rautatietekniikka 4 - 2003 1 rautatie- 4/2003 tekniikka 4-2003_osa1.pdfhämeestä käy...

RautatieTEKNIIKKA 4 - 2003 1

Rautatie- 4/2003

tekniikkaRautatiealan Teknisten Liitto RTL ry

Rautatietekniikan johtavaammattijulkaisu

Tässä numerossa:Kansanedustaja Skinnariuskoo:

”RautatieliikenteelläVenäjän jaKeski-Aasiankehittymisessä onkeskeinen osa”

GabrielePellandinin tieHyvinkäänkonepajaltajatkui aikataulu-suunnittelijaksiMilanoon

2 RautatieTEKNIIKKA 4 - 2003


Tässä numerossa:Pääkirjoitus .......................................................................... 5Kansanedustaja Jouko Skinnari: “Rautatieliikentellä Venäjänja Keski-Aasian kehittymisessä on keskeinen osa” ......... 6-7Pieni asiantuntijavirasto edelläkävijän roolissa .............. 8-9Oy VR-Rata Ab valmistautuu muutokseen ................. 12-13Toimitusjohtaja Simos uskoo asiakassuuntautuneeseentoimintaan .................................................................... 14-15Maailmalla tapahtuu .................................................... 18-20Gabriele Pellandinin tie Hyvinkään konepajalta jatkuiaikataulusuunnittelijaksi Milanoon ................................... 22Rautateiden tekniset kävivät eduskunnassa:Esillä huoli ratatahojen riittävyydestä .............................. 23Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Lapinyöjunaliikenteen turvaamisesta ........................................ 24Euro-Interlocking, kohti yhteiseurooppalaistaasetinlaitetta ................................................................. 26-27Rautatiekaluston diesel-päästöjen sääntely ................ 28-29Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki rataosallainvestoidaan ................................................................. 32-33VR tilaa kaksikerroksisia makuuvaunuja Talgolta ............ 34RHK palkitsi hitsausmestari Erkki Utriaisen ..................... 35Tasoristeysturmat lisääntyneet viime vuodesta .............. 35Pakina ........................................................................... 36-37Iso-Britannian rautatiet toimivaksi ............................... 40-41Ilkka Reponen TTT:n edustajakokouksessa:“Ei olla liian kilttejä” .......................................................... 42Asiakaspalvelukoulutuksessa painottuvat: täsmällisyys,tehokkuus ja palautteen antaminen ................................. 43Puheenjohtajan palsta ....................................................... 44Ammatti- ja järjestölehdet tavoittavat suomalaisen ........ 45Viron rautateiden nykytilanne - mihin suuntaan ollaanmenossa? ..................................................................... 46-47Elinkaarihankkeet tulevat rautateille ............................ 48-50Junalla kolmessa tunnissa Helsingistä Pietariin vuonna2006 ................................................................................... 53Rautatieläisliikunnan strategia ja kuntoliikunta korostuvatVR Urheilu ry:n neuvottelupäivillä Vuokatissa ................. 51Ajankohtaisia työmarkkina-asioita ............................... 52-53Sähköjuna suunnitellaan Talgo Oy:ssätietokoneavusteisena 3D-suunnitteluna ..................... 54-55Ratahallintokeskus kehittää edellytyksiä yhteentoimivallerataverkolle ................................................................... 56-58Pääkaupunkiseudelle perustettu junakalustoyhtiö .......... 59

(Kannen pääkuva: Hannu Saarinen)

RautatieTEKNIIKKA N:o 4/2003

14. vsk ISSN 1237-1513

JulkaisijaVR Teknilliset VRT ry.

PäätoimittajaHannu SaarinenPuh. 040 537 [email protected]

Aikakauslehtien liiton jäsenPainopaikka:

Ilmoitukset:Seppo SaarnisaloPuh. 040 547 7355Fax (09) 728 93 970PL 23, 00601 Helsinki

Talous:Seppo Timoskainen

Toimittajat:Juha KansonenSirkka WeckstenMatti MaijalaTapio Peltohaka

Osoite:PL 2300601 Helsinki

Sivunvalmistus: Kustannus Oy Puolangan DTP, Puolanka-lehti

��

��

�� !�"#�$��%�&'(%��)�!

��


Hannu Saarinen

Organisaatio-muutosten jayhteisvastuun aika

Suomalainen ja yleiseurooppalainen työelämänmuutos on johtanut siihen, että yrityksissä kat-sotaan toimintoja uudestaan, pyritään luomaan

uusia toimivampia organisaatioita ja tuottavuutta ko-hotetaan eri toimintatavoin.

Vuoden vaihteessa tulevat niin Oy VR-Rata AB:ssäkuin VR Osakeyhtiössäkin uudet organisaatiot voi-maan. On selvää, että uudet organisaatiomallit eivätsinänsä paranna yhtiöiden tuottavuutta, palvelukykyätai asiakassuuntautuneisuutta. Kysymys on lopultasiitä, miten organisaatiot tulevat toimimaan.

VR:llä organisaatiouudistusten hyväksi on tehty en-nakkoon paljon töitä. Viime vaiheessa VR Osakeyh-tiön organisaatiomuutostyöhön osallistui 18 eri työ-ryhmää. Työryhmissä olivat myös henkilöstöjärjestötedustettuina. Varmaan kaikkia henkilöstöjärjestöjenehdotuksia ei otettu huomioon, mutta tulosta voidaanpitää jokseenkin tyydyttävänä.

Eri yritysten organisaatiomuutosten yhteydessä py-ritään usein keskittymään ns. ”ydintoimintojen hoi-tamiseen”. Samalla ulkoistetaan toimintoja. Ennen pää-töksiä tulisi tarkkaan selvittää, onko töiden ulkoista-minen aina järkevää taloudellisuuden, tuottavuudenja kilpailukyvyn kannalta. Selvityksissä tulee analysoidatekijät, joiden perusteella tehdään lopulliset päätök-set. Myös laskentajärjestelmien täytyy olla kunnos-sa, jotta yrityksen omaa ja ulkopuolisen tuottamaapalvelua voidaan verrata. Valitettavaa on, että useinlaskentajärjestelmät, jos niitä yleensä on, ontuvatpahemman kerran.

Palvelujen tuottaminen ulkopuolelta ei myöskään saaolla ensisijainen vaihtoehto, vaan myös yrityksen omantoiminnan kehittämiseen tulee panostaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu on maassamme viimeaikoina puhututtanut niin politiikkoja kuin ay-väkeä.

Samaan aikaan, kun omistajat ja yrityksen ylin joh-to ovat nauttineet runsaista osingoista ja suurista pal-

kitsemisjärjestelmistä, on useissa yrityksissä pörssi-kursseja nostatettu irtisanomisilmoituksilla. On elet-ty lyhytnäköistä neljännesvuositaloutta.

Toisaalta maamme hallituksen yritysveropäätöksetparantavat osaltaan yritysten kasvu- ja toimintaedel-lytyksiä noin puolen miljardin euron verokevennyk-sin.

Nyt palkansaajajärjestöjen mitta alkaa täyttyä, ja nehaastavat joulukuussa, aivan oikeutetusti, työnanta-jat jokaisella työpaikalla keskusteluun yhteiskuntavas-tuusta. Samalla haetaan vastausta mm. siihen, millätavoin henkilöstön työsuhteiden turvallisuus varmis-tetaan, kuinka työntekijöiden osaamisesta ja jaksami-sesta huolehditaan, ja miten työpaikalla voidaan päästärehellisiin pelisääntöihin ja aitoon yhteistoimintaan.

Kiire, jatkuvat muutokset työpaikoilla, ikääntyminen,työntekijöihin kohdistuvat uudet vaatimukset, sekäodotettavissa oleva työvoimapula virittivät muutamiavuosia siten vilkkaan keskustelun työhyvinvoinnista.

Monella työpaikalla hyvinvointiin liittyvien ongelmienmerkittävimpänä syynä on liian vähäinen henkilös-tön määrä. STTK:n nettisivuilla tehdyn kyselyn mu-kaan 45 % vastaajista kokee tärkeimmäksi syyksi jat-kuvalle kiireelle vaihtoehdon ”liian vähän työntekijöitäsuhteessa työn määrään”.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että pidemmänpäälle kiire vaikuttaa työn tulokseen ja laatuun nega-tiivisesti. Toisaalta tiedetään, että oikein mitoitetullahenkilöstön määrällä voidaan työyhteisöjen hyvinvoin-tia ja samalla yrityksen tulosta parantaa. On selvää,että yrityksen ja sen eri toimipaikkojen tarvitsemaa hen-kilöstömäärää pitäisi avoimesti käsitellä työpaikoilla.

Ei pidä unohtaa, että työssä jaksamiseen vaikutta-vat myös meidän omat toimemme. Vastuu omastaterveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta, asenteistaja motivaatiosta on myös jokaisella työntekijällä.


Kansanedustaja Skinnari uskoo:

Rautatieliikenteellä Venäjän jaKeski-Aasian kehittymisessäon keskeinen osa

Lahtelainen kansanedustaja JoukoSkinnari (sd) tunnustautuu innokkaaksijunan käyttäjäksi. Hän tekee useintyömatkansa eduskuntaan juuri junalla.Hänen mieleensä ovat kuitenkinvahvimmin jääneet junamatkat, jotkaliittyvät nuoruuteen ja armeija-aikaan.Silloin hän oli johtamassa nuorenaupseeri-kokelaana junapartioitaVaasasta Helsinkiin.

- Jo varusmiesaikanaopin, että junassa tapah-tuu monenlaista. Olen

nähnyt kaikkea inhimillistätoimintaa junassa, analysoieduskunnan talousvaliokun-nan puheenjohtajana toimi-va Skinnari. Nykyisin junal-la kulkiessaan hän sanooseuraavansa niin junien kuinratojen kuntoa.

- Viimeksi käydessäni Tu-russa, jonne junayhteydetovat hyvät, ihmettelin mitenasemarakennus siellä on

yhtä huono kuin Lahdessa.Onneksi Lahden aseman-seutu saadaan kuntoon sa-maan aikaan kun oikoratavalmistuu.

