nolla tapaturmaa -foorumin uutislehti 4/2014
DESCRIPTION
Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. www.nollatapaturmaa-foorumi.fiTRANSCRIPT
Johtoryhmän kolumni:Työturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio
Ehkäiset turhat pistot
Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla
Turvapuistoilla lisää vaikuttavuuttakoulutuksiin
Ajankohtaista
JO ULUK U U 20 14
UUTISLEHTI
2NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
SisällysluetteloTyöturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio 3
Ehkäise turhat pistot 4
Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla 7
Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuuskoulutuksiin 9
Ajankohtaista 11
3NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Mika Vallius, EHS Manager, UPM-Kymmene Oyj, Joensuu
Työturvallisuudessa kehittyminen – tahto ja motivaatio
Turvallinen toiminta työpaikalla vaatii pitkäjänteistä systemaattista vuosien työ-tä. Jokainen tapaturmaton työpäivä pitää ansaita yhä uudestaan joka päivä. Tätä monella työpaikalla on ansiokkaasti toteutettu ja tuloksia on tästä saatu yhdessä
kokea – kiitos silloin kuuluu kaikille.
MITEN SITTEN VIELÄ KEHITTYÄ JA PÄÄSTÄ OIKEASTI NOLLAAN?
Tahto ja motivaatio ovat erittäin keskeisessä osassa työpaikalla, jossa saavutetaan hy-viä tuloksia työturvallisuudessa. Mitä tahto ja motivaatio ovat? Ne ovat meidän ihmisen käyttäytymiseen liittyviä asioita, kuten • Toimii turvallisesti
• Käyttää suojaimia
• Oppii vaaratilanteista
• Asenteet
Olen arvioinut, että ihmisen käyttäytymisen osuus turvallisuuden kehittämisessä on 60-80 %. Tähän meidän jokaisen on mahdollisuus vaikuttaa.
Tahdon ja motivaation lisäksi tarvitaan menetelmiä ja välineitä, jotta voidaan tukea ke-hittymistä kohti turvallista työtä. Näitä menetelmiä ovat mm. vaarojen tunnistaminen, tapaturmien tutkinta, ohjeet, tarkastuslistat ja mittarit. Yksi keskeinen turvallisuudes-ta kertova mittari on vaaratilanneilmoituksien (läheltä-piti tai turvallisuushavaintojen) määrä ja korvaavien toimenpiteiden seuranta. Vaaratilanteiden ilmoittaminen on tahto ja motivaatioasia. Kun asenne työyhteisössä on myönteinen turvallisuuden kehittämistä kohtaan, niin työntekijät tekevät ilmoituksia riskin ja vaaran paikoista.Tärkeä on taata, että kun työntekijä on tehnyt vaaratilanneilmoituksen, niin sen suh-teen toteutetaan suhteellisen nopeasti asianmukainen käsittely ja korjaavien toimien tekeminen. Kun työpaikalla huomataan, että ilmoitetuille asioille tehdään korjaavia toi-menpiteitä, niin tämä itsestään ruokkii tekemään ilmoituksia lisää ja lisää. Yleensä ky-seessä on varsin helposti toteuttavia korjaavia toimenpiteitä, jotka eivät juurikaan edes vaadi rahaa – tahto ja motivaatio riittää. Yhtälailla tahto ja motivaatioasia on luoda ja
Mika Vallius. Kuva: UPM-Kymmene
60-80 % IHMISEN
KÄYTTÄYTYMISEN
OSUUS TURVALLISUUDEN
KEHITTÄMISESSÄ
4NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Päivi Haavisto, vapaa toimittaja
Direktiivi, asetus ja opaskirja tarttuvat hoitoalan tapaturmiin
toteuttaa säännöllinen käsittely ilmoituksille. Sovitaan vaikka, että käsitellään ne kerran viikossa maanantaisin klo 10-11 ja paikalla on myös johdon edustajia, jotka istuvat rahakirstun päällä. Jos työpai-kalla on säännöllisiä palavereita, esim. aamupalaveri, niin käydään ilmoitukset läpi ensimmäisenä palaverin alussa. Yleensä nykyisin monella työpaikalla asetetaan tavoitteeksi saada yksi vaaratilanneilmoitus työntekijää kohti vuodessa. Tämä määrä-
nä tuntuu minusta pieneltä tavoitteelta, joten tässä oikeasti meil-lä on monilla työpaikoilla valtava kehitysmahdollisuus: luoda mu-kaansatempaava vaaratilanneilmoitus -kulttuuri työpaikoille. Itse olen päässyt näkemään eri työpaikoilla tämän valtavan hienon me-netelmän kehittymisen ja onpa niitä saatu jopa yli 10 kpl per hen-kilö vuodessa.
