YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus 2019-2020

VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Päiväkoti: Kyläsepän päiväkotiLukuvuosi: 2019-2020

Käsitelty päiväkodissa (pvm) 30.09.2019

Päiväkodin johtajan allekirjoitus Tiina Kärki

Päiväkodit laativat vuosittain kaikkia yksikön toimintamuotoja koskevan toimintasuunnitelman kunnassa käytössä olevaan lomakepohjaan. Päiväkodin johtaja laatii suunnitelman syyskuun loppuun mennessä yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa ja sen hyväksyy varhaiskasvatuksen johtaja. (Vasu, 4.)

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI PÄIVÄKOTI-OSAVarhaiskasvatus 2019–2020

1 KUVAUS YKSIKÖSTÄ

Kyläsepän päiväkoti on kolmeryhmäinen varhaiskasvatusyksikkö Ylöjärven Haaviston alueella. Päiväkoti on avoinna klo 6.00-17.00.

PÄIVÄKODIN TOIMINTAMUODOTKyläsepän päiväkodissa toimitaan monimuotoisissa pienryhmissä. Osa on kiinteitä, toiset muodostuvat ikäjakaumasta, joku muodostuu leikkikavereista, toisinaan lasten tarpeista ja joskus lasten saapumisajat vaikuttavat pienryhmän muodostumiseen. Toimintaa kuvaa vahvasti lasten osallisuus ja koko talon yhteisöllisyys.

RYHMÄN HENKILÖSTÖRAKENNEPomppujen ryhmässä on 1-3-vuotiaita lapsia. Heidän kanssaan työskentelevät varhaiskasvatuksen opettaja ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa.Loikkien ryhmässä on 3-5-vuotiaita lapsia. Ryhmän työntekijöinä toimivat varhaiskasvatuksen opettaja ja kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa.Spurttien ryhmä on esiopetusryhmä. Ryhmässä työskentelee kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja ryhmäavustaja.

TOIMINNAN KULKUPäiväohjelma noudattaa tiettyä struktuuria. Aamulla kokoonnutaan saliin leikkimään. Omiin ryhmiin lähdetään noin klo 7.30 leikkimään ja odottamaan aamupalaa. Aamupalan jälkeen osa ryhmistä jakaantuu pienryhmiin, osa ulkoilee ja osa pitää aamupiirin. Pienryhmissä toimitaan lounaaseen asti kaikissa ryhmissä. Lounaan jälkeen on lepohetki. Lepohetki on rauhallinen ja rentouttava. Sen kesto ja sisältö ovat ikätasolle sopivia. Lepohetken jälkeen on välipala ja mahdollisuus vapaaseen leikkiin. Iltapäiväulkoilulta lapset lähtevät kotiin.

2.PÄIVÄKODIN ARVOPERUSTA (Vasu, 19)

2.1.ARVOKESKUSTELU Kyläsepän päiväkodin arvot perustuvat osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Osallisuus ilmenee arjen toiminnoissa omatoimisuuden tukemisella ja omatoimisuuteen oppimisella. Lapset osallistuvat taitojensa mukaan päiväkodin eri toimintoihin. Omista tavaroista huolehtiminen ja järjestäminen ovat hyvä alku omatoimisuudelle. Lasten kanssa keskustellaan toiminnasta ja heidän kanssaan suunnitellaan yhteisiä tapahtumia.

Päiväkodin yhteistä arvoperustaa työstettiin suunnitteluillassa käyttäen Pedagogisen ymmärryksen portaat -metodia. Siinä työtä mietittiin mitä, miten ja miksi kysymysten kautta. Työhön merkityksellisyyttä tuovista asioista esiin nousivat lapsiin, perheisiin, yhteiskuntaan, työyhteisöön ja omaan kehittymiseen liittyviä teemoja.

Kuva 1. Muutamia vastauksia ”Miksi teen tätä työtä?” kysymykseen.

