Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

5.5.2014

2

Työelämästrategia

3

Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian, joka valmistuu vuoden 2012 alkupuolella. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian toteuttamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla käynnistetään laaja kansallinen yhteistyöhanke.

Työelämän kehittämisstrategia 2012 • käsitelty hallituksen iltakoulussa toukokuussa 2012 • hyväksytty osana työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamisesta tehtyä Valtioneuvoston periaate- päätöstä 31.5.2012.

Työelämän kansallinen yhteistyöhanke 2013 • johtoryhmä nimetty elokuussa 2012 • Tekesin Liideri-Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa -ohjelma käynnistetty elokuussa 2012 • yhteistyöhanke saa nimensä Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013

Suomen työelämä

EUROOPAN

PARAS VUONNA

2020

Työelämän kehittämisstrategia

4

Työelämä-strategia

Suomen työelämä

Euroopan paras vuoteen 2020

Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Tulevaisuuden työpaikkojen rakentaminen

Visio

Arvot

Missio

Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset

luovat uusia työpaikkoja.

Ne menestyvät taloudellisesti ja

palvelevat asiakkaitaan hyvin.

Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia

henkilöstön tarpeille.

Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo

vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin

kansalaisten kokemana.

Menestyvillä työpaikoilla luodaan

uusia tuotteita, palveluja ja tapoja

toimia.

Tulevaisuuden työpaikat

6

Työelämästrategian painopistealueet

VISIO Suomen työelämä

EUROOPAN PARAS 2020

LUOTTAMUS JA

YHTEISTYÖ

TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS

OSAAVA TYÖVOIMA

INNOVOINTI JA TUOTTA-

VUUS

• näkemys kehittämisestä • henkilöstön osallistaminen ja osallistuminen • kehittämisohjelmia • uuden teknologian hyödyntäminen

• sisäinen ja ulkoinen yhteistyö • luottamusta vahvistavat toimintatavat •yhteistyö huonoina ja hyvinä aikoina

• työhyvinvoinnin edistäminen • työkuormituksen ja riskien hallinta • työterveyshuolto • työyhteisön kehittäminen • muutosten hallinta • työn mielekkyys ja voimavarat • työkyvyn hallinta ja edistäminen

• osaamisen kehittäminen • henkilöstövoimavarojen johtaminen • koulutuksen ja työelämän yhteistyö

7

Työpaikkojen kehityspolut

• Perusasiat kunnossa,

arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa

Hyvä perustaso

• Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti

Kehittäjät • Erinomaiset tai

maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen

Edelläkävijät

Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason

8

Työpaikat ja tavoitetasot Hyvä perustaso Kehittäjät Edelläkävijät Osataan hyödyntää organisaation tarpeisiin sopivia kehittämispalveluita.

Henkilöstö, asiakkaat ja kumppanit mukana kehittämisessä.

Ketteryys, kilpailukyky, kyky luoda uusia työpaikkoja ja palvella asiakkaita.

Toimitaan lakien ja työehtosopimusten mukaisesti.

Työyhteisössä on tilaa erilaisille ihmisille ja siihen on helppo tulla mukaan.

Toimivat kumppanuudet, verkostot ja onnistuneet yritysostot ja –järjestelyt.

Kuullaan henkilöstöä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan määrätietoisesti.

Monimuotoisuutta hyödynnetään ja johdetaan.

Edistetään tasa-arvoa, ei syrjitä. Kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittämiseen.

Myös riskien ottaminen ja virheiden tekeminen on sallittua.

Hyödynnetään työehtosopimusten ja lain tarjoamia mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

Toimitaan aktiivisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittami-seksi ja työaikajärjestelyt ottavat huomioon sekä työntekijän että organisaation tarpeet.

Innovatiiviset työaikaratkaisut huomioivat yksilölliset tarpeet ja työaikaratkaisuja on helppo muokata työtilanteen ja yksilöllisten toiveiden mukaisesti.

Menestyksen myötä hyödynne-tään mahdollisuuksia kasvuun/ vaikuttavampaan palveluun ja toiminnan kehittämiseen edelleen.

Työssä on työn imua, vastuun kantamista ja innostusta.

9

Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras?

Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan.

Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta,

rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan.

Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa.

Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi.

Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat

työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä.

9

10

Suomen työelämän arvot

”Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020?”

11

Hanke-esittely

12

Työelämästrategian toimeenpano

1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta

2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle

3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen

4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset.

