riihimäen kaupunginkirjaston kyselytulokset ratamo ... · netin käyttö on suosituinta alle...

1

Riihimäen

kaupunginkirjaston

kyselytulokset

Ratamo-kirjastojen

asiakaskyselyssä

27.10.–15.11.2014

Olli Setälä

2

Sisällys

1. Kyselyn taustaa, toteutus ja vastausten käsittely ............................................................................. 1

2. Vastaajat ........................................................................................................................................... 2

3. Kirjastossa asiointi ........................................................................................................................... 4

4. Mitä kirjastossa tehdään ................................................................................................................... 6

5. Arviot aukioloista, tiloista, laitteista ................................................................................................ 9

5.1 Aukioloajat ................................................................................................................................. 9

5.2 Tilojen viihtyisyys ja käytännöllisyys...................................................................................... 11

5.3 Internet- tietokoneiden määrä .................................................................................................. 12

5.4 Lainaus- ja palautusautomaatit................................................................................................. 12

6. Kirjaston kokoelmat ....................................................................................................................... 13

6.1 Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus ........................................................................................ 15

6.2 Lasten ja nuorten kirjat ............................................................................................................ 17

6.3 Äänikirjat ja kielikurssit ........................................................................................................... 20

6.4 Lehdet....................................................................................................................................... 23

6.5 Musiikkiäänitteet ja nuotit ....................................................................................................... 24

6.6 Elokuvat ................................................................................................................................... 26

7. Asiakaspalvelu sekä aineistojen sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus ........................................... 27

8. Tiedottaminen ja kotisivut ............................................................................................................. 30

9. Verkkokirjasto ................................................................................................................................ 32

10. Vapaa palaute ............................................................................................................................... 34

11. Tärkeimpiä tuloksia...................................................................................................................... 35

Liite 1: Kyselylomake ........................................................................................................................... i

Liite 2: Avoimet vastaukset kysymykseen ”Mitä tavallisesti teet kirjastossa?” ................................. iii

Liite 3: Avoimet vastaukset ................................................................................................................ iv

1

1. Kyselyn taustaa, toteutus ja vastausten käsittely

Riihimäen ja Hyvinkään kaupunginkirjastojen sekä Nurmijärven, Hausjärven ja Lopen

kunnankirjastojen yhteinen asiakaskysely järjestettiin 27.10.–5.11.2014. Tosin Riihimäellä (ja

ilmeisesti myös Nurmijärvellä) kysely alkoi päivämääräsekaannuksen vuoksi pari päivää myöhässä

29.10. Kysely oli Ratamo-kirjastojen kolmas yhteinen. Aikaisemmat pidettiin marraskuussa 2012 ja

maaliskuussa 2010.

Riihimäellä kysely toteutettiin samalla mallilla kuin edellisellä kerralla. Paperisia kyselylomakkeita

oli jaossa lastenosastolla, lehtisalissa, musiikkiosastolla ja aikuistenosastolla kolmessa paikassa.

Verkkolomakkeeseen oli linkki kirjaston etusivulla, verkkokirjastossa, kaupungin sivujen

ajankohtaisissa tiedotteissa, Facebookissa ja Twitterissä. Sosiaalisessa mediassa vastauskehotuksia

lähetettiin noin viikon välein kolme kertaa. Facebookin kautta vastauslomakkeeseen oli klikattu

parikymmentä kertaa, Twitterin kautta vain pari kertaa.

Vastauksia käsiteltiin tällä kertaa Webropol-kyselytutkimussovelluksella, mikä antoi aikaisempaa

paremmat mahdollisuudet tulosten analysointiin. Sovelluksen raportointityökalulla saa helposti

esiin vastaajien eri taustatekijöiden vaikutuksia vastauksiin. Tätä on raportissa hyödynnetty

huomioimalla ikäryhmien ja sukupuolen vaikutus, jos vaikutus on ollut selvä. Webropol myös

helpotti huomattavasti diagrammien tekoa. Aineiston muokkaamisesta ja jakaumien visualisoinnista

Webropolilla vastasi Hyvinkään kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja Teijo Virolainen.

Kyselylomake (Liite 1) oli hyvin samanlainen kuin edellisellä kerralla. Lisäyksiä olivat ainoastaan

kysymys sähkökirjojen lainaamisesta (kohta 11) ja ohje jättää numeroarvioinneissa kohdan tyhjäksi,

jos ei osaa vastata. Edellisellä kerralla ”en osaa vastata” -vaihtoehdon puuttuminen nimittäin

hämmensi monia vastaajia.

Koska kyselylomaketta ei merkittävästi muutettu vuoden 2012, voi kyselyjen tuloksia vertailla

kohtalaisen hyvin. Vuoden 2010 lomakkeen arviointikysymysten asteikko oli niin erilainen, että

sillä saadut tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Kirjastokäyntien tiheyttä ja kirjastonkäyttötapoja

koskevat monivalintakysymykset eivät muuttuneet, joten niiden vastauksia voi vertailla kaikista

kolmesta kyselystä.

2

Riihimäen saamia arvioita on joissain tapauksissa mielekästä vertailla toisiin kyselykirjastoihin.

Tällöin kaikista kyselykirjastoista yhdessä, käytetään termiä Ratamo-kirjastot ja kaikista

kyselyvastaajista käytetään termiä Ratamo-vastaajat. Riihimäellä annettuja kirjastoautoja koskevia

arvioita ei käsitellä.

Raportti etenee kysymys kysymykseltä samassa järjestyksessä kuin ne olivat lomakkeessa. Lopussa

ovat yhteenveto ja liitteet.

2. Vastaajat

Kaikissa Ratamo-kirjastoissa ja kirjastoautoissa vastaajia oli yhteensä 847, mikä oli 270 vähemmän

kuin edellisessä kyselyssä. Pudotusta oli siis 24 %.

Riihimäkeä arvioi 256 vastaajaa, eli 39 (13 %) vähemmän kuin 2012. Vastaajien määrän pudotus ei

Riihimäellä ollut siis yhtä suuri kuin yleisesti Ratamo-kirjastoissa. 2010 vastaajia oli Riihimäellä

491, siihen nähden vastaajat ovat vähentyneet 48 %. Paperilomakkeilla vastauksia annettiin 178 (70

%) ja verkossa 78. Verkkovastaajat olivat vähentyneet edellisestä kyselystä merkittävästi. Silloin

verkossa vastasi 183 eli 62 % kaikista vastaajista.

Muita kirjastoja koskevia vastauksia annettiin seuraavasti: Hausjärven kirjasto 48, Hausjärven

kirjastoauto 51, Hyvinkään pääkirjasto 204, Hakalan kirjasto 17, Paavolan kirjasto 82, Lopen

kirjasto 43, Lopen kirjastoauto 7, Nurmijärven pääkirjasto 36, Klaukkalan kirjasto 72, Rajamäen

kirjasto 28, Nurmijärven kirjastoauto 3.

3

Naisia Riihimäen vastaajista oli 70 %, Ratamo-kirjastoissa 76 %. Riihimäellä miesten osuus oli

suurin. Sukupuolijakauma ei oleellisesti muuttunut edellisestä kyselystä.

Vastaajien sukupuolijakauma paikkakunnittain

Vastaajien ikäjakauma muuttui Riihimäellä hieman vuodesta 2012. Merkittävin muutos oli, että

vastaajien keski-ikä nousi hieman: 13–18-vuotiaiden ja 18–30-vuotiaiden osuudet laskivat noin viisi

prosenttiyksikköä ja 31–45- sekä yli 60-vuotiaiden nousi viisi prosenttiyksikköä. Selvästi suurin

ikäryhmä oli 31–45-vuotiaat, kuten aiemminkin.

Vastaajien ikäjakauma Riihimäellä

4

Kirjastojen välillä oli suuria eroja ikäryhmäjakaumissa:

Ikäryhmäjakaumat paikkakunnittain

Lopella ja Hausjärvellä vastaajat ovat olleet keskimäärin iäkkäämpiä kuin muualla. Riihimäen

vastaajat olivat nuorimpia. On muistettava, että vastaajien ikäryhmien jakaumat eivät suoraan kerro

kirjastojen käyttäjien todellisista ikäjakaumista, koska eri-ikäisten vastausaktiivisuus voi vaihdella

paljonkin. Myös kyselyn järjestelyillä ja lomakkeella on ollut omat vaikutuksensa siihen, kuinka

ahkerasti eri-ikäiset ovat kyselyyn vastanneet.

3. Kirjastossa asiointi

Vuoteen 2010 verrattuna viikoittaisten käyttäjien osuus on kasvanut noin 10 prosenttia

kuukausittaisten kävijöiden kustannuksella. Toisaalta vuosien 2012 ja 2014 välillä kirjasto käynnit

ovat hieman harvenneet: viikoittaisten käyttäjien osuudesta (42 %) pari prosenttiyksikköä oli

siirtynyt kuukausittain käyttäville (46 %), mikä nosti kuukausittain käyttävät suurimmaksi

ryhmäksi. Harvemmin kuin kuukausittain käyvien osuus on laskenut tasaisesti ja on nyt sama kuin

päivittäisillä käyttäjillä (6 %).

5

0

20

40

60

2010 8 32 51 10

2012 5 44 43 7

2014 6 42 46 6

Päivittäin Viikoittain Kuukausittai Harvemmin

Kuinka usein vastaajat käyvät kirjastossa 2010–2014. Luvut ovat prosentteja.

Ikäryhmien välillä käyntitiheydessä oli suuriakin eroja, mutta niin oli myös ryhmien sisällä.

Karkeasti jakaumia voi kuvailla siten, että päivittäisissä käyttäjissä suurin ryhmä oli 13–18-vuotiaat,

tosin viikoittainen ja kuukausittainen käyttö oli heille yhtä tavallista. Suurin osa alle 18- ja yli 60-

vuotiaista käytti kirjastoa ainakin viikoittain, ja lähes kaikki vähintään kuukausittain. 19–30-

vuotiaat käyvät kirjastossa harvimmin ja heille kirjastokäynti on tyypillisesti kuukausittainen juttu.

31–45- ja 46–60-vuotiaat käyvät hieman heitä useammin.

