Hans LaihiaT571SA

Launeen Vedenottamon käyttöönotto

Projektiosaamisen loppuraporttiYmpäristöteknologia

Marraskuu 2012

1

SISÄLTÖ

1 PROJEKTIN YLEISKUVAUS...............................................................................2

1.1 Taustaa projektille..........................................................................................2

1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus...........................................................................3

2 POHJAVEDEN LAATU LAHDESSA...................................................................4

2.1 Talousveden haasteet EU:ssa.........................................................................4

3 KOEPUMPPAUKSEN TOTEUTUS......................................................................5

4 TYÖN ALOITUS....................................................................................................6

5 TESTAUS................................................................................................................7

6 MITEN JATKOSSA?..............................................................................................7

7 MITÄ OPITTIIN.....................................................................................................8

8 KUSTANNUKSET.................................................................................................9

LÄHTEET.............................................................................................................10

9 ...................................................................................................................................

2

1 PROJEKTIN YLEISKUVAUS

1.1 Taustaa projektille

Pohjavedellä on jo kauan ollut osuutensa vesihuollon järjestämisessä Suomessa.

Varhaisimpien tietojen mukaan juomavesien arvojärjestys on perustunut

vedenottopaikkojen luonnonmukaisuuteen siten, että parhaana on pidetty lähdevettä,

seuraavana joki-, järvi-, tai sadevettä ja kolmantena vaihtoehtona rakennetusta

kaivosta otettua vettä. Jo vuosisatoja sitten oli käytössä yhteisiä vedenottopaikkoja,

mutta asutuksen lisääntyessä lähinnä teollistumisen seurauksena jouduttiin

kaupungeissa turvautumaan keskitettyyn vedenhankintaan.

(http://www.sci.fi/~ehakola/vesi/historia/historia.htm)

Lahden kaupungissa sijaitsevan Launeen vedenottamon historia on pitkä. Sen toiminta

kaupungin ensimmäisenä vedenottopaikkana alkoi jo vuonna 1910. Torjunta-

ainejäämien vuoksi Launeen vedenottamo suljettiin syksyllä 2001. Sen jälkeen

vedenottamolla on tehty suojapumppauksia eli käytännössä tämä on tarkoittanut veden

juoksuttamista Porvoon jokeen.( www.lahti.fi/ verkkodokumentti)

Vedenottamo sijaitse keskellä Lahden kaupunkialuetta ja lähellä kuluttajia. Sen

alueella on suuri pohjaveden varastotilavuus. Suuri pohjaveden varastointitilavuus

mahdollistaa suurien vesimäärien pumppaamisen, sen alentamatta juurikaan

pohjaveden pintamuodostumaa. Vettä on voitu pumpata suuriakin määriä, jopa

8000m3 vuorokaudessa. Ennen vedenottoa Launeen lähteestä purkautuvaksi

pohjavesimääräksi on arvioitu 3000 – 3450m3/d. Vedenottamosta on pumpattu 1950 –

1960 – luvulla vuosikeskiarvona mitattuna keskimäärin 5800m3/vuorokaudessa.

Vuodesta 1979 vettä otettiin myös Urheilukeskuksen vedenottamosta, jolloin

vedenottomäärä Launeelta vähitellen pienennettiin. (www.lahti.fi/ verkkodokumentti).

1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus

Tämän projektin tavoitteena on esitellä Launeen vedenottamon uudelleen

käyttöönottoprojektia. Esittelen mm. vedenottamolle suunnitellut ja toteutuneet

siiviläputkikaivon rakennusvaiheet, sekä sen käyttöönottoon liittyviä tähänastisia

tuloksia ja jatkotoimia.

3

Tutkimustulosten perusteella tehdään toiminnan muuttamiseen liittyvät päätökset ja

sen jälkeen aloitetaan toiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Tuotantokäyttöä

voidaan suunnitella toteuttavaksi aikaisintaan vuonna 2015. Launeen vedenottamon

uudelleen käyttöönotto on osa Lahti Aquan ulkoisia kehitysprojekteja. Se on tärkeä

osa raakaveden saannin turvaamisesta strategisesti tärkeillä pohjavesialueilla.

Projektissa on mukana myös Lahden Kaupunki sekä Ely – keskus.

