IKÄÄNTYVÄN SUOMEN MONET KASVOT Näkökulma monimuotoisuuteen vanhustyössä Kehittyvä vanhustyö - Heidi Oilimo 14.2.2017

Kuvat: Pixabay, free licence photos ja

Heidi Oilimo

If you are in Finland you…

Ymmärtääkseen omia käyttäytymis-

mallejaan, on nähtävä suhde omaan

kulttuuriseen ympäristöön ja

ymmärrettävä, että myös ”me”

olemme keskenämme erilaisia

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen

suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin

tuntemus, vaan oman kulttuurin

tuntemus ja sen vaikutuksen

tiedostaminen omassa ajattelussa

Mistä minun asenteeni,

ajatusmallini ja arvoni

kumpuavat? Oletko sinä tietoinen omasta

maailmankuvastasi?

• Omat aikaisemmat kokemukset ➙

ennakko-oletukset

• Mikä on minun mielestäni oikein? ➙

arvot

• Mikä on minun mielestäni tavallista?

➙ normit

• Mihin minä olen tottunut? ➙ tavat

= Itsetuntemus!

Minä, perhe,

suku, ystävät

Suomi

Venäjä

Ruotsi

Belgia

Espanja

USA, Kanada

Marokko

Kaksi kotimaata, kaksi kulttuuria, kaksi kieltä,

kaksi lasta, joilla kaksi kansalaisuutta…

Moninaisuus osana arkea

Lapsuuteni perhe – v. 1967 Tyttäreni ja miniäni – v. 2017

Yhteistä kosketuspintaa

etsimässä Olennaisen näkökulman

monikulttuuriseen ammatillisuuteen tuo toiseuden kokemus eli omakohtaisesti ja itse koettu ”ulkomaalaisen” asemassa oleminen, joka auttaa ymmärtämään maahanmuuttajan problematiikkaa (Talibin 2005)

Mahdollistaa myös oman kulttuurin tarkastelemisen objektiivisemmin, ulkopuolisin silmin

Erilaisuus

pelottaa

”Jos hankit useamman koiran, niiden olisi hyvä olla samankaltaisia.”

Ennakkoluulot ohjaavat

ajatteluamme Rainer varastaa ⬇ Hypoteesi:”Nuo romanit

ovat epärehellisiä” ⬇ Rainer on tyypillinen

ryhmänsä edustaja ⬇ Täytyy johtua ryhmän

jäsenyydestä

Jussi varastaa ⬇ Hypoteesi: ”Me suo-

malaiset olemme rehellisiä.”

⬇ Jussi on siten poikkeus ⬇ Täytyy johtua yksilöstä

(Eeva Rönkkö / Karmela Liebkind)

Kukaan ei ole vapaa

ennakkoluuloista

Ennakkoluulot liittyvät luokittelun

tarpeeseen; jokaisella, jolla on

ajatustoimintaa, on myös

stereotypioita ja ennakkoluuloja

Juontavat juurensa ryhmään

kuulumisesta ja ryhmien välisistä

suhteista

Ennakkoluulot eivät poistu kieltämällä,

vaan tunnistamalla

Pelko ei poistu juoksemalla

karkuun vaan kohtaamalla

Rajat katoavat, etäisyydet

pienenevät, ihmiset liikkuvat…

Yhteiskunnat yhä monikulttuurisempia ”Monikulttuurinen yhteiskunta on itse

asiassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus: maailmassa on noin 200 valtiota, mutta kulttuureja on noin 10 000.” (Liebkind, 2000)

Monissa maissa - Suomi mukaan lukien -

asustaa jo perinteisesti useita etnisiä ryhmiä ja kulttuureita

Yhtäläisyydet ja

eroavaisuudet? Kumpaan

haluamme kiinnittää enemmän huomiota?

Onko hyvä korostaa erilaisuutta vai samankaltai-suutta ja missä määrin?

