47—6700—4 0783—3288

Hinta Luottamuksellisuus

Julkinen

Kustantaja

Vesi- ja ympäristöhallitus

PL 250. 00101 HELSIYKI

4

SISÄLLYS Sivu

1 JOHDANTO 5

2 TUTKIMUSMENETELMÄT 5

3 SAIMAAN LUONTERI 6

4 KÄSVILLISUUS 7

5 ELÄIMISTÖ 8

5.1 Niskkät 85.2 Linnut 85.3 Selkärangattomat 8

6 LUONTERIN ALUEELLA HÄVAITUTUHANALAISET ELÄIMET 9

7 LUONTERIN RAUHOITUSTEN TAVOITTEET 12

KIRJALLISUUS 15

LIITTEET 16

1 Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueidenkohdekuvaukset karttaraj auksineen

2 Luonterin rantojensuojelualue karttarajauksineen

3 Luonterilla havaitut kasvi- ja eläinlajit

5

JOHDÄNTO

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta 20.12.1990. Ohjelmaan on valittu arvokkaita ranta- ja vesistöalueita, jotka edustavat monipuolisesti suomalaista rantaluontoa. Rantoj ensuoj eluohj elman tarkoituksena onsäilyttää ohjelmaan kuuluvat ranta-alueet luonnonmukaisina ja rakentamattomina.

Mikkelin läänin alueella kuuluu rantojensuojeluohjelmaan 16 eri kohdetta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirikäynnisti ympäxistöministeriön rahoituksella kesällä1992 arvokkaiden luontokohteiden inventoinnit rantojensuojeluohjelmaan kuuluvilla alueilla ja ensimmäinenkohde oli Saimaan Luonteri. Tutkimuksen tavoitteenaoli inventoida Luonterin uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja, uhanalaisten lajien suosimia elinympäristöjäja ihmistoiminnalle alttiita luonnonsuojelullisestiarvokkaita alueita.

Selvitys tehtiin yhteistyössä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin ja Mikkelin lääninhallituksen ympäristösuojelutoimiston kanssa. Vesi- ja ympäristöpiiri tekimaastoinventoinnit, kohdekuvaukset ja piirsikarttarajaukset erityissuojelua vaativista alueista.Lääninhallitus tekee ostopäätökset ja rauhoitussopimukset. Näin toimenpiteet voidaan heti kohdistaa luononsuojelullisesti arvokkaimille alueille ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuudet turvataan tehokkaasti. Vesi- ja ympäristöpiiri saa inventoinnista arvokasta tietoa alueen kasvi- ja eläinlajistosta sekävesistöjä rasittavista metsänhoitotoimista ja rantarakentamisesta.

Luonnonsuo-jelullisesti arvokas alue tarkoittaa tässätutkimuksessa aluetta, joka on luonnontilassa taimahdollisimman lähellä sitä. Luonnontilaisuutta vähentävinä tekijöinä pidettiin niin, seuraavia seikkoja:

- sähkölinjat ja tiet- asuin- ja lomarakennukset- avo- ja harvennushakkuut- istutustaimikot- soiden ojitukset

2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Tutkimuksen teki yksi luonnontieteellisen koulutuksensaanut henkilö. Tutkimus aloitettiin tutustuinallaLuonterin alueen perus- (1:20 000) ja rekisterikarttoihin (1:10 000). Maastossa työskenneltiin kesäkuustaelokuun alkuun. Elokuun lopusta käytettiin kaksi viikkoa raportin kirjoittamiseen. Kaikki alueet läpikäytim tutkimalla rannat veneellä kiertäen ja lisäksimaissa kävellen. Pinta-alaltaan suuremmilla alueillajouduttiin ajan säästämiseksi tutkittavia alueita alitsemaan karttatietojen perusteella. Tutkimusalueensuuren koon vuoksi lintuja ja kasvistoa havainnoitiin

samaan aikaan. Luonnonsuojelullisesti arvokkaistaalueista ja uhanalaisten lajien elinpaikoista tehtiintarkeinmat merkinnät rekisterikarttaan (1:10 000) taiperuskarttaan ( 1:20 000) paikan päällä, Paikallistenasukkaiden havaintoja alueen uhanalaisista eliöistä javanhoista metsistä merkittiin muistiin ja aikaisempiatutkimuksia alueelta käytettiin hyväksi. Alueen arvokkaista kohteista otettiin valokuvia. Metsätyyppienmäärityksessä käytettiin J. Lehdon (1969) Käytännönmetsätyypit opasta ja suotyyppien J. Laineen ja H.Vasanderin (1990) Suotyypit kirjaa.

3 SAIMAAN LUONTERI

Suur-Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jonkapinta-ala on noin 61 625 km2, Suur-Saimaalla Luonterisijoittuu Puumalan alapuolisen Saimaan pohjoisiinosiin. Luonteri sijaitsee Anttolan ja Juvan kunnanvälillä ja se muodostaa oman suljetun altaan, jokalaskee Lietveden pohjoisosaan.

Luonteri on pinta-alaltaan 147 km2 ja sokkeloinen,suurten saanen (Pihlajasalo, Saukonsalo ja Hirvensalo) pilkkoma suurallas. Paikkakunnalla nimitetäänusein Luonteriksi vain keskeistä aavaa selkävettä(kuva 1.). Luonterin syvin kohta on 6$ m. Luonterikuuluu niukkatuottoiseen eli oligotrofiseen vesistötyyppiin. Kuormitusta ei Luonterille paljon tule.Pistekuormittajana voidaan mainita Anttolan kunta.Maatalouden kuormitus ei ole merkittävä. Puitten uitolla ja vesivarastoinnilla saatta olla paikallistamerkitystä fosforikuormittajana (Kauppi ym. 1985)

Kuva 1. Luonterin aavaa selkävettä

7

4 KÄSVILLISUUS

Luonterin alue on karua ja rehevimpien kasvupaikkojenkasveja tavataan vain paikoitellen. Kasvilajisto onmelko niukka. Metsien valtapuuna on mänty. Koivuaesiintyy monilla paikoilla sekapuustona männyn kanssa.Kuusta esiintyy paikoitellen.

Metsätyypeistä vallitsevina ovat tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) ja kuivahkon kankaan puolukkatyypinfVT) metsät ja kalliometsät. Paikoitellen tavataan

myös rehevämpää lehtomaista kasvillisuutta ja pieniäsoita.

Tuoreilla mustikkatyypin kankailla (MT) vallitsevanapuulajina on usein mänty. Näiden joukossa saattaakasvaa haapaa, leppää, pihlajaa ja raitaa. Mustikkakasvaa puolukkaa runsaampana ja vanamoa tavataan yleisesti. Ruohoista esiintyy mm. metsäkastikkaa, metsälauhaa, nuokkuhelmikkää, niittynätkelmää, kurjenpolvea, metsäimaretta, kevätpiippoa, metsämaitikkaa,metsätähteä ja pyöreälehti talvikkia. Sammalista esiintyy runsaimpana seinä- ja kerrossammalta ja jäkälistä nahkajäkälää.

Puolukkatyypin (VT) kuivahkojen kankaiden pääpuulajinaon myös mänty. Varvuista puolukka kasvaa runsaana jamustikka, kanerva ja vanamo ovat myös yleisiä. Myösmetsätähteä, lillukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa,nuokkutalvikkia, kevätpiippoa ja kangasmaitikkaa tavataan. Sammalista esiintyy seinä- ja kerrossarnrnalta jakynsisammalia ja jäkälistä harmaa- ja valkoporonjäkälää sekä nahkajäkälää.

Kalliometsissä on valtapuuna matala mänty. Kallioitapeittää usein harmaa-, valko- ja palleroporonjäkälä.Myös torvijäkälää esiintyy näiden joukossa.

Rannoilla kasvaa pääasiassa tervaleppää ja rauduskoivua. Lisäksi rannalla tavataan myös mäntyä, pajuja,haapaa, paatsamaa ja hieskoivua.

Ruohovartisista kasveista rannoilla tavataan rantakukkaa, ranta-alpia, ruokohelpiä, siniheinää ja luhtavuohennokkaa. Kurjenmiekkaa esiintyy pieninä kasvustoinakoko Luonterin alueella. Rantavyöhykkeen ilmaversoisista vallitsevia ovat järviruoko, järvikorte, viiltoja vesisara. Kellulehtisistä tavataan vesitatar, uistinvita, ratamosarpio, kelluskeiholehti ja palpakot.Paikoitellen esiintyy kirkasvetisissä karuissa järvissä viihtyviä järvisätkintä ja nuottaruohoa.

Hieman harvinaisempana kasvaa Luonterilla siperiansinivalvatti ja lehtoneidonvaippa. Paikoitellen esiintyymyös metsälehmusta.

8

5 ELÄIMISTÖ

5.1 NISÄKKÄÄT

Päästäisiä ja myyriä havaittiin alueella runsaasti.Lehessaaresta on pyydystetty idänpäästäinen. Majavankaatama puu löydettiin Hovinsaaresta. Mäyrä on ha—vaittu aikaisemmin Virtasaaressa ja Isossa Huutisaaressa sekä piisami Virtasaaressa (Heinonen ja Mäkelä1989). Metsäjänis kuuluu alueen vakiolajistoon. Useissa saarissa havaittiin hirvien jälkiä ja alueellatavattiin saaresta toiseen uivia hirviä. Alueen harvinaisin eläin, saimaannorppa nähtiin usein Lokkaluodolla pienellä kivellä makailemassa. Luonterilla asuutodennäköisesti tällä hetkellä kaksi norppaa.

5.2 LINNUT

Vesilinnuista alueen tavallisimpia olivat telkkä, isoja tukkakoskelo, sinisorsa ja haapana. Härkälintua jasilkkiuikkua esiintyi paikoitellen. Kirkkailla selkä-vesillä viihtyvää kuikkaa tavattiin myös harvakseltaan.

Rannoilla nähtiin usein rantasipejä, västäräkkejä jakalalokkeja. Harmaa- ja selkälokki esiintyvät hiemanharvemmin. Luonterilla on runsaasti pieniä saaria japuuttomia luotoja, jotka tarjoavat erinomaisia pesimäpaikkoja lokkilinnuille.

Metsien tavanomaista lajistoa ovat räkätti-, punakylki- ja laulurastas, tali-, sini-, hömö- ja töyhtötiainen, punarinta sekä kirjo- ja harmaasieppo. Metsäkirvinen esiintyy myös yleisenä. Käpytikka on Luonterinyleisin tikkalaji mutta havaintoja on tehty myös pikku- ja valkoselkätikasta. Kivitaskua ja käpylintuatavattiin paikoitellen.

Kanalinnuista nähtiin pyitä, teeriä ja metso. Petolinnuista tavattiin kalasääski, nuoli-, tuuli-, hiiri- jakanahaukka.

Älkukesästä kuului kuhankeittäjän helähtävä laulumonilla lehtipuuvaltaisilla alueilla.

5.3 SELKÄRANGÄTTOMAT

Selkärangattomista on käsitelty vain perhosia. Aineistoa on saatu alueen perhosharrastajalta ja se on kerätty Kotimussaaresta, Raintasaaresta, Pitkälahden Kolosuolta ja Saukonsalosta vuosina 1982 - 1992. Melkoharvinainen Idäntäpiämittari Lomaspilis opis on pyydystetty Kolosuolta -92.

9

6 LUONTERIN ALUEELLA HÄVAITUTUHÄNÄLÄISET ELÄIMET

Lajien uhanalaisuuden luokittelussa on käytetty Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintöjä vuosilta 1985 (osa II) ja 1991.

Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) elää suppeallaalueella Saimaan vesistössä. Kanta on noin 160 yksilöävuonna 1992. Norppa elää jopa 30 - 40 vuotiaaksi jasaavuttaa sukukypsyyden noin 5-vuotiaana. Synnytys onmaalis-helmikuussa ja poikasia on yksi. Aikuisen hylkeen ruokavalio koostuu pääasiassa muikusta ja kuoreesta. Aikaisemmin norppaa uhkasi metsästys, muttanykyisin suurin uhka on kuuttien hukkuminen kalanpyydyksiin. Vesiliikenteen aiheuttama häirintä vähentäänorpille sopivien elinalueiden määrää. Vesien säännöstelu saatta tuhota norpan pesän, mikä on rantaviivantuntumassa. Ympäristömyrkyt saattavat myös vaikuttaanorpan lisääntymiseen. Luonterilla norppaa tavattiinLokkaluodoilla loikoilemassa kaksi eri kertaa (kuva1). Myös toisesta norppayksilöstä on tehty havaintojaaikaisempina vuosina Luonterin itäosissa Papinsalonsuunnalla.

Uhanalaisuus: erittäin uhanalainen

Kuva 2. Lokkaluolodolla lepäilevä Saimaannorppa.

10

Ilves (Lynx lynx) viihtyy monenlaisissa metsissä muttasuosii mäkisiä ja kallioisia seutuja. Reviirin laajuusvaihtelee ravintotilanteen mukaan. Pesä on louhikossa,risukossa tai pensaikossa. Pentuja on 1-3. Ilves tuleesukukypsäksi 3-vuotiaana ja voi elää yli 20-vuotiaak-si. Ilves on lihansyöjä ja pääasiallisin ravintokohdeon jänis. Myös ketut, kissat, pikkunisäkkäät ja linnutkuuluvat ilveksen ruokavalioon. Ilvestä uhkaa meilläeniten pyynti, joten pyyntisäännöstelyllä voidaansuojella ilvestä maassartime. Luonterilla havaittiinilveksen jälkiä Saukonsalon luoteisosassa. Myös Korvensaaressa ja Huosiosalossa on havaittu Ilveksenjälkiä aikaisempina talvina.

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä harvinainen

Karhu (Ursus arctos) elää pääasiassa rauhallisillametsäseuduilla. Se vaeltaa pitkiä matkoja ja elääyksittäin. Karhu nukkuu talviunta loka-marraskuustahuhti-toukokuun vaihteeseen. Pesä sijaitsee mäenrinteessä, juurakon alla tai muurahaispesässä. Sukukypsyyden se saavuttaa noin 4-5-vuotiaana. Pentuja onyleensä 2-3. Ruokavalio koostuu kasvi- ja eläinravinnosta. Suurin uhkatekijä on metsästys. Karhua suojellaan metsästysrajoituksilla. Luonterilla Pihlajasaloneteläosissa on tehty havaintoja karhuista 1990-luvulla.

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä harvinainen

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) pesii rehevissälehti- ja sekametsissä, joissa on muun puuston lisäksiiäkkäitä lehtipuita. Lintu on paikkauskollinen ja samapari pesii yleensä vuodesta toiseen samalla alueella.Pesäkolo on yleensä lahossa lehtipuussa ja munia on 3-4. Tärkeä ravinnon lähde ovat elävissä ja erityisestikuolleissa lehtipuissa elävät hyönteiset ja niidentoukat. Tärkein valkoselkätikkojen vähenemisen syy onvanhojen lehtimetsien ja vanhan lahopuuston häviäminen. Suojelutoimina ovat pesimäpaikkojen rauhoittaminen ja vanhaa lehtipuustoa sekä lahopuita sisältävienmetsien säilyttäminen. Luonterilla on havaittu vaikoselkätikan pesintä Lehessaaressa 9.6.1984. Pesäpuu oliRyvässuon kaakkoispuolisessa koivikossa. Samalla alueella havaittiin myös pikkutikka 1985. Vuohisaaressaon maanomistaja havainnut valkoselkätikan pesivänkoivupökkelössä vuonna 1991.

Uhanalaisuus erittäin uhanalainen

Pikkutikka (Denrocopos minor) pesii lehtimetsissä,joissa kasvaa keski-ikäistä ja vanhaa lehtipuustoa.Pikkutikka tarvitsee pesäänsä varten kuollutta puutaja pökkelöitä. Munia on 4-6. Ravinnokseen pikkutikkakäyttaa hyonteisa Pikkutikkaa uhkaa lahojen lehtipuiden rantalehtojen hakkuutovat vähentaneet pikkutikan elinymparistojä Suojelutoimina suositellaan rantalehtojen säästämistä jahoitoa (kuusettumisen estäminen). Luonterilia pikku-

11

tikka on havaittu Lehessalmen länsirannalla 1992,Kotimussaaressa 1991 ja Lehessaaren Ryvässuolla 1985.

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä taantunut

Kalasääski eli sääksi (Pandion haliaetus) pesii meilläkoko maassa. Sen pesä on korkealla, tavallisesti männyn latvassa Munia on yleensä kolme Säaksi käyttäaravinnokseen paaasiassa kalaa ja pesii mielelläanlähellä pyyntivesiä, mutta se voi myös matkata useitaka.lometreja hyville pyyntipaikoille Saäksi kärsi;jonkin verran lisääntyneen veneilyn ja retkeilyn tuomasta häirinnästä. Monilla alueilla sääksi on täysinriippuvainen tekopesistä. Luonterilla havaittiin pesivä kalasääskipari Huosiossalon pohjoisosassa tekopesässä. Korvensaaren lähialueilla on havaittu kalasääskiä lennossa. Lehessaaren pohjoisosassa on männynlatvoissa isoja luonnonpesiä, mutta kesän aikana einiissä havaittu lintuja. Alueella pesii kanahaukka.

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä taantunut

Kuikka (Gavia artica) on suurten kirkasvetisten järvien tyyppilintuja Lentoonlahtoon se tarvitsee 60 - 200metria Kuikka suosii asumattomia eramaisia vesiä,joissa on runsaasti saaria. Pesä on rantaviivassa,joten pesimäaikaan vedenpinnan vaihtelut ovat kohtalokkaita. Suurin syy pesinnän epäonnistumiseen onkuitenkin veneilyn ja retkeilyn tuoma häirintä. Veneiden tuottamat suuret aallot saattavat huuhdella kuikanmunat pesästä veteen. Kuikan paetessa pesästä voivatpesärosvot kuten, lokit ja varikset käyttää tilaisuutta hyväkseen. Huosiossalon itäpuolella havaittiinkuikkapar; ja kaksi poikasta Aikaisempana vuonna onalueelta loydetty kuikan pesä Patasaaren lahistollaoli myös kuikkapari. Kuikkia on havaittu useilla muilla paikoilla ympäri Luonteria.

Uhanalaisuus silmallapidettava taantunut

Selkälokki (Larus fuscus) esiintyy Suomessa koko meri-alueella sekä sisämaassa. Sisämaassa selkälokki suosiisuuria järviä. Pesintä tapahtuu yleensä rauhallisillajärvenselkäsaarilla. Pesä sijaitsee usein pensastonsuojassa. Munia on yleensä kolme. Ensimmäinen pesintätapahtuu 5-6 -vuotiaana. Selkälokki kärsii lomailuntuomasta hairinnasta, koska se pesii myohaan kevaallaHarmaalokki voi saalistaa selkalokin poikasia, mikaheikentäa pesimatulosta Suojelun tulisi keskittyäselkalokin pesimasaarten rauhoittamiseen

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä taantunut

Pikkusieppo (Ficedula parva) on tyypillinen ikimetsienlaji ja se viihtyy monentyyppisissä vanhoissa metsissä(yli 50 v), joissa on paljon lahoavia puita ja pökkelöitä. Pikkusieppo munii kesäkuussa 4 - 6 munaa japoikaset saavuttavat sukukypsyyden 1-vuotiaina. Lintu

12

käyttää ravinnokseen hyönteisiä ja marjoja. Suojelutoimina on vanhojen hoitamattomien metsien säästäminen. Luonterilla on pikkusieppoa tavattu Korkiasaaressa vuonna 1989 (Heinonen ja Mäkelä). Alueella onkuitenkin myöhemmin tehty hakkuut. Vuonna 1992 ei pikkusieppoa havaittu.

Uhanalaisuus 2 silmälläpidettävä harvinainen

Pyrstötiainen fÄegithalos caudatus) suosii mm. lehtipuuvaltaisia rantametsiä sekä mäntysekametsiä, joissakasvaa myös leppää. Se rakentaa puunhaaraan pallomaisen pesän ja munii 8 - 12 munaa. Pyrstötiainen tekeevaelluksia syksyisin ja talvisin. Pyrstötiaisen kannanvaihtelut ovat suuria. Niihin vaikuttavat talvenvoimakkuus, vaellusten suuruus ja pesinnän onnistuminen. Suojelutoimina voidaan mainita linnun suosimienmetsien säilyttäminen.

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä taantunut

Tuulihaukka (Falco tinnunculus).

Uhanalaisuus: silmälläpidettävä taantunut

7 LUONTERIN RÄUHOITUSTENTÄVOI TTEET

Luonterin rantojensuojelualueella on useita saaria,joissa on harjoitettu voimakasta metsätaloutta. Yksipuolisia istutustaimikoita ja harvennushakattuja metsiä on paljon. Soita on kuivattu metsänkasvun parantamiseksi.

Luonterin karussa saaristossa on vähän soita, jotenkaikkia ojittamattomat suot ovat arvokkaita ja netulee säilyttää koskemattomina. Kotimussaaressa onviela isohko yhtenäinen ojittamaton suoalue. Myösojitettujen soiden ojat voitaisiin tukkia esimerkiksiLehessaaren Ryvässuolla, Huosiossalon Honkalammella jaKorvensaaren Sorvalinvuoren reunalla.

Kotimussaaren luoteisosasta löydettiin pieni yhtenäinen alue vanhaa koivikkoa, joka tulisi ehdottomastisäästää luonnontilaisena. Toista vastaavaa aluetta eiLuonterilta löydetty. Luonterilla on enemmän nuorempiakoivikoita, jotka voitaisiin jättää hoitamatta. Ajankuluessa niistäkin muodostuisi arvokkaita vanhojametsiä.

Luonterin alueella on vielä useita saaria joihin ranta-asutus ei ole yiela levinnyt Näma vapaat rannattulee säilyttää rakntamattomina. Luonterilla on myösuseita pieniä rakentamattomia saaria ja luotoja jotkakaikki tulisi rauhoittaa kokonaan.

13

Jyrkät mntya kasvavat kalliorannat ovat luonterilletyypi11isi (kuva 4.). Kallioilla kasvaa usein jäk1, joka vaurioituu helposti tallauksesta ja uudistuuhitaasti. Tallaiset kalliorannat ovat maisemallisestiarvokkaita. Rannat tulee säilyttää luonnontilaisina.Jyrkkien kalliorinteiden juurella kasvaa usein rehevääkasvillisuutta ja tällaiset rinnelehdot ovat silyttämisen arvoisia. Petranmäen kallionrinteen juureltalöydettiin metsälehmuksia ja lehtokasvillisuutta (kuva3.).

Kuva 3. Petranmäen jyrkkää kalliorinnettä

14

Luonnonsuojelualue kattaa kaksi saariryhmittymää Luonterin selältä (Väätänen 1991). Luonnonsuojelualuettavoitaisiin laajentaa Lamposaarten ja Huosiossalonsuuntaan, jossa on vähän ranta-asutusta. Myös luonnonsuojelualueiden väliin jääviä Paskosaarta ja osaaVattusaarista voitaisiin yrittää liittää luonnonsuojelualueeseen mahdollisuuksien mukaan. Näin muodostuisipieni saanen muodostama käytävä kahden luonnonsuojelualueen väliin.

