1

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 -2019

Valtuusto 13.12.2016

2

Sisällysluettelo

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 4

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS - KOHTI UUTTA VALTUUSTOKAUTTA 4

1.1. Yleinen taloudellinen kehitys 5

1.2 Kuntatalous 5

2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 8

2.1. Perustietoa Puolangasta 8

2.2. Puolangan kunnan strategia ja organisaatio 9

2.3. Henkilöstö 11

3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 – 2019 12

3.1. Talousarvioasetelma 12

3.2. Käyttösuunnitelmien laatiminen 12

3.3. Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus 13 3.4. Sisäiset erät 13

3.5. Talousarvion laatimisperusteet 13

3.6. Talousarvion sitovuus 13

3.7. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen 14

4 TULOSLASKELMAOSA 15

5 RAHOITUSLASKELMAOSA 16

6 KÄYTTÖTALOUSOSA 17

6.1. Vaalit 17

6.2. Tarkastustoiminta 17

6.3. Demokratia, hallinto ja elinvoima-asiat 18

6.3.1. Valtuusto ................................................................................................................................................................ 19 6.3.2. Kunnanhallitus ....................................................................................................................................................... 20 6.3.3. Hallinto-osasto ....................................................................................................................................................... 20 6.3.4. Yhteistoiminta ........................................................................................................................................................ 21 6.3.5. Elinkeinopalvelut ................................................................................................................................................... 21 6.3.6. Maaseutuasiat ........................................................................................................................................................ 22 6.3.7. Maankäytön suunnittelu ......................................................................................................................................... 23

6.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut 24

6.5. Sivistyslautakunta 25

6.5.1. Hallinto .................................................................................................................................................................. 26 6.5.2. Perusopetus ............................................................................................................................................................ 26 6.5.3. Lukio ...................................................................................................................................................................... 27 6.5.4. Kansalaisopisto ...................................................................................................................................................... 28 6.5.5. Kirjasto .................................................................................................................................................................. 28 6.5.6. Päivähoito .............................................................................................................................................................. 29 6.5.7. Nuorisotyö ............................................................................................................................................................. 30 6.5.8. Liikunta .................................................................................................................................................................. 31 6.5.9. Kulttuuri ................................................................................................................................................................. 31

6.6. Tekninen lautakunta 33

6.6.1. Hallinto .................................................................................................................................................................. 34 6.6.2. Rakennusvalvonta .................................................................................................................................................. 34 6.6.3. Ympäristönsuojelu ................................................................................................................................................. 35 6.6.4. Ruokahuolto ja siivous ........................................................................................................................................... 35 6.6.5. Liiketoiminta .......................................................................................................................................................... 37 6.6.6. Rakennuskiinteistöt ................................................................................................................................................ 38 6.6.7. Maa- ja metsätilat................................................................................................................................................... 39 6.6.8. Tiet ......................................................................................................................................................................... 39 6.6.9. Urheilu- ja ulkoilualueet, yleiset alueet ................................................................................................................. 40

3

6.6.10. Muu teknisen osaston toiminta ............................................................................................................................ 40 7 INVESTOINTIOSA 42

8 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETOLASKELMA 46

9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 48

4

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS - KOHTI UUTTA VALTUUSTOKAUTTA

Nykyinen valtuusto on hyväksymässä viimeistä talousarviotaan. Ensi vuonna järjestetään kuntavaalit ja vaalien jälkeen uudet valtuutetut pääsevät/ joutuvat pohtimaan strategisia talousarviokysymyksiä.

Talousarvion laadintaa helpotti se, että kunnan talous on saatu kohtalaisen hyvään kuntoon. Taseessa on yli-jäämää noin 1.900.000 euroa, mikä vastaa noin 6,3 veroprosenttiyksikön tuottoa. Myös palvelurakenne on erin-omaisen hyvässä kunnossa. Väestön vähenemisestä ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä johtuva välttämät-tömyys on muutettu hyveeksi ja opetuspalvelut on keskitetty Puolankajärven kouluun, jossa on hyvä kiinteistö ja asianmukaiset välineet erinomaisen hyvää henkilökuntaa unohtamatta. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ulkoistus Attendolle sekä uusien toimitilojen rakentaminen on saavutus, jonka historiankirjoitus tulee muistamaan pitkään. Myös muissa palveluissa, kuten nuoriso- ja liikuntapalveluissa on kyetty saavutuksiin, josta kannattaa olla syystäkin ylpeä.

Jotta parempaan tulevaisuuteen päästään, niin sen eteen on tehtävä työtä kaikin voimin. Maakuntauudistus tuo myös kunnan talouteen ja palvelujen järjestämiseen riskitekijöitä, jotka on otettava huomioon jo nyt, eikä viime hetkellä. Vanha totuus on, että kunnossa oleva talous on kunnan ja sen palvelujen paras turva.

Talousarvion lähtöolettamat sekä kunnanhallituksen hyväksymät laadintaohjeet olivat seuraavat:

• toimielinten tulee sitoutua tekemään vuoden 2017 talousarvionsa vuoden 2016 tasolla (toimintakate); • verotuksen tasoon ei tehdä muutoksia; • toimielinten ja hallintokuntien tulee sitoutua hakemaan ja hyödyntämään kaikki mahdollinen toimintojen

ja talouden tehostamispotentiaali; • tilikauden tuloksen tulee olla joko nolla (0) euroa tai positiivinen Investointien osalta noudatetaan voi-

massa olevaa taloussuunnitelmaa:

Vuoden 2017 investointien kokonaismäärä on 695 000 € (netto). Investoinnit kohdistuvat suurimmalta osin ny-kyisten rakennusten, rakennelmien laitosten ja teiden peruskorjaamiseen sekä energiatehokkuuden parantami-seen. Myös kunnan tietoteknisiä valmiuksia parannetaan. Maa-alueiden hankintaan on myös varauduttu.

Kunta on liittynyt kansalliseen energiatehokkuussopimukseen ja sitoutuu täyttämään sopimuksensa ehtoja omal-ta osaltaan.

Esitän omasta puolestani parhaimmat kiitokseni kunnan päätöksentekijöille rakentavasta yhteistyöstä talousarvi-on laadintaprosessin aikana ja kunnan henkilökunnalle aidosta sitoutumisesta työhön kuntalaisten hyväksi.

Esko Rautiainen kunnanjohtaja

5

1.1. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on vähitellen palaamassa kasvu-uralle. Valtionvarainministeriön ja Suomen Pankin arvioiden mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,1 % ja kasvu jatkuu myös lähivuosina noin prosentin verran. Samalla tuo-tannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, mutta kokonaistuotannon kasvu on varsin hi-dasta ja julkinen talous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä. Vuodelle 2018 bruttokansantuotteen (BKT) arvioi-daan olevan lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotannon runsaan viidenneksen alemmalla tasolla kuin vuonna 2008. BKT:n ei odoteta ennustejakson (2020) lopussakaan vielä saavuttavan finanssikriisiä edeltänyttä tasoa. Maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, mutta useissa Suomen viennille tärkeis-sä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen viennin kasvu on silti maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaampaa ja Suomi on yhä menettänyt osuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Talouden kasvu on lähes kokonaan kotimaisen kysynnän varassa – yksityinen kulutus ja investoinnit kannattele-vat kasvua. Suomen talous on jäljessä muun euroalueen kehityksestä. Tuottavuuden kasvua hidastaa talouden palveluvaltaistuminen, ja työikäisen väestön väheneminen heikentää näkymiä pidemmälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio, työllisyyden koheneminen sekä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kuitenkin kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen ennustetaan olevan 8,5 prosenttia. Kilpailukykysopimuksen (Kiky) vaikutus ansioiden nousuun on alle prosentin vuonna 2017. Kun työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat samanaikaisesti noin 7 prosenttia, sopimus parantaa suomalaisten yritysten hinta-kilpailukykyä ennusteen mukaan esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa vähitellen. Kun talouden vaatimaton kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikään-tyminen. Hidas talouskasvu lisää myös alttiutta häiriöihin; kasvu ei riitä kohentamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Kikyn toimenpiteiden odotetaan vähitellen parantavan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyn-tää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ennustettua enemmän. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa edelleen. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukai-sen 60 prosentin rajan vuonna 2015. Ennusteen mukaan kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla, mutta uhkana on, että se kääntyä uudelleen kasvuun tulevalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitusta ei saada kestävälle pohjalle pitkällä aikavälillä.

1.2 Kuntatalous Kunnan talous on ollut tasapainossa vuodesta 2010. Tiukalla budjettikurilla se pysyy tasapainossa edelleen. Kunnan taseessa ei kuitenkaan ole varaa suuriin negatiivisiin yllätyksiin. Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennuste näyttää toteutuvan hieman positiivisena. Investoinneissa talousarvio alittuu. Vuonna 2017 kokonaisverotulojen määrän arvioidaan vähenevän - 0,2 %. Suurin muutos tapahtuu ansioverotu-loissa, joiden arvioidaan vähenevän – 0,7 %. Vuoden 2016 päättyessä kunnan velkamäärä on n 7.100.000 euroa. Uutta lainaa ei ole tarvinnut kuluvana vuon-na nostaa, mutta vuoden 2017 aikana siihen on varauduttava, mikäli biokeskus –hanke etenee suunnitellulla tavalla. Sote- ja maakuntauudistus toteutumassa vuoden 2019 alusta, mutta muutokseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväk-syä ennen vuoden 2016 päättymistä. Talouden ja toiminnan suunnittelussa tukeudutaan siksi voimassaolevaan lainsäädäntöön ja vuoden 2019 taloussuunnitelmassa ei vielä huomioida tulevaa uudistusta muutoin kuin pyrki-mällä vahvistamaan kunnan suotuisaa talouskehitystä. Tämä on myös Kuntaliiton ohjeistus asiassa.

6

Kuntaliiton 16.9.2016 laatima arvio vuosien 2016 – 2018 yleisestä taloudellisesta kehityksestä: Muuttuja 2014 2015 2016 2017 2018 (%-muutos) Tuotanto (määrä) -0,7 0,2 1,1 0,9 1,2 Palkkasumma 0,3 1,0 1,7 0,8 1,5 Ansiotaso 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Työlliset (määrä) -0,4 -0,4 0,4 0,3 0,4 Inflaatio (% yksikköä)

1,0 -0,2 0,4 1,1 1,5

Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,7 Verot/BKT 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9 Julkiset menot/BKT 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/BKT 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Euribor 3 kk, % 0,2 0,0 -0,3 -0,3 -0,3 10 vuoden korko % 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0

VALTIONOSUUDET

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta:

1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja

2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelu-jen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

1000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017

Kunnan peruspalvelu-jen.valtionosuus,

14 369 14 393 14 429 14 305

josta

Verotuloihin perustuva valt.os. tasaus 2 595 2 468 2 222 2 189

Järjestelmämuutoksen tasa-us -69 -426 -250 0

Opetus ja kultt.toimen.muut valt.os:t

-217 -111 -64 -42

Yhteensä 14 083 13 855 14 115 14 264

7

VEROTULOT

1000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnallisvero 6 855 7 254 6 904 6 956 6 802 6 718 6 891

Kiinteistövero

713 795 806 806 808 808 808

Yhteisöverot

1 134 1 277 1 026 1 120 1 216 1 279 1 342

Yhteensä 8 702 9 325 8 736 8 882 8 826 8 805 9 041

VERORAHOITUS (verotulot ja valtionosuudet yhteensä)

1000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Valtionosuudet 14 083 13 855 14 115 14 115 14 264 14 200 14 200

Verotulot 8 702 9 325 8 736 8 882 8 826 8 805 9 041

Yhteensä 22 785 23 180 22 851 22 997 23 090 23 005 23 241

Eräiden tuloslaskelman rivien kehitys

1000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017

Tuotot 4 259 4 559 3 913 3 900 3 774

Kulut -25 580 -26 290 -26 018 -25 748 -25 892

Toimintakate -21 321 -21 731 -22 105 -21 848 -22 118

Verorahoitus 22 785 23 180 22 851 22 997 23 090

Vuosikate 787 1 387 667 1070 901

Tilikauden tulos -130 391 -443 -40 -177

Ylijäämä/alijäämä -58 463 -371 32 -105

8

HENKILÖSTÖKULUT Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset tulevat voimaan 1.2.2017 ja ovat voimassa neuvottelutuloksen mukaisesti 31.1.2018 saakka. Vuodelle 2017 ei ole tulossa palkankorotuksia. Työaika pitenee työntekijöillä ja viranhaltijoilla 30 minuuttia/viikko riippumatta sopimuksesta. Kuntatyönantajan kanta on se, että työaikamuutos toteutetaan yhtenä päivänä vii-kossa puoli tuntia pidempänä työaikana.

