rekisteröitymismenettelyllä kohti asiakaslähtöisempää palvelua

33
Rekisteröitymismenettelyllä kohti asiakaslähtöisempää palvelua Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus 21.1.2020 Juhani Rinne, projektipäällikkö Riikka Peltonen, vastaava suunnittelija Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Upload: others

Post on 08-Apr-2022

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Rekisteröitymismenettelyllä kohti asiakaslähtöisempää palvelua

Kuntoutuksen palveluntuottajien

koulutus- ja yhteistyötilaisuus

21.1.2020

Juhani Rinne, projektipäällikkö

Riikka Peltonen, vastaava suunnittelija

Kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö

Kuntoutusryhmä

Mitä on rekisteröitymismenettely?

Uusi tapa hankkia Kelan kuntoutuspalveluja

• Palveluun voivat rekisteröityä kaikki palveluntuottajat, jotka täyttävät

Kelan asettamat vähimmäiskriteerit

• Tavoitteena on siirtyä kuntoutuspalvelujen hankinnassa hankintalain

mukaisesta kilpailutuksesta rekisteröitymismenettelyllä toteutuvaan

hankintaan

2

Toteutus

Kela vastaa järjestelmäkokonaisuudesta, joka

• mahdollistaa rekisteröitymisen Kelan kuntoutuksen palveluntuottajaksi

(rekisteröitymissovellus)

• näyttää palveluntuottajan kirjaamat tiedot palveluntuottajarekisterissä/-

haussa (palveluntuottajan hakusovellus)

• tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden arvioida ja antaa palautetta

palveluntuottajan toiminnasta (palautteenantosovellus)

3

Mikä muuttuu?

• Rekisteröityminen onnistuu palveluntuottajalle sopivana ajankohtana

• Mahdollisuus päästä joustavasti palvelun tuottajaksi

• Sopimus voimassa toistaiseksi

• Toiminnan jatkuvuus, pitkät asiakassuhteet mahdollisia

• Palveluntuottajahaku ohjaa asiakasta

• Sopivan palveluntuottajan valinta helpottuu

• Asiakas antaa palautetta palveluntuottajasta

• Arviot toiminnan asiakaslähtöisyydestä valinnan tueksi ja palvelun kehittämiseen

Rekisteröitymismenettelyn kokeilu

• Rekisteröitymismenettelyä kokeillaan ajalla 2020-2022

• Kokeilussa mukana kaksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelua

• Oma väylä –kuntoutus

– Moniammatillista kuntoutusta neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 16 – 29 –vuotiaalle

asiakkaalle

– Rekisteröityminen mahdollista kesällä 2020, palvelu alkaa syksyllä 2020

• Aikuisten sydänkurssit

– Rekisteröityminen mahdollista syksyllä 2020, palvelu alkaa vuoden 2021 alusta

• Menettelyn laajentaminen kokeilun jälkeen

• Edellyttää muutoksia Kelan kuntoutuslakiin (KKRL)

Rekisteröityminen

Rekisteröitymisen vaiheet (palveluntuottajan näkökulma)

Järjestelmään

kirjautuminen• Palveluntuottaja tunnistautuu

Suomi.fi tunnisteella

Toimipisteen

lisäys

• Kirjaa toimipisteen tiedot

• Saa kirjatuista tiedoista yhteenvedon

Palvelun

rekisteröinti

• Valitsee kuntoutuspalvelun

• Kirjaa rekisteröitymisehtojen tiedot

• Kirjaa palvelukohtaiset tiedot

Rekisteröinnin

yhteenveto

• Lähettää tiedot Kelaan

• Saa saapumisvahvistuksen

Hallintopäätös

ja sopimus

• Saa sopimuksen liitteineen

• Palauttaa sopimuksen Kelaan

allekirjoitettuna

• Sopimus voimaan, palvelu alkaa

Malleja rekisteröinnin päävaiheista

palveluntuottajahaun tietoja.

