Vuosi-kertomus 2012

Yhä enemmän kehittYVillä

markkinoilla

konecranes on alansa uudistaja, dYnaaminen nostolaite-konserni.

Yhä enemmän kehittYVillä markkinoillaVaikka olemme jo hyvin mukana maailman kehittyvillä markkinoilla, jatkamme määrätietoista työtämme läsnäolomme laajentamiseksi. Panostamme erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan, Afrikan ja Lähi-idän markkinoiden tarpeiden tyydyttämiseen, jotta saamme täyden hyödyn näiden markkinoiden tarjoamista merkittävistä kasvumahdollisuuksista.

Olemme sitoutuneet toimittamaan asiakkail-lemme ylivertaisia tuotteita ja palveluita, joiden laatu, turvallisuus ja luotettavuus auttavat heitä tehostamaan liiketoimintaansa.

Sovellamme ainutlaatuista tietämystämme ja teknologiaamme, jotta voimme kehittää innovatiivisia nostamisen kokonaisratkaisuja. Etäpalveluidemme avulla tiedämme reaaliajassa, kuinka asiakkaidemme laitteet toimivat ja pystymme siten parantamaan heidän laitteidensa turvallisuutta ja tarjoamaan oikeita huolto-palveluita oikeaan aikaan.

Ratkaisumme auttavat asiakkaitamme lisäämään tuottavuuttaan ja turvallisuuttaan. Siten osoitamme, ettemme nosta vain taakkoja vaan kokonaisia liiketoimintoja.

sisältö

2konecranes lyhyesti

4vuosi 2012 lyhyesti

6toimitusjohtajan katsaus

8hallituksen puheenjohtajan tervehdys

10yhtiön kulmakivet

11strategia

12toiminta- ympäristö

14kunnossapito-liiketoiminta-alue

16laitteet-liiketoiminta-alue

18markkina- alueet

20tuotekehitys

57tilinpäätös 2012

23tuote- valikoima

122osakkeet ja osakkeen omistajat

128yhteystiedot

26yritysvastuu

32gri

34hallinnointi

44riskienhallinta, sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

50johtoryhmä

52laajennettu johtoryhmä

54hallitus

126 sijoittajatietoa

1konecranes 2012

KONECRANES LYHYESTI

teollisuus- nostureiden, komponenttien ja nostureiden kunnossapidon

markkina-johtaja

tuotanto-laitoksia

17 maassa

liikevaihto

2 170 meur vuonna 2012

pääkonttori

suomessa

alan johtaVa teknologia ja maailman-laajuiset modulaariset tuotealustat

myynti- ja huoltopisteitä

48 maassa

osake noteerattu

nasdaQ omX helsingissä

12 100 tYön -tekijäävuonna 2012

Konecranes on yksi maailman johtavista nosto-laite valmistajista, joka toimittaa tuottavuutta lisääviä nostoratkaisuja ja reaaliaikaisia palveluita valmistus- ja prosessiteollisuudelle, laivan-rakennus teollisuudelle, satamille ja voimalaitoksille. Meillä on resurssit, teknologia ja asenne, joiden avulla täytämme aina Lifting Businesses™ -asiakas lupauksemme: emme nosta vain taakkoja, vaan kokonaisia liiketoimintoja.

konecranes lYhYesti

Konecranes valmistaa korkealaatuisia ja uusinta teknologiaa hyödyntäviä nostolaitteita. 2 konecranes 2012

KONECRANES LYHYESTI

liiketoiminta-alueet

kunnossapitoKunnossapito-liiketoiminta-alue tarjoaa maailmanlaajuisen huoltoverkostonsa kautta laajan valikoiman kunnossapito- ja modernisointipalveluja kaikenmerkkisille teollisuusnostureil-le, nostolaitteille ja työstökoneille. Konecranes-konsernilla on 626 toimipistettä 48 maassa.

TuoTTeeTLaaja Konecranes-huoltopalvelutarjonta kattaa seuraavat tuotteet: tarkastukset, ennakoivan kunnossapidon ohjelmat, korjaukset ja parannukset, päivystyshuoltokäynnit, varaosat, modernisoinnit sekä erityispalvelut, kuten käyttöpalvelut ja konsultoinnin.

TRUCONNECT® -etäpalvelut edustavat Konecranes Kunnos-sapito-liiketoiminnan uusimpia innovaatioita. Palvelu kattaa niin säännöllisen raportoinnin, reaaliaikaisen diagnostiikan, teknisen tuen kuin tuotannonvalvonnankin.

Markkina-aseMaKonecranes on nostureiden kunnossapidon selkeä markkina-johtaja, jolla on maailman laajin nostureiden kunnossapitover-kosto. Olemme yksi maailman suurimmista työstökonehuol-topalvelujen tarjoajista.

HuolTosopiMuskanTaHuoltosopimuskannassamme on lähes 420 000 laitetta, jois-ta noin 25 prosenttia on Konecranes-konsernin valmistamia.

laitteetLaitteet-liiketoiminta-alue tarjoaa komponentteja, nostureita ja materiaalinkäsittelyratkaisuja monille eri teollisuudenaloille, kuten prosessiteollisuudelle, ydinvoimaloille, raskaita taak-koja käsitteleville toimialoille, satamille, intermodaalitermi-naaleille, telakoille ja kappaletavaraterminaaleille. Tuotteita markkinoidaan Konecranes-brändin lisäksi useilla itsenäisillä tuotemerkeillä, joita ovat STAHL CraneSystems, SWF, Verlinde, R&M ja Sanma Hoists & Cranes.

TuoTTeeTTeollisuusnosturit, mukaan lukien standardinostolaitteet, prosessinostolaitteet ja työpistenostolaitteet, kuten kevyet nostojärjestelmät ja manipulaattorit; komponentit, kuten köysinostimet ja nosturitarvikkeet, sähköiset ketjunostimet, käsikäyttöiset nostolaitteet ja lisävarusteet; ydinvoimalanos-turit, satamanosturit, kappaletavaran lastausnosturit, trukit ja telakkanosturit.

Markkina-aseMa Konecranes on maailman suurin teollisuusnostureiden toimit-taja ja maailmanlaajuinen ykkönen nostureiden räjähdyssuo-jausteknologiassa. Yritys on myös maailman markkinajohtaja prosessiteollisuuden siltanostureissa ja telakkapukkinostu-reissa sekä vahva konttien ja raskaan kappaletavaran käsit-telyyn tarkoitettujen nostureiden ja nostotrukkien maailman-laajuinen toimittaja.

VuosiTuoTanTo Tuhansia standardinostureita, kymmeniä tuhansia köysinosti-mia, vaunuja ja sähköisiä ketjunostimia sekä satoja raskaita nostureita ja nostotrukkeja.

51 %49 %

henkilöstö liiketoiminta-alueittain 2012

  Kunnossapito 6 119  Laitteet 5 973

liikevoitto liiketoiminta-alueittain 2012*

47 %53 %

  Kunnossapito 74,6 MEUR  Laitteet 83,8 MEUR

*Ilman uudelleenjärjestelykuluja

39 %

61 %

liikevaihto liiketoiminta-alueittain 2012

  Kunnossapito 884,0 MEUR  Laitteet 1 411,4 MEUR

3konecranes 2012

• Kunnossapitopalvelujen kysynnän kasvu jatkui koko vuo-den ajan, mutta hidastui vuoden loppua kohti makro ta-loudellisen tilanteen heiketessä. Uusien laitteiden ky-syntä oli vahvaa vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Syksyllä epävarmuus asiakkaiden keskuudessa kasvoi, mikä vaikutti saatujen tilausten määrään toisella vuo-sipuoliskolla. Maantieteellisesti kysyntä kasvoi vuoden 2011 kaltaisesti eniten Amerikan alueella. Kiina ja Intia olivat heikoimpien markkinoiden joukossa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin. Saatujen tilausten määrä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 3,9 prosenttia 1 970,1 miljoonaan euroon.

• Konecranes-konsernin tilauskanta oli vuoden lopussa 942,7 miljoonaa euroa, 4,9 prosenttia matalampi kuin vuonna 2011. Tilauskanta kävi kaikkien aikojen ennätys-lukemassa toisen vuosineljänneksen lopussa.

• Liikevaihto kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 14,4 pro-senttia 2 170,2 miljoonaan euroon johtuen alkuvuoden edellisvuotta korkeammasta tilauskannasta ja ensimmäi-sen vuosipuoliskon vahvasta tilausvirrasta.

• Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 137,9 mil-joonaa euroa, mikä oli 17,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Liikevoittomarginaali ilman uudelleen-järjestelykuluja oli 6,4 prosenttia liikevaihdosta.

tulos liiketoiminta-alueittain• Kunnossapidon kasvu jatkui vuonna 2012 vahvalla 11

prosentin tasolla, kun liikevaihto oli 884,0 miljoonaa euroa. Kasvua edesauttoivat nosturikunnossapidon ulkoistamisen myönteinen kehitys ja uudet kunnossapi-totuotteet. Liikevoitto oli 74,6 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto kasvoi suurempien volyymien ja vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä toteutettujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ansiosta.

• Laitteiden liikevaihto oli 1 411,4 miljoonaa euroa, mikä oli 17,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011. Liike-vaihto kasvoi kaikissa liiketoimintayksiköissä. Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 83,8 miljoonaa euroa, eli 5,9 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto parani edel-lisvuodesta suurempien volyymien ansiosta, mutta kas-vua hillitsivät korkeammat kiinteät kustannukset, tiukka kilpailutilanne ja epäedullisempi myyntimix.

keskittYminen kannattaVuuteen ja aikaisemPien YritYsostojen onnistuneeseen integrointiin • Kunnossapito-liiketoiminta-alue keskittyi kasvun sijasta

kannattavuuteen, kun taas Laitteet-liiketoiminta-alueen painopiste oli aikaisemmin ostettujen yritysten, kuten intialaisen WMI Cranesin ja saudiarabialaisen Saudi Cranesin integroinnissa.

• Konecranes teki vuonna 2012 neljä pientä nosturihuol-toon liittyvää, täydentävää yritysostoa Saksassa, Yhdys-valloissa, Tšekin tasavallassa ja Ruotsissa.

• Vuoden 2012 lopussa konsernin palveluksessa oli 12 147 työntekijää, mikä on 496 enemmän kuin edellisvuonna.

• Tuotekehitysinvestoinnit olivat 1,2 prosenttia liikevaih-dosta (2011: 1,6 prosenttia), mikä on 3,8 miljoonaa euroa tai 1,2 prosenttia vähemmän edellisvuoteen ver-rattuna.

• Konecranes kehitti edelleen TRUCONNECT®-etäpalveluja. TRUCONNECT-etävalvonta ja -raportointi sekä TRUCON-NECT-etädiagnostiikka ja tekninen tuki tuotiin markki-noille.

• Uuden sukupolven CLX-ketjunostin lanseerattiin. Uusi nostin on aiempaa nopeampi ja sen kunnossapito on helpompaa. Nostin parantaa turvallisuutta ja sen käyttö-ikä on kaksinkertainen edelliseen malliin verrattuna.

Vuosi 2012 lYhYesti

liikeVaihto ja liikeVoitto kasVoiVat, tilausVirta hidastui Vuoden loPPua kohti VahVan alkuVuoden jälkeen

VUOSI 2012 LYHYESTIkonecranes 20124

15 %

10 %

5 %

0 %

08  09  10  11 12

08  09  10  11 12

08  09  10  11 1208  09  10  11 12

08  09  10  11 1208  09  10  11 12

08  09  10  11 12

08  09  10  11 12

08  09  10  11 12

oman pääoman tuotto, %

sidotun pääoman tuotto, %

nettovelka/gearing, meur/%

markkina-arvo vuoden lopussa*, meur

liikevoitto/liikevoitto-marginaali, meur/%

nettokäyttöpääoma, meur

tilauskanta, meur

liikevaihto/tilaukset, meur

osakekohtainen tulos ja osinko, eur

*Ilman uudelleenjärjestelykuluja  Liikevaihto  Tilaukset

  Laimentamaton osakekohtainen tulos  Osinko osaketta kohti

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

*Ilman omia osakkeita  Nettovelka  Gearing

VUOSI 2012 LYHYESTI

607,

0

75

6,2

99

1,8

942,7

83

6,3

137,

9*

24

8,7

11

8,8

*

11

5,1

*

117

,2*

1 8

96

,4

1 8

96

,1

1 5

46

,3

1 5

36

,0

1 6

71,3

1 3

48

,9

2 1

02,5

2 0

67,

1

2 1

70,2

1 9

70,1

18

,9

15,5

18

,1

14

,6

48

,9

1,1

1

1,0

0

1,3

5

1,0

0

1,0

8

0,9

0

2,8

3

0,9

0

1,4

7

1,0

5*

1 4

64

1 1

22

1 8

21

83

2

714

297,

9

13

8,8

19

1,6

32

0,0

26

3,8

181,8

3

9,5

11,3

2,8

-77,

7

-19,1

-17,

4

-3,8

21

9,8

50,5

18

,6

19,3

24,2

17,1

56

,3

5konecranes 2012

toimitusjohtajan katsaus

hYVät osakkeen-omistajat,

keskitymme nyt myös Laitteissa kannattavuuteen kasvun si-jaan. Ilmoitimme vuoden alussa uudelleenjärjestelytoimista, joiden pääasiallisena tavoitteena on kohdentaa resursseja uudelleen läntisiltä markkinoilta kehittyville markkinoille.

Maantieteellisesti katsottuna parhaaseen tulokseen pääsi Amerikan alueemme, jonka osuus koko liikevaihdostamme oli noin kolmannes. Alhaisempi kysyntä Kiinassa ja Intiassa vaikutti Aasian-Tyynenmeren alueeseen, vaikka Kaakkois-Aa-siassa kehitys olikin myönteistä. Kysyntä oli alhaisella tasolla monilla Euroopan suurilla markkinoilla, mutta Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa kehitys oli suotuisaa.

Konecranes-konsernin tavoitteena on parantaa asiakkai-demme toimintojen turvallisuutta ja tuottavuutta. Olemme alan edelläkävijöinä auttaneet asiakkaitamme siirtymään re-aktiivisesta kunnossapidosta ennakoivaan kunnossapitoon, minimoimaan seisonta-ajat sekä maksimoimaan turvalli-suuden ja tuottavuuden. Ennakoivat huoltosopimuksemme kattavat jo lähes 420 000 nosturia, trukkia ja työstökonetta. Tämänhetkinen toimintamme ei kuitenkaan riitä tulevaisuu-dessa.

Tämän päivän maailmassa resurssien vastuuton ja teho-ton käyttö ei ole hyväksyttävää, olipa kyse henkilöstöresurs-seista, luonnonvaroista, laitteista, energiasta tai pääomasta. Tästä on tulossa pelin henki kaikkialla maailmassa, kehittyvät markkinat mukaan lukien. Tämä on merkittävin yhtiömme tule-vaisuuteen vaikuttava tekijä. Olemme tällä hetkellä seuraavan

Olen monilta osin tyytyväinen vuoden 2012 tulokseemme. Epävarmuudesta ja asiakkaiden epäröinnistä päätöksente-ossa on tullut markkinoiden arkipäivää, joten 14 prosentin liikevaihdon kasvu uuteen ennätykseen, 2 170 miljoonaan euroon, on hyvä saavutus. Liikevoitto ilman uudelleenjär-jestelykuluja kasvoi 18 prosenttia 138 miljoonaan euroon ja osakekohtainen tulos 32 prosenttia 1,46 euroon. Vahva kassavirta laski nettovelkaantumisasteen alle 40 prosenttiin. Vuosi oli kaiken kaikkiaan hyvä, mutta tavoitteemme ovat kor-keammalla.

Vuosi sitten asetimme Kunnossapito-liiketoiminnan tavoit-teissa kannattavuuden kasvun edelle lyhyellä aikavälillä. Syy tähän oli selvä: voimakkaat panostukset kasvuun yhdessä toi-mitushaasteiden kanssa olivat painaneet liikevoittomarginaa-lin 7,0 prosenttiin vuonna 2011. Tulokset ovat rohkaisevia, sillä vuonna 2012 liikevoitto parani 8,4 prosenttiin liikevaih-dosta. Suunta on oikea, mutta tämä ei ole tietenkään vielä tavoitetasomme. Huoltoverkostossamme, joka kattaa yli 600 toimipistettä 48 maassa, on vielä runsaasti mahdollisuuksia parantaa kannattavuutta.

Laitteet-liiketoiminnan tulos oli tyydyttävä haastavassa markkinaympäristössä kolmen ensimmäisen vuosineljännek-sen ajan mutta viimeinen vuosineljännes oli heikompi. Sekä markkinoihin liittyvät rakenteelliset tekijät, kuten teollisuus-nostureiden matala kysyntä läntisillä markkinoilla, että muuta-mat toimitukset aiheuttivat haasteita. Kunnossapidon tavoin

TOIMITUSjOHTAjAN KATSAUS6 konecranes 2012

suuren strategisen muutoksen alkuvaiheessa. Uuden teknolo-gian avulla muutamme laitteet älykkäiksi ja tietoisiksi omasta kunnostaan ja käytöstään. Teknologia-alustamme mahdollis-taa uusia, suurta lisäarvoa tuottavia palveluita kunnon re-aaliaikaiseen etävalvontaan, turvallisuuden maksimointiin, vianetsintään ja tuotannon tehostamiseen.

Tämä kehitys on hyvin merkittävä sekä teollisuus- että satama-asiakkaillemme. Satamiin liittyen haluan mainita kaksi vuonna 2012 loppuun saatettua projektia. Toimitimme Espanjaan ja Abu Dhabiin suuret automatisoidut konttipihajär-jestelmät. Olen vakuuttunut, että konttipihojen automatisoin-nin yleistyessä satamien tulevaisuuden kehityssuuntauksena nämä toimitukset ovat meille arvokkaita referenssejä.

On selvää, että merkittävä osuus tulevaisuuden kasvu-potentiaalistamme on Aasiassa ja muilla kehittyvillä mark-kinoilla. Päätin myös itse siirtyä vuonna 2012 väliaikaisesti Aasiaan ymmärtääkseni paremmin alueen asiakkaiden tarpei-ta. Nostamisen perussäännöt ovat samat kaikkialla, mutta voittotavoitteiden saavuttaminen vie usein kauemmin kehit-tyvillä markkinoilla. Toimintaympäristö on monimutkainen, minkä vuoksi tarvitaan enemmän kärsivällisyyttä kuin länti-sillä markkinoilla. Toisaalta pitkän aikavälin investointeihin valmiiden yritysten potentiaali on lähes loputon. Käydessään missä tahansa tehtaassa tai satamassa Aasiassa (tai muu-allakin) huomaa todennäköisesti potentiaalia turvallisuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Kaikki ei kuitenkaan ole

mustavalkoista. Uskon, että meillä on edelleen hyviä bisnes-mahdollisuuksia myös Pohjois-Amerikassa, Länsi-Euroopassa ja Australiassa; ehkä suhteellisesti enemmän Kunnossapito-liiketoiminnassa, mutta ei vain siellä. Kuten olemme huo-manneet Yhdysvalloissa parin viime vuoden aikana, monet tuottajat arvioivat uudelleen kansainvälisiä toimitusketjujaan, mikä on johtanut uusiin teollisuusinvestointeihin kehittyneillä markkinoilla. Tarvitaan siis oikea tasapaino kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden välillä.

Kysynnän kehityksen ennustaminen on harvoin ollut niin vaikeaa kuin tällä hetkellä. Kommentoimme kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa, että nähtävissä oli kysynnän heikkenemisen merkkejä vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen. Tämä näkyi myös neljännen vuosi-neljänneksen hieman heikommissa tilausmäärissä. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien määrä on kuitenkin yhä hyvällä tasolla ja itse asiassa tietyissä yksiköissä jopa hieman kasva-nut. Tämän vuoksi suhtaudumme nyt hieman optimistisemmin lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin kuin kolmannen vuosineljän-neksen jälkeen.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia Konecranes-asiakkaita, -työntekijöitä ja -toimittajia heidän arvokkaasta tuestaan ja panoksestaan vuonna 2012.

pekka lundmark Toimitusjohtaja

TOIMITUSjOHTAjAN KATSAUS 7konecranes 2012

hallituksen Puheenjohtajan terVehdYs

hYVät osakkeen-omistajat,Vuosi 2012 oli yrityksellemme hyvä vuosi. Markkinatilanne oli valtaosassa maailmaa hyvin epävakaa, eikä tukenut liike-toimintaamme. Onnistuimme kuitenkin kasvattamaan sekä liikevaihtoamme että voittoamme.

Osakkeenomistajille osoittamassaan kirjoituksessa toimi-tusjohtajamme Pekka Lundmark käy läpi yrityksemme tulosta.

Osakekurssimme kehittyi hyvin. Itse asiassa osakkeemme oli yksi Helsingin pörssin parhaita toimijoita ja pärjäsi hyvin myös kansainvälisessä vertailussa.

Pitää kuitenkin muistaa, että vuoden alussa osakekurssi oli alhaisella tasolla. Olemme edelleen kaukana aikaisempien vuosien tasosta. Kaikkien aikojen osakekurssiennätyksemme, 34,90 euroa 13.7.2007, on vielä ylittämättä.

Toimitusjohtaja kuvaili osuudessaan liiketoimintaympäris-tömme haasteita. jos joku luuli, että vuoden 2007 puolivälis-sä alkanut ja vuoden 2008 aikana voimistunut taloudellinen turbulenssi kestäisi viisi vuotta ja olisi nyt ohi, hän erehtyi pa-hasti. Taloudellinen turbulenssi (toisin sanoen kriisi) sisältää nyt myös muita vakavia ongelmia, erityisesti täällä "vanhalla mantereella", Euroopassa.

Teollisuuden kasvu kärsii maailmanlaajuisesti matalasta kasvusta, väestömme ikääntyy, tuottavuutemme on alhainen ja meillä on vanhanaikaiset ja joustamattomat työmarkkinat.

Ongelmat iskevät pahiten kaltaisiimme, asemansa vakiin-nuttaneihin Euroopassa toimiviin yrityksiin.

Hallitus hyväksyi joitakin vuosia sitten tärkeän tavoitteen huomattuaan, kuinka vaikeaa tulevaisuuden kehityssuunta-usten ennakointi on. Hallitus nosti "toiminnan joustavuuden" strategisesti tärkeiden asioiden listan kärkeen. Tänä päivänä tuon päätöksen edut ovat selvästi nähtävissä. Toimitusjohta-jan katsauksessa on tästäkin lisätietoa.

Nyt hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota henki-löstöasioihin. Muutokset yrityksen toiminnassa tuntuvat usein vaikeina haasteina työntekijöidemme yksityiselämässä. Liit-tyipä muutos täysin uusiin työtehtäviin, kokonaisia perheitä juuriltaan kiskoviin tuotannonsiirtoihin, tarpeeseen oppia uusia taitoja laajan koulutuksen kautta tai jopa henkilöstö-vähennyksiin, henkilökohtaiset tunteet täytyy käsitellä.

Erittäin motivoitunut henkilöstö on aina yrityksen menes-tyksen kannalta kriittinen tekijä, mutta näinä aikoina motivaa-tion merkitys vain korostuu.

Hallitus on kehittänyt useita toimintamalleja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ja ihmisten motivoimiseksi.

Ensimmäisenä täytyy tietysti tuntea nykytilanne. Hallitus seuraa säännöllisesti lukuisia henkilöstön "tilaa" mittaavia in-dikaattoreita. Ilokseni voin kertoa, että Konecranes-konsernin henkilöstö suoriutuu mittareiden mukaan paljon kansainväli-siä standardeja paremmin kaikkialla maailmassa, ja tulokset vain paranevat vuosi vuodelta. Vuonna 2012 saavutimme

HALLITUKSEN PUHEENjOHTAjAN TERVEHDYS8 konecranes 2012

jälleen uuden ennätyksen. Hallitus kiittää eri puolilla maa-ilmaa toimivia esimiehiä, jotka ovat oppineet aikaisemmista mittauksista ja parantaneet suoritustamme.

Hallitus on myös ryhtynyt kohdentamaan kannustinjärjes-telmiä paremmin yrityksen tavoitteisiin ja osakkeenomistajien tuottoon. Otimme vuonna 2012 ensimmäisenä Suomessa kotipaikkaa pitävänä yrityksenä käyttöön koko konserninlaajui-sen henkilöstön osakesäästöohjelman. Ohjelma on yksinker-tainen: jokainen osallistuja säästää tietyn prosenttiosuuden kuukausipalkastaan. Säästöillä ostetaan yrityksen osakkeita työntekijän omalle tilille. jos työntekijä on yhä konsernin pal-veluksessa kolmen vuoden kuluttua, konserni antaa työnte-kijälle yhden lisäosakkeen jokaista tämän hankkimaa kahta osaketta kohti. Uskomme, että henkilöstön omistajuuden tun-teen edistäminen on hyvin tärkeää erityisesti kaltaisessamme maantieteellisesti hajaantuneessa organisaatiossa.

Haluan kiittää osakkeenomistajiamme ohjelman hyväksy-misestä viime vuoden yhtiökokouksessa. Vaikka ohjelma ei ole poikkeuksellisen antelias, siitä on tullut suuri menestys. Osallistumisaste vaihtelee maittain, mutta yleisesti ottaen yksi kuudesta työntekijästä on nyt osakkeenomistaja.

Yhteenvetona on todettava, että ohjelma on ollut yksi merkittävä yleistä motivaatiota lisännyt tekijä, kuten edellä kuvailtiin.

Myös konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin kan-nustinohjelmia on muutettu. Huomasimme, että perinteiset osakeoptio-ohjelmat eivät toimi kovin hyvin tämän päivän no-peasti muuttuvilla osakemarkkinoilla. Optio-ohjelmat ovat kuin arpapeliä, joten niistä luovuttiin.

Ylimmän johdon kannustinohjelmat muistuttavat nyt edellä mainittua ohjelmaa. johdon ohjelmassa kolmen vuoden kulut-tua maksettavien palkinto-osakkeiden lukumäärä on sidottu tiukkojen, osakekohtaiseen tulokseen liittyvien kasvutavoit-teiden saavuttamiseen.

Erittäin motivoitunut henkilöstömme ja heidän myönteinen suhtautumisensa muutokseen sekä toimitusjohtajamme ku-vailemat strategiset toimet luovat pohjan optimistiselle näke-mykselleni konsernin tulevaisuudesta.

Kiitos kaikille vuodesta 2012, ja tervetuloa mukaan mat-kalle tulevaisuuteen.

stig gustavsonHallituksen puheenjohtaja

HALLITUKSEN PUHEENjOHTAjAN TERVEHDYS 9konecranes 2012

Yhtiön kulmakiVet

korkealaatuista nostamista kaikkialla maailmassa

Visio:

Seuraamme reaali ajassa miljoonien nostolaitteiden ja työstökoneiden toimintaa. Käytämme tätä tietoa hyväk semme kellon ympäri paran-taaksemme asiakkaidemme toimin-tojen turvallisuutta ja tuottavuutta.

arVot:

Usko ihmisiinhaluamme, että meidät tunnetaan hyvistä ihmisistä.

Täydellinen palvelusitoutuminenhaluamme olla tunnettu siitä, että pidämme aina lupauksemme.

jatkuva kannattavuushaluamme, että meidät tunnetaan vakavaraisena yrityksenä.

Työntekijöidemme osaaminen ja motivaatio vaikuttavat keskeisesti yrityksemme menestykseen.

YHTIöN KULMAKIVET

missio:

Emme nosta vain taakkoja, vaan kokonaisia liiketoimintoja.

konecranes 201210

henkilöstön kehittäminenTyöntekijämme ja heidän osaamisensa ja motivaationsa vaikuttavat kes-keisesti yrityksemme menestykseen. Siksi investoimme jatkuvasti kou-lutukseen ja ihmisten johtamistaitojen kehittämiseen. Mitä pätevämpiä työntekijämme ovat, sitä parempia tuotteita ja palveluita tarjoamme.

suorat ja ePäsuorat jakelukanaVatMarkkinoidemme pirstoutuneisuuden vuoksi myymme tuotteitamme sekä suoraan loppukäyttäjille että pienille itsenäisille nosturivalmistajille ja teollisuuden jakelijoille. Tämä kahden jakelukanavan strategia takaa meille mahdollisimman laajan markkinapeiton ja yhtenäisten tuotealus-tojen tuomat taloudelliset skaalaedut.

maailmanlaajuinen, kYsYntäohjautuVa toimitusketjuMaailmanlaajuinen läsnäolomme ja sitoutumisemme palvelemaan asi-akkaita siellä, missä he ovat, edellyttävät globaalia toimitusketjua, joka tarjoaa optimaalisen skaalattavuuden ja samanlaiset mahdollisuudet kaikkialla maailmassa. Toimitusketjumme on myös pystyttävä sopeutu-maan nopeasti kysynnän vaihteluihin ja samalla ylläpitämään kilpailu-kykyiset läpimeno- ja toimitusajat kasvattamatta varastoja.

reaaliaikainen informaatioHaluamme varmistaa, että päätöksemme syntyvät nopeasti ja perus-tuvat tarkkaan tietoon. Siksi uskomme hajautettuun päätöksentekoon ja siihen, että päätökset kannattaa tehdä mahdollisimman lähellä asi-akkaita. Toimintamme kehittämiseksi on ensisijaisen tärkeää, että tar-joamme henkilöstöllemme avointa ja ajan tasalla olevaa tietoa. Siksi investoimme uuden sukupolven tietojärjestelmiin, jotka tarjoavat meille lisää mahdollisuuksia.

Vuonna 2012laajensimme verkostoamme enti-sestään ja avasimme uusia toimi-pisteitä muun muassa Indone-siassa, Kiinassa, Brasiliassa ja Bangladeshissa.

Vuonna 2012kasvatimme vahvojen itsenäisten tuotebrändiemme markkinaosuutta Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Vuonna 2012paransimme asiakaskysynnän avoi-muutta eri tuotealueilla, tiivistimme toimittajayhteistyötä ja tarkensim-me toimittajien täsmällisyyttä uuden yhteistyömallin avulla.

Vuonna 2012jatkoimme maailmanlaajuisten in-formaatiojärjestelmien (CRM, ERP ja People) kehittämistä ja käyttöön-ottoa.

Vuonna 2012jatkoimme työntekijöidemme kou-lutuksia ja lanseerasimme ensim-mäisenä suomalaisena yrityksenä henkilöstön osakesäästö ohjelman.

maailmanlaajuinen läsnäoloKonecranes on sitoutunut olemaan yhä aktiivisempi ja maailmanlaajui-sempi nostolaitealan toimija. Vaikka meillä on toimintaa jo melkein 50 maassa, on silti useita alueita, joilla Konecranes voisi tarjota enemmän tuotteita ja palveluita. Uskomme pääsevämme tavoitteeseemme jatku-van orgaanisen kasvun ja yritysostojen kautta. Nopea toiminnan laaje-neminen kehittyvillä markkinoilla on tässä avainasemassa.

strategiaerottautuminen PalVelu - ja teknologiainnoVaation aVullaOlemme Konecranes-konsernissa sitoutuneet tarjoamaan erinomaista ja ennakoivaa palvelua, emmekä koskaan petä asiakkaamme luottamusta: Olemme aina siellä, missä asiakas meitä tarvitsee. Siksi palvelutarjon-tamme jatkuva kehittäminen ja asiakkaan palvelukokemuksen paranta-minen ovat meille tärkeitä asioita.

