pielisen karjalan logistiikkaesiselvitys

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 2 (13)

SISÄLTÖ

1 TAUSTA JA TAVOITTEET ...................................................................................................................... 3 1.1 Tavoitteet ........................................................................................................................................ 3 1.2 Menetelmät ..................................................................................................................................... 3

2 HAASTATTELUIDEN JA TYÖPAJAN TULOKSET ............................................................................... 5 2.1 Yritysten kuljetukset ....................................................................................................................... 5 2.2 Yhteistoimintamallit ........................................................................................................................ 6

3 TAVARAKULJETUKSET JA BIOENERGIAN KULJETUKSET ............................................................. 8 4 ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ ....................................................................................................... 13


1 Tausta ja tavoitteet

Maaseutumaisten alueiden yritysten, yleensä mikro- ja pk-yrityksiä, osto- ja myynti-kuljetusten logistiikka on usein haasteellista pitkien etäisyyksien ja pienten toimitus-määrien johdosta. Monissa selvityksissä erityisesti elintarvikealan yritykset ja niiden kuljetustarpeet ovat nousseet esiin haasteellisena toimialana. Lisäksi esille ovat nousseet kaupan alan kuljetuksien tehostamistarpeet haja-asutusalueilla. Pk-yrityksissä kuljetuksia hoitavat osittain yritykset itse, osittain erityisesti tuotantopanos-ten hankintaan liittyvät kuljetukset hoituvat valtakunnallisten logistiikkayritysten kautta ja osa kuljetuksista hoituu paikallisten kuljetuspalveluyritysten hoitamana. Kuljetuksia hoitavia yrityksiä on useita ja niiden reitit pahimmillaan risteävät tai toinen suunta aje-taan tyhjänä.

1.1 Tavoitteet

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvityksen tavoitteena oli selvittää Pielisen Karjalan alueen tuotannollisten yritysten, kaupan alan yritysten sekä kuljetusyritysten kiinnos-tus logistiikkayhteistoiminnan kehittämiseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti alueen pienyrittäjät. Tavoitteena oli myös hahmottaa Pielisen Karjalan alueelle yhteistoimin-tamalleja logistiikan kehittämiseksi ja alueen yritysten kuljetusten turvaamiseksi ja helpottamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli tehdä esitys jatkotoimenpiteiksi logistiikan pa-rantamiseksi.

Työn tuloksena syntyi joukko nimettyjä yhteistyöhön halukkaita yrityksiä sekä ehdotus alustavasta toimintamallista, jonka avulla nimetyt yritykset voivat aloittaa yhteistoi-minnan.

Selvityksessä käytiin myös läpi Pielisen Karjalaan suunnitteilla olevien kahden bio-energia-alan laitosten kuljetusten vaikutukset alueen liikennevirtoihin ja mahdolliset ongelmakohdat nykyisellä tie- ja rataverkolla.

1.2 Menetelmät

Selvitystä varten listattiin joukko Pielisen Karjalan alueen yrityksiä, jotka potentiaali-sesti olisivat kiinnostuneita yhteistoiminnasta logistiikan osalta. Yritykset jaettiin vii-teen ryhmään: elintarvikeyritykset, metalliyritykset, puutuoteyritykset, vähittäiskaupat sekä kuljetustyritykset. Tavoitteena oli saada jokaisesta ryhmästä yrityksiä mukaan yhteistoiminnan kehittämiseen.

Yhteydenotot yrityksiin tapahtuivat puhelimitse. Yhteydenottoja eri yrityksiin tehtiin noin 70 kappaletta. Aluksi tiedusteltiin yritysten kiinnostusta ja halua lähteä mukaan yhteistoimintaan logistiikan ja kuljetusten kehittämiseksi muiden alueen yritysten kanssa. Jos yritys oli kiinnostunut, sitä haastateltiin tarkemmin. Myös tarkemmat haastattelut suoritettiin puhelimitse.

