rakentajain kalenteri 2014 e-kirja · 2014-06-30 · tiina heloma, tuotannonjohtaja kari laine,...

www.rakennustieto.fi

RAKENTAJAIN KALENTERI

2014

20142014

RKL

RAKENTAJAIN KALENTERI | 2014

KOKONAIS-TALOUDELLINENRATKAISU

TOIMII SAMALLATUULEN-SUOJANAJA HÖYRYN-SULKUNA

Valmistettu käyttämällä tuulisähköä

W/mK

Markkinoiden tehokkain:lambda design

S P U E R I S T E I L L Ä

TEET PARHAAN

TALON

SPU Eristeet ovat markkinoiden tehokkaimpia lämmöneristeitä. Energiansäästön lisäksi se tarkoittaa noin puolet villaeristeitä ohuempia rakenteita, jolloin säästyy merkittävästi myös muita rakennusmateriaaleja. Lue lisää SPU Eristeiden ratkaisuista nyky-päivän lämmöneristyshaasteisiin osoitteesta spu.fi .

PALOTURVALLINEN

SPU Eristeet

441_SPU_Rakentajan_kalenteri_110x130.indd 1 12.9.2013 10.18

Esimerkkisivuja vuoden 2014 Rakentajain kalenterista. Koko kirja on laajuudeltaan noin 700 sivua.

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Typewritten Text

kari.laine

Tarralappu

Accepted, asettaja kari.laine

kari.laine

Tarralappu

None, asettaja kari.laine

2

Geoverkot

GeotekstiilitMaarakennus-kankaat

Pohjavedensuojaustuotteet- bentoniittituotteet- muovikalvot- salaojamatot

Suoja-geotekstiilit

Lektar Oy PL 92, 00701 Helsinki puh. (09) 413 55 100 fax (09) 413 55 120 www.lektar.com [email protected]


http://www.lektar.com/

NETTIPALVELUwww.rakentajainkalenteri.fi

KIRJAN SISÄLtö

1 vuoSIKAtSAuS

2 AJANKohtAIStA

3 hINNAStot

4 peRuStIedot

5 pÄtevyydet

6 oRgANISAAtIot

7 hAKemISto

KALeNteRI

Geoverkot

GeotekstiilitMaarakennus-kankaat

Pohjavedensuojaustuotteet- bentoniittituotteet- muovikalvot- salaojamatot

Suoja-geotekstiilit



Hyvä elämä on lämmin, hengittävä ja ekologinenNauti hyvästä elämästä. Anna sen tulla kotiisi ja ympäröidä perheesi lämmöllä. Hyvä elämä syntyy luonnosta, sillä luonto tietää, mikä on parasta ihmiselle. Ekovilla on puukuitua. Siksi se elää ja on lämmin luonnollisella tavalla. Hyvä ja oikea lämmin tuo hyvinvointia kotiisi, perheellesi ja ympäristölle. Kun eristät talosi metsän tuottamalla puukuidulla, talosi hengittää ja toimii hiilipankkina koko sen elinkaaren ajan.

www.ekovilla.com


http://www.ekovilla.com/

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ryRakennustietosäätiö RTS

Rakennustieto Oy, Helsinki

RAKENTAJAIN KALENTERI | 201498. vuosikerta


2

Rakennustieto Oy www.rakennustieto.fiPL 1004 (Malminkatu 16)00101 HelsinkiPuh. 0207 476 400

Kannen suunnittelu: Mina JokivirtaKannen kuva: Rovaniemen talviuintikeskus, Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

© Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto OyJulkaisijat: Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennustietosäätiö RTSKustantaja: Rakennustieto OyISSN-L 0355-550XISSN 1799-9391 (e-kirja)

ToimituskuntaAhti Junttila, rakennusinsinööri (puheenjohtaja)Matti Rautiola, professori, yliasiamiesAri Autio, rakennusmestariKalervo Hatakka, rakennusmestariHannu Koski, diplomi-insinööriPekka Laamanen, diplomi-insinööriJorma Säteri, diplomi-insinööri

ToimitusAnssi Koskenvesa, päätoimittajaTiina Heloma, tuotannonjohtajaKari Laine, toimitussihteeri


3

Esipuhe

Mikä on asiakkaalle arvokasta? Mistä arvo syntyy? Asiakas ei ole vain loppukäyttäjä, vaan asiak-kaana voi olla moni toimija rakentamisen eri ketjuissa ja verkostoissa. Tulemmeko kysyneeksi heiltä, mikä on arvokasta ja miten voimme ottaa asian huomioon? Voimme toimia tehokkaasti ja laadukkaasti, ja samalla tuottavasti, jos tunnistamme, mikä on asiakkaalle arvokasta. Rakentami-nen on myös erilaisten arvojen yhteensovittamista ja yhteistyötä eri osapuolien välillä. Rakenta-jain kalenteri kertoo arvoista eri näkökulmista – jo 98. kerran.

Kalenteri yhdistää teoriaa ja käytäntöä, kokemuksia ja tutkimuksia sekä ajatuksia ja näkemyk-siä hyvään rakentamiseen kannustavalla tavalla. Hyvä rakentamistapa näkyy kalenterissa. Tuo-te-, normi- ja hintatietojen lisäksi kalenteri tarjoaa katsauksen menneen vuoden tapahtumiin sekä tietoa rakentamisen eri osa-aluei den ajankohtaisista asioista ja rakennushankkeen eri vai-heista.

Säännökset ja ohjeet -osiossa arvontuotto ja laatu ovat keskeisessä osassa. Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten merkitys ja rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ovat ar-vontuottoja kahdesta eri näkökulmasta nähtynä.

Rakennuttamisessa avataan keskustelua sekä elinkaarihankkeiden kannattavuudesta että re-laatioprojektimallien ja ryhmärakennuttamisen käytöstä alati monimutkaistuvissa rakennus-hankkeissa. Erilaisia yhteistyötä parantavia tapoja ja malleja tarvitaan rakentamisen laadun, ai-kataulujen, työturvallisuuden ja kustannusten hallitsemiseen.

Suunnittelu on hyvän rakentamisen perusta. Kalenterin suunnittelua käsittelevissä artikke-leissa pureudutaan energia-asioihin, erityisesti varmatoimisiin rakenteisiin sekä matalaenergia- ja passiivirakentamiseen vaikutuksiin. Artikkeli tietomallien käytöstä rakennushankkeen toteu-tuksessa valottaa mallintamisen nykytilaa ja onnistumisen edellytyksiä.

Tuotteet-osiossa näkyy rakentamisen moninaisuus. Artikkeli spiraaliporapaaluista saa rinnal-leen tietoa vaahtolasimurskeen käytöstä rakentamisessa, sähköenergiasta ja LVI-tuotteiden CE-merkinnöistä. Pientalojen energiajärjestelmän yhteishankinnat -artikkeli tuo esiin ryhmässä toi-mimisen etuja ja haasteita.

Laatu syntyy tekemällä, ja rakentamisessa laatu konkretisoituu työmaalla. Työmaata käsitte-levissä artikkeleissa kerrotaan työmaan laadunmittauksesta, Luotettavista Laatutyömaista, pal-veluntarjoajien arviointimenettelystä ja visuaalisen johtamisen keinoista. Kaikki nämä kertovat laadusta eri näkökulmista. Lisäksi kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi kannattaa pereh-tyä kalenterin artikkeleihin puhtaan ilmanvaihdon toteutuksesta, rakennustyömaan kosteuden-hallinnasta ja materiaalien suojauksesta työmaalla.

Hyviä rakennusten korjaustapoja ja -käytäntöjä on syytä tehdä tunnetuksi. Käyttö, huolto ja korjaus -osios sa meidät tutustutetaan korjaustoimien vaikutuksiin energiankulutukseen, kiin-teistöjen vesivuotovahinkoihin sekä kosteus- ja hometalkoiden satoon. Esillä on myös betonira-kenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointi.

Tutkimus ja kehitys -osiossa pohditaan rakennettua ympäristöä, rakennusalan tutkimusta sekä työvoimaa ja sen osaamistarpeita. Artikkelit urakkariidoista ja työnjohdon ajankäytöstä ker-tovat, missä rakentamishankkeessa voidaan parantaa toimintaa ja rakentamisen arvon tuottoa.

Rakentajain kalenteri syntyy yhteistyössä julkaisijoiden ja alan yhteisöjen välillä. Me kaikki – julkaisijat, toimituskunta ja toimitus – toivomme, että kalenteri vastaa odotuksiasi. Anna meille palautetta, jotta osaamme kehittää kalenterin sisältöä entistä paremmaksi.

Tuotetaan yhdessä arvoa rakentamisen joka askeleella!

Anssi Koskenvesapäätoimittaja


4

Sisällys

3 Esipuhe

6 Ilmoittajat

7 Rakentajain vuosikatsaus

2 Ajankohtaista Säännökset ja ohjeet37 Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten

merkityksestä43 Rakennuksen energiatehokkuuden

parantaminen luvanvaraisen korjauksen yhteydessä

53 Rakennustiedon tietopalvelut vuonna 2014

Rakennuttaminen55 Elinkaarihankkeiden kannattavuus60 Relaatioprojektimallit66 Ryhmärakennuttaminen korjaushankkeessa –

kokoaminen, suunnittelu ja toteutus69 Hämeenlinnaa moottoritien päälle

Suunnittelu72 Tietomalli rakennushankkeen toteutuksessa75 Rakennusten veden- ja kosteudeneristys-

ohjeiden tavoitteena varmatoimiset ja vikasietoiset rakenteet

79 Kesäajan huonelämpötilojen hallinta88 Matalaenergia- ja passiivitalorakentamisessa

huomioon otettavia seikkoja100 Eristepaksuuden lisäämisen vaikutus puu-

rakenteisiin pohjoismaisessa ilmastossa

Tuotteet110 Spiraaliporapaalu ja paalutustekniikka114 Vaahtolasimurske rakentamisessa119 Sähköenergia hyvinvoinnin luojana121 LVI-näkökulmaa rakennustuotteiden

CE-merkintään 123 Pientalojen energiajärjestelmien

yhteishankinnat

Työmaa129 Rakennustyömaan laadunmittaus136 Luotettava Laatutyömaa tuo läpinäkyvyyttä

toimintaan140 Visuaalinen johtaminen145 Alihankintayritysten turvallisuusarviointi,

UPA-menetelmä147 Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän

toteuttaminen153 Rakennustyömaan kosteudenhallinta157 Materiaalien suojaus työmaalla

Käyttö, huolto ja korjaus164 Korjaustoimien vaikutuksia asuinkerrostalon

todelliseen energiankulutukseen174 Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten

lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin

184 Kiinteistöjen vuotovahinkojen kasvu189 Kosteus- ja hometalkoiden satoa

Tutkimus ja kehitys192 Rakennettu ympäristömme 2025196 Rakentamisen strategisen huippuosaamisen

kehittäminen199 Tuovatko nuorisotyöttömät helpotuksen

rakennusalan työvoimapulaan?203 Urakkariidat yleisissä tuomioistuimissa206 Työnjohdon ajankäyttö ja töiden johtaminen213 Ammattityövoiman osaamisen varmistaminen

energiatehokkaassa rakentamisessa

3 Hinnastot221 Suunnittelutyön kustannusseuranta224 Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan

yleiset ehdot 2008, KE 08228 Ajoneuvonostureiden vuokrauksen yleiset

ehdot 2010232 Verohallinnon päätös verovapaista matka-

kustannusten korvauksista vuonna 2013237 Konevuokrahinnasto263 Rakennustuotehakemisto

4 Perustiedot Matematiikkka337 Matemaattisia merkkejä338 Matemaattisia kaavoja339 Kansainvälinen yksikköjärjestelmä340 Käytössä olevia mittoja343 Tasogeometriaa346 Avaruusgeometriaa

Fysiikka, statiikka351 Rakennusten rakennusfysikaalisen

suunnittelun ja toteutuksen periaatteet374 Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden

perusteet378 Lämmönläpäisykertoimet ja kylmäsillat386 Lujuuksia ja fysikaalisia ominaisuuksia390 Poikkileikkausarvojen laskukaavoja395 Statiikkaa405 Perustukset406 Pilarit


5

408 Kaksi-neliaukkoiset jatkuvat palkit423 Symmetrinen kaksinivelkehä425 Symmetrinen jäykkäkantainen kehä427 Tiheyksiä ja tavarakuormia

Puu431 Puutavara ja puulevyt452 Kyllästetty puutavara455 Metsä Wood ThermoWood®

457 Kerto®

462 Liimapuurakenteet468 Naulalevyristikot471 Rakennuspuusepänteollisuuden tuotteet476 Puuliitokset

Tiilet, kivet481 Tiilituotteet483 Muurauslaastit485 Kiviainestuotteet488 Luonnonkivet

Betoni489 Kuivabetonit490 Betoniteräkset500 Betoniterästankojen kierremuhvijatkos501 Betoniterästankojen harjateräsjatkos503 UFO-lävistysvahvike504 Betonirakentaminen, perustusvalumuotit509 Betoninormikortisto510 Valmisbetonin valinta, tilaaminen ja vastaan-

otto

Metallit522 Kuumavalssatut RHS-putkipalkit – CELSIUS531 Kuumavalssatut kulmateräkset533 Laattateräs534 Leveälaippaiset palkit536 UPE-palkit537 UNP-palkit538 IPE-palkit539 INP-palkit540 Terästangot541 Alumiiniprofiilit545 Ruostumattomat teräkset554 Teräsputkipaalujen mitat ja poikkileikkaus-

arvot556 Läpi-injektoitavat porapaalut ja -ankkurit561 Teräsrakenneyhdistyksen varmentamat

käyttöselosteet

Muut tuotteet563 Rappauslaastit565 Tasoitteet567 Laatoituslaastit

Yleisiä perustietoja569 Kreikkalaiset aakkoset569 Roomalaiset luvut569 Paperin standardikokoja570 Piirustusmerkintöjä587 Rahanarvon kertoimet588 Rakennuskustannusindeksi592 Korkotaulukoita596 Rakentajan ja kiinteistönhoitajan sääpalvelu 597 Säätietoja601 Rakennusmateriaalien päästöluokitus602 Rakennusalan SFS-standardit606 Suomen rakentamismääräyskokoelma608 RT Net -palvelu613 Rakentaja – yrittäjä ja työnantaja620 Asunto-osakeyhtiölain muistilista

isännöitsijälle ja asunto-osakeyhtiön hallitusten jäsenille

5 Pätevyydet629 Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan

henkilöpätevyydet (FISE Oy)631 Muita rakennusalan pätevyyksiä

6 Organisaatiot635 Korkeakoulut635 Ammattikorkeakoulut635 Ammattioppilaitokset637 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset637 Ammatilliset ja muut erikoisoppilaitokset638 Yhdistykset ja liitot ja tietopalvelulaitokset643 Tutkimus- ja tarkastuskeskukset643 Ministeriöt643 Keskusvirastot644 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

(ELY) ja Aluehallintovirastot (AVI)644 Liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä645 Kunnat

7 Hakemisto653 Asiahakemisto

Kalenteri694 2014 Kalenteri


6

Ilmoittajat

Betoniteollisuus ry Dir-Air Oy Ekovilla Oy Eltete Oy Infra Net, Rakennustieto Oy Kaitos Oy KH Net, Rakennustieto Oy Kopio Niini Oy Lektar Oy Lektar Oy LVI Net, Rakennustieto Oy Purso Oy Puuteollisuusyrittäjät ry Ratu Net, Rakennustieto Oy RT Net, Rakennustieto Oy Solcon Oy Sopimuslomake Net, Rakennustieto Oy SPU Oy Suomen Teräspaalutus Oy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Suomen Tuulileijona Oy Uusioaines Oy VTT Expert Services Oy


Laminaattituotteet

Rakennusmateriaalit

• Jakoseinät• Allastasot• Ikkunapenkit• Hyllytasot• Työtasot• Peilihyllyt• Laboratoriokalusteet• Konvektorikotelot

• Aluskatteet• Tuulensuojakankaat• Permo®-aluskatteet• Rakennus paperit• Ilmansulkupaperit• Suojakartongit ja -paperit• Tuulenohjainlevy• Sokkelilevyt• Telinepeitteet• Kevytpeitteet• Höyrynsulut• Rakennusmuovit

Eltete OyPL 94, 07901 LoviisaPuh. (019) 510 31Fax (019) 510 [email protected]

rakentajain_kalenteri_2010.indd 1 30.9.2010 14:56:57


http://www.eltete.com/

7

TAPAHTUMIA

Kehäradan valmistuminen myöhästyy vuodellaLiikennevirasto kertoi, että Kehäradan liikenteen aloitus myöhästyy vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta ja alkaa vasta heinäkuussa 2015. Myöhästymisen syynä ovat lentokentän alla olevien tunnelien rakentamista viivästyttäneet glykoliongelmat, jotka aiheuttavat 50 miljoo-nan euron lisäkustannukset.

Lentokentältä valuneen glygolin takia tunnelia joudutaan laajentamaan 2,5 metrillä kilomet-rin matkalla sillä tunnelia tarvitaan myös Aviapoliksen suunnan ruhjealueilla. Laajennetun tunnelin sisään rakennetaan ilmatiivis betonitunneli ja glykoli ohjataan väliin jäävästä huol-totilasta jäteveden puhdistamoon. Glykolista tuleva hajuhaitta poistetaan alipaineistamalla kallion ja eristerakenteen välinen tila. Lisäksi asematiloihin, pystykuiluihin ja jalankulkukäy-täviin rakennetaan vastaavia eristysrakenteita. Glykolialueella tunnelissa joudutaan käyttä-mään normaalia kestävämpiä materiaaleja

Finavia maksaa kustannuksista 22,5 miljoonaa euroa ja valtio loput.

Kosteus- ja hometalkoot käynnisti koulutuskiertueenKosteus- ja hometalkoot, RKL ja Suomen Omakotiliitto ry käynnistivät 12. syyskuuta mitta-van home- ja kosteustietoa tarjoavan koulutuskiertueen. Kiertue on suunnattu pientalojen omistajille, asukkaille, rakentajille ja remontoijille. Kiertue jatkuu vuoteen 2013 ja käy lähes 30 paikkakunnalla.

Infra ry peräänkuuluttaa parempaa räjäytystöiden ennakkosuunnittelua Maarakennus- ja louhintaurakoitsijoita edustava Infra ry peräänkuuluttaa työmaille huolellis-ta ennakkosuunnittelua räjäytysonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Infra ry:n mukaan pääosa räjäytys- ja louhintatöistä tehdään hyvällä ammattitaidolla ja turvallisuusmääräyksiä noudat-taen ja onnettomuuksia tapahtuu harvoin suhteessa alan toiminnan laajuuteen, mutta silti yksikin onnettomuus on liikaa.