Kuntien palkkauskustannukset laskevat määräaikaisesti lomarahaleikkausten vuoksi. Lomarahaa leikataan 30 % kolmen seuraavan lomakauden aikana. Vuonna 2017 kuntatyönantajan palkkaperusteinen eläkemaksu on 17,10 % palkkojen kokonaismäärästä. Pal-kansaajien keskimääräinen eläkemaksu vuonna 2016 tulee olemaan 6,15 %. Valtion eläkemaksun piiriin kuulu-vien (VaEL) työnantajan maksun osuudeksi on arvioitu 17,60 %. Eläkemenoperusteiset maksut ovat vuonna 2017 ennusteen mukaan noin 750 000 euroa. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on arvioiden mukaan 2,02 %. Työttömyysvakuutusmaksu on keski-määrin 2,0 %. Tapaturmavakuutuksen maksuksi arvioitiin 0,80 % vuonna 2016.

1000 € TP2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017

Henkilöstökulut 6 863 6 786 6 650 6 438 6 115

2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

2.1. Perustietoa Puolangasta Puolanka sijaitsee Kainuun maakunnassa. Naapurikuntia ovat Hyrynsalmi, Paltamo, Pudasjärvi, Ristijärvi, Suo-mussalmi, Utajärvi ja Vaala. Kajaaniin on matkaa 100 km ja Ouluun 130 km. Puolangan kunta on perustettu vuonna 1867. Kunnan kokonaispinta-ala on noin 2599 km², josta vesistön osuus on noin 138 km². Asukkaita kunnassa vuoden 2015 lopussa oli 2776 ja lokakuun 2016 lopulla oli 2 738. Puolankalaisista 0 – 14 -vuotiaiden osuus oli 9.3 %,15 – 64 -vuotiaiden osuus 57,2 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 33,4 %. Puolangal-la ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on 1,6 %. Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä oli vuoden 2014 lopussa 852. Heistä kävi Puolangalla työssä 672 eli 79,6 %. Puolangan ulkopuolella työssäkävijöitä oli 180. Työllisyysaste vuonna 2014 oli 55,1 %, työttömien osuus työvoimasta oli 22,5 % ja eläkeläisten osuus väestöstä 42,2 %. Alkutuotannon työpaikkojen osuus kunnassa on noin 21,8 %, jalostuksen työpaikkojen osuus 9,1 % ja palvelujen työpaikkojen osuus 67,7 % sekä muiden työpaikkojen osuus 1,4 % (tilasto 31.12.2014). Asuntokuntien lukumäärä oli vuoden 2015 lopussa 1417. Rivi- ja pientaloissa asuu noin 90 % asukkaista. Ke-sämökkejä Puolangalla on yli 1500.

9

2.2. Puolangan kunnan strategia ja organisaatio

10

KUNNAN HALLINTO- JA ORGANISAATIORAKENNE Puolangan kunnan luottamushenkilöorganisaatio

Sosiaali- ja terveysjaosto Toimikunnat

Sivistyslautakunta

Tekninen lautakunta

Vaalilautakunnat

Keskusvaalilautakunta

Kunnanhallitus

Tarkastuslautakunta

Valtuusto

Puolangan kunnan palveluorganisaatio

HALLINTO-OSASTO

SIVISTYSOSASTO

TEKNINEN OSASTO

PALVELUTUOTANTO

KUNNANJOHTAJA

11

KONSERNI Puolangan kunnan konsernirakenne on seuraava: Puolangan kunta

Kainuun sosiaali- ja tervey- denhuollon kuntayhtymä

Kainuun jätehuollon

kuntayhtymä

Kiinteistö Oy Puolangan

vuokratalot

Koy Puolangan

Toivolanrivi

Koy Puolangan Keskus

Koy Puolangan

Yhtyneet Virastot

AsOy Paljakan Karhunpesä

100%

23%

29% 38%

33%

4,4%

4,4%

Kainuun liitto 3,9%

2.3. Henkilöstö Henkilöstön määrä: Vastuualue 2014 2015 2016 (TA) 2017 Hallinto-osasto 24 23,25 21 (20,35) 19 (18,45) Sivistysosasto 66 65 63 (62,8) 61 (60,5) Tekninen osasto 35 33,3 34 (33,8) 34 (33.8) Yhteensä 125 121.5 118 (116,95) 114 (112,75) Avoimen tehtävän täyttäminen edellyttää aina arvioinnin sisäisten tehtäväjärjestelyjen mahdollisuudesta. Strate-gian edellyttämän henkilöstön osaamiskartoituksen valmistuttua laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, jonka avulla henkilöstön osaaminen osataan kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

12

3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 – 2019

3.1. Talousarvioasetelma Talousarvio on valtuuston tahto siitä, miten kunnan käytössä olevat resurssit jaetaan hallintokuntien kesken. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaa sekä investointi- ja rahoitusosaa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio sisältää yhden määrärahan ja yhden tuloarvion kullekin toimielimelle. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Valtuuston poliittinen näkemys kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan alueen kehittämisestä konkretisoidaan taloussuunnitelmassa ja talousarviossa. Taloussuunnitelman ja talousarvion tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Esitettävien tietojen on oltava vertailukelpoisia yhteiskunnan mui-den talousyksiköiden tuottamien tietojen kanssa. Taloussuunnitelmaosat ovat seuraavat: Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Käyttötalousosa Valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin Investointi – ja rahoitusosa Investointiosa Osoitetaan hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Investointimenot ja – tulot budjetoidaan arvioidun rahankäy-tön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on ra-hoitusjäämä ja kuinka se katetaan.

3.2. Käyttösuunnitelmien laatiminen Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarviossa toimielimelle toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joilla toteutetaan talousarviota. Investointiosa jaetaan eri hankkeille ja kohteille hankesuunnitelmalla.

13

3.3. Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus

Kuntalain (410/2015) 110 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan ta-seeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta. Kunnanhallitus antaa selvityksen tasapainotuksen toteutumi-sesta toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapaino-tuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydes-tä talouden tasapainottamiseksi.

3.4. Sisäiset erät Kunnan omien toimialojen väliset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toiminnan ja talouden ohjauk-sen sekä seurannan kannalta keskeisiä. Kunnan talousarvioon ei ole sisällytetty sisäisiä eriä. ne on tilinpäätök-sen jälkeen ilmoitettu kuntien taloustilastoon toteutuman perusteella.

3.5. Talousarvion laatimisperusteet

Tiukentuneen taloustilanteen ja valtionosuusuudistuksen perusteella ennakoitujen muutosten vuoksi vuonna 2017:

• toimielimet sitoutuvat tekemään talousarvionsa vuoden 2016 tasolla (toimintakate) • verotuksen tasoon ei tehdä muutoksia • toimielinten ja hallintokunnat sitoutuvat hakemaan ja hyödyntämään kaikki mahdollinen toimintojen ja ta-

louden tehostamispotentiaali • tilikauden tuloksen tulee olla joko nolla (0) euroa tai positiivinen • investointien osalta noudatetaan voimassa olevaa taloussuunnitelmaa

3.6. Talousarvion sitovuus Kuntalain 110.5 §:n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyt-tötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toimielimellä on valtuutus käyttää sille talousarviossa osoitettu määräraha määrättyyn käyttötarkoitukseen tai määrätyn tavoitteen toteuttamiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Jos mää-räraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu.

14

Kunnan tuloarviot ovat paitsi tavoitteellisia myös velvoittavia. Tuloarvio on valtuuston asettama tulotavoite, jonka olennainen alittuminen todennäköisesti vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Jos esimerkiksi merkit-tävä tuloerä, kuten verotulo, valtionosuus tai käyttöomaisuuden myynti, on jäämässä olennaisilta osin toteutu-matta, on rahoitustarpeen kattamiseen osoitettava kate muulla tulo- tai pääomarahoituksella tai menojen karsi-misella. Talousarvion määrärahoista ja tuloarvioista esitetään talousarviossa yhteenvetolaskelma, johon on koottu käyt-tötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymät erät. Valtuusto päättää erikseen seuraavassa taulukossa lueteltuja euromääriä suurempien investointihankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Hanke/investointilaji Hankemääräraha Kiinteä omaisuus Talonrakennus Julkinen käyttöomaisuus Liikelaitokset Irtain omaisuus Aineeton käyttöomaisuus Muu investointitoiminta

= 170.000 = 170.000 = 85.000 = 85.000 = 60.000 = 60.000 = 60.000

Valtuusto voi talousarvion sitovilla perusteilla määrätä määrärahatason pienemmäksi.

3.7. Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen

Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuu-den ja vastuiden vakuuttamisesta niiltä osin kuin niitä ei ole määrätty lautakunnan tai viranhaltijan huolehditta-viksi. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kunnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaa voidaan kutsua myös en-nakoinniksi. Sen avulla tulkitaan organisaation toimintaa, siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkopuolisia tekijöitä sekä pyritään niillä tiedoilla tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä. Riskienhallintaprosessi perustuu 1. riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen 2. riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen 3. mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) 4. riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan. Riskienhallintaa on sovellettava kaikessa päätöksenteossa, ja sitä pitää kehittää jatkuvasti. Kuntaliiton tuottama riskienarviointilomake on johtoryhmän työvälineenä riskienhallinnan työssä. Vuosittain annettavassa toimintakertomuksessa esitetään selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja talou-dellisten tavoitteiden toteutumisesta, todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

15

4 TULOSLASKELMAOSA

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017

1000€

TUOTOT

Myyntituotot 1 945 1 789 1 722 1 616

Maksutuotot 1 177 1 210 1 252 1 299

Tuet ja avustukset 384 428 366 246

Muut tuotot 753 1 133 560 614

TUOTOT YHTEENSÄ 4 259 4 559 3913 3 900 3 774

KULUT

Henkilöstökulut -6 863 -6 786 -6 650 -6 438 -6 115

Palvelujen ostot -15 384 -15 874 -17 320 -17 300 -17 883

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 915 - 2051 -1 526 -1 500 -1 385

Avustukset -1 268 -1320 -400 -400 -402

Muut kulut -149 -258 -70 -110 -107

Muut kulut yht.

