potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -tutkimus

12.1.2016 STePS-tulosseminaari/ Lääkärien tietojärjestelmäkysely/ Tinja Lääveri

STePS-tulosseminaari/ Lääkärien tietojärjestelmäkysely/ Tinja Lääveri

Tutkimusryhmä

– Suomen Lääkäriliitto: Jukka Vänskä, Tinja Lääveri, Suvi Vainiomäki– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Hannele Hyppönen– Aalto-yliopisto: Johanna Kaipio– Oulun yliopisto: Jarmo Reponen

– Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut tutkimuksen toteuttamista.

12.1.2016


Tutkimuksen tavoite

• Saada ajantasaista tietoa potilastietojärjestelmien nykytilasta.

• Selvittää lääkärien kokemuksia järjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä.

• Nostaa esiin tietojärjestelmien keskeisiä ongelmia ja toisaalta hyviä toiminnallisuuksia, sekä seurata tuotemerkeittäin tapahtunutta kehitystä.

• Fokus SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020-strategian kohdissa 2-4:– 2: Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät– 3: Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön– 4: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin,

johda sitten

Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemusten seurantaa tehdään kansainvälisestikin vähän

Ensimmäisen kerran tutkimus 2010, uusittiin helmi-maaliskuussa 2014Tulokset Suomen lääkärilehti 49/2014 ja 23/2015

12.1.2016


Tutkimuksen toteutus• Kohdejoukko: Suomessa asuvat (alle 65v.) potilastyötä

tekevät lääkärit• Sähköinen kyselytutkimus: kouluarvosanat ja väittämät• Kyselylomake ja muu tutkimusmateriaali verkossa:

http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/

• Tutkimus on osa laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden arviointikokonaisuutta: https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ seuranta http://www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt

Kyselyt käytettävyystutkimuksessa:• Vakiintunut käytettävyyden

arviointimenetelmä • Erittäin hyvä keino mitata

käyttäjän subjektiivisia näkemyksiä ja kokemuksia

• Saadaan selville objektiivisesti vaikeasti mitattavia asioita kuten käyttäjän tyytyväisyyttä ja mahdollista turhautumista

• Luotettava menetelmä, kun se toistettaessa samanlaisessa ympäristössä samankaltaisten käyttäjien testaamana antaa samoja tuloksia

(Nielsen, 1993; Kirakowski, 2000)

12.1.2016




https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/



http://www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt

http://www.thl.fi/sotetietojarjestelmakyselyt


Tutkimuksen teemoja

2: Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät• Potilastietojärjestelmien ja niiden keskeisten toiminnallisuuksien käytettävyys

(uutena sähköinen resepti)• Järjestelmien keskeisimmät kehittämiskohteet ja hyvin toimivat ominaisuudet• Lääkärien osallistuminen tietojärjestelmien kehitystyöhön• Erillisosio koskien radiologian järjestelmiä3: Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön• Tiedonkulku eri henkilöstöryhmien ja organisaatioiden välillä• Koetut vaikutukset (Palvelun laatu, Potilasturvallisuus, työhyvinvointi)4: Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten• Tietojärjestelmät johtamisen tukena

Käytettävyysnäkökulmat:-opittavuus/ muistettavuus-virheettömyys-tehokkuus-tiedon esitystapa-tehtävään sopivuus/ tuki työlle-yhteistyö

12.1.2016


2 Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät

Kyselyyn vastanneet lääkärit

12.1.2016


12.1.2016


Kyvykkäät käyttäjät: Lääkärit ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä

12.1.2016

Kyvykkäät käyttäjät: Perehdytyksen tarve kasvanut

• Opittavuus!• Toiminnallisuuksien määrä on kasvanut, joten opittavaakin enemmän• Toisaalta perehdytykseen kuuluu yhä enemmän toiminta- ja käyttötapojen opettelua eli vaikka

järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen, käyttäjien pitää käyttää sitä tietyllä tavalla. • On usein mahdotonta ja epätarkoituksenmukaistakin suunnitella ohjelmisto niin, että vain yksi

toimintapolku on mahdollinen. • On kuitenkin mahdollista suunnitella ohjelmisto niin, että ”oikea ja tarkoituksenmukainen”

toimintapolku on samalla myös helpoin• Toisaalta, jos pitää muistaa yhdeksän muistisääntöä e-reseptin kirjaamiseen…– Huonoa käytettävyyttä ei voi (eikä saisi edes yrittää) korjata muistisäännöillä!

Samaa tai lähes samaa mieltä olevat (%) ESH PTH yksityinen

2010 2014 2010 2014 2010 2014

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää tai perusteellista perehdytystä.