Kuinka usein eri ikäryhmät käyvät Riihimäen kirjastossa

Riihimäen tulokset poikkesivat Ratamo-kirjastojen yleisestä linjasta etenkin siten, että

kuukausittaisten kävijöiden osuus oli suurin, kun taas muiden kirjastojen vastauksissa viikottainen

käyttö oli selvästi yleisintä:

6

Vastaajien kirjastokäyntien tiheys Ratamo-kirjastoissa

Tulos selittyy ainakin osittain sillä, että Riihimäellä 31–45-vuotiaiden osuus vastaajista oli

suurempi kuin muualla, ja tämä ikäryhmä käyttää kirjastoa enimmäkseen kuukausittain.

4. Mitä kirjastossa tehdään

Kysymykseen ”Mitä tavallisesti teet kirjastossa?” vastaaja pystyi valitsemaan annetuista

vaihtoehdoista niin monta kuin tarpeellista ja lisäksi antamaan halutessaan avoimen vastauksen.

Aikaisemmissa kyselyissä vaihtoehdot olivat muuten samat, paitsi 2010 ei kysytty tapahtumiin

osallistumisesta.

Selvimmät muutokset vastauksissa neljän vuoden aikana olivat ”Vietän aikaa” -vaihtoehdon

valinneiden lisääntyminen 15 prosentista 24:ään ja ”Käytän internetiä” vähentyminen 15:stä

kymmeneen. Muuten vastaukset olivat pysytelleet samoilla linjoilla ja vaihtoehtojen

suosituimmuusjärjestys oli muuten sama paitsi ”Vietän aikaa”-vaihtoehto oli noussut neljännelle

sijalle ”Etsin tietoja” -vaihtoehdon ohi. Yli 90 % oli valinnut vaihtoehdon ”Lainaan, palautan, uusin

aineistoa”. Toiseksi suosituinta on lehtien lukeminen (42 %) ja kolmanneksi sijoittui näyttelyihin

tutustuminen (27 %).

7

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2010 93 42 23 7 15 2 25 5 15 -

2012 96 39 21 9 14 1 31 6 17 12

2014 92 42 21 9 10 2 27 5 24 12

Lainaan,

palautan

, uusin

Luen

lehtiä

Etsin

tietoja

Opiske-

len

Käytän

nettiä

Tutustun

kunta-

tietoon

Tutustun

näytte-

lyihin

Kopioin,

digitoin,

skannaa

Vietän

aikaa

Osal-

listun

tapahtu

Mitä Riihimäen kirjastossa tavallisesti tehdään 2010–2014. Luvut prosentteja.

Eri ikäryhmien kirjastonkäyttötavoissa on paljonkin eroja. Lainaus, palautus, uusinta on tasaisesti

suosituinta kaikissa ikäryhmissä, mutta muissa toiminnoissa näkyy eroja.

Lehtien luku on nimenomaan yli 46-vuotiaiden suosiossa, heistä lehtiä lukee yli puolet. Myös alle

18-vuotiaista lehtiä lukee noin kolmasosa.

Tietojen ja aineistojen etsiminen on yleisintä 13–18-vuotiaille, joista vaihtoehdon ovat valinneet

noin puolet, aikuisista vain vajaa neljännes. Myös opiskelu on yleisintä 13–18-vuotiaille. Netin

käyttö on suosituinta alle 18-vuotiaille, joista sitä käyttää noin 20 %.

Näyttelyihin tutustuminen on sitä suositumpaa mitä vanhempi ikäryhmä on, tosin myös moni alle

13-vuotiaista on valinnut vaihtoehdon. Yli 46-vuotiaille näyttelyihin tutustuminen on lehtien luvun

jälkeen kolmanneksi yleisin toiminto.

Alle 18-vuotiaista noin kaksi kolmesta on ilmoittanut viettävänsä aikaa kirjastossa, mikä tekee siitä

nuorimpien ikäryhmien toiseksi suosituimman kirjastonkäyttötavan. Myös 19-45-vuotiaille ajan

8

vietto on lehtien luvun jälkeen kolmanneksi suosituin tapa käyttää kirjastoa. Yli 46-vuotiaille ajan

vietto kirjastossa ei ollut olennaista. Tapahtumiin osallistuminen painottuu vanhimpiin ikäryhmiin.

Kirjaston käyttötavat Riihimäellä ikäryhmittäin

9

Sukupuolten välillä suurin ero oli, että miehistä lehtiä ilmoitti lukevansa yli puolet, naisista noin

kolmannes. Tietojen ja aineistojen etsiminen oli myös hieman suositumpaa miehille. Naiset taas

tutustuivat näyttelyihin ja osallistuivat tapahtumiin miehiä ahkerammin.

Kohtaan pystyi antamaan myös avoimen vastauksen. Riihimäellä niitä tuli 21 (Liite 2). Selvästi

yleisin vastaus oli lapsen kanssa leikkiminen satuhuoneessa ja satutunnille osallistuminen. Muut

vastaukset liittyivät lähinnä ajanviettoon, oleskeluun ja läksyjen tekoon.

Kirjastojen välillä suurimmat erot olivat lehtien luvussa: Nurmijärvellä peräti 54 % vastaajista luki

lehtiä, Lopella 44 %, Riihimäellä 42 %, Hyvinkäällä 34 % ja Hausjärvellä 28 %. Lopella ja

Riihimäellä näyttelyihin tutustuminen oli yleisempää kuin muualla. Riihimäellä ajanvietto

kirjastossa on yleisempää ja tapahtumat vetävät väkeä suhteellisesti enemmän kuin muualla.

Kirjaston käyttötavat Ratamo-kirjastoissa

5. Arviot aukioloista, tiloista, laitteista

5.1 Aukioloajat

Kirjastot saivat hyvin erilaisia arvioita aukioloistaan. Lopella ja Nurmijärvellä vastaajat olivat

tyytyväisimpiä. Riihimäki ja Hyvinkää saivat lähes samanlaiset arviot ja Hausjärvellä oltiin selvästi

kriittisimpiä.

10

Aukiolojen arviot Ratamo-kirjastoissa

Edelliseen kysellyn verrattuna Riihimäellä erittäin hyvät arviot vähenivät neljä prosenttiyksikköä ja

välttävät viisi. Vastaavasti hyvän arvion antaneiden osuus kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä.

Erittäin hyvän ja hyvän arvioinnin antaneiden yhteinen osuus oli 91 %, kun 2012 se oli 86 %.

0

25

50

75

100

2012 41 45 10 4

2014 37 54 5 4

Erittäin hyvä Hyvä Välttävä Huono

Aukiolon arviot Riihimäellä 2012 ja 2014

Vastaajan iällä näyttää olleen vaikutusta vastauksiin. Selvästi tyytymättömimpiä olivat 46–60-

vuotiaat ja tyytyväisimpiä 19–30-vuotiaat.

Aukiolojen arviot ikäryhmittäin

11

Jos tuloksia verrataan ikäryhmien kirjastokäyntien tiheyteen, niin karkeasti arvioiden näyttää sille,

että mitä harvemmin ikäryhmän edustajat käyttävät kirjastoa sitä tyytyväisempiä he ovat

aukioloaikoihin.

5.2 Tilojen viihtyisyys ja käytännöllisyys

Vastaajista sama osuus 47 % antoi kirjaston tiloille sekä erittäin hyvän että hyvän arvion ja 5 % piti

tiloja tyydyttävinä. Arviot eivät muuttuneet oleellisesti vuodesta 2012.

0

25

50

75

100

2012 47 45 7 1

2014 47 47 5 0


Tilojen saamat arviot 2012 ja 2014

Ikäryhmistä tyytyväisimpiä ovat alle 13- ja 31–45-vuotiaat, eli todennäköisesti paljolti lapset ja

heidän vanhempansa:

Tilojen saamat arviot ikäryhmittäin

12

5.3 Internet- tietokoneiden määrä

Asiakaskoneiden määrä tyydytti hieman enemmän vastaajia 2014 kuin 2012:

0

25

50

75

100

2012 28 55 12 5

2014 32 56 10 1


Arviot asiakaskoneista 2012 ja 2014

Vaikka aikaisemmassa kohdassa vain 10 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä nettiä kirjastossa,

nettikoneiden määrää arvioi 68 %. Voi pohtia, olisiko nettikoneilla enemmän käyttäjiä erilaisilla

järjestelyillä. Ratamo-kirjastojen välillä erot eivät olleet merkittävän suuria.

5.4 Lainaus- ja palautusautomaatit

Aiemmasta kyselystä tyytyväisyys automaatteihin oli lisääntynyt, mikä näkyy erittäin hyvän arvion

antaneiden osuuden kasvuna. Toisaalta välttävän ja huonon arvion antaneiden osuus on pysynyt

lähes samana.

0

20

40

60

2012 47 43 8 2

2014 55 37 8 1


Arviot automaateista 2012 ja 2014

Kirjastojen välillä suhtautuminen automaatteihin vaihteli hyvin paljon. Riihimäen tulokset olivat

parhaat:

13

Automaattien saamat arviot Ratamo-kirjastoissa

6. Kirjaston kokoelmat

Eri aineistoryhmien saamien arvioiden määrä vaihteli paljon. Jos katsotaan kuinka suuri osuus

kaikista vastaajista on arvioinut kutakin kokoelmaryhmää, saadaan sumea kuva siitä, missä määrin

kutakin kokoelmaryhmää vastaajat ovat käyttäneet suhteessa toisiin kokoelmaryhmiin. Jakaumiin ja

niiden muutoksiin on syytä suhtautua kriittisesti, koska vastaajajoukot ovat eri vuosina olleet

laadullisesti ja määrällisesti erilaisia. Myös eri kokoelmaryhmien välillä on ”luonnollisia” eroja, eli

esimerkiksi musiikki ei vain kaikkia kiinnosta ja kuvakirjoja käyttää vain tietyt asiakasryhmät.

Prosentit eivät siis kerro kokoelmien laadusta tai tärkeydestä asiakkaille.

Alla olevaan taulukkoon on koottu kokoelmaryhmien vastausprosentit vuosina 2012 ja 2014.

Muutokset kyselyjen välillä eivät ole suuria. Eniten arvioita ovat menettäneet musiikkiaineistot,

kielikurssit sekä aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus. Kiinnostustaan ovat lisänneet vain lasten

kuvakirjat sekä lasten ja nuorten tietokirjat.