Erottaudumme etenkin teknologian ja innovaation kautta. Olemme jatkuvasti kasvattaneet tuotekehitysinvestointejamme. Turvallisuus ja laatu ovat meille erittäin tärkeitä ja olemme sitoutuneet ottamaan ne osaksi jokapäiväistä ajattelutapaamme.

Vuonna 2012lanseerasimme useita tuotepäivi-tyksiä, uusia tuotteita ja palveluita ympäri maailmaa.

STRATEGIA 11konecranes 2012

toimintaYmPäristö

amerikan VahVa kehitYs jatkui, heikommat markkinat eurooPassa ja kiinassa

konecranes-konsernin maailman-laajuinen markkina-asema

#3–5

16%#1#1

#3–4

nostureiden kunnossapitopalveluissa

teollisuusnostureissa ja komponenteissa

markkina- osuus

satama-nostureissa

trukeissa

Vuonna 2012 maailmantalouden tilanne oli jakaantunut: Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden talouskehitys oli vahvaa, kun taas muualla kehitys oli pääosin vaatimattomampaa. Yhdysvaltain ostopäälliköiden ISM-indeksi ylitti odotukset useimpina kuukausina ja viittasi Amerikan alueen tuotannon kasvuun. Myös teollisuustuotantotilastot vahvistivat tämän. Euroalueen ostopäälliköiden PMI-kyselyt osoittivat euroalueen tuotannon supistuneen.

Konecranes panostaa uuden sukupolven informaatio-järjestelmiin, jotta työntekijät voivat hyödyntää avointa ja reaaliaikaista tietoa.TOIMINTAYMPÄRISTökonecranes 201212

konecranes-nosturit kiinalaisomistuksessa oleValle terästehtaalle teksasissaKonecranes sai sopimuksen nostureiden kokonaistoimi-tuksesta Teksasin osavaltiossa, lähellä Gregorya sijait-sevalle uudelle, saumattomia teräsputkia valmistavalle tehtaalle. Avaimet käteen -toimitus sisältää 24 nosturia sulattamoon, valssaamoon ja tuotteiden hienovalssaa-moon. Nostureiden toimitukset alkavat lokakuun 2013 alussa, ja nosturit saadaan käyttöön huhtikuussa 2014. Projekti on tähän mennessä suurin yksittäinen kiinalai-sen yrityksen tekemä investointi Yhdysvalloissa sijaitse-viin tuotantolaitoksiin.

Yhdysvalloissa tuotantokapasiteetin käyttöaste ylitti edellis-vuoden tason vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta alkoi heiketä vuoden loppua kohti. Euroopan unionin alueella kapasiteetin käyttöaste on ollut edellisvuotta alhaisempi vuo-den 2012 toisesta neljänneksestä lähtien.

Kiinassa ostopäälliköiden indeksit (China Federation of Logistics & Purchasing ja HSBC/Markit PMI) osoittivat teol-lisuustuotannon supistumista lähes koko vuoden ajan. Vuo-den viimeisellä neljänneksellä oli kuitenkin nähtävissä merk-kejä tuotannon toipumisesta. Intian ja Venäjän PMI-kyselyt osoittivat parannusta tuotantoliiketoiminnassa vuoden 2011 toiseen puoliskoon verrattuna, kun taas Brasiliassa kehitys jatkui epätasaisena.

jPMorganin maailmanlaajuisen PMI-kysely-yhteenvedon perusteella maailman valmistavan teollisuuden tuotanto laa-jeni hitaasti vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta supistui hieman toisella.

Nostolaitteiden kysyntä teollisuusasiakkaiden keskuudes-sa parani yleisesti edelliseen vuoteen verrattuna Amerikan alueella, mutta pysyi vakaana Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella. Kysyntä heikkeni Aasian-Tyynenmeren alueella; tämä johtui pääasiassa luotonsaannin vaikeudesta ja talouskasvun hidastumisesta Kiinassa ja Intiassa.

Maailmanlaajuinen konttiliikenne jatkoi kasvuaan edel-lisvuoteen verrattuna ja kasvoi noin neljä prosenttia vuonna 2012. Liikenteen kasvu kiihtyi vuoteen 2011 verrattuna vain Oseaniassa ja hidastui puolestaan Euroopassa ja Aasiassa, Kiina mukaan lukien, vuoden 2011 vahvan kehityksen jälkeen.

Projektiaktiviteettien määrä konttisatamissa oli yleisesti tyydyttävällä tasolla. Suurten terminaalien tuottavuutta pa-rantavien ja kustannuksia alentavien automaatioratkaisujen kysyntä oli vankkaa. Perinteistä teknologiaa käyttävien kontin-käsittelylaitteiden kysyntä kasvoi merkittävästi Afrikassa, kun taas kehittyneillä markkinoilla kysyntä laantui raportointikau-den loppua kohti. Telakkanosturien kysyntä jatkui edelleen hyvänä Brasiliassa.

Nostolaitteiden kunnossapitopalveluiden kysyntä parani kunnossapidon ulkoistamisen yleistyessä. Uudentyyppiset, viimeisintä IT- ja mittausteknologiaa hyödyntävät kunnossapi-topalvelut ovat houkutelleet yhä enemmän asiakkaita.

Vuonna 2012 teräksen ja kuparin hinnat olivat edellisvuot-ta alhaisemmat. Myös euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden.

tärkeimmät liiketoimintaan VaikuttaVat tekijätBRIC-maiden kaltaisten kehittyvien markkinoiden kasvava taloudellinen merkitys näkyi edelleen selvästi Konecranes-konsernin toiminnassa. Kehittyvien markkinoiden osuus kon-sernin kaikista tilauksista oli noin kolmannes ja laitetilauk-sista lähes 50 prosenttia. Orgaanisen kasvun ja yritysostojen ansiosta Konecranes on saavuttanut erittäin vahvan aseman erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Vuonna 2012 Konecranes-konsernin asema vahvistui myös Brasiliassa.

Kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden kunnossapi-to- ja nostolaitemarkkinat eroavat toisistaan merkittävästi. Ulkoistaminen keskittyy yhä teollisuusmaihin, sillä nosturi-kunnossapidon ulkoistamisen käsite on vasta viime aikoina alkanut saada jalansijaa kehittyvillä markkinoilla länsimaisten koneiden asennuskannan kasvaessa. Kehittyneissä maissa jo laajasti käytössä oleva ennakoiva kunnossapito yleistyy pikkuhiljaa myös kehittyvillä markkinoilla.

Kehittyneiden maiden uuslaiteliiketoimintaa ohjaavat au-tomaatio, ekotehokkuus, tuottavuus ja turvallisuus. Vaikka kehittyvien markkinoiden paikallisissa tuotteissa yleensä hyödynnetään kestävää perustekniikkaa, kiinnostus kehitty-neillä markkinoilla käytössä olevia ominaisuuksia kohtaan on selvästi kasvanut. Tämä on selkeä etu Konecranes-konsernin kaltaisille teknologiasuuntautuneille yrityksille.

TOIMINTAYMPÄRISTö

texas, usa

13konecranes 2012

kunnossaPito-liiketoiminta-alue

taVoitteenaglobaalin läsnäolon laajentaminen

Konecranes Kunnossapito-liiketoiminta-alue tarjoaa laajan valikoiman huolto-, kunnossapito- ja modernisointiratkaisuja kaikenmerkkisille teollisuusnostureille, satamalaitteille ja työstökoneille. Nostolaitteiden kunnossapidon kysyntä pysyi hyvällä tasolla koko vuoden 2012 ajan. Kehittyneillä markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Australiassa kysyntää vahvisti yleistyvä kunnossapidon ulkoistaminen.

tunnusluVutosuus koko

konsernista % 2012 2011 muutos %

Saadut tilaukset, MEUR 35 735,0 694,6 5,8

Tilauskanta, MEUR 16 147,2 135,1 8,9

Liikevaihto, MEUR 39 884,0 796,1 11,0

Liikevoitto (EBIT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, MEUR 47 74,6 55,7 33,9

Liikevoittoprosentti (EBIT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, % 8,4 % 7,0 %

Liikevoitto (EBIT), MEUR 49 74,6 49,4 51,0

Liikevoittoprosentti (EBIT), % 8,4 % 6,2 %

Henkilöstö kauden lopussa 51 6 119 5 980 2,3

TRUCONNECT-etäpalvelut edustavat uusimpia innovaatioita Konecranes Kunnossapito-liiketoiminnassaKUNNOSAPITOkonecranes 201214

konecranes jatkaa Verkostonsa laajentamistaVaikka lähes 50 maahan ulottuva Konecranes-huolto-verkosto on jo alan laajin maailmassa, yritys on jatkanut toimintansa laajentamista maailmanlaajuisesti. Erityi-senä kiinnostuksen kohteena ovat kehittyvät markkinat; esimerkiksi vuonna 2012 Konecranes avasi Koillis- Aasiassa 21 uutta toimipistettä kuudessa maassa.

Konecranes-konsernilla on maailman laajin kunnossapitover-kosto, jossa on 626 toimipistettä 48 maassa. Kunnossapi-don asiakkaina on konepajoja ja valmistavaa teollisuutta sekä paperi- ja terästehtaita, voimaloita ja satamia. Asiakkailla on käytössään laaja valikoima laitteita ja sovelluksia, kuten huol-tonostureita, prosessin kannalta kriittisiä prosessinostureita, satamalaitteita ja työstökoneita.

Konecranes tarjoaa laajan valikoiman palveluja, jotka on suunniteltu parantamaan asiakkaiden liiketoimintojen turval-lisuutta ja tuottavuutta. Kunnossapitopalvelut kattavat niin yksittäisen laitteen tarkastuksen kuin koko kunnossapidon ulkoistamisenkin. Kaikki ohjelmat voidaan räätälöidä asiak-kaan tarpeiden mukaisesti.

Konecranes-konsernin strategisiin päätavoitteisiin kuuluvat sitoutuminen laitteen kuntoon/käyttöön perustuvaan kunnos-sapitoon ja reaaliaikaiseen huoltoon sekä jatkuvat investoin-nit uusiin teknologioihin.

kannattaVuutta kasVun sijaanMaailmantalouden kehitys jakaantui vuonna 2012 selvästi Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden vahvaan kasvuun ja useimpi-en muiden alueiden vaatimattomaan kehitykseen. Alueelliset erot näkyivät tärkeissä indikaattoreissa, kuten kapasiteetin käyttöasteissa. Vuoden toisella puoliskolla taloudellinen tilan-ne heikkeni entisestään ja epävarmuus kasvoi Euroopassa ja Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Aikaisempien vuosien taloudellisesta epävarmuudesta johtuen Kunnossapito-liiketoiminta-alueella keskityttiin kas-vun sijasta kannattavuuteen; perusliiketoiminnot asetettiin etusijalle ja aiemmin ostettujen yritysten integrointia jatkettiin. Tässä onnistuttiin ja liiketoiminta-alue paransi kokonaistu-lostaan. Huoltosopimuskanta kasvoi 2,1 prosenttia, mikä loi hyvän pohjan Kunnossapito-liiketoiminnalle kokonaisuutena. Vuoteen 2011 verrattuna Konecranes-konsernin kunnossapi-totilausten määrä kasvoi Amerikan alueella ja APAC-alueella ja pysyi vakaana EMEA-alueella. APAC-alueen kasvu selittyi kuitenkin valuuttakurssimuutosten suotuisalla vaikutuksella.

Liiketoiminnan kehittäminen kohti tietopohjaisempaa tar-jontaa ja organisaatiota jatkui. Tärkeimpiä hankkeita olivat järjestelmien, kuten asiakkuuden hallintajärjestelmän (CRM), kehittäminen ja käyttöönotto sekä kenttähuollon ja omaisuu-den hallinta. Yhdessä etäpalveluiden kaltaisten innovatiivis-ten tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden kanssa järjestel-mät luovat perustan reaaliaikaiselle kunnossapidolle.

Kunnossapito-liiketoiminta-alueen saatujen tilausten mää-rä vuonna 2012 kasvoi 5,8 prosenttia 735,0 miljoonaan eu-roon (694,6). Tilauskanta kasvoi vuoteen 2011 verrattuna 8,9 prosenttia 147,2 miljoonaan euroon (135,1). Liikevaihto kasvoi 11,0 prosenttia 884,0 miljoonaan euroon (796,1). Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 74,6 miljoonaa euroa (55,7) ja liikevoittomarginaali 8,4 prosenttia (7,0). Huoltosopimuskannassa olevien laitteiden määrä nousi 418 560 laitteeseen, kun vuoden 2011 lopussa laitteita oli 409 877. Huoltosopimuskannan arvo oli 177,9 miljoonaa euroa (166,2).

truconnect®-etäPalVeluiden globaali lanseeraus onnistuiVuonna 2011 Konecranes esitteli uudet TRUCONNECT-etäpal-velut kohdemarkkinoilleen Euroopassa. Etäpalveluiden avulla Konecranes voi auttaa asiakasta parantamaan laitteidensa

turvallista käyttöä, tarjota sopivaa kunnossapitoa oikeaan ai-kaan ja arvioida nosturikomponenttien elinkaaria. Tehokkuus paranee, kun kunnossapito voidaan suunnitella nosturin to-dellisen käytön ja kunnon pohjalta.

TRUCONNECT-palvelujen kehitys eteni vuoden 2012 aika-na, kun maailmanlaajuinen kaupallinen lanseeraus aloitettiin neljännellä vuosineljänneksellä. Kehitys jatkuu koko vuoden 2013 ajan. Etäpalvelut ovat Konecranes-konsernille tärkeä askel kohti yrityksen visiota tietää reaaliajassa kuinka miljoo-nat nostolaitteet ja työstökoneet toimivat ja hyödyntää saatua tietoa kellon ympäri asiakkaiden toimintojen turvallisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.

etenemistä kehittYVillä markkinoilla Konecranes Kunnossapito-liiketoiminnan myönteinen kehi-tys kehittyvillä markkinoilla jatkui vuonna 2012. Merkittävää kehitystä tapahtui Etelä-Amerikassa, Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa, ja asema vahvistui edelleen Kiinassa.

Konecranes Kunnossapito-liiketoiminta-alueen pää-asiallisena tavoitteena kehittyvillä markkinoilla on tukea Konecranes-laitteita käyttäviä asiakkaita. Samalla kehittyviltä markkinoilta pyritään löytämään uusia asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita turvallisuutta ja tuottavuutta parantavasta en-nakoivasta kunnossapidosta.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaat suhtau-tuvat avoimemmin kunnossapitopalvelujen ulkoistamiseen. Ulkoistaminen parantaa asiakkaan toimintojen tuottavuutta ja turvallisuutta ja sallii keskittymisen yrityksen omaan ydin-liiketoimintaan. Konecranes panostaa edelleen erinomaiseen asiakaspalveluun kehittäen samalla sisäisiä liiketoiminta-prosessejaan ja lisäarvoa tuottavia teknologioitaan. Näin Konecranes säilyttää kilpailuetunsa ja laajentaa vahvaa läs-näoloaan maailmanlaajuisesti.

KUNNOSAPITO

kaakkois- aasia

15konecranes 2012

laitteet-liiketoiminta-alue

tukeVa Perusta jatkuValle kannattaValle kasVulle

tunnusluVutosuus koko

konsernista % 2012 2011 muutos %

Saadut tilaukset, MEUR 65 1 340,4 1 291,5 3,8

Tilauskanta, MEUR 84 795,6 856,7 -7,1

Liikevaihto, MEUR 61 1 411,4 1 201,4 17,5

Liikevoitto (EBIT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, MEUR 53 83,8 81,7 2,5

Liikevoittoprosentti (EBIT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, % 5,9 % 6,8 %

Liikevoitto (EBIT), MEUR 51 78,0 77,7 0,4

Liikevoittoprosentti (EBIT), % 5,5 % 6,5 %

Henkilöstö kauden lopussa 49 5 973 5 621 6,3

LAITTEET

Konecranes-konsernin alansa johtava teknologia perustuu innovaatiovoimaan ja uusinta teollista teknologiaa hyödyntäviin sovelluksiin.

Konecranes Laitteet-liiketoiminta-alue tarjoaa nostolaite- ja materiaalinkäsittelyratkaisuja eri teollisuudenaloille, pääasiassa konepaja-teollisuudelle, prosessiteollisuudelle, voima-laitoksille, raskaita taakkoja käsittelevälle teollisuudelle, satamille, intermodaali terminaaleille, telakoille ja kappaletavara terminaaleille. Vuonna 2012 Laitteet-liiketoiminta-alue keskittyi toiminnan tehostamiseen, vuonna 2011 ostettujen yritysten integrointiin ja läsnäolon tehostamiseen kehittyvillä markkinoilla.

konecranes 201216

Laitteet-liiketoiminta-alueella on laaja ja monipuolinen maa-ilmanlaajuinen asiakaskunta. Konepajateollisuus on suurin yksittäinen asiakastoimiala. Muita tärkeitä asiakkaita ovat satamat, öljy- ja kaasuteollisuus, kaivosteollisuus, autoteolli-suus, jakelukeskukset, viihdeala, energia-ala, terästeollisuus, petrokemian teollisuus, telakat ja paperitehtaat.

Konecranes on maailman suurin teollisuuden nostolaittei-den toimittaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat teollisuusnosturit, köysi- ja ketjunostimet, nosturikomponentit, työpistenostojär-jestelmät, käsikäyttöiset nostolaitteet sekä keskikokoiset ja raskaat trukit.

Kontinkäsittelyratkaisuja ovat muun muassa laiturikontti-nosturit, RTG-nosturit (kumipyöräiset konttinosturit), RMG-nos-turit (kiskoilla kulkevat konttinosturit), sekä automatisoidut konttipihat pinoamisnostureineen, konttilukkeineen, kontti-kurottajineen ja mastotrukkeineen.

Konecranes tarjoaa myös laajan valikoiman nostureita telakoille, tehokkaita kahmarinostureita suuria määriä kä-sitteleville kappaletavaraterminaaleille ja täyden valikoiman materiaalinkäsittelylaitteita ydinvoimaloille.

hYVä suoritus ePäVakaassa kYsYntätilanteessa Makrotaloudellinen kehitys oli vuonna 2012 epätasaista ja osittain odottamatonta eri puolilla maailmaa. Vaikka toimin-ta vilkastui Kaakkois-Aasiassa, Konecranes-laitteiden koko-naiskysyntä APAC-alueella laski Kiinan ja Intian heikomman tilanteen vuoksi. Amerikan alueella nostolaitteiden kysyntä pysyi vahvana koko vuoden ajan. Euroopassa euroalueen ongelmat alkoivat näkyä vuoden toisella puoliskolla. Vahva kysyntä Afrikassa, erityisesti Länsi-Afrikassa, piti EMEA-alueen kysynnän kuitenkin vakaalla tasolla. Yleisesti ottaen kysyntä osoitti hidastumisen merkkejä vuoden loppua kohti vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen.

Maailmanlaajuinen konttiliikenne jatkoi kasvuaan vuonna 2012, vaikkakin vuotta 2011 hitaammin. Konttisatamien pro-jektien määrä oli tyydyttävällä tasolla; vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli suuria projekteja, mutta vauhti hidastui selvästi toisen vuosipuoliskon aikana.

Trukkien kysyntä satama- ja teollisuuskäytössä jatkui vah-vana koko vuoden. Tilausten määrä kasvoi Afrikan, Saksan ja Australian kaltaisilta markkinoilta, joilla Konecranes on viime vuosina rakentanut omaa organisaatiotaan ja myös hyvin toi-mivaa jälleenmyyntiverkostoaan.

Haastavasta tilanteesta huolimatta Laitteet-liiketoiminta-alue onnistui vuonna 2012 parantamaan tulostaan vuoteen 2011 verrattuna. Tilauskanta kasvoi 3,8 prosenttia 1 340,4 miljoonaan euroon (1 291,5). Liikevaihto nousi edellisvuo-desta 17,5 prosenttia 1 411,4 miljoonaan euroon (1 201,4). Liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 83,8 miljoonaa euroa (81,7) ja liikevoittomarginaali 5,9 prosenttia (6,8).

kehittYVät markkinat Yhä tärkeämPiä Konecranes jatkoi läsnäolonsa vahvistamista kehittyvillä markkinoilla, joilla talouskasvu on nopeampaa kuin perinteisil-lä teollistuneilla markkinoilla. Kiinassa, Intiassa ja Lähi-idässä jo saavutetun läsnäolon myötä Konecranes keskittyi hyvin tu-loksin kehittämään toimintojaan Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Venäjällä vahvistettiin paikallista orga-nisaatiota ja laitemyynti siellä kasvaa.

Markkinoiden kasvavan epävarmuuden ja hajanaisuuden vuoksi Konecranes keskittyi vuonna 2012 kehittämään organi-saationsa joustavuutta ja nopeuttamaan päätöksentekoa. Lait-teet-liiketoiminta-alue kehitti myös tuotevalikoimaansa osana perustan rakentamista tulevaisuuden kannattavalle kasvulle.

Markkinoille esitelty uuden sukupolven CLX-ketjunostin nopeuttaa ja helpottaa työtä, parantaa turvallisuutta ja kak-sinkertaistaa laitteen käyttöiän.

Vuonna 2012 Konecranes täydensi RTG-nostureiden virta-vaihtoehtoja parantamalla edelleen dieselpolttoaineen säästö-teknologiaa uudella hybridipakkauksella ja esittelemällä kaksi uutta, täysin sähköistä kaapelikela- ja virtakiskovaihtoehtoa.

Vuoden 2012 merkittävimpiä uusia kontinkäsittelylaiteti-lauksia olivat RTG-nostureiden tilaukset Sloveniasta, Indone-siasta, Ghanasta, Beninistä, Turkista ja Yhdysvalloista. Myös Saksasta ja Yhdysvalloista tulleet konttilukkitilaukset olivat merkittäviä. Yhdysvaltalaiselta konttiterminaalilta tullut 20 automaattisen pinoamisnosturin (ASC) tilaus oli erityisen tär-keä, koska automaatio on toimialan kasvava kehityssuuntaus. Telakoiden pukkinostureita tilattiin Norjaan, Azerbaidžaniin ja Brasiliaan.

Vuoden 2012 kaksi kohokohtaa olivat kahden suuren au-tomaattisen pinoamisnosturin (ASC) toimitukset: Espanjaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin. Yhdistyneiden Arabiemii-rikuntien projekti sisälsi myös terminaalin ohjausjärjestelmän (Terminal Operating System). Projektit sisälsivät yhteensä 66 ASC-nosturia, jotka toimitettiin sovitun aikataulun mukaisesti.

Yksi kaikkien aikojen suurimmista tilauksista saatiin Tek-sasista, Yhdysvalloista, jonne Konecranes toimittaa rakenteil-la olevaan kiinalaisomisteiseen terästehtaaseen 24 nosturia. Toinen merkittävä teollisuusnosturitilaus tuli brasilialaiselta telakalta, jossa Konecranes-nostureita käytetään laivanraken-nuksessa.

Nämä suuret tilaukset osoittavat, että Konecranes on on-nistunut saavuttamaan suurten kansainvälisten asiakkaiden luottamuksen vahvan ja saumattomasti toimivan globaalin organisaationsa, paikallisten dynaamisten resurssiensa ja kattavien huoltoratkaisujensa ansiosta.

maailman suurin telakka-Pukkinosturi brasiliaanKonecranes toimittaa maailman suurimman telakka-pukkinosturin brasilialaiselle telakalle Rio Grande do Suliin. Nosturikomponentit toimitettiin syksyllä 2012. Nosturin nostokapasiteetti on 2 000 tonnia ja jänneväli 210 metriä. Sitä käytetään FPSO (Floating Production Storage and Offloading) -tyyppisten öljyntuotantoalusten runkojen kokoamiseen. Aluksia käytetään öljyntuotan-toprojekteissa.

LAITTEET 17konecranes 2012

amerikkaKonecranes-konsernilla on vahva asema Amerikan alueella, erityisesti Yhdysvalloissa. Amerikan alueen osuus vuoden 2012 liikevaihdosta oli 33 prosenttia. Yhdysvalloissa nostu-reiden kunnossapidon ulkoistaminen on kaikkein pisimmällä, ja yli puolet konsernin Amerikan-myynnistä liittyy kunnossapi-toon. Vuonna 2012 Konecranes-kunnossapitotilausten mää-rä kasvoi Amerikan alueella Yhdysvaltain vahvan talouden ja Etelä-Amerikan merkittävän kehityksen ansiosta. Myös nos-tolaitteiden kysyntä jatkui vahvana Yhdysvalloissa ja parani koko Amerikan alueella. Suurimpia asiakastoimialoja ovat konepaja-, teräs- ja autoteollisuus.• Suurimmat markkina-alueet: Yhdysvallat, Kanada, Brasi-

lia, Chile ja Meksiko• Liiketoiminta: 2 724 työntekijää, 134 toimipistettä• Valmistus: Kahdeksan tehdasta valmistaa teollisuus- ja

prosessinostureita, mukaan lukien ydinvoimalanosturit, nostimet, varaosat ja muut komponentit

• Päätuotemerkit: Konecranes, P&H® (Morris Material Han-dlingin kautta), STAHL CraneSystems, R&M ja Crane Pro Parts.

eurooPPa, lähi-itä ja afrikkaEMEA on Konecranes-konsernin alueista suurin: Vuonna 2012 48 prosenttia liikevaihdosta tuli EMEA-alueelta. Alueeseen sisältyy sekä kehittyneitä markkinoita, joilla kunnossapidon myynnin osuus on suuri, että nopeasti kasvavia talousalu-eita, joilla kunnossapidon myynti on vielä pientä verrattuna laitteiden myyntiin.

Kehittyneillä Länsi-Euroopan ja Pohjoismaiden markki-noilla asiakkaat haluavat tehokasta ja tuottavaa materiaa-linkäsittelyä kompensoimaan korkeita työvoimakustannuk-sia. Konecranes-konsernilla on Pohjoismaissa erittäin vahva markkina-asema ja laaja asiakaskunta sekä Laitteissa että Kunnossapidossa. Itä-Euroopassa Konecranes on jatkanut asemansa vahvistamista molemmilla liiketoiminta-alueilla. Vuonna 2012 talouskasvu oli hidasta Länsi-, Pohjois- ja Kaak-kois-Euroopan markkinoilla ja hidastui alkuvuoden kasvun jäl-keen myös Venäjällä vuoden viimeisten kuukausien aikana. Suurimpia asiakastoimialoja ovat sellu- ja paperiteollisuus, petrokemian teollisuus, energia- ja metalliteollisuus sekä ko-nepajateollisuus.

Lähi-itä tarjoaa edelleen suuria mahdollisuuksia: Alueella investoidaan infrastruktuuriin, petrokemian teollisuuteen ja konepajateollisuuteen. Kysyntä pysyi kohtuullisen hyvällä ta-solla koko vuoden ajan.

markkina-alueet

lähellä asiakkaita kaikkialla maailmassa

Konecranes haluaa olla yhä maailmanlaajuisempi nostolaitealan toimija. Haluamme ymmärtää asiakkaidemme toimialoja ja tarpeita sekä rakentaa pitkäaikaisia asiakassuhteita. Siksi toimintamme on jaettu kolmeen maantieteelliseen alueeseen: Amerikka (AME), Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA) ja Tyynenmeren alue (APAC).

MARKKINA-ALUEET

Konecranes-konsernissa työskentelee maailman-laajuisesti yli 12 000 henkilöä lähes 50 maassa.

konecranes 201218

  Valmistus  Myynti- ja huoltopiste

myynti

33 %(721,0 MEUR)

myynti

19 %(406,9 MEUR)

henkilöstö

22 %(2 724)

henkilöstö

26 %(3 154)

myynti

48 %(1 042,4 MEUR)

henkilöstö

52 %(6 269)

amerikka (ame) eurooPPa, lähi-itä ja afrikka (emea)

aasian ja tYYnenmeren alue (aPac)

MARKKINA-ALUEET

Afrikan alueen kysyntä on kasvussa monien maiden jat-kaessa investointejaan satamiin ja muuhun infrastruktuu-riin. Laitteiden osuus liikevaihdosta on korkea, ja suurimpia asiakastoimialoja ovat logistiikka-ala sekä metalli- ja kaivos-teollisuus. Vuonna 2012 Afrikan markkinat olivat vahvat ja jatkoivat kasvuaan. • Suurimmat markkinat: Saksa, Iso-Britannia, Ranska,

Suomi, Ruotsi, Venäjä, Puola, Itävalta, Yhdistyneet Arabi-emiirikunnat, Saudi-Arabia, Egypti, Etelä-Afrikka, Algeria ja Marokko

• Liiketoiminta: 6 269 työntekijää, 360 toimipistettä• Valmistus: 13 tehdasta valmistaa nostureita ja nostimia,

trukkeja sekä suurten nostureiden teräsrakenteita.• Päätuotemerkit: Konecranes, STAHL CraneSystems, SWF

ja Verlinde.

aasian ja tYYnenmeren alueKonecranes tunnetaan Aasian ja Tyynenmeren alueen tekno-logiajohtajana. Se on myös teollisuusnostureiden ja nosturei-den kunnossapidon markkinajohtaja, jolla on vahva asema trukeissa ja satamanostureissa. APAC-alueen osuus vuoden 2012 liikevaihdosta oli 19 prosenttia.

Kaikkien Kaakkois-Aasian maiden kasvu oli vuonna 2012 nopeaa, minkä ansiosta Konecranes kehittyi vahvasti. Kiinas-

sa teollisuustuotanto hidastui Kiinan viennin kysynnän pudo-tessa. Australiassa raaka-ainesektorin investoinnit jatkuivat, mutta teollisuusinvestoinnit laskivat. Intiassa Konecranes-kunnossapitotarjonta kasvaa, ja konsernin asema laitetoimit-tajana vahvistuu nopeasti huolimatta maan yleisessä talous-kehityksessä näkyvistä taantuman merkeistä. APAC-alueella noin 75 prosenttia Konecranes-konsernin liikevaihdosta tulee yhä Laitteista. Kehittyneillä markkinoilla, kuten Australiassa, kunnossapitoliiketoiminta on laiteliiketoimintaa suurempaa. Vuonna 2012 investoitiin lisää henkilöstöhallinnon kehittämi-seen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä Kiinan tuotanto-laitoksiin. Kiinassa ja Kaakkois-Aasian maissa avattiin uusia toimipisteitä. Konepajateollisuus on edelleen alueen suurin asiakastoimiala, mutta myös paperi-, energia- ja terästeolli-suus sekä satamat ovat tärkeitä.• Suurimmat markkina-alueet: Kiina, Intia, Australia, Indo-

nesia • Liiketoiminta: 3 154 työntekijää, 132 toimipistettä• Valmistus: Yhteisyritykset mukaan lukien seitsemän teh-

dasta valmistaa nostimia, teollisuus- ja prosessinosturei-ta, teräsrakenteita, nostotrukkeja ja satamanostureita.

• Päätuotemerkit: Konecranes, STAHL CraneSystems, SWF, Verlinde ja Sanma Hoists & Cranes.

19konecranes 2012

tuotekehitYs

kehittYVien markkinoiden tarPeet korostuiVat

Konecranes kehittää laiteratkaisujaan ja palvelutarjontaansa jatkuvasti käyttämällä uusinta teknologiaa innovatiivisesti. Erityisen tärkeää on kehittää tehokkaita, asiakkaiden tuottavuutta parantavia tuotteita ja palveluja, joissa turvallisuus ja ympäristön huomioonottaminen ovat avainasemassa. Vuonna 2012 Konecranes-tuotekehitys keskittyi entistä enemmän asiakkaiden tarpeisiin kehittyvillä markkinoilla.