Luonterin alueelta ei tavattu yhtään varsinaisestiuhanalaista kasvilajia. Sen sijaan harvinaisempiakasveja kuten metsälehmuksia ja siperian sinivalvattiaalueelta löydettiin. Äikaisempina vuosina on myöshavaittu lelitoneidonvaippaa ja ukontulikukkaa (Heinonen ja Mäkelä 1989).

Uhanalaisia eläimiä on havaittu seuraavasti:

NISÄKKÄT:- saimaannorppa- ilves- karhu

LINNUT:- valkoselkätikka- pikkutikka- kalasääski- nuolihaukka- tuulihaukka- pikkusieppo- pyrstötiainen- selkälokki

Kuva 4. Petäänsaaren kalliorantaa

15

KIRJALLISUUS

Heinonen, M. ja Mäkelä, K. 1989. Harvion ja Luonterin Ranta- jaSaaristoluonto. Änttolan . Ympäristönsuoj elulautakunta 1989.

Kauppi, M , Kettunen, 1 , Kivinen, J , Niinioja, R ja Sandman,0 1985 Saimaan tila ja siihen vaikuttavat tekijatVesihallituksen tiedotus 254 Helsinki 1985

Laine, J ja Vasander, H 1990 Suotyypit Kirjayhtymä Helsinki.

Lehto, J 1973 Käytannon metsätyypit Kirjayhtyma Helsinki

Rassi, P., Alanen, Ä., Kemppainen, E., Vickholm, M. ja Väisänen, R , 1985 Uhanalaisten elainten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö II Suomen uhanalaiset eläimet.Komiteamietintö 1985:43. Helsinki

Rassi, P , Kaipiainen, H , Mannerkoski, 1 ja Stahls, G , 1991Uhanalaisten elainten ja kasvien seurantatoimikunnanmietintoKomiteamietinto 1991 30 Helsinki

Vaatanen Ä K 1991 Uhanalaisten kasvi- ja elainlajien sekamaankayton kannalta merkittavien luonnonalueiden jakohteiden kartoitus Änttolan kunta Ympaiistonsuojelulautakunta

16

LIITE 1/1

LIITE 1. ARVOKKAIDEN ALUEIDEN KOHDEKUVÄUKSET KARTTÄRÄJÄUKSINEEN

Kohdekuvaukset on tehty rekisterikartoille, joiden mittakaavaon 1:10 000. Milloin kohdekuvauksissa on käytetty peruskarttalehteä, jonka mittakaava on 1:20 000, siitä on aina ilmoitettu erikseen. Peruskarttalehtiä on suurennettu 30 %. Jos karttaa on jouduttu pienentämään, on siihen merkitty mittakaavaj anana.

Kohderajaus

Maisemallisesti arvokas ranta

1. Saukonsalon pohjoisosa - Varpusaari - Ruissaari2. Paskosaari3. Kotimussaari4. Hirssaari - Rumavuori - Pitkä- ja Pieniluoto5. Lehessaari6. Härönsääri - Pyöriä-kamala- Kamalansaaret7. Korvensaari - Pienpuoli - Särkemäluoto - Littiläluoto -

Varteussaari - Kapasaari - Pieni Kapasaari8. Leskenluoto - Korkiasaari - Vuohisaari - Pieni Huutisaari -

Iso Huutisaari - Virtasaari9. Vatasensaari - Mustasaari - Mustasalmi - Kapritsaari

- Koloniemi10. Kiukuanvuoret - Hiekkalahti - Vierunselkä11. Leppäniemi - Ävokkaansaari - Jänissaaret - Aittasaari

- Pesäniemi12. Petäänsaari - Rokkalahti - Hiidenmaan eteläpuolen rannat -

Hiidenlahti - Neitvuori13. Leikkaanvuori - Kukasalon kakkoisosan niemenkärki

- Vattusaaret14. Petäjäsaari - Pikarit - Korkiasaari - Pyövelinluodot15. Huosiossalo - Lamposaaret - Saisaaret - Raintasaari

- Haikonsaari - Lipansaari16. Papinsalo - Mustasaari - Pekansaari17. Hakolahti - Uimasalon Karinhiekka1$. Pienihakolahti19. Maljasensaaret - Hovinsaari - Vuorisaari

17

LIITE 1/2

1. Saukonsalon pohjoisosa - Varpusaari - Ruissaari

Ä Nuottasaaren pohjoisosassa on korkea jäkäläkallio.Saaren eteläpuolella on haapaa, tervaleppää ja muutamalaho koivu. Koivujen rungoilla kasvaa pahkasientä.Saari ei kestä kulutusta, joten se voitaisiin rauhoittaa lintujen pesimäalueeksi.

B Petranmäen Laivalahdenpuoleinen rinne hakkuuaukonjälkeen on alueen aarnimetsäisempiä kohteita. Rinteenalapuolella on viisi isoa metsälehinusta, yksi isohaapa (halkaisija n. 60 cm), leppää, kuusta, pihlajaaja paljon lahoja maapuita. Rinteessä kasvaa myös kaksikorkeaa harvinaisempaa kuusilajia. Alueella havaittiinmyös kelopuu. Jyrkillä kalliorinteillä kasvaa runsaasti jäkälää ja sammalta. Kenttäkerroksessa ja kailionrinteessä kasvaa saniaisia. Jylhän rinteen huipulta on hyvät näkymät Luonterille. Huipulla on komeita siirtolohkareita. Vanhat puut tarjoavat kolopesijöille ja muille lahopuissa eläville eläimille ravintoa ja pesimäpaikkoja. Tämä alue tulisi säästääluonnontilaisena.

C Varpusaaren länsipuolella olevassa lahdessa havait

tiin selkälokki.

D Pienen Ruissaaren keskellä kohoaa karu jäkäläkallioja saaren eteläisellä puolella kasvaa vanhaa koivikkoa. Kallio ei kestä tallaamista. Saaressa pesii selkälokki. Ei sovellu retkeilyyn. Suositellaan säilytettäväksi luonnontilaisena.

Uhanalaiset: Nuottasaaren kaakkoispuolella havaittiinkuikkapari. Ruissaaressa pesii selkälokki. Varpusaarenlahdessa havaittiin lentävä selkälokki.

LIITE 1/3 12

÷

A )I\\- - - ) ) Å - —( \ \.

/ \ --- 1 ‘ Jannenran : -‘- — etaa ari

csaar1et

N A N ‘R :‘)IIz;;•1 2:124 Pkarft ,,

C. • / r, A

Varpusar1

N ‘

- ‘-•-

/ 7 - /- / /

____

T- -\ - ) 0

-

\O ]

?\\\xx\ ‘A

.

— 1 ‘- / - — /

•:L;;,)

y\

‘½r’’ A \ \. 0

)A\ \\

- - A -“ HT\J(

250 500m

LIITE 1/4‘9

/

/ :\ \2O

)2qq \-

/ t ) j /

2‘,.

‘,‘.,

))f, N]//f

$ !j (1 2 7O j /,

AitkäIa/ti -i U

)‘ ‘) ‘A1 \\ ‘A

\ ( ‘‘Ni}-’‘

L

uotasaar,1 •A-—- A

- 1(vJJ/%

oIarn; \\tp/ /

. // —‘-

A1’i /-

‘/ 1, - .-- - ‘

-‘ ‘(1 -

/ ‘S - ) ‘ -‘

1

7 // / •

1 •

7 / / (,‘ \7( \ Ar

, ---- A‘ - -- -

/ •

- Lske/

-

It 1-/ - - -z*•• sÄ ‘-. ‘ - • —-%J ‘-‘-

-

1, -‘

A i u 3— —

-—

- —

—- (

Te

LIITE 1/5 20

2. Paskosaari

Yleistä: Saarella on mahdollisesti aikaisemmin ollutasutusta (peruskiviä). Saaren eteläpuolella kasvaaistutuskoivikkoa. Saarella on retkeilyn jälkiä (nuotiopaikkoja ja nuotiokiuas). Itäpuolella on karu kallioluoto.

A Saaren eteläpuolella on havaittu Saimaannorppa vuosina 1988 - 1991. 3.6.1992 havaittiin norppayksilöläheisellä luonnonsuoj elualueeseen kuuluvalla Lokkaluodolla. Alueen rauhoittamista saimaannorpan on elinalueena har}ittava. Norpan pesimäalueella tulee ainakin verkkokalastusta rajoittaa huhtikuun puolenvälinja kesäkuun puoliväliin välisenä aikana.

5 Saaren itäpuolella oleva loiva kallioranta on maisemallisesti arvokas ja ekologisesti herkkä ympäristövaurioitumaan. Jyrkän rinteen takana on useita lehinuksia sekä maapuita ja koivupökkelö. Suositellaan jätettäväksi metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle.

C Saaren koillispuolella sijaitseva karu kallioluototulee rauhoittaa lintujen pesimäalueeksi.

Uhanalaiset: Saimaannorppa

21LIITE 1/6

3. Kotimussaari

Yleistä: Alueen lounaisosassa ovat käynnissä hakkuut.Saaressa on havaittu 15 - 20 teertä keväällä 1992.

A Saaren pohjoiskärjessä on koivuvaltaista sekametsää,jossa kasvaa paikoitellen myös mäntyä. Kenttäkerroksessa hallitsevat mustikka ja sananjalka. Rannallakasvaa harmaa- ja tervaleppää. Alueella havaittiinkolme lahoavaa maapuuta. Alue tarjoaa ruokailu- japesimäpaikkoja linnuille. Soveltuu myös marjastukseen.

B Saaren pohjoispuolella on koivikko, joka koostuu eriikäisistä koivuista. Se on säästynyt metsänkäsittelyltä. Alue on kivikkoista. Isoja haapoja, maapuita japökkelöitä havaittiin. Tällainen koivikko tarjoaahyviä elinpaikkoja kolopesijöille ja se tulisikinsäästää koskemattomana.

C Saaren keskialueilla on mutkitteleva suoalue, jokajatkuu Pöllövuoren ohi. Tämä yhtenäinen ojittamatonmonimuotoinen suoalue tulisi säilyttää luonnontilaisena, sillä se tarjoaa hyviä ruokailu- ja pesimäpaikkojalinnuille sekä lisää ympäristön monimuotoisuutta.Alueen kasvistosta tarkemmin (Heinonen ja Mäkelä1989)

Uhanalaiset: Pikkutikka havaittu toukokuussa 1991.

LIITE /7 22

4. Hirssaari - Rumavuori - Pitkä- ja Pieniluoto

Yleistä: Rumavuoren rannoilla ja pitkäluodolla onloma-asutusta. Pitkäluodolla havaittiin teen.

Ä Urostenlahden pohjukassa on suuri, hyväkuntoinenhaapa, jonka korkeus on n. 30 metriä ja halkaisija n.60 cm. Ehdotetaan säilytettäväksi.

B Rannassa kallion juurella kasvaa komea lepikko n. 20x 40 metrin alueella. Myös muutama koivu sekä katajaa.Voidaan säilyttää luonnontilaisena lintujen pesimä- jaruokailupaikkana.

C Hirsaaren koilisosassa lähellä Lokinluotoa kasvaasaaren suurin havaittu haapa. Rungon halkaisijaksiarvioitiin n. 70 cm ja korkeudeksi n. 30 - 40 metriä.Tämä paksukaarnainen haapa tulisi säilyttää koskemattomana.

D Paikassa kasvaa isohko haapa halkaisialtaan n. 50 cmja korkeus n. 30 m. Voidaan myös säästää.

E Hirssaaren pohjoisosassa on pieni kosteikko, jossakasvaa saraa ja järviruokoa. Kosteikko suositellaanjätettäväksi vesilintujen ruokailu- ja pesimäpaikaksi.

F Pieniluoto soveltuu rauhoitettavaksi lintujen pesimäluodoksi. Luodolla pesii harmaalokki.

