AureolA Vsk 32 1Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

AUREOLA Vsk 32

2 AureolA Vsk 32

Tervetuloa Oulun seudun omaan pankkiin!

010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)

Osuuspankki on paikallinen, itsenäinen pankki, jonka omistavat sen asiakkaat. Omistajajäsenenä omistat osan pankkiasi ja hyödyt keskittämiseduistamme. Oulun OP:n omistajajäsenenä sinulla on mahdollisuus saada osasi pankin me-nestyksestä.

Omistajajäsenyys tuo etuja, jotka näkyvät sinulle pankki palve luista saatavina lisäetuina. OP-bonus on meidän tapamme jakaa tulostamme omistajajäsenil-lemme. Liity nyt omistajajäseneksi ja keskitä pankki- ja vakuutusasiasi Oulun OP:hen!

Parhaiten saat käyttöösi sinulle kuuluvat edut, kun soitat ja varaat ajan numerosta 010 2535 014 ja tulet käymään. Tervetuloa!

Omistajajäsenenä hyödyt asiakkuudestasi eniten.

Saat OP-bonuksia pankki- ja vakuutusasioinnistasi. OP-bonuksia kertyy kuukausittain, kun asiointisi meillä on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa. Asioinnilla tarkoitetaan esimerkiksi lainojen, säästöjen ja sijoitusten yhteismäärää. Mukaan lasketaan myös vakuutusmaksut niinä kuukausina, kun va-kuutuslasku on maksettu. OP-bonusta kertyy pankkiasioinnin lisäksi Pohjolan kodin, perheen ja ajoneuvojen (Mitta- ja Autoturvan) vakuutusmaksuista, myös OP-bonuksilla maksetusta osuudesta.

Pä ä k i r j o i t u s

juLkAisijAPohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

PäätoiMittAjAtapani tapio, aureola.pply@gmail.com, puh. 050-3725186

kuVANkäsittELY Pauli jussila, pli.jussila@gmail.com,puh. 040-7170086

uLkoAsu jA tAittoVille suorsa, vilsu@villesuorsa.fi,puh. 040-7511266

Aureola - vsk 32

toiMitusNEuVostoTapani Tapio (pj.), Ville Suorsa,Juha Markkola, Esa Hohtola,Mikko Ojanen, Pekka Rahko,Teppo Mutanen, Aappo Luukkonen

tiLAus jA jAkELuJaetaan Pohjois-Pohjanmaan lintutie-teellisen yhdistyksen jäsenille.

Lehteä ilmestyy yksi numero vuodessa. tiLAuksEt jA osoittEENMuutoksEtAija Lehikoinen, alehikoi@paju.oulu.fi,puh. 050-5284487

tiLAusHiNNAt jA -oHjEEtks. sivu 165

iLMoitusMYYNtiTapani Tapio, ks sivu 165

PAiNoPAikkATornion kirjapaino, Tornio 2012

www.pply.fi/aureolaISSN 0356-3170

kansikuva:laulujoutsenpoikue (Jari Kostet)

Onko joutsenia jo niin paljon, että niiden metsästys pitäisi sallia? Pyhänhäväistystä edes leikillään asettaa tuollainen kysymys

kansallislinnustamme! Ja vieläpä lintuharrastajien jul kaisussa, Aureolassa.

Yrjö Kokolle on kehitetty melkoinen sädeke-hä joutsenen pelastamisesta. Luultavasti suurelta osin täydestä syystä. Runsaat 60 vuotta sitten jout-sen oli käytännössä hävinnyt Suomen pesimälin-nustosta metsästyksen ja vainon takia. Yrjö Kokko lähti ristiretkelle joutsenen puolesta ja kirjoitti lo-pulta 1950 koko Suomen herättäneen kirjan: Laulu-joutsen – Ultima Thulen lintu. Jatkoa seurasi vielä vuonna 1954 kirjassa Ne tulevat takaisin. Asenteet muuttuivat. Muuttuivat perin pohjin. Nyt laulujout-sen voi hyvin. Jopa niin hyvin, että jotkut katsovat sen olevan syypää metsähanhen alamäkeen ja vielä uskaliaammat esittävät joutsenta metsästettäväksi. Onko siis kehä jotenkin sulkeutumassa?

PPLY oli syksyllä 2010 aloitteellisena järjestä-mässä seminaaria joutsenen paluusta Kokon Ultima Thulen linnun tasavuosien, 60, kunniaksi. Mukana järjestelyissä olivat myös Suomen luonnonsuojelu-liitto, BirdLife Suomi, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-tos. Asiantuntevista ja mielenkiintoisista seminaari-esityksistä on valittu referaatteja tähän vuosikirjaan. Mukana on myös pieni pilkahdus Hannu Hautalan joutsenaiheisesta kuvaesityksestä. Seminaarima-

teriaalin lisäksi joutsenta käsitellään tässä vuosi-kirjassa muutenkin, kansikuvaa myöten: tämä on joutsenen teemanumero.

Sankaritarinan pohjatyö vaati aikansa. Sitä ku-vaa hyvin poiminta Jukka Parkkisen seminaariesi-telmästä Yrjö Kokosta: ”Viisi kevättä hän vaelsi erämaissa kumppaninaan Hetan poliisi Sulo Rova. Joutsenet löytyivät kesällä 1950, laulujoutsenkirja ilmestyi loppuvuodesta ja siitä tuli menestys”. Poh-jatyötä tarvitaan edelleen ja sitä tehdään edelleen. Yhtenä esimerkkinä Uudenmaan lintuharrastajien täsmäisku viime kesänä MAALI-hankkeen (maa-kunnallisesti arvokkaiden lintualueiden tunnista-minen) merkeissä Pyhännän soille. Margus Eller-maan ja kumppaneiden retkiraportista: ”Muutaman levottoman tuli siis päästä purkamaan energiansa jonnekin harvemmin asutulle seudulle. Pohjois-Pohjanmaan suot vaikuttivat kohtalaisen järkeväl-tä valinnalta: paikallinen lintutieteellinen yhdistys tarvitsi inventointiapua, alue ei sijaitsisi kaukana, kuntoilumahdollisuudet olisivat kohtalaiset ja pe-simälinnusto sisältäisi pohjoisia kummallisuuksia”. Tällaista levottomuutta soisi esiintyvän enemmän-kin!

Mukavia lukuhetkiä Aureolan parissa toivottaa,

Tapani Tapio Oulussa 9.2.2012

4 AureolA Vsk 32

s i s ä L LY s

3 Pääkirjoitus Tapani Tapio

6 Laulujoutsenen paluu ari-pekka auvinen

9 Latvalammen valkeat linnut ari-pekka auvinen

12 Yrjö Kokon lulujoutsen 60 vuotta Jukka parkkinen

13 Laulujoutsenen kannankehitys 1950-1985 anTTi Haapanen

15 Laulujoutsenen paluu Oulun ja Hai- luodon pesimälinnustoon elJa Herva Ja JuHa Markkola

30 Joutsen - BirdLife Suomen vuoden laji 2004 SaMi TiMonen

33 Linnut Pohjois-Pohjanmaalla 2004 Tapani Tapio, Mikko ojanen, pekka Ruuska, eino Mikkonen, juha MaRk- kola, pekka Rahko, TuoMas VäyRy- nen, heikki TuohiMaa, piRkka aalTo, jukka piiRainen, saMi TiMonen & juha- ni kaRVonen

104 Pohjois-Pohjanmaan lintuharvinai- suudet 2010 Tapani Tapio

117 Kulorastas - mielessäni Helge eSkelinen

119 Pyhännän suot: keitaita kaikissa merkityksissä MarguS ellerMaa, JuHa lindy, kal- le Meller, Jaakko paJu

134 Petomuuttoa etsimässä Jouni purSiainen

137 Unohtumaton viitatiaisvaellus pekka raHko

139 Hömötiaisen syysvaellus lintuasema-- aineistojen valossa pirkka aalTo

144 Amerikantukkasotka (Aythya collaris) Hailuodossa 2.5.2007 oSMo Heikkala

AurEoLA vsk 32

AureolA Vsk 32 5

146 Linturallit 2007 Jouni purSiainen

152 Tauvon lintuasema vuonna 2007 Mikko oJanen & MaTTi TynJälä

156 Toimintakertomus 2007 Hanna-riikka ruHanen

161 PPLY:n retkeilyä vuonna 2011 Minna Mikkola

163 Hallituksen palsta

164 Yhteystiedot

166 Liity PPLY:n jäseneksi!

© VILLE Su

ORSA

VANHAstA ViELä!!!

6 AureolA Vsk 32

Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa järjestettiin puolen päivän mittainen laulu-joutsenseminaari sunnuntaina 7.11.2010.

Ti laisuuden takana oli PPLY yhdessä Suomen luon-nonsuojeluliiton, BirdLife Suomen, Suomen ympä-ristökeskuksen, Metsähallituksen ja Riista- ja kala-talouden tutkimuslaitoksen kanssa.

Alkuperäinen idea seminaariin oli PPLY-vete-raani Juha Markkolan. Juha tuli huomanneeksi, että Yrjö Kokon käänteen tehneen Laulujoutsen – Ulti-ma Thulen lintu -kirjan julkaisusta tuli vuonna 2010 täyteen 60 vuotta. Seminaari saattoi lopulta sattua hyvinkin lähelle kirjan merkkipäivää. Tarkka jul-kaisupäivämäärä ei ole tiedossani, mutta aivan ku-ten kirjailijat ja kustantajat nykyäänkin, Kokko ja WSOY ajoittivat kirjansa joulumarkkinoille.

Toinen syy seminaarille oli turhautuminen aika ajoin päätään nostavaan keskusteluun, jossa laulu-joutsen esitetään syypääksi metsähanhikannan ala-mäkeen. Perustelut näille useimmiten nimimerkkien takaa ammutuille väitteille ovat olleet hataria, mutta ne ovat saaneet kevyeen todistuspohjaansa nähden runsaasti huomiota.

Harvoja omalla nimellään laulujoutsenkantaa säädeltäväksi vaatineita on ollut RKTL:n tutkimus-assistentti Einari Väyrynen. Hänen havaintojensa mukaan pesivä laulujoutsenpari ajaa sulkasatoiset metsähanhet suolammilta hanhenmarssille kuivem-mille maille, jossa ne ovat helppoa saalista pedoille. Kylmäpäisenä miehenä Einari suostui puolustamaan tulkintojaan seminaarin yhteydessä pidetyssä panee-likeskustelussa.

Kolmas syy seminaarin järjestämiseen oli YK:n julistama kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Maailman kahdesta suuresta ympäristö-

L A u L u j o u t s E N E N PA L u u

aRi-pekka auVinen

Seminaari Suomen kansal l is l innusta Oulussa

© H

ANN

u H

AuTA

LA

AureolA Vsk 32 7

kysymyksestä ilmastonmuutos tunnetaan onneksi jo melko hyvin – säätila tuntuu jokaisen iholla – mutta kuten tutkimuksetkin osoittavat*, on biodiversiteetti-kato suurelle yleisölle yhä vieras ilmiö.

Lohduttava esimerkkiLaulujoutsenen paluu 1950-luvulla kansallisen sukupuuton partaalla huojuneesta erämaiden suur-harvinaisuudesta 2000-luvun alun joka lammen pesimälinnuksi on ollut vakuuttava. Laulujoutsenen pelastamiseksi riitti metsästyksen ja suoranaisen vainon lopettaminen.

Nykyajan monimutkaisten luonnonsuojeluky-symysten keskellä tämä saattaa vaikuttaa helpolta tehtävältä. Tänään suomalaisen luonnon alamäki on seurausta ennen kaikkea valtavia taloudellisia intressejä ja monitahoisia kytköksiä sisältävien yhteiskunnallisten sektoreiden, kuten metsä- ja maatalouden, energiateollisuuden ja rakentamisen aiheuttamista paineista. Niiden muuttaminen on vaikeampi tehtävä kuin perusteettoman vainon lo-pettaminen.

Mutta onko sittenkään? Yrjö Kokon aikana tapahtunut asennemuutos suhteessa joutseneen ei ilmeisesti ollut mikään pieni muutos. 1900-luvun alkupuoliskon Suomessa eli edelleen syvällä aja-tusmalli, jonka mukaan jollakin luonnonkappaleella ei ollut mitään arvoa, jos sitä ei voinut hyödyntää lihana, nahkana tai muuna suoraan ulosmitattavana käyttöarvona. Yrjö Kokko yhdisti kirjoituksissaan laulujoutsenen ihmisten elämään ja koko maan kulttuuriperintöön. Köyhällä Artun mökillä Revon-lahden Latvalammella, jonne Kokon toinen joutsen-aiheinen kirja Ne tulevat takaisin pääosin sijoittui, vaalittiin suomalaista kulttuuriperintöä ja kansallis-ta identiteettiä siinä missä suojeltiin luontoakin.

Laulujoutsen Pohjois-PohjanmaallaSeminaarin pohjustukseksi tein PPLY:n sähköpos-tilistalla pienen kyselyn joutsenten pesäpaikoista 2000-luvulla. Joutsen vaikutti kiinnostavan harras-tajia edelleen, sillä vastauksia tuli runsaasti PPLY:n toimialueen joka kolkalta.

Kyselyn ja Tiiraan tallennettujen havaintojen perusteella yhdistyksen toimialueen kattavaan kart-taan tuli yhteensä 172 pesintää kuvaavaa rinkulaa. Vaikka kartta ei kattavaa kuvaa joutsenkannasta an-nakaan, voi sen perusteella tehdä muutamia mielen-kiintoisia havaintoja Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta.

Ensinnäkin laulujoutsen on levinnyt joka kolk-kaan rannikkoa myöten ja muutamin paikoin jo me-relle. Ainakin Haukiputaan edustalla ja Hailuodon lauttaväylän pohjoispuolisella Jussinmatalalla laji on jo pesinyt. Parhailla joutsenpaikoilla, kuten Kärsämä-en Nurmesjärvellä, Haapaveden Ainalilla ja Pudasjär-ven Aittojärvellä on useita pareja. Yhdeltä tarkkailu-pisteeltä saattaa laskea kuusikin joutsenen pesää.

Mutta mikä voisi olla laulujoutsenen Suomen tai Pohjois-Pohjanmaan kokonaiskanta? Uusinta la-jien uhanalaisarviota (Rassi ym. 2010) varten koko maan nykykannaksi arvioitiin 6000 pesivää paria. Tämä lienee kuitenkin selvä aliarvio. Jos PPLY:n alueelta saadaan kevyellä nettikyselyllä koottua lä-hes 200 pesimäpaikkaa, niin mikä yhdistyksen todel-linen kanta? Yli 500 vai yli 1000 paria? PPLY:n ha-vaintokeruualue vastaa 11 prosenttia Suomen maa- ja sisävesialasta.

Yksilöinä laskettuna laulujoutsenia lienee Suo-messa ainakin yli 30000, sillä pesimättömiä nuoria lintuja arvioidaan olevan kolminkertaisesti pesiviin verrattuna.

Vanhoja mestareitaPuhujina seminaarissa kuultiin pitkän linjan jout-sentutkijoita. Valtion luonnonsuojeluvalvojan tehtä-västä eläkkeellä oleva Antti Haapanen on seurannut laulujoutsenkannan kehitystä 1960-luvulta lähtien. Samoin on tehnyt Kuopion luonnontieteellisen museon intendentti Jukka Kauppinen. Haapasen ja Kauppisen puheista saattoi kuulla aidon ihmetyksen siitä, kuinka voimakas ja pitkään jatkunut joutsenen paluu on lopulta ollutkaan.

Vaikka alusta alkaen oli selvää, että laulujout-senelle olisi Suomessa runsaasti sopivia asuinsijoja,

* Suomalaiset ovat hieman eurooppalaista keski-tasoa paremmin perillä luonnon monimuotoisuu-desta. Nelisenkymmentä prosenttia meistä tietää, mitä käsitteellä tarkoitetaan ja kolmasosa on kuullut termin, mutta ei tiedä, mitä sillä tarkoite-taan. EU:n keskiarvot ovat molemmissa tapauk-sissa prosentin pari alhaisempia. Kun kysytään, kuinka vakavasta asiasta on kyse, ottavat suoma-laiset Euroopan kansojen vertailussa viimeisen sijan. Peräti 35 % suomalaisista ei pidä biodiver-siteetin vähenemistä vakavana ongelmana. EU:n keskiarvo on 14 %. (Eurobarometer 2010.)

8 AureolA Vsk 32

on esimerkiksi enemmän kuin yhden joutsenparin pesiminen samalla pikkujärvellä tullut yllätyksenä. Näin siitäkin huolimatta, että Vienan Karjalassa, jossa joutsen säästyi vainolta ihmisten uskomusten vuoksi, löydettiin löyhiä muutaman parin joutsen-yhdyskuntia vielä 1900-luvun alussa.

Entinen PPLY-aktiivi ja nykyinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen biologi Arvo Ohtonen kertoi yhdessä rengastustoimiston johtajan Jari Valkaman kanssa koostamassaan esityksessä muun muassa siitä, mitä kaularengastettujen joutsenten lukutiedot kertovat lintujen muuttosuunnista ja elä-mänkaarista yleensä. Ohtonen rengasti yhdessä Ari Kakon, Eino Riikolan, Pentti Mannisen ja Reijo Kylmäsen kanssa yhteensä viitisensataa joutsenta vuosien 1987 ja 1999 välillä Pohjois-Suomessa.

Kaularengastetuista linnuista tehdyt sadat ha-vainnot paljastivat muun muassa sen, etteivät Poh-jois-Suomen linnut juurikaan siirry Etelä-Suomeen – ja päinvastoin. Etelän ja pohjoisen joutsenilla on myös jokseenkin eriytyneet talvehtimisalueet. Siinä, missä pohjoisten joutsenten talvenviettoalu-eiden painopiste oli Pohjois-Tanskassa, saattoivat eteläiset linnut mennä aina Wattimerelle saakka.

Vanhaksi joutsenmestariksi voidaan hyvällä syyllä lukea myös Hannu Hautala, jonka kokoama kuvaesitys seminaarin lopussa kommentoi mainios-ti monia aiemmissa puheenvuoroissa esille tulleita

havaintoja ja väitteitä joutsenten käyttäytymisestä. Hannu ei ollut havainnut suuria vihamielisyyksiä metsähanhien ja joutsenten välillä. Hannun vei-keimmistä kuvista mainittakoon otos, jossa joutsen popsi pilkkimiehen jäälle jättämää kalan.

Yleisöä Pakkalan salissa laskettiin yhteensä 85 henkilön verran. Seminaari ja joutsenaihe ylit-tivät uutiskynnyksen kohtalaisesti. Kuuluvin oli YLE:n valtakunnan radiouutisten juttu aiheesta. Kalevakin kertoi seminaarista niin painetuilla kuin sähköisillä sivuillaan. Laajemmat jutut joutsenista saattoi lukea Muhoksella ilmestyvästä Tervereitistä sekä paikallislehti Siikajokilaaksosta.

Saimme Aureolaa varten lyhennelmät Jukka Parkkisen ja Antti Haapasen esitelmistä, jotka voit lukea seuraavilta sivuilta.

kirjallisuusEurobarometer 2010. Attitudes of Europeans to-

wards the issue of biodiversity. Analytical re-port. Wave 2. Flash EB Series #290. The Gal-lup Organisation. Hungary. http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_290_en.pdf

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.

© H

ANN

u H

AuTA

LA

AureolA Vsk 32 9

aRi-pekka auVinenLatvalammen valkeat l innut

Hilja Lipponen: ”Laulujoutsenen vuodet olivat elämäni jännittävintä aikaa”Vuonna 1953 kirjailija, eläinlääkäri ja luonnon-suojelija Yrjö Kokko löysi aiheen uuteen kirjaansa postilaatikostaan. Kesän kynnyksellä kannuslainen maanmittausinsinööri Tauno Porkola lähetti Kokol-le kirjeen, jossa kerrottiin laulujoutsenen pesivän syrjäisellä suolammella Revonlahden Relletissä, aivan erään korpimökin pihapiirissä.

Aluksi Kokko oli Relletin Latvalammelle matkustamisen suhteen vastahakoinen. Kirjailijan oma mökki, Ungelon torppa, oli juuri valmistunut Enontekiölle. Kokko vietti leppoisia kesäpäiviä Ounasjärven rannassa. Hän kuvasi niemellään pe-siviä telkkiä ja seurasi jännittyneenä ensimmäisen uiveloparinsa, ungeloiden, ”kihlajaistapoja” kuten hän itse asian ilmaisi. Matka Rellettiin sai odottaa syyskesään.

Kun Kokko viimein saapui Latvalammel-le, odotti häntä alakuloinen näky. Satoi, joutsenet olivat jo lähteneet ja harmaasta Latvalammen mö-kistä huokui käsin kosketeltava köyhyys. Kokko kuitenkin vaistosi olosuhteista kumpuavan tarinan voiman. Harmauden keskellä loisti kaksi päivän-sädettä, perheen 10- ja 13-vuotiaat tyttäret, Sirkka ja Hilja. Kokko toimitti seuraavan syksyn ja talven aikana sisaruksista vanhemmalle kiikarit, luontokir-joja ja päiväkirjan. Kirjailija pyysi Hiljaa pitämään päiväkirjaa seuraavalta keväältä, kun joutsenet jäl-leen palaisivat.

Talvi oli Haapasten perheelle sysimusta. Per-heen isä Arvo kuoli tapaninpäivänä, vain 20 mi-nuuttia sen jälkeen, kun hänet oli saatu lumisten sydänmaiden halki Raahen sairaalaan. Aluksi isän kuolinsyykin jäi tuntemattomaksi, mutta paljastui myöhemmin esille tulleista papereista todennäköi-sesti keuhkosyöväksi. Sirkan ja Hiljan Tilda-äiti ma-sentui ja tyttöjen täytyi kantaa vastuu taloustöistä.

Hilja Haapasen päiväkirjamerkinnät keväältä 1954 päätyivät suoraan Yrjö Kokon seuraavaan kir-jaan Ne tulevat takaisin. Päiväkirjan sivuilla Hilja odottaa valkoisten lintujen saapuvan pimeän talven jälkeen. Kevät on kylmä ja joutsenet myöhässä. Hil-jan ja hänen sisarensa riemu on rajaton, kun linnut vihdoin saapuvat. Joutsenten lisäksi päiväkirjamer-kinnöissä on tarkkoja havaintoja muista eläimistä ja

kasveista. Ne ovat 13-vuotiaan korpimökin tytöksi harvinaisen kypsästi kirjoitettuja.

LatvalammellaKävin itse Latvalammella pohjoistuulisena loka-kuun päivänä syksyllä 2010. Lammella oli harmaata kuin Kokon ensikäynnillä ja joutsenet lauhasta syk-systä huolimatta jo kaikonneet. Ne tulevat takaisin -romaanista ja Kokon elämäkerrasta mieleeni jää-neet tiedot Haapasten sisaruksista pyörivät mielessä.

Paria viikkoa myöhemmin tartuin puhelimeen tavoitteenani löytää Hilja. Soitin Latvalammentien varren nykyisille asukkaille, joilta sain tiedon hei-dän vanhemmistaan: Maija-Liisa ja Paavo Mathlin asuivat Latvalammen tilaa vuodet 1961–1992. Heil-tä sain puolestaan tiedon Hiljan Raahessa asuvasta serkusta, ja ei aikaakaan, kun minulla oli tieto Hilja Haapasen nykyisestä sukunimestä ja olinpaikasta Keravalla.

itse kuultunaPuhelimeen vastaa hento kilpirauhasleikkauksen sär-kemä ääni. Kauaa ei tarvitse Hilja Lipposen kerto-musta kuunnella, kun ymmärtää sen koskettavuuden.

Ensin oli Hiljan isoisä Aatu Hermanninpoi-ka, joka tuli Ruovedeltä rakentamaan rautatietä Ouluun. Työn valmistuttua 1886 hänelle tarjottiin talonpaikkaa valtionmaalta. Aatu valitsi Latvalam-men. Pienessä tuvassa pyöri pian 14 lasta, heidän joukossaan Hiljan isä Arvo.

Arvosta tuli tilan jatkaja 1930-luvulla. Saa-tuaan kylvötyöt tehtyä, Arvolla oli tapana lähteä isänsä rakentamaa rautatietä pitkin Helsinkiin sata-matöihin. Helsingissä hän tapasi Mäntyharjulta Vii-purin kautta Helsinkiin ajautuneen huutolaistytön, Tilda Paljakan. Arvo kutsui Tildaansa Espan ruu-suksi heidän Esplanadilla tapahtuneen ensitapaami-sen mukaan.

Nuoripari seurusteli neljä kesää, jonka jäl-keen kaupunkilaistyttö muutti maatilalle Rellettiin vuonna 1939. Lähes saman tien, kun Tilda oli ehti-nyt asettua taloksi, syttyi talvisota. Arvon lähtiessä rintamalle Tilda jäi yksin hoitamaan Latvalampea. Koulu oli kova. Maatilan työt olivat vieraita ja pai-

10 AureolA Vsk 32

kalliset tavat ja puheenparret outoja.Hilja syntyi välirauhan aikana. Pian isä joutui

uudelleen rintamalle, eikä ollut sieltä palatessaan oikein entisensä. Yrjö Kokko saikin etiäisen Arvon kuolemasta syksyllä 1953. Hilja ei koskaan ehtinyt oppia tuntemaan isäänsä kunnolla.

Keväällä 1953 isä oli kuitenkin vielä hengis-sä ja Hilja hänen kanssaan hakemassa heiniä niit-tysaralta. Latvalammelle laskeutui kaksi valkoista lintua. Isä-Arvo arveli niitä hanhiksi ja puheli läh-tevänsä naapuriin haulikkoa lainaamaan. Sattuman oikusta myös maanmittari Porkola oli juuri tuolloin Latvalammella, mahdollisesti ympäröiviä valtion-maita tarkastamassa.

Porkola oli kiivennyt Haapasten navetan ka-tolle ja huuteli sieltä Arvolle ja Hiljalle. Hän kertoi Haapasille, kuinka harvinaisia ja arvokkaita linnut olivat ja kehotti heitä antamaan niiden asettua lam-melle rauhassa. Porkolan kautta tieto Suomen ete-läisimmästä laulujoutsenen pesäpaikasta ja poikke-uksellisen luottavaisista linnuista levisi laajasti, ja jo kesällä 1953 Latvalammella kävi satoja ihmisiä. Syrjäinen korpimökki oli yhtäkkiä tapahtumien kes-kipisteessä.

PahvilehmämiesYrjö Kokko saapui Latvalammelle uudelleen touko-kuun lopussa 1954. Myöhemmin paikalle saapuivat myös Kokon joutsenkumppani Sulo Rova ja kirjai-lijan poika Olli, jotka molemmat auttoivat kuvaus-työssä. Vieraat asuivat talon takana isossa lappalais-teltassa, joka kiehtoi tyttöjä kovasti.

Kokko rakensi pahvisen lehmän, Karuliinan, jonka avulla hän pääsi lähestymään lintuja. Ne tu-levat takaisin -kirjassa on hauska kertomus Kokon ja Tilda-äidin matkasta raahelaiseen rautakauppaan. Ensin oikeanlaista pahvia ei kaupasta meinannut löytyä millään. Lopulta tuskastunut myyjä kysyi pahvin käyttötarkoitusta. Kokko latasi sen kum-memmin ajattelematta, että lehmähän siitä pitäisi tehdä. Kirjailijan kiittelemä myyjä oli nopeaälyinen ja oikeanlainen pahvi löytyi saman tien.

Kuvaukset onnistuivat ja kirjasta tuli yksi me-nestys lisää Kokon kirjailijan ja mielipidevaikutta-jan uralla. Ne tulevat takaisin vankisti kolme vuotta aikaisemmin suuren huomion saaneen Laulujoutsen – Ultima Thulen lintu -kirjan aloittamaa joutsenen suojeluinnostusta.

Hiljalle laulujoutsenen kesät 1953 ja 54 olivat

Hilja ja Sirkka Haapanen Yrjö Kokon kuvaamina Latvalammella kesällä 1954. LäHdE: NE TuLEVAT TAKAISIN, OTAVA.

AureolA Vsk 32 11

elämän jännittävintä aikaa. Valkeat linnut lensivät köyhän ja vastoinkäymisiä kokeneen korpimökin kotilammelle ja repäisivät sen lapset irti arjen har-maudesta. Kesän 1954 aikana Latvalammella kävi jopa kuorma-autolasteittain ihmisiä, heidän joukos-saan etelän herrojakin kuten kauppaneuvos Kalle Kuusinen ja valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino Kalliola.

takaisin HelsinkiinJoutsenista huolimatta elämän ehdot olivat Latva-lammella miehettömälle perheelle liian kovat. Tilda teki päätöksen paluusta Helsinkiin. Hilja lähti en-simmäisenä. Vuonna 1955 hän pestautui ruotsalais-italialaisen perheen apulaiseksi Lehtisaareen. Äiti seurasi seuraavana vuonna saaden töitä rautateiltä, ja Sirkka vuotta myöhemmin.

Helsingissä elämä kuljetti Hiljaa kotiapulai-sen töistä Stockmannille, oman perheen kotiäidik-si, suuren kuljetusliikkeen palvelukseen ja lopulta isännöintitoimistoon, josta hän jäi eläkkeelle. Kau-pungin hulinassa luonto ja laulujoutsenet jäivät elämässä taka-alalle. Kokkoihin hän piti yhteyttä Yrjön kuolemaan vuonna 1977 saakka.

Latvalammelle Hilja on kuitenkin palannut usein ja mielellään. Siihen paikkaan liittyvät koette-lemuksista huolimatta yhdet elämän kauneimmista muistoista.

Julkaistu Siikajokilaaksossa 4.11.2010.

Pohjoistuuli puhaltaa Latvalammen yli lokakuussa 2010. ©ARI-PEKKA AuVINEN

12 AureolA Vsk 32

jukka paRkkinen

Laulujoutsen on Pessin ja Illusian ohella tunnetuin Yrjö Kokon teos. Ilmestyessään vuonna 1950 joutsenkirja herätti ihastusta ja

aiheutti suoranaisen joutsenbuumin. Linnun suoje-luun alettiin kiinnittää huomiota, ja usein väitetään-kin, että on paljolti Kokon ansiota, että sukupuut-toon kuolemassa ollut kansallislintumme pelastui.

Yrjö Kokko syntyi Sortavalassa 1903. Hän opiskeli eläinlääkäriksi Hannoverin, Tarton ja Wie-nin yliopistoissa. Hän työskenteli Sysmän kunnan-eläinlääkärinä sotavuosiin saakka, joiden jälkeen hän muutti Lappiin Muonion piirieläinlääkäriksi. Jatko-sodan lopussa ilmestyneestä Pessi ja Illusia -kirjasta tuli valtaisa menetys. Neljän tuulen tie -romaani sai myös hyvän vastaanoton. Molempien kirjojen luon-tokuvia ylistettiin, vaikka silloinen painotekniikka ja valokuvaajan vaatimattomat välineet eivät kestäkään kuvien nykyistä kriittistä tarkastelua.

Joutsen oli karjalaiselle Kokolle pyhä lintu. Hänen isänsä oli aikanaan ampunut joutsenen, ja Kokko oli vakuuttunut, että hänen sukunsa onnet-tomuudet – isoisän konkurssi ja perheenjäsenten menehtyminen tuberkuloosiin – johtuivat juuri tästä. Joutsen edusti hänelle paitsi pyhyyttä, myös jotain syvästi suomalaiskansallista. Joutsen-aiheen taustal-la soi Sibeliuksen Finlandia.

Kokko halusi löytää Suomen Lapista pesivän joutsenparin ja kuvata sen. Viisi kevättä hän vaelsi erämaissa kumppaninaan Hetan poliisi Sulo Rova.

Joutsenet löytyivät kesällä 1950 ja Laulujoutsen-kirja ilmestyi loppuvuodesta ja siitä tuli menestys.

Laulujoutsenen viehätys perustuu kirjan san-karitarinaan, etsimiseen ja löytämiseen. Näennäi-sestä tapahtumattomuudesta huolimatta Kokko on-nistuu luomaan jännitteen, joka tempaa mukaansa. Lukija samaistuu kirjan henkilöihin, Tiitiihin ja Niuniuhun, ja elää mukana heidän ponnistuksissaan löytää pesivät joutsenet ja kuvata niiden elämää. Rakenne tuo mieleen ihmetarinan kaavan.

Kokko palasi vielä joutsenaiheeseen kirjas-saan Ne tulevat takaisin (1954). Siinä kerrotaan eri-tyisesti Relletin Latvalammella pesivistä joutsenis-ta. Kirjan suurin merkitys on siinä, että se vahvisti edelleen kiinnostusta joutsenen suojeluun.

Laulujoutsen oli ensimmäinen osa Kokon ka-levalaista trilogiaa. Seuraava kirja, Ungelon torppa (1957), kuvasi telkkää eli Kalevalan sotkaa, ja kol-mas osa, Alli, jäämeren lintu (1966), allia. Kokko oli paitsi kirjailija ja valokuvaaja, myös etologi. Häntä kiinnosti eläinten käyttäytyminen, vaikka hän pyrkikin tulkinnoissaan välttämään eläinten lii-allista inhimillistämistä.

Elämänsä loppupuolella Kokko alkoi vieraan-tua Lapista. Hänen Hettaan rakentamansa Ungelon torppa on kuitenkin yhä merkkinä ja muistona kir-jailijasta, joka teki merkittävän työn Suomen kan-sallislinnun pelastamiseksi.

Yrjö kokon Laulujoutsen 60 vuotta

© H

ANN

u H

AuTA

LA

AureolA Vsk 32 13

anTTi haapanen

Laulujoutsenen kanta on dramaattisesti kas-vanut 1950-luvulta lähtien, jolloin Yrjö Kokko julkaisi maineikkaan kirjansa ”Lau-

lujoutsen”.1950-luvulla oli vallalla tutkijapiireissä ajatus,

että jotkut eläin- tai kasvilajit ovat ns. kulttuuripa-kolaisia, jotka kaihtavat ihmisasutusta. Toiset lajit ovat ns. kulttuurin suosijoita, jotka asustavat lähellä ihmisasutusta ja voivat olla jopa tällaisesta ympä-ristöstä riippuvaisia. Tämä teoria oli mielessä myös kuuluisalla lintututkijallamme Einari Merikalliolla, kun hän aloitti laulujoutsenkannan tutkimuksensa 1940-luvun lopulla. Hänelle selvisi kuitenkin varsin pian, että laulujoutsenen harvinaistuminen perustui metsästykseen, poikasten pyytämiseen ja munien ottoon, vaikka nämä toimet olivat olleet jo vuosi-kymmeniä kiellettyjä.

Sysäyksen meidän tutkimusryhmämme (Antti Haapanen valtion luonnonsuojelutoimistosta, Matti Helminen riistantutkimuslaitoksesta ja myöhemmin liittynyt opiskelija Hannu K. Suomalainen) synty-miselle antoi vuonna 1963 elokuussa ollut artikkeli Pieksämäki-lehdessä. Siinä kerrottiin laulujoutse-nen pesinnästä seudulla ja annettiin myös isännän nimi. Johtopäätöksemme oli: Nyt on tapahtumassa jotain lajin kannan kehityksessä.

1960-luvulla laulujoutsenen ilmestyminen paikkakunnalle oli aina melkoinen tapaus. Saimme paljon tietoja paikallisista lehdistä, mutta tärkein verkosto oli riistantutkimuslaitoksen havainnoitsi-javerkosto, jossa oli mm. Metsähallituksen kenttä-verkosto ja rajavartiolaitoksen kenttämiehet. Veres-tin tietojani ja totesin, että yksityisiä henkilöitäkin oli kymmenittäin, jotka olivat valmiit tekemään laulujoutsenesta havaintoja annettujen ohjeiden mukaan. Pesyekokoa seurattiin mm. pitkin kesää. Kun näitä lintuja oli vähän, poikueita ei voitu sot-kea keskenään.

Laulujoutsenkannan havaittiin kasvavan Ete-lä-Suomessa noin 14 % vuosivauhtia, Lapissa 9 % vuosivauhtia ja keskimäärin maassamme 11 % vuo-dessa alkaen noin 10 parin kannasta. Tätä siis jatkui ainakin 35 vuotta. Se osoittaa, että kannan kasvua rajoittavat tekijät olivat poistuneet. Metsästys oli loppunut. Laulujoutsenen määrä alkoi lisääntyä luonnontekijöiden säätelemänä.

Otimme käyttöön lentolaskennat jo hankkeen alkuvaiheessa. Se paljasti, että kannasta vain noin 30 % on pesiviä lintuja. Edellisen kesän linnut voi-vat olla pikku parvissa. Kihlaparit pyrkivät valtaa-maan oman alueensa, vaikkeivät pesi.

Laulujoutsenen kannankehitys 1950–1985

© H

ANN

u H

AuTA

LA

14 AureolA Vsk 32

Laulujoutsen pesäkummullaan. © HANNu HAuTALA

AureolA Vsk 32 15

j o u t s E N E N PA L u u o u L u N j A H A i L u o d o N P E s i M ä L i N N u s to o N

elja heRVa ja juha MaRkkola

© E

LJA

HER

VAjohdantoVanhoja tietoja joutsenen pesinnästä on Hailuo-dosta, Haukiputaalta, Limingasta ja Oulunsalos-ta, mutta ei Muhoksen, Kiimingin, Ylikiimingin, Kempeleen, Tyrnävän, Temmeksen, Lumijoen tai Siikajoen pitäjistä. Raahe-Saloisissa ja Muhoksel-la puhuttiin Hailuodosta joutsenen pesimäpaikka-na (Merikallio 1949), ja myös vanhimmat Oulun seudun linnustoa käsittelevät artikkelit (Nylander 1856, Sandman 1892, ks. Merikallio) mainitsevat joutsenen kansanmiesten tietojen mukaan jonkun kerran pesineen Hailuodon Helkkulammella – to-dennäköisesti nykyisin ojitetussa Sipilänhelkussa.

Ainoa löytämämme kirjallinen viite joutsenen mahdollisesta pesimisestä Oulun kaupungin ja en-

tisen Oulujoen kunnan alueella ennen 1990-lukua on Joutsensuo maastokartan (1:50000; 2007) Oulun lehdellä, noin kilometri etelään Niilesjärven etelä-päästä, Sanginjoentien pohjoispuolella. Vanhem-massa Oulun ympäristön retkeilykartassa suon nimi oli Joutensuo.

Einari Merikallio selvitti joutsenen pesimistä Suomessa 1800-luvulta 1940-luvun lopulle kirjal-lisuuden, haastattelujen ja oman retkeilyn keinoin (Merikallio 1949). Hän löysi tietoja joutsenen pe-sinnästä v. 1945 jälkeen vain yhdeksästä pitäjästä ja arvioi pesiviä pareja olevan 15, mitä voidaan tieten-kin epäillä aliarvioksi. Toisaalta monelta hänen sel-vittämältään aikaisemmalta pesimäpaikalta aikuiset linnut oli ammuttu tai pesät ryöstetty. Merikallio pääsi itse todistamaan vain yhden, ainakin poikas-ten kuoriutumiseen saakka onnistuneen pesinnän, vuonna 1916 Sievissä.

16 AureolA Vsk 32

Sekä Merikallio että Petsamon ja Lapin joutse-nen tilaa ja kohtaloa arvioinut Keltikangas (1950) päätyivät hyvin synkkiin arvioihin joutsenen tule-vaisuudesta Suomessa. Kuten nyt 60 vuotta myö-hemmin tiedämme, joutsenen paluu koko Suomessa yleiseksi pesimälinnuksi on menestystarina, joka tuntuu edelleenkin ihmeeltä. Yrjö Kokko (1950) ja hänen Laulujoutsen-kirjansa mainitaan ihmeen teki-jäksi, eikä syyttä, sillä ainakin asenteiden muutoksen nopeus on hänen ansiotaan. Joutsenen tappamisesta ja pesän ryöstämisestä tuli väestön valtaosan mieles-tä kielletty, vastenmielinen, raukkamainen teko.

Suomen pesivän joutsenkannan kehitystä on käsitelty moneen kertaan vuosikymmenten varrel-la, joten tässä vain lyhyt kertaus: Noin 100 paria 1960-luvun lopulla, 250 1970-luvun lopulla, runsas 800 paria 1988, 1200 paria 1993 (Väisänen, Lammi, Koskimies 1998). BirdLife Suomen kartoituksessa minimikannanarvioksi saatiin vuonna 2004 4600 paria ja vuonna 2006 yli 5500 paria (Lehtiniemi 2006). Viimeisimpään, vuonna 2010 päättyneeseen atlaskartoitukseen (http://www.lintuatlas.fi/) pohjau-tuva pariarvio on 6000 (mm. Rahko 2010), ja tietoja pesinnästä on kaikkialta Suomesta etelärannikkoa, Saaristomerta ja Ahvenanmaata myöten. Runsaim-min joutsenia pesii Pudasjärvelta ja Ranualta Kuusa-moon ulottuvalla alueella ja Suomenselällä. Keski-sessä Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Järvi-Suomen läntisessä osassa joutsenia pesii myös runsaasti.

Vuosilta ennen Hailuodon ja Oulun pesinnän alkamista on käytettävissä mm. seuraavia Aureolan katsauksia: Aalto ym. 1992, Heikkinen ym. 1988 ja Kirkkomäki 1990. Pesinnän alettua katsauksia olivat mm. Aalto ym. 1994, Eskelin 1994, Eskelin ym. 1996, Heikkinen ym. 1988 ja Luukkonen ym. 2005. Vuonna 1990, mistä tietomme Hailuodosta ja Oulusta alkavat, laulujoutsen oli vasta hiljattain saapunut rannikon pesimälinnuksi: Vuoden 1990 faunistisessa katsauksessa Eskelin (1994) kirjoittaa: ”Pesintöjä ilmoitettiin hajanaisesti eri puolilta yh-distyksen aluetta, mm. meriympäristössä Siikajoen Säikänlahdella ja Oulunsalon Akionlahdella”.

Oulun ja sen lähiympäristön sekä Hailuodon linnustoa on tutkittu ja seurattu yli sadan vuoden ajan ja varsinkin 1900-luvun jälkipuoliskon ajan varsin tarkasti (mm. Tynjälä 2004, Markkola ym. 1996 jne.). Pitkäaikaisina tämän alueen lintuharras-tajina ja -tutkijoina meillä on melko suunnitelmalli-sesti kerättyjä havaintoja joutsenen pesinnän alka-misesta ja kehittymisestä Oulussa ja Hailuodossa. Ajattelemme, että näiden tietojen julkaisemisella on paitsi yleisinhimillistä (luonnonharrastajia ja

-ystäviä kiinnostavaa), ehkä myös luonnonsuoje-lubiologista merkitystä aikana, jolloin joutsenkanta voidaan nähdä jo jopa liian vahvana ja haitallisena (Väyrynen 2010).

Aineisto ja menetelmät

OuluOulu käsittää vanhan Oulun kaupungin ja siihen vuonna 1965 liitetyn Oulujoen kunnan alueet. Joutsenen pesinnän seuraaminen alueella alkoi kesäl-lä 1994, jolloin Elja Herva kävi lähes kaikilla alueen järvillä ja lammilla ajatuksena selvittää niiden vesi-linnusto lähinnä Siiran (1959) kuvaamalla tavalla. Tällöin yhdellä paikalla, Suolammella, oleskeli kak-si joutsenta, todennäköinen pari, mutta pesää alku-kesällä tai poikuetta keskikesällä ei vielä ollut. Vuon-na 1995 tällaista järvi- ja lampikierrosta ei tehty.

Vuonna 1996 joutsen pesi Suolammella. Siitä alkaen muutamia löydettyjä pesimäpaikkoja ja lukui-sia pesintöjä on seurattu (EH) ja joutsenten elämää valokuvattu lähes vuosittain, usein huhti–toukokuus-ta (joutsenten tulosta) syys–lokakuuhun (poikueiden lähtöön). Laajempia, useimmat Kuusamontien ja Oulujoen pohjoispuoliset lammet ja järvet käsittäviä tarkastuskäyntejä on tehty useita kertoja, viimeksi vuonna 2010. Myös läntisemmillä Huuti- ja Kalikka-lammilla on käyty useina vuosina.

Tarkastuskäynnit on tehty keväällä tai alku-kesällä, haudonnan tai pienten poikasten aikana. Pesinnäksi kirjattiin vain havainto hautovasta jout-senesta tai poikasista; pelkkä pari pesimäaikana sopivalla lammella tai järvellä ei merkitse varmaa pesintää. Lampi tai järvi tarkasteltiin rannalta kii-karilla tai kaukoputkella, joskus vain kerran tai pari kesässä. On osoittautunut, että pesä tai poikue voi tällöin jäädä joskus havaitsematta.

Tuloksia on täydennetty Oulun kaupunkilin-tuatlaksen 1997–1999 (Tynjälä 2004) ja lintuhar-rastajilta ja ”maallikoilta” saaduilla tiedoilla. Viime mainituista tärkein oli tieto joutsenen pesinnästä Lapinkankaan Kaakkurilammella 1990-luvun alusta alkaen – tarkka vuosi ei ole muistissa.

HailuotoHailuodon joutsenpaikoilta kerättiin käyntihavainnot vuodesta 1990 – eli vuosikymmeniin ensimmäisestä pesimähavainnosta – lähtien Juha Markkolan vih-koista ja tiedostoista sekä koko Hailuodon rantojen laskentavuosien (1992, 2004) listauksista ja maas-tokartoista (Juha Markkola ym. ja Pohjois-Pohjan-

AureolA Vsk 32 17

maan ympäristökeskus, julkaisematonta aineistoa). Hailuodon joutsenenpesinnän historiaa löytyy myös Markkolan ym. (mm. 1996) Kirkkosalmi-tutkimuk-sista. Juha Markkolan aineistoissa on myös joitakin muilta kuultuja pesimätietoja (Seppo Haapala, Elja Herva, Eino Merilä, Veijo Nissilä ja Osmo Timola).

Pesinnän aloitusvuosi 1990 päätettiin kirjalli-suustiedoista löytyvän ensimmäisen todennäköisen pesinnän perusteella (Merilä 1992).

Mukaan otettiin pääsääntöisesti vain varmis-tetut pesinnät, joissa joko pesä tai poikue nähtiin, mutta laskentavuosilta (edellisten lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Natura-alueiden vesi- ja rantalintulaskenta v. 2009) myös muilla perusteilla pesiviksi oletetut parit. Joutsenen pesi-mäpaikat listattiin ensimmäisen havaitun pesimä-vuoden mukaiseen järjestykseen ja taulukkoon 4 kerättiin kaikki löytyneet pesimähavainnot.

Koska aineisto on reikäinen, ensimmäinen pe-simävuosi kullakin paikalla on vuosi, jolloin pesintä viimeistään alkoi. Pohdittiin, mitkä lähekkäiset pe-simäpaikat mahdollisesti ovat samojen parien vaih-topaikkoja, ja tältä pohjalta arvioitiin Hailuodossa tähän asti kerralla enimmillään pesineiden joutsen-parien määrä.

Pesimäpaikat kerättiin kartalle ja arvioitiin silmämääräisesti, millaista pesimäpiirien jakaumaa se edustaa. Koska jakauma vaikutti tyypilliseltä re-viirilajin jakaumalta – ja sellainenhan laulujoutsen tunnetusti on – Hailuodon potentiaalisten joutse-

nenpesäpaikkojen lukumäärä arvioitiin laskemalla lammet ja lampiryhmät, joiden välimatka on vähin-tään yksi kilometri. Saatua lukua verrattiin nykyi-seen kantaan ja arvioitiin sen tämän hetkistä kehi-tyksen suuntaa.

Koska joutsenta on väitetty syylliseksi metsä-hanhikannan oletettuun pienenemiseen, ja Hailuo-dossa merihanhet ja laulujoutsenet pesivät monin paikoin lähekkäin, etsimme tiedot myös edustavim-pien laskentavuosien (1992, 2004, 2009) merihan-hikannasta.

joutsenen pesintä oulussa ja Hailuodossa vuosina 1990–2010

Pesinnät OulussaEnsimmäinen oma havainto pesästä ja poikasista Oulussa on kesältä 1996 Sanginjoen Suolammel-ta. Joutsenpari oleskeli lammella pitkään jo kesällä 1994 ja saattoi pesiä kesällä 1995, jolloin lammella ei käyty. Lapinkankaan Kaakkurilammella joutsen on pesinyt lampea vuosikymmeniä seuranneen Paa-vo Rahkolan mukaan 1990-luvun alusta alkaen – tarkka vuosi ei ole muistissa – vuosittain, lähes aina onnistuneesti (taulukko 1).

Suolammella joutsen pesi varmistetusti vuosi-na 1996, 1997, 1998, 1999 ja 2001. Kahtena kesänä (1998, 2001) poikue häipyi Suolammelta, ja saman-kokoinen poikue ilmaantui samoihin aikoihin Nii-

Kun naaras hautoo, koiras vartioi pesän lähellä tai ruokailee kotilammella. © ELJA HERVA

18 AureolA Vsk 32

lesjärvelle. Keväällä 1999 joutsen hautoi pesällään Suolammella vielä 18.5., mutta 17.6. poikuetta ei ollut siellä eikä myöskään Niilesjärvellä. Ehkä poi-kue vaelsi Sanginjokeen, jonka sisältävältä ruudulta on ”maallikkohavainto” (atlasindeksi 7) Oulun kau-punkilintuatlaksessa (Tynjälä 2004).

Niilesjärvellä joutsen on pesinyt vuosittain ainakin 2005–2010. Kesällä 2002 järveä ei tarkas-tettu, mutta vuonna 2004 ei pesää tai poikuetta näh-ty huolimatta useista käynneistä ja kiikaroinneista. Kesällä 2004 kuultiin järven rannalla tavatulta seu-rueelta, että siellä oli ollut poikue edellisenä vuon-na. Niilesjärvelle Suolammelta siirtyneet (v. 1998 ja 2001) ja siellä kuoriutuneet (v. 2005–10) poikueet ovat olleet järvellä syksyyn ja lentokyvyn saavutta-miseen saakka.

Sanginjoen Korpilammella joutsen pesi ai-nakin kesinä 2003 ja 2004. Kesällä 2004 naaras hautoi vielä 3.6., mutta poikue ei ollut 10.6. Kor-pilammella, vaan Kalimeenlammella. Kesällä 2006 Kalimeenlammella oli poikue, jonka pesä ei ollut Korpilammella eikä muutenkaan tiedossa.

Sanginjoen Kangaslammella oli joutsen mah-

dollisesti pesällään keväällä 2010 (Ari-Pekka Auvi-nen, suullisesti). Särkisuon savikuopassa oli joutsen hautomassa kesinä 2001 ja 2003 (Tuomas Herva, suullisesti). Samalta ruudulta on kesältä 1998 kaksi havaintoa, todennäköinen ja mahdollinen pesintä (Marika Niemelä, Jari Heikkinen, Tynjälän 2004 mukaan). Lylyjärveltä on kesältä 1997 havainto to-dennäköisestä pesinnästä (Unto Vuopala, Tynjälän 2004 mukaan), mutta atlasretkilläni 24.6. ja 9.7. samana vuonna en nähnyt järvellä joutsenia (EH).

Edellä kerrottujen ja taulukon 1 esittämien poikueiden lisäksi on muutama havainto ”ylimää-räisistä” poikueista: Kaakkurilammelle pyrki vuo-sina 2001 ja 2010 syyskuussa siellä pesineen poi-kueen lisäksi toinen poikue (1 ad + 2 juv, 2 ad + 2 juv), joita lammen haltijat yrittivät karkottaa pois (Raili Voittonen, Paavo Rahkola). Kinnulanjärvellä oli 19.9.1998 poikue (1 ad + 3 juv). Näiden poikuei-den pesimäpaikka tai -alue ei ole tiedossa. Ne ovat voineet tulla kauempaakin, sillä noihin aikoihin joutsenen poikaset oppivat lentämään (taulukko 3).

Pesimättömiä ja poikasettomia pareja on ol-lut sekä pesimälammilla pesättöminä kesinä (esim.

Kaakkurilampi

Suolampi

Kalimeenlampi

Niilesjärvi

Korpilampi

Kangaslampi

Särkisuon savikuoppa

Joutsenen pesimäpaikat Oulun kaupungissa. KARTTA: VILLE SuORSA

AureolA Vsk 32 19

Suolampi 1994, 2003, 2004, 2007, 2008, 2009; Ka-limeenlampi 1994, 2009; Korpilampi 2010, 28.6. ja 3.9. – ehkä siellä on pesä ensi kesänä; taulukko 1) että sellaisilla lammilla ja järvillä, joilla joutsen ei ole tietääksemme pesinyt (Lylyjärvi 1997, 2004, 2008; Kinnulanjärvi 2007; Pykälikönlampi 2007; Kotalampi 2008; Pilpajärvi 2009).

Omien havaintojemme mukaan joutsen on pesinyt Oulussa vuodesta 1996 alkaen neljällä tai viidellä lammella tai järvellä yhteensä 23 kertaa, minkä lisäksi olemme saaneet havaintoja 1990-lu-vun alusta alkaen yhteensä noin 12 pesinnästä. Jout-sen on pesinyt Oulussa siis 1990–2010 ainakin 35

kertaa (taulukko 1). Tiedustelu Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kokouksessa syksyllä 2010 ei tuottanut tähän lisää tietoja.

Muninta, hautominen ja poikasten kuoriutuminen ja kehitysOulussa on useita pareja seurattu ja valokuvattu (EH) niiden tulosta pesimälammelle poikasten len-tokykyyn ja pesimälammelta lähtemiseen saakka (taulukko 3).

Joutsenparit asettuivat pesimälammelle 26.4.–10.5., ja naaras asettui hautomaan noin 10.–15.5., hautoi ainakin 36–38 vuorokautta, ja poikaset kuo-

tAuLukko 1. Laulujoutsenen pesinnät Oulussa vuosina 1990–2010: Kaak. = Kaakkurilampi, Suol. = Suolampi, Niil. = Niilesjärvi, Korp. = Korpilampi, Kali. = Kalimeenlampi, Kang. = Kangaslampi, Särk. = Särkisuon savikuoppa. Taulukon selitykset: p = pesinyt maallikkohavaintojen mukaan; p? = epä-varma pesintä; pari = pari huhti–elokuussa; pes = hautova joutsen; pes,poi = pesä ja poikue; poi = poikue (pesästä ei havaintoa); +poi = poikue siirtynyt pesimälammelta. Muilta saatuja havaintoja: Kaakkurilampi = Paavo Rahkola ennen vuotta 2002, Suolampi = 1999 poikue Sanginjoella? / Oulun pesimälinnusto, Niilesjärvi = ”maallikot” 2003 ja 2006, Kangaslampi = Ari-Pekka Auvinen 2010 suul-lisesti, Särkisuon savikuoppa = Tuomas Herva 2001 ja 2003.

Vuosi kaak. suol. Niil. korp. kali. kang. särk.

1990 p?

1991 p?

1992 p?

1993 p

1994 p pari pari

1995 p

1996 p pes, poi

1997 p pes, poi

1998 pes pes +poi - -

1999 p pes -

2000 p e- -

2001 p pes +poi pes

2002 poi pari -

2003 pes pari (poi) pes pes

2004 pes, poi pari - pes +poi -

2005 poi pari pes, poi - - -

2006 poi pari pes, poi - poi -

2007 pes pari pes, poi - - - -

2008 poi pari (pes), poi - -

2009 pari pari poi pari -

2010 poi pari pes, poi pari - pes

20 AureolA Vsk 32

tAuLukko 2 . Oulun joutsenpoikueiden pääluku pesimäkauden alkupuolella ja pesimäkauden lo-pussa. => = poikue siirtyi toiselle lammelle pesimäkauden aikana, - = ei havaintoa. Vuosi Paikka Poikasia

alussaEnsimmäinen

havaintoPoikasialopussa

Viimeinenhavainto

1996 Suolampi 5 26.6. 5 3.10.

1997 Suolampi 2 26.6. 2 5.10.

1998 Suolampi 5 15. 6. 5 5.10. => Niilesjärvi

2001 Suolampi 5 11.6. 5 19.9. => Niilesjärvi

2002 Kaakkurilampi - - 5 29.9.

2004 Korpilampi 3 10.6. 2 1.7. => Kalimeenlampi

2004 Kaakkurilampi > 6 10.6. 7 16.9.

2005 Niilesjärvi 2 14.6. 2 1.10.

2005 Kaakkurilampi - - > 4 9.8.

2006 Niilesjärvi 5 19.6. 3 13.9.

2006 Kalimeenlampi 2 17.7. - -

2006 Kaakkurilampi 4 28.7. - -

2007 Niilesjärvi 5 10.6. 4 1.9.

2008 Niilesjärvi 5 19.7. 5 17.9.

2008 Kaakkurilampi 5 16.6. - -

2009 Niilesjärvi 6 30.7. - -

2010 Niilesjärvi > 3 28.6. 4 3.9.

2010 Kaakkurilampi - - 2 4.9.

riutuivat noin 10.–20.6. (taulukko 3). Oulun poikueissa (n = 18) on ollut poikasia

kahdesta seitsemään. Yhdentoista poikueen poikas-määristä on havaintoja sekä pesimäajan alku- (kesä–heinäkuu) että loppupuoliskolta (elo–lokakuu). Näissä poikueissa oli alussa yhteensä 48 poikasta, kesän lopussa 44 poikasta, joten 92 % poikasista selvisi maailmalle (Taulukko 2). Seitsemän poiku-een seuranta alkoi välittömästi tai muutaman päivän kuluessa kuoriutumisesta. Munien lukumäärää pe-sinnän aikana tai kuoriutumattomia munia ei käyty tarkastamassa. Poikueet olivat hyvin havaittavissa kotilammella tai -järvellä hyvin, lähes jokaisella käynnillä (87 / 90 = 97%).

Kolme poikuetta siirtyi pian kuoriutumisen jälkeen toiselle lammelle tai järvelle. Suolammen pesye vuonna 1999 saattoi siirtyä muualle (Sangin-joelle?) ellei se tuhoutunut hautomisaikana tai pian sen jälkeen. Kaakkurilammella yksi pesintä on epä-onnistunut (Paavo Rahkola, suullisesti).

Kotijärvellään tai -lammellaan joutsenpoikueet elivät (lähes) kolme ja puoli kuukautta, ja viimeisen parin viikon aikana ne harjoittelivat lentämistä van-hempien yllyttäminä tai ohjaamina tai itsenäisesti.

Pesintä alkaa Hailuodossa Kaikkiaan löytyi tiedot 83 laulujoutsenen pesinnäs-tä (pesä tai poikue eri reviireillä eri vuosina) Hai-luodosta vuosina 1990–2010 (taulukko 4).

Jorma Pessa (1994) laski vuonna 1990 Hailuo-don 24 järven ja lammen vesilinnut, mutta tarkas-telluilta paikoilta pesiviä joutsenia ei löytynyt. Hän ei luettele tutkimiaan paikkoja. Pesintä kuitenkin luultavasti alkoi juuri vuonna 1990, sillä Eino Me-rilä (1992) kirjoitti Hailuodon Luonnossa: ”Kesällä 1990 saatiin ensimmäiset viitteet joutsenen pesinnäs-tä Hailuodossa, kun Aapeli Haapala oli kiinnittänyt huomiota Valkjärvellä oleskelevan pariin. Toinen lin-nuista makoili rantasoistuman mättäällä, ilmeisellä pesällään, jota ei kuitenkaan käyty tarkastamassa”.

Myöhemmän kokemuksen perusteella Valk-järven pesä on kuitenkin useimpina vuosina ollut hieman sivummalla piilossa.

”Kesällä 1991 joutsenen pesintä saaressa var-mistui. Joutsenia pesi järvillä ainakin 2, luultavasti kolme paria. Poikueista tehtiin useita havaintoja.” Merilä (1992) kirjoittaa myös: ”Aiempi joutsenen pesintä ei jäänyt 1800-luvulle, sillä 1900-luvun lop-pupuolelta on pari varman tuntuista pesintään viit-

AureolA Vsk 32 21

Paik

ka /

vuo

siTu

lo la

mm

elle

Naa

ras h

auto

oEi

enä

ä ha

udo

Poik

ue la

mm

ella

n(h)

/ n

(k)

Lent

ohar

j.Po

ikue

läht

enyt

Huom

autu

ksia

Suol

ampi

/ 19

94

18.6

.26

.6.

26.6

.–3.

10.

8 / 8

22.9

.9.

10.

Suol

ampi

/ 19

97(2

7.4.

–,8.

5.–)

11.

5.23

.5.–

18.6

.30

.6.

30.6

.–5.

10.

10 /

1221

.9.,

4.10

.7.

10.,

11.1

0

Suol

ampi

/ 19

98(1

8.4.

–) 1

0.5.

10.5

.–15

.6.

16.6

.16

.6.(2

4.7.

–,14

.9.–

)

poik

ue si

irtyi

Niil

esjä

rvi /

199

8

(juha

nnus

)–5.

10.

7 / 7

21.9

.no

in 1

1.10

.tu

lo ja

läht

ö: L

eo R

aatik

aine

n

Suol

ampi

/ 20

0130

.4. p

esän

rak

3.5.

–3.6

.11

.6.

(24.

7.–)

po

ikue

siirt

yi

Niil

esjä

rvi /

200

1

18.6

.–19

.9.

12 /

12

20.9

.,3.1

0.,1

0.10

.

Korp

ilam

pi /

2004

26.4

.26

.5.,

31.5

.10

.6.

(10.

6.–)

po

ikue

siirt

yi

Kalim

eenl

ampi

/ 20

04

10

.6.–

10.8

.5

/ 5

Kaak

kuril

ampi

/ 20

0426

.4.

3.6.

10.6

.10

.6.–

16.9

.6

/ 6

noi

n 1.

10.

läht

ö: P

aavo

Rah

kola

Niil

esjä

rvi /

200

5(2

9.4.

–,4.

5.–)

5.5

.10

.5. –

14.6

.14

.6.

14.6

.–1.

10.

11 /

1121

.9.,

23.9

.ei

käy

nt 1

.10.

jälk

Niil

esjä

rvi /

200

6(2

3.4.

–) 3

0.4.

21.5

.14

.5.

14.6

.–13

.9.

14 /

15

29.9

., 11

.10.

Niil

esjä

rvi /

200

76.

5.6.

5.10

.6.

10.6

.–16

.9.

8 / 8

ei

käy

nt 1

6.9.

jälk

Niil

esjä

rvi /

200

8ei

hav

aint

oja

uusi

pesä

paik

ka

1.7.

–17.

9.6

/ 6

3.10

.pe

säha

vain

to: u

istel

ijat j

ärve

llä

yhte

enve

toja

tulo

pes

imää

nha

utom

isaik

aku

oriu

tui

kotil

amm

ella

hav

%

lent

ohar

jlä

htö

lam

mel

ta

26

.4.–

10.5

.>

36–3

8 vr

k (n

= 3

)10

.–20

.610

.6.–

5.10

. 9

7 %

21.9

.–4.

10IX

–X v

aihd

e

tAu

Lukk

o 3

. Jou

tsen

en p

esin

nän

aika

taul

u O

ulus

sa. T

ulo

lam

mel

le =

päi

vät,

jollo

in la

mm

ella

käy

ty ta

rkas

tam

assa

lint

ujen

saap

umin

en (e

i hav

aitt

u) /

hava

ittu;

n(h

) =

käyn

tien

luku

mää

rä, j

ollo

in jo

utse

npoi

kue

hava

ittu;

n(k

) = k

aikk

ien

käyn

tien

luku

mää

rä.

22 AureolA Vsk 32

taavaa tietoa”. Mitä ne ovat, hän ei tarkemmin kerro.Vuoden 1991 toista pesimäpaikkaakaan Me-

rilä ei mainitse, mutta se lienee Virpiniemen ns. Hevosenkenkälampi, josta meidän aineistossamme löytyy varmistettu pesintä vuodelta 1992.

Kolmas oli Riestenkulju, josta Osmo Timola (suullisesti) kertoi pari vuotta myöhemmin: ”Jout-sen pesi 1993 Riestenkuljulla. Kaksi poikasta oli liikkeellä jo n. 25.5.1993. Ei näkynyt viime (1994) eikä tänä vuonna (1995)”.

Pesimäpaikkojen asuttamisjärjestys ja määräPesimäpaikat on löytöjärjestyksessä kerätty tauluk-koon 4. Koko Hailuodon vesi- ja rantalinnusto las-kettiin vuosina 1992 ja 2004 (Juha Markkola ym., julkaisematonta aineistoa). Näinä vuosina pesi kaksi ja 14–15 paria. Vuonna 2009 laskettiin kaikki Na-tura-alueet (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, julkaisematonta aineistoa), ja niillä tavattiin 6–7 pe-sivää paria.

Kuvassa 1 on esitetty laulujoutsenen vuosit-taiset todetut pesinnät ja ainakin kerran käytössä olleitten pesimäpaikkojen kumulatiivinen summa. Summan harppauksista 2002–2003 selittyy osittain luoteis- ja länsirannan Natura-arvion maastotöillä (Markkola 2003), 2003–2004 jälkimmäisen vuo-den kaikkien vesistöjen laskennalla ja 2008–2009

Natura-alueiden laskennalla. Pesinnän alkamista ei todennäköisesti läheskään aina huomattu ensimmäi-senä vuonna, vaan vasta seuraavassa ainakin jonkin Hailuodon osan kattaneessa laskennassa.

Montako paria Hailuodossa pesii laulujoutsenia?Kuvassa 11 ovat laulujoutsenen pesimäpaikat Hai-luodossa 1990–2010. Kuvan perusteella voi aavis-tella ja taulukon 4 perusteella enemmän varmistua siitä, että esimerkiksi Riestenkulju, Hannuksensuot ja Hannuksenlampi ovat saman parin vaihtopaikkoja: niiltä ei ole yhtään saman vuoden pesimähavaintoa.

Nimetön lampi voisi sijaintinsa perusteella olla vielä neljäs vaihtopaikka, mutta vuoden 2004 yhtäaikainen pesintä siellä ja Hannuksensoilla var-mistaa sen eri parin pesimäpaikaksi. Nimetön lampi voi olla Ämmänarkun, mutta ei Mustaletonlammen vaihtoehtoinen paikka. Näin Marjaniementien ja Pölläntien lounaaseen rajaamalla alueella on pesi-nyt ainakin kolme paria joutsenia ainakin kolmella reviirillä.

Pohjoisosassa on pesinyt varmasti 5 ja mah-dollisesti 11 eri paria. Kirkkosalmen–Hanhisen luku on 5–7, mutta vähälampisen Santosen vain yksi.

Joutsenen pesä on nähty 15 eri paikalla ja poi-kue 14 paikalla, yhteensä pesä tai poikue 19 paikalla (taulukko 5). Viittä pesäpaikkaa ei tiedetä tarkasti,

Keskikesän poikue oleskelee kortteikon suojassa. © ELJA HERVA

AureolA Vsk 32 23

tAuLukko 4. Laulujoutsenen pesinnät Hailuodossa 1990–2010. Koko Hailuodon saaren kattavat laskentavuodet (1992, 2004) on lihavoitu, ja ensimmäinen varmistettu pesintä on alleviivattu. Merkintä # viittaa kohteeseen Hailuodon pe-simäpaikkakartalla. Merkintöjen selitykset: 1 = pesä tai poikue nähty; 0 = ei pesintää; tyhjä = ei käyty; 1?= tiedoissa epävarmuutta; ? = jollakin kolmesta paikasta ainakin yksi pesintä; pull = poikanen nähty, mutta pesäpaikka epävarma; kn = pari tulkittu laskennassa pesiväksi, mutta pesää tai poikuetta ei nähty; hät = emo hätäili; ei? = käyty kerran pesi-mäaikana, mutta lintuja ei havaittu; (1) vuosi 2005 = pari ajoi toisen pois, voi olla ns. kihlapari; (1) vuosi 2006 = poikue Hannuksenrantalammella (siirtynyt täältä tms.); (1) vuosi 2007 = koiras ajoi paria ja koiras ajoi merihanhia; (1) vuosi 2008 = lensi pesän suunnalta merelle (4.6.), lammella ei käyty.

Paikka #19

90

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Valkjärvi 1 1? 1 1? 1 ? 1 0 1 1

Hevosenkenkälampi 2 1 1 1 1 ? 1 1 1 1 (1) 0

Riestenkulju 3 0 1 0 0 ? 0 0

Kirkkosalmen perukka 4 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Kirkkosalmen perukka 2.(lampi)

5 0 1 1 0 0

ämmänarkku 6 0 1 1 0

Hietaniemen–Hiiden-niemen lampi

7a 0 1 1 1 1

Kaakkuri–Kangasjärvi 7b 0 1 1 1 1 ei?

Syökarinlahti 7c 0 0 1 1 0 1 1 1 1 ei?

Ruutanalampi 7d 0 1 1 1 1 1 1

Mustaletonlampi. 11 0 1 1 1

Keskiniemen kluuvit 12 0 pull kn 0 0

Hannuksensuot 13a 0 1 1 (1) 0

Santosen lampare 13b 0 1 1

Mäntyniemen suo-lammet

13c 0 hät 0 0

Maasyvänlahti 16a 0 0 1 1 1

Nimetönlampi 16b 0 1

Haaralampinkarin–Hietaniemen lampi

16c 0 (1) (1) 0

Haaralampi 16d 0 1 1

Iso Sunijärvi 16e 0 1 0

Läntisjärvi 16f 0 1 (1)

Ontonperä-meri 22 0 0 1 (1) 0

ulkoriisi 23 0 0 1 0

Kirkonkarit 24 0 0 1 1

Tömpänkulju 25 0 0 1

Hannuksenlampi 26 0 0 1

24 AureolA Vsk 32

10

15

20

25

30

6

8

10

12

14

16

0

5

10

0

2

4

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

pesintöjä eri pesimäpaikkoja kumulatiivisesti

12 ensimmäistäpesäpaikka tiedossa

pesäpaikkaa ei tiedossa

pesäpaikka tiedossa

pesäpaikkaa ei tiedossa

14 seuraavaa

2613a

3

16b

6

11

7c

23

2516a

46

24

7b

2

13c

12

7d

1

16d

16c 7a

22

13b

Ojakylänlahti

Potinlahti

Keskiniemi

Marjaniemi

Sunikari

Pöllä

Isomatala

Itänenä

Hiidenniemi

Mäntyniemi

Virpiniemi

Ulkokarvo

Pökkö

Santonen

HuikkuVaski

Syökari

Iso Härkäsäikkä

Vähä Härkäsäikkä

Isokangas

Kaisto

Tormela

Ojakylä

Joutsenen pesimäpaikat Hailuodossa. Numero kartalla viittaa taulukkoon 4. KARTTA: VILLE SuORSA

kuVA 1. Laulujoutsenen vuosittaiset pesinnät Hailuodossa ja ainakin kerran käytössä olleiden pesimäpaik-kojen kumulatiivinen summa.

AureolA Vsk 32 25

tAuLukko 5. Hailuodon eri osien laulujoutsenen pesimäpaikat ja tulkinta eri reviireistä (parit yhtä aikaa) sekä pesi-mäpaikkojen luokittelu niihin, joissa oleskellaan pitkään (pesimäpaikalla) tai niihin, joista siirrytään kesällä merelle (merellä). Pesäpaikka on / ei tiedossa on alleviivattu, kun pesintä on varma, mutta pesää ei löydetty. Parit yhtaikaa: maks. = eri reviireillä pesivien parien korkein mahdollinen määrä, min. = varmasti yhtä aikaa pesineet.

Paikalla havaittu Pesäpaikkaon / ei tiedossa

Parit yhtä aikaa Poikue oleilee pesinnän jälkeenAlue ja paikka pesä poikue maks. min. pesimäpaikalla merellä

Pohjoisosa 5–11 paria

Valkjärvi x x on x x x

Hevosenkenkälampi x x on x x joskus x

Hietaniemen–Hiidenniemen sisälampi x ei x x x

Kangasjärvi–Kaakkurijärvi x x on x x x

Ruutanalampi x x on x x joskus x

Haaralampi x on x ?

Keskiniemen kluuvit (Hevosenkenkälammen vaihtopesä)

x ei x x

Mäntyniemen suolammet ei x

Haaralampinkarin–Hietaniemen lampi ei

Läntisjärvi ei x

Iso Sunijärvi ei x

Marjaniemi–Pöllä 3 paria

Riestenkulju x x on x x x x

ämmänarkku x on x x x

Mustaletonlampi x x on x x x

Nimetönlampi (Ämmänarkun vaihtopesä?)

x on ?

Hannuksensuot (Riestenkuljun vaihtopesä)

ei x

Hannuksenlampi (Riestenkuljun vaihtopesä)

ei x

Kirkkosalmi–Hanhinen 5–7 paria

Kirkkosalmen perukka x x on x x x

Kirkkosalmen perukka 2 (lampi) x on

Syökarinlahti x x on x x joskus x

Maasyvänlahti x x on x x joskus x

Ontonperä–meri x ei x x x

ulkoriisi x ei x x

Kirkonkarit x x on x x x

Tömpänkulju ei x

santonen 1pari

Santosen N-rannan lampare x on x x x

YHtEENsä 15 14 11 21 14 10 15

26 AureolA Vsk 32

vaikka pesintä on poikueen perusteella varma. Lisäk-si on 6 reviiriä, joissa laulujoutsenet on laskennoissa tms. tulkittu pesiviksi, mutta sen paremmin pesää kuin poikasia ei ole nähty. Nämä voivat olla jo revii-rille asettuneita, mutta vielä pesimättömiä ns. kihla-pareja. Erityisen monta tällaista reviiriä on järvisessä ja osin syrjäisessä pohjoisosassa (taulukko 5).

Ainakin joskus eri reviirillä pesineitten parien määrä on vähintään 15 ja enintään 21 paria. Vuoden 2004 koko saaren laskennan arvio oli 15 paria.

Paikkakohtaisia huomioitaTaulukossa 5 Haaralammen paria ei ole pesästä huo-limatta otettu parimäärän minimilukuun, koska ei ole poissuljettu, etteikö se olisi vuodesta 1999 me-renrannalla nähdyn ”Hietaniemen–Hiidenniemen lammen” poikueen pesäpaikka.

Keskiniemen kluuvissa on nähty eri vuosi-na poikanen ilman emoa ja pesiväksi tulkittu pari, mutta päällekkäisyys Hevosenkenkälammen kanssa (2001) ja kihlapari (2003) jäävät mahdollisuuksien rajoihin. Mäntyniemen suolampien yksilö (2003) oli kyllä 17.6. kurkkiva ja hätäilevä joutsen ja eri kuin Hevosenkenkälammen pari, mutta siitä ei ole ennen eikä jälkeen havaintoja. Haaralampinkarin–Hietanie-men välin pari ja toisia joutsenia hätyyttävä koiras on nähty 2004 ja 2008 samoilla kohdin merenrannassa, mutta edellinen havainto voi koskea kihlaparia ja jäl-kimmäinen Ruutanalammen koirasta.

Isolla Sunijärvellä nähtiin vuoden 2004 las-

kennassa pari, jonka pesintää ei varmistettu. Sekin saattoi olla kihlapari. Vuoden 2009 Natura-alueitten laskennassa Sunijärvellä ei nähty pesiviksi tulkit-tuja joutsenia. Läntisjärvellä nähtiin sekä 2004 las-kennassa että seuraavana vuonna tapaus, jossa jout-senpari ajoi toisen pois kesäkuun alussa. Dominoiva pari tulkittiin pesiväksi, mutta pesää tai poikuetta ei nähty. Seppo Haapalalla (suullisesti) oli kuitenkin jo vuonna 2004 tietoa aikaisemmasta pesinnästä Läntisjärvellä.

Kitinnokan itäpuolen lammella (Kirkkosalmen perukka 2. lampi, taulukon 4 pesimäpaikka numero 5) oli vuonna 1995 pesä yhtä aikaa Kirkkosalmen perukan vakiopaikan kanssa, ja molemmat pesät nä-kyivät lintutorniin. Pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa, eikä pari palannut sen koommin. Siksi se ei ole mukana edes taulukon 5 maksimipariarviossa.

Vuonna 2008, 9.7. tavattiin laulujoutsen-poikue, pari ja neljä noin puolen emon kokoista poikasta, Isomatalan vesillä. Pidimme poikuetta Maasyvänlahdelta tulleena – siellä ei tuona vuonna käyty – mutta Ulkoriisiltä löysimme samalla kerral-la korkean meriveden huuhtoman joutsenenpesän, jonka oletimme kuluneen kyhmyjoutsenelle. Asia jäi kuitenkin epävarmaksi. Maasyvänlahden puoles-ta pesimäpaikkana puhuu kuitenkin se, että olem-me Isomatalan saaristosta muina vuosina löytäneet useita kyhmyjoutsenenpesiä, mutta laulujoutse-nen pesää emme koskaan. Tömpänkuljussa saattoi vuonna 2009 olla kihlapari.

Seitsemän sisarusta elokuun puolivälissä. © ELJA HERVA

AureolA Vsk 32 27

Vieläkö joutsenkanta kasvaa? Hailuodossa laulujoutsenen tiheys on 15 parilla las-kettuna 0,075 paria neliökilometrillä, mutta se vaih-telee suuresti saaren eri osien välillä. Tiheys on noin 4,2-kertainen vuonna 2010 esitetystä koko Suomen parimääräarvioista (6000 paria, Rahko 2010) las-kettuun koko Suomen tiheyteen verrattuna.

Korkean tiheyden mahdollistaa osaltaan se, että poikueitten on useimmilta paikoilta (taulukko 5, n = 15) helppo siirtyä merenrantaan, missä ruo-kaa riittää käytännössä rajattomasti. Merenrantaan eivät ennen syksyä näyttäisi yleensä siirtyvän Valk-järven ja Kaakkuri–Kangasjärven poikueet ja Kirk-kosalmen kaksi poikuetta. Osa muistakin viipyy pesimälammella pitkään ainakin joinakin vuosina.

Hailuodossa on noin 50 sopivaa laulujoutsenen pesimäpaikkaa sillä oletuksella, että samalla järvel-lä tai lampiryhmällä ei pesitä kilometriä lähempänä toista paria. Jos biotoopin oletetaan laajentuvan (me-renlahtien lisäksi) ulkoluodoille, mistä on jo havain-toja Oulunsalon Jussinmatalalta ja Haukiputaan Vä-liletosta (Antti Rönkä suullisesti, Oja & Oja 2009), paikkoja on vielä noin puoli tusinaa enemmän.

Koko Hailuodon laskentavuosien 1992 ja 2004 välillä Hailuodon joutsenkanta kasvoi kahdes-ta 15 pariin eli keskimäärin 12 vuoden ajan 18 % vuodessa (kasvukerroin k = 1,18). Jos kasvu olisi

jatkunut yhtä nopeana vuoteen 2010, parimäärä oli-si ollut tuona vuonna jo 39. Se olisi huomattavasti enemmän kuin eri vuosina joskus asuttujen reviiri-en (26) määrä ja vielä selvemmin enemmän kuin yhtä aikaa edes teoriassa pesineitten parien määrä, 15–21, on ollut (ks. edellä luku ”montako paria Hai-luodossa pesii laulujoutsenia?”).

Vuoden 2004 koko saaren laskennan jälkeen täydellisin oli vuoden 2009 Natura-alueitten laskenta. Kun verrataan vuoden 2004 ja 2009 Natura-alueitten joutsenparien määrää molempina vuosina tutkituilla 13:lla joskus asutulla pesäpaikalla, luvut ovat 8 ja 7. Kyseessä on vain kahden vuoden vertailu, mutta se vahvistaa käsitystä, että joutsenien runsastuminen Hailuodossa on pysähtynyt tai pysähtymässä.

Rajat eivät ehkä ole tulleet vastaan Hailuodon pesimäpaikoilla, vaan kyse saattaa olla muiden elä-mänvaiheiden, kuten muuton ja talvehtimisen vai-kutuksesta.

Eläinpopulaation asettumisesta tilaan on esi-tetty erilaisia malleja, joista joutsenen kaltaisille reviirilajeille sopii lähtökohtaisesti parhaiten ns. ha-bitaatinvalinnan kilpailumalli eli IDD-malli (Ideal Despotic Distribution, Fretwell & Lucas 1970, Hanski 2007). Mallissa oletetaan, että paikat valla-taan edullisuusjärjestyksessä. Tämän pitäisi näkyä ensin asutettujen paikkojen myöhempiä parempa-

Syyskuussa poikaset ovat jo aikuisten kokoisia, lentokykyisiä ja jättävät kotijärven viikon sisällä. © ELJA HERVA

28 AureolA Vsk 32

na jälkeläistuotantona. ID-malli tai sen vastakoh-ta IFD (Ideal Free Distribution) eivät kuitenkaan käytännössä aina toimi (mm. Pöysä 2001): Linnut eivät välttämättä hakeudu mahdollisimman kauas tosistaan, vaan muitten seura houkuttaa myös revii-rilintuja. Reviirien sijoittuminen kartalle (kuva 2) ja asutusjärjestys sinänsä sopivat hyvin IDD-malliin.

Hailuodon lampipaljous, kohtuullinen jout-senkanta ja sen melko hyvin tunnettu historia antai-sivat pohjaa joutsenen habitaatinvalinnan tarkem-malle tutkimiselle. Se ei kuitenkaan mahdu tämän artikkelin aihepiiriin. Eri reviirien poikasmääristä on melko paljon julkaisematonta tietoa. Edellä mai-nittujen teorioiden testaamista vaikeuttaa se, että pitkään asutuilla paikoilla yksilöt ja parit vähitellen vaihtuvat, ja uusilla pesijöillä poikasmäärä on aluk-si pieni, oli habitaatti kuinka hyvä tahansa.

Laulujoutsen ja merihanhiLaulujoutsenesta on yritetty tehdä syntipukki metsä-hanhen vähenemiselle. Tarina nousee aika ajoin esiin metsästäjäpiireissä, mutta viimeisin syttö oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen assistentin Einari Väyrysen kirjoitus Metsästäjä-lehdessä (Väyrynen 2010). Seuranneessa keskustelussa RKTL itse kui-tenkin asetti kyseenalaiseksi jopa koko metsähanhen vähenemisen. PPLY:n ym. laulujoutsenseminaaris-sa asiaa käsitelleessä keskustelussa 7.11.2010 esiin otettiin mm. Suomen vuotuinen metsähanhisaalis, jopa yli 11000 yksilöä.

Hailuodossa laulujoutsen pesii rinta rinnan merihanhen kanssa. Kolmas suuri vesilintu, kyhmy-joutsen, on myös alkanut pesiä Hailuodossa ja lähi-alueilla vuodesta 2001 lähtien.