Minkälainen on sinun

maailmasi? Yksiarvoinen

enemmistö määrittää arvot ja normit

tapojen takana on enemmistön tulkinta

etnosentriyys ja minimointiajattelu

Kulttuuriselta orientaatioltaan

etnosentrinen

oman kulttuurin paremmuuden korostamista suhteessa muihin kulttuureihin

jättää kulttuuriset erot huomioimatta, vähättelemällä niitä tai näkemällä ne negatiivisina -> kieltäminen, puolustaminen, minimointi

Vai onko se Moniarvoinen

pohjana lajinsäädäntö ja kaikkien yhdessä hyväksymät harvat arvot kuten ihmisarvo

hyväksytään erilaiset tavat toimia

Kulttuuriselta orientaatioltaan

etnorelatiivinen

erilaisuus hahmotetaan lähtökohtaisesti myönteisesti; kulttuurienvälinen tasa-arvo

tunnistaa ja hyväksyy erilaisuuden, integroi erilaiset näkemykset ja toimintatavat toisiinsa ja kääntää erilaisuuden voimavaraksi -> hyväksyminen, sopeutuminen, yhteensovittaminen

2000-luvun

suomalaisia

Suomi-Viro-Italia-Espanja-Kongo-Chile-Meksiko –connection – Saumatonta yhteistyötä!

2000-luvun lapsetkin vanhenevat

Suomi ikääntyy nopeasti; ikääntyneiden määrän lisääntyessä, myös vähemmistövanhuksien määrä kasvaa

Kulttuuri elää alituisessa muutostilassa ja globalisaatio nopeuttaa kulttuurien muuttumista

Miten vastaamme yhä monimuotoisemman ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja toiveisiin?

Kulttuurien

välinen

vuorovaikutus

Kohtaammeko kulttuurin vai ihmisen?

Ei mitään rakettitiedettä

Ala- eli osakulttuurisuuden vuoksi kahden ihmisen

kohtaamiseen liittyy aina monikulttuurisuus, vaikka

heitä yhdistäisi sama tausta (Abdelhamid ym.

2010)

Kulttuurien välinen viestintäkin on ensisijaisesti

yksilöiden välistä viestintää

Tärkeää ei ole se mitä sanotaan vaan miten

sanotaan

Viestinnässä on aina kaksi osapuolta; vähintään

yhtä merkityksellistä kuin se mitä yksi sanoo, on se

miten toinen sen kuulee ja tulkitsee

Vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot + empatiakyky

vievät pitkälle

Näkyvä ja näkymätön kulttuuri

Kieli

Vaatteet

Ruoka Tavat ja eleet

Arvot Uskomukset

Rituaalit

Asenteet

Tabut

Sankarit

Kulttuurien välisiä eroavaisuuksia ja

yhtäläisyyksiä selittäviä tekijöitä

mm.

Yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys

Sukupuoliroolit

Kieli

Kommunikointi ja viestintätyylit

Aikakäsitys

Uskonto ja suhde siihen

Biokulttuuriset vaihtelut

Kulttuurien välisten

väärinymmärrysten tausta (Adlerin mukaan)

Tiedostamattomat kulttuuriset kaihtimet

(blinders)

◦ Rajoittunut ja yksiarvoinen elämänpiiri

◦ Ei tietoista käsitystä omista oletuksista ja niiden kulttuurisidonnaisuudesta

Projisoitu samankaltaisuus ◦ Otaksumme, kuvittelemme ja havaitsemme

samanlaisuutta sielläkin, missä pitäisi havaita ja ymmärtää eroja

◦ ”Kaikki ihmiset ajattelevat ja toimivat minun tavallani”

Nurkkakuntaisuus ◦ Projisoidun samankaltaisuuden taustalla

tiedostamaton nurkkakuntaisuus

◦ ”Meidän tapamme on ainoa oikea tapa”

Vuorovaikutuksen

sudenkuoppia Huomiota vain kulttuuriin liittyviin tapoihin

Ei nähdä yksilöä eikä samankaltaisuuksia, vain ryhmien väliset erot, jolloin erilaisuudet voimistuvat

Minimointiajattelu

Olemme kaikki pohjimmiltamme samanlaisia, vain näkyvät erot havaitaan ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla

Kaikille kuuluva ihmisarvo, samanarvoisuus, kääntyy samanlaisuuden tavoitteluksi

Ei valmiuksia kohdata iäkästä maailmankatsomuksineen, omana itsenään

Kulttuuri-

sensitiivisyys

- kyky kohdata ja

kuunnella

Tasapainoilua persoonallisten ominaisuuksien, elamantilanteen, historian ja

kulttuuristen kasitysten valilla

Kulttuuri

Persoonallisuus

Kulttuurisensitiivisyys

Kykyä huomata ja kokea kulttuurisia

eroja ja erilaisuuksia

Kulttuurienvalinen kompetenssi

Kykyä ajatella ja toimia kulttuurien

kohtaamisessa sopivalla tavalla

Sensitiivisyyden - herkkyyden –

lisääntyessä myös kulttuurienvalinen

kompetenssi kasvaa (Bennett, Hammer)