38 37 37 24 61 50



Fiksut järjestelmät: ”Tekninen” käytettävyys/ tehokkuus ja luotettavuus

• ”Käytettävyyden ensimmäinen edellytys on, että järjestelmä on käytettävissä”• Hitaus ja käyttökatkot olivat julkisella sektorilla monen tuotemerkin kohdalla yksi keskeisistä

kehittämiskohteista


2010 2014 2010 2014 2010 2014

Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin.

36 26 47 34 72 67

Järjestelmä on tekniseltä toimivuudeltaan vakaa (ei kaatuile, ei käyttökatkoksia).

46 41 54 46 73 72

12.1.2016


Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä:

• Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee harvoin…

• Tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitää äärimmäisenä käytettävyysongelmana eli käyttäjä:

• kirjaa väärään paikkaan• ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein• ei tiedä, mistä etsiä kirjattua tietoa

• Ovatko käyttäjät oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virheansojen kanssa?

• Tätä ”käytettävyysongelmien kanssa pärjäämään oppimista” tapahtunee niin paljon, että niin järjestelmätoimittajat, tietohallinnot kuin kouluttajatkin usein uskovat olevan kyseessä ”tyhmät ja laiskat käyttäjät”, vaikka kyseessä on edelleen käytettävyysongelma! 2010 2014 2010 2014 2010 2014

ESH PTH yksityinen

0

10

20

30

40

50

60

70

39

54 52

62

52

62

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä (ERI mieltä %)

12.1.2016


Rutiinitehtävät eivät ole sujuvoituneet

• Rutiinitehtävä= usein toistuva tehtävä, työnkulku – Ei ole aina täsmälleen samanmuotoinen esim.

lääkitys, diagnoosin kirjaaminen, jatkohoitomääräykset, kertomusmerkinnät, ajanvaraukset jne

– Kyse yleensä tehtäväsarjoista esim. potilasryhmien hoito

• Kuinka hyvin tietojärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettu keskeisimmät ja useimmin toistuvat tehtävät ja työnkulut?

• Tietojärjestelmän tuki toiminnalle vs. toiminnan muutos tietojärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan

2010 2014 2010 2014 2010 2014ESH PTH yksityinen

0

10

20

30

40

50

60

28 25

36

25

56 54

Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman

ylimääräisiä valintoja. Samaa mieltä (%)

12.1.2016


Samaa tai lähes samaa mieltä olevat (%) ESH PTH yksityinen 2010 2014 2010 2014 2010 2014Yhteenvetonäkymä toimiva 13 28 14 18 17 17Potilaan ajankohtainen lääkelista on esitetty selkeässä muodossa. 22 40 30 39 18 15

Hoitokertomus selkeä 27 26 35 34 48 47Yhteistyö lääkärien välillä omassa organisaatiossa 67 63 70 68 67 68

Yhteistyö lääkärin ja hoitajien välillä 34 45 57 60 48 48

Yhteistyö lääkärin ja potilaiden välillä - 12 9 9 9 21 20

• Erityisesti erikoissairaanhoidossa hoitokertomus ei palvele lääkärin tietotarpeita• Osin hoitajien kirjaamisten vaikea hyödynnettävyys kuvastuu myös mielipiteissä yhteenvetonäkymien laadusta

– Yhteenvetonäkymien muokattavuus ja tiedon aito rakenteisuus avainelementtejä. – Koopman ym (2011) diabeetikon yhteenvetonäkymä vähensi diabeteksen seurannassa tarvittavien tietojen hakuun

kulunutta aikaa 5,5->1,3min ja klikkausten määrää 60-> 3• Lääkelistat erikoissairaanhoidossa selkiytyneet

12.1.2016


Onko parannettavaa?• Miten tietojärjestelmä voi tukea

rutiinitehtävien suorittamista?• Rutiinitehtävien analysointi?• Ohjaaminen oikeaan

toimintamalliin?• Automatisaatio? tuplakirjaaminen?

voiko kirjattavan tiedon päätellä?• Halutaanko toimia kuten ennen

vaikka tietojärjestelmän avulla muu toimintatapa olisi sujuvampi?