Taulukossa 6 on lukuja Hailuodon merihanhi- ja laulujoutsenkannan kehityksestä vuosina 1992–

2009. Vuonna 2009 laskettiin vain Natura-alueet. Vuoden 2009 merihanhikanta arvioitiin siten, että vuoden 2004 luvuissa Natura-alueet ja muut erotet-tiin, ja muilla alueilla merihanhikannan ei oletettu kasvaneen. Näin saatiin varovainen arvio vuodelle 2009. Joutsenella vuoden 2009 koko saaren luku muodostettiin sekä 2004 että 2009 tutkittujen alu-eitten parien suhteesta (8 ja 7) ja kerrottiin 7/8:lla vuoden 2004 parimäärä 15.

Laulujoutsen ja merihanhi ovat runsastuneet rinta rinnan, merihanhi toki absoluuttisesti paljon enemmän. Laulujoutsenen ja merihanhen pesimäpai-kat menevät päällekkäin etenkin rehevillä lintujärvil-lä kuten Kirkkosalmella. Osa joutsenkoiraista ajelee kyllä hanhia, mutta silti esim. Kirkkosalmella kym-meniä merihanhipareja pesii joutsenten lähistöllä ja osa poikueista viettää kesän hyvin lähellä joutsenia.

Emme toki esitä vastapuolen logiikalla, että joutsenen runsastuminen lisäisi merihanhia: Ky-seessä on epäilemättä kaksi samanaikaista, osin eri syistä johtuvaa keskenään sattumalta ajallisesti kor-reloivaa kehityskulkua. Se on kuitenkin selvää, ettei joutsenen runsastuminen ole merihanhea haitannut. Jos lajien kehityskulku olisi päinvastoin, kertoisi keskustelupalstojen folklore varmaan merihanhia hävittävistä laulujoutsenista…

kirjallisuusAalto, P., Eskelin, T., Mäkelä, J. & Timonen, S. 1992:

Linnut 1989 Pohjois-Pohjanmaalla. Aureola 17(2): 42–85.

Aalto, P., Heikkinen, J. & Mutanen, T. 1994: Linnut 1991 Pohjois-Pohjanmaalla. Aureola 19(3–4): 142–171.

Eskelin, T. 1994: Linnut 1990 Pohjois-Pohjanmaalla. Aureola 19(1): 17–29.

Eskelin, T., Mutanen, T. & Siira, Jorma. 1996: Lin-nut Pohjois-Pohjanmaalla 1992. Aureola 21(1): 15–43.

Fretwell, S.D. & Lucas, E.C. 1970: On territorial behaviour and other factors influencing habitat distribution in birds. Acta Biotheor. 19: 13–36.

Heikkinen, J., Kuokkanen, P., Ohtonen, A., Ojanen, M., Parvinen, P., Repo, J. & Tynjälä, M. 1988: Linnut 1987 Pohjois-Pohjanmaalla. Aureola 13(4): 94–115.

Keltikangas, V: Joutsenen elinpiiristä ja nykyhetken joutsenkysymyksestämme. Suomen Luonto 9: 49–61.

Kirkkomäki, T. 1990: Faunistinen katsaus vuoden

Taulukko 6. Laulujoutsenen ja merihanhen kannankehitys (pesiviä pareja) Hailuodossa vuosina 1992–2009. Merihanhen kannanar-viossa on eritelty Natura-alueilla pesivä kan-ta / muualla pesivä kanta, jos tieto on ollut saatavilla.

Vuosi Laulujoutsen Merihanhi

1992 2 1782004 15 404 (335 / 69)

2009 n. 13 n. 543 (474 / n. 69)

AureolA Vsk 32 29

1988 linnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Au-reola 15: 102–154.

Kokko, Y. 1950: Laulujoutsen. WSOY, Porvoo.Lehtiniemi: Ne tulivat takaisin. 2006. Linnut 41(3):

8–16Luukkonen, A., Tuohimaa, H., Timonen, S., Aal-

to, J., Heikkinen, J., Rahko, P., Karvonen J., Hukkanen, M., Lampila, P., Halmeenpää, R. & Tynjälä, M. 2005. Linnut 2001. Aureola 26: 2–57.

Markkola, J. 2003: Pajuperän–Matikanniemen ja Virpiniemen–Keskiniemen osa–alueiden Na-tura-arviointi 2003. Linnusto. 36 s. + 10 lii-tettä + 15 karttaa. Hailuodon rantayleiskaava. Ympäristötaito OY / Air-IX Suunnittelu. Hai-luodon kunta.

Markkola, J., Merilä, E. & Polojärvi, P. 1996: Hai-luodon Kirkkosalmen linnusto vuonna 1994. 79 s. + 1 liite. Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-keskus. Mare Botnicum. Oulu.

Merikallio, E. Joutsenen pesiminen Suomessa en-nen ja nyt. 1949. Suomen Luonto 8:53–70.

Merilä, E. 1992: Joutsenen pesintä Hailuodossa al-koi. Hailuodon Luonto 3: 42.

Ohtonen, A., Laubek, B., Kakko, A., Kylmänen, R. & Puro, A. 1995: Joutsenen rengastusprojekti

1995 – 139 poikasta ja 12 aikuista kaularen-kaisiin. Aureola 20(3–4): 11–118.

Oja, J. & Oja, S. 2009: Oulunsalo–Hailuoto penger-tien ja tuulivoimalapuistohankkeen suunnit-telualueen pesimälinnustoselvitys 2009. Suo-men Luontotieto Oy 32/2009. 24 s.

Pessa, J. 1994: Hailuodon järvillä ja lammilla on monipuolinen pesimälinnusto. Hailuodon Luonto 4: 46–48.

Pöysä, H. 2001: Dynamics of habitat distribution in breeding mallards: assessing the applicability of current habitat selection models. Oikos 94: 365–373.

Rahko, P. 2010: http://www.kaleva.fi/uutiset/laulu-joutsenen-kanta-kasvaa-edelleen/876693 (ja paperi-Kalevan sama artikkeli 6.11.2010)

Siira, J. Anas-lajien pesivän kannan arvioinnista 1959. Ornis Fennica XXXVI, N:o 3–4: 98–107.

Tynjälä, M. (toim.) 2004: Oulun pesimälinnusto. Oulun kaupunkilintuatlaksen 1997–1999 tu-lokset.

Väisänen, R., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. ss. 62–63.

Väyrynen, E. 2010: Kansallislintumme kahdet kas-vot. Metsästäjä 3/2010: 66–68.

30 AureolA Vsk 32

Laulujoutsen oli BirdLife Suomen vuoden laji vuonna 2004. Vuoden laji -projektin tar-koituksena on kerätä projektivuoden aikana

alueellisten lintuyhdistysten toimesta levinneisyys- ja runsausaineistoa kulloinkin kyseessä olevasta la-jista, ja tuoda lajia tunnetuksi medioissa.

PPLY keräsi joutsenaineistoa jäseniltään, ja myös ns. maallikoilta tuli jonkin verran havaintoja.

AineistoYhteensä 49 ihmistä palautti havaintojaan, jotka koskivat 107 varmasti pesivää paria. Lisäksi ilmoi-tettiin useita pareja potentiaalisilta pesimäpaikoilta, joilla pesintää ei varmistettu. Näistä pareista mah-dollisesti merkittävä osa koskee esiaikuisia pesi-mättömiä lintuja. Koottu parimääräaineisto sisältää

siis ainoastaan arkistoon palautetut havainnot vuo-delta 2004 – muina vuosina eri paikoilla havaittuja pesintöjä ei koottu yhteen kokonaisarviota varten.

Havaintoja palautettiin yhteensä 26 kunnasta toimialueen kaikkiaan 32 kunnasta. Kuntakohtainen havaintojen jakauma on esitetty kuvassa 1.

Löydettyjen parien määrässä Pudasjärvi oli ykkönen (18 paria). Hailuoto (15) ja Haapavesi (15) olivat seuraavina, varmastikin johtuen vuoden 2004 tehotarkkailusta (erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lintuvesiohjelmakohteiden las-kennat). Sijoilla 4 ja 5 olivat Utajärvi (9 paria) ja Kärsämäki (6 paria).

Koska palautettujen havaintojen määrä oli pieni verrattuna yleisesti arvioituun useiden satojen parien pesimäkantaamme, alueemme pesimäkan-nan arviossa käytettiin apuna kyselyjä alueellisille asiantuntijoille. Näitä arvioita tehtiin muistinvarai-sesti useamman vuoden parimäärätiedon perusteel-la sekä arvioimalla joutsentiheyksiä kunnissa. Näin

j o u t s E N - B irdLi fe Suomen vuoden la j i 2004

saMi TiMonen

23-

-

--

18

15

15

-

-

--

0

456789

Pesintöjä (kpl)

21

3

>10

1988

2004

KuVA 1. Joutsenen ilmoitetut varmat pesinnät kunnittain 2004 ja 1988. Kartat: VILLE SuORSA

AureolA Vsk 32 31

saadut kuntakohtaiset arvioidut parimäärät on esi-tetty taulukossa 1.

Tässä tarkastelussa joutsenrikkaimmat kunnat olivat Pudasjärvi ja Taivalkoski, jotka ovat myös pinta-alaltaan toimialueen suurimmat kunnat. Seu-raavina tulivat Utajärvi ja Ylikiiminki. Hailuoto

oli ainoa kunta, josta oletettiin yleisen tietämyksen nojalla löytyneen vuoden 2004 kartoituksessa suu-rin piirtein kaikki pesimäparit, ja suureen osuuteen luultavasti päästiin muutamassa muussakin pieni-kokoisessa kunnassa.

Näiden kuntakohtaisten tarkastelujen perus-teella Pohjois-Pohjanmaan joutsenten kokonais-kannaksi arvioitiin noin 660–820 paria. Vertailuksi aiempaan joutsenen esiintymiseen Pohjois-Pohjan-maalla taulukossa 1 on omassa sarakkeessaan myös esitetty vuoden 1988 laajan faunistisen lintukat-sauksen saadut havainnot kunnittain (yhteensä 63 pesä- ja poikuehavaintoa) (Kirkkomäki 1988). Kirk-komäki tarkasteli myös joutsenkannan jakautumista Pohjois-Pohjanmaalla jakamalla sen viiteen suu-rempaan osa-alueeseen, ja vastaava vertailu vuosien 1988 ja 2004 välillä on tehty taulukossa 2 (myös eri osa-alueiden kunnat on mainittu taulukkotekstissä). Kuusamon havainnot on poistettu Koillismaan osa-alueelta vertailukelpoisuuden vuoksi. Eniten jout-senhavaintoja ilmoitettiin eteläisestä sisämaasta ja keskiseltä Pohjois-Pohjanmaalta.

tulosten tarkasteluaJoutsenen kokonaiskannan selvittäminen Pohjois-Pohjanmaalla on harrastajakunnan voimien avulla melkoisen haastava tehtävä. Voidaankin sanoa, että siinä ei onnistuttu, mikä ei etukäteen ajateltuna ai-nakaan havaintojen kokoajaa ihmetyttänyt – nyky-

TAuLuKKO 1. Joutsenten arvioidut koko-naisparimäärät kunnittain vuonna 2004. Raahen seutu = Raahe, Ruukki, Pattijoki, Siikajoki ja Pyhäjoki.

kuNtA PAriMäärä

Haapavesi > 20

Hailuoto > 15

Haukipudas > 20

Ii > 10

Kempele > 3

Kestilä > 10

Kiiminki > 30

Kuivaniemi > 30

Kärsämäki > 10

liminka > 10

lumijoki > 3

Merijärvi > 3

Muhos > 30

Oulainen > 15

oulu > 5

oulunsalo > 3

Piippola > 10

Pudasjärvi 100—150

Pulkkila > 10

Pyhäntä > 15

Raahen seutu 50—100

rantsila > 10

Taivalkoski 100—120

Temmes > 0

Tyrnävä > 15

utajärvi > 50

Vihanti > 5

Yli-Ii > 15

Ylikiiminki > 60

Yhteensä 662—817

osA-ALuE 2004 1988

Eteläinen sisämaa 33 19

Raahen seutu 10 3

Keskinen Pohjois-Pohjanmaa 32 10

Pohjoinen rannikkoseutu 11 4

Koillismaa 21 27

Yhteensä 107 63

TAuLuKKO 2. Joutsenten parimäärien jakau-tuminen vv. 1988 ja 2004 Pohjois-Pohjan-maan eri osa-alueille (ks. Kirkkomäki 1988). Osa-alueet ovat: Eteläinen sisämaa (HAA, KES, KäR, MER,OuN, PII, PuL, PYä ja RAN), Raahen seutu (PAT, PYI, RAA, Ruu, SII ja VIH), Keskinen Pohjois-Pohjanmaa (HAI, KEM, LIM,LuM,MuH,OuL, OuS, TEM, TYR ja uTA), Pohjoinen rannikkoseutu (HAu, II, KuI, YII ja YKI) ja Koillismaa (Pud, TAI, Kuu).

32 AureolA Vsk 32

harrastajat eivät tuosta vaan lähde yhden yksittäisen lajin takia yhden vuoden aikana kiertelemään au-tokunnissa toimialueemme syrjäseutujen metsä- ja suolampia. Laajoissa Pudasjärven, Taivalkosken ja Utajärven kunnissa joutsenten etsinnät jäivät paikallisiksi, minkä seurauksena havaitut parimää-rät tällä joutsenen esiintymisen ydinalueella jäivät hyvin vaatimattomiksi. Pohjois-Pohjanmaan jout-senten hyvän esiintymis- ja runsauskuvansaamisen esteinä olivat siis alueittain hyvin vaihteleva kartoi-tusintensiteetti ja se, että nollahavaintoja kartoitet-tavilta paikoilta ei ilmoitettu.

Palautetut havainnot muodostivat vain n.15 % nyt saadusta kokonaiskannanarviosta, joka saatiin aikaan kyselyjen, keskustelujen ja ekstrapoloitujen tiheysarvioiden avulla. Tällaiseen arvioon tulee suhtautua melkoisella varauksella, ja sitä ei var-sinkaan voi käyttää kannan seurantaan mitenkään asianmukaisella tavalla. Muistivarankuvaisilla ar-vioilla voi olla täysin ”hatusta vetämistä” suurempi totuusarvo, mutta toisessa ääripäässä on todelliseen otostamiseen perustuva systemaattinen laskenta yh-denmukaista laskentamenetelmää käyttäen. Sellai-sen laskennan alueelliseen ohjeistukseen ja avusta-miseen ei BirdLife Suomellakaan ollut kiinnostusta, taikka resursseja.

PPLY:n alue on joutsenen kannalta Suomen ydinaluetta: tämän selvityksen kannanarvion mu-kaan n. 12–14 % Suomen kannasta (660–820 paria/ 4600–6600 paria) pesisi Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä on yksi suurimpia alueellisten lintuyhdistyksien kan-toja, vain Lapin ja Pohjois-Savon Lintutieteellisten Yhdistysten alueella on arvioitu pesivän suunnilleen samansuuruinen kanta (Lehtiniemi 2006).

Kirkkomäki (1988) arvioi omassa laajassa fau-nistisessa katsauksessaan noin 15 vuotta aiemmin Pohjois-Pohjanmaan mahdolliseksi parimääräksi 300–350 paria eli puolet projektivuoden kannanar-viosta, mutta arvio lienee epävarmuustekijöissään samaa tasoa kuin vuoden 2004 selvitys. Vertailussa on huomioitava erilainen kartoitustehokkuus niin vuosien kuin alueidenkin välillä. Kokonaiskannan-

arvioon päätyminen voi olla hyvinkin erilainen sel-vitysten välillä. Nämä ovat tietysti tekijöitä, jotka vaivaavat tämäntyyppisiä harrastajavoimin tehtyjä kartoituksia yleisemminkin.

Tarkastellessa kannanarvioita Pohjois-Pohjan-maan osa-alueilla suurin ero havaintojen alueellises-sa jakaumassa 1980-luvun lopun ja 2000-luvun alun välillä oli keskisen ja eteläisen sisämaan Pohjois-Pohjanmaan alueen (HAI, KEM, LUM, MUH, OUL, OUS, TEM, TYR ja UTA) määrän runsastuminen. Tämä parimäärien muutos voi olla varmasti todelli-nen joutsenkannan levitessä kyseisenä ajanjaksona yhä etelämmäs. Sitä, onko joutsenkanta edelleen run-sastunut pohjoisosissa ja Koillismaalla, ei aineistosta voi päätellä.

Kartoitus tuotti sinänsä arvokasta aineistoa joutsenen pesimäpaikoista, mutta sekä kokonaiskan-nan ja alueittaisten pesimäkantojen arvioihin, että niiden muutoksiin on suhtauduttava kriittisesti, ennen kuin joku tekee täydellisemmän havaintotietokannan (täydellinen reviiripaikkaluettelo pitemmältä aika-väliltä ja vuosittainen paikkakohtainen lukumäärien taulukointi) joutsenen esiintymisestä ja historiasta toimialueellamme.

kiitoksetKiitos kuuluu kaikille havaintojaan palauttaneille sekä alueellisille asiantuntijoille, joiden kanssa kes-kustelin joutsenen runsaudesta. Heitä olivat ainakin Heikki Tuohimaa, Kalevi Hirvonen, Tarmo Moila-nen, Jorma Luhta, Juha Markkola, Reijo Kylmänen ja Einari Väyrynen.

kirjallisuusKirkkomäki, T. 1988: Faunistinen katsaus vuoden

1988 linnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Au-reola 15: 102–154.

Lehtiniemi, T. 2006: Ne tulivat takaisin. Linnut-lehti 41: 8–16.

AureolA Vsk 32 33

L i n n u T P o H j o i S - P o H j A n M A A L L A 2004

Tapani Tapio, Mikko ojanen, pekka Ruuska, eino Mikkonen, juha MaRkkola, pekka Rahko, TuoMas VäyRynen, heikki TuohiMaa, piRkka aalTo, jukka piiRainen, saMi TiMonen & juhani kaRVonen

© VELI-PEKKA VIKLu

Nd

Tässä havaintokatsauksessa käsitellään Poh-jois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyk-sen toimialueen lintuhavainnot vuodelta

2004. Mukana eivät kuitenkaan ole RK/ARK-komi-teoissa tarkistettavat lajit. Tämän vuosikatsauksen lisäksi vuoden 2004 PPLY:n linnustoa on käsitelty ainakin seuraavissa artikkeleissa:

• Pohjois-Pohjanmaan lintuharvinaisuudet 2002–2005 (Lampila, Velmala & Takalo 2010) Aureo-la-vuosikirjassa 2004 (PPLY:n aluerariteettiko-mitean ja BirdLife Suomen Rariteettikomitean

hyväksymät lajit). • Tauvon lintuasemakatsauksessa (Ojanen &

Tynjälä 2004), joka ilmestyi Aureola-vuosikir-jassa 2004.

• Vuoden 2004 linturallit käsiteltiin Aureola-vuo-sikirjassa 2004

• BirdLifen projektilaji 2004 – laulujoutsen on tässä vuosikirjassa

• Näiden lisäksi alueemme linnustoa käsitteleviä artikkeleita vuodelta 2004 on julkaistu erityises-ti BirdLife Suomen julkaisemissa Linnut-vuosi-kirjassa 2004 (petolintuvuosi, sääksi, sisämaan seurantapyynti, RK-havainnot, Suomen lintu-asemat ja rengastusvuosi).

Tekijöiden (aakkosjärjestyksessä) työnjako oli seuraava: Pirkka Aalto (8 lajitekstiä): kaakkuri–mustakurkku-uikku, Juhani Karvonen (3): sinisuo-haukka, kanahaukka, varpushaukka, Juha Markko-

34 AureolA Vsk 32

la (18): kiljuhanhi, meriharakka–jänkäkurppa, Eino Mikkonen (34): merikihu, tunturikihu, räyskä–mus-tatiira, närhi–nokkavarpunen, Mikko Ojanen (64): sää, kyhmyjoutsen–laulujoutsen, lyhytnokkahanhi, tundrahanhi, merihanhi–vesilintulaji, merimetso–ruskosuohaukka, arosuohaukka / niittysuohaukka, hiirihaukka–muuttohaukka, nokikana, taivaanvuo-hi–vesipääsky, Jukka Piirainen (6): käenpiika–pohjantikka, Pekka Rahko (22): harmaalokki–me-rilokki, kesykyyhky–käki, leppälintu–kulorastas, kuhankeittäjä–isolepinkäinen, Pekka Ruuska (45): pikkulokki–idänselkälokki, kangaskiuru–västäräk-ki, sirittäjä–puukiipijä, lapinsirkku–pikkulintulaji, Tapani Tapio (10): pyy–metso, fasaani, kurki, kos-kikara–punarinta, Sami Timonen (2): metsähanhi ja harmaahanhilaji, Heikki Tuohimaa (11): vuoden yleisluonnehdinta, huuhkaja–harjalintu, Tuomas Väyrynen (21): peltopyy, viiriäinen, Luhtakana–

ruisrääkkä, ruokki, riskilä, tilhi, satakieli–sinipyrstö, pensassirkkalintu–lapinuunilintu. Katsauksen toi-mitti Tapani Tapio.

Vuoden yleisluonnehdinta ja havaintomäärätAlkuvuodesta havaittiin varsin keskimääräisesti viivytteleviä vesilintuja ja lokkeja. Marjalintuja ja myyränsyöjiä sekä käpylintuja oli vähän. Ehkä har-vinaisin talvehtija oli harmaahaikara, jota ei ollut aiemmin tammikuussa havaittu. Runsaslukuisina esiintyivät mm. peltopyy ja ampuhaukka.

Keväällä lintujen muutto oli muutamaan ottee-seen selvästi aikaisessa. Etenkin huhtikuun 20. päi-vän hujakoilla saapui yhdistyksemme alueelle hurja määrä aikaisia kahlaajia ja hyönteissyöjiä. Muuton seurantaa harrastettiin keväällä melko keskimääräi-sesti ja mm. isojen lintujen ja arktisen havaitut muut-

0

100120013001400150016001

Havaintojenlukumäärä

10111

501

Havaintojen jakaantuminen kunnittain vuonna 2004.

Kartta: VILLE SuO

RSA

AureolA Vsk 32 35

tajamäärät olivat yleisesti tavanomaisia. Paikalliske-rääntyminä havaittiin joitakin huomattavia lähinnä vesilinnuilla. Vähälukuisista lajeista runsaslukuisina näyttäytyivät mm. lyhytnokkahanhi, kiljuhanhi ja tunturikihu. Kesällä valkoposkihanhi jatkoi Perä-meren valloitustaan, mutta kyhmyjoutsen taantui. Yölaulajista viiriäisiä oli paljon, mutta rantakanoja ja ”arvolaulajia” melko normaalisti. Hyvin vähälu-kuisiksi jäivät mm. idänuunilintu ja pikkusieppo.

Loppukesästä harmaahaikaralla oli kaikkien aikojen invaasio alueellamme. Syksyllä muutto eteni ilman yllätyksiä. Esimerkiksi kahlaajien ja vesilin-tujen esiintyminen oli tavanomaista. Syyskuun lop-pupuolella rannikolla oli havaittavissa usean päivän ajan erittäin massiivista varpuslintumuuttoa, jolloin parhaina aamuina havaittiin yli sata tuhatta muutta-vaa varpuslintua. ilmeisesti sopivat sääolot tekivät muutosta poikkeuksellisen näkyvää. Syksyn ennä-tysvaeltajia olivat punatulkut, joiden arveltiin olleen kotoisin tavallista idempää. Niiden ääntely kuulosti tööttäämiseltä muistuttaen kirjosiipikäpylintua. Al-kutalvi ei suuria yllätyksiä tarjonnut ja sen ajan yksi kiinnostavin havainto oli vuoden aikana runsaana näyttäytyneen uuttukyyhkyn talviparvi joulukuussa.

Harvinaisista lajeista vuoden aikana havaittiin tavallista selvästi runsaammin mm. harmaapäätik-koja, mutta vähän mm. viiksitimaleita, pähkinänak-keleita, turturikyyhkyjä ja mustatiiroja.

Vuoden 2004 sääTammi–helmikuu olivat keskilämpötiloiltaan nor-maaleja, lauhat kaudet ja pakkasjaksot vuorotteli-vat. Tammi–helmikuun vaihteessa oli kova lumi-myrsky, joka kasvatti lumen syvyyttä melkoisesti. Helmikuun 20.–21. päivinä alueemme länsiosassa vallitsi läntinen Föhn-tuuli, joka nosti lämpötilan yli kuuden asteen. Sydäntalvi, edellisen vuoden joulu-kuusta helmikuun loppuun oli lämpimän joulukuun ansiosta asteen verran normaalia lämpimämpi. Lu-mipeitteen syvyys oli Oulussa 15.2. 54 cm, tavan-omaista suurempi.

Maaliskuun alku oli kylmää, jopa -20oC pak-kasta. Kuukauden 10. päivän jälkeen lauhtui, mutta kuun lopussa oli pyryä ja koleaa. Huhtikuun alku-päivät olivat kylmiä, sitten lauhtui, erityisen läm-mintä oli 16.–20. ja 26.–30. päivinä. Maalis–huhti-kuun aikana satoi vähän.

Toukokuu oli normaalia koleampi ja epäva-kaisempi, sadetta saatiin yli kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Myös kesäkuu oli epä-vakainen, kolea ja sateinen. Suomi jäi Pohjois-At-lantin korkeapaineen ja Pohjois-Venäjän matalapai-neen väliin. Juhannuksen aikoihin oli lähes hellettä itäosissa, lännessä viileämpää.

Heinäkuu oli lämmin, rankkasateet olivat luonteenomaisia. Sademäärä oli kolminkertainen tavanomaiseen nähden. Elokuun alkukolmannes oli

45000

5000012000

40000

4500010000

30000

350008000

tymä

kk

250006000

ntok

ert

ntoja / 

15000

200004000 ha

vai

havai

5000

100002000

0

5000

01 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Havaintojen jakaantuminen kuukausittain (palkit) sekä koko vuoden havaintokertymä (viiva).

36 AureolA Vsk 32

vielä lämmin, sitten viileni. Kuun alkuun osuivat vuoden ainoat kaksi hellepäivää! Osassa maata sa-toi aika runsaasti.

Syyskuun alkuviikko oli lämmin, sitten sää viileni tasaisesti kohden kuun loppua. Kuun 9. päivänä oli hallaa, osin pakkasta itäosissa. Lapissa oli ensilumi 13.–16. päivinä. Loppukuu oli hyvin lämmin, osin runsassateinen. Touko–syyskuun sa-desumma oli Oulussa 457mm, mikä on lähelle nor-maalivuoden kokonaissummaa.

Lokakuu oli lämpötiloiltaan tyypillinen, mut-ta vähäsateinen. Marraskuun alku oli vielä lämmin, kunnes talvi sai otteen kuun puolivälissä. Koillis-virtaus toi kylmää ilmaa koko maahan. Joulukuu oli lauha, Atlantin matalapaineet toivat lämmintä ja sadetta.

Kokonaisuutena vuosi 2004 oli alueellamme 0,8–1,0 astetta tavanomaista lämpimämpi, sadetta saatiin reilusti tavanomaista runsaammin huolimat-ta kuivahkoista alku- ja loppuvuodesta.

Lajikohtainen katsaus

Sorsalinnut - Anseriformes

Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)Kevään ensimmäiset 20.3. RAA Lapaluoto 3p (HTu), jossa 2–3 13.4. saakka. Seuraavat vasta 17.4. HAI Viinikka 2m (Ville Vuorinen) ja 1.5. SII Varessäik-kä 4p (PLa). Kesä–heinäkuulta muutama havainto HAI; LIM ja SII. HAI Rautakalliolta löytyi pesä: 20.6. 4 yksilöä ja 2 munaa (JMa). Syksyn suurim-mat parvet 11.9. SII Varessäikkä 11p (KRa), 25.9. HAI Luoto 8p (HTu, JHa, JMe) ja 25.10. SII Vares-säikkä 8p (HTu, HTa, KVa). Syksyn viimeiset 24. 10 UTA Ahmasjärvi 1p vuoden ainoa sisämaahavainto (VPH, TSp), 25. 10 em. SII Varessäikkä 8p ja 24.11. RAA Hakotauri 5p (KVa). Vuoden yhteismäärät: ke-vät 14–16, kesä 12–14 ja syksy 25–30.

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus)Ensimmäiset 3.4. SII Alhonmäki 1m kahden joutse-nen seurassa (LMu), sama kolmikko hieman myö-hemmin LUM Sannanlahdella (SRj, TTa, RPa), samana päivänä 1myös TYR Murrossa (STi, TEs). Seuraavat 4.4. PYI Yppäri 1p (HTa) ja LIM Ran-

180

20020sademäärälämpötila

160

18015 lämpötila

120

14010

sade

mää

rä (m

m)

C)

100

120

0

5

sade

mää

rä (m

m)

läm

pötil

a (°

C)

60

80

-5

0

sade

mää

rä (m

m)

läm

pötil

a (

40

60

-10

-5

0

20

-15

-10

0-151 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuukausittainen keskilämpötila ja sademäärä Oulussa vuonna 2004 sekä vertailua vuosiin 1970-2000 (mus-ta palkki, musta pisteviiva). Lähde: Ilmatieteenlaitos.

AureolA Vsk 32 37

takylä 1p (APe, WVe). Huhtikuulta 7.–25. päiviltä havaintoja 1–2 yksilöstä yhteensä 11 linnusta ran-nikkokunnista.3.–8.5. LUM Sannanlahdella 1–6p (MKe, WVe, THe ym.). 19.5. LUM Sannanlahdel-la2kv lintu (MKe) ja 29.5. kevätrallissa SII Vares-säikällä myös 2kv (MKe, PLa, WVe). Kevään koko-naismäärä maksimissaan 25 yksilöä. Syksyn ainoa havainto 2.10. 1p LUM Pernu (JPm).

Laulujoutsen (Cygnus cygnus)Tammikuun alusta kaksi havaintoa: 1.1. MUH Poi-kajoki lentoonlähtöääni ja joutsenen jalanjäljet jääl-lä (VPH, TSp) ja 8.1. RAA Hakotauri 1p (HTu). Ke-vään ensimmäiset 17.3. KEM Honkanen 2m (TEs). Yleistyi nopeasti, 19.3. tavattiin HAI, KEM, LUM, OUL ja RAA yht. 32 m/p (SHa, TEs, JKa ym.). Ke-vään kirjaukset olivat maalis–toukokuulla 80, 4084 ja 165m sekä 229, 12817 ja 3710p. Varsinkin pai-kallisten määrät sisältävät pitkään tietyllä paikalla oleskelleita ja useina päivinä kokonaisuuteen las-kettuja. Varhaisimpia ja suurimpia muuttajamääriä olivat 31.3. LUM Sannanlahti 28m (APe, JKa, TJa ym.), 10.4. PYI Parhalahti 669 (HTu), ja 16.4. PYI Parhalahti 552 (HTu). Kevään viimeinen suurempi muutto oli 25.4. PYI Parhalahti 84 (HTu). Paikallis-ten määrät kasvoivat heti huhtikuun alusta alkaen. Jo 2.4. oli PYI Yppärin pelloilla 150 (HTu) ja 5.4. MUH Muhoslammella 200 (TSp). Suurimmat mää-rät kirjattiin 11. ja 12.4. päivien hanhilaskennoissa KEM–TYR–LIM–LUM–SII alueilta, 1100 ja 1200 (STi, LMu, JPi ym.). Vielä 8.5. oli LIM Temmesjo-kisuulla 1768p (EAa, HRR, MHe ym.).

Pesinnät ja pesimiseen viittaavat havainnot: HAA Ainali lintutorni ja Mannin törmä yht. 6paria (RKy), Suojärvi pari (HTu), HAI Kirkkosalmi pe-sintä (TKo), HAU Ervastinranta, Kello Hekkalan-lahti, Kivisuo, Kummunlammit, Ristinsuo (TKa, TKo), KUI Mursujärvi (2 paria) Teerilamminsuo (KRa, HTu), KÄR Nurmesjärvi 6paria! (RKy), MUH Pikku-Karpas (VPH, TSp), OUN Piipsjärvi ja Piurukkaneva (Simo Jyväsjärvi, Kaarlo Ojala, RRa), OUL Ylikiiminki, Hirvisuo, OUS Akionlahti (HTu), PUD Hetekylä Aittojärvi (4 paria), Hetekylä Iso-Vuorma, Kollaja Joutenlampi, Kollaja Kuivaus-Kivijärvi, Sammalsuo, PYI Harminlammet, Heini-karinlahti (HTu, KRa), PYÄ Kivijärvi (RKy), SII Hietaniitynlahti, Säikänlahti, PII Kortteinen (2 pa-ria), PUL Vorna, RAN Kurunneva, RAN Pikkula (RKy, ERi, Jussi Tolonen), UTA Juorkuna Hakojär-vi, Juorkuna Marttisjärvi, Juorkuna Pikkuruohonen,

Juorkuna Pikkutimonen, Vähä-Ruohonen (EMi, VPH, TSp), VIH Lampinsaari, Rantasenjärvi, Saa-relanjärvi (JMj, TKa).

Suurimmat kesehtivien parvet 1.6. LIM Virk-kula 720p (MKe), 7.6. OUS Papinkarin lintutorni 400p (RKy) ja 29.8. HAI Huikku100p (TTa). Syys-muuton alku 5.9. 24S PYI Yppärinjokisuu. Jatkossa muuttajien määrät vähäisiä, suurempi määrä vasta 8.10. SII Kaasa 205S (HTu). Huiput PYI Elävis-luodosta: 14.11. 457S (HTu), 16.11. 2109S (HTa, KVa) ja 21.11. 724S (RKy). Paikallisia syksyn alun suurempia kertymiä oli esim. 13.9. HAI Pökönnok-ka 152p (MKe) ja 27.9. TYR Leppioja 750p (TKa). HAU, LIM, MUH, TYR ja SII pelloilta laskettiin 18.–21.10. n. 1650p (ERi, Jussi Tolonen, Pekka Rahko, ym.). Marraskuulla suurimman menovai-heen aikana tavattiin paikallisia esim. 13.11. PYI Viirret 492p (HTu) ja17.11. 340p SII Varessäikkä (STi). Viimeinen muuttoajan kirjaus oli 28.11. MUH Matokorpi 1 juv p (VPH, TSp). Talviajalta kaksi ha-vaintoa: 18.12. OUN Piipsjoki 2p (Minna Leppäjär-vi) ja25.12. OUN Annonen, Pyhäjoen sula (MKu).

Metsähanhi (Anser fabalis) ja harmaahanhilaji (Anser sp.)Ensimmäiset saapuivat 3.4. monille paikoille PYI, LUM, LIM ja TYR, eniten PYI Teerelä 8m (PRu) ja TYR Murto 8p (TEs, STi).6.–7.4. määrät olivat enimmillään joitakin kymmeniä, esim. TYR Än-geslevä 55p (ALu, HTa ym.).8.–9.4. määrät olivat sadoissa, LIM–LUM–TYR–SII-alue 290p (LMu).

Vuosi oli neljäs peräkkäinen, jolloin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja BirdLife Suomi laskivat metsähanhien lepäileviä yksilömääriä pää-muuttoaikaan Oulun seudun levähdysalueella (kun-nat KEM, OUS, TYR, LIM, LUM, SII). Laskentaa tehtiin 10.–28.4. jokaisena 19 päivänä (STi, JPe, ESt, LMu, JPi, Arto Niemi, ALu, TVä, Kari Kivirin-ta, EMi, WVe, MKe, THa, TKo). Laskennoissa saa-dut päiväsummat esitetään oheisessa kuvassa. Han-hikevät olikin erittäin näyttävä lepäilijöiden osalta.

Laskennan aloituksessa 10.4. hanhia havaittiin 1330p. Hyppäys hanhien määrässä tehtiin 16.–17.4., jolloin määrä kasvoi n. 3000 yksilöllä. 17.–25.4. hanhien määrä pysyi melko vakiona, 7100–8800 yksilöä (poikkeus 20.4. 5690 yks, jonka voinee lait-taa laskennan virhevaihtelun tiliin). 25.4. lasketut 8800 yksilöä on suurin päiväsumma laskentavuosi-na 2001–2004. Heti huipun jälkeen 25.–26.4. hanhi-en määrä laski n. 4000 yksilöllä ilmentäen muuton

38 AureolA Vsk 32

jatkumista. Vielä laskentojen päättyessä 28.4. pelto-alueella laidunsi 2330 hanhea. Teholaskenta-alueen ulkopuolisia paikkakohtaisia suurimpia määriä oli-vat 13.4. PYI Yppäri 391p (HTu), 16.4. PYI Har-mi 185p (HTu), 18.4. PYI Viirre 157p (HTu), 20.4. MUH Matokorpi 260p (VPH, TSp), 22.4. SII Tauvo 197p (HTu, JTu), 23.4. HAI Rytijärvi 80p (JMa, MAa) ja 25.4. HAU Kellonkartanon pellot 138p (JMe, JWi, SKu). Vielä 1.5. oli SII Karinkannassa 400p (WVe), mutta tämä jälkeen satalukuihin ei enää päästy. Yksittäisiä ilmoitettiin rannikkoalueel-ta aina kesäkuulle asti, viimeiset 7.6. OUS Papinka-ri 1p (RKy), 15.6. HAI Isomatala 1p rossicus (JMa, HHo) ja 19.6. HAI Huilunnokka 1p (JMa).

Suurimpia muuttajamääriä olivat 10.4. PYI Parhalahti 482m + sp 44m (HTu), 16.4. 1070m + sp 377m (HTu) ja SII Alhonmäki 586m (JPe, JuP), 17.4. LUM Sannanlahti 1145m + sp 731m (APe, VSu, MAl, JKa) ja PYI Parhalahti 1406m + sp 265m (TVä, TFy, MLe), 18.4. PYI Parhalahti 423m + sp 146m (PLi, Anja Liimatta), 25.4. PYI Parhalahti 555m + sp 257m (HTu, TTa ym.), 25.4. TYR Murto 508m (WVe). Kevään muuttolennossa havaittujen yhteissumma n. 9309m (+ Anser sp. 3291m).

Kesältä pesiviä tai siihen viittaavia havaintoja: 5.6. YKI, Hirvisuo 6p (TEs), 13.6. MUH Kivisuo 1p (VPH, TSp), 18.6. PUD Jokisuo 4NNE (JRe) ja 2.7. UTA Tolkansuo 2paria (JMa, PLa, JTn). Syk-syn ensimmäiset 6.–8.8. SII Tauvo 1p (TTa, VSu, TJa, RPa) ja 18.8. RAA Kultalanlahti 1p (HTu,

KVa). Muuttavia elokuun lopulta alkaen, ja syksyn suurimpia ilmoitettuja määriä 11.9. SII 100m (HTu, KVa, JMe), 21.9. TYR Parras 106m + sp 102m (TVä, MLu), 23.9. PYI Yppärijokisuu 99S (HTu) ja 25.9. HAI 200m (HTu, JHa, JMe). Viimeiset suu-remmat määrät lokakuun alussa: 1.10. PYI Viirre 84m (HTu) ja 8.10. SII Kaasa 55S (HTu). Syksyn muuttolennossa havaittujen yhteismäärä oli 1776m (+ sp 219 m). Vuoden viimeiset 17.–18.10. SII Merikylä–Munahieta 1p (JPu, TVä) ja 17.10. SII Tauvon ks 1p (JPu) ja muita kuukauden myöhem-pänä 16.11. PYI Elävisluoto 1m (HTa, KVa).

Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus)Ensimmäiset 3.4. TYR Murto 1p (STi, TEs, JTn ym.), 7.4. TYR Ängesleväntie 5p (HTa) sekä 8.4. LUM Sannanlahti 1m (TVä) ja TYR Parras 1m (SJu, LMu). Laji yleistyi nopeasti, 11.4. KEM–TYR–LIM–LUM–SII -laskennassa 30 (STi, JPi, JPe ym.), 21.4. TYR Murto 51p (WVe) ja 25.4. LUM–SII -alueilla 89p (JPi). Pääkertymät ajalla 1.5.–15.5. TYR Murron ja SII Säären–Karinkannan alueilla käsittäen 85–180 yksilöä. Kevään viimeiset 19.5. SII Säärenperä (WVe) ja 29.5. SII Säären ranta 1p (JKa, THe, JSi). Arvaus kevään kokonaissummasta liikkunee 500–800 välillä. Syyshavainnot: 23.9. PYI Yppärinjokisuu 1m S metsähanhiparvessa (HTu), 25.9. HAI rallissa 3 havaintoa, sekä Järventauksessa että Kujalannurkalla 1m (MKe, PLa, KRa ym.) ja

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000yksilömäärä

0

1000

2000

3000

10.4.

11.4.

12.4.

13.4.

14.4.

15.4.

16.4.

17.4.

18.4.

19.4.

20.4.

21.4.

22.4.

23.4.

24.4.

25.4.

26.4.

27.4.

28.4.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen metsähanhilaskennan päivittäiset hanhimää-rät keväällä 2004.

AureolA Vsk 32 39

Pöllantie reunassa 1p (KRa, EHo, JPu), 26.9. OUL Karinkanta metsähanhiparvessa 1m SW (JPu) ja 8. 10 SII Kaasalla metsähanhiparvessa 1m S (HTu).

tundrahanhi (Anser albifrons)Lajista kirjattiin keväällä kaikkiaan 63 erillistä havaintoa. Suuri osa koskenee samoja yksilöitä samoilla paikoilla. Ensimmäiset 9.4. LIM Virkkula 3p (IKo, LMu), 10.4. TYR Ängeslevä ja Leppioja, molemmissa 1p (STi, LMu, Martti Eskelinen ym.). Kunnittain kertyi keväthavaintoja karkeasti arvioiden seuraavasti: LIM (9.4.–27.5.) Järvenpääntie, Jokisilta, Selkämaa, Ängeslevänjoki 17, LUM (17.4.–18.5.) Karvonlahti, Letto, Sannanlahti, Selkämatala 9, MUH Sosonpellot (24.4.–11.5.) 15–17, OUN Piipsjärvi (27.4.) 2p (Simo Jyväsjärvi), SII (22.4.–29.5.)Karinkanta, Säärenperä, Tauvo 4, TYR (10.4.–6.5.) Jokisilta, Korkala, Kuusela, Leppioja, Murto, Nikulantie, Ängeslevä 17–22. Viimeiset 19.5. SII Säärenperä 1 juv p (WVe), 27.5. LIM Virkkula 2 2kv p (MKe) ja 29.5. SII Karinkanta 1p (TVä, MLu). Kesältä yksi havainto: 10.6. HAI Kirkkosalmi, Kirkonkarit, 2-kv lintu nousi m NE (JMa). Syksyltä ei havaintoja. Tundrahanhi/kiljuhanhesta yksi havainto: 30.4. HAI Viinikantie 1m W (Ville Vuorinen).

kiljuhanhi (Anser erythropus)Keväällä 2004 kiljuhanhitarkkailun aikarajat olivat 30.4.–8.5. ja alueet perinteiset SII–LUM -rajalla ja osan kautta HAI. Edellisen vuoden tapaan kiljuhan-hitarkkailua edelsivät metsähanhilaskennat, joten mahdollisesti jo aikaisemmin saapuneet kiljuhanhet olisi havaittu. Kiljuhanhitarkkailu lopetettiin suh-teellisen aikaisessa vaiheessa, mutta alueella liikut-tiin sen jälkeen muiden maastotöiden takia.

Ensimmäinen kiljuhanhipari saapui jo 1.5. SII Sääreen. Kolme päivää myöhemmin saapuivat seu-raavat yksilöt, kaksi paria, jotka liittyivät yhteen jo aiemmin saapuneen parin kanssa. Toukokuun 12. päivänä kaksi paria jatkoi muuttoaan kohti pohjoista, ja seuraavana päivänä viimeinenkin pari katosi tutki-musalueelta. 13.5. HAI Isomatalan vesilintulaskijat (JMa ym.) kuulivat kiljukkaan ääniä Tömpän puo-lelta Riisinnokan takaa. Ne saattoivat olla jo nähtyjä yksilöitä. Kokonaismääräksi Oulun seudun kevät-levähdysalueelta jäi toisena vuonna peräkkäin tark-kailun historian alhaisin yksilömäärä, kuusi aikuista lintua. Lorun loppu näytti jo lähestyvän, mutta tätä kirjoitettaessa tiedetään, että luvut kääntyivät vielä ylös seuraavina vuosina. 2004 Norjan Porsanginvuo-non kevätluvut (43) olivat itse asiassa korkeimmat muutamaan vuoteen, eli Perämeren suosio eikä niin-kään kiljuhanhikanta oli pohjassa, jostain syystä.

Lyhytnokkahanhi runsastuu vuosi vuodelta. © VELI-PEKKA VIKLuNd

40 AureolA Vsk 32

Merihanhi (Anser anser)Ensimmäiset 19.3. 3m N PYI Parhalahti (HTu), 20.3. LUM Varjakantie 2p (Kari Koivula) ja 21.3. LUM Kari 2 kiert. (VPH, TSp). Seuraavat kirjat-tu vasta 28. 3: MUH Muhoslampi 1p (VPH, RRj) ja OUL Vihreäsaari 1p (VPV). Suurempia määriä 10.4. PYI Parhalahti 136m (HTu) ja 11.4. paikallisia yht. 535p LIM, LUM, OUL ja SII (KRa, KKa, VPV ym.). Muuttajia kirjattiin kaikkiaan 1177 yksilöä, huippu oli 10.–18.4. Paikallisia kirjattiin kevääl-lä toukokuun loppuun saakka 8444 yksilöä. Suuri osa summasta koskee samalla paikalla oleskellei-den parvien kirjaamisia useina päivinä. Suurimpia määriä 13.–14.4. KEM Teppola 80–130, 10.–24.4. LIM Virkkula 40–150,9.4.–17.5. LUM eri puolilla 40–210, 10.–26.4. HAU Kellonkartano 100–300, 12.4.–29.5. SII eri puolilla 20–250, vielä toukokuun lopulla 200 yksilöä.

Kesehtivien parvia kirjattiin parhaiten SII Tauvon lintuasemalta. Jo 11.7. tavattiin 700p, seu-raavina viikkoina määrät vaihtelivat muutaman kymmenen – muutaman sadan välillä. Heinä–elo-kuun vaihteessa määrät nousivat yli 500 yksilön, suurimmillaan kertymä oli 4.8. 1000p (Tauvon lin-tuasema). Tämän jälkeen määrät laskivat, 7.8. oli enää 135p (Tauvon lintuasema). Muualla tavattiin seuraavasti: 13.6. HAI Väliteonkarit–Isomatala 1850p (JMa, HHo, ALe ym.), 24.–28. 6 HAI Pöllä ja Ulkokarvo 210 (TLe), 5.8. LUM Puhkiavanperä 550p (JMj) ja 10.8. LIM Virkkulassa 600p (EHo).

Pesimättömät merihanhet käynnistävät syys-muuton pikkuhiljaa elokuun alkupuolella. 6.8. PYI Parhalahti 17m S (HTu), 9.8. PYI Parhalahti 4m S (HTu). Muuttajia ei ole juurikaan kirjattu syksyltä. Merihanhet katoavat huomaamattomasti pääosin jo elokuun alkupuoliskolla, syyskuun suurimmat pai-kallisten määrät tavattiin 18. 9 SII Tauvo Munahie-ta 80p (PLa, HTa) ja myös 15p Tauvon lintuasema. Viimeisiä kirjattiin vielä lokakuulla, esim. 9.10. SII Tauvon lintuasema 5m S, 17.10. SII Tauvon lintu-asema 2p. Oulussa eri puolilla oleskeli kesyhkö merihanhi 14.10.–5. 12 (monet). Lintu rengastet-tiin 1.11. (TJa), ja muutaman kerran rengasnumero luettiinkin pullahanhen jalasta. Sisämaasta saatiin muutama havainto:9.6. LIM Hirvineva emot +4pull (KRa), 28.3. MUH Muhoslampi 1p (VPH, RRj), 1.5. PUD Kollaja, Iso Kienasjärvi 1p (ESa), 17.4. 16.6. VIH Rantasenjärvi 2–6 (HTu, TKa) ja 22.4.–9.8. VIH Saarelanjärvi 1–5 (TKa).

kanadanhanhi (Branta canadensis)Oulussa ilmeisesti pesivät linnut saapuivat 4.4. OUL Hartaanselälle–Tuiraan (3p + merihanhi sa-massa seurassa) (RPa, TTa, Martti Eskelinen). Seu-raavat 7.4. KEM Teppola 3p (APe, JKa, TEs ym.) ja 8.4. PYI Elävisluoto 1p (HTu, KVa). Kaikkiaan ilmoitettiin noin 100 yksilöä kesäkuun alkukol-mannekseen mennessä. Suurimmat parvet olivat 21.4. TYR Murto 9p (WVe) ja 10.4. TYR Jokisilta 5p (TVä, MLu). Muutoin ilmoitetut määrät olivat 1–4 välillä. Pesintä havaittiin vain OUL Hupisaaril-la, 4.8. emot ja 5pull (VSu). Poikue kierteli pitkin syksyä eri paikoilla OUL vesialueita. HAI Huilun-nokalla oli varoitteleva pari 27.5., paikalla tavattiin kolme sulkivaa yksilöä 19.6. (Eino Merilä, JMa). Muualta ei ilmoitettu suuremmista määristä kesän–syksyn aikana, joten ilmeisesti pesintöjä ei ollut (ai-nakaan onnistuneita) muualla alueellamme.

Syksyltä niukasti havaintoja: 4. ja 8.8. PYI Yppärinjokisuu 4p (HTu) ja 4.–8.8. SII Tauvo Ul-konokka 3–4p (Tauvon lintuasema). 14.–15.9. OUL Oritkari 6p (EMi) edustaa syksyn suurinta lukemaa. OUL vesialueilla oleskeli ilmeisesti täällä pesinyt pari yksittäinen merihanhi usein seuranaan aina 5. 12 saakka (monet).

Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)Ensimmäiset 17.–18.4. TYR Murto 1p (Aarne Jaakola, JPe, JuP) ja 20.4. HAI Potinlahti 1p (PPe). Seuraavat vasta 18.5. SII Tauvo kalasatama 7m (TVä). 24.–25.5. SII Sääressä 2p (ALu, VMP), 25.5. LIM Virkkulassa 2p (MKe) ja 1.6. HAI Kaarannokalla 1, joka lähti N (RKn). HAU saaristossa tavattiin 10.7. hautovanaaras koiras seuralaisenaan (ARö). Kesehtimishavaintoja saatiin 13.–29.7. SII Tauvon Ulkonokan–Munahiedan alueilta 2p (Tauvon lintuasema, EMi) ja 1.–9.8. tavattiin VIH Saarelanjärvellä 1p (TKa), joka ilmeisesti siirtyi 16.8. VIH Rantasenjärvelle (KVa). Syysmuutolta kaksi havaintoa; 28.9. OUS Nenännokka 1m (STi, TEs, VRa) ja OUN Petäjänkangas 100m (1a) (JMj).

sepelhanhi (Branta bernicla)Ensimmäiset paikallisista hanhiparvista: 12.4. SII Karinkanta 1p (VSu, PSu ym.), 16.–23.4. TYR eripuolilla peltoalueita 1p (ilm. sama) (MKe, TTa, ym.). Kevätmuutolta kaksi havaintoa; 7.5. HAI

AureolA Vsk 32 41

Pökönnokka 1m (ilm. alalajin hrota yksilö) (Juho Karvosenoja) ja 20.5. II Laitakari 31m (a14 ja a17, JTn). Kesähavainto, 13.6. OUL Oritkari 2 kiert. (EMi), 15.6. HAI Isomatala 1 ad p (JMa, HHo) ja 16.6. HAI Kuivasäikkä 1 ad p (JMa). Syysmuutol-ta kaksi havaintoa:17. 10 SII Tauvon lintuasema, muuttoparven ääniä iltayöllä, ja 25. 10 RAA Hako-tauri 1p (KVa).

Ristisorsa (Tadorna tadorna)Ensimmäiset 5.4. OUL Syväsatama 1n (WVe, JKa, TJa ym.) ja 7.4. 1k (WVe, EBo, ym.), 8.4. RAA Lapaluoto 6p (RNe). Yleistyi nopeasti, jo 13.4. RAA Lapaluoto 10p (HTu) ja 14.–16.4. HAI Kir-konkarit, Ojakylänlahti ja Rytijärvi yht. n 60 (ESt, Ilkka Sipola, JMa ym.). Suurin kevätmäärä oli 1.5. HAI Ojakylänlahti 50p (JMa). Kesän suurimmat kertymät: 3.6. HAI Pökönnokka 50p (RKn), 27.6. HAI Ulkokarvo 41p (TLe) ja 27.6. OUL Oritkari 16p (ml. 2poikuetta, 1ad+4 ja 2ad+6 pull) (EHo). Hailuoto on perinteinen ristisorsan pesimispaikka. Muualta Oulun lisäksi pesimisiä ei ilmoitettu. Sisä-maasta ei ilmoitettu havaintoja. Syksyllä laji tuntuu häipyvän pikkuhiljaa, muuttolennossa niitä ei juuri nähdä. Viimeiset: 10.9. HAI Pökönnokka 1 1kv ja Ulkokarvo 2 1kv (JNo, JNm, RLi), 11.9. SII Ulko-nokka 1m SE ja 1p (PRu, IRu, IKo) ja 13.9. HAI Pökönnokka 1 juv p (MKe).

Haapana (Anas penelope)Ensimmäiset 7.4. PYI Elävisluoto k+2n N (TVä, MLu), 10.4. PYI Ulkoharmi 6p (VHe), 13.4. RAA Kuljunlahti 2p ja Lapaluoto 3p (HTu). Laji runsas-tui 16.4. jälkeen nopeasti, esim. 18.4. OUL Oritkari 30p (EBo). 21.4. oli LIM Virkkulassa jo 790p (EAa, MKe) ja 1.5. HAI Kirkkosalmella 1200p (WVe). Viimeisiä muuttajia 17.5. KUI Vatunginnokka 22m (MKe). Kesän koiraskertymiä raportoitiin niukasti, suurimmat 24.–28.6. HAI Pöllä 120p (TLe) ja 27.6. HAI Ulkokarvo 90p (TLe).

Syksyn suurimmat parvet 28.8. LIM Virkkula 245p (JPe), 5.9. OUS Kempeleenlahti 780p (EAa), 10.9. HAI Pökönnokka 1800p (JNo, JNm, RLi) ja 13.9. 2550p (MKe) ja 17.9. LUM Pitkänokka 1130p (JSj). Lokakuulla muutti 8.10. SII Kaasalla 275 S (HTu), 9. 10 oli HAI Pökönnokalla vielä 466 lin-tua (EAa, JPi ym.) ja 24. 10 SII Säärenperässä 500p (PLi). Viimeiset: 14.11. HAI Pöllänlahti 1p (PLa,

JTn), HAI Riisinnokka 1+2km ja HAI Tömppä–Munakuljunlahti 180p (JMa, MAa) ja 17.11. LUM Varjakka, kalasatama 2p (STi, TEs, VRa).

Harmaasorsa (Anas strepera)Ensimmäiset 14.–16.4. HAI Kirkonkarit 1k p (PPe, VNi, JMa), 17.4. HAI Kirkkosalmi 1 (minimi, yh-teishavainnointipäivän lista, MKe ym.) ja 5p OUL Top-pilansalmi (Tiina Mäkelä). Suurimmat mää-rät 24.4. HAI Kirkkosalmi 10p (JSi) ja 26.5. OUS Akion-lahti 12p (HTu).

Pesimiseen viittaavia havaintoja saatiin HAI ja OUS Akionlahden ulkopuolelta Iin Ulkokrun-neilta, 1p (WVe), KÄR Nurmesjärveltä (KVa), LIM Virkkulasta (MKe, STi ym.), LUM Varjakasta (JSj), OUL Oritkarista (EMi, KKa), OUS Purnunnokalta (HTu), PYI Harminlammilta (HTu) ja UTA Ahmas-järveltä (HTu, STi). Sisämaasta saatiin UTA Ahmas-järven havaintojen (13.5. 2k+2n ja 1.6. 1k) lisäksi havainto 20.–21.5. PUD Aittojärveltä, 1k (ESa).

Pesimäkauden jälkeen suurimmat määrät tavattiin 21.–29.8. HAI Kirkkosalmella, 50–60p (EHo, TTa). Viimeiset 18.9. HAI Isomatalalla 1p (VSu, MAl, JKa) ja Kirkkosalmella 8p (EAa, HRR), 25.9. Hailuotorallissa Kirkkosalmella 1p (monet), 1. 10 HAI Kirkkosalmi 1p (JMa).

tavi (Anas crecca)Ensimmäiset 9.4. OUL Oritkari pari (EMi, KKa), 12.4. LIM Rantakylä 1k (Erkki Toppinen, JPm) ja 13.4. OUL Syväsatama 2/1 (TTa). Runsastui nope-asti, 17.4. TYR Murto 10p (WVe), HAI Kirkkosal-mi 20p (JMa, MAa, ym.) ja 19.4. OUL Syväsata-ma 20p (TTa). Kevään huiput 21.4. LIM Virkkula 1600p (EAa, MKe), 24.4. LIM Virkkula 1400p (EAa, HRR, APe, ym.), vesilintulaskennassa 30.4. PYI Takarannalla 1960p (HTu) ja 2.5. SII Tauvo 1500p+9m (Tauvon lintuasema).

Kesäajalta pari suurempaa määrää, 12.6. HAI Ulkokarvo 400p (JMa) ja 27.6. HAI Ulkokarvo 150p (TLe). Syksyn suurimmat määrät 16.8. HAI Tormela 500p (JMa), 28.8. LIM Virkkula 904p (JPe), OUS Kempeleenlahti 220p (MTy, ATy), 11.9. HAI Kirkkosalmi 150p (MTy, ATy), 18.9. HAI Ul-kokarvo 177p (EAa, HRR), 1.10. LUM Pitkänok-ka 1000p (MKe) ja 17.10. LUM Pitkänokka 150p (RKy). Syksyn viimeiset 27.10. OUL Kuivasjärvi 1p (EAa) ja 16.11. OUL Hietasaari 1p (EAa, TTa).

42 AureolA Vsk 32

sinisorsa (Anas platyrhynchos)Talvehtivia oli Oulussa perinteisesti yli tuhat. Kat-tavia tai lähes kattavia laskentoja Oulun sulapai-koista tekivät useamman kerran KKa, EMi ja EAa, esim.4.1. 855k ja 523n (KKa, EMi). Ainoat Oulun ulkopuoliset talvihavainnot 8.–11. 1 RAA Kuljun-lahti 2k (HTu ym.) ja 10.1. KII Alakylä, Tolpan-koski 20p (Antti Huttunen). Ensimmäisiä muuttajia ilmensivät 21.3. MUH Muhoslampi, Kirkonranta 1k (VPH, TSp), seuraavat 28.3. HAU kk 2/1 (TKo, JWi) ja 3.4. RAA Lapaluoto k+2n (Seppo Sirviö, HTu). Kevään suurimpia määriä oli 9.4. PYI Yp-pärin pellot 100p (Jussi Jyväsjärvi, Simo Jyväsjär-vi), 16.4. MUH Muhoslampi 100p (JSi), 21.4. LIM Virkkula 780p (EAa, MKe). Varhaisin poikue il-moitettiin 30.5. OUL Linnanmaalta n+9pull (KKa). Kesäparvia oli 13.6. OUS Kempeleenlahdella 120k+20n p (EAa, MAo, Anu Heikkinen).

Syksyn suurimpia parvia 28.8. LIM Virkkula 230p (JPe), 5.9. OUS Kempeleenlahti 200p (EAa), 9.9. LIM Hirvineva 150p (JMj), 11.9. HAI Kirk-kosalmi 100p (MTy, ATy), 18.–19.9. HAI Kirk-kosalmi, Tömppä, Lahdenperä ja Ulkokarvo 190p (EAa, HRR) ja 20.10. LIM Virkkula 50p (JMj). Viimeiset muuttajat olivat 20.11. OUN Irva 2k+1n (VHe), 21.11. PYI Elävisluoto 8k m (RKy) ja 27.11. HAI Sunikari–Itänenä 1 n p (JMa, MAa). Vuoden viimeisessä ruokintapaikkojen sorsalaskennassa 29.12. Oulusta löytyi 645k+383n (KKa).

jouhisorsa (Anas acuta)Ensimmäiset 9.4. PYI Suni 1/1 m (HTu, KVa), 10.4. PYI Ulkoharmi 1/1 (VHe), 16.4. jo useassa paikassa. Runsastui 18.4., jolloin LIM Virkkula 11p (VPH) ja OUL Oritkari 40p (EBo). Suurim-mat määrät 21.4. LIM Virkkula 540p (EAa, MKe) ja 30.4. PYI Takarannan vesilintulaskenta 550p (HTu). Syksyisiä kerääntymiä ja muuttajia: 31.8. SII Kaasa60m (HTu, KVa), 11.9. HAI Päärninpe-rä 320p (JNo, JNm, RLi), 17.9. LUM Pitkänokka 295p (JSj), 18.9. HAI Tömppä 450p ja Ulkokarvo 65p (EAa, HRR) sekä 9.10. HAI Pökönnokka 155p ja Ulkokarvo 24p (EAa, JPi ym.). Vuoden viimei-set: 24.10. SII Tauvo Ulkonokka 35p (EMi, ALu), 13.11. HAI Kirkkosalmi 1/1p (JMa, MAa) ja 17.11. LUM Varjakka 1p (EAa, JPi ym.).

Heinätavi (Anas querquedula)Ensimmäiset 16.4. HAI Kirkkosalmi 1/1 (JMa, VNi)

ja seuraavat LIM Virkkulasta 17.4. 1/ (TTa, VSu), 19.4. 3p (ALu, MKe) ja 20.4. 8p (KRa ym.). Kevään suurin määrä 21.4. samasta paikasta 10p (MKe). Suurimmat määrät: 4.5. LUM Puhkiavanperä 5p ja 5.5. LUM Pitkänokka 5p (WVe), 6.5. HAU Kalimee-nojasuu–Herukkaojasuu (TKa), 6.5. SII Ulkonokka 3/2 (HTu), PYI Harmin lammet 16.5. 5k ja 29.5. 3/1 (HTu) ja 14.6. HAI Kirkkosalmen perukka 9p (JMa). PUD Aittojärvellä oleskeli 1k 26.5.–12.6. (ESa). Hailuodon pesivä kanta laskentojen mukaan 44 paria (JMa). Kesä–elokuulta aiempien lisäksi vain muuta-ma ilmoitus rannikkokunnista. Syksyn ainoa havain-to: 11.9. SII Säärenperä 1n (PLa, EHo, HTa).

Lapasorsa (Anas clypeata)Ensimmäiset 17.4. LIM Virkkula 2/2 (TTa), LUM Sannanlahti 1 (APe, VSu, MAl ym.) ja OUL Oritka-ri pari (EMi). Yleistyi nopeasti, 20.4. LIM Virkkula 15p (JMj), 21.4. RAA Lapaluoto 2paria (Reijo Ne-vasaari) ja 22.4. HAI Kirkkosalmi 8p (JSi). Kevään suurimmat määrät 30.4. PYI Takaranta 30p vesilin-tulaskennassa (HTu), 3.5. SII Tauvon lintuasema 25p+2m, 6.5. SII Ulkonokka 35p (HTu), 8.5. LIM Liminganlahti Temmesjokisuu 35/10 (EAa, HRR, MHe ym.), 13.5. HAI Isomatala 62p (JMa, HHo, PPi) ja 17.5. OUL Kempeleenlahti 30p (MKe). Ke-säajan suurimpia määriä 24.–6.6. HAI Pöllä 17p ja Ulkokarvo 25p (TLe), 29.7. OUS Akionlahti 40p (APe) ja SII Tauvon lintuasema 20p. Viimeiset 8.10. SII Kaasa 2mS (HTu), 9.10. SII, Tauvon lintuasema 1m ja 10.10. PUD Aittojärvi 3p (ESa).

sorsalaji (Anas sp.)Määrittämättömien puolisukeltajien suurimmat mää-rät kevätmuutolla olivat 23.4. HAI Rytijärvi 300p ja Kirkkosalmi 800p (JMa, MAa), 2.5. PYI Taka-ranta 1000p (VHe), 13.5. HAI Isomatala yhteensä 1600p,(JMa, HHo, PPi). Syksyllä sorsastuskauden avauksen yhteydessä 20.8. HAI Kirkkosalmi, lin-tutorni ja Kirkonkarit, yhteensä 800 nousi ilmaan (JMa). Muut syksyn havainnot: 4.9. HAI Patelansel-kä 600p (JMa, MAa), 10.9. SII Sääreenperä 1000p (TVä) ja 20. 10 SII Sääri 500p (JMj).

Haapana x sinisorsa (Anas penelope x Anas platyrhynchos)Risteymä tavattiin 6.–15.5. HAI Patelanselällä (TVä, MLu, PPi ym.).

AureolA Vsk 32 43

Punasotka (Aythya ferina)Ensimmäiset 9.4. RAA Lapaluoto1k (JKo), 17.4. MUH Muhoslampi 2k+2n (RRj) ja 26.4. 1k HAI Kirkonkarit (SHa). Suurimmat määrät 29.4. HAA Huikarinniemi 17p (Osmo Heikkala, Lassi Väns-kä), ja HAA järvien laskennassa 30.4. Ainali 8k+1n, Kirkkojärvi 7k+2n ja Kylpyläsaari 8k+2n (RKy). Kevään summat kunnittain: HAA n. 38, HAI 8, HAU 1, KUI 1, KÄR 11, LIM 6, MUH 4, OUN 5, OUL 3, PUD 2, RAA 3, SII 1 ja UTA 3. Kesällä lajia nähtiin 1.6. HAI Isomatala pari (JMa, HHo), 3.6. SII Hietaniitynlahti 1k(HTu), 5.6.–7.7. KÄR Nurmesjärvi 5k+1n – 1k, (RKy, Antero Autio, EHo ym.), 19.6. OUL Kempeleenlahti 1k (JRa) ja 11.7. PUD Aittojärvi 1k (ESa). Vain kaksi havaintoa syk-syltä: HAI Ulkokarvo 1 n-puk (TTa, VSu, PSu ym.) ja 26.9. OUS Akionlahti 1k (TEs).

tukkasotka (Aythya fuligula)Ensimmäiset 7.4. RAA Lapaluoto 1k (RNe), 9.4. PYI Suni pari (HTu, KVa) ja 17.4. jo useasta paikas-ta, HAI Kirkkosalmi, ’listalla yhteishavainnointi-päivänä’, (MKe, PLa, SLa ym.), OUL Hartaanselkä pari (JJu, MHe), Oritkari 10 paria (IKo) ja Rom-makonselkä 2k+1n (EAa, HRR, AIh). Suurempia paikallisten ja muuttajien määriä 23.4. OUS Riut-tu 37k+41n p (JRa), 30.4. PYI Suni 188m (HTu), 30.4. SII Merikylänlahti kalasatama 200p (KRa), 1.5. HAI Kirkkosalmi, perukka 200p (JMa, MAa), 1.5. SII Säikänlahti 280p (HTu), 8.5. LIM Temmes-jokisuu 4900p (EAa, HRR, MHe ym.) ja 13.5. HAI Isomatala 717p (JMa, HHo, PPi).

Kesän suurin parvi oli 19.6. OUL Kempeleen-lahdella n. 1000p (JRa). Syksyllä laskettiin 21.8.–5.9. OUL Kempeleenlahdella–Oritkarissa 940–1440 summia (KKa, EMi, JRa ym.). 8.10. muutti SII Kaasalla 555 S (HTu), ja tuolloin oli vielä OUL Pyykösjärvellä 570p (EAa). Viimeiset 17.11. SII Va-ressäikkä 1p (STi, TEs, VRa), 20.11. OUL Toppila Satama-allas 1n p (JRa) ja 21.11. OUL Hartaanselkä 1p (tn. sama kuin ed.) (EAa).

Lapasotka (Aythya marila)Ensimmäiset 1.5. SII Varessäikkä pari (PLa), 3.5. SII Tauvon lintuasema 3m ja SII Varessäikkä 7k+5n p (MKe). Suurimmat määrät 16.5. SII Tauvon ks 12m (HTu), 17.5. OUS Riuttu 20m (STi, JPi) ja 25.5. SII Säären ranta 12p (TEs). Viimeiset kevät-muuttajat 26.5. OUL Karinkanta 1k m (JPu), ja

kevätrallipäivänä 29.5. KEM Vihiluoto 2p (JMe, TKo, SKu ym.), ja SII Tauvo Ulkonokan lintutorni 1n p (MKe, WVe, PLa). Keväällä havaittiin kaikki-aan 67m ja 69p, eniten havaintoja kertyi Siikajoen eri havaintopisteistä. Kesältä vain kaksi havaintoa: 12.6. HAI Kengänkari 2k (JMa), ja 13.7. SII Tauvon ks 1k m (Tauvon lintuasema).

Syksyn ensimmäiset 5.9. KUI Merihelmi (MKe) ja OUS Kempeleenlahti 1k+1n (EAa). OUL Pyykösjärvellä lapasotkia oleskeli pitkin syksyä aikavälillä 9.10.–4.11. 1–14 yksilöä (EHo, monet). Suurimmat määrät olivat OUL Pyykösjärven lisäk-si 6.10. HAI Pöllänlahti 9p (MKe, WVe), 8.10. SII Kaasa 8m S (HTu) ja RAA Pitkäkarissa talvilin-tulaskennassa nähdyt 10p (HTu). Viimeiset tavat-tiin 14.11. OUL Pyykösjärvi 1p (JRa), 14.11. HAI Potinlahti (JTn, ALe), 14.11. HAI Riisinnokka 1p (JMa, MAa) ja 19.11. HAI Sunikari (WVe, RMä). Syksyn kokonaismäärät olivat 9m ja 86p.

SotkaristeymätKaksi havaintoa risteymästä tukkasotka x lapasot-ka (Aytful x Aytmar): 23.–5.4. OUL Pyykösjärvi ad k (TJa, TSp, EAa ym.) ja 2.11. HAI Pöllännokka 1 nousi, m S (JMa). 19.–27.9. HAI Patelanselällä eksoottisempi koirasristeymä, punasotka x sinisorsa (Aytfer x Anapla) (JMa, MKe, PLa, HTa).

Haahka (Somateria mollissima)Esiintyminen hyvin runsasta, keväällä havaintoja 83 yksilöstä, joista ilmoitettiin koiraita peräti 69 ja naaraita 9. Ensimmäiset 30.4. PYI Suni a4k m N (HTu) ja SII Kaasa 6k m (KRa) sekä 1.5. PYI Parha-lahti ks a4k m S (TVä). 2.5. useassa paikassa, OUS Lauttaväylä 1k p (VSu, PSu), PYI Hanhikivi pari m S (HTu), SII Kaasa pari m N (HTa) ja SII Tauvon lintuasema 8k m (Tauvon lintuasema). Runsain esiintyminen 11.–20.5., jolloin tavattiin 39 yksilöä eri puolilla. Viimeiset 21.5. SII Tauvon lintuasema 2k m S ja Tauvon Munahieta 2m SW (EMi, ALu), 22.5. II Ulkokrunni1k m N (WVe) ja 23.5. PYI Elä-visluoto a2k+1n m S (HTu, KVa). Esiintyminen ja lukumäärät keväällä kunnittain HAI 8,II 2, OUL 5, OUS1, PYI 18 ja SII 49. Eräästä Haukiputaan saaresta tavattiin 16.7. kaksi naarasta. Alueelta on muilta vuosilta havaittuja pesintöjä.

44 AureolA Vsk 32

Allihaahka (Polysticta stelleri)Kolme havaintoa: 13.5. VIH Rantasenjärvi 1k p (J. Mattila), 3.6. HAI Kuivasäikkä 2n-pukp (ALu) ja 11.6. OUS Riuttu 1k (Jukka Könönen, Juho Kö-nönen, Lassi Vänskä). Esiintyminen tavanomaisen niukkaa.

Alli (Clangula hyemalis)Talvihavainto 5.1. RAA Hakotauri 1p (KVa). En-simmäiset kevätmuuttajat 2.5. LIM Hirvineva (TVä, MLu), 11.5. HAU Kiviniemi pari (TKo) ja 14.5. jo kunnon muuttoa, HAU Halosenperä 80m (JMe, SKu) ja SII Kaasa n. 20m N (PRu, IRu, JPm ym.). Päämuutto 14.5.–18.5., jolloin kirjattiin use-asta paikasta (HAU Halosenperä, OUL jvp, OUS Riuttu, SII Kaasa ja PYI Hanhikivi) sekä aamu- että iltamuutolta yhteensä 1950 allia. Pääosa, 70 %, näistä meni 16.–17.5., kuten pilkkasiivelläkin. Tä-män jälkeen vielä 22.5. SII Kaasa 151m (Tauvon lintuasema). Viimeinen muuttoparvi 28.5. OUL Ka-rinkanta 30m (JPu) ja viimeinen yksittäinen 4.6. SII Ulkonokka 1m (HTu).

Kesältä muutama havainto: 27.6. HAI Rauta-letto 1n p (JMa, MAa), 29.6. HAI Mäntyniemi 1n p (JMa), 3.7. HAI Marjaniemi 1k p (EAa), 20.7. SII Säikänlahti 1n p (HTu), 25.7. HAI Virpiniemi 1k p (JMa) ja 18.8. RAA Kultalanlahti 1p (HTu, KVa). Syksyn ensimmäiset 11.9. SII Merikylänlahti kala-satama 1p (KRa, HTu, JMe ym.), 14.9. HAI Marja-niemi 5m (MKe), 23.9. OUL Pyykösjärvi 1p (KRa). Pieniä syysmuuttoparvia, 15–40 yksilöä, ajalla 12.10.–13.11. OUN, OUL ja SII. Viimeiset joulu-kuulla: 4.12. PYI Suni 2m S (HTu, KVa), 6.12. RAA Hakotauri sekä Pitkäkari talvilintulaskenta, 1p mo-lemmissa (PLa, HTa, HTu) ja vielä HAI Marjaniemi 1p (JMa), sekä 12.12. HAI Marjaniemi 4p (JMa).

Mustalintu (Melanitta nigra)Kaksi tammikuun havaintoa: 9.1. RAA Mikonkari 1p (KVa) ja 9.–11.1. RAA Kultalanlahti 2 n-puk p (HTu, KRa, TJa ym.). Kevään ensimmäiset 22.4. PYI Elävisluoto 2p ja Yppärijokisuu 2p (KVa) ja 29.4. MUH Muhoslampi 1k p (VPH, TSp). Muut-to vilkastui heti 30.4., jolloin PYI Elävisluoto 24m (VHe), PYI Suni 247m (HTu) ja SII Kaasa 59m ja p (KRa). Päämuutto 13.–28.5., jolloin laskettiin perin-teisiltä havainnointipaikoilta hiukan yli 10000 lin-tua. Summassa lienee hiukan päällekkäisyyttä, sillä muutonseurantaa samaan aikaan rannikon perättäi-

sistä pisteistä. Hyvä muuttopäivä oli 16.5., jolloin laskettiin 2300 lintua aamun ja illan aikoina PYI Elävisluodosta, SII Kaasalta, OUS Riutusta, OUL jvp:ltä ja HAU Halosenniemeltä. 17.5. SII Tauvon, OUS Riutun, OUL Hietasaaren ja Karinkannan ja KUI Vatunginnokan summa oli 2000 lintua. Vielä 22.5. SII Tauvon Kaasalla 1830m (Tauvon lintuase-ma). Päämuuton alkuvaiheen ajoitus oli sama kuin allilla. Viimeinen muuttopiikki 4.6. HAI Korkea Sunikari 65m (JMa).

Kesähavaintoja: 5.6.–30.7. pari: n+6pull PUD Hetekylä, Pikku Kivijärvi (ESa, TSa), 6.6. PUD Kollaja Panumajärvi (ESa), 11.6.–27.6. OUS Papin-järvi 1–7 (Martti Eskelinen, J. Hietsalo, JRa), 2.7. UTA Ahmasjärvi, kesärallissa 9p (KRa), ja UTA Pikku-Timonen 1p (TTa, ESa, RPa ym.), 10.7. SII Munahieta 10m S (HTu).

Syysmuuton alkua 31.8. 11p OUL Letonniemi (EAa), 4.9. OUL Oritkari 40m (EMi) ja 27.9. SII Sääri 500p (STi, TEs). Tämän jälkeen paikallisia pikku parvia eri puolilla, esim.6. 10 HAI eri puolilla 180p (MKe, WVe). Suurimmat muuttajamäärät SII Kaasa, Haikarannokka 155m N! (TVä), 27. 10 HAU Virpiniemi 175m (PLa) ja SII Kaasa 425m SW (TVä). Viimeiset 6.12. HAI Marjaniemi 1 n-puk p (JMa) ja PYI Elävisluoto 1 n-puk p sekä 12.12. HAI Marjaniemi ja Sunikari 1+1 n-puk (JMa) ja RAA Hakotauri sekä Mikonkari 1+1p (HTu)

Pilkkasiipi (Melanitta fusca)Kaksi tammikuun havaintoa: 10.1. PYI Elävisluo-to 1m SW (KVa) ja noin 10.1. RAA Lapaluoto 1p (KVa). Ensimmäiset kevätmuuttajat 26.4. RAA Hakotauri 1p (HTu), 30.4. PYI Suni 11m (HTu) ja SII Kaasa 3m (KRa). Päämuutto 14.–28.5. jol-loin yhteensä 8500 lintua, lisäksi samaan aikaan laskettiin vähintään 13000 melanitta sp.:tä ja 6500 määrittämätöntä vesilintua, joissa arktiset muutta-jat edustavat pääosaa. Muuton huippu kuten allilla, 16.–17.5., jolloin meni 64 % päämuuttajien koko-naissummasta. Viimeinen muuttajien ryväs 28.5. OUL Karinkanta 555m (JPu). Kesäkuun alussa iso-ja paikallisten määriä: 1. 15.6. HAI Isomatala 90p (JMa, HHo), 1. 21.6. HAI Pöllä 20–60p (JRe, Petri Haapala, EHo ym.) ja 16.6. RAA Mikonkari 56p (TEs). Onnistuneesta pesinnästä kertoo 22.7. HAI Isomatala 22juv (TTa).

Ensimmäiset syysmuuttajat jo 23.8. SII Kaasa 2 ad mS (HTu). Syksyn havaitut muuttajamäärät jäi-vät vähäisiksi, parhaat 8.10. SII Kaasa 15S (HTu),

AureolA Vsk 32 45

20.10. PYI Suni 10m (MKe), 1.11. PYI Elävisluo-to 14m (TVä, HTa, KVa) ja 14.11. PYI Elävisluoto 22m S (HTu). Viimeiset: 19.12. RAA Maivaperä 1p ja Hakotauri 4p (HTu, KVa), 23.12. RAA Maivape-rä 1p (HTu) ja 27.12. OUS Riuttu 1p (HTa).

telkkä (Bucephala clangula)Talvehtivia OUL Hartaanselällä 1.1. alkaen 2n ja RAA Lapaluodossa 15.1. alkaen pari (TVä, HTu). OUL Hartaanselälle ilmestyi 1.3. koiras (JKa). Muutto alkoi selkeämmin 19.3., jolloin OUL Har-taanselällä oli talvehtijakolmikko ja lisäksi Nuot-tasaaressa ja Oritkarissa pari (EAa, JKa) ja RAA Lapaluotoon ilmestyi toinen koiras (HTu). Määrät lisääntyivät vasta 3.4., jolloin MUH Muhoslammes-sa 5k+4n (TSp) ja RAA Lapaluodossa 13p (HTu).

Suurempia määriä tavattiin 14.4. OUL vesialu-eilla 80p (EAa), 17.4. OUL Heikkilänsuvannossa 90p (JEs) ja 18.4. HAI, OUS ja OUL sulissa yhteensä 470 lintua, suurin määrä OUL Oritkari 159p (EMi). 21.4. oli LIM Virkkulassa 610p (EAa, MKe). Suuria pai-kallisten määriä vielä 30.4. SII Merikylänlahti 200p (KRa), 2.5. SII Tauvon lintuasema 390p ja 13.5. HAI Isomatala 182p (JMa). Suurempia kesehtijämääriä 4.6. SII Ulkonokka 290p (HTu), 13.6.–16.8. OUL ja OUS Kempeleenlahti 200–400p (EAa, MTy, TEs

ym.) ja HAI Pöllä sekä Ulkokarvo 350p+250p (TLe). Syksyn alun muuttajia esim. 4.9. RAA Kulta-

lanlahti 24m S (HTu), 5.9. PYI Yppäri 7m S (HTu, KVa) ja 7.9. SII Kaasa 6m S +1m N (HTu, KVa). Isoja kertymiä 18. 9 HAI Kirkkosalmi, Tömppä ja Ulkokarvo yht. 948p (EAa, HRR) 25.9. HAI rallissa ’tuhansia’ (MKe ym.). SII Kaasalla 8. 10 iso muut-tokertymä 1174m (HTu). Lokakuun muita suuria summia 16.10. RAA Kultalanlahti 150p (HTu, KVa) ja 17.10. OUL Pyykösjärvi 151p (EAa, HRR). Mar-raskuun suurin summa 14.11. HAI Riisi 50p (JMa, MAa) ja joulukuun 19.12. RAA Hakotauri 4p (HTu, KVa). Talvehtijoita joulukuussa perinteisesti RAA ja OUL sula-alueilla, 1–4p paikassaan (monet).

uivelo (Mergellus albellus)Ensimmäiset 10.4. PYI Parhalahti 1k p (HTu) ja 13.4. RAA Lapaluoto 1k p. (HTu). 17.4. jo seitse-mässä eri paikassa 1–5 yksilöä. Kevään suurim-pia kertymiä 26.4. VIH Rantasenjärvi 22p (TKa), 30.4. PYI Takaranta vesilintulaskenta 40p (HTu, KVa), 30p SII Merikylänlahti kalasatama (KRa). Kesällä isoimmat kerääntymät: 1.6. LIM Virkkula 50p (MKe), 7.6. OUS Papinkarin torni 82p (RKy), 13.–27.6. OUL Kempeleenlahti 50–60p (EAa, MAo, EHo ym.) ja 28.8. LIM Virkkula 55p (JPe).