Kulttuurienvälinen

kompetenssi On sosiaalinen ongelmanratkaisutaito, joka pitää sisällään:

Kykyä

tiedostaa kulttuurin merkitys eri taustoista tulevien ihmisten arjessa

Taitoa

ymmärtää toista ihmistä hänen perspektiivistään katsottuna; ihmisen käyttäytyminen ei ole aina sidoksissa hänen etniseen taustaansa tai syntymämaahansa

Kykyä

toimia osaavasti ja ymmärtävästi tilanteissa, joissa kulttuuritaustat kohtaavat

Huom. Kulttuurikompetenssia ei ole se, etta tietaa ”kaiken” erilaisten kulttuurien traditioista!

Monimuotoisuus ja

ikääntyminen

Suomen kasvot

monimuotoistuvat - ja ikääntyvät

Maahanmuuttajien joukko on hyvin heterogeeninen; pakolaisia, siirtolaisia ja paluumuuttajia, työn tai perheen perässä muuttaneita, opiskelijoita jne.

Suomessa lisäksi muitakin, pysyvään väestöön kuuluvia kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä esim. ◦ suomenruotsalaiset, saamelaiset,

viittomakieliset, romanit, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä uskonnolliset vähemmistöt

Ikä tärkeämpi yhdistävä tekijä kuin etninen tausta

Tilastotietoa

Vuoden 2015 lopussa Suomen väestöstä:

Ulkomaalaistaustaisia oli

339 925 eli 6,2% ◦ Yli puolet heistä asuu Uudellamaalla

Vieraskielisiä 330 000 (kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame) ◦ Yleisimmät vieraat kielet venäjä, viro, somali,

englanti, arabia

◦ 84% vieraskielisistä ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen

Ulkomaan kansalaisia 230 000 ◦ Lähes 180 eri kansalaisuusryhmää, joista

ylivoimaisesti suurin ryhmä Viron kansalaiset

Tilastotietoa ikärakenteesta (Vuoden

2015 lopussa)

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli 7,9% ◦ Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä

joka viides on ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa (76%*) työikäisiä eli 15–64-vuotiaita

Suomalaistaustaisista työikäisiä 62% Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet)

ulkomaalaistaustaisista oli 5%, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 21%

Monimuotoisuuden lisääntyminen

haastaa sosiaali- ja hoitotyöntekijät

pohtimaan

Mikä on yleistä ja

yhteistä kaikille ikääntyville kulttuuriin, kieleen ja etniseen taustaan katsomatta?

Mitkä tekijät vaativat kulttuurisesti täsmällisempiä vastauksia?

Silti toimittava aina yksilöllisesti, asiakas- ja voimavaralähtöisesti

Kulttuurisidonnainen

vanhuuskäsitys Käsitykset

terveydestä, sairaudesta ja myös ikääntymisestä vaihtelevat suuresti sen mukaan mikä on ihmisen kulttuurinen, sosiaalinen ja henkinen tausta

Se, ketä pidetään vanhana ja mitä pidetään hyvänä vanhenemisena, pohjautuu kunkin kulttuurin arvoihin

Ikääntyneet maahanmuuttajat

Ikäraja ongelmallinen ikääntyvien ja iäkkäiden maahanmuuttajien osalta

Ikääntyminen on myös yhteydessä kussakin maassa olevaan keskimääräiseen eliniänodotteeseen, joka varsinkin pakolaistaustaisista maista tulevien kohdalla on huomattavasti alhaisempi suomalaisiin verrattuna

Tietyin varauksin korrektimpaa madaltaa ikäkäsitettä 55+ ikäisiin ikääntyvistä maahanmuuttajista puhuttaessa

Ikääntynyt maahanmuuttaja ja

terveys Maahanmuuttajien terveyteen ja

hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät kuten lähtömaa, maahanmuuttoikä, maahanmuuton syy ja maassaoloaika

Terveyteen vaikuttavat myös kulttuuriset käsitykset terveydestä, sairauksista, sairauksien ehkäisystä, hoidoista ja oireista

