ISBN 978-951-53-3647-7

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN JULKAISUJA

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKELaatutyöryhmän I/2015 raportti velkajärjestelyasioiden työprosessien yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi

OIKEUDENKÄYNTI

VELKA-JÄRJESTELY-

ASIOISSAKäsittelijän opas

OIK

EU

DE

NK

ÄY

NT

I VE

LK

AJÄ

RJE

STE

LYASIO

ISSA K

äsittelijän o

pas

OIKEUDENKÄYNTI

VELKA-JÄRJESTELY-

ASIOISSAKäsittelijän opas

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKE

Laatutyöryhmän I/2015 raportti velkajärjestelyasioiden työprosessien yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi

OIKEUDENKÄYNTI

VELKA-JÄRJESTELY-

ASIOISSAKäsittelijän opas

Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke

Toimituskunta: Timo Mäkeläinen, Minna Kemppainen, Minna Leikas ja Maarit Tukiainen

Toimittaja: Minna Leikas

Taiton suunnittelu ja toteutus: Mainostoimisto Greystone Oy

Etukannen kuva: 123RFTakakannen kuva: Juho Alatalo / Greystone Oy

ISBN 978-951-53-3647-7 (nid.)ISBN 978-951-53-3648-4 (pdf )

Meedia Zone Oü 2016

54

SISÄLTÖ

Lukijalle 6

1. Työryhmän tehtävä ja sen toteuttaminen 10

2. Velkajärjestelyasioiden käsittelyn kehittäminen 11

3. Hakemuksen vaiheet 14 a) Hakemuksen laatiminen 14 b) Hakemuksen kirjaaminen ja jakaminen 16 c) Hakemuksen tarkastaminen ja täydentäminen 16

4. Väliaikaiset kiellot 18

5. Velkojien kuuleminen hakemuksesta 20 a) Maksuohjelmaehdotusta ei ole hakemuksen liitteenä 21 b) Maksuohjelmaehdotus on hakemuksen liitteenä 21

6. Aloitusvaihe 22 a) Aloitusharkinta ja selvittäjän määrääminen 23 b) Käsittely ja aloitusharkinta, jos maksuohjelmaehdotus

on hakemuksen liitteenä 24 c) Istuntokäsittely ennen menettelyn aloittamista 25

7. Maksuohjelman vahvistaminen 26 a) Selvittäjän laatima maksuohjelmaehdotus (VJL 66 §) 28 b) Hakijan toimittama maksuohjelmaehdotus 28 c) Istuntokäsittely maksuohjelmaa vahvistettaessa 29 d) Oikeusavun omavastuuosuus ja palkkiot 29

8. Ilmoitukset ratkaisun antamisesta 30 a) Väliaikaiset kiellot 30 b) Velkajärjestelyn aloituspäätös 31 c) Maksuohjelman vahvistamispäätös 31 d) Maksuohjelman muuttaminen 32 e) Maksuohjelman raukeaminen 32 f ) Lisäsuoritusten vahvistaminen 33

9. Yksinkertaistettu menettely 33 (VJL 38 a § ja 52 a § 2) 33

10. Maksuohjelman muuttaminen (VJL 61 §) 35

11. Maksuohjelman raukeaminen (VJL 61 §) 36

12. Lisäsuoritusten vahvistaminen (VJL 61 a §) 37

Oikeuslähteitä 39

6 7

LUKIJALLE

Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke aloitettiin vuonna 1999. Laatuhankkeen tavoitteena on parantaa ja kehittää tuomioistuinten työtä niin, että oikeudenkäynti täyttää oikeudenmukaisuuden kri-teerit, ratkaisut ovat perusteltuja ja oikeudenmukaisia sekä tuomio-istuinten palvelut ovat kustannustensa puolesta ihmisten saavutet-tavissa.

Keskeinen osa laatuhanketta on laatutyöryhmätyöskentely, jossa hovioikeuspiirin tuomarit sekä sidosryhmien edustajat työstävät lainkäytön laadun kehittämisteemoja. Vuodesta 2010 lähtien työ-ryhmätyöskentelyssä on keskitytty tuomioistuimen eri asiaryhmien työprosessien yhtenäistämiseen ja kehittämiseen. Työryhmät laativat raportit, jotka esitellään ja hyväksytään vuosittain pidettävillä laatu-päivillä.

Ensimmäisenä käytiin läpi oikeudenkäynti rikosasioissa. Aiheesta työstetty laaturaportti ”Oikeudenkäynti rikosasioissa – Käsittelijän opas” on julkaistu vuonna 2013.

Seuraavaksi tarkasteltavana oli oikeudenkäynti riita-asioissa. Laatu-raportti ”Oikeudenkäynti riita-asioissa – Käsittelijän opas” on jul-kaistu vuonna 2015.

Tämän jälkeen käsiteltiin työprosessien yhtenäistäminen ja kehittä-minen lapsiasioissa. Laaturaportti ”Oikeudenkäynti lapsiasioissa – Käsittelijän opas” on julkaistu vuonna 2016.

Vuonna 2015 laatuhankkeessa oli kaksi laatutyöryhmää, joiden ai-heina olivat työprosessien yhtenäistäminen ja kehittäminen velkajär-jestely- ja pakkokeinoasioissa.

Velkajärjestelyasioiden laatutyöryhmän tehtävänä oli käydä läpi vel-kajärjestelyasioihin liittyviä työprosessivaiheita sekä kirjata niihin liittyviä suosituksia ja hyviä käytänteitä raportiksi. Laatutyöryhmän raportti esiteltiin ja hyväksyttiin Rovaniemen hovioikeuspiirin lain-käytön laatupäivillä 27.11.2015.

Kiitoksia laatutyöryhmän puheenjohtajalle käräjätuomari Timo Mäkeläiselle, laatusihteereille hovioikeudenneuvos Maarit Tuki-aiselle ja käräjätuomari Minna Kemppaiselle sekä kaikille muille työryhmän jäsenille laadukkaasta työstä lainkäytön laadun edistä-miseksi.

Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen julkaisuja voi tilata Oulun käräjäoikeudesta (oulu.ko@oikeus.fi). Laatuhankkeen työ-ryhmäraportit löytyvät myös Rovaniemen hovioikeuden Internet-si-vuilta www.oikeus.fi/hovioikeudet/rovaniemenhovioikeus/fi otsikon Laatuhankkeet – Quality Project alta.

Minna Leikas käräjätuomari, laatukoordinaattori

8 9

VELKAJÄRJESTELYASIOIDEN TYÖPROSESSIEN YHTENÄISTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN

Laatutyöryhmän I/2015 raportti

Työryhmän jäsenet

Käräjätuomari Timo Mäkeläinen, puheenjohtajaHovioikeudenneuvos Maarit Tukiainen, Rovaniemen hovioikeus, sihteeriKäräjätuomari Minna Kemppainen, Kainuun käräjäoikeus, sihteeriKäräjätuomari Kirsi Huotari, Kainuun käräjäoikeusKäräjätuomari Arto Mäkinen, Kemi-Tornion käräjäoikeusKäräjätuomari Janne Mänty, Kemi-Tornion käräjäoikeusKäräjätuomari Kirsi Erkkilä, Lapin käräjäoikeusKäräjätuomari Teija Simula-Moberg, Lapin käräjäoikeus Käräjätuomari Ahti Kontturi, Oulun käräjäoikeus Käräjätuomari Minna Leikas, Oulun käräjäoikeus Käräjätuomari Ritva Toivola, Oulun käräjäoikeus Käräjätuomari Ville Vuorialho, Ylivieska-Raahen käräjäoikeus Käräjäviskaali Silja Rissanen, Lapin käräjäoikeus Käräjänotaari Anni Laitasalo, Kemi-Tornion käräjäoikeus Käräjänotaari Antonina PaasikiviKäräjänotaari Mari Eerola, Lapin käräjäoikeus Käräjänotaari Minna-Greta Martti, Lapin käräjäoikeus Käräjänotaari Sanna Tarkka, Lapin käräjäoikeus Käräjänotaari Anna-Leena Heikkinen, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Päivi Juntunen, Kainuun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Pirkko Wolander, Kainuun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Merja Koskela, Kemi-Tornion käräjäoikeus Käräjäsihteeri Tuula Sunnari, Kemi-Tornion käräjäoikeus Käräjäsihteeri Nina Söyrinki, Kemi-Tornion käräjäoikeus Käräjäsihteeri Hannu Karjalainen, Lapin käräjäoikeus