Telkkien kevätmuutto alkaa yleensä jo maaliskuun puolivälin tietämillä. © MIKKO ALA-KOJOLA

46 AureolA Vsk 32

Syksyltä myös komeita kertymiä 5.9. OUS Kempe-leenlahti 140p (EAa), 14.9.–24.10. OUL Pyykösjär-vi 60–135p (monet) ja 11.–28.10. OUL Kuivasjärvi 17–113p (monet). Viimeiset 18.11. LUM Varjakka 1p (TVä), 19.11. HAI Huikku 1p (WVe, RMä) ja 19.12. RAA Kultalanlahti 1 n-puk p (HTu, KVa).

tukkakoskelo (Mergus serrator)Talvihavainto, 9.1. PYI Elävisluoto 1n p (HTu). Ke-vään ensimmäiset 17.4. OUS Riuttu 2p (MKe, PLa, SLa) ja PYI kk 2p (JSi) ja 18.4. PYI Elävisluoto 1/1 (HTu, KVa). Runsastui 25.4. PYI Parhalahti 20m (HTu, TTa, VHe ym.), 30.4. HAI Kirkonkarit 20p (JMa, MAa) ja 30.4. PYI Suni 115m (HTu). Ke-vään parhaita muuttoja ja paikallisten määriä: 2.5. ja 3.5. SII Tauvon lintuasema 60m ja 87m (Tauvon lintuasema), 8.5. LIM Liminganlahti, Temmesjoki-suu 160p (EAa, HRR, JJu ym.), 15.5. SII Tauvon ks 113m (TVä, HTu, LMu). Kesäajan suurimmat ker-tymät 8.7. HAI Virpiniemi–Keskiniemi 430p (EAa) ja 15.8. HAI Vesa–Tormela 450p (JMa). Syysmuu-ton suurimmat määrät 30p HAI Mäntyniemi–Kes-kiniemi (TEs) ja 8.10. SII Kaasa 47m S (HTu). Viimeiset 31.10. OUL Oritkari 1p (EMi), 31.10. HAI Marjaniemi 1p (JMa), 2.11. HAI Marjaniemi 1 nousi m (JMa) ja 14.11. OUL Pyykösjärvi 4p (EHo, Anja Hohtola).

isokoskelo (Mergus merganser)Talvehtivien lisäksi isokoskeloita saattaa ilmestyä suliin sydäntalvellakin. Talvehtivia: 2.1. alkaen OUL sulapaikoilla k ja n (monet), tammikuun puolenvälin tienoilla RAA Lapaluoto 1k p (KVa). Tammikuinen muuttohavainto, 24.1. PYI Suni 2m S (HTu, KVa). Oulun suliin ilmestyi 2.2. toinen koiras (TFy) ja 12.2. RAA Lapaluotoon pari (HTu) ja 21.2. paikalla oli k+2n (HTu). Kevätmuuton alun voinee laittaa maa-liskuun alkuun: RAA Lapaluoto k+3n (HTu), 8.3. OUL Hartaanselkä 3/1 (RPa) ja 9.3. HAI Lauttaväylä 3paria (JMa). Runsastui vasta huhtikuun alussa: 2.4. OUL Hartaanselkä 12p, 3.4. MUH Muhoslampi, Kirkkoranta ja Venesatama 5k+2n (VPH, TSp) ja 4.4. ja Syväsatama 25p (WVe). Kevään suurimpia muuttavien ja paikallisten määriä 25.4. PYI Parha-lahti 131m N (HTu, TTa, RPa ym.), PYI Hanhikivi 97m (HTu), 8.5. LIM Liminganlahti Temmesjokisuu 1300p (EAa, HRR, JKl ym.) ja 15.5. 500p OUL Ki-viniemi (TEs).

Kesäajan suurin kertymä 13.6. HAI Väliteon-kari–Isomatala 1300p (JMa, HHo, ALe ym.). Muut ilmoitetut määrät alle sadan yksilön.

Syksyllä OUL Pyykös- ja Kuivasjärvellä suu-ria kertymiä, alku 10.9. 150p Pyykösjärvi (EAa), huiput 23.9.–26.10., Pyykösjärvellä 500–1500p ja Kuivasjärvellä 10–730 (monet). 25.9. HAU Kel-lonlahti 510p (EAa) on muilta paikoilta ilmoitetuis-

Tukkakoskelon suurimman kesäiset kerääntymät lasketaan yleensä Hailuodossa. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 47

ta suurin määrä. Viimeisiä muuttajia 20.11. OUL Oritkari 48p (EAa), 27.11. SII Kaasa, Kalasatama 1p (STi, JPi, Katri Piispanen ym.), 5.12. OUL Veit-siluodon sula 5 ylil. (KRa), 6.12. HAI Marjaniemi 1/1 p (JMa, MAa). Talvehtivia ilmoitettu vain RAA Lapaluodosta joulukuulta 1k ja 1n (HTu, JTu, KVa).

VesilintulajiAnas sp. on käsitelty omana kohtanaan. Anas, Ayt-hya ja Mergus lajien muuttoaikaan keväällä suurim-mat kertymät 17.4. LIM Virkkulan. 2000p (TTa), 30.4.–1.5. Hailuodossa suuria määriä ’vesilintuja’: Kirkkosalmi eri puolilla 2600–3300 (JMa, MAa, SHa), 2.5. HAI Tömppä1000p (JMa, MAa, WVe) ja 8.5. HAI Pökönnokka 3000p (JMa, MAa, ym.). Ark-tikan muuton ajan esiintyminen on lyhyesti mainittu pilkkasiiven kohdalla. Syyspuolen merkittävimmät summat 8.8. OUL Oritkari 3000p (EMi). 8.10. SII Kaasa 568m S (Anas ja Aythya -muuttoa) (HTu), ja 25. 10 SII Varessäikkä1000p (HTu, HTa, KVa). Talvella huono näkyvyys estää useinkin lajimääri-tyksen. Marraskuussa määrittämättömiä vesilintuja kertyi eri paikoilta yhteensä 202 ja joulukuulta 3

Kanalinnut - Galliformes

Pyy (Bonasa bonasia)Suurimmat määrät 12.7. SII Tauvon lintuasema 8p, 11.2. VIH Ilveskorpi 6p (KRa) ja 17.1. PYI Keskikylä 4p (HTu, KVa).

riekko (Lagopus lagopus)Suurimmat määrät 19.12. PYI Viirre 5p (HTu, KVa), 4.1. KEM Haukkasuo 4p (Jukka Leinonen), 2.1. HAI Kangastie 3p (JMa, MAa) ja 28.1. OUN Piurukkaneva 3p (VHe).

teeri (Tetrao tetrix)Vuoden suurimmatkin määrät jäivät varsin vaatimattomiksi: 7.2. PUD Pikku-Syöte 42p (Paul Segersvärd), 6.1. VIH Lampinsaari 35p (JMj), 31.1. OUL Pilpasuo 35p (KRa), 9.2. MUH Oisavanjärvi 30p (TWä, Kari Wäli), 1.2. OUS Riuttu–Nenännokka 30p (TRä, Jukka Timonen).

Metso (Tetrao urogallus)Vuoden suurin määrä 11.9. SII Tauvo 7p (HTu, JMe, KVa). Sarjassa ”hullut metsot ja poliisin keinot” 16.4. OUN Petäjäskoski poliisi ampui metson koulun pihasta (MKu).

Peltopyy (Perdix perdix)Alkutalvesta lajilla runsas esiintyminen. Havaintoja noin 450 yksilöstä, joskin runsaista havainnoista tulkitseminen on vaikeaa, etenkin Tyrnävän osalta. Suurimpia määriä: 3.1. TYR Murto–Ängeslevä 84(6a)p (LMu), 4.1. MUH Soso 33(2a)p (LMu), 7.1. TYR Parras 25p (TVä, MLu) ja 1.2. LIM 39(3a)p (JPm). Kesällä reviirihavaintoja yhteensä 36, kunnittain HAU 1, KEM 1, LIM 2, LUM 1, MUH 4, OUN 2, OUL 4, PYI 1, SII 2 ja TYR 18. Syyspuolelta havaintoja 95 yksilöstä. Joulukuussa jopa 114 yksilöä, ehdottomasti eniten 5.12. TYR Murto 54(6a)p (KRa). Pesimäkuntien lisäksi laji havaittiin myös UTA ja OUS.

Viiriäinen (Coturnix coturnix)Runsas viiriäisesiintyminen. Vähintään 12 reviiriä. Lumijoen keskittymän reviirien tulkitseminen vaikeaa, kuitenkin vähintään 3 lintua oli alueella. 29.5.–18.6. OUN Petäjäskoski Ä (JMj, Risto Kangas, RKy), 15.6. PYI Maunus Ä (KVa), 16.6. PYI Halusenpuhto Ä (KVa), 17.6. PYI Parhalahti–Syölätti Ä (KVa), 17. 6–1.8. LUM Äijänselkä–Vältinperä–Pernu 3Ä (monet), 23.6. KÄR Sydänmaa Ä (RKy), 3.7. UTA Ahmasjärvi Ä (KRa ym.), 12.–13.7. KEM Rajakorpi Ä (WVe, HHu), 22.7. TYR Jokisilta Ä (TVä, KRa) ja 24.7.–27.7. SII Munahiedantie Ä (ALe, Esa Turpeinen, JTn, EMi).

Fasaani (Phasianus colchicus)Havaintokuntia 12: HAI, HAU, KEM, LIM, LUM, MUH, OUN, OUL, OUS, PYI, RAA ja SII. Suurimmat määrät 10.7. OUL jvp 14p (JRa), 5.3. RAA Pyhtilä 11p (JHa) ja 12.9. OUL jvp 10p (MTy, ATy).

Kuikkalinnut - Gaviiformes

kaakkuri (Gavia stellata)Edellisvuosien tapaan kaakkureilla näytti olevan kova kiire Muhokselle: 16.4. MUH Pälli 1p (JEs)

48 AureolA Vsk 32

ja 21.4. MUH Muhoslampi 1 (TWä) olivat kevään ensihavainnot, ja ensimmäinen rannikolla oli vasta 23.4. SII Ulkonokka 1m (HTu, JTu). Jo 30.4. muutti PYI Sunissa 11 kaakkuria (HTu) ja vuoden parhaat muutot olivat 19.5. SII Kaasan 53 (25a) N (+ 103 sp) (TVä), 20.5. SII Kaasan 129 N (+ 69 sp) (JKa, ALu ym.), 23.5. SII Kaasan 57m (+ 8 sp) (TVä) ja 25.5. OUS Purnunnokan-Mustaniemen 99m (+ 43 sp) (HTu). Kevään viimeiset ilmoitetut muuttajat olivat 5.6. PYI Parhalahden 11 N (HTu). Pesintähavaintoja ei ilmoitettu. Loppuvuonna nähtiin vain kahdesti yli neljä lintua kerrallaan: 24.–28.6. HAI Pöllä 10p (TLe) ja 25.9. HAI Virpiniemi 20 (JAa, MAl, JHä, MSr). Myöhäisimmät havaittiin marraskuun puolella, jolloin 1.11. PYI Elävisluoto 1m (TVä, HTa, KVa), 3.11. PYI Elävisluoto 1m (TVä), 6.11. PYI Rajapöllä 1p (HTu, TVä, TJa, Minna Takalo) ja 13.11. PYI Elävisluoto 1p1S (HTu, KVa, TVä).

kuikka (Gavia arctica) ja kuikkalintulaji (Gavia sp.)Kevään ensimmäiset 23.4. SII Ulkonokka 4m (HTu, JTu), 24.4. SII Munahieta 2m (EMi) ja 25.5. OUL Hietasaari 1 (EAa, HRR). Kevään suurimmat ke-rääntymät olivat komeita: 2.5. SII Kaasa 45N 160p (HTa), 3.5. SII Varessäikkä 330p (MKe) ja 6.5. SII Varessäikkä 314p (MKe). Näiden havaintojen valos-sa suurimmat määritettyjen kuikkien muuttosummat olivat vaatimattomia: 7.5. SII Kaasa 47m (+ 30 sp) (TVä) ja 15.5. SII Kaasa 53m (+ 91 sp) (TVä, HTu, LMu). Kevään parhaat Gavia sp. lukemat olivat kuitenkin hyviä: 2.5. SII Tauvo 176m (lintuasema), 20.5. SII Kaasa 209 (JPu), 26.5. OUL Karinkanta 277 NE (JPu), 26.5. SII Simppusäikkä 175m (STi), 27.5. OUL Karinkanta 400 (JPu) ja 29.5. SII Sääri n. 150m (WVe). Ainoat ilmoitetut reviirihavainnot olivat 29.5. PUD Kollaja, Kuivaus-Kivijärvi 2p pe-sällä (TSa) ja 14.–27.6. PII Kortteinen enimmillään 3p (ilm. 2 reviiriä) (TEs ym.). Syksyllä kymmenen linnun rajapyykki rikottiin vain kolmesti: 1.9. RAA Tasku 12p (HTu, JTu), 25.9. HAI Virpiniemi (MAl, JAa, JHä, MSr) 20 ja 8.10. SII Kaasa 16m (+ 26 sp) (HTu). Viimeiset kuikat selvästi muita määritetty-jä myöhemmin: 20.10. PYI Ulkoharmi 1N (MKe, PLa, ALu, HTa), 13.11. PYI Elävisluoto 1S (HTu, KVa, TVä) ja 14.11. PYI Elävisluoto 1S (HTu, HTa, KVa). Myöhäisimmät Gavia sp:t olivat 13.11. PYI Elävisluodon 1S (HTu, KVa, TVä) ja 19.11. HAI Marjaniemen 1 kiert. NW (WVe, RMä).

jääkuikka (Gavia adamsii) ja jääkuikka/amerikanjääkuikka (Gavia adamsii/immer)Esiintyi edellisvuosien tapaan hyvin vähälukuise-na. Vuoden aikana havaittiin kaksi määritettyä jää-kuikkaa: 2.6. SII Tauvo 1m (Tauvon lintuasema) ja 30.10. PYI Elävisluoto 1 tp S (KVa), sekä yksi mää-rittämättä jäänyt jääkuikkalaji: 13.5. HAI Isomatala 1 jp NE (JMa, HHo, PPi).

uikkulinnut - Podicipediformes

Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)Peräti kuusi havaintoa, joista Kuivasjärven havain-not saattavat koskea samaa lintua. 24.11. 2003–25.1. OUL Laanila 1 tp p (ESa, TTa ym.), 23.10. OUL Kuivasjärvi 1 ad p (EAa), 31.10. HAI Marjaniemi, Kengänperä 1p (JMa, MAa), 7.11. HAI Pöllä 1 tp p (PPi), 11.–12.11. OUL Kuivasjärvi 1 ad p (EAa, KRa, TTa) ja 18.11. RAA Maivaperä 1p (KVa).

silkkiuikku (Podiceps cristatus)Kevään ensimmäiset havaittiin 14.4. RAA Kuljun-lahdella 1p (KVa), 16.4. OUL Maikkulassa 1p (JEs) ja 19.4. OUL Pyykösjärvellä 1p (TSp, TTa, PLa, KRa). Kevätkauden suurimmat kerääntymät olivat 8.5. LIM Temmesjokisuun 60p (EAa, HRR, MHe, JKl, JJu), 13.5. UTA Ahmasjärven 120p (60 paria) (HTu, STi) ja 2.6. KUI Mursulahden 76p (38 pa-ria) (HTu). Kesällä laskettiin OUL Kempeleenlah-delta enimmillään 10.7. 67p (JRa) ja alkusyksystä havaittiin 18.8. RAA Kultalanlahdella komeat 180p (HTu, KVa). Syyskauden kaikki muut yli 50 linnun kerääntymät laskettiin OUL Pyykösjärveltä, jossa enimmillään 2.9. 128p, 21.9. 170p ja 8.10. 120p (EAa). Vielä 24.10. havaittiin OUL Pyykösjärvellä 6p (TEs) ja 25.10. Raahen Olkijokisuulla 6p (HTu, KVa). Tämän jälkeen nähtiin vain yksittäisiä. Syk-syn viimeiset: 28.10. OUL Pyykösjärvi 1p (KRa), 29.10. PYI Takaranta 1p (HTu) ja huomattavan myöhäinen 20.11. HAU Isoniemi 1p (JMe, SKu).

Härkälintu (Podiceps grisegena)Kevään ensimmäiset huhti–toukokuun vaihteessa: 30.4. PYI Takaranta 1N (HTu, KVa) ja 1.5. PYI Par-halahti 1p (VHe). Jo 5.5. havaittiin KÄR Nurmes-järvellä yli 20p (THe). Ensimmäinen hyvä iltamuut-to oli 12.5. SII Kaasan (20:00–21:30) 109m (HTu).

AureolA Vsk 32 49

Seuraavana päivänä eli 13.5. nähtiin HAU Halosen-perässä 48m (JMe). Kevään parhaat muuttosummat laskettiin 16.5., jolloin SII Kaasalla (19:15–21:30) 159m (34a) (HTu), OUS Riutussa (19:45–21:15) 90m (JPi) ja OUL Jätärillä (18:00–21:30) 200 kiert. (TTa, AKa). Pesiviä lintuja ilmoitettiin enimmillään KÄR Nurmesjärveltä, jossa 27.6. ja 10.7. 6p (3 pa-ria) (TEs, HHu, WVe). Syksyn ainoa kerääntymä oli 25.9. HAI Virpiniemen 7p (JAa, MAl, MSr, JHä). Viimeiset: 1.10. PYI Yppärijokisuu 1p (HTu, KVa) ja erittäin myöhäinen 1.11. PYI Elävisluoto 1m (TVä, HTa, KVa).

Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)Kevään ensimmäiset saapuivat tavanomaiseen ai-kaan: 25.4. RAA Pattijoen Jokela 1p (Leo-Lassi Kinnunen) ja 26.4. RAA Aittalahti 2p (JMj), ja jo 29.4. laskettiin KÄR Nurmesjärveltä 5p (RKy). Kaikki muut vähintään viiden linnun kerääntymät: 2.5. PYI Hietakarinlahti 6p (3 paria) (PRu), 7.5. HAU Sudenväylä 5p (JMe, SKu), 20.5. MUH Kalet-tomanjärvi 7p (VPH, TSp), 27.6. KÄR Nurmesjärvi 6p (3 paria) (TEs), 29.6. PYI Kopiston Tj (Oravis-järvi) 9p (HTu, KVa) ja 18.8. RAA Kultalanlahti 7p (HTu, KVa). Oravisjärven kohdalta löytyi mainin-

ta, että KVa oli havainnut kesäkuun alussa paikalla yli kymmenen mukurua. Ilmoitettujen havaintojen valossa todellisten reviirimäärien tulkinta oli han-kalaa, mutta esim. poikueita ei ilmoitettu lainkaan. Vuoden viimeiset: 26.9. HAI Mäntyniemi–-Keski-niemi 2p (TEs), 30.9. OUS Kempeleenlahti 1 1kv p (ESa) ja viimeinen hyvin myöhään eli 16.10. RAA Kultalanlahti 1S (HTu, KVa).

Pelikaanilinnut - Pelecaniformes

Merimetso (Phalacrocorax carbo)Ensimmäiset 14.3. OUL Lintula 1m (JPi, ESt), 28.3. RAA Lapaluoto 1p (Matti Knuutinen) ja 2.4. MUH Tahvola (VPH, TSp). Yleistyi nopeasti, jo 3.4. HAI Kirkkosalmi 2a79m N (JMa, MAa, VNi ym.). Pa-ras muuttopäivä 17.4., jolloin esim. PYI Parhalahti 361m (TVä, TFy, MLe), HAI Kirkkosalmi 190m (JMa, PLa, SLa ym.), SII Alhonmäki 326m (JPe, JuP), LUM Sannanlahti 136m (APe, VSu, MAl ym.), OUS Kempeleenlahti 167m (EAa, HRR, AIh). Hyvää muuttoa oli vielä 30.4. PYI Suni 155m (HTu) ja 14.5. SII Tauvon kalasatama 100m (PRu, IRu, JPm ym.). Kevään kokonaissumma jäi vaati-mattomaksi, n. 3000 yksilöä.

Mustakurkku-uikku on PPLY:n alueen eteläosien melko harvalukuinen pesimälintu. © VILLE SuORSA

50 AureolA Vsk 32

Yhdistyksen ainoa pesimähavaintona II Poh-janletossa oli 129 pesää (STi, Kari Kovalainen, Jus-si Jämsä). Pesimättömiä jää kiertelemään merialu-eille, esim. 1.6.–20.7. SII Tauvon niemellä kirjattiin lajista 1–9 m/p useaan otteeseen (Tauvon lintuase-ma, ym.) lisäksi 15.6. HAI Ulkoriisillä oli 2p (JMa, HHo) ja 30.6. RAA Pohjaskarilla 1m N (HTu).

Elokuulla jo selvää muuttoa/ laajempaa kier-telyä, 6.8. 30m, ja 7.8. 64m SII Tauvon lintuasema. Syksyn summat jäivät vaatimattomiksi, suurin määrä 25.9. HAI rallissa jolloin Kirkkosalmella ja Ulkokar-vossa 20m (ilm. sama parvi, monet). Samana päivänä myös PUD Kollaja, Rankkila 20m (ESa, TSa). Vii-meiset 21.11. PYI Elävisluoto 1m N (RKy), 27.11. SII Ulkonokka 1m N (STi, JPi, Katri Piispanen ym.), ja 10.12. RAA Mikonkari 1p (HTu). Syksyn koko-naissumma jäi hiukan alle kolmensadan.

Haikaralinnut - Ciconiiformes

kaulushaikara (Botaurus stellaris)Hyvin aikainen 20.3. LUM Sannanlahti 1p (Vil-le Särkelä), 3.4. HAI Syökarinlahti jäljet lumessa (Maarit Vainio), 5.4. lintu saatiin lentoon koiran avulla, 7.4. RAA Pattijoki, Pöllä 1p (JPm). Runsas-tui 22.4. alkaen, jolloin ääniä jo monilta paikoilta. Huhtikuun loppuun mennessä 22 kirjausta, touko-kuulta 133 ja kesäkuun 9. päivään menneessä vielä 34 kirjausta, havainnot lähes yksinomaan reviiriä pitävistä koiraista. Vain harvoissa paikoissa kaksi koirasta samalla kertaa äänessä.

Mielenkiintoisimmat kesähavainnot: 15.6. VIH Lampinsaari 1Ä (JMj) ja 10.7. KÄR Nurmesjärvi 1Ä (WVe, HHu). Reviirien määrä kunnittain: HAI Itäne-nä 1, Kaarannokka 1, Kestinperä 1, Kirkkosalmi 3–5, Maasyvä 1, Ontonperä 1, Pajuperä 1, Patelanselkä 1, Päärninperä 1, Pökkö–Vesa 1, Pökönnokka 1, Pöl-lä–Itänenä 14rev!, Syökarinlahti 1, Tömpänkulju 1, Vesa–Hiidenniemi 1, Viinikanlahti 1, Yhteensä 31–33 rev., HAU Ervastinranta ja Kellon Kiviniemi 2, KEM Hahtoranta ja Sarkkiranta 3, KÄR Nurmes-järvi 1, LIM Temmesjokisuu 2, Virkkula 1 yht. 3, LUM Pitkänokka 1, Puhkiavanperä 1, Sannanlahti 2, yht. 4, OUL Piimäperänranta 1, OUS Akionlahti 1, Papinkari 1, Peräoja 1, yht., 4, PYI Harmin lammet 1, Hietakarinlahti 1, Parhalahti 1, yht.3. RAA Olkijo-kisuu 1, Pöllä 1, SII Hietaniitynlahti 1, Karinkanta–Varjakka 2, Savilahti 1, Siikajokisuu 1, Munahieta 1, Säikänlahti 1, Säärenperä 2, yht. 9, VIH 1. Kaikkiaan karkeasti arvioiden noin 60–63 reviiriä.

Syysmuutto huomaamatonta. Elokuulta ei ha-vaintoja, syys–lokakuulta kolme havaintoa: 18.9. SII Säärenperä 1p (JSj), TAI Kerkkälammen ka-lankasvatuslaitos, jäljet, joiden kuvat Taivalkosken kouluverkossa (Eero Moilanen, Timo Aho), 24. 10 SII Tauvo, Ulkonokka 1p (EMi).

Harmaahaikara (Ardea cinerea)Runsaan esiintymisen vuosi. Talvihavainto, 1.–11.1. RAA Kuljunlahti 1p (HTu, KVa ym.). Ensim-mäiset keväällä 10.4. LIM Virkkula 2p (JLi), 19.4. OUL Alppila 1m SW (EAa) ja 27.4. HAU Kraaseli 1p (JMe, SKu). Yksittäisiä lintuja tavattiin 2.–8.5. HAI, LIM, LUM, PYI ja SII, jossa 3.5. ainoa suu-rempi määrä, 2m (Tauvon lintuasema). Pesimiseen viittaavia havaintoja ei ollut, vaikka HAI tavattiin 1p kolmesta paikasta 7.–10.6.

Heinä–lokakuun ryntäyksestä kirjattiin 220 havaintoa. Heinäkuun ensimmäinen luppoilija 10.7. LIM Hirvineva 1m NE (TTa), sitten mää-rät kasvoivat, 17.7. SII Säärenperä jo 12p (JLi) ja 22.7. OUL Pyykösjärvi 20p (JKa). 6.8. SII Tauvon lintuasemalla muutti 73 N, mikä lienee suurin kos-kaan alueellamme päivässä havaittu määrä. Samana päivänä PYI Yppärijokisuu 31m N (HTu). Keskit-tymäpaikat ja huippuesiintymisen ajankohdat: OUL Pyykösjärvellä 22.7.–19.9. 20–39 yksilöä, HAI eri paikoilta laskettiin 12.–16.8. 63p (JMa) ja 8.–11.8. RAA Yrjänässä oleskeli 12–19p. Hailuodon luvut olivat mainitusta vielä reilustikin suurempia, saa-tiinhan saaren eri puolilta 22.7.–26.9. 52 havaintoa 1–48 yksilöstä. Harmaahaikaroita tavattiin runsaasti myös muualla: HAU eri paikoissa 1–4p, II 1–4p+m, KEM 1–9p, LIM 1–4p, MUH 1–4p, OUN 1–4p+m, OUL Pyykösjärven massojen lisäksi eri paikoissa 1–6p+m, OUS 1–8p+m, PUD 1–2p, PYI 1–5p+m (6.8. muuttohuipun lisäksi), RAA 1–19p, RUU 1(Pahaneva 21.7.) (APe), SII Tauvon lisäksi 1–12p muilla paikoilla, TYR 1m ja VIH 1–2p. Ehkä vael-tajien määrä liikkui kolmensadan huippeilla koska kiertelyä oli runsaasti. Viimeiset 7. 10 SII Kaasa (HTu, KVa), 9. 10 SII Tauvon lintuasema 1m S ja 29. 10 1m OUL Teknologiakylä 1m (JMe).

Päiväpetolinnut - Accipitriformes

Mehiläishaukka (Pernis apivorus)Ensimmäiset varhain 7.5. OUL Karinkanta 1m (JPu) ja 8.5. PYI Teerelä 1p (IRu, PRu). Seuraavat

AureolA Vsk 32 51

vasta reilun tauon jälkeen: 24.5. HAI Kirkonkarit 1m N (JMa, MAa, HHo) ja RAA Pattijoki Pöllä 2m (HTu). Kesäkuun 4. päivään mennessä ilmoitettiin niukat 20 m/p havaintoa.

Todettujen pesintöjen määrä 4 (Honkala ym. 2005). Havaintolistan ainoa pesintään viittaava ha-vainto HAI Kirkkosalmelta, jossa mehiläishaukka tavattiin useasti kesän mittaan (JMa ym.). Heinä-kuulla esiaikuisten ja pesinnässä epäonnistuneiden kiertelyä ja poismuuttoa: 10.7. MUH Hyrkäs im N (TSp), 11.7. SII Tauvon lintuasema 1m ja 17.7. HAU Halosenperä 1m (JMe, SKu). Heinäkuun lop-pupuoliskolla – elokuulla yhteensä vain 20 havain-toa. Viimeiset 21.8. VIH Rantasenjärvi 1p (HTu, KVa), 28. 8 SII Ulkonokan lintutorni 1m (JKa, ALu) ja 30.8. KEM Honkanen 3m (STi, TEs).

Merikotka (Haliaeetus albicilla)Lajista kertyi lähes 400 raakahavaintoriviä, ts. kak-soiskirjaukset on poistettu, mutta rannikkoa pitkin muuttaneita ja useaan kertaan mahdollisesti havait-tuja ei ole poistettu. Merikotkakanta kasvaa hyvää tahtia, pesintöjä putkahtaa esille PPLYnkin alueella ja satelliittihavaintojen mukaan nuoret esiaikuiset kiertelevät kevään ja kesäajan laajalti, joten kirjaa-mista riittää.

Talvihavainto 7.1. RAA Lapaluoto 1p (KVa). Ensimmäiset muuttajat 14.3. RAA Lapaluoto 1m ad (HTu), ja HAI Kirkkosalmi 1m NE (JMa) sekä17.3. HAI Kirkkosalmi 2m N (PPe). Yleistyi verkkaan, 28.3. oli Hailuodossa 4m (JMa, Seppo Rytkönen) ja OUL Pyykösjärvellä 2m (VSu). Tasaista hyvää muuttoa kesti maaliskuun lopulta toukokuun 10 päivään. Maaliskuun muuttavien summa oli 32, huhtikuun alkupuoliskon 59, loppupuoliskon 90 ja toukokuun alkupuoliskon 119. Päällekkäisyyttä on samojen päivien rannikkopaikoista tehdyissä havainnoissa, mutta kannan tasainen kasvu näkyy näissä luvuissa. Parhain muuttopäivä kirjattiin 6.5., jolloin HAI eri puolilla laskettiin ainakin 20 m/p yksilöä (JMa, PPi ym.), muualta kirjattiin vain pari yksilöä. Rannikolla ja etenkin HAI tavattiin ke-vään suurimmat kertymät. Linnut kirjattiin pääosin muuttaviksi vielä huhtikuulla, toukokuun linnut enimmältään paikallisiksi.

Pyhäjoella todettiin pesintä. Toukokuun lo-pussa ja kesän mittaan oleskeli monella paikalla paikallinen tai paikallisia yksilöitä ennakoiden pesi-vän parin asettumista jonnekin lähiseudulle. Kesä-luppoilijoiden joukossa varsinkin nuoret pysähtyvät

kiertoretkellään joksikin aikaa soveliaille paikoille, mutta valkopyrstöisillä lienee pesiminen taka-aja-tuksena. Esim. Oulun jvp, Raahen Kultalanlahti ja LIM Virkkula olivat tällaisia luppopaikkoja, joista kaikki eivät ehkä soveliaita pesimiseen.

Suomessa kannan kasvu jatkui. Suomessa todettiin 249 reviiriä, 16 enemmän kuin vuotta ai-kaisemmin. Poikasia rekisteröitiin ennätysmäärä, 238, kun edellinen v. 2003 ennätys oli 212 poikasta (Stjernberg ym. 2005). Laji on varsin karaistunut ja talvehtimisia on odotettavissa. Syyskautena on tasaiseen kirjauksia elokuun puolestavälistä mar-raskuun alkuun, ilman selkeää muuton huippua, yh-teensä 135 yksilöä. Marraskuulla kirjattiin 12 yksi-löä ja joulukuulla vielä viisi. Viimeiset 10.12. RAA Maivaperä 1p (HTu) ja 26.12. RAA Kuljunlahti 2p (Ari-Pekka Auvinen).

ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)Ensimmäinen 9.4. HAI Kirkkosalmi 1k p (Hannu Kianen, Riitta Sipilä), 10.4. jo usealla paikalla, HAI Kirkkosalmi 3k+1n (JMa), LIM Virkkula 2p () ja PYI Parhalahti 1k m N (HTu). Yleistyi selvästi 16.4. alkaen. Parhaita päiväsummia olivat 17.4. LUM Sannanlahti yhteishavainnointipäivänä 8p/m (APe, VSu, MAl ym.), 25.4. PYI Parhalahti 8m (HTu, TTa, RPa ym.), ja 28.4. KEM Sarkkiranta 8 kiert (KRa). Kevään muuttajiksi merkattujen määrä oli 59. Todettujen pesintöjen määrä oli 9 (Honkala ym. 2005) ja reviirien määrä optimistisesti arvioituna n. 65. Elokuun hyviä paikallissummia olivat 13.8. LIM Temmesjokisuu 12p (Esko Pasanen, TEs), OUS Papinkari 10p (TTa) ja 5.9. OUL Oritkari n. 10p (TTa). Viimeiset 13.9. MUH Matokorpi 2 kiert (TWä), 14.9. OUL jvp 1 kiert. (KRa) ja 21.9. RAA Olkijokisuu 1p (HTu).

sinisuohaukka (Circus cyaneus)Kevään ensimmäiset nähtiin 3.4., eli viikko myö-hemmin edellisvuoteen verrattuna: LIM Rantakylä 1/ (TEs, LMu), LUM Sannanlahti 1/ m, PYI Yppä-rin pellot 1/p (TVä, MLu, HTa), RAA Pattijoki 1/p (TVä, MLu), SII Karinkanta 1 SE (LMu) ja TYR Murto 1/p (TEs, STi). Kevään kokonaissumma oli 289 m+p, mikä on yli kaksinkertainen edellis-vuoteen verrattuna. Parhaat kevätsummat ynnät-tiin yhteishavainnointipäivänä 17.4. VIH Uturinne 11m+1/1p (HTu), SII Alhonmäki 8m (JPe, JuP) ja LUM Sannanlahti 7m (APe, VSu, MAl, JKa). Pe-

52 AureolA Vsk 32

sintöjä ei edelliskesän tapaan todettu lainkaan, re-viirejä viisi. Syksyn yhteismäärä 72 lintua. Suurim-mat kerääntymät: 5.9. OUL Oritkari n. 5p (TTa) ja 17.9. LUM Puhkiavanperä 5 (JSj). Vuoden viimei-nen havainto 8.10. SII Kaasa 1/ S (HTu).

Arosuohaukka / niittysuohaukka (Circus macrou­rus / pygargus)Yhteensä 10 havaintoa 11 yksilöstä lajiparista aro-suo-/ niittysuohaukka. Ensimmäiset 23.4. OUL Ka-rinkanta 1m S, n-puk (JPu), 2.5. KEM Sarkkiranta 1p n-puk (MAl, TJa) ja 2.5. LUM Sannanlahti 1m S n-puk. (TVä, MLu). Huhtikuussa yksi, toukokuussa 6, kesäkuussa 2, elo- ja syyskuussa 1 havainto. 31.8. PYI Yppärin pellot 2 1-kv lintua m S (HTu), 19.9. LUM Maijala 1 juv kiert (VPH, TSp).

kanahaukka (Accipiter gentilis)Kevättalven 44 ilmoitusta jakaantuivat kunnittain: HAU 3, KUI 1, LUM 2, OUL 34, PUD 2, RUU 1 ja TYR 1. Kevätmuutto alkoi noin maaliskuun puoli-välissä ja yhteensä muuttavia ilmoitettiin n. 60 yk-silöä. Suurimmat muuttosummat olivat: 12.4. HAI Kirkkosalmi 4m (PRu, IRu) ja 19.4. SII Kivipellot

3m (ALu). Pesintöjä todettiin 59, mikä on vähem-män kuin edellisenä kesänä. Syksyltä ilmoitettiin vain 18 muuttavaa, suurimmat paikkasummat olivat 11.9. SII 10 p,m (HTu, HTa, KVa) ja 25.9. HAI 5 (HTu, JMe, JHa). Syystalven yksilömäärät kunnit-tain: HAI 2, HAU 4, LIM 1, MUH 1, OUL 16, OUN 1, PYI 2 ja RAA 2.

Varpushaukka (Accipiter nisus)Kevättalvelta ilmoitettiin yhteensä 51 lintua: HAU 6, KEM 1, KII 2, LIM 2, MER 1, MUH 2, OUL 34, RAA 1, RUU 1, TYR 1. Kevään ensimmäinen muut-taja havaittiin 14.3. LUM Sannanlahdella (LMu, TJa). Huhtikuun alun jälkeen havaintoja jo päivittäin: 3.4. HAI Kirkkosalmi 1m (MAl, TJa, JMa) ja LUM Kari 1N (TEs), 4.4. KEM Honkanen 1m (Jukka Lei-nonen, Eila Leinonen) ja PYI Parhalahti 2m (HTa, PRu, IRu). Suurimmat muutot keväällä: 17.4. HAI Kirkkosalmi 15m (JMa, PLa, SLa) ja SII Alhonmäki 21m (JPe) ja 19.4. HAU Kellonkartanon pellot 22m (TKa). Kevään muuttaviksi tulkittujen yhteismäärä oli 374 lintua, mikä on kaksinkertainen edellisvuo-teen nähden. Pesintöjä todettiin 28. Syysjaksolta muuttaviksi tulkittiin 150 lintua, suurimmat päivä-summat 30.8. KEM Honkanen 13m (STi, TEs), 11.9.

Varpushaukkoja havaittiin muutolla hyvin keväällä 2004. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 53

SII 20 (HTu, JMe, KVa), 16.9. VIH Uturinne 10m (TVä, MLu) ja 25.9. HAI 10 (HTu, JHa, JMe). Al-kutalven havainnot: HAU 1, OUL 16, OUS 2, PYI 6.

Hiirihaukka (Buteo buteo)Ensimmäiset 30.3. SII Alhonmäki 1m (STi, VRa), 3.4. HAI Kirkkosalmi 2m (JMa, MAa, VNi ym.) ja LUM Sannanlahti 1m (TTa, RPa, SRj). Päämuutto ajalla 10. 25.4., jolloin kirjattiin pääasiassa rannik-kokunnissa 83 m/p yksilöä. Viimeiset kevätmuut-tajat pinnarallissa 29. 5: LUM Sannanlahti 1m ja SII Karinkanta a3m (JKa, THe, JSi ym.). Kevään kokonaismäärä toukokuun loppuun mennessä 113. Todettujen pesintöjen määrä 8 Pohjois-Pohjanmaal-la, Kuusamo mukaan luettuna (Honkala ym. 2005). Kesä- ja syyskaudelta vain 9 havaintoa listalla. Kolme viimeisintä: 31.8. PYI Yppärin pellot 1m S (HTu), 4.9. OUL Oritkari 1m (EMi) ja 13.9. KEM Köykkyrin kasa 1m (TVä, MLu).

Piekana (Buteo lagopus) ja hiirihaukkalaji (Buteo sp.)Kevään ensimmäiset 3.4. HAI Kirkkosalmi 3m N (JMa, MAa, ESt ym.), 7.4. HAI Kirkkosalmi 2m N (STi, TEs) ja PYI Parhalahti 1m (TVä, MLu). Pää-muuton alku 16.4. PYI Parhalahti 21m (HTu) ja SII Alhonmäki 30m (JPe, JuP). Päämuutto kesti n. 25. 4 saakka, jolloin kirjattiin pääasiassa rannikkokun-nissa 546 yksilöä. Lisäksi tällä ajalla kirjattiin 60 Buteo sp:tä. Viimeiset muuttajat 15.5. LIM Virk-kula 1m (JPu) ja 1.6. HAU Halosenperä 1m (JMe). Kevään summa toukokuun 15. päivään saakka 614, lisäksi määrittämättömiä Buteoita 71 yksilöä. To-dettujen pesintöjä vain yksi Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamo mukaan luettuna (Honkala ym. 2005). Pesimäaikaisia havaintoja PUD kolmesta paikasta (VSu, PSu, OSu) ja KÄR Nurmesjärvi 1p heinä-kuulla (PRu). Syyskauden ensimmäinen 16.9. VIH Uturinne 1m (TVä, MLu), seuraava 26.9. OUL Ka-rinkanta 1m (JPu). Suurimmat summat 29.9. OUL Karinkanta 8m (JPu) ja 8.10. KEM Köykkyrin kasa 17m S (HTa). Syksyn kokonaissumma 40 yksilöä.

Maakotka (Aquila chrysaetos)Laji alkanee ’kevätmuuton’ jo tammikuulla. Havain-toja yksittäisten lintujen muutosta kohden pohjoista tammi–helmikuulla on arkistoissamme aika lailla

(myös nettikeskustelu v. 2010 PPLY:n verkkosivuil-la). Talviajan muuttavia 7.1. OUL Sanginjoki, Kon-tiokoski 1m N (HHo), helmikuulla jo kolme muutta-vaa; 2.2. ja 3. 2 OUL Perävainio 1m N (JMe), 22.2. HAI Lauttaväylä 1p (muuttava!) (Ari Kajan). Pai-kallisia tammikuussa 3 (RUU, PUD, TAI) ja helmi-kuussa 1 (PUD). Maaliskuulla jo 29 muuttavaa HAI, LUM, OUL ja huhtikuulla n. 68. Muuton huippu pää-asiassa HAI Kirkkosalmen muutonseurannan mu-kaan 3.–10.4. (JMa, ym.), jolloin muuttavia yhteensä arviolta 55 (laajalti muutollaan kiertelevät yksilöt vaikeuttavat laskentaa). Viimeiset kevätmuuttajat 2.5. HAI Louekari 1 subad m (PPe), LUM Puhkia-vanperä 1m (TEs) ja SII Tauvon lintuasema 1m, ja vielä 19.5. HAI Härkäsäikkä 1m (HHo).

Vuoden 2004 pesintä oli toiseksi paras vuodes-ta 1987 alkaneen selvitysjakson aikana. Onnistuneis-ta pesässä oli rengastushetkellä 279 poikasta (Ollila & Koskimies 2006). Syyskaudelta vain 20 havaintoa, joista 16 muuttajaa tai pesimäpaikkojen ulkopuolella tehtyä. Ensimmäinen muuttaja jo 11.9. SII Alhon-mäki 1m N! (TTa, VSu, RPa, SRj), seuraavat 26.9. MER Kalapudas 1m S (VHe) ja 8.10. OUL Karin-kanta 1m SE (JPu). Viimeiset 26.12. OUS Varjakka 1m E (PKt) ja SII Hummastinjärvi 1 1-kv p (KRa).

sääksi (Pandion haliaetus)Listauksessa 129 havaintoa. Ensimmäiset 18.4. HAI Kirkkosalmi 1m N (PRu, IRu), 20.4. HAI Saaren pellot 1m E (PPe) ja 21.4. OUL Hartaanselkä 1m (MLe). Muuton huippu ehkä jo 25.4., jolloin HAI Kirkkosalmella 5–9 m/p (JMa, SHa), HAU Martin-niemi 1 (Marja-Liisa Rankka) ja PYI Parhalahti 2m (HTu, TTa, RPa ym.). Toukokuun loppuun mennes-sä kirjattiin 110 yksilöä, missä lienee jonkin verran päällekkäisyyttä.

Saurola (2005) ei julkaissut alueittaisia pesintä-tietoja, mutta yhteenvedossa mainitaan, että aloitet-tujen pesintöjen määrä oli 34 vuoden tarkastelujak-son korkeimpia. Vuonna 2003 Oulun läänin alueella oli 59 asuttua reviiriä (Saurola 2004). Syksyltä, syys-kuun alusta lukien havaintoja vain 11 yksilöstä. En-simmäinen syysmuuttaja 1.9., OUL jvp 2m S (VSu), seuraavat Raahen rallissa 11.9. SII Karinkanta 1kiert. (PLa, EHo, HTa) ja SII Merikylän pellot 1m (HTu, JMe, KVa). Syksyn viimeiset 16.9. VIH Uturinne 2m (TVä, MLu), 25.9. Hailuodon rallissa Tömpässä 1m (MKe, PLa, HTa) ja 1.10. SII Tauvon lintuasema 2 ad m.

54 AureolA Vsk 32

jalohaukkalinnut - Falconiformes

tuulihaukka (Falco tinnunculus)Koosteessa 243 havaintoa. Ensimmäiset 3.4. MUH Kankaannokka 1p (TWä), TYR Murto 1p (TTa, STi, TEs) ja TYR Nikulantie 1p (JRa). Seuraavina päivinä tavattiin jo yleisesti eri puolilla. Suurimmat paikallisten määrät 11.4. TYR Jokisilta 9p (IRu, PRu, ALe), 13.4. LIM–TYR eri puolilla 10p (MAl, TJa) ja 17.4. TYR Murto 7p (WVe), sekä muutta-jien 16.4. PYI Parhalahti 7m (HTu), 17.4. LUM Sannanlahti 9m (APe, VSu, MAl ym.), HAI Kirk-kosalmi 7m (JMa, PLa, SLa ym.) ja PYI Parhalahti 7m (TVä, TFy, MLe). Kevään summa 108m+239p sisältänee runsaasti päällekkäisyyksiä, varsinkin paikallisissa, jotka lasketaan liki päivittäin vakio-paikoilta. Runsaasti ”tinnuja ”oli joka tapauksessa.

Tuulihaukan pesintöjä oli Pohjois-Pohjanmaan alueella (Kuusamo mukaan luettuna) valtakunnallisen petolintuseurannan tietojen mukaan 34, reilusti edel-lisvuotta vähemmän (63) (Honkala ym. 2005). Myös havaintolistauksessa oli kesäajalta pesimishavaintoja niukasti. Varhaisimmat syysmuuttajat elokuun alku-puolelta: 6.8. SII Tauvon lintuasema 1m ja 7.8. 2m sa-malta paikalta. Syyskaudelta elokuun lopusta alkaen havaintoja vain 49 yksilöstä, mikä kertonee huonosta pesinnän onnistumisesta (tai sitten linnut poistuvat nopeasti parempia metsästysmaita hakemaan). Vii-meiset 25.9. HAI pinnarallissa Luodossa ja Pöllässä 1p (KRa, HTu, JMe ym.) ja 3.10. LIM Haaransillalla ja Isoniityllä 1p (MTy, ATy, MAl).

Ampuhaukka (Falco columbarius)Talvehti ilmeisen onnistuneesti jopa usean yksilön voimin: 6.1. LIM keskusta, 1p (JPm), 22.1. OUL Pikisaari 1p (TTa), 26.1. OUL Toppila 1p (OSu), 17.2. OUL Pyykösjärvi 1n m N (EAa), 21.2. TYR Jokisilta 1k p (JPm) ja 26.–28.2. TYR Parras (TVä, MLu). Talvehtijoista johtuen kevätmuuton alkua on hankala arvioida. Maaliskuun alun OUL havainnot (6.–10.3.) saattavat edustaa talvehtijoiden kiertelyä. Ensimmäiset talvehtimisalueiden ulkopuoliset ha-vainnot olivat 11.3. HAU Korvalantie 1 kiert. (TKa) ja 14.–17.3. HAI Kirkkosalmi 1 k kiert. (Eino Meri-lä). Kevään suurimmat määrät 16.4. SII Alhonmäki 5m (JPe) ja 17.4. LUM Sannanlahti 3m (APe, VSu, MAl ym.). Muulloin oli vain 1–2 yksilöä kerrallaan. Kevään havaittujen yhteismäärä noin 154 yksilöä.

Pesintöjä Pohjois-Pohjanmaan alueelta 7 kap-paletta (Honkala ym. 2005). Kesä–heinäkuulta kir-

jattiin vain kolme havaintoa yksittäisistä linnuista! Syksyllä 15.8. jälkeen havaittiin 70 yksilöä. Syys-kiertelyn ja -muuton alkua ilmentävät 4.–9.8. SII Tauvon lintuaseman havainnot 1–2 paikallisesta lin-nusta, 8.8. kirjattiin 1m (Tauvon lintuasema). Muu-ton huippuluvut kirjattiin sekä 11.9. Raahen rallissa, SII eri puolilla yht. 9m/p (ralliväki) että 25.9. HAI rallissa, eri puolilla 7m/p (ralliväki). Syksyn viimei-set 20.10. PYI Suni (MKe, PLa, HTa ym.), 24.10. SII Tauvo, Ulkonokka 1m (EMi, ALu) ja 31.10. OUL Hiesutie 1p (IRu).

Nuolihaukka (Falco subbuteo)Ensimmäiset poikkeuksellisen varhaisia: 17.4. HAU Hekkalanlahti 1p (JWi), 18.4. PYI Parhalahti 1m N (ALi, PLi) ja 19.4. HAU Annalankangas 1m N (TKo, JWi). Selkeää päämuuttoaikaa ei erotu. Ke-vätmuuton yhteissumma 24 yks, 2 lintua enempää ei nähty kerrallaan. Pesintöjä Pohjois-Pohjanmaan alueelta 13 kappaletta (Honkala ym. 2005).

Syysmuuton alkua ilmentävät SII Tauvon lintu-aseman havainnot, 6.8. 1p ja 7.8. 1p,1m (Tauvon lin-tuasema). Syyskaudelta 15.8. jälkeen havaintoja 31 yksilöstä, viimeiset 14.9. HAI Mäntyniemi – Virpi-niemi 1p (MKe) ja 25.9. HAI syysrallissa Marjanie-mi–Keskiniemi 1 ad p (MKe ym.) ja Ojakylänlahti 1p (KRa, EHo, JPu). Nuolihaukka/punajalkahaukka määritettiin kolmesti: 30.5. MUH Tuppu 1p (VSu, PSu), 27. 8 OUL Kiviniemen lintutorni 2p (APe, JKa) ja 25.9. HAI Luoto 1p (HTu, JHa, JMe).

Muuttohaukka (Falco peregrinus)Yhteensä 133 havaintoa kirjattu 172 yksilöstä. Kevään ensimmäiset 2.–5.4. PUD Kollaja 1p ja 8.4. 1/1p (ESa), 6.4. OUL Linnanmaa 1m (JPe) ja 8.4. SII Alhonmäki 1m (HTa). Päämuutto keskit-tyy pitkälle jaksolle, aikavälillä 16.–25.4. kirjattiin 25, 25.4.–5.5. 20 ja 6.–15.5. 29 yksilöä. Viimeiset kevätmuuttajiksi kirjatut 15.5. SII Sääri 1m (JKa), 16.5. OUL Vihreäsaari 1m (JKa) ja 17.5. HAU Ha-losenperä 1m (JMe, SKu). Muuttohaukan asuttujen reviirien määrä pysyi samana vuosien 2002–2004 aikana, noustuaan sitä ennen hitaasti mutta tasai-sesti vuosikymmenten takaisesta alhostaan (Olli-la & Koskimies 2007). Kesäaikana oleskeli LIM Virkkulassa 1 yks. koko kesän (monet), havaintoja pesimättömistä yksilöistä rannikkokunnista saatiin myös 21.6. HAI Vesankarit 1 saalistava (JMa), 10.7. KEM Teppola 1p (JRa), 29.7. HAU Pajumaanku-

AureolA Vsk 32 55

ja 1p (JRa) ja 2.8. HAU Kraaseli 1ad, saalisteleva (TTa). Elokuun alun havainnot kertovat jo syyskier-telyn – muuton alkamisesta, 7.8. OUL Valkeisjär-ven uimaranta 1kiert. (IRu, Laila Ruuska) ja 8.8. LIM Virkkula 1p (JAa, APe, ym.). Syksyn viimeiset 26.9. HAI Marjaniemi 1juv p (Jan Södersved, An-dreas Uppstu, Andreas Lindén ym.) ja 28.9.–3. 10 LUM Pitkänokka 1–4 yks. p (JSj, MKe ym.).

Kurkilinnut - Gruiformes

Luhtakana (Rallus aquaticus)Tavalliset 7 reviiriä: 6.5.–1. 8 SII Säikänlähti 2Ä (monet), 10.5. LUM Sannanlahti Ä (WVe), 12.5. RAA Olkijokisuu Ä (HTu), 2.6. SII Varessäikkä Ä (MKe) ja 3.–10.6. HAI Kirkkosalmi 2Ä (JMa, HHo).

Luhtahuitti (Porzana porzana)Runsas esiintyminen, yhteensä noin 23 reviiriä: 1.5. HAI Virpiniemi Ä (JMa), 4.5.–6.7. HAI Kirkko-salmi–Patelanselkä yht. 6Ä (JMa, HHo), 23.–27.5. LIM Temmesjokisuu Ä (Antti Ollila, KRa), 26.5.–23.6. OUS Papinkari Ä (monet), 30.5. OUS Perä-oja Ä (monet), 31.5.–18.7. PUD Aittojärvi Ä (ESa, TSa), 3.6. SII Munahieta Ä (KVa), 4.6. SII Hieta-niitynlahti Ä ja Siikajokisuu Ä (HTu), 5.–26.6. PYI Heinikarinlahti 2–3ä (HTu, PRu, IRu), 13.6. RAA

Haapajokisuu Ä (HTu, KVa), 14.6. PYH Pyhännän-järvi Ä (RKy), 15.–26.6. PYI Parhalahti 1–2ä (KVa, PRu, IRu), 10.7. KÄR Nurmesjärvi Ä (WVe, HHu) ja 10.7. OUL Kempeleenlahti Ä (JRa).

ruisrääkkä (Crex crex)Varsin normaali vuosi, 19 reviiriä: 2.6. LIM Haa-ransilta Ä (TVä, MLu), 10.6. HAI Vatunki Ä (JMa), 11.–23.6. MUH Kankaannokka Ä (TSp, VPH, RKy), 13.–18.6. HAA Ainali Ä (RKy, TFy, MLe), 15.6. PYI Jokivarsi Ä (KVa), 17.6. HAA Mielusky-lä 2Ä (RKy), 18.–28.6. MER Kalapudas Ä (RKy, VHe), 23.6. KÄR Sydänmaa Ä (RKy), 30.6.–22.7. LIM Tupos Ä (THe, WVe, TVä, ym.), 3.7. UTA Ahmas Ä (TTa, ESa, RPa, SRj), 6.7. MUH Lauk-ka Ä (TSp), 12.–22.7. KEM Rajakorpi Ä (WVe, TVä ym.), 13.7. TYR Ängeslevä. Korkalantie 1–2Ä (WVe, HHu, TVä), 15.7.–2.8. LIM Selkämaantie Ä (WVe ym.), 15.–24.7. SII Karinkanta Ä (WVe, HHu, TVä), 17.7. RAN Mankisenkangas Ä (TVä, MLu) ja 12.–24.7. LUM Varjakantie Ä (WVe, TVä).

Nokikana (Fulica atra)Ensimmäiset 4.4. OUL Hietasaari, 1p (JJu, MHe, JKl), 6.4. RAA Lapaluoto 5p (RNe, JKo) ja 7.4. OUL Syväsatama 1p (VSu, PSu). Yleistyi nopeasti, 13.4. RAA Lapaluodossa 9p (HTu), HAI Kirkko-

Ensimmäiset muuttohaukat palaavat pesimäsoilleen huhtikuun ensimmäisinä päivinä. © VELI-PEKKA VIKLuNd

56 AureolA Vsk 32

salmella 16.4. 12p (JMa, MAa, ym.) ja 17.4. yh-teishavainnointipäivänä 21p+43m (JMa, PLa, SLa ym.). Kevään maksimit 23.4. HAI Kirkkosalmi 65p (JMa), 30.4. RAA Aittalahti 30p (KRa), 25.4. LIM Virkkula 30p (MKe) ja 4.5. PYI Harminlammet 20p (HTu, KRa). Sisämaan havainnoista mainittakoon 15.5. PUD Kollaja, Kaitalampi 1p (ESa) ja 20.6. PUD Aittojärvi 1p (ESa, TSa).

Pesivien suurin määrä kirjattiin 27.6. HAI Kirk-kosalmi 120p, pääosin juv. (TLe). Syyspuolen suu-rimmat määrät 20.8. HAI Kirkkosalmi 347p (JMa) ja 28.8. LIM Virkkula 210p (JPe). Vielä 26.9. sinnitte-li OUL Kempeleenlahdella 73p (EAa) ja 1.10. HAI Kirkkosalmella 50p (JMa). Viimeiset 23.10. OUL Pyykösjärvi 1p (EAa), 24.10. UTA Ahmasjärvi 2p (VPH, TSp) ja 27.10. LUM Sannanlahti 2p (JMj).

kurki (Grus grus)Ensihavainnot kolmesta eri kunnasta samalle päi-välle 3.4.: LUM Sannanlahti 2m (TEs), PYI Yppä-rin pellot 3p (TVä, MLu, HTa) ja MER Aittoneva 2p (VHe). Muuttaviksi ilmoitettuja huhtikuussa 5140 ja toukokuussa 200. Kevään suurimmat yksittäiset muutot 25.4. HAU Kellonkartanon pellot 503m (JMe, JWi, SKu) ja 16.4. PYI Parhalahti, kalasata-ma 500m (HTu) ja suurin paikallisten kerääntymä

21.4. MUH Matokorpi 500p (VPH, TSp). Kesän suurin kerääntymä oli Liminganlah-

della: 13.6. LIM Virkkula 300p (JSj), 28.6. LIM Virkkula 450p (JSj) ja samalle päivälle LIM Puh-kivanperä 230 (TLe). Syksyn suurimmat paikal-listen määrät tulivat perinteisesti Muhoksen Soson alueelta: 4.9. 1874p (JPe, AKa, PRu, IRu), ja 9.9. 1623p (TVä, MLu). Myös LIM Ketunmaalla mer-kittävä kerääntymä, josta suurin ilmoitus 7.9. 370S (JSj). Muuton huippukirjaus 16.9. VIH Uturinne 1711m53a (TVä, MLu) ja seuraava jo aivan eri kokoluokassa 11.9. SII n. 400m (HTu, JMe, KVa). Syyskuun jälkeen loppuvuonna vain yksi havainto: 8.10. OUL Ouluntulli 2lask (HTa).

Rantalinnut - Charadriiformes

Meriharakka (Haematopus ostralegus)Kevään ensimmäinen tyypillisesti 14.4. OUL Top-pilansalmessa 1 (EAa) ja ehkä sama seuraavana päi-vänä OUL jvp:lla (KRa, TTa). 17.4. meriharakoita oli jvp:lla jo kaksi (VSu) ja 18.4. 3 (JPu). 17.4. on ilmoitettu yksi myös Toppilansalmesta (Tiina Mä-kelä). Kevään suurin määrä 36 p oli OUL jvp:lla jo 25.4. (KRa). Sama määrä muuttavia nähtiin 17.5. OUL Karinkannassa (JPu), nämä luultavasti arkti-

Tyllin pesä maastoutuu hyvin somerikkorannalle. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 57

sen alueen pesijöitä. 7–30 yksilöä laskettiin monta kertaa muulloinkin OUL jvp:lla 23.4.–17.5. (mo-net). Muualta isohkoja parvia olivat mm. 23.4. HAI Kirkkosalmella a17p (TTa), 25.4. PYI Parhalah-della 15m 3a (HTu, TTa, RPa ym.), 2.5. SII Tauvo 15m2p ja vielä 25.4. HAU Kellossa 12m N (TKa).

Kesän suurimmat määrät ilmoitettiin hei-näkuun alusta, HAI Marjaniemessä 3. ja 7.7. 22 (EAa) ja 8.7. HAI Virpiniemen ja Keskiniemen välillä peräti 46 ad (EAa). Sisämaassakin nähtiin meriharakoita 5.7. RUU yrityspuistossa 2p (RKy). Syysmuuttoa nähtiin tavanomaisen niukasti, mm. 6.8. SII Tauvossa 8m (Tauvon lintuasema). Suu-rin parvi nähtiin 20.8. HAI Huikussa, n. 27 (Jarmo Kontiainen). Viimeiset meriharakat tavattiin 4.9. SII Tauvon Munahiedalla 1p (VSu, PSu) ja peräti kuu-kautta normaalia myöhemmin vielä 3.10. samalla paikalla 2p 1kv (ESa, Tauvon lintuasema).

Pikkutylli (Charadrius dubius)Ensimmäinen poikkeuksellisen varhain, 17.4. HAI Kirkkosalmi 1 lask, nous,W (MKe, PLa, JMa ym.). Tavallisempaan saapumisaikaan nähtiin 25.4. OUL jvp 2p (Helge Eskelinen, KRa, JRa ym.). 26.4. OUL Syväsataman 1p lisäksi myös KUI Vatungintie 1p (MKe) ja SII Alhonmäki 1p (HTa). Kevään vaati-mattomat huippumäärät olivat 8.5. OUL Syväsata-

ma 5p (KKa) ja 20.5. 4p (KKa, EMi), 11.5. MUH Muhoslampi, venesatama 4p (VPH, TSp) ja 27.5. OUL Karinkanta 4m NE (JPu). Muuttaviksi tulkit-tuja kirjattiin koko kevään aikana edellä mainittujen lisäksi vain 20.5. SII Tauvon ks 2 NE (JPu).

Kesän suurimpia määriä olivat 24.6. Hai Pöllä 7p (TLe) ja 5.7. MUH Vesiaro 4p (VPH, TSp). Ve-siarolla oli samaan aikaan myös tylli ja paikalla on hätäillyt muinakin vuosina kumpaakin lajia! Paikka kuuluu vasta hiljattain kuvattuihin ns. arokosteik-koihin, joissa veden määrä vaihtelee vuodesta ja vuodenajasta toiseen (Laitinen ym. 2005, Laitinen 2010). Syysmuuton ajoittaminen on vaikeaa, kun se alkanee huomaamattomasti viimeistään heinäkuun alkupuolella. Vaatimattomat huippumäärät nähtiin 25.–30.7. SII Tauvo Munahiedalla 5–8p (VPH, IKo, IRu ym.). Elokuussa pikkutyllejä on ilmoitettu vain 4.8. SII Tauvo 2p (PSu, VSu, Tauvon lintuasema) ja selvästi myöhemmin 25.8. OUL Syväsatamassa (KKa). Viimeinen havainto oli melko tyypillisesti 2.9. samalta paikalta OUL Syväsatama 1p (EMi).

tylli (Charadrius hiaticula)Ensimmäisten saapumisaikaa voisi luonnehtia ai-kaisehkoksi, mutta normaaliksi: 7. 4 OUL Syväsata-ma 1m N (WVe), 9.4. HAI Kirkkosalmi1a10p (Pau-la Niemelä) ja 12.4. OUL Oritkari 3p (KKa, EMi).

Pikkutylli saapui poikkeuksellisen varhain vuonna 2004. © VELI-PEKKA VIKLuNd

58 AureolA Vsk 32

Huhtikuun suurimmat yksilömäärät ovat aivan kuun lopulta: 23.4. LIM Virkkula 12p (MKe) ja 24.4. 10 (EAa, HRR) sekä 30.4. PYI Takaranta 15p (HTu, KVa). Osa Perämeren tylleistä saapuu toukokuussa, jolloin oli myös arktisten tyllien päämuutto: 19.5. SII, Tauvo, Ulkonokka 124p (HTu), 20.5. SII Tauvo 40 (Tauvon lintuasema) ja II Ulkokrunni 30p (WVe) sekä 24.5. SII Savilahti–Sääri 115 (ALu). Arvatenkin pohjoisia tyllejä nähtiin vielä 30.5. PYI Parhalahti ks a10m (HTu) ja 5.6. PYI Veteraanimaja 30 (HTu).

Pesimishavaintoja ja pesimiseen viittaavia ha-vaintoja tuli seuraavista kunnista: HAI, MUH, OUL, PYI, SII ja TAI. Erityistä huomiota ansaitsevat sisä-maakunnat MUH ja TAI. 17.6. TAI tylli nähtiin Ase-man kentällä pikkutyllibiotoopissa – jossa ei ollut pikkutyllejä – ja 5.7. MUH Vesiarolla samalla paikal-la kuin pikkutyllit, ks. pikkutylli edellä (VPH, TSp).

Syysmuuton ensimmäinen suurehko luku ad tyllejä on ilmoitettu 8.7. HAI Virpiniemi–Keskinie-mi 41p ad (EAa). Luku ylitettiin vasta 25.7. SII Tau-vo Munahieta 55–100p (VPH, IKo, PLa ym.). 100 olikin koko syksyn huippuluku. Elokuussa ja nuor-ten tyllien muuttoaikaan elo–syyskuussa määrät jäi-vät vaatimattomiksi. Elokuun suurin määrä 6.8. SII Tauvo 80p (Tauvon lintuasema) edustanee vielä ad-lintujen muuttoa ja jälkimmäinen, 28.8. samalla pai-

kalla 40 juv (ALu, JKa) nuorten muuttoa. Nuorten päämuutossa oli syyskuussa vielä kaksi piikkiä, 4.9. SII Tauvo Munahieta 55p (PSu, VSu) ja 10.–14.9. HAI Marjaniemi–Keskiniemi–Haaralampinnokka 40–50 yks (JNo, JNm, RLi ym.). Lokakuussa näh-tiin enää 8 yks, viimeiset 6.10. HAI Virpiniemi 1p juv (MKe, WVe), 7.10. 1p SII Munahieta (MKe) ja erittäin myöhäinen 20.10. RAA Olkijokisuu (JMj).

Keräkurmitsa (Charadrius morinellus)Esiintyminen oli niukka parin edellisvuoden tapaan. Kaksi ensimmäistä havaintoa olivat poikkeukselli-sen aikaisia: 15.5. TYR kk 2p mullospellolla (Pentti Manninen) ja 16.5. HAU Pohjoiskello 1p (JRa). Ai-noat kunnon parvet löydettiin MUH Matokorvesta, missä 24.–25.5. parvet a8 ja a13 (VPH, Kari Hon-kanen, RRj ym.). Ensimmäinen parvi löytyi 24.5. illalla, toinen 25.5. iltapäivällä. Molemmat lähtivät muutolle klo 15:20. Touko–kesäkuun vaihteessa nähtiin vielä 30.5. LUM Kivikasan pelto 1p (JPu), TYR Murto 3p (WVe, JPu) ja 1.6. LUM Pitkänokka 1p (Kari Koivula, VMP). Syksyltä ilmoitettiin vain kerran, 18.9. SII Karinkanta 1m E (PLa, HTa).

Keräkurmitsaa tavataan meillä vain läpimuuttavana - kenties tämäkin lintu on kulkenut muutollaan PPLY:n alueen kautta. © MIKKO ALA-KOJOLA

AureolA Vsk 32 59

kapustarinta (Pluvialis apricaria)Ensimmäiset tulivat kohtuullisen aikaisin, 6.4. VIH Ilveskorpi 1p (Irma Perälä) sekä 9.4. MUH Kan-kaannokka 1p (VPH, TSp, ERi), SII Munahieta 1m NE (EMi) ja SII Karinkanta1p (VHe). Huhtikuussa määrät olivat niukkoja ja suurimmat määrät tyy-pilliseen tapaan sisämaasta: 18.4. OUN Irvan pel-lot (Rauno Mattila, VHe), 19.4. UTA Ahmas a24p (JEs). Kevätmuuton huippu oli 6.5.–13.5., jolloin mm.7.5. HAI Rytijärvi 129p (PPe) ja 50p HAU Kellonkartano (TKo). Vielä 13.5. HAU Kello 105p (TMu). Syysmuuttajat ilmestyivät rannoille vasta heinäkuun viimeisellä viikolla, jolloin SII Sääri 10 (JPu) ja SII Tauvo, Ulkonokka 7p (EMi). Elokuun niukka huippu oli 8.8. SII Tauvo 30 (Tauvon lin-tuasema, KRa). Nuorten lintujen huippu oli 17.9. LUM Pitkänokka 20p (JSj) ja 21.9. TYR Parras 22p (TVä). Viimeiset nähtiin 28.9.–1.10. LUM pit-känokka 10p, joukossa ainakin alussa 1 ad (MKe, ALu, JSj) ja 7.10. SII Kaasa 1m S (HTu).

Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola)Keväällä erittäin niukka, vain kolme havaintoa: 19.5. LIM Virkkula 1p (JSj) ja PYI Parhalahti 1m (KVa) sekä 24.5. SII Savilahti Sääri 1p (ALu). Ke-säkuulta ei tullut yhtään havaintoa. Ennen heinä-

kuun viimeistä viikkoa nähtiin vain kahdesti, HAI Tömppä 4.7. 1p ad (EAa) ja 13. ja 15.7. SII Tauvo 1ad p (Tauvon lintuasema). Koko heinäkuun sum-ma oli vaivaiset 5–6 yksilöä.

Niukkuus jatkui elokuussa, ja ainoa mainittava muutto oli vasta 24.8. PYI Elävisluoto 61m 2a kaikki ad (HTu). Siinä olikin suurin osa elokuun yksilöistä, joiden summa oli päällekkäisyydet poistaen vajaat 75 eri yksilöä. Syyskuussa, nuorten päämuuton ai-kaan, nähtiin yhteensä 300–400 yksilöä, enimmil-lään 17.9. LUM Pitkänokka 120p (JSj, VSu, TTa) ja samalla paikalla vielä 28.9. 90p (JSj). Lokakuun summa oli noin 80 yksilöä, niistä viimeiset 9.10. SII Munahieta 1p (EMi), 10.10. LUM Sannanlahti 5p (RKy) ja vielä 17.10. LUM Pitkänokka 1p (RKy).

töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus)Ylivoimaisesti aikaisin tuli 15.3. TYR pellot 1p (HTu). Seuraava havainto saatiin vasta kaksi viik-koa myöhemmin 29.3. PYI Parhalahti 5m N (MLu, TVä). Sitten tulikin useita havaintoja: 2.4. OUN Irva 2p (RRa), PYI Parhalahti 2m N (HTu) ja HAI Kirkkosalmi 1p1m (JMa). Alku oli edellisiin keväi-siin verrattuna ennemmin myöhäinen kuin aikainen. Seuravana päivänä 3.4. tuli jo 22 havaintoilmoitus-ta, jotka päällekkäisyydet poistaen koskevat noin

Töyhtöhyypän pesä. © VELI-PEKKA VIKLuNd

60 AureolA Vsk 32

125 töyhtöhyyppää laajalla alueella Oulusta Vihan-tiin ja Hailuodosta Siikalatvalle. Havaintomäärän nopeaan kasvuun vaikutti varmaan sekin, että 3.4. oli lauantai.

Jo 4.4. laskettiin kevään toiseksi suurin paikal-listen määrä TYR Murto 200p (MLu, TVä,). Suurin luku oli 8.4. TYR pellot 250p (KRa). Kolmanneksi suurin paikallisten määrä laskettiin 10.4. HAI Kirk-kosali 120p (MAa, JMa, Paula Niemelä ym.). Eniten muuttajia nähtiin 16.4. PYI Parhalahdella 151 (HTu) ja 17.4. LUM Sannanlahdella 159 (MAl, APe, VSu, ym.). Muuttavia ja paikallisia erottelematta 9.4. LUM Sannanlahdella nähtiin lisäksi 170 töyhtö-hyyppää (VSu, PSu). Jo 17.4. muutto alkoi hiipua, mutta viimeiset nähtiin niinkin myöhään kuin 24.5. RAA Pattijoen Pöllä, kalasatama 5m (HTu).

Koko syysmuuttokaudelta heinä–lokakuusta PPLY:n arkistoon kertyi vain 22 havaintoa. Ainoat yli 10 töyhtöhyypän parvet nähtiin kaikki OUL Oritka-rissa 13.9. 25p, 15.9. 14m7p ja 16.9. 38p (KKa, EMi). Viimeiset nähtiin tyypilliseen aikaan 25.9. HAI Pöl-lännokka (SRj, TTa, PSu ym.) ja HAI Viinikanlahti 1p (KRa) (voi olla sama) ja OUL Oritkari (EMi).

isosirri (Calidris canutus)Keväällä nähtiin niukasti, yhteensä 52 yksilöä, joka sekin tosin suurempi luku kuin parina vuonna aikai-semmin. Kaikki havainnot: 10.5. HAI Kaarannokka 2p (LMu), 15.5. SII Kaasa 10m (HTu, TVä, LMu) ja sama paikka 16.5. 2m (TFy, MLe), jonkinlaise-na huippupäivänä 17.5. OUL Kiviniemi 4p (MKe), HAI Kaarannokka 1p (MAa, JMa), HAI Pökönnok-ka 4p (HHo) ja HAI Hiidenniemi–Vesankarit a13p (HHo), 20.5. SII Tauvo, Ulkonokka 1p (Antti Mika-la, Kalevi Hiironniemi, Tauvon lintuasema), 22.5. II Ulkokrunni 1p (WVe), 25.5. RAA Pattijoki, Yrjänä 1m (KVa), 26.5. HAI Kuivasäikkä 2p (HHo), 29.5. HAU Kraaseli 2 (JPu) ja LUM Lamunkari 2p (JKa, THe, JSi). Muutto jatkui kesäkuun puolelle, jolloin 3.6. HAI Tömppä 4p (ALu), 5.6. SII Tauvo, Muna-hieta 1p (EMi) ja viimeisenä HAI Vesankarit–Hii-denniemi 2p (HHo).

Muuttokausien välistä on kaksi havaintoa, 29.6. SII Munahieta 1p (EMi) ja 8.7. HAI Itara 1p haalea, vaihtopukuinen +1kv (JMa).

Aikuisten isosirrien syysmuutto alkoi 20.7., mutta oli äärimmäisen niukkaa heinäkuussa, 20.7.–30.7. vain 8 yksilöä yht. 3a SII ja HAI (TKo, EMi, HTu). Elokuunkin yksilömäärä oli vain nelisen-kymmentä, enimmillään 29.8. SII Munahieta 21p

(KRa). Viimeiset aikuiset on ilmoitettu 28.8. ja ensimmäiset nuoret 4.9., joten mm. elokuun suurin parvi jäi ilman ikämääritystä. Nuorten isosirrien muutto syyskuussa oli vanhojen kesäistä muuttoa runsaampaa, ja kuukausisumma oli noin 120 yksi-löä. Suurimmat parvet olivat 17.9. 30p HAI Isoma-tala (APe, JKa, ALu ym.) ja 40p LUM Lamunkari (JSj). Viimeiset nähtiin melko tyypillisesti tai hiuk-ka aikaisin 20.9. SII Säärenperänranta 1p (TVä), 26.9. 1p HAI Keskiniemi (TEs) ja 28.9. LUM Pit-känokka (JSj).

Pulmussirri (Calidris alba)Touko–kesäkuussa nähtiin 28 yksilöä eli hiukka enemmän kuin yleensä: 17.5. HAI Pökönnokka 4p (HHo), 20.5. SII Tauvo, Ulkonokka 1p (Antti Mi-kala, Kalevi Hiironniemi, Tauvon lintuasema), 21.5. HAI Kuivasäikkä 2p (JMa, MAa, HHo ym.), 24.5. SII Sääri 5p (ALu, VMP), 25.5. OUS Purnunnokka–Mustaniemi 1p (HTu), 2.6. HAI Haaralampinnok-ka 1p (RKn), 3.6. HAI Tömppä 1p (ALu), 4.6. SII Munahieta 11p kevään suurin parvi (EMi) ja kevät-muuton päätti 16.6. HAI Tömppä 2p (ALu, VMP). SII Tauvon Munahiedalla heinäkuun ensimmäinen pulmussirri jo 12.–18.7. (Tauvon lintuasema, MKe, PLa ym.). 24.–31.7. niitä nähtiin Tauvossa päivit-täin 1–16 yksilöä (monet) ja lisäksi vain 24.7. HAU Kattilankallassa 4p (JMe, SKu) ja 25.7. HAI Pökön-nokalla (ALe, JMa). Heinäkuun summa oli korkein-taan 60 eri yksilöä – mikä on kuitenkin paljon.

Elokuussa havaittiin yllättäen vähemmän yk-silöitä kuin heinäkuussa, noin 45. 1.8. 1–3 yksilöä siellä täällä, mm. 2.8. HAU Kraaselissa (TTa, RPa), mutta sitten tuli 17 päivän tauko. 25.8. SII Muna-hieta 30 (TVä) edustavat varmaankin jo nuoria. Syyskuun yksilömäärä oli päällekkäisyydet pois-taen myös noin 45 yksilöä. Kuun suurin määrä 10.9. HAI Marjaniemi–Haaralampinnokka 8p (JNo, JNm, RLi) oli vaatimaton. Viimeiset lokakuussa, 2.10. HAI Mäntyniemi 2p (VSu, TJa ym.), 6.10. HAI Virpiniemi–Keskiniemi 5p (MKe, WVe) ja vihonviimeinen 17.10. LUM Pitkänokka 1p (RKy).

Pikkusirri (Calidris minuta)Kevään kaikki niukat havainnot: 17.5. HAI Pökön-nokka–Vesa 1p (HHo), 28.5. PYI Harmi 1p (KVa) ja 4.6. SII Tauvo, Ulkonokka 2p (HTu). Kevät- ja syysmuuttoaikojen välistä on yksi havainto, 1.7. HAI Virpiniemi 1p (JMa). Vanhojen lintujen muut-

AureolA Vsk 32 61

to alkoi 9.7. HAI Virpiniemi 1p (JMa) – ellei sit-ten kyseessä ollut em. yksilö – ja 11.7. SII Tauvon lintuasema 3m. Seuraavana päivänä Tauvossa oli jo 8p, joista yksi rengastettiin. Ilmeisimmät päällek-käisyydet poistaen – monet Tauvon linnut ilmoitti kolme–neljä porukkaa – heinäkuun yksilömäärä oli n. 65, enimmät Tauvossa. Yksi havainto tuli 14.7. OUL Syväsatamasta, missä 4p (TTa) ja 15.7. LUM Lamunkarilta, missä 2p (THe).

Ensimmäiset nuoret raportoitiin 4.8. SII Tauvo 2 +1kv, 21kv (Tauvon lintuasema), viimeiset van-hat 7.8. HAI Keskiniemi 1 +1kv, 21kv (VPH, TSp). Nuoria pikkusirrejä oli vähän, ja elokuun pikku-sirrisumma jäi noin 100 yksilöön. Suurin parvi oli melko vaatimaton, 25.8. SII Munahieta 19p (TVä). Niukkuus jatkui syyskuussa; eri yksilöitä näkyi noin 65. Suurin parvi raportoitiin 28.9. LUM Pitkänokka 30p (JSj), ja tämä oli yllättäen koko syksyn viimei-nen havainto. Samalta päivältä ja paikalta on myös toinen havainto, LUM Pitkänokka väh. 1p (ALu).

Lapinsirri (Calidris temminckii)Kevään ensimmäiset melko aikaisin, 2.5. HAI Riisinnokka 1p (VNi, PPe) ja SII Kuusiniemi 1p (HTa).6.5. tuli jo 4 havaintoa KEM Nenä 1p (JSj), LIM Temmesjoki–Nenä 1p (JSj) ja Virkkula 1p (MKe) sekä HAI Riisinnokka 2p (JMa). Kevätmuu-ton suurimmat määrät laskettiin 24.5. SII Savilahti–Sääri 80p (ALu) ja 21.–23.5. II Ulkokrunni 40–60p (WVe). 20.5. SII Tauvosta on myös ilmoitettu 35p (Tauvon lintuasema). Vielä 1.6. on kirjattu HAU Halosenperältä 1m (JMe).

Reviirejä näyttäisi PPLY:n harvojen kesäkuun havaintojen mukana olleen ainakin HAI Pöllännok-ka 2 ja HAI Virpiniemi 3 (ARö, JMa, tulkinta jäl-kimmäisen), OUL Vihreäsaari ainakin 1 (VPV) ja OUL Syväsatama ainakin 1 (KKa, EMi), PYI Ve-teraanimaja 1 (HTu) ja SII Tauvo luokkaa 12 (HTu ym.). Oulun yliopiston kahlaajatutkimusryhmä (Kari Koivulan sähköposti) täydensi tietoja: ”Pesiä löytyi SII Tauvosta 18, HAI Pöllästä (Kuivasäikkä mukana) 3, HAI Virpiniemestä 3 ja OUL satamis-ta 9. Kun näistä seulotaan varmat koiraspesät ja arvellaan että puolet tuntemattomista hautojista on koiraita, sekä jos huomioidaan, että osa koiraista ei haudo (eli räpätään koiraiden määrää n. 20 % nokkiin), niin ”parimäärät” menisivät: SII Tauvo 12, HAI Pöllä 2, HAI Virpiniemi 4, OUL 8. Laskin rengasdatasta kontrolloitujen ja rengastettujen koi-raiden määrän ja sain nytkin luvun 26. Sattumaa tie-

tenkin. Kun kaikkia koiraita ei kuitenkaan havaita, niin ”parimäärä” on varmaankin 30–35”.

Parimäärä lainausmerkeissä siis lapinsirrin omintakeisen pesimäjärjestelmän takia (JMa:n huom.). Tulkinnan vaikeutta kuvaa se, että ARö (kahlaajatutkimusryhmä), joka katsoi havainnot kenttävihkoista, sai Hailuotoon hieman eri luvut: ”Olisi ihanaa, jos aina löydettäisiin kaikki sirrin-pesät, sillä tarkin lapinsirrin kannanarvion yksikkö lienee haudottu pesä. Tämähän ei tietenkään onnis-tu kuin harvoin ja harvoissa paikoissa. Perinteisesti soiva koiras on kuitenkin reviirin merkki, saipa hän sitten naaraita tai ei. Mulla ei ole tässä käytössä ve-rien ym. perusteella tehtyjä sukupuolimäärityksiä. Reviiriarviot suoraan maastovihosta 2004: HAI Pöllä ilman Kuivasäikkää: kaksi soivaa koirasta ym. (1 pesä löydetty) = kaksi reviiriä. HAI Kuivasäikäl-lä kaksi soivaa koirasta ja reviirien rajankäyntiä (2 pesää löydetty). Kaksi reviiriä. Virpiniemessä kaksi soivaa koirasta (3 pesää löydetty). Kaksi reviiriä.”

Vuoden 2002 tilanteeseen verrattuna puuttuu tieto HAU saaristosta (v. 2002 12).

Heinäkuussa vanhojen lintujen syysmuuton aikaan nähtiin – yrittäen sulkea havaintopaikkojen pesijät ja päällekkäiset havainnot pois – vajaat 80 yksilöä, paljon vähemmän kuin vuotta aikaisem-min (235). Suurin määrä oli 28.7. SII Munahieta 31p (EMi), muut suurimmat samalta paikalta 25.7. 12p (IRu, PRu, IKo) ja 29.7.–30.7. 10p (TTa, RPa, TVä). Elokuussa nuorten lapinsirrien muuttoaika-na nähtiin noin 50 eri yksilöä (2002 n. 80), mutta yhdenkään ikää ei ilmoitettu! Elokuun parvet olivat pieniä 1–8 yksilöä. Viimeiset 3 havaintoa syyskuul-ta: 4.9. SII Munahieta 4p juv (VSu, PSu), 10.9. SII Sääri 1p (Jarno Rasmus, Antti Tuominen, Toni Uu-simäki, Sami Kalliokoski) ja 11.9. SII Munahieta (TTa, SRj, RPa ym.).

kuovisirri (Calidris ferruginea)Keväällä viisi havaintoa, mikä on melko tyypillinen luku: 10.5. LIM Virkkula 2p (LMu), 21.5. LUM Sannanlahti 1p suosirriparvessa (ALi), 29.5. SII Säären nokka 1 (JPu) ja 2.6. HAI Tömppä 2p (ALu).

Ensimmäiset etelään muuttavat vanhat kuo-visirrit nähtiin 8.7. HAI Virpiniemi–Keskiniemi 2 (EAa) ja HAI Keskiniemi5p, nous, W (JMa). Seuraavana päivänä 9.7. oli HAI Virpiniemi 7p ad (JMa). Heinäkuussa nähtiin noin 155 yksilöä ja suu-rimmat määrät olivat 13.7. SII Tauvon lintuasema 6p57m, 15.7. LUM Lamunkari 20p (THe) ja 25.7.