Palvelukuvauksen tutustuminenOlemme perehtyneet voimassaolevaan oma väylä -kuntoutusta koskevaan palvelukuvaukseen ja sitoudumme toteuttamaan kuntoutuspalvelua siinä kuvatun mukaisesti.

Rekisteröitymisehdot ovat pääosin samat kaikille kuntoutuspalveluille

Ehtojen määrä 10-12

Rekisteröitymisessä kirjataan

Sopimusta varten tietoja

• toimipisteestä

• kuntoutuspalvelusta

• rekisteröitymisehdoista

Vain kaikki tiedot ja ehdot täyttävät

voivat saada sopimuksen

Palveluntuottajahakua varten tietoja

• palvelusta (esim. kurssin tiedot)

• tiloista/esteettömyydestä

• henkilöstöstä (osassa palveluja)

• saatavuudesta (= liikennevalot)

• kielitaidosta

Tietoja voi muokata ja täydentää sopimusaikana

Palveluntuottajahaku

VISIO! Mahdollinen malli

Valinnan tarkennukset

Kieli Suomi Ruotsi

Muu kielitaito (näytä tiedot)

Saatavuus (näytä tiedot)

Henkilöstö (näytä tiedot)

Esteettömyys (näytä tiedot)

Palaute (näytä tiedot)

Oma väylä – kuntoutuspalvelun tuottajat lähellä Espoota

5/10 palveluntuottajaa vastaa hakuasi

Espoon kuntoutus Oy, Toritie 1, 02100 EspooNäytä kartalla

E kuntoutus Oy, Toritie 2, 02100 Espoo Näytä lisääNäytä kartalla

Esp kuntoutus Oy, Toritie 3, 02100 Espoo Näytä lisääNäytä kartalla

Espo kuntoutus Oy, Toritie 4, 02100 Espoo Näytä lisääNäytä kartalla

Kuntoutus Espoo Oy, Toritie 5, 02100 Espoo Näytä lisääNäytä kartallaHae

Näytä lisää

PaluuNäytä lisää

Valinnan tarkennukset

Kieli Suomi Ruotsi

Muu kielitaito (näytä tiedot)

Saatavuus (näytä tiedot)

Henkilöstö (näytä tiedot)

Esteettömyys (näytä tiedot)

Palaute (näytä tiedot)

Oma väylä – kuntoutuspalvelun tuottajat 5/10 palveluntuottajaa vastaa hakuasi

Espoon kuntoutus Oy, Toritie 1, 02100 Espoo Näytä kartallap. 040 765 [email protected]

Toteutusalue: UusimaaToteutuskieli: suomiHenkilöstö: neuropsykologi, toimintatera-

peutti amk ja sosionomi amk,työelämän asiantuntija

Saatavuus: vapaita paikkoja hetiPalaute: 4/5 (12 arviota)

Näytä lisääHae Paluu

Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta –hanke: kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden seurantakyselyn kehittäminen

Asiakaslähtöinen kuntoutus (Sumision 2010; Hautala ym. 2011 jne..)

Kumppanuus

Luottamuksen

rakentaminen

Autonomisuuden ja

ainutlaatuisuuden

hyväksyminen

Osallistumisen tukeminenKunnioittaminen ja

arvostaminen

Valintojen

mahdollistaminen

Valta asiakkaalla/jaettu

valta

Jaettu

vastuu

Kuuleminen ja

kommunikointi

Yhteistyö

Toivon ylläpitäminen

Asiakkaan

kokemuksen

arvostaminen

Ohjaus ja tiedon

välittäminen

Kelan Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hanke

• Toteutui vuosina 2012-2014 ja jatkotutkimus 2015

• Tarkoituksena kehittää Kelan järjestämän kuntoutuksen kuntoutuskäytäntöjen toteutumisen seurantaa

• Kehitettiin kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä arvioiva sähköisesti täytettävä kysely