KULUT YHTEENSÄ -25 579 -26 290 -26 018 -25 748 -25 892

TOIMINTAKATE -21 320 -21 731 -22 105 -21 848 -22 118

Verotulot 8 702 9 325 8736 8 882 8 826

Valtionosuudet 14 083 13 855 14 115 14 115 14 264

Arvonlisäveron takperintä

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 6 2 3 3 3

Muut rahoitustuotot 19 22 18 18 16

Korkokulut -71 -73 -90 -90 -80

Muut rahoituskulut -631 -14 -10 -10 -10

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -677 -63 -79 -79 -71

YHTEENSÄ

VUOSIKATE 788 1 387 667 1 070 901

Poistot pitkävaik menoista *** -917 -996 -1 110 -1 110 -1 077

Satunnaiset kulut

TILIKAUDEN TULOS -129 391 -443 -40 -177

Varausten vähennys

Poistoeron muutos 72 72 72 72 72

TILIKAUDEN YLIJÄ Ä-MÄ/ALIJÄÄMÄ

-58 463 -371 32 -105

16

5 RAHOITUSLASKELMAOSA

1 000 € TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN2016 TA 2017

Toiminnan rahavirta 787 1 363

Vuosikate 787 1 387 667 419 901

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät -24

Investoinnit

Investointimenot -5 856 -930 -555 -300 -815

Rahoitusosuudet investointeihin 11

70

Liittymismaksut

Pys.vast.hyöd. luovutustlot 153 50 15 50 Toiminnan ja investointien rahavir-ta -5 069 596 162

134 206

Antolainauksen muutokset 548 44 44 44 44

Antolainasaamisten lisäys

Antolainasaamisten vähennys 548 44 44 44 44

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -730 -1 035 -533 -533 -582

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 238 -442

Rahoituksen rahavirta 6 056 -1 433 -489 -489 -538

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 2 269 1 431 1 500

Rahavarat 1.1. 1 281 2 269 1 431

Lainakanta 31.12. 8 600 7 742 7 100 7 100 6 600

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Toiminnan ja inv. rahavirta -5 069 596 134 32

Investointien tulorahoitus% 13 % 51 % 47 % 34%

Kassan riittävyys 26 18

Lainanhoitokate 1,1 1,3

Kunnanhallitus oikeutetaan nostamaan lyhytaikaista lainaa enintään 2 000 000 euroa maksuvalmiuden turvaa-miseksi.

17

6 KÄYTTÖTALOUSOSA

6.1. Vaalit

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 6 410 5 659 0 7000 6500 6000

TULOT 4 892 5 025 0 0 5100 5100

NETTO 1 518 634 0 7000 1400 900

Kuntalain muutosten vuoksi valtuustokausi jatkuu kevääseen 2017. Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2017. Vaalipäi-vä on sunnuntaina 9.4.2017 ja kotimaan ennakkoäänestys järjestetään 29.3. – 4.4.2017. Kaksivaiheinen tasaval-lan presidentinvaali pidetään vuonna 2018 ja sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit pidetään vuonna 2019. Tasavallan presidentin vaalien yhteydessä järjestetään myös ensimmäiset maakuntavaalit.

6.2. Tarkastustoiminta

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 14 343 10 425 16 400 15 000 20 000 17 000 17 000

TULOT

NETTO 14 343 10 425 16 400 15 000 20 000 17 000 17 000

Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslau-takunnan toimikausi vastaa valtuuston toimikautta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoit-teet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhtei-söjen hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteen sovittamisesta. Arviointityössään lautakunta kiinnittää huomi-oita toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tuloksellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta antaa valtuustolle oman arvionsa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa.

18

6.3. Demokratia, hallinto ja elinvoima-asiat

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 1 547 567 1 617 907 1 738 000 1 700 000 1 745 328 1 600 000 1 600 000

TULOT 265 297 239 438 302 000 300 000 257 469 280 000 280 000

NETTO 1 282 272 1 378 469 1 436 000 1 400 000 1 487 859 1 320 000 1 320 000

Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää: 1) kuntastrategiasta; 2) hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täy-täntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallintosääntöä muutetaan virkojen/toimien täyttämismenettelyn osalta. Hallintoa johtaessaan kunnanhallitus valvoo ja sovittaa yhteen omaa, toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. Kunnanhallitus antaa hallintoa koskevia yleisohjeita, seuraa kunnan yleistä kehitystä ja vastaa kunnan henkilös-töpolitiikasta. Kunnanhallitus toimii myös kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon monijäsenisenä toimielimenä.

19

Tavoitteet suunnittelukaudella Tavoite Vuosi 2017 Vuosi 2019

Kunnan talouden tasapaino Talous pysyy tasapainossa

aktiivisen talouden seurannan avulla. Talousarvion sitovuu-desta pidetään huoli.

Kunnan talous on tasapainossa maakunta- ja soteuudistusten aihe-uttamista muutoksista huolimatta.

Toimivien sosiaali- ja terveyspalve-lujen kehittäminen

Kuntalaisten asiakaskokemus sote-palvelujen osalta on edelleen erinomainen. Palve-luissa vastataan joustavasti ja laadukkaasti asiakkaiden palvelutarpeisiin.

Muuttuvasta toimintaympäristöstä huolimatta kuntalaisten sote-palvelut toimivat kokonaisuudessaan jousta-vasti ja laadukkaasti asiakkaiden palvelutarpeiden edellyttämällä ta-valla.

Sisäinen kustannuslaskenta Kaikkien kunnan tuottamien palvelujen yksikkökohtaiset kokonaiskustannukset ovat toimintayksiköiden tiedossa.

Sisäiset kustannukset huomioidaan palvelujen suunnittelussa kokonais-valtaisesti.

Palvelujen laadun kehittäminen Asiakaskokemusten arvioimi-seksi valitaan sopivat mittarit palvelujen laadun arviointiin. Toteutetaan mittaukset ja saatujen tulosten perusteella kehitetään palveluja entistä paremmiksi.

Asiakaskokemusarviointi on keskei-nen työväline jokapäiväisessä työs-sä.

Työyhteisön kehittäminen Perheystävällinen työpaikka – hankkeen avulla työhyvinvoin-ti kehittyy myönteisesti. Koulu-tussuunnitelman ja henkilöstö- sekä osastokokousten avulla vahvistetaan osaamista. Val-mistaudutaan organisaation lähivuosien muutoksiin.

Toimiva organisaatio. Henkilöstöpolitiikka tehostaa palve-lujen kehittymistä.

Riskien hallinnan ja sisäisen val-vonnan kehittäminen

Kunnan riskikohteiden arvioin-ti; myös henkilöstöriskit huo-mioiden.

Riskienhallinta on luonteva osa kun-nan johtamisjärjestelmää.

6.3.1. VALTUUSTO TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 17 301 21 043 21 000 20 000 22 790 22 000 21 000

TULOT

NETTO 17 301 21 043 21 000 20 000 22 790 22 000 21 000

Valtuuston tehtävät Valtuustolla on kokonaisvastuu koko kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä.

20

Tavoit teet 2017 2019

Kunnan toiminta-ajatuksen ja stra-tegioiden luominen ja niistä vas-taaminen

Valtuusto vahvistaa uuden kunta-strategian valtuustokauden alussa sekä antaa kunnanhallitukselle ja operatiiviselle johdolle tehtäväksi sekä strategian edellyttämien toi-menpiteiden toteuttamisen ja toi-menpiteiden seurannan järjestämi-sen.

Maakuntauudistuksen takia kunta-strategia tarkistetaan muuttuneita olosuhteita vastaavaksi.

6.3.2. KUNNANHALLITUS TP 2014 TP2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 285 512 279 015 332 573 340 000 279 400 275 000 275 000

TULOT 4 525 6 700 6 000

NETTO 280 987 272 315 332 573 336 000 279 400 275 000 275 000

Kunnanhallitus sisältää kunnanjohtajan, kunnanhallituksen ja suhdetoiminnan.

6.3.3. HALLINTO-OSASTO TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 583 047 601 744 558 691 560 000 634 669 550 000 550 000

TULOT 46 645 38 662 7 000 7 000 6 000 10 000 10 000

NETTO 536 403 563 082 551 691 553 000 628 669 540 000 540 000

Toiminnan kuvaus Osaston tehtävänä on kunnan hallinnon ja taloudenhoidon kokonaisuuden kehittäminen siten, että taloudelli-set voimavarat säilyvät ja kehittyvät valtuuston ja kunnanhallituksen asettamien tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Hallinto-osasto huolehtii kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltävien asioiden valmistelusta ja myös kunnan keskitetyistä hallintotehtävistä. Hallinto-osasto toimii kunnan taloudenhoidon, hallinnon, suunnittelun sekä seurannan palveluyksikkönä. Osaston tehtävänä on myös vastata kunnan atk-suunnittelusta. Toimistotiimi tuottaa sisäiset palvelut eri hallin-tokunnille ja vastaa asiakaspalvelusta, asiakirjahallinnasta sekä arkistoinnista. Kirjanpito, henkilöstöhallinto ja kunnan ICT-palvelut hankitaan Kainuun Sote-kuntayhtymältä ostopalveluna. Kun-ta varautuu muutoksiin näiden tehtävien osalta hyvissä ajoin ennen maakuntauudistuksen toteutumista.

21

6.3.4. YHTEISTOIMINTA TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 176 990 173 292 176 990 175 000 181 700 180 000 180 000

TULOT 4 060

NETTO 176 990 169 232 176 990 175 000 181 700 180 000 180 000

Kustannukset sisältävät mm. Suomen Kuntaliiton ja kunnallisen työmarkkinalaitoksen maksuosuudet, Kainuun liiton ja verotuksen. Tehtävät hoidetaan yhteistyössä toisten kuntien, kuntayhteisöjen tai valtionhallinnon kanssa.

6.3.5. ELINKEINOPALVELUT TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 218 622 287 007 349 330 270 000 372 431 300 000 300 000

TULOT 6 000 520 90 000 70 000 106 919 50 000 50 000

NETTO 212 622 286 487 259 330 200 000 265 512 250 000 250 000

Kunnan elinvoimaisuus riippuu pitkälle elinkeinoelämän elinvoimaisuudesta. Kunnan omilla toimilla on merkittä-västi vaikutusta siihen, miten paikallinen elinkeinoelämä kehittyy ja mitkä ovat sen toimintaedellytykset. Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikassa on turvata riittävät edellytykset yritystoiminnan harjoittamiselle sekä luoda omalta osaltaan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Menestyksekkään elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi kunta harjoittaa aktii-vista, keskustelevaa vuoropuhelua yrittäjien ja yrittäjiä edustavien yhdistysten kanssa.

Puolanka toimii aktiivisesti luoden mahdollisuuksia monipuoliselle yritystoiminnalle. Kunnan rooli on neuvoa, opastaa ja välittää tietoa yrittäjille. Kunta toimii osaltaan mahdollistajana eräille elinkeinoelämää ja yritystoimin-taa kehittäville hankkeille, mutta ei itse toimi yrittäjänä eikä yritysten rahoittajana. Kunta tekee aktiivista yhteis-työtä yrittäjien kanssa ja vastaa tarpeisiin olemassa olevien resurssien puitteissa.

Kainuun Etu Oy:lle annetaan väliaikaisrahoituksena lainaa käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseksi Kainuun Edun omistajakuntien tekemän sopimuksen mukaan enintään 16 000 euroa vuonna 2017 ja 8 000 eu-roa vuosina 2018 ja 2019.