Räjähteiden käytössä on noudatettava lakia sekä valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita. Laki ottaa kantaa räjähteiden laatuun, siirtoon, varastointiin ja käyttöön. Lainsäädäntö ohjeis-taa myös, kuka saa hankkia ja pitää hallussa räjähteitä, kenelle niitä saa luovuttaa ja millaisia pätevyysvaatimuksia räjähteitä käsitteleviltä henkilöiltä edellytetään. Vaarallisten kemikaali-en ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain noudattamista valvovat Turvatek-niikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen.

Rakennusalan uusien amk-opiskelijoiden määrä laskussaSuomen ammattikorkeakouluissa oli syksyllä 2012 yhteensä 9 980 arkkitehtuurin ja raken-tamisen opintoalojen opiskelijaa, kun vuonna 2011 alalla oli 9 891 opiskelijaa, vuonna 2010 heitä oli 9 488 ja vuonna 2009 vain 8 790. Opiskelijoiden määrä on siten kasvanut viimeisen vuoden aikana 0,9 prosenttia ja kahdessa vuodessa yhteensä 5,2 prosenttia. Vaikka rakennus-alan amk-opiskelijoiden yhteismäärä onkin vielä kasvanut, on kasvuvauhti hidastunut viime vuosina.

Uusien opiskelijoiden määrä väheni jo toisena vuonna peräkkäin. Ammattikorkeakouluissa oli syksyllä 2012 yhteensä 2 589 arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalojen uutta opiskeli-jaa, kun vuonna 2011 lukema oli 2 750, vuonna 2010 heitä oli 2 772 ja vuonna 2009 opiskeli-joita oli 2 735. Uusien opiskelijoiden määrä supistui tänä syksynä 5,9 prosenttia.

RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS

Koonnut DI Sirkka Saarinen syyskuu 2012–elokuu 2013SY

YSKU

U 12


8

Yrityskauppoja• Lemminkäinen osti loviisalaisen Maanrakennus Helander Oy:n. Maanrakennus Helander on

perustettu vuonna 1980 ja työllistää kymmenen henkeä.• Lahden Projektiimi Oy:n liiketoiminta siirtyi Swecolle. Rakennuttajakonsultti Lahden Pro-

jektiimi on keskittynyt erityisesti toimitilojen, koulujen ja terveydenhuoltosektorin raken-nuttamiseen.

• Tampereen kaupunginhallitus päätti kaupungin asfalttipäällysteiden hankinnan ja Tam-pereen Infratuotannon asfalttiliiketoiminnan myynnistä Lemminkäiselle. Kauppa tehdään vuoden 2013 alussa. Asfalttiliiketoiminnan kauppahinta on 2,3 miljoonaa euroa.

• Uponor ja KWH-yhtymä yhdistävät yhdyskuntatekniset liiketoimintansa uuteen yhteisyri-tykseen, Uponor Infra Oy:hyn. Uudesta yrityksestä Uponor omistaa 55,3 prosenttia ja KWH-yhtymä 44,7 prosenttia. Uudesta yhteisyrityksestä tulee Uponor Oyj:n tytäryhtiö. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

11.9.2012 EMC Emator Oy on Suomen paras putkiremontoijaIsännöintiliiton vuoden 2012 putkibarometrin mukaan EMC Emator Oy on Suomen paras putkiremontoija. Yritys sai parhaan yleisarvosanan ja nousi ensimmäiseksi jokaisessa kolmes-sa mitatussa tekijässä, eli tuotteiden teknisessä laadussa, palvelun laadussa sekä kustannus-ten ennakoitavuudessa. EMC Emator sai myös vuoden 2011 barometrissa parhaan arvosanan.

26.9.2012 RIL palkitsi Torsten Lunabban sillanrakennuksen erikoispalkinnollaSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä on myön-tänyt sillanrakennuksen erikoispalkinnon 2012 (Yrjö Matikainen -palkinto) tekniikan lisen-siaatti Torsten Lunabballe. Lunabba on osaltaan vaikuttanut sekä suomalaisen sillansuunnit-telun kehittymiseen että siltojen ylläpitoon liittyvään asiantuntemuksen. Hän toimi pitkään myös Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin PTL:n Suomen siltajaoksen sihteerinä edis täen panoksellaan pohjoismaisen yhteistyön kehittymistä maassamme. Erikoisosaamisalueena hänellä on vaativien betonisiltojen suunnittelu ja rakenteiden toiminnan analysointi tilastol-lisin ja dynaamisin menetelmin.

27.9.2012 Villa Ilo asuntomessujen paras taloTampereen Vuoreksessa kesällä 2012 järjestettyjen asuntomessujen parhaan talon yleisöää-nestyksen voitti Lammi-Kivitalo Oy:n Villa Ilo. Se keräsi paras talo -äänestyksessä 12,9 prosent-tia äänistä. Lisäksi kohde voitti myös kategorian paras sisustus, jossa kohde sai 14,8 prosenttia äänistä. Yleisö arvosti Villa Ilossa varusteita, laatutasoa ja valoisuutta sekä erityisesti sen sisus-tusratkaisuja ja ulkonäköä.

Villa Ilon pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimi Susanna Nabb ja sisustussuunnittelijana Pia Hillgren-Pöyhönen, Maskun Kalustetalo Oy.


SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti [email protected]

Rakennusalan standardit ONLINE

Jos olet vastuussa suunnittelusta, työn teettämisestä, toteutuksesta tai valvot työn laatua, standardit kannattaa hankkia käyttöön SFS ONLINE -palvelun kautta. Rakentamisen tärkeät standardit on koottu palveluun aiheen mukaisesti ryhmittäin

• eurokoodit

• rakennustuotteiden harmonisoidut tuotestandardit

• rakennustuotteiden kansalliset soveltamisstandardit (SFS 7000 –sarja).

Palveluun voi valita koko ryhmän tai yhden tai useampia alaryhmiä tarpeen mukaan. SFS päivittää standardikokoelmaa säännöllisesti, joten käytössäsi ovat aina ajantasaiset julkaisut.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!


http://www.sfs.fi/

http://www.sfs.fi/

35

Ajankohtaista

Säännökset ja ohjeet37 Rakennustöiden yleisten laatuvaatimusten merkityksestä43 Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen

luvanvaraisen korjauksen yhteydessä53 Rakennustiedon tietopalvelut vuonna 2014

Rakennuttaminen55 Elinkaarihankkeiden kannattavuus60 Relaatioprojektimallit66 Ryhmärakennuttaminen korjaushankkeessa – kokoaminen,

suunnittelu ja toteutus69 Hämeenlinnaa moottoritien päälle

Suunnittelu72 Tietomalli rakennushankkeen toteutuksessa75 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeiden tavoitteena

varmatoimiset ja vikasietoiset rakenteet 79 Kesäajan huonelämpötilojen hallinta88 Matalaenergia- ja passiivitalorakentamisessa huomioon

otettavia seikkoja100 Eristepaksuuden lisäämisen vaikutus puurakenteisiin

pohjoismaisessa ilmastossa

Tuotteet110 Spiraaliporapaalu ja paalutustekniikka114 Vaahtolasimurske rakentamisessa119 Sähköenergia hyvinvoinnin luojana121 LVI-näkökulmaa rakennustuotteiden CE-merkintään 123 Pientalojen energiajärjestelmien yhteishankinnat

Työmaa129 Rakennustyömaan laadunmittaus136 Luotettava Laatutyömaa tuo läpinäkyvyyttä toimintaan140 Visuaalinen johtaminen145 Alihankintayritysten turvallisuusarviointi, UPA-menetelmä147 Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen


36

153 Rakennustyömaan kosteudenhallinta157 Materiaalien suojaus työmaalla

Käyttö, huolto ja korjaus164 Korjaustoimien vaikutuksia asuinkerrostalon todelliseen

energiankulutukseen174 Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden

muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin184 Kiinteistöjen vuotovahinkojen kasvu189 Kosteus- ja hometalkoiden satoa

Tutkimus ja kehitys192 Rakennettu ympäristömme 2025196 Rakentamisen strategisen huippuosaamisen kehittäminen199 Tuovatko nuorisotyöttömät helpotuksen rakennusalan

työvoimapulaan?203 Urakkariidat yleisissä tuomioistuimissa206 Työnjohdon ajankäyttö ja töiden johtaminen213 Ammattityövoiman osaamisen varmistaminen

energiatehokkaassa rakentamisessa


43

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen luvanvaraisen korjauksen yhteydessäJyrki Kauppinen, M.Eng.Yli-insinööri, Ympäristöministeriö[email protected]

kulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuu-den parantaminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Suomen on lisättävä huomattavasti eri uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tehostettava merkittä-västi sekä energiansäästöä että energiankäyttöä.

Suomelle asetettu uusiutuvaan energiaan liitty-vä tavoite on 38 %, kun uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 oli 28,5 %. Tavoite edellyttää uusiutu-van energian lisäämistä 38 TWh:lla.

Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa vuonna 2013 Suomen strategiseksi tavoitteeksi ase-tettiin energian loppukulutuksen kasvun pysäyt-täminen ja kääntäminen laskuun niin, että ener-gian loppukulutus vuonna 2020 olisi noin 310 TWh. Vuonna 2011 loppukulutus oli 386 TWh.

Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergian-kulutuksesta on noin 40 %. Rakennukset suunnitel-laan ja rakennetaan pitkäikäisiksi, joten olemassa olevien rakennusten vaikutukset Suomen energian-kulutukseen ja päästöihin kestävät vuosikymmeniä. Vuonna 2050 olemassa olevasta rakennuskannasta puolet on rakennettu ennen vuotta 2012.

Vuonna 2011 rakennuskannan (kiinteistöjen) ylläpitokustannukset olivat 15,5 miljardia euroa. Energianhinnan vaihtelut vaikuttavat merkittäväs-ti ylläpitokustannusten kehitykseen. (Tilastokeskus / kiinteistönpidon kustannukset)

Velvoitteet nostavat korjausten investointikus-tannuksia korjaushankkeen laajuuden ja luonteen mukaan. Korjausrakentamista koskevat velvoitteet

1 EsipuheSuomen rakentamismääräyskokoelma on saa-nut ensimmäiset vain korjausrakentamista koske-vat määräykset, jotka liittyvät energiatehokkuu-teen. Määräykset auttavat rakennusten omistajia ja suunnittelijoita ottamaan huomioon myös ener-giatehokkuuden parantamisen luvanvaraisen kor-jaus- ja muutostyön suunnittelun yhteydessä. Kor-jausrakentamisen määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin rakennushankkeisiin, joiden yhtey-dessä voidaan parantaa energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai muutostyötä. Koska olemassa oleva rakennuskanta on rakennet-tu eri vuosikymmenillä, se on ominaisuuksiltaan hyvin erilaista, ja tästä syystä vaatimustasoista on mahdollista poiketa perustellusti luvan myöntävän viranomaisen hyväksynnällä. Perustelut esitetään lupaa haettaessa lupaan tarvittavien suunnitelmi-en yhteydessä. Korjausrakentaminen on yhä mo-nimutkaisempaa ja vaativampaa, ja siitä syystä sen keskiössä on suunnittelijoiden ja rakennuttajien osaaminen. Laadukkaat ratkaisut vähentävät ener-giankulutusta ja lisäävät asumismukavuutta, mut-ta se edellyttää, että kiinteistöä osataan tarkastella kokonaisuutena. Rakennuttajien on osattava edel-lyttää suunnittelijalta, urakoitsijalta ja valvojilta kor-jausrakentamisen hyvää osaamista.

Seuraavassa on lyhyesti kerrottu, miksi korjaus-rakentamista koskevat rakentamismääräykset an-nettiin ensimmäisenä energiatehokkuudesta, mitä niillä tavoitellaan kansallisesti ja osana Eurooppaa sekä esittelijän ajatuksia niiden soveltamisesta. Si-sältö painottuu pykäläkohtaisiin selostuksiin. Siinä on myös joitakin valmistelun aikana erityisen paljon keskustelua herättäneitä rakennusten alkuperäisiin ratkaisuihin liittyviä kysymyksiä sekä niihin liittyviä esittelijän ajatuksia soveltamisesta. Artikkeli on ase-tuksen esittelijän kirjoittama.

2 Suomen tavoitteet osana Eurooppaa

Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan kes-keisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 %:lla, uusiutuvien energialähtei-den osuuden nostaminen 20 %:iin energian loppu-

Omakotitalot26 %

Rivi- ja kerrostalot

22 %Julkiset rakennukset

6 %

Liike- ja toimisto-rakennukset

11 %

Teollisuus- ja varastorakennukset

10 %

Muut rakennukset25 %

Rakennuskanta yht. 550 milj.m vuonna 2010 2

Kuva1. Suomen rakennuskanta vuonna 2010.


44

lisäävät korjausrakentamisen arvoa ja tarvittavaa kohdekohtaisen suunnittelun määrää. Velvoitteet lisäävät energiatehokkuuteen vaikuttavien raken-nustuotteiden ja järjestelmien kysyntää. Korjausra-kentamisella on työllistävää vaikutusta.

Energiatehokkaaseen korjaamiseen erikoistu-neet suunnittelutoimistot ja rakennusliikkeet saa-vat lisää liiketoimintamahdollisuuksia korjausra-kentamisen määrän ja laadun kehittyessä. Tämä voi edistää yritysten kilpailukykyä myös Euroopan markkinoilla. Energiatehokkuuden parantamisen lisäkustannukset vuoden 2010 hintatasolla ja kor-jaustahdilla arvioituna ovat runsaat 500 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2020 saakka. Suhteessa peruskorjaustoimintaan, jonka yhteydessä on mah-dollista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, lisäkustannukset nostavat peruskorjaustoiminnan volyymia 8–10 %. Energiakorjaustoimintaa voivat edistää energiakorjausten suunnitteluosaaminen ja korjausrakentamiseen räätälöidyt tuotteet läm-möneristämiseen, ilmanvaihtoon sekä lämmöntal-teenottoon. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita huoneistokohtaiset ilmanvaihtoratkaisut myös ole-massa oleviin rakennuksiin.

3 Kansallinen tavoiteYmpäristöministeriön asetuksella energiatehok-kuuden parantamisesta korjaus- ja muutostyös-sä sekä sitä tukevalla suunnitelmallisen kiinteis-tönpidon edistämisellä on tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta noin 25 % ja hiilidioksidipäästöjä noin 45 % vuo-teen 2050 mennessä. Säästöt syntyvät muun muas-sa lämpöhäviöiden vähentämisestä, tehokkaam-mista lämmön talteenottolaitteistoista sekä sähkön

tehokkaammasta käytöstä ja uusiutuvien energia-lähteiden, kuten maalämmön, käytön lisäämises-tä. Lyhyemmän aikavälin tavoitteena on pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutus-ta noin 6 % rakennuskannassa vuoteen 2020 men-nessä.

4 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä tulleita reunaehtoja

Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleenlaa-dittu direktiivi 2010/31/EU rakennusten energia-tehokkuudesta annettiin 19. päivänä toukokuuta 2010. Uudelleenlaadittu direktiivi sisältää alkupe-räiseen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin nähden muutettuja vaatimuksia, jotka koskevat uusien ja olemassa olevien rakennusten energia-tehokkuutta, energiatodistuksia sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia. Sääntelyn tar-koituksena on turvata Euroopan unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutuminen.

Uudelleenlaadittu direktiivi velvoitti jäsenmai-ta vahvistamaan uusille rakennuksille ja olemassa oleville rakennuksille energiatehokkuutta koskevat kustannusoptimaalisella tasolla olevat vähimmäis-vaatimukset. Uudis- ja korjausrakentamisen sekä eri rakennusluokkien välillä vaatimukset ovat erilaiset.

Verrattuna alkuperäisen direktiivin olemassa olevia rakennuksia koskevaan sääntelyyn, on uudelleenlaa-ditusta direktiivistä poistettu 1 000 m²:n kynnysarvo. Alkuperäisen energiatehokkuusdirektiivin kynnys-arvon oli arvioitu sulkevan direktiivin ulkopuolelle Euroopan laajuisesti jopa 72 % rakennuskannasta. Rajauksen poistaminen merkitsi merkittävää sovelta-misalan laajennusta, jonka myötä pientalokanta tuli energiatehokkuusvaatimusten piiriin.

0

1000

2000

3000

4000

5000

Rakennuskannan ylläpito 15,5 miljardia euroa vuonna 2011

Hallinto

Ulkoalueiden hoito

Kiinteist

önhoito

Siivous

Lämmitys

Sähkö ja kaasu

Vesi- ja

jätevesi

Jätehuolto

Vuosikorja

ukset

Muut hoito

kulut

Kuva 2. Suomen rakennuskannan ylläpito vuonna 2011.


74

työhön sekä haluttaessa osallistua niihin myös itse. Keskeisimpiä kehitettäviä standardeja ovat seuraa-vat:• IFC (Industry Foundation Classes) – tietomallioh-

jelmistojen yhteinen mallien kuvaustapa. Täl-lä kirjainyhdistelmällä tarkoitetaan usein myös avointa tiedonsiirtomuotoa (ifc-tiedosto), jolla malleja voidaan siirtää ohjelmistosta toiseen.

• LandXML – infra-sektorin tietomalliohjelmisto-jen yhteinen mallien kuvaustapa, joka vastaa ta-lopuolen ifc-standardia, vaikkei sillä olekaan vie-lä virallista statusta.

• bsDD (buildingSMART Data Dictionary) – kan-sainvälinen nimikkeistö, joka antaa avaimet oh-jelmistoriippumattomien tietomallikomponent-tien tekemiseen sekä helpottaa monikielisten tuote- ja tarvikekirjastojen määrittelyä.

• IDM (Information Delivery Manual) – prosessiku-vaus siitä, mitä tietoa tietomalleilla siirretään eri toimijoiden välillä eri käyttötilanteissa.

• MVD (Model View Defination) – tekninen kuvaus siitä, mitä IFC muotoista tietoa eri toimijoiden vä-lillä tietomalleilla siirretään eri käyttötilanteissa.


http://www.kopioniini.fi/

http://www.kopioniini.fi/

88

Matalaenergia- ja passiivitalorakentamisessa huomioon otettavia seikkojaJukka Lahdensivu, tekniikan tohtoriTutkimuspäällikkö, Tampereen teknillinen [email protected]

Teollisessa asuin- ja liiketilarakentamisessa käy-tettävissä alapohja-, yläpohja- sekä seinärakenteis-sa eristyspaksuuden kasvattaminen onnistuu joko helpohkosti tai siinä kohdataan jonkinasteisia vai-keuksia. Yhteistä kaikille seinärakenteille on, että seinän uloin osa altistuu jatkossa ankarammalle kosteus- ja pakkasrasitukselle, koska ulko-osat ovat aiempaa kylmemmässä ja niiden kuivuminen on hi-taampaa. Tämän johdosta huokoisten materiaalien tulee olla erityisen pakkasenkestäviä, mikä edellyt-tää erityisesti käytettävien betonituotteiden ja laas-tien hyvää laadunhallintaa.