Varhaiskasvatusyksiköissä käydään säännöllistä arvokeskustelua siitä, miten Ylöjärven kaupunkistrategian arvot ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaiset arvot näkyvät varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi on tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsen miettii omia arvojaan ja miten ne näkyvät tavassa tehdä työtä lasten kanssa (Vasu, 19)

2.2. MITEN TOTEUTUU YHDENVERTAISUUS, TASA-ARVO JA MONINAISUUS LASTEN JA HUOLTAJIEN KANSSA TOIMIESSA? (Vasu 24, 30) http://www.tasa-arvokasvatuksessa.fi/varhaiskasvattaja(Voidaan liittää esiopetuksen lukuvuosisuunnitelmissa oleva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden suunnitelma liitteeksi tai kirjata yhteinen näkemys yhdessä käydyn keskustelun pohjalta)

Kyläsepässä toimitaan kaikkia arvostaen ja tasa-arvoa kunnioittaen. Lähiympäristöön suhtaudutaan arvostaen ja opetellaan kauniita käytöstapoja. Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatussuunnitelman liitteeksi tehdään S2-suunnitelma vasu-lomakkeelle ja käytetään tulkkipalveluita. Huomioidaan perheiden monimuotoisuus, katsomukset ja toiveet. Ohjataan ja neuvotaan käytännön haasteissa. Henkilöstön kesken on keskusteltu tasa-arvosta, pyritty tunnistamaan sitä ehkäiseviä ennakkokäsityksiä ja ajatuksia ja muutettu toimintakulttuuria tasa-arvoisempaan suuntaan.

3 LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN HUOMIOIMINEN PÄIVÄKODISSAMME (Vasu, 23-28)

3.1. TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Tavoite: Henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille (tulospalkkaustavoite)

Ryhmän ilmapiiri on turvallinen, lämmin, oppimaan innostava ja välittävä

Varhaiskasvatuksessa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on vahvistaa lasten kykyä toimia yksilönä ja ryhmässä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat perusta ihmissuhteille. Hyvät taidot edistävät oppimista sekä tukevat mielenterveyttä ja hyvinvointia.

Lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä ohjatuissa pienryhmissä erilaisten menetelmien avulla. Henkilöstö toimii hyvänä vuorovaikutuksen esimerkkinä. Henkilöstö tukee lasten kaveritaitoja ja sanoittaa sekä vuorovaikutusta että tunteita lapselle. Aikuinen on empaattinen, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva.

Henkilöstön keskinäisen toiminnan tulee tiedostetusti ja johdonmukaisesti noudattaa samoja periaatteita ja arvopohjaa kuin lasten kanssa toimittaessa. Tärkeää on avoin, myönteinen ja toisia kunnioittava toimintakulttuuri. Samat toimintaperiaatteet koskevat yhteistyötä huoltajien kanssa (Vasu, 25).

Kriteerit:1. Lapselle puhutaan myönteiseen äänensävyyn kaikissa tilanteissa. / Henkilöstön

itsearviointi 2. Henkilöstö varmistaa päivittäin, että kaikille lapsille osoitetaan lämpöä ja kiintymystä

ja hyväksyntää. / Henkilöstön itsearviointi 3. Tulospalkkausmittari: Kysely huoltajille: Lapsiryhmässä on myönteinen ilmapiiri.

Asteikolla 1-5 saavutetaan kokonaisuutena vähintään 3,5 keskiarvo.

Jokaisella lapsella on hyvä olla ryhmässä Kriteerit:

1. Ryhmässä on käytössä tunne-ja vuorovaikutustaitoja tukevia menetelmiä sekä kiusaamisen ehkäisyä tehdään suunnitelmallisesti. Toimintaa kehitetään itsearvioinnin perusteella.

Arviointi Päiväkoti arvioi itsearviointiosuuden. Tulospalkkauskoontiin viedään huoltajille tehdyn kyselyn tulos.

3.2.MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OSAAMINEN (Vasu, 27)

Tavoite: Vahvistetaan henkilöstön tieto ja viestintäteknologista osaamista

Henkilöstö osaa käyttää päiväkodissa olevia ICT laitteita ja niiden ohjelmia

Kriteerit: 1. Digitutor-toiminnan ja vertaisopetuksen avulla kehitetään henkilöstön tvt-taitoja.2. Henkilöstö arvioi osaamisensa muutosta.

