14/04/23 Petri Cederlöf 2005 1

Petri Cederlöf

Nuorisopolitiikkapienet kunnatseutuyhteistyö - HAASTEENA nuorisotyön tehtävien ja

sisällön selvittäminen paikalliselta alueelliselle tasolle

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 2

Esityksen rakenne:

1) Yleistä nuorisotyöstä

2) Debatteja kunnan nuorisotyöstä januorisopolitiikan (h)aave

3) Nuorisotyö nyt, pienet kunnat ja selkiytyshaaste

4) Seutuyhteistyötä nuorisotyössä

5) Haasteita ja visioita

1

YLEISHUOMIOITA NUORISOTYÖSTÄ

alkaen jo vuosikymmenien takaa

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 3

1) Nuorten toiminta, mahdollistaminen ja tukeminen avoimesti, puuttumatta tavoitteellisesti: kasvatus, vaikuttaminen sisällöntuotantoa vapaa-aikaan

2) Nuorten etujen ja pyrkimysten edistäminen

3) Nuorten ongelmien kontrolli ja ehkäisy

4) puuttuminen, ”huolto” korjaavat toimet

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 4

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 5

KESKEISET MUODOT SAMOJA ”AVOIN TOIMINTA” JA OHJAUS, LIIKUNTA, KERHOT, KURSSIT, RETKET, LEIRIT,

HARRASTUKSET, HUVIT... ELÄMYKSET, LUONTO – VRT. ”SEIKKAILU” KOULUTUS, KASVATUS, KANSALAISUUS TYÖTOIMINTA –VRT. TYÖPAJAT OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN KANSAINVÄLISYYS – MONIKULTTUURISUUS PERUSTELUNA MM. ONGELMIEN EHKÄISY ”JENGI-”, KATU-, ERITYIS-, KOHDENNETTU,

SOSIAALINEN NUORISOTYÖ

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 6

Nuorisotyö työnä on mm. TIEDOTUSTA, NEUVONTAA OHJAUSTA, KONTAKTOINTIA TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ JA TOIMINTAA KESKUSTELUA, TUKEA, APUA PALVELUJA NUORILLE, ORGANISOINTIA YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ VRT. TUTKINTONIMIKKEET NUORISO-OHJAAJA,

NUORISOTYÖNOHJAAJA, YHTEISÖPEDAGOGI MIKSI SISÄLTÖÄ EI AINA TUNNETA HYVIN?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 7

Identiteetti?

toimiala, asema, tehtäväkenttä, arvovalta?

kunnat, kirkko, järjestöt, projektit...

vapaa-aika, liikunta ja kulttuuri ym.

koulu, sosiaali- ja lastensuojelutyö

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 8

Identiteetti ja ammattikunta?

erilaiset koulutus- ja kokemustaustat eri oppilaitokset, eri pätevyydet? erilaiset oppisisällöt ja erikoistumiset eri työorganisaatiot erilaiset työtehtävät ja tehtävänimikkeet eri ammattiliitot kunnat, järjestöt, kirkko, projektit erillään?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 9

Jännitteitä?

Nuorisotyö on

eri toimijoiden ja toimintojen moninainen, perheyhtäläinen kokonaisuus

DISKURSSI KÄYTÄNTÖ?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 10

Jännitteitä Avoin toiminta ja nuorten intressit –

tavoitteellinen sisällöllinen (kasvattava ym.) ohjauspyrkimys?

Kaikille nuorille tarjottu – osallistumattomien ja ”riskiryhmän” tavoittaminen?

2DEBATTEJA KUNNAN

NUORISOTYÖSTÄJA

NUORISOPOLITIIKASTA

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 11

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 12

DEBATTEJA 1960-LUVULLA (kaupungit/kunnat)

järjestöt tavoittavat vain vähän nuoria siis tarvitaan avointa toimintaa, julkisesti mahdollistettua vapaa-ajantoimintaa

avoin toiminta on passiivista, viihteellistä epäkasvatusta siis tarvitaan päteviä ohjaajia, kasvatusotetta ja sisältöjen kehittämistä...

ohjaajien mahdollisuudet eivät ulotu uhan alaisiin ja ”ongelmanuoriin” siis tarvitaan jalkautuvaa erityisnuorisotyötä

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 13

Ammatillinen nuorisotyö on SAATANALLISTA VALTAA!

On päästävä pois kasvattamisesta ja nuorten ”käsittelystä”: nuorison omaan politiikkaan ja vaikuttamiseen...