)i2

‘‘\

II

(•D

/!Jees?JA)iqÅ1»

-1

-‘•••••)-i1/-—(

/// \.—1)\\\:r1rivi

L—v‘

vo-v i/\-\-

J

-

oT:’.

IJ

------,—-

II\\H“i,:-V,’2(•’-•T

-/

--,-

-••J/fltI/’,‘

--•-T\\‘*4/-J/O,7Ofl/IU8!dJ--

-LI8IUU3SQ/

1•/:-

:‘::

---

.J(Ir2-.4_

.([‘))(\//••-••••J

t\;>,!ieL\/

AVO•‘-/

E—/\.V(Vf

V\“(• /

o)on[USd7

N

9/111111

[11Tt 1/9 24

5. Lehessaari

Ä Lehessalmen länsirantaa hallitsee n. 20 metriä leveälehtovyöhyke, jossa valtapuina ovat hies- ja rauduskoivu. Vyöhykkeen koivut ja männyt ovat isoja. Myösterva- ja harmaaleppä sekä paju kuuluvat kasvustoon.Niukemmin tavataan kuusta, haapaa ja tuomea. Alueellaon muutamia maapuita ja pökkelöitä. Saniaisista tavattim hiirenporrasta, metsä- ja korpi-imarretta sekäkivikkoalvejuurta. Lehtovyöhykkeen takana on tehtyavohakkuu, joten rantavyöhykkeen kasvillisuus onmaisemallisesti tärkeä. Isot männyt ja koivut tuleesäästää. Alue soveltuu valkoselkätikan ja pikkutikanpesimäalueeksi, Ehdotetaan rajattavaksi hakkuidenulkopuolelle.

B Ryvässuon luhtaniitty, jota on yritetty ojittaatarjoaa elintilaa monille linnuille. Niityn reunoillakasvaa koivikkoa. Koivikossa on muutamia mataliapahkasientä kasvavia koivupökkelöitä, joissa on tikankoloja. Niityn laidalla pesii metsäviklo. Niitty jasen ympärillä oleva lehtomainen kasvillisuus muodostavat hyvän pesintä- ja ruokailupaikan linnuille. Suositellaan jätettäväksi metsänistutuksien ulkopuolle.

C Kulhasenniemen kärjessä on pieni aarnimainen alue,jossa hallitsevia ovat suuret männyt ja koivut. Alueella on useita isoja kelo- ja maapuita, kaksi suurtakoivun juuripahkaa, joista toisesta on osa sahattu.Rajatun alueen koilisosassa on saniaislehtoa. Lehdonkoivupokkeloissa on tikankolo3a Myos useita suuriakelomäntyjä havaittiin. Muutamasta kelomännystä ovattikat hakanneet männyn tyviosan kaarnaa irti ravintoaetsiessään. Alueella on lisäksi iso haapa. Rajatunalueen itäpuolella havaittiin kahden männyn latvustossa isoja pesiä. Alueella tavattiin varoitteleva kanahaukka. Alue suositellaan jätettäväksi luonnontilaan.Lähialueilla on tehty havaintoja kalasääskistä vuonna1992

Uhanalaiset: 1984 havaintoja valkoselkätikasta Ryvässuolla. Seuraavana vuonna havaittu myös pikkutikkasamalla alueella.

25 LIITE 1/10

/anrnk o/ont

\\1 8

\ 0200 tOO / ]

- / // / f K apri tsa ar+

JJ) // ,A A / ( ) ‘\\A “ T

K/hem1 0 / / / N 7 °

‘1

“ ‘ \\1_

L —“ / ( 5 0+

ii a - / / — /r 1/ /7 U ) /

— / 0 V uO /7/ S -OS

10

1 1\ \ 5”

/•sI, —.—.

— / /

‘ Lehessaar /( 1“‘ -20:2 \

\II/

0-

A / ‘/A’\ A \ 0

T’

,

LIITE 1/11 26

6. Härönsaari - Pyöriä-Kamala - Kamalansaaret

Pyöriä-Kamala on MT-m&nnikköä ja sopii marjastukseenhyvin.

A Suuret koivut ja männyt hallitsevat niemen puustoa.Myös korkeita tervaleppiä ja haapoja havaittiin.Alueella on tuulen katkaisema mänty, kolme isoa pystyssäolevaa kelomäntyä, maapuu ja koivunpökkelö, jossaon tikankolo ja pahkasientä. Soveltuu lintujen jalahopuissa elävien eliöiden asuinpaikaksi. Suositellaan rajattavaksi metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle.

B Kamalansaarten kaakkoispuolisella kallioisellasaarella havaittiin tuulihaukka. Pesää ei löydetty.Kalliosaari ja pienet saaret voidaan rauhoittaa lintuj en pesimäalueeksi.

Uhanalaiset: tuulihaukka

27[11Tt 1/12

7. Korvensaari - Pienipuoli - Särkemäluoto - Littiläluoto -

Varteussaari - Kapasaari - Pieni Kapasaari

Y1eist: Korvensaaressa on melkoisesti ranta-asutustaja saaressa on tehty hakkuita. Myös Korvensaareenkuuluvalla Pienpuolella on hakattu metsää. mutta senrannat ovat säilyneet rakentamattomina. Pienipuolellaon myös enemmän lahopuuta ja maapuita. Pieni Jänninluoto Korvensaaren eteläpuolella on säilyttänyt osanluonnontilastaan huolimatta lomamökeistä. Metsäkoneteitä on molemmilla saaren osilla. Pienipuoli on hyväretkeily-, marjastus- ja sienestyssaari. Talvella 1991on Korvensaaressa havaittu silmälläpidettäväksi luokiteltu ilves.

Särkemäluoto on komea kallioluoto mutta valitettavastirannallenäkyvä mökkiasutus heikentää saaren suojeluarvoa.

Kapasaaren eteläosassa on tehty harvennushakkuut. Pohjoisosassa on arvokkaampaa mäntykalliota.

Ä Jänninluoto on melko luonnontilainen huolimattaloma-asutuksesta. Alueella kasvaa isoja haapoja. Myöskoivuja on runsaasti. Maapuita ja koivupökkelö havaittiin. Kenttäkerroksessa on valtalajina mustikka.Asumusten takana kasvaa lehmusta. Luodon ja saarenvälisessä kapeassa lahdessa kasvaa kurjenmiekkaa. Alueei kestä lisärakentamista.

3 Syvälahti tarjoaa rauhaisan lahdenpohjukan vesilintujen pesimäpaikaksi. Syvälahdessa on opastetaulu jaretkipaikka, jossa on laavu.

C Kapustalahden ja Luonterinlahden välissä on lehtomainen vyöhyke. Saniaisista tavataan hiirenporrasta.Lahdenpohjukassa kasvaa kurjenmiekkaa. Alueella onlahopuita. Lähellä on pieni suoalue. Lahden rannoillakasvaa koivua ja leppiä. Lahti on hyvä kalojen kutupaikka ja lintujen pesimäpaikka.

o Littiläluodon kaakkoisosan karu jäkäläkallio onsäilynyt rakentamattomana. Alue soveltuisi hyvinlintujen pesimäluodoksi.

E Varteussaaren luoteisosassa olevat pienet luodotovat hyviä lintujen pesimäpaikkoja ja ne voitaisiinrauhoittaa.

F Varteussaari on rakentamaton ja siellä on retkeilyopaste. Saaren korkeat kalliot ovat hyviä näköala-paikkoja mutta jäkälät kärsivät tallaamisesta. Saarella on maapuita ja siellä havaittiin metsokukko ja koppelo. Saari voitaisiin liittää täydentämään läheistäluonnonsuojelualuetta, jolloin siitä muodostuisiisompi yhtenäinen ryhmittymä rakentamattomia saaria.

LIITE 1/13 2$

G Korvensaaren keskiosassa oleva Sorvalinvuori on hyvänäköalapaikka Luonterille. Vuoren lounaispuolella onpieni suoalue, jossa kasvaa runsaasti järvikortetta.Alueella on harvennettu koivikko, jossa on havaittupikkutikka. Alue sopisi myös valkoselkätikalle. Sorvalinvuoren jyrkät rinteet ovat maisemallisesti arvokkaat ja alueelle voisi suunnitella luontopolun läheiseltä retkipaikalta. Suon valuntauomat voitaisiintukkia, jotta se ei kuivuisi. Koivikon päätehakkuistatulisi pidättäytyä.

Uhanalaiset: Korvensaaressa on havaittu ilves vuonna1991 taivella. Littilänluodon pohjoisosassa mökinlähellä männikössä havaittiin nuolihaukkapari. Pesääei saaresta löydetty. Myhkyräsaaren yläpuolella havaittiin selkälokki.

29 [ThE 1/14

LIITE 1/15

8. Leskenluoto - Korkiasaari - Vuohisaari - Pieni Huutisaari -

Iso Huutisaari - Virtasaari

Ä Leskenluoto, joka on osittain karua jäkäläkalliota

ja osittain MT-männikköä soveltuu lintujen pesimäluo

doksi. Luodon yläpuolella havaittiin silmälläpidettä

väksi luokiteltu tuulihaukka. Luodolla pesii kala

lokkeja ja siella nahtiin myos teen Alue tulisi

säilyttää luonnontilaisena.

B Korkiasaaren rauhaisa lahdenpoukama ja jyrkät kalli

orannat tulisi säilyttää luonnontilaisena.

C Korkiasaaren vieressä olevat pienet luodot voitai

siin rauhoittaa lintujen pesimäpaikoiksi. Pienemällä

luodolla pesi naurulokkiyhdyskunta.

D Vuohisaaren maanomistaja on seurannut saaren lintuja

ja havainnut vuonna 1991 saarella pesivän erittäin

uhanalaisen valkoselkätikan koivupökkelössä, jonka

korkeus on n. 15 m ja pesäkolo on n. 10 metrin korkeu

dessa. Tikan elinpiiri olisi rauhoitettava, jos sen

pesintä voidaan vielä varmistaa alueella. 1992 ei val

koselkätikkaa ole havaittu alueella.

E Huutiansalmessa on rehevää ruovikkoa, joka tarjoaa

linnuille ravintoa ja pesimäpaikkoja. Ruovikossa

kasvaa mm. luhtasaraa, rentukkaa ja kurjenmiekkaa.

F Iso Huutisaaren kalliot ovat maisemallisesti arvok

kaita ja niiltä on hyvät näköalat Luonterille. Kallion

rinteellä kasvaa haapoja. Rinteen aluskasvillisuus

suositellaan säästettäväksi.

Pieni Huutiansaaressa on havaittu harvalukuista leh

toneidon vaippaa (ei uhanalainen) . Iso Huutisaarella

on tehty hakkuita ja alueella kasvaa eri-ikäistä

istutustaimikkoa. Alue on paikoitellen vaikeakulkui

nen. Saaren itäpuolen kalliorannoilla ei ole hakattu

metsää pitkään aikaan. Uhanalaisia lajeja ei Huutisaa

rilla tavattu, Virtasaari on myös vaikeakulkuinen ja

alue on ollut metsätalouskäytössä. Alueella ei havait

tu uhanalaisia lajeja. Alueiden tavanomaisesta kasvil

lisuudesta enemmän (Heinonen & Mäkelä 1989)

Uhanalaiset: Leskenluodon yläpuolella nuolihaukka ja

Vuohisaaressa erittäin uhanalainen valkoselkätikka

(maanomistajan havainto vuonna 1991)

31 LIITE 1/16

LIITE 1/17

9. Vatasensaari - Mustasaari - Mustasalmi - Kapritsaari -

Koloniemi

Yleistä: Vatasensaaren eteläpuoleinen koivikko on

avohakattu. Saaren puustoa hallitsee eri-ikäinen

taimikko. Saarella on loma-asutusta. Myös Kapritsaari

on hakattu mutta saaren reunamille on jätetty suoja

puustoa, joka peittää jonkin verran hakkuun jälkiä.