Tarkemmissa haastatteluissa selvitettiin yritysten logistiset tarpeet: • yritysten toiminnot, tuotanto, tuotteet, raaka-aineet • nykyiset kuljetukset, reitit ja toimintamallit, käytössä olevat logistiikkapalvelut • toimitus- ja hankinta-alueet • kiinnostus ja mahdollisuudet yhteistyöhön ja alustavasti yritykselle parhaiten

soveltuvat yhteistoimintamallit • yhteistyöllä saavutettavat edut asiakkaisiin nähden, asiakastarpeet yhteistyöl-

le jne. Haastatteluiden sekä aiempien selvitysten avulla hahmotettiin erilaisia vaihtoehtoja kuljetusten ja logistiikan yhteistoimintamalleiksi pienyrityksille. Haastatteluiden jäl-keen tehtiin yhteenveto yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten perustiedoista logistii-


kan yhteistoiminnan aloittamisen mahdollisuuksien kannalta sekä määriteltiin nykyiset kuljetusreitit. Yhteistoiminnasta kiinnostuneille yrityksille järjestettiin työpaja. Työpajaan kutsuttiin haastateltujen yritysten lisäksi myös muita alueen yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita logistiikan kehittämisestä. Työpajassa keskusteltiin eri toimintamallivaihtoehdoista sekä arvioitiin niiden toimivuutta. Tavoitteena oli löytää paras ja toteutettavissa oleva toimintamalli. Työpajan lopuksi täsmennettiin jatkotoimet sekä sovittiin, miten yhteis-toimintaa lähdetään viemään eteenpäin.


2 Haastatteluiden ja työpajan tulokset

Selvitystyön aikana oltiin yhteydessä noin 70 eri yritykseen. Varsinaisiin haastattelui-hin osallistui 20 yritystä. Haastatelluista yritysten joukossa oli 5 elintarvikeyritystä, 4 metalliyritystä, 4 vähittäiskauppaa, 2 puutuoteyritystä sekä 5 kuljetusliikettä. Monet haastattelusta kieltäytyneistä näkivät kuitenkin hankkeen tärkeänä ja suhtautuivat siis asiaan oli positiivisesti. Näiden yritysten pääasialliset syyt kieltäytymiseen olivat aika- ja resurssipula. Lisäksi osa yrityksistä kuului konserniin, jolloin myös kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät asiat on hoidettu konsernitasolla eikä paikalliselle yhteistyölle ole tarvetta eikä mahdollisuuksia. Osa kieltäytyneistä ei nähnyt yhteistyön tuovan omalle toiminalle mitään lisäarvoa. Joissain tapauksissa yhteistyön jopa koettiin ennemminkin sekoittavan omaa toimin-taa.

2.1 Yritysten kuljetukset

Haastateltujen elintarvikeyritysten raaka-ainevirrat tulevat Pielisen Karjalan alueelle pääsääntöisesti Etelä-Suomesta. Lisäksi raaka-aineita tulee Itä-Suomesta, erityisesti Kuopion suunnalta. Samoin vähittäiskauppoihin saapuvat tavaravirrat tulevat joko Etelä- tai Itä-Suomesta. Haastateltujen metalliyritysten raaka-ainevirrat tulevat pää-osin Etelä-Suomesta. Suurimmaksi osaksi sekä elintarvike- että metalliyritysten raa-ka-aineet sekä kauppoihin tulevat tavarat saapuvat toimittajien toimesta ja toimittajien rahdeilla. Haastatellut yritykset eivät näin ollen hallinnoi saapuvia tavaravirtoja.

Puutuotteiden osalta raaka-ainevirrat sen sijaan keskittyvät lähialueille, toimin-tasäteen ollessa muutamasta kilometristä noin 150 kilometriin.