Saatava nuorisoasiat JA NUORET yhteiskuntapolitiikkaan...

tulisi päästä pois pois ”rasittuneesta” nuorisotyön käsitteestä

(VAPAUDEN 1960-LUKU)

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 14

Nuorisopolitiikka: 1. trendi

yhteiskuntasuunnittelun idea nuorisohallinnon idea (-policy) ”nuorten politiikan” idea (-politics) ”vapaan kansalaistoiminnan” ja

nuorisopoliittisen suunnittelun idea = KOMPROMISSI- JA KONSENSUS?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 15

1970-luku: nuorisopoliittinen ja/tai poikkihallinnollinen suunnittelu & koordinointi

KUNNISSA: VAIKEAAVALTAKUNNASSA: VAIKEAA

LINJAUKSET & KOKEMUKSET: OPITTAVAA...

1980-luvulla nuorisotyö kehittyi (edellisestä huolimatta?): nuorisotilat, nuoriso-ohjaajat, erityisnuorisotyö ym.

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 16

1980-luku: taas debatteja kunnan nuorisotyöstä (avoin toiminta)

Versio a): Nuorisotyö on nuoria kontrolloivaa keskitettyä

valtaa! Siinä valtio (myös kunta) työntyy kansalaisyhteiskuntaan, hallinnoi nuorisotyöllä ja vie nuoret järjestöistä ja passivoi heidät!

(pseudoradikaalin nostalginen pelko?)

Versio b): Yhteiskunnan tukeman nuorisotyön tulisi olla

vaikuttavaa toimintaa, ei vain nuorten oleskelun mahdollistamista (ymmärrettävä normaalinäkemys)

toiminnan tarve, oikeutus, mieli ja laatu?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 17

Timo Kärkkäinen (1997): 80-luvulla nuorisotyössä siirryttiin kokonaisvaltaisen nuorisopolitiikan tavoitteista nuorisopalvelujen tarjonnan ideaan

Mm. syrjäytymiskeskustelu: syrjäytymisen ehkäisyyn ja katkaisuun ja syrjäytyneiden tukemiseen: tehtäväkentän suuntausta

Esim. Nuostra 1993: nuorisotyön linjausta(Nuostran vaikutusta ei kattavasti arvioitu)

”Sumea käänne” (Hoikkala & Paju 2002) = mm. ohjauksen ja palvelujen purku, lama / hankerahoituksen kasvu ja projektiviidakko

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 18

NUORISOPOLITIIKKA, 2. TRENDI:

90-luvun alussa: haluttiin eroon ”rasittuneesta” (nyt) nuorisopolitiikan käsitteestä?

nuorten elinolojen painotus

= jokseenkin sama kuin aiemman monialaisen nuorisopolitiikan tehtäväala

= määriteltiin nyt nuorisotyön yhdeksi tehtäväksi

Nuora (Silvennoinen) 2001:

1990-luvulla nuorisotyössä (?) on siirrytty ”kapeasta vapaa-aikapainotuksesta monialaiseen nuorten elinolojen parantamiseen”... (???)

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 19

Hyviä avauksia, mielekästä yritystä, esim. NUOSTRA, konsernistrategia ym.

Mutta: nuorisopolitiikka taas ”nuorisotyön tehtäväksi” – käytännön työ ei esillä

Nuorisotyölaki (1995), Nuoran suositukset 2001 Missä on nuorisotyö? (käytäntö, eri toimijaroolit)

Nuorten elinolojen kehittäminen alueellisesti ja paikallisesti? – ei ole toteutunut lain mukaisesti KENENKÄÄN toimesta

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 20

NUORISOPOLITIIKKA: 3. TRENDI?

2004-2005 kaavailtu nuorisopolitiikan kehittämistä

Nuorisotyön JA nuorisopolitiikan voimavarat?

Nuorisotyön asema / nuorisopolitiikka?

Nuorisotyön rooli /eri alat ja palvelut?

Sateenvarjopolitiikat päällekkäin?

Esim. lapsipolitiikka, (ehkäisevä) sosiaalipolitiikka, koulun kehittäminen

Esim. hyvinvointiselonteot – elinoloselvitykset?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 21

3 Nuorisotyö tänään Kunnat (noin 430 kpl) enimmäkseen pieniä

palkattuja henkilöitä 3100 (?alle2500?); enemmistö suurimmissa kaupungeissa

seurakunnat (noin 560), 1400 htv (1200-1300) Järjestöt: valtakunnallisesti tuettuja 60-80,

paikallisia nuoriso-aiheisia tuettuja noin 6000 projekteja tuhansia (usein nuoriin liittyviä)?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 22