Arviointi : Arvioidaan kootusti tulospalkkauksen yhteenvetoon mittareiden toteutuminen.

3.4. OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN (Vasu, 24)

Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.

Lasten osallisuuden suunnitelma määritetään toimintasuunnitelman ryhmäosassa.

Kyläsepän päiväkodissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja joka päivä lasten kanssa. Miten kohdataan toinen ihminen leikissä ja arjen toimissa. Harjoitellaan kanssakäymistilanteita aikuisten ja lasten kanssa. Lapset toimivat pareittain ja pienryhmissä.

Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat. ( Vasu, 24-25.)

Varhaiskasvatuksessa kokeillaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti uusia menetelmiä, välineitä ja sovelluksia. Laitteiden turvallista käyttöä opetellaan, luodaan yhteiset pelisäännöt ja lasta ohjataan kohti tasapainoista mediasuhdetta. Henkilöstö vastaa lasten aloitteisiin ja huomioi heitä kiinnostavat asiat ja ilmiöt hyödyntäen digitaalisia välineitä ja mediailmaisun keinoja. Tampereen seudun ja Ylöjärven varhaiskasvatuksen tieto ja viestintäteknologiasuunnitelmassa on määritelty tarkemmin pedagogiikan osa-alueet, tavoitteet toiminnalle sekä henkilöstön osaamisportaat. (Vasu, 27.)

Varhaiskasvatuspäivän aikana lapset saavat uusia kokemuksia ja elämyksiä, jotka auttavat heitä kasvamaan ja oppimaan eri tavoin. Kasvattajat käyttävät lasten kanssa toimiessa tutkimisen, kokeilemisen ja toiminnallisen oppimisen menetelmiä. Lapset oppivat paljon myös toisiltaan.

Varhaiskasvatuksessa lasten omat vahvuudet löytyvät ja ne kehittyvät, kun kasvattajat osaavat lapsia tukea. Kannustuksen avulla sinnikkyys ja hyvä itsetunto saavat vahvistusta. Kasvattajat tarttuvat herkästi lasten mielenkiinnon kohteisiin arjessa. Mielenkiinnon kohteista keskustellaan ja niitä käsitellään yhdessä. Keskustelun avulla puretaan ristiriitatilanteet. Kyläsepän päiväkodissa lapsia kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen. Lapsen ikätaso huomioiden häntä ohjataan mm. leivän voitelussa, pukemisessa ja riisumisessa, lelujen paikoilleen laittamisessa ja muissa arjen puuhissa. Pienten ryhmässä tuetaan lasten kuivaksi opettelua. Lasten kanssa keskustellaan turvataidoista ja omasta turvallisuudesta huolehtimisesta. Säännöllinen päivärytmi ja päivittäin toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta lapselle. Tarvittaessa päivärytmin noudattamisen tukena käytetään kuvia. Kun lapsi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, hänelle tulee tunne, että hän hallitsee omaa arkeaan.

Huomioimme erilaiset perheet ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Päivittäiset kuulumisten vaihdot sekä vasukeskustelut toimivat tärkeimpinä osallisuuden kanavina. Tomintavuoden aikana järjestämme koko perheille suunnattuja tapahtumia, joiden avulla osallistamme perheitä mukaan yhteistyöhön.

Osallisuuden toteutumista arvioidaan lasten kanssa kauden kuluessa. Harjoitellaan itsearviointia ja tehdään oppiminen näkyväksi keskusteluiden ja erilaisten dokumenttien avulla. Tapahtumien ja toiminnan arviointi ja läpikäynti ajantasaisesti.

4. PÄIVÄKODIN TOIMINTAKULTTUURI (Vasu, 29-39)

4.1. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN (Vasu, 29-30)

TOIMINTAKULTTUURIN YDIN: OPPIVA YHTEISÖ (Vasu, 31-32).