• Tutkija Maarit Karhula TtM,tt, TKI-asiantuntija Gerocenter

• Hanketta ohjasi projektiryhmä

• Kyselyn kehittämiseen osallistui useita kuntoutuspalveluntuottajia

Tutkimuskysymykset1

1. Miten kokeiltavat arviointimenetelmät soveltuvat kokeiluun osallistuville vastaajaryhmille?

2. Millaiset ovat kokeiltavien arviointimenetelmien psykometriset ominaisuudet (validiteetti ja reliabiliteetti)?

3. Miten hyvät kuntoutuskäytännöt toteutuvat kokeiluun valittujen arviointimenetelmien antaman tiedon perusteella?

Measure of Processes of Care – Adults

(MPOC-A)–kysely (käännetty suomenkielelle),

34 kysymystä

1) Asiakaslähtöisyyden mahdollistaminen ja

kumppanuussuhteessa toimiminen

2) Yleisen tiedon tarjoaminen

3) Erityisen tiedon tarjoaminen

4) Koordinoitu ja kokonaisvaltainen hoito

5) Kunnioittava ja tukea antava hoito

Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden

arviointi – kysely (modifioitu Kelan

järjestämän kuntoutuksen kontekstiin

Diabetes Empowerment Process Scale –

menetelmästä: DEPSmod), 15 kysymystä

1) Vastavuoroinen osallistuminen

2) Tietoisuuden lisääminen

3) Tarpeellisen tiedon tarjoaminen

4) Avoin kommunikaatio

Kaksi kokeiltua arviointimenetelmää

• Ensimmäinen kokeilu (tules, mielenterveys, vaikeavammaiset (laitosmuotoinen

kuntoutus)= ymmärrettävyys, tarkoituksenmukaisuus

• MPOC-A –kysely (34 kys)

• Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi – kysely, DEPSmod (15 kys)

• Lisäksi: Kysymykset kuntoutuksen vaikutuksista, kuntoutuksen vastaavuudesta tarpeisiin ja

ajoitukseen sekä henkilökunnan ammattitaidosta (6 kys)

• 19 kuntoutujaa : kysely ja kognitiivinen haastattelu

• Kyselylomakkeeseen tehtiin seuraavat muutokset:

• Vastausskaalojen suunnat tarkistettiin

• Vastausvaihtoehto ”ei sovellettavissa” muutettiin yksiselitteisempään muotoon

• Kyselyn loppuun lisättiin kysymys kyselyyn vastaamiseen tarvitusta avusta

• Muutamien kysymysten muotoilua tarkennettiin

• Lomakkeeseen lisättiin 9 kysymystä kuntoutuksen vaikutuksista arkeen

Ensimmäinen kokeilu

• Toinen kokeilu = psykometriset ominaisuudet, käytettävyys, asiakaslähtöisyyden

toteutuminen

– MPOC-A –kysely (34)

– Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi – kysely, DEPSmod (15)

– Lisäksi: Kysymykset kuntoutuksen vaikutuksista, kuntoutuksen vastaavuudesta

tarpeisiin, kuntoutuksen ajoituksesta ja seurannasta sekä henkilökunnan

ammattitaidosta (15)

– 554 kuntoutujaa täytti kyselyn

– Kyselyn täyttämiseen kulunut aika keskimäärin:

• VV 34 min, TULES 11 ja MT 12

• Vaihtelua paljon etenkin VV-ryhmässä

– Avun tarve:

– Itsenäisesti 88 %, eniten avun tarvetta VV-ryhmässä

Toinen kokeilu

Toinen kokeilu

• Kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien näkemyksiä:

• Teknisesti kysely oli toimiva

• Vaati tiedottamista ja osa kuntoutujista tarvitsi apua

• Kyselyn nivominen kuntoutusohjelmaan onnistui hyvin osassa

kuntoutuslaitoksia

• Kuntoutujien motivointi pääpiirteittäin helppoa,

hankaloittavana tekijänä kyselyn pituus

• Kyselyn asiat koettiin tärkeiksi ja hyödyllisiksi

• Palveluntuottajan saatava tulokset omaan käyttöön

• Yhteenveto tuloksista:• Osalla VV-ryhmästä kului runsaasti aikaa ja vaati motivointia ja apua• Mittareiden validiteetti ja reliabiliteetti lähes yhtä hyviä, MPOC-A:ssa pieniä

ongelmia eri ryhmille sopivuudessa • MPOC-A:ssa kaksi kertaa enemmän kysymyksiä• Palveluntuottajien näkemysten perusteella kysely on hyödyllinen ja tarjoaa

kehittämistyötä tukevaa tietoa Lopullinen kyselylomake:

• Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi – kysely, DEPSmod (15 kysymystä)

• Lisäksi: Kysymykset kuntoutuksen vastaavuudesta tarpeisiin, kuntoutuksen ajoituksesta ja seurannasta sekä henkilökunnan ammattitaidosta (4 kysymystä)

Toinen kokeilu -Psykometriset ominaisuudet: Validiteetti ja reliabiliteetti & erottelukyky

Jatkotutkimus 2015

Jatkotutkimus

• Kyselyn arviointi ammatillisessa kuntoutuksessa, lasten ja nuorten

perhekuntoutuksessa sekä vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen

terapioissa ja kuntoutuspsykoterapiassa

• Kyselylomakkeesta muokattiin soveltuvat versiot perhekuntoutukseen,

terapioihin ja kuntoutuspsykoterapiaan

• Esimerkiksi terapioissa

kuntoutuslaitoksen henkilöstö terapeutti

Kyselyn arviointi

• Soveltuvuuden arviointi

• Soveltuvuuden arviointi toteutettiin samalla tavoin kuin ensimmäinen kokeilu käyttäen

kognitiivista haastattelua (Godenhjelm 2002).

Haastatellut pitivät kysymyksiä ja vastaisvaihtoehtoja ymmärrettävinä, ja kysymyksiä

olennaisina ja tarkoituksenmukaisina

• Erottelevuuden arviointi

• Ryhmien välisten erojen tarkastelussa käytettiin varianssianalyysia. Jos eroja, tarkasteltiin

Tukeyn testin avulla, minkä ryhmien välillä erot olivat tilastollisesti merkittäviä

Aineistoa kertyi riittävästi kyselyn soveltuvuuden arvioimiseksi kaikista

kuntoutujaryhmistä (haastatteluosuuteen 43 kuntoutujaa ja kyselyyn vastasi

138 kuntoutujaa)

Johtopäätökset

• Kyselyssä nostetut teemat ja niitä koskevat kysymykset

asiakaslähtöisyyden toteutumisesta ovat yleisiä, erimuotoisten

Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden arviointiin soveltuvia

• Kuntoutujat toivat esille, että kysymysten aihealueet ovat

olennaisia ja on tärkeää, että heidän mielipiteitään kuntoutuksen

asiakaslähtöisyydestä kysytään

• Palveluntuottajat pitivät kysymyksiä olennaisina ja tärkeinä

KAARI-kyselystä asiakaspalautekysely

Kyselyn lyhentäminen mobiiliversioksi

• KAARI-kyselystä tiivistetty versio (tavoitteena 5-8 kysymystä)

• Aikataulu 1.8.2019-6.3.2020

• Asiantuntijahaastattelut, asiakashaastattelut ja käytettävyystestaus

• Asiakas saa kuntoutuspäätöksen liitteenä palvelulupauksen (kokeilussa

mukana olevat kuntoutuspalvelut)

• Käyttökokemuksia kerätään rekisteröintimenettelyn kokeiluhankkeessa

KiitosKela, Kuntoutusryhmä

@Kelankuntoutus