Vuoden 2017 painopistealueet ovat:

• ePuolanka -hankkeen hyväksi havaittujen toimintatapojen juurruttaminen • sähköisen matkaoppaan tuominen pilotointivaiheeseen käyttäjäkokemuksien hankkimiseksi • Puolangan biokeskus -hankkeen konkretisointi kohti investointivaihetta (asemakaavan hyväksyminen ja

investorien hankinta) • Ukkohalla – Paljakka alueen elinvoimaisuuden nostaminen ja alueen palvelurakenteen monipuolistami-

nen sekä sen tunnetuksi tekeminen • Kunnan omistamien vapaa-ajan tonttien markkinointi ja myyminen • Yrittäjien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen aktivointi • Elinkeinosuunnitelmassa määriteltyjen toimenpiteiden aktiivinen seuranta ja päivitys • ulkoilureittien kartoittaminen -digitalisointihanke

22

6.3.6. MAASEUTUASIAT TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 215 051 215 973 227 389 220 000 203 123 220 000 220 000

TULOT 152 328 143 823 149 705 140 000 144 550 145 000 145 000

NETTO 62 724 72 149 77 684 80 000 58 573 75 000 75 000

Toiminnan kuvaus Puolangan maaseutuasioiden toiminta on osa Puolangan kunnan hallinnoimaa Vaara-Kainuun maaseutuhallin-non yksikköä. Puolangan maaseutuhallinnon yksikköön kuuluvat Puolangan kunnan lisäksi Hyrynsalmi, Paltamo, Ristijärvi ja Suomussalmi. Yksikön toiminnan päätavoitteena on turvata alueen viljelijöille Euroopan unionin ja kansallisten säädösten mukainen tukihakemusten käsittely ja maksatus sekä muiden maaseutuelinkeinoviran-omaisille annettujen tehtävien hoitaminen (mm. petoeläinvahinkoasiat, eläinrekistereiden ylläpito ja hukkakauran torjunta). Lisäksi yksikön henkilöstö voi osallistua muiden tehtävien hoitoon ja kehittämiseen alueen kunnissa. Maaseutuhallinnon yksiköllä on asiakkaita palveleva toimipiste jokaisessa alueen kunnassa erikseen sovittuina ajankohtina. Puolangan kunnan hallinnoima yhteistoiminta-alue tekee myös tiivistä yhteistyötä Sotkamon yksi-kön kanssa erillisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Vuonna 2016 maataloustukihakemuksia (päätukiha-ku) jätettiin Puolangan yhteistoiminta-alueen kuntiin yhteensä 327 maatilalta, joista sähköisesti hakemuksen jätti alueella jo noin 94 prosenttia hakijoista. Vuonna 2015 yksikössä käsiteltiin yhteensä 2248 eri tukihakemusta. Toiminta talousarviovuonna Maaseutuhallinnon toiminnan päätehtävä on Euroopan unionin maksajavirastotehtävän täyttämiseen liittyvien vaatimusten toteuttaminen. Vuoden 2017 toiminta keskittyy pääosin ohjelmakauden viljelijätukihakemusten kä-sittelyyn. Toimivaa yhteistyötä Sotkamon maaseutuhallintoyksikön ja muiden toimintaan liittyvien sidosryhmien kanssa jatketaan. Tuleva maakuntauudistus vaikuttaa myös maaseutuhallinnon uudistamiseen ja uudistustyötä seurataan aktiivisesti. Maaseutuhallinnon yhteistoimintasopimuksen toteutumista ja toiminnan kehittämistä seuraa yhteistoimintaryh-mä. Ryhmässä ovat edustettuina jäsenet jokaisesta sopimuskunnasta sekä kuntien alueella toimivien tuottajajär-jestöjen edustajat. Lisäksi yksikön henkilöstö osallistuu yhteistoimintaryhmän kokouksiin. Maaseudun kehittämiseen liittyvistä tehtävistä jokainen yksikön kunta vastaa itse. Puolangalla maaseudun kehit-tämisasiat ja kylätoiminta ovat osa elinkeinoasioita. Tavoitteena on:

• Yksikön oman toiminnan kehittäminen • Maakuntauudistuksen etenemisen seuraaminen ja vaikuttaminen maaseutuhallinnon osalta • Sähköisen tukihaun edistäminen koko yksikön alueella • Henkilöstön osaamisen lisääminen • Ajankohtaisten asioiden ja ohjelmakauden tiedottaminen eri keinoin sekä viljelijäkoulutusten järjestämi-

nen

23

6.3.7. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 64 077 60 835 92 932 80 000 51 214 50 000 50 000

TULOT 50 120 44 482 55 000 50 000 10 000 10 000

NETTO 13 957 16 354 37 932 30 000 51 214 40 000 40 000

Maankäyttötoimikunta valmistelee kaavoitusta, maankäyttöä ja kiinteistökauppoja koskevat asiat. Vuonna 2017 viedään eteenpäin biokeskushankkeen edellyttämiä asemakaavamuutoksia. Tonkopuron asema-kaavan osittainen muutos ja laajennus ovat suunnitellusti toteutusvaiheessa. Aluearkkitehti toimii Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven kuntien alueella vastaten kuntien kaavoituksen toteu-tuksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta. Ympäristöministeriön avustus aluearkkitehtitoimintaan päättyy.

24

6.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 15 399 809 15 993 759 15 962 000 15 900 000 16 088 890 16 600 000 16 800 000

TULOT 1 780 618 1 950 602 1 445 000 1 400 000 1 387 000 1 400 000 1 400 000

NETTO 13 619 191 14 043 158 14 517 000 14 500 000 14 701 890 15 200 000 15 400 000

Puolangan kunnan palvelusopimus Attendo Oy:n kanssa Puolangan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta on voimassa 31.12.2019 saakka. Vuosi 2017 on jo viides toimintavuosi. Sopimuksen mukaista toimintaa johtaa johtoryhmä, johon kunta ja Attendo Oy valitsevat edustajansa. Menot ja tulot on budjetoitu talousarvioon Atten-don sopimuksen mukaisesti. Kirjanpitokäytännöistä johtuen voivat sekä menot että tulot kasvaa samalla sum-malla. Sopimuksen mukainen Puolangan nettokustannus vuonna 2017 on 13 818 475 euroa. Tämän lisäksi kun-ta vastaa virkavastuuhenkilöstön kustannuksista enintään 120.000 eurolla, kiinteistö- ja kiinteistönhoitokustan-nuksista sekä suuremmista kalustohankinnoista. Sopimuksen piiriin eivät kuulu lasten päivähoito ja ympäristöterveydenhuolto. Kunnalle aiheutuu kustannuksia edelleen myös ennen vuotta 2005 aiheutuneista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista (noin 400 000 euroa), työmarkkinatuen kunnalle kuuluvista maksuosuuksista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä yhteishankkeista. Kuntouttava työtoiminta jatkuu toistaiseksi kunnan omana toimintana. Veteraanien palvelusetelitoimintaan on varattu määräraha. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyy vuoden 2017 alusta Kelalle, minkä vuoksi sosiaalipalveluista leikataan henkilöstöresurssia yhden henkilön työpanos. Valtio ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kus-tannuksista yhtä suurella rahoitusosuudella. Perustoimeentulotuen kustannuksia vastaava valtionosuus vähen-netään kuntakohtaisesta peruspalvelujen valtionosuudesta. Kela vastaa perustoimeentulotuen kustannusten kohdistamisesta kuntakohtaisesti sekä kuntakohtaisten tietojen toimittamisesta valtiovarainministeriölle. Menot kohdennetaan henkilön oleskelukunnan perusteella. Puolanka kuuluu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin ja ympäristöterveydenhuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana toimielimenä toimii kunnanhallitus. Yksilöhuoltoasioita käsittelee kun-nanhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto. Puolangan kunta on mukana yhdessä Paltamon ja Hyrynsalmen kuntien kanssa Paltamon työvoimayhdistys ry:n hallinnoimassa työllisyydenhoidon toiminnassa. Puolangalle on perustettu kierrätysmyymälä, jonne yhdistys on palkannut yhden henkilön vastaamaan toiminnasta. Ristijärven kunta liittyy mukaan vuoden 2017 alusta. Puo-lanka on mukana myös uudessa yhteisessä Soihtu -työllisyyshankkeessa, mikäli hankkeen rahoitus toteutuu. Talousarviossa uuteen hankkeeseen on varauduttu kuntaosuudella. Kunnan osuus työmarkkinatukikustannuksista Kunnan vastuu ja rooli työllisyyden hoidossa on jatkuvasti kasvanut ja erityisesti rooli pitkäaikaistyöttömien akti-voinnissa on lisääntynyt 1.1.2015 alkaen. Valtio ja kunnat maksavat työmarkkinaetuudesta kumpikin 50 % 300 – 999 päivän työttömyyden ajalta ja kunnan osuus on 70 % yli 1.000 päivää ylittävän työttömyyden työmarkkinaetuudesta. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta työmarkkinatuen maksaa valtio kokonaisuu-dessaan.

25

6.5. Sivistyslautakunta

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 4 497 629 4 415 270 4 328 200 4 328 200 4 180 766 4 000 000 4 000 000

TULOT 216 467 243 146 255 700 255 700 225 103 200 000 200 000

NETTO 4 281 161 4 172 124 4 072 500 4 072 500 3 955 663 3 800 000 3 800 000 Toiminnan kuvaus Sivistyslautakunnan toiminta-ajatus on antaa valmiuksia persoonallisuuden tasapuoliseen kehittämiseen ja jat-kuvaan koulutukseen sekä vastata lisääntyvän koulutustarpeen ja vapaa-ajan haasteisiin päämääränä aktiivi-nen, omatoiminen ihminen. Sivistyslautakunnan keskeisenä tehtävänä ovat koulutoimi, perusopetus ja 1.1.2013 alkaen lukiokoulutus. Sivis-tyslautakunta vastaa myös kansalaisopiston sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen, kirjaston sekä lasten päi-vähoidon/varhaiskasvatuksen toiminnasta. Tavoitteet Mittari

Vuoden 2017 tavoitetila Vuoden 2019 tavoitetila

Syrjäytymisen ehkäisy ja varhainen tuki. Nuorille elämän eväät.

Jokainen peruskoulun 9- luokkalai-nen saa päättötodistuksen ja jatko-koulutuspaikan. Oppilaan, huoltajan ja opettajan väliset arviointi- ja kehityskeskustelut 200

Jokainen peruskoulun 9. luokka-lainen saa päättötodistuksen ja jatkokoulutuspaikan. Oppilaan, huoltajan ja opettajan väliset arviointi- ja kehityskeskuste-lut 200

Yhtenäinen perusopetus Opettajista vähintään 8 opettajaa/lv opettaa sekä ala- että yläluokilla.

Opettajista vähintään 8 opettajaa/lv opettaa sekä ala- että yläluokilla.

Ylioppilastutkinnon suorittaneiden puoltoäänten keskiarvo (kevät)

28,2 28,2

Kirjaston puolankalaisten ja ulko-paikkakuntalaisten lainaajien mää-rä (Vuonna 2015: 951)

Lainaajia on vähintään 1000. Lainaajia on vähintään 1000.

Kansalaisopistossa opiskelevien osuus asukasluvusta yli 17 %. (Vuonna 2015: 545)

Kunnan väestömäärästä 500 opiske-lee kansalaisopistossa.

Kunnan väestömäärästä 500 opis-kelee kansalaisopistossa.

Toiminta talousarviovuonna - kodin, koulun ja päivähoidon yhteistyön kehittäminen - yrittäjyyskasvatus: koulun ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutus - verkkoyhteyksien hyödyntäminen laajasti opetuksessa ja kirjaston toiminnoissa - henkilöstön hyvinvointi

26

6.5.1. HALLINTO

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 127 120 77 77 80 62 62 TULOT 12 10 0 0 10 10 10 NETTO 115 110 77 77 70 52 52

Hallinnon menoihin sisältyvät sivistyslautakunnan kokoukset ja eläkemenoperusteiset maksut.

6.5.2. PERUSOPETUS

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 2 431 2 332 2 221 2 221 2 185 2 200 2 200 TULOT 33 37 35 35 50 30 30 NETTO 2 398 2 295 2 186 2 186 2 135 2 170 2 170

Toiminnan kuvaus Perusopetus käsittää yleisopetuksen ja erityisopetuksen. Vuosiluokkien 1–9 opetus järjestetään kirkonkylässä Puolankajärven koululla.