Käräjäsihteeri Raija Paarman, Lapin käräjäoikeus Käräjäsihteeri Sirpa Pahajoki, Lapin käräjäoikeus Käräjäsihteeri Susanna Sova, Lapin käräjäoikeus Käräjäsihteeri Tiina Ervasti, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Maarit Hannonen, Oulun käräjäoikeusKäräjäsihteeri Anitta Kemi, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Hanna Luukkonen, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Anna-Kaisa Sallinen, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Airi Veijola, Oulun käräjäoikeus Käräjäsihteeri Pirkko Kiema, Ylivieska-Raahen käräjäoikeus Hovioikeudenneuvos Esko Arponen, Rovaniemen hovioikeus Määräaikainen hovioikeudenneuvos, viskaali, Niina Pauna, Rovaniemen hovioikeusViskaali Sanna Erola, Rovaniemen hovioikeus Viskaali Leena Tolonen, Rovaniemen hovioikeusAsianajaja Ritva Hiukka, Asianajotoimisto Hiukka & SandströmAsianajaja Pasi Jussila, Asianajotoimisto Kari Kantakoski OyJulkinen oikeusavustaja Mikko Leppäluoto, Oulun oikeusaputoimistoVaratuomari Arto Heikkilä, Lakiasiantoimisto Arto HeikkiläVaratuomari Jukka Lehto, Lex Lappia / Lakiasiaintoimisto Matti TorvinenJohtava talous- ja velkaneuvoja Kirsi Määttä, Kainuun soteTalous- ja velkaneuvoja Tiina-Maria Puttonen, Rovaniemen kaupunkiTalous- ja velkaneuvoja, VT Sinikka Wiik, Oulun kaupungin sosiaalipalvelut

10 11

1. TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA SEN TOTEUTTAMINEN

Työryhmän tehtävänä oli laatia vaiheittain etenevä kuvaus velka-järjestelyasioiden työprosesseista. Päätavoitteena oli laatia helppo-käyttöinen ja tiivis käsikirjamainen esitys velkajärjestelyasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa hakemuksen laatimisesta maksuohjel-man vahvistamiseen saakka sekä maksuohjelman muuttamisesta, raukeamisesta ja lisäsuoritusten vahvistamisesta. Pääpaino raportissa on vuoden 2015 lainmuutosten vaikutuksilla velkajärjestelyasioiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että raportin avulla myös uudet velka-järjestelyasioiden käsittelijät voivat perehtyä helposti asian käsittelyn edellyttämiin työvaiheisiin.

Työryhmän aloituskokous on pidetty 17.3.2015. Aloituskokoukses-sa on hahmoteltu tulevan raportin sisältö ja ne asiaryhmät ja vaiheet, joita raportissa on tarkoitus käsitellä. Tämän jälkeen kevään aikana on jokaisessa hovioikeuspiirin käräjäoikeudessa käyty läpi raporttiin sisällytettävät asiaryhmät ja kunkin käräjäoikeuden käytännöt ja työmenetelmät. Näiden lisäksi on pyritty nostamaan esiin velkajär-jestelyasioiden käsittelyyn liittyviä erityisiä ongelmakohtia. Näihin kokouksiin ovat ottaneet osaa kunkin käräjäoikeuden velkajärjeste-lyasioita käsittelevien tuomareiden, käräjänotaareiden ja käräjäsih-teerien lisäksi selvittäjinä toimivia asianajajia ja muita lakimiehiä sekä velkaneuvojia. Lapin käräjäoikeuden kokouksiin on osallistu-nut myös hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä. Kukin käräjäoikeus on laatinut käräjäoikeuskohtaisen raportin, joka on toimitettu työ-ryhmän puheenjohtajalle. Työryhmän puheenjohtajan ja käräjätuo-mareiden yhteistyössä laatima luonnos laatutyöryhmän raportiksi on käsitelty yhteiskokouksessa 11.9.2015.

Laatutyöryhmän raportissa on käsittelyvaiheiden kuvausten lisäksi nostettu esiin hyviä käytänteitä ja annettu joitakin suosituksia me-nettelytavoista ja lueteltu myös lainmuutoksiin liittyvät tärkeimmät oikeuslähteet.

2. VELKAJÄRJESTELYASIOIDEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN

Yksityishenkilön velkajärjestely maksukyvyttömyysmenettelynä

Yksityishenkilön taloudellisen kokonaistilanteen korjaamiseen täh-täävä velkajärjestely (laki yksityishenkilön velkajärjestelystä, jäljem-pänä VJL) on ollut osa maamme lainkäyttöä 8.2.1993 lukien. Laki mahdollistaa maksukyvyttömäksi tulleen yksityishenkilön velkojen järjestelyn niin, että henkilön maksuvaraa vastaava osuus hänen tu-loistaan käytetään velkajärjestelyn ohjelma-aikana velkojen maksuun ja muilta osin velallinen vapautuu velkavastuustaan, kun maksuoh-jelman mukaiset suoritukset ja mahdolliset lisäsuoritukset on tehty.

Velkajärjestelyä koskevien tuomioistuinasioiden lukumäärä on myö-täillyt talouden suhdanteita. Lain voimaantulon jälkeen velkajärjes-telyyn hakeutui suuri joukko henkilöitä ja vastaavasti 2010-luvun laskusuhdanne on näkynyt hakemusten määrän kasvuna.

Kokemusperäisesti ja myös lainvalmistelussa todettujen tutkimus-ten mukaan järjestelyyn hakeutuvien henkilöiden taloudellinen ti-lanne on 2000-luvulla tyypillisesti sellainen, että velat muodostu-vat pääosin kulutusluotoista, avoimista laskuista ja osalla myös niin sanotuista pikalainoista. Harvalla hakijalla on omistusasuntoa siinä vaiheessa, kun velkajärjestelyä haetaan. Tämän osalta tilanne on muuttunut selvästi 1990-luvun hakemuksiin verrattuna. Tuolloin velkajärjestelyihin liittyi usein kysymys hakijan omistusasunnon säi-lyttämisestä velkajärjestelyssä ja vakuusvelkojen järjestely.

Lainsäädäntöä on uudistettu velkajärjestelylain osalta vuosina 1994, 1996 (väliaikainen este), 2002 (niin sanotut painavat syyt, lain 10 a §), 2006, 2007, 2010 (maksuohjelman kestoksi kolme vuotta) ja viimeksi vuonna 2014, jolloin velkajärjestelyn aineellisiin ja menet-telyllisiin säännöksiin tehtiin useita uudistuksia. Lain muutokset tu-livat voimaan 1.1.2015.

Viimeisimmän uudistuksen tavoitteena on ollut velkajärjestelyn edellytysten ja esteiden tarkistaminen, yksityisen elinkeinonharjoit-tajan jatkuvan elinkeinotoiminnan velkajärjestelyn mahdollistami-

12 13

nen ja velkajärjestelyasioiden käsittelyn tehostaminen ja nopeutta-minen niin käräjäoikeudessa kuin selvittäjienkin menettelyssä.

Muutoksilla on velkajärjestelyprosessin osalta ollut myös taloudelli-sia tavoitteita. Selkeissä ja yksinkertaisissa asioissa ei selvittäjän mää-räämistä pidettäisi pääsääntönä, jos hakija liittää hakemukseensa maksuohjelmaehdotuksen. Velkaneuvojia kannustetaan laatimaan maksuohjelmaehdotuksia yksinkertaisissa asioissa. Lain tasolla täy-sin uutta on niin sanottu yksinkertaistettu menettely, jossa hakijalla on mahdollisuus ennen hakemuksen jättämistä selvittää velkojien kanta maksuohjelmaehdotukseen ja velkojien enemmistön kannasta riippuen aikaansaada ohjelman vahvistaminen pienvelkojien vastus-tuksesta huolimatta (aiemmassa lainvalmistelussa tätä hahmoteltiin niin sanottuna ”pakkosovintona”).

Lain muutosten välitön heijastuminen hakijoiden avustajien ja selvittäjien työssä

Sähköisen asioinnin toimivuus on ollut haasteellista ja osa velkojis-ta ei ilmoita sähköistä prosessiosoitetta. Velkojat eivät alkuvuodesta 2015 usein olleet tietoisia saldopäivän käyttöönotosta ja hakijoille on ilmoitettu velkasaldoja velkojan itse valitseman päivän tilanteen mukaan.

Velkajärjestelyasiat Rovaniemen hovioikeuspiirin käräjä- oikeuksissa ja Rovaniemen hovioikeudessa (vuosina 2014–2015)

Velkajärjestelyasioiden yleisyyden ja käytännön merkityksen kuvaa-miseksi seuraavassa on tarkasteltu hovioikeuspiirin käräjäoikeuksiin saapuneiden ja ratkaistujen velkajärjestelyasioiden tilannetta ajan-jaksoilla 1.1.2014–31.12.2014 ja 1.1.2015–31.8.2015.