Pielisen Karjalan alueelta lähtevien, valmiiden tuotteiden osalta kuljetusvirrat hajaan-tuvat haastateltujen yritysten osalta laajemmalle. Toiminta-alueena on käytännössä koko maa, vaikkakin suurimmat kuljetusvirrat suuntautuvat Etelä-Suomeen. Tuotteita valmistetaan myös vientiin.

Tuotteita toimitetaan paljon myös lähialueille. Yrityksillä on jonkin verran omaa kulje-tuskalustoa. Omaa kalustoa käytetään nimenomaan lähialueille toimitettavien tava-roiden kuljetuksiin.

Monessa haastattelussa esiin nousi ongelma paluukuljetuksista. Paluukuormia ei ole riittävästi, joka aiheuttaa paljon tyhjänä ajamista. Kokonaisuudessaan alueen kulje-tusvirrat ovat melko ohuita. Myös yksittäisten yritysten, erityisesti pienten pk-yritysten omat kuljetusmäärät ovat pieniä. Kuljetusmäärien vähäisyydestä, suhteellisen pitkistä etäisyyksistä sekä alueen sijainnista johtuen kuljetuspalveluita (esimerkiksi pikakulje-tus) ei aina pystytä tarjoamaan Pielisen Karjalan alueen yritysten toiveiden mukaises-ti. Myös itä–länsi-suuntaisten kuljetusten järjestelyissä on haasteita.


2.2 Yhteistoimintamallit

Kuljetusten ja logistiikan yhteistoimintaa on tässä selvityksessä tarkastelu erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Seuraavia yhteistoimintamalleja selvityksen aikana käsi-teltiin:

• Alueellinen keskusvarasto • Julkinen logistiikkakeskus • Yhteiskuljetukset pienterminaaliin, josta operaattori hoitaa jakelun • Yhteistoimitukset tiettyyn kohteeseen • Yhteiskuljetukset, jossa yksi hoitaa kuljettamisen tai jokainen vuorollaan • Kuljetusten yhdisteleminen • Kuljetusten yhteishankinta, yhteiskilpailutus • Muu hankintayhteistyö

Pielisen Karjalan alueen yritystoiminta on aktiivista. Logistiikan ja kuljetusten osalta yhteistyötä ei tällä hetkellä ole juurikaan. Muuten yhteistyötä alueen yritysten kesken on. Erityisesti alueen metalliyritysten yhteistyö on tiivistä. Metalliyritykset tekevät yh-teistyötä paljon muun muassa tuotteiden valmistuksen osalta. Tiiviimpi logistiikkayhteistyö nähtiin alueella tarpeelliseksi. Pielisen Karjalan alueen yritysten kuljetuksille haasteita luovat pitkät välimatkat ja toiminnan osittainen haja-naisuus. Hyvin toimivan logistiikan avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä taataan asiakkaille hyvä palvelutaso. Näin myös alueen yritysten kilpailukyky vahvis-tuu. Selvityksen aikana voimakkaimmin esille nousivat tarpeet kuljetusten yhdistele-misestä, kuljetuspalveluiden yhteishankinnasta sekä varastointi. Lisäksi esitettiin yk-sittäisiä tarpeita liittyen muun muassa koulutukseen ja muuhunkin kuin logistiikkaan liittyvään yhteistyöhön. Yritykset ovat tietoisia, että alueella liikkuu runsaasti erilaisia kuljetuksia edestakaisin eri suuntiin. Kenelläkään ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kokonaisnäkemystä alueella liikkuvista kuljetuksista. Esille tuotiinkin tarve kerätä lista kaikista kuljetuspalveluita alueelle tuottavista toimijoista. Tämän jälkeen tulisi kartoittaa mahdollisimman tarkasti kaikki alueella liikkuvat tavaravirrat. Kartoituksen avulla voitaisiin löytää mahdolli-suuksia kuljetusten yhdistämiseen. Haastatteluissa tuotiin esille myös se, että esimerkiksi leipomotuotteita kuljetetaan kauppoihin jokaisen tuottajan toimesta erikseen. Tämä on tehotonta sekä tuottajille, mutta myös kaupoille, jotka joutuvat vastaanottamaan usean eri kuorman peräjäl-keen. Panimoteollisuus on jo yhdistänyt kuljetuksiaan ja juomia tuodaan kauppaan yhdessä autossa. Myös leipomotuotteiden yhteisjakelua tulisi miettiä. Kuljetuspalveluiden yhteishankinta nousi esille useammassa haastattelussa potenti-aalisena yhteistyömuotona. Tällä hetkellä jokainen neuvottelee kuljetussopimuksensa yksin. Yritysten kannalta parempi vaihtoehto olisi koota kuljetukset reiteittäin ja kilpai-luttaa ne yhdessä. Näin rahtineuvotteluihin saataisiin tehokkuutta ja samalla alueen kuljetuksia tehostettua sekä turhaa tyhjänä ajamista vähennettyä. Yhtenä vaihtoehtona esiin nousi malli, jossa paikallinen kuljetusyrittäjä keräisi kulje-tuksia lähialueelta (n. 100 km säde) ja toimittaisi Kuopioon tai Joensuuhun keskusliik-keiden runkokuljetuksiin. Malli nousi esiin ennen kaikkea elintarvikealan yritysten kul-jetuksissa. Mallilla tavoiteltaisiin sekä kustannussäästöjä että joustavampaa toimin-taa. Kuorma-autojen tavaratilat on mahdollista jakaa eri lämpötilaisiin osioihin, joten erilaisten lastien yhdistäminen samaan autoon pitäisi olla myös mahdollista. Myös kuljetusten yhdistäminen ja paluukuljetusten hyödyntäminen toimialarajojen yli, reu-naehdot toki huomioiden, nostettiin esiin.