Perusopetus antaa oppilaille laadukkaan yleissivistyksen kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä niin, että koulun päättövaiheessa nuori on tiedollisesti, taidollisesti ja emotionaalisesti kykenevä kohtaamaan toisen asteen koulutushaasteet ja myöhemmät työelämän vaatimukset. Toiminta talousarviovuonna

• kehitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuki- ja erityisopetuksen muotoja sekä opintojen ohjausta

• arviointikäytänteiden linjaukset • koulun ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutus, yrittäjyys • samanaikaisopettajuuden kehittäminen ja toimintamallien hiominen • opetussuunnitelmauudistuksen arviointi • TVT -osaamisen (tieto- ja viestintäteknologia) kehittäminen

TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 Oppilasmäärä 20.9. 209 190 176 176 176 175 167 Kuljetusoppilaat 20.9. 94 92 90 77 77 70 70 Erityiseen tukeen oi-keutetut oppilaat %

9,6 7,4 7,4 6,25 7 7 7

Tuntikehys 594 523 523 508 508 508 508

27

PUOLANKA, ikäluokat vuosina 2007 -2015 Lähde, Väestörekisterikeskus 26.8.2016

Vuosi Lapset Pojat Tytöt 2007 17 10 7 2008 21 9 12 2009 18 7 11 2010 17 9 8 2011 20 12 8 2012 15 10 5 2013 19 11 8 2014 10 7 3 2015 7 5 2

6.5.3. LUKIO

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 419 440 435 435 384 380 380 TULOT 1 3 2 2 2 2 2 NETTO 418 437 433 433 382 378 378 Toiminnan kuvaus Valtioneuvos on päätöksellään 12.6.1968 oikeuttanut Puolangan kunnan perustamaan syyslukukauden 1968 alusta lukien yhteislukion. Lukio toimi Puolankajärven koululla. Lukiokoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkea-koulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi (lukiolaki). Toiminta talousarviovuonna Lukiossa on laadukas opetus, opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen sekä lukion vetovoimaisuus.

Suoritteita TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

Opiskelijamäärä 20.9. 45 40 49 43 38 36 33 Keskeyttäneet 1 8 1 1 1 0 Hylättyjen arvosanojen luku-määrä/lukuvuosi

5 5 0 10 3 3 3

Ylioppilastutkinnon suoritta-neiden puoltoäänten keskiar-vo (kevät)

22 19,9 28,2 28,2 28,2 28,2 28,2

Valtionosuuden yksikköhinta 9900 10700 11500 11500 11500 11500 11300

28

6.5.4. KANSALAISOPISTO

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 230 236 233 233 216 200 200 TULOT 31 25 26 26 25 25 25 NETTO 199 211 207 207 191 175 175 Toiminnan kuvaus Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämisluvan muuttamispäätöksessä 12.12.2012 todetaan kansalaisopiston koulutustehtävästä: ”Puolangan kansalaisopisto järjestää koulutusta, joka painottuu taideaineiden, käden taitojen ja terveyttä edistävän liikunnan opetukseen. Opisto järjestää lisäksi kuntalaisten tarpeista lähteviä ajankohtaisia koulutuksia, joiden tavoitteena on osallistuva ja aktiivinen kansalainen.” Kansalaisopisto tuottaa vapaan kansansivistyslain edellyttämiä opinto- ja harrastusmahdollisuuksia eri-ikäisille. Tavoitteena on osallistujapohjan laajentaminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen erityisesti eläkeläisille, työt-tömille, maahanmuuttajille ja perusvalmiuksia vailla oleville. Avoimen yliopiston opintoja järjestetään. Kansalais-opisto pitää osaltaan yllä kunnan elinvoimaisuutta. Kansalaisopiston 50. toimintavuosi käynnistyy syksyllä 2017.

Toiminta talousarviovuonna Vakiinnutetaan opetustuntimäärä. Opintoseteliä anotaan.

Suoritteita TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

Opiskelijoita 510 550 480 480 480 480 480

Valtionosuustuntimäärä 3477 3263 3018 3018 2813 2813 2800 Toteutunut tuntimäärä 3951 4052 3900 3900 3900 3900 3900 Valtionosuustunnin lasken-nallinen hinta

78,61 79,44 83,60 83,60 82,91 82,91 82,91

6.5.5. KIRJASTO

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 176 144 165 165 148 140 140 TULOT 3 3 3 3 3 3 3 NETTO 173 141 162 162 145 137 137

Toiminnan kuvaus Kirjasto tarjoaa asiakkailleen monipuoliset kokoelmat lukuharrastuksen edistämiseksi ja kuntalaisten opiskelun tueksi sekä tarjoaa kattavat kirjaston verkkopalvelut. Kirjastopalveluja antaa ammattitaitoinen henkilöstö.

Laadukkailla kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kunta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syr-jäytymistä.

29

Toiminta talousarviovuonna Kirjaston hyvä palvelutaso pidetään yhä edelleen. Kainuun kirjastojen kesken tehdään tiivistä yhteistyötä; mm. omatoimikirjastohankkeeseen on haettu rahoitus. Kunta toteuttaa omatoimikirjaston vuoden 2017 aikana.

Suoritteita TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

Aukiolotunteja yhteensä

1 700 1 300 1500 1 500 1 500 1500 1500

Lainaajia asuk-kaista %

35,6 35,0 35 35 35 35 35

Lainat/asukas

12,4 15,0 12 12 12 12 12

Kustannus €/laina

4,80 4,00 4 4 4 4 4

Käynnit/asukas

7,2 9 8 8 8 8 8

6.5.6. PÄIVÄHOITO

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 884 884 867 867 905 860 860 TULOT 68 59 63 63 51 60 60 NETTO 816 826 804 804 854 800 800 Toiminnan kuvaus Päivähoidon/varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukkaita, perheen tarpeet huomioonottavia päivähoi-to- ja esiopetuspalveluja sekä koululaisten iltapäivätoimintaa. Tavoitteena on tukea lasten koteja näiden kasva-tustehtävässä ja yhdessä edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehittämistä. Päivähoito järjestetään vuoropäiväkoti Menninkäisessä, jossa järjestetään myös kirkonkylän esiopetus sekä Koivurannan päiväkodissa ja Joukokylän ryhmäperhepäiväkodissa. Lasten kotihoidon kuntalisään on varattu 45 000 euroa. Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja vuorovaikutustaitoja sekä ennaltaehkäistä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Esiopetuksen tärkein tavoite on lapsen terve minäkuva. Koululaisten iltapäi-vätoimintaa järjestetään koulupäivinä Heikkilässä. Lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle koulupäivän jälkeen ja siten ennaltaehkäistä lasten turvattomuutta ja siitä mahdollisesti aiheutuvia on-gelmia. Päivähoitopalveluja/asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön hyvinvointia mitataan kolmen vuoden välein (TAK). Toiminta talousarviovuonna Uusi varhaiskasvatussuunnitelma tehdään ja otetaan käyttöön 1.8.2017. Tuetaan lasta yksilölliset erityistarpeet huomioiden ja tarpeen mukaan pienryhmissä.

30

Suoritteita ja mittareita TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

Päivähoidossa olevien lasten lukumäärä syyskaudella 52 43

56 56 56

56

56

Päivähoidossa olevien lasten osuus 1 - 6 v ikäluokasta % 50 46

67 64 64

64

64

Iltapäivätoiminnassa olevien lukumäärä 14 9

12 12 12

12

12

IP-tunnit 740 736

748 748 748

748

748

Esikoululaisia 31.12. päiväkodissa 19 19

18 18 16

18

18

6.5.7. NUORISOTYÖ

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 121 169 231 231 161 160 160 TULOT 51 95 112 112 69 60 60 NETTO 70 74 119 119 92 100 100 Toiminnan kuvaus Nuorisotyö vastaa kunnan nuorisotyöstä ja parantaa nuorten elinoloja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Se ylläpi-tää monitoimitalon toimintaa nuorille ja tukee nuorten omaa toimintaa sekä osallisuutta nuorisotoimintaan mm. kuulemalla nuoria nuorisofoorumissa strategian mukaisesti. Tavoitteena on parantaa nuorisotoimen palveluja ja vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen kanssa. Monialainen yhteistyöryhmä/LAPE kokoontuu useita kertoja vuo-dessa miettimään lasten ja nuorten asioita. Nuorille annetaan mahdollisuus riittävään tiedon saantiin kaikista nuoria askarruttavista kysymyksistä ja tarpeis-ta. Nuorisotyö yhdessä muiden toimijoiden kanssa etsii keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Etsivä nuorisotyö ja valmennuspaja Sarka yhdistettiin 1.9.2016 lukien ja siitä vastaa yksi työntekijä, LankaFest –tapahtuma järjeste-tään kesällä. Koulutuksellisen tasa-arvohankkeen kautta järjestetään LankaPower –kerho pojille ja tytöille. Han-ke siirtyy peruskoulun puolelle 2017. Isä-lapsikerhoon osallistuu kymmenkunta isää lapsineen. Toiminta talousarviovuonna Monarin aukioloajat ovat vakiintuneet. Tehdään yhteistyötä muun muassa koulun, järjestöjen ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Strategian mukaista tavoitetta Nuorille elämän eväät toteutetaan.

Suoritteita TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 Nuorisotyön asiakaskäyntejä 5500 5500 5000 5000 5000 5000 Monarin aukiolokerrat 175 181 150 150 150 150 Henkilöstön lukumäärä 2 4 5 5 3 3 Etsivän nuorisotyön asiakkaat 0 15 15 15 15 15 Valmennuspajan asiakkaat 0 0 25 25 25 25

31

6.5.8. LIIKUNTA

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 77 70 72 72 71 70 70 TULOT 12 12 9 9 10 10 10 NETTO 72 58 63 63 61 60 60

Toiminnan kuvaus

Liikuntatoimi tuottaa ja kehittää kuntalaisten tarvitsemia liikuntapalveluja ja toimintoja sekä ylläpitää puitteita liikunnan harrastamiselle, Mäntykodin allasosaston käyttökustannukset sisältyvät määrärahoihin. Liikunnan avul-la edistetään kuntalaisten hyvinvointia sekä pidetään yllä kunnan elinvoimaisuutta. Liikuntaseurojen toiminta-edellytyksiä tuetaan ja parannetaan sekä järjestetään koulutusta toiminnan aktivoimiseksi. Tehdään yhteistyötä eri liikuntatoimijoiden kanssa mm. Kainuun Liikunta. Kuntalaisia aktivoidaan terveys- ja harrasteliikuntaan mm. kuntomittauksella/Korpikansa seikkailee. Sähköisiä palveluita käytetään terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien jär-jestäminen, ohjaajatoiminnan tukeminen sekä erityisliikunnan järjestäminen kuuluvat toimintaan. Valtakunnallisia liikuntateemoja hyödynnetään toiminnan järjestämisessä. Toiminta talousarviovuonna Liikuntatoimen ja teknisen toimen yhteistyötä tiivistetään liikuntapaikkojen ja reittien kunnossapidossa.

Suoritteita TP 2014 TP 2015 KS 2016

ENN 2016

KS 2017

TS 2018

Lasten ja nuorten määrä ker-hoissa

100 191 150 150 150 150

Liikuntatapahtumien määrä, joissa liikuntatoimi mukana

22 33 20 25 20 20

Kuntosalin käyttäjät 400 365 400 400 400 400 Ikääntyvien liikunta, osallistujat 130 150 130 150 130 130 Kunto- ja terveysliikunta, - ” – 300 391 300 300 300 300

6.5.9. KULTTUURI

t€ TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 33 21 24 27 29 28 28 TULOT 6 0 6 6 6 0 0 NETTO 27 21 23 21 23 28 28 Toiminnan kuvaus Puolangan kunnan kulttuuritoimen tavoitteena on järjestää kulttuuritoimintaa ja -palveluja kuntalaisille, kesä-asukkaille ja matkailijoille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut lisäävät viihtyvyyttä ja anta-vat myönteisen kuvan kulttuuria ja taidetta arvostavasta paikkakunnasta. Menot sisältävät mm. Kainuun Musiik-kiopiston opetuksen. Kulttuuritoimikunnan tehtävänä on kulttuuritoiminnan ja –tapahtumien ideointi ja järjestäminen.

32

Kulttuuritoimen tavoitteena on vahvistaa puolankalaista identiteettiä sekä saada aikaan aitoa kulttuurikeskuste-lua. Kulttuuri lisää kunnan houkuttelevuutta. Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin sekä Kainuun kuntien kanssa mm. Kaikukortti. Toiminta talousarviovuonna Suomi 100 vuotta Yhdessä –teema ja Puolangan kunnan 150 -vuotisjuhla otetaan toiminnassa huomioon. Kult-tuuritoimi on mukana Puolangan rokulin sekä vähintään kahden tapahtuman (teatteri, konsertti, kulttuurimatka) järjestämisessä. Puolanka-Pirtin toimintaan haetaan Museoviraston avustusta.