Koloniemen alueella on hoidettua ja hoitamatonta

metsikköä. Alueella on siellä täällä isoja mäntyjä.

Alueella havaittiin vanha pelto ja hoitamaton vanhempi

kuusikko. Alue on sirpaleinen, joten suurempaa yhte

näistä suojelullisesti arvokasta yhtenäistä aluetta on

vaikea täältä löytää. Koloniemen eteläpuolisella

ranta-alueella on hakkuuaukko.

A Mustasaaren Pohjoisosassa on yhtenäinen koivikko,

joka tarjoaa pesintäpaikkoja linnuille. Isot koivut

suositellaan säästettäväksi.

33 LIIIE 1/18

IU

[ThE 1/19 34

10. Kiukuanvuoret - Hiekkalahti - Vierunselkä

Yleistä: Kiukuanvuoret muodostavat maisemallisesti

arvokkaat kalliorannat, mutta aivan niiden takana on

avohakkuualue, mikä vähentää alueen arvoa. Hiekkalah

den arvo on myös sen maisemallisesti arvokkaissa

kallioissa ja lahden hiekkarannassa. Koiranniemi on

rakennettu mikä vähentää sen arvoa. Rupakonvirran mo

lemmin puolin ja Vierunselän itäpuoleiset rannat ovat

säilyneet melkein rakentamattomina. Kamattovuori on

entisen arvokas jyihine rinteineen. Tämä yhtenäinen

pitkä karu kallioranta on sellaisenaan säilyttämisen

arvoinen.

A Vierunselän keskiosassa olevat kallioluodot voitai

siin rauhoittaa lintujen pesimäluodoksi. Toisella

luodolla pesii selkälokki.

Uhanalaiset: Selkälokki— \ •%•_ 1 /

II

- PitkahiekiaF :\ \ -7’ 2.’/’, 1’Z—•• / -

- A / IuvvvsV\u---••/, _/,-. - -

\ : Kiu,kuan uoret7 -•

-

A / / \

A / // / s ko 1 1 .A /,,‘ //

:44 “Ä -:‘- )

/ -

1 Jt R- \ i / /

:=- 1/1 —

/

V ‘ (fnt/ — / K ( / 0Hetasaari

\ \ 1 , / ‘. /—- •‘1

nta \7/ /

1/

i/’ //‘7 JIO/’/

///

aO S OX\X -\

II ii) ••J/’)/j//’/ •/

II //4- 1/

2A(’’(

35 LIITE 1/20

[luE 1/21 36

11. Leppänemi - Ävokkaansaari - Jänissaaret - Äittasaari - Pe

s äniemi

Leppäniemen puusto on mntyvaltainen. Koivua esiintyypaikoittain. Puusto on tasaikista ja kärsinyt tuholaisista, joita tulee niemen itpuolel1a olevaltapuiden uittopaikan vlivarastolta. Niemen krjess onkallioita ja sen itäpuolella louhikkorinne. Ei erityisen arvokas kohde.

Pesäniemen alueelle kulkee mantereelta tie ja sielläon paljon loma-asutusta. Hakkuita on myös tehty jametsä koostuu eri-ikäisistä istutustaimikoista. Aitta-vuori, jonka korkeus on 132 m merenpinnasta on komeamaisemallinen näky. Aittalahden metsätiellä havaittiinilveksen jäljet, jotka erottuivat hyvin sateen kastelemalta hiekkatieltä. Saukonsalossa on myös aikaisemmin tehty havaintoja ilveksestä.

Ä Ävokkaansaaren luoteisosan poukamassa on suojaisahiekkaranta, joka sopii lintujen pesimäpaikaksi.

B Saaren itäpuolen kalliorinteen takana on pieni rämejota on kuivattu yhdellä ojalla. Suolla kasvaa lakkaaja se soveltuu marjastukseen. Suon kuivatusoja voitaisiin tukkia ja suo säästää.

c Jänissaarten rakentamattomat osat, jotka ovat karujakalliomänniköitä ja -luotoja soveltuisivat rauhoitettavaksi lintujen pesimäpaikaksi. Veneily ei ole voimakasta alueella. Saarilla nähtiin kivitasku.

D Jänissaarten suurimmassa saaressa on asutusta eteläkärjessä. Pohjoisosan jäkäläkalliot tulisi säästääkulutukselta.

E Äittasaari on karua MT-männikköä ja rakentamaton.Saarella on jäkäläkallioita. Etelärannan kalliot ovatloivat. Saari voitaisiin säästää retkeilykäyttöön.

Uhanalaiset: Ilves Pesäniemessä.

P1

LIITE 1/23 33

—— / -

( (‘\N1

\\

/iI

\\ \\\

19’\S \‘1\\ /t

\\ ( ‘ (\‘

)) )I) -H /

- J

s A - .Q-‘! ) , /

—-

—‘

///‘(( :t i\ åärnem

\\

\\f

/- \\•\ ?

\/I\ ±)

‘—-: \/

(/7 \ ±

ii

/11 •t(

II —

—-

1

\ ‘Q — -

Ahrrnqie./

- 7-,

11 I( (\j\-

“11

1

A I

S Uik— A

— 111

39[ThE 1/24

12. Petäänsaari - Rokkalahti - Hiideninaan eteläpuolen rannat -

Hiidenlahti - Neitvuori

Yleis: Petäänsaareen kulkee tie Hiidenmaan kautta.Saarella on runsaasti loma-asutusta. Älueella on tehtymetsänhakkuita ja puusto on pääasiassa eri-ikäistäistutustaimikkoa. Saarella on myös hakkuuaukkoja. Tienrakentamisen yhteydessä on jouduttu tekemään jonkin -

verran maansiirtotöitä.

Hiidenmaan Rokkalahdenpuoleiset kalliorannat ovatsäilyneet ehyenä. Rokkalahdessa havaittiin kuikka,mutta pesää ei löydetty. Käpytikkoja pesii loma-asutusten läheisyydessä rantaDuustoissa.

Neicvuoresta koiliseen sijaitseva Rantavuori lähialueineen on hakattu.

Ä Neitvuori on Saimaan korkein vuori 184 m merenpinnasta ja 109 m Saimaan pinnasta. Alue on pääasiassaMT-sekametsää. Rinnealueilla kasvaa koivua. Myöskalliomännikköä on runsaasti. Alueella on tehty voimakkaita avohakkuita, Dotka näkyvät vuorelta ja rannoilta. Uhanalaisia 1ajea ei alueella havaittu, muttamaisemallisen arvonsa ja ainutiaatuisuutensa vuoksiNeitvuori on arvokas alue ja se tulisikin rauhoittaakokonaan. Lähialueita tulisi ostaa lisää valtiollelisähakkuiden välttämiseksi ja maiseman eheyden turvaamiseksi. Alue soveltuu hyvin retkeilyyn ja marjastukseen.

Uhanalaiset: Rokkalahdessa havaittiin kuikka.

LIITE 1/25 40

A

MflTAKAAVA (1:20 000)

41 LIITE 1/26

B Vattusaarten pienempi saari on asumaton ja luonnontilaisempi. Maassa on useita tuulen juurineen kaatamiamöiltyj&. Saaren pohjoisosassa kallionrinteen takana onkomea koivupökkelö, jossa kasvaa k pösientö.. Pökkelössä on tikan hakkuujälkiä. Vieressä on maapuu. Alueon melko luonnontilainen ja siksi isompaa saartaarvokkaampi. aokkoisosan nimekkeessä havaittiinselkalokki Alue sucsic1aan saastctt’aksi luonnontilaisena. Se voitaisiin myös liittääluonnonsuoj elualueeseen.

13. Leikkaanvuori - Kukasalon kaakoisosan niemenkärki - Vattusaaret

Leikkaanvuori on maisemallisesti arvokas ja vuorel1on jonkinverran kaatuneita pilita, mutta vuoren alapuounen puusto on tasaikaista suurta mannikkoa Alueellaon tehty havaintoja karhusta kevaalla vuonna 1992Ukonvirta on arvostettu kalastuspaikka SuurempiVattusaari soveltuu hyvin retkeilyyn ja marjastukseen

Ä Vattusaarten itapuolen niemeke on kaunis retkipaikka, josta on hyvät näkymät Luonterille. Valtapuuna onmänty ja kallioilla kasvaa jäkälää. Niemekkeessähavaittiin teen.

Uhanalaiset: Karhu Pihlajasalon eteläosissa ja Leikkaanvuoren alueella. Selkälokki Vattusaarilla.

m

43 LIITE 1/28

14. Petäjäsaari - Pikarit - Korkiasaari - Pyövelinluodot

Korkiasaaren itäpuolella korkean kallion juurella onnoin 300 m pitkä ja noin 60 m leveä hakkuuaukko. Aluenäkyy selvästi järvelle. Myös saaren 1änsipuo1e11aoinoin hehtaarin kokoiien hakattu alue. Kalliorinteenreunalla kavaamtäieJ-unuks±a. Korkea vuorenrinne onmaisemallisesti rvokas.

Petäjäsaarella on hakattu metsää ja osa aukoista onniin lähellä rantaa, että ne näkyvät selvästi. Karttaan merkitty suoalue on ojitettu. Petäjäsaaren koilliosan kalliorinteet ovat saaren maisemalliseti arvokkaimmat osat. Koilliskärjen matalilla rantakivillä onhavaittu saimaannorppa syksyllä 1990. Alueella on myöshavaittu kuikka ja pyrstötiaisia heinäkuussa 1989.

Purhosaarella on hakattu metsää. Alueella havaittiinpuupinon vierellä Luonterilla harvinaisemmin esiintyvää siperiansinivalvattia.

Ä Purhosaaren pienet luodot voitaisiin rauhoittaalintujen pesimäluodoiksi.

B Pyövelinluodot muodostavat yhtenäisen saariryhmittymän, joka on säilynyt rakentamattomana. Suurimmansaaren eteläpuolella on istutustaimikkoa, mutta muutensaaret ovat säilyneet luonnontilaisina. Saarillakasvaa kalliomännikköä ja mänty-koivu sekametsää.Tuulen kaatamia puita on runsaasti. Jäkäläkalliot ovatsäilyneet hyvin. Rannoilla on nuotiopaikkoja. Pyövelinluodot voitaisiin rauhoittaa luonnonsuojelualueeksi. Retkeilijöiden ei tulisi liikkua kulutusta huonosti kestävillä jäkäläkallioilla.

Uhanalaiset: Petäjäsaaren koillisosassa havaittusaimaannorppa 1990 syksyllä. Kankunlahdessaon havaittu kuikka ja sen rantametsissä pyrstötiaisia1989.

O—

II0 ‘0

Tt\•0/

0’

:,(i

-

0“-P1

s

,0

jf,Ii

\ \H j1

--

/ies(J.L

/

//

(0

-\I‘•——“..9

_0

\[/‘1-..

-/

•••••••••,y

\Wfr\/

Z•‘

‘RI.\\4—//•

(/L%0/

0,V/Tf’/•OOci\&•v:.l/V‘-

11‘1\\•\/•o.Oj,\\

o...‘0’•yO1Z

0

VI0IIlrtI0’ .\\0--v.

0

I)) //•/

(;-\(?))(t :

/

/“/J/wo/uueseV\\\

6Z/IJiiIi

45 LIITE 1/30

/-

0 /- A

Q /P ossaari, 1

A,p- A-

— .

