VERKKOMENTOR

TYÖELÄMÄASIANTUNTIJANA VERKKO-OPETUKSESSA

Irja Leppisaari & Riina HeleniusAVERKO/Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

TYÖELÄMÄ

AMKAMK

Korkea-koulu-opiskelija

Verkko-mentor

Tutor-opettaja

AVERKO, Avoin verkostoammattikorkeakoulu

•• KPAMK:n koordinoima vuodesta 1997 KPAMK:n koordinoima vuodesta 1997 •• AVERKO tarjoaa avoimia ammattikorkeakouluopintoja AVERKO tarjoaa avoimia ammattikorkeakouluopintoja •• Internetin välityksellä verkkoInternetin välityksellä verkko--opintojaksona (kokonaan opintojaksona (kokonaan

verkossa), WebCTverkossa), WebCT--oppimisalusta tai wwwoppimisalusta tai www--sivustosivusto•• Neljä opintokierrosta vuodessa (alkavat syysNeljä opintokierrosta vuodessa (alkavat syys--, marras, marras--, ,

tammitammi-- ja toukokuussa)ja toukokuussa)•• Opintotarjonnassa (2004) 44 opintojaksoa, 107 ov Opintotarjonnassa (2004) 44 opintojaksoa, 107 ov •• Vuonna 2003: 1364 opiskelijaa, suoritettu 1927 ov Vuonna 2003: 1364 opiskelijaa, suoritettu 1927 ov •• Toiminnassa mukana lähes 40 tutoropettajaaToiminnassa mukana lähes 40 tutoropettajaa ohjattua ohjattua

verkkoverkko--opiskeluaopiskelua•• Opintojaksolla keskimäärin 20 opiskelijaaOpintojaksolla keskimäärin 20 opiskelijaa

VERKKOMENTORIT OPINTOJAKSOILLA• Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu (2 ov)

Minna Paananen ja Sanna Skog, ravintolayrittäjiä / Pedrina’s Tex-MexRestaurant

• Ammatillinen kasvu (1 ov)Sirkka Liisa Lokasaari, työnsuunnittelija / Kokkolan kaupunki

• Päihdetyön perusteet (3 ov) Juha Pekola, projektipäällikkö / Ventuskartano ry -päihdekuntoutusyksikkö

• Monikulttuurisuus (2 ov) Pirkko Kivistö, pakolaisohjaaja / Maahanmuuttajatoimisto / Kokkolan kaupunki

• Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla (2 +1 ov) Pian Ahonen, kätilö / KPKS, naistentautien – ja synnytysosasto

• Logistiikka (3 ov) Jouni Männistö, aluepäällikkö / POSTI• Palveluiden markkinointi (2 ov)

Keijo Särkijärvi, yrittäjä / Mainostoimisto Heinäkuu• Verkkokauppa (5 ov)

Timo Ylikangas ja Vesa Pöyhönen, systeemisuunnittelija / RegWeb / Zonarius Oy

• Laatujohtaminen (5 ov) Jukka Pajula, laatupäällikkö• Työsuojelu (1 ov) Eija Alatalo, tuotepäällikkö / Työplus

JAETTU ASIANTUNTIJUUS PROJEKTIN PEDAGOGISENA VIITEKEHYKSENÄ

(Eteläpelto & Rausku-Puttonen 1999; Hakkarainen & Järvelä1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999; Juusela, Lillia & Rinne 2000; Leppisaari 2003)

• Syvällisen oppimisen kannalta tärkeää, että oppijat voisivat kommunikoida käytännön asiantuntijayhteisön kanssa, joka edustaaalan erikoistunutta osaamista oppimisen kulttuuri ja asiantuntijakulttuuri lähenevät

• Reflektiivinen pohdinta ja ymmärryksen jakaminen

• Luodaan konteksteja aitojen ongelmien ratkaisemiselle, autenttiset oppimistehtävät

• Asiantuntijuus ei enää ole kuvattavissa niinkään yksilön taitona, vaan yhteisöllisenä osaamisena verkostoasiantuntijuus

• Pyritään yhdessä ratkaisemaan ongelmia, joihin yksilö ei yksin yllä• Kognitiivinen oppipoikamalli: alan asiantuntijoiden ajattelutapoihin tutustuminen