Henkilöstö jakaa osaamistaan. Henkilöstö jakaa koulutuksen annin muulle henkilökunnalle. Tieto jaetaan mahdollisimman pikaisesti seuraavassa talon yhteisessä palaverissa. Ryhmän omissa tiimipalavereissa pyritään löytämään aikaa myös osaamisen jakamiselle ja kaikille annetaan tasapuolinen mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Oman työn säännöllinen reflektointi sekä rakentava palaute muille toimii arvioinnin pohjana.

Tarkempi kuvaus toimintasuunnitelman ryhmäosassa

4.2.LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ (Vasu, 32)

Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki, jossa huomioidaan lasten esittämät ajatukset ja toiveet. Pitkäkestoisen leikin mahdollistamiseksi on tärkeää, että kaikki päiväkodissa työskentelevät henkilöt keskustelevat yksikkökohtaisista käytännöistä ja toimintatavoista (Vasu, 29.)

Varhaiskasvatus osallistuu aktiivisesti seudulliseen kehittämistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämis- ja arviointityöhön. Varhaiskasvatuksessa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa ja lisäksi seurataan yhteiskunnallista lapsiin ja nuoriin liittyvää keskustelua. Oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutus- ja harjoitteluyhteistyötä.Varhaiskasvatuksessa tuetaan yksiköiden ja toimintamuotojen omaa kehittämistyötä. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan henkilöstön kesken. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia ammatilliseen keskusteluun ja henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittymistä tuetaan vakiinnuttamalla vertaisoppimisen keinoja esim. agentti- ja mentorointimenetelmillä. (Vasu, 32.)

Yksi päiväkotipäivä voi olla kovin lyhyt pitkäkestoiseen leikkiin. Hienoja leikkirakennelmia ei tarvitse aina purkaa vaan ne voidaan jättää huoltajien tarkasteltaviksi ja dokumentoitaviksi ja niitä voidaan jatkaa tarvittaessa pitkään. Kyläsepässä pyritään mahdollistamaan monipuolinen ja rikas leikki jokaisena päivänä. Lapsia ohjataan leikkimään eri kavereiden kanssa, mutta annetaan mahdollisuus myös omavalintaiseen leikkiporukkaan. Eri kavereiden kanssa leikkiminen kehittää leikki- ja vuorovaikutustaitoja ja opettaa tulemaan toimeen erilaisten lasten kanssa. Päiväkodin leikkivälineet on pyritty valitsemaan mahdollisimman kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Leikki- ja vuorovaikutustaitoja opetellaan niin omaehtoisessa kuin ohjatussa leikissä. Eskareilla käytössä lisäksi vuorovaikutusleikkiryhmät.

Kaikkien kasvattajien huomiot leikeistä ovat arvokkaita ja niitä jaetaan yhteisissä palavereissa. Monipuolisten leikkien mahdollistaja on muuntuva oppimisympäristö. Oppimisympäristöä muokataan leikkeihin sopivaksi tarpeen mukaan,

Tarkempi kuvaus toimintasuunnitelman ryhmäosassa

4.3. OPPIMISYMPÄRISTÖT (Vasu, 35)

1. Oppimisympäristöihin liittyvät toimintaperiaatteet:

Kyläsepän päiväkodin ryhmillä on kaikilla käytössään ryhmähuone ruokapöytineen, lepohuone, sisä- ja ulkoeteinen ja pienryhmähuone. Toiminnassa voidaan käyttää myös päiväkodin salia, jossa on erityisesti liikuntaa varten suunniteltu pehmeä matto ja puolapuiden taakse kätkeytyvä näyttämö. Liikuntasalia käytetään päivittäin monipuolisesti kokoontumisiin, leikkeihin ja liikkumiseen. Ryhmillä on liikuntahetkiä varten sovitut salipäivät. Suurin osa säilytyskalusteista on varustettu pyörillä, jotta niitä on helppo liikutella ja muokata niiden avulla oppimisympäristöä.

Päiväkodin piha houkuttelee erilaisiin leikkeihin ja peleihin. Pihasta osa on päällystetty pihakivillä ja asfaltilla. Asfalttiin on maalattu kaistaviivat, suojatiet ja hyppyruudukot. Pihassa on hiekkalaatikoita, liukumäkiä, kiipeilypaikkoja, erilaisia keinuja ja nurmialueita. Piha on monimuotoinen ja rajoittuu Tiikonojaan ja puistoalueeseen. Pihalla oleva pelikenttä on päivittäisessä käytössä. Talvella huoltajat jäädyttävät sen luistelukentäksi. Lähellä asuvat perheet käyttävät pihaa aktiivisesti myös iltaisin.