62 AureolA Vsk 32

SII Munahieta 22p (PRu, IRu, IKo). Viimeiset ad-linnut on merkitty ylös 4.8. SII

Tauvon lintuasema 1 ad p.8. 8. ainoassa havainnoissa SII Tauvo (Tauvon lintuasema, KRa) ei ole mainittu ikää. Ikä puuttuu myös 15.8. SII Tauvo, Ulkonokka 10p, 1p (EMi, JTn) havainnoista, mutta kyseessä olivat luultavasti nuoret. Ensimmäiset 1kv:t on tosin määritetty vasta 28.8. SII Munahieta 2p (JKa). Elo-kuun kuovisirrisumma oli korkeintaan 60 eli pesintä-menestys näyttäisi olleen huono. Syyskuu ei muuta kuvaa noin 20 yksilöllä. Viimeiset havainnot olivat aika tyypillisesti 25.9. HAI Virpiniemi 1p (TJa, IKo, PRu ym.) ja HAI Itänenä 1p (KRa), 28.9. LUM Pit-känokka (ALu) ja 1.10. SII Tauvon lintuasema 1m.

Merisirri (Calidris maritima)Kaikki havainnot, joita 6 ja 8 eri yksilöstä: Ensim-mäiset 1.10. HAI Virpiniemi 1m (ALu, JKa) ja 6.10. HAI Virpiniemi 3p 1kv (MKe, WVe). Lokakuun lopulla kaksi havaintoa, 27. 10 SII Kaasa Haika-rannokka 1m S (TVä) ja 29.10. RAA Hanhikivi, pohjoiskärki 1m S (HTu). Joulukuusta PPLY:ssä harvinaisia talvihavaintoja, 6.12. HAI lauttaväylä 1m N aivan lautan vierestä (Eero Vierikko) ja hyvin harvinaisesti sisämaasta koskikarapaikalta 13.12. PUD kirkonkylä, Iijoen sula (Eero Vierimaa). Pu-dasjärven havainnosta on myös valokuva todistee-na. Lienee uusi laji Pudasjärvelle!

suosirri (Calidris alpina)Ensimmäinen nähtiin varhain, 17.4. LUM Sannan-lahti, torni 1m (MAl, JKa, APe ym.) ja ehkä sama LIM Virkkula 1p (VSu, TTa). 23.4. LIM Virkkulas-sa oli jo 3p (MKe) ja seuraavana päivänä 5p (EAa, HRR, APe ym.). Ainakin 6.5. asti kaikki havainnot koskivat epäilemättä Perämerellä pesivää schinzii-alalajia eli etelänsuosirriä. Suurin yksilömäärä tältä jaksolta (17.4.–6.5) oli 25.4. RAA Lapaluoto 12p (Reijo Nevasaari, JKo). Ensimmäinen epäilty pohjoisen alalajin alpina edustaja nähtiin 7.5. PYI Parhalahti–Syölätti 1p (HTu). 15.5. suosirrimäärä hyppäsi rajusti, kun SII Tauvon Kaasalla ja Sää-renperän rannassa nähtiin jo yhteensä yli 500 p+m. Nämä olivat pohjansuosirrejä. 16.5. pelkästään SII Savilahdella jo 400p (JKa), ja huippu 19.5., jolloin SII Sääressä nähtiin 600p (WVe). Viimeiset isot par-vet 24.5. SII Sääri 300p ja kevätmuuton viimeinen kohtuullinen parvi 1.6. HAI Kuivasäikkä 25p (Pek-ka Hautamäki, JRe) Sisämaahavaintoja tuli keväältä

kaksi: 19.5. VIH Saarelanjärvi 17p (TKa) ja 26.5. YKI Seluskanjärvi 2p (TEs).

Kesällä Oulun yliopiston sirritutkimusryhmä löysi pesiviä etelänsuosirripareja seuraavasti: LUM Liminganlahden Pitkänokka n. 15, HAI Tömppä 9 ja Pökönnokka 1, SII Tauvo 5 ja Sääri 2 (VMP, säh-köpostiviesti).

Syysmuutto alkoi aika selväpiirteisesti 29.6., jolloin SII Tauvo, Munahieta 66p4a (EMi) ja HAI Virpiniemi 92p (JMa). Aikuisten syysmuuton huippu oli 24.7., jolloin SII Munahiedalla nähtiin ”satoja” (ALe, JTn, Esa Turpeinen), ja 25.7., jolloin samalla paikalla 200p (IKo, IRu, PRu). Elokuun luvut olivat vaatimattomia. Syksyn suurin määrä nähtiin 17.9. LUM Pitkänokka–Lamunkari 800p (JSj) ja 28.9. sa-malla paikalla vielä 550 (JSj). Viimeiset 9.–10.10. SII Munahieta6–7 (EMi) ja 17.10. LUM Pitkänokka 18p (RKy). Etelänsuosirrejä ei ilmoitettu pesimäha-vaintoja lukuun ottamatta toukokuun jälkeen.

jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus)Jänkäsirriäisen muutto alkaa Pohjois-Pohjanmaalla tyypillisesti toukokuun 20. päivän tienoilla, niin nytkin: 19.5. PYI Parhalahti 1m (KVa) ja 22.5. SII Tauvo 1p (Tauvon lintuasema). 24.5. nähtiin eri puolella jo 28 yksilöä. Kevätmuuton huippu oli 29.5., jolloin eri paikoissa nähtiin yhteensä 73 yk-silöä (PPLY:n pinnaralli), sekä 31.5., jolloin RAA Pattijoki, Olkijokisuu 30p (HTu) ja RAA Pattijoki-suu 22p (HTu). Nämä kaksi olivat heikon kevään suurimmat parvet. Yleensä eniten jänkäsirriäisiä keräävällä Liminganlahden Lumijoen puoleisella Pitkänokalla ja Puhkiavanperällä ei ilmeisesti käy-ty parhaaseen muuttoaikaan. Viimeiset muuttajat nähtiin 4.6. SII Merikylänlahti 1p ja Ulkonokka 5p (HTu), 6.6. HAI Virpiniemi 1p (JMa) ja 10.6. HAI Pökönnokka 5 nous (HHo). Toukokuun summa oli 212 ja kesäkuun 40 eli vaatimattomia molemmat.

Vuoden ainoat pesimäajan ja -paikkojen ha-vainnot ovat 20.6. PUD Vengassuo 1p ja PUD Pu-ronlatvasuo 2p soidinlennossa (JRe).

Ensimmäiset syysmuuttajat havaittiin 12.7. SII Tauvon lintuasema 4p, 14.7. OUL Syväsatama, kah-laaja-allas 3p (TTa) ja 16.7. SII Tauvon lintuasema 1p. Koko heinäkuun summa oli korkeintaan 29 yksi-löä ja elokuun vaivaiset 9. Kaikki elokuun havainnot ovat samalta päivältä, 8.8., joka siis oli myös muu-ton varhainen loppumisaika: LIM Virkkula 2m, 1m (JAa, APe), OUS Nenännokka 1p, 2m (JAa, APe) ja SII Tauvo 3p (KRa, Tauvon lintuasema).

AureolA Vsk 32 63

suokukko (Philomachus pugnax)Kevään ensimmäiset varhain, 20.4. LIM Virkkula 2k p (ESa, ALu, KRa ym.), seuraavat 26.4. VIH Saarelanjärvi 1p k (TKa) ja 27.4. LIM Virkkula jo 5p (MKe). 30.4. oli kolmella paikalla yhteensä 55 suokukkoa. Muuton huippuluvut olivat suurem-pia kuin edellisenä vuonna ja hyvän vuoden 2002 tasoa ja monin paikoin runsaampiakin: 8.5. LIM Liminganlahti, Temmesjokisuu 2900 (EAa, HRR) ja Virkkula ainakin 1000p (Riikka Kaartinen, Min-na Takalo, Kari Kreus) sekä PYI Parhalahti 325m (HTu), 10.5. LUM Pitkänokka n. 1500p (WVe), SII Karinkanta 500p (EMi) ja 13.5. LIM Virkkula 2000 ja ”tuhansia vielä lahdella” (MKe, TEs). Muutto päättyi noin 20.5.

Pesimähavaintoja ei juuri ilmoitettu. Suurin pesimäkaudelta ilmoitettu yksilömäärä oli 15.6. HAI Isomatala 24/17 (HHo, JMa).

Hienon kevään jälkeen syksyn esiintyminen oli heikko kertoen huonosta pesimämenestykses-tä. Syysmuuton alku ei selviä arkistohavainnoista, sillä yli 20 yksilön määriä on ilmoitettu vasta 25.7. alkaen, jolloin SII Munahieta 60p (APe, PLa). Hei-näkuun suurin määrä nähtiin 30.7. SII Tauvo, Ulko-nokka 233p (12a) (EMi). Elokuun suurimmat luvut

olivat 8.8. SII Tauvo 200p/4m (KRa, Tauvon lintu-asema), 15.8. HAI Hiidenniemi 150p (JMa) ja 17.8. 108m KEM Honkanen (TEs). Suokukkoja nähtiin niukahkosti läpi syyskuun, suurimpana määränä 5.9. LIM Virkkula 80p (KRa). Viimeiset nähtiin tyypillisesti syys–lokakuun vaihteessa 30.9. SII Säärenperänranta 1p (JMj), 1.10. LUM Pitkänokka 7p (MKe) ja 3.10. SII Säärenperänranta 1p (ESa).

jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)Ensimmäiset havaittiin 2.5. kuten vuotta aikaisem-min HAI Tömppä 1Ä (ALe, JTn) ja KEM Sark-kiranta 1p (MAl, TJa).5. 5. LUM Pitkännokan Maijalan laitumella oli jo 4p (JSj).6.5. HAU Uiku-laisjärvellä nähtiin kaksi lampiviklon seurassa (!) (Petri Haapala, JRe) ja HAI Patelanselällä kuultiin klopottava (JMa, MAa). Koko toukokuun summa oli vain 26 ilmoitettua yksilöä. Huippuja ei erottu-nut. Maijalan laitumen lisäksi enemmän kuin yksi kerralla havaittiin vain 16.5. PYI Harminlammilla 3p (HTu). Muuton päättymisen tulkinta on vaikeaa, mutta viimeinen havainto pesimäpaikkojen ulko-puolella saattoi olla 19.5. OUL Hietasaari Ranta-kurvin lintutorni 1p (ALi).

Suokukko on voimakkaasti taantuva laji, mutta onneksi sitä tavataan kevätmuutolla vielä tuhatpäivinä par-vina. © VELI-PEKKA VIKLuNd

64 AureolA Vsk 32

Toukokuussa soivia jänkäkurppia tavattiin HAI Tömpässä ja Patelanselällä sekä 7.5. Pökön–Hiidenniemen välillä (HHo), 7.5. PYI Parhalahdel-la (HTu), 8.5. MUH Lääväsuolla (VPH, TSp), 9.5. SII Hietaniitynlahdella (HTu), 12.5. YKI Isosuolla (SKu) ja 30.5. SII Hummastissa (JMe, SKu, TKo, JWi). Vuoden 2003 tapaisia useamman yksilön soi-timia ei nyt havaittu. Kesäkuussa nähtiin tai kuultiin luultavasti pesimäpaikoilla vain 5 yksilöä, 3.6. SII Tauvon lintuasemalla 1Ä, 8.6. KEM Sarkkirannan kosteikkolampareilla 1p (ESa), 18.6. PUD Jokisuo 1Ä (JRe), 20.6. MER Kalapudas 1p (VHe) ja 25.6. PUD Aittojärven lintutorni1 Än (ESa).

Syysmuuton heikko alku oli heinä–elokuussa: 19.7. OUS Riuttu 1p (JRa), 22.7. HAI Virpiniemi 1p (TTa) ja 8.8. SII Munahieta 1p (TTa, VSu, RPa ym.). Syyskuustakin on ilmoitettu vain viisi yksit-täistä. Muuton huippu sijoittui lokakuulle, ja suurin luku oli vasta 16.10. SII Tauvon lintuaseman 4. Sen jälkeen nähtiin vielä Tauvossa 23.10. 1p ja 24.10. 2p (Tauvon lintuasema), jotka olivat syksyn viimeiset.

taivaanvuohi (Gallinago gallinago)Ensimmäinen varhaisimpien lämpimän ilmanpur-kausten mukana, 4.4. OUS Hylkykari 1p (Leena Väisänen, Erkki Väisänen), seuraavat vasta toisessa lämpöaallossa, 15.4. SII Karinkanta 1Ä (TWä, Kari Wäli) ja SII Niitynmaa 1p (TVä, MLu). Yleistyi no-peasti, 16.–19.4. jo lukuisilta paikoilta 126p/m (mo-net), maksimi 19.4. SII Karinkanta Kivipellot 35m (ALu). Syysmuuton alkua 25.7.–26.8. SII Tauvo/ Tauvon lintuasema 330 m/p, parhaina päivinä 10–61 yks. (Tauvon lintuasema, ym.). Maksimit 6.8. 60m/p ja 7.8. 61m/p. Loppusyksyn parhaita summia 23.9. 41m PYI Yppärinjokisuu (HTu) ja 1.10. 50p (MKe). Viimeiset: 24. 10 OUL jvp 1 kiert., (JTn, ALe) ja 7m/p SII Tauvon lintuasema ja 25.10. SII Tauvon lintuasema 2p.

Lehtokurppa (Scolopax rusticola)Ensimmäiset varhain 13.4. OUL Keskusta 1p (RRa), RAA Lapaluoto 1p (A. Mononen) ja 15.4. HAU Asemakylä 1 kiert. (JWi). Yleistyi nopeasti, 16.–20.4. yht. 18 eri paikasta 23 yksilöä (monet). Yli kolmen linnun havaintoja kaksi: 17.5. OUL Hietasaari 6p (EAa, HRR) ja 13.7. SII Tauvon Ul-konokka 12p (WVe, HHu). Viimeiset 19.10. OUL Hietasaari 1p (TFy, VSu) ja SII Kaasa 1p (TVä), 24.10. RAA Kylmäniemi 1p (HTu, JTu) ja vielä

15.11. HAI Viinikantie 1p (PPe).

Mustapyrstökuiri (Limosa limosa)Ensimmäiset 15.4. TYR Ritokorpi (JTn, ALe), 16.4. LIM Virkkula 2p (ESa, PRu) ja PYI Parhalahti 1m (HTu). Suurimmat keskittymät 18.–25.4. LIM Virk-kulassa 15–84p (monet) huippu 24.4. 84p (MKe, EAa, HRR). Muualla suurimpia kertymiä 5.5. LUM Puhkiavanperä 8p (WVe), 6.5. SII Merikylänlahti 2p (HTu) ja Sääri 2p (KRa), 7.5. OUS Papinkari 3p (RKy), 10.5. LUM Pitkänokka 8p (WVe), 28.–29.5. HAI Kaarannokka pari (HHo).

Pesintään viittaavia havaintoja ydinalueen (LUM–LIM–KEM–OUS) ulkopuolelta HAI Kaa-rannokka 1rev., PYI Parhalahti 1rev., RAA Pitkäs-neva 1rev., SII Sääri 1rev., SII Ulkonokka 1rev. ja TYR Murto 1rev. Syysmuutto huomaamatonta, viimeiset havainnot 13.7. SII Munahieta 2p (MKe, PLa), 16.7. LIM Virkkula 4p (WVe, HHu) ja 25.7. SII Munahieta 1p (APe, PLa).

Punakuiri (Limosa lapponica)Kaikkiaan 114 havaintoa alueeltamme. Ensimmäiset 22.4. PYI Parhalahti kalasatama 1m (KVa), 30.4. PYI Takaranta 2p (HTu, KVa) ja PYI Yppärinjokisuu 18m (HTu). Yleistyi pikkuhiljaa, suurimmat muutot tai kertymät 3.5. PYI Parhalahti kalasatama 25m (HTu), 11.5. HAU Kraaseli 14p (JSj), OUL jvp 13p (ESa) ja 15.5. LIM Virkkula 81p (WVe). Viimeisiä muuttajia 11.6. OUL Hietasaari 1p (KRa), 16.6. HAI Tömppä 4p (ARö, VMP) ja HAU Kello Korvalantie 1m N (TKa). Koko kevätkauden summaksi (16.6. saakka) kirjattiin kaikkiaan 488 yksilöä.

Syyskaudella vanhojen paluumuutto alkoi 9.7., jolloin HAI Virpiniemessä 10m S +10p (JMa). Huip-pu 13.–28. 7, jolloin mm. 20.7. SII Munahieta 170m S (HTu) ja 28.7. SII Munahieta n. 365m S +6p (EMi). Nuorten muuton aikana maksimi 17.9. LUM Pit-känokka 30p (JSj, TTa, VSu). Syyskauden viimeiset 28.9. LUM Pitkänokka 1p (JSj) ja 1.10. sama paikka 3p (MKe). Syyskauden summa yht. 702 yksilöä.

Pikkukuovi (Numenius phaeopus)Ensimmäiset 22.4. PYI Parhalahti kalasatama 1p (KVa), 25.4. HAU Kellonkartano 1p (Pekka Hau-tala, JMe, SKu ym.) ja 25.4. TYR Rajakorpi 1m N (WVe). Yleistyi hitaasti. Suurimpia kertymiä 2.5. HAU Kalimeenojasuu–Herukkaojasuu (TKa) 15p,

AureolA Vsk 32 65

6.5. HAI Kaara 17p, (TVä, MLu, PPi), 7.5. OUL Ka-rinkanta 14m (JPu) ja 12.5. OUL jvp 17p (TFy, IRu, PRu). Viimeisiä kevätmuuttajia vielä 4.6. SII Ulko-nokka 3m (HTu) ja 5.6. sama paikka 1m (Tauvon lintuasema).11.6. oli vielä OUL Hietasaaressa 2p (KRa). Kevään summa 11.6. saakka 217 yksilöä.

Syysmuuton alkua edustavat 24.–28.6. HAI Pöllä 5p (TLe) ja 27.6. sama paikka 3m W (ARö, JMa). 29.6. oli HAI Mäntyniemessä jo 12p + 10m/p (JMa). Syksyn suurimmat kertymät 9.7. HAI Keski-niemi 12p (JMa), 17.7. HAI Virpiniemi–Keskinie-mi 15p (JMa, PLa, SLa) ja 4.8. SII Munahieta 25 m,p (VSu, PSu). Viimeiset 10.8. LIM Virkkula 1m (EHo, Anja Hohtola) ja 10.8. RAA Kylmäniemi 1 yömuutolla (HTu, JTu). Syksyn summa 24.6. alkaen 169 yksilöä.

kuovi (Numenius arquata)Ensimmäiset 3.4. TYR Temmes 1p (Matti Ainas-saari), 8.4. LUM Sannanlahti 2m (TVä), ja MUH Soson pellot 1p (KRa), 9.4. jo usealla paikalla. 16.4. yht. 206 yksilöä eri paikoista, mm PYI Parhalahti 67m (HTu), 17.4. yhteishavainnointipäivänä 338 p,m eniten LUM Sannanlahti 142m (APe, VSu, MAl ym.). Vielä 23.4. muutti SII Tauvossa 128 (HTu, JTu) ja 25.4. PYI Parhalahdella 407 (HTu,

TTa, RPa ym.). Jatkossa muutto hiljeni. Viimeinen suurempi kirjaus on 30.4. LIM Virkkula 60p (KRa).

Ensimmäiset paluumuutolle lähteneet naaraat kirjattiin 10.6. SII Tauvon lintuasemalla, 1m. Run-saita naaraiden paikallisten – muuttajien kertymiä oli16.6. KÄR kirkonkyläa52p (RKy), 18.6. VIH Korvenkylä 50p (RKy), 22.6. KÄR Hautojoki 20p (RKy) ja 24.–28.6. HAI Pöllä 100m (TLe). Koi-raiden ja nuorten menonhuippu oli 29. 7.9.8., yht. 421p/m eri paikoilla, parhaana päivänä 8.8. SII Tauvon lintuasema 70p+32m. Viimeiset 23.9. PYI Yppärinjokisuu 1m NW (HTu) ja 2.10. HAI Kuiva-säikkä 1p (VSu, TJa).

Mustaviklo (Tringa erythropus)Kevään ensimmäinen jo 22.4. PYI Parhalahti ks 1p (KVa), seuraavat 30. 4 usealla paikalla HAI Viini-kanlahti 1ä m (JMa), LIM Virkkula 2p (KRa, MKe) ja PYI Takaranta 3p (HTu, KVa). Suurimmat keräy-mät 11.5. LUM Puhkiavanperä 100p (WVe) ja LUM Sannanlahti 150p (WVe), 14.5. LUM Puhkiavanperä 250p (WVe) ja 15.5. HAI Patelanselkä 100p (PPi). Viimeiset muuttajat noin 21.5. PYI Parhalahti 4m (HTu) ja SII Tauvon lintuasema 10p, tosin yksittäisiä pohjoiseen menijöitä vielä 29.5. PYI Parhalahti ks 1m N (TVä) ja 31.5. RAA Pattijokisuu 1m N (HTu).

Kuovi on kevään ensimmäisiä muuttavia kahlaajia. © VELI-PEKKA VIKLuNd

66 AureolA Vsk 32

Ensimmäiset paluumuutolla olevat naaraat il-meisesti jo 30.5. PYI Parhalahti 1p (HTu) ja 31.5. RAA Pattijoki Olkijokisuu 1m (HTu). Suurimmat kertymät LIM Virkkulassa 13.6. 40p (JSj) ja 20.6. SII Tauvo Munahieta 12m+10p (EMi). Vanhojen koi-raiden päämuuton kertymiä 2.8. HAU Kraaseli 30p (TTa, RPa) ja SII Tauvo Munahieta 10p (VSu, PSu) sekä Ulkonokka 30p (Tauvon lintuasema). Nuorten suurimpia kertymiä oli 15.8. HAI Hiidenniemi 100p (JMa), 5.9. LIM Virkkula 55p (KRa) ja OUL Oritkari 1a50 juv p (TTa). Viimeiset 28.9. LUM Pitkänokka 7p (JSj, ALu), 1.10. LUM Pitkänokka 6p (MKe) ja 3. 10 SII Munahieta 1p (ESa, TVä, PPi).

Punajalkaviklo (Tringa totanus)Ensimmäiset 17.4. HAI Kirkkosalmi 1m (JMa, PLa, SLa ym.), TYR Iso-oja 1p (Pertti Väyrynen) ja TYR Murto 2p (WVe). Kevään suurimpia kertymiä 30.4. HAU Kalimeenojasuu–Herukkaojasuu 20p (TKa), LIM Virkkula 25p (KRa) ja 2.5. PYI Takaranta 12p (HTu). 17.5. PYI Parhalahti–Syölätti laskennan yk-silömäärä 61p (HTu) on harvinaisen korkea.

Sisämaahavainnot: 29.4. KÄR Nurmesjär-vi 1p (RKy), MUH Muhoslampi 29.4.–16.5. 1–2p (VPH, TSp, TWä), MUH Karho-ojan niityt 11.5. eteenpäin 2p ja poikue heinäkuulla (TSp, VPH), 3.7. MUH Kankaannokka 1p (VPH, THe, TSp), 8.5. OUN Piurukkaneva 1p (Kaarlo Ojala, RRa) ja 13.5. ja 1.6. UTA Ahmasjärvi 1p (HTu, STi).

Paikallisia – varhaisia takaisinmuuttajia edus-tavat 24.–28.6. HAI Pöllä 40p (TLe) ja 3.7. HAI Marjaniemi 48p (EAa) ja HAI Virpiniemi–Keski-niemi 50p (EAa). Syysmuuton parhaita kertymiä 25.7.–4.8. SII Tauvon Ulkonokka 6–20p (Tauvon lintuasema) ja 2.8. HAU Kraaseli 10p (TTa, RPa). Punajalat muuttavat etelään varhain. Syksyn vii-meiset 8.8. OUL Oritkari 1p ja SII Tauvo 2p (KRa, EMi), 1.9. PYI Parhalahti 1p (HTu) ja LIM Virkkula 1p (KRa) ovat selvästi myöhäisempiä.

Valkoviklo (Tringa nebularia)Ensimmäiset 19.4. LIM Virkkula 1p (Kauko Tim-lin), 21.4. LIM Liminganlahti, Temmesjokisuu 1p (EAa) ja RAA Lapaluoto 1m (RNe) ja Pattijoki, Mikonkari 1m (Tellervo Nousiainen). Suurempia määriä 27.4. HAU Kalimeenojasuu–Herukkaoja-suu 11p (MKe), 1.5. SII Karinkanta 40p (WVe) ja 2.5. LUM Sannanlahti 50p (TTa) sekä LIM Virk-kula 50p (TVä, MLu). Syysmuuton alkua 7.7. HAI

Marjaniemi 6m S (EAa), 11.7. SII Munahieta 4m + 10p (Tauvon lintuasema). Syksyn suurimpia ker-tymiä 26.7. SII Tauvo Munahieta 50p (TVä), 6.8. SII Tauvon lintuasema 55m/p ja 15.8. HAI Hiiden-niemi 50p (JMa). Syksyn viimeiset 11.9. SII Sääri 1p (KRa), 18. 9 HAI Ulkokarvo 5p (EAa, HRR) ja 26.9. MER Kalapudas 3p (VHe).

Metsäviklo (Tringa ochropus) Ensimmäiset joukolla 16.4. useasta paikasta: LUM Selkämatala 1m (EMi), MUH Matokorpi 1p (RRj), OUN Irvanperä 1p (VHe), OUL jvp 1p (Helge Es-kelinen) ja PYI Parhalahti, kalasatama 5m (HTu). Yleistyi seuraavina päivinä. Kevään suurimmat määrät 25.4. PYI Parhalahti 13m (HTu, TTa, RPa ym.) ja 28.4. HAU Kalimeenojasuu–Herukkaojasuu 8p (TKa). Laji poistuu huomaamattomasti, tavalli-sesti yksittäin. 29.7. SII Tauvon Munahiedalla ha-vaittu määrä 2m+6p on harvinaisen suuri. Viimeiset 6.8. OUL Kempeleenlahti 1m (KRa), 8.8. OUL Orit-kari 1p (EMi) ja 28.8. OUL jvp 1p (APe, TJa, KRa).

Liro (Tringa glareola)Ensimmäiset 27.4. LIM Virkkula 1p (ESa, MKe) ja VIH Rantasenjärvi 1p (KVa). Runsastui 2.5., jolloin HAI Tömppä 30p,m (WVe) ja HAU Kalimeenoja-suu–Herukkaojasuu 25p+20m (TKa). Päämuutto 6.–19.5., jolloin 100–500 lukuja HAI Pökönnokalta ja Patelanselältä, SII Merikylänlahdelta ja Ulkono-kalta, PYI Harminlammilta ja Parhalahti–Syölätistä (viimeksi mainitulta laskennassa 7.5.) 510p (HTu) ja LIM Temmesjokisuulta.

Pesii runsaana, joten paluumuuton alkua han-kala havaita. HAI Kirkkosalmella oli 27.6. jo 60p, missä on jo paluumuuttajia pääosa. Syksyn pääker-tymät aikavälillä 16.7.–9.8., jolloin 100–400 määriä HAU, II, OUN, PYI ja SII kunnista. Viimeiset 1.9. MUH Sosonpellot 1p (STi, TEs), PYI Parhalahti 1p (HTu) ja PYI Yppärinjokisuu 1p (HTu), sekä 2.9. RAA Yrjänänlahti 1p (HTu).

rantakurvi (Xenus cinereus)Havaintoja OUL ajalta 15.5.–18.6. 1–2 yksilöstä. Pesiminen ei ilmeisesti onnistunut päätellen aikai-sesta poistumisesta. Oulun ulkopuoliset havainnot: 24.5. SII Merikylänlahti 1m (HTu) ja noin 5.6. VIH Saarelanjärvi 1p (KVa).

AureolA Vsk 32 67

rantasipi (Actitis hypoleucos)Ensimmäiset 21.4. OUN Irvanperä 1p (VHe), 22.4. PYI Tiirannokka 2p (RNe, JKo), RAA Lapaluoto 1p (KVa) ja RAA Pattijokisuu 1p (RNe, JKo). Suurim-mat kertymät 5.5. OUL Pyykösjärvi 5p (EHo) ja 8.5. OUL Syväsatama 8p (KKa). Kesäajan mainittavat havainnot 21.6. HAU Kantoperän montut 6p (TKa) ja 24.–28.6. HAI Pöllä 15p (TLe). Syksyn viimeiset 8.9. OUL Syväsatama 1p (KKa, EMi) ja OUL jvp 1p (KRa), sekä noin 27.9. RAA Yrjänä 1p (HTu).

karikukko (Arenaria interpres)Ensimmäiset 30.4. PYI Takaranta 1p (HTu), 2.5. HAI Isomatala 1p (VNi, PPe) ja 3.5. 2p OUL jvp2p (TTa, KRa). Suurimmat määrät 20.5. SII Tauvon lintuasema 20p ja 21.5. Ii Ulkokrunni 16p (WVe). Kesältä poikkeuksellisen suuri määrä 8.7. HAI Virpi-niemi–Keskiniemi 41p (EAa). Heinä–elokuulta niu-kasti havaintoja. Syksyn viimeiset 12.8. RAA Pöllä kalasatama 1p (HTu) ja 25.9. HAI Keskiniemi 1p (Hailuoto-rallissa monet). Sisämaasta ei havaintoja.

Vesipääsky (Phalaropus lobatus)Ensimmäiset 19.5. RAA Pattijokisuu 1m (HTu) ja SII Ulkonokka 1p (HTu), seuraava 25.5. OUS Pur-

nunnokka–Mustaniemi (HTu). Päämuutto 26.–31.5. yht. 112 yksilöä rannikkokunnista, paitsi 26.5. OUN Irvanpellot 6p (VHe). Suurin määrä 26.5. 48p LIM Virkkula (MKe). Kesäkuulta myöhäisiä muuttajia tai pesimiseen viittaavia havaintoja yhteensä 14 kunnista HAI, SII ja TAI, suurin määrä 3.6. HAI Kirkonkarit 16 kiert. (HHo). Ensimmäiset syys-muuttajat, edustaen naaraita ja pesinnässään epäon-nistuneita koiraita 11.–13.7. SII Tauvon lintuasema 1–3 yks (Tauvon lintuasema, MKe, PLa). Viimeiset 1.8. SII Munahieta 1p (EMi), 2.8. HAU Kraaseli 4p (TTa, RPa) ja 4.8. SII Tauvon lintuasema 1 juv p.

Merikihu (Stercorarius parasiticus) Ensimmäiset 30.4. PYI Yppärijokisuu 2p (HTu) ja 2.5. SII Haikarannokka 1m (HTu, KVa). Kevään aikana nähtiin melkein 70 muuttavaa lintua ja pai-kallisina vielä n. 30. Arktikan huippuajat osuivat toukokuun puoliväliin ja vähän sen jälkeen. SII Kaasalla nähtiin 4m kolmena peräkkäisenä päivänä, 13.5. (LMu), 14.5. (HTa, PRu ym.) ja 15.5. (TVä, HTu, LMu) sekä suurin määrä 17.5. klo 17:00–20:15 OUL Karinkanta 5m (JPu). Sisämaastakin saatiin yksi havainto, 26.5. PUD Aittojärvi 1 N (vaalea) (ESa). Kesän havainnot tulivat rannikolta Haukiputaan ja Pyhäjoen väliltä, pääosin SII Tau-

Vesipääskyn kevään päämuutto ajoittuu toukokuun lopulle. © MIKKO ALA-KOJOLA

68 AureolA Vsk 32

vosta ja Hailuodosta, josta löytyi varoitteleva pa-riskunta Isomatalalta 1.6. (JMa, HHo). Suurimmat määrät: 15.6. HAI Isomatala 7p, kiert (JMa, HHo), 15.7. SII Tauvon lintuasema 5p ja 16.7. HAU Pään-päällinen Vieruskari 5p (STi, Kari Kovalainen, Jussi Jämsä). Vuoden viimeiset 11.9. Siikajoella Raahen syysrallin aikaan: Säären rannassa 1 S (TTa, VSu ym.), Piikkikarinnokalla 3m (KRa) ja Kaasalla 4m (HTu, JMe, KVa).

tunturikihu (Stercorarius longicaudus)Hyvän kihukevään saldo oli melkein 30 lintua. Kaikki havainnot: 17.5. klo 17:56 OUL Pateniemen vs 1m (TTa, OSu ym.), 17.5. klo 16:45–19:30 1m (JMe, SKu), 20.5. klo 7:32 SII Kaasa 1m (MKe, MLe ym.), 20.5. SII Kaasa 2m, N (EMi, ALu), 20.5. klo 10:15 SII Ulkonokan lintutorni 4N (VSu, JKa ym.), 20.5. klo 19:40 OUL jvp 1m (ALe, AKa), 21.5. klo 11:28 HAI Marjaniemi 1m,NE (JMa, MAa, HHo), 21.5. klo 19:07–19:15 HAI Kuivasäik-kä1ENE (JMa, MAa ym.), 21.5. klo 17:19–17:21 HAI Kuivasäikkä 2m, NE (JMa, MAa ym.), 22.5. SII Tauvo, Munahieta 5m (EMi), 23.5. SII Tauvo, Munahieta 1m (EMi), 23.5. SII Munahieta 3m, NE (TVä, ALu, EMi), 23.5. LIM Temmesjoen kalasta-

jakylä4m, N (Antti Ollila) ja 25.5. klo 19:50 II Lai-takari 1m, N (JTn). Syksyltä ei havaintoja.

Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus)Ensimmäiset yllätyksettömästi: 28.4. LIM Virkkula 4p (MKe) ja 29.4. KÄR Nurmesjärvi 2p (RKy). Mainittavat kevätmuutot: 2.5. PYI Hanhikivi 25m (HTu), 3.5. HAI Tömppä 17m (WVe) ja 6.5. SII Munahieta 17m (KRa). Kevään isoja kerääntymiä: 11.5. HAI Kirkonkarit 200p (JMa, MAa), 14.5. VIH Saarelanjärvi 160p (TKa), 19.5. VIH Rantasenjärvi 240p (TKa), 23.5. RAA Mikonkari 330p (HTu). Ke-sän pesintäkoloniat: 2.6. VIH Rantasenjärvi 500p, jossa mukana myös naurulokkeja (TKa), 15.6. OUL Pyykösjärvi 650p (EHo), 22.6. PII Kortteinen 100p (KRa), 8.7. SII Säikänlahti 130p (HTu). Syysmuu-tosta vain neljä ilmoitusta, viimeiset poikkeavan myöhään: 13.11. OUL Kuivasjärvi 1p (JTn, ALe) ja 24.11. RAA Hakotauri 1S (KVa).

Naurulokki (Larus ridibundus)Esihavainnot normiaikaan 2.4.–3.4. OUL Hartaan-selkä 1p (TJa, TTa) sekä 5.4. jälkeen muuallakin useita. Vilkkaimmat muutot kaukana ennätyksistä:

Arktisia merikihuja havaitaan muuttavana PPLY:n rannikolla toukokuun loppupuolella. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 69

16.4. PYI Parhalahti 1340m (HTu), 17.4. PYI Par-halahti 435m (TVä, TFy, MLe), 25.4. PYI Parhalah-ti 1230m (HTu, TTa, SRj ym.). Kevään isot kerään-tymät: 17.4. OUL Rommakonselkä 1600p (EAa, HRR), 19.4. OUL Pyykösjärvi 4000p (EAa, HRR), 21.4. LIM Temmesjokisuu 1200p (EAa) ja 22.4. OUL jvp 1300p (EAa). Kesäajan suurkoloniat: 13.5. HAI Isomatala 896p (JMa, HHo), 19.6. OUL Kem-peleenlahti 450p (JRa), 19.6. OUL jvp 350p (JRa), 2.7. UTA Ahmasjärvi 300p (KRa). Syysmuuton en-simmäiset: 23.8. SII Kaasa 1 ad S (HTu), 23.8. PYI Elävisluoto 9S (HTu), myöhäisimmät paikalliske-rääntymät: 13.11. OUS lauttaväylä 9p (TEs), 19.11. OUS Riuttu 9p (WVe, RMä), viimeinen 22.11. OUS Riuttu 1p (JPu, JMa, MAa).

kalalokki (Larus canus)Tammikuussa meren ollessa avoin nähtiin usein Raahen seudulla sekä Hailuodossa, parhaat määrät: 8.1. RAA Maivaperä 4p (HTu), 9.1. HAI lauttaväylä 1m (JMa, MAa), 11.1. RAA Hakotauri 11p (VHe, HTu) ja 15.1. PYI Elävisluoto 20p (KVa), joka oli viimeinen ennen kevättä. Muuton alku aikainen: 18.3. OUL Toppilansalmi 1S (EAa), 30.3.–31.3. OUL Hartaanselkä 2 ad (EAa). Isoimmat muutot

hyvin heikkoja: 21.4. SII Tauvo 145m (HTu, JTu) ja 25.4. PYI Parhalahti 205m (HTu, TTa, RPa ym.). Kevätkerääntymiä: 21.4. LIM Temmesjokisuu 240p (EAa), 25.4. OUL Pyykösjärvi 410p (EAa, HRR) ja 30.4. OUL Rommakonselkä 300p (EAa).

Pesintäajan isoimmat koloniat: 13.5. HAI Isomatala 560p (JMa, HHo), 13.6. OUL Kempe-leenlahti 60p (EAa, MAo, Anu Heikkinen), 6.7. HAI Marjaniemi 120p (EAa) ja 12.7. SII Tauvon lintuasema 120p. Syksyn parhaat muutot perin myöhään: 14.10. PYI Ulkoharmi 246 S (HTu), 1.11. PYI Elävisluoto 280m (TVä) ja 23.12. PYI Elävis-luoto 42S (HTu). Talveksi jäi useita, esimerkiksi 31.12. OUS Riuttu 1p (TTa) ja HAI Marjaniemi 21 kiert., joista isoin parvi 8m (JMa, MAa).

selkälokki (Larus fuscus)Ensimmäiset aikaisin: 31.3. OUL Hartaanselkä 1p (EAa), 3.4. HAU Halosenperä 1p (JMe, SKu) ja 7.4. OUL Syväsatama 2p (VSu, PSu). Keväällä ilmoitet-tiin vain muutamia muuttavia, isoimmat paikallis-määrät: 19.4. OUL Pyykösjärvi 93 ad (PLa), 23.4. OUL jvp 54p (EAa) ja 24.4. OUL Pyykösjärvi 50 ad (EAa). Vuoden viimeiset: 15.11. OUL Pyykösjärvi 1p (EAa) ja 16.11. PYI Elävisluoto 1m (HTa, KVa).

PPLY:n suurimmat kalalokkikoloniat pesivät Hailuodon Isomatalalla. © VELI-PEKKA VIKLuNd

70 AureolA Vsk 32

idänselkälokki (Larus fuscus heuglini) ja tuh ka-sel kälokki (L. f. heuglini / intermedius / graellsii) Kaikki idänselkälokit: 5.4. OUL Oritkari 1p (JKa), 25.4. OUL Pyykösjärvi 2p (JKa), 15.5. OUL Rusko 5p (AKa), 14.9. HAI Marjaniemi 1p (MKe), 25.9. HAI Marjaniemi 1p (MKe, PLa, HTa) sekä 5.11. OUL Rusko 1 (WVe). Kaikki tuhkaselkälokit: 19.4. OUL Pyykösjärvi 4p (PLa), 21.4. OUL Pyykösjärvi 9p (PLa), 22.5. II Ulkokrunni 1m (WVe), 27.8. OUL Pyykösjärvi 1p (TEs) ja 1.9. OUL Rusko 1p (WVe).

Harmaalokki (Larus argentatus)Tammikuulta 32 ilmoitusta rannikon kunnista OUL, PYI, RAA ja SII. Valtaosa havaittiin välillä 1.–11.1. Eniten 9.1. RAA Maivaperä 7p (HTu). Helmikuulta ei ilmoitettu yhtään havaintoa. Maaliskuussa en-simmäiset 7.3. RAA Lapaluoto 2p (HTu, Seppo Sir-viö) ja 9.3. HAI lauttaväylä 5p (JMa).10.3. kolme ilmoitusta, eniten RAA Lapaluoto 21p (HTa, MAl). Satojen lintujen kerääntymiä nähtiin jo 17.–18.3. ja kevään suurimmat summat laskettiin huhtikuun puolivälissä: 14.4. OUL 2500p (EAa), 16.4. OUL Rusko 2500p (EAa) ja 19.4. OUL Pyykösjärvi 1800p (EAa, HRR). 19.4. ilmoitettiin myös kevään suurin lokkikerääntymä: Larus sp. OUL Pyykösjär-vi 4000p (KRa). Muuttajia ilmoitettiin enimmillään vain muutaman kymmenen linnun summia.

Toukokuun lopulta–heinäkuulta vain neljä ha-vaintoa sisämaasta: 29.5. KUI Iso Saarisuo 4p (KRa), 29.5. KUI Oijärvi 2p (KRa), 27.6. KÄR Nurmesjärvi 2 (TEs) ja 2.7. UTA Ahmasjärvi 2p (KRa). Kesäajan mittavin kerääntymä 29.6. OUL Letonniemi 5140, josta 1600 ad, 2200 2kv, 1300 3kv ja 40 4kv (EAa).

Syksyllä 1000–3000 harmaalokin (ja määrittä-mättömien isojen lokkien) kerääntymiä ilmoitettiin elokuun lopulta alkaen ja tasaisesti kautta syys–lo-kakuun. Harmaalokkimassat olivat kuitenkin mah-tavimmillaan vasta marraskuun alkupuoliskolla, jolloin suurimmat summat ynnättiin OUL Pyykös-järveltä: 8.11. 5000p (APe), 10.11. 5000p (EAa) ja 15.11. 3700p (EAa). Pyykösjärven lukuja enemmän nähtiin vain 13.11. OUL Ruskon kp n4850 (WVe).

Lokit suuntasivat etelään heti marraskuun puolivälin jälkeen, ja marraskuun viimeiseltä vii-kolta ilmoitettiin enää alle kymmenen linnun sum-mia. Joulukuulta silti vielä 23 havaintoa aivan vuo-den viimeistä päivää myöten. Kuukauden suurin summa 19.12. RAA Lapaluoto 65p (HTu, KVa).

isolokki (Larus hyperboreus)Tammikuussa tehtiin viisi havaintoa Raahessa: 7.1. Lapaluoto 1 2kv-tyyppinen p (HTu), 8.1. Hakotauri 1 2kv S (HTu), 9.1. Maivaperä 1 2–3kv p (HTu), 11.1. Maivaperä 2p (2kv ja ad) (KRa) ja 11.1. La-paluoto 1 ad p (MKe, TJa, LMu). Helmikuussa ei isolokkihavaintoja tehty ja kevään havainnot kes-kittyvät ajalle 18.3.–28.4. Oulusta ilmoitettiin noin 60 havaintoa, joissa on runsaasti päällekkäisyyksiä. Havainnot koskivat yksittäisiä lintuja, muutamaa kahden linnun poikkeusta lukuun ottamatta.

Kevään yksilömäärä Oulussa on ilmoitettu-jen ikä- ja pukuluokitusten mukaan ainakin viisi: 2 2kv-lintua, 3kv, 4kv ja ad-lintu. Jokseenkin saman-aikaisten havaintojen ja yhden viikon kestäneen ha-vainnottoman jakson perusteella voisi olettaa, että todellinen määrä on lähempänä kymmentä, mutta ei sen yli. Kaikki keväthavainnot Oulun ulkopuolelta: 19.3. RAA Lapaluoto 1p (Reijo Nevasaari), 19.3. RAA Pattijoki, Pöllä 1p (RNe), 20.3. PYI Elävis-luoto 1 ad p (VHe), 7.4. HAU Rapankari 1 (TKa) ja 10.4. HAI Kirkkosalmi 1m (JMa, MAa).

Syksyn ainoat nähtiin 13.11. Oulussa, ja ha-vainnot saattoivat koskea samaa yksilöä: Pyykösjär-vi 1 1kv p (KRa) ja jvp 1 1kv p (PLa).

Merilokki (Larus marinus)Alkuvuoden ainoa 7.1. RAA Lapaluoto 1p (KVa). Keväällä ensimmäiset 9.3. OUL Rusko 1p (LMu) ja 9.3. HAI lauttaväylä 3p (JMa). Seuraavat vasta viikon päästä 17.3., jolloin kolmella paikalla lasket-tiin yht. 7 lintua ja 18.3. neljä havaintoa, mm. OUL Toppilansalmi 24 nous, S (EAa). Kevään suurimmat määrät 29.3. ja 30.3. OUL Pyykösjärvi–Rusko 100p (EAa) ja 15.4. OUL Hartaanselkä 100 (EAa). Muu-tolla nähtiin lähinnä yksittäisiä lintuja, suurin ilmoi-tettu muutto 3.4. HAU Halosenperä 6m (JMe, SKu). Pesimäkolonioista ei kesältä ilmoitettu mainittavia summia ja sisämaasta ei ainoatakaan havaintoa. Kesä–heinäkuun suurin kerääntymä oli 29.6. OUL Letonniemi 155, joista 104 ad, 47 4kv ja 4 3kv (EAa). Syksyn suurimmat määrät 4.9. OUL Rusko 150p (EAa) ja 10.11. OUL Pyykösjärvi 150p, joista 120 ad ja 30 1kv (EAa). Marraskuulla havaintoja lä-hes päivittäin 22.11. asti, jonka jälkeen enää kolme joulukuista havaintoa: 19.12. RAA Lapaluoto 5p (HTu, KVa), 23.12. PYI Elävisluoto 1 1kv S (HTu) ja 23.12. RAA Maivaperä 5p (HTu).

AureolA Vsk 32 71

räyskä (Hydroprogne caspia)Ensimmäiset tulivat Ouluun 19.4., missä Erkkolan sillalla 5 m, E (Pertti Väyrynen) ja hieman myö-hemmin samana päivänä Rommakonselällä 1p (JTn, ALe). Seuraavana päivänä, 20.4. OUL Hietasaaressa 1ä (EBo) ja MUH Muhoslammella 1–3p (TSp, TWä, VPH). Muhoslammella oli vielä 26.4. 1p (TSp). Mu-hoslammen havainnot olivat sisämaan ainoat. Var-sinaisesti muuttavia ei juurikaan nähty ja lepäilijät olivat entiseen tapaan OUL Hietasaaren tienoilla, Rommakonselällä tai meren rannassa, eniten 28.4. 111p (EBo). Pesivien parien määräksi HAU Asteka-rissa laskettiin 16.7. 115 pariskuntaa (STi, Kari Ko-valainen, Jussi Jämsä). Muualla ei todettuja pesintöjä ollut, lintuja kuitenkin liikkui pesimäaikaan rannikol-la Haukiputaalta Pyhäjoelle asti, säännöllisesti eten-kin SII Tauvossa. Nuoria joukossa nähtiin elokuun alusta alkaen. Syksyn suurin määrä oli 15.8. SII Tau-vo, Ulkonokka 11p (EMi). Viimeiset 23.8. OUL jvp 1p (VSu) ja samalta päivältä SII Kaasa 3 juv S, 1 ad p (HTu) sekä n. 31.8. SII Kaasa 7”2’ S (HTu, KVa).

Kalatiira (Sterna hirundo) ja lapintiira (Sterna pa radisaea)Ensimmäiset kalatiirat nähtiin 1.5. HAI Kirkkosal-mella 1 kiert (JMa) ja Patelanselällä 2p (JMa, MAa,

WVe). 2.5. kalatiiroja oli jo RAN Kurunevalla 1p (RKy, ERi) ja SII Kaasassa 1m (HTa). Ensimmäiset määritetyt lapintiirat tulivat muutamaa päivää myö-hemmin: 5.5. HAI Marjaniemi 1p (ALu) ja 6.5. 1p kahdessa paikassa, RAA Yrjänässä (HTa) ja SII Kaa-sassa (KRa). Muuttohuippu toukokuun puolivälissä, jolloin SII Tauvon ks:ssa laskettiin kala/lapintiiroja 15.5. 252m (TVä, HTu) ja 16.5. 143m (HTu). Kesän suurimpia määriä olivat 14.6. OUL jvp kalatiira 330 ad p (EAa, MAo), 3.7. HAI Marjaniemi lapintiira 120 ad p (EAa), 8.7. HAI Virpiniemi–Keskiniemi lapin-tiira 270 ad p (EAa), 11.7. SII Tauvon lintuasema la-pintiira n. 100p ja 20.7. OUL Oritkari kala/lapintiira 100p (EMi). 20.7. jälkeen nähtiin ensimmäiset syys-muuttajat, mutta määrät olivat vain muutama lintu kerrallaan. Viimeisimmät lapintiirat 4.9. SII Muna-hieta 1p (VSu, PSu) ja 10.9. HAI Virpiniemi 1 1kv (JNo, JNm, RLi) sekä kalatiirat 25.9. HAI Tömppä 2m (MKe, PLa, HTa) ja 6.10. HAI Huikku 1 1-kv p (MKe, WVe). Vuoden viimeisin, määrittämättömäksi jäänyt kala/lapintiira 7.10. RAA Hakotauri 1p (KVa).

Pikkutiira (Sternula albifrons)SII Tauvoon Merikylänlahdelle ilmestyi ensimmäi-nen 6.5. (HTu). Sen jälkeen tuli Tauvosta useita 1 lin-nun havaintoja ja vasta 10 päivää myöhemmin ehät-

Kalatiira pesii yleisenä PPLY:n rannikkoalueella. © MIKKO ALA-KOJOLA

72 AureolA Vsk 32

tivät linnut muualle, Ouluun 16.5. jvp:lle 1p (EHo, AKa) ja Hailuotoon 17.5. Vesankareille 2p, pariu-tuneet (HHo). Kevään aikana lähinnä yksittäisten tai parin linnun havaintoja em. lisäksi II Ulkokrun-neilla, LIM Virkkulassa ja Temmesjokisuulla, LUM Lamunkarissa ja Raahen ympäristössä. Pesintään viittaavia havaintoja ilmoitettiin seuraavasti: Hai-luoto: 2.6. Tormela 2 pariutuneet, var (ALe), 10.6. Vesankarit 6p (JMa, JPe), 6.7. Sunikari 4 pariutu-neet, p, 1pesä löydetty (JPe, JMa) ja 8.7. Keskiniemi 12 pariutuneet (JMa), Ii: 23.5. Ulkokrunni2 pariu-tuneet, p (WVe), Oulu: 20.5. Syväsatama 2 pariu-tuneet, p (KKa, EMi), Raahe: 31.5. Pattijokisuu 3p, pesivät (HTu), Siikajoki: 13.7. Munahieta 20 p, jois-ta 13”7pull (Tauvon lintuasema). Viimeksi mainittu Munahiedan havainnon määrä jäi kauden suurim-maksi. Vuoden viimeiset 8.8. RAA Yrjänä 5p (TTa, VSu ym.), samalta päivältä SII Tauvon lintuasema 6p sekä 16.8. SII Kaasa 1 ad, p (HTu).

Mustatiira (Chlidonias niger)Kaikki havainnot: 28.5. OUL Kiviniemi 2 kiert (VPV), PII Kortteinen 30.6. 1p (RKy) ja 7.7. 1p (VHe).

ruokki (Alca torda)Vuoden yhteissumma 29 ruokkia ja 3 kiislaa/ruok-kia. Keväällä toukokuussa SII Kaasalla yhteensä 12 muuttajaa, ensimmäiset 6.5. 2m (KRa) ja eniten 22.5. 6m (HTu, Antti Mikala, Kalevi Hiironniemi). Kesä-kaudelta: 28.6. SII Munahieta 3p (EMi) ja 17.7. HAI Sunikari 1 kalaverkossa (ilm. JMa). Syyspuolella havaintoja 13 linnusta, eniten 14.10. PYI Ulkoharmi 4 (HTu, KVa) ja 25.10. Hanhikivi 4 (HTu, KVa). Vii-meinen 1.11. PYI Elävisluoto 2m (TVä, KVa, HTa). Kiisla/ruokki 1 havainto keväältä ja 1 (2m) syksyltä.

riskilä (Cepphus grylle)Kolme havaintoa: 31.5. RAA Olkijokisuu 1p (HTu), 4.7. HAI Tömppä 1p (EAa) ja 25.10. PYI Yppärijo-kisuu 1 ad mS (HTu, KVa).

Kyyhkylinnut - Columbiformes

kesykyyhky (Columba livia)Nähtiin säännöllisesti vain Oulussa ja Raahessa. Enimmillään 30.8. OUL Toppila 480 (EAa), 13.1. OUL keskusta 480 (EAa), 4.1. OUL Karjasilta 200p

(EMi, KKa) ja Raahessa 6.2. Pitkäkari, talvilintulas-kennan summa 32 (HTu). Muista kunnista kuusi ha-vaintoa: 2.1. UTA Kinnusen mylly 2p (VPH, TSp), 29.3. MUH kk 1p (RKy), 12.4. HAU Halosenperä 1m (JMe), 16.8. KEM Teppola 1 kiert (TEs), 5.9. OUS Kempeleenlahti 2 (EAa) ja 16.9. HAU Haapa-kangas 2p (JRa).

uuttukyyhky (Columba oenas)Vuoden havainnot keskittyivät rannikolle Haukipu-taan ollessa pohjoisin runsaan esiintymisen kunta. Sisämaakunnista havaintoja vain muutama: 14.4. MUH Soso 1p (TWä), 10.4. TYR Leppioja 1p se-pelkyyhkyparvessa (TVä, MLu), 15.4. TYR pel-lot 1p (JTn, ALe), 27.5. RAN 1 (HTu), 2.7. UTA Ahmasjärvi 1 E (TTa, ESa, RPa ym.) ja 2.7. UTA Marttisjärvi (KRa).

Muutto alkoi normaaliin aikaan, varhaisim-mat 19.3. PYI 1m N (HTu), 21.3. OUL Oritkari 2p (EMi, KKa) ja 23.3. OUL Vihreäsaari 3p (TJa, JKl). Lisäksi 19.3. OUL Syväsatamassa uuttu/kesykyyh-ky 2p (JHa). Muuttajamäärät pieniä, 1–4 lintua, ainoana poikkeuksena 25.4. OUL jvp 6 N (EAa, HRR). Paikallisia eniten OUL Vihreäsaaressa, mis-sä 3.4. 8p (VPV) ja 11.4. 9p (VPV).

Vuosi 2004 oli ensimmäinen vuosi uuttukyyh-kyn pöntötysprojektissa, jossa vietiin 50 pönttöä potentiaalisille pesimäalueille yhdeksän kunnan alu-eelle. Pöntötys osoittautui heti menestykselliseksi. Pesijöitä oli Tuomo Jaakkosen (kirj. ilm.) mukaan Siikajoen Karinkannassa ja Limingan Rantakylässä yksi pari, Oulun Hietasaaressa yksi tai kaksi sekä Oulunsalon Varjakassa kaksi tai kolme paria. Touko-kuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana uuttu-kyyhkyjä havaittiin em. pesimäalueiden lisäksi tois-tuvasti vain KEM Teppolassa sekä OUL Oritkarissa.

Syyshavaintoja vähän, viimeiset 2.9. OUL Oritkari 5 (EMi), 10.9. SII Merikylä 2 (HTa, PLa, EHo) ja 13.9. OUL Oritkari 2p (KKa). Vuoden päät-ti harvinainen talvihavainto: 26.–27.12. OUS Kar-huoja 4 (JMa, MAa, HTa). Samalla paikalla nähtiin jo 22.11. 3p todennäköistä uuttukyyhkyä (TRä).

sepelkyyhky (Columba palumbus) ja kyyhkylaji (Columba sp.)Vuoden ensimmäiset totutusti maaliskuun puolivä-lin jälkeen: 19.3. PYI Parhalahti 26m (HTu), 19.3. LUM Sannanlahti 2m (JKa, TJa, LMu) ja 20.3. LIM Sauna-aro 1m (RKy). Havainnot kävivät päi-

AureolA Vsk 32 73

vittäisiksi maaliskuun lopussa ja muutto huipentui huhtikuun puolivälissä, jolloin laskettiin kevään suurimmat summat: 16.4. PYI Parhalahti 2057m (HTu), 17.4. LUM Sannanlahti 1141m (APe, VSu, MAl ym.) ja 18.4. HAU Kellonkartanon pellot 900 p/kiert (TKa). Useamman sadan linnun parvia tai muuttoja ilmoitettiin huhtikuun lopulle asti, mut-ta vapun jälkeen enää kaksi runsaan sadan linnun muuttosummaa, joista viimeinen 8.5. PYI Parhalah-ti 125m (HTu, TVä, JKo ym.).

Syysmuuttajia ilmoitettiin heinäkuun puoles-tavälistä lähtien. Syksyn suurin määrä 26.9. OUL Karinkanta 1515m (JPu), mikä yltää PPLY:n alueen huippulukuihin lajin syysmuuton osalta. Seuraa-vaksi eniten 24.9. OUL jvp 125m S (EAa, TJa) ja 26.9. HAI Itänenä 400m, 1a (MKe). Muutto oli ohi syyskuun lopussa, lokakuussa nähtiin vain kahdesti: 7.10. PYI Parhalahti 1p (RKy) ja 20.10. PYI Yppä-rin pellot 1m (MKe, PLa, ALu ym.).

turkinkyyhky (Streptopelia decaocto)Vakiintuneista pesimäkunnista havaintoja läpi vuo-den, joskin epäsäännöllisesti: SII touko–lokakuulta, LUM tammi–elokuulta, LIM kautta vuoden, MUH tammi–heinäkuulta ja joulukuulta sekä TYR tam-mi–maaliskuulta ja marraskuulta. Lisäksi Hailuo-dossa tehtiin 11 havaintoa huhti–joulukuussa, eli esiintyminen oli sielläkin varsin vakituista. Yksilö-määrät lähes poikkeuksetta vain 1–3 lintua. Talvella enimmillään 10.1. LIM kk, Konipolku 5p (Kristian Koski), kevään maksimi 29.5. SII Säären nokka 4p (WVe) ja syksyllä eniten 3.10. LIM kk 8p (ESa), mikä oli myös vuoden suurin määrä.

Näiden kuntien ulkopuolella nähtiin vain vii-dessä paikassa: 7.3. HAA Huikarinniemi 2p (Osmo Heikkala, Lassi Vänskä) ja 30.4. 1p (RKy), 16.4. PYI Parhalahti 1m N sepelkyyhkyparvessa (HTu), 17.4. OUL Karinkanta 1 N (JPu), 8.7. KEM Sarkkiranta 1p (TTa) ja 13.11. PYI Yppäri 1p (HTu, KVa, TVä).

turturikyyhky (Streptopelia turtur)Muutaman hyvän vuoden jälkeen niukka esiintymi-nen, ainoa havainto 23.9. PYI Yppärijokisuu 1 1kv S (HTu).

Käkilinnut - Cuculiformes

käki (Cuculus canorus)Kevään neljä ensimmäistä peräkkäisinä päivinä: 6.5. UTA Naamankylä 1ä (Raija Kurtti), 7.5. OUS Nenännokka 1ä (JSj), 8.5. MUH Suokylä 1p (TSp, VPH) ja 9.5. PYI Jauhoneva 1ä (KVa). Näiden jäl-keen reilun viikon jakso tyystin ilman havaintoja, kunnes 18.5. alkoi yleistyä. Kevätmuutolla lasket-tiin todella hurja muuttosumma 26.5. PYI Parhalah-ti 72m (KVa). Seuraavaksi suurimmat määrät SII Tauvon lintuasema 1.–3.6. 10p päivittäin. Syysha-vaintoja todella niukasti. Elokuulta vain neljä ilmoi-tusta, joista viimeiset 16.8. OUL jvp 1 (TJa, KRa, MTy) ja 21.8. OUL Oritkari 1p (EMi).

Pöllölinnut - Strigiformes

Huuhkaja (Bubo bubo)Laajalla alueella PPLY:n alueella edelliskesänä ollut myyrähuippu johti odotetusti romahdukseen kevääl-le 2004. Mantereen myyräpohja ei näyttänyt kuiten-kaan koskettaneen Hailuotoa, jossa pöllöjä havaittiin alkuvuodestakin vähintään kohtuullisesti. Huuhka-jia talvella tavattiin lähinnä tutuilla reviireillä mm. kaatopaikoilla. Jonkinlainen poikkeus oli 7. 1–24.1. OUL Hietasaari 1p (ALu, STi, KRa ym.). Reviireitä ilmoitettiin 1.1.–31.7. 20–22 kpl, kunnittain: HAI n. 4, HAU 2, RAA 1, KEM 2–3, MER 1, OUL 4–5, PYI 1, RAA 2, TYR 2 ja UTA 1. Pesintöjen ilmoi-

© M

IKKO

ALA

-KO

JOLA

74 AureolA Vsk 32

tettiin vain OUL Ruskon kp ja RAA kaatopaikka. Todettuja pesintöjä petolintuseurannan mukaan oli PPLY:n alueella 6 (Honkala ym. 2005). Syksyn ha-vainnot myös reviireiltä. Syksyn suurin kertamäärä 1.10. RAA Kaatopaikka 4p tn. poikue (HTu).

tunturipöllö (Bubo scandiacus)Ei havaintoa vuoden aikana.

Hiiripöllö (Surnia ulula)Vuoden alkupuoliskolla kohtalainen esiintyminen, n. 14 yksilöä havaittiin kesäkuuhun mennessä. Pesin-töjä ei kuitenkaan ilmoitettu, ei myöskään petolintu-seurannassa (Honkala ym. 2005). Runsaimmillaan Hailuodossa ja Pudasjärven suunnalla. Kaikki ha-vainnot tammikuusta kesäkuuhun: 10.1. HAI Iljanan talo 1p (PPe), 14.1. KEM Zeppelin 1E(HTa, JPm), 17. 1 HAI Louekari 1p (PPe, Tuula Laurinolli, Lil-li Laurinolli), 18.1. PUD Kollaja, Herttaaninaho 1p (TSa, ESa), 1.2. RAA Siuvatinperä 1p (Asko Muik-kula), 6. 2 II Kuivaniemi, 4-tien varressa 1p (JKa), 11.2. PUD Kollaja 1p (ESa), 22.2. PUD Litokaira 1p (Markku Paso), 2.4. OUN Hietalanperä 1p, Ä (VHe), 2.4. PUD Litokaira 1p (JKa, ALu, M. Koivisto), 3.4. PUD Iso Äijönjärvi 1p (JKa, ALu, Markus Koivisto),

4.4. PUD Rytisuo 1p (JKa, ALu, Markus Koivisto), 4.5. HAI Matikanniemi 1p (ALu) ja 17.6.–21.6. PUD Pintamo 1p (TTa, MLe, TFy, Juhani Törmi). Syksyn ensimmäinen 15.9. HAI Virpiniemi 1p (MKe). Syys-kuusta vuoden loppuun 13 yksilöä, kunnittain: HAI 4, HAU 2, LIM 3, RAA 1, PYI 1, MUH 1 ja PUD 1. Joulukuun havainnot: 6.12. PYI Viirre 1p (PLa, HTa) ja 26.12. PUD Kollaja, Turkkisuo 1p (TSa).

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum)Vuoden alusta maaliskuun loppuun varsin runsas, lä-hes 60 yksilöä, pääasiassa näköhavaintoja. Pakottiko myyrien vähyys pikkulintujahtiin ja siten näkyville? Havainnot kunnittain: HAI 3, HAU 6, II 2, KEM 1, KII 1, KUI 1, LIM 1, MER 1, MUH 2, OUL n. 20, OUN 1, OUS 1, PUD 1, PUD 3, RUU 3, PYI 3, SII 1, TAI 1, TYR 2, VIH 1 ja YKI 1. Reviirejä n. 21 seuraavasti (reviireiksi tulkittu soidintavat 1. 3 alka-en ja kaikki havainnot 15. 4 alkaen) HAI 2, HAU 3, II 1, KEM 1, LUM 1, MUH 2, OUL n. 5, PYI 1, RAA 2, RUU 1, TYR 1 ja UTA 1. Todettuja pesin-töjä petolintuseurannan mukaan oli PPLY:n alueella 8 (Honkala ym. 2005). Kesä–elokuulta vain pari il-moitusta. Syys–lokakuussakin vain n. 7 havaintoa, kaikki rannikkokunnista. Marras–joulukuussa 8 yk-silöä, kunnittain: HAU 1, MUH 1, OUL 5 ja PUD 1.

Varpuspöllön reviirejä ilmoitettiin noin 21 kappaletta. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 75

Viirupöllö (Strix uralensis)Tammikuussa pari epätyypillistä havaintoa: 7.1. PUD Kollaja, Rankkila 1p (TSa, ESa, Tuula Sarvi-aho) ja 17.1. PYI Viirre 1p pellolla saalisteleva päi-vänäöllä (JKo, Ilkka Ala-Vainio ym.). Myös parilla reviirillä (OUL, RAA) puhkui tammikuulta alkaen. Kaikki vuoden reviirit kunnittain: OUL 1, HAU 1, II 1, PUD 1, PYI 1, RAA 2, RUU 1, SII 1, MUH 1. Todettuja pesintöjä petolintuseurannan mukaan 11 kpl (Honkala ym. 2005). Syyspuolella vain 27.8. SII Tauvon lintuasema 1p (Tauvon lintuasema) ja 17.10. OUL Myllyoja 1p (Pertti Väyrynen).

Lapinpöllö (Strix nebulosa)Hyvin heikko vuosi, kaikki havainnot: 1.1. HAU Haapakangas 1p (Seppo Sorakangas), 12.3. HAI Syö-kari Ä (Eino Merilä), 7.6.–23.6. KÄR Nurmesjärvi 2p pesivät (RKy, ERi, Antero Autio). Todettuja pesintöjä petolintuseurannan mukaan vain 1 kpl (Honkala ym. 2005), ilmeisesti juuri Kärsämäen reviiri.

sarvipöllö (Asio otus)Kaikki vuoden havainnot olivat huhti–heinäkuun vä-lillä. Pesintöjä vain UTA 1 ja PII 1, kuten myös peto-lintuseurannan mukaan (Honkala ym. 2005). Kaikki

vuoden havainnot: 10.4. LIM Rantakylä 1p (Erkki Toppinen, JPm), 12.4. OUL Alakyläntien ympyrä 1p (TJa), 18.4. TYR Murto, Iso-Oja 1p (TVä, MLu), 22.4. LIM Temmesjokisuu, torni 1p (JKa, ALu), 28.4. HAI Kirkonkarit 1p (JSi), 20.5. SII Tauvon kalasatama 1m, N (VSu, PSu, ym.), 20.5. SII Ulko-nokan lintutorni 1 kiert (VSu, JKa, ALu, PSu), 25.5. KEM Isoaukea 1p (Tarmo Moilanen), 28.5. OUL Ka-rinkanta 1m (JPu), 24.6. PII Piippola, Leskeläntie 2ä (RKy), 2.7.–5.7. UTA Ahmasjärvi 2p, ä (KRa, VPH, TSp) ja 20.7. KEM Teppolan pellot1p (JRa).

suopöllö (Asio flammeus)Kevään ensimmäiset: 7.4. TYR Murto 1p (AKa), 12.4. TYR Murto 1p (STi), 13.4. LIM Tupos – TYR Jokisilta/Parras 3p (MAl, TJa). Kevään suurin mää-rä 15.4. TYR pellot 5p (JTn, ALe). Kevään aikana ilmoitettiin noin n. 42 suopöllöä. Reviirien tulkinta oli liki mahdotonta, kun puputtelevia tai soidinlentoa esittäviä ei ilmoitettu juuri lainkaan. Kun tulkitaan reviireiksi havainnot eri paikoilta välillä 15.5.–31.7., saadaan tulokseksi noin 15 reviiriä. Petolintuseuran-nassa ei todettu pesintöjä (Honkala ym. 2005). Syk-syllä suopöllö on hankala havaita. Vuoden viimeiset olivat 6.8. SII Tauvon lintuasema1p (Tauvon lintuase-ma) ja 25.9. HAI Tömppä1p (MKe, PLa, HTa ym.).

Lapinpöllöllä oli hyvin heikko vuosi. © VELI-PEKKA VIKLuNd

76 AureolA Vsk 32

Helmipöllö (Aegolius funereus)Vuoden ensimmäiset kaksi havaintoa: 12.1. OUL Isokankaan risteys 1p, ä (KRa) ja13.1. MUH Kir-kon metsikkö Ä (RRj). Reviirit kunnittain: HAI 4, HAU 3, KEM 3, KUI 1, MUH 7, OUL n. 5, PUD 1, PYI 2, RUU 1, TYR 1 ja UTA 3. Todettuja pesintöjä petolintuseurannan mukaan oli PPLY:n alueella 21 (Honkala ym. 2005). Syksyn aikana SII Tauvossa 11, muualta 3 havaintoa. Joulukuun ainoa: 27.12. OUN Piipsjärvi, Kettuperä 1p, ä (Anssi Hietaharju).

Kirskulinnut - Apodiformes

tervapääsky (Apus apus)Kevään ensimmäiset: 15.5. LIM Virkkula1p (MKe), 17.5. OUL Karinkanta1(JPu) ja 19.5. PYI Parhalah-ti1m (KVa). Kevään suurin muutto 30.5. PYI Parha-lahti ks 666m (HTu) ja seuraavaksi suurin 7.6. OUL Letonniemi 200p (MTy). Heinäkuulta alkaen suu-rimmat:28.7. SII Tauvo, Ulkonokka 230p (EMi), 16.8. KEM Teppola 500 kiert (TEs) ja 21.8. OUL Oritkari 351m (EMi). Viimeiset: 25.9. Hailuodon

rallissa, vielä monin paikoin, mm. 8p eri puolilla (HTu, JHa, JMe) ja 26.9. HAI Keskiniemi 1p (Pet-teri Mäkelä) ja 26.9. OUL Karinkanta 1 (JPu).

Säihkylinnut - Coraciiformes

Harjalintu (Upupa epops)Keväällä kaksi havaintoa:10.5. MUH Pohjolakoti 1p (JEs, Kari Honkanen, Mauri Hiltunen) ja 12.5. RAA Pöllänperä 1p (M. Poukkula, Pekka Kären-aho). Syksyllä vain yksi havainto 2.10. PYI Yppä-rijokisuu1m, S (RKy).

Tikkalinnut - Piciformes

käenpiika (Jynx torquilla)Vuoden ensimmäiset 29.4. OUL Mäntylä 1Ä (MTy) ja LIM Virkkula 1Ä (MKe). Kevätmuutto alkoi tou-kokuun ensimmäisellä viikolla. Paras päivä oli 8.5., jolloin tehtiin havaintoja seitsemästä linnusta. Pesi-mäaikaiset reviirit kunnittain: HAU 4, II 1, KEM 1,

Harmaapäätikka esiityi tavallista runsaampana vuonna 2004 © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 77

KUI 1, LIM 2, LUM 1, MUH 1, OUN 4, OUL 6, PUD 1, PYI 7, RAA 1, RUU 3, SII 5, TYR 2, VIH 2. Vuo-den myöhäisimmät havainnot: 9.8. SII Tauvon lintu-asema 1r ja 18.8. OUN Vesi-Heikki 1Ä (MLe, HLe).

Harmaapäätikka (Picus canus)Runsas esiintymisvuosi, havaintoja yhteensä n. 39 yksilöstä (kevättalvella 11, syystalvella 28). Pidem-pään talvella samalla paikalla viihtyivät pariutu-neet yksilöt 28.12.2003–7.4.2004 PUD Kollaja/1p (ESa, TSa) ja 6.2.–2.4. PUD Kollaja 1/p (ESa, TSa). Talvihavainnoista mainittakoon myös 30.1.–7.2. MUH Hyrkäs 1/p r (VPH, TJa ym.). Aikaväliltä 8.4.–9.10. ei havaintoja tehty lainkaan. Syystalven (10.10–28.12.) 28 havainnosta noin puolet joulu-kuulta. Yhteismäärät kunnittain: HAU 1, II 1, LUM 1, MUH 2, OUL 10, PUD 4, PYI 5, RAA 1, SII 1, TYR 1, UTA 1.

Palokärki (Dryocopus martius)Kevättalven (1.1.–31.3.) yhteismäärät kunnittain HAA 1, HAU 4, KEM 1, MUH 3, OUN 1, OUL 7, PUD 3, PYI 6, RAA 1, RUU 1, TAI 1, TYR 1. Huhtikuussa havaintoja neljästä (4) muuttavasta yksilöstä. Pesimäaikaiset reviirit HAU 5, II 1, KUI 1, LUM 3, MUH 4, OUL 2, PUD 3, PYI 1, SII 1, UTA 1, VIH 1. Syksyllä havaintoja n. 20 vaeltavasta yksilöstä (elokuussa 7, syyskuussa 7 ja lokakuussa 6). Kunnittain KEM 1, OUL 3, OUS 1, PYI 8, RAA 2 ja SII 5. Syystalven (1.11.–31.12.) yhteismäärät kunnittain OUL 2, PUD 1, PYI 2, SII 1.

Käpytikka (Dendrocopos major)Käpytikka oli runsas kevättalvella, esim. 24.1. OUL Kuparisenpolku vähintään 20p (VSu, PSu, Aija Suorsa), 26.1. OUL Sääskensuo 9 (JHe) ja 26.3. SII 20p (KRa). Ei merkkejä kevätvaelluksesta, mutta syksyllä muutaman päivän hektinen vaellusjakso: 5.8. II Ulkokrunni 10p (ALu), 6. 8 SII Tauvon lin-tuasema 12p/33m 7r (Tauvon lintuasema), 6.8. PYI Viirre 20 SW (HTu), 6.8. PYI Yppärijokisuu 720S sis. keskikokoiset tikat (HTu), 7. 8 SII Tauvon lin-tuasema 5p/33m 2r (Tauvon lintuasema), 8. 8 SII Tauvon lintuasema 5p/13m 5r (Tauvon lintuasema), 9.8. SII Tauvon lintuasema 3p/7m 3r (Tauvon lintu-asema) ja 9.8. PYI Yppärijokisuu 4S (HTu). Syystal-vella laji oli myös runsas, mm. 6.12. RAA Pitkäkari Tll 35 (HTu) ja 9.12. OUL Linnanmaa 10 (EAa).

Pikkutikka (Dendrocopos minor)Kevättalven havainnot: 20.11.2003–10.4.2004 PUL Laakkola 1 (Jari S. Heikkinen, Tuula Heikkinen) ja 1.–25.1. LUM Sannanlahti 1p (SRj, MKe ym.). Oulun Herukan/Ojakylän linnuista 1.1.–11.1. tehdyt useat havainnot koskevat todennäköisesti samoja 2–3 yksilöä. Näistä mm. OUL Ojakylä 1/p (VSu, PSu, OSu), 3.1. OUL Herukka 1/p (TTa), 3.1. OUL Herukka /1p (KRa) ja 11.1. OUL Herukka/Ojakylä 1p (JLi). 8.1. OUN Miilutie 1p ruokinnalla (RRa), 10.1. HAU Onkamo /1p ruokinnalla koko talven (TKo, JWi), 18.1. RAA Yrjänä 1p (HTu), 31.1. HAU Martinniemi 1/p (JMe, TKo, JWi), 4.–7.2. OUS Varjakka 1/p ruokinnalla (PKt), 16.2. LIM Tupos 1p ruokinnalla (TMu), 6.3. PUD Hetekylä 1/1 pariutuneet (ESa, TSa), 7.3.–10.4. PUD Kol-laja Turkkisuo /1p (ESa), 13.3. PUD Hetekylä 1/p (ESa), 9.3. TYR Temmes 1p (Leevi Kärenlampi) ja 24.3. PYI Parhalahti 1m N (HTu).

Pesimäaikaiset reviirit kunnittain: HAA 1, HAI 2, HAU 2, KÄR 2, KEM 1, LIM 2, LUM 1, OUL 7, OUS 1, PYI 4, RAA 1, SII 2, TYR 1 ja VIH 1. Keväällä havaintoja neljästä (4) ja syksyl-lä kuudesta (6) muuttavasta yksilöstä. Syystalvelta (1.11.–31.12.) vain yksi havainto: 26.12. RAA Kul-junlahti 1 (Ari-Pekka Auvinen).

Pohjantikka (Picoides tridactylus)Kevättalven havainnot:1.1. TAI Loukusa 1p (T. Säkkilä), 4.1. OUL Sanginjoki 1p (TTa, RPa), 11.1. PUD Kollaja 1/p (TSa), 17.1. HAU Santaholma /1p (TKo, JWi), 17.1. PYI Palosaari 1p (HTu, KVa), 17.1. OUL Suo-oja 1p (Ari Rajasärkkä), 18.1. OUL Isokankaanjärvi /1p (STi), 22.1. OUL Isokangas 1/p (TTa, SRj) (tn edellisistä Oulun Isokankaan lin-nuista muitakin havaintoja aikavälillä 18.1.–24.1.) 11.2. PUD Kollaja /1p (TSa), 22.2. PUD Litokaira 1p (Markku Paso) ja 20.3. PUD Kollaja /1p (ESa).

Pesimäaikaiset reviirit kunnittain: PUD 3 [var-mistettu pesintä: 19.6. PUD Kollaja pesäpoikaset (ESa)]. Muissa kunnissa ei pesimäaikaan havaittu pariutuneita, rummuttavia tai äänteleviä lintuja. Ai-kavälillä 8.5.–4.6. havaintoja n. 17 muuttavasta yksi-löstä, eniten 8.5. SII Tauvon lintuasema 6m (JSj, PLa ym.). Syksyllä havaintoja vain viidestä (5) muutta-vasta yksilöstä, paikalliseksi tai kierteleviksi ilmoi-tettuja yksilöitä n. 30. Syystalven (1.11.–31.12.) ha-vainnot: 23.11. II jvp 1/p (Pauli Jussila), 27.11. PUD Kollaja 1/p (TSa), 19.12. MUH Hirsijärvi 1/p (VPH, TSp), 26.12. LUM Varjakka 1p ä (KRa).

78 AureolA Vsk 32

Tarjoamme PPLY:n jäsenille -10 % hammashoidosta!Ilmoita jäsenyydestäsi vastaanotolle tullessasi.

Tarjous koskee myös perheenjäseniäsi!

AureolA Vsk 32 79

Varpuslinnut - Passeriformes

kangaskiuru (Lullula arborea)3.4.–10.9. SII Alhonmäki, enimmillään 4p (TTa, RPa ym.). Alhonmäessä kaksi reviiriä, alueen aino-at. Muualta kaksi kevätmuuttajaa ja neljä syksyistä: 5.4. LUM Sannanlahti 1m (JKa, TJa, SJu), 16.4. HAU Saarikoskenharju 1m (JKa), 9.10. SII Tauvon lintuasema 1m, 17.10. SII Kaasa 1p (JPu, PLa), 29.10. RAA Kotiranta 1m (JHa, KKa) ja 30.10. PYI Yppärijokisuu 1m (KVa).

kiuru (Alauda arvensis)Varhaisimmat normaalisti: 29.3. LUM Puhkiavanpe-rä 3m (JMj), PYI Parhalahti 14m,p (TVä, MLu) sekä RAA Lapaluoto 1p (TVä, MLu). Kevään vilkkaimmat muutot: 4.4. LUM Sannanlahti 112m (MLe, TFy, TJa ym.), 5.4. LUM Sannanlahti 74m (JKa, TJa, SJu), 7.4. PYI Parhalahti 61m (TVä, MLu). Vuoden komein ke-rääntymä: 3.4. PYI Yppärin pellot 200p (TVä, MLu, HTa). Syksyn suurimmat muutot: 24.9. OUL jvp 10m (KRa), 30.9. OUL jvp 5m (KRa), kerääntymät: 17.9. LUM Pitkänokka 13p (TTa, VSu), 20.9. OUL Oritka-ri 6p (KKa). Viimeiset tavalliseen tahtiin: 9.10. HAI Mäntyniemi (VSu, PSu), 11.10. SII Tauvon lintuase-ma 1m ja 17.10. OUL Oritkari 1p (EMi)

tunturikiuru (Eremophila alpestris) Yksi talvihavainto: 10.1. OUL Oritkari 1p (AKa), loput muuttoaikoina, yhteensä 15 yksilöä, mukana myös lajille iso kuuden parvi. Kevään kaikki: 11.4. OUL Oritkari 1p (KKa), 24.4. HAI Järventakusta (Jarkko Koskela, PLa), 12.5. RAA Olkijokisuu 1p (HTu, KKa). Syksyn löydöt: 30.9. HAI Keskiniemi 1 nous (RKy), 7.10. HAU Haapakangas 2m (JRa), 8.10. OUS Riuttu 6p (MKe) sekä SII Kaasa 1m (HTu) ja 7.11. HAI Pöllä 1m (PPi).

Törmäpääsky (Riparia riparia)Avaus normiaikaan, ensimmäiset: 3.5. SII Tauvon lin-tuasema 1m, 5.5. PUD Kollaja 4p (ESa), HAU Ulmaja 4p (TKo, JWi). Kevätmuuton huiput: 21.5. SII Tauvon lintuasema 20m ja PYI Parhalahti 11m (HTu), 24.5. RAA Pöllä 152m (HTu). Kerääntymiä sekä pesäkolo-noita: 18.5. OUL Pyykösjärvi 210, parvessa myös 210 haarapääskyä sekä 60 räystäspääskyä (EAa), 24.5. SII Säärenperä 170p (ALu), 13.6. HAU Ulmaja 60p (JRa), Syksyltä: 29.7. OUS Akionlahti 100p (APe), 4.8. SII Munahieta 200p (VSu, OSu), sekä muutot: 8.8. SII Tauvon lintuasema 160m, 23.8. SII Kaasa 52S (HTu), 28.8. OUL jvp 25m (KRa). Vuoden viimeiset varsin myöhäisiä: 6.10. OUL Pyykösjärvi 1p (JKa) ja 9.–10.10. OUL jvp 1p (TTa, EAa).