ASIANTUNTIJUUDEN JAKAMINEN JA RAKENTAMINEN VERKKO-OPETUKSESSA

• oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa• yhteys eri alojen ammattikäytäntöjen ja koulussa tapahtuvan oppimisen välille• oppimiskäsityksestä nousevat haasteet (kontekstualisuus, ongelmakeskeisyys, autenttisuus, mielekäs oppiminen)

verkko-opetuksessa opettajien ja opiskelijoiden tueksi työelämäasiantuntijoita oppimiskumppanuus, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen asiantuntijuus

Millaiset opetusmuodot edistävät em. tavoitteita?Miten voitaisiin järjestää opintojaksoihin todellisen elämän

kokemuksia?(Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999)

VERKKO-OHJAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN

(Leppisaari & Oja 2003)

• AVERKOn opiskelijapalautteessa toivotaan enemmän tukea tutoropettajan tukea, läsnäoloa / saatavillaoloa

• Havaittavissa tarve lisätä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä

• Tutoropettajalla rajalliset aikaresurssit henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen verkossa ohjausvastuuta jaettu myös verkkomentoreille verkkomentoroinninkehittäminen yhtenä verkko-opetuksen ohjausmuotona

Keskustelujen ja ohjauksen merkitys olennainen osa asiantuntijuuden

kehittymistä

PROJEKTIN TYÖVAIHEET1. REKRYTOINTI (-1/2004)AVERKOn 10 opintojaksolle rekrytoidaan työelämäasiantuntija eli verkkomentor2. KOULUTUS (1– 4/2004)Verkkomentorit koulutetaan (1 ov) jakamaan työelämäasian-tuntijuuttaan osaamistaan vastaavalla verkko-opintojaksolla3. TOTEUTUS (5/2004 – 5/2005)Verkkomentor toimii vuoden aikana 1-4 verkko-opintojaksolla tutoropettajan työparina yhdessä neuvotellulla vastuualueella, esim. verkkokeskustelussa ja/tai palautteen antajana ja ohjaajana osassa oppimistehtäviä4. ARVIOINTI JA RAPORTOINTI (syksy 2005)Projektista tehdään verkkopedagogista tutkimusta5. TULOSTEN LEVITTÄMINEN (2004-2005)

ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN TAPAHTUU OPISKELIJOIDEN OPETTAJIEN JA TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN YHTEISTYÖNÄ

TYÖELÄMÄ

KORKEA-KOULUTUS

KORKEA-KOULUTUS

VERKKO-MENTOR

OPIS-KELIJA

TUTOR-OPETTAJA

VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ

Verkko-opintojakson toimijat ja toimintaympäristö Verkkomentor -projektissa

TUTOROPETTAJAN JA VERKKOMENTORIN TYÖNJAKO

• Asiantuntijakeskeisessä verkko-opetuksessa hyödynnetään verkkokoulutuksen ulkopuolisia asiantuntijoita (Ihanainen 2002).

• Verkko-opintojaksolla toimii ammattikorkeakoulun opettaja tutoropettajana. Tutor on kouluttavan laitoksen työntekijä, vastuukouluttaja. Tutor vastaa oppisisällöstä ja ohjaa opiskeluprosessia kokonaisuudessaan.

• Verkkomentor edustaa työelämätuntemusta ja käytännön ammattilaisuutta. Mentor on oppijan/oppijaryhmän käytettävissä asiantuntijuuden alueeseensa liittyvissä kysymyksissä. Yksilöohjaus & ryhmämentorointi

• Verkkomentor toimii tutoropettajan työparina/apuna opintojakoskohtaisesti sovitulla tehtäväalueella.