Tiedot perustuvat Tuomas-järjestelmän raportteihin. Ratkaistujen määrät ovat lopullisesti ratkaistuja asioita:

Kainuun käräjäoikeuteen on vuonna 2014 saapunut yhteensä 109 velkajärjestelyasiaa ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 58 velkajär-jestelyasiaa. Ratkaisuja on tehty vuonna 2014 yhteensä 98 ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 62.

Kemi-Tornion käräjäoikeuteen on vuonna 2014 saapunut yhteensä 88 velkajärjestelyasiaa ja ajalla 1.1–31.8.2015 yhteensä 37 velkajär-jestelyasiaa. Ratkaisuja on tehty vuonna 2014 yhteensä 86 ja ajalla 1.1–31.8.2015 yhteensä 34.

Lapin käräjäoikeuteen on vuonna 2014 saapunut yhteensä 275 vel-kajärjestelyasiaa ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 151 velkajärjes-telyasiaa. Ratkaisuja on tehty vuonna 2014 yhteensä 218 ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 174.

Oulun käräjäoikeuteen on vuonna 2014 saapunut 455 velkajärjes-telyasiaa ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 275 velkajärjestelyasi-aa. Ratkaisuja on tehty vuonna 2014 yhteensä 459 ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 246.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen on vuonna 2014 saapunut 111 velkajärjestelyasiaa ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 76 velkajär-jestelyasiaa. Ratkaisuja on tehty vuonna 2014 yhteensä 94 ja ajalla 1.1.–31.8.2015 yhteensä 58.

Edellä todetuista luvuista ilmenee, että vuonna 2014 hovioikeuspii-rin käräjäoikeuksissa tuli vireille yhteensä 1038 velkajärjestelyasiaa.

Verrattuna laatuhankkeen raportissa 3/2002 esitettyyn lukemaan 702 asiaa vuonna 2001 ja 2334 asiaa vuonna 1995 edellä mainit-tu ei ole täysin vertailukelpoinen johtuen hovioikeuspiirin alueen muutoksista.

Vertailukohdaksi voi ottaa esimerkiksi Oulun käräjäoikeuden, johon vuonna 2002 saapui 336 asiaa ja vuonna 2014 edellä mainitut 455 asiaa. Johtopäätöksenä on, että talouden suhdanne selvästikin jo nä-kyy käsiteltävien asioiden määrissä.

Rovaniemen hovioikeuteen on saapunut vuonna 2014 noin 50 velkajärjestelyasiaa, joista 44 oli asianimikkeeltään joko velkajärjes-telyhakemuksia tai maksuohjelman vahvistamisia ja vuonna 2015 elokuun loppuun asti 35 asiaa, joista 30 oli joko velkajärjestelyhake-muksia tai maksuohjelman vahvistamisia. Muut olivat lähinnä mak-suohjelman muuttamista tai lisäsuoritusten vahvistamista koskevia

14 15

asioita. Asioita, joissa oli kysymys pelkästään selvittäjän palkkiosta, saapui 2 vuonna 2014 ja vuoden 2015 elokuulle mennessä 4. Selvit-täjän palkkiota koskevia valituksia on voinut kuitenkin olla käsitel-tävänä myös pääasioiden yhteydessä.

3. HAKEMUKSEN VAIHEET

a) Hakemuksen laatiminen

• hakijalla on velvollisuus selvittää sovinnon edellytykset velko-jiensa kanssa

• jos velkojia on suuri määrä tai hakijalla ei ole maksuvaraa lain-kaan, voi olla selvää ettei sovinnolle ole edellytyksiä

• hakija voi myös tarjota velkojille kirjallista sovintoa • sovinnon edellytysten puuttuminen ja selvittämättä jättäminen

mainitaan hakemuksessa - hakemuksessa ilmoitetaan tiivistelmä velkojien kielteisistä

kannanotoista

• hakemus on laadittava vahvistetun kaavan mukaisesti uhalla, että hakemus voidaan jättää tutkimatta (VJL 50 § 1)

• hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja vaadittavasta selvi-tyksestä säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä anne-tun asetuksen 2–3 §:ssä (jäljempänä VJA, asetusmuutokset 1379/2014)

• velan peruste ja luottotyyppi on ilmoitettava hakemuksessa, jotta velallisen menettelyn hyväksyttävyyttä voidaan arvioida

• hakijan tulee velkaselvittelyssä VJL 11 b §:n mukaisesti pyytää velkojiltaan tietylle saldopäivälle päivätty ilmoitus velkojan saa-tavasta, mahdollisista yhteisvastuullisista velallisista tai takaajis-ta, saatavan pääoman ja sivukulujen määrästä sekä vanhentu-misesta

• saldopäivän tarkoitus on, että ei tarvitsisi tarkistaa velkasaldoja myöhemmässä vaiheessa, kun menettely aloitetaan

• vaikka hakijan kaikki velat olisivat ulosotossa, ulosottoviraston tuloste ei voi korvata velkaselvittelyä, koska velkojen vakuudet eivät ilmene siitä

• velkojalla on velvollisuus tiedon antamiseen velkaselvittelyssä- kun velkojalta tiedustellaan saatavia, tulisi velkojalle jo ensim-

mäisessä pyynnössä ilmoittaa, että velan määränä käytetään hakijan tiedossa olevaa määrää

- jos velkoja ei ilmoita tietojaan saatavan määrästä, käräjäoikeus ei tule myöhemmässä vaiheessa näitä tietoja uudelleen kysy-mään

• velkojien on ilmoitettava hakijalle prosessiosoitteensa, joka tu-lisi olla sähköpostiosoite tai velkojan ilmoituksen mukaan vel-kojan postiosoite (= perinteinen prosessiosoite)- hakijat ovat joutuneet itse etsimään sähköisiä prosessiosoit-

teita (ja myös perinteisiä prosessiosoitteita) velkojien passiivi-suuden johdosta

- jos velkoja ei ilmoita sähköistä prosessiosoitetta, velkojan kat-sotaan edellyttävän postiosoitteen käyttöä

• sähköpostit tulee lähettää suojatussa muodossa ainakin siltä osin kuin kysymys on salassa pidettävistä asiakirjoista (esimer-kiksi lääkärinlausunnot, lisäksi velkaantumishistoria on suosi-teltavaa lähettää salattuna)

• mikäli hakemukseen sisältyy merkittävä määrä terveydentilaa koskevia asiakirjoja se puoltaa kirjepostin käyttöä

• lainmuutoksen jälkeen lähtökohtana on ollut, että selvissä tapa-uksissa hakemuksen liitteeksi on laadittu maksuohjelmaehdotus

• edelleen on mahdollista, että hakija toimittaa pelkän hakemuk-sen ja sen yhteydessä ilmoittaa, että haluaa laatia maksuohjel-maehdotuksen myöhemmin- tämän jälkeen käräjäoikeus kuulee velkojat ja tekee aloitus-

harkinnan- jos velkajärjestely aloitetaan, käräjäoikeus kehottaa velkaneu-

vojaa tai hakijan avustajaa toimittamaan maksuohjelmaehdo-tuksen tai asiaan määrätään selvittäjä

16 17

b) Hakemuksen kirjaaminen ja jakaminen

• hakemus saapuu käräjäoikeuteen kirjallisessa tai sähköisessä muodossa (jatkossa pääsääntöisesti vain sähköisessä muodossa)

• kirjaaja jakaa jutun vuorossa olevalle käsittelijälle (yleensä kärä-jänotaarille) ja sihteerille sekä merkitsee Tuomaksen huomau-tuksiin sihteerin nimikirjaimet

• kirjaamo tekee RTJ-ilmoituksen hakemuksen saapumispäivänä • Tuomas-ohjeen mukaan asia hyväksytään tiedoksiantoon (ellei

ole täydennyksen tarvetta)

• jos hakemukseen sisältyy väliaikaista kieltoa koskeva pyyntö, asiasta ilmoitetaan käsittelijälle heti

• asiakirjat tulostetaan käräjäoikeudessa arkistokappaleiksi, vaik-ka käsittelyssä olisikin sähköisesti hoidettavia vaiheita (arkis-tonmuodostussuunnitelman mukaisesti)

c) Hakemuksen tarkastaminen ja täydentäminen

• VJL 50 §:n säännöksen perusteella hakemus on laadittava vah-vistetun kaavan mukaisesti

• hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksestä on säädet-ty asetuksella (VJA 2–3 §)