Kuljetusten osalta nostettiin esille mahdollisuus luoda yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta alueen kuljetuksia voitaisiin tehostaa. Alueen yritykset ilmoittaisivat järjestel-mään kuljetustarpeensa (mitä, mihin ja milloin). Kuljetusliikkeet puolestaan näkisivät tarpeet ja voisivat mahdollisuuksiensa mukaan tarjota kuljetuspalvelua kyseiselle lä-hetykselle. Järjestelmän avulla kuljetukset tehostuvat ja kustannussäästöt olisivat mahdollisia. Varastoinnin osalta esiin nousi mahdollisuus luoda metalliyrityksille yhteinen alueelli-nen raaka-ainevarasto, terästukku, kauppavarasto tai muu vastaava järjestely, jonka avulla alueelle saapuvat raaka-ainevirrat voitaisiin yhdistää ja säästää kustannuksis-sa. Varastoinnin osalta esiin nousi myös varastointitilan puute. Varastointitilan lisäksi esille nousivat puutteet myös mahdollisten uusien teollisuus-toimijoiden toimitiloista. Alueen kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksenä on, että uusille toimijoille on tarjolla houkuttelevia toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuuteen tulisi va-rautua maankäytönsuunnittelussa teollisuuden tarpeet sekä logistiset näkökohdat huomioiden. Esille nousi myös tarve tahosta, joka koordinoisi yhteistyötä. On kuitenkin tärkeää, et-tä yritystoimijat ovat itse mukana suunnittelemassa yhteistyötä. Näin yhteistyöstä muodostuu yritysten todellisia tarpeita vastaava ja oikeasti toteutettavissa oleva toi-mintatapa.


3 Tavarakuljetukset ja bioenergian kuljetukset

Pielisen Karjalassa on runsaat metsävarannot ja biotalous on alueen strategisia pai-nopisteitä. Alan toimijat näkevätkin alueen houkuttelevana sijoittumispaikkana, ja Pie-lisen Karjalaan on suunnitteilla kaksi biojalostamoa: Nurmeksen biohiiltämö ja Liek-san pyrolyysilaitos. Toteutuessaan näiden laitosten kuljetustarpeet tulevat olemaan suuria niin maanteillä kuin myös raideliikenteessä.