Riskien vähentäminen vaatii työpaikoilla monipuolista kehittä-mistä. Tutkimusinsinööri Vuokko Puro Työterveyslaitoksesta sanoo, että turvalliset työtavat pitää tehdä mahdollisiksi.
–Terveydenhuollossa pistotapaturmia sattuu esimerkiksi silloin, kun käytetty neula laitetaan takaisin suojukseensa. Hylsytys on saatava loppumaan, mutta pelkkä kielto ei kuitenkaan toimi, jos työpaikalla ei ole huolehdittu riittävistä särmäisjäteastioista ja nii-den vaihdosta. Puro korostaakin pisto- ja viiltotapaturmien ehkäi-syn edellytyksenä riskien arviointia. –Työntekijöiden on hyvä olla mukana siinä alusta asti. Siten var-mistuu, että ratkaisut toimivat myös käytännössä. Hän lisää, että ehkäisykeinoja – kuten turvainstrumenttien hankintaa – suunni-teltaessa kannattaa miettiä tarkemmin myös pistotapaturman hin-taa. Silloinkin, kun tapaturmasta ei seuraa tartuntaa, on tehtävä tutkimuksia ja työ häiriintyy. Lisäksi uhrin kärsimykset epätietoisena seurauksista voivat kestää viikkoja. Puro on ollut laatimassa Työterveyslaitoksen uutta opas-kirjaa ja tietokorttia, joissa annetaan ohjeita terävien instrument-tien aiheuttamien työtapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuol-lossa.
ASETUS OHJEISTAA
Opas selventää samaa aihetta koskevaa Valtioneuvoston uutta asetusta (317/2013). Asetus perustuu EU:n direktiiviin ja siinä edel-lytetään konkreettisia toimia vaarojen vähentämiseksi ja luetellaan asiat, joista on huolehdittava pisto- tai viiltotapaturma sattumisen varalle. Asetus kieltää hylsyttämisen eli käytetyn neulan laittami-sen takaisin neulansuojukseen ja edellyttää, että terävien jätteiden hävittämismenettely on turvallista.Työpaikoilla on otettava käyttöön turvainstrumentteja, kuten tur-vakanyylejä, joissa suojamekanismi peittää terän, kun neula vede-tään kanyylista ulos.
Ehkäise turhat pistot
Asetuksen mukaan terävien instrumenttien tarpeettomasta käy-töstä on luovuttava. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suonensi-säinen lääkitys korvataan mahdollisuuksien mukaan suun kautta annettavilla lääkkeillä.Lisäksi työnantajan on tarjottava työntekijöille mahdollisuus roko-tukseen, jos altistuksen aiheuttavaan biologiseen tekijään on ole-massa tehokas rokote.
KIIRE JA PUUTTEELLISET VÄLINEET
Vuokko Puro mainitsee, että pisto- ja viiltotapaturmien taustalla voivat olla esimerkiksi kiire, perehdytyksen tai työvälineiden puut-teet sekä riskialttiit työtavat.Hylsytys on vaarallinen työtapa, mutta pistotapaturman vaaran ai-heuttaa myös se, jos käytetty ja suojaamaton terävä instrumentti on jäänyt potilaan sängylle, sekajäteastiaan, pöydälle tai työtakin taskuun tai jos teräväjäteastia on liian täynnä.Riskienhallinnassa tärkeä asia onkin työntekijöiden tietoisuuden li-sääminen vereen liittyvistä riskeistä ja kouluttaminen niiltä suojau-tumiseen. Myös työ- ja turvallisuusohjeet tarvitaan.–Veritautien riski saattaa kasvaa maahanmuuton ja potilaiden maasta toiseen matkustuksen lisääntyessä. Myös suonensisäisiä huumeita käytetään yhä enemmän, Puro toteaa.
Terävän instrumentin aiheuttama pisto- ja viiltotapaturma
on yksi tyypillisimmistä työtapaturmista terveydenhuoltoalalla.
Siihen liittyy myös veritartunnan riski.
5NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
TURVANEULAT YLEISTYVÄT Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on päivitetty käytän-töjä, joilla pisto- ja viiltotapaturmia vähennetään.Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksiköissä sattuu vuosittain runsaat 500 pisto- ja viiltotapaturmaa. Henkilö-kuntaa on kaikkiaan 22 000.Työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist kertoo, että HUS:n tavoitteena on siirtyä käyttämään valtaosin tur-vamekanismein varustettuja laskimokanyyleita ja neuloja vuoteen 2016 mennessä. Niissä suojamekanismi peittää terän, kun neula vedetään pois kanyylista tai ihon alta.Tavoite on kirjattu turvatuotteiden käyttöä ja hankintaa koskevaan sairaanhoitopiirin mietintöön, joka valmistui al-kuvuodesta 2014.Turvatuotteiden käyttöön siirrytään sitä mukaa kuin niiden saatavuus ja valikoima lisääntyvät sekä toiminnallisuus paranee. HUS:n tilastot kertovat, että niitä oli esimerkik-si laskimokanyyleista vajaa viidennes vuonna 2012. Turva-mekanismit lisäävät tuotteiden hintaa; esimerkiksi turva-kanyylit ovat 85–100 prosenttia tavanomaisia kalliimpia.–Turvatuotteiden käytettävyys on parantunut. Meiltäkin on viety toiveita valmistajille.–Nyt satsaamme turvatuotteiden käyttöön ja koulutuk-seen. Turvamekanismein varustettuja neuloja ja kanyyle-ja on oltava käyttäjien saatavilla, ja tarvitaan perusteltu lääketieteellinen syy siihen, jos niitä ei käytetä, Blomqvist sanoo.
KOULUTUS KOROSTUU
Yksi tapaturmien ehkäisykeinoista HUS:ssa on osastokoh-tainen koulutus. Suonensisäisen lääkinnän ja näytteen-oton lupakoulutukseen ja uusien työntekijöiden koulu-tukseen kuuluu esimerkiksi veritapaturma-animaatio, jota parhaillaan päivitetään.–Tietoiskuja on säännöllisesti ja muutenkin tapaturmista puhutaan koko ajan. Hylsytyskielto on ollut käytössä usei-ta vuosia. Meillä on suositus B-hepatiitin rokotusvasteen
VARO NEULAA– HYLSYTYS STOP!
Katso veritapaturmien ennaltaehkäisy -koulutusanimaatio intrassa!
VÄÄRINNeulaa ei saa laittaa käytön jälkeen takaisin neulansuojukseen.
OIKEINLaita käytetty
neula viiltävän ja pistävän jätteen
keräysastiaan.
mittaamisesta korkean riskin henkilöstöstä. Opiskelijoilta edellyte-tään rokotukset, sanoo työhyvinvointipäällikkö.Terävien instrumenttien vaarat käydään läpi riskien arvioinneis-sa ja tapaturmien tutkinnassa. Blomqvist kertoo, että näitä asioi-ta huomioidaan myös turvallisuuskierroksilla, joilla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi särmäisjäteastioiden sijoittelu ja tyhjennys.
ILMOITTAMINEN TÄRKEÄÄ
Jotta terävien instrumenttien aiheuttamat työtapaturmat ilmoi-tettaisiin kattavasti, on ilmoittaminen haluttu tehdä HUS:ssa mahdollisimman helpoksi. Altistunut työntekijä kirjaa biologisen altistumisen ilmoituksen HUS-riskit -tietojärjestelmään. Työter-veyshuolto käsittelee ilmoituksen ja järjestää myös jatkoseuran-nan.
–HUS:ssa kannustetaan ilmoitusten tekoon. Muutenkin kaikessa tapaturmien käsittelyä koskevassa tiedottamisessa korostetaan sitä, että ihmisiä ei syyllistetä, sanoo Blomqvist.
L I S ÄT IE T O A
- Puro, Vuokko ja muut, Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisemi-nen terveydenhuoltoalalla. Tietokortti 28, Työterveyslaitos. http://www.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Tietokortti_28.pdf- Puro, Vuokko ja muut, Terävät instrumentit terveydenhuollos-sa. Ehkäise pisto- ja viiltotapaturma tehokkaasti. Työterveyslai-tos Tietoa työstä, Helsinki 2014. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Teravat_instru-mentit.pdf- Valtioneuvoston asetus (317/2013) Terävien instrumenttien ai-heuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri muistuttaa käytettyjen neulojen oikeasta hävittämistavasta julisteen avulla. Koulutusta varten on tehty myös veritapaturma-animaatio.
6NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Hän arvioi, että asennemuutosta on ta-pahtunut eikä esimerkiksi pistovahinkoja yritetä peitellä tai vähätellä.–Kattava ilmoittaminen on tärkeää jat-koseurannan järjestämiseksi ja toisaal-ta työolojen ja -tapojen korjaamiseksi. Tapahtumista tarvitaan tieto, jotta uu-siutumiset pystytään ehkäisemään ja parannuksia etsimään yhdessä, työhy-vinvointipäällikkö toteaa.
OMA KOKEMUS HERÄTTI
Anestesiahoitaja Sari Pyhälä työskente-lee Helsingissä Töölön sairaalassa orto-pedistraumatologisella leikkausosastolla. Hän kertoo omasta kokemuksestaan pis-to- ja viiltotapaturmista.–Nuorena hoitajana 15 vuotta sitten minulle sattui pistotapatur-
ma laittaessani käytettyä neulaa takaisin suojuk-seen. Hylsyttäminen lop-pui siihen kertaan. Jäl-keenpäin olen puhunut aktiivisesti hylsytyksen hylkäämisen puolesta.–Muistan yhä sen tunteen ja ne muutamat tunnit en-
nen kuin potilaasta saatiin HIV- ja hepatiittikokeiden tulokset.Toinen tahaton pisto sattui, kun hän oli sulkemassa teräväjäteasti-aa ja sieltä ponnahti pinteeseen jäänyt neula. Koska verialtistuksen lähde oli tuntematon, tapaus aiheutti puolen vuoden seurannan useine verikokeineen sekä veren luovutuskiellon samaksi ajaksi. Epätietoisuutta jatkui pitkään.Tapaus perustelee hyvin sen, miksi teräväjäteastiat ohjeistetaan jättämään vajaiksi. –Nykyisissä astioissa on merkitty selvästi sal-littu täyttöaste, Pyhälä kertoo.
PIKAOHJEET ENSIAVUSTA
Pyhälä kuvaa, että pistotapaturma pelästyttää, paniikki on lähellä eikä ihminen pysty ajattelemaan selvästi. Siksi tarvitaan hyvin sel-keät toimintaohjeet.–Tämän takia teimme kollegani kanssa omaan yksikköömme en-sitoimien lyhennetyn ohjeen. Se perustuu HUS:n viralliseen ohjee-seen ja sen ovat tarkastaneet sekä työsuojelupäällikkö että työter-veyshuollon edustaja. Päivitämme ohjetta säännöllisesti.–Ohjeessa on kymmenen kohtaa. Kun ne kaikki käy läpi, mitään oleellista ei jää tekemättä.Pyhälä kertoo, että heidän yksikössään täsmäohjeistus on helpot-tanut toimintaa. Pistotapaturmaohjeiden kansio löytyy kolmesta eri paikasta. Virallisessa HUS:n ohjeessa on tarkempaa tietoa esi-merkiksi tarttumisprosenteista.
Cenita Blomqvist kertoo, että kaikkia HUS:n yksikköjä ohjeistetaan varmistamaan, että ensiavun toimet ovat tuttuja terävien instru-menttien aiheuttamissa tapaturmissa.–Asiaa pitävät esillä sekä työsuojeluorganisaatio että infektioyksi-kön hygieniahoitajat.Ensiavun ohjeiden ensimmäinen kohta kehottaa varmistamaan instrumentin hävitys ja se, ettei tapaturma pääse toistumaan. Al-tistunut alue puhdistetaan pitämällä sitä 10 minuuttia juoksevan veden alla ja sen jälkeen viisi minuuttia alkoholihauteessa. Potilas-ta ei saa päästää kotiin ennen tilanteen arviointia ja jatkotoimia.