1 JohdantoVuoden 2010 alussa voimaan astuneet lämmön-eristysmääräykset lisäsivät lämmöneristyksen mää-rää merkittävästi, minkä seurauksena monet ylei-sesti käytössä olleet rakennetyypit ovat kokeneet paikoin varsin huomattavia muutoksia dimensioi-den kasvaessa. Siirryttäessä nykymääräysten mu-kaisesta rakentamisesta passiivirakentamisen ta-soon lämmöneristeiden paksuus kasvaa seinissä nykyisestä noin 240 mm:stä noin 450 mm:iin käyte-tyn lämmöneristeen mukaan. Yläpohjissa vastaavat eristepaksuudet ovat noin 450 mm ja 700 mm, kun asiaa tarkastellaan samantyyppisillä mineraalivilla-eristeillä, joita nykyisinkin käytetään. Ympäristömi-nisteriön tavoitteena on saada kaikki uudistuotan-to passiivirakentamisen tasoon ja jopa tuottamaan käyttämänsä energia ainakin osittain varsin nopeal-la aikataululla [1].

Näin huomattavat eristyspaksuuksien lisäykset vaikuttavat suuresti siihen, miten rakenteet käy-tännössä toteutetaan. Harvoissa rakennetyypeissä eristyspaksuutta voidaan kasvattaa näin merkittä-västi ilman, että rakennetyyppiin on tehtävä oleel-lisia muutoksia joko jo suunnitteluratkaisun tasol-la tai valmistus- ja asennustekniikoiden suhteen, etenkin jos rakennusosien kustannustehokkuus ha-lutaan pitää hyvänä. Matalaenergia- ja passiivita-loissa rakenteiden energiatehokkuuden paranta-minen tarkoittaa valtaosassa rakenteita muutoksia käytettäviin runkopaksuuksiin, eristetyyppeihin, ra-kenteiden ja rakennusosien liitoksiin, kiinnityksiin sekä ripustuksiin. Toisaalta osassa rakennetyypeis-tä muutos voi sujua lähes ongelmitta. Keskeiset ra-kennetyypit on koottu tätä silmällä pitäen seuraa-vaan taulukkoon.

Taulukko 1. Lämmöneristepaksuuden kasvattamisen ongelmallisuus eri rakennusosissa [2].

Lämmöneristepaksuuden kasvattamisen helppous/vaikeusOnnistuu helpohkosti Joitakin vaikeuksia Enemmän vaikeuksia

• Kuorimuuriseinät• Eristerapatut seinät, etenkin ohutrappaus-

eristejärjestelmä• Peltisandwich- ja peltirankaelementit• Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora)• Puuristikkokatot• Ontelolaatta-alapohjat

• Betonisandwich-elementit• Puurankaseinät• Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt

umpikatot• Puukorotetut katot• Kevytbetonikatot• Maanvastaiset alapohjat

• Kevytbetoniseinät ja alapohjat

• Hirsiseinät• Harkkoseinät• Puurakenteiset vasakatot• Puurakenteiset ryömintä-

tilaiset alapohjat

Kuva 1. Lämmöneristyskyvyn parantuessa seinän ul-ko-osat altistuvat nykyistä ankarammalle pakkasra-situkselle lämpövuotojen vähentyessä. Kuvassa ul-koseinän kylmäsillat erottuvat selvästi muuten huurtuneesta julkisivusta.


89

Tämä artikkeli perustuu Tampereen teknillisen yliopiston FRAME-tutkimuksen tuloksiin, missä tar-kasteltiin sekä eristyspaksuuden kasvattamisen vaikutusta rakenteiden toimintaan että ilmaston-muutoksen aiheuttamia olosuhdemuutoksia raken-teiden kosteustekniseen toimintaan.

2 Rakennusfysikaalisen toiminnan muuttuminen epäedullisemmaksi

Tehtyjen selvitysten mukaan [3, 4, 5, 6, 7 ja 8] vaip-parakenteiden lämmöneristyskyvyn lisääminen sekä ilmaston muuttuminen nykyistä sateisemmak-si muuttaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa yleisesti ottaen epäedulliseen suuntaan. Tämä joh-tuu siitä, että rakenteiden kuivumiskyky ja siten ns. vikasietoisuus heikkenevät, koska rakenteiden läpi johtuva kuivattava lämpövirta pienenee samassa suhteessa kuin U-arvojen aleneminen, rakenteiden kastuminen sateessa kasvaa ja kosteuden poistumi-nen kuivumalla hidastuu. Tällä on merkitystä sekä rakentamis- että käyttövaiheissa.

Lämmöneristyksen lisäys ja ennustettu ilmaston-muutos vaikuttavat rakenteiden kosteustekniseen toimintaan seuraavasti:1. Lämmöneristyksen lisääntyessä rakenteiden ul-

ko-osissa lämpötila laskee ja suhteellinen kos-teus nousee, mikä entistä useammin luo kos-teuden tiivistymiselle rakenteeseen tai homeen kasvulle otolliset olosuhteet. Ilmastonmuutok-sen aiheuttama lämpötilan nousu ja sademää-rän lisäys voimistavat näitä ilmiöitä.

2. Rakentamisen yhteydessä tulee varata nykyistä enemmän aikaa rakennuskosteuden poistumi-selle vaipparakenteista.

3. Yhä suurempi osa vaipparakenteiden rakennus-kosteudesta poistuu rakennuksen sisätilojen suuntaan, millä on vaikutusta sisätöissä mm. kuivatusjärjestelyihin ja töiden aikatauluihin.

4. Rakennusten käyttövaiheessa kuivumiskyvyn heikkeneminen alentaa rakenteiden vikasietoi-suutta. Rakenteiden kuivumispotentiaalin vä-hentyminen aiheuttaa sen, että erityyppiset, nykyisin normaalina pidetyt toimivuuspuutteet alkavat yhä helpommin muodostaa haittaa ai-heuttavia vaurioita. Esimerkiksi vähäiset sisäil-man vuodot vaipparakenteiden läpi tai pienet vesivuodot rakenteisiin (vesikatevuodot, julki-sivusaumojen vuodot, putkistokondenssi yms.) saattavat alhaisen lämmönläpäisevyyden omaa-vissa rakenteissa johtaa vaurioiden syntymi-seen, koska kuivuminen tapahtuu aiempaa hi-taammin.

Rakenteiden kuivumiskyvyn heikkeneminen lisää riskiä lähinnä haitallisen homekasvuston muodos-tumiseen rakenteisiin. Tämä saattaa olla tulevai-

suudessa ongelmakenttänä nykyistäkin merkittä-vämpi, koska rakennusten käyttäjien vaatimukset homevaurioiden esiintymisen suhteen todennäköi-sesti entisestään tiukentuvat. Ongelmaa lisää myös se, että ilmastonmuutoksen seurauksena sääolot Suomessa muuttunevat selvästi homeen kasvulle otollisiksi.

Kuivumiskyvyn heikkenemisen aiheuttamat on-gelmat koskevat erityisesti niitä rakenteita, joissa on kosteudelle arkoja, lähinnä puupohjaisia mate-riaaleja. Kuivumiskyvylle ongelmallisia rakenteita ovat erityisesti puurakenteiset rossi- ja yläpohjaon-telot, joissa esiintyy homekasvua nykyistenkin läm-möneristysvaatimusten mukaan rakennetuissa ra-kennuksissa.

3 Rakenteiden kastuminen ja työnaikainen suojaus

Rakenteiden työnaikainen kastuminen aiheuttaa yleensä ylimääräistä kuivatustarvetta, aikatauluvii-veitä sekä lisäkustannuksia. Myös rakennusmateri-aalien ja valmiiden pintojen pilaantuminen on mer-kittävä riskitekijä. Tyypillisimmin rakenteille hitaasti ja vaikeasti poistuvaa ylimääräistä kosteusrasitusta aiheuttavat

– runkovaiheessa tasoilta ulkoseinäelementtien eristetilaan valuva vesi

– yläpohjan rakentaminen, erityisesti ns. umpikatot – ns. kelluvien lattioiden valaminen kantavan laa-

taston päälle asennettujen eristeiden päälle – ennakoimattomat paikalliset kosteuslähteet, ku-

ten vesiletkujen vuodot, laastinsekoitus työpis-teessä jne.

Kuva 2. Esimerkki rakennustyömaan sääsuojauksesta Ruotsin Malmössa. Kerrostalo rakennetaan kokonaan sääsuojassa. Tosin lämmöneristeiden varastoinnissa suojaustaso ei ole samalla tasolla, vaan ne ovat pal-jaan taivaan alla.


147

Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminenJuha Takkunen, laboratorioanalyytikko (AMK)Projektipäällikkö, TPA Andersson [email protected]

Puhtausluokitellun osan sisäpinnan pölykertymän tulee olla alle 0,5 g/m2.

Suunnitelma-asiakirjoissa on kuvattava riittä-vän tarkasti ilmanvaihdon osien suojaus varastoin-nin aikana sekä asennuksen jälkeen. Osat on varas-toitava pölyltä suojattuna ja asennetut kanaviston osat sekä kanavien päät suojataan heti asennuk-sen valmistuttua tai keskeytyessä. Asennustyön ai-kana ilmanvaihtojärjestelmään ei saa päästä likaa. Asennus- ja varastointiolosuhteet ovat hyvin sa-mankaltaiset vaatimuksiltaan verrattaessa Sisäil-mastoluokitusta ja ympäristöministeriön asetusta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitettävä aikatau-luvaatimukset. Urakan aikataulussa on esitettävä il-manvaihdon asennustöiden eteneminen lohkoit-tain, jotta voidaan varmistaa asennustyö puhtaissa olosuhteissa. Näin vältytään aikatauluttamasta pö-lyäviä töitä samalle lohkolle yhdessä ilmanvaihdon asennustyön kanssa. Ennen ilmanvaihdon toimin-takokeita on varattava aikaa loppusiivoukselle, jotta toimintakokeet sekä mittaus ja säätö voidaan tehdä puhtaissa olosuhteissa.

2 Ilmanvaihtojärjestelmän asennustyöt – haasteet ja menetelmät rakentamisen aikana

Kun tavoitteena on yhä puhtaampi ilmanvaihtojär-jestelmä, puhtaudenhallinta huomioidaan työmaal-la kanaviston osien varastoinnissa sekä ilmanvaih-don asennustöissä. Järjestelmän osille on varattu riittävästi puhdasta varastointitilaa, ja tarvikkeet saapuvat työmaalle mahdollisimman oikea-aikai-sesti. Järjestelmän osat pidetään suojattuina/tul-pattuina ja suojaukset poistetaan vasta juuri ennen asennusta. Asennetut järjestelmän osat suojataan sisäpintojen likaantumiselta myös heti asennuk-sen valmistuessa tai keskeytyessä. Asennustavalla on erittäin suuri merkitys kanaviston puhtaudelle. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun työmaan olo-suhteet ovat haastavat eikä P1-puhtaustasoa ole asennusalueella saavutettu. Näissä tilanteissa ko-rostuu ilmanvaihtoasentajan ammattiosaaminen.

Asennusalue on osastoitu omaksi lohkokseen. Pölyn leviäminen asennusalueelle on estetty esi-merkiksi rakennusmuovisilla ovilla tai sulkutilal-la. Työmailla on käytännössä osoittautunut hyväk-

Puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen al-kaa suunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa asetetaan selkeät tavoitteet ilmanvaihtojärjestelmän sisäpuo-liselle puhtaudelle ja esitetään ne suunnitelmissa sekä urakka-asiakirjoissa. Näin urakoitsijat voivat huomioida tarjousvaiheessa mahdollisia menette-lyjä, joilla pyritään entistä puhtaampaan ilmanvaih-tojärjestelmään. Huomioimalla puhtauden hallinta rakentamisessa ja asennustyössä voi ilmanvaihto-järjestelmän pölypitoisuus sisäpuolelta jäädä par-haimmillaan vain kymmenesosaan siitä, mitä vaati-muksia Sisäilmastoluokitus 2008 -asiakirja [1] asettaa P1-luokan järjestelmälle. Tämä vaatii kuitenkin hank-keen kaikilta osapuolilta osaamista ja sitoutumista puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttamiseksi suunnittelusta käyttöönottoon.

1 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka suunnittelussa

Puhtaalla ilmanvaihtojärjestelmällä varmistetaan ti-loihin virtaavan ilman hyvä laatu. Ilmanvaihtojär-jestelmän puhtausluokka tulee kuvata hankkeen suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöministeriön ase-tuksesta rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaih-dosta ”D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet” [2] löytyvät vähimmäisvaati-mukset ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle. Ase-tuksessa todetaan, että järjestelmä rakennetaan osista, joiden sisäpinnoilla ei ole öljyä, pölyä tai mui-ta epäpuhtauksia ja ettei ilmanvaihtojärjestelmän osista saa irrota ilmavirtaan haitallisia aineita tai ha-juja. Ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnalle ei ole ase-tuksessa määritelty tarkkaa pölykertymän raja-ar-voa, mutta käytössä olevissa tiloissa PM10-hiukkasia saa olla sisäilmassa enintään 50 µg/m3.

Haluttaessa määritellä ilmanvaihtojärjestelmän sisäpuoliselle pölykertymälle tarkkaa raja-arvoa, voidaan käyttää apuna Sisäilmastoluokitusta. Sisäil-mastoluokitus 2008:n mukaan P1-puhtausluokan luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän pölyker-tymän keskiarvo ei saa ylittää 0,7 g/m2:ä suodatin-menetelmällä mitattuna tai visuaalisesti arvioituna. Vastaavasti P2-järjestelmän raja-arvo on 2,5 g/m2. Molemmissa tapauksissa järjestelmät tulee määri-tellä rakennettavaksi puhtausluokitelluista osista tai työmaalla vastaavaan tasoon puhdistetuista osista.


148

si ovivaihtoehdoksi muovilamelliovi osastoitaessa ilmanvaihdon asennusalueita. Muovilamelliovesta on huomattavasti helpompi kulkea kuin esimerkiksi vetoketjuovesta. Lamelliovi on kuitenkin asennetta-va tarkasti, jotta lamellit eivät jää liian korkealle lat-tian pinnasta. Ilmanvaihdon asennusalueen läpikul-kua vältetään ja lian leviäminen alueelle estetään. Asennusalueen lattiapinnoilla ei ole jätettä, ja lat-tiapinta on pölynimuripuhdas. Ilmanvaihdon asen-nustyössä käytetään tarvittaessa kohdepoistolla va-rustettuja työvälineitä (esimerkiksi kannakoinnissa käytetyissä porauksissa), eikä alueella muut urakoit-sijat tee samaan aikaan pölyäviä töitä. Kannakointi voidaan työmaalla tehdä myös ennen asennusalu-een siivousta, jolloin asennusaikana tilojen likaan-tuminen vähenee ja näin myös ylläpitosiivous asen-nustöiden aikana helpottuu.

Puutteellinen määrittely suunnitelma- ja tarjous-pyyntöasiakirjoissa voi aiheuttaa haasteita puhtaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttamiselle. Jos ilman-vaihtojärjestelmälle on esitetty vaatimuksena Sisäil-mastoluokitus 2008:n mukainen puhtausluokka P1, mutta puhtaudenhallintaa ei ole kuvattu työmaal-la muuten riittävän tarkasti, voi ilmanvaihtourakoit-sija joutua tekemään asennustyötä pölyisissä olo-suhteissa. Tämä vaarantaa valmistuvan kanaviston puhtauden. Työmailla kuulee silloin tällöin ilman-vaihtourakoitsijoiden kommentoivan, että he ovat P1-puhtausluokan kanssa työmaalla ”yksin”.

Ilmanvaihtojärjestelmän osien suojaaminen va-rastoinnin aikana voi aiheuttaa ongelmia. Varsin-kin pienet järjestelmän osat saattavat likaantua va-rastoinnin aikana, jos niitä varastoidaan esimerkiksi avonaisissa pahvilaatikoissa. Ongelmia voivat aihe-uttaa myös muut urakoitsijat, jotka poistavat varas-toitujen tai asennettujen ilmanvaihtojärjestelmän osien suojauksia oman työnsä takia ja jättävät va-

hingossa palauttamatta suojaukset paikoilleen. Osi-en varastointiin ja kuljetukseen voidaan työmaal-la käyttää esimerkiksi kannellisia jäteastioita. Niissä osat pysyvät pölyltä suojattuina, ja koska astiat ovat renkaallisia, osien kuljetus työmaalla on myös help-poa. Tämä toimii erityisesti pienien osien kanssa. Tärkeää on kuitenkin merkitä astiat selkeästi, ettei-vät muut urakoitsijat erehdy luulemaan niitä varsi-naisiksi jäteastioiksi.

Kuva 1. Ilmanvaihtotyö puhtaissa olosuhteissa ja oi-keilla menetelmillä varmistavat järjestelmän sisäpuo-lisen puhtauden.

Kuva 2. Muovilamelliovella IV-asennusalueen osas-tointi onnistuu hyvin.

Kuva 3. Ilmanvaihtojärjestelmän osien suojaamisen laiminlyönti on yleinen ongelma. Kuvan osat eivät ole enää puhtausluokan mukaisessa kunnossa.


184

Kiinteistöjen vuotovahinkojen kasvuPetri Mero, diplomi-insinööriJohtava asiantuntija, Finanssialan [email protected]

maksoivat vuonna 2012 vuotovahingoista korvauk-sia noin 157 miljoonaa euroa. Tämä jakautui kotiva-kuutuskorvausten 91 miljoonan euron sekä yritys- ja yhteisövakuutusten 66 miljoonan euron kesken. Va-kuutuskorvauksia maksettiin samana vuonna noin 36 100 vahingosta. Vastaavasti esimerkiksi kymme-nen vuotta aiemmin korvauksia maksettiin noin 94 miljoonaa euroa yhteensä 25 200 vuotovahingosta. Käytännössä vakuutusyhtiöt korvaavat vuotovahin-koja nykyisin vajaan puolen miljoonan euron ja yli sadan kappaleen päivävauhtia.

Finanssialan Keskusliiton tilastossa ei ole huo-mioitu rahan arvonmuutoksia, vaan luvut ovat ku-nakin vuonna vakuutusyhtiöiden Finanssialan Kes-kusliitolle ilmoittamia lukuja. Vaikka huomioidaan esimerkiksi rakennuskustannusindeksi, korvauskus-tannuskäyrä loivenee vain hiukan. Indeksi ei siis se-litä vuotovahinkojen korjauskustannusten nousua.