• Käytettävyyssuunnittelun lähtökohtia:– Työvälineen tulee auttaa / tukea työtehtävien

suorittamista ja tavoitteen saavuttamista– Järkevä työnjako ihmisen ja koneen välille

• Miten? – Loppukäyttäjä ei ole suunnittelija eikä

käytettävyysasiantuntija– Suunnittelija ei ole loppukäyttäjä Yhteistyössä substanssi- ja käytettävyysasiantuntijoiden sekä teknisten suunnittelijoiden/toteuttajien kanssa

12.1.2016


3 Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön Tiedonvaihdon toimivuus - summamuuttuja1) Tietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä. 2) Potilastiedot (myös muista organisaatioista) ovat kattavia, ajantasaisia ja luotettavia. 3) Tieto muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä on helposti saatavilla.

Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihdolle (scale 0=very poor, 4=excellent)

2010 2014 2010 2014 2010 2014Hospital Health centre Private

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Very goodGoodPoorVery poor

12.1.2016


Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (terveyskeskus)

• paperin käyttö vähentynyt kaikilla alueilla, myös siellä, missä ei käytössä aluetietojärjestelmää, alueelliset erot suuria

• lääkitystieto edelleen (erittäin) huonosti saatavilla alueMediatrin käyttäjiä lukuun ottamatta• Tiedonhakuun toisista organisaatioista ollaan jopa tyytymättömämpiä kuin 2010, tosin

AlueEffican ja AlueMediatrin käyttäjistä enää runsas puolet on tyytymättömiä

Organisaatioiden välinen tiedonvaihto (Sairaalat)

• paperin käyttö vähentynyt kaikilla alueilla, eniten alueEffican ja alueMediatrin käyttäjillä• lääkitystieto edelleen (erittäin) huonosti saatavilla alueMediatrin käyttäjiä lukuun ottamatta• Tiedonhakuun toisista organisaatioista ollaan jopa tyytymättömämpiä kuin 2010, tässäkin

alueMediatrin käyttäjät muodostavat poikkeuksen

Vertailu aluetietojärjestelmittäin ja tiedonvaihdon toimivuutta selittävät tekijät julkaistaan erillisartikkelissa kevään aikana

12.1.2016


Tiedonvaihdossa hyvää ja kehitettävää

• Kaikilla muilla alueilla paitsi AlueMediatrin alueella käyttäjät valitsivat aluetietojärjestelmän keskeiseksi kehittämiskohteeksi

• Effica-käyttäjät eri alueilla valitsivat myös e-reseptin keskeiseksi kehityskohteeksi, muiden perusjärjestelmien käyttäjät eri alueilla pitivät sitä hyvänä

12.1.2016



2010 2014 2010 2014 2010 2014

Estää lääkitysvirheitä 19 38 46 52 30 34Aiheuttanut haittatapahtuman tai läheltä-piti-tilanteen 43 42 29 31 12 8

• Lääkityksen interaktiotarkistukset tulivat käyttöön suurelle osalle esh-käyttäjistä vuoden 2010 jälkeen• Lääkitysnäkymät selkiintyneet• Organisaatioiden välinen lääkitystiedon vaihto ei ollut juuri lainkaan parantunut

Koettu hyöty

2010 2014 2010 2014 2010 2014Hospital Health centre Private

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

ExcellentGoodFairPoorVery poorNonexisting

Summamuuttuja1) Information systems help to improve the quality of care. 2) Information systems help to ensure continuity of care. 3) Information systems support in improving my work. 4) Information systems help to avoid duplicate tests and examinations. 5) Information systems help in preventing errors and mistakes associated withmedications.

Lääkitys- ja potilasturvallisuus

12.1.2016

Järjestelmän rooli Sairaala %

n=717

Terv.keskus %n=260

Yksit./muu %n=76

Yhteensä nn=1064

Järjestelmän rooli % % % n

Jumiutui/kaatui 82 75 70 847

Helposti valittavissa väärä lääke tai annostus 32 39 26 355

Esitti väärän potilaan tiedot 31 12 26 278

Puuttuivat (tärkeät) potilaan tiedot 26 33 30 294

Ei antanut varoitusta esim. allergioista, lääkeinteraktioista

16 20 20 183

Tallennettu tietoa väärin 27 22 18 264

Jokin muu, mikä 11 22 22 156

12.1.2016

• Haaste: jumiutumisen/kaatumisen syitä (ja sitten vastuutahoja) voi olla monenlaisia.• Käytettävyysongelmat näyttävät keskeisiltä syiltä!

Miten potilastietojärjestelmät vaarantavat potilasturvallisuutta?

P.Doupi THLSTePS-tulosseminaari/ Lääkärien tietojärjestelmäkysely/

Tinja Lääveri

Mitä lääkäri teki haittatapahtuman ilmaannuttua?