• hakemuksen tarkastaa käräjänotaari

• keskeisiä liitteitä ovat:- velkaantumisselvitys (velkaantumishistoria)- velkojaluettelo - selvitys mahdollisuudesta päästä velkojien kanssa sovintorat-

kaisuun tai peruste sille, miksei sovintoon ole mahdollisuutta päästä

- poikkeustilanteissa hakemukseen tulee liittää hakijaa koske-va lääkärinlausunto, jos hakijalle on tarvetta määrätä proses-siedunvalvoja

• puutteita hakemuksissa on ollut yleisimmin velan perusteen ja käyttötarkoituksen ilmoittamisessa- työryhmässä on tullut esille, että velalliset usein eivät muista

velan perustetta ja näiden tietojen saaminen voi olla avusta-jallekin hyvin vaikeaa, kun velkaantumisesta on vuosia ja ve-loissa on perintäyrityksille ”myytyjä” saatavia

• elinkeinonharjoittajan hakemukseen on liitettävä: - toimintaa kuvaavat tilinpäätösasiakirjat kahdelta viimeiseltä

tilikaudelta tai verotuspäätökset (poikkeuksena ne, jotka eivät ole kirjanpitovelvollisia)

- selvitys toiminnan laajuudesta sekä - tilintarkastajan tai muun asiantuntijan lausunto (VJA 3 §)

> muita asiantuntijoita ovat TE-keskuksen Talousapu-yksik-kö ja maatalousyrittäjillä Pro Agria- niminen yritys

• velkojaluettelossa (erillinen asiakirja luettelo velkojista) on il-moitettava: - velkojan nimi- velkojan sähköinen prosessiosoite tai jos velkoja on ilmoitta-

nut haluavansa tiedoksiannot postitse, postiosoite ja- myös listattuna mahdolliset takaajat, vakuudenasettajat ja

kanssavelalliset sekä heidän yhteystietonsa

• kiireellisessä tilanteessa hakemus voidaan jättää vireille osin puutteellisena, tulevan täydennyksen varaan

• hakijaa on kehotettava täydentämään hakemustaan, jos puut-teet vaikuttavat käräjäoikeuden arviointiin menettelyn aloitta-misen osalta tai velkojat eivät voi arvioida hakemusta sen sisäl-lön puutteiden vuoksi

• jos hakemukseen on jo liitetty maksuohjelmaehdotus, hake-mukselta ja maksuohjelmalta on edellytettävä enemmän

• sisällön puutteet ja virheet eivät tässä tilanteessa tule selvittäjän vaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi velkojien lausumien jälkeen

• vireilletulon yhteydessä on heti tarkistettava esimerkiksi se, että hakemuksen velkaluettelo ja ohjelmaehdotuksen luettelo ovat saman sisältöiset ja että ohjelmaehdotus on täytäntöönpanope-rusteeksi kelpaava

18 19

• käräjäsihteeri laatii täydennyskehotukset ja lausumapyynnöt käsittelijän ohjeiden mukaan

• täydennyskehotus sisältää uhan (tutkimatta jättäminen) • epävirallista täydennyspyyntöä voidaan käyttää vain velkaneu-

vojien, asianajajien ja lupalakimiesten toimiessa hakijan avusta-jana

• täydennyksen saavuttua on tehtävä diaarimerkinnät Tuomas- järjestelmään

• mikäli täydennystä ei toimiteta määräpäivään mennessä, hake-mus jätetään tutkimatta (pääsääntö)

4. VÄLIAIKAISET KIELLOT

• hakemukseen voi sisältyä VJL 21 §:n tarkoittama pyyntö väliai-kaisesta kiellosta

• tuomioistuin voi hakemuksen tultua vireille velallisen vaati-muksesta määrätä seuraavan kiellon olemaan väliaikaisesti voi-massa jo ennen velkajärjestelyn alkamista:- maksu- ja vakuudenasettamiskielto (12 §)- perintäkielto ja turvaamistoimenpiteiden kielto (13 §)- ulosmittauskielto (17 §) sekä- täytäntöönpanon ja virka-avun kielto (18 §)

• hakemukseen on selvästi merkittävä esimerkiksi saatteeseen, mikäli haetaan väliaikaista kieltoa

• hakijan on harkittava, minkä sisältöistä kieltoa pyydetään (esi-merkiksi elinkeinonharjoittajan ei tule automaattisesti vaatia maksukiellon määräämistä)

• väliaikaista kieltoa koskeva hakemus on käsiteltävä käräjäoikeu-dessa kiireellisenä

• pakkohuutokauppaa koskeva vaatimus on otettava käsiteltäväk-si heti ja pyrittävä ratkaisemaan samana tai seuraavana päivänä- velkojia ja ulosottomiestä on VJL 53 §:n 2 momentin mukai-

sesti näissä tilanteissa syytä kuulla

• kiellolla voidaan estää velallisen perusturvaan kuuluvan omai-suuden realisointi ja jatkamiskelpoisessa elinkeinotoiminnassa tarvittavan omaisuuden realisointi

• väliaikaista kieltoa haettaessa tulisi asunnon säilyttämiseen liit-tyvät laskelmat olla laadittuna

• jos hakemukseen ei ole liitetty tarvittavia ulosoton asiakirjoja, myös käsittelijä voi pyytää ne ulosottomieheltä

• ratkaisuvaiheessa on tarkistettava, että pyynnön kohteena oleva omaisuus kuuluu hakijan perusturvaan

• yrittäjän hakiessa on tarkistettava, että omaisuus on tarpeen elinkeinotoiminnan harjoittamisen ja jatkamisen kannalta

• toistuvaissuorituksen (palkan ja eläkkeen) ulosmittauksen kes-keyttämistä koskeva vaatimus ratkaistaan viimeistään viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta

• palkan/eläkkeen ulosmittauksen keskeyttämisiin on vakiintu-neesti suhtauduttu niin, että ulosmittaus on voitu rajata velka-järjestelyn todennäköisen maksuvaran määrään

• asia on siirrettävä käräjätuomarin käsiteltäväksi, jos hakemuk-sessa on kysymys- pakkohuutokaupasta- liikehuoneiston tai asuinhuoneiston häädön kieltoa koskevas-

ta vaatimuksesta tai - hakemus vaikuttaa shikaaninomaiselta

• päätös väliaikaisesta kiellosta lähetetään tiedoksi- ulosottoon- velalliselle ja - velkaneuvojalle/avustajalle (aloittamisvaiheessa väliaikaista

kieltoa koskeva päätös toimitetaan myös selvittäjälle tiedoksi)

• väliaikaisesta kiellosta on tehtävä RTJ-ilmoitus ratkaisunanto-päivänä

• hylkäävään päätökseen saa hakea muutosta vain, kun kieltoa on haettu velallisen perusturvaan kuuluvan omaisuuden tai elinkeinotoiminnassa tarvittavan omaisuuden rahaksimuuton estämiseksi

20 21

• päätöstä väliaikaisesta kiellosta ei tehdä käräjäoikeudessa, jos velkajärjestelyhakemus on hylätty (hovioikeus päättää)

5. VELKOJIEN KUULEMINEN HAKEMUKSESTA

• velkajärjestely on hakemuslainkäyttöä- käsittelyä koskevat säännökset sisältyvät VJL 8 lukuun ja oi-

keudenkäymiskaaren 8 lukuun (hakemusasioiden käsittely)

• kuulemisperiaate on yleinen lainkäytössä noudatettava periaate • tuomioistuin voi VJL 52 §:n mukaan ennen kuin se päättää

velkajärjestelyn aloittamisesta varata yhdelle tai useammalle velkojalle tilaisuuden määräajassa lausua kirjallisesti hakemuk-sesta

• velkajärjestelyssä puututaan velkojien oikeuksiin, joten näille on ennen ratkaisun tekoa varattava tilaisuus tulla kuulluksi

• kuulemisella saadaan selvitystä velkajärjestelyn mahdollisista esteistä ja rajatapauksissa myös edellytyksistä (Rovaniemen ho-vioikeuspiirin laatuhankkeen työryhmäraportti 3/2002 ”Juttu-jen hallinnointi (case management) velkajärjestelyasioissa, Laa-turaporttikirja IV)

• perinteinen lähtökohta on ollut, että velkojien kuulemista ha-kemuksesta on aloitusvaiheessa rajattu

• selvittäjä laatii ohjelmaehdotuksen menettelyn aloittamisen jäl-keen ja kaikki velkojat saavat tilaisuuden lausua asiassa viimeis-tään tässä vaiheessa- Oulun käräjäoikeus on ennen ratkaisun antamista kuullut ha-

kemuksen johdosta suurimmat velkojat (kaikki velkojat joilla on vähintään 5 %:n osuus veloista)