Osa vuotovahingoista jää vakuutusalan tilastojen ulkopuolelle, sillä FK:n tilastoissa ovat vakuutusyh-tiöille ilmoitetut, vakuutuksen omavastuun ylittä-neiden vuotovahinkojen korvaukset. Kaikkea omai-suutta ei luonnollisesti ole vakuutettu, ja näin myös vakuuttamattomien kohteiden vahinkojen kustan-nukset jäävät tilastojen ulkopuolelle.

Omaisuusvakuutus, kuten koti- tai kiinteistöva-kuutus, ei korvaa home- ja kosteusvahinkoja. Home on vakuutuksenottajalle ennalta arvaamaton, mut-ta kuitenkin hitaasti syntyvä tapahtuma. Home- ja

1 JohdantoVuotovahingoista maksetut vakuutuskorvaukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuo-dessa. Vuonna 2012 vakuutusyhtiöt maksoivat kor-vauksia vuotovahingoista yhteensä noin 157 mil-joonaa euroa. Korvaukset ovat suuria ja niiden kasvu on hallitsematonta.

Tämä kirjoitus käsittelee Suomen rakennuskan-nan vuotovahinkoja vakuutuskorvausten näkökul-masta. Vakuuttamisessa vuotovahingolla tarkoite-taan äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa, jonka johdosta vesi kastelee vakuutuskohteen, ku-ten omakoti-, rivi- tai kerrostalon. Eri vakuutusyh-tiöiden vakuutusehdoissa on pieniä eroja, mutta yleensä vuotovahingoksi määritetään kiinteistön kiinteästi asennetusta vesi- ja viemärijärjestelmäs-tä tai käyttölaitteesta vuotanut vesi. Käytännössä siis kylmä tai kuuma käyttövesiputki tai lämmitys-putki puhkeaa taikka viemäriputki joko puhkeaa tai tukkeutuu. Käyttölaitevuodossa astianpesukone tai pyykinpesukone aiheuttaa vuotovahingon.

Vuotovahinkokorvauksia maksetaan sekä raken-teille että irtaimelle omaisuudelle tapahtuneista va-hingoista. Vuotovahingon yhteydessä kastuu kiin-teistön rakenteiden lisäksi usein asukkaan irtainta omaisuutta, kuten huonekaluja.

Vuotovahingoista maksetaan vuosittain yhä suu-rempia vakuutuskorvauksia. Finanssialan Keskuslii-ton (FK) tilaston (kuva 1) mukaan vakuutusyhtiöt

Kuva 1. Vuotovahinkokorvaukset vuosina 1988–2012 [1].

0

102030

4050

6070

80

90100

Milj

. €

KotivakuutusYritysvakuutus

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012


185

kosteusongelmien taustalla ovat moninaiset raken-nusfysikaaliset ilmiöt. Yleensä home- ja kosteus-vauriot johtuvat suunnittelu- ja rakennusvirheistä tai käyttäjän virheellisestä toiminnasta. Esimerkiksi rakennuksen alapohjan suunnitteluratkaisut eivät vastaa rakennuspaikan olosuhteita, katto- tai seinä-rakenne päästää sadeveden hallitsemattomasti ra-kenteisiin tai ilmanvaihto on puutteellinen.

Tämä kirjoitus ei käsittele rakennuskannan ho-me- ja kosteusongelmaa vaan keskittyy vuotova-hinkoihin sekä niiden ehkäisyyn.

2 Syitä vuotovahinkojen korvausten kasvuun

Korvausten kasvuun vaikuttavat merkittävästi vesi- ja viemäriputkiston vanheneminen, vettä käyttävi-en kodinkoneiden yleistyminen sekä yleinen varal-lisuuden kasvu.

Kiinteistökannalla, kuten myös kiinteistöön kuu-luvalla vesi- ja viemäriputkistolla, on korjausvelkaa. Vesi- ja viemäriputkistojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että putkiremontin suunnitteluun ryhdytään vasta kun havahdutaan vuotovahinkojen kasvuun. Vesi- ja viemäriputkien taloudellisena käyttöikänä on yleisesti pidetty 40–50 vuotta, mutta käytännös-sä hajonta on suurempi asennustyön ja putkiston materiaalin laadun vaihteluiden vuoksi.

Astianpesukoneiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenet, ja astianpesu-koneesta on tullut asumisen perusvaruste. Astian-pesukoneen käyttöikä on noin 5–15 vuotta. Toisin

kuin montaa muuta kotitalouden laitetta, astianpe-sukonetta käytetään niin kauan kuin se toimii. Mo-nesti astianpesukone vaihdetaan vuotovahingon jälkeen.

Taloudellisen kehityksen seurauksena vakuutet-tavan omaisuuden määrä ja arvo ovat kasvaneet. Vuotovahingon seurauksena kastuu ja korvataan arvokkaampia materiaaleja kuin aikaisempina vuo-sikymmeninä.

3 Vuotovahinkoselvitys 2007–2008Finanssialan Keskusliitto on selvittänyt säännölli-sesti vuotovahinkojen syitä. Selvityksiä on vuosilta 2002–2003 ja 2007–2008. Finanssialan Keskusliiton vuotovahinkoselvitykset ovat otantatutkimuksia vakuutusyhtiöiden korvaamista vuotovahingoista. Esimerkiksi vuosien 2007–2008 aikana tietoa ker-tyi noin 2 210 vahingosta. Samaan aikaan korvattiin kaiken kaikkiaan noin 33 000 vahinkoa, joten otanta edustaa noin kuutta prosenttia kaikista korvatuista vahingoista.

Seuraavassa esitetään havaintoja viimeisimmästä selvityksestä: Vuotovahinkoselvitys 2007–2008:sta [2]. Vuotovahinkoselvityksen mukaan yleisesti kol-me merkittävintä vuotovahingon aiheuttajaa olivat viemäriputkisto, kylmä käyttövesiputkisto ja astian-pesukone. Edeltävään vuotovahinkoselvitykseen verrattuna astianpesukoneiden vahinkomäärä kak-sinkertaistui ja käytännössä joka kuudes vuotova-hinko johtui astianpesukoneesta (kuva 2).

308

22

104

203

123

4726

143

427

197168

442

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

astianpesu

kone

kylmäkaluste

lämminvesivaraaja

lämmitysv

erkosto

muu kone, laite

, putkist

o

pesukone

sisäpuolin

en sadevesip

utkisto

ulkopuoliset v

edet

vesijohto

/käyttövesi,

kylmä

vesijohto

/käyttövesi,

lämmin

vesikaluste

viemäriputkist

o

Kuva 2. Vuotovahingon aiheuttanut kohde [2].


VTT EXPERT SERVICES OY


Välttämättömät perustiedot rakennusalan opintoihin

Matematiikkaa rakentajille Matti Haara

Kirjassa kerrataan matematiikan perustaidot ja opetetaan niiden soveltamista rakentami-seen. 350 laskutehtävän ja niihin liittyvien pii-rustusten avulla käydään läpi rakentajan kan-nalta keskeinen matematiikan sisältö perus-laskutoimituksista vektoreihin ja yhtälöihin.

Rakennustieto Oy, 2013ISBN 978-952-267-052-6110 s.

RakennusfysiikkaUnto Siikanen

Oppikirjassa käsitellään tärkeimmät raken-nuksen toimivuuteen ja viihtyisyyteen vaikut-tavat tekijät, jotka suunnittelijan tulee hallita: ilmasto ja sää, rakennuksen ilmanpaineet ja ilmavirtaukset, lämpö, kosteus, rakenteelli-nen paloturvallisuus, akustiikka, sisäilmasto sekä valaistus ja värit.

Rakennustieto Oy, 2013ISBN 978-952-267-001-4256 s.

Tilaukset www.oppitieto.fi – verkkokauppa opiskelijalle ja opettajalle

www.rakennustietokauppa.fi – verkkokauppa rakennusalan ammattilaiselle


http://www.vttexpertservices.fi/

http://www.vttexpertservices.fi/

219

Hinnastot

221 Suunnittelutyön kustannusseuranta224 Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleiset ehdot 2008,

KE 08228 Ajoneuvonostureiden vuokrauksen yleiset ehdot 2010232 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten

korvauksista vuonna 2013237 Konevuokrahinnasto263 Rakennustuotehakemisto 2014


263

Rakennustuotehakemistossa on esitetty tärkeimpien rakennustarvikkeiden tuote- ja hintatietoja. Tiedot on saatu maahantuojilta, valmistajilta tai heidän edustajiltaan elo–syyskuun 2013 aikana. Hinnat on esitetty euroina ilman arvonlisäveroa (alv 0 %), ellei toisin ole mainittu. Hakemistossa esitetyistä tiedoista vastaavat tuotteiden valmistajat, maahantuojat sekä myyntiedustajat. Tuotteet on esitetty Talo 2000 -rakennustuote-nimikkeistön mukaisessa järjestyksessä.

Rakennustuotehakemisto 2014

Sisällysluettelo

1 Maa- ja aluerakennustuotteet

12 PohjarakennustuotteetPaalut ................................................................................ 265Sokkelilevyt .................................................................... 266Pystyojitusnauhat......................................................... 266Suodatinkankaat .......................................................... 267Salaojalevyt ja -matot ................................................. 267Radonsuojat ................................................................... 268Tiivistyskalvot ja -matot ............................................. 268Tiivistysseinät ................................................................. 268Lujiteverkot ja -kankaat .............................................. 269Maaeristyslevyt ja kevytsora .................................... 269

14 MaaputketSalaojaputket ................................................................. 270Viemäriputket ................................................................ 270Kaivot ja kannet ............................................................ 271Rummut ........................................................................... 274Kaapelisuojaputket ja -kourut ................................. 275Saastuneen maan merkitseminen ......................... 275

15 Alue- ja pihapäällysteetLaattapäällysteet ja päällystekivet ......................... 276Asfalttipäällysteet ......................................................... 279Eroosiosuojat ................................................................. 279

17 Alue- ja pihavarusteetAidat ja portit ................................................................. 280Piha- ja puistovarusteet ............................................. 280

18 Alue- ja piharakenteiden tuotteetTukimuurit....................................................................... 281

2 Runkorakennustuotteet

21 BetonituotteetPerustuselementtien valmisanturamuotit .......... 283Valmisbetonit ................................................................. 283Kuivabetonit ................................................................... 287Erikoisbetonit ................................................................. 289Betonin korjausaineet ................................................. 290Valutarvikkeet ................................................................ 290Injektointi ........................................................................ 291

22 MetallituotteetMetallikatteet ................................................................. 292

23 MuuraustuotteetTiilet ................................................................................... 293Harkot ............................................................................... 294Laastit ............................................................................... 298

25 VesikatteetBetonikattotiilet ............................................................ 300Bitumiset katemateriaalit ......................................... 301Aluskatteet ...................................................................... 303Vesikaton tarvikkeet .................................................... 304

27 EristeetLämmöneristeet ........................................................... 305Kuormitusta kestävät eristeet .................................. 309Tuulensuojaeristeet ..................................................... 310Palo- ja ilmastointieristeet......................................... 310Rakennuspaperit .......................................................... 311


264

3 Täydentävät rakennustuotteet

31 IkkunatValokatteet ...................................................................... 312

32 Ovet Ovikatokset ..................................................................... 313

37 TulisijatuotteetHormit .............................................................................. 314Tulisijalaastit ................................................................... 315

38 Täydennysvarusteet Tikkaat ja kulkurakenteet .......................................... 316

4 Pintatuotteet

42 LattianpäällysteetParketit ............................................................................. 317

44 Liimat, laastit ja tasoitteetLiimat ................................................................................ 318Laastit ............................................................................... 318Rappauslaastit ja pinnoitteet ................................... 319Rappausverkot .............................................................. 320Lattiatasoitteet .............................................................. 321Seinätasoitteet .............................................................. 322

46 Saumaustuotteet ja vedeneristeetSaumaus- ja kiinnistysaineet .................................... 323Vedeneristysmateriaalit ............................................. 323Elementtien tiivisteet .................................................. 325

47 MaalaustuotteetMaalit ................................................................................ 326Bitumimaalit ja -kitit .................................................... 327Ohenteet, puhdistus- ja hoitoaineet ..................... 327

49 Erityiset pintatuotteetBetonin pinnoitteet ..................................................... 329Erikoishiekkatuotteet .................................................. 330Rouheet............................................................................ 330

5 Rakennusvarusteet ja kalusteet

52 AsuntovarusteetPeseytymistilakalusteet ............................................. 331

6 Talotekniikkatuotteet

61 LVI-tuotteetPutket................................................................................ 333Lattialämmitys ............................................................... 333Sekoittimet ja hanat .................................................... 333Ilmanvaihtojärjestelmät ............................................. 333

7 Rakennuskalusto ja -välineet

74 Työmaan käyttötarvikkeetTyönaikaiset suojaustarvikkeet ............................... 334


265

1 Maa- ja aluerakennustuotteetMaa- ja aluerakennustuotteet ovat ne rakennustekniset tuotteet, joita käytetään pääasiassa maa- ja pohja-rakennukseen sekä alueen viimeistelyyn.

12 Pohjarakennustuotteet

Pohjarakennustuotteet ovat maarakennustuotteita, joita käytetään rakennusalueen maapohjan ja raken-nuspohjan vahvistamiseen.

Paalut

SOLCON Oy puh: 09 671 063Melkonkatu 18 A fax: 09 679 31100210 Helsinki www.solcon.fi [email protected]

Teräspaalut ja -ankkurit tyyppi hinta €/mG-paalu, jatkettava rautaputkipaalu, á 5 m elementti tarj. mukaanSAH/SAS -kierreterästangot, jatkettavat jatkuva- kierteiset terästangot * S 555/700, S 670/800, St 950/1050 D 12-75 0,99–73,19Duckbill-ankkurit, alumiini ja teräsvaijeri hinta €/kpl 40-DB1, vetokapasiteetti 1 kN, 0,5 m 14,00 68-DB1, vetokapasiteetti 5 kN, 1,0 m 21,00 88-DB1, vetokapasiteetti 13,5 kN, 1,0 m 40,00 138-DB1, vetokapasiteetti 22,5 kN, 1,5 m 65,00

Läpi-injektoitavat porapaalut ja -ankkurit ** hinta €/mTITAN 30/11–127/111, tanko, pituus 3 m mustateräs 11,13–98,02 combicoat 25,85–185,73R 32/15-R 32/22, tanko, pituus 2, 3, 4 m mustateräs 8,59–13,68

Tarvikkeet: *) ankkurimutterit, jatkohylsyt, aluslevyt **) porakruunut, jatkohylsyt, aluslevyt, jännitysmutterit.

TITAN/ISCHEBECK G-PAALU MP Pipe SAS 500–1050 HA CUT AF (Tacss) PPW INFILTRA-STOP BENTORUB Duckbill ja Mantaray

porapaalut, -ankkurit, -kalliopultit jatkettava SG-rautainen putkipaalu hitsaten jatkettava teräspaaluputki jatkettavat teräskierretangot, ankk. injektointiaine vesivuotoihin injektointitulpat injektointiletku paisuva bentoniittisaumanauha maahan lyötävät vetoankkurit

MSB ja PROMPT PERCOL MIKRODUR B2, TIXOTON ym. SUMITOMO ja BIG SOLPAC/CORDRAIN SEAL HARD LIMI-HARKKO AVA

erikoiset, nopeat pikasementit nopea halkeamien korjaus mikrosementit bentoniitit kumifenderit ja valurautapollarit pystyojat ja salaojalevyt betonilattian pinnan kovetus lujitemaatukimuuri tärinä- ja ympäristömittarit

SOLCON OY Maa- ja kallioalan tuotteita vuodesta 1983

Melkonkatu 18 A, 00210 Helsinki 09-671063 www.solcon.fi [email protected]


http://www.solcon.fi/fi/

266

Sokkelilevyt

Icopal Oy puh: 020 7436 200Läntinen teollisuuskatu 10 fax: 020 7436 29902920 Espoo www.icopal.fi [email protected]

rullakoko m x m hinta €/m2

ICOPAL Universal 0,825/1,65/2,08/2,4 x 20,0 4,30 m2

ICOPAL Sokkelilevy PP 1,0/2,0 x 20,0 2,30 m2

hinta €/Universal peitelista 2 m x 60 mm 5,00 kplUniversal naulat ja tulpat harkkoalustalle, 60 mm 100 kpl/pss 34,00 ltkUniversal lyöntitulpat betonialustalle, 50 mm 100 kpl/ltk 34,00 ltkUniversal tulpat 100 kpl/pss 15,00 ltkRadon/SokkeliPolar, hits. kumibitumikermi TL 2 0,5 m x 10 m 61,00 rll

Kaitos Oy puh: 09 350 7060Karapellontie 8 fax: 09 350 7061102610 Espoo www.kaitos.fi [email protected]

leveys m pituus m hinta €/KAITOS sokkelilevy 1,0/2,0 20,0 1,60 m2

KAITOS yläreunalista 2,0 2,50 kpl

Nordic Waterproofing Oy puh: 010 851 1800Äyritie 12 c www.kerabit.fi 01510 Vantaa [email protected]

tuotenumero koko hinta €/ Baros Sokkelilevy 401711 1,0 x 20 m 35,56 rll 401714 2,0 x 20 m 71,13 rllBaros-tulppanaula kevytsoraharkoille, 100 kpl/ltk 413037 3 x 60 mm 19,19 ltkBaros-tulppanaula betonialustalle, 100 kpl/ltk 413122 5 x 45 mm 27,42 ltk Platon Xtra-perusmuurilevy 401201 1 x 20 m 74,03 rll 401213 1,65 x 20 m 122,26 rll 401214 2 x 20 m 148,06 rll 401208 2,4 x 20 m 177,74 rllPlaton reunalista 411081 2,0 m 3,22 kplKerabit Pato-/radonkaista 15420 0,55 x 8 m 37,42 rll

Pystyojitusnauhat


kelan halk. m x pit. m hinta €/jm

MEBRA-DRAIN MD 7007 PP, paksuus 3 mm 1,05 x 300 0,40


269

Lujiteverkot ja -kankaat


FORTRAC–lujiteverkko tyyppi leveys m pituus m hinta €/m2

20/13–20 5 200 2,0 35/20–20 5 200 3,0 55/30–20 5 200 4,0 80/30–20 5 200 5,0 100/30–20 5 200 6,0FORNIT–lujiteverkko 20/20 5,2 200 2,0 30/30 5,2 200 2,5 40/40 5,2 200 3,0COMTRAC–yhdistelmälujite 30/30 B20 5,2 200 2,5 55/50 B25 5,2 200 3,0HATELIT–asfalttilujiteverkko C40/17 5 150 3,5STABILENKA–lujitekangas 100/45 5 300 2,5 150/45 5 300 3,0 200/45 5 300 4,0 300/45 5 300 5,0 400/50 5 300 6,5 600/50 5 200 9,0

Maaeristyslevyt ja kevytsora

Saint-Gobain Weber Oy Ab puh: 010 44 22 00Strömberginkuja 2 fax: 010 44 22 29500380 Helsinki www.e-weber.fi

raekoko lämmönjohtavuus irtokuivatiheysLeca-murske mm W/m°C kg/m3 hinta €/ säkitettynä (1000 l) 3–8 185–250 94,19 säkkiirrallisena 3–8 185–250 66,85 m3

raekoko lämmönjohtavuus irtokuivatiheys Leca-sora kevennys ja eriste mm W/m°C kg/m3 hinta €/ KS420K (irrallisena, yläpohjiin) 4–20 0,1 300–300 56,18 m3

KS410, säkitettynä (50 l) 4–10 240–330 6,06 säkkiKS420KAP, kapillaarikatko, irrallisena maanvar. lattiat 4–20 0,13 50,36 m3

KS420P, irrallisena, routaeriste 4–32 0,13 48,60 m3

KS432, irrallisena, maanrakentamiseen 4–32 0,17–0,1 215–295 tarj. muk.KS820, irrallisena, yläpohjiin 8–20 0,1 205–280 56,18 m3


270

14 Maaputket

Maaputkia ovat maarakennustyön yhteydessä tehtävien putkistojen, kanavien ja kaivantojen tuotteet.