Konecranes-tuotekehityksen tavoitteena on turvata tuotetarjontamme kilpailukyky sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla.TUOTEKEHITYSkonecranes 201220

YmPäristöasiatYmpäristöasiat huomioidaan tuotteen koko elin-kaaren ajan. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa materiaalien tehokkaaseen käyttöön, kierrä-tettävyyteen ja energiatehokkuuteen. Yli 98 prosent-tia Konecranes-nostureissa tavallisesti käytetyistä materiaaleista on kierrätettäviä. Konecranes-laitteet voidaan varustaa energiaa säästävällä taajuusmuut-tajateknologialla, joka siirtää jopa 70 prosenttia jar-rutusenergiasta takaisin verkkoon.

tuottaVuusKonecranes kehittää tehokkaita tuotteita ja palve-luja, jotka parantavat asiakkaiden toimintojen tuot-tavuutta tarjoamalla mahdollisen korkean elinkaa-riarvon. Konecranes-konsernin älykkäät ratkaisut helpottavat nosturin käsittelyä yksinkertaistamalla vaikeita toimenpiteitä, estämällä kuorman heilun-taa ja auttamalla kuorman sijoittamisessa ennalta määritettyihin paikkoihin. TRUCONNECT-etäpalvelut auttavat optimoimaan kunnossapitotoimet nosturin todellisen käytön perusteella.

teollinen muotoiluTeollinen muotoilu on tärkeä osa tuotekehityksemme suunnittelutyötä ja tapa erottua kilpailijoistamme. Korkealuokkainen muotoilu muun muassa lisää tuotteiden tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tuo säästöjä ja mahdollistaa uusien materiaalien käytön.

turVallisuusHuippuluokan teknologian lisäksi turvallisuus on erittäin tärkeää Konecranes-konsernille. Tuotekehi-tyksen keskeisiä tavoitteita ovat henkilövahinkojen ja kuorman vaurioiden estäminen. TRUCONNECT®-etäpalvelut, antureihin perustuvat aktiiviset turval-lisuusominaisuudet, nykäyskuormien estäminen ja heilunnanesto ovat esimerkkejä Konecranes-kon-sernin innovatiivisista, turvallisuutta parantavista ratkaisuista.

konecranes -tuotekehitYksen tärkeimmät taVoitteet

Konecranes-konsernin huoltosopimuskannassa on lähes 420 000 Konecranes-konsernin tai jonkun muun valmistajan laitetta, ja se on tärkeä tietolähde yrityksen tuotekehitystyös-sä. Lähes 4 000 huoltoteknikkoa ympäri maailmaa ja lähes 1,6 miljoonaa asiakaskontaktia vuosittain takaavat, että tie-dämme tarkasti asiakkaidemme tarpeet.

Vuonna 2012 Konecranes jatkoi panostamista innovaa-tioihin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 25,8 miljoonaa euroa (29,6), mikä vastaa 1,2 prosenttia (1,6) liikevaihdosta.

keskittYminen kehittYViin markkinoihinKonecranes-tuotekehitystyön tavoitteena on varmistaa konser-nin koko tuotetarjonnan kilpailukyky niin kehittyneillä kuin ke-hittyvilläkin markkinoilla. Konecranes palvelee eri markkinoi-den asiakkaita yhteisillä teknologisilla alustoilla ja ratkaisuilla, jotka konfiguroidaan ja räätälöidään paikallisen asiakkaan määrittelyiden ja tarpeiden mukaan. Kun asiakkaiden määrä ja tuotantovolyymit kasvavat kehittyvillä markkinoilla, heidän tarpeensa otetaan entistä enemmän huomioon tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Kehittyvät markkinat voidaan jakaa tar-vittavien laite- ja ratkaisuvaatimusten mukaan kolmeen eri segmenttiin. Konecranes toimii aktiivisesti edistyksellisten teknologiaratkaisujen segmentissä ja välimarkkinasegmen-

tissä. Alhaisempien spesifikaatioiden segmenttiä hallitsevat pienemmät, paikalliset yritykset. Kasvu on nopeaa sekä tek-nologiaratkaisujen segmentissä että välimarkkinasegmentis-sä. Konecranes haluaa kehittää ja tarjota sopivia ratkaisuja molempiin. Siksi tuotekehitysinvestointeja on vuonna 2012 keskitetty kehittyville markkinoille ja Kiinassa ja Intiassa on aloitettu paikallinen tuotekehitys.

Vuonna 2012 Konecranes-konsernin tuotekehitysinves-toinnit kohdistettiin neljälle pääalueelle. Näitä olivat nosturin ohjelmistopohjainen ohjaus, etäpalvelut, välisegmenttituottei-den kehittäminen kehittyville markkinoille sekä tuotteiden luo-tettavuus. Nosturin ohjelmistopohjaista ohjausarkkitehtuuria kehitettiin ja standardoitiin, myös pienemmille köysinostimille. Tavoitteena on kehittää nosturin elektroniikalle dynaaminen ja kestävä alusta, johon voidaan asiakkaan tarpeiden mu-kaan lisätä etädiagnosointi- ja älytoimintoja. TRUCONNECT®-etäpalvelujen avulla Konecranes pystyy keräämään laitteista jatkuvasti todellisia käyttötietoja.

Asiakkaalle tämä merkitsee parempaa turvallisuutta ja kor-keampaa tuottavuutta, kun nosturin kunnossapito voidaan suunnitella sen todellisten käyttö- ja kuntotietojen pohjalta. Konecranes puolestaan ymmärtää paremmin asiakkaiden nostotarpeita ja nostolaitteiden käyttöä.

Tämä auttaa kehittämään asiakkaiden todellisia tarpeita vastaavia tuotteita ja palveluja vieläkin tehokkaammin.

TUOTEKEHITYS 21konecranes 2012

maailmanlaajuinen innoVaatioYhteisöKonecranes on parin viime vuoden aikana siirtynyt paikallisis-ta ja projektikeskeisistä innovaatiotoiminnoista kohti maail-manlaajuista innovaatio-organisaatiota. Vuonna 2012 tämä työ johti yli 30 ”innovaatioagentin” yhteisön perustamiseen. Eri puolilla maailmaa työskentelevät agentit ovat tiiviissä yhte-ydessä asiakkaisiin, jotta näiden tarpeet ymmärretään ja tar-peiden täyttämiseksi löydetään innovatiivisia ideoita. Innovaa-tioagentit toimivat matalan kynnyksen kanavana paikallisissa organisaatioissa ja keräävät kentältä, myyntihenkilöstöltä ja huoltoteknikoilta ideoita maailmanlaajuisen organisaation käyttöön.

uuden sukuPolVen ketjunostin Parantaa tehokkuutta ja turVallisuuttaKonecranes esitteli vuonna 2012 uuden sukupolven CLX-ketjunostimen, joka nopeuttaa työvaiheita ja kunnossapitoa sekä parantaa turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Nostimen vankka rakenne mahdollistaa suurempien kuormien käsittelyn ja kaksinkertaistaa laitteen käyttöiän. Uusi ketjunostin sopii erityisesti yksittäisiin työpistesovelluksiin, kuten konepajojen kokoonpanosoluihin.

Tärkeä lähtökohta uuden sukupolven CLX-ketjunostimen kehittämiselle oli mahdollisuus käyttää samaa teknistä raken-netta eri tuotemerkeissä. Useamman tuotemerkin strategia mahdollistaa erilaisten tuotteiden tarjoamisen eri asiakasryh-mille samalla, kun tehokkuus lisääntyy. Konecranes laajentaa tätä strategiaa koskemaan myös muita tuoteryhmiä.

PioneeritYötä hYbridikonttikurottajan kehittämiseksiKonecranes-hybridikonttikurottajan kehitystyö eteni hyvin, ja kenttätestaus alkoi vuoden 2012 lopussa. Kun asiakastoimi-tukset aloitetaan kenttätestauksen ja tuotesuunnitteluprojek-tin päätyttyä, laite on todennäköisesti maailman ensimmäinen täysin sarjatuotantona valmistettava hybridikonttikurottaja. Toisin kuin dieselmoottorilla käyvät ja mekaanisella voiman-siirrolla varustetut perinteiset konttikurottajat uusi hybridi-konttikurottaja toimii sähköisesti. Asiakkaalle tämä merkit-see selvästi alhaisempia käyttökustannuksia, vähäisempää kunnossapitotarvetta ja parempaa tuottavuutta. Alhaisemman polttoainekulutuksen ja pienempien päästöjen ansiosta se on perinteisiä malleja ekotehokkaampi.

konecranes-luotettaVuus-keskus, jingjiangKonecranes avasi uuden luotettavuuskeskuksen jingjiangiin, Kiinaan lokakuussa 2012. Keskus täy-dentää Suomessa ja Saksassa sijaitsevia luotet-tavuuskeskuksia ja lisää keskittymistä kehittyvien markkinoiden tuotteisiin. Konecranes-luotettavuus-keskukset vastaavat Konecranes-tuotteiden luo-tettavuuden analysoinnista ja testauksesta simu-loimalla niiden koko elinkaaren. Osien kulumisen tunnistaminen ja analysointi antavat tärkeää tietoa tulevaisuuden tuotekehitykseen ja auttavat opti-maalisen huoltoaikataulun suunnittelussa. Kolme luotettavuuskeskusta takaa, että Konecranes saa tilastollisesti luotettavia testituloksia aikaisempaa nopeammin.

TUOTEKEHITYS

jingjiang, kiina

22 konecranes 2012

tuoteValikoima

teollisuus-nosturituotteetStandardinosturien nostokapasi-teetti ulottuu 80 tonniin saakka. Tuotevalikoima kattaa nostolaitteet ketjunostimista köysinostimiin ja nostureihin. Laitteita käytetään tyy-pillisesti konepajateollisuudessa, autoteollisuudessa, teräs-, pape-ri- ja selluteollisuudessa, rakenta-misessa, uusiutuvan energiantuo-tannossa, ilmailuteollisuudessa ja petrokemian teollisuudessa.

atb airbalancerAlle 350 kg:n kuormien käsittelyyn tarkoitettu AirBalancer hyödyntää käyttövoimana paineilmaa. Tämä kuorman kellutusominaisuudella varustettu laite on korvaamaton apu, kun nostetaan ja siirretään kuormia käsin.

tYöPistenosturitTyöpistenosturit tarjoavat ergono-mista kuormankäsittelyä 2 000 kg:n taakkoihin asti. Tyypillisiä asiakkaita ovat pienet konepajat, autoteollisuus ja uusiutuvan ener-gian tuotanto.

truconnect®-etäPalVelutTRUCONNECT® -etäpalvelut edustavat Konecranes Kunnossa-pito-liiketoiminnan uusimpia innovaatioita. Palvelut ulottuvat säännöllisestä tietojen raportoinnista aina reaaliaikaiseen diagnostiikkaan, tekniseen tukeen ja tuotannonvalvontaan. Etäyhteyden kautta asiakas saa laitteiden todelliset käyttö-tiedot, joiden avulla voidaan parantaa nosturien käyttöturval-lisuutta, optimoida kunnossapitotoimenpiteitä ja suunnitella modernisointitarpeita.

kunnossaPitoKonecranes tarjoaa laajan valikoiman kunnossapito- ja mo-dernisointipalveluja kaikenmerkkisille teollisuusnostureille, nostolaitteille ja työstökoneille. Palvelut kattavat kaiken yksit-täisestä laitteesta asiakkaan koko toimintaan parantaen näin teollisuusprosessien tuottavuutta ja turvallisuutta.

Erinomaiseen, ennakoivaan ja reaaliaikaiseen palveluun si-toutuminen on yksi strategisista tavoitteistamme. Konecranes

kehittää palveluvalikoimaansa jatkuvasti laajan tuotekehitys-tietämyksensä ja 60 vuoden kunnossapitokokemuksensa pohjalta.

Laajat, yhtenäistettyihin prosesseihin perustuvat kunnos-sapito-ohjelmat yhdistyvät monipuoliseen palvelutarjontaan, uusiin, moderneihin kunnossapitotyökaluihin ja ajan tasalla oleviin nosturin käyttötietoihin.

TUOTEVALIKOIMA 23konecranes 2012

TUOTEVALIKOIMA

telakoiden PukkinosturitTelakoiden pukkinostureita käytetään raskaiden osien nos-toissa laivanrakennuksessa, offshore-aluksilla ja muussa raskaassa teollisuudessa. Tuhansien tonnien kuormia voi-daan siirtää satoja metrejä vaakatasossa ja yli 100 metriä pystysuunnassa ja sijoittaa vain muutaman millimetrin asen-nuspoikkeamalla.

konttikurottajatNostokapasiteetiltaan 10–80 ton-nin konttikurottajia käytetään kont-tien käsittelyssä sekä intermodaa-li- ja teollisuuskäytössä.

konttitrukitKonttitrukit käsittelevät tyhjiä (8–10 tonnia) ja lastattuja (33–45 tonnia) kontteja satamissa ja inter-modaaliterminaaleissa.

haarukkaktrukitNostokapasiteetiltaan 10–65 ton-nin haarukkatrukkeja käytetään monenlaisiin tehtäviin, muun mu-assa terästeollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, öljy- ja kaa-suteollisuudessa sekä satamissa.

teollisuusnosturiratkaisutTeollisuusnosturiratkaisut on suunniteltu haastaviin nosto-sovelluksiin. Tuotevalikoima sisältää nostureita 500 tonnin taakkoihin saakka ja räätälöityjä nostureita vieläkin haasta-vampiin nostotarpeisiin. Tyypillisiä asiakkaita ovat teräs- ja alumiiniteollisuus, kaivostoiminta, konepajateollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, petrokemian teollisuus, sementtiteollisuus, energiantuotanto ja jätteistä energiaa valmistavat laitokset.

24 konecranes 2012

TUOTEVALIKOIMA

tuotemerkitBrändistrategian perustana on konsernibrändi Konecranes,jota täydentävät vahvat itsenäiset tuotebrändit. Konecranes-brändin tuotteet myydään suoraan loppuasiakkaille, kun taas muut itsenäiset tuotebrändit myyvät tuotteitaan jakelijoiden ja itsenäisten nosturivalmistajien kautta. Itsenäisiä tuotebrän-dejä ovat R&M, STAHL CraneSystems, SWF, Verlinde ja Sanma Hoists & Cranes.

YdinVoimalanosturitYdinvoimalanostureita ja erityisiä nostolaitteita käytetään kaikentyyppisissä sovelluksissa aina reaktorin nostami-sesta ydinpolttoaineen käsittelyyn, ja niitä käytetään ydin-voimaloissa, radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksissa ja ydinpolttoaineentuotannossa. SUPERSAFE™ single failure proof -nostureita ja -nostimia käytetään kriittisissä nostoissa. Konecranes-ydinvoimalalaadunvalvontaohjelma täyttää tiukat viranomaismääräykset, kuten 10CFR50 Appendix "B"- ja NQA.

satamanosturitSatamanosturit lastaavat ja purkavat kontteja laivasta laiturille. Nostokapasiteetti on enimmillään 65 tonnia ja ulottuvuus jopa 70 metriä.

kenttänosturitKenttänostureita käytetään suurissa konttiterminaaleissa. Tuoteryhmään kuuluvat pyörillä (RTG) ja kiskoilla (RMG) kulkevat nosturit sekä automaattiset pinoamisnosturit (ASC). Nostokapasiteetti on yleensä noin 50 tonnia. Lait-teet voivat pinota yksi yli kuuden konttia päällekkäin, ja pukin jalkojen väliin mahtuu satamissa ja intermodaaliter-minaaleissa ajotien lisäksi kahdeksan konttia rinnakkain. RTG-nosturit voivat olla dieselkäyttöisiä tai sähkökäyttöisiä kaapelikelan tai virtakiskon kautta.

konttilukitKonttilukit ovat monikäyttöisiä konttien käsittelylaitteita, joi-ta käytetään pienissä ja keskisuurissa konttiterminaaleissa. Nostokapasiteetti on tyypillisesti 50 tonnia, ja laitteet voivat pinota yksi yli kolmen konttia päällekkäin. BOXRUNNER®-konttilukki siirtää kontteja satamanosturien ja konttipihan pi-noamisnosturien välillä, mikä nopeuttaa laivojen lastausaiko-ja. Konttilukkia voidaan käyttää myös rekkojen lastauksessa ja purkamisessa, sillä se pinoaa kaksi konttia päällekkäin.

25konecranes 2012

Vuonna 2011 raPortoitujen kehitYsalueiden tilannekatsauskehitysalue vuonna 2011 tilanne vuonna 2012

Turvallisuusriskien hallintakoulutus ja ympäristöjohtamiskoulutus jatkuvat vuonna 2012.

Molempia koulutuksia jatkettiin järjestämällä koulutusta esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa.

Konecranes-ympäristöilmoitusraportointia kehitetään ja uusi toiminto otetaan käyttöön vuonna 2012.

Uusi toiminto on nyt käytettävissä suurimmassa osassa Konecranes-yksiköitä.

Ilmoitimme vuoden 2015 tavoitteeksemme, että 250 tärkeimmällä toimittajallamme on käytössään HSEQ (terveys, turvallisuus, ympäristö, laatu) -ympäristöjohtamisjärjestelmä.

Aloitimme tavoitteen seuraamisen vuonna 2012 tekemällä nykytilannekyselyn tärkeimmille toimittajillemme.

Laaditaan uusia tuotteiden ympäristötuoteselosteita. Tavoitteenamme on julkaista uusia ympäristötuoteselosteita vuoden 2013 aikana.

Kehityskeskusteluissa otetaan käyttöön arvoihin perustuva toimintaprosessi suorituksen mittauksessa.

Prosessi on otettu käyttöön: keskusteluun on sisällytetty osiot "mitä" ja "miten". Arvoista keskustellaan "miten"-osiossa.

Konecranes on sitoutunut nostamaan asiakkaidensa liiketoimintoja ja osakkeenomistajiensa sijoituksen arvoa. Henkilöstömme sekä ympäristön ja sidosryhmien kunnioittaminen on tärkeää kestävän kehityksen kannalta.

YritYsVastuu

Konecranes panostaa jatkuvasti työntekijöi den sä osaamisen ja johtamistaitojen kehittä miseen.YRITYSVASTUUkonecranes 201226

konecranes-konsernin sidosrYhmät

Konecranes haluaa tunnistaa ja täyttää eri sidosryhmiensä tarpeet ja odotukset yritysvastuun eri osa -alueilla, samoin kuin kaikessa toiminnassaan. Tässä taulukossa olemme listanneet muutamia esimerkkejä sidosryhmistä ja heidän kanssaan käymästämme vuoropuhelusta.

osakkeenomistajatTämä vuosikertomus on yksi tapa välittää sijoittajille tietoa ja lisätä vuoropuhelua Konecranes-konsernin yritys vastuusta ja tehdyistä toimenpiteistä.

taVarantoimittajat ja alihankkijat• jatkuva vuoropuhelu osana normaalia liike-

toimintaa, lisäksi Supplier days -tapahtuma• ympäristöön ja eettisyyteen liittyvät vaatimukset

kirjattu yleisiin toimitusehtoihin.

Konecranes-konsernilla on myös useita muita sidos-ryhmiä, esimerkiksi paikalliset yhteisöt, viranomaiset, tiedotusvälineet, etujärjestöt, ammattiyhdistykset ja hallituksista riippumattomat kansainväliset järjestöt. Näiden kanssa käytävään vuoropuheluun on useita ka-navia ja tapoja.

asiakkaatjatkuva vuoropuhelu osana normaalia liiketoimintaa sekä asiakastyytyväisyysindikaattoreiden ja -tutkimus-ten muodossa.

oPiskelijat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset• opiskelijayhteistyö harjoittelu- ja lopputyöpaikkojen

muodossa• yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kans-

sa erilaisissa tutkimushankkeissa.

henkilöstöKanssakäymiseen on monia eri kanavia, esimerkiksi henkilöstötyytyväisyystutkimus ja erilaiset palaute-kanavat.

Yritysvastuu on olennainen osa jokapäiväistä toimintaamme. Visiomme kuvaa tavoitettamme parantaa asiakkaidemme toi-mintojen turvallisuutta. Sitoutumisemme kansainvälisiin aloit-teisiin ja sopimuksiin, kuten YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja YK:n Global Compact -aloitteeseen sekä toimintaperiaatteem-me ja arvomme määrittävät, kuinka hallitsemme toimitusket-juamme ja omia toimintojamme vastuullisesti.

Konecranes toimii lähes 50 maassa ja noudatamme kaik-kialla hyviä hallinnointikäytäntöjä. Toimintamme tukee paikal-listen yhteisöjen kehitystä luomalla paikallisia työpaikkoja.

Konecranes-konsernin yritysvastuun tärkeimmät osa-alueet ovat turvallisuus, älykkäämpi tarjonta, fair play, ympäristö ja henkilöstö. Konecranes on perustanut yritysvastuun ohjaus-ryhmän valvomaan näiden osa-alueiden ja muiden yritysvas-tuuasioiden hallintaa. Ohjausryhmässä on ylimmän johdon lisäksi liiketoiminta-alueiden, tuotannon, tuotekehityksen, hen-kilöstöhallinnon, lakiosaston ja eurooppalaisen yritysneuvos-ton (EWC, European Works Council) edustajat. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2012. Myös laajennettu johto-ryhmä käsitteli yritysvastuuasioita kokouksessaan, jossa se keskusteli työterveys- ja turvallisuussuunnitelmasta vuodelle 2013, konsernin turvallisuuspolitiikasta ja oikeudenmukaisis-ta työoloista kehittyvillä markkinoilla.

Konecranes noudattaa yritysvastuuraportoinnissaan Global Reporting Initiative (GRI) -periaatteita. Raportoinnilla pyrimme vastaamaan sidosryhmiemme, kuten asiakkaiden, omistajien sekä nykyisten ja tulevien työntekijöiden odotuksia ja luomaan

vankkaa perustaa yritysvastuusta käytävälle keskustelulle. Raportointimme täyttää itsearviointimme perusteella GRI C-tason vaatimukset. Vertailutaulukko löytyy sivuilta 32–33.

konecranes -konsernin YritYs-Vastuun tärkeimmät osa- alueet

YRITYSVASTUU

HENKIL

ÖSTÖ

T

UR

VALL

ISUUS ÄLYKKÄÄMPI TARJONTA FA

IR P

LAY

YMPÄRISTÖ

YritYs-Vastuu

27konecranes 2012

Raportointijakso on sama kuin taloudellisen raportointim-me, eli kalenterivuosi. Tämän hetkinen raportointimme kattaa merkittävimmät tuotantolaitokset ja toiminnot, lukuun otta-matta vuonna 2012 hankittuja liiketoimintoja. Raportoitaviksi indikaattoreiksi on valittu toimintamme kannalta keskeisim-mät ja siten sidosryhmille merkityksellisimmät indikaattorit. Indikaattoreihin tarvittavat tiedot on kerätty yrityksen hal-lintojärjestelmistä, ja niitä on täydennetty muista lähteistä saadulla tiedolla. Osa tiedoista on laskennallisesti skaalattu kuvaamaan koko konsernia, mikä voi aiheuttaa epätarkkuutta joissain luvuissa.

Konecranes-konsernin tärkeimmät sidosryhmät eivät ole muuttuneet vuodesta 2011. Tärkeimmät sidosryhmät ovat osakkeenomistajat, asiakkaat, työntekijät, alihankkijat ja muut kumppanit, viranomaiset, paikalliset yhteisöt sekä tiedotus-välineet. Vuonna 2012 jatkoimme raportoinnin parantamista ja sidosryhmien sitouttamista esimerkiksi pyytämällä euroop-palaisen yritysneuvoston edustajat mukaan yritysvastuun oh-jausryhmään.

turVallisuus on tärkeintäTurvallisuus on ensisijaisen tärkeää Konecranes-konsernin kaltaiselle yritykselle, joka toimii erilaisissa työoloissa, maan-tieteellisillä alueilla ja kulttuureissa. Tavoitteenamme on var-mistaa sekä oman henkilöstömme että asiakkaamme henki-löstön turvallisuus koko nosturin käyttöiän. Haluamme, että kaikki saapuvat terveinä kotiin työpäivän jälkeen. Haluamme olla toimialamme johtaja turvallisuusasioissa.

Vuonna 2012 maailmanlaajuinen HSE-verkostomme (ter-veys, turvallisuus, ympäristö) jatkoi laajenemistaan uusiin yksiköihin ja maihin. Verkosto jatkoi työtään myös verkko-kokouksissa, ja lisäksi järjestettiin tapaaminen yhdessä Konecranes-laatuammattilaisten kanssa Shanghaissa, Kii-nassa.

Konecranes-konsernin turvallisuuden ohjausryhmällä on yhteenlaskettuna yli 100 vuoden kokemus HSE-asioista. Ryh-mä laati uudet turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, joita aletaan soveltaa kaikissa Konecranes-toiminnoissa vuo-den 2013 aikana. Ennakoivan turvallisuusjohtamisen varmis-tamiseksi otamme vuonna 2013 käyttöön ennakoivat suori-tuskykymittarit reaktiivisten suorituskykymittareiden sijaan.

Ennakoiva turvallisuusjohtaminen on näkynyt Konecranes-konsernin henkilöstön tekemien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanneraporttien määrän merkittävänä kasvuna vuonna 2012. Turvallisuushuomioiden ja vaaratilanteiden taustalla on useimmiten laitteiden, kuten esimerkiksi käsikäyttöisten sähkötyökalujen hallinnan menetys, laiteviat sekä siisteys ja järjestys. Vaaratilanteista kerättävä tieto auttaa meitä kes-kittymään tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuustietoisuuden lisäämiseen.

Tapaturmien määrä putosi Kunnossapito-liiketoiminta-alu-eella hieman ja tapaturmataajuus pieneni noin 10 prosenttia.

Ennakoivista turvallisuustoimista huolimatta vuosi 2012 oli tapaturmataajuuden osalta haastava Laitteet-liiketoiminta-alueelle. Molemmilla liiketoiminta-alueilla useimmin vahin-goittuneet ruumiinosat olivat sormet ja kädet. Vuonna 2012 sattui kaksi vakavaa tapaturmaa alihankkijoillemme Kiinassa ja Brasiliassa, mutta kuolemantapauksilta vältyttiin. Tapatur-mataajuus (LTA) on esitetty alla olevassa taulukossa.

PienemPi YmPäristöVaikutusTeemme kovasti töitä, jotta voimme kehittää ympäristöjohta-mistamme ja soveltaa siinä jatkuvan parantamisen mallia. Energiatehokkuus, kierrätys sekä jätteiden ja kemikaalien käsittely ovat ympäristöjohtamisemme tärkeimpiä osa-alueita.

Olemme jatkaneet ympäristöosaamisemme kehittämistä maailmanlaajuisessa HSE-verkostossamme järjestämällä kokouksia, koulutuksia ja tiedonjakotilaisuuksia sekä kas-vokkain että verkon kautta. Vuoden 2012 kolmannella vuo-sineljänneksellä julkaisimme ympäristöjohtamisen verkko-oppimistyökalun, jossa esitellään Konecranes-konsernin ympäristöasioiden perusteet ja tavat, joilla hallitsemme ym-päristövaikutuksiamme.

Vuonna 2012 monissa Konecranes-yksiköissä otettiin käyttöön energiatehokkuusohjelmia, joiden tavoitteena oli vähentää erilaisten energiamuotojen käyttöä. Yksi esimerk-ki ohjelman tuloksista on Kiinan Shanghain tuotantoyksikkö, jossa siirtyminen energiatehokkaaseen valaistukseen vaikutti välittömästi sähkönkulutukseen. Toinen esimerkki on Ukrai-nan tuotantolaitos, jossa paransimme rakennusten eristystä.

YmpäristönäkökohdatKahden Konecranes-liiketoiminta-alueen ympäristönäkökoh-dat eroavat selvästi toisistaan. Kunnossapito-liiketoiminnassa

taPaturmataajuus

liiketoiminta-alueet lta1, 2012 lta1, 2011 lta1, 2010

Konecranes yhteensä 9,5 9,5 11,7

Laitteet 9,9 8 13

Kunnossapito 10,3 11,7 12

LTA1 = (tapaturmien lukumäärä/tehdyt työtunnit) * 1 000 000Sisältää työntekijät ja toimihenkilöt

YRITYSVASTUU

aPac safetY summit20 Konecranes-työntekijää Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Malesiasta, Singaporesta, Thaimaas-ta, Indonesiasta ja Kiinasta kokoontui Shanghaihin ensimmäiseen Konecranes APAC Safety Summit -kokoukseen.

Kaksipäiväisen kokouksen tavoitteena oli yhtenäis-tää alueen turvallisuuskäytäntöjä ja asettaa yhtenäi-set tavoitteet toimenpiteille, joilla taataan jatkuva parantaminen.

Ryhmä sitoutui toimintasuunnitelmaan, jonka mu-kaisesti alueella otetaan käyttöön työn vaaran arvi-ointi, auditointi, konsultointi ja koulutus. Tavoitteena on paremman turvallisuuskulttuurin ja työolojen ke-hittäminen.

28 konecranes 2012

ikärakenne

< 30 30–39 40–49 50–59 > 59

sukupuolijakauma

Mies Nainen

henkilöstömäärä alueittain

APAC AME EMEA

keskimääräinen henkilöstömäärä

henkilöstömäärä vuoden lopussa

9 7

82

10

 042

11

 651

12

 147

9 9

04

9 8

11

9 7

39

10

 99

8

11

 917

9 2

22

08  09  10  11  12 08  09  10  11  12

YRITYSVASTUU

merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat huoltoautojen polt-toaineenkulutus ja päästöt. Laitteet-liiketoiminnassa tärkeim-piä ympäristönäkökohtia ovat energiankäyttö, jätteenkäsittely sekä kemikaalien varastointi ja käyttö. Ympäristömittarit on esitetty Ympäristöluvut-taulukossa sivulla 30.

Kestävää kehitystä koskevissa indekseissä ja kyselyissä painotetaan yhä enemmän veteen liittyviä kysymyksiä. Meille ne eivät ole merkittäviä, sillä tuotannossamme ja palveluis-samme käytetään hyvin vähän vettä. Käytämme pieniä mää-riä vesipohjaisia jäähdytysemulsioita, mutta vedenkäyttömme muodostuu pääasiassa käymälöiden vedenkäytöstä ja juoma-vedestä. Saatamme kuitenkin aloittaa vesiasioista raportoin-nin, jotta varmistamme raportointimme kokonaiskattavuuden.

henkilöstö – mYönteisiä tuloksia tYYtYVäisYYstutkimuksesta ja kehitYskeskusteluista jokavuotisen henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tarkoituksena on arvioida koko Konecranes-konsernin henkilöstön tyytyväi-syyttä, motivaatiota ja sitoutumista. Sen kautta työntekijät voivat myös ilmaista näkemyksiään työstään ja työpaikastaan. Vuonna 2012 koko Konecranes-konsernin vastausprosentti oli edellisvuoden tasolla, 86 prosenttia. Vastaajien määrä oli 10 383. Vuonna 2012 henkilöstötyytyväisyystutkimus tehtiin kuudennen kerran.