- Lapin käräjäoikeus on kuullut 3 suurinta velkojaa- Oulun käräjäoikeus ei aloita velkajärjestelyjä velkojia kuule-

matta, Lapin käräjäoikeus ja Kainuun käräjäoikeus ovat aloit-taneet selvissä tapauksissa menettelyjä kuulematta velkojia

• laatutyöryhmä pitää pääsääntönä ja suositeltavana, että velkojia kuullaan ennen aloittamispäätöstä- menettelyn aloittaminen ilman kuulemisia tulee rajata vain

selviin tapauksiin

a) Maksuohjelmaehdotusta ei ole hakemuksen liitteenä

• suurimmille velkojille varataan tilaisuus lausua kirjallisesti ha-kemuksen johdosta- pankit, Verohallinto sekä yksityisvelkojat ja takaajat- Oulun käräjäoikeuden työryhmässä on tuotu esille, että ta-

kaajan on tärkeää saada tieto päävelallisen hakemuksesta

• käräjäsihteerien ohje- Tuomakseen lisätään asianosaiseksi velkojat sekä yleisen asian

vaiheisiin otsikoksi lausumapyyntö ja tekstiksi alaosaan "Lau-sumapyyntö seuraaville velkojille, määräpäivä x.x.2015" ja luettelo lausutetuista velkojista

> määräaika lausumille 2 viikkoa > lausumapyyntöön lisätään fraasi siitä, vaatiiko velkoja is-

tuntokäsittelyä asiassa

- lausutetaan myös hakijaa mahdollisista velkojien lausumista, jonka jälkeen aloituspäätös/istuntokäsittely

b) Maksuohjelmaehdotus on hakemuksen liitteenä

• VJL 52 a §:n mukaan tuomioistuin antaa hakemuksen ja mak-suohjelman tiedoksi kaikille velkojille, takaajille, vakuuden-asettajille ja kanssavelallisille sekä kuulee heitä hakemuksesta ja maksuohjelmaehdotuksesta

• kuuleminen toteutetaan pääsääntöisesti sähköpostitse tai toissi-jaisesti kirjeitse- VJL 62 a §:n mukaan todisteellista tiedoksiantoa ei pidetä

lähtökohtana- todisteellista tiedoksiantoa on syytä käyttää, mikäli on syytä

olettaa kirjeen olevan riittämätön toimi

• käräjäoikeuden lausumapyynnön sisältö on muokattava vastaa-maan lain 52 a §:n sisältöä

22 23

• lausumapyynnössä on yksityisvelkojalle annettava selvitys VJL 31 a §:ssä tarkoitetusta mahdollisuudesta vaatia maksuohjel-man keston jatkamista (VJL 52 a § 1 momentti 3-kohta)

6. ALOITUSVAIHE

• velkajärjestelyn aloituspäätöksessä otetaan kantaa velkajärjeste-lyn edellytyksiin, väitettyihin esteperusteisiin ja tarvittaessa lain 10 a §:n tarkoittamiin vastasyihin eli painaviin syihin myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta

• velkajärjestelyn edellytykset ja esteet on nähty dispositiivisina kysymyksinä

• hakijan tulee esittää selvitys edellytyksistä ja velkojien selvitys esteistä (Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen työryh-märaportti 3/2002, Laaturaporttikirja IV)

• VJL 53 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimella on oikeus hankkia selvitystä lain 10 § mukaisista esteperusteista, mutta käytännössä tämä on erittäin harvinaista

• kaikissa tapauksissa hakijalle tulee varata tilaisuus lausua tutkit-tavaksi otetusta kysymyksestä (KKO 1998:62)

• aloituspäätöksestä tulee ilmetä, kummalla lain 9 §:n 1 momen-tin perusteella hakija on velkajärjestelyn tarpeessa

• jos velkajärjestely aloitetaan esteestä huolimatta, tämä johto-päätös ja perustelut tulee ilmetä aloituspäätöksestä selvästi

• kysymys vaikuttaa maksuohjelman kestoon (3 tai 5 vuotta) eikä ole perusteltua, että selvittäjä joutuu tulkitsemaan vajavaista päätöstä tai peräti ratkaisemaan kysymyksen velkajärjestelyn kestostosta

• päätökseen, jolla velkajärjestely on aloitettu, ei saa hakea muu-tosta (VJL 54 § 1)

• mikäli velkajärjestelylle ei ole edellytyksiä tai sille on este eikä painavia syitä ole olemassa, hakemus hylätään

• päätökseen saa tällöin hakea muutosta valittamalla

a) Aloitusharkinta ja selvittäjän määrääminen

Aloitusharkinta

• ennen aloitusharkintaa suurimpia velkojia on pääsääntöisesti kuultava

• jos hakija ei ole toimittanut maksuohjelmaehdotusta tai ei ha-lua sitä toimittaa, käräjäoikeus yleensä määrää selvittäjän aloi-tuspäätöksen yhteydessä

• aloituspäätöksessä voidaan määrätä myös hakija toimittamaan maksuohjelmaehdotus, jos hakija on ilmoittanut haluavansa laatia maksuohjelmaehdotuksen

• aloituspäätöksessä asetetaan määräpäivä maksuohjelmaehdo-tuksen toimittamiselle ja tarvittaessa määräpäivä, johon men-nessä velkojien on ilmoitettava saatavansa velkajärjestelyn aloit-tamispäivälle

• jos velkajärjestely aloitetaan 6 kuukauden kuluessa saldopäiväs-tä, maksuohjelmassa käytetään hakijalle toimitettuja saldoil-moituksia sellaisenaan tarkastamatta saldoja aloituspäivälle

• VJL 31 §:n 3 momentin mukaan viimesijaista velkaa on sal-dopäivän ja ohjelman vahvistamisen välisenä aikana kertynyt korko

• jos velkajärjestelyn aloituspäivä on enemmän kuin 6 kuukaut-ta saldopäivästä, tulee velkasaldot tarkistaa aloittamispäivälle (VJL 31 § 3)- tässä tilanteessa aloituspäätökseen tulee sisällyttää määräys ve-

lan määrän ilmoittamisesta (VJL 54 § 5)

24 25

Selvittäjän määrääminen

• selvittäjä voidaan määrätä velallisen taloudellisen aseman sel-vittämiseksi, omaisuuden rahaksimuuton vuoksi tai jos mää-rääminen on muuten velkajärjestelyn toteuttamiseksi tarpeen (VJL 64 § 2)- perusteena voi olla asian riitaisuus ja selvitystarve- jos on kysymys asunnon säilyttämisestä velkajärjestelyssä tai

yrittäjän velkajärjestelystä, selvittäjän määrääminen voi olla perusteltua

- yrittäjän osalta selvittäjän on otettava huomioon muun mu-assa velkajärjestelyn lisäedellytykset ja yritystoiminnan jatka-miskelpoisuus

• kun hakija toimittaa maksuohjelmaehdotuksen, selvittäjän määräämistä on rajoitettu (HE 83/2014 s. 75)- selvittäjää ei tulisi tällöin määrätä ilman erityistä syytä eikä

ainakaan yksin tiedoksiantojen toimittamista varten • mikäli maksuohjelmaehdotuksesta puuttuu velkoja tai siinä on

jokin muu puute, tarkoituksenmukaista on, että tuomioistuin VJL 58 §:n mukaisesti varaa velalliselle tilaisuuden määräpäi-vään mennessä laatia uuden maksuohjelman

• selvittäjä määrätään kunkin käräjäoikeuden ylläpitämältä sel-vittäjälistalta

• selvittäjiksi on määrättävä osaava ja ammattitaitoinen henkilö • yhteydenpito selvittäjän ja käräjäoikeuden välillä tulee olla

säännönmukaista ja joustavaa • selvittäjän asema rinnastuu tuomioistuimen esittelijään (KKO

1995:191)

b) Käsittely ja aloitusharkinta, jos maksuohjelmaehdotus on hakemuksen liitteenä

• velkojia, takaajia, vakuuden asettajia ja kanssavelallisia on jo kuultu VJL 52 a §:n mukaisesti

• jos velkajärjestelyyn on edellytykset ja maksuohjelman vahvis-tamiselle ei ole estettä, voidaan velkajärjestely aloittaa ja mak-suohjelma vahvistaa samanaikaisesti (HE 83/2014 s. 73)

• käräjäoikeuden on ilmoitettava ratkaisun antamisesta

• jos velkojien lausumat antavat aihetta maksuohjelmaehdotuk-sen muuttamiseen, hakijalle varataan VJL 58 §:n 1 momentin mukaisesti tilaisuus toimittaa korjattu maksuohjelmaehdotus