Päiväkodin keskeinen sijainti houkuttelee lähialueretkeilyyn. Lähin retkikohde on naapurin puutarha. Siellä käydään kiipeilemässä ja piirtelemässä. Lähimetsät ovat suosittuja retkikohteita. Tiikonojan vartta pitkin pienien on hyvä tutustua lähimetsään. Leija-kirjastolle on lyhyt matka. Lähialueen kevyen liikenteenväylät ohjaavat oikealle koulureitille. Lyhyt kävelymatka, jäähallille, uimahalliin ja monitoimisalille aktivoivat liikkumaan monipuolisesti.

2. Työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet:Kyläsepän päiväkodin kasvattajilla on herkkyys tarttua lapsen tarpeisiin ja ajatuksiin. Yhdessä tekeminen on iloista ja silloin kaikki oppivat. Pienillä kehuilla ja kannustuksilla niin lapsille kuin kasvattajille kehittyy onnistumisen kokemuksia. Työn tiimellyksessä

Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään suunnitelmallisesti monipuolisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet sekä mahdolliset muut yhteistyötahot kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Toimintasuunnitelmaan kirjattuja oppimisympäristöön liittyviä asioita ja niiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittaisen itsearvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristöjen arviointia ja kehittämistä tehdään yhdessä lasten ja huoltajien kanssa sekä vertaisarvioinnin keinoin. Oppimisympäristöjen kehittämistä toteutetaan yhdessä Ylöjärven kaupungin tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. (Vasu, 31–32.)

kasvattajat uskaltavat heittäytyä liikuntatehtäviin, tietokilpailuihin, kampaamoon, ravintolaan tai hierontapisteen asiakkaaksi.

Kyläsepässä annetaan leikille tilaa jokaisena päivänä. Kaikenikäiset lapset saavat leikkiä yhdessä taitojensa mukaan. Leikki voi olla omaehtoista tai ohjattua.

Avoin keskusteluilmapiiri päiväkodissa kannustaa avoimeen vuorovaikutukseen. Huoltajien näkemykset otetaan huomioon päivittäin, lapsia kuunnellaan ja havainnoidaan herkällä korvalla ja viikoittaiset tiimipalaverit palauteosioineen antavat kasvattajille oman puheenvuoron. Kaikki kohdataan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisina.

Osallisuuden näkökulma näkyy lähes kaikessa päiväkodin toiminnassa. Lasten toiveiden kuuntelu ja havainnointi ovat osallisuuden kulmakiviä. Kyläsepässä on opittu luopumaan tarkoista omista suunnitelmista lasten hienon ajatuksen vuoksi. Kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa lasten toiveita kuulemalla. Toiveista voidaan keskustella ja mitä niistä voidaan toteuttaa.

4.4. HYVINVOINTI, TURVALLISUUS JA KESTÄVÄ ELÄMÄN TAPA (Vasu 34-35)

Tavoite: Vahvistetaan turvallisuuden johtamista (tulospalkkaustavoite)

Henkilöstö on tietoinen päiväkodin voimassaolevasta turvallisuusohjeistuksesta

Kriteerit 1. Yksiköihin laaditaan/ päivitetään yhteistyössä turvallisuussuunnitelmat uuden

pohjan mukaisesti toimintakaudelle 2019-2020 2. Henkilöstön kanssa käydään läpi turvallisuusohjeet ja tehdään turvallisuuskävelyjä 3. Henkilöstö toteuttaa turvallisuuden vuosikelloa ja lasten turvallisuuden vuosikelloa.

Arviointi: Tulospalkkauskoontiin arvioidaan ( kyllä/ ei ) ovatko kriteerit toteutuneet.