( Kuva. Näkymä Launeen vedenottamolla)

2 POHJAVEDEN LAATU LAHDESSA

Pohjavesi syntyy Jalkarannantien eteläpuoleisen Salpausselän harjun uumenissa, mistä

murros jatkuu eteläiseen Lahteen. Se virtaa kohti Sokeritoppaa Radiomäen

länsipuolelta Mytäjäisten liikenneympyrän ja ratapihan alitse. Pohjaveden laatu

Lahden seudulla on säilynyt toistaiseksi pääosin hyvänä. Vettä uhkaavat monet

tekijät, ja siksi jatkuva suojelutyö on tärkeää. Vuosina 1980-1990 pahin uhka

pohjavesille oli tiesuola, 1990-2000 liuottimet ja nyt uusimpana uhkana rikkakasvien

torjunta-aineet, joiden vuoksi esimerkiksi Launeen vedenottamo on toistaiseksi poissa

käytöstä. Myös öljytuotteiden ja erilaisten kemikaalien käyttö, varastointi ja

kuljetukset uhkaavat jatkuvasti pohjaveden laatua. Vedenottamoilta jaettava talousvesi

4

on kuitenkin edelleen moitteetonta ja täyttää kaikki talousvedelle asetetut

laatuvaatimukset. Torjunta-aineiden eli pestisidien esiintyminen talousveden raja-

arvon ylittävinä pitoisuuksina keskittyy Rautatieaseman eteläpuolelle Asemantaustan

ja Launeen kaupunginosiin. Launeen vedenottamolla ongelman muodostaa atratsiini ja

sen hajoamistuote DEA. Merkittävänä pitoisuutena löytyy myös heksatsinonia.

(www.lahti.fi/ verkkodokumentti).

Launeen vedenottamo on ollut suljettuna syksystä 2001 alkaen. Vedenottamolla

tehdään suojapumppauksia suoraan sadevesiviemäriin, jotta pitoisuus saataisiin

alenemaan. Vedenottamoa ei oteta käyttöön ennen kuin pitoisuus on alle sallitun raja-

arvojen. Vedenottamon pohjoispuolella, Tapparakadun lastentalon havaintoputkessa

heksatsinonipitoisuus ylittää talousveden raja-arvon kuten atratsiini- ja DEA-

pitoisuudetkin. Ratapenkan läheisyydessä Asemanseudulla on talousveden raja-arvot

ylittäviä atratsiini-, heksatsinoni- ja terbutylatsiinipitoisuuksia. Ei kuitenkaan

bromasiilia. (www.lahti.fi/ verkkodokumentti).

2.1 Talousveden haasteet EU:ssa

Seuraavassa esitellään ympäristö.fi sivuston julkaisema kirjoitus vuodelta 2005.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja

valvontatutkimuksista tuli voimaan vuonna 2000. Asetuksen mukaan yksittäisen

torjunta-aineen tai sen hajoamistuotteen raja-arvo talousvedessä on 0,1 mikrogrammaa

litrassa (µg/l) ja useiden torjunta-aineiden ja niiden hajoamistuotteiden

yhteispitoisuuden raja-arvo on 0,5 µg/l. Asetus perustuu EU:n juomavesidirektiiviin

98/83/EY. Torjunta-aineiden osalta direktiivin ja siten asetuksen raja-arvot on annettu

ennaltaehkäisyperiaatteen mukaisesti, eli ne ovat huomattavasti matalammat kuin

Maailman terveysjärjestön WHO:n terveysperusteiset ohjearvot, jotka perustuvat

aineiden vaikutuksiin ihmisen terveyteen pitkän aikavälin altistuksella. Direktiiviä

vuonna 1998 valmisteltaessa Suomi yhdessä Ranskan kanssa pyrki saamaan torjunta-

aineiden raja-arvoksi WHO:n ohjearvot, jotka on otettu huomioon useimpien

muidenkin talousveden laatuvaatimusmuuttujien osalta. EU päätyi kuitenkin alempaan

ennaltaehkäisyperiaatteen mukaiseen raja-arvoon, jossa ei oteta huomioon yksittäisten

torjunta-aineiden toksisuuksien eroja.(http://www.ymparisto.fi, verkkodokumentti).

5

3 KOEPUMPPAUKSEN TOTEUTUS

Launeen pumppaus toteutettiin vedenottamon uudesta siiviläputkikaivosta, jonka

siiviläosuus on syvyydessä 21.6 – 31,5m maan pinnasta. Aiemmin vettä on otettu noin

kymmenen metriä syvistä rengaskaivosta.

Pumpattu vesi johdetaan sadevesiviemärin välityksellä Paskurinojaan. Koepumppaus

aloitetaan teholla 3000m3/d. Tällä teholla pumpataan niin kauan kunnes

vedenottamolla pohjaveden ja pumpatun veden korkeus vakiintuvat. Pohjaveden

korkeuden ja pumpatun veden vakiintuminen on suuressa muodostumassa hidasta ja

saattaa kestää kuukausia. Pohjaveden korkeuden ja pumpatun veden happipitoisuuden

vakiinnuttua pumppaustehoa nostetaan mahdollisuuksien mukaan 1000m3/d. Tehon

noston jälkeen pumpataan taas niin kauan, kunnes pohjavedenkorkeus vedenottamolla

ja pumpatun veden happipitoisuus vakiintuvat. Koepumppausta tehdään kevääseen

2013 saakka.