Yleisesti ottaen tulokset ovat vertailutietoihin verrattaessa erittäin myönteisiä, erityisesti esimiestyön, työnantajakuvan ja johtajuuden osalta. Esimiestyö sai yleisesti ottaen erittäin hyvää palautetta edelliseen tutkimukseen verrattuna. Erityi-

sesti uusiin työtehtäviin perehdyttäminen ja tunnustus hyvistä suorituksista saivat aikaisempia tutkimuksia myönteisempää palautetta. Yksi esimerkki Konecranes-konsernin hyvistä pe-rehdyttämistoimista on maailmanlaajuiseen käyttöön tarkoi-tettu verkossa saatavilla oleva perehdytyspaketti, joka takaa, että kaikki uudet työntekijät saavat perustiedot Konecranes-konsernista. Pakettia kehitettiin saadun palautteen pohjalta vuoden 2012 lopussa.

Panostetaan tuleVaisuuteenKonecranes otti 1.7.2012 käyttöön uuden henkilöstön osakesäästöohjelman. Kohderyhmään kuuluvat kaikki työntekijät niiden maiden työntekijöitä lukuun ottamat-ta, joissa ohjelmaa ei voida tarjota oikeudellisista tai hallinnollisista syistä. Ohjelmaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Ohjelmaan osallistuva henkilö säästää kuukau-sittain palkastaan summan, joka on enintään viisi prosenttia henkilön bruttopalkasta. Säästöillä osal-listujalle ostetaan Konecranes-konsernin osakkeita markkinoilta. Säästökausi alkoi 1.7.2012 ja päättyy 30.6.2013. jos osallistuja omistaa osakkeet helmi-kuun 2016 lopussa, hän saa yhden lisäosakkeen ku-takin kahta hankittua säästöosaketta kohden.

Uskomme, että ohjelma edistää yhtiöön kuulu-misen tunnetta kaikkialla maailmassa ja kaikilla organisaatio tasoilla.

22 %

30 %24 %

19 %

5 %

84 %

16 %26 %

52 %22 %

29konecranes 2012

Konecranes-konsernin esimieskulttuuri sai korkeat pisteet henkilöstötyytyväisyystutkimuksessa. Hyvän yrityskulttuurin edistämiseksi ja oikeudenmukaisen johtamisen varmistami-seksi vuonna 2012 laadittiin esimiesviestinnän ohjeet, joissa selvennetään esimiesten viestintävastuita. Esimiesviestinnän ohjeet ja Corporate Platform Book -kirjaan kerätyt yrityksen toimintaperiaatteet jaettiin vuonna 2012 kaikille esimiehille tukemaan Konecranes-strategian toteuttamista.

Esimiesviestinnän ohjeet sisältävät myös Konecranes-kon-sernin johtamisperiaatteet, joissa on määritelty, mitä esimie-hiltä odotetaan. johtamisperiaatteet perustuvat arvoihimme ja tärkeimpiin johtamiseen liittyviin kompetensseihin. Vuonna 2012 julkaisimme myös virtuaalisen esimiehen oppaan. Verk-ko-oppimispaketissa on kolme erillistä moduulia: perustiedot yrityksestä, työsuhteen elinkaari ja viestinnän työkalut.

Henkilöstötyytyväisyystutkimukseen vastanneet olivat myös sitä mieltä, että Konecranes panostaa työntekijöiden-sä hyvinvointiin. Työtaakka tuntuu olevan kohtuullinen, ja työntekijät uskovat jakavansa osaamistaan keskimääräistä

YmPäristöluVut 2012

energian kulutus ja päästöt 2012 2011 2010

Kokonaispäästöt / liikevaihto1) tCO2e /MEUR 52 73 109

Kokonaisenergiankulutus / liikevaihto1) MWh / MEUR 175 224 332

Energian kulutus ja suorat päästöt (scope 1) Ajoneuvojen polttoaineenkulutus, MWh

119 700 151 000 220 200

Maakaasunkulutus, MWh 63 000 65 300 54 000

Suorat päästöt, tCO2e 42 700 53 400 85 000

Energian kulutus ja epäsuorat päästöt (scope 2) Sähkönkulutus, MWh 129 800 135 000 158 000

Kaukolämmönkulutus, MWh 66 800 74 000 80 500

Epäsuorat päästöt, tCO2e 70 300 73 000 73 000

Muut epäsuorat päästöt (scope 3) Lentomatkustus, tCO2e 11 100 11 100 10 000

jätteet (tonnia)

Metallijäte2) 14 200 13 500 12 500

Pahvi-, paperi- ja puujäte2) 5 800 3 500 5 500

Sähkö- ja eletroniikka- sekä vaarallinen jäte3) 3 000 2 800 1 100

Sekajäte4) 900 1 150 950

Numerot laskennallisesti skaalattuna globaaleiksi perustuen tietoihin, jotka on kerätty päätuotantolaitoksilta ja -huoltoyksiköiltä.1) Kokonaispäästöt ja kokonaisenergiankulutus per liikevaihto -luvut on päivitetty vastaamaan Scope 3 raportointimuutosta2) Jätejakeet kierrätetään3) Jätejakeen käsittely jakautuu kierrätykseen, polttoon ja muuhun asianmukaiseen käsittelyyn riippuen sijainnista4) Jätejakeen käsittely jakautuu kierrätykseen, polttoon ja loppusijoittamiseen kaatopaikalle riippuen sijainnista

enemmän. Tiimihenki on parantunut, ja halukkuus työpaikan vaihtamiseen on laskenut, mikä näkyy korkeana (90 %) työn-tekijäuskollisuusasteena. Myös palkitsemisen oikeudenmu-kaisuus ja työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon arvioitiin aikaisempaa myönteisemmin.

Parannettavaa on edelleen tiedonkulussa osastojen si-sällä ja tiedon saatavuudessa. Myös stressi on lisääntynyt aikaisemmista vuosista. Siitä huolimatta työntekijät kokevat työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi.

jokavuotiset kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä keskusteluja, joissa keskustellaan ja dokumentoidaan alaisen tavoitteet ja henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Ke-hityskeskustelut ovat olennainen osa Konecranes-konsernin suorituksen johtamisprosessia. Niiden avulla varmistetaan, että Konecranes-konsernissa koko henkilöstöllä on tarpeelli-nen osaaminen ja motivaatio vastata liiketoiminnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät käyvät kehityskeskustelun. Työntekijöiden vaihtuvuudesta joh-tuen keskustelussa kävi noin 80 prosenttia henkilöstöstä.

YRITYSVASTUU

nosturin led-lamPutSähköisen CXT-köysinostimen vuonna 2011 julkaistu ympäristötuoteseloste johti nosturin energiatehokkuu-den ja sähkönkulutusta laskevan LED-lamppuratkaisun kehittämiseen. LED-lamput kuluttavat alle kolmanneksen perinteisten lamppujen kuluttamasta energiasta ja niiden käyttöikä on nelinkertainen perinteisiin lamppuihin verrat-tuna. Ratkaisu on jo käytössä joissain nostureissamme.

30 konecranes 2012

On tärkeää huomata, että vuonna 2012 painotimme suori-tuksen arvioinnissa MITEN-osiota MITÄ-osion lisäksi. Yrityksen ja kaikkien työntekijöiden pitkän aikavälin suorituksen, menes-tyksen ja imagon pohjana ovat yhteisten arvojen ymmärtämi-nen ja noudattaminen.

Kehityskeskustelujen merkitys näkyy myös henkilöstötyy-tyväisyystutkimuksen tuloksissa. jokavuotisten kehityskes-kustelujen ja kaikkien Konecranes-konsernin työntekijöiden työtyytyväisyyden välinen yhteys näkyi selvästi vuoden 2012 tuloksista.

älYkkäämPi tarjontaKäytettävyys, ekotehokkuus ja turvallisuus ovat johtavat pe-riaatteemme nostolaitteen ja sen kunnossapidon elinkaaren aikana. Olemme ylpeitä laite- ja kunnossapitotarjontamme ekotehokkuus- ja turvallisuusominaisuuksista sekä asiakkail-le tarjoamastamme, aineellisesta ja aineettomasta kokonais-käyttäjäkokemuksesta. Monet edelleen huipputeknologiana pidettävät ominaisuudet ovat olleet osa tarjontaamme jo pitkään.

Uusi Kiinaan vuonna 2012 perustettu luotettavuuskeskus lisää entisestään tuotteidemme ja kunnossapitomme luotet-tavuutta. Kaikkien kolmen luotettavuuskeskuksen tavoitteena on varmistaa Konecranes-konsernin valmistamien tuotteiden turvallisuus, luotettavuus ja korkea laatu. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luotettavuuskeskukset tarjoavat sisäisille asiakkaille testauspalveluita ja teknistä tukea.

Konecranes-konsernin vuonna 2011 esitelty Smarter Cabin -ohjaamo sai Fennia Prize 2012 -palkinnon. Tiiviissä yhteistyössä avainasiakkaiden kanssa kehitetty ohjaamo on ergonominen ja mukava työpaikka, jossa nosturin kuljettajalla on aikaisempaa parempi näkyvyys työskentelyalueelle. Kor-keatasoisen muotoilun lisäksi palkinnon arviointikriteereitä olivat käytettävyys, ympäristön ja sosiaalisen vastuun huo-mioon ottaminen sekä vaikutus liiketoimintaan.

Toinen esimerkki älykkäämmästä tarjonnasta ovat vuonna 2012 esitellyt RTG-nostureiden ja konttilukkien uudet hybri-dimallit. Konecranes hybridiratkaisu tekee sähköisestä die-sellaitteesta hybridin. Aina kun mahdollista, jarrutusenergia otetaan talteen ja energia käytetään uudelleen.

fair PlaYKoska olemme osa monimuotoista liike-elämän ekosystee-miä, haluamme varmistaa, että osaltamme toimimme mahdol-lisimman avoimesti ja vastuullisesti muita kohtaan.

Olemme kiinnittäneet erityishuomiota yhteistyöhön toimit-tajien kanssa. Vuonna 2012 arvioitiin 20 tavarantoimittajaa ja järjestettiin Supplier Day -tapahtuma, johon osallistui 70 toimittajaamme. Yritysvastuu oli yksi tapahtuman aiheista.

Olemme julkaisseet toimintaperiaatteemme kotisivuil-lamme. Työntekijät tai muiden sidosryhmien jäsenet voivat ilmoittaa toimintaperiaatteitamme loukkaavasta toiminnasta luottamukselliseen sähköpostiosoitteeseen (compliance@konecranes.com). Kaikki yhteydenotot käsitellään ja toimen-piteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Vuonna 2012 otimme vaiheittain käyttöön toimintaperi-aatteiden sisäisen verkkokoulutuksen. Verkkokoulutuksessa käydään läpi toimintaperiaatteet, ja se sisältää testikysymyk-siä, joihin on vastattava oikein koulutuksen läpäisemiseksi. Käyttöönotto saadaan päätökseen vuoden 2013 aikana. Verk-kokoulutus on pakollinen kaikille Konecranes-työntekijöille.

Konecranes ymmärtää eri asiakkaiden ja toimialojen vaati-mukset ja pyrkii kehittämään vahvoja ja pitkäaikaisia asiakas-suhteita. Nykyiset asiakaskumppanuudet ja huoltosopimus-kantamme tarjoavat erinomaisen pohjan kasvulle, yhteistyön laajentamiselle ja lisäpalvelujen myynnille.

Yritysvastuuasioissa voit ottaa yhteyttä osoitteeseen corporate-responsibility@konecranes.com.

YRITYSVASTUU

konecranes-automaatiota abu dhabiinKonecranes toimitti vuonna 2012 Abu Dhabiin 30 auto-maattista pinoamisnosturia (ASC) ja terminaalin ohjaus-järjestelmän (TOS). Terminaalin ohjausjärjestelmä integroi kaikki terminaalin toiminnot portilta laiturille. järjestelmän moderni graafinen käyttöliittymä helpottaa merkittäväs-ti käyttäjien työtä konttikentän hallinnassa. Mukautuva konttikenttäautomaatio nopeuttaa konttien käsittelyä ja säästää energiaa. ASC-nosturit on varustettu turvallisuut-ta parantavalla Active Load Control -järjestelmällä, jossa on asiakkaan turvallisuutta lisäävät aktiivinen heilunnan-esto ja Horizontal Fine Positioning -järjestelmä.

aBu dhaBi, yhdistyneet araBi emiiri-kunnat

31konecranes 2012

gloBal reporting initiative -sisällysluettelo sivu lisätietoja

profiili

1 strategia ja analyysi

1.1 Toimitusjohtajan katsaus 6

1.2 Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

2 organisaation kuvaus

2.1 Organisaation nimi 35

2.2 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit, tuotteet ja palvelut 23–25

2.3 Operatiivinen rakenne 3, 35

2.4 Pääkonttorin sijainti 2

2.5 Toimintamaiden lukumäärä ja toimintojen maantieteellinen sijainti 2

2.6 Omistusrakenne ja yhtiömuoto 2

2.7 Markkina-alueet 2

2.8 Toiminnan laajuus 2

2.9 Merkittävät muutokset 4

2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot 31

3 raportoinnin kuvaus

3.1 Raportointikausi 28

3.2 Edellisen raportin päiväys 28

3.3 Raportointitiheys 28

3.4 Yhteystiedot 31, 126–129

3.5 Raportin sisällönmäärittely 28

3.6 Raportin rajaus 28

3.7 Rajoitukset raportin laajuudessa ja rajauksessa 28

3.8 Yhteisyritysten ja tytäryhtiöiden tietojen raportointiperiaatteet 28

3.9 Tiedon keräämisen ja laskentamenetelmien kuvaus 28

3.10 Poikkeamat aiemmin raportoiduissa tiedoissa ei sovellettavissa

3.11 Merkittävät muutokset raportoinnissa 4

3.12 GRI-sisällysluettelo 32–33

4 hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus

4.1 Hallintorakenne 35

4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema 37

4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus 37, 54–55

4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikuttamiskanavat 29, 36

4.5 johdon palkitseminen 40–43

4.7 Hallituksen jäsenten pätevyyden ja asiantuntemuksen arviointiprosessi 37

4.8 Arvot, visio, missio ja sisäiset toimintaperiaatteet 10, 27

4.9 Hallituksen tavat valvoa riskienhallintaa 44

4.10 Hallituksen toiminnan arviointiprosessit 37

4.14 Organisaation sidosryhmät 27

4.15 Sidosryhmien tunnistaminen 27, 28

4.16 Sidosryhmien vuorovaikutusmuodot 27, 28, 36

gri sisällYsluettelo

GRI SISÄLLYSLUETTELO32 konecranes 2012

gloBal reporting initiative -sisällysluettelo sivu lisätietoja

johtaminen ja tunnusluvut (avainindikaattoreita, ellei toisin merkitty)

taloudellinen vastuu

EC1 Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen 67–106 Tilinpäätösosuus

EC3 Eläkesitoumusten kattavuus 101–102

EC4 Merkittävät valtionavustukset 85

henkilöstökäytännöt ja työolot

LA1 Työvoiman kuvaus 19, 29

LA2 Työvoiman vaihtuvuus 29 Osittain

LA7 Tapaturmien määrä, ammattitaudit, menetetyt työpäivät ja poissaolot, sekä työhön liittyvät kuolemantapaukset

28

LA12 Kehityskeskustelujen ja suoritusarvioinnin piirissä olevan henkilöstön osuus (lisäindikaattori)

31

ihmisoikeudet

HR 2 Niiden alihankkijoiden osuus, joille tehty eettisten toimintatapojen arviointi 31 Osittain

yhteiskunta

SO2 Korruptioriskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden osuus 47 Osittain

SO3 Korruptionvastainen koulutus 31 Osittain

tuotevastuu

PR1 Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheessa tehdyt terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi- ja kehittämistoimenpiteet

20–22

ympäristö

EN3 Suora energiankulutus 30

EN4 Epäsuora energiankulutus 30

EN6 Toimenpiteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseksi, ja näiden vaikutukset energiankäyttöön (lisäindikaattori)

21–22, 31

EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt (lisäindikaattori)

28 Osittain

EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 30

EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 30

EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset (lisäindikaattori)

28 Osittain

EN22 jätteiden kokonaismäärä 30

EN26 Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi 21–22, 28–29

GRI SISÄLLYSLUETTELO 33konecranes 2012

hallinnointi

HALLINNOINTI

Koska Konecranes on osa moni-muotoista liike-elämän ekosysteemiä, haluamme varmistaa, että toimimme mahdollisimman avoimesti ja vastuullisesti muita kohtaan.konecranes 201234

Konecranes Oyj (Konecranes, Yhtiö) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudate-taan Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, Nas-daq OMX Helsingin sääntöjä, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Konecranes Oyj:n yhtiöjär-jestystä.

Konecranes noudattaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suo-men listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010, jonka Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus on hyväksynyt. Hallinnointikoodi on luettavissa osoitteessa www.cgfinland.fi. Konecranes noudattaa koodia kokonaisuu-dessaan ilman poikkeuksia. Konecranes on laatinut selvityk-sen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä koodin suosituksen 54 perusteella sekä palkka- ja palkkioselvityksen suosituksen 47 perusteella. Lisätietoja www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

YhtiökokousYhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous, jossa osak-keenomistajat käyttävät päätöksentekovaltaansa ja oikeut-taan valvoa ja ohjata Yhtiön toimintaa.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähin-tään 10 prosenttia osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on mää-ritelty Yhtiön yhtiöjärjestyksen kohdassa 10 ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä. Näitä asioita ovat muun muassa tilinpäätök-sen hyväksyminen, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen sekä heidän palkkioistaan päättäminen. Konecranes-konsernin yhtiöjärjestys on nähtä-

konecranes- konsernin hallinnointirakenne 2012

KONECRANES-KONSERNI

Liiketoiminta-alueLaitteet

Liiketoiminta-alueKunnossapito

Liiketoiminta-yksiköt

Liiketoiminta-yksiköt

Lait,säännöt ja määräykset

Yhtiöjärjestys

Code of Conduct

Konsernin sisäiset säännöt, määräykset ja politiikat

Konsernin hallinto- ja

tukitoiminnot

Market Operations

Komponenttivalmistus ja strateginen hankinta

Laajennettu johtoryhmä

Yhtiökokous(Osakkeenomistajat)

Konecranes Oyj

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Toimitusjohtaja

Nimitys- japalkitsemisvaliokunta

Sisäinen tarkastus

Tilin-tarkastaja

Konsernin johtoryhmä

HALLINNOINTI 35konecranes 2012

HALLINNOINTI

vissä Yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

Yhtiökokoustietojen antaminen osakkeenomistajilleHallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle julkaisemalla yhtiökokouskutsun Yhtiön internetsivuilla tai yhdessä tai useammassa valtakunnallisessa sanomaleh-dessä tai postittamalla kirjallisen kutsun osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viik-koa ennen yhtiökokousta. Yhtiökokouskutsussa on ehdotus kokouksen asialistaksi.

Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon men-nessä osakkeenomistajan on ilmoitettava Yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia.

Yhtiö julkistaa yhtiökokouksen päätökset pörssitiedotteella ja Yhtiön internetsivuilla viipymättä yhtiökokouksen jälkeen. Yhtiökokouksen pöytäkirja ja ne pöytäkirjan liitteet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöksiä, ovat saatavilla Yhtiön internet-sivuilta viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta.

osakkeenomistajien osallistuminenHallintarekisteröityä osakkeenomistajaa kehotetaan hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet osakasluetteloon rekisteröitymisestä, valta-kirjojen antamisesta ja ilmoittautumisesta yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa yhtiöko-koukseen osallistuvan hallintarekisteröidyn osakkeenomis-tajan merkittäväksi Yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon. Voidakseen osallistua varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiö-kokoukseen osakkeenomistajan tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpi-tämään Yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity Yhtiön osakasluetteloon. Täsmäytyspäivän jälkeen tapahtuvat muutokset osakkuuk-sissa eivät vaikuta oikeuteen osallistua yhtiökokoukseen tai osakkeenomistajan äänimäärään.

Osakasluetteloon rekisteröidyn osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiökokoukseen ennakkoon yhtiökokous-kutsussa mainitulla tavalla ja annetun määräajan puitteissa. Hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan ilmoittautuminen merkittäväksi tilapäiseen osakasluetteloon katsotaan ilmoit-tautumiseksi yhtiökokoukseen.

Valtuutus ja asiamiesOsakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai val-tuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettä-vä päivätty valtakirja, tai muulla luotettavalla tavalla osoitetta-va oikeutensa edustaa osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa. Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Osakkeenomistajan on ilmoitettava Yhtiölle antamistaan valtakirjoista samalla, kun hän ilmoittautuu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä voi olla kokouksessa mukanaan avustaja.

osakkeenomistajan kyselyoikeus ja oikeus tehdä päätösehdotuksiaYhtiökokouksessa jokaisella osakkeenomistajalla on ky-selyoikeus sellaisen asian osalta, joka on yhtiökokouksen asialistalla. Yhtiökokouksessa esitettävä kysymys voidaan toimittaa etukäteen Yhtiölle. Osakkeenomistajalla on oikeus myös kokouksessa tehdä päätösehdotuksia yhtiökokoukselle kuuluvissa ja asialistalla olevissa asioissa.

hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja tilintarkastajien osallistuminen yhtiökokoukseenToimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja riittävän mää-rän hallituksen jäseniä on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiö-kokouksessa.

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnastaan päättävään yhtiöko-koukseen, ellei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Vuoden 2012 yhtiökokous pidettiin 22.3.2012 Hyvinkäällä. Siihen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 315 osak-keenomistajaa, jotka edustivat noin 34,5 prosenttia Yhtiön äänistä.

tietoa ja materiaalia liittyen yhtiökokouksiinYhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösehdotukset asetetaan nähtäville Yhtiön internetsivuille vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

hallitus

hallituksen työjärjestysYhtiön hallitus on hyväksynyt kirjallisen työjärjestyksen ohjaa-maan työskentelyään. Tämä työjärjestys täydentää Suomen osakeyhtiölain säännöksiä ja Yhtiön yhtiöjärjestystä. Osak-keenomistajat voivat työjärjestyksen perusteella arvioida Yh-tiön hallituksen toimintaa. Työjärjestys on luettavissa Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

tehtävätHallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmu-kaisesta järjestämisestä. Osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muun sovellettavan lainsäädännön ja määräysten perusteella hallituksella on toimivalta johtaa ja valvoa Yhtiön hallintoa ja toimintaa. Yhtiö pyrkii toimimaan sitä ja sen tytäryhtiöitä (jäl-jempänä ”konserniyhtiöt”) koskevan ulkomaisen lainsäädän-nön mukaisesti, edellyttäen, että ulkomaisen lainsäädännön soveltaminen ei ole ristiriidassa kotimaisen lainsäädännön kanssa.

Hallituksella on yleinen velvollisuus pyrkiä toimimaan Yh-tiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti, ja

36 konecranes 2012

se vastaa toimistaan Yhtiön osakkeenomistajille. Hallituksen jäsenten tulee toimia vilpittömässä mielessä ja huolellisesti harkiten pohjautuen riittäviin tietoihin kussakin tapauksessa siten, mikä on heidän arvionsa mukaan Yhtiön ja sen osak-keenomistajien kannalta edullisinta.

Hallitus päättää Yhtiön liiketoimintastrategiasta, toimitus-johtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja Yhtiön muun ylimmän johdon nimittämisestä ja erottamisesta, yhtiörakenteesta, yrityskaupoista, Yhtiön taloudesta ja investoinneista, kon-serniyhtiöiden toimintojen, riskienhallinnan ja Yhtiön toimien lainmukaisuuden jatkuvasta seurannasta ja tarkastamisesta sekä muista Yhtiön hallituksen toimivaltaan kuuluvista asi-oista. Hallituksen tulee jatkuvasti hankkia ajantasaista tietoa Yhtiöön merkittävästi vaikuttavista asioista ja liiketoimista.

Hallitus nimittää itselleen sihteerin, joka on läsnä kaikissa kokouksissa.

jäsenten valinta ja toimikausiVarsinainen yhtiökokous valitsee Konecranes-konsernin halli-tuksen jäsenet vuodeksi kerrallaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen tulee kuulua vähintään viisi (5) ja enintään kah-deksan (8) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheen-johtajan. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä hallituksen jäsenten erityisestä asettamisjärjestyksestä.

Hallitukselle ilmoitetut jäsenehdokkaat on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa, jos ehdotus on hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tekemä, tai jos ehdokasta kannattaa vähintään kymmenen prosenttia Yhtiön osakkeiden tuotta-masta äänimäärästä ja ehdokas on antanut suostumuksensa valintaan. Yhtiökokouskutsun toimittamisen jälkeen asetetut ehdokkaat on julkistettava erikseen. Yhtiö julkistaa hallituk-sen jäsenehdokkaiden henkilötiedot internetsivuillaan.

Vuonna 2012 hallituksessa oli kahdeksan (8) jäsentä:• Svante Adde• Kim Gran (22.3.2012 saakka)• Stig Gustavson (puheenjohtaja)• Tapani järvinen• Matti Kavetvuo• Nina Kopola • Bertel Langenskiöld (22.3.2012 alkaen)• Malin Persson• Mikael Silvennoinen

Hallituksen henkilö- ja omistustiedot on esitetty vuosikerto-muksen sivuilla 54–55, ja ne ovat myös nähtävillä Yhtiön in-ternetsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

hallituksen jäsenten riippumattomuusSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 mukaan enem-mistön hallituksen jäsenistä on oltava Yhtiöstä riippumatto-mia. Lisäksi yhtiöstä riippumattomien hallituksen jäsenten enemmistöön tulee kuulua vähintään kaksi jäsentä, jotka ovat riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomista-jista. Yhtiön hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden ja raportoi, ketkä ovat Yhtiöstä riippumattomia jäseniä ja ketkä

ovat riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajis-ta.

Kaikki hallituksen jäsenet Stig Gustavsonia lukuun otta-matta ovat riippumattomia yhtiöstä. Stig Gustavsonin ei katso-ta olevan Yhtiöstä riippumaton jäsen, kun otetaan huomioon hänen aiemmat ja nykyiset tehtävänsä Konecranes-konsernis-sa ja hänen suuri äänivaltansa Yhtiössä.

Kaikki jäsenet Bertel Langenskiöldiä lukuun ottamatta ovat riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomista-jista. Bertel Langenskiöldin ei katsota olevan Yhtiön merkit-tävistä osakkeenomistajista riippumaton jäsen, kun otetaan huomioon hänen nykyinen asemansa Hartwall Capital Oy Ab:n toimitusjohtajana. HTT KCR Holding Oy Ab omistaa yli 10 pro-senttia Konecranes Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. HTT KCR Holding Oy Ab on Hartwall Capital Oy Ab:n tytäryhtiö.

Riippumattomuuden arvioinnin tarkemmat kriteerit löytyvät Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodista kohdasta 15. Koo-di on saatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

kokouskäytäntö ja itsearviointiHallituksen jäsenten ja sihteerin lisäksi Yhtiön toimitusjohtaja ja finanssijohtaja osallistuvat hallituksen kokouksiin. Koko-usten esityslista ja taustamateriaali toimitetaan hallituksen jäsenille ennen kokousta. Hallitus kokoontuu niin usein kuin sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii. Säännöl-lisiä kokouksia on noin kahdeksan kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa.

Tilikauden 2012 aikana yhtiön hallitus kokoontui yhdeksän (9) kertaa. Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin on esitetty Hallituksen kokoukset 2012 -taulukossa sivulla 38.

Hallitus ja sen valiokunnat arvioivat vuosittain toimin-taansa selvittääkseen, toimivatko hallitus ja sen valiokun-nat tehokkaasti. Hallitus määrittää arvioinnissa käytettävät kriteerit. Arviointi suoritetaan sisäisenä itsearviointina. Arvi-oinnin tulokset käsitellään hallituksessa jokaisen tilikauden päättyessä.

hallituksen ValiokunnatHallituksen työskentelyä tukevat tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat perustettiin vuonna 2004.

tarkastusvaliokuntaHallitus nimittää keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jä-senet ja valiokunnan puheenjohtajan. Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta (3) Yhtiön johtoon kuulumatto-masta ja Yhtiöstä riippumattomasta hallituksen jäsenestä. Vähintään yhden jäsenen tulee olla riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa Yhtiön taloushallintoa ja tilinpäätöksiä osa-keyhtiölain mukaisesti. Valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty työjärjestyksessä, jonka hallitus on hyväksynyt. Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on saatavilla Yhtiön inter-netsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

HALLINNOINTI 37konecranes 2012

HALLINNOINTI

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tulee kokoontua vä-hintään kerran vuodessa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja raportoi jokaisesta valiokunnan kokouksesta hallitukselle.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnassa oli 22. maaliskuuta 2012 lähtien seuraavat neljä (4) jäsentä:• Bertel Langenskiöld (puheenjohtaja)• Stig Gustavson (jäsen)• Matti Kavetvuo (jäsen)• Nina Kopola (jäsen).

Kaikki valiokunnan jäsenet Stig Gustavsonia lukuun ottamatta ovat riippumattomia Yhtiöstä. Kaikki jäsenet Bertel Langens-kiöldiä lukuun ottamatta ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa vuonna 2012. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin ilme-nee hallituksen ja sen valiokuntien kokouksia käsittelevästä taulukosta.

hallituksen palkkiotYhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Lisätietoa hal-lituksen palkkioista löytyy sivulta 40 kohdasta Hallituksen palkitseminen.

toimitusjohtajaKonecranes-konsernin toimitusjohtajan asema perustuu osa-keyhtiölakiin. Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen irtisanomisestaan. Toimitusjohtaja voi olla hallituksen jäsen, mutta häntä ei voida valita puheenjohtajaksi. Nykyinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark ei ole hallituksen jäsen.

tehtävätOsakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön päivit-täistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä Yhtiön toiminnan luon-

Työjärjestyksensä mukaisesti tarkastusvaliokunnan tulee kokoontua vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Tarkastus-valiokunnan puheenjohtaja raportoi jokaisesta valiokunnan kokouksesta hallitukselle.

Hallituksen tarkastusvaliokunnassa oli 22. maaliskuuta 2012 lähtien seuraavat neljä (4) jäsentä:• Svante Adde (puheenjohtaja)• Tapani järvinen (jäsen)• Malin Persson (jäsen)• Mikael Silvennoinen (jäsen).

Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat riippumattomia Yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Kaikilla tar-kastusvaliokunnan jäsenillä on riittävä kokemus liikkeenjoh-totehtävistä, ja lisäksi Svante Addella ja Mikael Silvennoisella on tutkinto liiketaloustieteessä ja/tai kansantaloustieteessä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa vuonna 2012. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin ilme-nee hallituksen ja sen valiokuntien kokouksia käsittelevästä taulukosta.

nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaHallitus nimittää keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvalio-kunnan jäsenet ja valiokunnan puheenjohtajan. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta koostuu 3–4 Yhtiön johtoon kuulumat-tomasta hallituksen jäsenestä. jäsenten enemmistön on ol-tava Yhtiöstä riippumattomia.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmis-tella hallituksen, toimitusjohtajan ja ylimmän johdon nimit-tämistä, arvioida toimitusjohtajan toimintaa ja palkitsemista sekä ottaa kantaa Yhtiön palkitsemisjärjestelmiin. Valiokun-nan tehtävät ja vastuut on määritelty työjärjestyksessä, jon-ka hallitus on hyväksynyt. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan työjärjestys on luettavissa Yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance.

hallituksen kokoukset 2012

hallitus tarkastusvaliokunta nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

jäsen läsnäosallistumis-

prosentti läsnäosallistumis-

prosentti läsnäosallistumis-

prosentti

Stig Gustavson 9/9 100 % - - 4/4 100 %

Svante Adde 9/9 100 % 4/4 100 % - -

Kim Gran 1/1 100 % 1/1 100 % - -

Tapani järvinen 9/9 100 % 4/4 100 % - -

Matti Kavetvuo 8/9 89 % - - 4/4 100 %

Nina Kopola 9/9 100 % - - 4/4 100 %

Bertel Langenskiöld 7/8 88 % - - 3/3 100 %

Malin Persson 9/9 100 % 3/3 100 % 1/1 100 %

Mikael Silvennoinen 9/9 100 % 4/4 100 % - -

Keskimääräinen läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 97,2 %.