-- 5.1 1 E

At 1 —

.-— .1

A / ‘

•_\/

‘>•• —

1-A

/

-

/

- -

‘) O 1j:/ 1: \N h&41A 1 / --

A

h’/Ifl/UL t) \7/

s -----— - — --‘ - -

II

i, “A” ‘A fl2 1

, A A’ i -i

LIITE 1/31 46

15. Huosiossalo - Lamposaaret - Saisaaret - Raintsaaret

Yleistä: Huosiossalossa ei ole ranta-asutusta. Alueella on tavattu useita uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Komeita kalliorantoja on ympäri saarta. Alueellaon vaihtelevia biotoopeja ja useita suojaisia lahdenpoukamia. Myös hakkuuaukko havaittiin. Riihulahdessaui kuikkapari ja kaksi poikasta. Alueella lensi myösnuolihaukka. Huosiossalon pohjoisosassa on kalasääskentekopesä, jossa varmistettiin sääksen pesintä 1992.Alue kuuluu norpan elinpiiriin ja ilveksen jälkiä onhavaittu talvella 1991. Kurki on pesinyt Honkalarmiella1989. Saunalahdesta koilliseen olevalla rämeellä onhavaittu kurkia pysähtymässä muuttomatkallaan. Metsiäei ole hoidettu liian tehokkaasti. Syvälahdessa sijaitsevalla talolla asutaan kesällä. Honkalarnrnen lähellä on asumaton tila ja läheiset pellot ovat viljelyskäytössä. Pieni viljelty pel.toala luo monipuolisuutta alueelle ja tarjoaa ravintoa mm. kurjelle.Huosiossalon ympärillä olevat pienet saaret ja luodotsuositellaan rauhoitettavaksi kokonaan, eikä metsiätulisi hakata.

Lamposaaren rannat ovat paikoitellen vaikeakulkuisiatiheän istutustaimikon vuoksi. Linnuista alueellahavaittiin mm. viirupöllö, isokoskelo, härkälintu,käki, käpytikka, punavarpunen ja rantasipi. Aikaisempina vuosina alueella on havaittu kanahaukka.Lamposaarella kasvaa myös harvinaisempaa siperiansinivalvattia (ei uhanalainen) . Hirven jätöksiä löytyimaastosta. Lahden ympärillä olevat kalliorannat suositellaan jätettäväksi luonnontilaiseksi. Lamposaartenpienemmät saaret ovat luonnontilaisempia. Pienellälamposaarella havaittiin Luonterin saaristossa harvinaisemmin esiIntyvä Wolgswagen kleinbus.

Ä Ketveleenlahti on komea loma-asutuksesta vapaalahti, jonka pohjukassa on hiekkaranta. Lahdessa onhavaittu saimaannorppa uimassa 1990, 1989 ja 1990norppa on syönyt kaloja lahdessa olleista verkoista.Lahdenpohjukassa kasvaa siperiansinivalvattia jakurjenmiekkaa. Lahdessa on hyviä apajapaikkoja. Aluetulisi säilyttää luonnontilaisena.

B Peltojen lähellä on asumaton tila. Päärakennus onvanha hirsitalo. Pihalla kasvaa iso metsälehrnus. Tilasopii maisemaan ja se tulisi säilyttää ennallaan.Pellot ovat viljelykäytössä.

C Tilan lähellä on pieni lampi ja räme, jota on yritetty kuivattaa ojittamalla. Suoalue ja pieni lampiovat arvokas ja melko harvinainen alue Luonterinkarussa saaristossa. Lammella viihtyvät rehevienkasvupaikkojen linnut. Honkalamella on havaittu 1989pesivä kurki. Läheiset pellot ovat hyviä ruokapaikkojakurjelle. Lammella kasvaa ulpukkaa ja järviruoko.a.Suolta löytyy kurjenjalkaa, raatetta, pikku- ja isokarpaloa, kihokkia, järviruokoa, vehkaa, tupas- jaluhtavillaa, pullo-, muta-, tähti- ja riippasaraa,

47 tulE 1/32

lakkaa ja rahkasammalia. Suon laidalla kasvava koivikko on todennäköisesti kaskikoivikko. Lampi, suoalue jareunapuustot ehdotetaan säästettäväksi. Soiden reunalla kulkevat ojat. pitäisi tukkia, jotta lampi jasuo.säilyvät.

D Riih±lahdesa havaittiin kuikkapari ja kaksi poikasta. Alueella lensi myös nuolihaukka.

E Saunalahdesta noin 150 m koiliseen on pieni räme,joka tulisi säästää ojittamattomana ja luonnontilaisena. Siellä kasvaa jonkin verran lakkaa. Valtalajeinaovat mänty, vaivero, tupasvilla ja suopursu. Muitalajeja ovat karpalo ja kihokki. Rahkasammalista esiintyy runsaana punarahkasammalta ja rusorahkasammalta.

F Huosionsalon pohjoisosassa on tekopesä, jossa havaittiin 9.7. ja 13.7.1992 kalasääski.

G Haikonsaari on luonnontilainen rehevä saari. Saarella kasvaa koivua, useita isoja haapoja sekä lisäksinuorempia haapoja. Alue on hyvä pesimäpaikka linnuille. Saaressa on myös useita maapuita. Saari ehdotetaanjätettäväksi luonnontilaan.

H Lipansaari on osittain luonnontilainen mutta saareenon istutettu kuusia. Tämä saari sopii myös jätettäväksi luonnontilaan.

1 Saisaaret tulisi rauhoittaa lintujen pesimäalueeksi.

J Raintsaaren kaakkoisosassa on arvokas hiekkaranta.Se on hyvä retkeilysaari ja sellaiseksi jo varattukin.Saarella on jätteidenkeruu- ja nuotiopaikka.

K Raintasaaren pohjoisosan lahdenpohjukan molemmillapuolilla kasvaa lehtimetsää. Lahden länsipuolen lehti-metsässä kasvaa runsaasti haapaa. Myös pihlajaa jaraitaa esiintyy. Metsässä havaittiin kuhankeittäjä.Itäpuolella on pieni suo. Molemmat alueet tulisisäilyttää luonnontilaisena.

L Lamposaarten pienempi rakentamaton saari ja pienetluodot voitaisiin jättää luonnontilaiseksi. Äutonromusuositellaan hinattavaksi talviaikaan pois.

: Ketveleenlahdessa saimaannoropa, Riihilahdessa kuikkapari ia kaksi poikasta, Haukkolahdestalöydetty kuikan pesä 1990, Riihilahden yllä Nuolihaukka, havaittu Ilves talvella 1991, Huosionsalon pohjoisosassa pesii kalasääski pari. Selkälokki Lamposaarilla.

LIi /33 48

\ \

) (tt”

/ ()‘ ir - z’

(\Vz,/ \

\ \7 ( / 2:7 27

I/,

\\I/ Ho

N

(1’

— — 5( •0a?.

“

—

\\/

__

t,

-

-

1-

-1,

-

;‘

vUO’0npaIU0tO1

- =1—

—- —

.--—

i .

____

—— 1

—

1 1/J

___

0 //r•.

/‘ 27

1 1, / //

1 /= ) /

-

- •1• 7// -

1‘

/—

-78O ( / / /

49 LIITE 1/34

‘)

+7 ‘7 jr ‘ N \‘ j,;1:

/ , (,r, ( — T’-

6 3 0 Ha fkpjs 4 iij’? j ( \ ( —‘\ ( A

Jj

- l)(

G. —

--

1‘ / - ‘‘)Ir(, (

‘1,

SV’ Ia{J ) \

,— ‘ ) — ‘ I\ •-—- fi 1 1) , i 1 / i7, — — 1 \

/ ,jJ - ‘:\ A \ \ \\ \ \,- •i• \•

- / (Et\’ -A’AJ \ \\ ‘s

18\\ ••••/ 1 \t’O ‘ •:‘N% \t”,)A”

1/ \ ,

\ / t . .-

_____

4.1’ :•“, 11- : -- A [A ‘ .

-

- 1,v —jjr/

\\\l

7)A,,,

A /uo kyte!

z)A jc::i;!i:.: (i\L?“‘.A \ \}JR’YL’ Lamposa et

‘ -‘g.\\ J’’ J /C‘ - i 1 — ) /‘ 1 1 \ \

‘‘ . 1“ 2:8 — - -- A / ‘ (J

‘ 2’ “ A ‘ -— --, \ —--j t 1 )— A l(

PL -, ft

11 -‘ / LQ 250 50Dm- ]

/ 9AI/I/

(t]

-t1rI1S1

‘1/1/ 771/

/

!J&esued

Oot

LLZL

V‘)TJ. —/

v‘

/

\11FIuon/V

-

--••////\‘4t\

)%/1

7‘/7

(‘)‘/L7/\

/j’()v

/%j%///3,1

(///7\“EV

1\

!W,18ZAo

;iHAflN(

t1H)-S\\

/J

f

\‘R-

/‘j/)\

/r

\‘\\-

0

-.-

--\

//)(

/iiiii

16. Papinsalo - Mustasaari - Pekansaari

Papinsalossa on paljon mets&talouskytöss olevaametsää. Saaren 1nsipuolella olevalla pitk.l1ä yhtenäisell suoalueella on kuivatuksen jalkeinerr istutustaimikko. Papinsalon pohjoisosan rehevt rantakasvustot ovat todennäköisesti saaneet ravinteita suonojituksen tai metlannoituksen vuoksi.

Ä Papinsalon etel&- ja kaakkoisosien rantavyöhykkeill&on runsaasti isoja koivuja ja rehev& kasvillisuutta.Siperiansinivalvattia kasvaa alueella. Ruovikolla onkuultu tln kes.nä. luhtahuitin laulua. Alueella onmyös paljon maapuita ja koivupökkelöitä. Tämä alue onhyvä lintujen pesimäalue rehevine rantoineen ja runsaine lahopuineen. MYÖS pieni lampi on alueella.

B Mustasaari on pääasiassa nuorta lehtipuuta (koivu,leppä ja haapa) ja kenttäkerroksessa valtalajeinametsäkorte sekä mustikka. Saarella on mahdollisestiharjoitettu viljely& aikaisemmin (ojia) . Rehevä lehtipuusto tarjoaa hyvät elinmahdollisuudet linnuille.

C Pekansaarella on vanhoja rakennuksia, joiden säilyminen olisi turvattava muistona vanhasta saaristolaisasutuksesta. Pekansaaresta elää tarinoita saarenasukkaasta, jonka mukaan saari on saanut nimensä.

51 LIITE 1/36

LIITE 1/37 52

— —

o ,

A ‘

‘\ akfsaIo’ ::

-A

-r , Lakaahti / =

1A

/\\ A / - - A r A 1 AA

1. J AA ‘- 1

)\\‘,/ - • / A

A 0 , 1/

// /2:198)

,“D

‘—-: A ‘2q /‘Q:\ (\A • /// A / / z — / t9 ‘ \

0 / / A /- Heiäho A

\\

/ /- / A

11, —7 2O / • .- -:

\1!/ • A-- r • /

-/2:1

_

-

- ,/ \\ • / ‘

19

1’

‘e k a n s a ari

LI

53 LIITE 1/38

17. Hakolahti - Uimasalon karihiekka

Alueella on hakattu metsää sieltä täältä. Hakolahdessaon komeita jyrkkiä kalliorantoja. Hakolahden poukamaansuunnitellut kolmekymmentä venepaikkaa toisivatiikoisesti häiriötä kapeaan lahteen ja alentaisivatalueen maisemallista arvoa. Alue on tarkoitus säilyttää luonnontilaisena. Vaihtoehtoisena venerannansijoituspaikkana voitaisiin ajatella Otamonsalmea,jonne on myös tie. Salmen lähistöllä on kauppa jabensanmyyntipaikka jo valmiina. Aluetta on jo käytettyveneidenlaskupaikkana ja se on myös rantojensuojelualueen ulkopuolella.