Työelämä 2020 –hankkeen tavoitteet

13

Arvopohja Sitoutuminen Laajentuminen Verkostosuunnitelmat Hankeorganisaatio Seurantajärjestelmä Viestintälinjaukset Verkkosivut

Verkosto-osaaminen Toimijoiden omat prosessit Yhteistyölupaukset Yhteiset tilaisuudet Yhteiset työkalut Seuranta

Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen

2020

2013 Rakennusvaihe

2015 Tulokset, välitilinpäätös 2014

Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto

Suomen työelämä Euroopan

paras

Työelämä 2020 –hankkeen elinkaari

14

Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio

Neuvottelukunta Puheenjohtajina George Berner

Henrik Ehrnrooth Anna-Kaisa Ikonen

Tehtävänä vaikuttaa ja toimia

hankkeen johtoryhmän neuvonantajana

työelämästrategian toteutuksessa

Johtoryhmä Puheenjohtajana Lauri Ihalainen

Tehtävänä varmistaa

työelämästrategian toimeen-pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä.

Valmisteluryhmä Puheenjohtajana Margita Klemetti

Tehtävänä työstää

johtoryhmän päätösten mukaisesti

työelämästrategian toimeenpano.

Hankkeen toimijaverkosto

15

Seurantajärjestelmän viitekehys

Tempo Economics Oy, tammikuu 2013

16

Työelämästrategian toimeenpano

17

Työelämä 2020 –hanke / toiminnan eri tasot Hankkeen viitekehys 2013-2020

Visio Missio Painopistealueet Työelämän arvot

Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut (5 kpl)

Kohdennettu toiminta 2014

Kohderyhmät: -Toimialat -Kasvuyritykset -Hyvää perustasoa tavoittelevat työpaikat (määrittelytyö meneillään)

Räätälöidyt toimenpiteet

Hankkeen toiminnallinen painoalue 2014

Toimintaedellytykset

Yhteistyötapojen kehittäminen ja käyttöönotto

18

Toimeenpanopolut

19

Toimeenpanopolut Työelämä-

toimijat

Aikaansaada laaja-alaista

voimaa työelämän

kehittämiselle

Ydintoimijat Toimijat

Kumppanit Yksityiset viestinviejät

Yhteistyö-verkostot

Luoda yhteis-toimintarakenteita

ja toiminta-prosesseja

Alueverkostot Kansainvälinen verkosto

Tiedeverkosto Työmarkkinaverkosto

Kehittämis-ohjelmat

Tarjota toimintamalleja ja

työkaluja työpaikoille

Liideri-ohjelma Johtamisen kehittämisverkosto

Työhyvinvointifoorumi

Tiedon hallinta

Työelämäinnovaatioiden esille

nostaminen ja näkyväksi tekeminen

Painopistealueet Hyvät käytännöt ja esimerkit

Tutkimustiedon hyödyntäminen Työkalut

Viestintä Innostaminen ja kannustaminen

Viestintälinjaukset Viestintäsuunnitelma

T Y Ö P A I K A T

20

Työelämätoimijat

Ydintoimijat

Toimijat

Kumppanit

Kattava työelämän

palvelutarjonta

Polku 1

21

Kirkon työmarkkinalaitos

Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto

Työelämä 2020 -hankkeen kaikki työelämäkehittäjät

22

Työelämästrategiaan perustuvat yhteistyölupaukset

•Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet

•Toiminnan kiteyttäminen Avaintavoitteet

2-5 kpl

•Keinot avain-tavoitteiden saavuttamiseksi

Toimenpiteet vv. 2013-15

•Toimenpiteiden tavoitetasot

•Seuranta

Mittarit

Yhteistyölupaus • toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa • oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi • työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle (palvelut, yhteistyö) • mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita

23

Yhteistyöverkostot

Alue- verkostot

Kansainvälinen verkosto

Tiede- verkosto

Työmarkkina- verkosto

Työelämätoimijat

Polku 2

24

Alueverkostot

Alueverkostojen yhteinen missio: ”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa yrityksille ja organisaatiolle entistä paremmat edellytykset uudistaa toimintaansa ja tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistä.”

Alueellinen yhteistyölupaus: ”Mikä on kunkin alueen tarkennettu

missio? ” ”Mitä kukin alueverkoston toimija

lupautuu tekemään tämän mission saavuttamiseksi?”