Haittatapahtuman sattuessa… Sairaala %n=707

Terv.keskus %

n=256

Yksit./muu %

n=86

Yhteensä nn=1049

Keskustelu esimiehen/ kollegan kanssa 48 44 45 491Ilmoitus pääkäyttäjälle/vastuulääkärille 21 45 26 293Ilmoitus käyttäjätukeen 30 23 29 300Ilmoitus potilaalle tai omaisille 19 27 29 231Ilmoitus organisaation omaan potilasturvallisuus raportointijärjestelmään 27 20 11 263

Ilmoitus muuhun potilasturvallisuus raportointijärjestelmään 5 4 2 43Ei mitään 18 17 15 186Jokin muu 9 6 11 88

• Pääasiallinen syy raportoimattomuuteen oli sen vaivalloisuus ja vähäinen usko raportoinnin vaikuttavuuteen

• Pelko seuraamuksista oli erittäin harvinaista!

P.Doupi THLSTePS-tulosseminaari/ Lääkärien tietojärjestelmäkysely/

Tinja Lääveri


Koettu hyöty: Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi

• Lääkäreiden suhtautuminen potilastietojärjestelmiin ja niiden käytettävyyteen on ollut kriittistä (Vänskä ym. 2010 ja 2014) ja potilastietojärjestelmiin liittyvä rasitus lääkäreiden työssä on lisääntynyt (Heponiemi ym. 2012)

• Osatutkimuksessa selvitettiin miten kokemukset tietojärjestelmien käytöstä ja käytettävyydestä ovat yhteydessä lääkärin työhyvinvointiin.

• Työhyvinvointia arvioitiin työssä yleisesti koettujen vaikutusmahdollisuuksien ja kiireen näkökulmasta

12.1.2016 Aalto, A-M, THL


Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi• Osatutkimuksessa selvitettiin miten kokemukset tietojärjestelmien käytöstä ja

käytettävyydestä ovat yhteydessä lääkärin työhyvinvointiin

• Vaikutusmahdollisuutensa työssä kokivat parempina vastaajat – joilla oli pidempi käyttökokemus tietojärjestelmästä, – jotka olivat kohdanneet vähän teknisiä ongelmia tietojärjestelmän käytössä – jotka arvioivat että potilaan hoitokertomus oli selkeästi luettavissa näytöltä

• Yleistä kiirettä kokivat työssään useammin vastaajat– Jotka joutuivat päivän aikana avaamaan useita kliinisiä tietojärjestelmiä – Jotka raportoivat paljon teknisiä ongelmia pääasiallisen tietojärjestelmän käytössä– Jotka kokivat että potilastietojen syöttäminen järjestelmään oli aikaa vievää

12.1.2016

Aalto, A-M, THL


12.1.2016Aalto, A-M, THL

4 Tiedon jalostaminen ja tiedolla johtaminen – tiedä ensin, johda sitten

• Tietoaineistot tukevat reaaliaikaisesti palvelutuotannon johtamista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa

• Tietoaineistot tukevat tutkimus- ja innovaatio- sekä elinkeinotoimintaa


• Johtamisen kysymykset olivat ensimmäistä kertaa mukana käytettävyyskyselyssä.

• Vastaajat valikoituivat erillisosioon ilmoittamansa tehtävänkuvan perusteella.

• Tarkasteltiin kokemusta tietojen saatavuudesta digitaalisista järjestelmistä ja tiedonhallinnan prosessia digitaalisesta näkökulmasta.

• 10 kysymystä, 634 vastaajaa (16,8 % kaikista vastanneista).

• Tässä esitellään jaottelematon aineisto.

Lähde: POLTE2014-tutkimus ©tutkimusryhmä

Miten organisaation tietojärjestelmät toimivat kokonaisuutena johtamisen välineenä ?


Reponen J, Oulun yliopisto

Yhteenvetoa nykyisistä tietojärjestelmistä johtamisen apuvälineenä:

• Vajaa puolet esimieslääkäreistä hakee tietoa päivittäin, vaikka kokevat hakujärjestelmät vaikeiksi.

• Tieto on hajallaan monessa eri järjestelmässä ja vain viidennes kokee tiedon luotettavaksi.

• Noin kolmasosa – viidennes kokee, että nykyiset järjestelmät palvelevat toiminnan ja resurssien ohjauksessa.

• Tuloksia on analysoitava vielä lisää tulkittaessa koettuja eroja eri perusjärjestelmien, eri erikoisalojen ja eri tehtävänkuvien suhteen.

Lähde: POLTE2014-tutkimus ©tutkimusryhmä


Reponen J, Oulun yliopisto


12.1.2016


Kiitos!

12.1.2016

potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -tutkimus

Health & Medicine