Uimasalon Karinhiekalta ei uhanalaisia eliöitä löydetty. Alueelle on tehty retkeilyaluesuunnitelma. Lisääntynyt virkistyskäyttö saattaisi tuoda rauhattomuuttalähialueille esim. Huosiossalon suuntaan.

LIIIE 1/39

55 [ThE 1/40

18. Pieni Hakolahti

Pieni Hakolahden Hirvensalon puoleisella rannalla onkomeita jyrkkiä kalliorinteitä. Alueella on myösnäkyviä hakkuuaukkoja. Uimasalon puoleisella rannallaei ole vastaavia kalliorinteitä vaan rannoilla kasvaakoivua ja siellä on mahdolliseti majava aloittamassapadon rakennusta. Hakkuuaukoista huolimatta alueentulisi antaa palautua luonnontilaan. Kalliorinteidenreunustama kapea lahti sopisi kanoottiretkeilyyn.Laakson pohjukassa on hakkuuaukkoja.

LIITE 1/41 56

19. Maljasensaaret - Hovinsaari - Vuorisaari

Yleistä: Maljasensaaret, Hovinsaari ja Vuorisaarimuodostavat oman saariryhmänsä Puuterselällä. Vuori-saarella on komeita kalliorantoja ja rehevää puustoamutta saarella on runsaasti loma-asutusta. IsomallaMaljasensaarella on tehty metsänhakkuita runsaasti.Pienempi Maljasensaari on luonnontilaisempi, Hovinsaari on luonnontilaisin näistä neljästä saaresta. Pienen

Hakolahden Hirvensalonpuoleisilla rannoilla on komeitajyrkkiä kallioita mutta metsää on hakattu näkyvästi.Metsänkäsittelystä tällä alueella tulisi luopua.Hakolahdessa oli merkkejä majavan aloittamasta padosta. Pienen Hakolahden päässä iso aukkohakkuualue.Sopii vaikka kanootti retkeilyyn. Ei mielellään suurille moottoriveneille koska kapeassa lahdessa veneethäiritsevät eläimistöä enemmän kuin selkävesillä.

A Hovinsaaren luoteisosan kalliolla kasvaa vaiko-,harmaa- ja palieroporonjäkälää. Jäkäläkalliot eivätkesta tallausta Tuhoutunut jakalapeite uudistuuhitaasti. Saaren eteläkärjessä on majavan kaatamahaapa. Haavassa oli vielä lehdet, joten puun kaadostaei ole ollut kovin pitkä aika. Saarella kasvaa paljonkoivua ja jonkin verran haapaa. Saaren itäpuolella onpieni kurjenmiekkakasvusto. Alueella on maapuita jaluoteisosan kalliolla havaittiin koivupökkelö, jossaon muutamia koloja. Saaren rehevä kasvusto tarjoaahyviä pesimäpaikkoja linnuille. Kallioilta on hyvätnäköalat, joten on oletettavaa että retkeilijät kävelisivat myos saaren kallioilla, mika vaarantaa saarenkallioiden jäkäläkasvuston. Mikäli suunnitelmanmukaiseen retkeilyalueeseen päädytään, tulisi saarellelaittaa ilmoitus, jossa retkeiljöitä kehotetaan välttämään jäkäläkasvustossa kulkemista.

Suunniteltu retkeilyalue sopisi paremmin Maljasensaarten pienemmän saaren eteläosaan. Maljasensaaren pienemmältä saarelta on hyvät näköalat, mutta jonkinverran vähemmän kulutukselle herkkää jäkäläkasvustoa.

57LIIJE 1/42

-‘— ,

-

tv fl P-

2

-,‘ %

-

r \\sUi

-

;“-‘li2. A

A

\‘ 1

- -

-,-

—+90

Tae6fl -\‘

:24 eIä. $

-

ve16.

.19.0 53 - A

\

/% .0 (4 - f /

7

—Sark8I°-

Kaalaus-

38 -

.

/)f

Ji) -‘ - - -

.

3- ,,

7,

— ‘‘ ‘“nnt - A

iauIuV’‘-- /

A— — A

‘% 8-

n

-

— 38“ %• - ‘I’ ( .

—- 0

i-

),- t

— -- 1’

.k

) äpii

,,•., —•t PERUSKARTTA

AO— «

— — -

-\\

- - -- z’A ) ,i) )? /‘ MITTAKAAVA (1:20 000)

58

LIJTE 2. LUONTERIN RANTOJENSUOJELUALUE

nm\ j

ko” Ke7ie j‘

ar%a ,renw

/ f Ia a a

)0

%

LIITE 3/1

LIITE 3. LUONTERIN ALUEELLA HAVAITUT KASVI- JA ELÄINLAJITVUOSINA 1989-1992

PUTKILOKASVIT

Aholeinikki (Ranunculus polyanthemus)Ahomansikka fFragaria vesca)Aho-orvokki (Viola canina)Ahosuolaheinä (Rumex acetosella)Ahvenvita (Potamotegon perfoliatus)Aitovirna (Vicia sepium)

Haapa (Populus tremula)Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum)Halava (SaIix pentandra)Harakankello (Campanula patula)Harmaaleppä (Ainus incana)Harmaasara (Carex canescens)Hieskoivu (Betula pubescens)Hiirenporras (Athyrium fllix-femina)Hiirenvirna (Vicia cracca)Hilla (Rubus chamaemows)Huopaohdake (Cirsium helenioides)Häränsilmä (Hypochoeris maculatä)

Isoalvejuuri (Dryopteris expansa)Isokarpalo (Vaccinium oxycoccos)Tsomaksaruoho (Sedum telephium)Isotalvikki (Pyrola rotundifolia)

Jokapaikansara (Carex nigra)Jouhisara (Carex asiocarpa)Jouhivihvifä (Juncus filiformis)Juolavehnä (Etymus repens)Järvikaisfa (Scirpus Iacustris)Järvikorte (Equisetum fiuviatile)Järvimoko (Phragmites australis)JäMsätkin (Ranunculus peltatus)

Kaiheoivokki (Viola selkirkii)Kalliohatikka (Spergula morisonii)KaNioimarre (Polypodium vuigare)Kalliokielo (Polygonatum odoratum)Kalliokohokki (Silene rupestris)Kanerva (Calluna vuigaris)Kangasmaitikka (Melampyrum ptatense)Karhunputki (Angelica sylvestris)Karpao (Vaccinium sp.)Karvakiviyrtti (Woodsia ilvensis)Kataja (Juniperus communis)Katinhieko (Lycopodium chavatum)Kehlotahvikki (Pyroha media)Kehhuskeihohehti (Sagittaria natans)Kehtalleko (Diphasiastrum comphanatum)Kehtasara (Carex f hava)Ketoneihikka (Dianthus dehtoides)Keto-orvokki (Viola tricohor)Ketunhieko (Huperzia selago)Keväthinnunherne (Lathyrus vernus)

Kevätpiippo (Luzula pilosa)Kielo (Convahlaria majahis)Kiiltopaju (Sahix phylicifohia)Kissankello fCampanula rotundifolia)Kissankäpälä (Antennaria dioica)Kivikkoalvejuuri (Dryopteris fihix-mas)Koiranheisi (Vibumum opulus)Koiranputki (Anthriscus sylvesteris)Koivu (Betula sp.)Korpi-imarre (Thelypteris phegopteris)Korpikaisla (Scirpus sylvaticus)Korpikastikka (Calamagrostis purpurea)Kotkansiipi (Matteuccia stwthiopteris)Kuftapiisku (Solidago virgaurea)Kurjenjalka (Potentilla palustris)Kurjenmiekka (Ins pseudacows)Kuusi (Picea abies)Käenkaali (Oxahis acetosehla)

Lahnaruoho (Isoetes sp.)Lakka (Rubus chamaemows)Lampaannata (Festuca ovina)Lehmus (Tihia cordata)Lehtoarho (Moehningia trinervia)Lehtokorte (Equisetum pratense)Lehtokuusama (Lonicera xylosteum)Lehtomatara (Gahium tniflowm)Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine)Lehto-orvokki (Viola mirabihis)Lehtopalsami (Impatiens nohi-tangere)Lehtopähkämö (Stachys sylvatica)Lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifoJia)Leväkkö (Scheuchzeria palustris)Lihlukka (Rubus saxatilis)Luhtakastikka (Calamagrostis stnicta)Luhtakuusio (Pedicularis palustris)Luhtalilukka (Cardamine pratensis)Lu htamatara (Gahium uliginosum)Luhtasara (Carex vesicaria)Luhtavihla (Eniophomm angustifolium)Lu htavuohennokka (Scuteblania galericu lata)Lumme (Nymphaea sp)Lutukka (Capsella bursa-pastonis)

Maahumala (Ghechoma hederacea)Maaniankämmekkä (Dactyhorhiza macuhata)Maitohorsma (Epilobium angustifohium)Mesiangervo (Fihipendu Ja uhmania)Metsäalvejuuni (Dnyoptenis carthusiana)Metsäimarre (Gymnocarpium dnyopteris)Metsäkastikka (Calamagrostis awndinacea)M etsäkorte (Equisetum syhvaticum)Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum)Metsälauha fDeschampsia flexuosa)

LIITY 3/2 60

Metsälehmus fTilia cordata)

Metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum)

Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris)

Metsäorvokki (Viola riviniana)

Metsätähti (Trientalis europaea)

Mustaherukka (Ribes nigrum)

Mustakonnanmarja (Actaea spicatal)

Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Mustuvapaju (Salix myrsinifolia)

Mutasara (Carex limosa)

Muurain (Rubus chamaemows)

Mäkiminttu (Satureja vulgaris)Mäkitervakko (Lychnis viscaria)

Mänty (Pinus sylvestris)Mäntykukka (Monotropa hypopftys)

Niittyhumala (Pwnella vulgans)

Niittyleinikki (Ranunculus acris)

Nifttynätkelmä (Lathyrus pratensis)

Nokkonen (Urtica dioica)Nuokkuhelmikkä (Melica nutans)

Nuokkutalvikki (Orthilia secunda)

Nuottaruoho (Lobelia dortmanna)

Nurmihärkki fCerastium fontanum)

Nurmilauha (Deschampsia cespitosa)

Nurmitädyke (Veronica chamaedrys)

Näsiä (Daphne mezereum)

Ojakellukka (Geum rivale)Ojakärsämö (Achillea ptarmica)

Oravanmarja (Maianthemum bifolium)

Paatsama (Rhamnus frangula)

Palpakko (Sparganium sp.)Peltohatikka (Specgula atvensis)

Peltokorte (Equisetum arvense)

Peltolemmikki (Myosotis arvensis)

Pelto-orvokki (Viola arvensis)

Peltopillike (Gafeopsis bifida)Peltoukonnauris (Erysimum cheiranthoides)

Peurankello (Campanua giomerata)

Pihlaja (Sorbus aucuparia)Pikkupalpakko (Sparganium minimum)

Pikkutalvikki (Pyrola minor)

Pohjanpunaherukka (Ribes spicatum)

Poimuhierakka (Rumex crispus)

Pukinjuuri (Pimpinella saxifraga)

Pullosara (Carex rostrata)Puna-ailakki (Silene dioica)Punaherukka (Ribes spicatumPuolukka (Vaccinium vitis-idaea)

Pystykeiholehti tSagittaria sagittifolia)

Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia)

Päivänkakkara (Leucanthemum vuigare)

Raita (Salix caprea)Ranta-alpi (Lysimachia vuigaris)

Rantakukka (Lythrum salicana)