Salaojaputket


leveys mm korkeus mm pituus m hinta €/kplAdvanEdge, litteä salaojaputki 300 35 29 259,00

StormTech tyyppi leveys mm korkeus mm pituus mm hinta €/kplhulevesitunnelit SC-310 864 406 2169 148,00 SC-740 1295 762 2170 288,00 MC-3500 1956 1143 2286 575,00

Uponor Suomi Oy puh: 020 129 211PL 21 fax: 020 129 228015561 Nastola [email protected] www.uponor.fi

hinta €/kpl Uponor sadevesi- ja salaojajärjestelmät tarj. mukaan

Viemäriputket

Uponor Suomi Oy puh: 020 129 211PL 21 fax: 020 129 228015561 Nastola [email protected] www.uponor.fi

hinta €/kpl Uponor viemärijärjestelmät tarj. mukaanUponor hulevesijärjestelmät tarj. mukaanUponor jätevesijärjestelmät tarj. mukaan

Kaitos Oy, Karapellontie 8, 02610 Espoo. Puhelin 09-350 7060, www.kaitos.fi

Subsurface Stormwater ManagementTM


http://www.kaitos.fi/

335

Perustiedot

Matematiikkka337 Matemaattisia merkkejä338 Matemaattisia kaavoja339 Kansainvälinen yksikköjärjestelmä340 Käytössä olevia mittoja343 Tasogeometriaa346 Avaruusgeometriaa

Fysiikka, statiikka351 Rakennusten rakennusfysikaalisen

suunnittelun ja toteutuksen periaatteet374 Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden perusteet378 Lämmönläpäisykertoimet ja kylmäsillat386 Lujuuksia ja fysikaalisia ominaisuuksia390 Poikkileikkausarvojen laskukaavoja395 Statiikkaa405 Perustukset406 Pilarit408 Kaksi-neliaukkoiset jatkuvat palkit423 Symmetrinen kaksinivelkehä425 Symmetrinen jäykkäkantainen kehä427 Tiheyksiä ja tavarakuormia

Puu431 Puutavara ja puulevyt452 Kyllästetty puutavara455 Metsä Wood ThermoWood®

457 Kerto®462 Liimapuurakenteet468 Naulalevyristikot471 Rakennuspuusepänteollisuuden tuotteet476 Puuliitokset

Tiilet, kivet481 Tiilituotteet483 Muurauslaastit485 Kiviainestuotteet488 Luonnonkivet

Betoni489 Kuivabetonit490 Betoniteräkset500 Betoniterästankojen kierremuhvijatkos501 Betoniterästankojen harjateräsjatkos


336

503 UFO-lävistysvahvike504 Betonirakentaminen, perustusvalumuotit509 Betoninormikortisto510 Valmisbetonin valinta, tilaaminen ja vastaanotto

Metallit522 Kuumavalssatut RHS-putkipalkit – CELSIUS531 Kuumavalssatut kulmateräkset533 Laattateräs534 Leveälaippaiset palkit536 UPE-palkit537 UNP-palkit538 IPE-palkit539 INP-palkit540 Terästangot541 Alumiiniprofiilit545 Ruostumattomat teräkset554 Teräsputkipaalujen mitat ja poikkileikkausarvot556 Läpi-injektoitavat porapaalut ja -ankkurit561 Teräsrakenneyhdistyksen varmentamat käyttöselosteet

Muut tuotteet563 Rappauslaastit565 Tasoitteet567 Laatoituslaastit

Yleisiä perustietoja569 Kreikkalaiset aakkoset569 Roomalaiset luvut569 Paperin standardikokoja570 Piirustusmerkintöjä587 Rahanarvon kertoimet588 Rakennuskustannusindeksi592 Korkotaulukoita596 Rakentajan ja kiinteistönhoitajan sääpalvelu 597 Säätietoja601 Rakennusmateriaalien päästöluokitus602 Rakennusalan SFS-standardit606 Suomen rakentamismääräyskokoelma608 RT Net -palvelu613 Rakentaja – yrittäjä ja työnantaja620 Asunto-osakeyhtiölain muistilista isännöitsijälle ja

asunto-osakeyhtiön hallitusten jäsenille


Matemaattisia merkkejä

337

Merkki Nimitys Käyttöesimerkki

= yhtä suuri kuin 2 � 2 = 4

� likimäärin yhtä kuin 2,1 � 2,5 � 5

� eri suuri kuin 2 + 4 � 3 � 3

< pienempi kuin 1 + 2 < 2 � 2

� pienempi tai yhtä suuri kuin

> suurempi kuin 2 � 2 > 1 + 2

� suurempi tai yhtä suuri kuin

� ääretön

+ plus

� miinus

� kertaa

: / � jaettu

… jne., väli 5...9

( ) [ ] { } sulkeet; kaari-, haka-, aalto- { [ ( ) ] }

summa

neliöjuuri 2 1 4142� ,

� ympyrän kehän ja halkaisijan suhde � = 3,1415926535

% prosentti 1/100 = 1 %

‰ promille 1/1000 = 1 ‰

yhdensuuntainen

� kohtisuorassa

kulma ABC

� kolmio

� aste 45�, 45� C

� kulmaminuutti, jalka 30�

� kulmasekunti, tuuma 23�

vastaa 1 cm 1 km


Tasogeometriaa

Matti-Esko Järvenpää, diplomi-insinööri

WSP Finland Oy

[email protected]

343

Kuvio Pinta-ala ym Painopisteen paikka

Neliö

A = a =d2

d = 2a

22

Vinoneliö eli neljäkäs

A = ah =dd2

1

h =h3S

h =h3

a + 2ba + bS

h =b2S

h =h2S

h =h2S

h =a2S

Suunnikas

A = ah =dd2

sin1 α

Suorakaide

A = ab

d = a + b2 2

Puolisuunnikas

A =a + b

2h

Kolmio

A =ah2

=ab sin

2γ


SUOMEN MYYDYINRunkoleijona® ja Tuulileijona® - tuulensuojalevyt

ovat tarjonneet huippuunsa kehitettyä tuulensuojaa suomalaistaloihin jo vuosikymmenten ajan.

LAATUALUONNOLLISESTI

www.tuulileijona.fi

Puukuidusta valmistetut levyt kestävät Suomen ankaria sääolosuhteita ja tarjoavat puhtaan, hengittävän ja kestävän vaihtoehdon tuulensuojaukseen ja lämmöneristykseen. Leijona-tuulensuojalevyillä on REI30/REI60-palonkestävyysluokka kokonaisseinärakenteelle ja M1-puhtausluokitus.

Ympäristösyistä johtuen, Leijona-tuulensuojalevyjä on tehty jo 20 vuotta ilman bitumia. Leijona-tuulensuojalevyt 25 mm:n Runkoleijona® ja 12mm:n Tuulileijona® valmistetaan puuhakkeesta, puun omaa liima-ainetta, ligniiniä hyödyntäen.

Hyödynnä Sopimuslomake Net -palvelun valmiita asiakirjoja

Helppokäyttöiset sähköiset työmaapäiväkirjat


Tee dokumentoinnista vaivatonta – testaa nyt sähköistä työmaapäiväkirjaa 3 päivää ilmaiseksi!

www.sopimuslomake.net/tyomaapaivakirjat

Varmista hankkeesi sujuvuus

Palvelusta saat rakennus- ja kiinteistöalan yhteisen sopimuskäytännön mukaiset täytettävät asiakirjat ja niihin liittyvät sopimusehdot ja tehtäväluettelot.

Asiakirjat mm. näihin:• urakka-asiakirjat• valvonta- ja tarkastuslomakkeet• suunnittelusopimukset• asunto- ja kiinteistökaupan asiakirjat• hankinta- ja toimitussopimukset• kiinteistöpalvelusopimukset• hakemukset ja ilmoitukset

Selkeyttä sopimiseen osoitteesta www.sopimuslomake.net

Infrarakentamiseen INFRA 883 ja talonrakentamiseen RATU 5008

Kätevä työkalu päiväkirjan pitoon sekä työmaan tapahtumien dokumentointiin. Päiväkirja toimii tarvittaessa myös tarkastusasiakirjana RakMK A1.


http://www.tuulileijona.fi/

http://www.foamit.fi/DowebEasyCMS/?Page=FoamitTervetuloa

Kaksi-neliaukkoiset jatkuvat palkit, EI = vakio, L2/LI = 0,5...3

Jarno Berghäll, diplomi-insinööri

[email protected]

Seuraavien kuvien avulla voidaan laskea 2-, 3- ja 4-aukkoisen jatkuvan palkin kenttä- ja tukimomentit sekä

leikkausvoimat tuilla. Kuormituksena voi olla oma paino, liikkuva tasainen kuorma ja pistekuormat.

2-aukkoisella palkilla jännevälien suhde voi vaihdella 1:1...1:3, 3-aukkoisella palkilla 1:0,5:1...1:3:1 ja

4-aukkoisella palkilla 1:0,5:0,5:1...1:3:3:1.

Tasainen kuorma: Tasaiselle kuormalle g, q1...q4 saadaan kuvista jännevälin suhteen L2/L1 avulla kerroin

k, jolloin: Momentti: Mg = k � g � L12; Mq = k � q � L1

2ja leikkausvoima: Qg = k � g � L1; Qq = k � q � L1

Kenttämomentin arvo reunakentässä (L1) on etäisyydellä x = 0,4 � L1. Se ei kaikissa tapauksissa ole momen-

tin maksimikohta. Esim. (ks. 1. kuva): Jos L2/L1=1,3saadaan kuvastaM1g=0,05 �g �L12

ja M1q1 = 0,10 �g1 �L12.

Pistekuormat: Kuvissa on esitetty kenttä- (M1 ja M2) ja tukimomenttien (MB ja MC) sekä leikkausvoimien

QA, QBvas, QBoik ja QCvas vaikutusviivat. Kuorman sijainnin ja suhteen L2/L1 avulla saadaan vaikutusviivalta

kerroin k, jolloin: Momentti: M = k � P � L1 ja leikkausvoima Q = k � P.

Esim. (ks. 1. kuva): Jos L2/L1 = 1,3 aiheuttaa kuorma P1 kohdassa X = 0,4 � L1 momentin M1(0,4 � L1) = 0,21 � P �

L1 ja kuorma P2 kohdassa x = 0,6 �L1 momentin M1 (0,4 �L1) = 0,13 �P �L1. Kenttämomenttien osalta on kuvis-

sa esitetty myös Mmax verhokäyrät. Verhokäyrän avulla voidaan arvioida, että pistekuorma kohdassa x = 0,6 �

L1 aiheuttaa momentin M (0,6 � L1) = 0,19 � P � L1.

408

��

Kaksiaukkoinen jatkuva palkki, EI = vakio, L2/L1 = 1,0...3,0

M1 (x = 0,4 � L1) = (k�g+k�q1+k�q2) � L12 + (k�P1+k�P2 +...)�L1


409

M2 (x = 0,6·L2) = (k·g+k·q1+k·q2) · L12 + (k·P1+k·P2+ ...)·L1

MB (x = L1) = (k·g+k·q1+k·q2) · L12 + (k·P1+k·P2+ ...)·L1


Edistä energiatehokkuutta MX6 Energialla

Syötät vain tiedot ohjelmaan, laskuri laskee energiatodistukset puolestasi.

Ohjelma tuottaa rakennettaviin ja vanhoihin rakennuksiin lain 50/2013 ja asetuksen 176/2013 sekä RakMK D3 ja D5 mukaisesti määritellyt asiakirjat

✓ E-lähtötiedot ja E-tulokset sisältävät raportit

✓ Energiatodistus liitetietoineen

✓ Toteutunut energiankulutus-raportti, johon saadaan vertailutieto laskentatietoon

✓ Toimenpide-ehdotuslomake energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä

Lisäksi ohjelmalla voi laatia rakennuslupaa varten tarvittavat asiakirjat: Tasauslaskenta ja Energiaselvitys sekä useita seurantaan ja kannattavuuteen liittyvä raportteja ja laskelmia.

Kysy lisää ja tilaa:Kari Jokitalo, puh. 0207 476 422 | Anna-Maija Oksanen, puh. 0207 476 411Timo Hietala, puh. 0207 476 425 | Pasi Pulakka, puh. 0207 476 497sähköpostit: [email protected]


Puutavara ja puulevyt

Tero Lahtela, rakennusinsinööri

[email protected]

1 PUUN OMINAISUUDET

1.1 Puun sisäinen oksakuva

Puu kasvaa paksuutta, ei pituutta. Oksa on aina sillä korkeudella, johon se on kasvanut. Oksatonta sahatava-

raa saadaan sen takia vain katkenneen ja kylestyneen oksan ulkopuolelle kasvaneesta pintapuusta. Esimer-

kiksi männyllä tämä ominaisuus on tyvitukissa. Kuusen oksakuva on likimain samanlainen koko tukin pituu-

delta. Koivun oksakuva muistuttaa männyn oksakuvaa.

1.2 Puun solurakenne

Puun solujen rakenne on kaikilla puulajeilla samankaltainen. Eroja on havu- ja lehtipuiden solujen välillä esi-

merkiksi niiden muodossa ja järjestyksessä. Suurin osa puun soluista on pitkänomaisia ja niiden eräänä teh-

tävänä on mahdollistaa nesteen kulku ennen kaikkea puun rungon pituussuunnassa. Lujuusominaisuuksien

kannalta pituussuuntainen muoto on myös tarkoituksen mukainen.

Solujen välisissä seinämissä on pienet pyöreät aukot, huokoset, jotka mahdollistavat kaasujen ja nestei-

den kulkeutumisen solujen välillä puun rungon poikittaissuunnassa. Aukoissa on läpät, torukset, jotka sääte-

levät virtauksia. Männyn sydänpuussa pihka tukkii huokoset, joten nesteiden imeytyminen puun rungon

poikittaissuunnassa estyy. Tämän takia männyn sydänpuusta tehdyn sahatavaran kosteudenkestävyys on

parempi. Huokosten tukkeutumisesta johtuu myös se, että männyn sydänpuuta ei voida painekyllästää. Vas-

taavasti männyn pintapuussa huokoset jäävät auki puun kuivuessa, joten painekyllästys on mahdollista.

Myös useimmat lehtipuut on mahdollista painekyllästää. Kuusessa huokoset sulkeutuvat puun kuivuessa,

joten kuusen kostedenkestävyys on parempi, mutta vastaavasti painekyllästys vaikeampaa.

Puun rungon pituussuunnassa nesteet kuitenkin imeytyvät hyvin puulajista riippumatta (imeytymisno-

peus vähintään kymmenkertainen poikittaissuuntaan nähden). Tämän takia on tärkeää, että puutavaran

päät suojataan hyvin kosteutta vastaan.

431

Tyvi

tukk

iVä

lituk

kiLa

tvat

ukki

Terveoksainensivulaudat: laatu Dkeskitavara: laatu B ja C

Irtoavaa mustaa oksaasivulaudat: laatu B, C (ja D)keskitavara: laatu B ja C

Pinta lähes oksatontasydän kuten väli- ja latvatukissasivulaudat: laatu A1...A4 (B, C ja D)keskitavara: laatu A4, B ja C

Terveoksainen

Tervettä ja mustaa oksaa

Mustaa ja tervettä oksaa

noin 0,3 m

noin

3,5

mno

in 5

mno

in 4

mno

in 3

m

Kuva 1. Puun sisäinen oksakuva ja rungon eri osista saatavan sahatavaran jakautuminen eri laatuluokkiin.


1.3 Puun kosteuspitoisuus

Puun kosteuspitoisuus ilmoitetaan prosentteina ja sillä tarkoitetaan puussa olevan veden painon suhdetta

puun absoluuttiseen kuivapainoon. Tuoreen havupuun kosteuspitoisuus on noin 30 % (syiden kyllästymis-

piste), josta erilaisilla kuivausmenetelmillä kosteuspitoisuus voidaan muuttaa haluttuun suuruusluokkaan

käyttökohteesta riippuen. Kosteuspitoisuus ei ole absoluuttinen arvo vaan se muuttuu ilman suhteellisen

kosteuden mukaan (tasapainokosteus). Näin ollen on erityisen tärkeää huolehtia, että puutavaran kosteuspi-

toisuus ei pääse suuresti vaihtelemaan käyttökohteeseen suositellusta arvosta varastoinnin, kuljetuksen ja

asennuksen aikana. Puu kestää hyvin kosteusrasitusta, jos sen vaikutus ei ole pitkäaikainen eli puu pääsee

kosteusrasituksen jälkeen kuivumaan. Jatkuva kosteusrasitus tuhoaa puun nopeasti.

432

Puun kosteus > 30 %.Soluissa vapaata vettä.

Puun kosteus noin 30 %.Solujen seinämissä on kosteutta (puun syiden kyllästymispiste).

Puun kosteus < 30 %.Kosteus alkaa haihtuasolujen seinämistä.

Kosteuden haihtumisen jatkuessa puu alkaa kutistua.