38 konecranes 2012

teen ja laajuuden kannalta epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa, että Yhtiön kirjanpito on lainmukaista ja että Yhtiön varainhoi-to on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa myös hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmiste-lusta sekä Yhtiön toiminnan strategisesta suunnittelusta, taloudesta, talouden suunnittelusta ja raportoinnista sekä riskienhallinnasta.

toimitusjohtajasopimusToimitusjohtajalla on kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jossa toimisuhteen ehdot on määritelty ja jonka hallitus on hyväk-synyt.

Toimitusjohtajan sopimuksen voivat milloin tahansa irtisa-noa joko toimitusjohtaja itse tai Yhtiö. Irtisanomisaika on kuu-si (6) kuukautta. Yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan ilman pätevää syytä Yhtiö maksaa toimitusjohtajalle irtisanomisajan palkan lisäksi korvauksen, joka vastaa kahdeksantoista (18) kuukauden palkkaa ja luontoisetuja. Toimitusjohtaja voi 63 vuotta täytettyään joko omasta tai Yhtiön pyynnössä jäädä eläkkeelle. Toimitusjohtajalla on ylimääräinen maksuperus-teinen eläkesopimus, jonka vuosimaksu on 18,6 % toimitus-johtajan kiinteästä vuosipalkasta (kokonaispalkka ilman suo-ritusperusteisia osia).

konsernin johtoKonecranes-konsernissa on kaksitasoinen operatiivinen joh-toryhmärakenne, joka koostuu konsernin johtoryhmästä ja laajennetusta johtoryhmästä.

konsernin johtoryhmäKonsernin johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet:• Pekka Lundmark, toimitusjohtaja (johtoryhmän puheen-

johtaja)• Hannu Rusanen, Laitteet-liiketoiminta-alueen johtaja • Fabio Fiorino, Kunnossapito-liiketoiminta-alueen johtaja • Mikko Uhari, Market Operations -toiminnon johtaja • Teo Ottola, finanssijohtaja• Ari Kiviniitty, vt. teknologiajohtaja.

Konsernin johtoryhmän jäsenten henkilötiedot löytyvät vuosi-kertomuksen sivuilta 50 – 51.

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan avustaminen. johtoryhmällä ei ole virallista lakiin tai yhtiöjär-jestykseen perustuvaa asemaa, mutta sillä on käytännössä merkittävä asema Yhtiön johto-organisaatiossa, strategioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

laajennettu johtoryhmä*Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenten lisäksi alueorganisaatioiden johtajat, lakiasiainjoh-taja, henkilöstöjohtaja, markkinointi- ja viestintäjohtaja, tieto-hallintojohtaja, Product Management and Engineering -yksi-kön johtaja, Supply Chain Management -yksikön johtaja sekä liiketoiminta-alueiden varajohtajat

Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet:

• Pekka Lundmark, toimitusjohtaja• Hannu Rusanen, Laitteet-liiketoiminta-alueen johtaja • Fabio Fiorino, Kunnossapito-liiketoiminta-alueen johtaja• Mikko Uhari, Market Operations -toiminnon johtaja • Teo Ottola, finanssijohtaja• Pekka Lettijeff, Supply Chain Management -yksikön johta-

ja (1.1.2012 alkaen)• Ari Kiviniitty, Product Management and Engineering -yk-

sikön johtaja ja Laitteet-liiketoiminta-alueen varajohtaja (1.1.2012 alkaen)

• Aku Lehtinen, WEMEA-alueen (Länsi-Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) toiminnoista vastaava johtaja

• Tomas Myntti, NEI-alueen (Pohjoismaat, Itä-Eurooppa ja Intia) toiminnoista vastaava johtaja

• Tom Sothard, Amerikan alueen toiminnoista vastaava johtaja

• Ryan Flynn, APAC-alueen (Aasia-Tyynimeri) toiminnoista vastaava johtaja

• Sirpa Poitsalo, lakiasiainjohtaja• jaana Rinne, henkilöstöjohtaja• Mikael Wegmüller, markkinointi- ja viestintäjohtaja• Antti Koskelin, tietohallintojohtaja• Marko Äkräs, johtaja, kenttätoimintojen kehitys;

Kunnossapito-liiketoiminta-alueen varajohtaja

Laajennetun johtoryhmän jäsenten henkilötiedot löytyvät vuo-sikertomuksen sivuilta 50--53.

Laajennetun johtoryhmän (Extended Management Team) tehtävänä on systemaattisesti arvioida strategian toimeen-panon edistymistä.

Liiketoiminta-alueilla on paljon yhteistä toimintaa ja niiden välisiä synergioita hyödynnetään. Liiketoiminta-alueiden johta-jat (Executive Vice Presidents) ovat vastuussa liiketoiminta-alueensa päivittäisen toiminnan johtamisesta. Liiketoiminta-alueet ovat viime kädessä vastuussa Yhtiön tuloksesta.

Neljä johtajaa vastaa konsernin toiminnan johtamisesta maantieteellisillä alueilla Market Operations -toiminnon alai-suudessa. Alueorganisaatiot yhdistävät liiketoiminta-alueet ja näin muodostavat yhtenäisen asiakaspinnan. Niiden tärkein tavoite on maksimoida konsernin asema omalla maantieteel-lisellä alueellaan. Maantieteellisten alueiden johtajat ovat liiketoiminta-alueiden ohjeiden mukaisesti linjavastuussa lai-temyynnistä ja kunnossapidosta. He vastaavat hallinnollisten palveluiden koordinoimisesta ja tuottamisesta toiminnoille, jotka eivät suoraan raportoi heille, kuten esimerkiksi valmis-tustoiminnalle.

Konsernihallinto käsittelee koko konsernin laajuisia, yhtei-siä ja keskeisiä asioita.

kokouskäytännötKonsernin johtoryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä kuukausittain. Laajennettu johtoryhmä kokoontuu kaksi ker-

HALLINNOINTI

*1.2.2013 alkaen Konecranes Senior Management Team (SMT) korvaa laajennetun johtoryhmän. Lisätietoja www.konecranes.com > Investors > Corporate Governance > Group Management

39konecranes 2012

HALLINNOINTI

taa vuodessa. Lisäksi konsernitason tulokset käydään toimi-tusjohtajan johdolla läpi kuukausittain. Liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä alueilla on omat johtoryhmänsä, jotka kokoontuvat säännöllisesti.

Palkitseminen

Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteetYhtiön palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus motivoida henkilöstöä hyviin suorituksiin ja korostaa sitoutumista Konecranes-konsernin liiketoimintatavoitteisiin. Palkitsemis-järjestelmien tavoitteena on edistää Yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen.

Konecranes pyrkii siihen, että kaikilla yhtiön palvelukses-sa olevilla henkilöillä on suoritukseen perustuva muuttuva tekijä osana kokonaispalkitsemistaan. Tämän muuttuvan te-kijän suuruus vaihtelee henkilön tehtävän, organisaatiotason ja vastuiden mukaan. Tyypillisesti palkitsemisessa käytetyt muuttuvat tekijät perustuvat yhtiön ja/tai kyseisen yksikön ta-loudellisiin tuloksiin ja henkilökohtaisiin suorituksiin. Palkitse-misjärjestelmät laaditaan aina kirjallisesti ja niissä käytetään numeerista arviointia aina kun se on mahdollista.

Palkitsemisjärjestelmät suunnitellaan huomioiden sekä globaalit että maakohtaiset tarpeet. Tämän seurauksena niissä saattaa esiintyä paikallisia eroavaisuuksia.

PäätöksentekojärjestysYhtiökokous päättää hallituksen ja hallituksen komiteoiden jäsenten palkitsemisesta vuosittain.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioi toimitusjohtajan suorituksen. Tämän arvion sekä muun olennaisen tiedon perusteella hallitus päättää toimitusjohtajan kokonaispalkit-semisesta.

Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioi ja valmis-telee hallituksen päätettäväksi suoraan toimitusjohtajalle raportoivien konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemis-asiat. Toimitusjohtaja päättää muiden laajennetun johtoryh-män jäsenten palkitsemisesta.

Kaikki palkitsemisjärjestelmät hyväksytään ja päätökset henkilötasolla vahvistetaan ”yksi yli” -periaatteen mukaisesti, toisin sanoen henkilön esimiehen esimiehen on aina hyväk-syttävä henkilön palkitsemisen perusteet ja päätökset.

hallituksen palkitseminenPäätökset hallituspalkkioista tehdään varsinaisessa yhtiöko-kouksessa. Viimeisimmän yhtiökokouksen päätöksen mukai-set hallituksen palkkiot on esitetty seuraavassa taulukossa.

hallituksen jäsenten palkkiot, €

vuosipalkkio 2012, eur

Hallituksen puheenjohtaja 105 000,00

Hallituksen varapuheenjohtaja 67 000,00

Hallituksen jäsen 42 000,00

Valiokuntapalkkio/ valiokunnan kokous 1 500,00

Tarkastusvaliokunnan puh.joht. / valiokunnan kokous

3 000,00

Lisäksi korvataan kokouksiin osallistumisesta aiheutuneet matkakulut.

50 prosenttia vuosipalkkioista maksetaan markkinoilta, halli-tuksen jäsenten puolesta, ostetuilla osakkeilla. Vuosipalkkio voidaan maksaa myös käyttäen omia osakkeita yhtiökokouk-sen hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti. Mikäli osakkeiden maksu osakkeina ei ole yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvasta syystä mahdollista, maksetaan palkkio kokonaisuudessaan käteisenä.

hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 2012

rahapalkkio eur

osakkeina maksettu

palkkio, eurosakkeiden lukumäärä

komitea-palkkiot eur

yhteensä eur

Stig Gustavson, hallituksen puheenjohtaja 53 328,58 52 511,42 2,276 6 000 111 840,00

Svante Adde, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 10 500 52 835,00

Tapani järvinen, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 6 000 48 335,00

Matti Kavetvuo, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 6 000 48 335,00

Nina Kopola, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 6 000 48 335,00

Bertel Langenskiöld, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 4 500 46 835,00

Malin Persson, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 6 000 48 335,00

Mikael Silvennoinen, jäsen 21 339,66 20 995,34 910 6 000 48 335,00

Kim Gran, jäsen 3/2012 asti 0 0 0 1 500 1 500

yhteensä 202 706,22 199 478,78 8 646 52 500 454 685,00

40 konecranes 2012

toimitusjohtajan palkitseminenNimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioi toimitusjohtajan suo-rituksen. Tämän arvion sekä muun olennaisen tiedon perus-teella hallitus päättää toimitusjohtajan kokonaispalkkion.

Toimitusjohtajan kokonaispalkka koostuu peruspalkasta, luontoiseduista, eläkevakuutuksesta, suoritukseen perustu-vasta tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin suoritusperus-teisesta palkkiosta. Tulospalkkio perustuu konsernin kan-nattavuuteen ja kasvuun ja voi olla enintään 50 prosenttia toimitusjohtajan vuosipalkasta. Lisäksi Yhtiön hallituksella on mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta, asettaa strategisia

tavoitteita, joiden saavuttamisesta tulospalkkio voi olla enin-tään 50 prosenttia toimitusjohtajan vuosipalkasta.

Vuonna 2012 uudistetun eläkesopimuksen mukaan toimi-tusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta. Maksuperusteisen eläke-vakuutuksen vuosimaksu on 18,6 % toimitusjohtajan kiinte-ästä vuosipalkasta (kokonaispalkka ilman suoritusperusteisia osia). Uusi eläkesopimus korvaa aiemman sopimuksen, jossa eläkeikä oli 60 vuotta ja tavoite-eläkkeen suuruus 60 %.

Toimitusjohtajan palkka ja edut vuosilta 2012 ja 2011 ovat eriteltyinä alla olevassa taulukossa.

toimitusjohtajan palkitseminen

palkka, tulospalkkiot ja muut edut 2012 2011

1. Palkka ja edut 468 196 EUR 440 140 EUR

2. Tulospalkkio 262 800 EUR 330 066 EUR

3. Optio-oikeudet (optioiden lukumäärä 31.12.) 80 000 174 000

4. Osakeomistus (osakkeiden lukumäärä 31.12.) 263 749 180 000

5. Osakeomistus KCR Management Oy:n kautta 31.12. 0 83 606

6. Osakkeiden omistuksen kokonaismäärä (osakkeiden lukumäärä) 263 749 263 606

7. Eläkeikä 63 vuotta 60 vuotta

6. Eläkkeen tavoitetaso Maksuperusteinen järjestelmä

60 %

7. Irtisanomisaika 6 kuukautta 6 kuukautta

8. Irtisanomiskorvaus (irtisanomisajan palkan lisäksi) 18 kk palkka luontoisetuineen

18 kk palkka luontoisetuineen

Toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin siirryttyä noin vuoden ajaksi Singaporeen, hänen palkkansa tarkistettiin 40 000 euroon kuukaudessa 1.8.2012 lukien. Kuukausipalkan ja tavanomaisten työhön liittyvien etujen lisäksi (mm. puhelin) hänelle korvataan paikalliset asumis- ja matkustuskulut.

Konecranes-konsernilla on 221 725,43 euron lainasaata-va toimitusjohtaja Pekka Lundmarkilta. Lainan korko on 12 kuukauden euribor + 1 prosenttiyksikkö. Lainan korko tarkis-tetaan vuosittain 5.11. tai sitä seuraavana pankkipäivänä. Laina liittyy veroon, joka on aiheutunut toimitusjohtaja Pekka Lundmarkille vuonna 2006 suunnatusta kannustejärjestel-mästä. Asiasta on tehty verovalitus ja laina erääntyy, kun va-litusprosessi päättyy.

Konecranes-konsernin johtoryhmä perusti toukokuussa 2009 yrityksen nimeltä KCR Management Oy. KCR Mana-gement Oy hankki markkinoilta 517 696 Konecranes Oyj:n osaketta. Hankinta rahoitettiin johdon yhteensä noin 1,3 miljoonan euron suuruisilla pääomapanoksilla sekä noin 7,1 miljoonan euron suuruisella Konecranes Oyj:ltä otetulla lainal-la. KCR Management Oy:n omistivat sen aloittamisen aikaan laajennettuun johtoryhmään kuuluneet henkilöt.

KCR Management Oy:tä koskevien sopimusten mu-kaan KCR Management Oy:llä oli velvoite maksaa takaisin Konecranes Oyj:n myöntämä laina ennenaikaisesti, mikäli Konecranes Oyj:n osakkeen arvo muuten kuin hetkellisesti ylittää sopimuksissa asetetun tason. Tämä ehto täyttyi joulu-

kuussa 2010. Konecranes Oyj:n hallitus päätti lainan takaisin-maksusta osakevaihdon kautta, jossa Konecranes Oyj hankki omistukseensa kaikki KCR Management Oy:n osakkeet. Toi-mitusjohtaja Pekka Lundmark omisti 27,9 prosentin osuuden KCR Management Oy:stä ja osakevaihdon vastineena hän sai 83 606 Konecranes-konsernin osaketta (taulukon kohta 5).

KCR Management Oy yhdistettiin Konecranes Oyj:öön 31.12.2011.

johdon palkitseminen (laajennettu johtoryhmä)Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen pää-töstä varten suoraan toimitusjohtajalle raportoivien konsernin johtoryhmän jäsenten palkka- ja palkkioasiat. Toimitusjohtaja vahvistaa muiden laajennetun johtoryhmän jäsenten palkka- ja palkkioasiat. Kokonaispalkka koostuu yleensä peruspalkasta, luontoiseduista (esim. auto- ja matkapuhelinetu), eläkevakuu-tuksesta ja suoritukseen perustuvista tulospalkkioista.

Tulospalkkiosopimukset laaditaan aina kirjallisesti. Tulos-palkkiokriteerit vaihtelevat, mutta yleensä niiden perustana ovat konsernin viisi avainaluetta: turvallisuus, asiakkaat, hen-kilöstö, kasvu ja kannattavuus. Palkkiot perustuvat henkilö-kohtaisiin suorituksiin ja kunkin vastuualueeseen kuuluvan yksikön tulokseen. Palkitsemisjärjestelmissä pyritään käyttä-mään numeerista arviointia henkilökohtaisen arvioinnin ase-mesta aina kun mahdollista. Tulospalkkion maksimisuuruus

HALLINNOINTI 41konecranes 2012

HALLINNOINTI

Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä avainhenki-löille allokoitavien osakkeiden lukumäärän. Toimitusjohtajan osalta hallitus päättää asiasta itsenäisesti.

Ansaittavien osakkeiden lukumäärä määräytyy hallituksen vuosittain asettamien kriteerien puitteissa. Vuonna 2012 mit-tareista toinen perustui yhden tilikauden (2012) suoritukseen ja toinen kolmen vuoden (2012 – 2014) suoritukseen. Ansai-tut osakkeet maksetaan vuoden 2015 ensimmäisen neljän-neksen kuluessa. Vuosien 2012 – 2014 ohjelman tavoitteiden toteutuessa täysimääräisinä toimitusjohtajan enimmäispalk-kiomäärä on 48 000 osaketta ja laajennetun johtoryhmän yhteensä 240 000 osaketta (mainitut maksimimäärät ovat bruttolukuja).

Laajennetun johtoryhmän jäsenillä, mukaan lukien toimi-tusjohtaja, on velvollisuus säilyttää omistuksessaan vähin-tään puolet osakepalkkiojärjestelmän perusteella vuosittain saamistaan osakkeista kunnes omistettujen Yhtiön osakkei-den arvo on vähintään 100 % henkilökohtaisesta kiinteästä vuosipalkasta, joka sisältää luontoisedut.

optio-ohjelmatYhtiöllä on aikaisempina vuosina ollut yhtiökokousten päät-tämiä optio-ohjelmia avainhenkilöstölle, johon ovat kuuluneet ylin ja keskijohto sekä tietyissä asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Vuoden 2012 alusta uusien ohjelmien tarjoamises-ta on hallituksen päätöksellä toistaiseksi luovuttu.

Konecranes Oyj:n vielä voimassaolevien optio-ohjelmien puitteissa annetut optio-oikeudet koskevat 2009A-, 2009B- ja 2009C-sarjan optioita. Näiden optiosarjojen merkintäajat ovat:2009A: 1.4.2012 – 30.4.20142009B: 1.4.2013 – 30.4.20152009C: 1.4.2014 – 30.4.2016.

Optio-ohjelmien ehdot ja voimassaolevien optio-ohjelmien perusteella merkitsemättä olevien optioiden määrä ja optio-ohjelmissa mukana olevien henkilöiden määrä löytyvät Yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.konecranes.com > Investors > Share information > Stock option plans.

Konsernin optio-ohjelmissa oli vuoden 2012 lopussa mu-kana noin 200 työntekijää. Lisätietoja optioista on luettavissa vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedosta 29 sivulta 96.

vuonna 2012 on 50 prosenttia henkilökohtaisesta kiinteästä vuosipalkasta.

Laajennetun johtoryhmän suomalaiset jäsenet osallistuvat maksuperusteiseen ryhmäeläkevakuutusjärjestelmään, joka on nostettavissa 60 ikävuodesta lähtien. Laajennetun joh-toryhmän jäsenten eläkeikä määräytyy kuitenkin työntekijäin eläkelain (TyEL) mukaan. Eläkevakuutuksen lisäksi johtoryh-män jäsenille on otettu henki- ja työkyvyttömyysvakuutukset. johtoryhmän ulkomaalaisilla jäsenillä on myös maksuperus-teinen eläkejärjestelmä, ja heidän vakuutusturva on järjestetty paikallisesti.

Konecranes-konsernin johtoryhmä perusti toukokuussa 2009 yrityksen nimeltä KCR Management Oy. KCR Mana-gement Oy hankki markkinoilta 517 696 Konecranes Oyj:n osaketta. Hankinta rahoitettiin johdon yhteensä noin 1,3 miljoonan euron suuruisilla pääomapanoksilla sekä noin 7,1 miljoonan euron suuruisella Konecranes Oyj:ltä otetulla lainal-la. KCR Management Oy:n omistivat sen aloittamisen aikaan laajennettuun johtoryhmään kuuluneet henkilöt.

KCR Management Oy:llä oli velvoite maksaa takaisin Konecranes Oyj:n myöntämä laina ennenaikaisesti, mikäli Konecranes Oyj:n osakkeen arvo muuten kuin hetkellisesti ylittää sopimuksissa asetetun tason. Tämä ehto täyttyi joulu-kuussa 2010. Konecranes Oyj:n hallitus päätti lainan takai-sinmaksusta osakevaihdon kautta. Osakevaihdon vastineena laajennetun johtoryhmän jäsenet saivat yhteensä 164 888 Konecranes-konsernin osaketta (taulukon kohta 5). KCR Management Oy yhdistettiin Konecranes Oyj:öön 31.12.2011.

Laajennetun johtoryhmän jäsenillä (pois lukien toimitus-johtaja) ei ole lainoja Yhtiöltä 31.12.2012.

osakepalkkio-ohjelma 2012Vuoden 2012 alusta Konecranes tarjoaa avainhenkilöstölleen uuden pitkän aikavälin suoritusperusteisen osakepalkkiojär-jestelmän. Samanaikaisesti yhtiö luopui uusien optiojärjes-telmien käyttöönotosta.

Osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avain-henkilöitä myötävaikuttamaan Yhtiön pitkän tähtäimen me-nestymiseen ja sitouttaa heitä yhtiön arvon kasvattamiseen. Lisäksi tavoitteena on kehittää Yhtiön johdon yhteistä omis-tajuuden tunnetta, jolla on erityinen merkitys Konecranes-konsernin kaltaiselle yhtiölle, joka toimii useassa maassa, kulttuurissa ja toimialalla.

konsernin johdon palkitseminen, laajennettu johtoryhmä ilman toimitusjohtajaa

palkka, tulospalkkiot ja muut edut 2012 2011

1 Palkka ja edut - yhteensä 3 121 537 EUR 2 705 215 EUR

2 Tulospalkkiot 524 691 EUR 667 241 EUR

3 Optio-oikeudet (optioiden lukumäärä 31.12.) 493 635 777 500

4 Osakeomistus (osakkeiden lukumäärä 31.12.) 279 132 258 948

5 Lisäosakkeet osakkeiden vaihdon jälkeen (lkm) 0 164 888

6 Osakkeiden omistuksen kokonaismäärä (lkm) 279 132 423 836

42 konecranes 2012

osakesäästöohjelma 20121.7.2012 alkaen Konecranes otti käyttöön maailmanlaajuisen koko henkilöstön osakesäästöohjelman. järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa maissa, lukuun ottamatta muutamaa, jois-sa paikallinen lakitekninen tai hallinnollinen syy oli esteenä.

Ylin johto, mukaan lukien toimitusjohtaja, on mukana kohderyhmässä. Osallistuminen ohjelmaan on täysin vapaa-ehtoista.

Ohjelman puitteissa osallistujat säästävät palkastaan kuukausittain itse määrittämänsä summan, joka on enintään 5 % bruttopalkasta laskettuna. Kertyneillä säästöillä ostetaan vuosineljänneksittäin kunkin osallistujan lukuun Yhtiön osak-keita. Säästöjakso on 1.7.2012 – 30.6.2013. Mikäli ostetut osakkeet ovat työntekijän omistuksessa vielä 15. helmikuuta 2016, Yhtiö palkitsee osallistujaa yhdellä palkkio-osakkeella kahta säästöosaketta kohden.

sisäPiirihallintoYhtiön hallitus on hyväksynyt sisäpiirisäännöt, jotka perustu-vat Suomen arvopaperimarkkinalakiin ja ovat Rahoitustarkas-tuksen standardien sekä NASDAQ OMX Helsingin 9. lokakuuta 2009 voimaan tulleiden sisäpiiriohjeiden mukaiset.

Konsernin julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, hallituksen sihteeri, tilintarkastajat, laajennetun johtoryhmän jäsenet sekä muut Yhtiön ilmoitta-mat henkilöt, jotka ovat Yhtiössä vastaavanlaisessa asemas-sa. Lisäksi Yhtiön yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat Yhtiön ilmoittamat henkilöt, jotka asemansa puolesta työs-sään säännöllisesti käsittelevät sisäpiiritietoa.

Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa Yhtiön osakkeilla ja osakkeisiin oikeuttavilla arvopapereilla osavuosikatsauksen ja tilipäätöstiedotteen julkistamisajankohtaa edeltävänä jakso-na, alkaen raportoitavan vuosineljänneksen viimeistä päivää seuraavasta päivästä ja päättyen tuloksen julkistamispäivänä, tämä päivä mukaan lukien. Yhtiössä pidetään myös hanke-kohtaisia sisäpiirirekistereitä jokaisesta sisäpiirihankkeesta. Hankekohtaisten sisäpiiriläisten kaupankäynti Yhtiön arvo-papereilla on kielletty sisäpiirihankkeiden vireilläoloaikana.

Yhtiön julkisen sisäpiirirekisterin pidosta vastaa Yhtiön lakiasiainjohtaja. Hän on vastuussa sisäpiirisääntöjen ja il-moitusvelvollisuuksien noudattamisen seurannasta. Yhtiö säilyttää julkista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä SIRE-rekisterissä.

julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvien henkilöiden osake- ja optio-omistukset ovat nähtävillä NetSire-rekisterissä.

tilintarkastusLakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemas-ta. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja raportoi säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkas-taja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan tekemästään tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Yhtiökokous valitsee Yhtiön tilintarkastajat. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Sama tilintarkastaja voi toi-mia päävastuullisena tilintarkastajana enintään seitsemän (7) tilikautta. Tarkastusvaliokunnan ehdotus tilintarkastajaksi tulee sisältyä yhtiökokouskutsuun. Tarkastusvaliokunta pyrkii kilpailuttamaan tilintarkastuspalvelut säännöllisesti.

Ernst & Young Oy on toiminut Yhtiön ulkoisena tilintar-kastajana vuodesta 2006. Vuonna 2012 päävastuullisena tilintarkastajana toimi Heikki Ilkka. Ernst & Young Oy:lle ja siihen kuuluville yhtiöille maksettiin vuonna 2012 palkki-oita Konecranes-konsernin tilintarkastuksesta yhteensä 1 640 000 euroa. Muista palveluista maksettiin lisäksi 877 000 euron suuruinen palkkio.

HALLINNOINTI 43konecranes 2012

riskienhallinta, sisäinen ValVonta ja sisäinen tarkastus

Konecranes-konsernin hallitus on määritellyt ja ottanut käyttöön tietyt riskienhallinnan periaatteet. Ne perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin hyvän johtamisen periaatteisiin. Yhtiön tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyden ja tarkoituksen-mukaisuuden ja raportoi näistä hallitukselle.

RISKIENHALLINTA

Konecranes-varaosapalvelu kattaa kaikenmerkkiset nosturit, nostimet, muut nostolaitteet ja työstökoneet.konecranes 201244

riskienhallinnan PeriaatteetRiskejä ovat kaikki seikat, jotka vaikuttavat selkeästi Konecranes-konsernin mahdollisuuksiin saavuttaa liiketoi-mintatavoitteensa ja toteuttaa strategiaansa. Riskienhallinta on osa yrityksen valvontajärjestelmää. Riskienhallinta varmis-taa, että konsernin liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja hallitaan asiaankuuluvasti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että liiketoiminnan jatkuvuus taataan kaikissa olosuhteissa.

Konsernin riskienhallinnan periaatteet muodostavat ris-kienhallinnan peruspuitteet, mutta kukin konsernin yhtiöistä tai liiketoimintayksiköistä on vastuussa omasta riskienhallin-nastaan. Näin otetaan parhaiten huomioon paikalliset olosuh-teet, kokemukset ja muut asiaan vaikuttavat tapauskohtaiset näkökohdat.

Konsernin riskienhallinnan periaatteet määrittelevät ris-kienhallinnan jatkuvaksi ja järjestelmälliseksi toiminnaksi, jon-ka tarkoituksena on estää henkilövahingot, turvata yhtiöiden ja konsernin omaisuus sekä varmistaa vakaa ja kannattava toiminta. Minimoimalla toteutuneista riskeistä aiheutuneet menetykset ja optimoimalla riskienhallinnan kustannukset Konecranes voi turvata pitkän aikavälin kilpailukykynsä.

konecranes-konsernin kannalta merkittäVät riskit Konecranes on arvioinut strategiset, operatiiviset ja rahoituk-selliset riskinsä sekä vahinkoriskinsä. Seuraavassa kuvatut riskit ja riskienhallintamenetelmät ovat esimerkkejä, eivätkä siis kata kaikkea riskienhallintaa.

markkinariskitKonecranes-konsernin tuotteiden ja palveluiden kysyntään vaikuttavat maailmantalouden kokonaiskehitys, alueelliset ja maakohtaiset poliittiset tilanteet sekä yhtiön asiakastoimialo-jen liiketoimintasyklit. Teollisuusnosturi-investoinnit vaihtele-vat teollisuustuotannon kehityksen ja tuotantokapasiteetin mukaan, kun taas satamalaitteiden kysyntään vaikuttavat glo-baalin kuljetuskysynnän kehitys ja lyhyellä aikavälillä satamien investointisyklit. Trukkien sykli seuraa muiden tuoteryhmien kehitystä. Kunnossapitopalveluiden kysyntään vaikuttavat asi-akkaiden kapasiteettien käyttöasteet. Myyntivolyymiriskien lisäksi kysynnän epäsuotuisat vaihtelut ja kilpailijoiden toimet voivat aiheuttaa myös ylikapasiteettia ja vaikuttaa markkina-hintoihin.

Konecranes pyrkii lisäämään kunnossapidon osuutta lii-kevaihdosta ja näin pienentämään taloudellisten syklien vai-kutusta. Kunnossapidon kysyntä ei yleisesti ottaen vaihtele yhtä voimakkaasti kuin laitteiden kysyntä.

Osana strategiaansa Konecranes pyrkii säilyttämään laa-jan maantieteellisen kattavuutensa tasapainottaakseen eri markkina-alueiden taloudellista kehitystä. Konecranes pyrkii myös pienentämään eri asiakassegmenttien ja yksittäisten tuotteiden kysynnän vaihteluista syntyvää riskiä laajalla asi-akaskunnallaan ja kattavalla tuote- ja palveluvalikoimallaan. Aktiivisen tuotekehityksen avulla Konecranes pyrkii erottau-tumaan kilpailijoista ja pienentämään kilpailun aiheuttamia paineita.