Oikorata on kannattavahanke

Lipposen hallituksena mi-nisterinä toiminut Skinnarikertoo, että Lahdessa kerät-tiin jo parikymmentä vuot-ta sitten adresseja siihen,


että työmatkaliikenne pää-kaupunkiseudulle paranisi.Hän myöntää, että VR ontässä suhteessa parantunutpalvelua ja jatkossa tilanneparanee oikoradan myötäedelleen. Skinnari odottaa-kin innolla oikoradan valmis-tumista.

- Oikorata maksaa itse it-sensä. Esimerkiksi niiden ih-misten, jotka käyvät Lahdes-ta Helsingissä töissä, työ-matka lyhenee noin tunnil-la. Arvelen, että Lahdestanoin tuhat ihmistä käyttääpääkaupunkiseudulle suun-tautuviin työmatkoihin ju-naa. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeestä käy pääkaupunki-seudulla töissä noin 3500henkilöä. Skinnari muistut-taa, että myös pääkaupun-kiseudulta käydään Lahdenseudulla töissä. Taitaa ollatuhatkunta ihmistä, laskes-kelee Skinnari. Hän uskoo,että oikorata tulee lisäämäänmahdollisuuksia molem-minpuoliseen matkojen li-sääntymiseen.

Valtiolla määräysvaltarautatieliikenteessä

- Niin henkilö- kuin tavara-liikennettäkin tulee hoitaasiten, että valtiolla on siihenmääräysvalta, korostaaSkinnari. Kun yhteydet Ve-näjälle paranevat, rautatie-liikenne tulee entistä tär-keämmäksi.

- Varsinkin kun viiden vuo-den sisällä tullaan Pietariinpääsemään junalla neljässäja Moskovaan seitsemässätunnissa. Viiden miljoonanasukkaan Pietari ja kymme-nen miljoonan asukkaanMoskova, ja sieltä edelleenyhteydet Keski-Aasiaan sekäKiinaan tulevat olemaanmerkittävät haasteet rauta-tieliikenteen kehittämiselle.

- Kun Venäjän talous nou-see, liikenne tulee käymäänhyvin paljon Suomen kaut-ta, sillä Suomi on Venäjälletärkeämpi kauppakumppa-ni kuin Yhdysvallat. Kun olinkäymässä Keski-Aasiassahuomasin alueen rikkaudetja sen, että idän silkkitie onmyös rautatie, jossa kulkeepaljon hyvää, mutta myöspaljon pahaa, kuten huu-

mausaineet.

Rautatieliikenne onympäristöystävällistä

Skinnari muistuttaa, ettäpääkaupunkiseudun lähilii-kenteessä, rautatieliikenneon ympäristöystävällinenvaihtoehto.

- Toimiva rautatieliikennemahdollistaa sen, ettei kaik-kien tarvitsisi asua Helsingis-sä, vaikka ovat siellä töissä.Esimerkiksi sadan kilomet-rin etäisyydellä ovat Lahti taiHämeenlinna, joille junalii-kenne on tärkeä työmatka-liikenteen muoto.

- Myös liikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalle ontärkeää. Jo 80-luvun alku-puolella tein aloitteen, ettäkaukojunat pysähtyisivätTikkurilassa.

Skinnari oli huomannutyhteyden tarpeen kulkies-saan Lahdesta lentoasemal-le. Asioiden vaikeutta kuvaase, että kesti melkein pari-kymmentä vuotta ennenkuin kaukojunat alkoivat py-sähtyä Tikkurilassa. Skinna-rin mielestä on tärkeää saa-da myös lentoasemalle ju-nayhteys.

Kilpailuttamisessahuomioitavatoimintavarmuus

- Henkilöliikenne on kan-nattavaa toiminta pääkau-punkiseudulla, joten tuleekatsoa, miten VR pystyy senhoitamaan. Näin VR saisirahaa, ja jota se voisi käyt-tää muuhun liikenteeseenPohjois- ja Itä-Suomessa.

- Jos tämä taloudellisestihyvä toiminta annetaan ul-kopuoliselle, niin valtiojoh-toiselle yritystoiminnalle jäävähemmän tuottoisa toimin-ta. Myös vähäliikenteisetkinradat tulisi hoitaa. Skinnarisuhtautuu kielteisesti kilpai-lun avaamiseen. Hän huo-mauttaa, että on huomioita-va myös rautateiden toimin-tavarmuus ja edullisuus.Skinnari heittää ilmaan aja-tuksen mahdollisuudesta,että yksityinen pääoma voisiolla mukana, mutta määrä-ysvalta tulisi olla VR:llä tai

pääkaupunkiseudun kunnil-la kuten nyt perustettavas-sa yhteisessä kalustoyhtiös-sä.

- Kun kysymys on kunnal-lisesta liikenteestä, on hyvä,että kunnat ovat mukanaomistajina ja määrääjinä,koska asukkaita varten tätäliikennettä tehdään. Meidäntulee muistaa, että rautatietovat asiakkaita varten ole-massa.

Koulutus on tärkeää- Olen kuullut, että koulu-

tuksen puute on syynä sii-hen, ettei kaikkia toimenpi-teitä voida hoitaa niin kuinpitäisi. Hyvä yritys, on se sit-ten julkinen tai yksityinen,huolehtii siitä, että kaikissatilanteissa yrityksen toimin-taedellytykset ovat kunnos-sa. Skinnarin mukaan hen-kilökuntaa tulee olla riittä-västi saatavissa. Se on omis-tajien etu, ja valtion yritys-ten osalta juuri valtio-omis-tajan etu.

- Henkilöstöpolitiikassavaltio ei aina ole ollut esimer-killinen. Tällä hetkellä valtiot-yönantaja on lähdössä siitä,että työsuhteitten määräai-kaisuudesta siirrytään pitkä-jänteisenpään toimintaan.Skinnari myöntää, että asi-asta on paljon puhuttu, mut-ta käytännön toimet ovatpuuttuneet.

- Työvoimasta tulee var-masti pulaa. Eräillä aloilla onjo nyt. Valtiotyönantajan onhuolehdittava sellaisestapalkkauksesta, että valtio onkiinnostava, ja myös VR-yh-tiöt ovat kiinnostavia työn-hakijoille.

Ratahallintokeskuksenesitys ja budjetti

- Sanoisin, että radanpi-toon on saatava riittävästi ra-haa. Ratahallintokeskuksenjulkisuuteen vuodattamaesitys, jossa osa radoista lak-kautettaisiin oli varmaan pe-lotteluksi tarkoitettu. Esimer-kiksi Loviisan rataa ei tulemissään tapauksessa laittaa”rullalle” meriliikenteen ta-kia. Sama koskee Lahti-Hei-nola ratayhteyttä.

- Jos aiotaan koko maas-ta huolehtia, meidän tuleepitää edelleen tärkeänämyös Savon rataa. Pidän si-tä tärkeänä asiana. Skinna-ri myöntää, että erilaisia rau-tatietarpeita on ympäri maa-ta.

- Oikoradan rakentaminenon tärkeää mm. siitä syystä,että tehdään pitkästä aikaajotain uutta. EU:ssa raidelii-kenne on erityisessä suosi-ossa. Suomen pitää päästäenenevässä määrin mukaanmyös EU- rahoitukseen.

Junayhteys itään ontärkeä asia

Myös Lahti- Luumäki välinkunnostus vaatii rahaa. Ra-taosuuden parantaminenmahdollistaa sen, että yhte-ys Pietariin nopeutuu. Suo-men hyvät rautatieyhteydetovat myös venäläisille tärkeäasia, koska siellä ymmärre-tään tämän ratayhteydenmerkitys Pohjanlahdelle.Skinnari näkeekin tulevai-suudessa Venäjän ja Keski-Aasian nousevan tärkeiksialueiksi monessakin eri mie-lessä; ei pelkästään siksi,että siellä on öljy- ja maakaa-suvaroja.

- Meidän ratayhteytemmetarjoaa monia eri mahdolli-suuksia. Idän rata on Suo-men ja Euroopan kannaltatodella tärkeä. Sillä on jopamaailmanpoliittista mielen-kiintoa.

- Venäjän kehittyminentulee tapahtumaan todennä-köisesti ulkomaisella rahal-la. On melko varmaa, ettäsiellä tulee pohdintaan ta-pahtuuko rautatietoimintayksityisesti vai valtion toi-mesta. Intressit ovat suuretja jollain tavalla Keski-Aasi-an liikenne tulee hoitaa. Ra-taverkko on siinä hyvin kes-keisessä asemassa.

Teksti ja kuva:Hannu Saarinen


Ossi NiemimuukkoylijohtajaRatahallintokeskus

Pieni asiantuntijavirastoedelläkävijän roolissaRatahallintokeskuksen

(RHK) perustaminenvuonna 1995 liittyi

kiinteästi silloisen liikenne-ministeriön strategiaan liike-laitostaa ja yhtiöittää sellai-sia toimintoja, joilla voitiinkatsoa olevan selvä yritys-toiminnan luonne. Viran-omaistehtävät ja valtionomaisuuden hallinta erotet-tiin uusiin virastoihin. Nykyi-set Ajoneuvohallintokeskus,Viestintävirasto, Ratahallin-tokeskus ja Tiehallinto ovattulosta tästä prosessista.Noin kymmenen vuodenaikana on hallinnonalallatapahtunut melkoinen mul-listus ja prosessi jatkuu vie-läkin.

Minulla oli tilaisuus ollamukana Ratahallintokeskuk-sen muodostamisessa taval-la tai toisella alusta alkaen,ensin VR:n työntekijänä jamyöhemmin ratahallinto-keskusprojektin vetäjänä jasittemmin virastopäällikkö-nä. Kokemus oli erittäin mie-lenkiintoinen, haastava jaopettavainen. Itsensä tunteeoikeastaan etuoikeutetuksisaatuaan tehdä jotain sellais-ta, johon ei varmasti kovinhelposti tule toistoa.