RISKI PITÄÄ TIEDOSTAA
Anestesiahoitaja Sari Pyhälä korostaa, että pisto- ja viiltotapatur-mien riski pitää tiedostaa. –Riski on aina olemassa, kun ollaan te-kemisissä terävien neulojen, kanyylien ja instrumenttien kanssa.Huolellisuus on toinen tärkeä asia. Käytetty neula siirretään heti teräväjätteille tarkoitettuun astiaan. Jokaisen vastuulla on myös se, että jäteastiat eivät pääse liian täysinäisiksi. Turvakanyyleja pitää käyttää aina kun se on mahdollista.Pyhälä kertoo, että teräväjätteiden poistamisesta vastaa aina käyt-täjä. –Vaikka nukutuslääkäri olisi kiireinen spinaalipuudutuksen jälkeen, hän itse hävittää terävät instrumentit ja hoitaja jatkaa sii-tä.–Leikkaussalissa instrumentit siirretään pöydän kautta, eli niitä ei anneta suoraan käteen. Ja jos joutuu jostain syystä kuljettamaan neulaa, muulle tiimille kannattaa kertoa, että ”terävä on kädessä”.Leikkauksissa käytetään pieniä magneettimattoja ja ”neulatyyny-jä”, joissa instrumentit pysyvät. Instrumenttipöydälle ei jätetä neu-loja lojumaan, vaan ne laitetaan vähintään kuppiin.Pyhälän yksikössä on käytössä isohko teräväjäteastia anestesi-apöydän yhteydessä. Varsinaisessa leikkauksessa käytetyt terävät välineet instrumenttihoitaja siirtää käytettyjen välineiden kanssa leikkausosastolla sijaitsevaan omaan välinehuoltoon, jossa ne lai-tetaan isoihin teräväjäteastioihin.
Terävistä paljon työtapaturmia-Terävät instrumentit aiheuttavat hoitoalalla vuosittain arviolta 100
työtapaturmaa tuhatta työntekijää kohti. Osa tapaturmista jää ilmoittamatta.-Riskialtteimmat alat ovat leikkaustoiminta, hammashuolto, ruiskeiden ja
suonensisäisten nesteiden antaminen, verinäytteiden otto, instrumenttien huolto ja jätteiden käsittely.
-Veriteitse tarttuvia tauteja tunnetaan yli 20. Niistä vakavimmat ovat hepatiitti B-(HBV), hepatiitti C-(HCV) ja HIV.
-Työperäisten sairauksien rekisterin mukaan Suomessa ei ole yhtään työperäistä HIV-tartuntaa. Hepatiitti B- ja C-tartunnatkin ovat olleet hyvin harvinaisia.
-Muualla maailmassa työperäisiä HIV-tartuntoja on raportoitu. Niissä yleisin altistumislähde on ollut ihon läpäissyt ontto neula.
TIESITKÖ ETTÄ:
”Leikkaussalissa instrumentit
siirretään pöydän kautta,
eli niitä ei anneta
suoraan käteen”
7NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Osa nuoren työkyvyn tukemisen keinoista on varsin yksinker-taisia, esimerkiksi lounasseuraksi pyytäminen tai yhteiseen keskusteluun rohkaiseminen. Työporukkaan mukaan pääse-
minen heti työsuhteen alussa edistää nuoren työkykyä.
Hyvä perehdytys työhön ja työpaikan käytäntöihin edistää nuoren yhdenvertaisuuden kokemusta ja turvallisuuden tunnetta työssä. Työyhteisön kannattaa nimetä keskuudestaan nuorelle työnteki-jälle kummi tai mentori, joka toimii uuden tulokkaan perehdyttäjä-nä, kannustajana ja työporukkaan pääsyn helpottajana työsuhteen alussa.
ESIMIES PEREHDYTTÄÄ MYÖS ESIMERKILLÄÄN
Esimiehellä on tärkeä rooli nuoren työhön perehdyttäjänä. Hän näyttää esimerkillään, millaiset käytännöt työpaikalla ovat hyväk-syttäviä ja työkykyä vahvistavia sekä miten ohjeita ja viestejä työ-paikalla jaetaan. Esimies on työpaikan turvallisuuskulttuurin ja –asenteiden tärkeä viestijä.
Ammatillisen itsetunnon rakentuminen alkaa ensimmäisestä työ-paikasta. Nuoren työhön kiinnittymistä voi edesauttaa antamalla myönteistä palautetta ja olemalla kiinnostunut nuoren ajatuksista ja näkökulmista.
Perehdyttämällä monikulttuurinen nuori turvalliseen alkuun työpaikalla
Ensimmäisen työpaikan kokemukset ja opit ovat tärkeitä kaikkien nuorten turvallisuusasenteille.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla turvallinen työympäristö, innostava yhteisö
ja mukava työ voivat edistää sekä uuteen kulttuuriin sopeutumista että työkykyä ja työssä
kehittymistä. Työkyvystä huolehtiminen osana työturvallisuutta on myös taloudellisesti
kannattavaa, sillä se vähentää muun muassa sairauspoissaoloja. Työterveyslaitoksen ESR-
rahoitteisessa Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa NuMaT –
hankkeessa toteutetuissa oppaissa tarjotaan käytännönläheisiä neuvoja siihen, kuinka nuoren
työkykyä ja turvallisuutta voi tukea työpaikoilla.