2014 selvästi eniten arvioita (79–68 % kaikista vastaajista) saivat aikuisten kirjallisuus ja lehdet.

Seuraavana olivat lasten- ja nuorten kirjallisuus, elokuvat, musiikkiäänitteet ja äänikirjat (54–43 %)

ja vähiten arvioita saivat kielikurssit ja nuotit (32 %).

14

0 50 100

Aik

. kau

no

Aik

. tie

to

Laste

n kuva

k.

Last.

Kau

no

Laste

n tiet

o

Ään

ikirj

.

Kie

lik.

Lehdet

Musi

ikki

ään.

Nuotit

Eloku

vat

2012

2014

Kuinka suuri osuus vastaajista (%) arvioi tiettyä kokoelmaa

Kokoelmaryhmistä parhaat arviot saivat lasten kuvakirjat sekä lasten ja nuorten kauno- ja

tietokirjallisuus. Kärkijoukkoon kuuluivat myös lehdet ja musiikkiäänitteet. Huonoimmat arviot

saivat äänikirjat ja kielikurssit. Eniten välttäviä ja huonoja arvioita saivat elokuvat ja äänikirjat,

vähiten aikuisten tietokirjallisuus:

15

Kokoelmien saamat arviot Riihimäellä 2014

Seuraavaksi tuloksia vertaillaan vuoden 2012 tuloksiin. Iän ja sukupuolen vaikutuksia esitellään, jos

niillä on ollut selvästi merkitystä. Myös Ratamo-kirjastojen välisiä eroja on joissain kohdissa tuotu

esiin.

6.1 Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuus

Kaunokirjallisuuden saamat arviot olivat hyvin samanlaisia kuin 2012:

0

20

40

60

2012 43 51 4 2

2014 43 52 5 0


Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot 2012 ja 2014

16

Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja. 31–45-vuotiaat olivat hieman muita tyytyväisempiä.

Kriittisimpiä olivat yli 60-vuotiaat.

Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot ikäryhmittäin

Sukupuoli vaikutti arvioihin siten, että naiset antoivat parempia arvioita:

Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot sukupuolittain

Riihimäen tulokset eivät juurikaan poikenneet Ratamo-kirjastojen tuloksista:

Aikuisten kaunokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa

17

Tyytyväisyys tietokirjoihin lisääntyi hieman: hyvien arvioiden osuus nousi viidellä

prosenttiyksilöllä ja välttävien laski saman verran.

0

50

100

2012 38 54 7 1

2014 38 59 2 0


Aikuisten tietokirjallisuuden arviot 2012 ja 2014

Iällä ja sukupuolella ei ollut samanlaisia vaikutuksia arvioihin kuin kaunokirjallisuudessa.

Ratamo-kirjastojen vertailussa Riihimäen tulokset olivat täpärästi parhaat:

Aikuisten tietokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa

6.2 Lasten ja nuorten kirjat

Lasten kuvakirjojen arviot olivat parantuneet hieman:

0

20

40

60

2012 50 42 6 3

2014 51 45 3 1


18

Lasten kuvakirjojen arviot 2012 ja 2014

Ratamo-kirjastoista Riihimäen tulokset olivat samalla viivalla Hyvinkään kanssa:

Lasten kuvakirjojen arviot Ratamo-kirjastoissa

Lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa suurin osa vastaajista antoi erittäin hyvän arvion, mikä oli

selvä parannus vuoteen 2012.

0

20

40

60

2012 44 50 5 1

2014 52 42 6 0


Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden arviot 2012 ja 2014

Riihimäen tulokset olivat Ratamo-kirjastoista parhaat.

Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden arviot Ratamo-kirjastoissa

19

Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden arviot paranivat, mutteivät yhtä paljon kuin

kaunokirjallisuuden.

0

20

40

60

2012 44 49 6 1

2014 47 47 6 0


Lasten ja nuorten tietokirjallisuuden arviot 2012 ja 2014

Ratamo-kirjastoissa Riihimäen tulokset olivat kärkipäässä:

Ratamo-kirjastojen arviot lasten ja nuorten tietokirjallisuudesta

Sukupuolella näyttää olleen iso merkitys lasten- ja nuortenaineistojen arvioinneissa. Ensinnäkin

miespuolisia arvioijia on ollut vain noin kolmasosa naispuolisista ja toiseksi miespuoliset (eli pojat)

ovat olleet vähemmän tyytyväisiä:

Lasten kuvakirjojen arviot sukupuolittain

20

Lasten ja nuorten kaunokirjojen arviot sukupuolittain

Lasten ja nuorten tietokirjojen arviot sukupuolittain

6.3 Äänikirjat ja kielikurssit

Vaikka äänikirjat saivat huonoimmat arviot kaikista kokoelmista, paranivat niiden saamat arviot

vuodesta 2012. Etenkin hyvien arvostelujen osuus kasvoi ja välttävien sekä huonojen osuudet

pienenivät selvästi.

0

20

40

60

2012 25 47 22 6

2014 28 56 14 2


Äänikirjojen arviot 2012 ja 2014

Sukupuolella ei ollut suurta merkitystä äänikirja-arvioissa, mutta ikäryhmien antamat arviot

vaihtelivat paljon. Kriittisimpiä näyttää olleen yli 60-vuotiaat. Heistä lähes puolet antoi välttävän

arvosanan. Tosin tästä ikäryhmästä kysymykseen vastasi vain 11 henkilöä. Sama määrä 19–30-

vuotiaita on ollut huomattavasti tyytyväisempiä. Eniten vastanneet 31–45- ja 46–60-vuotiaat olivat

karkeasti katsoen näiden kahden välissä.

21

Äänikirjojen arviot ikäryhmittäin

Muissa Ratamo-kirjastoissa äänikirjojen arviot olivat vielä huonompia kuin Riihimäellä:

Äänikirjojen arviot Ratamo-kirjastoissa

Kielikurssien erittäin hyvien arvioiden osuus väheni neljällä prosenttiyksiköllä. Vastapainoksi

hyvien arvioiden osuus nousi 12 prosenttiyksiköllä ja huonot arviot katosivat kokonaan.

0

50

100

2012 32 48 13 6

2014 28 60 12 0


Kielikurssien arviot 2012 ja 2014

Naisten mielipiteet kielikursseista jakaantuivat. Miehet vaikuttavat olleen kohtalaisen tyytyväisiä.

22

Sukupuolten arviot kielikursseista

Ikäryhmä jaottelussa oli kiintoisaa, että vain 15 % yli 60-vuotiaista vastasi kysymykseen

kielikursseista:

Kielikurssien arviot ikäryhmittäin

Ratamo-vertailussa Riihimäki sai Lopen kanssa parhaita arvioita.

Arviot kielikursseista Ratamo-kirjastoissa

23

6.4 Lehdet

Arviot lehdistä paranivat hieman.

0

20

40

60

2012 42 47 10 2

2014 45 49 5 1


Lehtien arviot 2012 ja 2014

Sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta lehtien arvioihin, mutta ikäryhmien välillä oli eroja.

Tyytyväisimpiä olivat 19–30-vuotiaat ja tyytymättömimpiä 13–18-vuotiaat. Ikäryhmien koot

vaihtelivat paljon, joten etenkin alle 30-vuotiaiden osalta tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti.

Lehtien arviot ikäryhmittäin

Ratamo-kirjastoista Riihimäen lehdet saivat parhaat arviot. Tosin kirjastojen väliset erot eivät olleet

kovin suuria.

Lehtien arviot Ratamo-kirjastoissa

24

6.5 Musiikkiäänitteet ja nuotit

Äänitteiden arviot paranivat. Erittäin hyvien arvioiden osuus nousi roimasti 13 prosenttiyksikköä,

hyvät pysyivät suurin piirtein ennallaan, välttävät ja huonot putosivat selvästi.

0

20

40

60

2012 31 51 14 4

2014 44 49 5 2


Musiikkiäänitteiden arviot 2012 ja 2014

Ikäryhmävertailussa näkyy, että 13–18- ja 18–30-vuotiaat ovat antaneet huomattavan paljon

huonoja arvosanoja. Tosin on myös huomattava, että näistä ryhmistä vastaajia oli vähän ja että

samat ryhmät antoivat myös paljon erittäin hyviä arvioita. Tyytyväisimpiä ovat olleet 31–45-

vuotiaat.

Musiikkiäänitteiden arviot ikäryhmittäin

25

Ratamo-vertailussa Riihimäen musiikkiäänitteet saivat selvästi parhaat arviot:

Musiikkiäänitteiden arviot Ratamo-kirjastoissa

Nuoteissa ei tapahtunut samanlaista nousua kuin äänitteissä. Erittäin hyvien arvioiden osuus tippui

hieman, mutta hyvien nousi kahdeksan prosenttiyksikköä samalla kun välttävien ja huonojen

arvioiden osuudet vähenivät.

0

20

40

60

2012 36 48 12 4

2014 33 56 10 1


Nuottien arviot 2012 ja 2014

Nuotteja arvostelleita vastaajia oli niin vähän, että ikäryhmäjaottelun tuloksista ei voi sanoa juuri

mitään luotettavaa, koska ryhmät ovat hyvin pieniä: 13–18-vuoitaita vastaajia oli vain kuusi ja yli

60-vuotiaita viisi.

26

Kuten äänitteistä myös nuoteista Riihimäki sai Ratamo-kirjastojen parhaat arviot:

Nuottien arviot Ratamo-kirjastoissa

6.6 Elokuvat

Elokuvien arviot paranivat kaikista kokoelmaryhmistä eniten. Vuodesta 2012 erittäin hyvien

arvioiden osuus nousi 15 prosenttiyksikköä ja hyvien kymmenen. Välttävät arvioiden osuus laski 18

prosenttiyksikköä ja huonojen seitsemän.