33

6.6. Tekninen lautakunta €

TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT

4 096 878 4 226 177 3 952 800 3 870 000 3 850 336 3 850 000 3 840 000

TULOT

1 992 221 2 210 019 1 911 000 2 030 000 1 904 744 1 960 000 1 980 000

NETTO

2 104 657 2 105 158 2 041 800 1 840 000 1 945 592 1 890 000 1 860 000

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 2019 Ympäristöstä ja kiinteistöistä huoleh-timinen

Suunnitellaan kunnan pitkäaikaisen korja-ustarpeen, niin kiinteistöjen, asemakaava-teiden ja kunnallistekniikan osalta pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS), jonka poh-jalta varaudutaan tulevien vuosien inves-tointi-tarpeisiin. Liiketoiminnan kehittäminen kustannuste-hokkaammaksi. Asiakaspalvelutason parantaminen ja ke-hittäminen kaikessa toiminnassa. Panostetaan energian säästöön mahdolli-suuksiin kaikessa toiminnoissa ja etsitään ja parannetaan järjestelmällisesti energia-tehokkuutta. Toteutetaan energiatehok-kuussopimuksen toimintasuunnitelmaa. Myydään kaikki tarpeettomat kiinteistöt ja kertyneet varastot. Automatisoidaan kiinteistöjen valvontaa ja tekniikkaa. Ulkoilu- ja urheilupaikkojen kunnossapitoa suoritetaan järjestelmällisesti.

Toteutetaan PTS tarpeen, mahdolli-suuksien ja investointimäärärahojen mukaan. Toteutetaan energiatehokkuuden pa-rantamista ja kartoitetaan aktiivisesti uusia energiansäästömahdollisuuksia

Taloudelliset toimin-tamallit

Sisäinen kustannuslaskenta otetaan käyt-töön. Seurataan kustannuksien kertymistä kustannuspaikkakohtaisesti.

Analysoidaan kustannuksien kertymisis-tä miten toiminta voidaan tehostaa ja ohjata resursseja oikein.

34

6.6.1. HALLINTO TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 225 529 198 762 190 394 167 000 196 617 215 000 215 000 TULOT 6 608 12 237 6 608 5 000 11 133 1 000 1 000 NETTO 218 921 186 524 188 955 162 000 185 484 214 000 214 000 Toiminnan kuvaus Tekninen lautakunta vastaa kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, maa-, metsä- ja rakennuskiinteistö-jen sekä liikelaitosten kunnossapito- ja käyttötehtävistä, tiehallinnosta, palo- ja pelastustoimesta, väestönsuoje-lusta, liikenneturvallisuudesta, jätehuollon järjestämisestä, rakennusvalvonnasta, ympäristönsuojelusta sekä ruokahuollosta ja siivouksesta. Toiminta talousarviovuonna

• Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen lisääminen. • Järjestetään osastopalavereita osavuosikausittain • Tiivistetään yhteistyötä paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssa • Selkeytetään tehtävien jaot ja annetaan vastuuta ja valtuuksia enemmän tuotannon tasolle • Teknistä suunnittelua ja osaamista hyödynnetään pienissä hankkeissa kunnan omista resursseista. Sii-

hen liittyvään koulutukseen tarjotaan mahdollisuuksia • Lähiruoan käyttöä edistetään.

6.6.2. RAKENNUSVALVONTA TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 59 891 87 870 68 144 65 000 68 000 72 000 72 000 TULOT 16 966 23 016 16 783 38 700 25 013 30 000 30 000 NETTO 42 925 64 853 51 362 26 300 42 987 42 000 42 000 Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan tehtävänä on rakentamisen ohjaus, neuvonta ja valvonta. Tavoitteena kuntakuvan / -ympäristön ja rakentamisen laadun parantaminen. Toiminta talousarviovuonna Kirkonkylän pääkadun varren yksityisten kiinteistöjen siistiminen -kampanjan loppuunsaattaminen. Suoritteita TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017

Rakennus- ja toimenpidelu-pia, myönnettyjä kpl 130 100

110

110

Toimenpideilmoituksia kpl 30 25 30 30 Katselmuksia tehty, määri-tetty luvissa kpl 240 220

200

200

Korjaus- ja energia-avustuksia hyväksyttyjä kpl 5 3

0

0

35

Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan vuosittain. Rakennusvalvonnan avustavia töitä organisoidaan uudelleen. Kartoitetaan yhteistyön mahdollisuuksia naapurikuntien kanssa. Selvitetään asteittaista siirtymistä sähköiseen lupamenettelyyn ja käynnistetään vanhojen lupa-asiakirjojen säh-köinen arkistointi.

6.6.3. YMPÄRISTÖNSUOJELU TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 16 075 19 944 16 754 17 500 19 241 18 500 18 500 TULOT 5 147 4 857 5 152 5 000 4 642 5 000 5 000 NETTO 10 928 15 087 11 602 12 500 14 599 13 500 13 500 Toiminnan kuvaus Ympäristönsuojelu vastaa ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista ilmansuojelun, vesiensuojelun, jätehuol-lon, meluntorjunnan lupa-, ilmoitus- ja valvonta-asioista sekä luonnonsuojeluun ja ympäristön tilan seurantaan liittyvistä tehtävistä Puolangan kunnan alueella. Lisäksi vastuualueelle kuuluvat ympäristö- ja maa-aineslupien valmistelu sekä valvonta. Toiminta talousarviovuonna Käsitellään saapuneet ympäristö- sekä maa-aineslupahakemukset sekä muut ilmoitukset. Valvotaan maa-aineslupakohteet sekä vuosittaisen kierron mukaisesti ympäristölupakohteet. Lisäksi suoritetaan resurssien mu-kaan muuta ympäristönsuojeluun liittyvää valvonta- ja valistustyötä, huomioiden erityisesti haja-asutusalueen jätevesihuollon kehittäminen. Suoritteita TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017

Ympäristölupakohteet kpl 19 21 25 25 Maa-aineslupakohteet kpl 29 31 30 30 Luvut ovat voimassaolevien ja valvottavien kohteiden määriä.

6.6.4. RUOKAHUOLTO JA SIIVOUS Pääasialliset asiakkaat ovat Puolangan kunnan eri yksiköt, heidän toimintaansa liittyvät yhteistyökumppanit sekä yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Ruokahuolto

TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019

MENOT 555 211 505 974 556 025 470 000 446 512 450 000 450 000 TULOT 318 227 259 701 321 814 263 000 264 059 260 000 260 000 NETTO 236 984 240 885 234 211 207 000 182 453 190 000 190 000 Toiminnan kuvaus Ruokahuolto tuottaa ateriapalvelut Puolangan kunnan asiakkaille taloudellisesti, laadukkaasti ja asiakasläheises-ti. Lähiruokaa arvostaen tuotamme asiakkaillemme hyviä palvelukokemuksia turvallisesti ja luotettavasti.

36

Toiminta talousarviovuonna Keskeisimpänä tavoitteena on parantaa ruokahuollon tehokkuutta ja palvelua vuonna 2016 toteutetussa selvi-tyksessä määritellyllä tavalla sekä edistää kotimaisen ja mahdollisimman lähellä tuotetun ruoan käyttöä. Sähköi-sen toiminnanohjauksen käyttöönotto. Kunnan ruokahuollossa sitoudutaan Valtioneuvoston 6/2016 hyväksymään periaatepäätökseen, jonka tavoittee-na on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Periaatepäätöksessä linjataan, että elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä päätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Suoritteita

Koulukeskuskeittiö

2015 2016 2017

kpl kpl kpl

Aamupala 3 775 3 700 3 600

Lounas 92 464 93 000 92 000

Retkieväät (=lounas) 400 400 400

Valipala (aamup. + iltap.) 13 254 13 000 12 900

PäiväkahvitarjoilutT 256 250 250

Päivällinen 21 446 21 000 21 000

Iltapala 126 120 120 Muut lisäpalvelut: ateria- ja kahvitilaisuudet. Siivouspalvelut TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 345 584 367 336 376 944 360 000 367 204 350 000 340 000 TULOT 156 647 158 597 159 593 152 000 143 940 160 000 160 000 NETTO 188 937 208 740 217 351 200 000 223 264 190 000 180 000 Toiminnan kuvaus Siivoustoimi toteuttaa laadukkaasti ja tehokkaasti tilojen käyttötarkoituksen mukaan määriteltyjen ja sovittujen puhtaustasojen mukaisen siivouspalvelun siivottaviin kohteisiin ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti. Siivous-toimi hoitaa kohteissa myös toimintoja, jotka voidaan osoittaa toteutettavaksi läheisesti siivoukseen liittyvinä toimina. Toiminta talousarviovuonna Keskeisimpänä tavoitteena on parantaa siivoustoiminnan tehokkuutta ja palvelun laatua vuonna 2016 toteute-tussa selvityksessä määritellyllä tavalla.

37

Suoritteita TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Siivouskohteet yhteensä 19 19 19 19 Kiinteistökohtainen laatu-luokitus

7 x viikko 1474 sm2 624 sm2 624 sm2 624 sm2 5 x viikko 8264 sm2 9800 sm2 9800 sm2 9800 sm2 1-3 x viikko 2394 sm2 3235 sm2 3235 sm2 3235 sm2 2 x kk 217 sm2 250 sm2 250 sm2 250 sm2 1 x kk 609 sm2 413 sm2 413 sm2 413 sm2

sm 2 / siivousalue 2 160 sm2 2 387 sm2 2387sm2 2 387 sm2 sm 2 yhteensä 12 958 sm 2 14 321 sm 2 14 321 sm 2 14 321 sm 2 Jakauma: Kainuun sote-

kuntayhtymä 471 sm2 467 sm2 467 sm2 467 sm2

Attendo 3 994 sm2 4302 sm2 4302 sm2 4302 sm2 Puolangan kunta 8 493 sm2 9552 sm2 9552 sm2 9552 sm2

6.6.5. LIIKETOIMINTA TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 1 244 114 1 374 752 1 227 137 1 260 000 1 300 546 1 200 000 1 260 000 TULOT 898 836 1 136 221 942 940 910 000 975 601 950 000 970 000 NETTO 345 278 238 531 284 197 350 000 324 945 250 000 240 000 Liiketoimintaan sisältyvät lämpö-, vesi- ja viemärilaitosten toimintojen lisäksi myös myytävät kiinteistönhuoltopal-velut, huoltoautot, traktori, latukone ja keskusvarasto. Toiminnan kuvaus Tekninen lautakunta vastaa kunnan omistamien vesi- ja viemärilaitosten sekä kaukolämpölaitoksen ja niiden verkostojen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Samoin lautakunta vastaa vesihuoltolain mukaisesti kunnan alueen vesihuollon kehittämisestä. Liiketoimintaan liittyvän henkilöstön ja kaluston resurssien mukaises-titekninen lautakunta tuottaa palveluita pääasiassa kunnan alueen tarpeisiin liiketaloudellisin periaattein. Toiminta talousarviovuonna Liikelaitosten kustannusseurantaa tehostetaan. Vesi- ja viemäriverkoston kuntoa kartoitetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vähitellen. Vesi- ja viemäriverkostoja rakennetaan kaavoitusta ja alueiden rakentamista vastaavasti. Vesihuoltolaitos on eriytetty kirjanpidossa laskennallisesti. Siitä laaditaan oma tuloslaskelma ja tase. Hulevedet eriytetään kirjanpidossa laskennallisesti.