• lausumien pyytäminen korjatusta maksuohjelmaehdotuksesta on harkinnanvaraista- jos velkojan perustellun väitteen mukaiset korjaukset on teh-

ty, lausumien pyytäminen ei ole tarpeen, ellei maksuohjelma ole olennaisesti muuttunut

c) Istuntokäsittely ennen menettelyn aloittamista

• velkajärjestelyasiaa käsiteltäessä noudatetaan VJL 49 §:n mu-kaan hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaa-ren 8 luvun säännöksiä

• oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan ha-kemusasia on käsiteltävä hakemusasian istunnossa, jos asiassa kuullaan asiaan osallista tai todistajaa taikka muuta henkilöä henkilökohtaisesti

• oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan rii-tainen hakemusasia on käsiteltävä hakemusasian istunnossa- jos asiaan osallinen sitä vaatii tai- käräjäoikeus asian tai sen osan selvittämiseksi pitää sitä tar-

peellisena • tässä suhteessa tuomioistuimella ei ole harkintavaltaa

- tuomioistuimen harkinnassa sen sijaan on, missä laajuudessa suullinen käsittely on toimitettava

• istunto tulee toimittaa, jos kysymys on velkajärjestelyn edel-lytyksistä ja esteistä ja hakemus saattaisi tulla hylätyksi (Ro-vaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen työryhmäraportti 3/2002)

26 27

• istuntoa ei tarvitse järjestää, jos kirjallisen aineiston perusteella on selvää, että - esteväite tulee hylätyksi eikä- istuntokäsittelyä vaadita

• prosessiekonomian kannalta on järkevää, että hakijaa pyyde-tään lausumaan esteväitteistä ja painavista syistä ja samalla il-moittamaan, vaatiiko hän istunnon toimittamista tai voidaan-ko asia ratkaista kansliassa

• istuntokäsittely toimitetaan yleensä niin sanottuna hakemus-asian istuntona ilman erillistä valmistelua

• hakemusasian istunnon kulku: 1) asian esittely eli lähtötilanne ja asianosaisten tekemät väitteet perusteineen 2) todistelun kartoittaminen ja nimeäminen 3) todistelun vastaanottaminen 4) loppulausunnot ja mahdolliset oikeudenkäyntikulu- vaatimukset

• päätös julistetaan istunnossa tai annetaan kansliassa- kansliassa ratkaisu on oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n

mukaan annettava viimeistään 14. päivänä käsittelyn päätty-misestä

7. MAKSUOHJELMAN VAHVISTAMINEN

• maksuohjelma voidaan VJL 38 §:n 1 momentin mukaan vah-vistaa, jos velkajärjestelyyn on lain 9–11 §:n tarkoittamat edel-lytykset ja ohjelma vastaa lain säännöksiä

• myös lain säännöksistä poikkeava maksuohjelma voidaan VJL 38 §:n 1 momentin mukaan vahvistaa, ellei siitä esitetä väitteitä - maksuohjelman sisältö on asia, jossa sovinto on sallittu

• viran puolesta on tarkastettava ainakin, että- ohjelma on täytäntöönpanokelpoinen- kaikki velkajärjestelyyn kuuluvat velat sisältyvät ohjelmaan

- ohjelmasta ilmenee veloille tuleva kokonaiskertymä- etuoikeutettu elatusapuvelka saa suorituksen ennen muita

velkoja ja - velkojien yhdenvertaisuutta ei loukata

• lisäksi tulee ottaa huomioon havaittavissa oleva ulosottoperus-teen määräaika ja luonnollista henkilöä koskevan saatavan lo-pullinen vanhentuminen

• maksuohjelmassa on määrättävä, miten ulosottoon kertyneet varat on jaettava

• maksuohjelma vahvistetaan kullekin velalliselle erikseen, paitsi yhteisvelallisille vakuusvelan osalta yhteinen (VJL 24 § 1)

• elinkeinonharjoittajalle ei voida vahvistaa maksuohjelmaa, jos velkoja saattaa todennäköiseksi, että hänelle maksuohjelman mukaan tuleva kertymä on pienempi kuin mitä hän saisi kon-kurssissa ilman velallisen omistusasunnon huomioon ottamista ja VJL 20 a §:n soveltamista (VJL 46 a §)- kysymys on väitteenvaraisesta esteestä

• velalliselle tai selvittäjälle voidaan varata tilaisuus laatia uusi maksuohjelmaehdotus, jos ehdotusta ei voida 38 §:n mukaan vahvistaa (VJL 58 § 1)

• uudesta ohjelmaehdotuksesta tulee kuulla niitä velkojia, joita muutos koskee, jos muutos on olennainen

• maksuohjelman ja lisäsuoritusten toimivuuden kannalta ohjel-man tulisi alkaa kuukauden ensimmäisenä päivänä

• vuoden vaihteessa laadittavat maksuohjelmat on pyrittävä vah-vistamaan kuluvan vuoden aikana (mahdollinen asetusmuutos johtaa maksuohjelman tarkistamiseen, jos elinkustannukset muuttuvat ja asia on edelleen vireillä)

• ennen maksuohjelman vahvistamista on annettava ratkaisuil-moitus

28 29

- selvittäjälle sekä- lisäksi hakijalle/asiamiehelle

• ratkaisuilmoituksessa ja vahvistamispäätöksessä on mainittava, onko maksuohjelmaehdotusta muutettu ja miten sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu asiaan osallisille

a) Selvittäjän laatima maksuohjelmaehdotus (VJL 66 §)

• selvittäjä toimittaa maksuohjelmaehdotuksen, lausumat ja niis-tä laatimansa tiivistelmän ratkaisuehdotuksineen käräjäoikeu-delle

• käräjäoikeus lähettää ilmoituksen ratkaisun antamisesta selvit-täjälle toimitettavaksi eteenpäin asianosaisille

• selvittäjän tiivistelmä voidaan ottaa ratkaisun liitteeksi ja pää-töksen perusteluissa voidaan viitata tiivistelmään, ellei ratkai-sun selvyys siitä vaarannu

• selvittäjän tiivistelmä voidaan tarpeellisin osin myös kirjoittaa päätöksen selostusosaan ja viitata ratkaisun perusteluissa edellä ilmeneviin selvittäjän perusteisiin

b) Hakijan toimittama maksuohjelmaehdotus

• ellei asiassa ole sovellettu VJL 52 a §:n 2 momenttia, tuomiois-tuin on pyytänyt velkojilta, takaajilta, vakuuden asettajilta ja kanssavelallisilta lausuman maksuohjelmasta sekä ilmoittanut 31 a §:ssä tarkoitetusta mahdollisuudesta vaatia maksuohjel-man keston jatkamista

• käräjäoikeuden on toimitettava ilmoitus ratkaisun antamisesta velalliselle ja hänen avustajalleen/velkaneuvojalle, kaikille velko-jille, takaajille ja vakuudenasettajille, kotipaikan ulosottoviran-omaiselle ja selvittäjälle, jos sellainen on määrätty (VJL 62 a §)

• ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä velkojalle, jonka saata-va velalliselta on vähäinen ja joka ei ole toimittanut lausumaa maksuohjelmaehdotuksesta

c) Istuntokäsittely maksuohjelmaa vahvistettaessa

• istuntokäsittely kohdan 6.c. mukaisesti

• usein riitaisuudet voidaan selvittää yhteistyössä selvittäjän/maksuohjelman laatijan kanssa

• maksuohjelmaehdotus voidaan käsitellä istunnossa muutoin-kin kuin riitaisen kysymyksen käsittelemiseksi (esimerkiksi lau-sumat ovat epäselviä)

• istuntoon kutsutaan ainakin velallinen ja lausuman antaneet velkojat- velallinen kutsutaan uhalla, että asia jää sillensä - velkojat kutsutaan uhalla, että asia voidaan käsitellä ja ratkais-

ta poissaolosta huolimatta- selvittäjä voidaan kutsua kuultavaksi istuntoon, jos se on asi-

an selvittämiseksi tarpeen • käsittelyilmoitus istunnosta lähetetään kaikille velkojille, jos is-

tunto toimitetaan maksuohjelman sisältöön liittyvästä seikasta

• velkoja koskevat väitteet osoitetaan eri oikeudenkäyntiin, jos niitä ei voida käsitellä velkajärjestelyasian yhteydessä aiheutta-matta olennaista viivästystä tai haittaa (VJL 57 §)

• tuomioistuimen on VJL 28 §:n mukaan määrättävä, minkä suuruisena velka otetaan huomioon maksuohjelmassa