0

20

40

60

2012 20 39 32 10

2014 35 49 14 3


Elokuvien arviot 2012 ja 2014

Sukupuolten välillä ei elokuva-arvioissa ollut merkittävää eroa. Ikäryhmien mielipiteet taas

hajaantuivat selvästi. Alle 13-vuotiaista valtavat 80 % antoi elokuville erittäin hyvän arvosanan ja

loput hyvän. 19–30-vuotiaista noin puolet antoi välttävän ja noin 7 % huonon arvosana, vaikkakin

lähes kolmannes valitsi erittäin hyvän vaihtoehdon. Molemmat ryhmät olivat pieniä, mutta ero on

huima. Yli 60-vuotiaista kysymykseen vastasi vain kahdeksan.

27

Elokuvien arviot ikäryhmittäin

Tyytyväisyys elokuviin vaihteli kirjastoittain paljon. Loppi sai parhaat arviot, Riihimäki toiseksi

parhaat. Tosin Lopella elokuvakysymys sai vain 23 vastausta, Riihimäellä vastaajia oli yli viisi

kertaa enemmän.

Elokuvien arviot Ratamo-kirjastoissa

7. Asiakaspalvelu sekä aineistojen sijoittelu, löydettävyys ja saatavuus

Kirjaston palvelujen laatua koskevat arvostelut eivät merkittävästi muuttuneet vuodesta 2012.

Kaikissa kohdissa arviot paranivat muutamalla prosenttiyksiköllä. Edellisestä kyselystä eniten

paransivat henkilökunnan ystävällisyys ja aineiston saatavuus. Tuloksista on hyvä huomata, että

aineiston saatavuutta piti erittäin hyvänä vain vajaa kolmannes. Myös aineiston sijoittelussa ja

löydettävyydessä on parantamisen varaa. Iällä ja sukupuolella oli vaihtelevasti vaikutusta eri

kohtien vastauksiin. Ratamo-kirjastojen välillä ei tuloksissa ollut suuria eroja. Loppi ja Hausjärvi

saivat pieninä kirjastoina hieman muita parempia tuloksia aineiston löydettävyydessä, sijoittelussa

ja saatavuudessa.

28

0

20

40

60

80

100

2012 68 30 2 0

2014 71 27 2 0


Henkilökunnan asiantuntemus 2012 ja 2014

0

20

40

60

80

100

2012 72 23 5 0

2014 79 19 2 0


Henkilökunnan ystävällisyys 2012 ja 2014

0

20

40

60

80

100

2012 67 29 3 0

2014 69 28 2 0


Palvelun sujuvuus 2012 ja 2014

13–18-vuotiaissa esiintyi enemmän kritiikkiä palvelun sujuvuutta kohtaan kuin muissa ikäryhmissä:

Palvelun sujuvuus ikäryhmittäin

29

Aineiston sijoittelu ja löydettävyys

0

20

40

60

80

100

2012 32 49 17 2

2014 36 54 10 0


Aineiston sijoittelun ja löydettävyyden arviot 2012 ja 2014

Tyytyväisyys sijoitteluun ja löydettävyyteen pieneni melko suoraviivaisesti sen mukaan mitä

iäkkäämpi ikäryhmä oli kyseessä. Tosin välttävien vastausten osuus oli suurin 13–18-vuotiaissa.

Aineiston sijoittelun ja löydettävyyden arviot ikäryhmittäin

Aineiston saatavuus

0

20

40

60

80

100

2012 27 58 15 1

2014 32 57 10 1


Arviot aineiston saatavuudesta 2012 ja 2014

30

Näkemykset aineiston saatavuudesta vaihtelivat suuresti ikäryhmien välillä ja myös joidenkin

sisällä. Esimerkiksi 19–30-vuotiaiden näkemyksissä oli paljon hajontaa: noin puolet piti tilannetta

erittäin hyvänä ja noin neljäsosa vain välttävänä. Vähiten tyytyväisiä olivat yli 60-vuotiaat.

Arviot aineiston saatavuudesta ikäryhmittäin

8. Tiedottaminen ja kotisivut

Tiedotukseen liittyvät arviot paranivat vuodesta 2012 maltillisesti, kotisivujen arviot vain hitusen.

0

20

40

60

80

100

2012 41 49 10 0

2014 44 51 5 0


Tiedonsaanti palveluista 2012 ja 2014

0

20

40

60

80

100

2012 47 45 7 1

2014 54 40 6 0


Tiedonsaanti aukioloista 2012 ja 2014

31

0

20

40

60

80

100

2012 41 46 11 2

2014 46 44 9 1


Tiedon saanti tapahtumista 2012 ja 2014

0

20

40

60

80

100

2012 33 50 15 2

2014 36 50 13 1


Kirjaston kotisivut

Vastaajien ikä on selvästi vaikuttanut arvioihin vain kohdassa tiedon saanti palveluista. Alle 18-

vuotiaissa suurin osa oli erittäin tyytyväisiä. Aikuisvastaajissa mitä vanhempi ikäryhmä sitä

tyytyväisempiä vastaajat ovat olleet:

Tiedon saanti palveluista ikäryhmittäin

32

19–30-vuotiaat antoivat kaikissa tiedottamista koskevissa kysymyksissä vähiten erittäin hyviä

arvioita.

Ratamo-kirjastojen vertailussa Nurmijärven ja Lopen vastaajat antoivat parempia arvioita tiedon

saannista kuin Riihimäki sekä Hyvinkää ja Hausjärvi huonompia kuin Riihimäki.

Avoimet vastaukset tiedottamisesta

Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mistä lähteistä he saivat tietoa kirjaston palveluista ja

tapahtumista. Vastaajat pystyivät listaamaan niin monta lähdettä kuin halusivat. Kysymys oli

samanlainen kuin 2012, joten tuloksia voi verrata.

Netistä tietoa ilmoitti saavansa 75 %, mikä oli sama kuin 2012. Kirjaston tiloissa ja ovella olevista

ilmoituksista tietoa sai 26 %, edellisessä kyselyssä peräti 34 %. Lehdistä tietoa sai 21 %, vuonna

2012 23 %. Facebookin tiedonlähteeksi mainitsi 6 %, kun edellisessä kyselyssä heitä oli 8 %.

Näyttää siis sille, että nettisivujen merkitys tiedottamisessa on entisestään korostunut, koska muiden

tiedonlähteiden saamat maininnat ovat vähentyneet. Ilmeisesti nettisivut ovat yhä useammalle ainoa

kanava, jota kautta he saavat kirjaston tiedotteita. Uutena tulokkaan on mainittava Mobiilikunta-

sovellus, jonka kautta tietoa sai 3 % vastaajista.

9. Verkkokirjasto

Verkkokirjaston saamat arvostelut paranivat jokaisessa kohdassa hiukan edelliseen kyselyyn

verrattuna. Muuten vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia. Selvästi tyytyväisimpiä vastaajat olivat

lainojen uusintaan, johon kolme neljästä antoi erittäin hyvän arvion. Varausten tekoonkin oli erittäin

tyytyväisiä melkein kaksi kolmesta. Tiedonhakua erittäin hyvänä piti vain 40 %.

Lainojen uusinta on myös suosituin toiminto: sitä arvioi 156 vastaajaa, tiedonhakua 137 ja

varausten tekoa 135.

33

0

25

50

75

100

2012 40 45 12 2

2014 41 49 9 1


Arviot verkkokirjaston tiedonhausta 2012 ja 2014

0

25

50

75

100

2012 58 37 5 1

2014 64 33 4 0


Arviot varausten teosta 2012 ja 2014

0

25

50

75

100

2012 70 29 1 0

2014 77 22 1 0


Arviot lainojen uusimisesta verkkokirjastossa 2012 ja 2014

Tämänkertaiseen kyselyyn oli lisätty kysymys sähkökirjojen lainaamisesta. Kysymykseen vastasi

50 henkilöä eli vain viidennes kaikista vastaajista. Arviot olivat verkkokirjasto-osion huonoimmat.

0

25

50

75

100

2014 36 52 8 4


Sähkökirjojen lainaaminen

34

Ratamo-kirjastoissa arviot olivat yleisesti ottaen huonoja ja niitä oli vähän. Riihimäellä arviot olivat

parhaat:

Verkkokirjaston käyttämättömyys

Kysymykseen ”Jos et käytä verkkokirjasto, miksi et?” vastasi 33 % kaikista vastaajista. Vuoden

2012 kyselyssä vastaajia oli 28 %. Viiden prosenttiyksikön ero voi selittyä vastaajien keski-iän

nousulla.

Huomionarvoista on myös se, että 2014 kaikista vastaajista 11 % ilmoitti olevansa tietämätön

verkkokirjaston olemassaolosta, 2012 näin vastasi vain 7 %. Lisäksi nyt 18 % ilmoitti olevansa

haluton käyttämään verkkokirjasto, kun 2012 heitä oli 13 %. Liian vaikeakäyttöisenä

verkkokirjastoa piti 2 % ja sama osuus ilmoitti, ettei heillä ole mahdollisuutta käyttää

verkkokirjastoa. 2012 numerot olivat 3 % ja 5 %.

10. Vapaa palaute

Vapaata palautetta antoi 133 vastaajaa eli 52 %, mikä oli suhteessa täysin sama kuin edellisessä

kyselyssä. Vastausten pituudet vaihtelivat yhdestä sanasta hyvinkin pitkiin ja sisällöltään

monipuolisiin kommentteihin. Kaikki vapaa palaute on liitteessä 4.

35

Noin 60 % kommenteista oli kiitoksia, joista noin kolmasosa oli lyhytsanaisia ja ilman tarkkaa

kohdetta. Useampisanaisten kiitosten kohteita olivat henkilökunnan ystävällisyys ja palvelun

sujuvuus, henkilökunnan ammattitaito, tapahtumat ja suomalainen kirjastolaitos.

Sekalaisia toiveita kommenteista oli noin 25 %. Vähän yli neljännes toiveista koski aukioloa:

toivottiin pidempiä aukioloaikoja, sunnuntaiaukioloa ja lyhennetyistä kesäaukioloajoista

luopumista. Seuraavaksi eniten (noin 10 prosentissa) toivottiin hiljaista luku- ja opiskelutilaa. Loput

toiveista kohdistuivat aineistoihin, tiloihin ja verkkopalveluihin ilman isoa yhteistä nimittäjää.

Kaikista kommenteista moitteita oli noin 1 %. Eniten kritisoitiin vanhentunutta verkkokirjastoa.