+ Jokainen kokee terveytensä omalla tavallaan; koettu terveys ja ulkopuolisen arvio eivät välttämättä kohtaa

Sopeutuminen uuteen elinympäristöön

vaikuttaa maahanmuuttajan terveyteen

ja hyvinvointiin

Tulokkaan ja uuden elinympäristön

kohtaamisessa voidaan nähdä neljä erilaista

lopputulosta:

1) Integraatio

2) Sulautuminen

3) Eristäytyminen

4) Syrjäytyminen (Marjeta, 1998)

Ikääntyneen maahanmuuttajan riski

eristäytyä ja syrjäytyä on paljon suurempi

kuin nuorten

Vähemmistöstressi

Etnisten vähemmistöjen vanhukset

kuuluvat eristäytymisen, syrjäytymisen

ja haavoittuvuuden riskiryhmään

Vahva tilastollinen yhteys

yksinäisyyden kokemusten ja

vähemmistöstressin (minority stress)

välillä (Kuyper - Fokkema 2009)

Entä jos kuuluu useampaan kuin

yhteen vähemmistöön

samanaikaisesti?

Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien

kotouttamisohjelmissa ja

vanhuspoliittisissa ohjelmissa

Mitä heistä sanotaan ja missä yhteyksissä

heistä puhutaan?

Aineistona 18 kunnan kotouttamis- ja vanhuspoliittiset ohjelmat aikavälillä 2012-2014

Ohjelmien sisältöjä on verrattu vanhuspalvelulakiin (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton laatimaan laatusuositukseen (2013) Lähde: Heikkinen, S. & Lumme-Sandt, K. 2014.

Vanhuspoliittisissa ohjelmissa vähemmän puhetta

ikääntyvistä maahanmuuttajista kuin

kotouttamisohjelmissa

Uudemmissa ohjelmissa vähemmän ja

pelkistetympiä mainintoja kuin vuoden 2012

ohjelmissa

Kielen oppiminen ja opetus nähtiin asiakirjoissa

keskeisinä osa-alueina kommunikoinnin ja

palvelujen tarjoamisen näkökulmasta

Kokemusta ikääntyvistä maahanmuuttajista

asiakkaina toistaiseksi vähän; kunnallisia palveluita

ei juuri käytetä

Ikääntyvät maahanmuuttajat ”tulevaisuuden

asiakkaita”

Tulevaisuuden vanhusväestö nähtiin asiakirjoissa

erilaistuvana ja monipuolistuvana

Palvelujen järjestämisen yhteydessä yhdeksi

ratkaisuksi tarjotaan järjestöjä ja yhdistyksiä

Huomioitava kolmannen sektorin

projektipohjaisuus, joka aiheuttaa

pirstaleisuutta ja lyhytjänteisyyttä toimintaan

(Heikkinen 2011)

Kunnan osallistumista ja palveluita tarvitaan

takaamaan jatkuvuutta

Vanhuspalvelulaki ja laatusuositus tukevat

ikääntyvän maahanmuuttajan tarpeita ja

asettavat velvoitteita kuntien

vanhuspoliittisten ohjelmien ja

kotouttamisohjelmien sisällöille

Lainsäädäntö monikulttuurisen

työn tukena ja ohjaajana Vanhuspalvelujen laatusuositus:

Sosiaalinen esteettomyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä ”jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä.”

Yhdenvertaisuuslaki 2015

Taustalla EU:n rasismin ja

syrjinnän vastainen direktiivi

Viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja

yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä on oltava suunnitelma. (4§).

Positiivinen erityiskohtelu; sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallinen yhdenvertaisuuden edistaminen tai syrjinnan haittojen ehkaiseminen ei ole syrjintää (9§).

Ikäihmisten palvelukeskuksissa tulisi olla myös yhdenvertaisuuslain mukaan suunnitelma!