Kuva 2. Kosteuden poistuminen puun solukosta.

puun

kos

teus

pito

isuu

s

ilman lämpötila

ilman

suh

teel

linen

kos

teus Esimerkki kuvan soveltamisesta (katkoviiva)

Lähtötiedot:· sisäilman lämpötila + 22˚C· sisäilman suhteellinen kosteus RH 50 %

Taulukosta nähdään, että puun kosteus-pitoisuus on lähtötietojen mukaisessa tapauksessa noin 9,5 %. Näin ollen esimerkiksi lattialautojen kosteuspitoisuuden tulee asennusvaiheessa olla vähemmän kuin 10 %, jotta lautojen kosteusmuodonmuutokset voidaan minimoida.

Käyttökohde Kosteuspitoisuus (suositus)Runko ≤ 24 %Ulkoverhous ≤ 18 %Sisäverhous ≤ 16 %Lattiaverhous ≤ 10 %

28 %24 %20 %

16 %14 %

12 %

10 %

8 %

6 %

4 %2 %

0˚C 20˚C 40˚C 60˚C 80˚C 100˚C

RH 100 %

RH 80 %

RH 60 %

RH 40 %

RH 20 %

RH 0 %

esimerkisssä

9,5 %

22˚C

RH 50 %

Kuva 3. Puutavaran kosteuspitoisuuden riippuvuus lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta.


Puusta TuotteeksiPUUTEOLLISUUSYRITTÄJÄT RY

Kotisivuiltamme löytyy noin 500 huonekalu-,puusepän- ja rakennuspuusepänteollisuudenyritystä sekä alan merkittävimmät toimittajat.

www.puuteollisuus.fi Jäsenet

Käy tutustumassa ja löydäjoustava ammattilainen

pienistä ja keskisuurista yrityksistä!

Puuteollisuusyrittäjät ry on johtava huonekalu-, puusepän- ja rakennuspuusepänteollisuuden edunvalvoja.

Jäsenyrityksiä on noin 500, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 900 miljoonaa euroa. Yritykset työllistävät yli 9000 henkilöä.

RT N� Parempaan rakentamisen laatuun

RT Net on niin suunnittelijan, rakentajan kuin rakennuttajankin monikäyttöinen työkalupakki.

Palvelusta saat tiedot sekä uudisrakennus- että korjaushankkeiden kaikkiin vaiheisiin:

✔ ohjeet mm. tilasuunnitteluun, rakenteisiin, sopimuksiin ja tehtävänjakoon

✔ alaa koskevat säännökset

✔ RYL eli rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset

✔ CAD-aineistot, GDL-objektit, tekstuurit

✔ arkistossa käytöstä poistuneet ohjeet ja säännökset

✔ tuotetieto

Ajantasaiset tiedot ovat selkeästi ryhmiteltyinä yhdessä paikassa, aina käyttövalmiina.Lue lisää palvelusta www.rakennustieto.fi /rt

Testaa palvelua!Tilaa demotunnukset osoitteesta www.rakennustieto.fi /demotai ota yhteyttä myyntiimme ja kysy lisätietoja!www.rakennustieto.fi /tuotemyynti


www.puuteollisuus.fi

500

Betoniterästankojen kierremuhvijatkos

Celsa Steel Service Oy

www.celsa-steelservice.fi

LENTON-KIERREMUHVIJATKOS

LENTON-kierremuhvijatkokset on hyväksytty käytettäväksi SFS-standardien mukaisissa harjatangoissa

A500HW tankopaksuuksille Ø 12, 16, 20, 25 ja 32 mm. Mitoittamisessa liitokselle sallitaan 100 % lujuus.

LENTON-kierremuhvijatkoksista on Suomen Betoniyhdistyksen varmentama käyttöseloste.

Vakio kierremuhvityyppi A12 on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten tankojen liittämiseen, joista toista voi-

daan kiertää ja siirtää. Kierremuhveja P13 ja P14 käytetään silloin, kun kumpaakaan jatkettavaa tankoa ei voi-

da kiertää. P13-muhvin varren E-pituus on suurempi kuin muhvissa P14. Järjestelmässä on myös adapteri-

muhvi (S13) betoniteräksen liittämistä pulttiin tai kierretankoon, sekä pääteankkuri (D14) tangon tehokasta

ankkurointia varten.

Jatkaminen: Muhvit kierretään tankoihin käsin ja kiristetään momenttiavaimella. Kartiokierteen ansiosta

tangot ohjautuvat muhvin kierteisiin helposti ja kiertämistyö jää vähäiseksi. Jatkosten teknistä toimintaa ja

jatkamistyötä kuvaavat tarkat tiedot löytyvät käyttöselosteesta. Celsa Steel Service Oy:n Åminneforsin teh-

das valmistaa harjatankojen päihin tulevat kartiomaiset kierteet. Järjestelmällä on Inspectan setifikaatti.

Ø

P13

12 16 20 25 32

P14

12 16 20 25 32

D

E

Fc

max Fo

G1

G2

kg

19

77

42

85

17

22

0,29

24

88

48

93

22

27

0,50

36

112

63

116

27

33

0,87

41

127

68

128

33

41

1,31

46

144

79

144

42

52

2,38

19

45

42

53

17

22

0,20

24

54

48

59

22

27

0,35

36

75

63

79

27

33

0,64

41

83

68

84

33

41

0,96

46

95

79

95

42

52

1,7

P13- ja P14-muhvien mittatiedot (mm).

Ø 12 16 20 25 32

A

B

C

D

kg

49

17

19,6

19

0,6

61

22

25,4

24

0,12

88

27

31,2

36

0,26

96

33

–

41

0,35

107

42

–

46

0,60


Betoninormikortisto

Suomen Betoniyhdistys r.y.

www.betoniyhdistys.fi

Betoninormikortisto sisältää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B4 betonirakenteita koskevien ja

eurokoodien mukaisia suunnittelu- ja rakentamistapoja, joihin ei normeista löydy yksiselitteistä ohjetta.

Julkaistavat normikortit hyväksyy Suomen Betoniyhdistyksen toimikunta hakemusten perusteella.

509

Nro Sisältö RakMK B4 Hakija Sivuja

2 Hitsatut poikittaistangot 2.2.6.3 Dalsbruk Oy Ab 15

3 Pilarilaatan lävistyskapasiteetin kasvattaminen

käyttäen korkeampilujuuksista betonia valu-

saumaverkolla rajatulla alueella pilarin kohdalla

2.2.2.7 Dalsbruk Oy Ab 10

4 Halkeilun rajoittaminen verkkoraudoituksella 2.3.3.3 Polarkudos Oy 10

5 Yliraudoituksen käyttö jännebetonirakenteissa 2.2.1.2 Partek Betoniteollisuus Oy 20

6 Laatan teräksisen lävistysvahvikkeen mitoitus 2.2.2.7 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 17

7 Eräs tapa käyttää lineaarista elementtimene-

telmää halkeilevien teräsbetonirakenteiden

rajatilamitoituksessa

2.1.7, 2.3.2 Imatran Voima Oy 34

8 Pystyrakenteiden vinoudesta aiheutuva

lisävaakavoima

2.2.5.2 Partek Betoniteollisuus Oy 10

9 A700HW teräslaadun käyttö teräsbetonisissa

normaalipaaluissa

2.1, 2.2, 2.3.3 Fundia Betoniteräkset Oy 10

10 Teräsbetoni- ja liittopalkkien mitoitusmenetelmä 2.1, 2.2, 2.3, 8 Fundia Betoniteräkset Oy 37

11 Pilarin ja palkin välisen liitoksen vaakavoima

kerrospilarirungossa

2.6.1.2 SBK 6

12 Pulttiliitoksen suunnittelu korkealujuusbetoni-

rakenteessa

2.6.1.4 SBK 5

13 Kuorilaattarakenteisen pysäköintitalon ympäristö-

luokitus säilyvyysohjeiden by 32 (1992) mukaan

4.1.1.2 Partek Betonila Oy Ab 4

14 Märkämenetelmällä ruiskuvalettu teräsbetoninen

elementtipilari 160 mm

2.5.2.4 Partek Betonila Oy Ab 2

15 Maanvaraisten anturoiden mitoitusmenetelmä 2.1, 2.2, 2.3 Fundia Betoniteräkset 8

16 Teräsbetoni- ja liittolaattojen mitoitusmenetelmä 2.1, 2.2, 2.3, 8 Fundia Betoniteräkset 13

17 Imubetonoidun puristetun teräsbetonilaatan

säilyvyysvaatimukset

4.1.1.2 Rakennustoimisto

A. Puolimatka Oy

8

18 Palkkiin tuetun ontelolaataston suunnittelu ja

mitoitusesimerkki

2.1, 2.2, 2.3 Betonikeskus ry 33

18EC Palkkiin tuetun ontelolaataston suunnittelu ja

mitoitusesimerkki

Betoniteollisuus ry

19 Ruostumattomien raudoitteiden

(B600KA2, B600KX) käyttö kantavissa

teräsbetonirakenteissa

2.3.3.3 Jäki Oy,

Polarkudos Oy,

Teräspeikko Oy

11

20 Teräs-betoniliittopilarin mitoitus 2. kertaluvun

teorialla

2.1.5.2, 2.2.5.1

2.2.5.4

Fundia Betoniteräkset Oy 46

21 Teräsohutlevy-betoniliittolaatan taivutus-

jäykkyyden laskentaohje

2.3.2.2 Rautaruukki Oy

Lohja Rudus Oy

9

22 Mastopilarin mitoitusmenetelmä 2.2.5.4 Parma Betonila Oy 15

23 Liitosten mitoitus onnettomuuskuormille 2.6.1 Suomen Betoniyhdistys ry 36

23EC Liitosten mitoitus onnettomuuskuormille Rakennusteollisuus RT 59

24 Tartunnattomilla jänteillä jännitetty lievästi

kloridirasitettu pysäköintitalo

4.1.1.2 Alfred A. Palmberg Oy 4

25 Sähköputket ontelolaattasaumoissa ja

sauman mitoitus

2.6.1.2 Suomen Betoniyhdistys ry 1

26 Kerroksellisen elementtiseinän ulkokuori 2.5.2.5 Rakennustuoteteollisuus ry 1

27 Raskaasti kuormitettujen kantavien seinien ja

ontelolaattojen muodostama liitos.

2.6.1.4 Betonikeskus ry 12

27EC Raskaasti kuormitettujen kantavien seinien ja

ontelolaattojen muodostama liitos

Betoniteollisuus ry

28 Ruutuelementin PASI-vaijerilenkkisidonta. 2.6.1.2.3 Parma Oy 4

29 A500HW nostolenkki 2.2.6.2 Fundia Betoniteräkset Oy 7

© Suomen Betoniyhdistys r.y., www.betoniyhdistys.fi

Normikortit on saatavana internetistä osoitteesta www.betoniyhdistys.fi


Ei paketista, eikä mallistosta, vaan sinun ajatuksistasi

betonitalo.fi valmisbetoni.fi

Lisätietoja: Ari Mantila / [email protected] / Betoniteollisuus ry

Betonitalo_Rakentajainkalenteri2014_124x92_2208.indd 1 22.8.2013 16.21

Rakennustiedon verkkokaupasta ja kirjakaupoista✔ arkkitehtuurin, rakentamisen

ja kiinteistönpidon julkaisut ja tietopalvelut

✔ oppikirjat ✔ kodinrakentajan ja -remontoijan

oppaat sekä harrastekirjat

Kannattaa tutustua!www.rakennustietokauppa.fiwww.oppitieto.fi

Olemme myös facebookissa!

Valaise työmaasi tiedolla!


http://www.betonitalo.fi/

http://www.betoni.com/

531 531

Staattiset arvot

Mitat ja painot x–x=y–y �–� �–�

Koko

R1

mm

Vaippa

m2/m

Poikki-

pinta

cm2

Paino

kg/m

Ix

cm4

Wx

cm3

ix

cm

I�

cm4

i�

cm

I�

cm4

W�

cm3

i�

cm

15x15x3

20x20x3

25x25x3

30x30x3

30x30x4

35x35x4

35x35x5

40x40x4

40x40x5

45x45x5

50x50x5

50x50x6

60x60x6

60x60x8

65x65x7

70x70x7

75x75x8

80x80x8

90x90x9

100x100x10

100x100x12

110x110x10

120x120x10

120x120x11

120x120x12

150x150x14

150x150x15

180x180x16

200x200x18

200x200x20

3,5

3,5

3,5

5

5

5

5

6

6

7

7

7

8

8

9

9

10

10

11

12

12

12

13

13

13

16

16

18

18

18

0,043

0,077

0,097

0,116

0,116

0,136

0,136

0,155

0,155

0,174

0,194

0,194

0,223

0,223

0,252

0,272

0,291

0,311

0,351

0,390

0,390

0,430

0,469

0,469

0,469

0,586

0,586

0,705

0,785

0,785

0,82

1,12

1,42

1,74

2,27

2,67

3,28

3,08

3,79

4,30

4,80

5,69

6,91

9,03

8,70

9,4

11,5

12,3

15,5

19,2

22,7

21,2

23,2

25,4

27,5

40,3

43,0

55,4

69,1

76,4

0,64

0,88

1,12

1,36

1,78

2,10

2,57

2,42

2,97

3,38

3,77

4,47

5,42

7,09

6,83

7,38

9,03

9,66

12,2

15,1

17,8

16,6

18,2

19,9

21,6

31,6

33,8

43,5

54,3

59,9

0,15

0,39

0,79

1,41

1,81

2,96

3,56

4,48

5,43

7,83

11,0

12,8

22,8

29,1

33,4

42,4

58,9

72,3

116

177

207

239

313

341

368

845

898

1680

2600

2850

0,15

0,28

0,45

0,65

0,86

1,18

1,45

1,56

1,91

2,43

3,05

3,61

5,29

6,88

7,18

8,43

11,0

12,6

18,0

24,7

29,2

30,1

36

39,5

42,7

78,2

83,5

130

181

199

0,43

0,59

0,75

0,90

0,89

1,05

1,04

1,21

1,20

1,35

1,51

1,50

1,82

1,80

1,96

2,12

2,26

2,42

2,74

3,04

3,02

3,36

3,67

3,66

3,65

4,58

4,57

5,51

6,19

6,11

0,24

0,62

1,27

2,24

2,85

4,68

5,63

7,09

8,64

12,4

17,4

20,4

36,1

46,1

53,0

67,1

93,3

115

184

280

328

379

497

541

584

1340

1430

2690

4150

4540

0,54

0,74

0,95

1,14

1,12

1,33

1,31

1,52

1,51

1,70

1,90

1,89

2,29

2,26

2,47

2,67

2,85

3,06

3,45

3,82

3,80

4,23

4,63

4,62

4,60

5,77

5,76

6,96

7,75

7,72

0,06

0,15

0,31

0,57

0,76

1,24

1,49

1,86

2,22

3,25

4,59

5,24

9,43

12,1

13,8

17,6

24,4

29,6

47,8

73,3

86,2

98,6

129

140

152

347

370

679

1050

1160

0,09

0,18

0,30

0,48

0,61

0,88

1,10

1,18

1,35

1,80

2,32

2,57

3,95

4,84

5,27

6,31

8,11

9,25

13,3

18,4

21,0

22,7

27,5

29,5

31,6

58,3

61,6

95,5

133

144

0,27

0,37

0,47

0,57

0,58

0,68

0,67

0,78

0,77

0,87

0,98

0,96

1,17

1,16

1,26

1,37

1,46

1,55

1,76

1,95

1,95

2,16

2,36

2,35

2,35

2,94

2,93

3,50

3,90

3,89

Ylläolevat ovat varastokokoja.

Kuumavalssatut kulmateräkset

Kontino Oy

www.kontino.fi

TASAKYLKISET KULMATERÄKSET

Teräslaji SFS-EN 10 025 S235JR DIN 1710

Toleranssi SFS-EN 10 056-2 DIN 1028

Todistus SFS-EN 10 204/3.1 DIN 50 049/3.1


Purson alumiinisetrakennusjärjestelmät

Purso OyAlumiinitie 137200 SIURO, FINLANDTel. +358 (0)3 3404 111Fax +358 (0)3 3404 500

Julkisivujärjestelmillämmeon valmius

CE-merkintään.LK78H

parempaaenergiatehokkuutta

Uusi Air-In® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitetty suomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteen-ottolaite.

Asumismukavuutta ja energiansäästöä• Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinen hyötysuhde 60 %. Maksaa itsensä takaisin noin vuodessa.• Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:n tiedote 2329)• Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä

merkittävästi ikkunan välitilassa• Parantaa huoneilman laatua• Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C ja auringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti• Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta

Air-In®Air-In®

Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäkipuh. +358 10 4215 700www.dir-air.fi

Käyttökohteet: • Tuloilmaikkunaan

• Karmiin, tilkerakoon • Parvekeoviin • Saneeraukseen, uudiskohteisiin

AIR-IN® KAMELEONTTI -VENTTIILIT- parempi ilmanvaihto energiatehokkaasti

R� u N�

Testaa palvelua!Tilaa demotunnukset osoitteesta www.rakennustieto.fi /demotai ota yhteyttä myyntiimme ja kysy lisätietoja!www.rakennustieto.fi /tuotemyynti

Varaudu hyvän sään aikana ja hanki Ratu Net käyttöösi! Ratu Net on käytännönläheinen tietolähde rakennustuotannon suunnitteluun. Sääsuojauksen lisäksi saat runsaasti muuta hyödyllistä, päivittyvää tietoa uudis- ja korjausrakentamiseen.

✔ Työmenekkitietoja ja laskentatiedostoja urakkalaskentaan

✔ Tarkistuslistoja ja työmenetelmäohjeita, myös venäjäksi

✔ Työnopastus- ja koulutusaineistoa

✔ Työturvallisuusohjeet ja -säännökset

✔ Koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tuotetietoa

✔ Ratu-käsikirjat – hyödynnä myös hankekohtaisina työkirjoina.

Ajantasainen, luotettava tieto merkitsee ajan ja rahan säästöä. Nettipalvelussa tiedot ovat helposti käden ulottuvilla niin toimistossa kuin työmaallakin. Lue lisää palvelusta www.rakennustieto.fi /ratu

suunnitteluun. Sääsuojauksen lisäksi saat runsaasti muuta hyödyllistä,

Tuotannonsuunnittelunvankka tietolähde


http://www.dir-air.fi/fi/tuotteet/muut/air-in-125-excelente

http://www.purso.fi/

reiden esijännittäminen välittää jännityskuormat maaperään aiheuttaen muodonmuutoksia ja siirtymiä.