Räystäspääsky hakemassa pesämateriaalia. © VELI-PEKKA VIKLuNd

80 AureolA Vsk 32

Haarapääsky (Hirundo rustica)Saapuminen noin viikon etuajassa: 16.4. SII Alhon-mäki 1m (JPe, JuP) sekä LIM Tupos 1m (MLe, TFy), 17.4. HAI Kirkkosalmi 2p (ESt). Kovinta kevät-muuttoa: 8.5. SII Tauvon lintuasema 15m ja PYI Par-halahti 12m (HTu), 21.5. PYI Parhalahti 46m (HTu), 24.5. RAA Pöllä 41m (HTu), 30.5. PYI Parhalahti 33m (HTu). Kerääntymiä: 18.5. OUL Pyykösjärvi 210p (vrt. törmäpääsky) (EAa), 20.5. SII Tauvon lintuasema 220p. Syksyn huippumuutot ja keräänty-mät: 8.8. SII Tauvon lintuasema 155m, 16.8. OUS Vihiluoto 500 (TEs), 21.8. OUL Oritkari 50m (EMi), 4.9. RAA Kultalanlahti 87m (HTu). Viimeiset aika normaalisti: 9.10. OUL jvp 1p (APe) sekä SII Tauvon lintuasema 1m ja 15.10. OUL Tuira 1p (OSu).

räystäspääsky (Delichon urbicum)Vähän varhainen tulo: 1.5. PYI Yppäri 1p (PLi, ALi), 2.5. RAA Kamutanmäki 2p (Leo-Lassi Kin-nunen) sekä UTA Naamankylä 1p (Raija Kurtti). Kevään kerääntymät ja muutot: 5.5. OUL Erkkolan silta 44p (PRu, IRu), 10.5. VIH Saarelanjärvi 300p (TKa), 18.5. OUL Pyykösjärvi 60p (EAa), 26.5. SII Karinkanta 50 kiert. (JPu), 30.5. PYI Parha-lahti 28m (HTu). Syksyn suurimmat kertamäärät: 16.8. OUS Vihiluoto 200 (TEs) sekä KEM Teppola

250m, 24.8. PYI Elävisluoto 105S (HTu). Viimeiset normaalisti, viimeisin myöhään: 13.9. HAI Pökön-nokka 2p (MKe), 15.9. TYR Parras (TVä, MLu) ja 5.10. OUL Toppila 3S, samassa parvessa myös tör-mäpääskyjä) (JTn).

Haara- / räystäs- / törmäpääsky (Riparia riparia / Hirundo rustica / Delichon urbicum)Määrittämättömiä pääskyjä enimmillään: 23.5. RAA Mikonkari 600p (HTu), 24.5. LIM Virkkula 500 (TEs), 26.5. PYI Parhalahti 1250m (KVa). Syksyn huippu 4.9. RAA Kultalanlahti 149S (HTu).

Metsäkirvinen (Anthus trivialis)Ensimmäiset 23.4. PYI Hyytämä 1Ä (Jarno Mat-tila, VHe) sekä SII Karinkanta 1m (EMi). Kevään muuttomäärät tyypillisiä, niistä parhaat: 4.5. LIM Virkkula 50m (MKe), 8.5. SII Tauvon lintuasema 30m, 3.5. PYI Parhalahti 25m (HTu). Syysmuuton aloittajat: 13.7. SII Tauvon lintuasema 2m, 14.7. HAU Pajumaankuja 19m (JRa), suurmuutot: 6.8. SII Tauvon lintuasema 25m, 17.8. KEM Honkanen 24m (TEs), 21.8. OUL Oritkari 26m (EMi) ja 23.9. PYI Yppärijokisuu 25m (HTu). Vuoden viimeiset aikaisin: 26.9. OUL Kiviniemi 1 (EAa), OUL Ka-

Haarapääskyjä lämmittelemässä kevätauringossa. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 81

rinkanta 3 (JPu) sekä HAI Sunikari 10m (MKe). Loppusyksystä kahdesti mahdollinen taiga- tai met-säkirvinen: 8.10. SII Kaasa 1m,ä (HTu) ja 25.10. OUL Pyykösjärvi 1p, ä (PLa).

niittykirvinen (Anthus pratensis)Aika tavalliseen aikaan keväällä, yleistyi heti: 7.4. HAI Kirkkosalmi 2p (TEs), 9.4. LUM Sannanlahti 7m (PSu, VSu), LUM Kari 1m (KRa), MUH Ma-tokorpi 1Ä (TSp) sekä useita muita. Suurimmat muutot ja kerääntymät, ei poikkeavia: 16.4. HAI Kirkkosalmi 150p (JMa, VNi), 17.4. HAI Kirkko-salmi 178m (JMa, PLa, SLa ym.), 25.4. PYI Par-halahti 78m (HTu, TTa ym.), 26.4. HAI Ojakylä 100p (JMa). Syysmuuton avaus: 31.7. SII Tauvon Ulkonokka 50p (EMi) ja 7.8. SII Tauvon lintuase-ma 16m, p. Vilkkaissa muutoissa yksi massapäivä, 23.9. PYI Yppärijokisuu 3182m (HTu). Muut ko-vat muutot: 4.9. RAA Kultalanlahti 374m (HTu) ja 24.9. OUL jvp 500m (VSu, KRa, TJa ym.). Vuoden viimeiset kuten useimmiten: 16.10. PYI Yppärijoki-suu 4S (HTu, KVa), 19.10. SII Kaasa 1m (TVä) ja 25.10. OUL Oritkari (EMi).

Lapinkirvinen (Anthus cervinus)Ensimmäiset 19.5. SII Säärenperä 1ä (WVe) ja SII Ulkonokka 1p (HTu) ja 20.5. SII Kaasa 1ä, m (JKa, ALu). Yhteensä vain 13 koko keväänä, isoin määrä 29.5. PYI Harminlammet 2p (HTu). Kevätmuuton viimeiset: 1.6. HAU Halosenperä 1m (JMe) ja 13.6. OUL Kempeleenlahti 1N (EAa, MAo, Anu Heikki-nen). Syysmuuton alku: 8.8. SII Tauvon lintuasema 1p ja SII Tauvo 1m, ä (KRa), 17.8. OUN Kettuper-kiö 1p (MLe, HLe). Syksyllä yksi kerääntymä ja yksi muutamaa useamman muutto: 31.8. PYI Yp-pärin pellot 15p (HTu), 4.9. RAA Kultalanlahti 14m (HTu), kaikkiaan 125m tai p syksyn aikana. Viimei-set 23.9. PYI Yppärijokisuu 1m (HTu), 24.9. OUL jvp 1m (VSu, KRa, TJa ym.) ja 25.9. HAI Mänty-niemi 1p (MKe, PLa, HTa)

Luotokirvinen (Anthus petrosus)Keväällä perinteisen Oulun Oritkarin lisäksi myös Tuirassa Merikosken alakanavassa sekä yksi harvi-nainen syyslöytö. Kaikki havainnot:30.–31.3. OUL Oritkari 1p (TTa, MLe), 30.3.–5.4. OUL Tuira 1p (EAa, PKt, Juha Määttä), 9.–12.4. OUL Oritkari 1p (EMi, KKa) ja 2.10. HAI Mäntyniemi 1p (VSu, TJa).

Metsäkirvinen saapui kevätmuutolta vuonna 2004 normaaliin aikaan. © VELI-PEKKA VIKLuNd

82 AureolA Vsk 32

keltavästäräkki (Motacilla flava)Aloitus 2.5. kolmessa paikassa: HAU Halosenperä 1m (JMe), PYI Parhalahti 1m (PRu) ja PYI Yppäri-jokisuu 1m (HTu). Vilkkaimmat muutot: 8.5. PYI Parhalahti 179m (HTu, TVä, JKo, KVa), 21.5. SII Tauvon lintuasema 110m, 25p, 26.5. PYI Parhalahti 915m (KVa). Syysmuutto alkoi 3.8. OUL Oritkari 66m (EMi), syysmuuton huippumäärät: 8.8. OUL Oritkari 269m (EMi) ja 21.8. OUL Oritkari 192m (EMi). Viimeiset tavanomaisesti: 23.9. PYI Yppäri-jokisuu 2m (HTu), 24.9. OUL jvp 2m (EAa) ja 25.9. HAU Kello 1m (EAa).

Västäräkki (Motacilla alba)Tyypilliset ensihavainnot: 6.4. OUL jvp 1p (ESa) sekä 7.4. KEM Teppola 1p (PKt), MUH Muhoslam-pi 1p (TWä) ja useita muita. Mainittavat muutot: 17.4. PYI Parhalahti 20m (TVä, TFy, MLe), 18.4. OUS Akionlahti 20m (Heini Hyvärinen, TRä), 25.4. PYI Parhalahti 455m (HTu, TTa, RPa ym.). Yksi isompi kerääntymä: 20.4. HAI Potin pellot 100p (PPe). Syksyn isot muutot: 21.8. OUL Oritkari 102 (EMi), 2.9. OUL Oritkari 108 (EMi) ja 4.9. OUL Oritkari 100 (EMi). Viimeisissä yksi varsin myöhäi-nen: 29.10. RAA Pattijoen laskenta 1p (JHa, KKa) ja 9.–13.11. OUL Pyykösjärvi 1p (TTa, KRa, ESa).

tilhi (Bombycilla garrulus)Talvella melko vähälukuinen, mutta marjasatoon nähden runsas. Tammikuulla 752 yksilöä, kunnit-tain: HAI 1. HAU 7, KUI 1. LIM 1, MUH 1, OUL 728, PYI 8 ja RAA 4. Helmikuussa 804 yksilöä: HAU 23, LIM 10, OUL 749, OUS 15 ja RUU 7. Maaliskuussa paikallisia vielä 551 yksilöä: KEM 35 ja OUL 516. Talven suurimmat paikalliset keräänty-mät 29.2. OUL Tuira 150p ja 20.3. Välivainio 180p (EAa). Kevätmuuton alun tulkinta vaikeaa, muut-tolennossa tilhiä alkoi näkyä maaliskuun lopulta alkaen. Suurimmat muutot 25.4. PYI Parhalahti 39m (HTu ym.) ja 4.5. 40m (HTu). Viimeisiä kevät-muuttajia vielä kesäkuun alkupäivinä, mm. 4.6. SII Ulkonokka 4m (HTu). Kevään muuttosumma 384.

Laji esiintyi rannikolla erittäin runsaana pitkin kesää. Kesäkuussa havaittiin rannikolla yhteensä 50 ja heinäkuussa 95 paikallista yksilöä. Rannikon kesähavaintokunnat: LIM, HAI, HAU, II, MUH, OUL, PYI, RAA, SII, TYR ja VIH. Näistä kaikista pesintään viittaavia havaintoja, eniten Hailuodosta. Heinäkuulla havaittiin jo 162 muuttavaa lintua.

Syysesiintyminen alkoi siis jo heinäkuulla. Elokuulla havaittiin jo yhteensä 577 yksilöä, suurim-mat määrät 6.8. PYI Yppärijokisuu 72 (6a) S (HTu) ja 31.8. OUN kk. 80p (RRa). Syyskuussa havait-tiin muuttolennossa 1949 lintua, eniten 23.9. OUL jvp 500m (KRa). Syyskuun paikallisten summa oli 1696, suurimmat määrät 19.9. RAA Museonranta 200p (TVä) ja 28.9. OUL Alppila–Koskela 250p (EAa, HRR). Lokakuussa havaittiin yhteensä 501 muuttajaa ja 1500 paikallista, parvien ollessa selvästi syyskuuta pienempiä, poikkeuksena vuoden suurin ilmoitettu määrä 16.10. OUL Hupisaaret 353p (TEs). Marraskuulla enää 312 ja joulukuulla 250 yksilöä ha-vaintojen koostuen melko pienistä parvista.

koskikara (Cinclus cinclus)Talven suurimmat kerääntymät 31.1. HAU Onka-monoja 4p (SKu), 1.1. PUD Naamanka 3p (Kari Kreus, Hannu Kreus) ja 17.1. MUH Poikajoki 3p (VPH, TSp). Kunnittain HAU 4, MUH 4, OUN 5, OUL 4, PUD 7, PYI 1, RAA 1 ja TAI 1. Näistä sel-västikin TAI jäänyt vajaasti ilmoitetuksi. 13.4.–1.10. ei yhtään havaintoilmoitusta! Syksyn ensimmäinen 14.10. OUL Laanila 1p (ESa) ja yhteismäärä 8 (HAI 1, II 1, MUH 1, OUN 1, OUL 2, PUD 1 ja UTA 1).

Peukaloinen (Troglodytes troglodytes)Ensimmäiset 8.4. HAU Kiviniemi 1Ä (PLa, SLa), 17.4. RAA Piehinki 1Ä (Tapani Karvonen) ja 21.4. MUH Hyrkäs 1Ä (TSp). Reviirit kunnittain HAU 1, MUH 5, OUN 4, OUS 1, PUD 3, PYI 3 ja RAA 2. Ei yhtään yli kahden yksilön määrää koko vuon-na. Syksyn viimeiset jo OUS Nenännokka 1p (STi, TEs, VRa) ja 30. 09. SII Tauvon lintuasema 1r (Tauvon lintuasema).

Rautiainen (Prunella modularis)Aloitus 10.4. PYI Parhalahti 1m (HTu), 13.4. HAU Kello 1p (TKa) ja 14.4. HAI Kirkonkarit 1Ä (ESt). Kevään suurimmat määrät 17.4. PYI Parhalahti 9m (TVä, TFy, MLe) ja 8.5. SII Tauvon lintuasema 5p. Syyskuulla mukavasti kirjaukset 216:sta yksilöstä, joista valtaosa muuttavia, erityisesti 20.–25.9. Suu-rimmat määrät 21.9. OUL jvp 25m (KRa), 23.9. PYI Yppärijokisuu 21m (HTu) ja 24.9. OUL jvp 21m (EAa, TJa). Vuoden viimeiset 10.10. OUL Ranta-Kastelli 1p (VPV) ja 13.10. RUU Paavola kk 1p (TVä, MLu).

AureolA Vsk 32 83

Punarinta (Erithacus rubecula)Aloitus samalle päivälle kolmesta paikkaa: 8.4. LIM Tupos 1p (TMu), PYI Elävisluoto 2Ä (HTu, KVa) ja PYI Kalkankangas 1p (KVa). Yksittäiskirjauksis-ta suurin keväältä 7.5. OUL Hietasaari 25 (EAa) ja syksyltä SII Tauvon lintuasema 30p. Vuoden viimei-set 25.10. SII Tauvon lintuasema 1r ja 29.10. RAA Pattijokisuu 1p (JHa, KKa). Talvihavaintoja ei ollut alku- eikä loppuvuonna.

satakieli (Luscinia luscinia)Normaali esiintyminen, 18 reviiriä: 20.5. RAA Kummatti Ä (Ilkka Ala-Vainio) ja HAI Kirkonkarit Ä (HHo), 25.5. MER Kalapudas Ä (Juha Heikkilä), 29.5. OUL Karinkanta Ä (Minna Leppäjärvi, MLe, TTa), 29.5. TYR Temmes Koskelankylä Ä (RKy), 30.5.–5.6. OUL Pateniemi Ä (monet), 5.6. RAA Pattijokisuu Ä (HTu), 7.–17.6. RAN Koskenperä 2Ä (RKy, ERi), 9.6. OUN Irvanpellot Ä (VHe), 12.–16.6. HAA Vattukylä Ä (RKy), 13.6. PYI Kes-kikylä Ä ja Penkkatie Ä (HTu, KVa), 16.6. HAA Koivuperä Ä (RKy), KÄR Hallanperä Ä ja Luonu-anperä Ä (RKy), 17.6. HAA Humaloja Ä (RKy) ja 27.6. KÄR Porkkala Ä (Antero Autio).

sinirinta (Luscinia svecica)Ensimmäiset 7.5. HAI Rytijärvi 1p (PPe), 8.5. PYI Yppärin uimaranta 1p (JMj) ja SII Karinkanta 1p (EMi). Kevään huippuina 12.5. RAA Pattijoki–Ol-kijoki 22p (HTu), 23.5. II Ulkokrunni 30p (WVe), 24.5. TLAS 30p ja 26.5. TLAS 25p. Kevään vii-meiset 2.6. HAI Kengännenä–Ulkokarvo 1Ä (JMa) ja TLAS 2p. Hailuodon kesäkuinen havainto on ai-noa reviiriin viittaava vuodelta. Syksyn ensimmäiset 18.8. RAA Kultalanlahti 3p (HTu, KVa). Syyshuippu 24.9. OUL jvp 12p (TJa, EAa). Viimeiset 30.9. OUL jvp 1p (KRa) ja 1.10. OUL Linnanmaa 1p (EHo).

sinipyrstö (Tarsiger cyanurus)Lajia ei havaittu koko vuonna.

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)Joutuisimmat saapujat 20.4. HAU Halosenperä 1/ p (SKu), 26.4. RAA Maunula 1/ p (HTu) ja 27.4. OUL Karinkanta 1ä (JPu). Yleistyi heti vapun jälkeen: 5.–6.5. jo 16 havaintoa. Muuttohuippu Tauvon ha-vaintojen perusteella touko–kesäkuun vaihteessa: 26.5. 15p (joista 12 reng.), 27.5. 25p ja reng., 28.5. 30p (26 reng.), 31.5. 30p (24 reng.) ja vielä 2.6. 20p

Punarinnasta ei saatu ainoatakaan talvihavaintoa vuonna 2004. © VELI-PEKKA VIKLuNd

84 AureolA Vsk 32

(16 reng.). Syksyllä eniten 9.9. SII Tauvon lintuase-ma 10p. Viimeiset 27.9. SII Varessäikkä 1 (STi, TEs), 28.9. OUL Kuivasjärvi 1 (EAa) ja 4.10. OUL Lin-nanmaa 1p (VSu).

Pensastasku (Saxicola rubetra)Kevään ensimmäiset 4.5. LIM Virkkula 1p (MKe) ja PYI Harmi /1p (HTu). Seuraavat 6.5. kuudella paikalla, yhdellä näistä laskettiin myös kevään suu-rin määrä: LIM Rantakylä 10p (THe). Syksyllä eni-ten 30.8. OUL Oritkari 10p (EMi, KKa). Viimeiset 8.9. OUL jvp 1p (KRa), 11.9. SII Turpeenperä 4p (TVä, MLu) ja 15.–16.9. OUL Oritkari 1p (EMi).

kivitasku (Oenanthe oenanthe)Varhaisimmat keväällä 9.4. OUL Oritkari 1p (EMi, KKa), 16.4. SII Karinkanta 1/ p (HTa) ja 17.4. teh-tiin jo kolme havaintoa. Kevään suurimmat määrät 6.5. SII Munahieta 15p (KRa) ja 20.5. OUL Oritkari 15p (EMi, KKa). Syksyn maksimi 20.9. OUL Orit-kari 7p (KKa). Myöhäisimmät 28.9. OUS Nenän-nokka 1 (STi, TEs, VRa), 2.10. RAA Paskalahti 1p (KVa) ja 29.10. OUL jvp 1 1kv p (WVe).

sepelrastas (Turdus torquatus)24 yksilöä keväällä ja yksi syksyllä. Hailuodon toukokuun alun sepelrastastungoksessa saattaa olla päällekkäisyyksiä. Keväthavainnot: 16.4. PYI Par-halahti 1/ m (HTu), 17.4. PYI Parhalahti 1/ m (TVä, TFy, MLe), 18.4. OUS Varjakka 2m NE (TRä, Heini Hyvärinen), 24.4. SII Tauvo, Ulkonokka 1p (EMi), 24.4. HAU Halosenperä 1/ p (JMe), 25.4. SII Tauvo, Munahieta 1m (EMi), 29.4.–3.5. HAI Järventaus 4p (SHa), 30.4.–1.5. PYI Takaranta 1p (HTu, KVa, JPu), 1.5. MUH Muhosperä 1/ p (JPu), 2.5. LUM Sannanlahti 1/ m (KRa), 3.5. PYI Parhalahti 2 n-puk S (HTu), 3.5. HAI Kittiläntie 4p, 1a (Krekilät) ja vielä 6.5. 1/ p (TVä, PPe ym.), 6.5. HAI Pöllä 1/ p (TVä, MLu, PPi), 7.5. HAI Kauppi–Rapinoja 1p (Esko Pitkänen, PPe), 8.5. LUM Sannanlahti 1/ ad m NE (VSu, JKa, IRu ym.) ja 30.5. PYI Parhalahti 1/ m (HTu). Syksyn ainoa 20.10. PYI Ulkoharmi 1p (MKe, PLa, ALu, HTa).

Mustarastas (Turdus merula)Alkutalvesta löytyi kymmenen mustarastasta, kun-nittain: HAI 1, OUN 2, OUS 1, OUL 1, PUD 1 ja RAA 4. Kaksi lintua nähtiin RAA Taimitiellä (KVa, HTu), muut olivat yksinäisiä talvehtijoita. Kevät-muutto alkoi maaliskuun puolivälissä, varhaisimmat

Kivitaskun esiintyminen oli varsin tavanomainen. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 85

17.3. RAA Pattijoki, Yrjänä 1 (maallikko), 18.3. RAA Pattijoki, Pöllä 2/ p, Ä (Tellervo Nousiainen) ja 18.3. RAA Mikonkari 2 kiert (Tellervo Nousiai-nen). Kevään suurimmat määrät laski HTu PYI Par-halahdella: 10.4. 9m ja 16.4. 7m. Syys–lokakuulta vain noin 30 ilmoitusta. Määrät 1–3 lintua, ainoana poikkeuksena 23.9. PYI Yppärijokisuu 5m S (HTu). Vuoden viimeiset marraskuussa: 18.11. OUL Hieta-saari, Hyry 1/ p (ESa), 20.11. OUL Herukka 1p (JLi) ja 26.–29.11. Kastelli 1/ p (Juhani Törmi).

Räkättirastas (Turdus pilaris) ja rastaslaji (Turdus sp.)Talvella räkätit olivat vähissä, yksilömäärät kun-nittain tammi–helmikuussa HAU 1, KEM 1, KUI 1, LUM 1, MUH 1, OUN 1, OUL 16, RAA 3 ja TYR 1. Oulussa nähtiin noin kymmenellä paikal-la, joilta kultakin on yhteissummaan laskettu suurin ilmoitettu määrä. Eniten 4.2. OUL Intiö 6p (ESa). Maaliskuun alusta ei havaintoja, kuun ensimmäiset ja samalla ilmeinen muuton alku 19.3. OUL Rusko 8p (TJa, LMu), 24.3. OUL Tuira 1p (JHa) ja 24.3. OUL torinranta 12p (EBo). Muutto pääsi käyntiin vasta huhtikuun puolivälin jälkeen, ensimmäinen kolminumeroinen summa 17.4. LUM Sannanlahti 150m + Turdus sp. 186m (APe, VSu, MAl, JKa).

Kevätmuutolla määrät pieniä, enimmillään 25.4. PYI Parhalahti 765m + Turdus sp. 510m (HTu ym.). Kesän välimuutolla ei havaittu suuria määriä, mak-simi 18.7. SII Tauvon lintuasema 40m10p.

Syksyllä muuttajia ilmoitettiin jo elokuun alku-puolella, mutta sataluvuille päästiin vasta syyskuun alussa. Syksyn suurin räksämuutto oli varmastikin maakunnan suurimpia koskaan havaittuja rastas-muuttopäiviä: 23.9. PYI Yppärijokisuu 20260m + Turdus sp. 6690m ja pieni rastas 1365m (HTu). Muut vähintään pääluvultaan vähintään tuhannen linnun summat: 17.9. OUL jvp Turdus sp. 1100p, ”pääosa räkättejä” (EMi), 19.9. RAA museoranta 1000p, 1a (TVä), 21.9. RAA Olkijokisuu 4020m (HTu), 24.9. OUL jvp Turdus sp. 4500m,josta ”noin 70 % räksiä” (VSu, KRa, TJa, EAa), 1.10. SII Tauvon lintuasema 1035m150p, 2.10. SII Tauvon lintuasema 669m400p, 9.10. SII Tauvon lintuasema 1470m30p sekä 16.10. PYI Yppärijokisuu 2342m (HTu, KVa). 16.10. jäl-keen ei laskettu enää yli sadan linnun summia, ja kuun loppuun mennessä lähes kaikki räkätit olivat häipyneet. Marras–joulukuulta vain 10 ilmoitusta (HAI 1, OUL 8, PYI 1), kaikki yksittäisistä linnuista ja näissäkin lienee Oulun osalta päällekkäisyyksiä. Vuoden viimeiset 11.12. HAI Ranta-Suomela 1 lask (JMa), 13.12. OUL Ainola 1p (MLe) ja 30.12. OUL Toivoniementie 1p (Juha Määttä).

Mustarastas hyödyntää talvella innokkaasti lintulaudan antimia. © VELI-PEKKA VIKLuNd

86 AureolA Vsk 32

Laulurastas (Turdus philomelos)Ensihavainnot 16.4. PYI Parhalahti 1m (HTu) ja 16.4. OUN Irvanperä 1p Ä (VHe). 17.4. jo neljäl-lä paikalla. Keväällä eniten 25.4. HAI eri puolilla yht. 30p (JMa, MAa) ja 30.4. HAI Huikku 41m E (JMa). Syysmuutolla yksi summa ylitse muiden: 23.9. PYI Yppärijokisuu 221m S (HTu). Seuraavak-si eniten 21.9. RAA Olkijokisuu 26m S (HTu). Vii-meiset 30.10. PYI Yppärijokisuu 1m (KVa), 1.11. OUL Pyykösjärvi 1 (EAa) ja 4.11. RAA Pitkäkari 1p (HTu).

Punakylkirastas (Turdus iliacus)Talvella yksi havainto: 2.1. PUD Hetekylä 1p (SRj, TJa, MAl).

Kevätmuuton ensimmäiset huhtikuun alussa: 5.4. OUN Kettuperä 1p (Anssi Hietaharju), 7.4. PYI Parhalahti 1m (TVä, MLu) ja 7.4. OUL Limin-gantulli 1p (PLi). Suurimmat määrät keväällä 17.4. LUM Sannanlahti 95m (APe, VSu, MAl, JKa), 20.4. OUL jvp 120 S (EAa) ja 3.5. HAI Äyrään tie–Patelanselkä 300p (JMa, MAa). Syysmuutol-la laskettiin yksi kovan luokan päiväsumma 23.9. PYI Yppärijokisuu 4117m S + pieni rastas 1365m, ks myös räkätti (HTu). Seuraavaksi parhaat muutot tähän nähden vaatimattomia: 24.9. OUL jvp 142 S (TJa, EAa) ja 2.10. SII Tauvon lintuasema 123m. Punakyljet kaikkosivat varhain, myöhäisimmät 19.10. OUL Kuivasjärvi 1 (EAa), 19.10. SII Kaasa, Haikarannokka 3p (TVä), 20.10. OUL Linnanmaa 1 (EAa) ja 24.10. RAA Ulkopauha 1p (HTu, JTu).

kulorastas (Turdus viscivorus)Ensimmäiset 5.4. kolmella paikalla: LUM Varja-kantie 2p (JKa, TJa, SJu), LUM Sannanlahti 1m (JKa, TJa, SJu) ja OUL Kaakkuri 1m NE (Jukka Leinonen, Eila Leinonen). Suurimmat muutot las-kettiin jo huhtikuun puolivälissä: 16.4. PYI Parha-lahti 24m (HTu) ja 17.4. SII Alhonmäki 67m (JPe, JuP). Yhteishavainnointipäivä 17.4. oli kevään yli-voimaisesti paras muuttopäivä, silloin ilmoitettiin Alhonmäen lisäksi viideltä muulta paikalta yht. 48m. Viimeiset kevätmuuttajat havaittiin touko-kuun alkupäivinä. Syksyn ainoat kaksinumeroiset summat 11.9. SII Ulkonokka 26m (PRu, IRu, IKo) ja 25.9. HAI Pölläntie 15p (KRa). Viimeiset 17.10. OUL Kuparisenpolku 1p (VSu, PSu, Aija Suorsa), 18.10. SII Tauvon lintuasema 1p ja 25.10. PYI Han-hikivi 1p (HTu, KVa).

Pensassirkkalintu (Locustella naevia)Melko keskimääräisesti 14 reviiriä: 1.6. HAI Poh-joisperä Ä (JMa), 2.6. HAI Santonen Ä (RKn), 8.6. HAI Kirkkosalmi Ä (JMa, HHo), 12.–20.4. PYI Teerelänperä Ä (HTu, KVa, JTu), 13.–18.6. HAA Ainalinjärvi Ä (RKy, TFy, MLe), 18.–28.6. MER Kalapudas Ä (RKy, VHe), 21.6. MUH Soso Ä (KRa), 30.6. RAA Paskalahti Ä (HTu), 13.–26.7. TYR Laholainen (RKy, TVä ym.), 20.–27.7. OUL Hintta Ä (monet), 19.–21.7. LUM Vältinperä Ä (MTy, TVä, WVe ym.) ja 23.7. RUU Paavola, Hem-minkoski Ä (TVä, MLu).

Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus)Ensimmäiset 6.5. jolloin 5paikalla havaittiin jo 7 lintua Raahe–Kempele välillä. Kevään huippuina Tauvon lintuasemalla 3.6. 20p. Syyskauden suurin määrä 10.8. LUM Sannanlahti 178 reng. (KRa). Viimeiset 24.9. OUL jvp 1p (KRa), 25.9. HAI Kirk-kosalmi 1p (TTa, VSu, PSu, SRj) ja 25.9. OUL jvp 1p (STi, MTy).

Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum)Melko vaisu esiintyminen, 14 reviiriä: 27.5. LIM Haaransilta Ä (KRa), 9.6. OUN Irvanpellot Ä (VHe, RRa), 13.6. OUN Petäjäskoski Ä (VHe), 14.6. HAU Halosenniemi Ä (Pekka Rahko), 15.6. KÄR Venetpalo Ä (RKy), 15.6. Rantsila kk. Ä (RKy), 16.6. OUN Matkaniva Ä (RKy), 16.6. PYI Halusenpuhto Ä (KVa), 18.6. VIH Jokivarsi Ä ja Kauraperä Ä (RKy). 20.6. TAI Ä (Veli-Matti Lip-sanen), 23.6. OUN Lammasojantie Ä (RRa), 30.6. OUL Kiviniemi Ä (EAa) ja 2.7. HAU Hekkalan-lahti Ä (SKu). Syksyltä 12.8. LIM Temmesjokisuu 11kv reng (KRa, Esko Pasanen, JTn).

kultarinta (Hippolais icterina)Kolme havaintoa: 3.6. II Hiastinlahti Ä (JTn), 3.6. SII Tauvon lintuasema 1reng (KRa) ja 20.6. SII Mu-nahieta 1p (EMi).

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla)Ensimmäiset ja kaikki keväiset.8.5. SII Karinkan-ta (EMi), 16.5. SII Savilahti Ä (JKa) ja 28.5. OUL Sääskensuo Ä (THe). Reviirejä yhteensä 14: KEM 1, KÄR 1, LUM 1, OUL 3, PUD 1, RAA 2. SII 3 ja TYR 1. Syksyltä 12 yksilöä, eniten OUL Linnan-

AureolA Vsk 32 87

maa 1/2p lokakuulla (monet). Joulukuulle jäi vain yksi lintu 29.11.–4.12. OUL Äimärautio 1k p (mo-net).

Lehtokerttu (Sylvia borin)Ensimmäiset 20.5. ja 26.5. SII Tauvon lintuasema 1 reng (MTy) ja 27.5. MUH keskusta Ä (TWä). Kevään huippuina Tauvon lintuasemalta 2.6. 50p, 3.–5.6. 30p ja 10.6. 20p. Kesän suurin määrä 29.6. OUL Letonniemi 27 (EAa). Viimeiset syyskuulla 1.9. RAA Maunula 1Ä (HTu), 14.9. OUL jvp 1 reng (KRa) ja 16.9. HAU Halosenperä 1p (JMe).

Hernekerttu (Sylvia curruca)Ensimmäiset 5.5. jo 6paikalla välillä Ruukki–Oulu–Muhos. Kevään huippuina Tauvon lintuaseman 10p 1.–3.6. Viimeiset 26.9. RAA Yrjänä 1p (TVä), 30.9. RAA Kuljunniemi 1p (KVa) ja 3.10. VIH Lampin-saari 1p (JMj).

Pensaskerttu (Sylvia communis)Ensimmäiset 6.5. LIM Hirvineva Ä (JSj), 7.5. SII Niitynmaa Ä (TVä) ja 9.5. OUL Limingantulli Ä (EAa). Reviirejä ilmoitettiin yhteensä 46, kunnit-tain: HAA 1, HAI 7, HAU 1, KEM 1, KÄR 1, LIM 1, MER 1, MUH 5, OUN 2, OUL 7, PUD 1, PYI 1, RAA 1, SII 2, RAN 4, RUU 2, TYR 3, UTA 1 ja VIH 1. Suurimmat keskittymät 30.5. OUL Oritka-ri 3Ä (EMi, KKa) ja 13.6. RAN Kerälä 3Ä (RKy). Syksyn ainoat 21.8. OUL jvp 2p (ESa).

idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides)Kaksi havaintoa: 29.5. SII Tauvon lintuasema 1 reng (Mikko Ojanen) ja 8.7. HAI Marjaniemi Ä (EAa).

Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)Lajia ei havaittu koko vuonna.

Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)Melko aikainen tulo: 6.5. RUU Vartti 1p (HTa), 7.5. OUL Hietasaari 1Ä (TSp, EAa), KÄR Nurmesjärvi 1Ä (RKy) sekä muualtakin. Kevään ja kesän ke-rääntymät: 16.5. KÄR Nurmesjärvi 3Ä (RKy, ERi, Jussi Tolonen), 27. 6 OUS Riuttu 3p (JRa) ja 3.7. HAI Äijälänkangas 3p (JRa). Vuoden viimeiset

normaalisti, eli vain vähän ilmoitettiin: 14.7. SII Tauvon lintuasema 1p ja 19.8. HAU Kraaseli 4p (JMe, SKu).

Tiltaltti (Phylloscopus collybita)Aikaisehko alku: 16.4. PYI Parhalahti 1Än (HTu), 18.4. PYI Parhalahti 1Än (Anja Liimatta, PLi), 21.4. TYR Rajakorpi 1p (WVe). Ei ilmoituksia keräänty-mistä, syysmuuton alku 2.8. HAU Pajumaankuja 2m (JRa). Vuoden viimeiset tavanomaisesti 24. 10 HAU Virpiniemi 1p (PLa) ja SII Tauvon lintuasema 1r ja 27.10. RUU Revonlahti 1p (HTa)

Pajulintu (Phylloscopus trochilus)Ensimmäiset aikaisia : 27.4. VIH Rantasenjärvi 1p (KVa), 29.4. KEM Sarkkiranta 1Ä (APe) ja 30.4. PYI Suni 1Ä (HTu). Isoja määriä keväällä vain SII Tauvon lintuasemalta: 25.5. 150p, 26.5. 400p, 27.5. 200p sekä 1.6. 100p, 2.6. 150p ja 6.6. 150p, selvästi paras paikallismäärä muualta 28.6. HAI Pöllä 80p (TLe). Syysmuuton alku: 2.8. HAU Pajumaankuja 11m (JRa). Syksyn kerääntymät: 5.8. SII Tauvon lintuasema 130p, 6.8. OUL Kempeleenlahti 95r (KRa), 17.8. OUL Kempeleenlahti 91r (KRa) ja 27.8. OUL jvp 180r (VSu, TJa). Viimeiset: 29.9. OUL Syynimaa 1 (EAa), 30.9. SII Tauvon lintuase-ma 2p ja 6.10. PUD Kollaja 1p (ESa).

Hippiäinen (Regulus regulus)Isoimmat määrät alkuvuonna: 10.1. OUL Pyykös-järvi 3p (JKa), 12. 1 OUL Puolivälinkangas 5p (VSu), 17. 1 OUL Hietasaari 7p (VSu, PSu). Enim-mät määrät loppuvuodelta: 14.7. SII Tauvon lintu-asema 12p, 23.9. OUL Hietasaari 11 (EAa), 25.9. HAI koko saari 70 kiert. (KRa), 26.9. SII Karinkan-ta 8 (JPu) ja 8.12. OUL Isko 5 (EAa).

Harmaasieppo (Muscicapa striata)Ensihavainnot 7.5. OUL Alppila 1p (EAa), 8.5. SII Tauvo 1p (JSj, PLa, Pekka Saikko, HTa) ja PYI Parhalahti 1p (HTu, TVä, JKo, KVa). Kevätmuu-ton maksimit: 30.5. PYI Parhalahti 17m (HTu), 4.6. SII Tauvon lintuasema 29 m,p (4r), 5.6. SII Tauvon lintuasema 20 m,p (12r). Syysmuuton alku: 6.8. SII Tauvon lintuasema 6p, isoja määriä syksyltä: 31.8. OUL Letonniemi 11p ison sekaparven mukana (PRu), 11.9. SII koko kunnassa yhteensä 10p (HTu,

88 AureolA Vsk 32

JMe, KVa), vuoden viimeiset kolmesta eri paikasta: 26.9. MER Kalapudas 1p (VHe), OUL Pyykösjärvi 1p (EHo) sekä RAA Yrjänä 1p (TVä).

Pikkusieppo (Ficedula parva) Vuoden havaintomäärä pieni, vain kaksi: 30.5. LUM Varjakka 1Än (MKe, WVe, PLa) ja 3.6. PUD Hetekylä 1Än (TSa, ESa)

kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Aikaiset ensihavainnot: 19.4. OUL Rannanperä (SRj) 1p, 25.4. HAU Kello, 1p (JMe, SKu), 30.4. OUL Kuivasjärvi 1p (EAa). Isoimmat paikallismää-rät: 5.5. RUU Paavola 15Ä (TVä, MLu), 7.5. OUL Hietasaari 16 (EAa), 27.5. SII Tauvon lintuasema 50p, 29.5. SII Tauvon lintuasema 40p sekä 1.–4.6. SII Tauvon lintuasema, enimmillään 20p. Syysmuu-ton alku: 6.8. OUL Kempeleenlahti 3r (KRa), suurin paikallisten määrä syksyllä: 9.8. SII Tauvon lintu-asema 5p, vuoden viimeiset tavalliseen aikaan: 1.9. PYI Yppärijokisuu 1p (HTu), 4.9. SII Munahieta 1p (VSu, PSu), 23.9. OUL Hietasaari 1 (EAa).

Viiksitimali (Panurus biarmicus)Vuoden ensimmäinen 1.1. LUM Sannanlahti 1p, (SRj), Sannanlahdesta paljon yhden tai kahden ha-vaintoja pitkin vuotta. Eniten alueella koko vuonna: 3.4. LUM Sannanlahti 7p (TTa, RPa, SRj). Kaik-ki muualta: 28.3. KEM Nenä 1p (THe), 22.4. LIM Temmesjokisuu 1ä (JKa, ALu), 29.8. SII Munahieta 2p (KRa), 16.10. SII Säärenperä 2ä (Seppo Rytkö-nen), eli jo toinen peräkkäinen vuosi ilman yhtään ilmoitusta Hailuodosta.

Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)Tammikuussa aika näkyvä, määrät kunnittain: HAU 6p, LUM 4p, MUH 21p (3a), OUL 39p (7a) ja OUS 10p. Kaikki helmikuusta maaliskuun loppuun: 12. 2 LIM Tupos 2p (TMu), 15.2. OUL Kaakkuri 4p (IKo), 27.2. PUD Hetekylä 2p (ESa), 5.3. KEM Rajakorpi 3p (LMu, TJa) ja 28.3. PUD Hetekylä 1p (ESa). Keväällä nähtyjen yhteismäärä 120 on paljonlaisesti. Kesän reviirit kunnittain: PUD 1, OUN 1, HAI 3. Hailuodossa ainakin yksi pesää ra-kentanut pari. Syysvaelluksen alku: 3.9. OUL jvp 1 (EAa), 4.9. OUL Rusko 3 (EAa), 10.9. SII Va-ressäikkä 1 (Jarno Rasmus, Antti Tuominen, Toni

Uusimäki, Sami Kalliokoski). Vaeltajien isoimmat määrät pienenlaisia: 8.10. SII Kaasa 76m (HTu), 9.10. SII Tauvon lintuasema 158m, p (64r), 11.10. SII Tauvon lintuasema 170m, p (8r), 17.10. 40m LUM Varjakka (PLa). Yhteensä syksyllä 2250 on hyvä luku, mutta sama määrä voi kovana vaellus-vuonna kertyä yhdessä päivässä. Joulukuussa vie-lä 23 ilmoitusta, lähes kaikki Oulusta Linnanmaan seudulta.

Hömötiainen (Parus montanus)Talvikerääntymiä ruokinnoilla: 2.1. OUL Hiiro-nen 20p (VSu, PSu, OSu), 23. 2 RUU Paavola 37p (TVä, MLu). Selvästi havaittavaa syysvaellusta, suurimmat paikallismäärät: 9. 9 SII Tauvon lintu-asema 20p, 18.9. SII Tauvon lintuasema 25m/p, 25.9. MUH Hyrkäs 12m (TSp), 26.9. OUL jvp 39r (KRa), 28.9. OUS Nenännokka 40m (STi, TEs, VRa), 9.10. SII Karinkanta 27m (JPu) ja 10.10. OUL jvp 22m (JRa).

Lapintiainen (Parus cinctus)Kaikki keväthavainnot: 1.1. PUD Naamanka 2p (Kari Kreus, Hannu Kreus), TAI Jokijärvi 1p (Jor-ma Räisänen) sekä 1.1.–9.3. HAU Holstinmäki 1p (Mikko Viitanen, TTa ym.).9.–27.1. OUL Pilpasuo 1p (Mikko Jaukkuri, RPa), 9.1.–29.2. LIM Ranta-kylä 2p (JPm, MAl, APe ym.), 15. 1 RAA Kuljun-lahti 1p (TVä, MLu), 8. 2 PUD Varpuperä 1p (VPV, Jukka Haataja) sekä PUD Iso-Syöte 1p (VPV, Jukka Haataja), 2.4. PUD Litokaira 1p (JKa, ALu), 4.4. PUD Rytisuo 1Ä (JKa, ALu). Kesältä ei ilmoituksia, syyskauden pienen vaelluksen kaikki: 21.8. PUD Sulanvaaranpaljakka 1p (VSu, PSu), 24.9. OUL Tahkokangas 1 (TEs), 25.9. HAI Pöllä 1ä (JAa, MSr, JHä, MAl), 26.9. OUL jvp 1r (KRa), 4.–7.10. OUL Kuivasjärvi 2p (ESa, TSp). 8.10. OUL Linnan-maa 1p (VSu) ja SII Tauvon lintuasema 1p, 1r, 9.10. OUL jvp 1m (APe), 10.10. SII Tauvon lintuasema 2p, 2r sekä OUL Letonniemi 1p (JLi), 13.10. OUL Hietasaari 1p (ESa), 15.10. OUL Taskila 1p (VSu), 15.–16.10. SII Tauvon lintuasema, yhteensä 2p, 1r, 18.10. OUL Koskela 1 (EAa), 23.10. HAU Virpinie-mi 1p (TTa, RPa), 29.10. PYI Hanhikivi 1m (HTu), 30.10. OUL Intiö 1p (MAl), 4.11. OUL Jähtikuja 1p (TEs) ja OUL Kuivasjärvi 2p (EAa). Yksi jäi ruo-kinnalle talveksi: 13.–27.12. OUL Odessanpuisto 1p (Heikki Kerkelä, TTa, ESa ym.).

AureolA Vsk 32 89 © M

IKKO

ALA

-KO

JOLA

90 AureolA Vsk 32

Töyhtötiainen (Parus cristatus)Vähintään neljän kerääntymät: 2.1. OUL Hiironen 5p, ainakin (VSu, PSu, OSu), 3.1. OUL Kupari-senpolku 5p (VSu, PSu), 24.1. OUL Isokangas 5p (VSu, PSu, KRa), 27.1. OUL Loppula 4p (VSu), 15.10. OUL Kuivasjärvi 11 (EAa) ja 27.12. OUL Sääskensuo 4 (JHe).

Kuusitiainen (Parus ater)Isoimmat paikallismäärät keväällä: 8.1. OUL Tah-kokangas 4p (TEs), 13.3. OUL Rusko 4p (JKl, MHe, JJu), 19.3. KEM Honkanen 3Ä (JSi), 3.4. RAA Pitkäkarin laskenta 7 (HTu). Syksyllä vaisu vaellus, vain 18.9. SII Tauvon lintuasema 25m/p, 9r ja 23.9. OUL jvp 2r (KRa). Syksyn maksimi 6.12. RAA Pitkäkari 10 (laskenta). Koillismaalta ei ha-vaintoja koko vuonna.

Sinitiainen (Parus caeruleus)Kevään kerääntymät: 30.1. OUL Pyykösjärvi 39p (EAa), 4.2. OUL Linnanmaa 31p (EAa), 18.3. OUL Hietasaari 28 (EAa). Laskentareittien huippumäärät: 28.2. HAU Kello 58 (EAa, JKl, JJu), 3.4. RAA Pit-käkari 51 (HTu). Isoin ja melkein ainoa kirjattu ke-

vätmuutto 13.4. PYI Parhalahti 4m (HTu). Syysvael-luksen alku: 31.8. OUL Letonniemi 10m (EAa), 2.9. OUL Pyykösjärvi 12 (EAa), syksyn suurimmat paikal-lismäärät: 14.9. OUL jvp 22r (KRa), 18.9. SII Tauvon lintuasema 25m/p, 9r, sekä 1.–3.10. SII Tauvon lin-tuasema yhteensä 52m/p, 28r, 9.10. SII Tauvon lin-tuasema 37m, 18r, 10.10. SII Munahieta 35m (EMi) ja 11.10. SII Tauvon lintuasema 120m, 10r ja 15.10. SII Tauvon lintuasema 65p, 23r. Isoin summa syksyn reittilaskennoista: 4.11. RAA Pitkäkari 51 (HTu).

Talitiainen (Parus major)Kevään suurimmat summat: 19.3. KEM Honkanen 55m a1 (TEs), 2.4. PYI Parhalahti 27N (HTu). Syk-syn isoimmat muutot: 30.9. SII Tauvon lintuasema 15m/p 7r, 3.10. OUL Oritkari 42 ja 16.10. PYI Yp-pärijokisuu 33S (HTu, KVa). Vuoden suurin ja ainoa isompi kerääntymä: 7.11. RUU Paavola 105p (TVä).

Pähkinänakkeli (Sitta europaea)Vain kaksi tarkoin seurattua yksilöä: 1.1.–31.10. VIH Lampinsaari 1p (JMj, Erkki Lehtovirta, MLe) ja 23.–30.10. HAU Virpiniemi 1p (TTa, RPa ym.).

Pähkinänakkelista saatiin vuonna 2004 vain kaksi havaintoa. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 91

Puukiipijä (Certhia familiaris)Kahta useamman ilmoitukset koko vuonna: 17.1. OUL Hietasaari 3p, ainakin (VSu, PSu), 1.3. HAU Korvalantie 3p (TKa), 8.6. HAU Kello 5p lpue (TKa), 25.9. HAI 6 kiert (KRa) sekä 4.11. RAA Pit-käkarin laskennat 5 (HTu).

Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus)Kolme havaintoa: 26.5. LIM Temmesjokisuu 1 (Robert Thomson), kesäkuu KÄR Nurmesjärvi 1Ä (KVa) ja 22.6. PUL Vorna 1Än (TKa).

Pikkulepinkäinen (Lanius collurio)92 havaintoa, joista ilmeisimmät päällekkäisyydet poistamalla jää noin 70, eli runsas esiintyminen. Totutusti mm. Tauvon alueen reviirimäärien tul-kitseminen vaikeaa. Liminganlahden alueen poh-joispuolelta havaintoja jälleen korostetun vähän. Varhaisimmat 8.5. PUD Aittojärvi 1/ p (ESa, TSa, Tuula Sarviaho) ja 8.5. LUM Sannanlahti 1/ p/m (VSu, JKa, IRu ym.). Toukokuussa havaittiin vain yksittäisiä lintuja.

Varmistettuja pesintöjä seitsemältä paikal-ta: HAI Hiidenniemi (JMa), LUM Puhkiavanperä

(JMj), PUD Hetekylä (TSa), PYI Keskikylä (PRu, IRu) ja Viirre (HTu), RAA Pöllän pellot (HTu) ja SII Ulkonokka (PLa, APe ym.). Kesä–heinäkuussa havaittiin myös HAI Kengännenässä (JMa), OUN Hopeasaaressa 1/1 (VHe), SII Karinkannassa 1/1 (EHo) sekä MUH Karho-ojanniityllä toistuvasti 1/ (TSp, VPH, THe). Lisäksi muutamia yksittäisiä 1kv-lintuja nähtiin elokuun puolivälin jälkeen. Vii-meiset syyskuussa: 1.9. PYI Viirteen pellot 1 1kv p (HTu), 1.9. HAI Patelanselkä 1p (JMa), 10.–11.9. SII Sääri 1 1kv p (PRu, IRu, IKo ym.) ja 24.9. OUL jvp 1 S (EAa).

isolepinkäinen (Lanius excubitor)Tammi–helmikuun yksilömäärät kunnittain: HAI 1, HAU 2, LIM 4, OUL 6, PYI 3 ja TYR 1. Maalis-kuussa ensimmäiset 13.3. KEM Teppola 1p (LMu), 14.3. LUM Sannanlahti 1p (LMu, TJa) ja 19.3. PYI Parhalahti 1p (HTu). Yleistyi heti huhtikuun alussa. Kevätmuuton suurimmat määrät 10.4. TYR Murto, Iso-oja 5p (TVä, MLu) ja 17.4. VIH Uturinne 5m (HTu). Havaintomäärät vähenivät huhtikuun lop-pua kohden ja toukokuun alkupuoliskolta enää yksi havainto: 8.5. LUM Sannanlahti 1 (VSu, JKa, IRu ym.). Kesä–heinäkuulta pesintään viittaavia havain-

Puukiipijä viemässä ruokaa pesälleen. © VELI-PEKKA VIKLuNd

92 AureolA Vsk 32

toja neljä, kaikki Pudasjärveltä: 19.6. Kärppäsuo 1 var (EHo), 20.6. Jaurakkavaara 2 ad var (VPV, Ma-ria Viklund), 23.6. Kollaja 1 ad, 3 1kv p (ESa) ja 16.7. Viimantie 1 ad p, var, 1 1kv p (VSu, PSu). Syysmuuton varhaisimmat 17.8. OUL Kempeleen-lahti 1 kiert (KRa) ja 17.8. OUN Piipsjärven uima-ranta 1p (MLe, HLe). Syksyllä eniten 26.9. OUL jvp 4m (KRa) ja 2.10. SII Tauvon lintuasema 3p/m. Marraskuulta vielä kahdeksan havaintoa (HAI 2, PYI 2, RAA 1, SII 3) ja joulukuulta yksi: 6.12. TYR Parras 1p (TVä, MLu).

Närhi (Garrulus glandarius)Alkuvuoden talvilintulaskennoissa ei merkittäviä kerääntymiä. Keväällä vähäistä liikehdintää, mm. 19.3. LUM Sannanlahti 15 kiert. (JKa, TJa, LMu). Syyskuun lopussa vilkkaampaa muuttoa: 23.9. PYI Yppärijokisuu 37m (HTu) ja OUL jvp 24.9. 13m (VSu, KRa ym.) sekä 25.9. 30m (STi, MTy). Vael-lus jatkui lokakuun alkuun, määrät olivat kuitenkin pieniä. Syksyn talvilintulaskennoissa eniten 7.11. OUL Sääskensuo 15p (JHe).

kuukkeli (Perisoreus infaustus)Koillismaalta, lähinnä Pudasjärveltä, ilmoitettiin 1–3 linnun havaintoja pitkin vuotta, ei yhtään viit-tausta pesintään. Koillismaan ulkopuolelta maallik-kohavainto PYI Pelkosperältä 8p sekä tammikuul-ta että joulukuulta (ilm. HTu). OUL Sanginjoen kuukkeleista saatiin myös lukuisia havaintoja, eni-ten 24.1. Pilpajärvellä 6p, mahd. 8p (SRj) ja 6.12. Kuparisenpolulla 5p (IRu, PRu). Muut Koillismaan ulkopuoliset: KII Iso Juuanjärvi 1p (Jukka Sihvo-maa), 12.4. UTA Juorkuna 2p (EMi), 27.6. UTA Kälväsvaara 2p (VPH, TSp) ja 7.8. RAA Yrjänä 1m (EHo, Anja Hohtola ym.).

Harakka (Pica pica)Talvilintulaskentojen suurimmat määrät 28.2. HAU Kello, Kiviniemi tll 8,7 km 83p (EAa, JKl, JJu) ja 3.4. RAA Pitkäkari tll 39p (HTu).8.3. löytyi OUL Ruskon kp:ltä 60p (WVe). Maaliskuun lopulta alka-en huhtikuun loppupuolelle nähtiin muuttavia lin-tuja. Varsin mukavaa muutto oli 4.4. LUM Sannan-lahdella 26m (MLe, TFy ym.) ja 5.4. 146m (JKa, TJa, SJu) sekä 16.4. PYI Parhalahdella 23m (HTu). Syksyn talvilintulaskentojen määrät olivat saman-suuruisia kuin keväällä.

Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes)Talvella Raahessa oli 1.1.–28.2. yleensä 1–2 lintua, enimmillään 1.1. Taimitiellä 5p (HTu, KVa, KRa), Limingan keskustasta löytyi 27.1. 1p (Anja Lii-matta) ja Pyhäjoen Runnintieltä maallikkohavainto tammikuulta 2p (ilm. HTu). Ensimmäiset muuttajat 19.3. PYI Parhalahdella 2m, N (HTu). Parhalahdella nähtiin kaikki muutkin kevätkauden muuttavat lin-nut: 24.3. 2 N (HTu), 12.4. 1m (HTu, KVa), 24.4. 2m, N (HTu) ja 21.5. 1m (HTu). Paikallisia lintuja oli 12.4. MUH Kivirinnalla 1p (VPH) ja 20.4. LIM Tupoksessa 1p (TMu). Pesintään lähialueella viittasi pitkin kesäkuuta RAA Maunulassa ruokinnalla käy-neet ad ja pull (KVa). Heinäkuussa oli 5.7. OUS Nei-likkakujalla 1p (Ahti Pyörnilä, Marjatta Pyörnilä) ja 22.–24.7. HAU Kello–Kiviniemi-alueella 1p (JRa, PLa, SLa). Syksyltä ilmoitettiin yhtensä 19 lintua, kolmea lukuun ottamatta rannikkokunnista Hauki-putaan ja Pyhäjoen väliltä, Siikajoelta eniten, 6 kpl. Muuttavia oli näistä vain 6.8. SII Tauvon lintuasema 2m ja 20.10. PYI Rajaniemi 1m (HTu, TVä ym.). Sisämaan havainnot: 13.8. TYR kk, Muhostie 1p (WVe, PLa), 1.10. RUU Paavola, keskusta 1p (Keijo Nuutinen) ja 22.10. MUH keskusta 1p (TWä).

Naakka (Corvus monedula)Talvisia maksimimääriä eri paikkakunnilta: Hau-kipudas kk 31.1. 2p (TKo, JMe, JWi), Kempele kauppakeskus 5.1. 4 p, ä (MTy), Muhos kk 1.1. 15p (VPH, TSp), Oulu Pyykösjärvi 11.2. 800p (EAa), Raahe linja-autoasema 1.1. 10p (HTu, KVa), Ruuk-ki Paavola kk 13.2. 1p (TVä, MLu) ja Tyrnävä Tem-mes 18.1. 2p (RKy). Kevään ensimmäiset muuttajat 10.3. PYI Parhalahdella 10m (HTa). Suuria muutta-jamääriä ei nähty, poikkeuksena 19.3., jolloin PYI Parhalahdella nähtiin 151m (HTu) ja LUM Sannan-lahdella 65m (JKa, TJa, LMu). Syksyltä saatiin vain harvoja muuttohavaintoja, suurin määrä 6.9. OUL Oritkari 162m (EMi, KKa) ja viimeisin 25.9. HAI Riisinnokka 1m (HTu, JHa, JMe). Joulukuussa tal-vehtimaan jääviä löytyi Raahesta 6.12. Pitkäkari tll 12 (HTu) ja Oulusta 15.12. Ruskon kp 800p (KRa). Koillismaalta ei havaintoja.

Mustavaris (Corvus frugilegus)Talvehtivia lintuja nähtiin heti tammikuun alusta hel-mikuun puoliväliin Oulussa Myllytullin–Raksilan–Karjasillan alueella toistuvasti, yleensä 1 tai 2 lintua (VSu, PSu ym.), eniten 14.2. Suvantokatu 4p (EAa).

AureolA Vsk 32 93 © V

ELI-P

EKKA

VIK

LuN

d

94 AureolA Vsk 32

Myös muualla Oulussa nähtiin 1–2 lintua kerrallaan ja osa lienee samoja kuin Raksilassa: 3.1.–10.3. Rus-kon kp 1–2p (KRa, JRa ym.), 11.1. Kuivasjärvi 1p (EAa, HRR), 19.1.–11.2. Kuivasranta–Pyykösjärvi 1p (EAa) ja 29.2. Tuira 1p (JKa). Lisäksi oli OUN Etelärannalla 4.–10.1. 1p (MKu, VHe) ja 15.2. TYR kk 2p (Reijo Tolonen). Muuton aloitti 10.3. PYI Par-halahdella nähdyt 10m (HTa), huippupäivä oli sama kuin muillakin varislinnuilla, 19.3., jolloin PYI Par-halahdella laskettiin 261m (HTu) ja LUM Sannan-lahdella jo aikaisemmin aamulla 209m (JKa, TJa, LMu). OUL Ruskossa mustavaristen määrä nousi 200 26.3. (EAa, HRR). Muuttavia lintuja nähtiin myös sisämaassa 19.3. MER Kalapudas 1m (VHe) ja 30.3. RUU Revonlahti 1m (KRa). Pesimäpaikoilta ei ilmoituksia juuri tullut, kuitenkin Limingasta lasket-tiin 24.4. 60 lintua (EAa, HRR). Syksyn suurin mää-rä löytyi OUL Kaakkurista 30.8. 1000p (TEs, STi) ja ensimmäiset muuttajat OUL Oritkarista 9.9. n. 80m (EMi). Viimeisin muuttohavainto oli puolestaan 14.10. RAA Kultalanlahdella a40m (HTu). Edellisen talven tapaan jäi Ouluun talvehtimista yrittäviä: In-tiön hautausmaa 5.12. 3p (VPV, Maria Viklund) ja 11.12. 1p (KRa) sekä Taskila jvp 26.12. 1p (JRa).

Varis (Corvus corone)Sydäntalvella melkein kaikki ilmoitukset tuli-vat Oulusta, suurin määrä 11.2. OUL Pyykösjärvi 1000p (EAa). Lisäksi Haukiputaalla nähtiin ilmei-sesti Oulun lintuja ja niillä uutena käyttäytymispiir-teenä yöpymislentoja, esim. 2.2. 15:30–16:15 HAU Kello 464 NNW (TKa). Raahessa oli 29.2. Pitkä-karin tll:ssa 35p (HTu). Muualta ei talvihavaintoja tullut. Maalis–huhtikuun vaihteessa oli liikkeellä muuttajia. Vilkkain muuttopäivä 19.3., jolloin PYI Parhalahdella nähtiin 895 N 8 S (HTu) ja LUM San-nanlahdella 126m (JKa, TJa, LMu). Syksyn suurin määrä 6.9. OUL Oritkari 905p (KKa, EMi).

korppi (Corvus corax)Talven suurimmat kertymät 1.1. MUH kp 35p (VPH, TSp) ja 8.3. OUL Ruskon kp 116p (WVe). Syksyllä vähäistä muuttoa SII Tauvon lintuasemal-la15.10. 12m ja 16.10. 8 m.

Kottarainen (Sturnus vulgaris)Vuoden ensimmäiset tulivat 19.3., jolloin PYI Ete-länkylässä oli 1p (HTu) ja OUL Ruskossa 1p (TJa,

LMu), seuraavat 21.3. LIM Rantakylässä 2p (TJa, SRj). Muuton eteneminen näkyi paikallisten lintu-jen lisääntymisenä, OUL Ruskon kp:lla oli jo 2.4. 39p (WVe). Varsinaista muuttoa ei keväällä juuri-kaan havaittu, suurin määrä 16.4. SII Karinkanta 12m (EMi). Pesintäajan jälkeiset yöpymisparvet al-koivat nopeasti lisääntyä kesäkuun lopulta alkaen ja pysyivät syyskuun alkuun: 11.7. TYR Murto 1100p yöpymisparvi (WVe, HHu), 12.8. OUL Ruskon kp 1000p (Matti Järvilehto), 4.9. OUL Oritkari 2000p (EMi) ja 11.9. LUM Limingan raja 1500p (KRa). Syysmuuttokin meni huomaamattomasti ohi. Vuo-den viimeisiä olivat 7.11. Hailuodossa nähty 1 lintu (PPi), 17.11. OUL Taskilassa ruokinnalla ollut 1p (VSu, OSu) sekä OUL Ruskon kp:n linnut, joista tehtiin monia 1–14 linnun ilmoituksia marras–jou-lukuussa, näistä viimeisin 15.12. 12p (KRa).

Varpunen (Passer domesticus)Alkuvuoden laskentojen suurimpia määriä eri paik-kakunnilta: 3.1. RUU Paavola 129p (TVä, MLu), 12.1. TYR Ängeslevä 40p (KRa), 29.2. RAA Pitkä-kari tll 55p (HTu). Oulussa oli useita paikkoja, jois-sa oli yli 50 lintua: 9.1. Ruskon kp 89p (WVe), 10.1. Lyötynpuisto 50p (EAa), 13.1. Keskusta 50p (EAa), 22.1. Tuira 111p (EAa), 28.1. Pikisaari 60p (EAa, JJu, MHe), 1.3. Syynimaa 75p (EAa).5.3. Karjasilta tll 140p (JHe). Syksyn suurimmat: 10.9. OUL Äi-märautio 130p (EMi), 13.11. HAU Kello, Kiviniemi tll 132p (EAa, AIh), 11.12. OUL Herukka, Ojakylä–Taskisenperä 127p (EAa) ja 26.12. OUL Karjasilta tll 164p (JHe). Yksi muuttohavainto sekä keväältä että syksyltä: 8.4. LUM Sannanlahti 1m (TVä) ja 2.10. PYI Parhalahti 1m (HTu, KVa).

Pikkuvarpunen (Passer montanus)Alkuvuoden suurimmat määrät ja paikat eri kunnis-sa: HAU Holma 6.1. 2p (Keijo Nuutinen) ja Kello 1.5. 2p (JMe, SKu), LIM keskusta 11.1. 1p (MAl), LUM keskusta 25.1. 5p (APe, MAl), MUH keskus-ta 1.1. 4p (TWä), OUL Herukka 16.1. 25p (JHa), OUN keskusta 4.1. 2p (MKu), PYI Runnintie 11.1. 1p (KRa), RAA Pitkäkari tll, Velkaperä 29.2. 8p (HTu), SII Kaasa 6.5. 1p (KRa) ja TYR kk 18.1. 4p (TVä, MLu). Muuttavia 12.4. PYI Parhalahti 1m (HTu, KVa) ja 17.4. LUM Sannanlahti 1m (APe, VSu ym.). Loppuvuoden havainnot olivat suunnil-leen samansuuruisia kuin alkuvuotena. Määrä oli lisääntynyt etenkin OUL Herukassa, jossa oli 11.12.

AureolA Vsk 32 95

jo 52p (EAa) ja uutena kuntana Kempele, Honkanen 26.10. 7p (Jarmo Mustonen). Syysmuutolla 24.10. Hau Kiviniemi 3m (PLa), 29.10. PYI Veteraanimaja 1m (HTu) ja 30.10. PYI Yppärijokisuu 3m (KVa).

Varpunen x pikkuvarpunen (Passer domesticus x Passer montanus)Yksi risteymäilmoitus: 13.11. HAU Kello, keskusta 1 (EAa, AIh).

Peippo (Fringilla coelebs)Talvehtimaan jääneitä lintuja oli tammikuussa PYI Etelänkylässä 1.1. 1p (HTu, KVa) ja PYI Runnin-tiellä 1.–11.1. ainakin 1p (HTu, KVa ym.). Sieltä oli tammikuun alkupuolelta maallikkohavainto 2 lin-nusta (ilm. HTu). Pitempään sinnitteli RAA Maunu-lassa useammalla ruokinnalla tavattu 1 k p 1.1.–7.2. (HTu, KVa). OUL Loppulassa oli 1 n p 26.–27.1. (TTa, SRj ym.). Linnun kadottua löytyi seuraava-na päivänä 28.1. OUL Ojakylästä ruokinnalta 1 n p (AKa) ja 31.1. MUH Kurkiperältä 1 k p (VPH, TSp). Mahdollisesti talvehtinut oli myös 13.3. HAU Kiviniemen 1 n p (PLa, SLa). Ensimmäinen muut-taja 19.3. PYI Parhalahti 1m (HTu), seuraava löytyi 28.3. RAA Pyhtilästä 1 k p (JHa) ja 1.4. oli jo paris-

kunta RAA Satamakankaalla (JKo) sekä 1 k p OUN Petäjäskoskella (JMj). Muuttoa kesti melkein koko huhtikuun ajan, mm.5.4. LUM Sannanlahti 179m (JKa, TJa, SJu), 12.4. PYI Parhalahti 590m (HTu, KVa), 17.4. LUM Sannanlahti 705m (APe, VSu ym.) ja 24.4. PYI Parhalahti 102m (HTu, TTa ym.). Syksyllä muuton huippu syyskuun lopulla yhdessä järripeippojen kanssa, 23.9. yhteisparvissa muutti PYI Yppärijokisuulla 3065 S peippoa/järriä ja 157 S määritettyjä peippoja. Seuraavana päivänä, 24.9., OUL Taskila jvp:lla arvioitiin yhteisparvissa vähin-tään 2500m peippoa ja järriä (VSu, KRa ym.) ja 82 määritettyä peippoa (ks. lisäksi järripeippo). Muut-tohuippu meni nopeasti ohi, kuitenkin viimeisiä muuttajia oli vielä lokakuun lopulla. Marraskuussa nähtiin Hailuodossa 4, Haukiputaalla 2, Kiimingis-sä 1, Raahessa 1 ja Tyrnävällä 1 lintua. Joulukuussa viimeiset 2.–4.12. OUL Herukka 1 k p (STi, TEs ym.), 5.12. HAU Kiviniemi 2/3p (PLa, SLa) ja 23.12. HAU Halosenniemi 1 k p (Pekka Rahko).

järripeippo (Fringilla montifringilla)Yksi tammikuinen lintu 2.1., RAA Maunula 1p (KVa). Muutto käynnistyi 7.4., jolloin PYI Parha-lahdella 2m (TVä, MLu). Seuraavat OUS Varjak-ka 1p ruokinnalla (PKt) ja 10.4. PYI Parhalahti 1m

Pikkuvarpunen. © VELI-PEKKA VIKLuNd

96 AureolA Vsk 32

(HTu). Kevätmuutto oli huomaamatonta, huippu toukokuun alussa: 2.5. PYI Parhalahti 170m (HTu) ja SII Tauvon lintuasema 103m sekä 3.5. SII Tauvon lintuasema 272 m. Syysmuutolla olleita lintuja näh-tiin syyskuun alkupäivistä alkaen, huippu ajoit-tui kuun loppupuolelle samanaikaisesti peippojen kanssa. Tällöin eri lajien erottelu yhteisparvista vai-keutuu, kuitenkin puhdas järriparvi oli 19.9. TYR Temmeksellä nn. 500p (RKy). 23.9. nähtiin PYI Yppärijokisuulla1420 järriä S ja 3065 peippoa/järriä S (HTu). Seuraavana päivänä, 24.9., OUL Taskila jvp:lla laskettiin 3408 järriä S ja n. 2500 peippoa/järriä S (EAa, TJa ym.), yhteensä peipot mukaan lu-kien muutolla oli n 6000 lintua. Lokakuun alun jäl-keen paria poikkeusta lukuun ottamatta nähtiin vain yksittäisiä ja muutamia lintuja. Marraskuussa vii-vyttelijöitä oli HAI 1, HAU 1, SII 1, OUL 1 ja TYR 1. Oulun lintu viihtyi Taskilan ruokinnalla ainakin 12.12. asti (VSu, PSu ym.). Viimeisin joulukuun lo-pussa 20.12. RUU Paavola kk 1p (TVä, MLu).

Viherpeippo (Carduelis chloris)Talvilintulaskentojen suurimpia määriä: 1.1. RUU Paavola 106p (TVä, MLu). 28.1. OUL Pikisaari 150p (EAa, JJu ym.) 1.2. OUL Tuira, Myllytie 120p (Heikki Kerkelä), 6.2. RAA Pitkäkari tll 113 (HTu), HAU Kello, Kiviniemi tll 108 (EAa, JKl ym.). Tal-vikanta oli ilmoitetuissa havainnoissa Oulussa sa-toja, jopa 1000 lintua, Raahessa ja Ruukissa n. 100 sekä Muhoksella 30–40, muualla yksittäisiä lintuja. Muuttavia lintuja nähtiin keväällä pitkän ajan maa-liskuulta toukokuulle, eniten 19.3. LUM Sannan-lahti 31m (JKa, TJa, LMu) ja 24.3. PYI Parhalahti 43m (HTu). Syksyllä oli merkittävämpää muuttoa ja kiertelyä lokakuun loppupuolella, mm. 24.10. RAA Tasku 140p (HTu, JTu) ja 29.10. PYI Veteraa-nimaja 52m (HTu). Syksyn laskentojen suurimmat määrät 6.12. RAA Pitkäkari tll 178 (HTu), 11.12. OUL Herukka, Ojakylä–Taskisenperä 153 (EAa) ja 26.12. OUL Karjasilta 150 (JHe).

tikli (Carduelis carduelis)Suurimpia määriä talvella Oulun eri paikoista: Alp-pila 14.1. 4 (EAa), Hietasaari 27.2. 1p (PKt), Hupi-saaret 12.1. 5p (ESa), Karjasilta 19.1. 1p (maallik-ko), Taskila 14. 1 1p (VSu, PSu), Tuira, Myllytie 18.1. 4p (EHo) ja Välivainio 22.1. 3 (EAa). Revii-rejä oli Oulussa ainakin 7 (Alppilassa, Hietasaa-ressa, Kontinkankaalla, Oulunsuussa, Oritkarissa,

Toppilassa ja Tuirassa). Pesinnän varmistaneita nuoria lintuja oli Oulussa 4.8. Alppilassa 1 ad, 1 juv (APe) ja ilmeinen poikue 7.9. Limingantullissa 7p (MTy). Syksyllä suurimmat määrät Oulussa olivat 7.11. Taskila jvp 20p (EHo) ja 13.11. Alppila 18 (EAa). Kaikki Oulun ulkopuoliset havainnot: Tam-mikuussa RAA Kirkkokatu 4p (maallikko), 24.3. LIM Linnukkatie 1p pari viikkoa ruokinnalla (Veik-ko Keinänen), 14.4. OUS Varjakka 1p ruokinnalla (TRä), 15.4. SII Karinkanta 1m (MKe), 17.4. SII Alhonmäki 1m (JPe, JuP), 20.4. HAU Halosenperä 1m (JMe, HTu), KEM Köykkyri 1m, SE (WVe) 8.5. SII Karinkanta 1p (VSu, JKa ym.), 2.10. PYI Yppä-rijokisuu 2 S (HTu, KVa), 16.10. PYI Yppärijokisuu 1 S (HTu, KVa) ja 29.10. RAA Mikonkari 1p (JHa, KKa), 14.11. HAU Virpiniemi 1m (JMe) ja 25.11. OUN keskusta 5p (MKu).

Vihervarpunen (Carduelis spinus)Tammi–helmikuussa yhteensä 59 lintua, joista Haukiputaalla 2, Kempeleessä 2, Muhoksella 5, Raahessa 3 ja loput 47 Oulussa. Yksittäisistä havainnoista suurin 10.1. OUL Hupisaaret 8 (EAa). Kevätkaudella muuttavia lintuja nähtiin pitkällä ajalla yleensä korkeintaan muutama kymmenen päivässä, esim.10.4. PYI Parhalahti 47m (HTu), 19.4. KEM Kempeleenlahden torni 35m (KRa) ja 3.5. PYI Parhalahti 33m (HTu). Selvä vaelluspiikki toukokuun lopussa, 23.5. II Ulkokrunni 90p (WVe) ja 30.5. PYI Parhalahti 339m (HTu). Voimakas syysvaellus elokuun lopun–syyskuun aikana, 21.8. OUL Oritkari 1360m (EMi), 4.9. RAA Kultalanlahti 302 S (HTu), 23.9. PYI Yppärijokisuu 1134S (HTu) ja OUL Taskila jvp 600 m, S (VSu, KRa ym.). Marraskuussa Oulusta ilmoitettiin vielä havaintoja 31 linnun verran, mutta pääosin Hupisaarilta, joten päällekkäisyyksiä varmasti oli. Joulukuussa OUL Hupisaarilla edelleen 2–3 ajalla 1.–12.12. (VSu, TEs ym.) ja 4.12. PYI Yppäri 1p (TVä, MLu).

Hemppo (Carduelis cannabina)Ensimmäiset 3.4. SII Alhonmäki3p (LMu) ja 5.4. 8p (JKa, TJa, SJu) sekä 4.4. LUM Sannanlahti 1m (MLe, TFy ym.). Kevään suurimmat määrät nähtiin 17.4. SII Alhonmäessä 10m (JPe, JuP) ja 23.4. OUL Letonniemessä 9p (VSu, PSu). Syksyn havainnot koskivat 1–3 linnun ryhmiä lukuun ottamatta 21.8. OUL Oritkarissa nähtyä isoa parvea 55p (EMi). 25.8. paikalla oli enää 8p (KKa).

© VELI-PEKKA VIKLu

Nd

AureolA Vsk 32 97

Havainnot muutosta olivat vähäisiä. Viimeiset 17.10. RAA kp:lla 3p (HTu), SII Karinkannassa 2p (PLa) ja 13.11. OUL jvp:lla 1p (PLa). Kaikki sisämaan havainnot vuoden ajalta olivat 13.4. TYR Ala-Parras 1m (TVä, MLu), 17.4. VIH Uturinne 1p (HTu), 24.–25.4. MUH Koivulehto 2–4p (VPH, TSp), 3.5. OUN Likalanjärvi 1p (VHe) ja 15.6. MUH Karho-ojanniityt 1p (TSp).

Vuorihemppo (Carduelis flavirostris)Lintuja nähtiin vuoden alusta muuttokauden alkuun eli huhtikuun alkuun Kempeleessä, Oulussa ja Raa-hessa. Laskettaessa yhteen eri paikkojen maksimit, saadaan mahdollisten talvehtijoitten määräksi n. 14 lintua. Havainnot ovat: 9.1. KEM Santamäki 1p (Esko Nurmi), 7.1.–8.3. OUL Ruskon kp 1–3p (ALu, STi, WVe), 13.1. OUL Äimärautio 2 (EAa), 15.1. OUL Taskila jvp 2 S (VSu), 21.–23.1. OUL Pikisaari 1–3 (TTa, STi ym.), 7.2. OUL Toppila 1p (JJu, MHe) ja 7.2. RAA Lapaluoto 2p (HTu, Sep-po Sirviö). Muutto käynnistyi vaivihkaa huhtikuun alussa ja näkyi lähinnä paikallisten lintujen lisään-tymisenä, esim. OUL Taskila jvp:lla oli 10.4. 20p (JLi) ja 11.4. 25p (AKa) sekä. OUL Syväsatamassa 12.4. 35p (KKa). Kevään aikana ilmoituksia kertyi runsaasta 300 linnusta, pääosin OUL Oritkaris-ta–Taskilan jvp:lta. Lukien pois mahdollisia pääl-lekkäisyyksiä päästään ehkä vähän alle 200:een lintuun, joista muuttavia oli 26. Kevään viimeisin havainto oli 25.4. OUL Taskila jvp 38p (KRa, PLa ym.). Syksyllä nähtiin 22 lintua, näistä ensimmäinen 15.10. RAA Tasku 1m, lask (HTu, JTu) ja viimeiset 31.10. OUL Oritkari 3p (EMi), 1.11. OUL Taskila jvp 1p (WVe) ja 6.11. OUL Oritkari 1p (EMi).

urpiainen (Carduelis flammea)Vuoden alussa oli liikkeellä vielä kohtalaisesti, esim.3.1. RUU Paavola kk 226p (TVä, MLu) ja 9.1. HAU Kello, Kiviniemi 8,7 km tll 103 (EAa, HRR). Tammikuussa lintuja ilmoitettiin n. 1500, helmi-kuussa enää kymmenesosa siitä. Muuttokauden en-simmäiset 2.3. OUL Ymmyrkäisentie n. 45m (KRa), 18.3. OUL Hietasaari 104N (EAa) ja 19.3. PYI Par-halahti 5N (HTu). Muuttohuippu oli huhtikuun alus-sa 2.4. PYI Parhalahdella 143 N (HTu) sekä LUM Sannanlahdella 3.4. 100m (TEs) ja 5.4. 633m (JKa, TJa, SJu). Kymmenien lintujen kierteleviä parvia alkoi näkyä taas keskikesän jälkeen, mutta muutto käynnistyi syyskuun lopulla, joskaan mitään massa-

muuttoa ei nähty: 23.9. PYI Yppärijokisuu 1210 S, 10 N (HTu), 24.9. OUL Taskila jvp 600m S (VSu, KRa ym.) ja 25.9. Hailuotorallissa arvioitiin nähdyn tuhansia, määrien arviointi jäi rallin vuoksi teke-mättä (MKe, PLa ym.). Lokakuun aikana laskettiin Tauvon lintuasemalla miehityspäivinä vielä yleisesti 100–400 yksilön päiväsummia. Kierteleviä parvia riitti vuoden lopulle asti, 4.11. RAA Pitkäkari tll 618 (HTu) ja 17.12. OUL Rusko 120 (EAa) olivat mar-ras–joulukuun suurimmat määrät.

tundraurpiainen (Carduelis hornemanni)Vuoden aikana ei rikottu yksilömääräennätyksiä. Talvella tammikuussa 66 lintua ja helmikuussa 5. Suurimmat määrät 10.1. OUL Laanila 12 (EAa) ja 18.1. OUL Pikisaari 8 (EAa, JKl, MHe). Pääosin linnut nähtiin Oulussa, eri kuntien määrät olivat OUL 60, MUH 2, HAU 1, PYI 4 ja RAA 4. Niuk-kuus jatkui muuttokaudenkin aikana, maaliskuussa 3 ja huhtikuussa 12 lintua, OUL 6, OUS 5, HAU 2 ja RAA 2 lintua. Suurimmat määrät heti huhtikuun alussa, jolloin linnut myös hävisivät saman tien alu-eelta, nim. 1.4. OUS Hylkykari 4p (Leena Väisänen, Erkki Väisänen) ja 5.4. OUL Isko 4p (HRR). Jälkim-mäinen jäi kevään viimeiseksi. Syksyn ensimmäiset löytyivät 25.9. Hailuodosta pinnarallin yhteydessä, missä ainakin 5 lintua nähtiin kahden joukkueen toimesta (KRa, EHo ym.) ja OUL Taskila jvp:lta 1 reng (MTy). Lokakuussa lintuja oli tasaisesti yksi tai muutama kerrallaan, marraskuussa vielä 21 lin-tua ja joulukuussa 7. Joulukuun havainnot olivat 12.12. OUL Taskila, Kellonpellontie 2p (VSu) ja Sanginjoki 2pKRa) sekä 15.12. OUL Rusko kp 2p (KRa) ja 25.12. MUH Hyrkäs 1p (TSp). Syksyllä lintuja nähtiin 82 kpl ja koko vuotena yhteensä 149.

kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera)Vuoden aikana 95 lintua, jotka olivat liikkeellä suu-rimmaksi osaksi rannikkokunnissa heinä- ja elo-kuussa. Talvelta yksi havainto, 11.1. TAI Hämevaa-ra 1 kiert (Kalevi Hirvonen). Seuraavat 9.6. HAU Oinaansuo 1m (Ari Rajasärkkä) ja 10.6. SII Tauvon lintuasema 1m. Kesäkuussa vaellus ei vielä päässyt vauhtiin, loppukuusta vain 30.6. OUS Karhuoja 1 k Ä (EAa). Jo heinäkuun alusta alkoi vilkkaampi liikehdintä ja kuukauden aikana nähtiin 58 lintua ja elokuussa 27. Ajallisesti esiintyminen oli tasaista koko jaksolla. Suurimmat määrät 20.7. RAA sairaa-la 7p (TVä, MLu) sekä 6.8. PYI Yppärijokisuu 5m

98 AureolA Vsk 32

(HTu) ja SII Tauvon lintuasema 5m. Kesällä nähdyt kunnittain: HAI 2, HAU 4, KEM 1, LIM 4, OUL 16, OUS 1, PUD 2, PYI 7, RAA 12, RUU 3 ja SII 36. Vaellusjakso päättyi elokuun loppuun. Vuoden lopulla vielä 7 lintua: 25.9. HAI Rautaletto 1ä (TTa, VSu ym.), 7.10. SII Varessäikkä 1p (MKe), 9.10. HAU Virpiniemi 1 (JPu), 12.10. OUL Syynimaa 3 NW (EAa) ja vuoden viimeisin 21.12. HAU Virpi-niemi 1p (JLi).

Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) ja käpy lin tu-laji (Loxia sp.)Talvella melkein tyystin kateissa. Tammikuussa kol-me havaintoa: 7.1. OUL Kaijonranta n. 5 ylil. (Ari Rajasärkkä), 8.1. OUL Kaijonranta 1p (TTa) ja 28.1. HAU Virpiniemi 6 S (Keijo Nuutinen). Helmikuus-sa ei yhtään havaintoa ja maaliskuussakin vain pari lintua. Yleistyminen alkoi vasta toukokuun loppu-puolella. Kesäkuun alussa, 5.6. PYI Parhalahdella laskettiin pikkukäpylintuja tai lajilleen määrittömiä loxioita 240 N, 391 S (HTu). Samana päivänä SII Tauvon lintuasemalla 303m pikku/isokäpylin-tua.10.6. SII Tauvon lintuasemalla liikkeellä vielä 427m käpylintua. Kesä-, heinä- ja elokuuksi päivä-summat vakiintuivat yleisesti kymmeniksi ja muu-taman kerran jopa sadoiksi, mm. 13.7. SII Tauvon lintuasema 500m pikku/isokäpylintua, 6.8. PYI Yp-pärijokisuu pikkukäpylinnut tai määrittämättömät loxiat 1140m (HTu) ja 7.8. SII Tauvon lintuasema 827m pikkukäpylintua. Elokuun alun jälkeen määrät vähenivät kymmeniin ja syyskuusta vuoden loppuun lähinnä yksittäisiin tai muutamaan lintuun. Poikke-uksena mm. 16.10. PYI Yppärijokisuu 334 S, 14 N pikku/isokäpylintua (HTu, KVa) ja 29.10. PYI Vete-raanimaja 110N, 10 S pikkukäpylintua ja 174 N, 23 S pikku/isokäpylintua, yhteensä 284 N, 33 S (HTu).

isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus)Lajilleen määritettyjä isokäpylintuja ilmoitettiin koko vuoden ajalta n. 250 yksilöä. Tammikuussa yksi lin-tu, 8.1. OUL Kaijonranta 1p (TTa, KRa ym.), seu-raavat vasta 10.4. PYI Parhalahti 2m (HTu) ja 17.4. VIH Uturinne 1m (HTu). Touko- ja kesäkuulta pari yksittäishavaintoa, mutta kesä–heinäkuun vaihteessa oli etenkin Hailuodossa nähty vaelluspiikki, jonka suurimmat määrät olivat: 29.6. OUL Letonniemi 10 W (EAa), 1.7. HAI Marjaniemi 24, joukossa 3 1kv lintua (EAa), 2.7. HAI Pöllä 29 E (EAa) ja 5.7. HAI Marjaniemi 25 (EAa). Heinäkuun alun jälkeen joi-

takin havaintoja kuukaudessa lähinnä yksittäisistä linnuista, kuitenkin 14.8. HAU Isoniemi 15p (JMe, SKu) ja 23.9. PYI Yppärijokisuu 22 S (HTu). Vuoden ja samalla marras–joulukuun viimeiset 13.11. HAU Kello, Kiviniemi tll 5 (EAa, AIh), 5.12. OUL Linnan-maa 10p (HRR) ja 11.12. OUL Rusko kp 8p (JRa).