Seuraavissa kuvissa (Kuva 1, Kuva 2 ja Kuva 3) on esitetty Pielisen Karjalan alueen tie- ja rautatiekuljetukset vuosilta 2007–2009 sekä 2009–2012. Lisäksi vuosilta 2007–2009 on esitetty raakapuun ja puupolttoaineiden tiekuljetukset. Raakapuun ja puu-polttoeineiden tiekuljetukset on esitetty ainoastaan vuosilta 2007-2009, koska vuoden 2009 jälkeen ei ole saatavilla tavararyhmittäisiä tilastotietoja. Rautatiekuljetuksista ei tavararyhmittäistä aineistoa ole saatavilla.

Aineistona kuvissa on tiekuljetusten osalta käytetty Tilastokeskuksen Suomen viralli-sen tilaston Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastoja. Tämä aineisto on kerätty otos-tutkimuksina, joissa kuorma-auton haltijat keräsivät tiedot mm. kuljetetusta lastista sekä kuljetuksen lähtö- ja määräpaikoista. Tavaratonnit (1000 tonnia vuodessa) on esitetty yhdistelmäaineistoina vuosien 2007–2009 keskiarvona ja vuosien 2009–2012 keskiarvona. Rautatieliikenteen osalta aineistona on käytetty Liikenneviraston Tava-raliikenteen kuljetusvirrat vuosina 2007–2012 -kartoilla esitettyjä rataosittaisia kutakin rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia vuodessa).

Kuva 1 Tie- ja rautatiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella 2007–2009

Nurmes

Lieksa

Valtimo

Juuka


Kuva 2 Tie- ja rautatiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella vuosina 2009–2012

Kuva 3 Raakapuun ja puupolttoaineen tiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella

Nurmes

Lieksa

Valtimo

Juuka

Nurmes

Lieksa

Valtimo

Juuka


Tavarakuljetusten määrä on Pielisen Karjalan alueella kasvanut 2000-luvulla. Kulje-tusmäärien kasvu on näkynyt päätie- ja päärataverkolla (Kuva 1 ja Kuva 2). Määrät ovat vähentyneet ainoastaan Lieksasta etelään kantatietä 73. Tämän johtunee osit-tain Uimaharjun sellutehtaan tuotannon katkoksesta vuonna 2009. Erityisesti alueen sisäisissä tavarakuljetuksissa kuljetusmäärät vaihtelevat vuositasolla mm. raakapuun, turpeen ja maa-ainesten vuosittaisten kuljetusmäärien muutoksista johtuen.

Nurmeksen biojalostamo

Feedstock Optimum Oy on suunnitellut biojalostamoa Suomeen ja pitänyt Nurmesta potentiaalisena sijoittumispaikkana. Jalostamo sijoittuisi Känkkäälän tontille Pitkämä-en teollisuusalueelle. Känkkäälään on suunnitteilla myös bioterminaalialue, joka pal-velisi uutta jalostamoa sekä muuta Pielisen Karjalan alueen biojalostus toimintaa. Terminaalihankkeen takana on Nurmeksen kaupunki yhdessä Karjalan Metsä ja Energia Oy:n kanssa.

Jalostamon alustavat investointikustannukset ovat 19,1 miljoonaa euroa. Tässä laa-juudessa jalostamo valmistaisi 100 000 tonnia biohiiltä ja 90 000 tonnia biseliä (puu-öljyä) vuodessa. Tämän määrän valmistukseen tarvitaan raaka-aineeksi 325 000 tonnia uunikuivaa puumassaa eli 650 000 tonnia hakkuutuoretta puuta eli noin 770–880 000 k-m3 puumassaa. Pohjois-Karjalasta on hankittavissa puuta jalostamolle 300 000 k-m3, josta Pielisen Karjalan osuus voisi olla 150 000 k-m3. Pohjois-Savosta voitaisiin puuta toimittaa 50 000–150 000 km3 ja Kainuun puuntoimituksen potentiaali on 400 000 k-m3. Tämän lisäksi puuta voitaisiin tuoda myös Venäjältä lähinnä Kos-tamuksen ja Ruunaanjärven Venäjän puoleisilta alueilta Lieksan Inarin tilapäisen ra-janylityspaikan kautta.