Mahdolliset esijännitetylle korkealujuusankkurille kohdistuvat lisäkuormat, kuten leikkausvoimat, ylittävät

ankkurin pienen muodonmuutoskapasiteetin. Passiiviankkurin vaurioitumisia ei käytännöllisesti katsoen

tiedetä tapahtuneen.

Ankkuripaalu toimii maansisäisenä raudoitettuna passiivisena ja jännittämättömänä betonirakenteena

sekä veto- että puristuskuormille ja on täydellisesti ympäröity korroosiosuojan antavalla sementtivaipalla.

Paalun valinta

Samankaltaisia paalutuotteita on useita. Valinnassa tulee huomioida eurooppalaisessa mikropaalustandar-

dissa EN 14199 esitetyt vaatimukset ja kiinnittää huomiota mm. seuraaviin yksityiskohtiin:

– ulkopuolisen kierteen riittävä muoto (vrt. harjateräs) sementin tartunnan takaamiseksi

– materiaalin lujuuden rajoitus mikropaalustandardissa on 400–600 MPa

– jatkosten kiinnipysyminen (lukittuminen) myös toiseen suuntaan kierrettäessä asennusvaiheessa

– jatkosten paikalleen keskittyminen

– korroosiosuoja

– kylmävalssausefektin vaikutus sallittuun kuormaan.

Työn suoritus ja kirjaus

Paalun asennus tehdään erillisten ohjeiden mukaan ja työstä pidetään asianmukaista pöytäkirjaa, jossa mai-

nitaan mm.:

– poranopeus, m/min

– sementin määrä, kg/m ja w/c

– huuhtelupaine

– paalun jatkaminen, jatkosten lukumäärä, paalun pituus

– paalutyyppi, mitat, porakruunun tyyppi.

559 559


http://www.teraspaalu.fi/etusivu.php

Piirustusmerkintöjä

570

TALONRAKENNUSPIIRUSTUKSISSA KÄYTETTÄVIÄ MERKINTÖJÄ

Rakennuspiirustusten esitystapaohjeita annetaan RT-ohjetiedoston ryhmässä 15. Tässä esitetään tavan-

omaisimmat 1:100 ja 1:50 -mittakaavaisissa piirustuksissa käytettävät merkinnät.

Viivat

Rakennuspiirustuksissa käytetään viivoja rakennusosien kuvaamiseen seuraavasti:

Ehjä viiva kuvaa näkyviä reunoja ja rajoja.

Katkoviivalla kuvataan näkymättömät reunat ja rajat, jotka ovat kuvaustason taka-

na tai alla.

Pistekatkoviivalla kuvataan näkymättömät reunat ja rajat, jotka ovat kuvaustason

edessä tai yläpuolella.

Pisteviivalla kuvataan olemassa olevat, purettaviksi aiotut rakennusosat.

Tehostemerkinnät

Leikattuina esitettävät rakennusosat korostetaan siten, että ne erottuvat piirustuksesta. Tehostemerkintänä

voidaan käyttää:

Levennettyä ääriviivaa.

Tehostemerkintöjä, kuten viivoituksia ja rastereita.

Vanhojen säilytettävien rakennusosien tehosteena käytetään levennettyä viivaa

rakennusosan kahdella reunalla tai leikatun pinnan tummentamista.

Ainemerkinnät

Ainemerkinnät ovat tehostemerkintöjä, joilla on sovittu merkitys. Leikattujen rakennusosien korostamisessa

voidaan käyttää seuraavia ainemerkintöjä:

Betoni.

Kevytsora ja kevytsorabetoni.

Kevytbetoni.

Muuraus tiilistä tai harkoista; erilaiset muuraukset voidaan erottaa erilaisilla

viivoituksen tiheyksillä.


571

Tulenkestävä muuraus.

Lämmöneriste, matto- tai levymuotoinen; vaihtoehtoisia esitystapoja.

Lämmöneriste, puhallettava.

Maanpinta.

Kallio.

Rakennusosien merkintöjä

Rakennusosat kuvataan mittakaavallisina. Seuraavia merkintöjä käytetään pohjapiirroksissa selkeyttämään

yksinkertaistettua esitystä:

Porrassyöksy; nuoli osoittaa nousun suunnan ja pituuden (kuvassa päällekkäiset

porrassyöksyt).

Luiska; nuoli osoittaa nousun suunnan ja pituuden.

Ikkuna; karmin ulkoleveys.

Aukko seinässä.

Ovi; aukeamissuunta ja aukeamisen tilantarve osoitettu.

Ovi; vanhoissa piirustuksissa käytetty merkintä.

Työntöovi.

Lisämääreet

Kuvausta voidaan selkeyttää seuraavilla lisämääresymboleilla:

Lävistäjällä merkitään tila tai alue, jonka ominaisuus ilmoitetaan tekstillä; kuvan

esimerkissä on alakatto.

Ristikkäislävistäjällä merkitään kuilu tai aukko.


Rakentaja – yrittäjä ja työnantaja

Paavo Mattila, varatuomari, kauppatieteen maisteri

Talonrakennusteollisuus ry

[email protected]

Ville Wartiovaara, varatuomari

Asiamies, Talonrakennus Uusimaa

[email protected]

Artikkelissa käydään läpi työn teettämisen keskei-

simmät vaihtoehdot rakentajan kannalta. Erityisesti

huomiota kiinnitetään työsuhteen perusteella syn-

tyviin työnantajavelvoitteisiin unohtamatta kuiten-

kaan yrittäjätoimintaan liittyviä yhteiskunnallisia

velvoitteita. Seuraavassa annettavien tietojen poh-

jalta on mahdollista pääpiirteittäin verrata vaihtoeh-

toisten teettämistapojen kustannusrakennetta ja

niihin sisältyviä riskejä. On huomattava, että artikke-

lissa tarkastellaan työsuhteen sisältöä ainoastaan

työntekijäasemassa olevien kannalta. Työnjohtoa eli

toimihenkilöasemassa olevia koskevat määräykset

poikkeavat edellä mainituista jossain määrin.

Artikkelin jälkimmäisessä osassa (kohta 4) käsitel-

lään arvonlisäverotusta rakentamisen kannalta.

1 Työsuhteessa vai urakkasopimuksella

Rakennustyössä on tavanomaista teettää työtä joko

työsuhteessa tai urakkasopimuksen perusteella.

Rakennuttajan asema itse työn suorittajaan nähden

eroaa huomattavasti sen mukaan, kummasta sopi-

mustyypistä on kysymys. Työntekijän palkkaaminen

suoraan luo teettäjän ja työntekijän välille työsuh-

teen, ja teettäjä tulee näin ollen työnantajan ase-

maan. Työsuhteen kautta syntyy mm. velvollisuus

työntekijän eläke- ja tapaturmavakuuttamiseen, en-

nakonpidätyksen sekä sosiaaliturvamaksujen suo-

rittamiseen. Välillisten työvoimakustannusten lisäk-

si tulevat mm. työsuhdeturvaan ja sairausajan pal-

kanmaksuun liittyvät velvollisuudet.

Urakkasopimus on luonteeltaan liikesuhde eli sii-

nä ainakin toisena sopijapuolena täytyy olla liik-

keenharjoittaja, koska yksityisen henkilön kanssa ei

ole lain mukaan mahdollista sopia työnsuorittami-

sesta ilman, että kysymyksessä olisi työsuhde. Huo-

mattavaa on, että työkunnan (työporukan) kanssa

tehtävä sopimus on luonteeltaan työsopimus, jonka

työkunnan etumies voi solmia kaikkien työkunnan

jäsenten puolesta. Tänä ei vielä mahdollista työ-

oikeudellisesti pätevän urakkasopimuksen tekoa, el-

lei kyseinen työporukka toimi yritysmuodossa. Urak-

kasopimukseen ei pääsääntöisesti liity mitään sivu-

velvollisuuksia varsinaisen sopimuksen sisällön li-

säksi, jolloin tilaajan maksettavaksi tulee ainoastaan

sovittu urakkasumma arvonlisäveroineen.

Sekä urakka- että työsopimus on syytä laatia aina

kirjallisena ja yksilöidä siinä kummankin osapuolen

velvollisuudet riittävän tarkasti. Työsopimusta teh-

täessä tulee ottaa huomioon myös ko. alan työeh-

tosopimuksen määräykset, koska työnantaja ei pä-

tevästi voi suhteessa työntekijään sopia huonom-

mista työehdoista mitä alan yleissitova työehtosopi-

mus määrää. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota

siihen, ettei sopimuksen otsikointi ja sopijapuolten

yhteinen näkemys vielä välttämättä lopullisesti

määrää sopimuksen oikeudellista luonnetta, mää-

räävänä tekijänä on itse sopimuksen sisältö. On

mahdollista, että esimerkiksi veroviranomainen tul-

kitsee sopijapuolten sinänsä kiistatta yhteisymmär-

ryksessä syntyneen ”urakkasopimuksen” työsopi-

mukseksi, koska sopimuksen sisältö ja tunnusmer-

kistö on työsopimuksen mukainen.

Sekä urakka- että työsopimus voidaan laatia val-

miille lomakkeelle. Tarkoitukseen suunniteltua oike-

aa lomaketta käyttäen sopimus on helppo tehdä oi-

keaan muotoon ja samalla varmistua siitä, että kaikki

tärkeimmät asiat tulee otetuksi huomioon. Lomak-

keita on saatavissa mm. Rakennuskirjakaupasta sekä

Rakennusmedia Oy:stä http://www.rakennusme-

dia.fi.

2 Työsuhteeseen liittyvä säännöstö ja

työnantajavelvoitteet

2.1 Työsuhteen vähimmäisehdot ja työehto-

sopimuksen velvoitteet

Työsopimuksella työntekijä on sitoutunut sovittua

korvausta vastaan työskentelemään työnantajan

johdon ja valvonnan alaisena, ja mikäli nämä tun-

nusmerkit täyttyvät, on kysymyksessä työsuhde.

Työsopimuksella voidaan sopia työsuhteen ehdois-

ta niissä rajoissa, jotka työehtosopimus asettaa.

Huomattavaa on, ettei työsuhteeseen työntekijän

osalta liity minkäänlaista taloudellista taikka yrittäjä-

riskiä eikä niitä voida myöskään sopimusteitse siir-

tää työntekijälle. Yleisesti työntekijä on velvollinen

antamaan ainoastaan työpanoksensa sekä ammatti-

taitonsa työnantajan käyttöön. Työnantaja pääsään-

töisesti huolehtii materiaalien ja työvälineiden han-

kinnasta. Hänelle kuuluu myös työnohjaus ja val-

vonta sekä vastuu lopputuloksesta. Rakennusalalla

on kuitenkin käytäntönä, että ammattimiehillä on it-

sellään käsityökaluvarustus ja tällä perusteella heille

maksetaan työehtosopimuksen mukaista työkalu-

korvausta.

Työsopimuksessa, joka kannattaa poikkeuksetta

laatia kirjallisena, on syytä mainita ainakin seuraavat

asiat: työnantajan ja työntekijän nimi sekä yksilöinti-

tiedot, työsuhteen alkamisajankohta ja kesto, pää-

asialliset työtehtävät ja työn suorittamispaikka,

palkka, työaika, koeaika ja mahdollisesti myös sovel-

lettava työehtosopimus. Kuten jo edellä mainittiin,

ei työsuhteen ehtoja eikä sovellettavaa työehto-

sopimusta ole mahdollista valita vapaasti, vaan so-

pia voidaan ainoastaan siinä laajuudessa kuin muu

säännöstys sen mahdollistaa. Ehdot on siis sovittava

niissä rajoissa, jotka määräytyvät pakottavan lain-

säädännön ja yleissitovan työehtosopimuksen kaut-

ta. Rakennusalan työehtosopimus on yleissitova val-

613


takunnallisesti sovellettava tes, jossa on määräykset

mm. vähimmäispalkoista, palkanlisistä, työajoista,

lomauttamisesta, irtisanomisesta, vuosilomasta,

työsuojelusta, työkyvyttömyysajan palkasta. Kul-

loinkin voimassa olevan työehtosopimuksen voi

hankkia Rakennusteollisuuden Kustannus RTK

Oy:stä.

2.2 Työsuhteen kesto – milloin voidaan solmia

määräaikainen työsopimus

Työsopimuslaki asettaa pääsäännöksi toistaiseksi

voimassa olevan työsopimuksen. Tämä tarkoittaa

sitä, että jos halutaan solmia ajallisesti rajoitettu eli

määräaikainen työsopimus, siitä on sovittava erik-

seen. Määräaikaisen työsopimuksen laatiminen vaa-

tii aina perustellun syyn. Määräaikainen sopimus

voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu

tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimus-

ta edellyttävä seikka on siihen syynä tai työnantajal-

la on muu yrityksen toimintaan taikka suoritetta-

vaan työhön liittyvä muu perusteltu syy. Ilman pe-

rustetta solmittua määräaikaista sopimusta on pi-

dettävä toistaiseksi voimassa olevana. Rakennus-

alalla on käytännössä miltei aina löydettävissä pe-

ruste määräaikaisen sopimuksen tekemiselle joko

työn luonteesta tai yrityksen toiminnasta lähtien.

Määräaikaisia sopimuksia voidaan tehdä toistu-

vasti peräkkäin aina, kun on olemassa laissa tarkoi-

tettu perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen te-

kemiselle.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä joko

kalenteriin sitoen eli sopimukseen kirjoitetaan sen

päättymispäivämäärä tai sitten niin, että työkausi

kestää siihen saakka kunnes sovittu työ, esimerkiksi

julkisivumuuraus, tulee loppuun suoritetuksi. Mää-

räaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa. Määräai-

kaiseen työsopimukseen voidaan kuitenkin sisällyt-

tää irtisanomisehto sopimalla siitä erikseen työsopi-

muksen osana. Määräaikaista työntekijää ei ole

myöskään pääsäännön mahdollista lomauttaa, ai-

noastaan työsopimuksen purkaminen on mahdol-

lista työsopimuslain mukaisin perustein.

Määräaikainen työsopimus päättyy automaatti-

sesti sovitun työn tultua valmiiksi tai sovitun työkau-

den päätyttyä. Tältä osin sopimus eroaa toistaiseksi

voimassa olevasta työsopimuksesta, joka vaatii

päättyäkseen joko työnantajan tai työntekijän suo-

rittaman irtisanomisen tai purkamisen. Työnantajan

puolelta irtisanomiseen vaaditaan aina työsopimus-

lain mukainen peruste. Työntekijän kohdalla ei täl-

laista edellytystä ole.

Työsopimukseen, sekä määräaikaiseen että tois-

taiseksi voimassa olevaan, on mahdollista liittää

koeaikaehto, jos työntekijä ei edellisen viiden vuo-

den aikana ole ollut saman työnantajan palvelukses-

sa vastaavissa tehtävissä. Koeajan kuluessa kumpi-

kin osapuoli voi purkaa sopimuksen koeaikaan ve-

doten ilmoittamatta mitään muuta perustetta. Täl-

löin on kyseessä ns. koeaikapurku. Koeaikapurkua ei

kuitenkaan saa suorittaa epäasiallisella perusteella.

2.3 Palkan määräytyminen ja maksaminen

Rakennusalan työntekijöiden palkkausjärjestelmä

pohjautuu kuusiportaiseen ammattitaidon perus-

teella määräytyvään palkkaryhmittelyyn sekä tämän

lisäksi maksettavaan henkilökohtaiseen palkan-

osaan ja työkohtaiseen lisään.

Jokainen työntekijä on luokitettava ammattitai-

tonsa perusteella oikeaan palkkaryhmään, jonka pe-

rusteella työntekijän ryhmittelyn mukainen palkka

määräytyy. Palkkaryhmä määritetään työhönottoti-

lanteessa osoitetun pätevyyden perusteella. Tällöin

työnantaja selvittää mitä töitä hänellä on tarjolla

sekä mitkä ovat ammattitaitovaatimukset. Työnteki-

jä puolestaan esittää työhistoriansa ja kertoo millai-

sia töitä hän kykenee tekemään. Selvityksessä apu-

na käytetään työ- ja tutkintotodistuksia, ammattikir-

jaa tms.

Ryhmittelyn mukaisen palkan lisäksi jokaiselle

työntekijälle on maksettava henkilökohtaista pal-

kanosaa, jonka suuruudesta työnantaja ja työntekijä

sopivat keskenään. Ryhmittelyn mukaisestta palkas-

ta ja henkilökohtaisesta palkanosasta koostuva hen-

kilökohtainen tuntipalkka on työntekijälle makset-

tava vähimmäispalkka.

Työkohtaisen lisän maksamiseen vaikuttavat

työn vaativuustekijät, kuten sen tekninen ja fyysinen

rasittavuus sekä vastuu. Työkohtainen lisä sovitaan

kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen.

Työssäolon ajalta maksetusta palkasta on lisäksi

maksettava työajan lyhennyksestä ja arkipyhäkor-

vauksista koostuvaa erillistä palkanosaa (7,7 %) sekä

lomarahaa (18,5 %).

Ylityökorvausta on maksettava säännöllisen työ-

ajan (8 t/pv) ylittäviltä tunneilta; kahdelta ensimmäi-

seltä 50 %:lla korotettuna ja seuraavilta 100 %:lla ko-

rotettuna. Viikoittaisen ylityön osalta 8 ensimmäistä

ylityötuntia korvataan 50 %:lla korotettuna ja loput

100 %:lla korotettuna. Korotusosan laskentapohjana

käytetään kyseisen työn palkkaa, josta jäädään ylityö-

hön. Lisäksi viikonloppuna tehtävästä työstä voi jou-

tua maksamaan sunnuntaityöstä maksettava kor-

vauksen (100 %) ja viikkolepokorvauksen (100 %).

Huomattavaa on, että ylityönormit koskevat yhtä

lailla tunti- kuin urakkapalkalla tehtävää työtä. Yli-

työn korvaamisesta ei ole mahdollista sopia työnte-

kijään nähden huonompia ehtoja kuin laki ja tes

edellyttävät. Ylityötä voidaan tehdä työnantajan

aloitteesta työntekijän siihen suostuessa työaika-

laissa säädettyjen enimmäismäärien puitteissa. Työ-

nantajalla on velvollisuus valvoa työaikoja ja pitää

työaikakirjanpitoa. Siinäkin tapauksessa, että ylityö-

tä tehdään ikään kuin ”vahingossa” ilman työnanta-

jan nimenomaista aloitetta, syntyy helposti velvolli-

suus maksaa ylityökorvausta lain mukaan.