Anne Salmi, Merja Turpeinen, Marika Nevala ja Jaana Laitinen, Työterveyslaitos.
8NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
HYVÄ TURVALLISUUSOHJE ON SELKEÄ JA LYHYT
Kaikkien kielitaito monipuolistuu ja kehittyy jatkuvasti, kun eri kieliä käytetään rohkeasti keskinäisessä vuoro-vaikutuksessa. Ammatillista itsetuntoa ja sitä kautta työkykyä voi-daan edistää myös selkeällä turvallisuusviestinnällä.Selkokielinen viestintä on yhdenvertaista viestintää kaikille. Kirjal-listen ohjeiden tulisi aina olla mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä. Mahdollisuuksien mukaan niitä täydennetään kuvilla.Työkykyä voi edistää myös kannustamalla terveellisiin elintapoihin Monet nuoret, myös maahan muuttaneet, opiskelevat työn ohes-sa. Hyvien elintapojen merkityksestä kannattaa muistuttaa nuo-ria. Esimerkiksi aterioiden laatu ja rytmittäminen ovat jaksamisen kannalta tärkeitä. Jaksamista edistää riittävä nukkuminen ja sään-nöllinen liikunta. Työnantaja voi satsata työntekijöiden työhyvinvointiin tarjoamalla mahdollisuuden työpaikkaruokailuun ja huolehtimalla tarjottavan ruoan terveellisyydestä. Väsymys altistaa onnettomuuksille. Eihän teillä ihailla niitä työntekijöitä, jotka jättävät tauot väliin? Tauotto-muus lisää riskejä ja heikentää turvallisuuskulttuuria.
TYÖTERVEYSHUOLTO TUTUKSI
Monille nuorille ja etenkin muualta tulleille työterveyshuolto on luultavasti täysin vieras asia. Nuorten on tärkeä tietää, että työ-
- Työyhteisöön perehdyttäminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan uuden työntekijän hyvää esittelyä kaikille työkavereille.
- Laajimmillaan perehdyttäminen sisältää kulttuurivalmennusta,
kielikoulutusta ja mentorointia.
- Olennaista on myös työyhteisön perehdyttäminen uuteen tulokkaaseen eli niin sanottu kaksisuuntainen perehdyttäminen.
Mitä näistä turvallisuutta lisäävistä käytännöistä teillä on jo käytössä?
TIESITKÖ ETTÄ:
terveyshuollosta voi saada apua omaan työkykyyn ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä, ja että siellä käydyt keskustelut ovat luot-tamuksellisia. Miten teillä kerrotaan työterveyshuollosta nuorille? Entä kerrotteko työterveyshuollolle, että teillä on työssä ihmisiä eri kulttuuritaustoilla ja että työterveyshuollon tulee ottaa tämä huo-mioon toiminnassaan?
L I S ÄT IE T O A
Lisää tietoa ja vinkkejä sekä oppaiden sähköiset versiot: www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo Oppaiden painettuja maksuttomia versioita voi tilata osoitteesta [email protected]
Ammatillista itsetuntoa ja
sitä kautta työkykyä voidaan
edistää myös selkeällä
turvallisuusviestinnällä.
9NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Erityisasiantuntija Arto Reiman, Työterveyslaitos ja projektipäällikkö Olli Airaksinen, Turvapuisto Pohjois-Suomi
Turvapuistoilla lisää vaikuttavuutta työturvallisuus-koulutuksiin
Rakennusalalla työturvallisuus ja sen johtaminen on perin-teisesti pohjautunut erilaisiin teknisiin suojausratkaisuihin, sääntöihin ja ohjeisiin sekä niiden noudattamisen valvomi-
seen, mutta työturvallisuutta voidaan kehittää myös lukuisin muin eri tavoin. Eri tutkimuksissa nostetaan puutteelliset työturvalli-suuskoulutukset yhdeksi merkittävimmäksi tekijäksi rakennusalan heikkoon työturvallisuuden tasoon. Työturvallisuuskoulutuksia voi-daan merkittävästi tehostaa esimerkiksi hyödyntämällä valo- ja vi-deokuvia sekä erilaisia demonstraatioita ja simulaatioita erilaisis-ta työtilanteista. Olennaista on kannustaa työntekijöitä aktiiviseen osallistumiseen.Suomessa on ensimmäisenä maana Euroopassa lähdetty uudis-tamaan työturvallisuuskoulutuksia Turvapuistotoiminnan kautta. Ensimmäinen Turvapuisto, Rudus Turvapuisto, perustettiin Rudus Oy:n toimesta Espooseen 2009. Turvapuisto Pohjois-Suomi pe-rustettiin Ouluun 2013. Turvapuisto -konsepti on uudenlainen työ-turvallisuusinnovaatio, joka mahdollistaa eri toimijoiden aktiivi-sen osallistumisen työturvallisuuskoulutuksiin. Turvapuisto tarjoaa käytännön läheisen tavan kouluttaa osallistujia vaarojen tunnista-miseen ja turvalliseen työskentelyyn erilaisissa työympäristöissä ja työvaiheissa. Rasteilla pyritään tuomaan esiin myös työn toteutuk-seen vaikuttavan suunnittelun merkitystä.
Rakennusala on kansallisten ja kansainvälisten
tilastojen sekä tutkimusten mukaan
yksi tapaturmaherkimmistä toimialoista.
Työturvallisuuden taso vaihtelee merkittävästi
eri toimijoiden kesken. Tilastojen mukaan
erityisesti isoissa rakennuskonserneissa
on pystytty uudistamaan ja kehittämään
työ- ja toimintatapoja työturvallisuuden
parantamiseksi. Haasteellisinta
työturvallisuuden kehittäminen näyttäisikin
olevan erityisesti pk-sektorin yrityksille.
10NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Koulutustilanne Espoon Turvapuistossa. Kuva: Tommi Ahlberg, Rakennusteollisuus ry.
Kummatkin turvapuistot koostuvat erilaisista koulutusrasteista, joilla mallinnetaan todellisia työtilanteita ja vaaranpaikkoja. Koulu-tusrasteja on kehitetty vastaamaan pääasiassa rakennusalan kou-lutustarpeisiin. Yhä enenevissä määrin niiden sisältöä on kehitetty ja kehitetään vastaamaan myös muilta toimialoilta tuleviin haas-teisiin. Esimerkkeinä tällaisista ovat esimerkiksi kuljetus- ja puh-taanapitopalveluiden huomioiminen osana työmaan turvallisuutta.
Merkittävin ero kahden turvapuiston välillä on niiden rakentami-sen ja hallinnoinnin järjestelyissä. Ruduksen Turvapuisto Espoossa on Rudus Oy:n rakentama ja hallinnoima, kun Turvapuisto Pohjois-Suomea ovat olleet rakentamassa eri alojen toimijat yhteistyössä. Espoon Turvapuiston kävijämäärä on ollut vuosittain 5000-7000. Turvapuisto Pohjois-Suomi tavoittelee jatkossa samankaltaisia kä-vijämääriä.Turvapuisto Pohjois-Suomen virallisia avajaisia vietettiin kutsuti-laisuutena 2.10.2014 elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla. Ennen virallisia avajaisia, keväästä lähtien, on Turvapuisto Pohjois-Suomessa vieraillut jo lähes 3000 kävijää. Lisäksi Turvapuiston vi-rallisen kouluttajakoulutuksen on käynyt yli 130 toimijaa eri organi-saatioista. Turvapuisto näyttää löytäneen paikkansa uudenlaisena koulutuskäytäntönä. Turvapuisto toimii myös hyvänä alustana eri-laisten tapahtumien järjestämiseen.Seuraava haaste Turvapuistoille voisikin olla ministeri Vapaavuoren avajaispuheen kannustamana rakentaa Turvapuisto-konseptista myytävä palveluvientituote. Tämä edellyttää eri tahojen yhteistyö-tä ja myös uudenlaisia avauksia turvapuistojen koulutusten vaikut-tavuuden arvioimiseksi ja uudenlaisten opetusta tukevien käytän-töjen ja työkalujen hyödyntämiseksi.
Turvapuiston avajaisia vietettiin lokakuussa 2014.Kuva: Arto Reiman, Työterveyslaitos.