Raaka-aineet voitaisiin toimittaa maantie-, rautatie- sekä aluskuljetuksina Nurmek-seen. Juna- ja aluskuljetukset ovat kilpailukykyisiä pitkillä, yli 150 km kuljetusmatkoilla ja edellyttävät tarkoituksenmukaisia terminaaleja metsäpolttoaineen varastointiin, kä-sittelyyn, kuormaukseen sekä kuorman purkuun. Nurmekseen vesitse raaka-aineet kuljetettaisiin Ritoniemen satamaan, josta jatkokuljetus jalostamoon tapahtuisi maan-teitse. Rautatiekuljetukset puolestaan toimitettaisiin Porokylän kuormauspaikalle, jos-ta jatkokuljetus jalostamoon tapahtuisi niin ikään maanteitse. Esillä on ollut myös pis-toraiteen rakentaminen jalostamoon, jolloin rautatiekuljetukset tapahtuisivat suoraan jalostamoon. Lopputuotteiden kuljetukset voitaisiin hoitaa maanteitse tai rautatiekulje-tuksina. Rautateitä hyödynnettäessä lopputuotteet kuljetettaisiin ensin maanteitse Po-rokylän kuormauspaikalle, jossa tuotteet siirrettäisiin rautateille. Jos pistoraide raken-nettaisiin, tuotteet lastataan junaan suoraan jalostamon alueella.

Lieksan pyrolyysilaitos

Green Fuel Nordic Oy on suunnitellut pyrolyysilaitosta Lieksan Kevätniemeen. Laitos tuottaisi vuodessa noin 100 000 tonnia pyrolyysiöljyä. Tämän määrän valmistamiseen tarvitaan 350 000 k-m3 puuraaka-ainetta. Pielisen Karjalassa on kolme suurta sahaa, joiden sivuvirtoja laitos voisi hyödyntää raaka-aineena. Vapon tehtaat Nurmeksessa ja Lieksassa synnyttävät molemmat noin 200 000 k-m3 sivuvirtoja. Samoin Anaikan tehdas Lieksassa synnyttää sivuvirtoja noin 200 000 k-m3 vuodessa. Lähin seuraava vaihtoehto on Kuhmossa, Kuhmo Oy, joka tuottaa vuodessa sivuvirtoja 400 000 k-m3. Tämän lisäksi Pielisen Karjalan alueella olisi mahdollista ostaa energia- ja kuitupuuta. Tarvittaessa raaka-aineita voidaan hankkia Pielisen Karjalan ulkopuolelta sekä Venä-jältä.


Haasteet tieverkolla

Suurin osa jalostamoiden läheisyydessä tapahtuvasta liikenteestä tulee todennäköi-sesti olemaan maantiekuljetuksia. Pielisen Karjalan alueen kannalta uudet kuljetusvir-tamäärät ovat merkittäviä molempien laitosten toteutuessa. Pelkästään tiekuljetuksi-na näiden määrien kuljettaminen tarkoittaisi yli sadan ajoneuvoyhdistelmän päivittäis-tä lisäystä tieverkolle.

Molempien laitosten toiminnan kannalta sujuva ja katkeamaton raaka-ainevirta on oleellinen asia. Raaka-aineet sijaitsevat pääsääntöisesti alemman tieverkon ja yksi-tyisteiden varsilla. Pientiestön hoito ja kunnossapito on tästä johtuen laitoksille tärke-ää. Liikennöitävyyden kannalta tärkeiden tieosuuksien mahdolliset ongelmakohdat tu-lee hoitaa kuntoon mahdollisimman tehokkaasti. Myös liikennöinnin varmistaminen yksityistiestöllä on tärkeää.