Rantalemmikki (Myosotis laxa)Rantaluikka (Eleocharis palustris)Rantaminttu fMentha arvensis)Rantanenätti (Rorippa palustris)Rantavihvilä (]uncus alpinoarticulatus)Rantayrtti fLycopus europaeus)Ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica)Rauduskoivu (Betula pendula)Rentukka fCattha palustris)Riidenlieko fLycopodium annotinum)Rohtotädyke fVeronica 0ff icinalis)Ruiskukka (Centaurea cyanus)Ruokohelpi fPhalaris awndinacea)Ruusuruoho fKnautia arvensis)Ruskoärviä fMyriophyilum afterniflowm)Rätvänä (Potentilla erectal)Rönsyleinikki (Ranunculus repens)

Sananjalka (Pteridium aquilinum)Sarjaketano (Hieracium umbetlatum)Sarjatalvikki (Chimaphila umbellata)Siankärsämö (Achiltea millefolium)Sianpuolukka (Arctostaphytos uva-ursi)

Siniheinä (Moninia caerulea)Siperiansinivalvatti fLactuca sibirica)

Sormisara (Carex digitata)Sudenmarja (Paris quadrifolia)Suokeltto (Crepis paludosa)Suokorte fEquisetum palustre)Suokukka (Andromeda polifolia)Suomyrtti (Myrica gale)Suo-ohdake fCirsium palustre)Suo-orvokki (Viola palustris)Suoputki fPeucedanum palustre)Suopursu (Ledum palustre)Syyläjuuri (Scrophularia nodosa)Särmäku isma (Hypericum maculatum)

Taikinamarja (Ribes alpinum)Terttualpi (Lysimachia thyrsitlora)Tervaleppä (Alnus giutinosa)Timotei (Phleum pratense)Tuhkapaju (Salix cinerea)Tunturikurjenherne (Astragalus alpinus)

Tuomi (Prunus padus)Tupasluikka fTrichophowm cespitosum)

Tupasvilla (Eriophowm vaginatum)Tuppisara (Carex vaginata)Tähtisara (Carex echinata)Tähtitalvikki (Moneses unifiora)

Uistinvita (Potamogeton natans)Ukontulikukka (Verbascum thapsus)Ulpukka (Nuphar sp.)

Vadelma (Rubus idaeus)Vaivero (Chamaedaphane calyculata)

Valkolehdokki (P}atanthera bifolia)

61 LIITE 3/3

Valkopiirtoheinä (Rhynchospora aiba)Vanamo (Linnaea borealis)Variksenmarja (Empetwm nigrum)Veiholehti fCircaea alpina)Vesiherne fUtricularia sp.)Vesisara fCarex aquatilis)’Viiltosara (Carex acuta)Viitakastikka fCalamagrostis canescens)Virpapaju (Sahx aurita)Vuohenputki (Aegopodium podagraria)

Yövilkka (Goodyera repens)

Äimäwoho (Subularia aquatica)Ärviä (Myriophyuum sp.)

SAMMALET:

Haprakynsisammal (Dicranum fragilifolium)Heterahkasammal (Sphagnum warnstortii)Isokynsisamm& (Dicranum majus)Isomyyränsammal (Ätrichum undulatum)Isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica)1 soraippasammal (Anastrophyllum saxicola)Kallio-omenasammal (Bartramia pomiformis)KalUopalmikkosammal (Hypnum cupressiforme)Kalliotierasammal (Racomftrium lanuginosum)Kangaskarhunsammal (Polytrichum

juniperinum)Kangaskynsisammal (Cicranum poysetum)Kangasrahkasammal (Sphagnum nemoreum)Karvakarhunsammal (Polytrichum piliferum)Kerrossammal (Hylocomium splendens)KierrekMsammat (Grimmia torquata)Kiiltolehväsammal (Pseudobryum cinclidioides)Kilpilehväsammal (Rhizomnium punctatum)Kimpputierasammal (Racomitrium fasciculare)Kivikynsisammal (Dicranum scoparium)Kivitierasammal fRacomitrfum microcarpon)Korpikarhunsammal (Polytrichum commune)Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii)Kuirisammal (Calliergon sp.)Kyhmytorasammal (Cynodontium stwmiferum)Kynsisammal (Dicranum sp.)Lapasammal (Pellia sp.)Lehväsammal (Mnium sp., Rhizomnium sp.,

Plagiomnium sp.)Lettorahkasammal (Sphagnum teres)MetsäehväsammaI (Plagiomnium cuspidatum)M etsäliekosammal (Rhytidiadelphus triquetrus)Metsäkerrossammal (HyIoComium splendens)Okarahkasammal (Sphagnum squarrosum)Paakkurahkasammal (Sphagnum compactum)Palmusammal (Climacium denoroides)Pu narahkasammal (Sphagnum magellanicum)Rantasaukonsammal (Leptodictyu m riparium)Ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum)

Ruusukesammal (Rhodobryum roseum)Rämerahkasammal (Sphagnum angustifolium)Seinäsammal (Pleurozium schreberi)Sorsansammal (Ricciocarpos natans)Suonihuopasammat (Aulacomnium palustre)Tierasammal (Racömitrium sp.)Tihkuleväsammal (Plagiomnium elatum)Torasammal fCynodontium sp.)Vajorahkasammal (Sphagnum majus)Varvikkorahkasammal (Sphagnum mssowii)

JÄKÄLÄT:

Harmaaporonjäkälä (C!adonia rangiferina)Kaarrekeltakarve (Parmelia centrifuga)Napajäkälä (Umbilicaria sp.)Okatorvijäkälä (Cladonia uncialis)PaHeroporonjäkälä (Clandonia stellaris)Poronjäkälä (Cladonia subg. Cladina)Tinajäkälä (Stereocaulon sp.)Torvijäkälä (Cladonia sp.)Valkoporonjäkälä (Cladonia arbuscula)

SIENET:

Ketunkääpä (Inocutis rheades)Leppänahakka (Stereum subtomentosum)Mustajalkakääpä (Polyporus melanopus)Männynkääpä (Phellinus pini)Taulakääpä (Fomes fomentarius)

NISÄKKÄÄT:

HIM (Alces alces)Ilves (Lynx lynx)Karhu (Ursus arctos)Metsäjänis (Lepus timidus)Mäyrä (Meles meles)Myyrä (Clethrionomys sp., Microtus sp.)Otava (Sciuws vuigaris)Peltomyyrä (Microtus agrestis)Päästäinen (Sorex sp.)Saimaannorppa (Pusa hispida ssp. saimensis

LINNUT:

Haapana (Anas penelope)Haarapääsky (Hirundo tustica)Harmaalokki (Larus argentatus)Harmaasieppo (Muscicapa striata)Hernekemu (Sylvia curwca)Hiirihaukka (Buteto buteto)Hippiäinen (Regulus regulus)Huuhkaja (Bubo bubo)

LIITE 3/4 62

Härkälintu (Podiceps griseigena)Hömötiainen (Paws montanus)

Isokoskelo (Mergus merganser)sokäpyntu fLoxia pythyopsittacus)

Kaakkuri (Gavia stellata)Kalalokki (Laws canus)Kalasääski (Pandion hallaetus)Kalatiira (Sterna hirundo)Kanahaukka fAccipiter gentills)Kirjosieppo (Ficedua hypoteuca)Kivitasku (Oenanthe oenanthe)Korppi (Corvus corax)Kuhankettäjä (Orioftis oriotus)Kuikka (Gavia arctica)Kulorastas fturdus viscivorus)Kurki (Grus grus)Käki (Cucufus canorus)Käpytintu (Loxia sp.)Käpytikka (Dendrocopos major)

Laulutastas (Turdus philom&os)Lehtokerttu (Sylvia bonn)Lehtokurppa (Scolopax wsticola)Lehtopöö (Strix atuco)

Metso (Tetrao urogaUus)Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)Mustapääkerttu (Sylvia atnicapilla)

Nuohhaukka (Falco subbuteo)

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)Palokärki (Dryocopus martius)Peippo (Fringilla coelebs)Peukaloinen (Trogodytes troglodytes)Pikkulepinkäinen (Lanius cdllurio)Pikkutikka (Dendrocopos minor)Pikkutylil (Charadrius oubius)Punakylkirastas (Turdus illacus)Punarinta (Enithacus rubecula)Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)Punavarpunen (Carpodacus erythrinus)Puukiipijä (Certhia familiaris)Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)Pyy (Bonasa bonasia)

Rantasipi (Actitis hypoleuca)Rautiainen (Prunella modulanis)Ruokokerttunen (Acrocephalusschoenobaenus)Räkättirastas (Turdus pitaris)Räystäspääsky (Delichon urbica)

Selkälokki (Larus fuscus ssp. fuscus)Silkkiuikku (Podiceps CtStätUS)

Sinisorsa (Anas ptatyrhynchos)Siriifäjä (Phyltoscopus sibilatrix)

Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)Talitiainen (Parus major)Tavi (Anas crecca)Teen (Tetrao tetnx)Telkkä (Bucephala ciangula)Tukkakoskelo fMergus serrator)Tuulihaukka fFallo tinnunculus)Töyhtötiainen (Panus cristatus)

Valkoselkätikka fCendrocopos Ieucotos)Vihervanpunen (Carduelis spinus)Viimpöllö fStnix aluco)Västäräkk (Motacilla aiba)

MATELIJAT:

Kyy (Vipera betus)Sisilisko (Lacerta vivipara)

63

LIITE 3/5

Luonterin rantoj ensuoj elualueelta tehtyj perhoshavaintoj avuosilta 1983 - 92 Havainnot perustuvat Aarne Walgrenin keraämn aineistoon. Nåytteet on ker&tty Ko.timussäarelta,, R&int&:saarelta, Pitkalahden Kolosuolta ja $aukonsalon Silmäsuolta

Papilionoidea (päiväperhoset)Äporia crateg±Col±as palaenoVaccini±na optileteBoloria aguilonarisProclossiana eunomiaErebia ligeaOenis jutta

DrepanidaeOchropacha dupiarisTethea orTetheella fluctuosa

Geometridae (mittarit)Geometra papilionariaIdaea bie1ataIdaea aversatIdaea straminataXanthorhoe munitataXanthorhoe quadrifasciataHydriomena furcataEulithis populataEul±this testataChloroclysta citrataEpirrhoe alternataScopula teinataEupithecia pusillataTheia obeliscataHydriomana furcataPerizoma taeniatumPerizoma didymatumPerizoma alchemillatumPerizoma biandiatumHydrelia fiammeolariaLomaspilis marginataLomaspilis opisEpione paralellariaItame brunneataHylaea fasciariaCrocallis elinquariaBoarmia roborariaHypomecis roborariaÄlcis repandatusCabera pusariaCabera exanthemataBupalus piniarius

$phimigidae (kiitäjät)Laotlioe populi

64

LIITE 3/6

Bombycidae (kehrääjät)Trich±ura crataeg±Ph±ludoria potatoriaEuthr±x potatoriaTrichiura crategi

Notodontidae (hammaskehrääjät)Ptilodon capucinaPheosia gnomaLeucodonta bicoloriaPtilodon capucina

Ärctidae (siilikehrääjät)Miltochrista miniataPheosia tremulaEilema lurideolumEilema lutarellumCoscin±a cribrariaÄrctia cajaPtilodon capucina

Noctuoidea (yökköset)Paradiarsia sohrinaEugraphe subroseaLycophotia porphyreaPolia nebulosaHada proximaDiarsia mendicaDiarsia dahliiGraphiphora augurParadiarsia sorbinaXestia bajaPapestra birenEurois occuitusMamestra thalassinaCerapteryx graminisParastichtis suspectaMoma alpiuinÄcronicta megacephalaÄcronicta psiÄcronicta menyanthidesÄcronicta auricomaAcronicta rumicisÄpamea remissaÄpamea crenataÄxnphipyra perfluaHyppa rectilineaPhot edes pygminaCelaena leucostigmaOligia latrunculaDiachrysia chrysitisSyngrapha interrogationisAutographa pulchrinaParascotia fuliginariaParacolax tristalis