Punavarpunen (Carpodacus erythrinus)Ensimmäinen tuli OUL Hietasaareen 17.5. (ESa), seuraavat nähtiin 21.5. useassa paikassa: MUH Hyr-käs 1 k p (TSp), VIH Lampinsaari 1Ä (JMj), TYR Temmes (RKy) ja SII Tauvon lintuasema 1p. Tämän jälkeen levittäytyminen pesimäpaikoille tapahtui muutamassa päivässä. Vuoden viimeiset 6.8. OUL Kempeleenlahti 2 reng (KRa), 18.8. OUL Oritka-ri 1p (EMi, KKa) ja 27.8. OUL Taskila jvp 1 reng (VSu, TJa).

taviokuurna (Pinicola enucleator)Niukka esiintyminen. Vuoden aikana n. 190 lintua ja näistä suurin osa tammi–helmikuussa. Tammikuun lintuja oli 68 ja niistä puolet tuli yhdestä havainnos-ta, 17.1. PYI Palosaari 35p (HTu, KVa), yhteensä kunnittain: HAU 2, MUH 6, OUL 15, OUS 1, PYI 35 ja RAA 9. Helmikuulta neljä havaintoa. PUD Syöte 6.2. 40p (Paul Segersvärd) ja 7.2. 18p (VPV, Juha Haataja). Muutolla olevia ei nähty, kuitenkin paikallisena 14.2. OUS Varjakka 1 k p (Veli Kuort-ti) ja 15.2. OUN Koskelanperä 1p (MLe). Jälkim-mäinen jäi talven ja koko kevään viimeiseksi, hel-mikuun summa 60. Pesintöjä ei saatu varmistettu, kuitenkin 18.6. PUD Isonahonkoivikossa pariskun-ta (VSu, PSu, OSu) ja 16.7. PUD Viimantieltä >1ä (VSu, PSu). Syksyn ensimmäiset löytyivät vielä pe-simäalueen liepeiltä, 8.10. PUD Kollaja 2 k p (ESa). Seuraavat jo 9.10. HAU Virpiniemi 1 (JPu) ja 11.10. OUL Välivainio 2ä (JKa). Lokakuussa yhteensä 56 lintua pääosin Oulussa, Siikajoella ja Pyhäjoella. Eniten 23.10. SII Tauvon lintuasema 7m, 2p. Vuo-den viimeiset marraskuussa 2.11. OUL Hiironen 1 (TEs) ja 14.11. HAI Marjaniemi 1ä (PLa, JTn, ALe).

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)Vuoden alussa tavanomaisia määriä, suurimmat 1.–3.1. RUU Paavola kk 48p (TVä, MLu), 29.1. RAA Pikku-Kraaseli a35p (HTu) ja 29.2. RAA Pit-käkari tll 40 (HTu). Vain joitakin muuttohavaintoja keväällä, esim. 2.4. PYI Parhalahti 17 N (HTu). Syk-

AureolA Vsk 32 99

syllä nähtiin komeaa muuttoa: 21.9. RAA Olkijoki-suu 1003S (HTu), 23.9. PYI Yppärijokisuu 2840m (HTu), 24.9. OUL Taskila jvp 685m S (VSu, KRa ym.) ja seuraavana päivänä, 25.9., Hailuotorallissa tarkemmin kirjaamatta satoja (MKe, PLa, HTa) sekä 2.10. PYI Yppärijokisuu 71m (RKy). Syyslaskento-jen suurin määrä 7.11. OUL Sääskensuo tll 20 (JHe).

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes)Lintuja nähtiin kolmessa kunnassa: Limingassa, Oulussa ja Ruukissa. Limingassa kk:n Pakolantiellä 6.9. 1ä (JPm, JSj). Oulussa enimmäkseen Hietasaa-ren–Hupisaarten tienoilla. Hietasaaressa, lähinnä Hyryssä tai Vaaskiventiellä 16.1.–19.7. 1–2p mo-nen harrastajan ilmoittamina. 27.5. Vaaskiventiellä oli varoitteleva pariskunta (VPV), mikä oli vuoden ainoa pesintään viittaava havainto. Hupisaarilla 1.2.–18.12. 1–14 p. Alkuvuoden aikana muutama havainto 1–2 linnusta ja vasta marras–joulukuus-sa enemmän kuin kaksi lintua. Samoista linnuista ilmoitettujen havaintojen lukumäärä nousi samalla suureksi, eniten 4.12. 14p (VSu, TJa ym.). Joulu-kuun puolivälissä linnut ilmeisesti siirtyivät Piki-saaren ympäristöön, missä Mustasaaren puolella 28.12. oli 16p (ESa). Muut Oulun havainnot: 28.4. Tahkokangas 1p (TEs), 9.8. Kaakkuri 1ä (JAa) ja

13.11. Tuira 1p (Minna Takalo, Timo Tuomala). RUU Paavolassa 1.5. 1p (TVä, MLu).

Lapinsirkku (Calcarius lapponicus)Aloitus aikainen: 5.4. LUM Sannanlahti 1m (JKa, TJa, SJu), 7.4. PYI Parhalahti 5m (TVä, MLu) sekä 8.4. LUM Sannanlahti 7m (TVä). Kevätmuu-ton huippumäärät: 16.4. HAU Kellonkartano 200p (TKa), 25.4. PYI Parhalahti 385m (HTu ym.) ja 30.4. SII Karinkanta 200p (EMi). Muuton loppu: 24.5. SII Merikylänlahti 1m (HTu) ja 27.5. LIM Virkkula 1p (MKe). Syysmuuton ensimmäiset: 25.8. SII Tauvo 2p (TVä) ja 28.8. SII Tauvo 1ä (JKa, ALu). Isoim-mat kertamäärät syksyltä: 15.9. HAI Marjaniemi 10p (MKe) sekä 5.9. PYI Yppärijokisuu 7S (HTu, KVa). Vuoden viimeiset: 2.10. PYI Parhalahti 1N (HTu, KVa), 3.10. OUL Oritkari 2p (EMi) ja vielä 30.10. PYI Yppärijokisuu 1m (KVa).

Pulmunen (Plectrophenax nivalis)Tammikuussa Tyrnävällä usein, suurin määrä 14.1. TYR Murto 75p (TVä), helmikuussa viidesti: 1.2. LIM Selkämaa 2p (JPm), 6.2. MUH Lanin Soso 8p (JSi), 11.2. MUH Kankaannokka 20p (RKy), 12.2. MUH Soso 20p (RKy), 17.2. TYR Ojakylä 19p

Suurimmissa pulmusparvissa saattaa olla satoja tai jopa yli tuhat lintua. © MIKKO ALA-KOJOLA

100 AureolA Vsk 32

(TVä). Ensimmäiset uudet muuttajat: 9.3. RAA Koti-ranta 5p (Raahen seutu-lehti), 10.3. LIM Värminkos-ki 10p (MAl) ja 14.3. HAU Kotakari 1m (SKu). Par-haita määriä keväällä: 9.4. SII Karinkanta 450 m,p (KRa), 9.4. LUM–TYR–SII yhteensä 915p (LMu), 10.4. OUL Vihreäsaari 610p (VPV), 15.4. OUL Sy-väsatama 300p (TTa). Kevään muuttaneiden summa 5179 tavanomainen tai heikohko. Syksyn ensimmäi-set: 4.9. SII Munahieta 1p (VSu, PSu), 9.9. PYI Par-halahti 2m (TVä) ja 15.9. HAI Pökö 1p (VSu, MAl). Syksyn isoimmat parvet aivan kevään tasoa: 24.10. SII Tauvon Ulkonokka 410m (EMi, ALu) ja RAA Tasku 200m (HTu, JTu), 25.10. OUL Oritkari 230p (EMi) sekä SII Munahieta 250p (HTu, KVa). Syys-muuton summa 1808 oli tavallista reilusti parem-min. Vuoden viimeiset: 28.11. OUN Vesi-Heikki 7p (MLe), 6.12. PYI Viirre, Suni ja Elävisluoto 11m/p (HTa, PLa) sekä 18.12. KEM Sipola 6p (APe).

keltasirkku (Emberiza citrinella)Mainittavat kerääntymät koko vuodelta: 2.1. LIM Hanhisuo 450p (LMu), 9.1. OUL Ruskon jäte-keskus 218p (WVe), 21.4. OUL Äimärautio 130p (KKa, EMi, EAa) ja 4.12. MUH Matokorpi 200p (VPH, TSp). Kevään muuttohuiput: 5.4. LUM San-nanlahti 66m (JKa, TJa, SJu) ja 10.4. PYI Parhalahti 43m (HTu).

Peltosirkku (Emberiza hortulana)Tavalliseen aikaan ensimmäiset: 5. 5 OUL Lylyjär-vi Än (JEs), 6.5. LIM Hirvineva 1p (JSj) sekä LIM Virkkula 2p (MKe). Isoin muutto: SII Merikylän-lahti 4m (HTu), ainoa keväinen kerääntymä: 19.5. SII Karinkanta 5p (WVe). Kaikki syyshavainnot: 22.8. PYI Viirre 1p (HTu), 31.8. PYI Yppärin pellot 1p (HTu) ja 11.9. SII Sääri 1p (TTa, VSu, RPa, SRj). Koillismaalla ei havaittu lainkaan.

Pohjansirkku (Emberiza rustica)Ensihavainnot keskimääräiseen aikaan: 27.4. HAU Kello 1Ä (TKa), 28.4. KEM Sarkkiranta 1p (KRa) ja LIM Virkkula 1p (MKe). Parhaat kevätmuutot: 8.5. SII Tauvon lintuasema 21m ja PYI Parhalahti 10m (HTu, TVä, JKo, KVa). Syysmuuton alku 6.8. OUL Kempeleenlahti 2m (KRa) sekä SII Tauvon lintuasema 12m, 7.8. SII Tauvon lintuasema 6m. Syksyn viimeiset sekä selvästi isoin syyskeräänty-mä: 25.9. HAI Itänenä 1p emb r/p/a (MKe, PLa),

26.9. SII Tauvo 10ä (JAa, MSr), 27.–28.9. HAI Keskiniemi 1p (VPV) ja 24.10. OUL jvp 1m Emb r/p/a (JTn, ALe).

Pikkusirkku (Emberiza pusilla)Kaikki havainnot: 14.5. HAU Halosenperä 1p (JMe, SKu), 27.5. OUL Myllykorpi 1Än (JKa) ja LIM Virkkula 2m (MKe), 29.5. SII Karinkanta 1m (WVe, PLa, MKe) ja PYI Harmi 1p (HTu), 18.8. OUN Vesi-Heikki 1p (MLe, HLe), 18.8.–28.8. OUL jvp 1–2p, 5r (KRa, MTy, STi ym.) ja 5.9. OUS Kempeleenlahti 1p (EAa).

kultasirkku (Emberiza aureola)Ei havaittu lainkaan.

Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)Kevään ensimmäinen 4. 4 OUL Oritkari 1p (EMi, KKa) ja LUM Sannanlahti 1m (MLe, TFy, TJa ym.). Muuton maksimimäärät: 10.4. PYI Parhalahti 25m (HTu) ja 12.4. PYI Parhalahti 18m (HTu, KVa) ja 25.4. PYI Parhalahti 28m (HTu, TTa ym.), kevään kerääntymiä: 8.5. LIM Temmesjokisuu 30p (EAa, HRR, MHe ym.) ja 10.5. OUL Letonniemi 20p (EAa, HRR). Syysmuuton alku: 6.8. SII Tauvon lin-tuasema 8 m,p ja 10.8. LUM Sannanlahti 4r (KRa), parhaat muuttomäärät: 4.9. RAA Kultalanlahti 55S (HTu), 23.9. OUL jvp 250m (KRa) ja PYI Yppäri-jokisuu 168 S (HTu), 24.9. OUL jvp 150m (KRa, VSu) ja 26.9. OUL jvp 96r (KRa). Viimeiset 15.10. OUL Oritkari 1p (EMi), 16.10. PYI Yppärijokisuu 1S (HTu, KVa) ja vielä 30.10. PYI Yppärijokisuu 1m (KVa).

PikkulintulajiKovimpien muuttopäivien summia keväältä: 10.4. PYI Parhalahti 970m (HTu, KVa), 12.4. PYI Par-halahti 1200 (HTu, KVa), 17.4. LUM Sannanlahti 1396m (APe, VSu, MAl, JKa), 25.4. PYI Parhalahti 3220m (HTu, TTa, RPa ym.). Syysmuuton isoimmat kirjaukset: 31.8. PYI Yppärijokisuu 420m (HTu), 4.9. RAA Kultalanlahti 1487S (HTu), 21.9. RAA Olkijokisuu 860S (HTu), 23.9. PYI Yppärijokisuu 11400S (HTu) ja 24.9. OUL jvp, ainakin 4000m (VSu, KRa, TJa, EAa). Huippuna Hailuodon ralli 25.9.: ”Joukkueemme (JMa, JKa, ALu) aloitti rallin Riisinnokalta, jossa PL-muutto käynnistyi hurjana

AureolA Vsk 32 101

heti aamun valjettua. Rastaita meni käytännössä yksi parvi, joka tosin lienee kymmenien tuhansien yksilöiden kokoinen. Kirvisiä, vihervarpusia yms. pl-sälää meni samaan aikaan myös hurjasti, arvi-oimme jossakin vaiheessa muuttonopeudeksi noin 300–400 yksilöä/minuutti”.

kiitoksetKiitokset tietysti ensisijaisesti kaikille havaintojaan palauttaneille. Pitkän ja puuduttavan lajiselostuksen saa elämään kuvitus. Siitä kiitos kuviaan toimitta-neille Veli-Pekka Viklundille, Mikko Alakojolalle ja Ville Suorsalle.

käytetyt lyhenteetHavaintomerkintöihin liittyvät: pull = pesä- tai maas-topoikanen, 1kv = samana kalenterivuonna syntynyt, 2kv = edellisenä kalenterivuonna syntynyt, +1kv = ennen kuluvaa kalenterivuotta syntynyt jne., juv = nuori, ad = vanha, 1/ = koiras, /1 = naaras, n-puk = naaraspukuinen., 1/1 = pari, 2/1 = 2 koirasta ja 1 naa-ras, Ä = laulava, Än = laulava + nähty, ä = ääntelevä, a = parvi (a2 = kahden linnun parvi, 2a = kaksi par-vea), p = paikallinen, m = muuttava, r = rengastettu.

Paikat yms.: jvp = jätevedenpuhdistamo, ks =

kalasatama. tll = talvilintulaskenta ja vs = venesa-tama.

kuntalyhenteetHAA = Haapavesi, HAI = Hailuoto, HAU = Hau-kipudas, II = Ii, KEM = Kempele, KES = Kestilä, KII = Kiiminki, KUI = Kuivaniemi, KUU = Kuu-samo, KÄR = Kärsämäki, LIM = Liminka, LUM = Lumijoki, MER = Merijärvi, MUH = Muhos, OUN = Oulainen, OUL = Oulu, OUS = Oulunsalo, PII = Piippola, PUD = Pudasjärvi, PUL = Pulkkila, PYI = Pyhäjoki, PYÄ = Pyhäntä, RAA = Raahe, RAN = Rantsila, RUU = Ruukki, SII = Siikajoki, TAI = Taivalkoski, TYR = Tyrnävä, UTA = Utajärvi, VIH = Vihanti, YII = Yli-Ii ja YKI = Ylikiiminki.

Havainnoijat ja nimilyhenteetHavainnoijia katsaukseen on päätynyt kaikkiaan 259. Nimilyhennettä on käytetty, mikäli havain-noijalla on vähintään neljä havaintoa katsauksessa. Näitä henkilöitä on 111. Mikäli havaintoja on kolme tai vähemmän, on nimi kirjoitettu havainnon yhtey-dessä kokonaan (145 henkilöä). Lisäksi on joukko havaintoja ilman henkilönimeä: Tauvon lintuasema (179), monet (26) ja maallikko (6).

HavainnoijalyhenteetAalto Esa (EAa), Aalto Janne (JAa), Aalto Maija (MAa), Aalto Matti (MAo), Aalto Pirkka, Aho Timo, Ainassaari Matti, Ala-Kojola Mikko (MAl), Ala-Vainio Ilkka, Autio Antero, Auvinen Ari-Pekka, Borén Esa (EBo), Eskelin Toni (TEs), Eskelinen Helge, Eskelinen Jukka (JEs), Eskelinen Martti, Fyrstén Tee-mu (TFy), Haapala Petri, Haapala Seppo (SHa), Haataja Juha, Haataja Jukka, Hauru Jukka (JHa), Hautala Pekka, Hautamäki Pekka, Heikkala Osmo, Heikkilä Juha, Heikkilä Vesa (VHe), Heikkinen Anu, Heikkinen Jari S., Heikkinen Jari T (JHe), Heikkinen Tuula, Heino Matti (MHe), Herva Tuomas (THe), Hietaharju Anssi, Hietsalo J., Hiironniemi Kalevi, Hiltunen Mauri, Hirvonen Kalevi, Hohtola Anja, Hohtola Esa (EHo), Holmström Heikki (HHo), Honkanen Kari, Honkanen Veli-Pekka (VPH), Huhtinen Hannu (HHu), Huttunen Antti, Hyvärinen Heini, Hänninen Johannes (JHä), Ihantola Antti (AIh), Jaakkonen Tuomo (TJa), Jaakola Aarne, Jaukkuri Mikko, Junikka Jaakko (JJu), Junttanen Sanna (SJu), Jussila Pauli, Jyväsjärvi Jussi, Jyväsjärvi Simo, Jämsä Jussi, Järvilehto Matti, Kaartinen Riikka, Kajan Ari, Kakko Ari (AKa), Kalliokoski Sami, Kangas Risto, Karjalahti Kyösti (KKa), Karjalainen Timo (TKa), Karvonen Juhani (JKa), Karvonen Risto (RKn), Karvonen Tapani, Karvosenoja Juho, Keinänen Veikko, Kerkelä Heikki, Keskitalo Markus (MKe), Kianen Hannu, Kiiskilä Jukka (JKl), Kinnunen Leo-Lassi, Kivirinta Kari, Knuutinen Matti, Koistinen Jaakko (JKo), Koivisto M., Koivisto Markus, Koivula Kari, Kojola Ilpo (IKo), Komulainen Teppo (TKo), Kontiainen Jarmo, Koskela Jarkko, Koski Kristian, Kovalainen Kari, Krekilät, Kreus Hannu, Kreus Kari, Kukkola Saana (SKu), Kuortti Petri (PKt), Kuortti Veli, Kurtti Raija, Kurvinen Marjatta (MKu), Kylmänen Reijo (RKy), Kärenaho Pekka, Kärenlampi Lee-vi, Könönen Juho, Könönen Jukka, Lampila Petri (PLa), Lampila Satu (SLa), Laurinolli Lilli, Laurinolli Tuula, Lehtiniemi Teemu (TLe), Lehtovirta Erkki, Leinonen Ari (ALe), Leinonen Eila, Leinonen Jukka, Leppäjärvi Helinä (HLe), Leppäjärvi Markku (MLe), Leppäjärvi Minna, Liimatta Anja, Liimatta Arsi (ALi), Liimatta Paavo (PLi), Lindfors Juha (JLi), Lindroos Rami (RLi), Lindén Andreas, Lipsanen Veli-

jatkuu...

102 AureolA Vsk 32

Matti, Luukkonen Aappo (ALu), Luukkonen Miia (MLu), Majuri Jouni (JMj), Manninen Pentti, Mark-kola Juha (JMa), Mattila J., Mattila Jarno, Mattila Pertti, Mattila Rauno, Merilä Eino, Meski Jouni (JMe), Mikala Antti, Mikkonen Eino (EMi), Moilanen Eero, Moilanen Tarmo, Mononen A., Muikkula Asko, Mustalahti Lauri (LMu), Mustonen Jarmo, Mutanen Teppo (TMu), Mäkelä Petteri, Mäkelä Tiina, Mäki Rasmus (RMä), Määttä Juha, Nevasaari Reijo, Nevasaari Risto (RNe), Niemelä Paula, Niemi Arto, Nissilä Veijo (VNi), Normaja Jyrki (JNo), Nousiainen Tellervo, Nurmi Esko, Nurmi Jukka J. (JNm), Nuutinen Keijo, Ojala Kaarlo, Ojanen Mikko, Ollila Antti, Pakanen Veli-Matti (VMP), Pantsar Reijo (RPa), Pasanen Esko, Paso Markku, Peltomäki Jari (JPm), Perälä Irma, Pesola Antti (APe), Pessa Jorma (JPe), Pessa Jukka (JuP), Peussa Pekka (PPe), Piirainen Jukka, Piisilä Petri (PPi), Piispanen Juk-ka (JPi), Piispanen Katri, Pitkänen Esko, Poukkula M., Pursiainen Jouni (JPu), Pyörnilä Ahti, Pyörnilä Marjatta, Raappana Väinö (VRa), Rahko Pekka, Rajala Reino (RRj), Rajaniemi Seppo (SRj), Rajasärk-kä Ari, Rankka Marja-Liisa, Rannikko Kari (KRa), Rantaharju Juha (JRa), Rantala Riku (RRa), Rasmus Jarno, Repo Juha (JRe), Riikola Eino (ERi), Ruhanen Hanna-Riikka (HRR), Ruuska Ilkka (IRu), Ruuska Laila, Ruuska Pekka (PRu), Rytkönen Seppo, Räisänen Jorma, Rämä Teppo (TRä), Rönkä Antti (ARö), Saarenpää Teemu (TSp), Saikko Pekka, Sarviaho Erkki (ESa), Sarviaho Timo (TSa), Sarviaho Tuula, Segersvärd Paul, Sihvomaa Jukka, Siira Jorma (JSi), Sipilä Riitta, Sipola Ilkka, Sirviö Seppo, Sjöholm Juha (JSj), Sorakangas Seppo, Strömmer Esko (ESt), Suojarinne Miika (MSr), Suorsa Aija, Suorsa Olli (OSu), Suorsa Pekka (PSu), Suorsa Ville (VSu), Säkkilä T., Särkelä Ville, Södersved Jan, Taavetti Harri (HTa), Takalo Minna, Tapio Tapani (TTa), Thomson Robert, Timlin Kauko, Timonen Jukka, Ti-monen Sami (STi), Tolonen Jussi, Tolonen Reijo, Toppinen Erkki, Tuohimaa Heikki (HTu), Tuohimaa Jussi (JTu), Tuomala Timo, Tuominen Antti, Tuominen Jouko (JTn), Turpeinen Esa, Tynjälä Annikki (ATy), Tynjälä Matti (MTy), Törmi Juhani, uppstu Andreas, uusimäki Toni, Vainio Maarit, Varpenius Kari (KVa), Velmala William (WVe), Vierikko Eero, Vierimaa Eero, Viitanen Mikko, Viklund Maria, Viklund Veli-Pekka (VPV), Vuorinen Ville, Vuorinen Ville, Väisänen Erkki, Väisänen Leena, Vänskä Lassi, Väyrynen Pertti, Väyrynen Tuomas (TVä), Wilenius Jari (JWi), Wäli Kari, Wäli Tuula (TWä).

kirjallisuusHonkala, J., Björklund, H. ja Saurola, P. 2005: Peto-

lintuvuosi 2004–huono myyrävuosi. – Linnut vuosikirja 2004: 44–56.

Laitinen, J., Rehell, S., Huttunen, A. & Eurola, S. 2005: Arokosteikot: ekologia, esiintyminen ja suojelutilanne Pohjois-Pohjanmaalla ja Kai-nuussa. – Suo 56(1): 1–17.

Laitinen, J. 2010: Suomen arokosteikkojen kasvil-lisuus ja ekologia. Luonnonsuojelubiologian päivä, Suomen ympäristökeskus 4.2.2010. http://www.miljo.fi/download.asp?con tent-id=115335&lan=fi

Markkola, J., Tolvanen, P., Rokonen, M., Timonen, S., Aarvak, T., Arkiomaa, A., Pessa, J. & Pyn-nönen, J. 2005: Kiljuhanhen suojelu 2003–2004. – Linnut-vuosikirja 2004: 4–13.

Ojanen, M & Tynjälä, M. 2010: Tauvon lintuase-man toiminnasta vuonna 2004: – Aureola 29: 168–174.

Ollila, T. ja Koskimies, P. 2007: Suomen muut-tohaukat vuonna 2006. – Linnut vuosikirja 2006: 20–23.

Ollila, T. & Koskimies, P. 2007: Suomen maakotkat vuonna 2006. – Linnut vuosikirja 2006: 9–13.

Pessa, J., Timonen, S. & Tuohimaa, H. 2010: Meri-metson pesintä ja kannankehitys Perämerellä vuosina 2000–2009. Aureola 29: 4–11.

Saurola, P. 2004: Suomen sääkset 2003 seuranta jat-kui ja siirtoistutus alkoi. – Linnut vuosikirja 2003: 8–13.

Saurola, P. 2005: Suomen sääkset 2004. – Linnut vuosikirja 2004: 20–27.

Siira, J., Aalto, P. & Hirvelä. J. 2005: Peltolinnusto Limingassa ja Lumijoella 1957–2004. – Lin-nut-vuosikirja 2005: 120–127.

Stjernberg, T., Koivusaari, J., Högmander, J., Olli-la, T. & Ekblom, H 2005: Suomen merikotkat 2003–2004 – kanta vahvistuu edelleen. – Lin-nut-vuosikirja 2004: 14–19.

AureolA Vsk 32 103

104 AureolA Vsk 32

P o H j o i S - P o H j A n M A A n L i n T u H A R V i n A i -s u u d E t 2010

Tapani Tapio

Katsauksessa käsitellään vuoden 2010 aika-na havaitut RK:n ja ARK:n hyväksymät harvinaisuushavainnot. Mukana ovat myös

vuosien 2010 ja 2011 aikana ilmoitetut hyväksytyt havainnot aikaisemmista havainnoista (nämä kuiten-kin lähinnä luettelotyyppisesti). Vanhoja havaintoja on poikkeuksellisen paljon. Niitä esitti erityisesti Juha Markkola. Hän vakuutti (ja työllisti) sekä RK:n että ARK:n alkuperäismuistiinpanoillaan 1980-lu-vulta alkaen yli 60 ilmoituksellaan.

Edellisessä poikkeuksellisen pitkän tarkaste-lujakson (vuodet 2006–2009) katsauksessa kirittiin kerralla kiinni pitkäksi venähtänyt julkaisutauko. Samalla jäi kuitenkin mahdollisesti listaamatta il-moituksia varhaisemmista havainnoista. Kaikki ARK:n ja RK:n hyväksymät PPLY:n alueen harvi-naisuushavainnot löytyvät ARK:n sivuilta koostee-na (doc, html ja pdf) ja lajikohtaisina listoina (html).

Vuonna 2010 tavattiin kolme uutta lajia Poh-jois-Pohjanmaalle: sepelsieppo, hietatiira ja viitati-ainen. Määrä on lähellä pitkän ajan vuosikeskiarvoa (2,5; Tapio 2010). PPLY:n lajimäärä nousi 365:een. Tuoreita ensihavaintoja täydensi RK:n hyväksymä nummikirvishavainto vuodelta 1984. Lajin aiempi ensihavainto oli vuodelta 1992.

Tarkastelujakson RK-havainnot on jo esitelty valtakunnallisessa RK-katsauksessa (Lehikoinen ym. 2011). Samoin pikkuharvinaisuudet pikkuhar-vinaisuuskatsauksessa (Rissanen ym. 2011). Osa pikkuharvinaisuuksista on PPLY:n ARK-lajeja.

Lajilistan muutoksetRK otti käyttöön 2.8.2010 välittömästi euroop-palaisten rariteettikomiteoiden järjestön (AERC) taksonomisen komitean (TAC) uudet suositukset. Muutokset päivitettiin saman tien PPLY:n sivuille. PPLY:n lajimäärä ei tästä muuttunut. Ruosterastaan splitti aiheutti kuitenkin sen, että PPLY:n toistaisek-

© H

ARRI TAAVETTI

AureolA Vsk 32 105

si ainut havainto tottelee nyt nimeä ruostesiipiras-tas (Turdus eunomus). Myös tieteellisiin nimiin tuli joukko muutoksia, ks. tarkemmin ARK 2010-3.

ARK päätti poistaa seuraavat lajit tarkistetta-vien listalta vuoden 2011 alusta:

Arosuohaukka, +2kv koiras, eli vanhoista aro-suohaukkakoiraista ei enää tarvitse kuponkia täyttää. Muut puvut ARK käsittelee edelleen normaalisti. Vanha arosuohaukkakoiras on varsin helposti tun-nistettava ja havaintomäärät ovat kasvaneet jyrkästi.

Viitasirkkalintu. Laji esiintyy alueellamme var-sin oikukkaasti, mutta siitäkin havaintomäärät ovat kasvamaan päin. Lisäksi sen laulu on helppo tuntea.

ilmiötEhdoton vuoden 2010 ykkösilmiö oli viitatiaisen vaellus. RK on hyväksynyt vuodelta 2010 havain-not 166 yksilöstä (Lehikoinen ym. 2011). Ennen tätä hyväksyntälistalla kautta aikain oli vain 41 havain-toa. PPLY sai osansa ennätysvaelluksesta: uusi laji yhdistykselle ja samassa rytinässä hyväksyttyjä ha-vaintoja (toistaiseksi) yhteensä kahdeksan. Vaelluk-sesta on ansaitusti oma artikkelinsa toisaalla tässä vuosikirjassa (Rahko 2012).

Arosuohaukan esiintyminen jatkui vahvana ja laji onkin nyt selvästi ohittanut niittysuohaukan havaintojen määrässä. Sen sijaan sitruunavästäräkki on hiipunut ”lihavista vuosista” jälleen todellisek-si harvinaisuudeksi, kun Kempeleen Sarkkirannan pieni pesimäpopulaatio on hävinnyt. Merkillepanta-vaa on myös isokirvisen niukka esiintyminen kautta koko 2000-luvun, nytkin laji on katsauksessa vain yhden vanhan havainnon turvin.

Ark:n kokoonpanoARK toimi vuoden 2010 alussa kokoonpanolla Har-ri Taavetti (pj.), Tapani Tapio (siht.), Juhani Karvo-nen, Petri Lampila ja Tuomas Väyrynen. Tuomas Väyrysen vetäydyttyä ARK:n toiminnasta kevääl-lä hänen tilalleen kutsuttiin Antti Peuna. Syksyllä ARK valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohta-jaksi Juhani Karvosen. Samalla Harri Taavetti siir-tyi rivijäseneksi.

MerkintätavatMerkintätapoja ja lyhenteitä ei toisteta tässä, koska ne ovat kuitenkin kohtalaisen vakiintuneita vastaa-vissa artikkeleissa. Niiden osalta on pyritty mahdol-

lisimman suureen yhteneväisyyteen RK-katsausten kanssa, ks. erityisesti tuorein eli vuoden 2010 katsa-us (Lehikoinen ym. 2011).

HavainnotLajinimen jälkeen suluissa olevat kolme lukua il-maisevat tavattujen yksilöiden kokonaismääriä samalla aikajaottelulla kuin valtakunnallisissa RK-katsauksissa. Ensimmäinen luku käsittää ajan vuo-den 1974 loppuun, toinen vuoden 1975 alusta vuo-den 2009 loppuun ja kolmas vuoden 2010. Näiden lukujen jälkeen on vielä yhteismäärä. Lukumääriä ei ole pääsääntöisesti ilmoitettu vanhoista havain-noista, joiden osalta laji ei ole enää tarkistettavien listalla.

Hyväksytyt havainnot

kategoria A

Pikkujoutsen Cygnus columbianus1987: 10.5. Lumijoki, Sannanlahti 2 +2kv (Juha Markkola, Jukka Piispanen, Ilari Kaarto).1988: 8.5. Siikajoki, Tauvo, Munahieta +2kv (Juha Markkola, Petteri Polojärvi), 11.5. Siikajoki, Sää-renperä, länsinokka Savilahden suulla +2kv (Juha Markkola), 15.10. Hailuoto, Tömppä 2kv (Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1992 loppuun asti.

Lyhytnokkahanhi Anser brachyrhynchus1987: 2.5. Hailuoto, Ruohokari 1 E (Juha Markkola, Annamari Markkola, Esko Strömmer).1989: 28.4. Siikajoki, Säärenperän länsinokka 1 (Juha Markkola).

RK-laji vuoden 1990 loppuun asti. Ei ole ollut koskaan ARK-laji!

tundrahanhi Anser albifrons1981: 27.10. Hailuoto, Potti, Pökönnokka 33 SW (Juha Markkola).1982: 13.5. Hailuoto, Tömppä 3 ad (Juha Markkola).1983: 15.5. Hailuoto, Riisinnokka 2kv (Juha Mark-kola, Antti Rönkä, Esko Strömmer).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

kiljuhanhi Anser erythropus1981: 9.5. Hailuoto Tömppä 3 +2kv (Juha Markko-la, Annamari Markkola, Eero Vierikko).

106 AureolA Vsk 32

1982: 13.5. Hailuoto Tömppä 2 (Juha Markkola, Hannu Salonen).1983: 16.5. Hailuoto, Tömppä 6p (Juha Markkola, Hannu Salonen, Esko Strömmer).

RK-laji vuoden 1984 loppuun saakka.

Lumihanhi Anser caerulescens1987: 18.–25.4. Liminka, Temmesjokivarsi, Penkka-tie 2p (Juha Markkola, Jaakko Lumme, Ulla-Maija Lumme ym.) päivämäärälaajennus, 29.4. Hailuoto, Kirkkosalmen perukan Ryöpäs 1 W (Juha Markko-la, Esko Strömmer), 25.7. Ii, Pohjois-Ii, Ulkokrunni, Liekolahti ad (Matti Tynjälä, Annikki Tynjälä).

kanadanhanhi Branta canadensis1982: 12.–13.5. Hailuoto, Riisinnokka 1 (Juha Markkola, Hannu Salonen), 13.5. Hailuoto, Tömppä, Tömpänkuljun eteläpuoli 3 (Juha Markkola, Hannu Salonen).1983: 22.–23.4. Hailuoto, kirkonkylä, Merkkiletto Viinikanlahden NE-puolella (Hannu Salonen, Antti Rönkä, Juha Markkola, Eero Vierikko), 14.5. Hailuo-to, Tömppä (Hannu Salonen, Juha Markkola, Esko Strömmer).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Valkoposkihanhi Branta leucopsis1982: 2.–5.6. Hailuoto, Riisinnokka (Juha Mark-kola, Hannu Salonen), 2.10. Hailuoto, Pökönnokka (Juha Markkola, Hannu Salonen).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

sepelhanhi Branta bernicla1981: 20.8. Hailuoto, Vesankarit ad n (E. Mentohti, ilm. Juha Markkola).1982: 2.10. Hailuoto, Itänenä n. 430 (Juha Mark-kola, Martti Nikkinen, Jukka Piispanen, Annamari Markkola).1983 syyskuun loppu Hailuoto, Pökönnokka 2 +1kv ammuttu (ilm. Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Punakaulahanhi Branta ruficollis (-, 4, -) = 41992: 2.5. Hailuoto, kirkonkylä, Rytijärvi (Eino Me-rilä, Marjatta Merilä).

RK-laji vuoden 1999 loppuun asti. Sen jälkeen ARK-laji.

Mandariinisorsa Aix galericulata (-, 7, -) = 72007: 22.5. Haukipudas, Kello, Rapakari k p (Jouni Meski).

Mitä ilmeisimmin vuoden 2007 havainnot ovat samasta yksilöstä, vaikka ovatkin kolmesta kunnasta: 26.4. LUM Varjakka ja 4.–21.5. OUL Karjasilta ovat kytkettävissä toisiinsa hyvien kuva-dokumenttien ja ajan perusteella ja HAU 22.5. ajan perusteella Oulun havaintoihin.

Amerikanhaapana Anas americana (-, 10, -) = 101993: 17.6. Siikajoki, Tauvo, Ulkonokka k (Toni Eskelin).

Harmaasorsa (Anas strepera)1982: 14.5. Hailuoto, Pökönnokka, sen W-laita 1/1 (Juha Markkola, Eero Vierikko), 14.5. Hailuoto, Riisinnokka k (Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1989 loppuun asti.

Kyhmyhaahka Somateria spectabilis (2, 18, 3) = 2322.5. Ii, Ulkokrunni, Länsikari k S (Ville Suorsa, Juhani Karvonen), 26.5. Pyhäjoki, Hanhikivi k jp (Reijo Kylmänen, Teemu Fyrstén), 8.11. Oulu, Orit-kari 1kv k p (Erkki Sarviaho, Tapani Tapio, Reijo Kylmänen, Mikko Ojanen, Liisa Ojanen).

Kolme havaintoa yhdelle vuodelle on kova luku, kun suhteuttaa sitä siihen, että 2000-luvun kym-menenä aiempana vuonna havaintoja oli yhteensä samat kolme. Kevät- ja syyshavaintojen yksilömäärä-suhde 17 vs. 6 on suunnilleen sama kuin nyt, 2 vs. 1.

Allihaahka Polysticta stelleri1983: 1.1. Oulu, Tuira, Oulujoen yläkanava n-puk (Juha Markkola, Annamari Markkola, Antti Rönkä, Raija Rönkä).1986: 8.6. Hailuoto, Pökönnokka 2kv k (Juha Mark -kola, Merja Ylönen), 10.7. Hailuoto, Isomatalan länsi reuna 1 n (Juha Markkola, Merja Ylönen), 2.11. Hai luoto, Huikun laiturista hiukan SE 1 n-puk (Juha Markkola).1987: 21.5. Hailuoto, Riisinnokka +2kv k (Juha Markkola), 26.5. Hailuoto, Pöllän Kuivasäikkä +2kv k (Juha Markkola).

ARK tarkasti kaikki havainnot vuoden 1987 ja naaraspukuiset linnut vuoden 1991 loppuun asti.

Viiriäinen Coturnix coturnix1986: 18.6. Haukipudas, Kotakari Eeranletto k Ä (Juha Markkola, Ilari Kaarto).1988: 5.–27.7. Hailuoto, Koivukylä 2 k + 1 tn. n (Juha Markkola, Eino Merilä).

ARK-laji vuoden 2001 loppuun asti.

AureolA Vsk 32 107

jalohaikara Egretta alba (-, 17, 1) = 182006: 20.12.–12.1.2007 Raahe, Kuljunlahti 1p (v) (ARK)2009: 22.4. Ii (Kuivaniemi), Pohjoisrannan pellot 1 NW (Ville Suorsa, Harri Taavetti)2010: 15.5. Siikajoki Tauvon ks 1 S (Teemu Fyrstén, Esa Aalto), 16.5. Pyhäjoki, Parhalahden pohjukka 1p (v) (Kari Rissanen). Tulkitaan samaksi kuin edellä.

1900-luvulla havaintoja vain viideltä eri vuo-delta. Vuodesta 2005 alkaen vuoteen 2010 myös viideltä vuodelta yli kahden vuosikeskiarvolla, jo-ten yleistynythän laji kiistämättä on monen muun eteläisen lajin tapaan.

Kattohaikara Ciconia ciconia1984: 25.–26.4. Hailuoto, Mäntyniemi 1 (Juhani Ranta-Suomela, Eila Ranta-Suomela, ilm. Juha Mark-kola).

ARK-laji vuoden 2004 loppuun asti.

Haarahaukka Milvus migrans1986: 12.5. Hailuoto, Syökari 1 N (Juha Markkola).1989: 9.6. Hailuoto, Hanhisjärvi 1 (Juha Markkola, Hans Colliander).2003: 21.5. Kuusamo, kaatopaikka 2kv (Toni Eske-

lin, Minna Ruokonen).ARK-laji vuoden 2006 loppuun.

Arosuohaukka Circus macrourus (2, 136, 18) = 1562006: 23.4. Tyrnävä, Murto, Heikkiläntie +2kv k (To ni Eskelin).2007: 5.5. Haukipudas, Kello, Kiviniemi k +3kv N (Jouni Meski, Saana Meski, Juha Lindfors, Jari Wi-lenius, Teppo Komulainen).2008: 10.5. Ii, Ulkokrunni 1 n ad (Ville Suorsa).2010: 16.–18.4. Haapavesi, Piipsanneva ja Lehon-saari +2kv k (v) (Osmo Heikkala, Iikka Heikkala, Mika Soppela, Timo Hannula), 17.4. Tyrnävä, Än-geslevä, Vuoti, pellot +2kv k kiert (Antti Vierimaa, Kuisma Orell), 17.–18.4. Tyrnävä, Jokisilta +2kv k (Jukka Leinonen, Kuisma Orell, Pekka Järvelä), 17.–19.4. Tyrnävä, Jokisilta +2kv k (v) (Kalle Rai-nio, Miia Koivula) (tulkitaan samaksi kuin edellä), 18.4. Hailuoto Rytijärvi +2kv k (Juha Markkola, Maija Aalto), 18.4. Tyrnävä, Ritokorpi +2kv k kiert (Antti Vierimaa, Harry Nyström), 18.4. Tyrnävä, Murto, peltoalue +2kv k kiert (Pekka Järvelä), 19.4. Tyrnävä, Parras +2kv k kiert (Pekka Tuhkanen, Anneli Tuhkanen), 22.4. Oulu, Iinatin kasa +2kv n N->SW (Juhani Karvonen), 22.4. Liminka, Tem-

Jalohaikara yritti talvehtimista Raahen Kuljun 20.12.2006–12.1.2007. © HARRI TAAVETTI

108 AureolA Vsk 32

mesjoen varsipellot ad k W (v) (Reijo Kylmänen), 23.4. Tyrnävä, Ängeslevä k kiert, E (Timo Lahti), 24.–26.4. Haukipudas, Kello k (v) (Juha Lindfors), 24.4. Liminka Tupos ad k (v) (Teemu Fyrstén), 24.4. Tyrnävä, Ängeslevä Niitynmaantie +2kv k (Tuomas Väyrynen, Miia Luukkonen), 1.5. Liminka, Virk-kula, torni +2kv k (v) (Veli-Pekka Honkanen), 3.5. Oulu, Kaijonharju ad k NNW (Ville Suorsa), 8.5. Haukipudas, Kell`on Lintutorni 2kv N (v) (Jou-ni Meski, Harri Taavetti, Jari T Heikkinen, Saana Meski), 9.5. Tyrnävä, Ängeslevä ad n kiert (Tuomas Väyrynen, Miia Luukkonen), 11.5. Haukipudas, Kell`on Lintutorni 2kv N (Jouni Meski), 16.5. Kii-minki, Välikylä ad k (Ari Latja, Cliff Waller), 3.8. Liminka, Virkkula, torni ad k p (Risto Heikkinen), 20.8. Liminka Virkkula ad k (Ulla Matturi), 31.8. Liminka, Arvolan pellot +2kv k kiert (Antti Peuna), 7.9. Tyrnävä, Laholainen ad n (Tuomas Väyrynen).

niittysuohaukka Circus pygargus (-, 80, 2) = 8202.5. Lumijoki, Lumikarinkorpi +1kv n N (Reijo Kylmänen), 21.6. Pyhäjoki, Parhalahden kalasata-

ma 2kv k (v) (Reijo Kylmänen).Hieman normaalia vaisumpi vuosi. Edellisessä

katsauksessa todettiin, että vuoteen 2005 mennessä niittysuosta oli enemmän havaintoja kuin arosuosta. Nyt ero arosuohaukkaan on jo silmiinpistävän suuri arosuon eduksi.

Aro-/niittysuohaukka Circus macrourus/pygargus1985: 5.6. Liminka, Temmesjokisuisto 1 n-puk (Juha Markkola, Esa Malila).

ARK-lajipari vuoden 2001 loppuun asti.

Pikkukiljukotka Aquila pomarina (-, 3, 2) = 525.5. Hailuoto Patelanselkä 2kv NW (Juha Markko-la), 23.6.–26.7. Utajärvi, Sotkajärvi, Parpala 1 3kv p (v) (Jouni Pursiainen, Päivi Pirilä, Martti Raekun-nas, Teemu Saarenpää).

PPLY:n 4. ja 5. havainto sattuivat samalle vuo-delle. Utajärven lintu viihtyi yli kuukauden suhteel-lisen suppealla alueella. Liikkuminen oli kuitenkin niin epäsäännöllistä, että bongaus oli joka kerta hie-man haasteellista.

Tyrnävältä tuli arosuohaukkahavaintoja runsaasti keväällä 17.–24.4. Käytännössä kaikki +2kv koiraista. Kar-talla näyttää olevan kaksi keskittymää, joten lukumäärätulkinta kahdesta yksilöstä voi olla lähellä oikeaa. ääripisteiden väli on vain 5,5 km, joten voivathan havainnot koskea yhtä ainuttakin lintua. Toisaalta saman-aikaisia havaintoja eri yksilöistä ei ole eikä pukutuntomerkeissä ole ilmoitettuja eroja, minkä johdosta kahta suurempaan lukumäärätulkintaan ei ole perusteita. Kartta: VILLE SuORSA

AureolA Vsk 32 109

kiljukotka Aquila clanga (3, 28, 1) = 322008: 16.6. Haukipudas 4-tie Martinniemen liitty-mästä vähän N 1 3kv W (v) (Jouni Pursiainen).2010: 8.–14.5. Pohjois-Pohjanmaa tarkka paikka salattu 1p (v) (Reijo Kylmänen, Jukka Österberg, Pauli-Pekka Österberg, Samuli Österberg, Veikka-Valtteri Österberg).

PPLY:n alueella pari kertaa onnistuneesti pe-sinyt pariskunta on ilmeisesti menettänyt toisen puoliskonsa. Viimeisin ARK:ssa käsitelty ja hyväk-sytty parihavainto on vuodelta 2006 (Karvonen ym. 2011). Pariskunta on ilmeisesti havaittu vielä vuon-na 2008, vaikka siitä ei dokumentoitua havaintoa ole ilmoitettukaan.

Punajalkahaukka Falco vespertinus (19, 69, 3) = 9123.–26.5. Oulu Ylikiiminki, Hirvisuo 1 n p (Tuula Granroth, Liisa Kilpeläinen, Marjatta Suominen), 14.8. Hailuoto Pökönnokka ad n WSW (Juha Mark-kola), 24.8. Ii, Myllykangas 1kv N (Kalle Simonen).

Lajia tavataan käytännössä vuosittain, mutta ha-vaintomäärät jäävät kuitenkin 1–3 yks. / vuosi. Vuon-na 2003 löytynyt pesintä (kn + 4juv) tosin lupaa, että potentiaalia on enempään. Toistaiseksi nuorten lintu-jen alkusyksyiset joukkoesiintymiset Etelä-Suomessa eivät ole näkyneet alueemme havaintomäärissä.

tunturihaukka Falco rusticolus (2, 45, 1) = 4804.11. Oulu, Iinatin moottoriurheilukeskus 1kv S (Juhani Karvonen).

Kevät (25) ja syksy + talvi (23) jakaantuvat käytännössä tasan havaintohistoriassa. Meillä ta-vattavat yksilöt ovat harvoin muita kuin vaeltelevia nuoria lintuja, aikuisen näköisistä yksilöistäkin suu-ri osa lienee pesimättömiä esiaikuisia.

Liejukana Gallinula chloropus1995: 4.5. Oulu, Hollihaka, venesatama 1p (Toni Eskelin).

Päivämäärätarkennus, hyväksytty aiemmin 30.4.–1.5., havainto kirjataan nyt 1995: 30.4.–4.5. Oulu, Hollihaka 1p (Jukka Piispanen, Ilari Kaarto, Pirkka Aalto, Toni Eskelin ym.).

ARK-laji vuoden 2006 loppuun.

Avosetti Recurvirostra avosetta2006: 10.–11.5. Liminka, Virkkula 2 ad (v) (Vesa Heikkilä)

ARK-laji vuoden 2006 loppuun.

Valkoperäsirri Calidris fuscicollis (-, 1, 1) = 209.–10.7. Oulu, Oritkarin satama +1kv (v) (Veli-Matti Pakanen).

Arosuohaukka on nykyisin melko tavanomainen pikkuharvinaisuus alueellamme huhtikuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana. Kuvassa vanha koiraslintu. © HARRI TAAVETTI

110 AureolA Vsk 32

Tämä suurharvinaisuus (Suomesta vain 7 ai-empaa havaintoa) paljastui valokuvista vasta noin 10 päivää havaintotilanteen jälkeen.

Merisirri Calidris maritima1981: 27.10. Hailuoto, Riisinnokka 1 (Juha Markkola).1990: 10.11. Hailuoto, Virpiniemi 1 (Jukka Piispa-nen, ilm. Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1996 loppuun asti.

tundravikla Tryngites subruficollis (-, 2, 2) = 403.9. Liminka, Virkkula, torni 1p (Harri Taavetti, Jor-ma Hämäläinen), 7.10. Lumijoki, Lamunkari (video) (Reijo Kylmänen, Jari Peltomäki, Heikki Tuohimaa).

Kaksi havaintoa samalle syksylle lajista, josta koko Suomessa kautta aikain on vain reilut 20 ha-vaintoa! Jälkimmäinen on etähavainto monimutkais-ten härveleitten läpi. Lumijoen Lamunkarille pysty-tettiin syksyllä 2010 kamera, jota voi pyöritellä ja zoomata mielin määrin muutaman kilometrin päästä etäyhteydellä Limingan Virkkulan opastuskeskuk-sessa. 7.10. zoomailemassa oli Jari Peltomäki, joka totesi, että tundaviklahan siellä. Tästä tietysti seu-rasi koko joukko kysymyksiä ainakin kaikenmoisia listoja laativille ihmisille. Kyseessä reaaliaikainen tilanne, mutta kiikareita ja kaukoputkea kauemmas

ylettävällä tekniikalla. Jos kyseessä olisi ollut vielä hitusen kovempi laji eli uusi suomenpinna, niin ehkä keskustelua olisi syntynyt kunnolla. Myöhemmin samana päivänä lintu havaittiin aivan ”luomustikin”.

Lampiviklo Tringa stagnatilis1985: 25.5. Hailuoto, Tömppä 1 (Juha Markkola, Esko Strömmer, Annamari Markkola).1988: 15.5. Lumijoki, Sannanlahti (Sami Timonen, Juha Markkola), 17.5. Hailuoto, Tömppä (Juha Markkola).

RK-laji vuoden 1993 loppuun. Sen jälkeen ARK-laji vuoden 2006 loppuun asti.

Leveäpyrstökihu Stercorarius pomarinus1985: 4.–10.11. Hailuoto, Marjaniemi ad + 5 1kv (v) (Juha Markkola, Jorma Pessa, Toni Eskelin, Matti Tynjälä, Jukka Piispanen, Martti Nikkinen).1988: 30.10. Pudasjärvi, Ruottisenharju 1kv, tumma värimuoto, reng (Juha Markkola), 13.11. Hailuoto, Marjaniemi 1kv (Juha Markkola, Annamari Markko-la, Olli Koskinen, Esko Strömmer, Jukka Piispanen).

RK: –1979 ei tark. ad-pukuisia 10.5.–10.6.; 1980–1985 ei tark. ad-pukuisia 1.5.–15.6.; 1986– ; ei tark. Sen jälkeen ARK-laji vuoden 2006 loppuun asti.

PPLY:n toinen valkoperäsirri löytyi Oulun Oritkarin satamasta ja paljastui valokuvista vasta reilun viikon päästä. Kuvassa valkoperäsirri (kivellä) suosirrien ja lapinsirrin keskellä. © VELI-MATTI PAKANEN

AureolA Vsk 32 111

tunturikihu Stercorarius longicaudus1982: 2.10. Hailuoto, Itänenä juv kuollut (Juha Markkola, Martti Nikkinen, Jukka Piispanen, Anna-mari Markkola + Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen retkeläisiä).

ARK-laji vuoden 1996 loppuun asti.

isolokki Larus hyperboreus1987: 29.4. Hailuoto, Syökari, Pirttiperä 2-3kv N (Juha Markkola, Esko Strömmer), 8.5. Hailuoto, lauttaväylä Huikusta vähän Riuttuun päin 2–3kv (Juha Markkola, Jari Tolin, Ilkka Ikonen), 27.5. Ou-lunsalo, Riutunkari 2kv (Juha Markkola).1988: 13.11. Hailuoto, Marjaniemi 2 1kv (Juha Markkola, Annamari Markkola, Olli Koskinen, Esko Strömmer, Jukka Piispanen).1990: 11.11. Hailuoto, Marjaniemi 1kv (Juha Mark-kola, Seppo Haapala, Esko Strömmer, Olli Koskinen).

ARK-laji vuoden 1991 loppuun asti.

Hietatiira Gelochelidon nilotica (-, -, 1) = 117.–18.6. Lumijoki, Puhkiavanperä lintutorni 1 (v) (Hannu Kivivuori, Kari Antikainen, Kimmo Martis-kainen, Jouni Ahlholm). 17.6.–4.7. Lumijoki, Puh-kiavanperä–Sannanlahti–Karvonlahti 1 (Risto Suksi, Sami Timonen, Jorma Pessa, Heikki Holmström,

Antti J. Lind, Ville Suorsa, Vesa Heikkilä, Esa Hoh-tola, Juha Lehto).

PPLY:n 1. ja Suomen 3. havainto sai ansaitusti bongarijoukot liikkeelle. Löytäjän (Hannu Kivivuo-ri) listalla on tosin kovempaakin!

Mustatiira Chlidonias niger1983: 27.7. Hailuoto, Rautaletto ad (Juha Markko-la, Antti Rönkä).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Etelänkiisla Uria aalge (1, 9, -) = 101976: Kesä (kesä-heinäkuu luultavasti) Hailuoto Marjaniemi +1kv kuollut verkkoon 8m syvyyteen (Antti Komsi, Kankaan veljekset).1989: 27.6. Hailuoto, Marjaniemi +1kv, kuollut (Juha Markkola, Annamari Markkola, Heli Karja-lainen).

ruokki Alca torda1989: 28.6. Hailuoto, Marjaniemi +1kv, kuollut (Si-nikka Tikkinen, Juha Markkola, Annamari Markko-la, Heli Karjalainen).

ARK tarkasti pesimäpaikkojen ulkopuoliset havainnot vuoden 1991 loppuun asti.

PPLY:n ensimmäinen ja Suomen kolmas hietatiira löytyi Lumijoelta kesäkuussa. © HARRI TAAVETTI

112 AureolA Vsk 32

riskilä Cepphus grylle1983: 15.–18.8. Hailuoto, Huikun kalasataman allas 1kv (Annamari Markkola, Anna-Liisa Ä, Juha Mark-kola, Jouko Alestalo, Matti Tynjälä, Jouko Ervasti).1984: 20.5. Hailuoto, Marjaniemi 1 (Seppo Ryt-könen), 27.10. Hailuoto, Marjaniemi +1kv kuollut (Osmo Timola, Juha Markkola).1989: 16.5. Hailuoto, Tömppä 1 NE (Juha Markkola).

ARK tarkasti pesimäpaikkojen ulkopuoliset havainnot vuoden 1991 loppuun asti.

Pikkuruokki Alle alle (2, 25, 3) = 3016.10. Pyhäjoki, Takaranta 1p (Heikki Tuohimaa), 30.10. Yli-Ii, Karjalankylä, Kälkäjänoja 1p (Mikko Kakko, Ari Kakko, Reijo Kylmänen), 16.11. Raahe, Lapaluodon satama 1p (v) (Jussi Tuohimaa, Jaakko Koistinen, Reijo Kylmänen, Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius).

Kolme on hyvä määrä lajista, josta ei saada havaintoja läheskään joka vuosi. Havaintojen harvi-naisuutta vääristää jonkin verran se, että poikkeuk-selliset sääolosuhteet voivat tuoda ryöpyn havainto-ja, kuten vuonna 1998 kymmenestä yksilöstä.

turkinkyyhky Streptopelia decaocto1982: 29.5. Oulunsalo 1 (Juha Markkola, Hannu Sa-lonen).

ARK tarkasti pesimäpaikkojen ulkopuoliset havainnot vuoden 1983 loppuun asti.

tunturipöllö Bubo scandiacus1986: 7.11. Hailuoto, Huikku 1 n-puk (Hannu Tik-kanen, ilm. Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1996 loppuun asti.

Lehtopöllö Strix aluco (4, 10, 1) = 1510.7. Siikalatva, Uljuan tekojärvi, Rankakangas 1Ä (Petri Ahlroth, Arne Rannaoja), 30.7. Siikalatva Ul-juan tekojärvi 1ä (Jouni Pursiainen). Tulkitaan sa-maksi kuin edellä.

Lehtopöllöt ovat harvinaisia alueellamme, vaikka pesivät suhteellisen lähellä. Tämänkin vuo-den havainnot ovat PPLY:n etelärajalta.

isokirvinen Anthus richardi (3, 27, -) = 302005: 1.10. Haukipudas, Kello, Halosenperä 1 S/SE (Jouni Meski).

nummikirvinen Anthus campestris (-, 3, -) = 31984: 22.5. Siikajoki, Tauvon lintuasema 1p (Arvo Ohtonen, Matti Tynjälä, Mikko Ojanen, Eero Kaa-

kinen).PPLY:n ensihavainto aikaistui kahdeksalla

vuodella. Kaksi muuta alueen havaintoa (1992 ja 1999) ovat syksyltä.

sitruunavästäräkki Motacilla citreola (-, 41, 1) = 4229.5.–5.8. Siikalatva, Rantsila, jätevesipuhdistamo k p (v) (Reijo Kylmänen, Teemu Fyrstén).

Historiatilastoa kaunistavat aika tavalla Kem-peleen–Oulunsalon Sarkkirannan havainnot ja pe-sinnät vuosina 2002–2007. Jos ne jätettäisiin pois, olisi esimerkiksi jakson 1994–2010 vuosikeskiarvo täsmälleen yksi: 17 vuotta, 17 havaintoa!

Virtavästäräkki Motacilla cinerea1999: xx.6. Kuusamo, Vuotunki, Jyrkänkoski +1kv k p (Toni Eskelin, Mike Read, brittiryhmä).

ARK-laji vuoden 2004 loppuun.

”Valkotäpläsinirinta” Luscinia svecica cyanecula (-, 5, 1) = 622.5.–27.6. Kempele Teppola 1Än (v) (Pietari Kin-nunen).

Tämä sinirinnan alalaji kuuluu syystäkin RK:n tarkastettaviin, koska alueemme kokonaishavainto-määrä on niinkin pieni kuin kuusi. Tälle yksilölle kertyi kuulijoita, näkijöitä ja kuvaajia runsaasti rei-lun kuukauden aikana, koska havaintopiste oli hel-posti saavutettavissa.

Mustapäätasku (alalaji maurus) Saxicola tor­quatus maurus (-, 15, -) = 152008: 18.10. Oulu, jätäri 1p (v) (ARK)

Merkintä ARK havainnoijan kohdalla tarkoit-taa sitä, että ARK on hyväksynyt havainnon julki-suudessa olleen vahvan dokumentaation perusteella ilman kuponkia. Näin menetellen havainto saadaan ”kirjoihin ja kansiin”, mutta löytäjän glooria hävi-ää. Alueeltamme on kaksi havaintoa alalajiryhmästä rubicola/hibernans, kaksi alalajilleen määrittämä-töntä ja sitten loput 11 alalajia maurus. Havainnois-ta kolmannes on Tauvon lintuasemalta.

Nunnatasku Oenanthe pleschanka (-, 3, 1) = 430.10. Taivalkoski, Aseman kenttä 1kv k p (v) (Unto Laitala, Kalevi Hirvonen), 31.10. Taivalkos-ki, Koitilantie 42–44 1kv k p (v) (Kalevi Hirvonen, Jyrki Mäkelä).

Jos nyt oli linnun löytyminen hohdokasta, niin suorastaan myyttinenhän tuo toinen havainto on. Aseman kentällä oli ensihavaintoa seuraavana

AureolA Vsk 32 113

päivänä jonkin verran bongareita. Kun lintua ei löytynyt, porukka pikkuhiljaa liukeni. Kalevi Hir-vonen ja Jyrki Mäkelä olivat poistumassa noin 10 km:n päässä alkuperäiseltä paikalta, kun he auton ikkunasta havaitsivat mielenkiintoisen linnun. Se osoittautui nunnataskuksi. Sama vai eri kuin edellis-päivänä Aseman kentällä? RK muotoili (Lehikoinen et al 2011): ”tn. sama”.

sepelrastas Turdus torquatus1981: 16.5. Hailuoto, Itänenä 3p (Juha Markkola, Eero Vierikko), 17.5. Hailuoto, Itänenä 2p (Juha Markkola, Eero Vierikko).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis (-, 12, 6) = 181993: 13.6.–3.7. Siikajoki Tauvo 1Ä (Jukka Hauru, Heikki Tuohimaa, Kari Rannikko, ilm. Mikko Oja-nen).2010: 6.–24.6. Pyhäjoki, Asikkaperä, Peurala 1Ä (Petri Pelttari), 15.6. Hailuoto, Kirkkosalmi, lintu-torni 1Ä (Hannu Kivivuori), 15.6. Pyhäntä, Itämä-ki 1Ä (Taina Nyman, Pekka J. Nyman), 20.6.–1.7. Siikajoki, Ylipää 1Ä (Jouni Majuri, Harri Taavetti, Antero Kurikka), 30.6. Siikajoki, Revonlahti, Ala-pää 1Ä (Harri Taavetti, Antero Kurikka), 1.–6.7.

Siikajoki, Hernekangas 1Ä (Ari Leinonen).Vuoden aikana 50 % lisää havaintoja lajin

kaikkien aikojen lyhyeen listaan ja ARK päättää lo-pettaa tarkistukset!

Luhtakerttunen Acrocephalus palustris1985: 13.6. Hailuoto, Itara 1Än (Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 2006 loppuun asti.

kultarinta Hippolais icterina1982: 4.6. Hailuoto, Papinperä (Rataleton N-puoli) 1 Ä (Juha Markkola, Hannu Salonen), 31.5. Hailuoto, Viinikanlahti, Lemmes k Ä (Juha Markkola, Hannu Salonen).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Lapinuunilintu Phylloscopus borealis27.5. Lumijoki Pitkänokka 1p (v) (Aappo Luukko-nen, Robert Thomson). Tarkastettu poikkeukselli-sen havaintoajankohdan takia.

RK-laji 1985 loppuun paitsi ei laulavat. ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Hippiäisuunilintu Phylloscopus proregulus (-, 34, 2) = 3609.10. Hailuoto Keskiniemi 1p (Juha Markkola), 9.10. Haukipudas, Virpiniemi merivartioasema 1p (Petri Hottola, Reijo Kylmänen, Tuomas Herva).

Kaksi on ihan pirteä luku. Huippuvuonna 2003 yhdeksän havaintoa, mutta paljon on ihan tuo-reitakin nollavuosia.

taigauunilintu Phylloscopus inornatus1988: 10.–11.9. Hailuoto, kirkonkylä, Kalajan talo 4 (Juha Markkola, Olli Koskinen, Seppo Haapala).

ARK-laji vuoden 2006 loppuun asti.

sepelsieppo Ficedula albicollis (-, -, 2) = 216.–17.5. Hailuoto, Mäntyniemi +2kv k (v) (Juha Markkola, Veijo Nissilä, Petri Hottola, Toni Eske-lin), 18.5. Siikajoki, Säärenperä k Än (Jouni Majuri).

PPLY:n ensihavainto Hailuodosta ja siihen varmistus Siikajoelta sopivasti päiväketjussa niin, että voisi ajatella jopa saman linnun mahdollisuutta.

Viitatiainen Parus palustris (-, -, 8) = 801.10. Raahe, Kylmäniemi 1 NE (Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius), 5.10. Oulu, Toppilansaari 1p (Tapa-ni Tapio), 6.10. Hailuoto, Virpiniemi 1p (Juha Mark-kola), 7.10. Siikajoki Tauvon lintuasema 1p (Reijo Kylmänen), 23.10.–20.11. Oulu, Pateniemi, Jalo-Taivalkosken nunnatasku. © uNTO LAITALA

114 AureolA Vsk 32

puunkuja 1p (Jouni Pursiainen), 23.10.–8.11. Oulu, Mäntylä, Kenttäpostintie 3 1p (v) (Matti Tynjälä, Annikki Tynjälä, Mikko Ojanen, Liisa Ojanen), 25.–26.10. Taivalkoski, kk, Suoperä 1p (v) (Esa Räi-sänen), 6.11. Oulu, Oritkari 1p (Eino Mikkonen).

Valtava vyöry läpi Suomen, jonka johdosta koko maan kaikkien aikojen havaintomäärä viisin-kertaistui. PPLY sai siitä osansa kahdeksankertaise-na ensihavaintovarmistuksena.

Valkopäätiainen Parus cyanus (-, 9, 1) = 1030.1.–10.4 Siikajoki, Munahieta 1p (Reijo Kylmä-nen, Juha Korhonen, Veli-Pekka Honkanen ym.)

Ennen vuotta 2005 havainnot vain kahdelta vuodelta, sitten kuudesta vuodesta viitenä. Laji on kohtalaisen helposti tunnistettavissa, joten oikeassa esiintymisessä on selvä monen vuoden piikki, vaikka piikki koostuukin vuosittaisista yksittäishavainnoista.

Punakottarainen Sturnus roseus1991: 13.–14.6. Muhos, Kärnä, Ratapellontie 2kv (v) (Reijo Kylmänen, Marko Pohjoismäki, Juhani Hirvinen, Juhani Hannila).

RK tarkisti punakottaraishavainnot vuoteen 2003 asti. Aikanaan havainto on ollut alueemme neljäs.

Vuorihemppo Carduelis flavirostris1982: 17.10. Hailuoto, Rautaletto 2 (Juha Markkola).

ARK-laji vuoden 1983 loppuun asti.

Pikkusirkku Emberiza pusilla1987: 13.5. Hailuoto, Ojakylä, Kaarannokka 1 (Juha Markkola), 23.6. Lumijoki, Karvonlahti, lah-den länsiranta melko lähellä lähimmän pellon reu-naa 1k (Juha Markkola, Merja Ylönen).2004: 14.5. Haukipudas, Kello, Halosenperä 1 (Jou-ni Meski, Saana Kukkola). Tarkistettiin poikkeavan ajankohdan takia.

RK tarkastaa pesimäpaikkojen ulkopuoliset ha-vainnot vuoden 1985 ja ARK vuoden 1989 loppuun asti.

Harmaasirkku Emberiza calandra (-, 3, 1) = 416.–17.5. Haukipudas, Kell`on Lintutorni 1Än (v) (Saana Meski, Jouni Meski).

Meskien pihapiiri ja siihen kuuluva Kell`on Lintutorni on noussut nopeasti korkealle Suomen pihapinnoissa.

Viitatiaiset rynnistivät Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle vuoden 2010 lopussa. © VILLE SuORSA

AureolA Vsk 32 115

kategoria E

Tiibetinhanhi Anser indicus (-, 30, 1) = 311987: 3.–21.7. Hailuoto, Ojakylänlahden Lahden-perä 2 +2kv p (Juha Markkola, Paavo Sipola, Raimo Hämeenaho, Pekka Peussa, Jukka Piispanen, Esko Strömmer, Ilari Kaarto).1988: 6.7. Hailuoto, Riisinnokka 1 +2kv (Juha Mark-kola) sama yksilö kuin aiemmin alueelta hyväksytty.2010: 29.7.–13.8. Siikajoki, Sääri–Karinkanta ad p (Jouni Majuri).

Helposti tunnistettavasta lajista on harmitta-vasti jäänyt keräämättä ARK:n arkistoihin jonkin verran esimerkiksi paikallislehtiin kuvien kera il-moitettuja havaintoja. Ilmoittelepa ARK:lle, jos löydät ”kovia dokumentteja” tällaisista havainnois-ta. Yksi selvä tieto on kuitenkin tullut: Kemijärvel-lä takavuosina viihtynyt yli 20 yksilön porukka ei ilmeisesti kulje PPLY:n kautta, koska vuonna 2007 (Aalto & Piisilä 2008) siellä kaularengastetuista lin-nuista ei täällä ole vielä havaintoa.

Flamingo Phoenicopterus roseus1988: 25.7.–27.8. Hailuoto, monta paikkaa 1 (Juha Markkola ym.),

päivämäärälaajennus.

kiitoksetKiitokset Petri Lampilalle ja Antti Peunalle tarkis-tuksista ja rakentavista kommenteista.

kirjallisuusAalto, P., Piisilä, P. 2008: Suomen tiibetinhanhet –

tarhakarkureista pesimälajiksi. Linnut nro 3 , 2008: 16–19.

ARK 2010-1 – ARK 2011-3: PPLY:n Aluerariteet-tikomitean kokoukset vuonna 2010 ja vuo-den 2011 kolme ensimmäistä kokousta http://www.pply.fi/aluerariteettikomitea/tiedotteet

Karvonen, J., Lampila, P., Tapio, T. 2011: Pohjois-Pohjanmaan lintuharvinaisuudet 2006–2009. – Aureola Vsk 31: 150–171.

Lehikoinen, A., Aalto, T., Nikander, P., Normaja, J., Rauste, V., Soilevaara, K. & Velmala, W. 2011: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2010 harvinaisuushavainnot. – Linnut-vuosi-kirja 2010: 86–99.

Rahko, P. 2012: Unohtumaton viitatiaisvaellus 2010. – Aureola Vsk 32.

Rissanen, E., Aalto, P., Järvinen, K., Lehikoinen, P. & Renvall, P. 2011: Pikkuharvinaisuudet Suo-messa vuonna 2010. – Linnut-vuosikirja 2010: 100–109.

Tapio, T. 2010: PPLY:n uudet lajit vuosina 1975–2009. – Aureola Vsk 30: 111–117.

© JO

uN

I MES

KI

116 AureolA Vsk 32

incastorewww.incastore.fi

AureolA Vsk 32 117

K u L o R A S TA S – M i E L E S S Ä n i

helge eskelinen

Kolme kaverusta askeltaa Ahmaskylän pit-kää suoraa viiden päivän muonat ja muut tarpeelliset varusteet pakattuina vanhan

polkupyörän selkään. Mieli on korkealla, sillä taas ollaan maastoretkellä. Pyöriä on yksi sen takia, ettei useampia ollut käytettävissä. Niitä ei yksinkertai-sesti ollut. Sodanjälkeisenä aikana oli puutetta pal-jon tärkeämmistäkin varusteista. Kevyet olivat sen-aikaiset muonatkin: leipää, voita, kahvia ja sokeria. Ehkä järvistä saisi kalaa näiden lisäksi. Vuorotellen talutetaan pyörää. Kuivan kylätien pinnasta nousee pölyä askelten alta suuhun asti. Aurinko porottaa. Hampaissa ratisee ja suuta kuivaa, sillä päivä on lämmin eikä juotavaa ole osattu varata mukaan. Tie-täähän sen. Kaupunkilaispoikia. Asemalle on tultu junalla ja suunta on kohti Rokuan vaaroja.

”Maaperägeologisessa mielessä vaarat on mielenkiintoinen kokonaisuus. Ne syntyivät

alkujaan jäätikkövirtojen mereen kasaamista hiekkakerrostumista, jotka sitten maan koho-tessa nousivat vähitellen saarena näkyville. Sen aikaiset kovat tuulet kinostivat hiekasta erimuotoisia harjudyynejä, joita vuorostaan varhaisen Itämeren ranta-aallot muotoilivat. Merkkejä rantamuodostumista löytyy eri puo-lilta vaaroja selvinä kivivalleina. Jääkauden aikaisten hiekkakerrostumien sisään jääneet jäälohkareet synnyttivät sitten sulaessaan nyt

näkyvät jyrkkäreunaiset harjukuopat – supat.”

Tietä riittää. Sanovat sitä viiden kilometrin suoraksi ja sellainen se varmaan onkin. Onnek-si sitä ei tarvitse kävellä loppuun asti, sillä polku vaaroille haarautuu kohta pitkän suoran puolivälin jälkeen. Matka jatkuu aluksi pikku soiden yli van-hoilla pitkospuilla taiteillen, välillä pitkin kuivem-pia kankaita. Matkaa on kaikkiaan noin seitsemän kilometriä. Nykyään matka tehdään autolla ja kir-jaimellisesti pihalta pihalle. Mutta toisin oli silloin. Vuonna 1953, jolloin tämä matka tehtiin, ei vaara-alueen sydämessä Syväjärvellä ollut Toppilayhtiön ja Reserviupseeriyhdistyksen majojen lisäksi kuin yksi yksityinen mökki. Näiden lisäksi Lianjärven niemestä löytyi asuttuna oleva talo –Liantorppa. Alueella aisti vahvana erämaan tunnun, ainakin tällainen kaupunkilaispoika. Myös linnusto viittasi siihen suuntaan. Syväjärven rannalla, saunan por-tailla, oli hieno kokemus keskustella järvellä asusta-van kuikkaparin kanssa. Kuuuiikk-ka huuto vaihtoi suuntaa kuin kaiku, äänen kimpoillessa rantojen vä-lillä. Vuoroin kuikan, vuoroin ihmisen suusta lähte-neenä. Kalaakin järvi antoi, niin kuin moni muukin alueella oleva. Lähinnä haukea. Ensi kosketus kuik-kaan on jäänyt voimakkaana mieleeni, mutta ehkä vieläkin vahvemmin kulorastas.

”Vaaroilla oli sota-aikana 1943 raivon-nut suuri metsäpalo ja siinä oli puusto palanut

jokseenkin täydellisesti kymmeniltä hehtaa-reilta keskeisellä vaara-alueella. Kymmenessä vuodessa puusto ei ollut ehtinyt kasvaa lain-kaan, vaan koko laaja paloalue oli paljasta, kukkuloiden ja suppien vaihtelevaa aallok-

Liantorpan pihapiiriä Rokuan sydämessä 50–60-lu-kujen taitteessa. © HELGE ESKELINEN

Iltatunnelmaa Vaulujärvelta, taustalla kulorastaan biotooppia paloaukean puuttomalla reunalla. © HELGE ESKELINEN

118 AureolA Vsk 32

koa. Siellä täällä seisovat mustat kelopuut muistuttivat enää suuresta palosta. Maanpinta

oli jo saanut pioneerikasveista uuden värin. Maitohorsmien punaiset kukinnot antoivat

kesällä paloalueelle lämpimän peruspunaisen värin. Myöhemmin kanervat valtasivat mäkien

korkeimmat laet ja toivat maisemaan uuden punaisen sävyn. Tänä päivänä koko alue on jo tasakorkean, tiheän mäntymetsän peittämää.

Lieneekö enää kulorastaita?”

Kaupunkilaiselle kulorastas oli aivan uusi ja jännittävä laji. Jo ensimmäisenä päivänä kor-va löysi äänimaailmasta sen kauniin huilumaisen laulun. Lintu oli kuitenkin varsin arka, ja kesti ai-kansa ennen kuin laji selvisi. Rastashan se selväs-ti oli ja lauloi korkealla puun latvassa. Ei se ollut laulurastas, vaikka vähän sinne päin. Ei myöskään punakylkirastas. Siis mikä? Kiikaria ei vielä siinä vaiheessa harrastusta ollut pystynyt hankkimaan. Kun laulajaa lähestyi, pudottautui se latvasta juuri kun sen tuntomerkkejä luuli näkevänsä. Arvoitus ratkesi vasta kun yllätimme linnun pesällään. Kulo-rastashan se oli. Siinä linnussa oli jotain hohtoa. Sen olemus, arkuus ja laulu sopivat mielestäni hienosti ympäröivään erämaiseen tunnelmaan. Tällä paikal-la ymmärsi myös, mistä lintu on mahdollisesti saa-nut suomalaisen nimensä. Hakematta tuli mieleen, että nimen alkuosa ”kulo” viittaa juuri metsäpaloon.

Kulohan synnyttää muuten tasaiseen kangasmetsä-peitteeseen vaihtelevan kokoisia ja muotoisia va-loisia aukkoja, jotka saattavat vastata kulorastaan elinympäristölleen asettamia vaatimuksia. Ajatusta vahvistaa myös se, että laskimme tältä alueelta 2–3 kulorastaan reviiriä ja pesänkin löysimme. Se oli koivussa, noin kolmen metrin korkeudella, lähellä paloalueen reunaa Saarisella. Ei se mikään raken-nustaidon mestarinäyte ollut. Pikemminkin päin-vastoin. Varsin hataran näköinen suurehko heinäka-sa koivunhaarassa. Pesässä oli silloin neljä munaa.

Kulorastaan kuuluva laulu erottuu kauniisti äänimaisemassa, ja liittyy mielessäni erottamat-tomana osana alkukesän lämpimään iltaan. Suora lainaus silloisesta havaintopäiväkirjastani kertonee parhaiten senaikaisen tunnelman. ”Voitko kuvitella auringonlaskua Syväjärvellä. Tuuli on kokonaan tyyntynyt. Järven pinta on kuin sulaa purppuraa. Puut kuvastuvat mustina iltaruskon punaa vasten. Kulorastas laulaa. Juhannusturilaat lentävät juhla-vaa kaartaan taivaalla. On hetki jonka tulen muista-maan.” Sentimentaalistako? Tietysti. Sehän kuuluu nuoruuteen!

Havaintovihkosta lisää senaikaisia merkintö-jä, ”Salmiselta ja Syväjärveltä löysimme isotikan pesät suurine poikasineen, ja Syväjärvellä metsäti-aisen pesässä odotti ruokaa neljä pientä poikasta”.

Kirjoittaja oli 15-vuotias tarinan tapahtuma-aikaan

AureolA Vsk 32 119

P Y H ä N N ä N s u o t: k E i tA i tA k A i k i s s A M E r k i t Y k s i s s ä

MaRgus elleRMaa, juha lindy, kalle MelleR, jaakko paju

Uudenmaan lintuharrastajat ovat järjestäyty-neet vuodesta 1974 lähtien nimellä Tringa. Tringa toteutti maakunnallisesti arvokkai-

den lintualueiden tunnistamisen (MAALI-hanke) jo vuonna 2010, vaikka se alkoi valtakunnallisesti vasta v. 2011. Muutaman levottoman tuli siis päästä purka-maan energiansa jonnekin harvemmin asutulle seu-dulle. Pohjois-Pohjanmaan suot vaikuttivat kohtalai-sen järkevältä valinnalta: paikallinen lintutieteellinen yhdistys tarvitsi inventointiapua, alue ei sijaitsisi kaukana, kuntoilumahdollisuudet olisivat kohtalai-set ja pesimälinnusto sisältäisi pohjoisia kummal-lisuuksia. Ari-Pekka Auvinen Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä vastasi lopullisista aluevalinnoista: 10 suota Pyhännän kunnasta.

Ennakkotietojen mukaan kunnassa asuisi 1600 asukasta. Soita, pääosin ojitetussa muodossa, olisi noin puolet kunnan pinta-alasta. Turveteolli-suutta löytyisi riittämin, kuten metsästysseurojakin: toistakymmentä. Mitään muuta ei vaikuttanut kun-nan ”meriittilistalla” olevan. Soiden linnustokartoi-

tus kuulostikin kutakuinkin ainoalta houkuttimelta tehdä vierailu Pyhännälle.

Suoretkeläisiksi värväytyi perusvarmoja maas-tosissejä. Saavuimme laskentaseudulle 23.5. illal-la. Tuulisessa, mutta lämpimässä illassa päätimme pistää heti toimeksi. Perusohjehan on, että ulkona havaitsee aina enemmän kuin sisällä. Tulisimme laskemaan alueet kertakartoituksena, joten päätim-me tuloiltana aloittaa etukäteen ajatellen vaatimat-tomammasta suosta. Parhaat aamut haluttiin säästä parhaille soille. Pieni Hangasneva kompattiin parissa tunnissa. Mitä illan laiskahkossa lintuaktiivisuudessa hävisimme, korvasimme tiheämmällä jaloittelulla.

Jo ensi kättelyssä oli selvää, että alueella oli paljon kanalintuja, etenkin riekkoja ja teeriä. Täs-tä oli hyvä jatkaa ja kartoitimme reissumme aikana lopulta 28 neliökilometriä soita. Suot olivat pääosin keidassoita (suon keskiosat reunoja korkeammalla), mutta aapamaisiakin osuuksia oli lähes kaikilla soil-la: Peurasuolla sekä Rimmin- ja Heinänevalla jopa hallitsevana piirteenä. Tutkimamme suot olivat suu-relta osin ojitukselta ja turvetuotannolta säästyneitä avosoita. Reunat olivat huonommassa kunnossa, sillä puuta kasvavista reunasoista (pääosin rämeis-tä) vain paikoitellen löytyi ojitukselta säästyneitä

Pyhännän Peurasuon suurin ja edustavin rimpialue. ©KALLE MELLER

120 AureolA Vsk 32

tilkkuja. Näille alueille kanalinnutkin keskittyivät, kuten myös pohjansirkut. Seuraavassa kuvataan soiden linnustoa suo suolta ja laji lajilta. Lopuksi soiden arvoa on pyritty suhteuttamaan toisiinsa.

osA 1: tutkittujEN soidEN kuVAuksEtSuon nimen perässä on annettu tutkitun suon keski-pisteen koordinaatti ETRS-TM35FIN -muodossa ja kartoitusalueen koko 10 % tarkkuudella sekä suon numero (sulkeissa), joka viittaa artikkelin taulukoi-hin ja karttakuvaan.