Muutamia moitteita saivat muun muassa melu, aineiston fyysinen kunto, tilojen viihtyisyys ja

henkilökunnan ystävällisyys. Edellisessä kyselyssä teemat olivat samankaltaisia. Eroa on, että

moitteiden määrä väheni selvästi. Etenkin aineiston sijoitteluun ja löydettävyyteen liittyvä kritiikki

oli kadonnut vastauksista lähes kokonaan.

11. Tärkeimpiä tuloksia

Vastaajia Riihimäellä oli 256. Vastaajien määrä väheni vuoden 2012 kyselystä 13 % ja vuoden

2010 kyselystä lähes puoleen. Verkkolomakevastaukset vähenivät paperisia enemmän.

Riihimäellä vastaajista naisia oli 70 %. 19–30-vuotiaita vastaajissa oli huomattavan vähän; 31–45-

vuotiaita yli neljä kertaa enemmän. Tulevissa kyselyissä pitää keksiä keinoja, kuinka 19–30-

vuotiaiden ja miesten vastauksia saadaan enemmän. Yksi ratkaisu olisi, että vastausaikaa

pidennettäisi jopa kuuteen viikkoon, jotta kysely osuisi myös kirjastoa harvoin käyttävien kohdalle.

Myös kyselyn markkinointia pitää kohdistaa nyt vähän vastanneille ryhmille.

Vastaajien kirjaston käyttö on pysynyt säännöllisenä: 94 % ilmoitti käyvänsä kirjastossa vähintään

kerran kuussa. Vuoteen 2010 verrattuna käyntikerrat ovat jopa hieman tihentyneet. Aktiivisimpia

kävijöitä ovat alle 18- ja yli 60-vuotiaat. 19–30-vuotiaat käyvät harvimmin.

Kirjaston käyttötavoissa selvimmät muutokset olivat, että ajanvietto kirjastossa oli lisääntynyt ja

netin käyttö vähentynyt. Etenkin alle 18-vuotiaille kirjasto on tärkeä ajanviettopaikkana, yli 45-

vuotiaille kirjasto taas ei ole sitä varten. Lainaus ja palautus ovat edelleen ylivoimaisesti

36

ykköstoiminto kaikissa ikäryhmissä ja toisena on lehtien luku. Lehtiä lukevat enimmäkseen miehet

sekä yli 46-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat. Kolmanneksi suosituinta on näyttelyihin tutustuminen, mikä

on tavallisinta iäkkäimmille vastaajille mutta myös lapsille. Tapahtumissa käyvät käytännössä vain

yli 31-vuotiaat. Alle 18-vuotiaista monet ilmoittivat etsivänsä tietoja ja opiskelevansa.

Arviointivastaukset paranivat edellisestä kyselystä kaikissa kohdissa. Tämä voi osittain olla

seurausta vastaajien vähenemisestä, koska vähiten tyytyväiset jättävät usein vastaamatta kyselyihin,

mutta täysin se ei voi muutoksia selittää. Ratamo-vertailussa Riihimäki oli useassa kohdassa paras

eikä saanut yhdessäkään huonoimpia arvioita.

Tyytyväisyys aukioloaikoihin on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tosin vain 37 % piti

aukioloaikoja erittäin hyvinä. 46–60-vuotiaat olivat aukioloihin vähiten tyytyväisiä.

Tiloihin ja laitteisiin oltiin hyvin tyytyväisiä. Riihimäen kirjastoautomaatit saivat parhaat arviot

Ratamo-kirjastoista.

Kokoelmaryhmistä selvästi eniten arvioita saivat aikuisten kirjallisuus ja lehdet, niitä arvioi noin

kaksi kolmasosaa kaikista vastaajista. Äänikirjoja ja nuotteja arvioi vain vajaa kolmannes. Muita

aineistoryhmiä arvioi noin puolet.

Aikuisten kauno- ja tietokirjallisuuden arviot paranivat vuodesta 2012 vain hiukan ja Riihimäen

saamat arviot pysyttelivät lähellä Ratamo-kirjastojen yleistä linjaa.

Lasten ja nuorten kirjallisuuden arviot paranivat, etenkin kaunokirjallisuuden, jonka erittäin hyvät

arviot lisääntyivät kahdeksan prosenttiyksikköä. Lasten- ja nuorten kirjallisuus saikin Riihimäellä

parhaat arviot ja Ratamo-vertailussa Riihimäen tulokset olivat parhaimmistoa. Naispuolisten

antamat arviot olivat selvästi parempia kuin miesten (tai poikien).

Äänikirjojen arviot olivat aineistoista huonoimmat. Tosin arviot paranivat huomattavasti edellisestä

kyselystä ja Riihimäki sai Ratamo-kirjastoista parhaat tulokset.

Kielikurssit olivat ainoa aineistoryhmä, jossa erittäin hyvät arviot vähenivät selvästi. Tosin myös

huonojen ja välttävien osuudet pienenivät. Riihimäki oli Lopen kanssa Ratamon kärkeä.

37

Lehtien erittäin hyvät ja hyvät arviot paranivat parilla prosenttiyksiköllä. Lehdet saivat Riihimäellä

paremmat arviot kuin muissa Ratamo-kirjastoissa.

Musiikkiäänitteiden arviot paranivat selvästi: erittäin hyvät arviot nousivat peräti 13

prosenttiyksikköä. On tosin huomioitava, että äänitteitä arvioinneiden osuus kaikista vastaajista

väheni 12 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin pudotus kaikista aineistoryhmistä. Siitä huolimatta

noin puolet antoi arvionsa äänitteistä. Nuottien arvioinneissa ei tapahtunut samanlaista nousua kuin

äänitteissä. Nuotteja arvioinneiden osuus kaikista vastaajista pieneni kahdeksan prosenttiyksikköä.

Riihimäellä musiikkiäänitteet ja nuotit saivat Ratamo-kirjastojen parhaat arviot.

Elokuvien arviot paranivat kaikista kokoelmista eniten ja olivat Ratamo-kirjastojen kärkipäässä.

Mielipiteet elokuvista jakautuvat kumminkin paljon, mikä näkyy siinä, että arvioiden

kohenemisesta huolimatta välttäviä ja huonoja arvioita oli enemmän kuin muilla kokoelmaryhmillä.

19–30-vuotiaat näyttävät olleen erityisen kriittisiä. Sukupuolierot olivat hyvin pienet.

Asiakaspalvelua ja henkilökuntaa sekä aineiston sijoittelua, löydettävyyttä ja saatavuutta koskevat

arviot nousivat kaikki hieman. Huomioitavaa on, että vastaajista sijoittelu ja löydettävyyttä erittäin

hyvänä piti noin kolmannes ja joka kymmenes antoi välttävän arvion. Parantamisen varaa siis vielä

on.

Myös tiedottamista koskevat arvioinnit paranivat samansuuntaisesti. Vastaajien iällä näyttää olleen

merkitystä kohdassa tiedonsaanti palveluista: yli 18-vuotiaiden arviot olivat tasaisesti sitä paremmat

mitä vanhempia vastaajia olivat. 19–30-vuotiaat antoivat tiedotuksesta huonoimpia arvioita.

Tiedotuskanavia koskevissa avoimissa vastauksissa selvän ykkösasemansa säilytti internet, josta

neljä viidestä ilmoitti saavansa tietoa kirjaston toiminnasta. Toiseksi tärkein kanava oli kirjaston

tiloissa olevat mainokset, joista tietonsa sai joka neljäs. Mainosten merkitys on tosin vähentynyt

edellisistä kyselyistä. Lehdistön mainitsi noin viidennes ja Facebookin 6 %, molempien osuudet

olivat pudonneet pari prosenttiyksikköä.

Verkkokirjaston saamat arviot paranivat myös hiukan. Selvästi parhaana toimintona pidettiin

lainojen uusintaa. Verkkokirjastokohdassa oli uutuutena kysymys sähkökirjojen lainaamisesta.

38

Kysymykseen vastasi vain noin 20 % kaikista vastaajista ja arviot olivat verkkokirjasto-osion

huonoimmat. Ratamo-kirjastojen arvioissa oli eroja, mutta yleinen linja sähkökirja-arvioissa oli, että

vastauksia oli vähän ja arviot huonohkoja. Riihimäen vastaukset olivat parhaat.

Noin kolmasosa vastasi kysymykseen ”Jos et käytä verkkokirjasto, miksi et?”, mikä oli lisäystä

edelliseen kyselyyn viisi prosenttiyksikköä. 18 % oli haluton käyttämään verkkokirjastoa ja peräti

11 % ei tiennyt, mikä verkkokirjasto on. Vastanneet olivat kohtalaisen tasaisesti yli 31-vuotiaiden

ikäryhmät.

Vapaasta palautteesta valtaosa oli kiitoksia henkilökunnalle ja kirjastolle yleensä. Toiveita

kommenteista oli noin neljännes. Niissä yleisimpiä olivat pitemmät aukioloajat ja hiljaiset luku- ja

opiskelutilat. Moitteita kommenteista oli vain yksi prosentti ja ne kohdistuivat tasaisesti

aineistoihin, tiloihin ja henkilökuntaan. Moitteet vähenivät selvästi vuoden 2012 kyselystä.

Liite 1: Kyselylomake

1. Vastaajan sukupuoli: Mies 2. Ikä: Alle 13 31-45

Nainen 13-18 46-60

19-30 yli 60

3. Toimipiste, jonka palveluja arvioit:

Hausjärven kirjasto Hyvinkään pääkirjasto Nurmijärven pääkirjasto

Hausjärven kirjastoauto Hakalan kirjasto Klaukkalan kirjasto

Paavolan kirjasto Rajamäen kirjasto

Lopen kirjasto Nurmijärven kirjastoauto

Lopen kirjastoauto Riihimäen kirjasto

4. Kuinka usein käyt kirjastossa? Päivittäin Kuukausittain

Viikoittain Harvemmin

5. Mitä tavallisesti teet kirjastossa? (voit valita useita vaihtoehtoja)

Lainaan, palautan, uusin aineistoa Tutustun kuntatietoon

Luen lehtiä Tutustun näyttelyihin

Etsin tietoja tai aineistoja Kopioin, skannaan, digitoin tms.