Tällä hetkellä tiestön kunto Pielisen Karjalan alueella on kohtuullinen nykyisille liiken-nemäärille. Jos määrärahoja kuitenkin edelleen vähennetään, on vaarana tieverkon kunnon heikkeneminen niin, että kuljetusten palvelutaso heikkenee oleellisesti.

Huonokuntoiset tiet asettavat haasteita kalustolle. Uusien voimaantulleiden painora-joitusten myötä tiet joutuvat entistä kovemmalle rasitukselle. Uudet painorajoitukset on huomioitava myös siltojen kantavuuksissa. Pielisen Karjalan alueella tällaisia silto-ja ovat Kuikanpuron silta Nurmeksessa, Koskenkorvan ja Huutojoen sillat Juuassa, Siikajoen, Vuonisjärven, Löpönsalmen ja Viitakosken sillat Lieksassa sekä Mäntylän silta Valtimolla. Siltojen osalta haasteita aiheuttaa myös suurimman sallitun korkeu-den nosto. Matalat sillat joudutaan jatkossa kiertämään. Tällaisia on mm. Nurmek-sessa Rautatiesillan alitus.

Jalostamoiden lopputuotteiden kuljetusten osalta alueella ei tällä hetkellä ole ongel-mia tieverkolla. Suurimmat kuljetusvirrat suuntautuvat Etelä-Suomeen valtatietä 6 pit-kin. Nurmeksessa Pitkämäen teollisuusalueelta on suora yhteys kantatielle 75 ja edelleen valtatielle 6. Höljäkästä on hyvät yhteydet kantatielle 73. Samoin Lieksassa Kevätniemen alueelta on hyvät yhteydet kantatielle 73 ja sitä pitkin edelleen Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomeen.

Kuljetusmäärien kasvu nykyisistä määristä moninkertaisiksi on kuitenkin haaste alu-een tieverkolle. Laitosten kannalta on luonnollisesti tärkeää, että tulevaisuudessa seudun pääteillä ja saavutettavuuden kannalta keskeisillä yhteysväleillä tieverkon-kunto pysyy jatkossakin hyvätasoisena. Liikennemäärien kasvu ja samanaikainen kunnossapidon heikentyminen olisi erittäin huono yhdistelmä alueen kehittymisen kannalta.

Haasteet rautateillä

Pielisen Karjalan rautatieyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Pohjoisen suuntaan Poro-kylä–Vuokatti-rataosuus kaipaisi perusparannusta. Lisäksi Nurmes–Uimaharju–Joensuu-rataosuus on sähköistämätön. Muuten yhteydet ovat toimivat eikä kapasi-teetin puolesta pullonkauloja ole. Ratakapasiteettia voitaisiin hyödyntää entistä enemmän.

Rautatiekuljetuksia on Pielisen Karjalassa tällä hetkellä jonkin verran (Kuva 1 ja Kuva 2). Tällä hetkellä suurimmat kuljetusvirrat muodostuvat raakapuukuljetuksista. Nur-

Nurmeksen biojalostamo: Saapuva – 650 000 tonnia vuodessaLähtevä – 190 000 tonnia vuodessa

Lieksan pyrolyysilaitos: Saapuva – 300 000 tonnia vuodessaLähtevä – 100 000 tonnia vuodessa


meksen Porokylässä sekä Lieksassa sijaitsevat raakapuun kuormauspaikat, jotka tu-levat säilymään myös tulevaisuudessa. Lieksan kuormauspaikan osalta kehittämis-tarpeita ei ole todettu. Porokylän kuormauspaikalla tulisi kuormausraidetta pidentää sekä varastoaluetta laajentaa.