• elinkeinonharjoittajaa koskevissa hakemuksissa, missä selvittä-jä on riitauttanut asiantuntijalausunnon, asiantuntija voidaan tarvittaessa kutsua istuntoon asian selvittämiseksi tai käyttää kirjallista lausuntoa todisteena

d) Oikeusavun omavastuuosuus ja palkkiot

Oikeusavun omavastuuosuuden poistaminen

• omavastuuosuuden määrää voidaan alentaa, jos oikeusapua myönnettäessä määrätty omavastuuosuus muodostuisi oikeus-

30 31

apua saaneen taloudellisiin oloihin nähden selvästi kohtuutto-maksi (oikeusapulaki 20 § 1)

• kun oikeusapua haetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaisessa asiassa, vähennetään käyttövaralas-kelmassa myös ne varat, jotka velallinen tosiasiallisesti käyttää velanhoitomenoihin (Valtioneuvoston asetus oikeusavusta 14 § 3, 23.5.2002/388)

• Rovaniemen hovioikeus on päätöksissään 17.8.2015 nro 416 asiassa S 15/704 ja 8.1.2015 nro 3 asiassa S 14/880 poistanut oikeusavun saajalle määrätyn omavastuuosuuden, koska velka-järjestelyn aloittamisen jälkeen oikeusavun saajan taloudelliset olot olivat muuttuneet siten, että hänelle määrätty omavastuu-osuus muodostui oikeusapulain 20 §:n 1 momentissa tarkoite-tulla tavalla selvästi kohtuuttomaksi- kohtuuttomuutta arvioitaessa otettiin huomioon tosiasialliset

velanhoitomenot sekä maksuohjelmasta ilmenevät välttämät-tömät elinkustannukset, elatusvelvollisuus ja sairauskulut

- aiemmista päinvastaisista ratkaisuista poikkeavaa linjaa voi-daan pitää nyt jo vakiintuneena

Palkkiot

• tuomioistuimissa on koettu, että palkkioiden määrääminen ai-heuttaa välillä lisätyötä

• avustajat ja selvittäjät ovat kokeneet, että palkkioita leikataan välillä aiheettomasti

• asiaa olisi syytä selvittää laajemmin

8. ILMOITUKSET RATKAISUN ANTAMISESTA

a) Väliaikaiset kiellot

• jos kielto annetaan hakemuksen mukaisena, ei ennakkoilmoi-tusta ratkaisun antamispäivästä

• jos pyyntö hylätään ja kysymys on velallisen perusturvaan kuu-luvan tai elinkeinotoiminnassa tarvitseman omaisuuden rahak-

simuutosta, hakijalle lähetetään muutamaa päivää aikaisemmin ennakkoilmoitus ratkaisun antamispäivästä

• ulosottoa koskevasta väliaikaisesta kiellosta ilmoitus ulosottovi-rastoon

• jos koskee elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, ilmoitus Pa-tentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten (VJL 87 a §)

• päätös selvittäjälle aloituspäätöksen mukana • RTJ-ilmoitus päätöksestä

b) Velkajärjestelyn aloituspäätös

• jos hakemus peruutetaan tai se jätetään tutkimatta, päätös tie-doksi niille, joita on kuultu

• jos hakemus hyväksytään, ei ennakkoilmoitusta ratkaisun anta-mispäivästä

• jos hakemus hylätään, ennakkoilmoitus ratkaisun antamispäi-västä hakijalle ja lausuman antaneille velkojille

• jos istuntokäsittely, ilmoitetaan ratkaisun antamisesta siellä läs-nä oleville ja lisäksi hakemusta vastustaneille velkojille

• aloituspäätös lähetetään hakijalle, velkaneuvojalle ja selvittäjälle sekä ulosottovirastoon

• jos hakemuksen liitteenä on maksuohjelmaehdotus ja menet-tely aloitetaan, aloituspäätös ja maksuohjelmaehdotus tiedoksi hakijalle ja velkojille (tilanne, jossa maksuohjelmaehdotusta joudutaan vielä tarkentamaan)

• RTJ-ilmoitus päätöksestä • jos hakemus koskee elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, il-

moitus velkajärjestelyn aloittamisesta Patentti- ja rekisterihal-litukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten (VJL 87 a §)

c) Maksuohjelman vahvistamispäätös

• ennakkoilmoitus ratkaisun antamisesta noin 1,5 viikkoa ennen ratkaisun antopäivää - selvittäjälle, joka ilmoittaa velalliselle ja kaikille velkojille- jos selvittäjää ei ole määrätty, käräjäoikeus lähettää ilmoituk-

sen

32 33

> ulosottoviranomaiselle > velkaneuvojalle/hakijan avustajalle

• ilmoituksessa maininta, onko maksuohjelmaehdotusta muu-tettu sen jälkeen, kun se on toimitettu asiaan osallisille

• maksuohjelman vahvistamispäätös päätöspäivänä tiedoksi aina hakijalle ja selvittäjälle kuten hakemuksessa on pyydetty (usein hakijalle ja velkaneuvojalle)

• RTJ-ilmoitus päätöksestä

• maksuohjelma lainvoimaisena ulosottovirastoon, selvittäjälle, hakijalle ja avustajalle/velkaneuvojalle

• jos koskee elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, ilmoitus mak-suohjelman vahvistamisesta Patentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten, myös jos maksuohjel-maa ei vahvisteta, eli ”asian käsittelyn päättymisestä muun syyn vuoksi”

d) Maksuohjelman muuttaminen

• ennakkoilmoitus ratkaisun antamisesta- selvittäjälle toimitettavaksi asiaan osallisille tai - jos selvittäjää ei ole määrätty, hakijalle, velalliselle ja niille vel-

kojille, joille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi- velkaneuvojalle/hakijan avustajalle

• RTJ-ilmoitus päätöksestä • ilmoitus päätöksestä ulosottoviranomaiselle

e) Maksuohjelman raukeaminen

• ennakkoilmoitus ratkaisun antamisesta hakijalle, velalliselle ja lausuneille velkojille (muuttunut VJL 62 a §, HE 83/2004 s. 73)

• RTJ-ilmoitus päätöksestä

• ilmoitus raukeamisesta (päätöksestä) ulosottovirastoon, velalli-selle ja velkojille

• jos koskee elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, ilmoitus Pa-tentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin merkitsemistä varten

f) Lisäsuoritusten vahvistaminen

• ennakkoilmoitus ratkaisun antamisesta hakijalle, velalliselle, selvittäjälle ja lausuman antaneille velkojille sekä muille asiaan osallisille, joita asia koskee

• ennakkoilmoituksen lähettää käräjäoikeus, eikä sitä voi jättää selvittäjän tehtäväksi (RHO:n ratkaisu)

• päätös hakijalle, velalliselle, vaatimuksia esittäneille velkojille ja selvittäjälle

• ilmoitukset ja tiedoksiannot voidaan toimittaa sähköpostitse tai postitse tavallisella kirjeellä, jollei todisteellinen tiedoksianto ole tarpeen (VJL 62 a §)

9. YKSINKERTAISTETTU MENETTELY (VJL 38 a § ja 52 a § 2)

• maksuohjelma voidaan vahvistaa ilman, että käräjäoikeus kuu-lee velkojia, jos

1) hakija esittää kirjallisen hyväksynnän VJL 38 a §:n 1 momen-tin 2 kohdan mukaiselta enemmistöltä velkojista ja

2) VJL 38 a §:n 2 momentin mukaisen selvityksen (VJL 52 a § 2) eli hakijan ilmoitus, miten kuultu muita velkojia- talous- ja velkaneuvojan/avustajan ilmoitus riittävä selvitys - yksityishenkilön laatimassa hakemuksessa tarkemman selvi-

tyksen pyytäminen voi olla aiheellista > kopio kuulemiskirjeestä/sähköpostista > laki sallii ei todisteellisen kuulemisen kirjeellä, postittami-

sesta varattava velkojien kuulemiselle 2 viikkoa aikaa- passiivinen vähemmistövelkoja rinnastetaan suostumuksensa

antaneeseen velkojaan

34 35

- kirjeessä tulisi ilmoittaa vähemmistövelkojille passiivisuuden seuraamus, että maksuohjelmaehdotus voidaan vahvistaa, vaikka velkoja ei anna lausumaa

- kirjeessä tulisi ilmoittaa yksityisvelkojan oikeudesta vaatia maksuohjelman keston jatkamista

• jos kirjallista hyväksyntää VJL 38 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiselta enemmistöltä velkojista ei ole saatu, käräjäoikeus kuulee kaikkia velkojia (VJL 52 a § 1)- maksuohjelma voidaan vahvistaa, jos edellä mainitun lain-

kohdan mukaiselta enemmistöltä velkojista saadaan hyväk-syntä, jolloin passiivinen velkoja rinnastetaan suostumuk-sensa