Tavoitteena on saada Launeen vedenottamo lähivuosina tuotantokäyttöön. Jos tavoite

ei toteudu, se edellyttää uuden miljoonia maksavan vedenottamon rakentamista. Isoja

investointeja vaativan uuden vedenottamon rakentamiskustannusten rinnalla nyt

tehtävien koepumppausten noin 50 000 euron vuosikustannukset ovat hyvin

kohtuulliset. Launeen vedenottamo on Lahdelle merkittävä vesilähde, joka vastaa

noin puolta koko Lahden talousalueen vedentarpeesta (noin 9000 m3/d).

( Kuva. Virtausmittari uudessa kaivossa)

6

4 TYÖN ALOITUS

Työt aloitettiin valitsemalla urakoitsija siiviläkaivon kairaukseen. Kairaukset

käynnistettiin ja ne etenivät nopeasti, vaikka ensimmäinen poraus epäonnistui. Poraus

kesti kokonaisuudessaan noin neljä viikkoa. Sen jälkeen aloitettiin vesihuollon ja

tiepohjan rakentaminen sekä kaivokopin pohjan tekeminen. Uuden kaivon putkityöt

suunniteltiin ja toteutettiin laitoksen omana työnä. Suojapumppaus toteutettiin

maanpinnalle sijoitettavaa putkea pitkin, vaikka siitä saattaa aiheutua talvella

jäätymisriskiä. Nyt tehdyllä ratkaisulla säästettiin noin 50 metrin kaivamistyö. Veden

juoksutus lopetetaan sen jälkeen, kun veden laadusta on riittävästi tietoa

jatkosuunnitelmien tekemiseksi. Koska kyseessä on väliaikainen ratkaisu, ei ollut

tarkoituksen mukaista kaivaa väliaikaista pitkää putkea maan alle. Putken jäätyminen

estettäneen veden jatkuvalla kovalla virtauksella.

Vesihuollon ja kaivokopin rakentamiseen kului noin kuukausi. Tämän jälkeen kaivolle

rakennettiin sähköt, sekä vanhaan päärakennukseen tehtiin uuden kaivon

ohjausjärjestelmä ja valvontayhteydet. Nämä työt saatiin tehtyä noin kahdessa

viikossa. Tämän vaiheen jälkeen tehtiin erilaisia laitteistojen säätötöitä, jonka jälkeen

kaikki oli valmista varsinaiseen veden pumppaamisen aloittamiseen.

5 TESTAUS

Pumpattuvesi johdetaan sadevesiviemärin välityksellä Paskurinojaan.

Koepumppauksen aikana vedenotto keskitetään Launeelle, eikä Urheilukeskuksesta

ole tarkoitus pumpata mitään. Vedenottamoiden yhteinen lupa mahdollistaa jopa

9000m3/d veden pumppaukseen. Koepumppaus aloitetaan teholla 3000m3/d. Tällä

teholla pumpataan niin kauan kunnes pohjaveden korkeus vedenottamolla ja

pumpatun veden korkeus vakiintuvat. Pohjaveden korkeuden vakiintuminen on

suuressa muodostumassa hidasta ja saattaa kestää useita kuukausia. Pohjaveden

korkeuden ja pumpatun veden happipitoisuuden vakiinnuttua pumppaustehoa

nostetaan mahdollisuuksien mukaan 1000m3/d. Tehon noston jälkeen pumpataan taas

niin kauan, kunnes pohjaveden korkeus ja pumpatun veden happipitoisuus

vakiintuvat. Pumppaustehon nostosta päätetään aina erikseen tarkkailutulosten

perusteella. Pumppaustehosta päätettäessä tulee huomioida, ettei pohjaveden korkeutta

Launeen alueella alenneta liikaa. Siitä voisi seurata mm. savimaiden painumista.

7

Koepumppauksen aikana seurataan pumpattua vesimäärää, pohjaveden korkeutta,

Launeen nykyisen purkautumispaikan virtaa, ja pumpatun veden laatua.

Pinnankorkeuspisteiden korkeudet tarkistetaan ja ne käydään mittaamassa kerran

kuukaudessa. Raportti mittaustuloksista on liitteenä (liite1 ja 2). Testauksen aikana

huomattiin pohjaveden alenevan erilailla, kun alustavissa suunnitelmissa ennakoitiin.

Tämän seurauksena jouduttiin porauttamaan kolme uutta pinnantarkkailupistettä.

Yhden kiinteistön oma kaivo kuivui vedenoton takia. Kiinteistön omistajan kanssaan

on käynnissä neuvottelut mahdollisista jatkotoimista, kaivoa on syvennetty ja sitä

puhdistettu, mutta näillä toimilla ei ole ollut vaikutusta veden laatuun. Kiinteistö

tullaan liittämään kunnallisen vedenjakelun piiriin tämän vuodenaikana.