Vähemmistöön kuuluvan ikääntyneen

haasteita palvelujärjestelmässä

Kieli (kansalaisuushakemuksessa

vaatimus)

Tietämättömyys palveluista

(palvelurakenteet vieraat)

Vaikeus toimia (digitalisaatio, esim.

ajanvaraus)

Sosiaalisten verkostojen puute

Normatiivisuus (myös hetero -olettamus)

Yleinen asenneilmapiiri

Kotimaan kaipuu

Keinoja ikääntyneen hyvinvoinnin ja

osallisuuden lisäämiseksi

Monimuotoiset työyhteisöt, joissa palvelua omalla kielellä

Yhteistyötä järjestöjen ja hankkeiden kanssa; mukaan monikulttuurisuus-/moninaisuustyön verkostoihin

Palveluohjauksessa huomioitava selkokielisyys, suomalainen palvelujärjestelmä tutuksi, kulttuurikohtaiset infopäivät

Vertaistukiryhmät – vertaiskoulutus – yhteistyö etnisten yhdistysten kanssa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla olennaista moninaisten läheis- ja perhepiirien tunnistaminen ja tunnustaminen

Kulttuurisensitiivisyys; kulttuurikompetenssin kehittäminen itsessä ja työyhteisössä

Uuden kotimaan kielen taito

KIELI - KOTOUTUMISEN EDELLYTYS

Iäkkäälle sopivat kielenopetuksen tavat

Mahdollisesti puuttuvaa luku- ja kirjoitustaitoa ensin omalla äidinkielellä

Riittävästi aikaa, oma tahti

Selkokieliset materiaalit

Kielen yhteys käytäntöön ➙ motivaatio!

Mahdollisuuksien mukaan yhteistä toimintaa kantasuomalaisten kanssa

Pitkäjänteistä oppimateriaalien tai opetusmenetelmien kehittämistyötä

Yhtä tärkeää on myös säilyttää suhde omaan kieleen ja yhteisöön

Monimuotoinen

työyhteisö

ja

maahanmuuttaja

työtoverimme

Maahanmuuttajat - voimavara

ja haaste vanhustyössä

Maahanmuuttajat vanhustyössä –

haaste ja mahdollisuus (Oilimo &

Pulliainen 2014)

Työ- ja elinkeinoministeriön (2012) mukaan yhteiskuntamme ei tule selviytymään hoitotyöntekijöiden vajeesta ilman maahanmuuttajien panosta

Suurimmaksi haasteeksi maahanmuuttajien kohdalla nousee kielitaidon puute

Asiakastyössä kommunikaatio ja tiedonsaanti voivat vaikeutua kielikynnyksen ja erilaisen viestintätyylin takia ➙ potilasturvallisuuden takaaminen, suomenkielisen henkilökunnan kuormittuminen

Monien maahanmuuttajien yhteisöllistä kulttuuritaustaa ja arvostusta ikäihmisiä kohtaan voi hyödyntää vanhustyössä

Monimuotoiset työyhteisöt

Uniikkeja ja erilaisia

Moniarvoinen ja etnorelatiivinen ajattelutapa

Ensisijaisesti yhteisöjä, joissa on jaettuja arvoja ja asenteita, jotka ilmenevät yhteisön toimintatavoissa ja viestinnässä ➙ Olennaista yhteisön oma kulttuuri, ei suomalainen tai maahanmuuttajan kulttuuri

Menestyksekäs toiminta edellyttää kulttuuri- ja tilanneherkkyyttä, avoimuutta ja vuorovaikutustaitoja

Keinoja yhteisön toimivuuden

lisäämiseksi Monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen ja

koulutus, asenteisiin vaikuttaminen paitsi

työyhteisöjen, myös johtamisen alueella

Organisaatiossa monikulttuurisuustyöryhmä

Hyvä perehdytys, työssä oppimisesta vastaavat

henkilöt, perehdyttäjä tukihenkilönä + kummitoiminta

(esim. Itella)

Yhteistyö oppilaitosten kanssa, opiskelijavastaava,

selkokielinen perehdytyspaketti (esim.

Kustaankartano)

Maahanmuuttajatyötoverit mukaan työpaikan

sosiaaliseen elämään ➙ kielitaito ja sosiokulttuurinen

osaaminen kehittyvät

Kielen opetus työpaikoilla ➙ yhteistyötä vanhustyön

työnantajien kesken

On hyvä muistaa, että…

Vanhuksemme

ovat usein avoimia,

vastaanottavaisia

ja uteliaita,

maahanmuuttajat

työhön päästyään

sitoutuneita ja

omistautuneita

Kuva: Milka Alanen 2016; Kodin kuvalehti

Monimuotoisuuden

johtaminen

Ytimessä itsetuntemus

Lähiesimiehellä on merkittävä

rooli

Organisaatiokulttuurin ja työilmapiirin luojana

Arvojen ja käyttäytymismallien välittäjänä

Motivaation ja innostuksen herättäjänä

Jokainen työyksikkö on johtajansa näköinen

Monimuotoisuuden

johtaminen Kaikessa johtamisessa

kyse moninaisuuden

johtamisesta; miten

saadaan erilaiset ihmiset

toimimaan yhdessä?