Tavoite: Yksikössä on käytössä uudistettu kiusaamisenehkäisysuunnitelma ja sen tukimateriaali

4.5.YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA (Vasu,37-39)

HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ (Vasu 37-38)

Tavoite: Mahdollistetaan huoltajien osallistumien osallistuminen ja vaikuttaminen varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen jokaisessa päiväkotiyksikössä. Tulospalkkaustavoite Kriteerit:

1. Toteutetaan yksikössä huoltajille vuoden aikana vähintään yksi yksikön oma kysely

Arviointi: Tulospalkkauskoontiin yhteinen arviointi toteutumisesta.

Huoltajien toivotaan antavan palautetta varhaiskasvatuksen toiminnasta ja lapsen yksilöllistä tarpeista. Palaute käsitellään ja siihen vastataan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteistyön toimivuutta ja kehittämistä arvioidaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Huoltajia tiedotetaan tuloksista ja niitä hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tiedottamista ja viestintää toteutetaan sähköisillä välineillä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kannustaa huoltajia osallistumaan yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä tulee huoltajia keskinäisessä verkostoitumisessa. Perheille järjestetään vanhempainiltoja sekä yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu myös Ylöjärvellä järjestettäviin lasten ja nuorten tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. (Vasu, 38.)

MONIALAINEN YHTEISTYÖ (Vasu, 33)

Kuvataan yksikön keskeisimmät monialaiset yhteistyön toimintakäytänteet

5. VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN (Vasu, 35)

Päiväkodin suunnittelukäytännöt, palaverikäytännöt ja työryhmät- pedatiimi maanantaisin, joka neljäs pedatiimi hallinnollisen kokonaisuuden kolmen

päiväkodin opettajien kesken- joka toinen maanantai laajennettu pedatiimi koko henkilöstölle- hoitajatiimi kokoontuu tarvittaessa- suunnitteluilta x2 vuodessa, keväällä myös arviointia- johtajan info torstaisin tarvittaessa- tiimipalaverit kerran viikossa- työryhmiä eri tapahtumiin ja toimintoihin liittyen - opettajien SAK-aika, esiopettajilla myös yhteistä suunnitteluaikaa, 5 tuntia viikossa

sisältäen aamun KIKY-ajan kerran viikossa

Päiväkodin dokumentointikäytännöt- viikko-ohjelmat ja viikko- tai kuukausikirjeet huoltajille- lapsihavainnointi tiimissä -lomake- toimintasuunnitelma- ja arviointi -lomake- läheisyyden kehä -lomake- valokuvaus monipuolisin välinein - Mind map- kuvien käyttö tekemisen näkymiseksi- kirjataan valkotauluille toimintoja - lasten varhaiskasvatussuunnitelmat- tiimisuunnitelma- päiväkodin toimintasuunnitelma

Päiväkodissa käytössä olevat työtavat- pienryhmätoiminta- osallisuuden tukeminen

o lasten näkökulma suunnittelussa ja arvioinnissao oppimisympäristön muokkaaminen lasten kanssa/lasten mielenkiinnon

kohteiden mukaan o havainnointi o keskitytään tutustumiseen ja ryhmäytymiseeno hyväksytään kaikkio kiusaamisen ehkäisemineno jokainen kokee tulevansa kuulluksio aikuisen aito läsnäolo

Varhaiskasvatus toimii yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa sekä hallinnon että käytännön toiminnan tasolla. Muita yhteistyötahoja ovat mm. seurakunta, yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat (Vasu, 34).

Leikki ja sen toteutuminen- leikin rikastaminen oppimisympäristön avulla- lelujen vaihto ja säilytys- pitkäkestoista leikkiä tuetaan ja harjoitellaan- leikin ohjaaminen

LASTEN LIIKUNTA (Vasu 45)

Liikuntahankkeen 2019 tavoite ”Säännöllisellä ja ohjatulla liikunnalla on tärkeä merkitys lasten kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Tämän vuoksi lasten motoristen taitojen suunnitelmallinen havainnointi on tärkeää. Henkilöstön tulee suunnitella päivän rakenne, sisä- ja ulkoympäristöt sekä toiminnan sisällöt niin, että lapset voivat nauttia liikkumisesta eri tilanteissa.”Päiväkoti laatii edellä mainitusta Vasun tekstistä tavoitteen ja kriteerit ja itsearviointimenetelmän