Opiskelen Vietän aikaa

Käytän internetiä Osallistun tapahtumiin

Muuta, mitä? ______________________________________________________________________________

----- Alla olevissa numeroarvioinneissa voit jättää kohdan tyhjäksi, jos et osaa vastata -----

6. Arvioi kirjaston aukioloaikoja, tiloja ja laitteita: 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2 = välttävä, 1 = huono

Aukioloajat 4 3 2 1

Tilojen viihtyisyys ja käytännöllisyys 4 3 2 1

Internet-tietokoneiden määrä 4 3 2 1

Lainaus- ja palautusautomaatit 4 3 2 1

7. Arvioi käyttämiäsi kirjaston kokoelmia:

Aikuisten kaunokirjallisuus 4 3 2 1

Aikuisten tietokirjallisuus 4 3 2 1

Lasten kuvakirjat 4 3 2 1

Lasten ja nuorten kaunokirjallisuus 4 3 2 1

Lasten ja nuorten tietokirjallisuus 4 3 2 1

Äänikirjat 4 3 2 1

Kielikurssit 4 3 2 1

Lehdet 4 3 2 1

Musiikkiäänitteet 4 3 2 1

Nuotit 4 3 2 1

Elokuvat 4 3 2 1

8. Arvioi kirjaston palvelua: 4 = erittäin hyvä, 3 = hyvä, 2 = välttävä, 1 = huono

Henkilökunnan asiantuntemus 4 3 2 1

Henkilökunnan ystävällisyys 4 3 2 1

Palvelun sujuvuus 4 3 2 1

Aineiston sijoittelu ja löydettävyys 4 3 2 1

Aineiston saatavuus 4 3 2 1

9. Arvioi kirjaston tiedottamista ja kotisivuja:

Tiedon saanti palveluista 4 3 2 1

Tiedon saanti aukioloajoista 4 3 2 1

Tiedon saanti tapahtumista 4 3 2 1

Kirjaston kotisivut 4 3 2 1

10. Mistä lähteistä saat tietoa kirjaston palveluista, tapahtumista ja

aukioloajoista?___________________________________________________________________________________

_________

11. Jos käytät verkkokirjastoa, arvio käyttämiäsi toimintoja:

Tiedonhaku 4 3 2 1

Varausten tekeminen 4 3 2 1

Lainojen uusiminen 4 3 2 1

Sähkökirjojen lainaaminen 4 3 2 1

12. Jos et käytä verkkokirjastoa, miksi et?

En tiennyt palvelusta

Verkkokirjasto on vaikeakäyttöinen

Ei ole mahdollisuutta käyttää verkkokirjastoa

En halua käyttää verkkokirjastoa

13. Jos käytät kirjastoautoa, arvioi

Pysäkkien sijaintia 4 3 2 1

Pysähtymisen ajankohtaa 4 3 2 1

Pysähtymisajan pituutta 4 3 2 1

Vapaa palaute: kommentoi, moiti, kehu, ehdota, kiitä, toivo…

Liite 2: Avoimet vastaukset kysymykseen ”Mitä tavallisesti teet kirjastossa?”

- Leikin lapsen kanssa leikkihuoneessa

- Käyn kirjapiirissä

- Etsin hyviä ja kiinnostavia kirjoja

- Lapsi saattaa leikkiä satuhuoneessa

- Leikin lapsen kanssa leikkihuoneessa

- Opetan eskareille rakkautta kirjoihin

- Lasten satuhetki

- Relaan, luen, teen läksyt yms...

- Leikin, teen palapelejä, katson kaloja, kuuntelen, käyn satutunnilla

- Käytän wordia. Luen kirjaston ilmoitustaulua

- Teen läksyjä

- Satuhuone ja lasten leikit

- Lapset leikkii

- Pelaan korttia kaverin kanssa

- Käyn kirjojen ja lehtien vaihtopisteellä.

- Teen kotitehtäviä

- Katselen ihmisiä

- Käytän treffipaikkana

- Rentoudun, lepään, inspiroidun

- Tutkin asiakkaitten tuomia ilmaisia kirjoja

- Teen läksyt

Liite 3: Avoimet vastaukset

- Kiitos koko Ratamo-kimpalle loistavasta palvelusta, uutuuskirjat nopeasti varattavissa ja musiikkia on enemmän

kuin ihminen ehtii kuunnella. Olemme etuoikeutettuja tällä Riihimäen seudulla :-)

Toivon nettiin uutta palvelua, omaa lainaushistoriaani, koska on vaikea pysyä kärryillä kaikesta lukemastaan!

- Riihimäellä hyvä palvelu. Lopetin Hausjärven kirjaston käytön, koska sen aukioloajat eivät palvele työssä

käyvää. Kesällä kaksi viikkoa kiinni, parhain kesälomakausi ja lukuaika.

- Ehdottomasti Riihimäen kaupungin paras paikka.

Muiden palvelujensa lisäksi kirjasto myöskin poistaa yksinäisyyden tunnetta.

- Kiitos :) Huippupaikka :)

- Kirjasto on kuin toinen koti , hyvä mennä ja iloinen ja tyytyväinen mieli on lähtiessä.

- Mukavia nurkkauksia joissa voi oleskella, olisi mukava jos niitä olisi enemmän, mukavaa että pelejä löytyy,

aineistoa yleensä ihan hyvin löytynyt ja työntekijät ammattitaitoisia! :)

- Oisko mahdollista sijoittaa lukulaseja esim.ylätasanteen pöydille.Unohdan usein ottaa laseja mukaan ja sit on

vaikee katsella lainattavia kirjoja.

Se ,että miten ne sit sais pidettyä,ettei niitä heti "lainattaisi" kotiin asti, on asia erikseen.

- Henkilökunta on lapsiystävällistä. Huomioi lapset lainauksen yhteydessä esim kyselee lapsilta kirjoista jamistä

kirjoista pidät yms.

- Olisi hyvä että kirjaston poikkeavat aukiolot olisivat selkeästi esillä kirjaston nettisivujen ensimmäisellä sivulla.

Poikkeavia aukioloaikoja joutuu kaivelemaan itse oma-aloitteisesti muuten. Olisi myös kiva että arkena olevina

aattopäivinä (kuten vaikka huominen pyhäinpäivän aatto) kirjasto olisi auki edes neljään tai viiteen, jolloin

työssäkäyvätkin ehtisivät asioida kirjastossa edes pikaisesti.

Olisi myös jo korkea aika saada kirjaston nettisivuille helposti löydettävä lomake jolla kirjastolle voi ehdottaa

hankittavaa aineistoa. Melko suurella osaa kirjastoista jo tällainen kuitenkin löytyy ja hankintaehdotuksen

tekeminen sähköisesti olisi helppoa koska voi rauhassa kirjata mahdollisimman tarkat tiedot teoksesta.

- Lainaus- ja palautusautomaatteja voisi olla useampia. Aikuisten puolella aineisto on jotenkin välillä

vaikeaselkoisessa järjestyksessä. Osastojen opastekylttejä voisi olla enemmänkin esillä. Voisiko vaikkapa

katosta roikkua osastojen numeroinnit (ne mitä kirjojen selkämyksissä on)?

Muutoin kirjasto ja sen palvelut ovat oikein loisravia ja perheemme onkin heavy usereita koko konkkaronkka.

- Älkää suostuko liikoihin kunnan teiltä vaatimiin säästöihin. Riihimäelle rakennettiin toinen jäähalli. Kirjastoa

käyttää paljon laajemmat joukot kuin hallia, joten ei voi olla tarvetta karsia palveluja kun kerran halliinkin oli

varaa.

- Kokonaisuudessaan tärkeä ja mukava laitos. Paljon hyödyllistä tietoa mutta myös kulttuuripuoli hyvin edustettu

kuten monipuoliset tapahtumat: kirjailijatapaamiset, satu/askarteluhetket, näyttelyt jne.

Kaikissa elämänvaiheissa tullut käytyä: lapsena (tiinat, neiti etsivät, lomien lukemiset haettu kirjastosta),

opiskelijana (kurssiaineistojen lainaus), viihdekirjalukijana, eri alojen harrastajana (kirjat ja lehdet esim.

neulonta, ruoka), omille lapsille kuvakirjoja, vanhemmille tietokirjojen etsimistä, matkustajana (matkaoppaat

ym. eri maihin liittyvät kirjat).

Netistäkin tietoa löytyy, mutta kyllä edelleen kirjoja käytetään paljon. Kaikkea ei tarvitse itse ostaa ja omistaa,

kun tarvitsee vain hetken lainaksi, yksi kirja hyödyttää monia lukijoita.

Myös musiikkia ja elokuvia ym. tallenteita lainaan paljon, erityisesti lapsille.

T: erittäin tyytyväinen kirjaston käyttäjä

- hyvä kirjasto ylipäätään....

- Riihimäen kirjastossa on erittäin ammattitaitoinen ja asiakaslähtöinen henkilökunta. Kirjaston netin kautta

toimiva lainausohjelma on vanhanaikainen. Haluaisin nähdä mm. mitä kirjoja on vuoden aikana lainannut.

Haluaisin myös tehdä oman suosikkilistan kirjoista ja aineistoista, jotka haun avulla löydä, mutta en kerkiä

perehtyä niihin kuin vasta muutaman kuukauden kuluttua. myös kaukolainat pitäisi pystyä tekemään

kotikoneelta ja sama koskee myös lehtiä.

- Viime aikoina kirjastoon tullut uusia, kiinnostavia tapahtumia ja yhteistyötä niiden järjestämisessä erilaisten

seurojen ym. kanssa. Hieno homma!

- Ratamo on todella laadukas kirjasto!

- Riihimäellä on erittäin hieno kirjasto ja huippuystävällinen henkilökunta.

- Lainausautomaatteja ei tarvitse hankkia yhtään enempää! Kirjaston pitäisi olla auki myös sunnuntaina.

- Miksi kirjastoauto kiertää päivällä, kun lapset ja työikäiset ovat muualla?

- Riihimäen kirjasto ja sen henkilökunta on ihan huippu! Riihimäen paras paikka kodin jälkeen

- Riihimäen kirjasto on parasta kaupungissa.

- Henkilökunta on asiantuntevaa ja palvelu ystävällistä!