Periaatteena virastoamuodostettaessa oli, ettävaltion henkilöstömenot ei-vät kasva, vaan henkilöstötulee pääosin entisen VR:nhenkilöistä. Jossain määrinvarauduttiin ulkoisiinkin rek-rytointeihin ja lopputulemaoli, että noin 20 prosenttiaRHK:n 55:stä radanpidontyöntekijästä tuli VR:n ulko-puolelta. Matkalippujen tar-kastusmaksutoiminta aloi-tettiin noin 30:lla henkilöllä.Nuo luvut tuntuvat varsinpieniltä, kun niitä vertaanykyiseen henkilömäärään,

joka on kaikkiaan noin 130.Paradoksaalisinta lieneekuitenkin se, että radanpi-dosta arveltiin selvittävännoin kolmanneksella siitä,miten paljon toiminta nykyi-sin vaatii henkilöstöä ja vi-rasto on edelleenkin selke-ästi alimiehitetty.

Palvelut ostetaan ulkoaRatahallintokeskuksen toi-

mintakonsepti tarkastus-maksutoimintaa lukuun ot-tamatta perustui ja perustuuedelleen siihen, että itse teh-dään vain välttämätön japalvelut ostetaan ulkoa.Tämä ajattelutapa leimaatietenkin läpikäyvästi viras-ton johtamisen periaatteitaja henkilöstörakennetta.Voidaan sanoa, että RHK onasiantuntijavirasto tyypilli-simmillään. Ongelmana olija on edelleenkin se, ettäradanpidon rakentamis-,ylläpito- ja suunnittelupalve-lujen tarjoajia löytyi oikeas-taan vain VR-yhtiöistä, OyVR-Rata Ab merkittävimpä-nä. Tämä merkitsi sitä, ettäRHK:n 55 asiantuntijaa os-tivat lähes neljän tuhannenhenkilön palvelut. Haastet-ta pienelle joukolle oli riittä-västi, mutta henkilöstö ottihaasteen kiitettävän innos-tuneesti vastaan lähtien siitä,että eletään voimavarojenmukaisesti, mutta edetään jakehitetään toimintaa jatku-vasti.

Kehittäminen tarkoitti sitä,että asioita otetaan omaanhallintaan asteittain ja mur-retaan riippuvuus yhdestämonopolitoimittajasta. On-gelma oli vain se, että kilpai-levia toimijoita ei ollut, eikäoikein ole vieläkään. En oleaiemmin törmännyt tilantee-

seen, jossa ostajan tuleeomalla toiminnallaan aikaan-saada toimijoita sektorille,jotta normaali markkinaeh-toinen liiketoiminta olisimahdollista. Tämä proses-si on vieläkin selvästi keskenja kestää vuosia, ennen kuinvoimme sanoa toimivammeaidosti kilpailuilla markkinoil-la radanpidossa. Joidenkinmielestä etenemisemmetapahtuu ehkä liian hitaasti,mutta vauhti on mitoitetta-va mahdollisuuksien mu-kaan riskit tiedostaen ja tar-peettomat riskit välttäen.

Tiehallinto muodostaahyvän vertailukohdan Rata-

hallintokeskuksen toiminta-mallille. Ratahallintokeskuk-sessa on radanpidossa hen-kilöstöä alle kymmenesosasiitä, mitä Tiehallinnossa ontienpidossa, vaikka radanpi-don budjetti on noin puolettienpidon vastaavasta. (Tokion muistettava, että yleisentieverkon pituus on yli kym-menkertainen rataverkkoonverrattuna.) Tämä on mer-kinnyt sitä, että Ratahallinto-keskus ostaa ulkoa hyvinpaljon sellaista työtä, jokaperinteisesti on tehty val-tionhallinnon sisällä. Tässämielessä olemme varmastitoimineet edelläkävijöinä

Ossi Niemimuukko.


projekti- ja rakennuttamistoi-minnassa ja kiinteistöjenhoidossa sekä hallinnossa.Vastaavaa mallia ollaan nytkehittämässä rataverkonkunnossapitoon.

Tähänastiset kokemuksetesimerkiksi rakennuttamis-konsultoinnista ovat osoitta-neet, että malli toimii, kun-han konsultit saadaan ensinkoulutettua radanpidonmaailmaan. Erittäin positii-visena seikkana näen sen,että muilta infrastruktuuri-sektoreilta tulevilla konsul-teilla on annettavana uusianäkemyksiä esimerkiksihankkeiden hallinnan paran-tamiseksi.

Toimintakulttuurinmoninaisuus tuohaasteita

Ratahallintokeskus on siisradanpidossa tyypillinenasiantuntijaorganisaatio.Rautatieliikenteen tarkastus-maksutoiminta on taas tyys-tin erilaista työtä aivan eri-laisessa toimintaympäris-tössä ja erilaisin henkilöstö-resurssein. Nämä kaksi loh-koa ovatkin toimineet varsinerillään toisistaan eikä niitätodennäköisesti kannatayrittääkään muokata sa-maan muottiin. Olemmekuitenkin yhtä ja samaa Ra-tahallintokeskusta, jotenhaastetta johtamiselle riittää.

Sama ilmiö, joskin lievem-pänä näkyy RHK:n eri yksi-köiden välillä. Kuuluu ilmei-sesti ihmisluontoon samas-tua lujemmin lähimpänäolevaan ryhmään, kuin laa-jempaan organisaatioon.Vaikka RHK on erittäin pie-ni, yksiköiden väliset erotnäkyvät, mikä ei välttämät-tä ole pelkästään huonoasia. Haasteellista on se, ettäulospäin viraston tulisi nä-kyä yhtenä ja viestittää sa-maa sanomaa. Uuden viras-ton käynnistämistä voidaanvarmaan tässä mielessäverrata yritysfuusioihin janiiden ongelmiin erilaistenkulttuurien yhdistämisessä.

Oman ongelmakenttänsäon muodostanut se, ettäValtionrautateiden yhtiöittä-misen yhteydessä muodos-tui erittäin pieni ja tuntema-

ton ratavirasto ja siihen ver-rattuna syvälle kansan mie-leen painunut jättimäinenVR. Kai suuri osa kansasta,mediasta ja ehkä päättäjis-täkin vielä mieltää meidätVR:n osaksi. Se on mones-ti ärsyttävää, mutta keinotasiantilan korjaamiseksi ovatvähissä. Tähän liittyy myösse, että kun suurin osaRHK:n aloittavasta henkilös-töstä tuli VR:ltä, vanha toi-mintakulttuuri tuli mukana,vaikka kaikilla varmasti oliluja tahto tehdä töitä nimen-omaan RHK:laisina. Tässäasiassa aika on kyllä toimi-nut eduksemme, samoinkuin uusien henkilöiden rek-rytointi.

Organisaation onseurattava aikaansa

Vaikka RHK:n historia onlyhyt, olemme tehneet var-sin merkittäviä organisato-risia muutoksia ja samallamyös osa johtohenkilöstös-tä on vaihtunut. Muutoksiinovat vaikuttaneet niin viras-ton sisäiset syyt kuin ulkoi-setkin muutospaineet, joitaon tulossa aina EU:ta myö-ten. Sisäisesti olemme pyr-kineet muokkaamaan orga-nisaatiomme toimintapro-sessiemme mukaiseksi pyr-kien samalla selkeiden viran-omaistehtävien erottami-seen radanpidon tilaajatoi-minnoista. Seuraava askel

lienee tuo EU:sta tulevavaatimus riippumattomanturvallisuusviranomaisenperustamisesta, kun näitätehtäviä nyt hoitaa RHK:nturvallisuusyksikkö.

Viraston koko tuo myösomat erityispiirteensä johta-mistoiminnoille. On miellyt-tävää, kun tuntee lähes jo-kaisen virastossa työskente-levän ja pystyy tarvittaessakeskustelemaan suoraanihmisten kanssa. Pyrkimyk-senä onkin säilyttää organi-saation mataluus niin pitkäl-le, kuin se on mahdollista.Eräiden yksiköiden koko al-kaa kuitenkin olla jo sitä luok-kaa, että yksiköiden johta-mishaasteet rupeavat muo-dostumaan liian rasittaviksi.

Pienen viraston johtami-nen merkitsee valitettavas-ti sitä, että koko johtoryhmätoimii johtamistehtävänsäohella myös substanssijoh-tajina, mikä näkyy kyllä sel-västi työn kuormittavuutena.Sama kuormittavuus päteekyllä koko henkilöstöön.Olemme huomanneet, ettäsiinä, missä erilaisissa koko-uksissa RHK:sta istuu yksi jasama henkilö, sisarvirastoillaja sidosryhmillä on mahdol-lisuus käyttää eri tehtäviin erihenkilöitä. Tämä päteemyös omalla kohdallani,vaikka välttämättä ei olehuono asia, että asioihinjoutuu perehtymään perus-teellisemmin myös syvyys-suunnassa.

Henkilöstömotivoitunuttoiminnankehittämiseen

Kun nyt katselee taakse-päin, tulee miettineeksi tä-män kokemuksen plussia jamiinuksia – kumpiakin ontoki ollut. Ehkä vaikein pro-sessi, jota yhä työstämme,on toimintajärjestelmän ai-kaansaaminen prosessiku-vauksineen. Henkilöstö jajohto mieltävät asian tärke-yden, mutta substanssitöiltäei tahdo millään löytyä aikaaajatella eri toimintojen kul-kua ja niiden kehittämistä.Mielestäni tässä korostuujälleen pienen viraston on-gelmakenttä.

Positiivisinta näinä vuosi-na on kuitenkin ollut henki-löstön omistautuminen työl-leen ja työnsä edelleen ke-hittämiseen. Uskon, ettäolemme oppineet, että pai-koillemme emme voi jäädä,aikaa tulee löytää myös tu-levaisuuden suunnittelemi-seen. Siitä muistuukin mie-leeni, että tämä taitaa ollatyötehtävä, jossa olen ollutpisimpään koko työuraniaikana.

Artikkeli on julkaistu myösValtiotyönantaja-lehdessä 3/2003.