6 MITEN JATKOSSA?

Pohjaveden pumppaustulokset olivat yllättäviä. Tarkkailupisteiden pintojen vaihtelu

antoi uskoa sille, etteivät ne olekaan yhteydessä toisiinsa, vaan ovat erillään toisistaan.

Tämän havainnon takia päätettiin porauttaa uuteen paikkaan pohjaveden

tarkkailureiät. Pohjaveden pumppausta jatketaan, vielä kevääseen asti, jotta nähdään

miten pumppaus vaikuttaa uusissa havainto piste paikoissa. Veden happipitoisuus on

ollut alhainen koko pumppauksen ajan, mutta tämä on seurausta, siitä että vettä on

pumpattu niin syvältä. Tätä pystytään korjaamaan veden käsittely ratkaisujen avulla.

Myös vedessä olevat epäpuhtaudet pystytään poistamaan käsittelyllä. Nyt tehtävien

pohjaveden tarkkailupisteiden ansiosta pystytään määrittämään, ovatko pohjaveden

muodostumis alueet sittenkin erilliset. Eivätkä ne ole suoraan yhteydessä toisiinsa.

Eivätkä tämän seurauksena suoraan yhteydessä toisesta pumpatusta vesimäärästä.

Torjunta- aineita kuten atratsiinia löydetään pohjavesistä edelleenkin, vaikka niiden

myynti on kielletty jo vuonna 1992. Pohjavesissä sen puoliintumis aika on vuosia,

tämä tekee sen poistamisesta hankalaa. Muutamissa hankkeissa on päästy lupaaviin

tuloksiin, ja atratsiinia on onnistuttu poistamaan muutamalla lisäaineella. Tämä antaa

uskoa sille että oikeilla menetelmillä Launeen pohjavettä voidaan jatkossa jakaa

asiakkaille turvallisesti.

8

7 MITÄ OPITTIIN

Lahden keskustan alueella olevan vedenottamon veden laadun tarkkailu on jatkuva ja

monisyinen tehtävä. Pohjaveden muodostuminen ja liikkeet ovat myös vaikeasti

ennakoitavissa, ja niiden tutkiminen on kallista sekä hidasta. Jos pohjaveden

suojapumppausta jatkettaisiin, olisi mielenkiintoista tutkia, miten se vaikuttaa

pumpattaviin ojiin ja jokiin. Miten niiden kasvillisuus muuttuu ja muodostuuko niihin

erilainen eläimistö kanta kun nyt on ollut. Nyt tehtävillä uusilla pohjaveden

tarkkailuputkilla tullaan saamaan uutta tietoa pohjaveden muodostumisesta.

Tarkkailupisteiden pinnankorkeuksissa olevaa muutosta päästään vertaamaan uusista

ja vanhoista mittauspisteistä. Näin saamme uutta tietoa pohjaveden liikkeistä.

( Kuva. uusi kaivo koppi valmiina)

9

8 KUSTANNUKSET

Kaivon suunnittelu, sekä pumppaussuunnitelman laadinta 11 000 euroa.

Siiviläputkenporaus urakoitsijalta tilattuna 58 000 euroa.

Kaivokopin rakennus urakoitsijalta tilattuna ja asennettuna 25 000 euroa.

Kaivokopin sähköt, sekä taajuusmuuntajat töineen 25 000 euroa.

Tien tekeminen + putkityöt sekä tarvikkeet ja sorat 25 000 euroa.

Nämä hinnat sisältävät omat kustannukset sekä urakoitsijoilta tilatut työt,

tarvikkeineen.

Kustannukset yhteensä 144 000 euroa.

10

LÄHTEET

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/AEFA0317C22C27A9C2256F6500437434,

www.lahti.fi/ verkkodokumentti /luettu 15.9.2012

http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/3A523F2059F100F5C2256F65004229BAwww.lahti.fi/ verkkodokumentti /luettu 20.9.2012

http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=190658&lan=fi&clan=fiympäristö.fi verkkodokumentti Sisältödokumentti 23.5.2005 Suomen ympäristökeskus

http://www.sci.fi/~ehakola/vesi/historia/historia.htmKorkka-Niemi, K. & Salonen, V-P. Maanalaiset vedet – pohjavesigeologian perusteet. 1996.Vammala. Laakkonen, S. Vesi kaivoissa ja korteilla. Helsingin Sanomat 20.2.1999

Vesilaitosyhdistys 2012. WWW-dokumentti./luettu 21.10.2012

LIITE 1.

Kaksisivuinen liite

9 LAUNEEN KOEPUMPPAUKSEN PINNANKORKEUSKSIEN SEURANTA

LIITE 2(1).

Kaksisivuinen liite

LIITE 2(2).

Kaksisivuinen liite

LIITE 2(3).

Kaksisivuinen liite