Tutkimus Cederlöf 2004: 17 pientä kuntaa + 2 isompaa Nuoriso-ohjaajien työn sisältö ja näkemyksiä Sihteerien työn sisältö ja näkemyksiä mm. yhteistyösuhteet, työn vaativuus tapauskuntien nuorisotyön sisältö mm. toiminnan organisointi, ammatillisuus,

toiminnan ohjaus ja laatu – selkiytyshaaste asema ja mahdollisuudet: yleisiä

ydistelmäviranhaltijat ja tuntivalvojat?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 23

Perusdilemma= KAKSOISKVALIFIKAATIO (Nieminen)

ELÄMISMAAILMA – VIRALLINEN / JULKINEN

LUOTTAMUKSEN /ARVOSTUKSEN HARJANNE

SILLANRAKENNUS YLI KUILUN

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 24

Haasteita NUORISOTYÖN KÄYTÄNTÖLÄHTÖINEN

SISÄLLÖN SELKIYTTÄMINEN

TOIMINTAIDEA: Käytännön toiminta päätehtävät, perustelut, toimintatapa ja mahdollisuudet realistisesti

TOIMINNAOHJAUS: suunnittelu palautteiden keruu ja toimintojen dokumentointi itsearviointi

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 25

Haasteita VUOROVAIKUTUS JA KUMPPANUUDET

vastavuoroinen tietoisuus, tuttuus ja yhteys rinnakkaisuus ja päällekkäisyyden välttäminen yhteiset peruspyrkimykset ja erillliset omat

tehtävät (yhteinen strateginen näkymä?) sopivat käytännön yhteistyömuodot ”KRIITTINEN TYÖMASSA” / PERUSTYÖ?!

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 26

4

Seutuyhteistyötä nuorisotyössä

Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi SENU

1995-2003...

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 27

SENU 2001-2003

Loimaan seutukunta, 37 000 asukasta,12 kuntaa kuntien nuorisotyön toimijat + 1 työntekijä nuorisotoimien budjeteista koottu yhteisbudjetti jatkuva sähköpostiyhteys säännölliset kokoukset vastuualuejakoa ja tarvittaessa työryhmätyötä seutukunnallinen nuorisotyöntekijä,

aluekoordinaattori (työmyyrä, sihteeri, veturi, yhteyshenkilö, SENU: n edustaja ym.)

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 28

SENU 2001-2003

1) Yhteistä nuorisotyötä ja –toimintaa (tapahtumat, tilaisuudet, esim. päihde- ja seksuaalivalistus, KONTAKTI-leiri 3-osainen kontaktiprosessi)

2) Koulutusta nuorille ja sidosryhmille (järjestökoulutukset, leiriohjaajien ja tuntityöntekijöiden koulutus, huumetietous-, ensiapu- ja tiedotuskoulutukset...)

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 29

SENU 2001-2003

3) Uusien toimintamuotojen edistäminen, tiedottaminen ja yhteistyö (tukihenkilökoulutusta, järjestöfoorumit ja -palaverit: motivointia ja yhteyksiä yhdistyksiin, nuorten kontaktointi- kuulemis- ja kyselykäynnit kouluissa, yhteys nuorten osallisuushankkeeseen, nuorten elinolotiedot ja hyvinvointiselvityksen indikaattorit seutukunnassa, nettisivut, tiedotusta, verkosto- ja koulutusyhteys eri tahoihin)

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 30

SENU 2001-20034) Seutukunnallisen verkoston ja

organisaation ylläpitäminen ja edistäminen Nuorisotyöllinen ammatillinen synergia,

asiantuntijuus, tietotaidon yhteenkokoaminen ja vaihto, toimialafoorumiluonne

Työyhteisöllisyys ja työssäjaksaminen samanhenkisten epävirallinen työyhteisöverkosto yhteistä työnohjausta, virkistystoimintaa ym.

Toiminnanohjaus ja kehittäminen

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 31

Toiminnanohjaus ja kehittäminen

Toimintasisällön selkiytys, toimintaidea Toimintojen dokumentointi ja palautekyselyt Kehittämiskeskustelut ja itsearviointi Kehittämistyötä 2001-2003

työryhmä, aluekoordinaattori ja tutkija SENUKE-projekti, lisärahoitus 2004 yhteisrahoitus tunnustettiin sopimuksella

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 32

Raportti 2005 (Petri Cederlöf) Nuorten elinolot-hanke 1995-1997 Toinen kehittymisvaihe 1999-2000 Alueellinen konteksti: kehittämiskeskus, SEUTU-

hanke, hyvinvointipalvelujen ja nuorisotyön asema, maakunta, lääninhallinnon näkökulma