Palvelukeskus 020 447 7400, vaihde 020 447 711vaihde Länsi-Suomi 020 447 6200


��

��

Utility Networks

Ensto Sekko OyKipinätie 1, PL 51, 06101 Porvoo

Puh. 0204 76 21, Fax 0204 76 [email protected], www.ensto.com

LE

MM

IN

KÄ

IN

EN

-K

ON

SE

RN

I

Esterinportti 2, 00240 HELSINKIpuh. (09) 15 991fax (09) 146 1831

Monipuolinen jaluotettava kumppani

Kalliorakentamisenedelläkävijä ja erikoisosaaja

Pohjarakentamisenvaativien ja innovatiivistenratkaisujen toteuttaja

Maa- ja vesirakentamisenluotettava projektirakentaja


LUJITUS-TEKNIIKKA OY

• Ruiskubetoni- ja hiekkapuhallustyöt• Muovi- ja sementti-injektoinnit

• Massaliikuntasaumat• Kallionlujitustyöt• Sillankorjaustyöt

Juvantasku 1, 02920 ESPOOPuh. (09) 849 4440 Fax (09) 8494 4444

Voiteluaineosasto

Molub-Alloy, Tribol ja OptimolPuh. (09) 521 4401 Fax. (09) 521 2728

PIRKAN KAIVIN OYMikrotie 48 A, 33480 YLÖJÄRVI

MAANRAKENNUS- JALOUHINTATYÖT

KUNNALLISTEKNISET TYÖTYM.

Puh. (03) 3125 2100, auto 0400 624 720,(03) 3125 2155, 0400 624 220

Laiva-, liikenneväline- jasähkölaiteteollisuuden

ohutlevytuotteet jasähkönjakelujärjestelmät

KMT-tekniikka OyPL 116, 38701 Kankaanpää

Puh. (02) 573 11, Fax (02) 573 1333email:[email protected]

Kaikkia VR:n IT-asioita hoitaayhteyshenkilönänne Aini Karhia,

puh. (03) 2359 254, gsm 040 709 2067

�� !��" #�$%��&'�'$(�)�* #�$%��$��+,+(

� ��

� ��

��

Hiomalaikat - Timanttityökalut

HIOMA-AINE OYPL 133 • 06151 PORVOO

(019) 2654 000email: [email protected]

www.hioma.fi��


Oy VR-Rata Abvalmistautuu muutokseenUusi organisaatio voimaan tammikuun alusta

Suomalainen jayleiseurooppalainenrautatieympäristön muutos onjohtanut siihen, että Oy VR-RataAb on päättänyt uusiaorganisaatiotaan joustavammaksija kilpailukykyisemmäksi. Uusitoimintamalli tulee voimaan ensivuoden alussa. Muutos rakentuumm. teknisesti ja operatiivisestiosaavaan henkilöstöön, kalustonhyvään tasoon ja määrän, sekärautatiejärjestelmänkokonaisuuden hallintaan.

Ratayhtiön toimitus-johtaja Teuvo Sivu-nen näkee hyvänä,

että nykyisten ratakeskus-ten, rata- ja sähköalueiden,tilalle tulee uudessa mallis-sa neljä tulosyksikköä. (Ete-lä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi).Lisäksi tulosyksiköitä ovatSake, Rautatiesuunnittelu jaKalusto- ja materiaalipalve-lut.

- Uudistuksen tavoitteenaon parantaa asiakaspalve-lua, VR Radan kilpailukykyäsekä osaamisen ja henkilös-tön joustavampaa käyttöä.Uudella toimintamallilla py-rimme asiakassuuntaisuu-teen, jossa myös tavoiteoh-jaus korostuu, luettelee toi-mitusjohtaja Sivunen uudentoimintamallin etuja. Hänpainottaa, ettei uusi organi-saatio ole itsetarkoitus.

- Siinä korostuu liiketoi-minnan tavoitteet. Vanhaorganisaatio oli hallintopai-notteinen resurssiorgani-

saatio. Uusi ja matalampiorganisaatio puolestaan pyr-kii vastaamaan nykyiseenmarkkinatilanteeseen. Sa-malla karsitaan päällekkäisiätoimintoja. Näin saavutetaanesimerkiksi tukipalvelujentehokkaampi toteuttaminen.

Sivusen mukaan suurinmuutos tapahtuu kuitenkinrakentamisen ja kunnossa-pidon tuotantoyksiköissä,joissa poistetaan ammatti- jatoimenkuvarajoja.

Euroopanrautatieympäristömuuttunut

Sivunen kertoo, että Suo-men rautatieympäristönmuutos johtuu pitkälti yleis-eurooppalaisesta kehityk-sestä. EU-alueen lainsää-dännölliset ja poliittisetmuutokset ovat johtaneetsiihen, että eri maissa onrautateitä sopeutettu ja kil-pailua lisätty. Poliittisilla pää-

töksillä ovat valtiot ja sitäkautta omistajat antaneetmuutos- ja kehittämistavoit-teet rautatielaitoksille. Sivu-nen näkee maamme tilan-teen suhteellisen hyvänä.Hän on myös tyytyväinensiihen, miten “tyylikkäästi”eurooppalainen lainsäädän-tö on otettu Suomessa käyt-töön.

- Suomessa on tasapainoi-sesti pystytty luomaan muu-tokset ja tavoitteet maammeomista lähtökohdista. VR-konserni on eurooppalaisit-tain harvinainen rautatieyh-tiö, sillä sen toiminta on ol-lut voitollista.

Sivunen muistuttaa Eng-lannin hallitsemattomasta

muutoksesta, jossa ratojenturvallisuus kärsi, aikataulutpettivät ja lopulta rataver-kosta vastannut yhtiö jou-tui suoritustilaan.

Tulevaisuus mietityttää

Eräänä EU:n uuden rauta-tielainsäädännön lähtökoh-tana on ollut kilpailun avaa-minen rautateillä. Tältä osintulevaisuuden näkymät saa-vat Sivusen mietteliääksi.Hän muistuttaa, että on vai-kea arvioida, miten EU:nlainsäädäntö tulee kehitty-mään

- Niin VR:llä kuin Ratahal-lintokeskuksessa seurataan


tarkkaan EU:n tulevia rauta-tiepaketteja ja sopeutetaantoimintaa ajallaan niidenmukaan.

Sivunen muistuttaa, ettäSuomessa radanpidossa kil-pailumarkkinat avautuivat jovajaat kymmenen vuottasitten, samassa yhteydessäkuin VR-konserni perustet-t i in. Suomen li i ttyessäEU:hun astui meillä velvoit-tavana voimaan paljon pu-huttu direktiivi 91/440/ETY.Tämän jälkeen on yhteisönlainsäädäntö ollut jatkuvankehitystyön alaisena.

Elinkaariajattelu

Joissain yhteyksissä onesitetty ongelmana se, ettäradanpidon rakentamis-,ylläpito- ja suunnittelupalve-lujen tarjoajana Suomessalöytyy vain Oy VR Rata Ab.

- Asia tulisi nähdä turval-lisuuden kannalta, sanooSivunen ja perustelee aja-tustaan Ratayhtiön vuosienkokemuksella. Hän ei näe

kilpailua peikkona, muttahuomauttaa, että aina löytyyyrityksiä jotka haluavat vain“rusinat pullasta”.

- Ymmärrän täysin avoi-met ja tasapuoliset markki-nat, mutta myös muiden yri-tysten tulee kantaa vastuuturvallisuudesta ja ratojenkunnosta pitkäjänteisesti.

Ratayhtiössä tiedostetaanse, että Ratahallintokeskussaa yksinkertaisiin töihintoistakymmentä tarjousta javaativiinkin töihin löytyy kil-pailijoita. Sivunen viestittää-kin niin ratahallintokeskuk-sen kuin Arkadianmäen po-litiikkojen suuntaan, että vas-tuut ja velvoitteet tulee ollajokaisella urakoitsijalle sa-mansisältöiset.

Henkilöstöllekoulutusta

Henkilöstö on päässyt vai-kuttamaan uuden toiminta-mallin kehittämiseen eri vai-heissa ja yt-kokouksissa. Siltiyhtiön henkilökunnan kes-

kuudessa on noussut esillelukuisia kysymyksiä. Toimi-tusjohtaja Sivunen kokee,että muutokseen suhtaudu-taan pääsääntöisesti positii-visesti.

- Koska toimintatapa tuleepoikkeamaan vanhasta ja to-tutusta, kysymyksiä on pal-jon. Ne eivät kuitenkaan oleepäileviä, vaan enemmänkinkysytään, miten tästä eteen-päin. Koetaan, että muutoson tullut oikeaan aikaan.

Syksyn aikana VR-Radal-la kouluttaudutaan uuteenorganisaatioon ja toiminta-malliin käymällä muutospro-sessi läpi.

- Pidämme laajan noin 150henkeä käsittävän keskijoh-don ja luottamushenkilöidenkoulutuksen. He puolestaankertovat paikallisesti eri tilai-suuksissa henkilökunnalleuudistuksen perusasiat. Tä-män lisäksi yksiköissä asioitakäsitellään budjetin laadin-nan yhteydessä.

Osa henkilökuntaa valittiintehtäviin kesän ja alkusyksynaikana. Liiketoimintojen ja

tulosyksiköiden vastuuhen-kilöt nimettiin jo kesäkuunlopulla. Elokuun lopulla ni-mettiin asiantuntija- ja pääl-likkötehtäviin henkilöt. Kokohenkilöstön sijoittuminenuuteen organisaatioon ta-pahtuu tulosyksiköissä lop-pusyksyn aikana. Lopullinentoimintojen yhteen hitsautu-minen tapahtuu ensi vuo-den puolella uuden organi-saation aloittaessa varsinai-sen toimintansa.

- Uskon, että organisaa-tiomuutos tulee kohenta-maan koko Ratayhtiön toi-mintakykyä ja antaa henki-löstölle entistä paremmatmahdollisuudet toimia javaikuttaa, toimitusjohtajaSivunen kuittaa.

Teksti: Hannu SaarinenKuva: Soile Laaksonen


VR Osakeyhtiölle vuoden alusta uusi organisaatio

Toimitusjohtaja Simos uskooasiakassuuntautuneeseentoimintaan

-Ensi vuosi tulee olemaanasiakassuuntautunei-suuden vuosi VR Osake-

yhtiössä.Tarkoitus on, että pystym-

me myymään asiakkaillepalvelujamme entistä enem-män, sanoo VR Osakeyhti-ön toimitusjohtaja Tapio Si-mos. Hänen mukaansa tämäon myös yksi uuden organi-saatiomallin tavoitteista.