Työntekijälle tietyin edellytyksin (tes:n perusteel-

la) maksettavat kulukorvaukset eivät ole palkkaa,

vaan (tietyiltä osin veroton) korvaus työntekijälle

työnteosta syntyneistä kuluista. Tärkeimmät kor-

vaukset ovat päivittäisten matkakulujen korvaus

(taulukko tes:ssa), työkalukorvaus, matkatyössä

maksettava päiväraha ja majoittumiskorvaus. Yksi-

614


627

Pätevyydet

629 Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet (FISE Oy) Akustiikka Betonirakenne Energia Ilmanvaihto Kaavoitus Kalliorakenne Kiinteistö- ja kuntoarviointi Kuntotutkimus Kylmäsuunnittelu Paloturvallisuus Pohjarakenne Puurakenne Pääsuunnittelija Rakennusfysiikka Rakennussuunnittelija Rakennustyö Rakennuttaja Talotekniikka Teräsrakenne Työmaa Tärinäasiantuntija Vesi- ja viemärilaitteisto

631 Muita rakennusalan pätevyyksiä Keskuskauppakamari Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy / Kiinteistöalan Koulutussäätiö Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry VTT Expert Services Oy


629

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet (FISE Oy)www.fise.fi

FISE Oy kehittää ja ylläpitää kansallista pätevyysrekisteriä, josta pätevät toimijat löytyvät helposti niin ra-kennuttajien, työnantajien, kansalaisten kuin rakennustarkastuksenkin käyttöön. FISE toteaa Maankäyttö- ja rakennuslakiin, asetukseen ja niitä täydentäviin rakentamismääräyksiin perustuvia suunnittelijoiden ja työnjohdon pätevyyksiä. Lisäksi järjestelmään otetaan mukaan myös markkinalähtöistä, vapaaehtoista, ra-kennus- ja kiinteistöalan asiatuntijapätevyyksiä. Rekisteri pätevistä henkilöistä on osoitteessa www.fise.fi. Ohessa pätevyydet ryhmiteltyinä aiheittain.

Akustiikka• AA-vaativuusluokan akustinen suunnittelija• A-vaativuusluokan akustinen suunnittelija

Betonirakenne• Betonirakenteiden tarkastaja• AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnit-

telija• A-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnitte lija• Betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaus-

suunnittelija, betonirakennukset• Betonirakenteiden A-vaativuusluokan korjaus-

suunnittelija, betonisillat• Betonirakenteiden a-vaativuusluokan kuntotut-

kija, betonirakennukset• Betonirakenteiden a-vaativuusluokan kuntotut-

kija, betonisillat• 1-luokan betonirakenteiden työnjohtaja• 2-luokan betonirakenteiden työnjohtaja • 1-luokan valmisbetonityönjohtaja• 2-luokan valmisbetonityönjohtaja• Betonielementtien asennustyönjohtaja• Betonijulkisivutyönjohtaja• Betonilattiatyönjohtaja• Betonilattiapinnoitustyönjohtaja• Betonilaborantti• Betonirakenteiden korjaustyönjohtaja

Energia• Energiatodistuksen antaja

Ilmanvaihto• AA-vaativuusluokan ilmanvaihtosuunnittelija• A-vaativuusluokan ilmanvaihtosuunnittelija• B-vaativuusluokan ilmanvaihtosuunnittelija• C-vaativuusluokan ilmanvaihtosuunnittelija• A-vaativuusluokan ilmanvaihtolaitteistojen

rakentamisesta vastaava työnjohtaja • B-vaativuusluokan ilmanvaihtolaitteistojen

rakentamisesta vastaava työnjohtaja• c-vaativuusluokan ilmanvaihtolaitteistojen

rakentamisesta vastaava työnjohtaja

Kaavoitus• Kaavan laatija

Kalliorakenne• Kalliorakenteiden tarkastaja• aa-vaativuusluokan kalliorakennesuunnittelija • a-vaativuusluokan kalliorakennesuunnittelija• aa-vaativuusluokan kalliorakennustöiden

työnjohtaja• a-vaativuusluokan kalliorakennustöiden

työnjoh taja

Kiinteistö- ja kuntoarviointi• Asuntokaupan kuntotarkastajat• Rakennuksen kuntoarvioija (PKA)

Kuntotutkimus• a-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija• Lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV)

kuntotutkija

Kylmäsuunnittelu• a-vaativuusluokan kylmäsuunnittelija• b-vaativuusluokan kylmäsuunnittelija• c-vaativuusluokan kylmäsuunnittelija

Paloturvallisuus• aa-vaativuusluokan paloturvallisuussuunnittelija• a-vaativuusluokan paloturvallisuussuunnittelija

Pohjarakenne• Pohjarakenteiden tarkastaja• AA-vaativuusluokan pohjarakennesuunnittelija• A-vaativuusluokan pohjarakennesuunnittelija • aa-vaativuusluokan infrarakentamisen pohjara-

kennesuunnittelija• a-vaativuusluokan infrarakentamisen pohjara-

kennesuunnittelija• Maa- ja pohjarakennustyön ylivalvoja• Maa- ja pohjarakennustyön rakennusvalvoja• Maa- ja pohjarakennustyön paikallisvalvoja• aa-vaativuusluokan pohjarakennustöiden

työnjohtaja• a-vaativuusluokan pohjarakennustöiden

työnjohtaja

Puurakenne• Puurakenteiden tarkastaja• AA-vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija


630

• A-vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija• aa-vaativuusluokan puurakenteiden työnjohtaja• a-vaativuusluokan puurakenteiden työnjohtaja

Pääsuunnittelija• AA-vaativuusluokan pääsuunnittelija, uudisra-

kentaminen • AA-vaativuusluokan pääsuunnittelija, korjausra-

kentaminen• A-vaativuusluokan pääsuunnittelija, uudisraken-

taminen• A-vaativuusluokan pääsuunnittelija, korjausra-

kentaminen• Pientalohankkeen pääsuunnittelija

Rakennusfysiikka• Rakennusfysiikan tarkastaja• AA-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelija• A-vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelija• a-vaativuusluokan kosteustekninen korjaussuun-

nittelija

Rakennussuunnittelija• Vaativuusluokan A ARK-rakennussuunnittelija• Vaativuusluokan B ARK-rakennussuunnittelija

Rakennustyö• AA-vaativuusluokan rakennustyön vastaava

työnjohtaja• A-vaativuusluokan rakennustyön vastaava

työnjohtaja• Pientalotyömaan vastaava työnjohtaja • Talonrakennustyön ylivalvoja• Talonrakennustyön rakennusvalvoja• Talonrakennustyön paikallisvalvoja

Rakennuttaja• Vanhempi rakennuttaja (RAPS)• Rakennuttaja (RAP)

Talotekniikka• Talotekniikan ylivalvoja • Talotekniikan IT-valvoja• Talotekniikan LVI-valvoja• Talotekniikan RAU-valvoja• Talotekniikan Sähkö-valvoja• Talotekniikan perusvalvoja

Teräsrakenne • Teräsrakenteiden tarkastaja • AA-vaativuusluokan teräsrakenteiden

suunnittelija• A-vaativuusluokan teräsrakenteiden suunnittelija• 1(AA)-rakenneluokan vastaava teräsrakenteiden

asen nustyönjohtaja• 2(A)-rakenneluokan vastaava teräsrakenteiden

asen nustyönjohtaja• 1(AA)-rakenneluokan vastaava teräsrakenneteh-

taan työnjohtaja• 2(A)-rakenneluokan vastaava teräsrakenneteh-

taan työnjohtaja

Työmaa• Projektipäällikkö• Työmaainsinööri• Työpäällikkö

Tärinäasiantuntija• aa-vaativuusluokan tärinäasiantuntija• a-vaativuusluokan tärinäasiantuntija

Vesi- ja viemärilaitteisto• AA-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemäri-

laitteiston suunnittelija• A-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teiston suunnittelija• B-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teiston suunnittelija• C-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teiston suunnittelija• a-vaativuusluokan haja-asutuksen vesihuollon

suun nittelija • b-vaativuusluokan haja-asutuksen vesihuollon

suunnittelija• A-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja• B-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja• c-vaativuusluokan kiinteistön vesi- ja viemärilait-

teistojen rakentamisesta vastaava työnjohtaja


633

Organisaatiot

635 Korkeakoulut635 Ammattikorkeakoulut635 Ammattioppilaitokset637 Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset637 Ammatilliset ja muut erikoisoppilaitokset638 Yhdistykset ja liitot ja tietopalvelulaitokset643 Tutkimus- ja tarkastuskeskukset643 Ministeriöt643 Keskusvirastot644 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja

Aluehallintovirastot (AVI)644 Liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä645 Kunnat


635

Korkeakoulut

Aalto-yliopistowww.aalto.fi

Lappeenrannan teknillinen yliopistowww.lut.fi

Oulun yliopistowww.oulu.fi/yliopisto

Tampereen teknillinen yliopistowww.tut.fi

AmmattikorkeakoulutRovaniemen ammattikorkeakouluwww.ramk.fi

Saimaan ammattikorkeakouluwww.saimia.fi

Satakunnan ammattikorkeakouluwww.samk.fi

Savonia-ammattikorkeakouluwww.savonia.fi

Seinäjoen ammattikorkeakouluwww.seamk.fi

Tampereen ammattikorkeakouluwww.tamk.fi

Turun ammattikorkeakouluwww.turkuamk.fi

Vaasan ammattikorkeakouluwww.puv.fi

Yrkeshögskolan Noviawww.novia.fi

Centria ammattikorkeakouluwww.centria.fi

Hämeen ammattikorkeakouluwww.hamk.fi

Jyväskylän ammattikorkeakouluwww.jamk.fi

Kajaanin ammattikorkeakouluwww.kamk.fi

Karelia-ammattikorkeakouluwww.karelia.fi

Kemi-Tornion ammattikorkeakouluwww.tokem.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakouluwww.kyamk.fi

Metropolia Ammattikorkeakouluwww.metropolia.fi

Mikkelin ammattikorkeakouluwww.mamk.fi

Oulun seudun ammattikorkeakouluwww.oamk.fi

AmmattioppilaitoksetForssan ammatti-instituuttiwww.fai.fi

Haapaveden ammattiopistowww.jedu.fi/web/haapavesi

Helsingin Maalariammattikouluwww.hmak.com

Hyria koulutus Oywww.hyria.fi

Hämeen ammatti-instituuttiwww.hami.fi

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Amistoks. Porvoon ammattiopistowww.amisto.fi

Ammatti-instituutti Iisakkihttp://iisakki.lpkky.fi

Ammattiopisto LAPPIAwww.lappia.fi

Ammattiopisto Luoviwww.luovi.fi

Ammattiopisto Tavastiawww.kktavastia.fi

Etelä-Karjalan ammattiopistowww.ekamo.fi

Etelä-Kymenlaakson ammattiopistowww.ekami.fi

Etelä-Savon ammattiopistowww.esedu.fi


643

Tutkimus- ja tarkastuskeskukset

Inspectawww.inspecta.com

SGS Inspection Services Oywww.sgs.fi

Suomen ympäristökeskus SYKEwww.syke.fi

Säteilyturvakeskus (STUK)www.stuk.fi

Teknologian ja innovaatioiden kehittämis-keskus Tekeswww.tekes.fi

VTT/VTT Expert Services Oywww.vtt.fi

Ministeriöt

Sosiaali- ja terveysministeriöwww.stm.fi

Työ- ja elinkeinoministeriöwww.tem.fi

Ulkoasiainministeriöhttp://formin.finland.fi

Valtioneuvoston kansliawww.vnk.fi

Valtiovarainministeriöwww.vm.fi

Ympäristöministeriöwww.ymparisto.fi

Liikenne- ja viestintäministeriöwww.lvm.fi

Maa- ja metsätalousministeriöwww.mmm.fi

Oikeusministeriöwww.om.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriöwww.minedu.fi/OPM

Puolustusministeriöwww.defmin.fi

Sisäasiainministeriöwww.intermin.fi

Keskusvirastot

Opetushallituswww.oph.fi

Patentti- ja rekisterihallituswww.prh.fi

Puolustushallinnon rakennuslaitoswww.phrakl.fi

Pääesikuntawww.puolustusvoimat.fi

Tilastokeskuswww.tilastokeskus.fi

Tulliwww.tulli.fi

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)www.ara.fi

Ilmatieteen laitoswww.ilmatieteenlaitos.fi

Liikennevirastowww.liikennevirasto.fi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiwww.trafi.fi

Maanmittauslaitoswww.maanmittauslaitos.fi

Museovirastowww.nba.fi


651

Hakemisto

653 Asiahakemisto


653

Asiahakemisto

Asiahakemistoon on koottu asiasanat vuosina 1992–2014 ilmestyneistä Rakentajain kalenterin artikkeleis-ta. Sivunumero kertoo sivun, jolta artikkeli alkaa.

A Vuosi SivuAakkoset, kreikkalaiset. . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 569Aatekilpailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 436Aikapalkka, rakennustyöntekijät . . . . . . . 2000 444Aikataulu, rakennushanke . . . . . . . . . . . . . 2002 452Aikataulu, rakennushanke . . . . . . . . . . . . . 2010 501Aikataulu, tuotannonsuunnittelu. . . . . . . 2012 192Aikataulu, työmaan tuotannonohjaus . . 2004 476Aikataulunimikkeet, talotekniikka . . . . . . 2004 491Aikatauluohjelma, rakennushanke . . . . . 2004 481Aikataulusuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010 501Aikataulutehtävät, rakennushanke . . . . . 2004 481Aikataulutus, talotekniikka. . . . . . . . . . . . . 2004 491Aineet, paloluokat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998 101Aineet, tiheydet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 427Ajankäyttö, työnjohto . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 206Ajoneuvonosturit, vuokrausehdot. . . . . . 2014 228Akrylaattimaali, ulkomaali . . . . . . . . . . . . . 2002 485Akustiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010 395Alakatot, teräs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999 623Alapohja, kosteus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2005 431Alapohjat, kosteusvauriot. . . . . . . . . . . . . . 1999 135Alapohjat, rakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000 489Alipaineistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2010 484Aliurakka, YSE 1998 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000 437Allianssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 60Allianssimalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013 57Aloituskokous, laadunvarmistus. . . . . . . . 2001 446Aloituskokous, maankäyttö-

ja rakennuslaki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 405Aloituskokous, rakennushanke. . . . . . . . . 2002 445Aloituskokous, rakennushanke. . . . . . . . . 2002 531Aloituskokous, rakennuslaki . . . . . . . . . . . 2000 397Aloituskokous, rakennustyö. . . . . . . . . . . . 2001 671Aloituspalaveri, itsetiivistyvä betoni . . . . 2005 475Aluehallinto, yhteystiedot. . . . . . . . . . . . . . 2009 838Aluehallintovirasto (AVI), yhteystiedot . . 2014 644Alueiden suunnittelu, maankäyttölaki . . 2000 391Alumiini, palo-ominaisuudet. . . . . . . . . . . 1999 589Alumiiniprofiilit. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 541Alumiinirakenteet, palomitoitus. . . . . . . . 1999 589Alumiinirakenteet, palosuojaus . . . . . . . . 1999 589Aluskatteet, vesikatot. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1996 651Aluslattia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 547Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset,

yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 637

Vuosi SivuAmmatilliset ja muut erikoisoppilaitokset,

yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 637Ammatinohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 609Ammattikieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 596Ammattikorkeakoulut, yhteystiedot . . . . 2014 635Ammattikoulutus, Ratu . . . . . . . . . . . . . . . . 2000 800Ammattioppilaitokset, yhteystiedot . . . . 2014 635Ammattitutkinto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 609Ammattityövoima, osaamistarpeet. . . . . 2014 213Ammattiylpeys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2009 424Ankkuripaalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 556Annuiteetti, taulukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 592Ansaintalogiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012 68Anturat, mitoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 485Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo . 2003 425Arkkitehtuurikilpailu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 436Arkkitehtuurikilpailu, suppea . . . . . . . . . . 2008 352Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma . . . . . . . 2003 436Arviointi, turvallinen rakentaminen . . . . 2005 538Arviointi, turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 145Arviointi, työssäoppiminen . . . . . . . . . . . . 2003 609Arviointilaitos, tuotehyväksyntä. . . . . . . . 2001 624Arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012 68Arvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013 95Arvokorjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2013 95Arvonlisävero, yrittäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . 2014 613Arvovirtakuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012 184Asbesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011 98Asbesti, korjausrakentaminen. . . . . . . . . . 2005 529Asbesti, lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998 671Asbesti, purkutyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 727Asbesti, rakennustyöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998 671Asbestipurkutyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2004 516Asbestipurkutyö, vaaralliset aineet . . . . . 2001 727Asemakaava. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006 439Asemakaava, maankäyttö-

ja rakennuslaki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 405Asemakaavapiirustukset . . . . . . . . . . . . . . . 2014 570Asemakaavat, maankäyttölaki . . . . . . . . . 2000 391Asennus, lasirakenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . 1999 605Asennus, teräsrakenteet . . . . . . . . . . . . . . . 1995 554Asennus, vedeneristyslevyt . . . . . . . . . . . . 2013 123Asennushitsi, hitsausmerkinnät . . . . . . . . 2003 462Asennusmenetelmät, ilmanvaihto. . . . . . 2006 549Asennuspiirustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 445



Sisustustuotteet- vinyylikorkkilattiat- vinyylilattiat- laminaattilattiat- parkettilattiat- kattopaneelit

Rakennustarvikkeet- sokkelilevyt- aluskatteet- ullakkoportaat- rakentamisen paperit- solumuovit- suojapeitteet- rakennusteipit

Tekniset eristeet- solukumieristeet- polyeteeniputkieristeet- vuorivillat- mineraalivillat- PVC-päällysteet- eristämisen tarvikkeet


http://www.lektar.com/


RAKENTAJAIN KALENTERI

2014

20142014

RKL

RAKENTAJAIN KALENTERI | 2014

KOKONAIS-TALOUDELLINENRATKAISU

TOIMII SAMALLATUULEN-SUOJANAJA HÖYRYN-SULKUNA

Valmistettu käyttämällä tuulisähköä

W/mK

Markkinoiden tehokkain:lambda design

S P U E R I S T E I L L Ä

TEET PARHAAN

TALON

SPU Eristeet ovat markkinoiden tehokkaimpia lämmöneristeitä. Energiansäästön lisäksi se tarkoittaa noin puolet villaeristeitä ohuempia rakenteita, jolloin säästyy merkittävästi myös muita rakennusmateriaaleja. Lue lisää SPU Eristeiden ratkaisuista nyky-päivän lämmöneristyshaasteisiin osoitteesta spu.fi .

PALOTURVALLINEN

SPU Eristeet

441_SPU_Rakentajan_kalenteri_110x130.indd 1 12.9.2013 10.18


http://www.spu.fi/

rakentajain kalenteri 2014 e-kirja · 2014-06-30 · tiina heloma, tuotannonjohtaja kari laine,...

Documents