KATSO LISÄÄ:
ESPOON TURVAPUISTO
WWW.RUDUS.FI/TURVAPUISTO
OULUN TURVAPUISTO
WWW.PSTP.FI
11NOLLA TAPATURMAA -FOORUMI UUTISLEHTI 4/2014
Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa
Vuosi 2014 lähestyy loppuaan ja uusi vuosi 2015 on tulossa.
www.ttl.fi/koulutus
Nolla tapaturmaa -foorumin kevätseminaariKevätseminaari järjestetään 19-20.5.2015 Tampereella, Sokos hotel Tornissa. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen käynnistyy vuo-den vaihteen jälkeen, mutta merkitse päivät jo nyt kalenteriisi. Tervetuloa mukaan!
Nolla tapaturmaa -tapaaminen Pohjois-Karjalassa 12.12.2014Nolla tapaturmaa -tapaaminen järjestetään UPM Joensuun teh-taalla 12.12.2014 klo 13.00–15.30. Ohjelmassa on vaneritehtaan esittely, työturvallisuuden kuulumiset, miten sinne on päästy ja miten tästä eteenpäin sekä tehdaskierros. Isäntinä toimivat teh-taanjohtaja Kimmo Wilska sekä EHS Manager Mika Vallius.Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mika Vallius, [email protected] 5.12.2014 mennessä.
Uudet jäsentyöpaikat 1.9.-30.11.2014Osuuskunta MaitomaaSanoma Media Finland Oy/SanomapainoShutdown Technologies Oy
Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi
Tilaa Nolla tapaturmaa -foorumin seinäkalenteri vuodelle 2015!Nolla tapaturmaa -foorumin sei-näkalenterin päähenkilönä seik-kailee jo kolmatta kertaa toi-miston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Vuoden 2015 kalenterikuukausien teemoiksi on valittu vuoden eri aikoihin sopivia työsuojeluasioita.Hinta 6,00 € (4,84 € + alv. 24 %), minimitilausmäärä 10 kpl. Hintaan lisätään posti- ja toimituskulutLisätiedot ja tilausohjeet löytyvät osoitteesta:http://www.ttl.fi/partner/nollatapaturmaa/tuotteet/Sivut/de-fault.aspx
TTT-lehden ilmaisjakelu päättyyTyöterveyslaitos ei enää maksa Työ Terveys Turvallisuus -lehden ilmaisjakelua Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin kuuluvalle työ-suojeluhenkilöstölle. Vuoden 2015 alusta alkaen TTT-lehden saa vain tilaamalla. Työterveyslaitos on jatkossa TTT-lehden ja sen uuden kustantajan, Kempulssi Oy:n alaisen TTT Kustannus Oy:n yhteistyökumppani. TTT-lehti ilmestyy painettuna kuusi kertaa vuodessa. Tulossa ovat myös uudet nettisivut osoitteessa www.tttlehti.fi sekä noin 15 kertaa vuodessa jaettava veloitukseton säh-köinen uutiskirje. TTT-lehden tilaajat saavat vapaan pääsyn lehden digiversioon sekä sähköiseen, hakusanapohjaiseen arkistoon, joka alkaa karttua vuoden 2015 alusta.Tilaushinnat löytyvät täältä: http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=21&pid=78Tilaukset ja tiedustelut: [email protected] tai puh. 0400 578 901Lisätietoja: [email protected], puh. 040 545 3812
Työterveyslaitoksen koulutukset vuodelle 2015 ovat valmiina ja löytyvät Koulutuskalenteristamme www.ttl.fi/koulutus.Koulutustarjonnastamme löydät koulutuksia kolmen eri teeman alta: Parempi työyhteisö, Turvallisempi työympäristö ja Terveempi työntekijä.
Tutustu siis tarjontaan ja ilmoittaudu!
Nolla tapaturmaa -foorumi
UUTISLEHTINolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.
Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti.
TOIMITUS:Maija-Leena Merivirta
Työterveyslaitos
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA:Tommi Alanko
Työterveyslaitos
LEHDEN TAITTO:Pia Lindroos
Työterveyslaitos
JAKELU:1525
KANNEN KUVA:Thinkstock
JULKAISUPAIKKA:Helsinki, 2014
ISSN 1797-2906
JULKAISIJA:Nolla tapaturmaa -foorumi
Topeliuksenkatu 41 a A
00250 Helsinki
puh. 030 4741 (vaihde)
faksi 030 474 2020
www.nollatapaturmaa-foorumi.fi