Uuden organisaatiomallinavulla pyritään asiakaslähtöi-seen toimintatapaan. Toi-mintoja tehostetaan mm.poistamalla toiminnallisetpäällekkäisyydet.

Organisaatiouudistukseenpanostettu

Toimitusjohtaja Simosmuistuttaa, että organisaa-tiouudistuksen hyväksi ontehty ennakkoon paljon töi-tä.

- Meillä osallistui viimevaiheessa organisaatiomuu-tostyöhön yhtiön eri toimin-tojen osa-alueilta 18 eri työ-ryhmää. Ryhmät kävivätperusorganisaatiomallia läpija pureutuivat hyvin pitkäl-le eri tehtäväkuviin ja toimin-toihin. Työryhmien esityksettoivat vahvistusta sille aja-

tukselle, että olemme oikeal-la tiellä. Simos korostaa, ettätämä oli aikamoinen panos-tus asian onnistumiselle.Hän myöntää, ettei uusi or-ganisaatio sellaisenaan pa-ranna yhtiön kilpailukykyä,vaan kysymys on siitä, mi-ten yhtiössä toimitaan.

- Uuden organisaationtoimintatavoista riippuu,kuinka tehokkaita ne ovat.Meidän on panostettavatuottavuuden parantami-seen. Konepajojen ja varikoi-den läpimenoajoilla on suurimerkitys.

Toimitusjohtaja sanoo,että myös tästä eteenpäinasioita käydään syvällisestiläpi yt-neuvottelun mukai-sissa työryhmissä. Simosmyöntää aikataulun tiukkuu-den, mutta uskoo, että useinasiat etenevät nopeamminkuin voi kuvitella. Hän ei ole

huomannut, että antamal-la lisäaikaa saataisiin ainaparempaa aikaiseksi.

Henkilöstöpolitiikkajatkuu entisellään

VR Osakeyhtiön yhteistoi-mintakokouksessa sovittiin,että organisaatiomuutok-sessa tullaan noudattamaanVR:lle vahvistettua henkilös-töstrategiaa ja arvoja, sekänäiden pohjalta lähteviähenkilöstöpelisääntöjä.

Kysymys lisähenkilökun-nan rekrytoimisesta joihin-kin toimipaikkoihin, joissanäyttää olevan töitä enem-män kuin ehditään teke-mään, saa Simoksen miet-teliääksi.

- Meidän pitää olla tarkkojahenkilöstömäärän lisäämi-sen suhteen. Toimintata-

VR Osakeyhtiönorganisaatio-uudistustakäsitelleettyöryhmätesittivätloppuraporttinsamarraskuunalussa pidetyssäyhteistoiminta-kokouksessa.Kokouksessatodettiin, että VROsakeyhtiönperusorganisaatiovoidaan vahvistaayhteistoiminta-käsittelyssä olleenehdotuksen jatyöryhmientarkennustenpohjalta. Uusiorganisaatio tuleevoimaan01.01.2004.


pojamme tulisi kyetä tehos-tamaan ja saattaa ne entis-tä kilpailukykyisemmäksi,muistuttaa Simos. Hänmyöntää, että uutta henkilö-kuntaa otetaan todelliseentarpeeseen.

- Kun ollaan todella sitämieltä, että jollekin tehtävä-alueelle tulee lisätä resurs-seja, niin sitten lisätään. Rat-kaisujen tulee kuitenkin ollajärkeviä.

Kalustoyhtiön rooliPääkaupunkiseudun kun-

tien ja VR:n yhteistyönä lä-hitulevaisuudessa peruste-taan YTV-lähiliikennettä var-ten kalustoyhtiö. Simoksenmukaan tässä asiassa tilan-ne on hyvä ja yhtiöhankeetenee suunnitellun aikatau-lun mukaan.

- En näe mitään estettä,etteikö tällainen yhtiö syntyi-si. Kaikki päätökset VR:llä jaYTV-kunnilla on tehty.

Monissa keskusteluissa onmietitty, miten uuden yhti-ön hankkiman junakalustonkunnossapito tullaan järjes-tämään. Simos muistuttaa,että kaluston kunnossapi-dosta päättää liikenteenostaja YTV.

- YTV päättää kunnossa-pidosta, mutta meidän nä-kemyksemme on se, ettäkunnossapidon tekee VR.Lähdemme siitä, että meolemme operaattori - kulje-tamme junia ja me haluam-me hoitaa myös niiden kun-nossapidon.

Tulevaisuus näyttää, mitäuusi kalustoyhtiö tuo tulles-saan. Tällä hetkellä lähijuni-en kunnossapito tehdäänHelsingin varikolla. Kun uut-ta kalustoa tulee huolletta-vaksi, se edellyttää, että Il-malaan pitää tehdä toimin-taa parantavia investointe-ja.

- Ratapiha-alueeseen tul-laan varmasti tekemäänmuutoksia. Se ei tälläkäänhetkellä toimi siten, kuin senpitäisi toimia. OlemmeRHK:n kanssa samaa miel-tä sen kunnostamisesta.Kysymys on rahasta, jokapuolestaan tulee valtionbudjettivaroista.

S-osasto on käynyt läpijo muutoksen

VR Osakeyhtiön kunnos-sapito-osasto on viime vuo-sina käynyt läpi mittavanmuutoksen, eikä Simos näetässä vaiheessa muutostar-peita organisaatiomallissa.

- Meidän tulee olla kun-nossapidossa kilpailukykyi-siä. Jos emme ole, niin em-me yksinkertaisesti pärjääkilpailussa. Toivottavasti ke-hitystyö etenee jatkuvastiniin, ettei jouduta tekemäänsuuria harppauksia. Harppa-ukset ovat aina vähän han-kalampia toteuttaa.

Esimieskoulutukseenhuomio

Viime aikoina on puhutturautatieteknisen koulutuk-sen lisäämisestä eri ammat-tikorkeakouluissa ja korkea-kouluissa. Myös Rata-akate-miasta on puhuttu.

On myös väläytelty ajatus-ta rautatiealan teknologia-keskuksesta ja ostoprofes-suurista jonkin korkeakoulunyhteyteen.

- Kyllä tällaisia ajatuksia onaika ajoin väläytelty. Olem-me kaikissa sellaisissa hank-keissa mukana, joissa näh-dään olevan liiketaloudellis-ta hyötyä. Simos näkee, ettäVR:llä on teknisesti osaavaahenkilökuntaa, mutta lisä-koulutustakin tarvitaan.

- Minusta ei ole huono aja-tus, etteikö tällaista rautatie-alan professuuria ja koulu-tusta voitaisi kehittää. Kou-lutus on tärkeä asia ja siihenmeidän pitää panostaa.

Simos muistuttaa, että vii-meisen VR:n henkilöstötut-kimuksen perusteella esi-miehiltä odotetaan paljontoiminnan eteenpäin viemi-sessä ja johtamisen kehittä-misessä. Varsinkin henkilös-töjohtamisen puolella onvarmasti itse kullakin paran-tamisen varaa.

- Esimieskoulutukseenkannattaa panostaa. Hyvätesimiestaidot ovat erittäintärkeät.

Kulkeeko tieto

Usein eri henkilöstötutki-muksissa tulee esiin se, ettäpuhutaan heikosta tiedonku-lusta. Sanotaan ettei yhtiös-sä kulje tieto. Kysyttäessä,miksei kulje, vastaus on se,etteivät esimiehet välitä tie-toa.

- Tässä voi olla joskus pe-rääkin. Tämä ei ole kuiten-kaan systemaattista tiedonpanttaamista, mutta aina eitule kerrottua asioista. Se ontäysin tahatontakin, arveleeSimos. Hän painottaa, etteiuseinkaan ole kysymys tie-dosta yleensä, vaan tiedos-ta, joka koskee tiettyä työ-paikkaa ja siinä olevaa hen-kilöstöä.

- Me tiedotamme kaikis-ta asioista yleisesti henkilö-kunnalle. Usein ihminenkokee, ettei saa tietoa juuriomaa työtään koskien. Tie-dottamisessa esimiehentehtävänä on varmistaa, ettäoman työyhteisön ihmisettietävät, missä mennään.

Ensi vuosi lievääkasvua

Kysymys ensi vuoden nä-kymistä saa Simoksen miet-timään pitkään. Hän ei näemarkkinoiden suhteen ko-vinkaan paljoa muutoksiatähän vuoteen.

- Kun arvioidaan VR Car-gon ensi vuotta, on samal-la tarkasteltava suomalaisenteollisuuden tilaa. Mitkä ovatsen myynti- ja tilauskantaen-nusteet.

Simos toteaa, ettei teolli-suuden osalta ole nähtävis-sä kovin suurta muutostatähän vuoteen verrattuna.Kysymysmerkkinä on enem-mänkin idän tavaraliikenteenkehittyminen.

- Henkilöliikenteeseenodotetaan lievää kasvua.Liikennetarjonta on kasva-nut, ja meillä on hyvä kalus-to. Meidän pitää saadaomalla aktiivisella ja laaduk-kaalla toiminnalla enemmänasiakkaita. Simos ei uskomihinkään huippukehityk-seen, sillä siihen ei ole ole-massa mitään taikakonste-ja. Se vaatii vain kovaa työtäja kaikkien panosta.

Mielenkiintoinen seikkapitkien junamatkojen kehi-tyksessä on se, mikä tuleeolemaan lentoliikenteenmerkitys halpalentojen li-sääntyessä. Toimitusjohtajamuistuttaa, että rautatielii-kenteen etu lentoliikentee-seen nähden on se, että ju-nat liikennöivät kaupunkienkeskustasta keskustaan.

- Ja aina on toivon mukaanentistä enemmän henkilöi-tä, jotka haluavat matkustaajunalla. Se on myös meis-tä kiinni, miten paljon hehaluavat käyttää junaa.

- Meillä on jo nyt parem-pi kalusto, kuin rataolosuh-teet edellyttävät, varsinkinkun ajatellaan Pendolinoillaliikennöintiä. Simos muistut-taa, että Suomen rataverk-ko pitäisi nopeasti saadasiihen kuntoon, että kalustoapystyttäisiin käyttämään täy-sipainoisesti hyväksi.