SENU: toiminnot ja organisointimalli 2001-2003 Kehittämistyö ja kehittämisprojekti 2001-2003 Arvioita merkityksestä ja onnistumisesta Toimintamallin ja sen haasteiden tulkintaa

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 33

KESKEISTÄ SENUN: N KEHITYKSELLE tehtävien ja periaatteiden jäsennys jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus pysyvä koordinoiva työ

HAASTEITA SENU: SSA: Sitoutumisaste (muutama aktiivi) Suhde kuntiin – paikalliset työt / ALUE Nuorisotyön yleinen asema (kunnat, aluekehitys) Jatkuvuus, toimintatapa ja organisatorinen koti?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 34

5

HAASTEITA JA VISIOITANuorisotyö, Suomi

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 35

Tietojen hajanaisuus Kuntakyselytiedot melko hyvät, mutta

mukana myös itsensä toteuttavaa retoriikkaa (käsitteet/sisältö?)

Seurakunnista tilastot kirkolla, ei alueittain Järjestöjen nuorisotyöstä ei koottua

yhteistä sisältökuvaa, paikallistaso täysin kysymysmerkki

projekteista ja uusista malleista ei kokonaiskuvaa, koottua sisältötietoa

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 36

Yleinen ongelma: irrallisuus

Monia hankkeita Esim. alue- ja yhteistyökäytäntöjä Kuinka hyvin tiedetään nuorisoalalla? Vakiintuvatko kehitetyt hyvät

toiminnot? Kuka kartoittaa, levittää ja mallintaa

hyvyyksiä?

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 37

Nyt ja lähivuosina Uusi nuorisolaki 2006- Lääninhallitukset: alueellinen nuorisotyön

kehittämismääräraha vuosittain Valtakunnallinen nuorisopolitiikan

kehittämisohjelma? Ammattikorkeakoulujen alueellinen tutkimus- ja

kehittämistehtävä Nuorisotyön maisterinkoulutusohjelma Avauksia nuorisotyön tutkimukseen

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 38

Esim. hyviä ideataustoja: Loimaan SENU – ym. mahdolliset mallit Jyväskylän seudun KANNUSTE – nuorisotyön

monitahoinen alueellinen osaamisverkosto –hanke Valtakunnallinen Nuorten Osallisuus –hanke ym. Varsinais-Suomen SYKE200 –

hyvinvointipalvelujen kehittämisverkoston malli

TARVE: KOORDINOITU KEHITTÄMINEN, SELVITYSTYÖ, TUTKIMUSTYÖ, MALLINTAMINEN, JULKISTAMINEN JA LEVITTÄMINEN

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 39

HAASTEITA Eri toimijoiden ja toimintamuotojen rinnakkainen

kartoitus ja hyvien käytäntöjen mallintaminen Nuorisotyön asema osana hyvinvointipalveluja

(strateginen näkökulma, vrt. nuorisopolitiikka) Alueellinen koordinointi ja tukikäytäntö Vuorovaikutus-, voimavara- ja yhteistyöverkostot Valtakunnallisesti: nuorisotyön eri osa-alueiden

kokoava tutkimus, esimerkkien mallintaminen ja levittäminen

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 40

VISIO: NUORISOTYÖN ALUEKEHITTÄMINEN

alueelliset nuorisotyöntekijät ja kehittämiskoordinaattorit seutukuntiin

lääninhallitusten nuorisotoimi ja oppilaitokset (amk)+ eri toimijat ja yksiköt nuorisoalallakohti oppimis-, osaamis- ja

kehittämisverkostojanuorisotyöverkostojen ja tukiyksikköjen ideointi

maakunnittain ja seutukunnittaintutkimus- ja kehittämistoiminta, mallintaminen

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 41

Alueyksikön idea

alueellinen tukiyksikkö (2-3 henkilöä)käytännön koordinointi: tiedonvälitys,

työnohjauksen järjestely, yhteistoiminnan organisointi

strateginen koordinointi: toimintojen yhteensovitus ja asema, suhde hyvinvointi- ja palveluverkostoon

hankepalvelu ja projektiohjaus

14/04/23 Petri Cederlöf 2005 42

PALVELUJEN YLEINEN ORGANISOINTI?

paikallinen perustoiminta horisontaalisesti:

mm. käytännön nuorisotyöntekijä tiimi- tai muu vuorovaikutusyhteys

lähitoimijoihin: yhteinen näkökulma

vertikaalinen tuki alueellisesti (lähikunnittain esim. 2-5 pikkukuntaa (10 000 as) nuorisotyön osalta: työnohjaus, yhteistyö,

asema, nuorisoasioiden edistäminen