Tattarineva, (7103000;468000), 5 km2 (1)Tattarineva oli keidassuo, jossa kermien ja kuljujen mosaiikki oli epäsäännöllinen. Kuljupinnat olivat vahvasti rahkavaltaisia. Muutamien saraisten rim-pien tienoilla oli kahlaajakeskittymiä. Myös lyhyt-korsirimpiä esiintyi. Avosuon reunoilla oli yleisesti tupasvilla-sararämettä, joka vaikutti olevan kanalin-nuille mieluisinta ympäristöä muillakin soilla. Reu-nojen rämeet olivat etenkin länsiosassa laajalti kuol-leita eli muuttumassa nevoiksi. Ympäröivät alueet ja suon entiset osat olivat kuitenkin vahvasti ojitetut. Osa ojista on kunnostettu noin 10 vuotta sitten.

Tattarineva osoittautui maakunnallisesti erit-täin merkittäväksi lintusuoksi. Se ei yllä ehkä aivan valtakunnallisesti merkittävien lintusoiden jouk-koon avovesialueiden puuttumisen vuoksi. Suolla

oli paljon kanalintuja ja kahlaajia. Merkittävimpiä löytöjä oli jänkäkurpan reviiri. Suolla oli valtakun-nallisesti edustava pikkukuovikanta: 22 reviiriä (yli 4 rev/km2)! Puoliaukeilla paikoilla esiintyi hyvin pensastaskuja (15 rev) ja keltavästäräkkejä (21 rev). Runsain suolaji oli tälläkin suolla niittykirvinen (41 reviiriä). Petolinnuista alueella tavattiin varoittele-va tuulihaukka ja hätäilevä suopöllö. Sääksi saattoi pesiä lähistöllä avosuon itäpuolella, pesää ei kuiten-kaan havaittu. Suon laidoilla yleislajeja olivat peip-po ja pajulintu. Reunarämeellä tavattiin yksi poh-jansirkun reviiri, mutta potentiaalista ympäristöä oli useammallekin reviirille. Järripeippo oli tällä suolla sangen vähälukuinen.

Heinäneva, (7099000;470000), 1,5 km2 (2)Heinänevan arvo korostui luontotyyppipuolella, kos-ka se poikkesi muista tutkituista soista heinä/saraval-taisuuden vuoksi. Suon halki kulkevan kaksihaarai-sen puron ympärillä oli edustava, laajahko ja vetinen saraluhta. Erittäin voimakas ympäristön ojitus ei ollut avosuon keskeisintä osaa pilannut. Koilliseen ylettyvän lonkeron luonnontila oli heikentynyt (ka-rua rahkanevaa, jossa joitakin mutaisia ja rahkaisia rimpiä, puuston kasvu kiihtynyt). Sen ympärillä ja halki on meneillään tällä hetkellä kunnostusojitus ja metsätiehanke. Myös suon itäpuolella ojia oli laajalti kunnostettu.

Heinänevan lähiseudulla on ollut rämeiden

Kurkinevan reunalla näytti aikaa riittävän jopa lepsuiluun, kuten ryhmäkuvan ottamiseen. Lyhimmästä in-ventoijasta pisimpään: Juha Lindy, Jaakko Paju, Margus Ellermaa, Kalle Meller. © JuHA LINdY

AureolA Vsk 32 121

ohessa paikoin myös laajalti korpia. Arvatenkin nämä ovat suurelta osin ojitettuja ja menettämässä arvojaan (muuttumia). Suon pohjoispuolella kulkeva Huhmarpuro on paikoin säilyttänyt törmillään luon-nontilaista kangasmetsää, mutta reunuskorvet ovat pääosin ojittamalla tuhottuja.

Suo tutkittiin illalla, eli hieman epäedulliseen aikaan. Suon uskaltaa kuitenkin todeta maakunnal-

lisesti lähes arvokkaaksi. Suon pienen koon vuoksi suolintujen yhteisparimäärä on pieni, mutta eräiden lajien tiheys suurehko. Heinäneva oli toinen tutki-mistamme soista, jolla isolepinkäinen havaittiin.

Peurasuo, (7104800;474900), 4 km2 (3)Peurasuo osoittautui maakunnallisesti merkittäväksi lintusuoksi, vaikka ensivaikutelma suon pohjoisosan

Tutkittujen soiden sijoittuminen Pyhännällä. KARTTA: VILLE SuORSA

Lamujoki

Ahokylä

Viitamäki

PYHÄNTÄ

Tavastkenkä

Kamula

9

1 3

102

6

8

54

7

1. Taarineva2. Heinäneva3. Peurasuo4. Iso Pajusuo5. Lähdeneva6. Kurkineva7. Rimminneva8. Ruoholamminneva9. Iso Hangasneva10. Pieni Hangasneva

122 AureolA Vsk 32

karulla keidas- ja rahkarämeellä ei paljoa linnustol-lisesti luvannut. Suon aapamaiset länsi- ja eteläosat osoittautuivat kuitenkin monipuolisiksi lintujen pesimäalueiksi. Suon reunat olivat pääosin isovar-pu- ja kangasrämeitä, monin paikoin myös ojitetut osa-alueet olivat pysyneet sellaisina tai olivat ojien umpeutuessa ennallistumassa. Suon itälaidoilla oli valitettavasti merkkejä metsätalouden voimistumi-sesta: suolle oli tehty uusi tiepohja ojineen. Suon länsipuolella oli turvekankaaksi muuttuneita korpia.

Etenkin kaakkoisosan suuret vetiset rimmet näyttivät elättävän joukon uhanalaisia: suokukko (2 rev), jouhisorsa (1 rev) ja kaakkuri (2 rev). Rimmil-lä pesi myös lokkeja, mm. pikkulokkeja (5 paria). Suon kotkareviiristä huolimatta myös kanalintuja esiintyi, mm. 3 riekon reviiriä havaittiin. Teeriä oli useita muita soita vähemmän. Kahlaajia oli paikoin mukavasti, joskaan suon karun pohjoisosan vuoksi se ei yltänyt parhaaksi kahlaajasuoksi. Suon reu-noilla yleisiä olivat karujen metsien ja puustoisten soiden lajit kuten leppälintu, metsäkirvinen, kulo-rastas ja järripeippo. Suon nimi asetti kevyehköjä ennakko-odotuksia erään otuksen suhteen ja laski-joiden lisäksi suolla tallusteli kuin tallustelikin myös metsäpeura. Myös karhun jäljet havaittiin. Peurasuo on siis loistava, suojeluarvoinen kokonaisuus.

Iso Pajusuo, (7103000;489900), 3,5 km2 (4)Tällä kohteella korostuivat maisemakokonaisuus-arvot, jossa yhdistyy Pajusuon kuiva aapasuokom-pleksi, Mäykänahon vanhan metsän suojelualue ja siitä länteen sijaitseva harju- ja lampimaisema. Poh-joisessa alkaa vaaramaisema (Itämäki), jollaista ei esiinny kohteesta länteen Pohjanmaan tasangolla. Linnusto oli puustoisuuden ja vähävetisyyden vuok-si maalintuvaltaista.

Ison Pajusuon keskustaa kirjoivat useat eri metsätyyppejä edustavat luonnontilaiset kangassaa-rekkeet. Näiden reunat olivat osin hienoa järeäpuus-toista isovarpurämettä ja muita metsäisiä suotyyppe-jä (esim. luhtaista korpea). Laajemmat avosuoalueet olivat enimmäkseen karunoloista lyhytkorsinevaa. Avosuot lounaassa olivat hieman pienialaisempia ja ravinteikkaampia. Suon keskellä oli märempi suursa-rainen alue. Lisäksi suolla oli kohtia, joissa räme on muuttumassa nevaksi: useita kelojen puistikoita oli havaittavissa. Länsipuolelle rajautuva Mäykänaho oli pääosin todella hienoa kuusikkoa. Tässä oli mm. hyvin järeäpuustoista korpirämettä, mutta jo tehty ojitus saattaa vaikuttaa hieman sen vesitalouteen.

Suon reunoilla on ollut paljon sen luonnetta

muuttanutta toimintaa: hakkuita ja ojituksia. Ojat oli-vat koillisessa pääosin kasvamassa umpeen. Lounai-sen avosuosaarekkeen ja Iso Pajusuon väli oli luhtais-ta korpea, jonka ojat eivät myöskään enää vetäneet. Itäosan Pienen Pajusuon saari oli ojitettua rämettä, jossa myös kivisiä kangasmaakaistaleita. Pohjois-osan Pajusuonsaari oli hakattua kangasmetsää, jolla oli paikoin laaja korpireunus. Lounaisen avosuosaa-rekkeen ja Iso Pajusuon väli oli luhtaista korpea; ojat eivät enää vetäneet. Itäosan Pienen Pajusuon saari oli ojitettua rämettä, jossa oli myös kivisiä kangasmaa-kaistaleita. Pohjoisosan Pajusuonsaari oli hakattua kangasmetsää, jolla oli paikoin laaja korpireunus.

Ojituksesta syntyneen vaikutelman perusteella Pajusuonsaarien ja muidenkin avosuon laajaa kes-kusta lähellä olevien metsäisten suoalueiden ojitus ei ole ainakaan vielä heikentänyt suon tilaa. Pohjaveden pinnan laskun pidempiaikaisia vaikutuksia oli havait-tavissa aivan koillis- ja lounaisnurkissa. Kuivattava vaikutus lienee paikoin etenemässä, paikoin loppu-nut. Ennallistumismerkeistä huolimatta paineet tällä-kin suolla jatkuvat. Mäykänahon ja Pajusuon väliin pisti uusi metsäkoneura, jota sivuten oli uutta ojitusta. Ura johti eteläpuolta reunustavalle metsäautotielle.

Suolinnuston osalta suo on kunnallisesti arvo-kas, mutta koko linnuston osalta maakunnallisesti arvokas kokonaisuus. Erityisen edustava on kana-lintujen (pyy, metso, riekko, teeri) ja petolintujen

Kurjen pesä löytyi Tattarinevalta kuoriutuvan poi-kasen piipitystä seuraamalla. © KALLE MELLER

AureolA Vsk 32 123

esiintyminen (varpuspöllö, varpushaukka, mehiläis-haukka, hiirihaukka, nuolihaukka). Kahlaajalajistos-sa erottuivat kangassaarekkeita ja kuivahkoja soita kelpuuttavat lajit: kapustarinta, pikkukuovi ja valko-viklo. Alue vaikuttaa ihanteelliselta pohjansirkulle, 2 reviiriä löydettiin. Yleislajeista runsaita olivat suon ja kankaan mosaiikin tyyppilajit kuten käki, kuloras-tas, pajulintu, metsäkirvinen, leppälintu ja järripeip-po. Korpisuuden ilmentäjinä alueella tavattiin metsä-viklo ja hömötiaisia. Suojeluarvoinen kokonaisuus.

Lähdeneva, (7104400;471300), 4 km2 (5)Maakunnallisesti merkittävä lintusuo. Lähdeneva käsittää sekä keidassuota että aapasuota. Keidastu-neita osia olivat suon koillis- ja eteläosa. Eteläosan poikki on kaivettu oja, jonka silmin havaittava vai-kutus ulottui noin 100 metrin etäisyydelle. Ojan pohjoispuolinen suon keskiosa oli laaja, luhtaisa ja rimpinen, saaden vettä ilmeisesti osittain lähteistä-kin. Tämä ydinalue oli huomattava kahlaajamaasto. Tutkittujen soiden vahvin taivaanvuohi- ja lirokes-kittymä oli täällä. Mainitun ojan eteläpuolellakin oli jonkin matkaa kahlaajille tärkeää nevaa, kapustarin-tojen vihellykset ja pikkukuovien pulputus saattoi-vat lintulaskijan taivallusta täällä. Eräällä korkealla mättäällä oli syödyn liron siivet, mikä viittasi suon olevan mahdollisesti muuttohaukan saalistusaluetta.

Kuten seudun muidenkin avosoiden ympäril-lä, ojitus oli Lähdenevan tuntumassa laaja-alaista. Kuitenkin Lähdenevan reunoista löytyi myös isoh-koja luonnontilaisia rämeitä, esimerkiksi suon itälai-dasta. Ojituksen teho oli paikoin selvästi hävinnyt.

Suon reunoilta löytyikin pari pohjansirkkua (2 rev) ja riekko (1 rev + syöty yksilö + sulkia muualla). Suon reunoilla järripeippo (16 rev) oli lähes yhtä runsas kuin peippo. Tälläkin suolla tepasteli avoimella osa-alueella metsäpeura ja mutusteli uutta heinää ja saraa minkä ehti.

Kurkineva, (7102500;473100), 3 km2 (6)Kurkineva oli maisemallisesti hieno suo. Avosuo (lähes 300 ha) oli jakautunut kahdeksi osaksi ja nii-tä sivusi lisäksi muutama pieni, ojituksen eristämä avosuotilkku (osa metsittymässä). Ojitettua rämettä esiintyi avosuon reunoilla laajalti - luonnontilaista rämettä on ollut tästä suokokonaisuudesta aikanaan ehkä puolet. Suota sivuavat kankaat olivat puhtaasti talouskäytössä ja raskaasti käsiteltyjä.

Suon ravinteisuus vaihteli ombrotrofias-ta mesotrofiaan. Suon yksi märimpiä osia sijaitsi luoteisnurkassa. Se oli lyhytkortista nevaa. Aivan pohjoisreunalla oli myös allikkoista aluetta. Tämän kostean alueen kaakkoispuolella oli paikoin keidas-rämettä, jota kirjoivat kuljut. Tämän keskeisen avo-suon kaakkoispuolella oli kaksi pienempää avosuota. Pohjoisempi oli märempi, paikoin siniheinää kasvava mesotrofinen neva. Eteläisempi oli kuiva rahkaräme.

Eteläosan erillinen avosuo oli kosteaa rimpine-vaa. Sen suuria avoimia rimpipintoja rajasivat puus-toiset kermit. Eteläisin osa oli kulju- ja rahkanevaa.

Kurkineva on maakunnallisesti merkittävä tai lähes merkittävä lintusuo. Tutkimuksessamme se kä-sitti kaikki suolinnustoelementit: sekä puustoisen että avoimen suon lintuja oli. Mitään lajia ei vaikuttanut

Taulukko 1. Pyhännän tutkitut suot v. 2001, laskentojen suorittajat, suon pinta-ala (km2) sekä lasken-ta-ajankohta. # = suon numerointi (ks. karttakuva soiden sijainnista), Laskijat: ME = Margus Ellermaa, JP = Jaakko Paju, KM = Kalle Meller, JL = Juha Lindy. Soiden numerointi on esitetty myös karttakuvassa.

# Suon nimi Laskijat Pinta-ala Laskentapäivä Laskenta-ajankohta

1 Tattarineva ME, JP, KM 5 27.5. 2:45–8:00

2 Heinäneva ME, JP, KM 1,5 26.5. 18:15–20:30

3 Peurasuo KM, ME 4 25.–26.5. 17:30–20:30; 3:55–7:30

4 Iso Pajusuo JP, JL 3,5 25.–26.5. 18:50–21:00; 4:50–9:00

5 Lähdeneva JP, ME 4 25.5. 3:20–8:30

6 Kurkineva KM, JL 3 25.5. 4:15–10:30

7 Rimminneva JL, KM, ME 2 24.5. 18:00–21:00

8 Ruoholamminneva JP 0,6 24.5. 18.30–20.30

9 Iso Hangasneva JP, JL, ME, KM 3 24.5. 4:00–8:00

10 Pieni Hangasneva KM, ME, JL 1,3 23.5. 17:15–20:30

124 AureolA Vsk 32

olevan erityisen runsaasti ja vesielementtien vähyys kenties laski kokonaisvaikutelmaa muutaman seu-dun kovimman lintusuon alapuolelle. Lisäarvoa antoi alueella kiertelevä metsähanhiparvi (3 yksilöä). Kur-kineva on lisäksi kiinteä osa lähekkäin sijaitsevien lintusoiden keskittymää, johon kuuluvat mm. (myös tutkimamme) Lähdeneva ja Peurasuo. Suo kuului epäilemättä maakotkan reviiriin (pesi naapurisuolla).

Rimminneva, (7106200;464700), 2 km2 (7)Rimmineva oli keskustastaan laajalti rimpinevaa, jossa suurimmat vetiset rimmet olivat selvästi yli hehtaarin kokoisia. Rimpiä ympäröivä jännerakenne oli hyvin selvästi muotoutunut. Jänteet olivat pai-koin melko leveitä sekä puustoa (mäntyä) kasvavia, antaen maisemalle puoliavoimen vaikutelman. Rim-pisen keskustan laidat käsittivät oligotrofisia lyhyt-korsinevoja. Laidoilla oli seudun edustavimpia rä-meosuuksia, yhteensä ojittamatonta rämettä oli jopa 50 hehtaaria, sisältäen erittäin edustavia tupasvilla-rämeitä, paikoin myös kangas- ja isovarpurämeitä.

Alueeseen rajautuu kuitenkin valtava ojitetun suon alue lännessä sekä pohjoisessa ja kapeammal-ti muualla. Osa ojituksesta on kohdistunut selvästi avosuohon. Ojituksen teho ja seuraukset vaihtelivat. Osa ojista on kaivettu hyvin karuille osa-alueille eikä ojitus tule tuottamaan puuta taloudellisesti kannat-

tavasti. Kaakkoisreunan rämeet olivat kuivumassa. Pohjoisosan ojat olivat paikoin 1–5 vuotta sitten pe-rattuja ja ojitetut osat muuttuneet selvästi kivennäis-maamaisemmiksi.

Rimminneva kartoitettiin epäsuotuisassa sääs-sä: erittäin kova puuskainen tuuli yltyi kesken lasken-nan heikentäen lintujen löytötehoa. Siitä huolimatta suo paljastui kunnallisesti merkittäväksi lintusuoksi. Hyvin edustettuna olivat kanalinnut, kahlaajat ja ve-silinnut, joskaan erityisen suuria määriä ei havaittu (ehkä säänkään vuoksi). Lisäarvoa antoivat seudulla harvalukuiset isolepinkäinen ja jänkäkurppa (pesä-löytö). Rimminnevalla lienee virkistysarvoa, sijait-seehan se aivan kuntakeskuksen kupeessa. Kaikin puolin suojeluarvoinen suo oli tämäkin.

Ruoholamminneva, (7114700;481200), 0,6 km2 (8)Kokoonsa nähden hyvä lintusuo, vähintään kunnalli-sesti merkittävä. Suo oli melko kuiva, mutta vesiele-menttiä edusti sen sijaan lampi, joka mahdollistaa sorsien pesinnät alueella. Suon puustoiset osat vaih-telivat tupasvillarämeestä isovarpurämeeseen. Myös tällä suolla sää haittasi laskentoja (kova tuuli) ja osa arvoista on jäänyt todennäköisesti löytämättä. Kui-tenkin tämän käynnin perusteella ehdottomasti säi-lyttämisen arvoinen ellei jopa suojeluarvoinen suo.

Suokukon soidin oli Peurasuon korkeilla jänteillä. © KALLE MELLER

AureolA Vsk 32 125

Iso Hangasneva, (7096600,460900), 3 km2 (9)Iso Hangasneva oli suurelta osin loppuvaiheen aapa-suota, jossa jännerakenne oli suon keskiosasta ja itä-laidasta lähes hävinnyt ja rahkamättäät valtaamassa alaa. Suon pohjois- ja eteläosassa oli kuitenkin vielä selkeitä jänne- ja rimpipintarakenteita. Eteläosassa rimpinen alue oli laajempi ja vetisempi ja muodosti todellisen kosteikkolinnuston keskittymän. Kosteik-kolinnustoa riitti kuitenkin myös suon keskiosaan siellä sijaitsevan lammen vuoksi, eikä pohjoisosan rimpiosuuskaan huono ollut. Välipinnat vaihtelivat rahkaisista lyhytkortisiin, ei juurikaan saraisiin. Luonnontilaista rämettä oli avosuon ympärillä jäl-jellä poikkeuksellisen kapealti, mutta se muodosti lähes yhtenäisen vyön. Se oli laajalti isovarpurä-mettä, paikoin tupasvillarämettä. Karttaan merkitty korpi suon etelälaidassa jäi valitettavasti tutkimatta. Suota ympäröivät todella laajat ojitetut rämealueet – mikä kanalintukeidas tämä on mahtanutkaan olla ennen ojituksia?

Iso Hangasneva on valtakunnallisesti merkit-tävä lintusuo. Monipuolisuus johtuu suotyyppien monipuolisuudesta ja vesielementin vahvasta läs-näolosta halki suon (lampi ja kaksi rimpialuetta). Havaitsimme useiden uhanalaisten lajien reviirejä (jouhisorsa, sinisuohaukka, muuttohaukka). Suolla oli edustava keltavästäräkin ja niittykirvisen kanta,

uhanalaisia nekin. Myös seudun ainoan metsähanhen reviirin paikallistimme tältä suolta. Tämä oli toinen soista, jolla oli pesiviä lokkeja. Kahlaajia oli runsaas-ti, joskaan ei poikkeuksellisen paljon, mahdollisesti muuttohaukan esiintymisen vuoksi. Ei pidä unohtaa, että tälläkin suolla havaitsimme metsäpeuroja (2 yk-silöä) ja karhu oli rikkonut kuljupintoja ylitettyään suon päiviä ellei viikkoja ennen laskentaamme.

Kuriositeettina mainittakoon tämän suon ole-van jonkinlainen teholinnustuskohde – lammen reuna oli täynnä ampumakojuja ja lammen läheinen upouusi laavu oli täynnä kaaveita. Suon eteläosaan oli kaivettu sorsille riistanhoidollisia lampia – suon yllä matalalla lentävä kaakkuri saattoi lentosuunnas-ta päätellen nousta joltakin niistä. Ampumakojuja oli rimpialueellakin.

Pieni Hangasneva, (7100400;459200), 1,3 km2 (10)Kahdesta erillisestä avosuosta koostuva alue, joiden välissä oli ojitettu räme. Eteläisempi avosuo oli mä-rempi (aapamaisempi) ja monin paikoin merkillisen tiheäjänteinen välipintojen ollessa jopa yhtä kapeita kuin jänteetkin. Länsilaidassa oli kuitenkin muuta-ma laaja rimpi, joilla laulujoutsenella oli asuttu pesä.

Tämä oli tutkimistamme soista ehkä se, jolla ojitus oli selvimmin vaikuttanut puuston runsastu-miseen avosuon puolella. Suon lounaispuolella oli

Alueelta paljastui pääosin kunnostusojitusta, mutta myös uudisojia, kuten tämä Tattarisuon oja. © KALLE Meller

126 AureolA Vsk 32

melko edustava ja laaja luonnontilainen räme, jonka läpi virtaava Hangasoja on kuitenkin vuosikymme-niä sitten perattu kanavaksi. Havaitsimme tupasvil-larämettä, ojitettuja reunoja kohti isovarpurämettä ja kangasrämettä. Ojikkoalueet olivat paikoin jo pitkäl-le edenneitä muuttumia.

Epäedulliseen laskenta-ajankohtaan (iltalasken-ta) katsomatta suo vaikutti olevan seudun parhaita kanalintusoita. Havaitsimme näinkin pienellä alueella esimerkiksi 6 riekon reviiriä ja runsaasti teeriä! Puus-toisen suon arvoja korosti pari pohjansirkun reviiriä. Kahlaajia oli vaatimattomasti, mutta kuitenkin use-amman lajin voimin edustettuna. Kaiken kaikkiaan kunnallista merkittävämpi lintusuo, jopa maakunnal-lisesti arvokas. Tämänkin suon yhteydessä oli merk-kejä metsäpeuran oleskelusta.

osA 2: suoLiNNusto kYMMENELLä PYHäN-NäN suoLLAKaikki lajit, joista tehtiin reviireihin viittaavia ha-vaintoja, mainitaan. Yleisimmistä lajeista ei kuiten-kaan selvitetty runsautta ja niiden määrä kuvataan suhteellisen ylimalkaisesti. Varsinaisesti kartoituk-sen kohteena olleet lajit (mistä havainnot kirjattiin) on lueteltu taulukossa 2. Taulukossa 3 on lisäksi

eräiden yleisempien suolintujen suokohtaisia tihe-yksiä käytettäväksi referenssiarvoina.

Laulujoutsen Cygnus cygnus – piti reviiriä (11) useimmilla soilla (8), mutta pesiviä oli näistä vain 3–4. Pesälöytöjä tehtiin 2. Pesimättömyyden syitä voi vain arvailla: mahdollisesti reviirin huono laatu (ravinnon puute), nuori ikä tai kovasta talvesta joh-tunut huono kunto ja siitä johtuva pesinnästä ”luo-puminen”. Joutsenet kiertelivät ruokailemassa revii-risuollaan laajalti, yli kilometrinkin päässä pesältä (suora havainto Pienellä Hangasnevalla). Peurasuon yhtä lintua lukuun ottamatta kaikki joutsenet vaikut-tivat pariutuneilta.

Metsähanhi Anser fabalis – selkeä reviiri (hätäilevä emo) oli vain Iso Hangasnevalla, suon samassa osas-sa missä laulujoutsenenkin reviiri. Lisäksi havaittiin kiertelevä metsähanhiparvi Kurkisuolla (3 yksilöä).

Haapana Anas penelope – ei havaittu ollenkaan.

Tavi A. crecca – runsain sorsa, 16 reviiriä kahdek-salla suolla. Kaikki havainnot koskivat koiraita, eli naaraat olivat jo pesillä. Mahdollisesti osa koiraista oli jo poistunutkin alueelta.

Ruoholamminnevalta puuttuivat märemmät osa-alueet. © JAAKKO PAJu

AureolA Vsk 32 127

Heinäsorsa A. platyrhynchos – laskettiin yhteensä 9 reviiriä 5 suolla; yksi pesälöytö suolta.

Jouhisorsa A. acuta – tavattiin kahdella suolla, mo-lemmilla reviiriä vartioiva koiras. Linnut olivat soi-den vetisimmillä rimmillä.

Telkkä Bucephala clangula – tavattiin vain kolmel-la suolla, yhteensä 4 reviiriä. Telkälle sopivat pesi-mäympäristöt ovat näillä soilla vähissä.

Pyy Tetrastes bonasia – yhytettiin lähinnä korpi-maisten tai kuusikkoon rajautuvien paikkojen yhtey-dessä, useimmiten suon laidoilla: 10 reviiriä 5 suolla.

Riekko Lagopus lagopus – oli ilmeisesti toipunut seudulla vallinneesta vuosien alamaista ja lajia ha-vaittiin 29 reviirillä, 9 suolla. Reviireihin on laskettu parissa tapauksessa vain oleskelun merkeistä pää-tellyt reviirit. Yksi pesälöytö tehtiin (Rimminnevan pohjoisosan räme).

Metso Tetrao urogallus – näytti asustelevan useim-pien (6) soiden laidoilla. Pesälöytö tehtiin isovarpu-rämeellä (5 munaa). Reviireiksi on laskettu havaittu naaras tai koiras tai oleskelumerkit, mikäli lintuja ei lähistöllä havaittu.

Teeri T. tetrix – reviirien (68) lukumäärä perustuu lähes kokonaan havaittujen koiraiden määrään. Merkittävän isoja soitimia ei havaittu. Teeri tuli kanalinnuista todennäköisesti tehokkaimmin löy-detyksi koiraiden helpon havaittavuuden vuoksi. Vertailuksi: teerinaaraita havaittiin vain niukasti enemmän kuin koppeloita. Teeri esiintyi käytännös-sä kaikilla tutkituilla soilla.

Kaakkuri Gavia stellata – havaittiin kahdella suol-la, josta Peurasuolla selvästi reviireillä (pesiä ei kuitenkaan löydetty). Iso Hangasnevalla kaakkuri havaittiin lentävän hyvin matalalla suon yllä, mikä viittaisi lajin esiintymiseen myös kyseisellä suolla – sopivia pesimäpaikkoja lajille oli suon eteläosassa. Hangaslampi oli kuikan valtaama.

Kuikka G. arctica – selvästi pesimätön pari piti re-viiriä Hangaslammella (Iso Hangasnevaa). Lampi vaikutti muutenkin liian pieneltä kuikan pesintään ja sopivammalta kaakkurille.

Mehiläishaukka Pernis apivorus – yksi reviiriin viit-

taava havainto, pesä tuskin suolla.

Sinisuohaukka Circus cyaneus – vain yksi reviiriin viittaava havainto. Päiväpetolinnuille kartoitusajan-kohta oli liian myöhään emojen pariutumista ajatel-len ja liian aikaisin havaitaksemme emojen hakevan aktiivisesti ruokaa. Havainnointimme ei painottunut myöskään petojen parhaaseen lentoaikaan eli aamu-päivään, joten kaikkia reviirejä ei todennäköisesti löydetty. Sinisuohaukkojen vähyys oli kuitenkin il-meisen todellista.

Varpushaukka Accipiter nisus – viitteitä kolmesta re viiristä.

Hiirihaukka Buteo buteo – viitteitä kahdesta revii-ristä soiden laitamilla. Pesät tuskin soiden puolella ellei turvekankaita lasketa sellaisiksi. Piekanoja ei havaittu.

Maakotka Aquila chrysaetos – yksi tunnettu poikas-pesä kankaan puolella. Pesän sijainnista huolimatta reviiri oli luonnollisesti suoalueella.

Sääksi Pandion haliaetus – yksi lintu laskeutui Tat-tarinevan laitaan puuhun. Toinen havaittiin lentä-mässä Lähdenevalla (kenties saman reviirin lintu?). Pesiä ei kuitenkaan havaittu yhdelläkään suolla.

Tuulihaukka Falco tinnunculus – viitteitä kolmesta reviiristä.

Ampuhaukka Falco columbarius – viitteitä kahdes-ta reviiristä.

Nuolihaukka Falco subbuteo – viitteitä kolmesta reviiristä.

Muuttohaukka Falco peregrinus – yksi varoitteleva pari.

Kurki Grus grus – yllättävän vähälukuinen: 13 re-viiriä 7 suolla antaen tiheydeksi 0,5 reviiriä/km2. La-jin vähyys selittynee suolaitojen vähäluhtaisuudella (ojitukset!) – onhan kurki luhtaisuuden ilmentäjä. Soita eivät reunustaneet myöskään viljelymaat, jotka saattavat nostaa kurkien pesimätiheyttä suon puolella (Ellermaa & Savola 2011). Yhdessä laskennoissa löy-tyneessä pesässä poikaset olivat juuri kuoriutumassa.

Kapustarinta Pluvialis apricaria – kolmanneksi run-

128 AureolA Vsk 32

Taulukko 2. Pyhännän soiden pesimälinnustokartoitusten tulokset v. 2011. Taulukon tuloksiin ei pidä viitata lukematta tulosten tulkintoja lajitekstien kohdalta. Laskennat on tehty kertakartoituk-sina, keskittyen soiden runsaslintuisimpiin osiin. Taulukossa esitetään erikseen kartoitettujen laji-en laskentatulokset. Muista lajeista on runsaustietoja lajitekstien kohdalla. Suokohtaiset tulokset: tutkitut suot (ks. taulukko 1). Yhteensä: Rev. = reviirien lukumäärä, Lkm. = lajin asuttamien soiden lukumäärä, Tih. = reviirien tiheys / km2. Taulukon selitykset: - = havaittu, mutta reviiriä ei tulkittu; + = havaittu merkkejä lajista; (1) = mahdollinen reviiri; läh. = laji havaittu suon lähistöllä; lev. = muut-tomatkalla levähtävä; kiert. = havaittu kierteleviä lintuja. Ks. soiden numerointi taulukosta 1.

suokohtaiset tulokset YhteensäLaji 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 rev. Lkm. tih.laulujoutsen 1, 1- 2- 2- 1- 1 1- 1 1 11 8 0,4metsähanhi a3 1 1 2 0,0haapana 0 0 0,0tavi 2 4 3 1 1 1 3 1 16 8 0,6heinäsorsa 1 2 1 2 3 9 5 0,3jouhisorsa 1 1 2 2 0,1telkkä 1 1 2 4 3 0,1pyy 1 1 5 1 2 10 5 0,4riekko 7 4 3 1 2 2 2 2 6 29 9 1,0teeri 19 2 3 5 5 9 4 14 7 68 9 2,4metso + + 3 1 1 1, + 9 5 0,3kaakkuri 2 (1) 2 2 0,1kuikka 1- 0 1 0,0mehiläishaukka 1 1 1 0,0sinisuohaukka 1 1 1 0,0varpushaukka 1 1 1 3 3 0,1hiirihaukka 1 1 2 2 0,1maakotka 1 1 1 0,0sääksi (1) 0 1 0,0tuulihaukka 1 1 1 3 3 0,1ampuhaukka 1 1 2 2 0,1nuolihaukka 1 1 1 3 3 0,1muuttohaukka 1 1 1 0,0kurki 3 2 2 1 2 2 1 13 7 0,5kapustarinta 6 6 8 7 5 3 1 8 1 45 9 1,6töyhtöhyyppä 2 2 2 7 1 2 16 6 0,6jänkäsirriäinen lev. 1 1 1 0,0suokukko 2 2 1 0,1lehtokurppa 2 2 1 0,1jänkäkurppa 1 1 2 2 0,1taivaanvuohi 8 1 1 3 3 1 1 1 19 8 0,7pikkukuovi 22 6 5 5 4 5 7 1 55 8 2,0kuovi 9 2 3 4 2 2 7 29 7 1,0valkoviklo 2 1 5 4 3 4 2 1 2 2 26 10 0,9metsäviklo 1 1 1 2 2 7 5 0,3liro 11 5 7 4 14 6 4 3 5 3 62 10 2,2pikkulokki 5 kiert. kiert. 2 7 2 0,3naurulokki 6 kiert. 1 7 2 0,3kalalokki 5 1 4 1 3 2 17 kiert. 33 7 1,2harmaalokki 3 1 2 6 3 0,2

jatkuu...

AureolA Vsk 32 129

sain kahlaaja soilla, 45 reviiriä 9 suolla. Edustavim-milla soilla tiheys kohosi yli kahden reviirin neliöki-lometrillä.

Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus – rimpisimmillä soilla, 16 reviiriä.

Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus – laji tavattiin kahdella suolla, joista toisella levähtäjänä (lähti muu-tolle). Lajin muutto oli laskentojen aikaan kesken.

Suokukko Philomachus pugnax – koiras ja kaksi naarasta samanaikaisesti sopivalla pesimäpaikalla Peuranevalla.

Lehtokurppa Scolopax rusticola – tavattiin suon reunoilla kahdessa paikassa.

Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus – kahdella suol la yksittäinen reviiri; pesälöytö Rimminnevalla.

Taivaanvuohi Gallinago gallinago – vähänlaisesti, kent ies paras soidinaika oli jo ohi. Pari pesälöytöä teh tiin.

Pikkukuovi Numenius phaeopus – toiseksi runsain kahlaaja löydettiin kahdeksalta suolta. Pikkukuovil-la oli paikoin erinomaisia keskittymiä: jopa yli 2 pa-ria/km2 ja parhaalla suolla Tattarinevalla peräti 4,4

p/km2 (Tattarinevalla yhteensä 22 reviiriä).

Kuovi Numenius arquata – pientä sukulaistaan puol-ta vähemmän, keskimäärin yksi reviiri/km2.

Valkoviklo Tringa nebularia – harvalukuinen kai-killa soilla, painottuen reunaosiin, jopa kankaidenkin puolelle, jossa pesät usein sijaitsevat. Aikaisen las-kenta-ajankohdan takia emme havainneet avosoilla poikueita. Niitä ei ollut selvästikään vielä kuljetettu sinne.

Metsäviklo T. ochruros – korpisuuden ilmentäjänä oli odotetun vähälukuinen ja löytyi useimmiten juu-ri korpimaisista paikoista.

Liro T. glareola – runsain kahlaaja 62 reviirillä. Esiintyi kaikilla soilla tiheyden kohotessa parhailla alueilla yli 3 reviiriin/km2.

Pikkulokki Larus minutus – kuului kahden suon pesimälinnustoon parimäärän ollessa vaatimattomat seitsemän.

Nauruokki Larus ridibundus – pesijänä kahdella suolla muiden lokkien sekaan lyöttäytyneenä.

Kalalokki Larus canus – tavattiin useilla soilla, kes-kittyen kuitenkin Iso Hangasnevalle. Usealla suolla

suokohtaiset tulokset YhteensäLaji 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 rev. Lkm. tih.kalatiira kiert. 2 2 1 0,1käki 5 3 2 8 5 3 1 1 4 2 34 10 1,2suopöllö 1 läh. 1 1 0,0käenpiika 1 1 1 0,0palokärki 1 1 2 2 0,1kiuru 1 1 2 0,1niittykirvinen 41 4 19 5 17 7 1 3 42 4 143 10 5,1keltavästäräkki 19 8 13 3 11 11 7 4 23 2 101 10 3,6 M. f.flava 1 1 2 M. f. thunbergi 2 3 3 1 9pensastasku 15 2 4 2 4 3 2 8 3 43 1,5kulorastas 2 3 6 4 4 1 1 21 0,8hömötiainen 4 3 1 2 1 11 0,4töyhtötiainen 1 1 1 3 0,1isolepinkäinen 1 1 2 0,1isokäpylintu 1 1 2 4 3 0,1pohjansirkku 1 2 1 2 2 4 2 2 16 0,6

130 AureolA Vsk 32

oli reviirillisiä lintuja ilman mitään viitteitä pesinnäs-tä. Selviä kiertelijöitä ei noteerattu.

Harmaalokki Larus argentatus – kolmella suolla muu tama pari, Iso Hangasnevalla pesimässä kalalok-kien kanssa.

Kalatiira Sterna hirundo – kaksi varoittelevaa paria oli lyöttäytynyt lokkien yhdyskuntiin Iso Hangasne-valla ja tulkittiin pesimäkantaan.

Sepelkyyhky Columba palumbus – soiden reunoilla sa tunnaishavaintoja.

Käki Cuculus canorus – suon laidoilla viihtyvänä lintuna käki oli tiheimmillään kankaiden ja soiden tiheässä mosaiikissa.

Varpuspöllö Glaucidium passerinum – Iso Pajusuon länsipuolella metsiensuojelualueella.

Suopöllö Asio flammeus – yksi hätäilevä lintu Tatta-rinevalla. Lisäksi Peurasuon eteläpuolella tavattiin toinen lintu, sitä ei tulkittu suolle reviiriksi.

Käenpiika Jynx torquilla – yksi reviiri Iso Hangas-nevan laidalla.

Palokärki Dryocopus martius – kaksi reviiriä soiden laidoilla.

Käpytikka Dendrocopos major – 10 reviiriä soiden laidoilla.

Kiuru Alauda arvensis – yhteensä vain kaksi reviiriä.

Metsäkirvinen Anthus trivialis – oli runsaimpia lin-tuja puustoisilla suo-osuuksilla ja laidoilla, otosten perusteella jokseenkin yhtä runsas kuin pajulintu ja peippo (>100 reviiriä). Runsautta ei tarkemmin sel-vitetty.

Niittykirvinen A. pratensis – runsain suolintu, ha-vaittu keskitiheys oli 5,1 paria/km2.

Keltavästäräkki Motacilla flava – toiseksi runsain suolintu, 4 paria/km2. Alalajilleen määritetyistä koiraista 2 olivat nimirotua M. f. flava ja 9 pohjoista rotua M. f. thunbergi. Yksi pesälöytö.

Västäräkki Motacilla alba – yksittäispareja tavattiin

viidellä suolla.

Tilhi Bombycilla garrulus – havaintoja kahden suon reunoilta (2–3 reviiriä).

Rautiainen Prunella modularis – ei esiintynyt varsi-naisesti soilla.

Punarinta Erithacus rubecula – harvalukuinen laji suon laidoilla.

Leppälintu Phoenicurus phoenicurus – melko ylei-nen suon laidoissa, mm. järeäpuustoisemmilla rä-meillä ja turvekankailla. 39 reviiriä todettiin.

Pensastasku Saxicola rubetra – 43 reviiriä melko vaihtelevissa määrin eri soilla harvapuustoisissa osissa. Useilla soilla pieniä keskittymiä.

Mustarastas Turdus merula – 2 havaintoa soiden lai-doilta.

Räkättirastas Turdus pilaris – 3 reviiriä, kahden suon laidalla.

Laulurastas Turdus philomelos – vähälukuinen laji suon laidoilla. Runsautta ei tarkemmin selvitetty, mutta oli kulorastaan jälkeen toiseksi runsain rastas.

Punakylkirastas Turdus iliacus – hyvin vähälukui-nen laji, kaikki 8 reviiriä rehevimmissä suolaidoissa. Vaikutti puuttuvan useilta soilta.

Kulorastas Turdus viscivorus – tasaisesti reunarä-meillä, yhteensä 21 reviiriä 7 suolla. Kartoituksem-me aliarvioivat todennäköisesti tämän lajin kannan: todennäköinen kanta on vähintään kaksinkertainen.

Lehtokerttu Sylvia borin – kaksi havaintoa suon laidoista.

Hernekerttu Sylvia curruca – kolme reviiriä reu-nakankailla.

Pajulintu Phylloscopus trochilus – runsaimpia maa-lintuja soiden reunoilla, vaikutti kuitenkin metsäkir-vistä ja peippoa vähälukuisemmalta. Muutto saattoi olla vielä kesken. Runsautta ei tarkemmin selvitetty.

Hippiäinen Regulus regulus – reunakankailla yh-teensä 3 reviiriä.

AureolA Vsk 32 131

Taulukko 3. Pyhännän soiden pesimälinnustokartoitusten tulokset v. 2011. Yleisimpien suolintujen edustavuus eri soilla. Edustavuus huomioi lajin tiheyden suolla, mutta lisäksi asetettiin minimivaati-mus 2 reviiriä per edustava suo (välttääksemme pienten soiden ylikorostamista edustavuudessa). Kun-kin lajin kolme edustavinta aluetta on korostettu. Ks. soiden numerointi taulukosta 1 ja karttakuvasta.

Lajin tiheys suolla (reviiriä / km2) YhteensäLaji 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 rev. k-tih.

tavi 0,40 0,00 1,00 0,00 0,75 0,33 0,50 1,67 1,00 0,77 16 0,6

pyy 0,20 0,67 0,00 1,43 0,00 0,00 0,00 0,00 0,33 1,54 10 0,4

riekko 1,40 2,67 0,75 0,29 0,50 0,67 1,00 0,00 0,67 4,62 29 1,0

teeri 3,80 1,33 0,75 1,43 1,25 3,00 2,00 0,00 4,67 5,38 68 2,4

kurki 0,60 0,00 0,50 0,57 0,25 0,67 0,00 0,00 0,67 0,77 13 0,5

kapustarinta 1,20 0,00 1,50 2,29 1,75 1,67 1,50 1,67 2,67 0,77 45 1,6

taivaanvuohi 1,60 0,67 0,25 0,00 0,75 1,00 0,50 0,00 0,33 0,77 19 0,7

pikkukuovi 4,40 0,00 1,50 1,43 1,25 1,33 2,50 0,00 2,33 0,77 55 2,0

kuovi 1,80 1,33 0,75 0,00 1,00 0,67 1,00 0,00 2,33 0,00 29 1,0

valkoviklo 0,40 0,67 1,25 1,14 0,75 1,33 1,00 1,67 0,67 1,54 26 0,9

liro 2,20 3,33 1,75 1,14 3,50 2,00 2,00 5,00 1,67 2,31 62 2,2

käki 1,00 2,00 0,50 2,29 1,25 1,00 0,50 1,67 1,33 1,54 34 1,2

niittykirvinen 8,20 2,67 4,75 1,43 4,25 2,33 0,50 5,00 14,00 3,08 143 5,1

keltavästäräkki 4,20 5,33 4,25 1,71 3,00 3,67 3,50 6,67 7,67 1,54 111 4,0

pensastasku 3,00 1,33 1,00 0,57 1,00 1,00 1,00 0,00 2,67 2,31 43 1,5

pohjansirkku 0,20 1,33 0,25 0,57 0,50 1,33 1,00 0,00 0,00 1,54 16 0,6

Harmaasieppo Muscicapa striata – soiden reunoil-la melko yleinen, runsautta ei selvitetty tarkemmin.

Kirjosieppo Ficedula hypoleuca – soiden reunoil-la melko yleinen, runsautta ei tarkemmin selvitetty (>15 reviiriä).

Pyrstötiainen Aegithalos caudatus – yksi reviiri re-hevässä reunametsikössä.

Hömötiainen Parus montanus – 11 reviiriä 5 suolla. Huomionarvoista oli hömötiaisen kutsuääntä (dzää-dzää) täydellisesti matkiva talitiainen eräällä suolla.

Töyhtötiainen Parus cristatus – sangen vähälukui-nen, vain kolme reviiriä!

Talitiainen Parus major – runsain tiainen soiden reunoilla (>20 reviiriä), runsautta ei selvitetty tar-kemmin.

Puukiipijä Certhia familiaris – 1 reviiri suon lai-dassa.

Isolepinkäinen Lanius excubitor – reviiri Heinäne-valla ja Rimminnevalla.

Närhi Garrulus glandarius – 1 havainto soilta.

Varis Corvus cornix – yhteensä 6 reviiriä 4 suolla.

Korppi Corvus corax – laji partioi harvakseltaan eri soiden yllä. Reviirin arvioitiin ylettyvän suon puo-lelle 5 suolla (6 reviiriä).

Peippo Fringilla coelebs – muutamien otosten pe-rusteella niukasti runsain laji soiden laitaosissa (>100 reviiriä).

Järripeippo Fringilla montifringilla – laji oli tois-ten soiden rämeillä yksi tavallisimpia (Lähdeneva, Iso pajusuo) ja toisaalta hyvin vähissä toisilla soilla

132 AureolA Vsk 32

(esim. Tattarineva). Reviirejä ynnättiin yhteensä 56.

Viherpeippo Carduelis chloris – 1 reviiri.

Vihervarpunen Carduelis spinus – yleislaji soiden reunoilla, runsautta ei selvitetty tarkemmin (>30 re-viiriä).

Urpiainen Carduelis flammea – 2 reviiriä.

Pikkukäpylintu Loxia curvirostra – havaittiin 5 suolla; lajilla oli jo vaellus käynnissä.

Isokäpylintu Loxia pytyopsitacus – 4 reviiriä kol-men suon rämeillä ja laitakankailla.

Punatulkku Pyrrhula pyrrhula – 1 reviiri, lajin suosimia kuusia oli kartoitusalueella niukasti.

Pohjansirkku Emberiza rustica – yhteensä 16 revii-riä 8 suolla. Reviirit painottuivat luonnontilaisiin rä-meisiin tai vähän muuttuneille ojitusalueille. Soiden puustoisten osien pohjansirkkutiheys oli >2 rev/km2. Laskentojen teho huomioiden tuskin puoltakaan las-kenta-alueella esiintyvästä kannasta havaittiin.

Pajusirkku Emberiza schoeniclus – peruslaji, mut-ta esiintyi melko epäyhtenäisesti. Runsautta ei sel-vitetty tarkasti, 22 reviiriä kirjattiin.

OSA 3: SOIDEN ARVOTTAMINENLintualueiden vertailu keskenään on tunnetusti vaikeaa. Tässä tarkastelussa emme hakeneet laa-jemmalta alueelta suolinnustokartoitusten tuloksia referenssiarvoiksi, vaan vertailimme näitä soita keskenään. Laskimme suokohtaiset reviiritiheydet niille suoerikoistujille ja kosteikkolinnuille, joiden yhteisreviirimäärä kaikilla soilla oli vähintään 10 paria. Näin suokohtaiset tiheydet kertovat jo mel-ko varmasti jotain myös edustavuudesta, eivätkä sattumasta. Laji antoi suolle edustavuuspisteen, jos suo sijoittui tiheysvertailussa kolmen parhaan joukkoon. Pienet suot (Pieni Hangasneva, Ruoho-lamminneva ja Heinäneva) antavat helposti ison tiheyden yhdenkin reviirin voimin esiintyville la-jeille. Näitä tapauksia ei huomioitu arvottamisessa, vaan lajia täytyi esiintyä ainakin kahden reviirin voimin kyseisellä suolla saadakseen edustavuus-pisteen. Jotta edustavuudessa huomioitaisiin myös suojeluarvoiset uhanalaiset suolinnut, joiden yh-teisparimäärä oli reilusti alle 10, nämä suojeluar-voiset suolajit antoivat edustavuuspisteen vain sillä

Heinänevan keskellä Heinäpuron varrella esiintyi saraluhtaa. © MARGuS ELLERMAA

AureolA Vsk 32 133

perusteella, esiintyivätkö ne kyseisillä soilla vaiko eivätkö esiintyneet. Nämä lajit olivat metsähanhi, jouhisorsa, kaakkuri, muuttohaukka, maakotka, sinisuohaukka, jänkäkurppa, jänkäsirriäinen, suo-kukko ja pikkulokki. Tällä pisteytyksellä suot saivat seuraavat pisteet (huomattakoon, että kaikki suot saivat pisteitä): 1. Iso Hangasneva 15 edustavuuspistettä – val- takunnallisesti arvokas 2. Tattarineva 9 edustavuuspistettä – maakun- nallisesti ̶ valtakunnallisesti arvokas 3. Peurasuo 7 edustavuuspistettä – maakunnalli- sesti arvokas 4. Pieni Hangasneva 5 edustavuuspistettä – maakunnallisesti arvokas 5. Heinäneva 4 edustavuuspistettä – maakunnal- lisesti arvokas 6. Kurkineva 4 edustavuuspistettä – maakunnal- lisesti arvokas 7. Ruoholamminneva 4 edustavuuspistettä – maakunnallisesti arvokas 8. Lähdeneva 4 edustavuuspistettä – maakun- nallisesti arvokas 9. Iso Pajusuo 2 edustavuuspistettä – suolinnus- toltaan kunnallisesti arvokas, mutta maalin- nusto nostaa arvoa, ks. lisätiedot kohteen ku-

vauksesta 10. Rimminneva 2 edustavuuspistettä – kunnalli- sesti arvokas (kohde inventoitiin huonolla - säällä ja arvo saatettiin aliarvioida)

kiitoksEtTringa ry rahoitti laskentojen matkakulut. Ari-Pek-ka Auvinen / PPLY toimitti laskenta-alueiden kartat. Kiitokset!

LäHtEEtEllermaa, M. ja Savola, K. 2011: Uudenmaan suolin-

nuston tila ja lintusuot vuonna 2010. – Tringa 37/38:180–193.

Rimminnevan pohjoisosasa vaihtelivat kermit (jänteet) ja melko vähäravinteiset välipinnat. © MARGuS ellerMAA

134 AureolA Vsk 32

P E to M u u t to A E t s i M ä s s ä

jouni puRsiainen

Lintuharrastajalla on Suomessa enää suhteel-lisen harvoin tilaisuutta päästä löytämään ja kartoittamaan uusia lintupaikkoja tai uusia

lintumaailman ilmiöitä. Kun tilaisuus tulee koh-dalle, on tartuttava ripeästi toimeen – vaikka sitten 15 vuoden jahkailun jälkeen. Tämän tarinan tarkoi-tus on kertoa oma kontribuutioni Iin kartoituksessa vuonna 2008. En ollut ainoa Iissä retkeilijä, mutta uskon kasvattaneeni muidenkin retkeilyintoa omilla havainnoillani.

Kuivaniemi (nykyisin osa Iin kuntaa) oli mi-nulle tuttu vain eräässä Mikko Alatalon laulussa mainittuna salaperäisenä paikkana ”rautatien vierel-lä” tai sitten paikkana kartalla, jonka läpi tuli jos-kus ajettua, mutta josta ei sitten muuta tiennytkään. Kun olin tottunut Pohjois-Karjalassa tarkkailemaan petomuuttoa myös syksyisin, mieli askarteli peto-muutossa syksyisin myös Oulussa. Oulu vain tuntui

olevan petomuuton suhteen paitsiossa: rantaviiva on yksinkertaisesti väärän suuntainen kaakkoon muuttaville petolinnuille. Toki joskus poikkeuksel-lisesti jokunen peto muutti Oulussa, mutta yleensä sitä ei voinut muutoksi kutsua. Kuitenkin, jo joskus 90-luvulla näin mukavan oloista petomuuttoa Yli-kiimingissä: sateessa meni piekanoita kaakkoa koh-ti siihen malliin, että sitä voisi hyvällä tahdolla jo kutsua muutoksi. Entäpä jos pohjoisempana, Kuiva-niemen tienoilla, johtolinjat ohjaisivatkin muuttoa paremmin rannikon suuntaisesti?

Elokuussa 2008 kypsyi suunnitelmani etsiä noilta seuduilta uutta petomuuton tarkkailupaikkaa. Monien petojen päämuuttohan menee jo elokuun puolella. Kartan selaaminen lupaavien havainto-paikkojen toivossa ei sinänsä paljoa auttanut, paitsi ehkä sai vakuuttumaan, että oikea paikka sijaitsee lähellä Kuivaniemen kirkkoa. Piti vain syksyn mit-taan käydä ajamassa läpi lähes kaikki tienoon pikku-tiet sopivan hakkuuaukon tai peltoaukean toivossa.

Kävin jo elokuun puolivälissä katsastelemas-

© VELI-PEKKA VIKLu

Nd

AureolA Vsk 32 135

sa paikkoja piipahtaen jopa Simon puolella, mutta muuttoa ei vielä tuolloin näkynyt. Ensimmäinen oi-kea yritys tapahtui 23.8.2008, jolloin tuulikin puhal-teli sopivasti luoteesta. Lyhyt piipahdus Vatungin-nokan kärjessä riitti vakuuttamaan siitä, että muutto menisi enemmän sisämaassa. Joitakin varpushauk-koja toki pyöri myös kärjessä, mutta ainoat isommat petolinnut menivät kaukana pohjoisessa. Vatungin-nokan tyvellä (Pohjoisranta) oli pieniä peltoaukeita, joista pystyi havainnoimaan luoteesta kaakkoon ta-pahtuvaa muuttoa jotenkuten, vaikka näkyvyys mis-sään kohtaa ei ollut kummoinen. Noin Kuivaniemen kirkon kohdalla peltoaukea oli vain parisataa metriä leveä, mutta pituutta riitti enemmän tärkeisiin suun-tiin SW ja NE. Paikka olikin tuolla kelillä keskei-nen, petoja muutti enimmäkseen aivan yli ja läheltä. Summat olivat PPLY:n syysoloihin mukavia: mehi-läishaukkoja 36, hiirihaukkoja 29 ja varpushaukkoja 21. Yhteensä petoja muutti toista sataa ja lajejakin meni 10. Tätähän olin juuri tavoitellut!

Seuraava yritys 30.8.2008 Petri Lampilan kanssa oli jo niukempi, mutta profiililtaan saman-suuntainen: mehiläishaukkoja 8, hiirihaukkoja 8 ja varpushaukkoja 17. Tosin tuona päivänä Kempeleen kasalla itse asiassa summat olivat olleet suurempia. Kuvittelen tämän ainakin osittain johtuneen siitä, että tuuli puhalteli tuolloin enemmän pohjoisen kuin luoteen suunnalta, mikä vaikutti parantavasti Oulun seudun mahdollisuuksiin.

Viikkoa myöhemmin löysin satunnaisella et-sinnällä Iin Myllykankaalta lupaavan louhoksen sorakasoineen, Merihelmen kohdalta suoraan koil-liseen. Näkyvyyttä riitti kaikkiin suuntiin, etäisyyttä

meren rantaan alle kolme kilometriä (pedot täysin hallittavissa) ja paikka oli kaiken lisäksi suoraan kaakkoon Kuivaniemen kirkolta katsottuna. Eli täy-dellisen tuntuinen paikka. Tein tuolla paikalla use-ampia lyhyitä (työrajoitteinen kun olen) yrityksiä, joita kuvaa ehkä parhaiten se, että parilla ensimmäi-sellä kerralla en nähnyt yhtään muuttavaa petolin-tua! Käsitykseni mukaan syynä oli se, että petoja ei niinä päivinä ja kellonaikoina yksinkertaisesti muut-tanut kuin pieniä määriä. Ehkä retkeilyni oli myös tuon 23.8. kokemuksen innoittamana turhan aamu-päiväpainotteista. Myöhemmin, muiden toimesta, paikan arvo on kuitenkin varmistunut. Varsinkin Kalle Simosen aktiivisen havainnoinnin kautta käsi-tys petomuuttoreitistä on vahvistunut. Hän näki pai-kalta syksyllä 2011 yli tuhat petolintua, mikä lienee riittävä näyttö.

Mielenkiintoiseksi Myllykankaan tekee se, että se voisi olla sopivalla tuulella asiallinen peto-paikka myös keväällä. Tosin, kun päävirta kulkee Hailuodon kautta ja palaa mantereelle Haukipu-taalla, on hyviä paikkoja myös etelämpänä. Kevään 2009 piekanoiden päämuutosta tosin vain murto-osa meni Myllykankaan kohdalla. Summat olivat olennaisesti isompia Siikajoella, Hailuodossa ja Haukiputaalla, joten virta lopulta meni Myllykan-kaan itäpuolelta.

Sen sijaan kevättä ajatellen on mielenkiintoista, että arktista muuttoa menee oletettavasti hyvin juu-ri Myllykankaan yli. Paikkahan sijaitsee juuri sillä kohtaa, josta merkittävä osa esimerkiksi Ulko-Krun-nissa ja Vatunginnokalta dokumentoidusta Gavia-muutosta menee sisämaahan. Se olisikin kokemisen arvoista: petoja ja arktikaa samalta paikalta, auringon lämmittämältä kivikasalta ilman kevätkylmän meri-ilman henkäyksiä. Yhden parinsadan Gavian muuton kävin täältä toteamassakin ja sellainen tuntuma jäi, että kaikki Vatunginnokan ja Laitakarin välistä me-nevät parvet näkyvät, jos vain sää sallii. Arktisten vesilintujen muutto mennee myös hyvin tällä kohtaa, mutta valitettavan korkealla. Jos pitää hämähäkinsei-teistä taivaalla, on paikka optimaalinen.

Itselleni tietenkin parasta on se, että runsaasti retkeillystä Suomesta voi vielä löytää uusia lintumaa-ilman ilmiöitä ja että sain olla löytämässä yhtä niistä.

© V

ILLE

Su

ORS

A

136 AureolA Vsk 32

Ajo-ohje Myllykankaan louhoksellePaikka sijaitsee Iin Olhavan ja Kuivaniemen kylien puolivälissä, Merihelmestä vajaat 3 km koilliseen. Sin-ne pääsee Myllykankaan kohdalta soratietä pitkin. Aja pari kilometriä Merihelmestä nelostietä pohjoiseen päin, käänny oikealle ison sinisen talon kohdalta (vasemmalle Halttula samalla kohdalla). Aja tätä tietä (Pysäkkitie) 2,7 km (käänny ensin Y-risteyksestä ennen junarataa vasemmalle Kivimaantielle) ja käänny oikealle. Tien päässä louhoksella on pieni, mutta riittävä sorakasa, jonka päältä näkee kohtuullisesti kaikkiin suuntiin. Radan jälkeen on poroaita ja portti, joka joskus on suljettu, mutta helposti avattavissa.

kartt

a: V

ILLE

Su

ORS

A

Aureola vuosikirjan painokulut ovat yhdistyksemme merkittävin kuluerä ja monet ovat kysyneet mahdollisuutta saada Aureolan sähköisessä muodos-sa. Siksi tarjoamme nyt mahdollisuutta siirtyä sähköisen Aureolan tilaajaksi.

Mikäli haluat vastaisuudessa ladata Aureola-vuosikirjan Inter netistä pdf-tie-dostona, ilmoita siitä jäsensihteeri Aija Lehikoiselle! (alehikoi@paju.oulu.fi). Ilmoita myös, mikäli et halua Au reo la-vuosikirjaa lainkaan.

HALuAtko AurEoLAsi säHkÖisENä?

AureolA Vsk 32 137

u N o H t u M Ato N V i i tAt i A i s VA E L L u s 2010

pekka Rahko

Jos joku Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Kai-nuussa tai Keski-Pohjanmaalla olisi kesällä 2010 ennustanut viitatiaista varteenotettavaksi

maakunnalle uudeksi lajiksi, niin moni ei ehkä olisi tähän uskonut. Ja jos olisi vielä ennustanut, että laji havaitaan lähitulevaisuudessa kaikissa neljässä maa-kunnassa, niin hourailunahan semmoisia puheita olisi pidetty.

Mutta niin vain kävi, että vuoden 2010 lopussa viitatiainen oli havaittu kautta pohjoisen Suomen ja vieläpä jokaisessa maakunnassa usean yksilön voi-min. Kyseessä oli tietysti vuoden 2010 suurvaellus, josta Rariteettikomitea käyttää – täysin oikeutetus-ti – harvinaisuuskatsauksessaan ilmaisua ”täysin odottamaton massiivinen ennätysesiintyminen” (Le-hikoinen ym. 2010). Viitatiainen havaittiin loppu-

vuonna 2010 Suomessa lähes jokaisen lintutieteel-lisen yhdistyksen alueella!

Syksyn ensimmäinen viitatiainen maassamme havaittiin 12.9. Joensuussa. Seuraavakin havainto tehtiin Joensuussa, missä muutti 25.9. kaksi lintua. 27.9. viitatiainen nähtiin Kontiolahdella ja tästä läh-tien uusia havaintoja tehtiin liki päivittäin eri puolil-la maata marraskuun alkupuolelle asti.

Pohjois-Pohjanmaan ensihavainto tehtiin Raa-hessa 1.10., ja seuraavan runsaan kuukauden aikana tehtiin seitsemän muuta RK:n hyväksymää havaintoa (taulukko 1).

Raahen havaintoa lukuun ottamatta muut edellä mainitut on julkaistu vuoden 2010 harvinai-suuskatsauksessa, ja Raahen havainnon Rariteetti-komitea on hyväksynyt kokouksessaan 22.8.2011. Mainittakoon myös, että harvinaisuuskatsauksen viitatiaisten lukumääriä alueyhdistyksittäin kuvaa-vassa kartassa on virhe: PPLY:n alueen yksilömää-

© V

ILLE

Su

ORS

A

138 AureolA Vsk 32

rä oli julkaisuhetkellä seitsemän, eikä kuusi, kuten kartassa. Myöhemmin hyväksytty Raahen havainto nostaa yksilömäärän siis kahdeksaan.

Vuoden 2010 vaellus painottui Pohjois-Karjalasta keskisen Suomen poikki Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalle vyöhykkeelle. Kaakkois-Suomen vähäiset yksilömäärät viittaavat Rariteettikomitean mukaan siihen, että valtaosa lin-nuista vaelsi Suomeen Laatokan pohjoispuolelta.

Monet vaeltajista jäivät ruokinnoille pitkälle kevättalveen. Viitatiaisesta ehdittiinkin jo toivoa uutta pesimälajia, mutta kevään myötä havainnot hupenivat ja kesän tullen loppuivat tyystin. Vaeltajat taisivat palata idän suuntaan.

Rariteettikomitean ”virallisiin” tietoihin on vain vähän lisäämistä. Pateniemen linnusta on Tii-rassa havaintoja huhtikuulle asti, viimeinen päiväyk-sellä 7.4. Laji innostui myös laulamaan, kuten Jouni Pursiainen 22.3. havaintoonsa kirjasi: ”Iloista kevät-laulua aamuauringossa. Lajin pakkasenkestävyydes-sä ei näytä olevan mitään vikaa, kun kerran on tänne asti selvinnyt.” Pateniemestä on myös ilmoitettu vii-tatiaishavainto jo 9.10. (1p, Pekka Helle).

Ennen vuotta 2010 oli Suomesta hyväksytty

havainnot noin 41 linnusta. Kun Rariteettikomitea hyväksyi vuoden 2010 katsauksessa havainnot 166 viitatiaisesta, Suomessa tavattu yksilömäärä nelin-kertaistui. Valistunut arvaus on, että verkkaisem-malla tahdilla täytettyjen ja lähetettyjen lomakkei-den ansiosta yksilömäärä nousee vielä tuostakin.

Kaksi muutakin arvausta voi esittää: kaikista viitatiaisista ei ole tehty eikä koskaan tehdä ilmoi-tusta ja toisaalta aivan kaikki Tiiraan viitatiaisina ilmoitetut linnut eivät ole olleet viitatiaisia. Entä kuinka paljon viitatiaisia jäi kokonaan havaitsemat-ta? Hurja viitatiaissyksy jättää paljon pohdittavaa.

Kaikista vuoden 2010 ja 2011 viitatiaisista toivotaan täytettävän ilmoitus Rariteettikomitealle, jotta poikkeuksellinen invaasio saataisiin mahdolli-simman hyvin dokumentoiduksi.

kirjallisuusLehikoinen A., Aalto T., Nikander P.J., Normaja J.,

Rauste V., Soilevaara K. & Velmala W. 2011: Rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2010 harvinaisuushavainnot. Linnut-vuosikirja 2010: 86–99.

1.10. Raahe, Kylmäniemi 1 NE (Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius)5.10. Oulu Toppilansaari 1p (Tapani Tapio)6.10. Hailuoto Virpiniemi 1 S (Juha Markkola)7.10. Siikajoki Tauvo 1p (Reijo Kylmänen)23.10.–24.3.2011 Oulu Pateniemi, Jalopuunkuja 1 k p (Jouni Pursiainen)23.10.–8.11. Oulu Mäntylä, Kenttäpostintie 1p (v) (Matti Tynjälä, Annikki Tynjälä, Mikko Ojanen, Liisa Ojanen)25.10.–24.3.2011 Taivalkoski kk, Suoperä 1p (v) (Esa Räisänen)6.11. Oulu, Oritkari 1p (Eino Mikkonen)

TAuLuKKO 1. RK:n hyväksymät viitatiaishavainnot Pohjois-Pohjanmaalta vuodelta 2010.

PPLY:n viitatiaishavainnot. © Maan mit-taus laitos ja BirdLife Suomi ry.

AureolA Vsk 32 139

H ö M ö T i A i S E n S Y Y S VA E L L u S L i n T uA S E M A -A i N E i s to j E N VA L o s s A

piRkka aalTo

Hömötiaista on pidetty vanhastaan paik-kalintuna, sillä vanhat linnut pysyvät läpi vuoden reviirillä, jonka ne ovat vallanneet

ensimmäisenä pesimiskeväänään. Pesimäajan ulko-puolella ne muodostavat pieniä, koostumukseltaan vakaita parvia, joihin kuuluu 2–8 lintua (Ekman 1979, Haftorn 1990, Koivula & Orell 1988). Kesän loppuun mennessä alkaa poikaslevittäytyminen eli poikaset lähtevät syntymäreviireiltään etsimään uutta aluetta, minne ne voivat asettua parveen ja myöhem-min pesimään. Talviparveen pääseminen lieneekin nuoren linnun paras keino selvitä talvesta ja saada pesimäreviiri seuraavaksi kesäksi, sillä mm. pedot havaitaan paremmin suuressa joukossa kuin yksin ja ryhmä löytää nopeammin laikuittaisen ravinnon. Lisäksi parvielämä antaa nuorille linnuille mahdolli-suuden hyötyä vanhojen lintujen kokemuksesta.

Tiheä populaatio ajaa nuoret vaeltamaanEtenkin vuosina, jolloin hömötiaisten poikastuo-tanto on ollut hyvä ja alueen lintutiheys on kor-kea, eivät kaikki nuoret mahdu syntymäalueensa talviparviin. Tällaisista linnuista tulee kiertolaisia, jotka liikkuvat aluksi useiden eri talviparvien revii-reillä (Ekman 1979, Hogstad 1990, Koivula 1994, Silverin ym. 1989). Talviparvissa olevien lintujen

aggressiivinen suhtautuminen kiertolaisiin aiheut-taa stressiä ja vaikuttaa kiertolaisten hormonieri-tykseen, mikä johtaa lopulta siihen, että ne voivat lähteä vaeltamaan (Silverin ym. 1989). Sama stres-sitila selittänee myös vaeltavien lintujen vähäras-vaisuuden, sillä vaeltavat hömötiaiset eivät kerää muuttorasvaa eli energiavarastoja muuttoa varten, vaan niiden painot ovat jopa alhaisempia kuin re-viirillä asustavien hömötiaisten (Silverin ym. 1989, Tiainen 1980).

Lintuasemat tärkeässä roolissaSuomessa hömötiaisten vaelluksia on dokumentoitu lintuasemilla 1960-luvulta lähtien (Helle & Mikkola 1969, Linkola 1961) ja ne vaikuttavat varsin sään-nöllisiltä. Hömötiaiset eivät ylitä suuria vesistöjä, vaan ne seurailevat mantereen johtolinjoja, kuten vesistöjen rantoja ja metsäisten saarten ketjuja (Eh-renroth 1973). Niinpä etenkin mantereella sijait-sevat lintuasemat ovat hyviä paikkoja vaellusten seuraamiseen. Vaikka nuorilla hömötiaisilla näyttää olevan synnynnäiset valmiudet vaeltamiseen kaik-kialla lajin esiintymisalueella, on niiden liikehdintä Pohjois-Euroopassa paljon selvempää kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Näin ollen etenkin Fennoskandi-an ja Baltian maiden lintuasemat ovat tärkeässä ase-massa vaelluksia tutkittaessa (Aalto ym. 1995).

rengaslöydöt kertovat vaellusten kulustaVain nuoret linnut vaeltavat, mistä kertoo mm. se, että Siikajoen Tauvossa vuosina 1980–1994 elo–marraskuussa rengastetuista 11 310 hömötiaisesta 99,2 % määritettiin nuoriksi. Vanhoja lintuja ren-

gastettiin vain 0–5 kappaletta syksyssä, ja nekin olivat todennäköisesti paikallista pesimäkan-taa. Hangon lintuasemalla samana ajanjaksona

rengastetuista 9921 linnusta vain kahdeksan mää-ritettiin vanhoiksi. Rengaslöytöjen mukaan hömö-tiaiset vaeltavat Suomessa kaikkiin ilmansuuntiin ja jopa satojen kilometrien päähän rengastuspaikal-taan (kuva 1). Vesistöjen sijainti aiheuttaa kuitenkin tiukat raamit vaelluksen suuntautumiselle, ja esim. Pohjanlahtea tai Suomenlahtea hömötiaiset eivät

© V

ILLE

Su

ORS

A

140 AureolA Vsk 32

ilmeisesti kykene ylittämään, eikä esimerkiksi Bal-tian maiden lintuasemilla ole koskaan tavattu Suo-messa rengastettuja hömötiaisia tai päinvastoin. Jo Ahvenanmaan saariston lintuasemilla hömötiainen on suuri harvinaisuus.

Rengastustietojen mukaan hömötiaiset näyt-tävät tulevan maamme lintuasemille pääasiallisesti idästä ja pohjoisesta. Esimerkiksi Joensuun Höytiäi-sellä rengastetut linnut näyttäisivät matkaavan pää-osin kohti länttä ja Tauvon linnut kohti etelää. Myös Asikkalan Pulkkilanharjulla rengastettujen ja kont-rolloitujen hömötiaisten löydöt tukevat sitä, että lin-nut saapuvat idästä ja jatkavat kohti läntisiä suuntia. Lisäksi Suomen lintuasemilla on tavattu parikym-mentä Venäjällä Laatokan rantamilla sijaitsevilla Gumbaritsan, Mayachinon ja Obzhan lintuasemilla rengastettua hömötiaista.

Rannikkoon törmätessään hömötiaiset muut-tavat suuntaansa ilmeisen satunnaisesti, koska pieni osa Tauvon linnuista on löytynyt myös pohjoisista ilmansuunnista ja toisaalta Hangon lintuasemalla rengastettuja lintuja löytyy lähes kaikista pohjoi-sen sektorin puoleisista suunnista. Pisin välimatka, minkä hömötiaisen tiedetään Suomessa vaeltaneen on Hangon ja Tauvon väli, eli noin 565 kilometriä, ja tätä väliä ovat linnut kulkeneet todistetusti mo-lempiin suuntiin. Venäjältä tulleista hömötiaisista pisimmän matkan on kulkenut Obzhassa rengastet-tu lintu, joka kontrolloitiin Tauvossa 36 vuorokaut-ta myöhemmin. Linnun rengastus- ja löytöpaikan välinen etäisyys oli 610 kilometriä. Yksi kaikkein

pisimmistä hömötiaisen kulkemista matkoista lie-nee kuitenkin linnulla, joka rengastettiin Virossa ja löydettiin myöhemmin Tonavan suistosta 1450 ki-lometriä rengastuspaikaltaan eteläkaakkoon.

Vaeltavat linnut liikkuvat aktiivisestiEroten paikallisista hömötiaisista vaeltavat linnut ovat selvästi levottomia ja liikkuvat nopeasti. Li-säksi vaeltaville hömötiaisille on tyypillistä se, että ne liikkuvat noin 10–20, yleensä korkeintaan noin 50 lintua käsittävissä parvissa (Ehrenroth 1973). Yksittäisiä havaintoja on tehty kuitenkin jopa 250 linnun vaellusparvista (Linkola 1961). Useimmista rengastuslajeista poiketen hömötiaiset saapuvat lin-tuasemille usein vasta keski- ja iltapäivällä tai jopa illalla. Tarkastelemalla rengastettujen hömötiaisten liikehdintää eri lintuasemien välillä nähdään, että hömötiaisen vaellusnopeus on intensiivisen vael-lusjakson aikana keskimäärin 20–30 kilometriä päivässä. Nopeimman linnun tiedetään tosin tulleen Gumbaritsan lintuasemalta Höytiäiselle jopa 70 ki-lometrin päivävauhtia (Aalto ym. 1995, Latja 1995).

Vaellus huipentuu syys–lokakuussaHömötiaisvaellusten ajoittuminen on melko saman-aikaista ja hyvin säännönmukaista, oltiinpa sitten Suomessa, Baltiassa tai Puolassa. Vaellukset ajoit-tuvat yleensä elo–lokakuulle niin, että mediaani-päivä on asemasta riippuen syyskuun puolivälissä

400

600

800

1000

1200

1400

0

200

30.07.-03.08.

04.08.-08.08.

09.08.-13.08.

14.08.-18.08.

19.08.-23.08.

24.08.-28.08.

29.08.-02.09.

03.09.-07.09.

08.09.-12.09.

13.09.-17.09.

18.09.-22.09.

23.09.-27.09.

28.09.-02.10.

03.10.-07.10.

08.10.-12.10.

13.10.-17.10.

18.10.-22.10.

23.10.-27.10.

Kuva 2. Syksyiset hömötiaisrengastukset Tauvon lintuasemalla vuosina 1985–1994 (yksilöä / 5 vrk).

AureolA Vsk 32 141

© Rengastustoimisto

Linnun tilaLöydetty kuolleena (31)Tavattu elossa (122)

Kuva 1. Suomalaisilla lintuasemilla rengastetut ja muualla Suomessa saman syksyn aikana tavatut hömöti-aiset sekä asemilla saman syksyn aikana kontrolloidut muualla Suomessa rengastetut hömötiaiset.

142 AureolA Vsk 32

– lokakuun alussa. Tauvossa vaellus käynnistyy nor-maalisti elokuun alkupuolella, huipentuu syyskuun puolivälissä ja loppuu lokakuun jälkipuoliskolla (kuva 2). Tauvossa ja Höytiäisellä vaellus on varsin samanaikaista, kun taas Hangossa se ajoittuu yleen-sä noin kaksi viikkoa edellä mainittuja asemia myö-hemmäksi. Vaeltavien lintujen pääjoukot ehtinevät siis vasta viimeisenä Hankoon, ja siellä onkin kont-rolloitu saman syksyn aikana mm. Tauvossa, Höyti-äisellä ja Asikkalassa rengastettuja hömötiaisia.

Vaeltavia lintuja voi olla kymmeniä tuhansiaVaellusten voimakkuus vaihtelee vuosittain paljon. Huonoina vaellusvuosina lintuasemien pyyntitulos on hyvin niukka, kun taas huippuvuosina voidaan yhdellä asemalla rengastaa jopa 2000–3000 hömö-tiaista (kuva 3). Tauvossa ja Höytiäisellä vaellukset ovat kuitenkin suhteellisen säännöllisiä verrattuna esimerkiksi Hankoon ja Latvian Papeen, joissa vael-lusten voimakkuus vaihtelee erittäin paljon vuosien välillä. Etenkin Suomessa ja Baltian maissa koetaan usein voimakkaita vaelluksia, mutta esimerkiksi Puolassa vaellukset ovat jo varsin vaatimattomia (Aalto ym. 1995). Suomenlahden eri puolilla tapah-tuvilla vaelluksilla ei ole juurikaan yhteyttä keske-nään. Korrelaatio on ennemminkin negatiivinen, eli monesti silloin, kun Suomessa liikkuu paljon hö-mötiaisia, on Suomenlahden eteläpuolella hiljaista ja päinvastoin (Aalto ym. 1995). Tämäkin osoittaa vaeltavien hömötiaisten lähtevän eri vuosina eri läh-

töalueilta. Tosin on toki mahdollista, että joinakin vuosina sekä Suomenlahden pohjois- että eteläpuo-lella vaeltavat linnut ovat lähteneet liikkeelle samoil-ta itäisiltä lähtöalueilta.

Vaellusten merkitysTalviparvien ulkopuolelle jääviä kiertolaisia on usein pidetty huono-onnisina yksilöinä, jotka jou-tuvat pakon sanelemana lähtemään alkusyksystä päämäärättömälle vaellukselle, jonka seurauksena voi olla kuolema. Näin voikin olla, jos ne eivät osaa palata lähtöalueilleen tai löydä uusia kelvollisia elin-alueita. Toisaalta niiden mahdollisuudet selvitä syn-tymäalueensa talvesta olisivat myös varsin huonot, joten vaellus tarjonnee niille kuitenkin paremman mahdollisuuden selvitä hengissä. Onkin todennä-köistä, että vaeltavat linnut hakeutuvat alueille, jois-sa niillä on mahdollisuus liittyä talviparviin. Niinpä tietyllä alueella talvehtivien ja myöhemmin pesivien hömötiaisten määrään vaikuttavat alueella samana vuonna pesineiden ja syntyneiden lintujen lisäksi myös ne nuoret linnut, jotka ovat vaeltaneet alueelle syksyn aikana (Saurola 1981). Esimerkiksi yli puolet Oulun tutkimusalueella vuosina 1987–1995 pesi-neistä hömötiaisista oli kotoisin alueen ulkopuolelta (Orell ym. 1999).

Tulopopulaatiolle linnuilla on merkitystä, sil-lä alueelle saapuneet yksilöt siirtävät perimäänsä osapopulaatiosta toiseen ja näin koko populaation geneettinen yhtenäisyys säilyy (Orell ym. 2000).

Kuva 3. Syksyiset hömötiaisrengastukset Tauvossa vuosina 1976–1994.

1000

1500

2000

2500

3000

0

500

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

AureolA Vsk 32 143

Tutkimusten mukaan koko Fennoskandian hömö-tiaispopulaation sisäinen geenivirta muistuttaakin enemmän muutto- kuin paikkalintuja, ja sitä voi-daan pitää yhtenäisenä suurena populaationa (Kvist ym. 1998). Myös lajin levinneisyyden kannalta vael-taneilla linnuilla voi olla merkitystä, jos ne onnistu-vat luomaan uusia populaatioita. Vaikka hömötiais-ten kevätliikehdinnästä on vielä varsin vähän tietoa, useat havainnot kevätparvista (samoin kuin mm. neljän syyskuussa 1988 Höytiäisellä rengastetun hö-mötiaisen ilmaantuminen seuraavan vuoden huh-tikuussa venäläiselle Gumbaritsan lintuasemalle) viittaavat myös jonkinlaiseen keväiseen paluuvael-lukseen. Joka tapauksessa, selvittyään ensimmäises-tä talvestaan ja valloitettuaan itselleen reviirin linnut pysyvät tällä alueella loppuelämänsä (Ekman 1979, Lehtonen 1958, Røv 1979).

kirjallisuusAalto, P., Ader, A., Baumanis, J., Busse, P., Latja, A.,

Leivits, A., Miettinen, J., Ojanen, M., Pakkala, H., Tynjälä, M. & Vilbaste, E. 1995. Autumn migration of the Willow Tit Parus montanus. Ring 17 (1–2): 5–11.

Ehrenroth, B. 1973. Studies on Migratory Move-ments of the Willow Tit Parus montanus bo-realis Selys-Longchamps. Ornis Scandinavica 4: 87–96.

Ekman, J. 1979. Coherence, composition and terri-tories of winter social groups of the Willow Tit Parus montanus and the Crested Tit P. crista-tus. Ornis Scandinavica 10: 56–68.

Haftorn, S. 1990. Social organization of winter flocks of Willow Tits Parus montanus in a Norwegian subalpine birch forest. Teoksessa: Blondel, J., Gosler, A., Lebreton J. D. & Mc-Cleery, R. (eds), Population Biology of Pas-serine Birds – An Intergrated Approach, pp. 401–413. NATO ASI Series, Series G. Vol. 24, Springer-Verlag, Berlin.

Helle, T. & Mikkola, H. 1969. Hömötiaisten (Parus montanus) vaelluksista Keski-Suomessa 1965–68. Ornis Fennica 46: 136–139.

Hogstad, O. 1990. Dispersal date and settlement of juvenile Willow Tits Parus montanus in winter flocks. Fauna Norvegica Series C. Cinclus 13: 49–55.

Koivula, K. 1994. Social dominance in Willow tit (Parus montanus) flocks. Causes and effects on resource access, survival, and reproduction. Acta Universitatis Ouluensis A 263.

Koivula, K. & Orell, M. 1988. Social rank and winter survival in the Willow tit Parus montanus. Or-nis Fennica 65: 114–120.

Kvist, L., Ruokonen, M., Thessing, A., Lumme, J. & Orell, M. 1998. Mitochondrial control region polymorphism reveal high amount of gene flow in Fennoscandian willow tits (Parus mon-tanus borealis). Hereditas 128: 133–143.

Latja, A. 1995. Tiaisvaellukset Höytiäisen lintu-asemalla vuosina 1985–1994. Siipirikko 22: 19–24.

Lehtonen, L. 1958. Tiaisparvista ja niiden liikun-noista. Ornis Fennica 35: 76–93.

Linkola, P. 1961. Zur Kenntnis der Wanderungen finnischer Meisenvögel. Ornis Fennica 38: 127–145.

Orell, M., Kvist, L. & Lumme, J. 2000. Tiaispopulaa-tioiden rakenne tutkimuskohteena: rengastu-sta ja molekyyligenetiikkaa. Linnut -vuosikirja 1999: 141–147.

Orell, M., Lahti, K., Koivula, K., Rytkönen, S. & Welling, P. 1999. Immigration and gene flow in northern willow tits Parus montanus. Journal of Evolutionary Biology 12: 283–295.

Røv, N. 1979. Local movements of Willow Tit Parus montanus in a coniferous forest area of Cen-tral Norway, with notes on seasonal migration. Fauna Norvegica Series C. Cinclus 2: 40–48.