- Meillä on selvä näkemyssiitä, että toimitaan pääsään-töisesti Suomessa ja hoide-taan rautatieliikennöintimahdollisimman tehokkaas-ti ja hyvin.

Perinteet huomioitavaToimitusjohtaja Simos on

toiminut puolitoista vuottaVR Osakeyhtiössä ja vuodenalusta yhtiön toimitusjohta-jana. Tänä aikana hän ei olehavainnut sellaista yllättä-vää, mitä ei jo alussa olisihuomannut.

- Kyllä ne samat asiat pi-tävät edelleen paikkansa.

Simos kertoo kokeneensapaljon positiivista tänä aika-na. Hän korostaa, että jokai-sessa tehtävässä tulee huo-mioida vanhat perinteet jaolemassa oleva yrityksenkulttuuri.

- Ei niitä voi väheksyä mil-lään tavalla. Varsinkin perin-teisesti tekninen osaaminenon VR Osakeyhtiössä korke-alla tasolla, toimitusjohtajaTapio Simos kiteyttää lopuk-si.

Teksti ja kuvaHannu Saarinen


��

�� €��

�� €��

��

��

�

��

� �� !� �� "��

�� #�� $�%� �� !�� !��

� �� !��

��

��

NOVO KULJETUS JA LOGISTIIKKA

IT SOLICOM OY


Mikrolog Oy,PL 45,

02271 ESPOO,Puh: 0424 7401,

http://www.mikrolog.fi/

mLOG-asiantuntijapalvelut,Osborne-työasematja -palvelimet

Profiilit

Jatkojalostus

Pintakäsittelyt

Decoral-koristepinnoitus

PL 117, 02401 Kirkkonummi puh. 09 68 251, fax 09 298 2147

www.nordicaluminium.fi

NISKA &NYYSSÖNEN OY

* maanrakennus-, louhintatyöt* kunnallistekniikka, betonityöt* purku-, viher- ja laatoitustyöt* sillat, erilaiset nostopalvelut

Tiilipojanlenkki 5, 01720 Vantaapuh. (09) 849 171 telefax (09) 8491 7849

TEOLLISUUDEN TUNTIJASTT Teollisuustarvike Oy on Hyvinkäällä toimiva“teollisuuden tavaratalo”, meiltä saat mm.•Kaasut ja hitsaustuotteet•Paineilma- ja sähkötyökalut•Kompressorit•CRC teollisuusaerosolit•Hitsauslisäaineet ja hitsauskoneet•Etra tekniset kumit, muovit ja teipit•Manner kuljetuspyörät•Optibelt voimansiirtohihnat•Serla paperit•Jalas ja Sievi työjalkineet•Laakerit ja laakerointitarvikkeet•3M hiomatarvikkeet•Teknikum kumitarvikkeet•Norton hiomatarvikkeet•Ja paljon muuta työsuojelusta teollisuusrasvoihin.

Tervetuloa tutustumaan!Riihimäenkatu 75, PL 22

05881 HYVINKÄÄPuh. (019) 475 050, fax (019) 435 782

etunimi.sukunimi@stt-teollisuustarvike.comwww.stt-teollisuustarvike.com

Fibrocom OyRahtitie 9 puh 015 410 210050100 Mikkeli fax 015 410 2130

KOMPOSIITTIOSAAMISTAKISKOKALUSTOTEOLLISUUDELLE

- SUUNNITTELU- LUJUUSLASKENTA- TUOTEKEHITYS JA PROTOTYYPIT

- VALMISTUS


Toimittanut:DI Tapio Peltohaka

��

RUOTSI

Alkava 12-vuotiskausilupaa BV:lle mittavanrahoituksen

Ruotsin rautateiden ylläpi-dosta vastaava Banverket(BV) on tulevaisuuden rahoi-tuksen osalta hyvässä ase-massa. Uusi ensi vuodenalusta alkava investointioh-jelma lupaa 97 miljardinkruunun (n. 10,8 mrd euroa)rahoituksen rautateille vuo-sille 2004- 2015. Summa onsuuri kun sitä verrataan päät-tyvän 10-vuotiskauden ra-hoitukseen, sillä rahamääräyli kaksinkertaistuu. Lisäksiylimääräistä rahaa on tie-dossa 38 miljardia kruunua(4,2 mrd euroa) kunnossa-pitoon ja 4,5 miljardia kruu-nua (0,5 mrd euroa) katta-maan avustuksina 30% alu-eellisten liikennöitsijöidenuusista kalustohankinnoista.

Suurimpia hankkeita tule-vat olemaan myrkkyskan-daalin takia kesken jääneenHallandsosin rautatietunne-lin rakentaminen Göteborg-Malmö välillä, Malmö-Tuk-holma ja Tukholma-Norrkö-ping rataosien uudistami-nen 250 km/h nopeudelle,Tukholma-Sundsvall välinkaksoisraiteen rakentami-nen ja perusparantaminenniinikään 250 km/h nopeu-delle sekä Boden -Haaparan-ta välin uudistaminen Suo-men rajalle asti transitolii-

kenteen edistämiseksi Ruot-sin ja Venäjän välisessä rah-tiliikenteessä.

Ohjelmassa on myös uusi190 km pituinen nopea Bot-nia-rata Umeån eteläpuolit-se itä-rannikkoa pitkin Örn-sköldsvikiin (rakenteilla) jamyös sisämaahan Nyland-iin. Nykyinen 130 km pitkärata Nylandista eteläänSundsvalliin tullaan perus-parantamaan. Toimenpitei-den seurauksena Umeån jaTukholman välinen etäisyysrautateitse lyhenee 850 kilo-metristä 594 kilometriin jamatka-ajaksi tulee 5 tuntia 30minuuttia.

12-vuotisohjelma sisältäämyös merkittäviä liikennein-vestointeja Malmön ja Tuk-holman kaupungeissa.BV:llä on itsenäinen valtapäättää vuosittain rahojenkohdistamisesta eri projek-teihin suunnitelmakaudenaikana. Viime suunnitelma-kaudella Ruotsin hallitus eitäysin pitäytynyt suunni-telmassa, vaan varoja leikat-tiin noin 20% kauden alus-sa luvatusta summasta.

Ikea lopettaa omanjunabisneksen

Ikea Rail rautatiekuljetus-yhtiö lopettaa toimintansaRuotsin (Ämhult) ja Saksan(Duisburg) välillä ensi tam-mikuun puolivälissä. Yhtiönkokemusten mukaan liiken-teen perustamiskustannuk-set olivat liian suuret ja ju-nien liikennöinti on myös ol-lut laskettua kalliimpaa. So-pivien vetureitten löytämi-seen on mennyt liian paljonaikaa ja lupien saaminenmaiden (Ruotsi-Tanska-Sak-sa) väliseen liikenteeseen onollut liian työlästä. Ikealla onkuitenkin edelleen tarkoitussuosia rautateiden käyttöäkuljetuksissaan, mutta uu-della konseptilla.

Syynä oman rautatieyhti-ön perustamiseen olivat ai-koinaan erityisesti suuretmoottoritiemaksut. Puolet

junissa kuljetetusta liiken-teestä on ollut muitten asi-akkaitten tuotteita.

TANSKA

Uusi rautatie-viranomainen aloittaa

Uusi rautatieviranomainenTrafikstyrelsen on aloittanuttoimintansa viime heinä-kuun alusta Tanskassa. Hoi-dettavat viranomaistehtävätkoskevat sekä rautateitä, ettälauttaliikennettä. Uusi orga-nisaatio on itsenäinen viran-omainen, joka on vastuulli-nen uusien infraprojektienkehittämisessä yksityisenjuna- ja lauttaliikenteensuuntaan ja toimii neuvoaantavana elimenä sopimus-neuvotteluissa infraviran-omaisen (Banestyrelsen) jaTanskan rautateiden suun-taan (DSB). Jälkimmäiselläon hallussaan noin 85%Tanskan rautatieliikenteestä.

Tekeillä olevan lainsäädän-nön mukaan Trafikstyrelsentulee olemaan myös uusirautatieturvallisuuden sääte-lijä, joka vastaa tarkastuksis-ta, hyväksynnöistä, ja toimi-lupien myöntämisestä lii-kennöitsijöille. Tulevalla lain-säädännöllä ollaan luomas-sa myös riippumatonta on-nettomuustutkintayksikköärautateille.

Uusi organisaatiomallimuistuttaa paljolti tehtävä-kuvaltaan brittiläistä SRA:ta(Strategic Rail Authority) jaruotsalaista Rikstrafiken-vi-ranomaista. Pääasiallisin eroSRA:han verrattuna on, et-tei Trafikstyrelsen laadi rata-verkon budjetteja, vaan netehdään edelleen Tanskanhallituksen ja Banestyrelse-nin kesken.

Banestyrelsen taas muis-tuttaa aika paljon uutta brit-tiläistä Railtrackin raunioillerakennettua Julkista Net-work Rail -yhtiötä hoitaenrataverkon rakentamista ja

kunnossapitoa. Trafikstyrel-sen tullee olemaan kooltaannoin 70 hengen organisaa-tio, kun kaikki tehtävät onotettu haltuun.

SAKSA

DB suunnitteleevaltavan suurtaveturitilausta

Saksan rautatiet (DB) ontekemässä erästä kaikkienaikojen suurimmista kalus-totilauksistaan kautta aiko-jen. Päätökset ajoittunevatvuoden 2004 alkupuolelle.Tilauksen kohteena olisi 466veturia, joiden hinta olisi 1miljardin euron paikkeilla.

DB aikoo piakkoin pyytäätarjouksia myös 1000 kappa-leen matkustajavaunueräs-tä. Nämä uuden sukupolvensuunnittelua edustavat vau-nut korvaisivat nykyisiä In-terCity- ja EuroCity-junienvaunuja, joita on pakko as-teittain uusia. Veturitilauskäsittäisi alkuvaiheessa 203kappaletta ja option 263kappaleen lisäerälle. Suurinosa vetureista olisi tarkoitet-tu tavaraliikenteeseen ja nii-den toimitukset tapahtuisi-vat vuoden 2005 lopulla javuoden 2006 alkupuoliskol-la.