38

Suoritteita TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN2016 TA 2017 Kirkonkylän vesi - ja viemärilaitos: Pumpattu vesimäärä m3 110 000 116 865 100 000 110 000 100 000 Myyty vesimäärä m3 89 000 85 300 85 000 85 000 85 000 Myyntitulot (sis. sisäiset myyntitulot) €/v 308 000 317 198 270 219 310 000 282 000 Käyttökustannukset €/v 222 743 181 004 200 062 210 000 155 000 Poistot €/v 64 255 63 801 53 600 59 439 52 500 Tilikauden tulos €/v 21 002 58 802 70 157 40 561 74 500 Paljakan vesi - ja viemärilaitos: Pumpattu vesimäärä m3 12 000 22 250 17 000 22 000 20 000 Myyty vesimäärä m3 11 000 7 132 12 000 10 500 7 000 Myyntitulot (sis. sisäiset myyntitulot) €/v 58 213 59 692 54 409 61 000 53 500 Käyttökustannukset €/v 67 127 81 958 52 528 75 000 79 000 Poistot €/v 18 366 22 266 14 715 31 000 28 000 Tilikauden tulos €/v -22 435 -38 811 1 811 -45 000 -53 500 Kaukolämpötoiminta: Tuotanto kiinteällä polttoaineella MWh 13 300 10 147 13 500 12 000 12 000 Tuotanto öljyllä MWh 2 200 3 268 1 500 1 800 2 000 Myyntitulot (sis. sisäiset myyntitulot) , €/v 750 000 933 236 773 000 773 000 780 000 Käyttökustannukset (sis. sisäiset kustannukset) €/v 646 456 797 216 607 000 620 000

634 000

Poistot €/v 73 329 71 061 68 375 86 000 83 000 Tilikauden tulos €/v 30 215 64 746 98 000 67 000 63 000

6.6.6. RAKENNUSKIINTEISTÖT TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 1 022 092 894 051 883 994 680 000 752 116 740 000 730 000 TULOT 311 383 296 980 312 671 307 000 334 606 300 000 300 000 NETTO 710 709 597 070 571 324 373 000 417 510 440 000 450 000 Toiminnan kuvaus Rakennuskiinteistöihin kuuluvat kunnan omistamat rakennukset ja osakkeet. Toiminta-ajatus on pitää rakennuk-set hyvässä kunnossa ja rakennusympäristö viihtyisänä ja antaa laadukkaita kiinteistöpalveluja kunnan omista-mille yhtiöille. Toiminta talousarviovuonna Tehdään suunnitelma peruskorjattavista, remontoitavista ja myytävistä asuinkiinteistöistä vuosille 2017-20. Kiinteistöiden ennakoiviin huoltoihin panostetaan. Suoritteita Kunnan omistuksessa on asuinrivitaloja 4 kpl ja 1 asuinkerrostalo asuinrivitaloja 3 kpl, jotka on poistettu asuinkäytöstä osakehuoneistoja 1 kpl yritystiloja 6 rakennusta ja 2:ssa kiinteistössä osakkeita sivistystoimen ja vapaa-ajanrakennuksia 11 kpl perusturvan rakennuksia 6 kpl muita rakennuksia 13 kpl

39

6.6.7. MAA- JA METSÄTILAT TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 55 811 96 065 40 000 45 000 37 999 50 000 50 000 TULOT 275 815 223 205 97 453 280 000 145 000 150 000 150 000 NETTO 220 003 127 140 57 453 235 000 107 001 100 000 100 000 Taulukossa on rakentamattomien kiinteistöjen tulot ja menot, jolloin niihin sisältyy maa- ja metsätilojen lisäksi vuokratut alueet. Toiminnan kuvaus Toiminta-ajatuksena on saada metsäomaisuudesta maksimituotto kestävän kehityksen hoitomenetelmillä. Toiminta talousarviovuonna Kunnan omistuksessa on 24 metsätilaa, joiden pinta-ala yhteensä on 2357 ha. Metsäomaisuuden hoitosopimus on tehty Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka ry:n kanssa.

6.6.8. TIET Talous TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 187 300 231 040 195 000 191 000 216 288 195 000 195 000 TULOT 0 0 500 500 0 0 0 NETTO 187 300 231 040 194 500 190 500 216 288 195 000 195 000 Toiminnan kuvaus Tekninen lautakunta vastaa kunnan kaavateiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Samoin lautakunta vastaa yksityistielain mukaan kunnalle kuuluvista ja muista kunnan vastuulleen ottamista tehtävistä. Toiminta talousarviovuonna Kartoitetaan PTS:n korjaustarpeet ja tulevien vuosien investointitarpeet Katualueiden lunastustoimituksien jatkaminen Selvitellään Pohjois-Pohjanmaan ELYn kanssa pysähdyspaikkojen sijoitusta ja toteutusta kirkonkylän molempiin päihin. Pysähdyspaikoille suunnitellaan informaatiotaulut. Tievalaistuksien uusiminen energiaa säästävillä ratkaisulla Kaava-alueiden liikenneväyliä on yhteensä 31km. Valaistuja liikenneväyliä on 26km. Suoritteita TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENN2016 TA 2017

Tievalaistus €/v 39797 38 618 39 201 39 000 39 000

Yksityisteiden avustukset €/v 28490 24 058 31 991 31 000 31 000

Teiden muu kunnossapito €/v 124477 168 364 110 155 110 000 147 000

Tulot teiden kunnossapidosta €/v 0 0 280 0 0 Teiden ylläpidon kokonaiskus-tannus €/v 187 300 231 040 194 500

180 000

217 000

40

Tievalaistus sisältää kaava-alueiden teiden ja yleisten teiden sähkökustannukset. Yksityisteiden avustukset ovat kulloinkin voimassa olleiden päätösten mukaisesti yksityisteille maksettuja avustuksia. Teiden muu kunnossapito sisältää teiden kaikki kustannukset ilman sähköä ja avustuksia. Tulot teiden kunnossapidosta ovat yksityisteiden osakkailta perittyjä kunnossapitomaksuja. Yksityisteiden avustusten perusteet muuttuivat 2012.

6.6.9. URHEILU- JA ULKOILUALUEET, YLEISET ALUEET TP 2014 TP 2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 166 619 192 166 161 020 250 000 191 216 190 000 190 000 TULOT 2 600 814 1294 2 000 752 2000 2000 NETTO 169219 191 352 159 766 248 000 190 458 188 000 188 000 Toiminnan kuvaus Toiminta-ajatuksena on lisätä puolankalaisten sekä matkailijoiden urheilu- ja ulkoiluharrastusta houkuttelevilla olosuhteilla. Toiminta talousarviovuonna Puolangan kunta osallistuu Paljakan alueen latuverkoston kunnossapitoon valaistuksen lisäksi enintään 15.000 eurolla ja kunnan alueella olevien moottorikelkkareittien kunnossapitoon enintään 7.000 eurolla.

• Urheilukentän aluetta siistitään ja kunnostetaan. • Metsähallituksen kanssa kartoitetaan yhteistyön mahdollisuutta ulkoilureittien osalta • Latu- ja luistelukenttien hoidon toimintaa kehitetään • Moottorikelkkojen kulkupaikat kirkonkylällä määritetään. • Rantaraitin toteuttamismahdollisuus ratkaistaan ja tarvittaessa toteutetaan osittain.

Suoritteita hiihtolatuja kirkonkylällä 55km ja Paljakassa 90km kesäulkoilureittejä 90km taukopaikkoja 7kpl kunnan hoidettavana luistelualueita 2 kirkonkylällä 1 urheilukenttä 1 tenniskenttä 2 uimarantaa

6.6.10. MUU TEKNISEN OSASTON TOIMINTA

TP 2014 TP2015 KS 2016 ENN 2016 KS 2017 TS 2018 TS 2019 MENOT 265 061 258 215 271 951 258 000 254 603 260 000 260 000 TULOT 0 0 0 0 0 0 NETTO 265 061 258 215 271 951 258 000 254 603 260 000 260 000

Taulukko sisältää teknisen osaston muun edellä mainitsemattoman toiminnan tuloja ja menoja, joihin on laskettu jätehuolto, ympäristötyöt sekä palo- ja pelastustoiminta. Palo- ja pelastustoiminta Palo- ja pelastustoimen järjestämisvastuu on Kajaanin kaupungin pelastuslaitoksella. Öljyntorjuntakaluston omistaa kunta ja sitä käyttää palo- ja pelastushenkilöstö.

41

Väestönsuojelu Väestönsuojelun toimintaa on kehitettävä. Väestönsuojien varusteet tarkistetaan ja täydennetään. Kunnassa tulee tehdä valmiussuunnitelmat erilaisiin häiriötilanteisiin. Varageneraattoreita hankitaan kunnan eri kiinteistöihin häiriötilanteita varten. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteistyössä Kainuun kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liikenneturvallisuus-työ on liikenneturvallisuuden kehittämistä, kuntalaisten neuvontaa ja ohjaamista mm. erilaisissa tapahtumissa. Työ on kunnassa järjestettävää itsenäistä toimintaa, jonka vetäjänä toimii oma työryhmä. Jätehuolto Palvelun järjestämisvastuu on Kainuun jätehuollon kuntayhtymällä. Hankinnat Puolangan kunta on mukana Kainuun kuntien yhteisessä hankintarenkaassa, joka hoitaa hankintojen kilpailut-tamista. Kukin kunta itse määrittelee minkä tuotteiden osalta on mukana hankintarenkaan toiminnassa. Kunnan käytäntöjä näiden hankintojen osalta täsmennetään. Kaikkien hankintojen yhteydessä on esitettävä vaikutukset paikallistalouteen.

42

7 INVESTOINTIOSA

Biokeskus -hankkeeseen on sisällytetty terminaalialueen kehittäminen. Tekniselle osastolle kuuluu hankkeeseen liittyviä tukitoimia. Vuonna 2016 aikana hankkeeseen ei ole käytetty varoja; vuoden 2017 investointiesitys on 30 000 €. Kunnan liityttyä Energiatehokkuussopimukseen on varauduttava hankkeisiin, joita toimenpidesuunnitelma edel-lyttää. Laitosten automatisointi on jatkuvaa investointia, joka toteuttaa em. sopimusta. Vuoden 2017 investointi-esitys on 20 000 €. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toisen väliselkeytysaltaan laahain on uusimisen tarpeessa; investointiin vara-taan 40 000 €. Suojakatoksen rakentaminen puhdistamon alueelle; alueella on paljon kunnallistekniikan tarvikkeita suojaamat-tomana. Investointivaraus on 10 000 €. Paljakan ja kirkonkylän alueen kunnallistekniikan uusimiseen tarvitaan vuosittain varoja. Osassa uusimisista voidaan hyödyntää energiatehokkuussopimusta (pumppaamot, vuotovesien korjaukset). Ensi vuoden kokonai-sinvestointi on 80 000 €. Kirkonkylän kaava- ja kunnallistekniikan korjauksiin tarvitaan vuonna 2017 huomattavasti enemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2016 avatut asfalttipinnat on korjattava vuoden 2017 kesän aikana; investointiesi-tys on 100 000 €. Kirkonkylän katualueiden valaistuksien muuttaminen LED-tekniikalle; investointi toteuttaa energiatehokkuusso-pimusta. Investointivaraus on 100 000 €. Kirkonkylän pysäyttäjät tai huomion herättävät valomainokset; vuoden 2017 investointiesitys on 30 000 €. Paljakan kaavateihin varataan 10 000 €. Kiinteistöjen energiatehokkuushankkeet; (aurinkopaneelit, led, vaihtimet, keskuskeittiön kylmiöt ja koneet ym.) jotka toteuttavat em. sopimusta; vuoden 2017 investointiesitys on yhteensä 105 000 €. Suolijärven koulun lämmitys tarvitsee taloudellisemman toteutuksen. Toteutus tapahtuu yhteistyössä kyläyhdis-tyksen kanssa. Koska hankkeeseen ei saatu rahaa vuonna 2016, sitä haetaan kyläyhdistyksen kanssa uudes-taan. Vuoden 2017 investointiesitys on 15 000 €. Frisbee-golfrata toteutetaan, jos hankkeeseen saadaan rahoitus. Vuoden 2017 investointiesitys on 20 000 €. Kiinteistöjen korjaustarve kasvaa kiinteistöjen ikääntyessä. Päiväkodin ja Hiihtokeskuksen kattojen saneeraukset (yhteensä n. 70 000€) ovat kiireellisimmät kohteet ja lisäksi on tiedossa useita pienempiä saneerauskohteita. Osasto toteuttaa korjaushankkeet järkevästi ja osaan saneerauksista on mahdollista saada investointitukea (ik-kunat, lisäeristeet ym.). Vuoden 2017 investointiesitys 150 000 €. ATK-laitteiston hankinta kunta/koulu ja päiväkoti; vuoden 2017 investointiesitys on 50 000 €.