PORKKANOITA MENTORILLE• Koulutus työajalla työnantajan tuki ja tahtotila • Palkka projektilta mentorointitunneista oman tuntipalkan mukaisesti, resurssoitu opintoviikkokohtaisesti, 1 ov = 10 t, 2 ov = 15 t, 3-5 ov = 20 t

• Teoriatiedon päivittäminen omalta alalta (esim. Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla), työnantajatunnistaa lisäarvon

• Voidaan lukea opintosuoritukseksi amk-tutkintoon• Oman yrityksen/organisaation tunnettuus kasvaa, verkottuminen

• Asiantuntijan rooli koetaan palkitsevana, onnistumisenkokemuksia kokemuksen ja tietotaidon siirtämisen kautta

• Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, verkkoviestintä• Tulevaisuuden osaamisen kartuttaminen tietotekniikan käytössä, verkko opiskeluympäristönä tutuksi

HYVÄN VERKKOMENTORIN VALMIUKSIA

• sitoutuu tehtäväänsä• kiinnostunut oppimisesta ja itsensä kehittämisestä• valmis jakamaan osaamistaan muille• omaa ajanhallintataidot• kykenee ilmaisemaan itseään kirjoittamalla, sanoittamaan hiljaista tietoaan

• omaa tyydyttävät tietotekniset valmiudet• ihmissuhdeosaamista, halu kehittyä vuorovaikuttajana verkossa

• on persoonallinen, aito ihminen• hahmottaa roolinsa mentorina myös suhteessatutoriin ja amk-koulutuksen kokonaisuuteen

KOULUTUS VERKKOMENTOREILLE (1 ov)Koostuu: - lähikoulutuksesta (10 t):

Johdatus projektiin, Ohjaus verkossa

- verkkotyöskentelystä (16 t):Tutustuminen omaan opintojaksoon, Teoriaa ja keskustelu teemasta Miten verkko-mentorina tuen mielekästä oppimista, Teoriaa jakeskustelu teemasta Miten verkkomentorina edistän laadukasta keskustelua

- itsenäisestä työskentelystä (mentoripäiväkirja, 8 t)

- ohjauksesta (palaverit, konsultointi 6 t)

Projektia ja sen verkkotyöskentelyä vartenVerkkomentor-oppimisympäristö WebCT:ssä

MITÄ VERKKOMENTOR TEKEE VERKKO-OPINTOJAKSOLLA?

• jakaa työelämäkokemusta keskustelussa• ohjaa opiskelijoita tunnistamaan aiheeseen liittyviä ongelmia, konkretisoi niitä työelämän näkökulmasta • auttaa opiskelijaa ratkaisemaan käytännön työelämän ongelmia ja tuo esille ajattelu- ja toimintatapojaan asiantuntijana• syventää ja monipuolistaa oppimateriaalissa ja vuorovaikutuksessa esiin tulevia sisältöjä tuo opiskeluaiheisiin ajantasaista työelämäsisältöä, lisätietoa

on yksi tietolähde opiskelijoille• voi sovittaessa antaa palautetta oppimistehtävistä

POHTIVA KESKUSTELU, NÄKEMYSTENVAIHTO(Leppisaari 2003; Ihanainen 2002; Juusela, Lillia & Rinne 2000)

MENTOROINTIPÄHKINÄNKUORESSA

Annat osaamisesi ja aikaasi opiskelijan käyttöön, jaat virtuaaliympäristössä tapahtuvassa vuorovaikutusprosessissa välitöntä asiantuntijatietoa ja -kokemusta

ESIMERKKI VERKKOMENTORIN TEHTÄVÄSTÄ Päihdetyön peruskurssi -opintojaksolla (3 ov)

• ”Minulla on Päihdetyön peruskurssilla kaksi tehtävää, jotka suoritetaan keskustelemalla (Riippuvuus–keskustelu ja Päihdepolitiikka-keskustelu), joissa molemmissa Verkkomentor voisi olla mielellään mukana. Erityisesti toivoisin hänen osallistuvan Kuntoutus-tehtävään kommentoijana eli antavan palautetta opiskelijoiden tehtävään, jossa he pohtivat eri kuntoutusmuotojen sopivuutta asiakkaille.” (Tutoropettaja)

• Neuvottelussa sovittiin, että verkkomentor vastaa Riippuvuus-keskustelun ohjauksesta ja kommentoi/antaa palautetta Kuntoutustehtävästä paikallisen palvelujärjestelmän kuvauksineen. Lisäksi hän voi osallistua muuhunkin keskusteluun aikansa ja voimiensa mukaan.