Vuonna 2012 Konecranes jatkoi toimintojensa kehittä-mistä laajentamalla läsnäoloaan maantieteellisesti ja eri teollisuudenaloilla ja keskittyen vahvasti aktiivisiin alueisiin ja aloihin. Brändin jatkuva kehittäminen auttoi Konecranes-konsernia erottautumaan kilpailijoista.

asiakkaiden luottoriskitAsiakasmaksuihin liittyvät haasteet saattavat vaikuttaa hai-tallisesti Konecranes-konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Tämän riskin rajoittamiseksi sovellamme asiakkaidemme kohdalla varovaista luottopolitiikkaa. Konecranes-konsernin käytäntönä on arvioida huolellisesti asiakkaat ennen asia-kassuhteen muodostamista ja edellyttää uusilta asiakkailta luottotietoraportteja. Asiakasmaksuihin liittyviä luottoriskejä pyritään pienentämään tapauksesta riippuen ennakkomaksuil-la, rembursseilla, maksutakuilla ja luottovakuutuksilla. Näillä keinoilla ja asiakasmaksujen tarkalla valvonnalla olemme onnistuneet rajoittamaan luottoriskejämme. Vuonna 2012 Konecranes kehitti edelleen Credit Management -toiminto-aan, minkä lisäksi Konecranes Global Credit Policy -ohjeistus päivitettiin.

teknologiariskitKonecranes tiedostaa, että yrityksen toimialalla uusien tuot-teiden ja palveluiden kehittämiseen liittyy useita uhkia ja mahdollisuuksia. Immateriaalioikeuksien aktiivinen hallinta on ensisijaisen tärkeää maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Konecranes seuraa jatkuvasti markkinoiden kehittymistä ja kilpailijoitaan tunnistaakseen varhaiset merkit tuotteiden, markkinoiden ja asiakastarpeiden mahdollisista muutoksista.

Vakiintuneiden prosessien mukaiset tuotekehitystoimet ovat auttaneet Konecranes-konsernia säilyttämään johtoase-mansa asiakkaidensa liiketoimintaa auttavien edistyksellis-ten teknologioiden, tuotteiden ja palveluiden tarjoajana. Uutta edistyksellistä teknologiaa hankitaan myös yrityskaupoin sil-loin, kun se on tarkoituksenmukaista. Konecranes varmistaa, että sen innovaatiot on mahdollisuuksien mukaan suojattu kansainvälisillä patenteilla, ja myös yrityksen tuotemerkit on suojattu.

Vuoden 2012 aikana Konecranes lisäsi toimintaansa kehittyvillä markkinoilla. Kiinassa ja Intiassa tehty tuoteke-hitystyö keskittyi tuotteisiin, jotka parantavat mahdollisuuk-siamme näillä kasvumarkkinoilla. Kehittyneillä markkinoilla Konecranes investoi automaatioon, ohjelmistotuotteisiin ja etävalvontatuotteisiin kasvattaakseen asiakkaille tuotettavaa lisäarvoa ja tukeakseen konsernin uutta visiota.

TRUCONNECT-etäpalvelutuotteiden määrä lisääntyi voi-makkaasti vuonna 2012, mikä lisäsi tietoamme asennetuista laitteista.

liiketoiminta kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla Konecranes-konsernilla on asiakkaita monissa kehittyvissä maissa ja henkilöstöä sekä valmistus- ja toimittajaverkostoja näillä alueilla. Äkilliset poliittiset, taloudelliset tai sääntelyn muutokset voivat vaikuttaa haitallisesti yrityksen liiketoimin-taan näillä alueilla. Olemalla läsnä joissakin näistä maista Konecranes saa suoraan tietoa paikallisen liiketoimintaympä-ristön muutoksista. Konecranes arvioi myös tarkkaan poliitti-sen, sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen oleellisissa maissa pysyäkseen ajan tasalla paikallisesta kehityksestä.

Kasvaviin ja kehittyviin maihin liittyvää riskiä tasapainottaa konsernin vahva globaali asema ja vakaa kunnossapitotoimin-ta Euroopan ja Pohjois-Amerikan kehittyneissä maissa.

Kehittyvät markkinat tarjoavat merkittäviä markkinamah-dollisuuksia, sillä talouskasvun odotetaan olevan siel-lä nopeampaa kuin maailmanmarkkinoilla keskimäärin.

RISKIENHALLINTA 45konecranes 2012

Konecranes pyrkii yhä laajentamaan läsnäoloaan kyseisillä alueilla sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen kautta.

Vuonna 2012 keskityttiin pääasiassa nykyisten toimintojen kehittämiseen.

henkilöstöKonecranes-konsernin toimintakyky on riippuvainen ammat-titaitoisen henkilöstön saatavuudesta, asiantuntemuksesta ja osaamisesta.

Konecranes jatkaa työnantajamielikuvan, perehdyttämisen, rekrytoinnin ja resursoinnin kehittämistä ammattitaitoisten ja sitoutuneiden työntekijöiden saatavuuden varmistamisek-si erityisesti, kun taistelu pätevistä työntekijöistä jatkuvasti kiihtyy.

Konecranes jatkoi vuonna 2012 panostustaan koulutuk-seen ja kehitykseen. Henkilöstötyytyväisyystutkimus osoitti, että monilla osa-alueilla on tapahtunut kehitystä. Esimies-työ sai yleisesti ottaen erittäin hyvää palautetta edelliseen tutkimukseen verrattuna. Erityisesti perehdyttäminen uu-siin tehtäviin ja hyvän työn tunnustaminen sai myönteisem-pää palautetta kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Myös Konecranes-konsernin yleinen johtajuuskulttuuri sai myönteis-tä palautetta. Palkitsemisen oikeudenmukaisuus ja työnteki-jöiden osallistaminen päätöksentekoon arvioitiin aikaisempaa myönteisemmin.

Suorituksen johtamiskäytäntöjä vahvistettiin vuonna 2012 yhtenäisellä suorituksen arviointi- ja kehityskeskusteluproses-silla ja dokumentointityökalulla.

Maailmanlaajuisesti yhtenäiset henkilöstöprosessit ja -jär-jestelmät kattavat nyt 96 prosenttia Konecranes-konsernin työntekijöistä ja tukevat faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.

YritysostotEpäonnistuneet yritysostot tai epäonnistunut ostetun yrityk-sen toimintojen integrointi voivat laskea kannattavuutta tai vaikeuttaa konsernin strategian toteuttamista. Konecranes vähentää yrityskauppoihin liittyviä riskejä tekemällä perusteel-liset due diligence -tutkimukset käyttäen tarvittaessa ulkopuo-lisia asiantuntijoita.

Vuonna 2012 yritysostoprosessien kehittämisen painopis-te pysyi ostettujen yritysten integroinnissa.

tuotantoriskitKonecranes-konsernin strategiana on säilyttää korkeaa lisä-arvoa ja/tai ydinkilpailukykyä tuottavien avainkomponenttien valmistus itsellään. Tuotannon eri osa-alueisiin liittyy niille tyy-pillisiä riskejä, esimerkiksi tuotantokapasiteetin hallinnointi, toiminnallinen tehokkuus, jatkuvuus ja laatu.

Tuotannon kehittämiseen panostettiin edelleen. Tuotanto-laitteiden vaihtoon ja niiden kunnossapidon parantamiseen on panostettu. Ostettujen yritysten kapasiteetti on integroitu asteittain niin, että niistä on tullut olennainen osa globaalia tuotantoverkostoa. Riskienhallinta on olennainen osa tuotan-tostrategiaa. Avaintuotantolaitosten turvallisuuden paranta-mista jatkettiin vuonna 2012.

materiaalinhallinta ja hankintariskit Materiaalinhallinta ja hankintatoiminnot edellyttävät ennakoin-tia ja kehitystyötä, jotta esimerkiksi hinnoitteluun, laatuun, kapasiteettiin, saatavuuteen ja varaston arvoon liittyviä ris-kejä voidaan välttää. Tehottomuus näissä toiminnoissa voi

vaikuttaa Konecranes-konsernin menestykseen haitallisesti. Konecranes hallinnoi keskitetysti toiminnalle tärkeiden ma-teriaalien ja komponenttien hankintaa ja logistiikkaa. Avain-toimittajien kanssa tehdyillä sopimuksilla hankinnat pyritään optimoimaan globaalisti.

Konecranes jatkoi vuonna 2012 toimittajien yhteistyö- ja auditointiprosessin kehittämistä. Työ jatkui kysynnän ja tarjon-nan valvonnan parantamisella, tasapainottamisella ja enna-koinnilla tavoitteenaan parantaa kykyämme vastata nopeasti asiakkaiden tarpeisiin.

laaturiskit Tuotteiden, liiketoimintatapojen, prosessien ja palveluiden korkea laatu nähdään avainasiana Konecranes-konsernin riskien minimoinnissa. Useimmilla konsernin yrityksistä ja kaikissa päätoiminnoissa on käytössä sertifioidut laatujär-jestelmät. Vuonna 2012 päivitettiin useita nykyisiä laatuserti-fikaatteja ja saatiin uusia. Määrätietoinen sertifiointityö jatkuu Konecranes-konsernin periaatteiden mukaisesti.

Konecranes jatkoi vuonna 2012 sekä paikallisia että maa-ilmanlaajuisia laadunparannustoimiaan panostamalla paikal-lisiin laadunparannustiimeihin ja paikallisia tiimejä tukevaan maailmanlaajuiseen laatutyöryhmään. Tehtaiden tuoteryh-mäkohtainen hyväksyntätestausjärjestelmä otettiin käyttöön osana toiminnan jatkuvaa parantamista. Toimittajien laatua kehitettiin samalla tavalla.

alihankkija- ja toimittajariskit Konecranes tiedostaa, että muutamat avainasemassa ole-vat toimittajat muodostavat hinta- ja jatkuvuusriskin, koska heitä voi olla vaikea korvata. Vakavissa tuotantohäiriöissä avaintoimittajat voivat vaikuttaa toimituskapasiteettiin. Laatu-riskit ja alihankittujen komponenttien laatuvirheet ovat myös Konecranes-konsernin laaturiskejä.

Pienentääkseen alihankkijariskiä Konecranes etsii jatku-vasti uusia kilpailukykyisiä ja vaihtoehtoisia toimittajia samal-la, kun parantaa yhteistyötä olemassa olevien toimittajien kanssa. Vaihtoehtoiset toimittajat tuovat saatavilla ollessaan hintakilpailua, lisäävät tuotantokapasiteettia ja vähentävät Konecranes-konsernin riippuvuutta yhdestä toimittajasta.

Vuonna 2012 Konecranes keskittyi yhteistyön laatuun saa-vuttaakseen molemminpuolisia etuja avaintoimittajien kans-sa. Konecranes-konsernin laatuprosessien parantaminen pa-ransi myös toimittajien laatua ja asiakkaiden laatukokemusta.

informaatioteknologiariskit Konecranes IT -yksikkö vastaa kaikista konsernin yritysten ja tuotemerkkien IT-palveluista, -sovelluksista ja -laitteista. Konecranes-konsernin toiminta on riippuvainen tiedon saa-tavuudesta, luotettavuudesta ja laadusta, samoin kuin sen luottamuksellisuudesta ja oikeellisuudesta. Tietoturvaongel-mat ja vahingot voivat vaikuttaa liiketoimintaan haitallisesti.

Konecranes käyttää luotettavia informaatioteknologiarat-kaisuja ja tehokasta tietoturvahallintaa välttääkseen tiedon häviämisen tai tiedon luottamuksellisuuden, saatavuuden ja oikeellisuuden vaarantumisen. Käyttäjätuessa erityistä huo-miota kiinnitetään sisäisesti tuotettujen ja ulkoistettujen IT-palveluiden saatavuuteen, joustavuuteen ja jatkuvuuteen sekä tärkeimpien palveluiden nopeaan palauttamiseen tilapäisissä häiriötilanteissa.

RISKIENHALLINTA46 konecranes 2012

Konecranes IT siirsi IT Help Deskin ja loppukäyttäjätuen onnistuneesti yrityksen omiin käsiin parantaakseen työnteki-jöilleen annettavan palvelun laatua.

Liiketoiminnan harmonisoinnin seurauksena Konecranes aloitti uusien maailmanlaajuisten IT-sovellusten käyttöönoton vuonna 2012. Käyttöönottoon sisältyy aikatauluun, kustan-nuksiin ja sisältöön liittyviä riskejä. Aikatauluun liittyvän riskin toteutuminen saattaa johtaa viivästyksiin liiketoiminnallisten hyötyjen saavuttamisessa. Sisältöön liittyvä riski saattaa to-teutua, mikäli suunniteltua liiketoimintamallia ei voida toteut-taa valittujen sovellusten avulla. Aikataulun myöhästyminen ja haasteet käyttöönotossa saattavat nostaa projektin koko-naiskustannuksia.

Konecranes IT toimi vuonna 2012 liiketoiminnan tukitoi-mintona, ja sillä oli työntekijöitä noin 20 maassa.

sopimus- ja tuotevastuuriskitKonecranes saattaa olla osapuolena erilaisissa oikeuden-käynneissä, riita-asioissa ja muissa oikeudellisissa toimissa eri maissa. Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat toimialalla tyypillisiä ja ovat välttämätön osa maailman-laajuista liiketoimintaa, joka kattaa laajan joukon tuotteita ja palveluja. Riita-asioita ovat sopimusoikeudelliset kiistat, ta-kuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (suunnittelu- ja valmistusvirheet, varoitusvelvollisuuden laiminlyöminen ja as-bestivastuut), työsuhde- ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaatimukset. Näitä riskejä hallitaan seuraa-malla jatkuvasti toimintoja, parantamalla tuoteturvallisuutta, kouluttamalla asiakkaita sekä laatimalla yksityiskohtaisia myyntiehtoja. Konecranes laatii myös kirjallisia menettelyta-paohjeita, joilla varmistetaan, että koko Konecranes-konserni noudattaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja konsernin periaattei-ta. Erityisesti panostetaan koulutukseen, jotta varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia omaan työhönsä liittyvästä lain-säädännöstä, määräyksistä ja periaatteista ja noudattavat niitä. Konecranes-konsernin lakiasiainosasto käyttää tarvit-taessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

laittomat toimetKonecranes pyrkii noudattamaan kaikkia voimassa olevia la-keja ja määräyksiä, mutta laittomiin toimiin johtavat konsernin periaatteiden mahdolliset rikkomukset voivat muodostaa eri-laisia uhkia. Konecranes uskoo potentiaalisen riskin olevan pieni, mutta ottaa kuitenkin huomioon, että pienimmätkin laittomat toimet voivat vaarantaa yrityksen maineen ja vai-kuttaa haitallisesti taloudelliseen tilanteeseen ja tulokseen. Konecranes-konsernin altistumista tällaisille riskeille pienen-netään sisäisillä menettelytavoilla, valvonnalla, tarkastuksilla ja käytännön työkaluilla.

Vuonna 2012 Konecranes kehitti edelleen ja otti käyttöön hyviin hallinto- ja johtamistapoihin liittyviä työkaluja ja pro-sesseja.

Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin kuuluvat liiketoiminnan keskeytymisriskit, työterveys- ja -turvallisuusriskit, ympäristöriskit, tulipalot ja muut onnettomuudet, luonnonmullistukset ja toimitilojen tur-vallisuusriskit. Konecranes tunnistaa ja arvioi näitä riskejä jatkuvasti osana liiketoimintaprosessejaan. Riskien vähen-tämiseksi olemme ottaneet käyttöön useita työterveys- ja -turvallisuusohjeita, sertifiointiperiaatteita, pelastussuunni-

telmia ja toimitilojen turvallisuusohjeita. Konecranes on myös varautunut riskien toteutumiseen erilaisilla vakuutusohjelmilla sekä parantamalla jatkuvasti valmiuttaan erilaisiin mahdolli-siin kriisitilanteisiin.

Vuonna 2012 Konecranes kiinnitti erityistä huomiota työ-turvallisuuteen selkeyttämällä sähkötöitä, korkealla työsken-telyä ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöä koskevia maailmanlaajuisia turvallisuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuk-sia. Tämä oli jatkoa useiden vuosien ajan käynnissä olleelle turvakäytäntöjen harmonisoinnille. Vuonna 2013 laaditaan ja otetaan maailmanlaajuisesti käyttöön muita työturvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

rahoitusriskitKonecranes hallitsee suurinta osaa rahoitusriskeistään kes-kitetysti yhtiön rahoitusosastolla. Konsernin pääkonttorissa toimiva juridinen yksikkö Konecranes Finance Oy toimii kon-sernin sisäisenä pankkina. Konecranes Finance Oy ei ole tulosyksikkö siinä mielessä, että se pyrkisi maksimoimaan voittoaan. Sen tavoitteena on palvella konsernin liiketoimin-tayksiköitä vähentämällä näiden maailmanlaajuiseen toimin-taan liittyviä riskejä, kuten markkina-, luotto- ja likviditeetti-riskejä. Kaikkein merkittävin markkinariski on valuuttariski.

Vastuu konsernin kansainvälisestä toiminnasta aiheutu-vien rahoitusriskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja hallit-semisesta jakaantuu liiketoimintayksiköiden ja Konecranes Finance Oy:n kesken.

Yksiköt suojaavat riskinsä sisäisesti rahoitusosaston kanssa. Suurin osa rahoitusriskeistä keskitetään yhteen yh-tiöön, Konecranes Finance Oy:hyn, jotta niitä voidaan arvioida ja hallita tehokkaasti.

Lähes kaikki varainhankinta, kassanhallinta ja valuutta-kauppa pankkien sekä muiden ulkopuolisten vastapuolien kanssa tehdään konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti keskitetysti Konecranes Finance Oy:ssä. Vain muutamassa erikoistapauksessa, jossa paikallinen keskuspankkisääntely kieltää sisäiset palvelut suojauksessa ja rahoituksessa, toi-minta tapahtuu suoraan liiketoimintayksikön ja pankin välillä, kuitenkin rahoitusosaston valvonnan alaisena.

Konecranes Finance Oy käyttää treasury-järjestelmää, joka mahdollistaa tosiaikaisen transaktioiden prosessoinnin ja kattavan toiminta- ja tulosseurannan. Normaali raportointi tapahtuu viikoittain, ja se kattaa konsernitason kaupalliset ja rahoituksen rahavirrat, vieraan valuutan transaktioriskin, velkapositiot, johdannaissalkun ja rahoitustransaktioiden vastapuoliriskit. Lisäksi kaikki konsernin yhtiöt osallistuvat kuukausittaiseen sisäisen ja ulkoisen laskennan raportointiin.

Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedosta 3 ja hallituksen katsauksesta.

VakuutuksetKonserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana ris-kien kokonaishallintaa. Vakuutuksia käytetään kattamaan riittävässä laajuudessa kaikki riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevästi vakuutettavissa.

sisäinen tarkastus Konecranes-konsernin sisäinen tarkastusyksikkö on itsenäi-nen ja objektiivinen varmistus- ja konsultointiyksikkö, joka aut-taa organisaatiota tavoitteidensa saavuttamisessa. Yksikkö arvioi riskienhallinnan, valvonnan ja hallinnon prosessien

RISKIENHALLINTA 47konecranes 2012

Konecranes-konsernin laskentamanuaali (Controller’s Manual)

tehokkuutta ja tutkii kaikki epäilyttävää toimintaa koskevat ilmoitukset, jotka voidaan antaa henkilökohtaisesti tai luotta-muksellisen sähköposti-ilmoitusjärjestelmän kautta.

Sisäinen tarkastusyksikkö toimii hallituksen tarkastusva-liokunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen toimintatavat pohjautuvat IIA:n (Institute of Internal Auditors) vahvistamiin standardeihin. Sisäinen tar-kastusyksikkö keskittyy yksikkökohtaisen tarkastuksen sijaan prosesseihin.

Hallinnollisesti sisäinen tarkastusyksikkö raportoi konser-nin finanssijohtajalle, mutta sisäisen tarkastuksen toimen-piteistä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusva-liokunnalle.

tilinPäätösraPortoinnin sisäinen ValVonta ja riskienhallinta Tilinpäätösraportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuulliset takeet tilinpäätösraportoinnin luotettavuu-desta ja siitä, että ulkoisiin tarkoituksiin laaditut katsaukset ovat yleisesti hyväksyttyjen laadintaperiaatteiden, voimassa olevien lakien ja määräysten sekä muiden listayhtiöitä kos-kevien vaatimusten mukaisia. Riskienhallinta on ensisijaisen tärkeä osa yrityksen toimintaa. Konsernin riskienhallinnan pe-riaatteet muodostavat riskienhallinnan peruspuitteet, mutta jokainen konsernin yhtiö tai liiketoimintayksikkö on vastuussa omasta riskienhallinnastaan. Tätä periaatetta noudatetaan myös tilinpäätösraportoinnin riskienhallinnassa.

Rahoitusriskien hallinta on kuvattu Konecranes-konsernin vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedossa 3.

ValvontaympäristöVuonna 2012 konserni toimi matriisiorganisaatiossa, jossa yhden dimension muodostivat kaksi liiketoiminta-aluetta:

Kunnossapito ja Laitteet. Molemmat liiketoiminta-alueet ja-kaantuivat edelleen useisiin liiketoimintayksiköihin, näiden tuotantoyksiköihin ja erilaisiin tukitoimintoihin. Liiketoiminta-alueet vastasivat tuote- ja palvelutarjonnasta sekä globaalista kannattavuudesta.

Matriisiorganisaation toisen dimension muodostivat Mar-ket Operations -toiminnot. Näitä etulinjan toimintoja johdettiin ja kontrolloitiin neljän alueen kautta: Amerikka, APAC, WEMEA (Länsi-Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) ja NEI (Pohjois- ja Itä-Eu-rooppa ja Intia). Market Operations -toiminnot olivat vastuus-sa Konecranes-konsernin alue- ja maaorganisaatioista, jotka sisälsivät sekä myynti- että kunnossapitotoimintoja.

Suunnittelu ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen sekä niiden seuranta tehdään molemmat matriisiorganisaatioiden dimensiot huomioon ottaen Konecranes-konsernin liiketoimin-nallisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnossapidon liiketoimin-taa seurataan tyypillisesti huoltopiireittäin (keskimäärin 368 vuonna 2012) - jotka yhdistetään edelleen maa- ja alue tasolla - sekä liiketoimintayksiköittäin (5 vuonna 2012), jotka molem-mat ovat tulosvastuullisia. Laitteiden liiketoimintaa seurataan liiketoimintayksiköittäin (5 vuonna 2012), jotka jakautuvat edelleen tulosyksiköihin.

Konecranes-konsernin hallinto ja liiketoiminta perustuvat konsernimme omiin arvoihin, jotka ovat usko ihmisiin, täydel-linen palvelusitoutuminen ja jatkuva kannattavuus. Valvon-taympäristö luo perustan kaikille muille sisäisen valvonnan osa-alueille ja se edistää henkilöstön tietoisuutta avainasiois-ta. Se tukee konsernin strategian toteuttamista ja varmistaa säännösten noudattamisen. Hallitus ja konsernin johto mää-rittävät Konecranes-konsernin valvontaympäristön konserni-periaatteiden, ohjeiden ja tilinpäätösraportointia koskevien periaatteiden kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi Konecranes -konsernin toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä tilin-

ValVontaYmPäristö

Tilintarkastus

Sisäinen tarkastus

FUNKTIO VALVONTATOIMENPITEET

Hallitus Taloudellisen tilanteen valvonta

TarkastusvaliokuntaTaloudellisen raportointi-

prosessin seuranta

Toimitusjohtaja ja konsernijohto Liiketoiminnan ohjaus ja seuranta

johtoryhmät liiketoiminta-alueilla ja maantieteellisillä alueilla

Liiketoiminnan ohjaus ja seuranta

Raportoivat yksiköt Liiketoiminnan valvonta

Taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan pääpiirteet

Palaute

Palaute

RISKIENHALLINTA48 konecranes 2012

päätösraportointia ja laadintaperiaatteita koskevat tiedot ja soveltamisohjeet sisältävä Controller’s Manual -dokumentti. Tilinpäätösstandardien tulkinnasta ja soveltamisesta vastaa keskitetysti konsernin talousosasto. Raportointia koskevia ohjeita päivitetään tarpeen mukaan, ja ne tarkistetaan vähin-tään kerran vuodessa.

ValvontatoimenpiteetKonecranes-konsernin johto vastaa sisäisen valvonnan to-teuttamisesta. Talouteen liittyvä sisäinen valvonta sekä liiketoiminnan ja hallinnon valvonta ovat integroitu osaksi Konecranes-konsernin liiketoimintaprosesseja. Konserni on tunnistanut ja dokumentoinut tilinpäätösraportointiprosessiin liittyvät merkittävät sisäiset valvontatoimet joko suoraan tai osana muita prosesseja. Tunnistettuja taloudellisia sisäisiä valvontatoimia on noin 100. Kaikilla juridisilla yksiköillä ja liiketoimintayksiköillä on omat määritellyt controller-toiminton-sa. Controller-toimintojen edustajat osallistuvat sekä yksikön toiminnan suunnitteluun että sen arviointiin. He varmistavat, että kuukausi- ja osavuosiraportointi vastaa konsernin me-nettelytapoja ja ohjeita ja että kaikki taloudellinen raportointi laaditaan konsernin määrittelemän aikataulun mukaisesti.

johto seuraa tavoitteiden saavuttamista kuukausittaisen raportoinnin ja seurantakokousten avulla. Kokouksia pidetään liiketoimintayksikkö- ja liiketoiminta-aluetasolla, samoin kuin maa-, alue- ja konsernitasolla. Kokouk sissa käsitellään kil-pailu- ja markkinatilannetta, saatuja tilauksia ja tilauskantaa, kuukausitulosta, kvartaali- ja rullaavaa 12 kuukauden ennus-tetta sekä työturvallisuutta, henkilöstöasioita ja asiakkuuksia. Konsernin johto seuraa myös erikseen tärkeimpiä kehitystoi-mintoja; esimerkiksi suurimpien tietojärjestelmien kehitys-hankkeita valvotaan Business Infrastructure -johtoryhmässä ja tuotekehitysprojekteja Teknologiajohtoryhmässä. Nämä johtoryhmät kokoontuvat tyypillisesti vuosineljänneksittäin.

seurantaKonserni tekee vuosittain itsearvioinnin, jossa vastuulliset controllerit arvioivat talousprosessin sisäisen valvonnan te-hokkuutta. Konecranes-konsernilla on myös sisäinen tarkas-tus -toiminto, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida Yhtiön riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tehokkuutta. Sisäinen tarkastus suunnittelee työnsä yhteistyössä tarkastusvalio-kunnan kanssa, ja valiokunta myös hyväksyy sisäisen tarkas-tuksen vuosisuunnitelman. Tarkastusvaliokunta saa suoraan raportteja ulkoisilta tilintarkastajilta ja seuraa heidän suosi-tustensa noudattamista. Ulkoiset tilintarkastajat osallistuvat myös tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Yhtiön tulosta arvi-oidaan jokaisessa hallituksen kokouksessa. Hallitus ja sen tarkastusvaliokunta käyvät läpi kaikki ulkoiset taloudelliset raportit ennen niiden julkaisua.

Konsernilla on luottamuksellinen sähköpostitse toimiva raportointikanava (Whistleblower channel), jonka kautta vää-rinkäytösepäilyt voidaan raportoida. Sisäinen tarkastus tut-kii kaikki ilmoitetut tapausepäilyt ja löydökset raportoidaan tarkastusvaliokunnalle. Vuonna 2012 raportoitiin kolme vää-rinkäytösepäilyä sähköpostitse toimivan raportointikanavan kautta. Tapauksilla ei ollut merkittävää vaikutusta taloudel-liseen tulokseen.

tiedottaminenController’s manual sekä raportointiohjeet ja -periaatteet ovat henkilöstön saatavilla intranetsivuilla. Lisäksi konserni, liiketoiminta-alueet ja alueorganisaatiot järjestävät kokouksia, joissa jaetaan tietoa talouden prosesseista ja käytännöistä. Sidosryhmille viestitään säännöllisesti Konecranes-konser-nin internetsivuilla. Yhtiö on laatinut ulkoisen tiedottamisen ohjeet, joilla taataan tiedon tarkkuus ja kattavuus. Ohjeissa määritellään, kuinka ja koska tietoa on annettava ja kuka sitä antaa. Ohjeiden tavoitteena on varmistaa, että kaikki tiedotus-velvoitteet täytetään, sekä vahvistaa tilinpäätösraportoinnin sisäistä valvontaa.

Vuonna 2012Konecranes jatkoi tietojärjestelmäprojektia (toiminnanohjaus-järjestelmä sekä Kunnossapito- että Laitteet-liiketoiminta-alu-eille, CRM- ja People-järjestelmät), jonka tavoitteena on kehit-tää ja ottaa käyttöön harmonisoituja prosesseja ja kasvattaa liiketoimintojen läpinäkyvyyttä, jolloin myös päätöksenteko paranee, sekä vähentää lukuisten erillisten tietojärjestelmien määrää. Toiminnanohjausjärjestelmäprojektin pilottiyksikkö käynnistyi syyskuussa 2011. järjestelmä otettiin käyttöön viidessä yksikössä vuonna 2012 ja järjestelmän käytön laa-jentaminen muihin yksiköihin jatkuu seuraavien vuosien aika-na. Lisäksi Konecranes suunnitteli taloushallinnon palvelu-keskuskonseptin, jonka tarkoituksena on tarjota alueellisista keskuksista transaktioiden käsittelypalveluja, taloudellisten perustietojen ylläpitoa sekä valikoituja ulkoisen laskennan palveluja muille konsernin yhtiöille. Taloushallinnon palvelu-keskuskonsepti aloitti toimintansa vuoden 2012 aikana Eu-roopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Kun käytetään yhteisiä ja yhtenäisiä prosesseja ja yhteistä tietojärjestelmää, myös sisäinen valvontaympäristö vahvis-tuu. Kun toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön, tulee myös sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta läpinäkyväm-mäksi. Taloushallinnon palvelukeskus luo yhtenäiset toiminta-tavat transaktioiden käsittelyyn ja virtaviivaistaa prosesseja.