43

INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 -2018

Kohde Toimenpiteet Tulot Menot Menot Menot Menot Menot Menot

2015 2016 2017 2018 yhteensä

(2016-2018) 2019 Kaukolämpötoiminta 35 000 50 000 50 000 135 000 265 000

Bioenergian tuotan-non tehostaminen

Terminaalialu-een kehittämi-nen 15 000 30 000 30 000 75 000

150 000

Laitosten automati-sointi

Valvonnan ja tekniikan auto-matisointia

8 000 (20%) 20 000 20 000 20 000 60 000

10 000

Paljakan kaukolämpö 15 000

Kirkonkylän kauko-lämpö

100 000

Vesi- ja viemärilaitos 30 000 135 000 80 000 245 000 50 000

KK Jäteveden puhdis-tamo

Väliselkeytyk-sen laahaimen uusiminen 40 000 40 000

Tarvikkeiden varas-toinnin tehostaminen

varastohallin/ katos rakenta-minen KK puhdistamolle 15 000 0 10 000

Paljakan vesihuolto rakentaminen 10 000 10 000 10 000 10 000 30 000

10 000

Vesijohdot

vuosittaiset uusinnat ja lisärakentami-nen 10 000 10 000 20 000 20 000 50 000

20 000

Viemärit

vuosittaiset uusinnat ja lisärakentami-nen, energiate-hokkailla rat-kaisuilla

8 000 (20%) 10 000 10 000 20 000 20 000 50 000

10 000

Kirkonkylän vesijohto-verkosto

Pumppaamoi-den korjauksia energiatehok-kailla ratkaisuil-la

12 000 (20%) 30 000 30 000 60 000

10 000

Tulot

Menot 2015

Menot 2016

Menot 2017

Menot 2018

2016-2018 yhteensä

Menot 2019

Kaavatiet 50 000 240 000 160 000 450 000 80 000

Kirkonkylän kaavatiet rakentaminen, päällystykset 10 000 10 000 100 000 50 000 160 000 50 000

44

Energiahankkeet Katuvalaistus 40 000 (20%) 0 0 100 000 100 000 200 000 30 000

Pysäyttäjät kirkonky-län päihin

informaatiotau-lut tai pysähty-mään houkutte-leva vaihtoehto 30 000 30 000 60 000

Paljakan kaavatiet rakentaminen 10 000 10 000 10 000 10 000 30 000 10 000

Kiinteistöt 135 000 340 000 180 000 655 000 125 000

Energiahankkeet

(Automaatio)

Toimilaitteiden ja etävalvonnan rakentaminen

12 000 (20%) 50 000 30 000 30 000 110 000

20 000

Energiahankkeet (Sähkö, lämmitys)

Koulukeskus, Palolaitos, kunnantalo, koivuranta, terveyskeskus

25 000 (20%) 0 75 000 50 000 125 000

10 000

Suolijärven koulu

remontti, läm-mitystapa muutos 15 000 15 000 15 000 45 000

15 000

Hiihtokeskus Frisbee Golf-rata 15 000 20 000 20 000

Yleisurheilukenttä 10 000

Kiinteistöjen korjaus Kiinteistöjen kunnostuksiin 15 000 20 000 150 000 35 000 205 000

20 000

Paloasema 50 000

650 000

Omaisuuden osto ja myynti

50 000

50 000

50 000

50 000

50 000

50 000

Kalusto ja irtaimisto 50 000 50 000

Kunta, koulukeskus, päiväkoti

Tietokoneet, tietoverkko-muutokset 50 000 50 000

Yhteensä

(2015) (2016) 2017 2018 Yhteensä

2017–2018 2019

Menot yhteensä 802 000 555 000 815 000 520 000 1 285 000 1 170 000

45

Tulot yhteensä 50 000 50 000 120 000 100 000 220 000

Netto 752 000 505 000 695 000 420 000 1 065 000 1 170 000

46

8 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETOLASKELMA Valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot 2017:

Määräraha Tuloarvio Sitovuus

KÄYTTÖTALOUSOSA 25 892 320 3 774 315 22 118 004 Vaalit 7 000 7 000 Valtuusto 22 790 22 790 Tarkastustoiminta 20 000 20 000 Kunnanhallitus 1 722 538 257 469 1 465 069 Sosiaali- ja terveydenhuolto 16 088 890 1 387 000 14 701 890 Sivistyslautakunta 4 180 766 225 103 3 955 663 Tekninen lautakunta 3 850 336 1 904 744 1 945 592 INVESTOINTIOSA 815 000 120 000 695 000 Kaukolämpötoiminta 50 000 - bioenergian tuotannon tehostaminen 30 000 - laitosten automatisointi 20 000 Vesi- ja viemärilaitos 135 000 - KK jätevedenpuhdistamo 40 000 - tarvikkeiden varastoinnin tehostami-

nen 15 000

- Paljakan vesihuolto 10 000 - vesijohdot 20 000 - viemärit 20 000 - kk:n vesijohtoverkosto 30 000 Kaavatiet 240 000 - kk:n kaavatiet 100 000 - energiahankkeet (katuvalaistus) 100 000 - pysäyttäjät kk:n päihin 30 000 - Paljakan kaavatiet 10 000 Kiinteistöt 340 000 - energiahankkeet (automaatio) 30 000 - energiahankkeet (sähkö, lämmitys 75 000 - Suolijärven koulu 15 000 - Hiihtokeskus 20 000 - kiinteistöjen korjaus 150 000 - Omaisuuden osto ja myynti 50 000 50 000

Kalusto ja Irtaimisto 50 000 - koulukeskus (tietokoneet) 50 000 TULOSLASKELMAOSA 90 000 23 109 000 23 019 000 Verotulot 8 826 000 Valtionosuudet 14 264 000 Korkotulot 3 000 Muut rahoitustulot 16 000 Korkomenot 80 000 Muut rahoitusmenot 10 000 RAHOITUSOSA 582 000 44 000 538 000

47

Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 44 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 582 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset YHTEENSÄ 27 379 320 27 047 315 332 005

48

9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS2018 TS 2019

KUNNAN JOHTO

Kunnanjohtaja 1 1 1,5 1 1 1

HALLINTO-OSASTO

Hallintojohtaja 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 6 6 5,6 5,6 5,6 5,6

Asuntosihteeri 1 1 1 1 1

8 7,6 7,6 7,6 7,6

Maaseutuhallinto

Maaseutupäällikkö 1 1 1 1 1

Maaseutusihteeri 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri 1 1 1 1 1

3 3 3 3 3

Elinkeinoasiamies 1 1 1 1 1

Hankekoordinaattori 1 1

Aluearkkitehti (ma) 1 1 0,4 0,4 0,4

Sote

Kansanterveystyön johtava lääkäri 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25

Kouluttajaylilääkäri 0,2 0,2 0,2 0,2

Sosiaalijohtaja 1 1 1 1 1

Sosiaalityöntekijä 1 1 1 1 1

Sosiaaliohjaaja 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 1 1 1 1 1

5,25 4,45 4,45 4,45

Projektipäällikkö 1

Työhönvalmentaja 2

Yksilövalmentaja 1

9,25

Hallinto-osasto yhteensä 23,25 20,35 18,85 16,85

49

SIVISTYSOSASTO TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS2018 T2019

Sivistysjohtaja 1 1 1 1 1(0) 1(0)

Puolankajärven koulu

Rehtori 1 1 1 1 1 1

ATK-tukihenkilö, yht lukio 1 1 1 1 1 1

Luokanopettaja 7 7 7 6 6 6

Erityisluokanopettaja 3 2,5 2 2 2 2

Erityisopettaja 2 2 2 2 2 2

Kiertävä englannin opettaja 1 1

Koulunkäyntiavustaja/-ohjaaja 6 7,5 7 7 6 6

Opinto-ohjaaja, apulaisrehtori 1 1 1 1 1 1

Lehtori/tuntiopettaja 13 13 14 13,5 13,5 13,5

35 36 35 33,5 32,5 32,5

Väyrylän koulu

Luokanopettaja 2 1

Koulunkäyntiavustaja/-ohjaaja 1 0,5

3 1,5

Lukio

Lehtori 2 2 2 2 2 2

Kirjasto

Kirjastonjohtaja 1 1 1 1 1 1

Kirjastovirkailija 2 1 1 1 1 1

3 2 2 2 2 2

Nuoriso - ja liikunta

Nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1 1

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 0,5 0,5 0,5

Vastaava työhönvalmentaja 0,5 1 0,5 0,5 0,5

Työnohjaaja 0,5 1 1(0,8) 1(0,8) 1(0,8)

Ohjaaja (LankaPower) 0,5 1 0,5

Liikuntaneuvoja 1 1 1 1 1 1

3 4,5 6 4,5 4 4

Päivähoito

Päivähoidon ohjaaja 1 1 1 1 1 1

Perhepäivähoito

Perhepäivähoitaja 1 0

Päiväkoti

Päiväkodin johtaja 1 1 1 1 1 1

50

Lastentarhanopettaja 1 2 2 1 1 1

Päivähoitaja 2 4 4 6 6 6

Päiväkotiapulainen 1 5 3,5 3 3 3

Iltapäiväkerho/päiväkotiap. 1 1 0,5 1 1 1

Avustaja, henk.koht 1 1 1 1,5 1,5 1,5

Iltapäiväkerho/päiväkotiap.(ma) 1 1 1

8 15 13 13,5 13,5 13,5

Ryhmäperhepäiväkodit

Ryhmäperhepäivähoitaja 6 3 3 3 3 3

Ryhmäperhepäivähoitaja (ma) 3

9 3 3 3 3 3

Sivistysosasto yhteensä 66 65 63 60,5 59 59

TEKNINEN OSASTO TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Tekninen johtaja 1 1 1 1 1 1

Tekninen hallinto

Työpäällikkö 1 1 1 1 1 1 Rakennustarkastaja 1 1 1 1 1 1 Ympäristötarkastaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Ruokahuoltopäällikkö 1 1 1 1 1 1 Energia-asiantuntija 1 3,3 3,3 3,3 4,3 3,3 3,3 Siivous - ja ruokahuolto

Ruokapalveluesimies 1 1 1 1 1 1 Keittäjä 2 2 2 2 2 2 Ravitsemistyöntekijä 4 4 4 2 2 2 Ravitsemistyöntekijä/ls 1,5 2 2,5 2 2 2 Siivooja 1 1 1 1 1 1 Laitoshuoltaja 5,5 5,5 5,5 6 6 6 Keittäjä-siivooja (Väyrylä) 1 0,5

Keittäjä-siivooja (Joukokylä)

0,5

16 16 16,5 14 14 14

Tekninen henkilöstö

Kiinteistönhoitaja 4 4 4 3,5 3,5 3,5 Lämpölaitoksen hoitaja 1 1 1 1 1 1 Laitosmies 1 1 1 1 1 1 Kirvesmies 1 1

Rakennusmies 1 1 2 2 2 2

51

Seka- ja aputyöntekijä 1 1 1 1 2 2

Puhdistamonhoitaja 1 1 1 1 1 1

Liikunta-alueiden hoitaja 1 1 1

Kausityöntekijä, viheralueet (ma)

1 2 2 2 2 2

12 13 13 12 12,5 12,5

Tekninen osasto yhteensä 32,3 33,3 33,8 33,8 30,8 30,8