Perustana on itsensä

tunteminen ja itsensä

johtamisen taidot

Itsensä johtaminen koostuu

hyvästä

itsetuntemuksesta ja -

luottamuksesta sekä

reflektointitaidosta

Esimiehen kompetenssit

monimuotoisessa vanhustyön

yhteisössä

1. Kulttuurisensitiivisyys, tilanneherkkyys

2. Gerontologinen osaaminen

3. Arvojohtamisen merkityksen ymmärtäminen ja osaaminen

4. Henkilöstöjohtamisen taidot ◦ Osaamisen johtaminen

5. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot

6. Avoin mieli ja huumorintaju

Kulttuurisensitiivisyys esimiehen

työssä

Ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta

ihmisen toimintaan

Uskallusta kyseenalaistaa oman

kulttuurin toimintatavat

Kykyä yhdistellä toimivia käytäntöjä eri

kulttuureista

Kykyä kohdata työntekijä omana

persoonanaan ja ohjata työryhmää

tekemään samoin

Gerontologinen näkökulma

monimuotoisuuden johtamisen pohjalla

Tarvitaan hoitokulttuurin muutosta; johtamisen

uudistaminen on edellytys toiminnan muutoksille

Gerontologinen näkökulma vanhustyöhön on laaja-

alainen ja moninaisuutta huomioiva

Kun gerontologinen ajattelu ohjaa toimintafilosofiaa,

tavoitteita, laadun kriteereitä ja määrittelee eettisiä

periaatteita, ikääntynyt asiakas toiveineen ja tarpeineen

pysyy toiminnan keskipisteessä

Perustehtävä hukassa, mitä varten tätä työtä tehdään?

➙ ”Johtajuuden iso haaste on osoittaa jotain

pysyvää alituisen muutoksen keskellä: organisaation

perustehtävä ja arvot eivät muutu.” (Sydänmaanlakka

2009)

Arvojohtaminen

Vanhustyön arvopohjaisuuden sisäistäminen ja korostaminen esimiestasolla on tärkeää

Arvot muodostavat pohjan organisaation toimintakulttuurille ja visiolle, joiden tulisi olla kaikille yhteisiä

Tarvitaan motivaatiota, yhteinen arvopohja ja tavoitteet sekä yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken; matkaa on helpompi tehdä, kun tietää mihin on menossa

Mitä heterogeenisempi työyhteisö, sitä tärkeämmässä asemassa on

työyhteisön arvopohja!

Henkilöstö laadun tekijänä

Työntekijät ovat

strategisessa

asemassa palvelun

laadun

kokemuksessa ja

toimivat työpaikan

käyntikortteina

Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstövoimavarojen johtaminen on vanhustyössä aliarvostettua; henkilöstön osaamista ei tunnisteta, kohdenneta eikä hyödynnetä riittävän tehokkaasti

Monikulttuurisen työyhteisön henkilöstön johtaminen on aina kaksisuuntaista ◦ Sijoitetaan uusiin työntekijöihin

◦ Huomioidaan ja tuetaan ”vanhoja” työntekijöitä

◦ Rekrytoinnin, perehdytyksen ja koulutuksen merkitys

Välttämätöntä osaamista toimivan monimuotoisen työyhteisön johtamisessa

Esimiehen tehtävänä hyvän

tiimin rakentaminen Tutustu henkilökuntaasi; tuntevat

parhaiten olosuhteet ➙ kysy ja kuuntele

mitä sanottavaa heillä on: ”Suuret

innovaatiot tulevat asiakaspinnasta

eivätkä strategiakorteista.” (Aarva 2009)

Luota, arvosta ja anna positiivista

palautetta

Anna vastuuta ja ota mukaan työn

suunnitteluun

Kannusta osaamisen ylläpitoon

Ota hiljainen tieto ja osaaminen käyttöön

Ihmiset – organisaation tärkein

voimavara

Henkilöstövoima-

varojen

johtamisessa

parhaimmillaan on

kysymys koko

organisaation

voimaannuttamise

sta➙

organisaation ja

yksilön tavoitteet

saavutetaan

Geronomi ja vanhuuden

diversiteetti Koulutus antaa hyvät

valmiudet moninaisuuden kohtaamiseen ja huomioimiseen

Laaja-alainen gerontologinen osaaminen ja palvelujärjestelmän tuntemus

Ihminen yksilönä kaikkine osa-alueineen keskiössä

Voimavaralähtöinen ja ikääntynyttä osallistava toimintatapa

Ymmärrys verkostoitumisen ja moniammatillisuuden merkityksestä ikäihmisen palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa

Näin yksinkertaista se on…

Kun jostain ilmiöstä alkaa tulla riittävän yleinen, on pelkkiin löyhiin argumentteihin perustuvan vastustuksen sijasta paras alkaa sopeutumaan siihen

Kun tuo ilmiö tulee meitä riittävän lähelle ja tutustumme siihen, pelko ja ennakkoluulot useimmiten haihtuvat

Mitä paremmin ymmärrämme yhteisön tai yksittäisen ihmisen taustoja ja historiaa, kulttuuria ja arvomaailmaa, sitä helpompi meidän on ymmärtää hänen käyttäytymistään

Pikku Prinssin perintö Kohtaa jokainen tapaamasi ihminen niin kuin haluaisit itsesi kohdattavan

Ole avoin, ota selvää ja ole aidosti kiinnostunut

Kesytä minut, niin minä kesytän sinut

Sitten leikitään

Ja monikulttuurinen maailmamme on taas hitusen verran parempi

paikka elää

- KIITOS -

Lähteet

Aarva, Kim 2009: Hoivan ja hoidon lähijohtaminen. Acta Universitatis Tamperensis 1421. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press.

Abdelhamid, P.- Juntunen, A. - Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro.

Adler, N. 2002. International Dimensions of Organizational

Behavior. South-Western, Canada.

Boström, Päivi - Oilimo, Heidi – Pulliainen, Opri – Päivärinne, Eevastiina – Strand-Ketonen, Kristina 2013: Ikääntyvän Suomen monet kasvot. Näkökulmia ikääntyvien maahanmuuttajien ja vähemmistöjen edustajien vanhenemiskokemuksiin. Kirjallinen työ. Monikulttuurisuuden oppijakso. Metropolia ammattikorkeakoulu.

Heikkinen, Sari J. - Lumme-Sandt, Kirsi 2014. - Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia 3/2014

Irni, Sari – Wickman, Jan 2010: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, vanheneminen ja palveluntarpeet. SETA-julkaisuja 20. Seksuaalinen tasavertaisuus ry.

Jaakson, Siiri – Jaakkola, Urve 2016. ETNIMU –projekti 2015-2017. Luentomateriaali. Unohtamista kaikilla kielillä –seminaari.

Juva, Kati 2016. Monikulttuurinen muistisairas vastaanotolla. Luentomateriaali. Unohtamista kaikilla kielillä –seminaari.

Kuyper, Lisette – Fokkema, Tinete 2009: Loneliness Among Older Lesbian, Gay, and Bisexual Adults: The Role of Minority Stress. Archives of Sexual Behaviour 2009 Jul 23.

Liebkind, Karmela (toim.) 2000: Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Gaudeamus.

Marjeta, Maarit 1998. Kotimaassa tiedettiin kuka minä olen - selvitys maahanmuuttajien kotoutumisesta. Moniste 48/1998. Opetushallitus. <http://www.oph.fi/download/49162_kotimaassa_tiedettiin_kuka_mina_olen.pdf>

Nylund, Arja 2008: Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hanke. Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 69. Verkkodokumentti.

Oilimo, Heidi – Pulliainen, Opri 2014. Henkilöstövalinnalla laatua vanhustyöhön. Palvelukseen halutaan motivoitunut moniosaaja. <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112016129>

Rönkkö, Eeva 2016. Monikulttuurisuuden luentomateriaalit. Metropolia.

Seppälä, Tea (toim.) 2010. Näkökulmia monikulttuuriseen esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Sydänmaanlakka, Pentti 2009: Älykäs johtajuus. Helsinki: Talentum.

Talib, M-T. 2005. Eksotiikkaa vai ihmisarvoa? Opettajan monikulttuurisesta kompetenssista. Suomen kasvatustieteellinen seura.

Törmä, S - Huotari, K - Tuokkola, K - Pitkänen, S 2014. Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöihin kuuluvienikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäministeriön julkaisu 14/2014