RISKIENHALLINTA 49konecranes 2012

Pekka lundmark

teo ottola

hannu rusanen

jOHTORYHMÄ 2012

s. 1963toimitusjohtajajohtoryhmän jäsen vuodesta 2004Konsernin palveluksessa vuodesta 2004DIaikaisempi työkokemus: KCI Konecranes 2004 – 2005: konsernin varatoimitusjohtajaHackman Oyj 2002 – 2004: toimitusjohtajaStartupfactory 2000 – 2002: Managing PartnerNokia-konserni 1990 – 2000: eri johtotehtävissämuut luottamustehtävät:Marimekko Oyj: hallituksen puheenjohtajaTeknologiateollisuus ry: hallituksen puheenjohtajaElinkeinoelämän Keskusliitto EK: hallituksen varapuheenjohtajaosakeomistus: 263 749optioiden perusteella: 80 000 osaketta

s. 1957johtaja, laitteet-liiketoiminta-alue johtoryhmän jäsen vuodesta 2004Konsernin palveluksessa vuodesta 2003DIaikaisempi työkokemus:Konecranes 2007 – 2011: varatoimitusjohtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alueen johtajaKCI Konecranes/Konecranes 2003 – 2006: maajohtaja,Pohjoismaat; ABB Finland 1995 – 2002: johtaja, Service;Tampella Oy 1982 – 1995: eri johtotehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissaosakeomistus: 56 957*optioiden perusteella: 62 500 osaketta

*Osakkeiden määrä ei sisällä 12 500 optio-oikeuksien perusteella merkittyä yhtiön omaa osaketta, joiden siirto tapahtuu vuonna 2013.

s. 1968Finanssijohtajajohtoryhmän jäsen vuodesta 2007Konsernin palveluksessa vuodesta 2007KTMaikaisempi työkokemus: Elcoteq SE 2004 – 2007: talous- ja rahoitusjohtajaElcoteq Network Oyj 1999 – 2004: talousjohtajaElcoteq Network Oyj 1998 – 1999: Group Business ControllerElcoteq Lohja Oy 1996 – 1998: Business ControllerRautaruukki Oy 1992 – 1996: Financial Plannerosakeomistus: 24 385optioiden perusteella: 60 000 osaketta

johtorYhmä 2012

50 konecranes 2012

ari kiViniittY

mikko uhari

fabio fiorino

jOHTORYHMÄ 2012

s. 1957vt. teknologiajohtajajohtaja, product management and engineering -yksikkölaitteet-liiketoiminta-alueen varajohtajajohtoryhmän jäsen vuodesta 2005Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2012Konsernin palveluksessa vuodesta 1983DIaikaisempi työkokemus: KCI Konecranes 2004 – 2005: varajohtaja, Standardinostolaitteet-liiketoiminta-alue; KCI Konecranes 2002 – 2004: toimitusjohtaja, Nostintehdas; KCI Konecranes 1999 – 2001: tuotekehityspäällikkö; KCI Konecranes 1996 – 1998: tekninen johtaja, Komponentit, Singaporemuut luottamustehtävät: FEM (The European Federation of Materials Handling Equipment Manufacturers): jäsen;Teknologiateollisuuden liiketoiminnan ja teknologian työryhmä: jäsenosakeomistus: 17,670optioiden perusteella: 45,000 osaketta

s. 1967johtaja, kunnossapito-liiketoiminta-aluejohtoryhmän jäsen vuodesta 2012Konsernin palveluksessa vuodesta 1995B. Eng. P. Eng. MBAaikaisempi työkokemus:Konecranes Americas 2010 – 2011: johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue, Amerikka; Morris Material Handling, Inc. 2006 – 2009: toimitusjohtaja; R&M Materials Handling, Inc. 1999 – 2006 / Drivecon, Inc. 2002 – 2006: toimitusjohtaja;Konecranes Americas 1998 – 1999: johtaja, Business Development, Latinalainen Amerikka; Konecranes Canada, Inc. 1995 – 1998: markkinointipäällikkö; AECL 1989 – 1994: projekti-insinööri (mekaniikka)osakeomistus: -optioiden perusteella: 20 000 osaketta

s. 1957johtaja, market operationsjohtoryhmän jäsen vuodesta 1997Konsernin palveluksessa vuodesta 1997Tekn. lis.aikaisempi työkokemus: KCI Konecranes/Konecranes2010 – 2011: varatoimitusjohtaja, Laitteet-liiketoiminta-alue; 2005 – 2009: johtaja, Uuslaiteliiketoiminta-alueet; KCI Konecranes 2004 – 2005: johtaja, Erikoisnosturit (Raskasnostolaitteet); 1997 – 2003: johtaja, Satama- ja telakkanosturit; KONE-konserni 1982 – 1997: useissa johtotehtävissä konsernin puunkäsittelydivisioonassa (Andritz vuodesta 1996 –) Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mm. 1996 – 1997 varatoimitusjohtaja, markkinointi; 1992 – 1996: varatoimitusjohtaja, projektit; 1990 – 1992: johtaja, puunkäsittely-yksikkö, Suomiosakeomistus: 110 024 optioiden perusteella: 64 135 osaketta

51konecranes 2012

rYan flYnn

tomas mYntti

aku lehtinen

tom sothard

Pekka lettijeff

antti koskelin

laajennettu johtorYhmä 2012

s. 1971johtaja, aasia-tyynimeri (apac) Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 2005MBA, BComaikaisempi työkokemus: Konecranes Plc., China 2005 – 2009: johtaja, Satamanosturit & Trukit; NFS Industrial Machinery, Etelä-Afrikka 2003 – 2005: johtaja; Afinta Motor Corporation, Etelä-Afrikka 1996 – 2000: johtaja; Standard Bank, Etelä-Afrikka 1990 – 1996: liiketoimintajohtajaosakeomistus: 1 000optioiden perusteella: 30 000 osaketta

s. 1969johtaja, länsi-eurooppa, lähi-itä ja afrikka (Wemea) Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2010Konsernin palveluksessa vuodesta 1994DIaikaisempi työkokemus: Konecranes 2008 – 2010: johtaja, kaakkois-Euroopan alue, Itävalta; KCI Konecranes/Konecranes 2006 – 2008: johtaja, RTG-nosturit; KCI Konecranes 2005 – 2006: myyntijohtaja, Kenttänosturit; 2001 – 2004: useissa projekti- ja tuotehallinnan tehtävissä Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa.osakeomistus: 60optioiden perusteella: 33 000 osaketta

s. 1957johtaja, amerikkaLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009johtoryhmän jäsen vuosina 1995 – 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 1983B.Sc. (Marketing)aikaisempi työkokemus: KCI Konecranes 2001 – 2006: johtaja, Kunnossapitopalvelut; KCI Konecranes 1995 – 2002: varatoimitusjohtaja, Pohjois-Amerikan alue; KONE-konserni/KCI Konecranes 1989 – 2001: johtaja, Kunnossapitopalvelut, Pohjois-Amerikka; KONE-konserni 1984 – 1988: varatoimitusjohtaja, Kunnossapitopalvelut, Pohjois-Amerikka; Robbins and Myers 1980 – 1984: aluejohtajaosakeomistus: 23 865optioiden perusteella: 45 000 osaketta

s. 1961supply chain management -yksikön johtajaLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. johtoryhmän jäsen vuosina 2008–2011Konsernin palveluksessa vuodesta 2008Liikkeenjohdon tutkinto (Business Administration) Växjön yliopisto, Ruotsiaikaisempi työkokemus: Nokia Siemens Networks 2007 – 2008: johtaja, maailmanlaajuinen strateginen hankinta; Nokia Networks 2001 – 2008: johtaja, toimitusketjun hallinta ja hankintajohtaja; Astra Zeneca 2000 – 2001: johtaja, maailmanlaajuinen materiaalihankinta ja ostotoiminta; 1986 – 1999: useissa eri ostotoiminnan johtotehtävissä autoalan yrityksissä Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Saksassa.muut luottamustehtävät: Sanitec Corporation: hallituksen jäsenosakeomistus: -optioiden perusteella: 30 000 osaketta

LAAjENNETTU jOHTORYHMÄ 2012

s. 1970tietohallintojohtajaLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 2009Insinööri, tietotekniikkaaikaisempi työkokemus: Nokia-konserni 1994 – 2008: useissa maailmanlaajuisissa johtotehtävissä Yhdysvalloissa ja Suomessa. osakeomistus: 340optioiden perusteella: 25 000 osaketta

s. 1963johtaja, pohjoismaat, itä-eurooppa ja intia (nei) Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2011Konsernin palveluksessa vuodesta 2008DIaikaisempi työkokemus: Konecranes 2010 – 2011: johtaja, Teollisuusnosturit, NEI-alue; Konecranes 2008 – 2009: eri johtotehtävissä; TietoEnator Oyj 2007 – 2008: Chief Marketing Officer, Business Area Telecom and Media; Hantro Products Oy 2000 – 2007: Senior VP, Sales and Marketing; Cadence Design Systems 1996 – 2000: Global Account Director; Intel Corporation 1994 – 1996: Global Account Manager.osakeomistus: 74optioiden perusteella: 12 500 osaketta

52 konecranes 2012

sirPa Poitsalo

marko äkräs

jaana rinne

mikael Wegmüller

LAAjENNETTU jOHTORYHMÄ 2012

s. 1963lakiasiainjohtajaLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009johtoryhmän jäsen vuosina 1999 – 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 1988OTKaikaisempi työkokemus: KCI Konecranes 1997 – 1998: avustava lakiasiainjohtaja; KONE-konserni/KCI Konecranes 1988 – 1997: lakimiesosakeomistus: 30 451optioiden perusteella: 20 000 osaketta

s. 1967johtaja, kenttätoimintojen kehityskunnossapito-liiketoiminta-alueen varajohtaja Laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2012Konsernin palveluksessa vuodesta 1992DIaikaisempi työkokemus: Konecranes 2009 – 2011: johtaja, Kunnossapito, Länsi-Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka; Konecranes 2001 – 2009: eri johtotehtävissä Kunnossapito-liiketoiminta-alueella, KONE-konserni/KCI Konecranes 1993 – 2001: eri huolto- ja projektihallinnan johtotehtävissäosakeomistus: 336optioiden perusteella: 19 000 osaketta

s. 1962henkilöstöjohtajaLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009johtoryhmän jäsen vuosina 2007 – 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 1986KTMaikaisempi työkokemus: KCI Konecranes/Konecranes 2004 – 2006: henkilöstöjohtaja, Kunnossapito; KCI Konecranes 1997 – 2004: eri tehtävissä Standardinostolaitteiden henkilöstöhallinnossa; KONE-konserni/KCI Konecranes 1986 – 1997: eri tehtävissä taloushallinnossaosakeomistus: 7 003optioiden perusteella: 20 000 osaketta

s. 1966johtaja, markkinointi ja viestintäLaajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2009johtoryhmän jäsen vuosina 2006 – 2009Konsernin palveluksessa vuodesta 2006KTMaikaisempi työkokemus: Publicis Helsinki Oy 2003 – 2006: operatiivinen johtaja; SEK & GREY Oy 2000 – 2003: johtaja; Publicis Törmä Oy 1997 – 2000: suunnitteluryhmän johtaja; Finelor Oy (nyk. L’Oreal Finland Oy) 1993 – 1997: myynti- ja markkinointipäällikkö; Chips Abp 1991 – 1993: tuoteryhmäpäällikköosakeomistus: 6 967optioiden perusteella: 20 000 osaketta

53konecranes 2012

stig gustaVson s. 1945Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005. Hallituksen jäsen vuodesta 1994 sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2006.DI, tekniikan kunniatohtori, vuorineuvospäätoimi: hallitustyöskentelykeskeinen työkokemus: KCI Konecranes Oyj 1994 – 2005: toimitusjohtaja ja konsernijohtaja; KONE Nosturidivisioona 1988 – 1994: toimitusjohtaja; KONE-konserni 1982 – 1988, Sponsor Oy 1978 – 1982, Raha-Automaattiyhdistys (RAY) 1976 – 1978 ja Wärtsilä Oy Ab 1970 – 1976: useita eri johto-tehtäviäkeskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Ahlström Capital Oy: hallituksen puheen-johtaja; Cramo Oyj: hallituksen puheenjohtaja; Dynea Oy: hallituksen vara puheen johtaja; Handelsbanken Suomi: hallituksen puheenjohtaja; Oy Mercantile Ab: hallituksen varapuheenjohtaja; ÅR Packaging AB: hallituksen puheenjohtaja; IK Investment Partners: Senior Regional Advisor; Tekniikan Akatemia-säätiö: hallituksen puheenjohtajaHallituksen yleisen arvioinnin perusteella Stig Gustavson ei ole yhtiöstä riippumaton jäsen. Tämä perustuu hänen edellisiin ja nykyiseen asemaansa Konecranes-konsernissa ja hänen merkittä-vään äänivaltaansa yhtiössä. Stig Gustavson on riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 2 276

matti kaVetVuo s. 1944Hallituksen jäsen vuodesta 2001. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 2009 – 2011 ja jäsen vuodesta 2012.Tarkastusvaliokunnan jäsen vuosina 2004 – 2008.DI, ekonomi, vuorineuvospäätoimi: hallitustyöskentelykeskeinen työkokemus: Pohjola-Yhtymä Oyj 2000 – 2001: toimitusjohtaja; Valio Oy 1992 – 1999: toimitusjohtaja; Orion-yhtymä Oyj 1985 – 1991: toimitusjohtaja; Instrumentarium Oyj 1979 – 1984: toimitusjohtajaRiippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 10 000

nina koPola s. 1960Hallituksen sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuodesta 2011.DI, tekniikan lisensiaatti päätoimi: toimitusjohtaja, Suominen Yhtymä Oyjkeskeinen työkokemus:Dynea Oy 2008 – 2011: Euroopan liiketoiminnoista vastaava johtaja; Dynea Oy 2006 – 2008: johtaja, Global Market Applications; Dynea Oy 2005 – 2006: Markkinointijohtaja; Dynea Oy 2000 – 2005: eri päällikkötason tehtäviä markkinointi-, controlling- sekä liiketoiminnan analyysi -toiminnoissa luottamustehtävät:Kemianteollisuus ry: hallituksen jäsen Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 1 626

bertel langenskiöld s. 1950Hallituksen jäsen sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2012.DIpäätoimi: toimitusjohtaja, Hartwall Capital Oy Abkeskeinen työkokemus:Metso Paper and Fiber Technology 2009 – 2011: toimitusjohtaja; Metso Paper Oy 2007 – 2008: toimitusjohtaja; Metso Paper Oy, Kuidut-liiketoimintalinja 2006 – 2007: toimitusjohtaja; Metso Minerals Oy 2003 – 2006: toimitusjohtaja; Fiskars Oyj Abp 2001 – 2003: toimitusjohtaja; Tampella Power/Kvaerner Pulping, Power Division 1994 – 2000: toimitusjohtajakeskeiset samanaikaiset luottamustoimet:Karelia-Upofloor Oy: hallituksen puheenjohtaja; Luvata Oy: hallituksen jäsenBertel Langenskiöld on riippumaton yhtiöstä. Hän ei ole riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista perustuen hänen nykyiseen päätoimeensa Hartwall Capital Oy Ab:n toimitusjohtajana. HTT KCR Holding Oy Ab omistaa yli 10 prosenttia Konecranes Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. HTT KCR Holding Oy Ab on Hartwall Capital Oy Ab:n tytäryhtiö. Lisäksi HTT KCR Holding Oy Ab, K. Hartwall Invest Oy Ab, Fyrklöver-Invest Oy Ab ja Ronnas Invest AG toimivat käytännössä yhteistyössä Konecranes Oyj:n omistukseen liittyvissä asioissa.osakeomistus: 910

hallitus 2012

HALLITUS 2012

*Konecranes Oyj on 28.12.2011 saanut tiedon, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson on lahjoittanut kaikki Konecranes Oyj:ssä omistamansa osakkeet lähiomaisilleen pidättäen kuitenkin itsellään elinikäisen lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvän ääni- ja osinko-oikeuden. Lahjoituksen kohteena on ollut yhteensä 2 069 778 osaketta, mikä vastaa noin 3,27 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja niiden tuottamista äänistä

54 konecranes 2012

taPani järVinen s. 1946Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009.DI, tekniikan lisensiaattipäätoimi: hallitustyöskentelykeskeinen työkokemus: Outotec Oyj 2006 – 2009: toimitusjohtaja; Outokumpu Technology 2003 – 2006: toimitusjohtaja; Outokumpu Oyj 2000 – 2005: varatoimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen; Compañía Minera Zaldívar, Chile 1994 – 2000: toimitusjohtaja keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Okmetic Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja; Outotec Oyj: hallituksen jäsen; Normet Oy: hallituksen jäsen; Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj: hallituksen jäsen; Dragon Mining Ltd, Australia: hallituksen jäsen; Finpro ry: hallituksen varapuheenjohtajaRiippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 3 514

sVante adde s. 1956Hallituksen jäsen vuodesta 2004. Tarkastusvaliokunnan jäsen vuosina 2004 – 2007 ja puheenjohtaja vuodesta 2008.B.Sc. (Econ. and Business Administration)päätoimi: toimitusjohtaja, Pöyry Capital Limited, Lontookeskeinen työkokemus: Compass Advisers, Lontoo 2005 – 2007: toimitusjohtaja; Ahlström Oyj 2003 – 2005: talous- ja rahoitusjohtaja; Lazard Lontoo ja Tukholma 2000 – 2003: toimitusjohtaja; Lazard Lontoo1989 – 2000: johtaja; Citibank 1979 – 1989: johtajakeskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Meetoo AB: hallituksen puheenjohtajaRiippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 6 021

malin Persson s. 1968Hallituksen jäsen vuodesta 2005 ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2012. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen vuosina 2005 – 2011. DIpäätoimi: Industrial Advisorkeskeinen työkokemus: Volvo-konserni: useissa eri johtotehtävissä mm. Volvo Technology Corp: toimitusjohtaja; AB Volvo: varatoimitusjohtaja, konsernistrategia ja liiketoiminnan kehittäminen; Volvo Transport Corp: varatoimitusjohtaja, liiketoiminnan ja logistiikan kehittäminenkeskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hexpol AB: hallituksen jäsen; Beckers Group: hallituksen jäsenRiippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 5 169

mikael silVennoinen s. 1956Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2008.Kauppatieteiden maisteripäätoimi: toimitusjohtaja, Pohjola Pankki Oyjkeskeinen työkokemus: Pohjola-konserni 1989 – 1997: eri johtotehtävissä; Wärtsilä Oyj 1986 – 1989: Group treasurerkeskeiset samanaikaiset luottamustoimet: Unico Banking Group: hallituksen jäsenRiippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.osakeomistus: 3 953

HALLITUS 2012 55konecranes 2012

konecranes 201256

57KONECRANES 2012TilinpääTös

58Hallituksen toimintakertomus

67konsernin tuloslaskelma – iFrs

68konsernin tase – iFrs

70oman pääoman muutokset – iFrs

71konsernin raHavirta- laskelma – iFrs

120Hallituksen esitys yHtiökokoukselle

121tilintarkastus-kertomus

122osakkeet ja osakkeenomistajat

126sijoittajatietoa

128yHteystiedot

72konsernitilin-päätöksen liitetiedot

107konecranes-konserni 2008–2012

108tunnuslukujen laskentakaavat

109yHtiölista

112emoyHtiön tuloslaskelma – Fas

113emoyHtiön raHavirta- laskelma – Fas

114emoyHtiön tase – Fas

116emoyHtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TiliNpääTöSSiSälTö

58 KONECRANES 2012 HalliTuksen ToiminTakerTomus

MARKKiNAKATSAUS Vuonna 2012 maailmantalouden kehitys oli epätasaista Yhdysvaltojen vahvan talouskehityksen ja useimpien muiden alueiden vaatimattoman kehityksen johdosta. Yhdysvaltain ostopäälliköiden ism-indeksi ylitti odotukset useimpina kuu-kausina ja viittasi amerikan alueen tuotantotoiminnan laaje-nemiseen, minkä teollisuustilastot vahvistivat. euroalueen ostopäälliköiden pmi-kyselyiden mukaan alueen tuotantotoi-minta supistui.

Yhdysvalloissa tuotantokapasiteetin käyttöaste ylitti edellisvuoden tason vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuo-liskolla mutta heikkeni vuoden loppua kohti. euroopan uni-onin alueella tuotantokapasiteetin käyttöaste on ollut edel-lisvuotta alhaisempi vuoden 2012 toisesta vuosineljännek-sestä lähtien.

kiinassa ostopäälliköiden indeksit (China Federation of logistics & purchasing ja HsBC/markit pmi) osoittivat teol-lisuustuotannon supistumista lähes koko vuoden ajan. Vuo-den 2012 neljännellä vuosineljänneksellä oli kuitenkin näh-tävissä merkkejä teollisuustuotannon toipumisesta. intian ja Venäjän pmi-kyselyt osoittivat parannusta tuotantoliiketoimin-nassa vuoden 2011 toiseen vuosipuoliskoon verrattuna, kun taas Brasiliassa kehitys jatkui epätasaisena.

Yleisesti ottaen maailman valmistavan teollisuuden tuo-tanto laajeni Jpmorganin maailmanlaajuisen pmi-kyselyn kokonaispisteiden perusteella hitaasti vuoden 2012 ensim-mäisellä vuosipuoliskolla mutta supistui hieman toisella vuo-sipuoliskolla.

nostolaitteiden kysyntä teollisuusasiakkaiden keskuu-dessa parani yleisesti edelliseen vuoteen verrattuna ameri-kan alueella mutta pysyi vakaana euroopan, lähi-idän ja afri-kan alueella. kysyntä heikkeni aasian-Tyynenmeren alueella; tämä johtui pääasiassa vaikeasta luotonsaannista ja talous-kasvun hidastumisesta kiinassa ja intiassa.

maailmanlaajuinen konttiliikenne jatkoi kasvuaan edel-lisvuoteen verrattuna ja kasvoi noin neljä prosenttia vuonna 2012. liikenteen kasvu kiihtyi edellisvuoteen verrattuna vain oseaniassa, kun taas euroopassa ja kaukoidässä kiina mukaan lukien kasvu vuoden 2011 vahvan kehityksen jäl-keen hidastui.

projektiaktiviteettien määrä konttisatamien kanssa oli yleisesti tyydyttävällä tasolla. suurten terminaalien tuotta-vuutta parantavien ja kustannuksia alentavien automaatio-ratkaisujen kysyntä oli vankkaa. perinteistä teknologiaa käyt-tävien kontinkäsittelylaitteiden kysyntä kasvoi merkittävästi afrikassa, kun taas kehittyneillä markkinoilla kysyntä laantui raportointikauden loppua kohti. Telakkanosturien kysyntä jat-kui edelleen hyvänä Brasiliassa.

nostolaitteiden kunnossapitopalveluiden kysyntä parani kunnossapidon ulkoistamisen saadessa jalansijaa. uuden-tyyppiset, viimeisintä iT- ja mittausteknologiaa hyödyntävät kunnossapitopalvelut ovat osoittautuneet yhä houkuttele-vammiksi.

Vuonna 2012 teräksen ja kuparin hinnat olivat edellis-vuotta alhaisemmat. euro heikkeni Yhdysvaltain dollariin näh-den samalla vertailujaksolla.

Huom! ellei toisin mainita, alla olevien osioiden suluissa ilmoitetut luvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan ajan-jaksoon.

SAADUT TilAUKSET Vuonna 2012 saatujen tilausten määrä nousi 3,9 prosenttia 1 970,1 miljoonaan euroon (1 896,1). kunnossapidossa tila-usten määrä nousi 5,8 prosenttia ja laitteissa 3,8 prosent-tia. saatujen tilausten määrä nousi amerikan sekä euroopan, lähi-idän ja afrikan alueella mutta laski aasian-Tyynenmeren alueella pääasiassa kiinan ja intian alhaisemman kysynnän vuoksi. Yrityshankinnat lisäsivät saatuja tilauksia noin yhden prosentin tammi–joulukuussa.

saatujen tilausten määrä laski neljännellä vuosineljän-neksellä edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 10,6 pro-senttia 423,8 miljoonaan euroon (473,9). kunnossapidon saatujen tilausten määrä laski 1,1 prosenttia ja laitteiden 14,7 prosenttia. Tilausten määrä laski kaikilla maantieteel-lisillä alueilla.

TilAUSKANTATilauskannan arvo oli vuoden 2012 lopussa 942,7 miljoo-naa euroa (991,8), mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Tilauskanta laski 13,1 prosenttia kol-mannesta vuosineljänneksestä, jolloin se oli 1 085,1 miljoo-naa euroa. Joulukuun lopun tilauskannasta kunnossapidon osuus oli 147,2 miljoonaa euroa (16 prosenttia) ja laitteiden 795,6 miljoonaa euroa (84 prosenttia).

liiKEVAiHTO Vuonna 2012 konsernin liikevaihto kasvoi 14,4 prosenttia 2 170,2 miljoonaan euroon (1 896,4). kunnossapidon liike-vaihto kasvoi 11,0 prosenttia ja laitteiden 17,5 prosenttia. Yrityshankinnat lisäsivät liikevaihtoa noin yhden prosentin tammi–joulukuussa.

neljännen vuosineljänneksen liikevaihto nousi 1,2 pro-senttia vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 605,1 miljoonaa euroa (598,2). kunnossapidon liike-vaihto kasvoi 1,8 prosenttia ja laitteiden 1,8 prosenttia.

liikevaihdon maantieteellinen jakauma vuonna 2012 oli: emea 48 (50), amerikka 33 (29) ja apaC 19 (21) prosenttia.

VAlUUTTAKURSSiVAiKUTUSValuuttakurssivaihteluilla oli tammi–joulukuussa positiivinen vaikutus saatujen tilausten arvoon ja liikevaihtoon verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin. raportoitu saatujen tilausten määrä nousi 3,9 prosenttia mutta laski vertailukelpoisilla valuutoilla tarkasteltuna 0,3 prosenttia. raportoitu liikevaihto nousi 14,4 prosenttia ja 9,9 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna.

Tammi–joulukuussa kunnossapidon saatujen tilausten määrän raportoitu 5,8 prosentin nousu ylitti vertailukelpoi-

HAlliTUKSEN TOiMiNTAKERTOMUS

59KONECRANES 2012HalliTuksen ToiminTakerTomus

liiKEVAiHDON MAANTiETEElliNEN jAKAUMA, MEUR

10–12/2012 10–12/2011muutos-

prosentti 1–12/2012 1–12/2011muutos-

prosentti

muutos % vertailu kelpoisin valuutta kurssein

emea 289,4 294,0 -1,6 1 042,4 950,9 9,6 7,9

ame 204,5 174,8 17,0 721,0 549,1 31,3 22,5

apaC 111,2 129,4 -14,0 406,9 396,4 2,6 -3,1

yhteensä 605,1 598,2 1,2 2 170,2 1 896,4 14,4 9,9

silla valuutoilla lasketun 0,8 prosentin nousun. laitteiden raportoitu saatujen tilausten määrä nousi 3,8 prosenttia mutta pysyi vakaana vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. kunnossapidon raportoitu liikevaihto nousi 11,0 prosenttia ja 5,8 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. laitteiden vastaavat luvut olivat +17,5 prosenttia ja +13,4 prosenttia.

Valuuttakurssivaihteluilla oli neljännellä vuosineljännek-sellä edelleen positiivinen vaikutus saatujen tilausten arvoon ja liikevaihtoon verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin. raportoitu saatujen tilausten määrä laski neljännellä vuosineljänneksellä 10,6 prosenttia ja 12,9 pro-senttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. raportoitu liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia mutta laski 2,1 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna.

kunnossapidon raportoitu saatujen tilausten määrä nel-jännellä vuosineljänneksellä laski 1,1 prosenttia ja 4,5 pro-senttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. laitteiden raportoitu saatujen tilausten määrä laski 14,7 prosenttia ja 16,5 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. kunnossapidossa raportoitu liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia mutta laski 2,0 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla las-kettuna. laitteiden liikevaihdon vastaavat luvut olivat +1,8 prosenttia ja -1,2 prosenttia.

TAlOUDElliNEN TUlOS konsernin liikevoitto vuonna 2012 oli 132,1 miljoonaa euroa (106,9). liikevoitto kasvoi 25,2 miljoonaa euroa. liikevoitto sisältää 5,8 miljoonaa euroa (10,3) neljännellä vuosineljän-neksellä kirjattuja uudelleenjärjestelykuluja, jotka johtuivat laitteet-liiketoiminta-alueen toimintojen uudelleenjärjeste-lyistä. edellisvuoden uudelleenjärjestelykulut liittyivät sekä kunnossapito- että laitteet-liiketoiminta-alueisiin. konsernin liikevoittomarginaali nousi 6,1 prosenttiin (5,6). kunnossapi-don liikevoittomarginaali nousi 8,4 prosenttiin (6,2), kun taas laitteiden liikevoittomarginaali laski 5,5 prosenttiin (6,5).

neljännen vuosineljänneksen liikevoitto oli 36,4 miljoonaa euroa (37,2). liikevoittomarginaali laski neljännellä vuosinel-jänneksellä 6,0 prosenttiin (6,2). kunnossapidon liikevoitto-marginaali nousi 10,0 prosenttiin (6,2), kun taas laitteiden liikevoittomarginaali laski 4,4 prosenttiin (7,0).

molemmat liiketoiminta-alueet hyötyivät edellisvuotta kor-keammista volyymeista. lisäksi kunnossapidon kannatta-vuus parani vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä toteutettujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ansiosta. laitteiden liikevoittomarginaalin lasku johtui korkeammista kiinteistä kustannuksista ja tiukasta kilpailutilanteesta. myös myyntimixillä oli negatiivinen vaikutus laitteet-liiketoiminta-alueen liikevoittomarginaaliin. Vuoden 2012 neljännen vuo-sineljänneksen liikevoittomarginaalia laitteet-liiketoiminta-alueella rasittivat joidenkin nosturitoimitusten haasteet.

Vuonna 2012 poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 43,5 miljoonaa euroa (41,3). Tästä uudelleenjärjestelytoi-mista johtuvien arvonalentumisten osuus oli 2,9 miljoonaa euroa (4,2). Vuonna 2012 yrityskauppojen hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot olivat 14,8 miljoonaa euroa (14,4).

Vuonna 2012 osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista oli 3,8 miljoonaa euroa (3,8).

nettorahoituskulut olivat tammi–joulukuussa yhteensä 11,9 miljoonaa euroa (14,9). Tästä summasta nettokorko-kulut olivat 10,8 miljoonaa euroa (6,1). loppuosa kuluista muodostui pääosin suojauslaskentaan kuulumattomien tule-vien kassavirtojen suojauksessa syntyneistä realisoitumatto-mista kurssieroista.

Tammi–joulukuun voitto ennen veroja oli 124,0 miljoonaa euroa (95,8).

Tammi–joulukuun tuloverot olivat 39,3 miljoonaa euroa (30,8). konsernin efektiivinen verokanta oli 31,7 prosenttia (32,2).

Tammi–joulukuun tilikauden voitto oli 84,7 miljoonaa euroa (64,9).

Vuonna 2012 osakekohtainen tulos oli 1,47 euroa (1,11) ja laimennettu osakekohtainen tulos 1,46 euroa (1,10).

Vuonna 2012 sijoitetun pääoman tuotto oli 18,6 prosent-tia (17,1) ja oman pääoman tuotto 18,9 prosenttia (14,6).

TASEkonsernin tase oli vuoden 2012 lopussa 1 563,8 miljoonaa euroa (1 447,5). raportointikauden lopussa oma pääoma oli 460,1 miljoonaa euroa (435,4). emoyhtiön osakkeenomista-

60 KONECRANES 2012 HalliTuksen ToiminTakerTomus

jille kuuluva oma pääoma oli vuoden 2012 lopussa 453,9 miljoonaa euroa (429,9), eli 7,92 euroa osakkeelta (7,52).

nettokäyttöpääoma oli vuoden 2012 lopussa 297,9 mil-joonaa euroa, mikä oli 43,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kolmannen vuosineljänneksen lopussa ja 22,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 lopussa. nettokäyttö-pääomaa laskivat edellisvuoteen verrattuna korkeammat saadut ennakkomaksut.

KASSAViRTA jA RAHOiTUS Vuoden 2012 liiketoiminnan nettorahavirta oli 159,2 miljoo-naa euroa (-20,8) eli 2,78 euroa osaketta kohti (-0,35). nel-jännen vuosineljänneksen liiketoiminnan nettorahavirta oli 84,9 miljoonaa euroa (10,4).

kassavirtaperusteiset investoinnit olivat -59,3 miljoonaa euroa (-53,3).

kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 95,4 mil-joonaa euroa (-146,5). neljännen vuosineljänneksen kassa-virta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 69,2 miljoonaa euroa (-12,5).

Vuoden 2012 lopussa korollinen nettovelka oli 181,8 mil-joonaa euroa (219,8). omavaraisuusaste oli 34,2 prosenttia (34,2) ja nettovelkaantumisaste (gearing) 39,5 prosenttia (50,5).

konsernin likviditeetti pysyi hyvänä. neljännen vuosinel-jänneksen lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat 145,1 miljoonaa euroa (72,7). konsernin 200 miljoonan euron suu-ruinen komittoitu valmiusluottolimiitti ei ollut kauden lopussa lainkaan käytössä.