- Riihimäellä erittäin toimiva hyvä kirjasto.Uutuuskirjat saa melko nopeasti.Erittäin kaunis hyvin hoidettu puisto

sekä mielikukkani Madeiralta(sinisarja)kukkii ruukuissa pääoven edessä.

Lehtiukusalin ainoa lievä häiriötekijä on sisään tupsahtavat lapsiryhmät joiden melu saattaa olla joskus kova.

Kiitos erinomaisesta kirjastosta henkilöstöineen ja voimia jaksamiseen sekä iloa ja valoa päiväänne !

- Riihimäen kirjaston aineisto ja henkilökunnan asiantuntemus ja palvelu huippua.

Ainoa mistä marisen on logiikka mistä mitäkin aineistoa (kirjat) löytyy! Jotenkin ei mene kaaliin järjestelmä

miten mistäkin jotain löytyy. Ja jos haen jonkin tekijän kirjoja hakukoneella niin se ei kerro onko aineisto

varastossa vai hyllyssä.

- Muuttuvassa maailmassa toivon että perinteinen kirjasto ja sen kokoelmien ylläpito ei jää kokonaan

sähköisten/uusien palveluiden jalkoihin. Toki pidän tärkeänä että kirjasto uusiutuu maailman mukana ja kehittyy

vastaamaan muuttuvia tarpeita, mutta unohtamatta alkuperäistä tarkoitustaan.

- Aukiolo pidemmäksi jonakin iltana

- Uutuuskirjojen haku verkkokirjastosta ei toimi, parannusta odotellaan pikaisesti.

Varasmaksu on korkea, verrattuna esim. pääkaupunkisedun HelMet-verkkokirjastoon, jossa varausmaksu 0,50,

vaikka siellä joudutaan kirjoja kuljettamaan Vantaa-Espoo-Helsinki välillä, täällä vaan palautetut välitetään

asiakkaalta toiselle.

- Lainaus ja palaute automaatteja saisi olla enemmän, koska niitä suurin osa käyttää jo ja välillä on ruuhkaa.

Itsepalvelu on todella hyvä, koska pääsee esim. Aamupäivisin lasten kanssa tulemaan. Tyytyväinen olen ollut.

- Olen tosi ylpeä kotipaikkani kirjastosta. Uudet kirjat tulevat nopeasti kiertoon.

Kiitän kirjaston ammattihenkilökuntaa osaamisesta ja kirjojen "vinkkauksesta". Kirjastossa järjestetään paljon

mielenkiintoisia tapahtumia, jotka ovat maksuttomia ja kaikille kiinnostuneita. Mukavaa, että kirjastossa on

kokoontunut lukupiiri, kokoontumistila käypi jo ahtaaksi.

Kirjastoon on mukava mennä ja sieltä lähtee aina positiivisella mielellä.

- Riihimäen kirjasto on loistava ja monipuolinen. Ainoa parannus mitä kaipaisin olisi aineiston päivitys

(erityisesti tietokirjat) sekä sarjakuva-osaston monipuolistaminen/uusiminen.

- Toivoisin parempia paikkoja opiskelulle.

- Kiitos, olen ollut Riihimäen kirjaston asiakas tänne muutosta saakka (1992). Lasten kanssa kävimme kirjastossa

viikoittain, nykyään käyn pari kertaa kuukaudessa. Opiskeluaikana sain varattua ja lainattua hyvin oppikirjoja.

Iso + kirjastolle ja henkilökunnalle! Olette hyviä :-D

- Ehdotan kirjahyllykköjen päälle sellaista opastetaulua kuin esim. isoissa ruokamarketeissa on eli salissa helposti

näkisi missä päin ovat matkakirjat, kielikirjat , romaanit jne. Tiedän, että hyllyjen päissä on opasteita, mutta

korkealla olevista näkisi heti mihin päin pitää suunnistaa. Nyt joutuu kiertelemään koko kirjaston, kun jotain

muuta kuin itselle tuttuja teoksia etsii.

- Kirjastotalo on tilana valoisa ja miellyttävä, sijainti hyvä.

- Hyvin ovat asiat sujuneet Riihimäen kirjastossa. Tarvittaessa apuja saanut.

- Kirjaston palveluja voisi mainostaa enemmän KUVILLA: kuva kirjastossa pidettävästä näyttelystä, kuva +

kuvaus uusimmasta/luetuimasta kirjasta(enemmän kirjojen mainostusta ja kirjavinkkejä!), toivotukset (Hyvää

Joulua) jne. "Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa."

- Kirjaston hyllyt ovat liian korkeat lyhyelle ihmiselle. Jakkaroita jolle nousta pitäisi olla enemmän.

Kirjaston henkilökunta on erittäin ystävällistä ja asiansa tuntevaa. Apua saa aina tarvittaessa.

- Ystävälliset, palvelualttiit virkailijat.

- Kokoonsa nähden mainio kirjasto. Kiitos ystävälliselle, ammattitaitoiselle ja auttavaiselle henkilökunnalle.

- Tosi hyvä palvelu, kiva henkilökunta!

- Satutunnit lapsille ihan parasta, lukijat voisivat vaan lukea hitaammin ja eläytyä lukemaansa. Satutila on ihana

paikka ja hyvin lasten käytössä!

- Kyselyn olisi voinut laatia siten, että olisi voinut samalla arvioida useampaa kirjastoa. Itsekin asioin Riihimäen

lisäksi Lopella, Hyvinkään pääkirjastossa ja joskus Hakalassa. Varsinainen suurkäyttäjä siis. =)

- Kiitos hyvistä kirjastopalveluista! Kaikki toimii erinomaisesti ja on mukavaa, että RMK kirjaston alasalissa on

taidenäyttelyitä. Lapsetkin tykkäävät niistä ja on helppo käydä katsomassa näyttelyjä samalla, kun käy

kirjastossa. Lasten kanssa kirjastossa käyvänä leikkihuone on hyvä! Kahvila yhdistettynä siihen olisi mahtavaa!

- kehun ja kiitän

- Toivoisin, että kirjoja olisi enemmän saatavilla. Opiskelen varhaiskasvatusta.

- Lauantaina kirjasto voisi olla "koko päivän" auki.

- Hyvin toimii! Lastenosasto on viihtyisä ja touhua riittää.

- Tosi ihana kirjasto! Paitsi liian vähän erimaalaiskielisiä kirjoja. Jospa täällä olisi oma "erimaalaiskirjojen" huone

tai joku sellainen vastaava. Kirjastotädit ovat tosi kivoja ja ystävällisiä! :)

Varsinkin se Tiina on tosi mukava. :) Ehkä paras kaikista. :)

- Uuno Turhapuroa kaikki kirjastoon.

Palautusautomaatin numerot samaan järjestykseen kuin ne ovat yleisesti.

- Kirjasto hyvällä paikalla, monipuoliset palvelut

- Haluan kirjaston viereiselle tielle vammaispysäköintikohdan takaisin. (Oli ennen tietöitä!) Tai sitten erillisen

vammaispaikan lähemmäs.

Aineiston haku Ratamo-kirjastosta hankalaa. Jos yksikin kirjoitusvirhe, niin haku ei löydä, vrt Frööbelin palikat

vs. Fröbelin palikat.

- Tyttäreni (2½ v) rakastaa kirjastoon tulemista! Osaa jo auttaa palautusautomaatin luona kirjoja tuodessa. Inka

antaa täyden kympin kirjaston palveluista. Näimme yhden nuorisoteatterin esityksen syksyllä ja se oli mukava.

Ihmettelin laina-ajan loppumisesta tulevia viestejä, niitä tuli ainakin kolme! Eikö se tule kamalan kalliiksi

kaupungille? Kyllä yksi riittäisi!

- Kirjat likaisia, varsinkin dekkarit

- Lainaus-/palautusautomaatteja saisi olla toiset

- Hyvä kirjasto, olen ollut tyytyväinen!

- Verkkokirjasto ei ole kovin "älykäs", vaan hakusanat täytyy olla täsmälleen oikein & oikeassa kohdassa.

Aukioloajat ovat suppeat! Sunnuntai!

- Riihimäen kirjasto on yksi parhaimmista asioista koko kaupungissa. Täältä saan mm. kirjat, joita en löydä (tai

ehdi lainata) edes Helsingin yliopiston kirjastosta. Palvelu & tietämys on todella hyvä. Jee! 10+

Kopiointi/tulostus vain saisi olla halvempi.

Kiitos!

- Paras kirjasto

- Toivoisin kirjaston olevan auki pidempään edes kerran viikossa. Toivoisin, että kesälläkin kirjasto olisi

lauantaisin auki ja torstaisin ja perjantaisin myöhempää kuin klo 17. Kun kirjaston aukioloajat olisivat

runsaammat, lisäisi se työpaikkojakin esim. harjoittelijoille.

- Tykkään kirjastosta ja olen kanta-asiakas. Täällä hyvä valikoima ja tarpeeksi pitkät aukioloajat. Henkilökunta

osaa asiansa ja on ystävällinen.

- Minulle kirjat ovat henkinen viesti ihmiseltä toiselle ja näin ollen kulttuurin ydintä. Kirjastoon painetun sanan

jakelijana on syytä panostaa entistä enemmän. Netti ei ole tässä suhteessa korvaava vaihtoehto.

- No on ihan semmonen kirjasto jossa on mukava käydä! :)

- Kirjastoon tutustumiskäynnit ovat olleet oikein mukavia kokemuksia. Henkilökunta on suhtautunut tosi hienosti

tuleviin asiakkaihinsa & teeman mukaiset asusteet + keppihevonen oppaana olivat todella motivoivia

apukeinoja. Kiitos! T: Piikinmäen pk, aakkospesän ope Sanna

- Hyvä kirjasto! :)

- Aina ystävällinen ja lämmin tunnelma! Kiva paikka viettää aikaa lasten kanssa ja lukeminen on ihanaa yksin tai

yhdessä!

- Hyvä kirjasto lähellä kotia.

- Hyvä kirjasto! Kiitos.

- Käykö kirjastoauto enää Peltosaaressa? Jos käy, niin milloin? Palvelu oli erittäin hyvä ja tarpeellinen.

Autottoman ja huonokuntoisen pääsy tänne asti on vaikeaa.