Kalustotilaukset ovat osaDB:n suurta modernisointi-projektia, jossa investointi-en kokonaismäärä tulee ole-maan 46,2 miljardia euroavuoden 2007 loppuun men-nessä. Em. summasta 8,3


miljardia euroa tullaan käyt-tämään uuteen liikkuvaankalustoon ja 33,3 miljardiaeuroa ratojen sekä asemienparantamiseen. Rahoitustapahtuu kassavirrasta, val-tion tukirahoilla/ korottomillalainoilla ja yksityisellä pää-omalla.

Uusi aktiivisestisäätyvä virroitinkehitteillä

Saksan rautatiet (DB) onyhteistyössä BombardierTransportation-yhtiön kans-sa testannut menestykselli-sesti uutta virroitintyyppiä,jossa olennainen piirre onaktiivinen säätyvyys nopeu-den mukaan. Tässä vaihees-sa maksiminopeus on ollut230 km/h, mutta vuodenloppuun mennessä on tar-koitus päästä testeissä aina300 km/h nopeuteen asti.Testit ovat vuosien kehitte-lytyön päätepiste, jossa tuo-te yritetään saada kaupalli-seen kuntoon.

Päätarkoituksena on ollutkehittää sellainen aktiivisestisäätyvä virroitin, joka toimisisuurilla nopeuksilla myössellaisilla rataosilla, joissageometrian perusteella voisinopeutta hyödyntää mutta,joissa ratajohtorakennetta eiole suunniteltu suurien no-peuksien vaatimusten mu-kaisesti. Näin voitaisiin sääs-tää merkittävästi vanhojenratojen investointikustan-nuksissa, koska aktiivisesti

säätyvä virroitin pystyy sää-telemään kosketuspainettaajolankaan perinteistä virroi-tinta huomattavasti parem-min.

Vaikutus näkyy myös kos-ketuspintojen vähempänäkulumisena ja tasaisempa-na kulkuna, jolloin sääste-tään myös kunnossapidos-sa. Suurilla nopeuksilla onmyös virroittimen meluntodettu vähenevän 10 desi-beliä, mikä kuulohavaintonamerkitsee vähintäänkinmelun puolittumista. Melunvähenemisellä on suuri mer-kitys, sillä on todettu, ettäkun nopeus nousee arvoon280 km/h, niin ajojohdonmeluvaikutus on yli puoletkokonaismelusta erityisestimeluseinien takana. Melunmäärää on luonnollisestivaikea rajoittaa silloin, kunmelun lähde on kovin korke-alla.

Viranomaishyväksyntöjenjälkeen uusi virroitin on tar-koitus saada massatuotan-toon vuodesta 2005 alkaen.DB voisi silloin luopua mit-tavia investointeja suurno-peusliikennettä varten vaa-tivista ajojohtojen muutos-projekteista.

Kesä aiheuttiTransrapid-junalleongelmia

Saksalaiselle 430 km/hnopeuteen pystyvälle Trans-rapid- magneettilevitaatioju-nalle viime kesä oli huono.Shanghain lentokentän 30kilometrin radalla liikennöintijouduttiin keskeyttämäänsars-epidemian takia ja, kos-ka voimansiirtokoneistohyytyi toimimattomaksi. Lii-kenteen avaaminen loka-kuussa vaati 35 miljoonaneuron korjaukset. Uudensuunnitellun 1300 km pitui-sen Shanghai - Peking radantekniikan valinta magneetti-levitaation (450 km/h) japerinteisen suurnopeusrata-tekniikan (350 km/h) välillä

tulee varmasti paljolti ratkea-maan Transrapid-junistasaatavien kokemusten pe-rusteella.

Kiinalainen junavalmistuson viime aikoina kehittynytvoimakkaasti länsimaisentekniikan avustuksella, jasilloin tuo 350 km/h lieneemaan omankin konepajate-ollisuuden avulla toteutetta-vissa. Matka-ajassa em. yh-teysvälillä voitaisiin päästäkolmeen tai neljään tuntiintekniikasta riippuen. Valinta-kriteerinä tekniikan luotetta-vuus saattaakin nousta rat-kaisevaan asemaan.

DB markkinoi uutta 50euron lippua

Saksan rautatiet (DB) onkehitellyt uuden 50 euronmeno/paluu-lipun kilpaile-maan lentoliikenteen kans-sa. Tarjouksessa on ainarajoitettu määrä lippuja vii-delle eri yhteysvälille (esim.Hampuri-München ja Berlii-ni-Köln), jotka voivat vaih-della tilanteen mukaan. Neljäseuralaista voi tulla mukaanmaksamalla kukin 25 euroa.

Lippuja voidaan käyttäävain niissä junissa, joihin neon varattu ja ne pitää mak-saa luottokortilla DB:n verk-kosivujen kautta. Näyttääsiltä, että halpalentoyhtiötpakottavat junaliikennöitsi-jät keksimään uusia entistähoukuttelevimpia markki-nointikeinoja niille yhteysvä-leille, joissa kilpailu eri liiken-nemuotojen kanssa kiristyy.

RANSKA

Alstominpelastusohjelmahyväksyttiin

Suuri rautatiekalustoval-mistaja, energiayhtiö ja lai-vanrakentaja, Alstom onpelastettu konkurssilta 3,2miljardin euron rahapaketil-la. Järjestely on hyväksyttyRanskan hallituksen, Euroo-pan komission, velkojapank-kien ja Alstomin hallituksentoimesta. Aikaisemmin EUreagoi voimakkaasti siihen,että Ranskan valtio aiottiinottaa suurella osuudella(30%) osakkeenomistajaksi.

Nyt pelastuspaketti onkasvanut alkuperäisestä 400miljoonaa euroa valtionkäyttäessä varoja 800 mil-joonaa euroa. Tästä 20-vuo-den lainaa on 300 miljoonaa.Laina on mahdollista joskusmuuntaa osakkeiksi vainEU:n erillisellä luvalla. Pan-kit luovuttavat 2,4 miljardiaeuroa ja 1,5 miljardia on ly-hytaikaisia luottoja kriisitilan-teen ylipääsyn ajaksi.

Pankeilla on suuri pelko,että ne menettävät aikai-semmin lainaamansa rahat,elleivät ne ole mukana pe-lastusoperaatiossa. On ar-vioitu että vuoden 2004 en-simmäisellä puoliskolla yh-tiön tilauskanta tulee ole-maan noin 7 miljardia euroa,joka on 25% vähemmänkuin edellisenä vuonna vas-taavana aikana. Tappio em.vuosipuoliskolla tullee ole-maan ennätyksellinen 500miljoonaa euroa.

BRITANNIA

Ratojen kunnossapitopois yksityisiltäyhtiöiltä valtionhaltuun

Brittiläinen Network Raillakkauttaa kaikki ratojen

��

Aktiivisesti säätyvä virroitinsäästää ratajohtokustannuk-sissa.

Magneettilevitaatioon perustu-va Transrapid-juna voi olla tu-levaisuuden tekniikkaa, jos seosoittautuu luotettavaksi.


kunnossapitosopimuksetyksityisten yhtiöiden kans-sa ja tekee työt itse. NetworkRail on ollut aikaisemmankonkurssitilaan ajautuneenRailtrackin seuraaja rataver-kon kunnossapidossa jaomistamisessa viime ke-väästä lähtien.

Se on voittoa tavoittele-maton yhtiö, jonka hallinto-elimissä vaikuttavat poliitik-kojen nimeämät edustajat.Suuria kunnossapitosopi-muksia on ollut seitsemänyhtiön kanssa ja niissä onollut työntekijöitä 18500.Työntekijäpuolen hyväksyn-nän takasi se, että NetworkRail palkkaa kaikki palveluk-seensa vanhoilla työehdoil-la. On arvioitu, että uudellajärjestelyllä päästään ehkänoin 300 miljoonan punnanvuosisäästöihin. Nyt Net-work Rail on maksanut kun-nossapidosta yksityisyhtiöil-le 1,3 miljardia puntaa (n. 1,9mrd eur.) vuodessa ja lisäk-si uudistamistöihin on käy-tetty 3,5 miljardia puntaa.

Network Railin pääjohta-jan mukaan keskittämispää-töksen takana on tarve sääs-tää rahaa. Myös työntekijöi-den ohjaaminen ja valvomi-nen on helpompaa keskite-tyssä systeemissä. Neljän-nes Britannian ratojen kun-nossapidosta on kuulunutJarvis-konepajayhtiölle. Yh-tiö ilmoitti viime lokakuus-sa luopuvansa kunnossapi-tosopimuksistaan imago-syistä, koska sitä epäilläänsyylliseksi kahteen vakavaanonnettomuuteen. Kun senliikevaihdosta kuitenkin vain15 % on tullut kunnossapi-dosta, ei näin pienen siivuntakia katsottu järkeväksi ris-keerata mainetta ja voittoja.

On selvää, että onnetto-muuksien tuoma riskilisänäkyy myös haluttomuu-dessa tulla markkinoille janostaa selvästi hintatasoa.Kriitikoiden mukaan Britan-nian rautatieuudistus onpahasti epäonnistunut. Yh-tiöt ovat keskittyneet voitontekemiseen osakkeenomis-

tajille. Samaan aikaan turval-lisuus ja järjestelmän toimin-ta on kärsinyt ja veronmak-sajien rahoja on kiihtyvässämäärin jouduttu pumppaa-maan rautatietoimialan tu-kemiseen.

Britannian esimerkki osoit-taakin, kuinka tärkeää onsuorittaa kustannusten jälki-laskentaa, jotta nähdäänollaanko menossa täysinvikasuuntaan uudistuksissa.

HOLLANTI

Lehtikeliongelmakin voiaiheuttaa investointeja

Hollannin rautatiet (NS)aikoo käyttää 17 miljoonaaeuroa lukkiutumattomienjarrujen hankintaan ja järjes-telmään, joka varoittaa ve-turinkuljettajia liukkaista kis-koista. Rautatieinfrasta vas-taava viranomainen ProRailon myös avannut liukkaittenkiskojen rekisterin, jonkaavulla on mahdollista ohja-ta kunnossapitotyöt nopeas-ti oikeisiin kohteisiin.