TUTKIMUS JA ARVIOINTI VERKKOMENTOROINNIN KEHITTÄJÄNÄSoveltava, käytännönläheinen tuotekehitysprosessi kulkee koko ajan projektissa mukana (ESR-hanke) tavoitteena arvioida toimintamallin soveltuvuutta verkko-opetukseen ja etsiä best practices –käytäntöjäAnalysoidaan ammatillisen asiantuntijaohjaamisen merkitystä verkko-opetuksessa viitekehyksenä jaettu asiantuntijuus yhteisöllisessä oppimisessaTutkimuskysymyksiä:- Miten verkkomentorit kokevat toimintansa? - Miten opiskelijat kokevat verkkomentoroinnin? Miten opiskelijat kokevat asiantuntijuuden jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toteutuvan?- Miten tutoropettajat kokevat verkkomentorit uutenatoimijatahona verkko-opintojaksolla?

jatkuu…

Tutkimusaineisto- verkkojäljet n. 30 opintojaksosta sekä Verkkomentor- työskentelytilasta (WebCT:ssä)

- kysely/haastattelu 12 verkkomentorille- kysely/haastatelu 10-15 tutoropettajalle- kysely osalle hankkeen verkko-opintojaksojen n. 600opiskelijasta

- mentoripäiväkirjat- palautteet ja keskustelut, havainnointi prosessin aikana

TutkimusmenetelmäToimintatukimus, aineiston kvantitatiivinen ja kvalitatiivinenanalysointi

tehdään useita tutkimusartikkeleita ja kootaan arviointiraportti

HANKKEEN TULOKSET

• Kehitetään työelämäyhteistyötä edistävä koulutusmalli verkko-opetukseen

• Kohotetaan verkko-opetuksen ja ohjauksen pedagogista laatua

• Kehitetään opetusmateriaaliaverkkomentoreiden koulutukseen sekäverkko-opintojaksoille

• Tuotetaan tutkimustietoa (ammatillisen asiantuntijaohjaamisen merkitys verkko-opetuksessa)

TULOKSET TOIMINTAMALLIKSI• Projektissa luotua

Verkkomentor-toimintamalliasovelletaan AVERKOssajatkossa sekä uusiin tuotettaviin että päivitettäviin opintojaksoihin

• Toimintamallia voidaan hyödyntää myös Virtuaali-ammattikorkeakoulunkontekstissa ja laajemminkin korkea-asteella

• Hankkeessa tuotettua tietoa ja käytäntöjä pyritään levittämään valta-kunnallisissa ja kansainvälisissä verkko-opetuskontakteissa

TYÖELÄMÄKORKEA-KOULUTUS

VERKKO

MENTOR

Linkki työelämän ja koulutuksen välillä

OPETUKSEN RIKASTUTTAJANA”Työelämäasiantuntijoidenkäyttö opetuksen rikastuttajana kuulostaa loistavalta. Oikeita ammattilaisia arvostetaan ja heitä kuunnellaan. Verkkomentor-toimintatoimii mielestäni opetuksen laadun parantamisen lisäksi myös oppimista motivoivanatekijänä. Hieno suuntaus!”(Sosiaali- ja terveysalan opettaja, Oulu)

TYÖELÄMÄKORKEA-KOULUTUS

VERKKO-

MENTOR

LähteetHakkarainen, K. & Järvelä, S. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka asiantuntijaksi oppimisen tukena. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 241-256.

Hakkarainen, K., Lipponen, L., Mukkonen, H.& Seitamaa-Hakkarainen, P. 2001. Oppimisympäristöjen kognitiivinen tutkimus. Teoksessa P. Saariluoma ym. (toim.) Moderni kognitiotiede. Helsinki: Gaudeamus. 152-173.

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY.

Häkkinen, P. & Arvaja, M. 1999. Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristöissä. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 206-221.

Ihanainen, P. 2002. Aikuisopettaja ja verkko-opiskelun vaatimukset. Teoksessa P. Sallila ja A. Malinen (toim.) Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Helsinki. 152-186.

Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Jyväskylä: Gummerus.

Leppisaari, I. 2003. Verkkomentor-projekti. Työelämäasiantuntija verkko-opetukseen –toimintamallin luominen. Projektityö. Koulutusteknologian aineopinnot. Oulun yliopisto.

Leppisaari, I. & Oja. P. 2003. Kokemuksia opiskelusta AVERKOssa. Hyväksytty esitys ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa 11.4.2003.

Tynjälä, P. 1999. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 160-179.