- Kirjastoauto sais tulla useammin. Manga-kirjoja vois olla enemmän ja lisää elokuvia (lapsille). Manga-kirjoja

vois olla myös monipuolisemmin.

- Kiitos!

- Olen ollut kirjaston ahkera käyttäjä jo ainakin 60 v. Aloitin silloin, kun se oli kaupungintalon päädyssä.

Ensikäynnillä lastenosastolla kirjastonhoitaja kysyi, osaanko lukea. Ilmoitin osaavani ja sain lainata.

- Toivon enemmän Hang Up -lehtee.

- Kirjastossa on kivaa ja hauskaa. Kirjat on kivoja.

- Kirjaston henkilökunta on erittäin ystävällistä ja palvelu todella hyvää! Kiitos. Olen aina saanut tarvittaessa

asiantuntija-apua.

- Ihan hyvä.

- Palvelu ystävällistä ja asiantuntevaa. Kiva käydä.

- Vaihtaisin lainaus- ja palautusautomaatit työntekijään. Samoin aamuisin 9-11 ajanjakson vaihtaisin

asiakaspalveluun. Elävä ihminen on koneita tärkeämpi. Tietokoneiden sijoittelu on outo. Ei ole mitään

yksityisyyttä, kun kirjoittaa työhakemuksia ja asiakirjoja. Palvelu on asiantuntevaa ja ystävällistä. Kirjaston

hiljaisuudesta voisi huolehtia paremmin.

- Kiitos

- Poikkeusaukioloista tiedotus oveen aiemmin, tai jonnekin muualle näkyvälle paikalle.

- Kesäajan aukioloajat huonoja. Miksi kirjasto ei voisi olla auki myös kesälauantaisin?

- Kirjoja voisi ryhmitellä vielä lisää. Romantiikka tms hömppäosasto olisi yhtä kiinnostava kuin dekkarit.

Verkkokirjaston käyttöliittymä on vanhentunut eikä houkuttele käyttämään palvelua laajemmin.

- Voisiko joku ilta kirjasto olla pidempään auki - esim. klo 20, jotta pitkämatkalaisetkin pääsisivät.

- Musiikkiosaston käyttäjänä: tilat ovat liian pienet, muuten kiitokset kaikesta muusta.

- Asiantuntemus hyvä

- Kirjastojen alas ajaminen olisi tyhmintä mitä yhteiskunta voisi tehdä.

- Ilmainen kirjasto on suomalaisen hyvinvointijärjestelmän helmi.

- Kiitos kyselystä!

- Hyvä ja asiallinen palvelu

- Suurin osa henkilökunnasta mukavia. Osa ei suostu palvelemaan nuoria niin kuin muita. Esim. ei usko kaikessa.

- Viihtyisä ja siisti kirjasto, jossa on asiantuntevaa henkilökuntaa. Erillinen lukuhuone opiskelua varten olisi hyvä.

- Ystävällinen asiansa tunteva asiakaspalvelu, josta on vuosien kokemus. Ihanat, upeat näyttelyt ja esillepanot

myös.

- Loistavaa henkilökohtaista palvelua ja joustavuutta palveluissa, veikkaisin ettei nuorisolle ole juuri tarvetta

nettiajalle. Ehkä tulostuspalvelulle, koska virastot vielä kaipaavat paperikopioita.

- Hyvä palvelu

- Kiitos ihanalle, ystävälliselle ja asiantuntevalle henkilökunnalle. Teitä ei mikään automaatti korvaa.

- Jatkakaa samaan malliin. Palvelu on todella hyvää ja aineisto monipuolinen.

- Jos sellaisen saisi, että näkyisi, jos on joskus jo lainannut saman kirjan eli oma arkisto tms.

- Aamun aukioloajat 9-11 erittäin hyvä uudistus!! Itse asiassa erinomainen uudistus.

Kesällä lauantaina toivoisi joskus pääsevänsä kirjastoon!

Äänikirjoja voisi jatkossa olla aina vain enemmän.

- Olen saanut AINA loistavaa, ystäv. palvelua! Kunnioitukseni ja tukeni 4ever

- Musiikkivalikoima voisi olla laajempi. Hyvinkäällä parempi. Muuten hyvä!

- Hyvä kirjasto

- Lisää elokuvia! Aina todella ystävällinen ja avulias henkilökunta! Tykkään paljon!

- Kiitos!

- Varausmaksu voisi olla halvempi.

- Lasten leikkipaikka ja osasto viihtyisät. Lapset tykkää.

- Kirjastoon voisi tulla Muuttuva labyrintti -peli.

- Hyvä kun kirjastossa on pelejä, ei tule tylsää.

- Satuhuone on mukava, kun lapset viihtyvät siellä. Rooliasut ja palapelit mieluisia. Hyvä kun löytyy hengellistä

kirjallisuutta ja musiikkia niin lapsille kuin aikuisille. DVD:itäkin kiva lainata. Valitettavasti lasten DVD:issä

ollut monesti naarmuja. Kirjastoon on mukava tulla.

- On kiva, että on paljon erilaisia kirjoja nuorille. Niin voi lukea sitä miltä tuntuu. DVD:issä joissain on vähän

naarmuja.

- Aukiolot ovat aivan liian rajoittuneita: kärjistäen voisi sanoa, että kirjasto on kiinni aikoina, kun työssäkäyvällä

ihmisellä olisi paras mahdollisuus käydä kylässä.

Seutuvaraus on problemaattinen.

Muuten kirjasto Riihimäellä on aivan loistava ja toimiva paikka, jossa on mukava vierailla ja mutkatonta lainata

kirjoja.

- Täällä on huono ilma. Olen homeallerginen ja käyn tosi harvoin. Kirjat myös haisevat homeelle!

- Kiva kirjasto ja mukavat tädit.

- Kiva!

- Kiitos ystävällisestä palvelusta!

- Kirjastossa on aina kova melu ja lasten hälinä, joka vaikeuttaa keskittymistä mm. internetin käytössä. Olen

kuulovammainen, joten meluton ympäristö pitäisi olla! Ehdotan, että internet siirretään meluttomaan paikkaan

tai sitten palautetaan kirjaston perinteinen hiljaisuus. Yläkerran henkilökunta on suorastaan röyhkeäkäytöksinen.

Asiakaspalvelukoulutusta heille runsaasti lisää ja henkilöt, jotka ei sovellu yleisönpalveluun, siirto muihin

tehtäviin!

- Pystyisikö alle 15-vuotiaiden koneaikaa pidentämään tunnistaa kahteen tuntiin.

- Kirjojen ja lehtien vaihtopisteestä kiitos, se on hyvä. Jos mahdollista, voisiko vaihtopisteelle laittaa

kulkuväylälle matot talvisaikaan, kun kuljetaan nastat kenkien pohjissa, sitä hetkeä varten on aina työläs niitä

riisua pois ja taas laittaa kenkien päälle. Kirjasto on viihtyisä paikka ja on mukava käydä. Siellä on tultu tutuiksi

muittenkin kuin henkilökunnan kanssa.

- Kahvilatoiminta. Sunnuntai voisi olla auki. Terveisin kiitollinen kirjaston asiakas.

- Mukava paikka, mukavaa henkilökuntaa.

- Paras kirjasto Suomessa.

- Tunnustaudun kirjastofiiliksi. Kotikaupunkini kirjasto on paras paikka kaupungissa kotini lisäksi. Ja vaikka

kirjastohenkilökunta tuntee minut jo 20 vuoden ajalta ja aina lainailen samoja juttuja ja aineistoja (samat kirjat

uudelleen) asia on ihan ok. Kiitos kirjastolleni ja toivon koko henkilökunnalle kaikkea parhainta ja toivottavasti

kirjasto on kohtaamispaikkamme vielä pitkään. Kiitos teille!

- Hyvä te!!!

- Kirjastopeukutus!

- Arvostan suuresti miellyttävää ja mukavaa kirjastoamme ja sen henkilökuntaa. Pienoisnäyttelyt

kaunokirjaosastolla ja näyttelyt Parosen salissa ovat hyviä. Kiitos.

- Äänikirjojen valikoima aika suppea.

- Osa henkilöstöstä on erittäin ystävällistä osa ei.

Palvelu pelaa, kun ei kiinnitä huomiota pikkuseikkoihin.! Hyvää syksyä.

- Tietokoneiden käyttö on tehty turhan vaivalloiseksi (tunnukset), esim. yhden pk-seudun kirjastossa on yhteensä

n. 14 konetta, joihin tunnukset löytyvät koneen yläpuolelta ruudun reunasta. Pitäisi olla rauhallinen tietokonetila.

- Toivoisin pientä nurkkausta, jossa voi katsella hyvässä tuolissa elokuvia.

Kiitos, kirjastossa on kiva kipaista!!

- Toivoisin enemmän uutuuksia, dekkareita ym.

- Kirjasto menee liian aikaisin kiinni.

- Ihania ihmisiä töissä, todella asiakaspalveluhenkisiä, tämä 7 vuoden kokemuksella sanottuna.

- Kiitos mukavalle henkilökunnalle, jotka osaavat auttaa löytämään kirjoja, suositella kirjoja ja järjestää hienoja

näyttelyitä ja mukavia aktiviteetteja kaikenikäisten makuun. Valikoima on hyvä sekä kirja- että

musiikkipuolella. Kiitos hyvästä Michael Jackson -aineiston olemassaolosta!

- Kirjasto on hyvä. Ainakin lasten- ja nuortenosastolla kirjat löytää hyvin. En ole käynyt/lainannut mitään

aikuistenosastolta. Aukioloajat voisivat olla viikonloppuna hieman pidemmät. Satuhuone on mukava ja

tunnelma on hyvä. Olen hevosihminen ja tykkään lukea hevoskirjoja. Niitä on riittävästi.

- Riihimäen kirjasto on tosi hieno! Henkilökunta on erittäin mukava. Ja pidän tämän kirjaston kirjoista. Toisaalta

elokuvia (lasten) voisi olla lisää, samoin tietokoneita! Kiitos, että sain osallistua kyselyyn.

riihimäen kaupunginkirjaston kyselytulokset ratamo ... · netin käyttö on suosituinta alle...

Documents