- antaneeseen velkojaan- lausumapyynnössä on oltava

> ilmoitus passiivisuuden seuraamuksesta, eli että maksuoh-jelmaehdotus voidaan vahvistaa, vaikka velkoja ei anna lau-sumaa ja

> ilmoitus yksityisvelkojan oikeudesta vaatia maksuohjelman keston jatkamista

• molemmissa tilanteissa edellyksenä velallisen kirjallinen hyväk-

syntä • hakijan on toimitettava käräjäoikeudelle kaikki velallisen ja vel-

kojien ja muiden asiaan osallisten antamat lausumat • tutkitaan velkojien velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteitä koske-

vat väitteet • tutkitaan yksityisvelkojien vaatimukset maksuohjelman keston

jatkamisesta • tutkitaan velkojien väitteet, jotka koskevat velkojien asemaa ja

yhdenvertaista kohtelua

• jos koskee elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, tutkitaan vel-kojien väitteet, että maksuohjelman mukainen kertymä on pie-nempi kuin velallisen konkurssissa (VJL 46 a §, lakivaliokunta lisännyt 38 a §:n 3 momenttiin)

• yksinkertaistettua menettelyä voi käyttää myös tuomioistuin ja selvittäjä, kun velkojia kuullaan joko hakemuksesta ja mak-

suohjelmaehdotuksesta tai selvittäjän laatimasta maksuohjel-maehdotuksesta (Marko Niiranen 2015, s. 64).

• mikäli asia osoittautuu riitaiseksi, käräjäoikeus voi - kehottaa hakijaa täydentämään hakemusta ja maksuohjelma-

ehdotusta tai- jos se vaatii erityistä selvitystä, määrätä selvittäjän

• maksuohjelmaehdotuksen alkamisajankohdaksi tulisi kirjata hakemuksen jättämistä seuraava kuukausi, alkaen kuukauden ensimmäisenä päivänä

10. MAKSUOHJELMAN MUUTTAMINEN (VJL 61 §)

• hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä • hakemusta ei voi tehdä sen jälkeen, kun maksuohjelman kesto

on päättynyt

• sihteeri hakee arkistosta maksuohjelman vahvistamista koske-van päätöksen ja maksuohjelmaehdotuksen

• jos hakijana on velallinen (esimerkiksi maksuvara heikentynyt,

puuttuu velka), kuullaan niitä velkojia, joita asia koskee- asian käsittelijä ratkaisee vahvistetun maksuohjelman perus-

teella, ketä kuullaan- jos velallisen maksuvara on 0, velkojia ei tarvitse kuulla hei-

kentyneen maksuvaran tai uuden velan vuoksi paitsi, jos muutos vaikuttaa merkittävästi velkojien tilanteeseen taikka on kysymys merkittävästä velasta tai rikokseen perustuvasta velasta

- jos velallisella on maksuvaraa, kuullaan niitä velkojia, jotka saavat maksuohjelman mukaan vielä suorituksia (voidaan joutua laskemaan uusi jakoprosentti)

• jos hakijana on velkoja, kuullaan aina velallista- asian käsittelijä ratkaisee vahvistetun maksuohjelman perus-

teella, kuullaanko muita velkojia

36 37

• velallisen on liitettävä hakemukseensa ehdotus maksuohjel-maksi - velkojia kuullaan samanaikaisesti hakemuksesta ja maksuoh-

jelmaehdotuksesta - jos mukana ei ole maksuohjelmaehdotusta ja joudutaan las-

kemaan uusi maksuvara tai jakoprosentti, voidaan täydennys-kehotuksella pyytää velallista toimittamaan maksuohjelmaeh-dotus määräajassa (VJL 61 § 3)

• selvittäjän määrääminen - jos velallinen ei toimita maksuohjelmaehdotusta tai se on

muuten tarpeen asian riitaisuuden tai epäselvyyden vuoksi, asiassa voidaan määrätä selvittäjä (VJL 64 § 2)

- jos velallisella ei ole maksuvaraa, selvittäjän määrääminen ei ole tarpeen uuden velan lisäämiseksi, jos se ei ole tarpeen jako-osuuden laskemiseksi

• maksuohjelmaehdotuksen käsittelyyn, maksuohjelman muut-tamista koskevaan päätökseen sekä päätöksen noudattamiseen muutoksenhausta huolimatta noudatetaan samaa menettelyä kuin maksuohjelmaa vahvistettaessa

• ratkaisusta ilmoitetaan edellä kohdassa 8.d. selostetuin tavoin

11. MAKSUOHJELMAN RAUKEAMINEN (VJL 61 §)

• hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä • velallisen hakemus on tehtävä maksuohjelman aikana • velkojan hakemus on tehtävä viimeistään kahden vuoden ku-

luessa siitä, kun maksuohjelmassa määrätty suoritusvelvollisuus on täytetty tai jos syynä on RL 39 luvun 2 tai 3 §:n mukainen menettely ennen kuin syyteoikeus on vanhentunut

• sihteeri hakee arkistosta maksuohjelman vahvistamista koske-van päätöksen ja maksuohjelmaehdotuksen

• jos hakijana on velallinen, hakemus on hyväksyttävä (VJL 42 § 4)- hakemusta ei tarvitse perustella

- hakemuksesta ei kuulla velkojia

• jos hakijana on velkoja, kuullaan aina velallista todisteellisesti (ensin vastaanottotodistuksella ja jos se ei onnistu, haastemies-tiedoksiantona)- kuullaan niitä velkojia, joita asia koskee (asian käsittelijä rat-

kaisee)

• jos on kysymys lisäsuoritusten laiminlyönnistä, raukeamisen sijasta voidaan vahvistaa lisäsuoritusvelvollisuus viivästyskor-koineen vaatimuksen esittäneille velkojille, jos ohjelman rau-keaminen olisi kohtuuton seuraamus (VJL 42 § 5)- muille velkojille on varattava tilaisuus esittää vaatimuksensa

velkojan raukeamishakemuksesta- jos velallinen on vastustaessaan raukeamista pyytänyt lisäsuo-

ritusvelvollisuuden vahvistamista tai se on velkojan toissijai-nen vaatimus (prosessinjohdossa otettava esille)

• riitaisessa asiassa on järjestettävä istuntokäsittely • ratkaisusta ilmoitetaan edellä kohdassa 8.e. selostetuin tavoin • päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei

erityisestä syystä ole toisin määrätty

12. LISÄSUORITUSTEN VAHVISTAMINEN (VJL 61 a §)

• voidaan tutkia vasta, kun maksuohjelma on päättynyt • hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen,

kun maksuohjelman kesto on päättynyt tai kun peruste lisä-suoritusvelvollisuudelle on tullut velkojan tietoon

• hakemusta ei voi tehdä sen jälkeen, kun on kulunut kaksi vuot-ta ohjelman päättymisestä

• velkojan on pääsääntöisesti ennen hakemuksen jättämistä esi-tettävä velalliselle kirjallinen vaatimus ja varattava tilaisuus vas-tata siihen- esitettävä selvitys tästä hakemuksessa tai selostettava, miksi se

ei ole tarpeen

38 39

• sihteeri hakee arkistosta maksuohjelman vahvistamista koske-van päätöksen ja maksuohjelma ehdotuksen

• hakijana voi olla velkoja tai velallinen • varataan niille velkojille, joita asia koskee, tilaisuus esittää vaa-

timuksensa (lisäsuoritusvaatimus lomake)- yleensä kaikki velkojat kuullaan (asian käsittelijä ratkaisee)

• velalliselle lähetetään todisteellisesti (ensin vastaanottotodis-tuksella ja jos se ei onnistu, haastemiestiedoksiantona) lausu-mapyyntö alkuperäisen velkojan hakemuksesta ja muiden vel-kojien vaatimuksista

• selvittäjän määrääminen on mahdollista, jos se on tarpeen asian riitaisuuden tai epäselvyyden vuoksi taikka muusta erityisestä syystä

• riitaisessa asiassa on järjestettävä istuntokäsittely • ratkaisusta ilmoitetaan edellä kohdassa 8.f. selostetuin tavoin

OIKEUSLÄHTEITÄ

HE 83/2014Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjes-telystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

LaVM 12/2014 vp HE 83/2014 vpHallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjes-telystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Linna, Tuula: Kohti aikuisuutta velkareppu selässä. Defensor Legis 2014/2, s. 269–274

Niiranen, Marko: Velkajärjestelylain muutos 2015, Kilpailu- ja ku-luttajavirastowww.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/.../velkajarjestelylain-muu-tos-2015.pdf

40