Tavoite: Päivän rakenne, oppimisympäristöt ja toiminnan sisällöt innostavat liikkumiseen ja mahdollistavat liikunnan ilon jokaiselle lapselle. Kriteerit:

1. Lasten liikkumista ja taitojen kehittymistä havainnoidaan suunnitelmallisesti2. Oman liikuntatsempparin asiantuntemusta hyödynnetään joka ryhmässä3. Liikuntamahdollisuuksia lisätään4. Joka ryhmässä dokumentoidaan liikunnan tuottamaa iloa

Arviointi: Vähintään kolme neljästä kriteeristä täyttyy

6.PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (Vasu, 69-71)

Yksikössä käytössä olevat arviointikäytänteet- toiminnan suunnittelu ja dokumentointi toimivat arvioinnin pohjana- asiakastyytyväisyyskyselyt- työtyytyväisyyskysely

Jatkuva arviointi- toiminnan suunnittelu ja arviointi lomake on jatkuvaa arviointia.- kehityskeskustelut- säännölliset palaverikäytännöt tukevat jatkuvaa arviointia- päivittäinen palaute tukee itsearviointia

Huoltajien osallistuminen yksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin- vanhempainilloissa kysytään palautetta samoin vasukeskusteluissa- päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa- huoltajilta saatuun palautteeseen reagoidaan nopeasti

Ylöjärven varhaiskasvatuksessa arvioidaan yksikön toimintasuunnitelmaa, ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja lapsikohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa itsearvioinnin, kyselyjen ja keskustelun keinoin. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia dokumentteja. Lapsille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia ajatustensa ja mielipiteidensä esittämiseen. Huoltajille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakas- ja henkilöstökyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Eri tavoilla saatujen palautteiden perusteella tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Varhaiskasvatusyksikön tulokset annetaan tiedoksi asianomaisille. Koko kaupunkia koskevat tulokset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. (Vasu, 58.)

Toimintasuunnitelman toteutumisen arviointiToimintasuunnitelmaa arvioidaan pedatiimissä keväällä ja vuoden aikana yhteisissä palavereissa

Lapsen arviointitaitojen tukeminenLapsen arviointitaitoja kehitetään lasta kuulemalla ja kannustetaan omiin näkemyksiin.

Henkilöstön itsearviointiHenkilöstön itsearvioinnissa tuotetaan kehittämisen pohjaksi tulevaa tietoa reflektoimalla omaa ja tiiimin toimintaa etukäteen (suunnittelun arviointi), toiminnan aikana (toiminnan arviointi) ja jälkikäteen (vaikutusten arviointi). Reflektoinnissa havainnoinnin kohteena ovat omat ajatukset ja asenteet, pedagogiset toimintatavat, vuorovaikutus ja oppimisympäristö. Itsearvioinnissa huomioidaan työyhteisön jäseniltä, lapsilta, vanhemmilta, esimiehiltä ja yhteistyötahoilta tullut palaute.

Itsearvioinnissa käytössä olevat lomakkeitaJatkuvan itsearvioinnin rakenteet koostuvat Kyläsepässä avoimesta keskusteluilmapiiristä, palautteen antamisesta, viikoittaiseen arviointiin ohjaavasta tiimipalaverilomakkeesta ja vuosittain käytävistä kehityskeskusteluista, joissa hyödynnetään erilaisia itsearviointimenetelmiä, kuten osaamiskartoitusta, kontekstianalyysia (Pihlaja 2001) tai AES:ää (aikuisen sitoutuneisuuden asteikko). Henkilöstön itsearvioinnin pohjana ovat arvovalinnat ja sen tavoitteena ovat työntekijän ja tiimin työn laadun ylläpito ja kehittäminen.

Yksikön kehittämistyö

Kaikissa ryhmissä otetaan käyttöön Lapsihavainnointi tiimissä -lomakeKäytämme aktiivisesti hyväksemme liikuntavastaavan asiantuntemusta.