Lehtipuitten aiheuttamaongelma on monissa mais-sa suuri ongelma syksyntullen ja erityisen hankalaniissä maissa, joissa rauta-tien pituuskaltevuudet ovatsuuret.

UKRAINA

Suomalaisetrautatiekoneet käyvätkauppansa

Ukrainan rautateille on toi-mitettu kaksi Desec Track-layer TL 70 vaihteiden ja rai-deristeysten asennuskonet-ta. Koneet kuljetettiin Ukrai-naan meritse ja rautateitseParkanosta Venäjän kauttaKiovaan.

GHANA

Rautatiet yksityistetäänGhanan rautatiet aiotaan

yksityistää. Maan hallitus onpyytänyt tarjouksia 20-vuo-tisesta toimiluvasta, jollaotettaisiin haltuun 845 kilo-metrin pituinen kansallinenrataverkko ja harjoitettaisiinsiinä sekä tavara- että hen-kilöliikennettä. Myöhemmintoimilupaa voitaisiin jatkaa5-vuoden jaksoissa. Tarkoi-tuksena on luovuttaa rata-verkko uudelle yrittäjälle johuhtikuussa 2004.

Yhtiön on sitouduttavamyös kunnossapitoon, kor-jauksiin, uusimisinvestoin-teihin ja perusparantami-seen sekä rataverkon, ettäliikkuvan kaluston osalta.Uudet investoinnit olisivattodella tarpeen, sillä nykyi-sellään Ghanan rautatietomistaa 61 veturia, 516 ta-varavaunua ja 152 matkus-tajavaunua. Todellisuudes-sa niistä on kunnossapidonpuutteen takia liikenteessäkuitenkin vain 39 veturia 416tavaravaunua ja 99 matkus-tajavaunua. Rataverkosta100 km on käyttökelvotto-massa kunnossa. Tarkoituson että uudelta rautatieyrit-täjältä peritään vuosittainenkäyttömaksu ja prosentuaa-linen osuus tuloista.

AUSTRALIA

Läpi mantereen kulkevarata on valmis

Australian uusi 1420 kmpituinen Alice Springs - Dar-win rata on valmistunut vii-me syyskuussa 6 viikkoaedellä aikataulustaan. Uusirata antaa mahdollisuudenliikennöidä koko mantereenhalki pohjois-etelä suunnas-sa (ks. kuva). Yhteys palve-lee lähinnä tavaraliikennet-tä. Poikkeuksena on kuiten-kin kuuluisa Ghan-turistiju-

na, joka tulee tekemäänkoko 2979 km pituisen mat-kan rannikolta rannikollekahdessa päivässä.

Radan rakentamisen joh-tamisesta ovat vastanneetAustralian eteläisen ja poh-joisen territorion hallituksetja suunnittelu, rakentaminenja päivittäinen liikenteenhoi-to on ollut ja tulee jatkossa-kin olemaan yksityisen kon-sortion tehtävänä.

UIC

Uudet hiljaisetjarrukengät tulevat

UIC (Union Internationalde Chemins de Fer) on an-tanut virallisen hyväksynnänuudelle jarrukengälle, joka eisisällä lainkaan metallia.Uuden jarrukengän markki-navaltti on, että se aiheuttaaainoastaan puolet siitä me-lusta, joka syntyy perinteisil-lä metallisilla jarrukengillä.

Uuden jarrukengän hyväk-syminen käyttöön oli erityi-sen tervetullut saksalaiselleRailion-rahtiliikenneoperaat-torille, joka jo kaksi vuottasitten päätti varustaa kokouuden tilattavan tavaralii-kennekalustonsa tällä paran-netulla tekniikalla.

��

Koko mantereen halkaisevaAlice Springs-Darwin rata ontärkeä tavaraliikenteen reitti.


TRACKPOINT OY

PL 128, 00811 HELSINKI09 - 6823 890

JUNISSA MUKANA

Freudenberg - Building Systems OyKeskusojankatu 16 33900 Tampere

Puh. (03) 2710 610 Telefax (03) 2710 650

MAANRAKENNUSLIIKEP. KARTTUNEN KY

Parrutie 39 Sorvarinkatu 3080100 Joensuu 80100 JoensuuPuh. (013) 123 661, fax (013) 123 771 Puh. (013) 821 992KÄNNYKKÄ: 0400 804 409

Maansiirrot, piikkaustyöt, pohjavedenalennustyöt, mekaaninen vesakon-

raivaus, radanrakennustyöt,betonipulverointi- ja purkutyöt

Mäkituvantie 5, 01510 VantaaPuh. (09) 827 771Fax (09) 369 9600

email: [email protected]

Liikennetekniikan rakentamisen ammattilainen!· ratasähköistys ja junaliikenteen turvalaitteet· alue- ja tievalaistukset· jakeluverkosto- ja kytkinlaitostyöt· vaihteiden lumensulatusjärjestelmät· ISO 9001 sertifikaatti vuodesta 1999Täydenpalvelun sähköurakointiliike!Kerkkolankatu 32, PL 68, 05801 HYVINKÄÄPuh. (0307) 25 012 e-mail: [email protected]

Oy VR-Rata AbSähköasennuskeskus

��

�� !��

"�#$�%�&'��(�� "�#$�%��'�(�)��*+$�%�&'��(��)&& "�#$�%��'�(�)��)�

� ��

��

��

�� ,��)��-��"��.�# %��'��(��/+ %��'��(��! �-��

Teddington EngineeredSolutions Ltd

PALJETASAIMIA TOIMITTAA

Asolantie 23, 01400 VANTAAPuh. (09) 871 4402 Fax (09) 871 4450


-Työskentelen aikataulu-suunnittelussa. Yritäm-me toteuttaa yhtenäisen

säännöllisen aikataulun Mi-lanon alueelle. Samalla tuonesiin “yhtenäisverkosto” -ideaa asiantuntijoille ja jos-kus, poliitikoille joita tapaan.Aikataulusuunnittelu on ainaollut suuri harrastukseni jaintohimoni, nyt se on työtä-ni, kertoo Pellandini.

Hän työskenteli aluksi Hy-vinkäällä neljä vuotta sveit-siläisen Adtranzin kirjoilla jareilu kolme vuotta VR:n lei-vissä. Pellandini kertoo elä-män Italiassa olevan täysinerilaista kuin Suomessa.Hän asuu Milanosta 20 kmpohjoiseen sijaitsevassaSaronnon kaupungissa.

- Milanon seutu on suur-kaupunkialuetta verrattuna

Hyvinkääseen tai maaseu-tuun, josta olen kotoisin.Myös italialainen kulttuuri jaelämäntapa on erilaisia.Täällä on enemmän ihmisiä,enemmän autoja ja ilman-laatu ei ole niin hyvä kuinSuomessa. Toisaalta täälläon enemmän mielenkiintoi-sia kulttuurimahdollisuuksia.Henkilökohtaisesti pidänmyös italialaisesta ruuasta.

Suomesta mukaviamuistoja

Pellandini kertoo saaneen-sa Suomessa olo aikanaanniin rautatieltä kuin eri ihmi-siltä kokemuksia, jotka ovathyödyllisinä myös Italianrautatiemaailmassa. Hänkokee, että raideliikenne

Suomessa on systemaatti-sempaa kuin italialainen.Hän sanoo, että esimerkik-si lähiliikenne on paremminorganisoitu Helsingissä kuinMilanossa.

- Trenitalian matkustajanaolen todennut, että junissaon teknisiä ongelmia ja nii-tä on jopa peruttu ongelmi-en vuoksi. Luulen, että Tre-nitalia ei ole organisoinutkunnossapitoaan oikein.Ferrovie Nord, jossa työs-kentelen, on organisoitunuteri tavalla kuin Trenitalia.Meillä on esimerkiksi sään-nöllinen aikataulu kaikkiallaverkostossamme.

Pellandinin mukaan Italias-sa on muutama yksityinenrautatie. Suurimman osanhoitaa FS, joka on nyt jakau-tunut “Trenitaliaan”, joka onliikennettä hoitava yritys(rahti, lähi- ja kaukomatkat)ja “RFI:hin” (Rete FerroviaraItaliana), joka on vastuussainfastruktuurista ja aikatau-luista. Ensimmäinen vastaa

Italiassa junat ovat erinäköisiä verrattuna suomalaisiin juniin, toteaaGapriele Pellandini.

Gabriele Pellandinin tie Hyvinkäänkonepajalta jatkui aikataulu-suunnittelijaksi MilanoonSveitsiläisinsinöörillä edessä uudet haasteet

VR:ää, toinen Ratahallinto-keskusta.

- Mielestäni yksityinen rau-tatie ei aina tarkoita parem-paa ja valtiollinen huonoaliikennettä. Pellandini kokee,että uusi rautatieorganisaa-tio Italiassa seuraa euroop-palaisia sääntöjä.

- En henkilökohtaisesti us-ko, että tämä on oikea suun-ta. Uskon yhtenäiseen ver-kostoon enkä “lentokonei-siin raiteilla”. Pelkään, ettäEurooppa on suorastaantappamassa rautatiet.

Henkilöliikennepalvelemaan ihmisiä

- Rautateitä ei voi pitää ko-neina, jotka tekevät rahaa,vaan ne täytyy suunnitellakansan ja maan peruspalve-luksi. Jollain täytyy olla yleis-näkemys tarjouksesta. Mie-lestäni kilpailu on OK rahdis-sa, mutta matkustajaliiketoi-minnassa parempaa tuotta-

VR:n Hyvinkään konepajalla seitsemänvuotta työskennellytsveitsiläisinsinööri Gabriele Pellandinisiirtyi noin vuosi sitten HyvinkäältäPohjois-Italiaan. Hänen nykyinentyönantaja on Ferrovia Nord,yksityinen rautatieyhtiö, joka liikennöinoin 300 km rataa Milanon ympärillä.

rautatietekniikka 4 - 2003 1 rautatie- 4/2003 tekniikka 4-2003_osa1.pdfhämeestä käy...

Documents