Rautatiekuljetusten hyödyntämisessä ratkaisevaa on rautatiekuljetusten kilpailukyky suhteessa maantiekuljetuksiin. Riittävän pitkien etäisyyksien päästä (yleensä vähin-tään 150 kilometriä) junakuljetukset voivat olla kustannustehokkaampia. Suunniteltu-jen laitosten osalta junakuljetukset olisivat raaka-ainekuljetuksia eli jalostamoille tule-via raakapuukuljetuksia. Jalostamojen läheisyydessä ei ole riittäviä varastointialueita, jotta myös valmiiden tuotteiden kuljetuksissa voitaisiin rautatiekuljetuksia hyödyntää. Laitosten lopulliset toimintamallit ja tuotantomäärät määrittävät rautatiekuljetusten hyödyntämismahdollisuudet ja mm. pistoraiteiden rakentamisen tarpeet.

Suurimmat haasteet rautatiekuljetusten toiminnalle muodostavat operaattoreiden toi-minta. Laitosten kannalta tärkeintä on löytää palveluntuottaja, joka pystyy tarjoamaan kilpailukykyisiä ja yritysten tarpeita vastaavia rautatiekuljetuspalveluita.


4 Esitys jatkotoimenpiteistä

Selvityksen aikana tuli hyvin esille se, että yhteistyöhön logistiikan ja kuljetusten osal-ta on sekä tarvetta että kiinnostusta alueen yritysten keskuudessa. Selvityksen aika-na seuraavat yhteistyömuodot nousivat esille:

- Kuljetusvirtakartoitus kuljetusten yhdistäminen - Leipomotuotteiden yhteisjakelu (mm. kauppoihin) - Kuljetuspalveluiden yhteishankinta/ yhteiskilpailutukset - Tietoportaali, joka mahdollistaa kuljetusten hoitamisen tehokkaasti - Yhteisvarastointi

Yrityksiä eniten kiinnostavat mahdollisuudet liittyivät kuljetusten yhdistämiseen sekä yhteiskuljetuksiin. Seuraavat toimenpiteet tulisi toteuttaa, jotta yhteistoimintaa saa-daan alueella edistettyä.

1. Jatketaan vuoden 2014 alusta syvempiä keskusteluita alueen elintarvikeyritysten kesken yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Perustetaan hanke, jonka vetäjänä toi-mii Pielisen Karjalan Kehittämisyhtiö. Hankkeelle nimetään koordinaattori, joka koordinoi keskusteluita ja valmisteluita. yhteistoimintamalli: paikallinen kuljetusyrittäjä toimitusten kerääjänä selvitettävä: toimintaan sitoutuvat yritykset ja niiden kuljetusvirrat toiminta-

asteen laajuus, toiminnan kannattavuus Aluksi keskitytään elintarvikealan yritysten toiminnan kehittämiseen. Jatkossa samaa mallia voidaan hyödyntää myös muiden alojen yritysten kanssa.

2. Tehdään tarkka kartoitus siitä, mitä tavaroita ja miten paljon alueella liikkuu, mistä

ja minne tavarat liikkuvat. Samassa yhteydessä kartoitetaan kaikki alueella toimi-vat kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset, kerätään tiedot yhteen ja toimitetaan alu-een kuljetuspalveluja tarvitseville yrityksille.

3. Rakennetaan tietoportaali, jonka avulla alueen yritykset voisivat tarjota tavaroi-taan kuljetettavaksi ja kuljetusliikkeet puolestaan tarjota kuljetuspalveluita alueen yrityksille. Järjestelmän avulla alueen kuljetustarpeet olisivat reaaliaikaisesti nä-kyvissä ja tavaravirtoja voitaisiin optimoida päivittäisten kuljetustarpeiden osalta.

On tärkeää, että itse toimijat ovat mukana yhteistyötä suunnittelemassa. Näin yhteis-työstä muodostuu yritysten todellisia tarpeita vastaava ja oikeasti toteutettavissa ole-va toimintatapa.

pielisen karjalan logistiikkaesiselvitys

Documents