+ AVIen työsuojeluvastuualueet

Työterveyslaitos Maakuntaliitot

Seudulliset kehittämiskeskukset Yliopistot, koulutuslaitokset

Työmarkkinajärjestöt Kauppakamari Yrittäjäjärjestöt

+

muut mahdolliset toimijat

25

Alueverkostoissa tapahtuu

• Yhteistoiminta käynnistynyt, yhteistyölupaukset tehty • Verkostoanalyysi tulossa, elokuu 2014 • Osaamis- ja oppimisverkostot; ELY-alueet

ylittävät/keskinäiset • Yhteistyölupausten seurantatapaamiset ja

tarkennukset, syksy 2014 • ESR-hankkeet • Palvelutarjottimen ja palvelukanavien kehittäminen

hankkeessa, alueiden kanssa yhteistyössä

26

Tavoitteet • tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen

keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä 2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä

• toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä

• tehdä Työelämä 2020 -hanketta ja mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia

• edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla

Toteutustapa • Tiedeverkostossa on edustettuina

keskeisiä suomalaisia työelämän tutkimusta harjoittavia yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yksiköitä siten, että ne edustavat osaamiseltaan monipuolisesti Työelämä 2020 -hankkeen eri painopistealueita, eri tieteenaloja ja Suomen eri alueita.

• Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on asetettu ryhmä, jossa:

• Päivi Järviniemi, TEM • Arto Koho, STM • Mervi Niemi, OKM • Terttu Pakarinen, KT • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes

Tiedeverkosto

27

Tavoitteet • Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä

tähän perustuva oppiminen muiden maiden työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa-alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima).

• Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat.

• Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa.

• Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin.

Toteutustapa • Ryhmä koostaa sovituin aikavälein

Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista.

• Ryhmä: • Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM • Hannu Stålhammar, STM • Mervi Niemi ja Päivi Bosquet, OKM

[molemmat sähköpostitasolla] • Antti Koivula, TTL • Juha Antila, SAK • Tuomo Alasoini, Tekes • Seppo Saukkonen, EK

Kansainvälinen verkosto

28

Työmarkkinaverkosto

• Mukana laatimassa työelämästrategiaa • Vahva rooli myös hankeorganisaatiossa • Keskusjärjestökohtaiset yhteistyölupaukset • Yhteistyö toimialaliittoihin – kanava työpaikkojen tavoittamiselle • Toimialakohtaisia kehittämisohjelmia

Kirkon työmarkkinalaitos

29

Kehittämisohjelmat

Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes) Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista. Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM) Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta. Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM) Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa työhyvinvointiin liittyvää viestintää.

Polku 3

30

Johtamisen laatukriteerit

Sosiaali- ja terveysministeriö

31

32

VISIO Suomen työelämä

EUROOPAN PARAS 2020

LUOTTAMUS JA

YHTEISTYÖ

TYÖHYVIN-VOINTI JA TERVEYS

OSAAVA TYÖVOIMA

INNOVOINTI JA TUOTTA-

VUUS

Tiedonhallinta

32

Työkalut

Hyvät käytännöt ja esimerkit

Painopiste- alueet ja

kärkiteemat

Tutkimustiedon hyödyntäminen

Tiedonhallinta Polku 4

33

Entistä paremman johtamisen välineitä ja apuja työpaikkojen käyttöön tekeillä lisää

JKV:n johtamiskriteerit pilotoinnissa (TTL)

Liiderin ”Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa ” -kampanja alkamassa tammikuussa (Tekes)

Työpaikan huoneentauluprosessiapu täsmentymässä (TTL)

Työkaarimalli = henkilöstöjohtamisen arviointityökalu valmisteilla (TTK)

Mm.

34

Viestinnän tavoitteet

• saada aikaan keskustelua ja ymmärrystä työelämän muutostarpeista

• haastaa ja innostaa työpaikkoja/työyhteisöjä kehittämään

toimintaansa omista lähtökohdistaan • rakentaa positiivista julkista keskustelua työelämästä ja sen

arvoista • antaa eri työelämän kehittämiselle yhteinen suunta • rakentaa Suomelle hyvää työelämäbrändiä.

Polku 5

Kiitos

www.tyoelama2020.fi Twitter: @Tyoelama2020, #tyoelama2020

Facebook: Tyoelama2020 Uutiskirje

www.tyoelama2020.fi/ajankohtaista/blogit