Saurola, P. 1981. Rengaslöytöjä vaeltavista hömötiai-sista. Lintumies 16: 106–110.

Silverin, B., Viebke, P. A. & Westin, J. 1989. Hor-monal correlates of migration and territorial behaviour in juvenile Willow Tits during au-tumn. General and Comparative Endocrinol-ogy 75: 148–156.

Tiainen, J. 1980. Adaptedness of the Willow Tit Pa-rus montanus to the migratory habit. Ornis Fennica 57: 77–81.

Artikkeli perustuu Pirkka Aallon Pro graduun, jon-ka ohjaajana toimi Mikko Ojanen.

144 AureolA Vsk 32

A M E r i k A N t u k k A s o t k A ( Ay t h yA c o l l A r i s )H A i L u o d o s s A 2.5.2007

osMo heikkala

Ensimmäistä kertaa Pohjois­Pohjanmaal la

Vuosi 2007 on ollut yksi mieleenpainuvim-mista vuosista elämässäni. Se oli monin tavoin poikkeuksellinen vuosi. Olimme

muuttaneet vuodenvaihteessa Pohjois-Karjalasta Pohjois-Pohjanmaalle ja aloittaneet omakotitalon rakentamisen Haapavedelle. Päivät olivat kiireisiä ja työn täyttämiä, eikä linturetkillekään ehtinyt nor-maaliin tapaan. Vaimoni Jaana odotti lasta ja raskaus oli hankala. Hän joutui olemaan jo helmikuulta al-kaen paljon sairaalassa ja maaliskuun puolen välin jälkeen häntä ei enää päästetty kotiin lainkaan en-nen lapsen syntymää. Huhtikuun 12. päivä syntyikin sitten Eino-poika, kolme kuukautta etuajassa. Siitä alkoi sitten jatkuva Oulussa ramppaaminen, joka jat-kui heinäkuulle asti, jolloin Eino pääsi kotiin.

Sairaalareissulla olimme silloinkin. Oli touko-kuun toinen päivä. Olin vienyt vaimoni sairaalaan Einon luokse ja käynyt itsekin häntä katsomassa. Vanhemmat lapset olivat jääneet Haapavedelle mummon hoitoon ja meillä oli koko päivä aikaa. Päätin lähteä korjaamaan linturetkivajetta ja käy-mään Hailuodossa, jossa oli menossa erinomainen lintukevät ja parhaillaankin bongattavissa useita kovia lajeja. Eniten sinne sinä päivänä veti puna-päänarsku, joka oli ollut Luovossa jo useita päiviä ja puuttui elislistaltani… Viimeksi lintu oli nähty Viinikanlahden lavalta.

Saavuin Viinikanlahdelle yhdentoista maissa ja aloin selata lahden lintuparvia. Narskua ei nä-kynyt. Lahdella oli paljon sorsalintuja, erityisesti sotkia. Olin vetänyt jo muutaman kierroksen kau-koputkella laidasta laitaan, kun yhtäkkiä tukka-sotkaparvessa vilahti jotakin poikkeavaa. Yhdellä linnuista oli harmaa kylki, jonka etureunassa valkea laikku! Olin käynyt pari vuotta aiemmin Kiteellä bongaamassa amerikantukkasotkana ilmoitettua lintua, joka kuitenkin osoittautui risteymäksi. Sil-loin tuli perehdyttyä tarkoin lajin tuntomerkkeihin ja mielessä olivat myös Kiteen linnun puutteet. Pumppu alkoi ottaa kierroksia Viinikanlahden tor-nissa, kun kertasin mielessäni noita tuntomerkkejä

ja tuijotin lintua kaukoputkellani. Etäisyyttä löy-töhetkellä oli arviolta noin 300 metriä, joten lintu näkyi hyvin. Lintu ui rauhassa tukkasotkien seassa ja sain vertailla muotoja ja tuntomerkkejä. Nokan väritys, pään muoto ja väritys, töyhdön puuttumi-nen… Kaikki tuntui olevan kohdallaan ja mitään risteymään viittaavaa ei näkynyt. Aloin vakuuttua siitä, että kyseessä todella oli vieras Amerikasta.

Aloin vapisevin käsin kirjoittaa viestiä lintu-tiedotukseen. Viestiä kirjoittaessani koko sotkapar-vi nousi ilmaan ja lensi vasemmalle, niemen kärjen taakse näkymättömiin. Alkoi tuskainen odotus. Olin juuri ilmoittanut lintutiedotukseen siihenastisen elämäni kovimman lajin ja kadottanut sen saman tien! Olin vasta muuttanut maakuntaan, enkä tun-tenut oikeastaan ketään paikallisia harrastajia, eikä minuakaan varmaan tuntenut kukaan. Ajattelin, että jos lintua ei enää löydy uudelleen, ei kukaan usko koko havaintoa. Vietin pitkän puolitoistatuntisen lavalla kirjoitellen alkuperäismuistiinpanoja ja se-laten kuumeisesti lahdella edestakaisin liikkuvia parvia etsien ja etsien… Siinä sivussa tuli lopulta nähtyä se narskukin, joka tuntui kuitenkin jotenkin väljähtyneeltä…

Oulusta on ajallisesti pitkä matka Hailuotoon, mutta lopulta yhden maissa lavalle saapui ensim-mäinen bongari, joka esittäytyi Karvosen Juhaniksi. Junnu kertoi havainnon olevan ensimmäisen Poh-jois-Pohjanmaalta. Tätä en ollut itse tajunnutkaan aiemmin. Pian paikalle saapuivat myös Taavetin Harri ja Ala-Kojolan Mikko. Lintu oli edelleen hu-kassa, mutta löysin sen lopulta uudelleen vain muu-tamia minuutteja viimeisten tulijoiden saapumisen jälkeen. Helpotus oli suuri, kun sain havainnolle todistajia! Pian nähtiin viimeinenkin puuttuva tun-tomerkki, siipijuovien väritys, kun lintu räpytteli siipiään. Sotka viipyikin sitten paikalla varsin hyvin bongattavissa lähes kaksi viikkoa. PetrelIbis Kite SP 82 ED

Kite on Länsi-Euroopan myydyimpiä optiikkamerkkejä. Mallit on suunniteltu lintuharrastajien näkökul-masta ja huoltoon on panostettu laadun lisäksi selvästi. Tutustu.

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 HelsinkiAvoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856

Lisätietoja saat:

Kite_aureola2012.indd 1 1.2.2012 17:07:13

AureolA Vsk 32 145

PetrelIbis Kite SP 82 ED

Kite on Länsi-Euroopan myydyimpiä optiikkamerkkejä. Mallit on suunniteltu lintuharrastajien näkökul-masta ja huoltoon on panostettu laadun lisäksi selvästi. Tutustu.

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 HelsinkiAvoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856

Lisätietoja saat:

Kite_aureola2012.indd 1 1.2.2012 17:07:13

146 AureolA Vsk 32

L i N t u r A L L i t 2007

jouni puRsiainen

Linturallit ja pinnakisat kuuluvat nykyään perinteisimpiin lintuharrastusmuotoihin ja niiden suosio on kestänyt hyvin ajan ham-

masta. Kisailut ovat sekä hupia että kohokohtia arkisemman lintupuurtamisen vastapainoksi. Kun kuitenkin esimerkiksi kevätralliin liittyy jo lähes kolmen vuosikymmenen historia, on tehdyillä ha-vainnoilla merkitystä myös linnuston seurannan kannalta. On vaikea kuvitella, miten lajien moni-puolisuus kaivettaisiin tehokkaammin esille kuin vakioaikaisen pinnakisan avulla. Veikkaan, että il-man tammikuun pinnakisoja käsitys Oulun seudun talvilinnustosta olisi paljon nykyistä köyhempi. Linnustonseurantamielessä olennaista on se, että pinnakisoissa haetaan aktiivisimmin juuri niitä la-jeja, joiden löytyminen ei ole itsestään selvää. Jos vuosikymmenien mittaan kertynyt aineisto vielä kä-siteltäisiin ja analysoitaisiin, olisi hyöty toki vielä suurempi.

TammiralliPerinteikäs tammiralli aloitti lintuvuoden. Kisailu käytiin erinomaisissa olosuhteissa, koska lämmintä riitti ja pihlajissa oli marjoja. Vallan merkillisiäkin talvilintuja nähtiin: huippuina jalohaikara, valko-päätiainen ja tunturihaukka. Lisäksi lämmin sää piti viivyttelijöitä mukana, listoilta löytyivät mm. pitkä liuta vesilintuja, tuulihaukka, töyhtöhyyppä, kiuru, tunturikiuru, punarinta, naurulokki, mustapääkerttu ja punakylkirastas. Hyypän kohdalla tosin taisi kyse pikemminkin olla jo turhan aikaisesta kevätmuutosta. Ei siis ihme, että ylivoimaiset uudet ennätykset tehtiin sekä yhteislajimäärässä (103) että henkilökohtaisessa kisassa (93). Yhteislajimäärän edellinen ennätys (96) oli vuodelta 2006. Henkilökohtaiseen kisaan ilmoitti tuloksia 27 tammikuun tallaajaa, joista Oulu-sarjassa 14 ja eko-kisassa 6. Henkilökisan voitti Kari Rannik-ko 93 lajilla, selvällä kaulalla Reijo Kylmäseen (84) ja Tapani Tapioon (81). Viimeksi mainittu voitti kui-tenkin Oulu-sarjan 70 lajilla. Ekosarjassa Ari Leino-sen voittoon riitti 60 lajia. On huomionarvoista, että peräti 20 osallistujaa puhkaisi 50 lajin rajan. Kuntaki-sassa Raahe (77) päihitti niukasti Oulun (75).

Mustapääkerttu on tammirallin jokavuotinen pikkuharvinaisuus. © VELI-PEKKA VIKLuNd

AureolA Vsk 32 147

tornien taistoTornien taistoon 5.5. osallistui perinteisen runsaasti PPLY-joukkueita, mutta menestys jäi maltillisek-si. Lähimmäs valtakunnan kärkeä, yhdeksänneksi, ylsi Limingan Virkkula (Jari Peltomäki, Ulla Mat-turi, Jouni Pursiainen, Ari Rajasärkkä, Jorma Pes-sa) 95 lajilla. Kymmenentenä oli Pyhäjoen Parha-lahti (Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen, Reijo Kylmänen) 94 lajilla. Mukavia lajeja toki nähtiin, esimerkkeinä kiljukotka ja kiljuhanhi, muutama arosuohaukka sekä sepelrastas ja pikkujoutsen. Valtakunnan tulokset löytyvät kokonaisuudessaan sivuilta http://www.birdlife.fi/tornientaisto/.

kevätralliKevätralli järjestettiin 26.–27.5. Voiton veivät 16 joukkueen kisassa ”Keijukaiset” (Heikki Tuohimaa,

Tuomo Jaakkonen, Tuomas Väyrynen) 157 lajilla. Tällä kertaa ei ennätyksiä kolkuteltu yhteislajimää-rässä (190, ennätys 203) eikä joukkueiden tulok-sissa (ennätys 172). Kovia lajeja nähtiin, parhaina kiljukotka, lampiviklo, mustaotsalepinkäinen ja viitasirkkalintu. Kisan ratkaisut tapahtuivat kuiten-kin petolintujen sekä vähälukuisempien kahlaajien ja metsälintujen sekä loppukevään laululintujen kautta. Tätä kuvastavat myös nähdyt ässät: pieka-na, luhtakana, riskilä, jänkäkurppa, kuovisirri pyrs-tötiainen, lapinkirvinen, pulmunen. Vain kahden joukkueen havaitsemiin lajeihin kuuluivat mm. alli-haahka, maakotka, kiljukotka, tundrakurmitsa, mus-taviklo, lapinpöllö, hiiripöllö, tilhi, nokkavarpunen ja pohjansirkku.

Ekosarjan voitti ”Lonkkavolovot” (Minna Mikkola, Esa Aalto, Ari Leinonen) 113 lajilla.

Tammiralli / PPLY 1. Kari Rannikko 932. Reijo Kylmänen 843. Tapani Tapio 814. Erkki Sarviaho 725. Sami Timonen 716. Heikki Tuohimaa 70

Harri Taavetti 698. Ville Suorsa 67

Ari Rajasärkkä 6710. Jouni Meski 6611. Juhani Karvonen 6412. Pekka Suorsa 63

Joona Österberg 63Petri Lampila 63

15. Ari Leinonen 6016. esa Aalto 5817. Jaakko Koistinen 5618. Jouni Majuri 5519. Jouni Pursiainen 5220. Jukka Österberg 5121. Esa Hohtola 4922. Jyrki lukkari 4723. Juha Markkola 4624. Pertti Mattila 4425. Tuomas Salste 4126. Jouni Pikkarainen 3827. Pekka Rahko 34

Tammiralli / oulu 1. Tapani Tapio 702. Ville Suorsa 67

Ari Rajasärkkä 674. Pekka Suorsa 63

Kari Rannikko 636. Juhani Karvonen 61

Sami Timonen 618. Ari Leinonen 609. esa Aalto 58

10. Erkki Sarviaho 5511. Esa Hohtola 49

Jouni Pursiainen 4913. Tuomas Salste 4114. Jouni Pikkarainen 38

Tammiralli / Eko1. Ari Leinonen 602. esa Aalto 583. Ville Suorsa 574. Erkki Sarviaho 555. Tuomas Salste 416. Jouni Pikkarainen 38

148 AureolA Vsk 32

kesäralliKesäralli järjestettiin 30.6.–1.7. klo 18–12, eli 18 tunnin mittaisena. Rallialueena oli Ii ja Yli-Ii. Kisa järjestettiin atlas-kartoitusta tukevana, mihin liit-tyen käytiin perinteisen lajipohjaisen sarjan lisäksi myös pesimäindekseillä painotettu kisa. Paljon hy-vää atlas-tietoutta kisassa karttuikin ja samalla uu-sia lintupaikkoja tuli tutuksi.

Alueellisten erityispiirteiden takia voi olla vai-kea määritellä kaikkia laatulajeja, mutta sepelhanhi on ilman muuta kova laji keskikesällä. Ässän arvoi-sia olivat härkälintu, kyhmyjoutsen, metsähanhi, mustalintu, maakotka, ruskosuohaukka, mehiläis-haukka, fasaani, uuttukyyhky, lapinpöllö, hiiripöllö, ruokki, karikukko, pikkutikka, pohjantikka, käen-piika, kuusitiainen, töyhtötiainen ja sirittäjä. Vaik-ka suurin osa rallialueesta onkin metsämaastoa, on Iissä kuitenkin myös oivallisia merenrantakohteita.

surnian syysralliSurnian 20. syysrallissa 15.9. rallialueena oli Raa-he–Vihanti. Joukkueita oli 10 ja tulostaso melko perinteinen. Ei huippua yhteislajimäärässä (119), eikä joukkueiden tuloksissa (voittajilla 93), mutta tulokset olivat kuitenkin hyviä.

Ässien luettelo kertoo syyskuisen kisan arvaamattomuudesta: kuikka, jalohaikara, kaulus-haikara, lyhytnokkahanhi, sinisuohaukka, hiirihauk-

ka, huuhkaja, kalatiira, pikkutikka, uuttukyyhky, ruokokerttunen, kirjosieppo, tikli ja pohjansirkku. Rareja voi nähdä, mutta toisaalta monet kevätrallin peruslajeista ovat jo syyskuussa vaikeita. Näiden lisäksi harmaasorsa ansaitsee tulla mainituksi. Päi-väpetolinnut ovat tässä syyskisassa aina olleet kiven takana, kun muutto kulkee syksyllä valtaosin ranni-kosta poispäin, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta. Lintutiedotuksen arvoisia lajeja sen sijaan löytyy lähes aina, nyt jalohaikara edusti tätä joukkoa.

Hailuodon ralliHailuodon syysralli kisattiin 29.9. klo 7–18. Yhteis-lajimäärä 106 on hyvä, mutta ei huippua. Samoin sanoin voisi luonnehtia joukkueiden tuloksia.

Kisan luonne on tyypillisesti kahlaajien ja varpuslintujen etsinnässä, samalla kun juuri mikään petolintu ei ole itsestään selvä. Jonkinlainen vesi-lintusetti kuuluu jo peruslajeihin, mutta yllätyksille on tilaa sielläkin. Hyönteissyöjät ovat jo järjestään arvokkaita. Hailuodon kisaan liittyy aina merkittä-viä rariodotuksia, joihin vastausta antoi tällä kertaa vain yksi taigauunilintu. Harmaasorsa ja viiksiti-mali kuuluvat kisan peruslajinomaisiin helmiin. Ässien lista kertoo osaltaan missä mennään: lyhyt-nokkahanhi, valkoposkihanhi, lapasotka, piekana, punakuiri, valkoviklo, isosirri, lehtokurppa, liro, palokärki, taigauunilintu, naakka ja pikkusirkku.

Kevätralli / tulokset1. 157 Keijukaiset: Heikki Tuohimaa, Tuomo Jaakkonen, Tuomas Väyrynen2. 153 Chocolate Moose: Petri Lampila, Samuli Lehikoinen, Toni uusimäki 3. 149 Daltonit: Markku Leppäjärvi, Mikko Ala-Kojola, Juhani Törmi, Teemu Fyrstén 4. 148 Turistit: Janne Aalto, Petri Nikupaavo, Petri Pelttari, Antti Pesola

Rallipinnapojat: Sami Kalliokoski, Juhani Karvonen, Jarno Rasmus 6. 147 Kohtuuden ystävät: Jukka Piispanen, Esko Strömmer, Jouni Pursiainen, Sami Timonen 7. 136 Klenkat: Kalevi Tunturi, Veli-Pekka Viklund, Kari Rannikko 8. 134 Eevin ruudin keksijät: Ilpo Kojola, Tuomas Herva, Jorma Siira, Ilkka Ruuska, Pekka Ruuska 9. 133 680: Tapani Tapio, Erkki Sarviaho, Ville Suorsa, Pekka Suorsa

10. 127 Karhukopla: Olli Hakkila, Jukka Hautamäki, Antero Kurikka, Riitta Orti 11. 125 Räpäsorsat: Satu Lampila, Marja Kuosa, Katja Kangas, Sirpa Marttila 12. 123 Nuotit hukassa: Liisa Ojanen, Irma Hautala, Seija Rannikko

Surnia 1: Risto Nevasaari, Kari Varpenius, Jaakko Koistinen 14. 121 Hohtolan perhejoukkue: Esa Hohtola, Anja Hohtola 15. 113 Lonkka volovot: Minna Mikkola, Esa Aalto, Ari Leinonen (Ekosarjan voittajajoukkue)16. 104 Hetulat: Nelli Rönkä, Antti Rönkä, Timo Kanniainen (Puolet pyöräillen, puolet autoillen)

AureolA Vsk 32 149

PPLY:n atlasrallisäännöt 2007• Jokaisesta atlasruudusta saa erikseen pisteitä ruudun jokaisesta havaitusta lajista. • Pisteitä saa lajin ruudun korkeimman havaitun pesimävarmuusindeksin mukaan: varmasta pe-

sinnästä kuusi (6), todennäköisestä kolme (3) ja muista yhden (1). Yhden pisteen voi saada siis mahdollisesta ja epätodennäköisestä pesinnästä sekä ylimuuttavasta tai muutolla lepäilevästä.

• Lajista voi kuitenkin saada atlasraliin korkeintaan 30 pistettä. Maksimin täytyttyä merkitään myös seuraaville ruuduille lajin korkein pesimävarmuusindeksit, näin ralli palvelee atlasta par-haiten.

• Linnusta/poikueesta/reviiristä/parvesta saa pinnat vain yhteen ruutuun, siihen jossa lintu/lin-nut ovat aluksi. Siis ruutua EI katsota havaitsijoiden mukaan! Atlasralliin ei lasketa rallialueen ulkopuolisia havaintoja, lajiralliin tämä mahdollista.

• Lajilleen varmistamattomista SP/VEL -havainnoista ei saa atlasrallipisteitä.

Yli puolen joukkueesta on tehtävä havainto reviiriltä, mutta reviirin pesimävarmuusindeksin koro-tukseen riittää yksikin havaitsija. Esim. kaikki kuulevat varoittavan emon (pvi 63), mutta vain yksi nä-kee heinikkoon juoksevan poikasen -> pvi 73 = 6 atlasrallipistettä. Taktikointi tämä mielessä pitäen on sallittua ja jopa toivottavaa. Esim2. Mielenkiintoista lajia kannattaa jättää yksi joukkueesta tark-kailemaan, josko se keräisi ruokaa nokkaansa, muiden siirtyessä tarkistamaan läheinen lintupaikka.

Atlasralli / atlasrallin tulokset1. 1140 Vuusioperhe : Tuomo Jaakkonen, Juha Markkola, Heikki Tuohimaa, Reijo Pantsar ja Ilkka Ruuska 2. 909 J,J and J: Jari Heikkinen, Jorma Pessa, Jorma Siira 3. 824 Myytinmurtajat: Harri Taavetti, Saana Meski, Jouni Meski 4. 653 Four sirkus: Tapani Tapio, Seppo Rajaniemi, Ville Suorsa, Pekka Suorsa 5. 572 Lomat: Liisa ja Mikko Ojanen, Annikki ja Matti Tynjälä6. 535 Slow Birding Society: Jukka Forsman, Jouko Inkeröinen, Pekka Rahko 7. 510 Hohtolan perhejoukkue: Esa ja Anja Hohtola 8. 453 Iso­Isterin irvistys: Pekka Ruuska, Teemu Saarenpää, Ilpo Kojola

Atlasralli / perinteisen pinnarallin tulokset1. 104 Myytinmurtajat: Harri Taavetti, Saana Meski, Jouni Meski 2. 102 Vuusioperhe: Tuomo Jaakkonen, Juha Markkola, Heikki Tuohimaa, Reijo Pantsar ja Ilkka Ruuska 3. 97 Four sirkus: Tapani Tapio, Seppo Rajaniemi, Ville Suorsa ja Pekka Suorsa 4. 88 J,J and J: Jari Heikkinen, Jorma Pessa, Jorma Siira 5. 83 Slow Birding Society: Jukka Forsman, Jouko Inkeröinen, Pekka Rahko 6. 81 Iso­Isterin irvistys: Pekka Ruuska, Teemu Saarenpää, Ilpo Kojola 7. 80 Lomat: Liisa ja Mikko Ojanen, Annikki ja Matti Tynjälä8. 78 Hohtolan perhejoukkue: Esa ja Anja Hohtola

150 AureolA Vsk 32

Hailuotoralli / tulokset1. 86 Hailuoto Royal Society: William Velmala, Petri Lampila, Markus Keskitalo, Harri Taavetti2. 81 Piipittäjät: Jouni Meski, Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen3. 80 Iso ja matalat: Janne Aalto, Pirkka Aalto, Tuomo Jaakkonen, Andreas Lindén4. 75 Juhani Karvonen ja Osmo Hekkala5. 74 Trio Niskahiki: Heikki Helle, Matti Häkkilä, Jyrki Torniainen

74 Yks tuttu ja oudot: Mikko Ala-Kojola, Harry Nyström, Miika Suojarinne74 Puolijoukkue: Jouni Pursiainen, Jukka Piispanen

8. 73 Hani Rangerit: Pekka Ruuska, Ilpo J Kojola, Pekka Järvelä9. 70 Likimain Klenkat: Tapani Tapio, Kari Rannikko, Ville Suorsa, Erkki Sarviaho

10. 68 Puhtaat valkeat kalsarit: Juha Markkola, Antti Rönkä, Markku Niiranen68 Vain varmat uupuu: Sami Timonen, Tuomas Herva, Jorma Siira

12. 58 Räpäsorsat: Katja Kangas, Satu Lampila, Sirpa Marttila, Marja Kuosa13. 56 Kuurosokeat: Veli-Pekka Honkanen, Teemu Saarenpää

Talviralli / tulokset1. 39 Surnia: Kari Varpenius, Heikki Tuohimaa ja Jaakko Koistinen2. 36 ARK: Petri Lampila ja Harri Taavetti 3. 33 Lonkkavolvot: Esa Aalto ja Ari Leinonen4. 24 Jukka Kiiskilä, Juha Kiiski, Matti Heino ja Mikko Viinanen5. 17 Taivalkoski: Ahti Jurmu, Jorma Räisänen, unto Laitala ja Kalevi Hirvonen

Surnian syysralli / tulokset1. 93 GTI Pop­Stars Heikki Tuohimaa, Kari Varpenius, Jouni Meski, Tuomas Väyrynen2. 92 Likimain Klenkat Kari Rannikko, Ville Suorsa, Tapani Tapio, Erkki Sarviaho 3. 89 Arkki Perkeleet Petri Lampila, Harri Taavetti, William Velmala, Markus Keskitalo4. 83 Höpönassut :) Antti Pesola, Petri Nikupaavo, Mika Kumpulainen, Toni uusimäki5. 81 Moraalittomat Juhani Karvonen, Aappo Luukkonen, Jarno Rasmus, Sami Kalliokoski6. 77 Surnian Toivot Jouni Majuri, Risto Nevansaari, Jaakko Koistinen 7. 71 Jallucolat Marja Maarala, Seppo Pudas8. 68 Lopun Laiskat Ilkka Ruuska, Pekka Ruuska, Ilpo Kojola

68 Kyyhkylän Tiirat Jukka Österberg, P-P Österberg 10. 60 Toyota Team Ilpo Aapola, Tapani Karvonen, Seppo Sirviö

AureolA Vsk 32 151

Lokakisa PPLY vs kPLYVuotuinen yhdistysten (Pohjois-Pohjanmaa vs Kes-ki-Pohjanmaa) välinen lokakisa on mainio syysret-keilyn kannustaja. PPLY voitti 170 lajilla KPLY:n 160:tä vastaan, joten hiukan jäätiin vuoden 2006 tulostasosta. Kun PPLY on sekä harrastajamääräl-tään että alueeltaan suurempi, ei tulos sinänsä ole odottamaton.

Kuukauden mittaiseen kisaan mahtuu jo use-ampia arvolajeja, kuten kyhmyhaahka, allihaahka, jääkuikka, merisirri, leveäpyrstökihu, turturikyyh-ky, harjalintu, valkoselkätikka, isokirvinen, tuntu-rikiuru, luotokirvinen, mustaleppälintu, arotasku, hippiäisuunilintu, taigauunilintu, kashmirinuunilin-tu, keltahemppo ja mäntysirkku.

talviralliTalviralliin osallistui 6.12. klo 0–24 vain viisi joukkuetta. Rallisäässä ei ollut mitään ongelmaa: pikkupakkasta, mutta ei tuulista. Tulostaso lienee ajankohdalle tyypillinen, yhteislajimäärä (55) jopa selvästi parempi kuin edellisenä vuonna (44), jol-loin kuitenkin sää oli huonompi.

On hiukan vaikea määritellä parhaita lajeja, koska vuodenaika vaikuttaa listaan. Ässiä olivat kuitenkin: kyhmyjoutsen, alli, mustalintu, riekko, pyy, fasaani, kuikkalaji, turkinkyyhky, palokärki, pikkutikka, isolepinkäinen, kuukkeli, pähkinähakki ja tikli. Se, kulkiko porukka autolla vai polkupyö-rällä, ei näyttänyt olevan ratkaisevaa tuloksissa.

HR 80ED + SDLV2 + CASEErittäin laadukas ED-putki24-72x okulaarilla ja laukulla

GS52ED + HDF ZOOM + CASETodellinen matkaputki12-36x okulaarilla

PUUJALUSTAT

Itämerenkatu 1600180 Helsinki (Ruoholahti)

Puh. (09) 6859 0800www.fotofennica.fi

FRONTIER ED-SARJATestimenestyjänuusittu malli

alk.450;-

SAPPHIRE ED-SARJAED-lasi ja dielektrisetprisman pinnoitteettuottavat erittäin kirkkaanja kontrastisen kuvan.

alk.640;-

Uusi edullinen ED-KIIKARI ED-X

alk.399;-

689;-

1670;-

kun tarvitset värinättömänvaihtoehdon!

152 AureolA Vsk 32

tA u V o N L i N t uA s E M A V u o N N A 2007

Mikko ojanen ja MaTTi Tynjälä

Tauvon 43. toimintavuosi sujui perinteiseen tapaan. Vuoden kokonaisaktiviteetti oli 68 päivää, rengastusta, muutonhavainnointia,

kahlaajien laskentaa ja aseman kunnostusta. Huh-tikuun lopussa oli viikon havainnointiputki. Tou-ko–kesäkuussa 26.5.–15.6 oli kolmen viikon ren-gastusjakso. Syksyllä oli muutama hiukan pidempi toimintajakso, muutoin vain viikonloppukäyntejä. Päämiehittäjinä toimivat Matti Tynjälä ja Mikko Ojanen. Näiden lisäksi asemalla vieraili havainnoi-massa tai rengastamassa lukuisia muita harrastajia. Kesällä Oulun yliopiston biologian laitoksen sirri-tutkijat viihtyivät perinteisesti Ulkonokalla. Tiira-järjestelmä toi lisäksi lukuisia havaintoja Tauvosta, lähinnä Ulkonokalta ja Kaasalta, niitä on hyödyn-netty tässä katsauksessa. Kiitokset kaikille havain-noijille ja rengastajille!

HavainnointiAsemalla havainnoitiin muuttoa sekä rengastuksen yhteydessä että erikseenkin. Kokonaishavainnointi-aika oli 72 tuntia, joista 46 oli keväällä ja 26 syk-syllä. Lisäksi kävivät alueen harrastajat havainnoi-massa Tauvon kalasatamassa tai sen lähituntumassa miltei läpi vuoden. Havainnot on kiitettävästi kir-jattu Tiira-havaintojärjestelmään, josta niitä on poi-mittu tähän katsaukseen.

Perämeri pysytteli osin avoimena vuodenvaih-teen yli. Tammikuun alussa tavattiin mm. kala- ja harmaalokki, telkkä, mustalintu, isokoskelo ja ui-velo. Havainnot koskivat useimmiten yksittäisiä tai muutamia lintuja, poikkeuksena 25 kalalokkia 1.1. ja 46 luoteeseen muuttavaa harmaalokkia 6.1.

Huhtikuun lopun havainnointijakso, 23.–28.4., osui hiljaiselle kaudelle. Hanhet ja pedot olivat pääosin jo menneet kevään lämpimän alku- ja kes-kivaiheen aikana. Hanhia meni tällöin enää vain joitakin kymmeniä. Myös petomuutto oli hiljaista:

© M

IKKO ALA-KO

JOLA

AureolA Vsk 32 153

hiirihaukkoja ja piekanoja meni yhteensä vain kol-misenkymmentä. Keväiden aikaistuminen tarkoittaa Tauvon korkeudella muuton ajankohdan aikaistu-mista lajista riippuen jopa parilla viikolla. Myöhäi-nen asemahavainnoinnin aloitus näkyy havaittujen määrissä. Merikotkia, viime vuosina runsastunutta lajia, tavattiin 23.–28.4. päivittäin 1–4 yks. Kuoveja muutti 24.4., muutoin hiljaisena muuttopäivänä yh-teensä 178. Paikallisia taveja laskettiin 22. ja 24.4. n. 1000 yks. Rastaita muutti 25.4. n. 1200, joukossa 250 kulorastasta. Lajia on havaittu vuosi vuodelta yhä runsaammin myös Tauvossa. Mikä lienee lajin menestymisen syy?

Ruokki pesii vähälukuisena Perämerellä mm. Iin Krunneilla. Lajia tavattiin muuttavana Kaasalla 27.5. 9 yks, 4.6. 11 yks ja vielä 2.8. nähtiin 3 pohjoi-seen menevää ruokkia. Yksittäinen etelään menevä ruokki tavattiin kalasatamassa 31.10.

Joulukuussa nähtiin vielä 9 paikallista joutsenta, mustalintu, pilkkasiipi ja kuikka sekä kala-, harmaa- ja merilokkeja. Jään reunan alueella talvehtijat alkavat löytyä myös Tauvosta eteläisen Suomen tapaan.

kahlaajatLepäilijälaskentojen ja ilmoitettujen havaintojen pe-rusteella kahlaajamuutosta saatiin kohtuullinen vai-kutelma. Pulmussirrejä havaittiin 80 yksilöä välillä 19.5.–3.10. Kevätmuutolta on yksi havainto (19.5. 2 yks., Aappo Luukkonen). Kesäkuun lopun havain-not (20.6. 3 ja 26.6. 2p Ulkonokka, Kari Koivula) koskenevat pesinnässään epäonnistuneita ja siten varhain paluumuutolle lähteneitä yksilöitä. Vanho-jen lintujen muuttoaikana (26.7.–13.8.) kirjattiin 30 yksilöä. Suurin määrä, 11 yks., tavattiin 29.7. Nuorten pääasiallisena menoaikana (22.8.–3.10.) havaittiin yhteensä 48 yksilöä, enimmillään 8 niin 20.9 kuin 3.10.

Isosirristä kirjattiin kolme keväthavaintoa 12.–19.5. 1–3 yksilöstä. Syyshavainnot, yht. 20 yk-silöä, jakaantuvat välille 1.8.–6.10. Suurin määrä, 8 yksilöä, tavattiin 9.9. Kuovisirrikin nähtiin keväällä: 19.5. 1 yks. Vanhojen muutto kulminoitui 9.–10.7, jolloin laskettiin 99 ja 240 lintua. Ensimmäiset nuo-ret nähtiin 28.8. Viimeinen havainto lajista tehtiin 30.9. Kaikkiaan havaintoja saatiin 409 yksilöstä.

Varhaisin suosirri kirjattiin Tauvossa 12.5. Ke-vätsumma jäi vaatimattomaksi – vain 189 yksilöä. Suurin parvi, 50 yksilöä, tavattiin 14.5. Syyspuo-lella vanhojen lintujen muuton paras päiväsumma

oli 10.7. 310 p muutolle lähtenyttä yksilöä. Nuoria kirjattiin muutaman kymmenen parvia elokuulta lo-kakuun alkuun. Muutamia – yksittäisiä tavattiin lo-kakuun puoleenväliin saakka. Vuoden kokonaissum-maksi kirjattiin n. 1800 yksilöä.

Pikkusirri havaittiin keväällä vain kerran: 28.5. 2p Ulkonokalla. Syysmuutto alkoi 9.7., 2 vanhaa lintua Ulkonokalla. Vanhoja liikkui heinäkuulla vä-hän, päiväsumma maksimissaan 10 yksilöä. Nuoria pikkusirrejä tavattiin elokuun puolenvälin jälkeen (jolloin tavatut ovat lähes yksinomaan nuoria) yh-teensä 179 yksilöä. Maksimimäärä oli 7.9. 28 ja vuoden kokonaissumma oli 226 yksilöä.

Arktiset kahlaajat saavat poikasia siivilleen parhaiten sopulivuosina, jolloin petojen saalistus kohdistuu lähes yksinomaan pikkunisäkkäisiin. Nuorten alhainen määrä kaikilla sirrilajeilla kertoo, että sopuleita ei juuri esiintynyt Siperian tundralla 2007. Pikkusirri tuntui onnistuneen parhaiten. Jat-kossa olisi hienoa, jos kaikki havainnoijat huomai-sivat merkitä kahlaajien iän ilmoituksiinsa!

VaelluslinnutVaeltajat olivat vähissä vuonna 2007. Pöllöjen esiintyminen oli helmipöllöä lukuun ottamatta poh-jaluokkaa. Neljä hiiripöllöä tavattiin syksyllä eri puolilla Tauvoa. Myös urpiainen oli vähissä. Ase-malla rengastettiin 7.10. 270 yksilöä ja havaittiin n. 300 lintua. Muut päivät jäivät reilusti vaatimat-tomammille summille. Vihervarpusia laskettiin tor-nista 28.4. kolmisensataa, syyskaudella havaittujen määrät olivat parhaimmillaan vain kymmenissä. Käpylinnut eivät juuri liikkuneet tänä vuonna.

Tiaisten esiintyminen oli niukkaa. Hömötiaisen vaellus oli havaintojen mukaan vaatimatonta. Ren-gastuksia oli vain 34 kpl. Kuusitiaisia havaittiin vain kaksi! Lapintiaisia tavattiin yksi yksilö 25. ja 26.10.

Harmaapäätikka havaittiin taas Tauvossa, yksi lintu 5.10. Todennäköisesti sama lintu eksyi verk-koon seuraavana päivänä. Käpytikkakaan ei vaelta-nut. Pohjan- ja pikkutikasta saatiin vain muutamia havaintoja lähinnä paikallisista linnuista.

rengastusLähes kaikkina aseman miehityspäivinä myös ren-gastettiin aktiivisesti (58 päivänä 68:sta). Kevään rengastussumma oli 1577 ja syksyn 1534 lintua, eli kokonaismääräksi muodostui viimevuosien tasoi-

154 AureolA Vsk 32

nen 3111 rengastusta. Kontrolleja ja löytöjä saatiin yhteensä 272.

Pisin rengastusjakso oli keväällä 26.5.–15.6. Muulloin on lyhyempiä 1–6 päivän jaksoja touko-kuun puolivälistä lokakuun loppuun. Harmittavin tauko oli heinäkuun lopussa–elokuussa.

Pajulintu oli jälleen runsain verkkosaalis 970 rengastuksella, joista suurin osa tuli keväällä. Toisek-si tuli jälleen loppusyksyisen esiintymisen johdosta urpiainen (545) ja kolmanneksi lehtokerttu (193). Vaelluslintuja tuli niukanlaisesti syksyn mittaan, ur-piaisten lisäksi tali- (90) ja sinitiaisia (60) sekä lop-pusyksystä 53 pyrstötiaista. Helmipöllömäärä nousi pitkästä aikaa: 23 rengastusta 7.9.–13.10., parhaana päivänä (26.9.) 7 lintua. Huono tikkavaellus näkyi rengastussummissa – syksyn mittaan saatiin vain pikkutikka, käpytikka, palokärki, harmaapäätikka, yksi kutakin lajia, ja kaksi pohjantikkaa.

Mielenkiintoisimpia verkkovieraita olivat ke-väällä liro (1), idänuunilintu (1) ja pikkusieppo (2) sekä syksyllä lapintiainen (1), jo mainittu harmaa-päätikka (1) ja mustapääkerttu (1). Ikävämpää sen sijaan on pohjansirkun katoaminen verkkolajistosta – vuoden saaliiksi jäi nyt vain yksi syksyinen lintu. Keväällä verkoista saatiin peräti 14 mustapääkerttua – 8 koirasta ja 6 naarasta. Kyseessä on uusi keväte-siintymisennätys – aikaisemmin suurimmat määrät ovat tulleet syksyisin.

Kontrollien joukossa oli 7 löytöä (eli aseman ulkopuolista rengastusta), ja niiden joukossa ke-väällä oli puolalainen pajulintu. Pajulintu, pajusirk-ku ja tiaiset ovat runsaimmat kontrollilajit. Van-

himmat kontrollit ovat kolmivuotiaita (pajulintu, pajusirkku, hömötiainrn ja laulurastas). Pajusirkku on Tauvon rengastuslajeista paikkauskollisin – sen samaa vuotta vanhempien kontrollien osuus on puo-let. Tässä se on omassa luokassaan, kun seuraavalla lajilla pajulinnulla määrä on runsas neljännes. Suu-rella osalla lajeista kontrolleja on niin vähän, ettei vertailua voi tehdä.

PikkuraritValkoposkihanhi tavattiin kahdesti, 27.5. 2m N ja 15.7. 1p. Harvemmin tavattu huuhkaja nähtiin 24.4. Harvinaistunut peltosirkku tavattiin vain kerran, 2.6. Tunturikiuru muutti Kaasalla 6.5. ja havaittiin paikallisena Ulkonokalla 6.10. Sepelrastas tavat-tiin 29.4. kalasatamassa. Kaksi muuttavaa naaras-pukuista allihaahkaa tavattiin 7.5. kalasatamassa ja laji kesehti kalasatamassa 13.7.–5.8. (31.7.–1.8 havaittiin kaksi lintua). Paikallinen naaraspukuinen allihaahka tavattiin myös Säikänlahdella 26.5. Kul-tarintoja rengastettiin neljä; 4.6. 1, 5.6. 2 ja 11.6. vielä 1. Pikkusieppo rengastettiin 7. ja 9.6. Idänuu-nilintuja saatiin vain yksi, 8.6. Mustapääkertulla oli huippuesiintyminen keväällä, yhteensä 14 rengas-tettiin tai havaittiin. Syksyllä saatiin vain yksi yksilö (nuori naaras). Munahiedalle vievän polun varresta tavattiin 22.9. 1n (Jouni Pursiainen). On merkille-pantavaa, että pensaskerttua ei havaittu kertaakaan koko vuonna asemalla.

Harmaahaikarasta saatiin kaksi havaintoa: 5.8. Munahieta 1p (Ilkka Ruuska, Pekka Ruuska) ja 24.8. 1 pohjoiseen menossa oleva laskeutui Muna-hiedalle (Heikki Tuohimaa). Nuori punajalkahauk-ka oli Merikylänlahdella 7.9. (Heikki Tuohimaa). Keräkurmitsa laskeutui Ulkonokalle 14.9. Peuka-loinen tavattiin syksyllä kahdesti: 19.9. 1 yks. Kul-likarilla (Harri Taavetti) sekä 28.9. Munahiedalla 1 yks. (Jouni Majuri). Paikallinen mustakurkku-uikku oli Kullikarilla 27.9. (Heikki Tuohimaa). Taigauuni-lintu havaittiin hippiäisparvessa Munahiedalla 29.9. (Juha Lindfors). Harvinaisin havainto oli arotasku, joka nähtiin 6.10. Munahiedalla. Nisäkkäistä met-säkauris nähtiin pariin otteeseen aseman lähiympä-ristössä.

Tämä on Tauvon lintuaseman julkaisu no 83.

TOP 10 runsaimmat rengastuslajit vuonna 2007.LAji kevät syksy Yhteensä

pajulintu 829 141 970

urpiainen 1 544 545

lehtokerttu 186 7 193

punarinta 34 126 160

kirjosieppo 128 11 139

pajusirkku 26 90 116

talitiainen 1 93 94

ruokokerttunen 82 10 92

punakylkirastas 11 79 90

harmaasieppo 75 2 77

Yhteensä 1577 1534 3111

AureolA Vsk 32 155

Tauvon kontrollit vuonna 2007. Tauvossa vuosina 2004–2007 rengastettujen lintujen kontrollit sekä muualla rengastetut ja Tauvossa kontrolloidut linnut.

tauvon rengastukset MuutLaji 2007 2006 2005 2004 yhteensä löydöt

pajulintu 58 16 7 81 3

pajusirkku 26 15 8 2 51 2

hömötiainen 21 5 1 1 28

talitiainen 22 2 24

punarinta 16 16

sinitiainen 14 14

lehtokerttu 12 12 1

kirjosieppo 5 5

urpiainen 4 4

keltasirkku 2 2 4

peippo 3 1 4

ruokokerttunen 3 3 1

leppälintu 3 3

pyrstötiainen 2 2

niittykirvinen 1 1 2

mustapääkerttu 2 2

mustarastas 2 2

metsäkirvinen 1 1

punavarpunen 1 1

tundraurpiainen 1 1

järripeippo 1 1

sinirinta 1 1

lapintiainen 1 1

töyhtötiainen 1 1

laulurastas 1 1

kaikki yhteensä 203 39 12 11 265 7

156 AureolA Vsk 32

to i M i N tA k E r to M u s 2007

hanna-Riikka Ruhanen

Pohjois-Pohjanmaan l intut ieteel l inen yhdistys ry

YLEistäVuosi oli PPLY:n 34. toimintavuosi.

jäsENistÖJäsenmäärä oli 220 varsinaista jäsentä ja 14 per-heenjäsentä eli yhteensä 234. Jäsenmaksun suuruus oli 25 €, koululaisilta ja opiskelijoilta 20 €. Perheen-jäsenmaksu oli 4 €.

HALLitus jA toiMiHENkiLÖtHallituksen puheenjohtajana toimi Aappo Luukko-nen, varapuheenjohtajana Markku Hukkanen ja sih-teerinä Hanna-Riikka Ruhanen.

Muut hallituksen jäsenet olivat Jari Heikkinen, Saana Meski, Ari Rajasärkkä, Ville Suorsa, Minna Tuomala, Heikki Tuohimaa ja Tuomas Väyrynen. Hallitus kokoontui päätösvaltaisena 9 kertaa. Halli-tuksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: J. Heikkinen 9, M. Hukkanen 9, A. Luukkonen 9, S. Meski 8, A. Rajasärkkä 3, H.-R. Ruhanen 7, V. Suorsa 5, M. Tuomala 1, H. Tuohimaa 7 ja T. Väy-rynen 7 kertaa.

Toimihenkilöinä toimivat: taloudenhoitaja Jari Heikkinen, havaintoarkistonhoitaja Matti Tynjälä, Atlas- ja IBA-aluevastaava Jorma Pessa, petovas-taava Markku Hukkanen, lintulaskentavastaava Ari Rajasärkkä, BirdLife-aluevastaava Sami Timonen ja 1.1.2008 alkaen Tuo-mas Väyrynen, pönttömestari Ari Kakko, ruokintapaikkavastaava Jukka Piispanen sekä www-vastaavina Esa Hohtola, Ville Suorsa ja Tapani Tapio sekä 1.1.2008 alkaen Katja Tonteri.

Aluerariteettikomite-aan kuuluivat Petri Lampila (pj.), Minna Takalo (sihteeri), Harri Taavetti, Markus Keski-talo ja William Velmala. Kaksi viimemainittua jäsentä jättäytyi pois

toiminnasta vuoden 2007 lopussa ja heidän tilal-leen valittiin Juhani Karvonen ja Tuomas Väyrynen. ARK kokoontui käsittelemään havaintoja vuoden aikana kolme kertaa.

Linnustonsuojelutoimikuntaan kuuluivat Sami Timonen (puheenjohtaja), Jorma Pessa, Juha Mark-kola, Elja Herva, Matti Tynjälä, Jouni Pursiainen, Veli-Matti Pakanen ja Aappo Luukkonen. Toimi-kunta ei kokoontunut, mutta asioita käsiteltiin säh-köpostitse.

Havaintotoimikunnassa toimivat Heikki Tuo-himaa (pj), Sami Timonen, Matti Tynjälä (arkis-tonhoitaja), Jari Heikkinen, Minna Tuomala, Aap-po Luukkonen, Ville Suorsa ja Tuomas Väyrynen (aluevastaava). Toimikunta ei kokoontunut, mutta piti muuten yhteyttä sähköpostitse. Lisäksi yhdistys-käyttäjistä koostuva Tiira-ryhmä kokoontui havain-tojärjestelmään liittyvissä kysymyksissä kertaalleen ja piti myös yhteyttä sähköpostitse. Tiira-ryhmä toi-mii itsenäisesti tai tarvittaessa havaintotoimikunnan kanssa yhteistyössä. Yhdistyksen Tiira-havaintojär-jestelmän yhdistyskäyttäjinä toimivat Ville Suorsa, Tapani Tapio, Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen, Petri Lampila ja Matti Tynjälä.

Retkikummitoimikuntaan kuuluivat ja ret-kikummeina toimivat Markku Hukkanen, Tuomo Jaakkonen, Juhani Karvonen, Saana Meski, Hanna-Riikka Ruhanen, Tuomas Salste, Ville Suorsa ja Minna Tuomala. Toimikunnalla ei tänä vuonna ollut nimettyä puheenjohtajaa. Retkikummit kokoontui-vat helmikuussa kerran suunnittelemaan retkitoi-

mintaa ja lisäksi yhteyttä pidettiin sähkö-postin välityksellä.

Rallitoimikunnan muodos-tivat Tuomo Jaakkonen, Jouni

Meski ja Saana Meski (pj).Ohjelmatoimikun-

taan kuuluivat Esa Hohto-la, Petri Lampila, William Velmala ja Hanna-Riikka Ruhanen (pj). Toimikunta kokoontui vuoden aikana

neljä kertaa, lisäksi ohjel-maa suunniteltiin sähköpostin

välityksellä.Atlastoimikuntaan kuuluivat

AureolA Vsk 32 157

Jorma Pessa (puheenjohtaja), Sami Timonen (siht.), Juha Markkola, Matti Tynjälä, Heikki Tuohimaa ja Jari Heikkinen. BirdLifen Suomen IBA-laskentojen päivityksen vuoksi toimikunnan tehtäviin asetettiin toimintavuoden alusta lähtien myös IBA-laskentojen koordinointi alueella. Toimikunta ei kokoontunut vuoden aikana, mutta asioita käsiteltiin sähköpostitse.

Jäsenrekisteriä ylläpitivät Esa Hohtola ja Min-

na Tuomala ja jäsentiedotteiden postituksesta vastasi Jari Heikkinen. Jäsensihteerinä toimi Minna Tuoma-la.

Yhdistyksen BirdLife-edustajat olivat Markku Hukkanen, Ville Suorsa ja Sami Timonen.

Aureolan palkattuna päätoimittajana toimi Tep-po Mutanen, taittajana Ville Suorsa ja kuvankäsitteli-jänä Pauli Jussila.

YLEisÖkokouksEtTammikuu - Harri Taavetti (toim.): ”Vuoden 2006 kuvasa- toa”Helmikuu - Sääntömääräinen vuosikokous * - saana & jouni Meski: ”Kenguruita ja kooka­ burria ­ matkakertomus Australiasta”Maaliskuu, petoilta - Dick Forsman: ”Petolintujen jäljillä & merikot­ kan iänmääritys”Huhtikuu - jorma Pessa: ”Atlaslaskennat” - Ari rajasärkkä: ”Vakioreittilaskennat” - jorma Pessa: ”IBA” - Matti Tynjälä & Ville Suorsa: ”Tiira” - William Velmala: ”Turunmaan saaristo kesä­ retkikohteena”toukokuu - kalevi Hirvonen: ”Lintupaikat ja ­harrastus Taivalkoskella” - Ari rajasärkkä: ”Suur­Iin suojelualueet, retki­ vinkkejä atlaskesälle 2007”

syyskuu - jorma Pessa: ”Lintujen elinympäristön hoitoa Pohjois­Pohjanmaalla” - jari Heikkinen: ”Kuvakavalkadi PPLY:n talkois- ta vuosien varrelta”Lokakuu - Margus Ellermaa: ”BirdLife esittäytyy” - Margus Ellermaa: ”1,6 miljoonaa vesilintua. Itämeren parasta syysarktikaa Viron Spitham- nissa”Marraskuu - Sääntömääräinen syyskokous - Paavo Liimatta (toim.): ”Pohjois­Suomen määrittäjämestaruus -kuvakisa”joulukuu - Petri Lampila: ”Singapore & Bali - eksotiikkaa ja WP­harvinaisuuksia” - William Velmala: ”Maisema- ja lintukuvia tsad-järveltä”

120

100

120

80

60

20

40

0

20

tammikuu

helm

ikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

tammikuu

helm

ikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

158 AureolA Vsk 32

juLkAisutoiMiNtA jA tiEdottAMiNENVuoden aikana lähetettiin yksi jäsenkirje. Touko-kuussa lähetetyssä kirjeessä tiedotettiin jäsenmak-susta, yhdistyksen järjestämistä retkistä, kevät- ja kesärallista, Atlas- ja IBA-kartoituksista, PPLY:n tekemistä lintujen elinympäristöjen hoitotöistä sekä mahdollisuudesta vastaanottaa jäsenkirje jatkossa sähköisesti.

Ajankohtaista tiedonvälitystä hoidettiin säh-köpostilistalla osoitteessa pply@lists.oulu.fi. Yhdis-tyksen www-sivut osoitteessa http://www.birdlife.fi/pply/ olivat toiminnassa koko vuoden ja niille tehtiin tuhansia käyntejä. Tietoverkkojen ulkopuo-listen ihmisten informaatiokanavana ajankohtaisissa yhdistystoiminnan asioissa toimi Tiira-lehden yhdis-tyspalsta. Yhdistyksen jäsenet antoivat haastattelu-ja tiedotusvälineille, mm. sanomalehti Kalevaan ja Oulu Radioon. Yhdistysesitettä jaettiin yleisötapah-tumissa.

HArrAstAjAkokooNtuMisEt jA Muu toi-MiNtA

LinturallitRallien suosio kasvoi edellisestä vuodesta kuhun-kin ralliin osallistuneiden joukkueiden määrässä laskettuna. Myös ralleihin osallistuneiden henkilöi-den määrä kasvoi edellisestä vuodesta; kun vuonna 2006 PPLY:n ralleihin osallistui kaikkiaan 72 eri henkilöä, vuonna 2007 osallistujia oli 98 eri hen-kilöä.

Vuosi alkoi perinteiseen tapaan Tammikisal-la, jossa saatiin pitkästä aikaa huipputuloksia, kun Kari Rannikko voitti PPLY:n sarjan 93 lajilla. Uusi ennätys oli myös Oulun osakilpailun voittaneen Ta-pani Tapion voittotulos, 70 lajia. Henkilökohtaisena kisasarjana oli ensimmäistä kertaa mukana ekosar-ja, jonka voittajaksi selviytyi Ari Leinonen 60 la-

jilla. Ekosarjassa oli kuusi osallistujaa. Tammikisan kaikkiin henkilökohtaisiin sarjoihin osallistui yh-teensä 27 eri henkilöä.

PPLY:n alueen kuntakisassa, johon osallistui-vat automaattisesti kaikki PPLY:n havaintojenke-ruualueen kunnat, selviytyi voittajaksi tiukassa tais-tossa Raahe 77 lajilla. Oulu tuli toiseksi 75 lajilla ja Pyhäjoki kolmanneksi 62 lajilla.

Kevätralli kisattiin 26.–27.5. Ralliin osallistui 16 joukkuetta, joista yksi ekosarjassa. Voittajaksi kruunattiin jälleen Keijukaiset (Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen, Tuomo Jaakkonen) 157 lajilla. Ekosarjassa kilpailleet Lonkkavolvot (Minna Mik-kola, Esa Aalto, Ari Leinonen) saivat 113 lajia.

Kesäralli järjestettiin 30.6.–1.7. ja nyt jo toista kertaa atlaskartoitusta tukevana. Rallialueena oli Iin ja Yli-Iin kunnat. Rallissa oli kaksi sarjaa; perintei-nen lajimääräralli sekä atlasrallisarja. Kaikki rallaa-jat osallistuivat automaattisesti molempiin. Kesäral-liin osallistui kahdeksan joukkuetta. Lajimäärärallin voittajaksi ylsi Myytinmurtajat (Harri Taavetti, Jouni Meski, Saana Meski) 104 lajilla. Atlasrallin voitti Vuusioperhe (Juha Markkola, Ilkka Ruuska, Tuomo Jaakkonen, Heikki Tuohimaa, Reijo Pantsar) 1140 pisteellä (pesimävarmuusindeksien summa). Rallissa havaittiin yhteensä 135 lajia ja havainnoitiin 32 atlas-ruudulla, joilta saatiin yhteensä 2971 atlashavaintoa.

Hailuoto-ralli käytiin 29.9. ja voittajiksi sel-viytyi joukkue Hailuoto Royal Society (William Velmala, Petri Lampila, Markus Keskitalo, Harri Taavetti) 86 lajilla. Joukkueita kisaan osallistui 13.

Talviralli pidettiin 1.12. ja ralliin osallistui nel-jä joukkuetta. Voittajaksi selviytyi Surnian joukkue (Kari Varpenius, Heikki Tuohimaa ja Jaakko Koisti-nen) 39 lajilla. Talviralliin osallistui viisi joukkuetta. Kisassa kolmanneksi sijoittuneet Lonkkavolvot (Esa Aalto, Ari Leinonen) kisasivat ekosarjan säännöillä.

Syksyllä kisattiin lisäksi Raahen seudun lintu-harrastajat Surnia ry:n 15.9. järjestämässä perintei-sessä 12 tunnin linturallissa Raahessa ja Vihannissa. Kisaan osallistui kymmenen joukkuetta.

MääritysviikonloppuHelmikuussa ARK järjesti jo kuudennentoista kerran perinteisen määritysviikonlopun Hailuodon Marja-niemessä.

NuorisojaostoNuorisojaoston toimintaa ylläpidettiin lukuisin esi-telmin ja tilaisuuksin.

* Petri Lampila erosi hallituksesta. Hänen tilal-leen valittiin Heikki Tuohimaa. Hallituksesta olivat erovuorossa Markku Hukkanen, Juhani Karvonen, Aappo Luukkonen, Ari Rajasärkkä ja Hanna-Riikka Ruhanen. Heistä Juhani ilmoitti jäävänsä pois hallituksesta. Muut erovuoroiset valittiin jatkamaan hallituksessa. Uutena halli-tukseen valittiin Tuomas Väyrynen.

AureolA Vsk 32 159

Retket ja muu opastustoimintaRetkikummitoimikunta järjesti keväällä neljä Ou-lun kaupungin ja lähistön lintupaikoille suuntautu-nutta retkeä. Järjestettävistä retkistä ja tapahtumista tiedotettiin PPLY:n kotisivulla, sähköpostilistalla sekä mm. kirjastojen ilmoitustauluilla ja Kalevan Menokalenterissa. Retkikummit opastivat yleisöä toukokuussa BirdLifen järjestämässä Tornien tais-tossa. Toimikunta osallistui myös Kellonkartanon ystävät ry:n aloitteesta Kellonkartanon lintuleirin suunnitteluun. Leiri kuitenkin peruttiin osallistujien vähyyden takia.

Sekä Oulun että Pudasjärven kansalaisopis-toissa pidettiin keväällä lintukurssit, joissa vetäjä-nä toimi retkikummeista Markku Hukkanen. PPLY esitteli toimintaansa ja opasti yleisöä Limingan Lin-tukuvafestareilla 28.4. Muutama retkikummi ja hal-lituksen jäsen opasti yhdessä huhtikuussa Oulussa järjestettyjen biologian ja maantiedon opettajien päi-vien hanhiretken. Yhdistys opasti pyynnöstä myös Kempeleen yläasteen työpajapäivän linturetken.

Tornien taistoPPLY:n joukkue (Juhani Karvonen, Ville Suorsa, Petri Kääriä, Ilkka Ruuska, Antti Lindholm) osal-listui 5.5. järjestettyyn Tornien taistoon Lumijoen Sannanlahden tornissa. PPLY:n alueen torneista parhaiten sijoittui Limingan Virkkulassa kisannut joukkue Finnature 1 (Jari Peltomäki, Ulla Matturi, Jouni Pursiainen, Ari Rajasärkkä, Jorma Pessa) ol-len yhdeksäs lajimäärällä 95.

Perämeri Open -jalkapalloturnausPPLY järjesti 1.9. Oulussa lintutieteellisten yhdis-tysten välisen Perämeri Open -jalkapalloturnauk-sen. Turnaukseen osallistui neljä joukkuetta: KPLY, LLY, Tringa ja PPLY. Voiton korjasi kotiin isäntä-joukkue PPLY.

TalkootTalkootöitä tehtiin kevät- ja syyskaudella Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimeksiannosta Oulun Vihreäsaaressa sekä syksyllä Oulun kau-pungin toimeksiannosta Hietasaaressa. Talkoot onnistuivat tänä syksynä hyvin: työtunteja tehtiin yhteensä 262 ja eri talkoissa oli mukana 32 ihmistä. Loppukeväällä ostetun uuden raivaussahan kustan-nukset saatiin katettua jo tämän syksyn talkoiden tuotolla.

Lintujen talviruokintaTalvikuukausina yhdistys ruokki lintuja Oulun Hie-tasaaressa Villa Pukkilan tontilla.

tutkiMustoiMiNtA jA ProjEktitPPLY osallistui käynnissä olevaan kolmanteen val-takunnalliseen Lintuatlas-projektiin sekä BirdLife Suomen IBA-seurantakartoitusten koordinointiin ja toteuttamiseen toimialueellaan. Lintuatlas-projektia ja sen tähänastisia tuloksia PPLY:n alueella esitel-tiin huhtikuun kuukausikokouksessa. Samassa ko-kouksessa kerrottiin myös IBA-projektista. Tämän ohella Atlaksesta ja IBA:sta tiedotettiin jäsenkir-jeessä. Kevään aikana atlastoimikunta otti henki-lökohtaisesti yhteyttä kymmeniin PPLY:n alueella lintuja aktiivisesti havainnoiviin ihmisiin koskien atlasprojektiin osallistumista. Toimikunta piti yh-teyttä projektin PPLY:n osa-aluevastaaviin ja tuotti yhdistyksen www-sivuille aineistoa atlaksesta ja IBA-projektista. Atlastoimikunta ja rallitoimikunta suunnittelivat yhteistyössä atlaskartoitusta tukevan Iin ja Yli-Iin kesärallin.

Atlasprojekti on edennyt PPLY.n alueella tä-hän asti hyvin. Kaikilta alueemme 289 atlasruudulta on jo ilmoitettu havaintoja. Vähintään tyydyttävästi kartoitettuja ruutuja on puolet kaikista ruuduista.

Atlastoimikunta koordinoi ja järjesti IBA-laskennat PPLY:n kaikkiaan 12 IBA-kohteella. Laskennat aloitettiin keväällä muutonaikaisilla ja levähtäjälaskennoilla. Laskennat jatkuivat pesimä-kauden laskennoilla ja päättyivät muutonaikaisiin laskentoihin. Järjestettyihin laskentoihin osallistui ja havaintojaan palautti n.15 henkeä. Laskennat on-nistuivat yhdistyksen alueella hyvin.

PPLY:llä on edustus BirdLife Suomen met-sähanhityöryhmässä (ei kokoontunut vuoden aika-na). Yhdistyksen jäsenet ovat olleet mukana alueen uhanalaisten lajien, erityisesti kiljuhanhen, ranta-kurvin, etelänsuosirrin, muuttohaukan ja maakotkan virallisessa suojelutyössä.

Yhdistys osallistui BirdLife Suomen Vuoden laji -projektiin, jossa vuonna 2007 kerättiin havain-toja kuukkelista.

Yhdistyksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti valtakunnalliseen talvilinnuston seurantaan (lasken-tareitit ja ruokintapaikat).

ARK:n jäsen Markus Keskitalo osallistui val-takunnallisen pikkuharvinaisuuskatsauksen toimit-tamiseen ja kirjoitukseen.

160 AureolA Vsk 32

ARK:n jäsen William Velmala kuului valtakun-nalliseen rariteettikomiteaan.

YHtEistoiMiNtA MuidEN järjEstÖjEN kANssAYhdistys piti aktiivisesti yhteyttä BirdLife Suomen toimistoon ja osallistui BirdLife Suomen uusien järjestö- ja suojelustrategioiden valmisteluun. Yh-distyksen jäsen Ulla Matturi toimi BirdLife Suo-men hallituksen puheenjohtajana. BirdLife Suomen suojelutoimikunnan jäsenenä toimi PPLY:n jäse-nistä Sami Timonen. Yhdistys osallistui BirdLife Suomen suojelutoimintaa käsittelevään seminaari-päivään syksyllä Mikkelissä, jossa pidettiin esitys PPLY:n suojelutoiminnasta. PPLY:llä oli edustaja BirdLife Suomen edustajiston syyskokouksessa.

PPLY osallistui Oulussa toimivien luonto- ja luontoharrastusjärjestöjen yhdessä järjestämään, lapsille suunnattuun ”Löydä luonnollinen harras-tus” -tapahtumaan 27.5. Ainolanpuistossa. Lintuja ja lintuharrastusta esittelivät Jari Heikkinen ja Hanna-Riikka Ruhanen. Lintutehtävärastiin tutustui n. 300 osallistujaa.

PPLY piti aktiivisesti yhteyttä alueen muihin luonto- ja luonnonsuojelujärjestöihin ja toimi näiden kanssa yhteistyössä mm. lausuntojen laatimisessa.

MuutA toiMiNtAAYhdistys osallistui Oulun kaupungin rantakenttätyö-ryhmään, jossa PPLY:tä edusti Veli-Matti Pakanen. Ryhmä valmisteli vuoden alussa selvityksen Oulun kaupungin rantakenttien hoidon ja käytön periaat-teista lintujensuojelu huomioiden. Työryhmä laati raportin perusteella päätösehdotuksen kaupungin-hallitukselle, joka hyväksyi ehdotuksen elokuussa. Rantakenttäasiassa toimia jatkaa nyt seurantatyö-ryhmä, jossa PPLY:tä edustaa Veli-Matti Pakanen.

Yhdistys osallistui Oulun kaupungin perus-tamaan Sanginjoen ulkometsän suojelua, hoitoa

ja käyttöä käsittelevän ohjausryhmän toimintaan. Ryhmässä PPLY:tä edusti Ari Rajasärkkä. Yhdistys otti osaa helmikuussa Oulun kaupungin järjestä-mään Sanginjoki-aiheiseen yleisöseminaariin kau-punginkirjastolla. Yhdistys järjesti kaupungin tek-niselle lautakunnalle pöllöretken Sanginjoelle 23.2. yhdessä Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Yleisölle suunnattu linturetki Sanginjoelle toteutet-tiin toukokuun lopussa. Suojeluasiaan vaikuttamista jatkettiin aina vuoden loppuun asti.

PPLY antoi lausunnon Metsähallituksen luon-nonvarasuunnitelmasta yhteisesti Pohjois-Pohjan-maan luonnonsuojelupiirin ja BirdLife Suomen kanssa.

PPLY osallistui Iin- Haukiputaan Suurhiekan merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointime-nettelyä ohjaavan seurantaryhmän toimintaan an-tamalla Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa lausunnon Suurhiekan YVA-ohjelmasta.

tAuVoN LiNtuAsEMASiikajoen Tauvon lintuaseman hoidosta vastasivat Mikko Ojanen ja Matti Tynjälä. Lintuaseman hoi-tajat huolehtivat aseman tutkimusten järjestelyistä. Yhdistyksen jäseniä osallistui aseman miehitykseen sekä havainnointi- että rengastustoiminnassa. Vuo-den 2007 alussa Oulun luonnonystäväin yhdistys ry. osti majoitusrakennukset ja Tauvon lintuaseman toiminta jatkui ennallaan.

tALousYhdistyksen tulot muodostuivat jäsenmaksuista, jäsenten talkootöistä, kuukausikokousten kahvitu-loista, julkaisutoiminnasta (kaupunkilintuatlas, leh-timyynti) ja oheistuotteiden (linnunpöntöt, tarrat, hihamerkit) myynnistä.

Menot koostuivat pääasiassa yhdistystoimin-nan kuluista.

AureolA Vsk 32 161

P P LY: N r E t k E i LYä V u o N N A 2011

Minna Mikkola

Nahkurin orsilta tai ainakin lintujen nahkois-ta se alkoi – vuoden ensimmäinen linturet-ki, joka suuntautui Oulun yliopiston eläin-

museon tutkimuskokoelmiin Jaakkosen Tuomon johdolla. Yhtenä ajatuksena tänä vuonna oli laajen-taa linturetkeilyn käsitettä koskemaan kaikenlaista lintutietoutta edistävää toimintaa.

Tammikuussa järjestettiin myös BirdLifen ideoima Pihabongaustapahtuma Villa Pukkilassa yhdessä Oulun Luonnonsuojeluyhdistyksen kans-sa. Opastimme yleisöä Swanljungin Tean kanssa lajien laskennan lomassa. Myöhäinen peippokin oli mukana menossa, tosin vain ujosti kuusen oksien alla lymyillen eikä koivun oksalla korkealla tällä kertaa. Pullakahvit purkutilaisuudessa maistuivat makealta, kun pinnaksi saatiin kuin saatiinkin se

toivottu nokkavarpunen.Eniten porukkaa (noin parikymmentä henkeä)

kokosi petolintukierros Oulun yliopiston eläinmu-seossa. Toivomuksena oli, että vastaavanlaisia ret-kiä järjestettäisiin vastakin. Korkealla katossa len-tävät kotkat muuttuivat eläviksi, kun niitä haukan silmin tuijottelimme Karvosen Juhanin opastamina niin tarkkaan, että tuntui jo ihan pöllöltä.

Hupisaarilla ja Hietasaaressa vaellettiin kiika-rit aseina useampanakin pyhäpäivänä helmi- maa-liskuun kylmissä. Ojasen Mikko kertoi leppoisasti lintujen elosta ja olosta, ja urpiaiset seurasivat kum-missaan pakkasessa vaeltavaa harrasta kansaa.

Oulunsaloon suuntautuneella huhtikuisella pöllöretkellä oli haaveena kuulla ululan pulinaa, mutta ainoastaan pari helmipöllöä suvaitsi jutella yön hämärissä. Kiehtovaa kuultavaa oli kuitenkin tähtitaivasta vasten matkaavien merihanhien toito-tus, kun ne vakuuttavasti töräyttivät pimeän keskel-

© SAM

PO H

AAPASAARI

162 AureolA Vsk 32

tä, että kyllä se kevät vielä koittaa.Ja koittihan se! Niinpä tuli taas kiire kivuta

torniin tarkkailemaan kevätmuuttoa. Yleisöä opas-tettiin yhteensä seitsemällä eri tornilla Hailuodossa, Oulussa, Haukiputaalla, Siikajoella ja Limingassa.

Jo klassikoiksi muodostuneet Aamuvirkkujen linturetket houkuttelivat jälleen huhtikuun hyiseen tuuleen tervehtimään sirkkuja ja peippoja. Touko-kuulle päästäessä Esan kanssa pyöräilevä joukko saikin jo sitten nauttia upeasta laulukonsertista aa-muauringon lämmittäessä meren aaltoja (ja Aaltoa).

Virkku täytyi olla myös sen, joka lähti mukaan PPLY:n hanhiretkelle, sillä pyörän selkään hypättiin jo kello kolme aamulla. Matkaa kertyi reilusti toista sataa kilometriä Limingan ja Tyrnävän peltoja kier-rellessä. Mutta kyllä kannatti: Temmesjoen tornista laskettiin mm. Suomen suurin lyhytnokkahanhi-määrä (1265 lintua), eikä lumihanhikaan hassumpi havainto ollut.

Tauvon talkoissa syyskuussa taas yhdistyi mukavaan meininkiin mustapäätasku, jonka Tuomo rengasti verkosta. Mikäpä oli talkoolaisten muuten-kaan ollessa, kun sai maistella Ojasen Liisan mau-kasta lihakeittoa niittotyön lomassa.

Ja niin saapuivat jälleen sateet ja syksy- oli aika lähteä retkelle Muhoksen Matokorpeen. Mie-leen nousivat Kaarlo Sarkian säkeet:

”Käyn polkua korvenkun päältä pääni

syyskuullosta sinensoi kantava ääniniin ihmeellinen

kuin torahdus torven -ja kiireelle mäen, mist’ aavalle näenpian jalkani entää

ja silmin haen: yli taivaanlaen

jono kurkien lentää.”

Tornin vieressä pelloilla oli ruokailemassa noin tuhat kurkea, ja Viklundin Veli-Pekka kertoi, että alueella viipyili yhteensä nelisen tuhatta kur-kea. Odottelimme illan hämärään kunnes linnut nousivat lentoon. Näky oli mykistävä: näin parven

”yli soutavan harmaan,

ja raikuvat torvetkuin riemuiten, surren

- jäähyväistä varmaan -ja kaikuvat korvet.”

AureolA Vsk 32 163

Tämän kirjoittamisen aikoihin, tammikuun lopulla 2012, on PPLY:n uuden hallituk-sen järjestäytymiskokous takanapäin. Juha

Markkola, Hanna Pulkkinen ja Heikki Tuohimaa jättäytyivät pois hallitustyöstä ja uusina hallituksen jäseninä aloittavat vuoden alusta Jyrki Lukkari ja Pekka Roine. Muina hallituslaisina jatkavat puheen-johtaja Esa Aalto, varapuheenjohtaja Mikko Oja-nen, sihteeri Aija Lehikoinen, Ari-Pekka Auvinen, Markku Hukkanen, Aappo Luukkonen ja Tuomas Väyrynen. Taloudenhoitajana jatkaa Jari Heikkinen. Yhdistyksen jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa: vuoden 2011 lopussa jäseniä oli 326.

Vuosi 2011 oli vilkas. Kuukausikokoukset jat-kuivat, rallitoiminta oli vilkasta, suoralli järjestettiin suoympäristön lintuhavaintojen keräämiseksi suoje-lutarkoituksia varten. Talkoita järjestettiin syksyllä kaksi, Siikajoen Tauvossa ja Oulun Syväsatamassa. Näihin osallistui 24 henkilöä. BL:n Paikallisesti arvokkaiden lintukohteiden kartoittamiseen eli ns. Maali-hankkeeseen osallistuttiin, se jatkuu myös tänä vuonna. Birdlifen (BL) kausitapahtumiin osal-listuttiin perinteiseen tapaan. Havaintoja ilmoitettiin yhdistykselle tai kirjattiin Tiira-järjestelmään useita

tuhansia. Aureola 31 ilmestyi keväällä 2011. Retki-kummitoiminta jatkui, ja lasten lintuleiri järjestettiin toisen kerran. Yhdistyksen suojelutoimikunta oli eri-tyisen aktiivinen.

Vuoden 2012 haasteet ovat jäsenistöpohjan laajentaminen, paikallisryhmien tai -yhdistyksien toiminnan tukeminen, BL:n hankkeisiin osallistumi-nen painottaen MAALI-hanketta sekä vuoden lajin kohdalta laadukkaan selvityksen tekemistä. Edel-lisen vuoden lajia, kuovia, seurataan vielä vuoden 2012 aikana. Vuonna 2011 lukuisia kuoveja varustet-tiin lukurenkain. Kuoveja rengastetaan myös 2012 ja seurataan lukurengastettujen palaamista. BL:n vuo-den 2012 seurantalaji on mustakurkku-uikku. Retkiä järjestetään ja lasten lintuleiri pidetään kolmannen kerran Siikajoen Tauvossa. Liminganlahden laajen-nettu luontokeskus avataan huhtikuun lopulla.

Luonnollisesti myös perustoiminta, havainto-jen kerääminen ja Aureola-lehden julkaiseminen, varojenkeruu toiminnan tukemiseen, rallien järjes-täminen, alueemme soiden suojelu, aktiivinen osal-listuminen tuulivoimalahankkeisiin jne. ovat työlis-talla. Retket, leirit, kuukausikokoukset, talkoot ovat myös kalenterissa.

H A L L i t u k s E N PA L s tAKevät 2012

PPLY:n hallitus 2012: Mikko Ojanen (vpj), Esa Aalto (pj), Aija Lehikoinen (sihteeri), Markku Hukkanen, Pekka Roine, Jyrki Lukkari. Kuvasta puuttuvat Ari-Pekka Auvinen, Aappo Luukkonen ja Tuomas Väyrynen.

164 AureolA Vsk 32

Muut toimihenki löt

Arkistonhoitaja: Matti Tynjälä (matti.tynjala@oulu.fi)Aureolan päätoimittaja: Tapani Tapio (aureola.pply@gmail.com)BirdLife aluevastaava: Tuomas Väyrynen BirdLife-edustajat: Esa Aalto, Aija Lehikoinen, Pekka Roine, Hanna-Riikka Ruhanenjäsensihteeri: Aija LehikoinenLinnustonseurantavastaavat: Tuomas Väyrynen (vakiolinjat), Esa Aalto (muut)Petovastaava: Markku HukkanenPönttömestari: Juha Hilska (juha.hilska@gmail.com)ruokintapaikkavastaava: Jukka Piispanen (jukka.piispanen@palolapiispanen.fi)taloudenhoitaja: Jari Heikkinen (jari.heikkinen@oulu.fi)Tauvon lintuaseman hoitajat: Mikko Ojanen, Matti TynjäläVuoden laji 2012 -vastaava: Teemu Saarenpää (tsaarenp@mail.student.oulu.fi)Www-vastaavat: Ville Suorsa, Tapani Tapio, Aija Lehikoinen, Juha Hilska, Juha Repo (webmaster.pply@gmail.com)

P o H j o i S - P o H j A n M A A n L i n T u T i E T E E L L i n E nY H d i s t Y s r Y

Hal l i tus 2012 (painoajankohdan mukaan)

Puheenjohtaja Esa Aalto esa.aalto@oulu.fi puh. 040-8652926Varapuheenjohtaja Mikko ojanen mikko.ojanen@windowslive.com puh. 0400-925135Sihteeri Aija Lehikoinen alehikoi@paju.oulu.fi puh. 050-5284487Jäsen Ari-Pekka Auvinen aripekka00@hotmail.com puh. 050-4133403Jäsen Markku Hukkanen mhukkanen@dnainternet.net puh. 040-5087793Jäsen Aappo Luukkonen aappo.luukkonen@oulu.fi puh. 040-1421569Jäsen Pekka roine roinepekka@gmail.com puh. 0400-541361Jäsen jyrki Lukkari jyrki.lukkari@iki.fi puh. 040-5560701Jäsen Tuomas Väyrynen tuomasantti.vayrynen@gmail.com puh. 040-7262798

Postiosoite: PL 3000, 90014 OuLuN YLIOPISTOinternet: http://www.birdlife.fi/pply/, Sähköposti: pply@pply.fi

Yhteyst iedot

tiLAus jA jAkELuJaetaan Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenille. Tilaushinta 25 €, sähköinen lehti 10 €.

Tilaukset yhdistyksen jäsensihteerille:Aija Lehikoinen, alehikoi@paju.oulu.fi,puh. 050-5284487

Lehteä ilmestyy yksi numero vuodessa.

Toimikunnat

Aluerariteettikomitea - ARK: Juhani Karvonen (pj, ark.pply@gmail.com), Tapani Tapio (siht), Harri Taavetti, Antti Peuna, Sami KalliokoskiAureolan toimitusneuvosto: Tapani Tapio (pj, tapani.tapio@gmail.com), Esa Hohtola, Aappo Luukkonen, Juha Markkola, Teppo Mutanen, Mikko Ojanen, Pekka Rahko, Ville SuorsaHavaintotoimikunta: Tuomas Väyrynen (pj, tuomasantti.vayrynen@gmai.com), Jari Heikkinen, Ville Suorsa, Tapani Tapio, Heikki Tuohimaa, Minna Tuomala, Matti Tynjälä, Mikko Ojanenohjelmatoimikunta: Hanna-Riikka Ruhanen (pj, ruhanen@mail.student.oulu.fi), Esa Hohtola, Samuli Lehikoinen, Jyrki Lukkari, Aappo LuukkonenPullapiiri: Hanna Pulkkinen (pj, hanna.pulkkinen@pp3.inet.fi) Hannu Karvonen, Teppo Mutanen, Hanna-Riikka Ruhanen, Tea Swanljung, Juha Hilska, Ritva VuormaRallitoimikunta: Jouni Pursiainen (pj, jouni.pursiainen@oulu.fi), Tuomo Jaakkonen, Ilkka Ruuska, Pekka RoineRetkikummitoimikunta: Minna Mikkola (pj, minnamik@hotmail.com), Esa Aalto, Ari-Pekka Auvinen, Tuomo Jaakkonen, Hanna-Riikka Ruhanen, Mikko Ojanen, Juha Markkola, Sami Kalliokoski, Pekka RoineSuojelutoimikunta: Ari-Pekka Auvinen (pj, aripekka00@hotmail.com), Esa Aalto, Markku Hukkanen, Jaakko Junikka, Veli-Matti Kangas, Jukka Kiiskilä, Aija Lehikoinen, Aappo Luukkonen, Pekka Roine, Jyrki Lukkari, Mikko Ojanen, Veli-Matti Pakanen, Hanna-Riikka Ruhanen, Erik Saarnio, Ville Suorsa, Heikki Tuohimaa, Tuomas VäyrynenHoitorinki: Ari-Pekka Auvinen (pj, aripekka00@hotmail.com), Esa Aalto, Heli Suurkuukka, Sami Kalliokoski, Esa Hohtola, Heikki Tuohimaa, Przemyslaw Krawinski, Tanja TuomikoskiTiiran yhdistyskäyttäjät: Matti Tynjälä (pj), Petri Lampila, Ville Suorsa, Tapani Tapio, Heikki Tuohimaa, Tuomas Väyrynen, Juhani Karvonen

iLMoitustEN HiNNAtSisäkansi: koko sivu 175 x 250 mm 225 €, puoli sivua 175 x 225 mm 150 €Sisäsivut: koko sivu 175 x 250 mm 150 €, puoli sivua 175 x 225 mm 100 €, tai sopimuksen mukaan.

iLMoitusMYYNtiTapani Tapio, aureola.pply@gmail.com, puh. 050-3725186

PPLY on BirdLife Suomen jäsenyhdistys

166 AureolA Vsk 32

L i i t Y P P LY: N j ä s E N E k s i !

© M

IKKO

ALA

-KO

JOLA

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenenä saat lintuharrastuksesta enemmän irti. Yh-distyksen opastetuilla linturetkillä ja tapahtumissa sekä kuukausikokouksissa saat runsaasti tuoretta lin tutietoutta ja pääset tutustumaan muihin harrastajiin. Jäsenenä saat yhdistyksen Aureola-vuosikir-

jan ja jäsentiedotteita, saat Tiiran jäsenominaisuudet käyttöösi sekä BirdLife Suomen jäsenyyden ja neljästi vuo dessa ilmestyvän Tiira-lehden. BirdLife lahjoittaa kaikille uusille jäsenille Kuukkelin kaltaiset -lintuhar-ras tusoppaan, minkä avulla pääset harrastuksesi alkuun. Jäsenmaksun maksamalla olet myös mukana tuke-massa lintujen suojelua niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Liittyminen on helppoaPPLY:n jä seneksi voit liittyä internetissä BirdLife Suomen kotisivuilla osoitteessa http://www.birdlife.fi/lii ty/liity_lintuyhdistykseen.shtml. Voit liittyä jäseneksi PPLY:n etusivulta www.birdlife.fi/pply löytyvän lin kin kautta. Täytä lomakkeen kentät yhteystiedoillasi ja valitse pudotusvalikosta jäsenyhdistykseksi Poh-jois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Yhteystietojen ilmoittamisen jälkeen lähetämme sinulle terve-tuliaispostia ja pankkisiirron jäsenmaksun suoritusta varten. Lisätietoja liit ty misestä saat yhdistyksen jäsen-sihteeriltä: Aija Lehikoinen, alehikoi@paju.oulu.fi, puh. 050-5284487.

Yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2012 - aikuiset 30 € (paperinen Aureola) tai 20 € (sähköinen Aureola) - opiskelijat ja koululaiset 25 € (paperinen Aureola) tai 15 € (sähköinen Aureola) - perheenjäsenet 5 € (ei Aureolaa) - tukijäsenmaksu 50 € (paperinen Aureola)

AureolA Vsk 32 167

Engineering balanced sustainabilityTMwww.poyry.fi

Pöyry Finland Oy

PL 20, Tutkijantie 2A, 90571 OULU Puh. 010 33 28238, Fax 010 33 28250

juha.parviainen@poyry.com Puh. 010 33 28264

Luontopalvelut