Toisella vuosineljänneksellä konecranes laski liikkeeseen 75 miljoonan euron suuruisen kotimaisen joukkovelkakirja-lainan. Joukkovelkakirjalainan maturiteetti on kaksi vuotta ja eräpäivä 27.6.2014.

konecranes maksoi osinkoja osakkailleen yhteensä 57,2 miljoonaa euroa eli 1,00 euroa osakkeelta huhtikuussa 2012.

iNVESTOiNNiTVuonna 2012 investoinnit ilman yritysostoja ja osakkuusyh-tiöhankintoja olivat 41,7 miljoonaa euroa (32,4). investoin-nit yritysostot mukaan lukien olivat yhteensä 43,3 miljoonaa euroa (112,5).

konecranes jatkoi tietojärjestelmäprojektiaan (erp-järjes-telmä sekä kunnossapito- että laitteet-liiketoiminta-alueille, Crm- ja people-järjestelmä). Tavoitteina ovat yhtenäisten prosessien kehittäminen ja käyttöönottaminen, toiminnan läpinäkyvyyden ja päätöksenteon parantaminen sekä tietojär-jestelmien määrän vähentäminen. erp-järjestelmän pilotointi aloitettiin syyskuun 2011 lopussa. Viisi uutta yksikköä otti erp-järjestelmän käyttöön vuonna 2012, ja käyttöönotto jat-kuu muutamina seuraavina vuosina.

Tuotantokapasiteettiin investoitiin kehittyvien markkinoi-den kasvun tukemiseksi, amerikan alueen kaltaisten kas-vumarkkinoiden kapasiteetin pullonkaulojen avaamiseksi ja tiettyjen tehdaslaitteiden korvaamiseksi. suurin käynnissä

oleva tuotantokapasiteetti-investointi on uusi Jejurin nosturi-tehdas punen lähellä intiassa. koko intian tuotantotoiminta keskitetään uuteen tehtaaseen. Tehtaan arvioidaan olevan täydessä toiminnassa vuoden 2013 toisen vuosineljännek-sen loppuun mennessä.

neljännen vuosineljänneksen investoinnit ilman yritysos-toja olivat 18,1 miljoonaa euroa (9,9) ja yritysostot mukaan lukien 18,1 miljoonaa euroa (12,3).

YRiTYSOSTOTVuonna 2012 investoinnit yritysostoihin ja osakkuusyhtiöihin olivat 1,6 miljoonaa euroa (80,1). konecranes teki tammi–joulukuun aikana neljä pientä nosturihuoltoa täydentävää yritysostoa saksasta, Yhdysvalloista, Tšekin tasavallasta ja ruotsista. Yritysostojen nettovarallisuudeksi kirjattiin 1,6 miljoonaa euroa. näistä yritysostoista ei kirjattu liikearvoa.

HENKilöSTökonsernin palveluksessa oli tammi–joulukuussa keskimäärin 11 917 työntekijää (10 998). Henkilöstömäärä oli 31. joulu-kuuta yhteensä 12 147 (11 651). Vuoden 2012 lopussa henkilöstömäärä jakautui liiketoiminta-alueittain seuraavasti: kunnossapito 6 119 työntekijää (5 980), laitteet 5 973 työn-tekijää (5 621) ja konserni 55 työntekijää (50). konsernilla oli 6 269 työntekijää (6 144) euroopan, lähi-idän ja afrikan (emea) alueella, 2 724 (2 513) amerikan alueella ja 3 154 (2 994) aasian-Tyynenmeren (apaC) alueella.

konecranes-konsernin lifting people -strategiassa kes-kitytään hyvään yrityskulttuuriin, todelliseen johtajuuteen, suorituksen johtamiseen sekä pätevien henkilöstöresurssien varmistamiseen. kuudetta kertaa tehdyn maailmanlaajui-sen henkilöstötyytyväsyystutkimuksen vastausprosentti oli 86 prosenttia. Yleisesti ottaen tulokset osoittivat edistystä. erityisesti esimiestyö ja johtamiskulttuuri saivat hyvää palau-tetta, mikä osoittaa, että panostuksemme johtamisen kehit-tämiseen kaikilla organisaatiotasoilla on kannattanut.

osaamisen kehittäminen jatkui laajasti. Ylimmän joh-don konecranes Champion- ja keskijohdolle suunnattu konecranes academy -ohjelmat jatkuivat. otimme käyttöön uuden henkilöstön osakesäästöohjelman, joka otettiin hyvin vastaan. uskomme, että ohjelma edistää yritykseen kuulu-misentunnetta kaikkialla maailmassa ja kaikilla organisaatio-tasoilla.

Vuonna 2012 konsernin henkilöstökulut olivat yhteensä 594,6 miljoonaa euroa (530,3).

61KONECRANES 2012HalliTuksen ToiminTakerTomus

liiKETOiMiNTA-AlUEET

KunnossapitoVuonna 2012 saatujen tilausten määrä nousi 5,8 prosenttia 735,0 miljoonaan euroon (694,6). uusien tilausten määrä nousi amerikan sekä aasian-Tyynenmeren alueella mutta pysyi vakaana euroopan, lähi-idän ja afrikan alueella. aasian-Tyynenmeren alueen kasvu selittyi kuitenkin valuuttakurssi-muutosten suotuisalla vaikutuksella. liiketoimintayksiköistä parhaiten menestyivät nosturihuolto ja Varaosat. Tilauskanta oli vuoden lopussa 147,2 miljoonaa euroa (135,1), mikä vas-taa 8,9 prosentin kasvua. liikevaihto kasvoi 11,0 prosenttia 884,0 miljoonaan euroon (796,1). liikevoitto oli 74,6 miljoo-naa euroa (49,4), eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta (6,2). edel-lisvuoden liikevoitto sisälsi 6,3 miljoonaa euroa uudelleen-järjestelykuluja. liikevoitto kasvoi korkeampien volyymien ja vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä toteutettu-jen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ansiosta.

neljännen vuosineljänneksen aikana saatujen tilausten määrä laski 1,1 prosenttia 181,3 miljoonaan euroon (183,3). Tilausten määrä laski edellisvuodesta emea- ja apaC-alueilla

mutta pysyi vakaana amerikan alueella valuuttakurssimuu-tosten suotuisan vaikutuksen ansiosta. neljännen vuosi-neljänneksen liikevaihto oli 239,0 miljoonaa euroa (234,9), mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. neljän-nen vuosineljänneksen liikevoitto oli 23,8 miljoonaa euroa (14,6), eli 10,0 prosenttia liikevaihdosta (6,2). edellisvuo-den liikevoitto sisälsi 6,3 miljoonaa euroa uudelleenjärjes-telykuluja. liikevoitto kasvoi korkeampien volyymien ja vuo-den 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä toteutettujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ansiosta.

Huoltosopimuskannan vuosittainen arvo nousi vuoden 2012 lopussa 177,9 miljoonaan euroon (166,2). Vuoden 2012 lopussa huoltosopimuskannassa oli 418 560 laitetta (409 877).

Huoltoteknikoita oli vuoden 2012 lopussa 3 935 (3 796), mikä oli 139 henkilöä tai 3,7 prosenttia enemmän kuin vuo-den 2011 lopussa.

kunnossapito 10–12/2012 10–12/2011muutos-

prosentti 1–12/2012 1–12/2011muutos-

prosentti

saadut tilaukset, meur 181,3 183,3 -1,1 735,0 694,6 5,8

Tilauskanta, meur 147,2 135,1 8,9 147,2 135,1 8,9

Huoltosopimuskannan arvo, meur 177,9 166,2 7,0 177,9 166,2 7,0

liikevaihto, meur 239,0 234,9 1,8 884,0 796,1 11,0

käyttökate (eBiTDa), meur 27,3 19,9 37,4 87,3 63,3 37,8

käyttökate (eBiTDa), % 11,4 % 8,5 % 9,9 % 8,0 %

poistot ja arvonalentumiset, meur -3,5 -3,1 13,4 -12,7 -11,7 8,2

arvonalentumiset, meur 0,0 -2,2 0,0 -2,2

liikevoitto (eBiT), meur 23,8 14,6 63,2 74,6 49,4 51,0

liikevoitto (eBiT), % 10,0 % 6,2 % 8,4 % 6,2 %

uudelleenjärjestelykulut, meur 0,0 -6,3 0,0 -6,3

liikevoitto (eBiT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, meur 23,8 20,9 13,8 74,6 55,7 33,9

liikevoitto (eBiT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, % 10,0 % 8,9 % 8,4 % 7,0 %

sijoitettu pääoma, meur 166,6 190,9 -12,7 166,6 190,9 -12,7

sijoitetun pääoman tuotto, % 41,8 % 27,9 %

investoinnit, meur 5,5 3,5 59,2 12,5 9,3 35,4

Henkilöstö tilikauden lopussa 6 119 5 980 2,3 6 119 5 980 2,3

62 KONECRANES 2012 HalliTuksen ToiminTakerTomus

laitteetVuonna 2012 saatujen tilausten määrä nousi 3,8 prosenttia ja oli 1 340,4 miljoonaa euroa (1 291,5). Tilausten määrä nousi amerikan sekä euroopan, lähi-idän ja afrikan alueella mutta laski aasian-Tyynenmeren alueella erityisesti kiinan ja intian heikon markkinatilanteen vuoksi. noin 45 prosenttia tilauksista oli teollisuusnosturitilauksia, joiden määrä kasvoi edellisvuodesta. noin 25 prosenttia uusista tilauksista oli komponenttien ja kevyiden nostojärjestelmien tilauksia, joita saatiin edellisvuotta enemmän. satamanosturien ja trukkien yhteenlasketut tilaukset edustivat noin 30 prosenttia saa-duista tilauksista, ja niiden määrä laski edellisvuoteen ver-rattuna.

Tilauskanta laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 7,1 prosenttia 795,6 miljoonaan euroon (856,7). liikevaihto nousi 17,5 prosenttia 1 411,4 miljoonaan euroon (1 201,4). liikevoitto ilman 5,8 miljoonan euron (4,0) uudelleenjärjes-telykuluja oli 83,8 miljoonaa euroa (81,7) ja liikevoittomargi-naali 5,9 prosenttia (6,8). liikevoitto uudelleenjärjestelykulut mukaan lukien oli 78,0 miljoonaa euroa (77,7), eli 5,5 pro-senttia liikevaihdosta (6,5). liikevoitto parani edellisvuodesta

korkeampien volyymien ansiosta, mutta sen kasvua hillitsivät korkeammat kiinteät kustannukset, tiukka kilpailutilanne ja epäsuotuisa myyntimix.

saatujen tilausten määrä laski neljännellä vuosineljän-neksellä 14,7 prosenttia 269,7 miljoonaan euroon (316,1). Tilausten määrä laski neljännellä vuosineljänneksellä kaikilla maantieteellisillä alueilla. Tilausten määrä laski edellisvuo-desta kaikissa liiketoimintayksiköissä mutta eniten satama-nostureissa.

neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 401,6 mil-joonaa euroa (394,4), mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. neljännen vuosineljänneksen liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja oli 23,5 miljoonaa euroa (31,5) ja liikevoittomarginaali 5,9 prosenttia (8,0). neljännen vuosinel-jänneksen liikevoitto mukaanlukien uudelleenjärjestelykulut oli 17,8 miljoonaa euroa (27,5) ja liikevoittomarginaali 4,4 prosenttia (7,0). laitteet-liiketoiminta-alueen neljännen vuo-sineljänneksen liikevoittomarginaalia rasittivat haasteet jois-sakin nosturitoimituksissa.

laitteet 10–12/2012 10–12/2011muutos-

prosentti 1–12/2012 1–12/2011muutos-

prosentti

saadut tilaukset, meur 269,7 316,1 -14,7 1 340,4 1 291,5 3,8

Tilauskanta, meur 795,6 856,7 -7,1 795,6 856,7 -7,1

liikevaihto, meur 401,6 394,4 1,8 1 411,4 1 201,4 17,5

käyttökate (eBiTDa), meur 27,8 36,1 -23,0 108,5 104,8 3,6

käyttökate (eBiTDa), % 6,9 % 9,2 % 7,7 % 8,7 %

poistot ja arvonalentumiset, meur -7,2 -6,7 7,5 -27,6 -25,0 10,3

arvonalentumiset, meur -2,9 -2,0 -2,9 -2,0

liikevoitto (eBiT), meur 17,8 27,5 -35,3 78,0 77,7 0,4

liikevoitto (eBiT), % 4,4 % 7,0 % 5,5 % 6,5 %

uudelleenjärjestelykulut, meur -5,8 -4,0 -5,8 -4,0

liikevoitto (eBiT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, meur 23,5 31,5 -25,2 83,8 81,7 2,5

liikevoitto (eBiT) ilman uudelleenjärjestelykuluja, % 5,9 % 8,0 % 5,9 % 6,8 %

sijoitettu pääoma, meur 406,2 426,1 -4,7 406,2 426,1 -4,7

sijoitetun pääoman tuotto, % 18,8 % 23,2 %

investoinnit, meur 12,6 6,5 95,0 29,1 23,2 25,7

Henkilöstö tilikauden lopussa 5 973 5 621 6,3 5 973 5 621 6,3

63KONECRANES 2012HalliTuksen ToiminTakerTomus

KonsernikustannuksetVuonna 2012 liiketoiminta-alueille kohdentamattomat kon-sernikustannukset olivat 20,5 miljoonaa euroa (20,3), mikä vastaa 0,9 prosenttia liikevaihdosta (1,1).

HAlliNTO

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksetkonecranes-konsernin yhtiökokous pidettiin torstaina 22.3.2012. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2011 yhtiön tilin-päätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista makse-taan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.

Yhtiökokous hyväksyi nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen ja vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kah-deksan (8). Vuoden 2012 yhtiökokouksen valitsemat hallituk-sen jäsenet ovat svante adde, stig Gustavson, Tapani Järvi-nen, matti kavetvuo, nina kopola, Bertel langenskiöld, malin persson ja mikael silvennoinen.

Yhtiökokous vahvisti, että ernst & Young oy jatkaa ulkoi-sena tilintarkastajana.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottami-sesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osak-keiden lukumäärä ei saa ylittää 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Val-tuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Hallitus ei käyttänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakean-nista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä ei saa ylittää 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 pro-senttia yhtiön koko osakemäärästä. Valtuutusta voi käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä seuraavan kappaleen tarkoittaman valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. kannustinjärjestelmien osalta valtuutus on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti. Hal-litus ei käyttänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enin-tään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voi käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä edelli-sen kappaleen tarkoittaman valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuiten-kin enintään 22.9.2013 asti. kannustinjärjestelmien osalta valtuutus on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti. Hallitus ei käyttänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous päätti, että konecranes-konsernissa otetaan käyttöön henkilöstön osakesäästöohjelma. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään ohjelman yksityiskohtai-sista ehdoista, säästökausista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista sekä toteuttamaan ohjelman harkintansa mukaan ottaen erityisesti huomioon kussakin maassa, jossa kon-serni harjoittaa liiketoimintaa, voimassa olevan lainsäädän-nön ja muut ohjelmaan sovellettavat määräykset.

Hallitus valtuutettiin päättämään uusien osakkeiden antamisesta tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovut-tamisesta niille osakesäästöohjelmaan kuuluville henki-löille, jotka ohjelman ehtojen mukaisesti ovat oikeutettuja saamaan maksuttomia osakkeita, sekä päättämään mak-suttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Valtuutus sisältää oikeuden luovuttaa osakesäästöohjelmassa yhtiön hallussa nyt olevia, käyttötarkoitukseltaan muihin kuin kan-nustinjärjestelmiin aiemmin rajattuja omia osakkeita. annet-tavien uusien osakkeiden tai luovutettavien yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä voi olla yhteensä enintään 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 0,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus on oikeutettu päättämään muista osakeantiin liittyvistä seikoista. osakeantivaltuutus on voimassa 1.3.2017 saakka. Hallitus ei käyttänyt tätä val-tuutustaan vuonna 2012.

päätösten yksityiskohdat ovat luettavissa yhtiökokouksen päätöksiä koskevasta tiedotteesta yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.konecranes.com.

ensimmäisessä yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi stig Gustavsonin jatkamaan puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin svante adde ja jäseniksi Tapani Järvinen, malin pers-son ja mikael silvennoinen. nimitys- ja palkitsemisvaliokun-nan puheenjohtajaksi valittiin Bertel langenskiöld ja jäse-niksi stig Gustavson, matti kavetvuo ja nina kopola.

muut jäsenet paitsi stig Gustavson ovat suomen listayhti-öiden hallinnointikoodin mukaisesti riippumattomia yhtiöstä. stig Gustavsonin ei katsota olevan yhtiöstä riippumaton jäsen, kun otetaan huomioon hänen aiemmat ja nykyiset tehtävänsä konecranes-konsernissa ja hänen suuri äänival-tansa yhtiössä.

muut jäsenet paitsi Bertel langenskiöld ovat riippumat-tomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Bertel langenskiöldin ei katsota olevan yhtiön merkittävistä osak-keenomistajista riippumaton jäsen, kun otetaan huomioon hänen nykyinen tehtävänsä Hartwall Capital oy ab:n toimi-tusjohtajana. HTT kCr Holding oy ab omistaa yli 10 prosent-tia konecranes oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. HTT kCr Holding oy ab on Hartwall Capital oy ab:n tytäryhtiö. Tämän lisäksi HTT kCr Holding oy ab, k. Hartwall invest oy ab, Fyrk-löver-invest oy ab ja ronnas invest aG tekevät käytännössä yhteistyötä konecranes oyj:n omistusosuuttaan koskevissa asioissa.

64 KONECRANES 2012 HalliTuksen ToiminTakerTomus

Muutokset johtoryhmässäkonecranes oyj:n hallitus päätti seuraavista nimityksistä 1. tammikuuta 2013 alkaen:

market operations -organisaatio ja kunnossapito-liiketoi-minta-alue yhdistetään yhden yhtiön johtoryhmän jäsenen vastuualueeksi. uutta vastuualuetta johtaa Fabio Fiorino, joh-taja, kunnossapito-liiketoiminta-alue ja asiakkuudet (execu-tive Vice president, Business area service & Chief Customer officer).

konsernin johtoryhmään perustetaan uusi strategia ja Teknologia (strategy and Technology) -toiminto. Toiminnon johtoon on nimitetty mikko uhari, konsernin strategia- ja teknologiajohtaja (executive Vice president, strategy and Technology).

Tietohallinto- ja henkilöstöjohtajista tulee johtoryhmän jäseniä, ja he raportoivat suoraan toimitusjohtajalle.

konecranes-konsernin johtoryhmän kokoonpano on 1.1.2013 alkaen seuraava:• pekka lundmark, toimitusjohtaja (johtoryhmän puheen-

johtaja)• Fabio Fiorino, johtaja, kunnossapito-liiketoiminta-alue ja

asiakkuudet• Hannu rusanen, johtaja, laitteet-liiketoiminta-alue• Teo ottola, finanssijohtaja• mikko uhari, strategia- ja teknologiajohtaja • antti koskelin, tietohallintojohtajauuden henkilöstöjohtajan rekrytointiprosessi on käynnissä.

Muut asiatVuoden 2012 lopussa konecranes-konsernilla oli 221 725 euron lainasaatava toimitusjohtaja pekka lundmarkilta. lai-nan korko on 1,615 prosenttia. laina liittyy veroon, joka on aiheutunut toimitusjohtaja pekka lundmarkille vuonna 2006 suunnatusta kannustejärjestelmästä. asiasta on tehty vero-valitus ja laina on voimassa, kunnes valitus on käsitelty.

konecranes noudattaa suomen listayhtiöiden hallinnointi-koodia 2010, jonka arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus on hyväksynyt. Hallinnointikoodin suosituksen 54 pohjalta konecranes on laatinut yhtiön hallintoa koskevan selvityk-sen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään. Tämä on luettavissa yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.konecranes.com.

OSAKEpääOMA jA OSAKKEETYhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 30,1 mil-joonaa euroa. osakkeiden määrä mukaan lukien omat osak-keet oli 31.12.2012 yhteensä 63 272 342 osaketta.

konecranes oyj:n hallussa oli 31.12.2012 yhteensä 5 981 032 omaa osaketta, jotka vastaavat 9,5 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä, ja joiden markkina-arvo kysei-senä päivämääränä oli 152,8 miljoonaa euroa.

kaikki osakkeet oikeuttavat yhteen ääneen ja yhtäläiseen osinko-oikeuteen.

OSAKKEiDEN MERKiNTä OpTiO-OiKEUKSiEN pERUSTEEllATammi–kesäkuussa 2012 konecranes oyj:n optio-ohjelman 2009a perusteella kaupparekisteriin merkittiin 30 915 uutta osaketta. osakemerkintöjen seurauksena konecranes oyj:n osakkeiden (omat osakkeet mukaan lukien) määrä nousi 63 272 342 osakkeeseen.

konecranes oyj:n hallitus on päättänyt optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti, että yhtiön uusien osakkeiden sijaan optio-oikeuksien haltijoille voidaan antaa osakemerkinnän yhteydessä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tätä oike-utta on käytetty 8.6.2012 jälkeen tehtyihin osakemerkintöi-hin. Heinä–joulukuussa konecranes oyj:n optio-ohjelman 2009a perusteella merkittiin 61 424 omaa osaketta.

Joulukuun 2012 lopussa konecranes oyj:n voimassa ole-van optio-ohjelman 2009 puitteissa annetut optiot oikeutta-vat haltijansa merkitsemään kaikkiaan 2 090 661 osaketta. optio-ohjelmiin kuuluu noin 200 yhtiön avainhenkilöä.

optio-ohjelmien ehdot löytyvät yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.konecranes.com.

OSAKEpERUSTEiSET KANNUSTiNOHjElMATHallitus hyväksyi huhtikuussa konecranes-konsernin hen-kilöstön osakesäästöohjelman yksityiskohtaiset ehdot ja alkavan säästökauden. ohjelmaa tarjottiin noin 40 maassa noin 9 000 työntekijälle. ensimmäinen säästökausi alkoi 1.7.2012 ja päättyy 30.6.2013.

enimmäissäästön määrä kuukaudessa on viisi prosenttia kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta ja vähimmäis-säästön määrä kuukaudessa on 10 euroa per työntekijä. ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosak-keen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. lisä-osakkeet annetaan osallistujille, jos he omistavat säästö-kaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen, 15.2.2016, saakka eikä heidän työsuhteensa ole päättynyt bad leaver -syistä omistusjakson viimeisenä päivänä.

noin 1 500 konecranes-työntekijää rekisteröityi 1. heinä-kuuta alkaneeseen ohjelmaan. konecranes-konsernin yhtiö-kokouksen päätösten mukaisesti ensimmäisen säästökau-den kaikkien säästöjen kokonaismäärä voi olla enintään 8,5 miljoonaa euroa.

maaliskuussa konecranes oyj:n hallitus päätti ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän, jossa palkkion ansainta perustuu hallituksen päättämien tavoitteiden saavuttami-seen. Järjestelmä sisältää kolme vuoden pituista ansainta-jaksoa sekä kolme noin kolmen vuoden pituista ansaintajak-soa. ansaintajaksot alkavat vuosien 2012, 2013 ja 2014 alussa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

1.1.2012 alkaneen vuoden pituisen ansaintajakson ansainta perustuu konecranes-konsernin liikevoittoprosent-tiin ja 1.1.2012 alkaneen kolmevuotisen ansaintajakson ansainta yhtiön osakkeen kokonaistuottoon (Tsr). mahdol-lisesti ansaittu palkkio maksetaan keväällä 2015. mikäli

65KONECRANES 2012HalliTuksen ToiminTakerTomus

avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen ansainta-jakson loppua, palkkiota ei kyseiseltä ansaintajaksolta mak-seta.

osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä. 1.1.2012 alkaneiden ansaintajaksojen perus-teella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 700 000 konecranes oyj:n osakkeen arvoa. Hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttaminen tuo puolet maksimi-palkkiosta. maksimipalkkion saaminen edellyttää tavoittei-den selkeää ylittämistä.

MARKKiNA-ARVO jA OSAKEVAiHTO konecranes oyj:n osakkeen päätöskurssi nasDaQ omX Helsingissä 31.12.2012 oli 25,55 euroa. Tammi–joulu-kuun osakkeen kaupankäyntipainotettu keskihinta oli 21,39 euroa. korkein hinta oli 26,67 joulukuussa ja alhaisin 14,34 tammikuussa. Tammi–joulukuun aikana konecranes oyj:n osakevaihto nasDaQ omX Helsingissä oli 121,6 miljoonaa osaketta, mikä vastaa noin 2 602 miljoonan euron vaihtoa. osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 486 551 osa-ketta, mikä vastaa 10,4 miljoonan euron päivittäistä keski-vaihtoa.

lisäksi Fidessan mukaan vuonna 2012 muissa kaupan-käyntijärjestelmissä (esim. monenväliset mTF-järjestelmät ja kahdenväliset oTC-järjestelmät) vaihdettiin noin 84,4 miljoo-naa konecranes-konsernin osaketta.

konecranes oyj:n markkina-arvo nasDaQ omX Helsin-gissä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2012 yhteensä 1 617 miljoonaa euroa. markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 1 464 miljoonaa euroa.

lipUTUKSET jA MUUT OSAKKEENOMiSTAjiEN ilMOiTUKSETBlackrock, inc. ilmoitti konecranes-konsernille 26.10.2012, että yhtiön omistamien konecranes oyj:n osakkeiden koko-naismäärä on ylittänyt viisi prosenttia. Blackrockilla oli 22.10.2012 hallussaan yhteensä 3 250 867 konecranes oyj:n osaketta, mikä vastaa 5,14 prosenttia konecranes oyj:n osakkeista ja äänimäärästä.

muita ilmoituksia omistusten muutoksista ei vuonna 2012 vastaanotettu.

TUOTEKEHiTYSVuonna 2012 konserni käytti 25,8 miljoonaa euroa (29,6), eli 1,2 prosenttia (1,6) liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuo-tekehitykseen. kustannuksiin sisältyy tuotekehitysprojekteja, joiden tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden laadun ja kus-tannustehokkuuden parantaminen.

konecranes palvelee eri markkinoiden asiakkaita yhtei-sillä teknologisilla alustoilla ja ratkaisuilla, jotka konfiguroi-daan ja räätälöidään paikallisen asiakkaan määrittelyiden ja tarpeiden mukaan. Vuonna 2012 konecranes-konsernin tuotekehityksen kasvava painopistealue olivat kehittyvien markkinoiden asiakkaiden erityistarpeet. konserni aloittikin

vuoden 2012 aikana paikallisia tuotekehitystoimia kiinassa ja intiassa.

Vuonna 2012 konecranes-konsernin tuotekehitysinves-toinnit kohdistettiin neljälle pääalueelle: nosturin ohjelmis-topohjainen ohjaus, etäpalvelut, keskisegmentin tuotteiden kehittäminen kehittyville markkinoille sekä tuotteiden luotet-tavuus. nosturin ohjelmistopohjaista ohjausarkkitehtuuria kehitettiin ja standardoitiin myös pienemmille köysinosti-mille. Tavoitteena on kehittää nosturin elektroniikalle kestävä alusta, johon voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan lisätä etä-diagnosointi- ja älytoimintoja. TruConneCT®-etäpalvelujen avulla konecranes pystyy keräämään laitteista jatkuvasti todellisia käyttötietoja.

konecranes esitteli vuonna 2012 uuden sukupolven ClX-ketjunostimen, joka nopeuttaa työvaiheita ja kunnossapitoa sekä parantaa turvallisuutta ja energiatehokkuutta. nosti-men vankka rakenne mahdollistaa suurempien kuormien käsittelyn ja kaksinkertaistaa koneen käyttöiän. uusi ketju-nostin sopii erityisesti yksittäisiin työpistesovelluksiin, kuten konepajojen kokoonpanosoluihin.

konecranes on kehittänyt sähköistetyn hybridikonttikurot-tajan, jonka käytännön testaus alkoi vuoden 2012 lopussa. kun asiakastoimitukset aloitetaan testauksen ja tuotesuun-nitteluprojektin päätyttyä, laite on todennäköisesti maailman ensimmäisen täysin sarjatuotantona valmistettava hybridi-konttikurottaja. Hybridikonttikurottaja alentaa merkittävästi asiakkaiden käyttökustannuksia, laskee polttoaineenkulu-tusta ja parantaa tuottavuutta.

YRiTYSVASTUUVuonna 2012 yritysvastuutyö jatkui kaikilla tärkeimmillä osa-alueillamme: turvallisuus, ihmiset, ympäristö, älykkäämpi tarjonta ja ”fair play”. osa-alueista keskusteltiin kaikissa konecranes-konsernin suurimmissa tapahtumissa, kuten konecranes-konferenssissa ja ylimmän johdon tapaami-sissa. Vuonna 2012 globaali Hr-verkosto otti laajemman roo-lin aikaisemmin määriteltyjen ”fair play” -käytäntöjen sovel-tamisessa. Jatkoimme myös työskentelyä alihankkijoidemme kanssa esimerkiksi laatimalla tutkimuksia ja auditointeja tär-keimpien alihankkijoidemme suorituksesta.

Jatkamme tuotetarjontamme parantamista sekä ympä-ristön että turvallisuuden osalta. Tuotetarjontamme elin-kaarianalyysin tulokset ovat hyviä, ja olemme sitoutuneita vähentämään tuotteidemme ympäristövaikutuksia. kunnos-sapito-liiketoimintamme pyrkii myös pidentämään kaikkien huollossa olevien nostureiden ja työstökoneiden käyttöikää. Turvallisuuden osalta tapaturmien määrä oli korkeampi kuin vuonna 2011. Teemme kovasti töitä saadaksemme tämän kehityksen kääntymään vuonna 2013.

RApORTOiNTiKAUDEN jälKEiSET TApAHTUMATkonecranes ilmoitti 3.1.2013 aloittaneensa toimenpiteet laitteet-liiketoiminta-alueen toimintojen siirtämiseksi lähem-

66 KONECRANES 2012 HalliTuksen ToiminTakerTomus

mäs asiakkaita uusien laitteiden kysynnän siirtyessä kohti kehittyviä markkinoita.

nämä toimenpiteet vaikuttavat noin 140 henkilöön maa-ilmanlaajuisesti. konecranes arvioi toimenpiteiden aiheutta-van noin 10 miljoonan euron uudelleenjärjestelykustannuk-set, joista 5,8 miljoonaa euroa kirjattiin vuoden 2012 neljän-nelle vuosineljännekselle, ja joista noin 4 miljoonaa euroa kirjataan vuoden 2013 ensimmäiselle vuosineljännekselle. uudelleenjärjestelykustannuksista noin 5 miljoona euroa on kassavirtavaikutteisia. konecranes-konsernin tavoitteena on näillä toimilla saavuttaa noin 10 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoden 2013 toisesta vuosipuoliskosta alkaen.

RiSKiT jA EpäVARMUUSTEKijäTkonsernin pääasialliset lyhyen aikavälin riskit ja epävar-muustekijät liittyvät siihen, että maailmantalous lähtee uudelleen laskuun esimerkiksi valtioiden luottokriisin vuoksi. konecranes-konsernin tuotteiden ja palvelujen kysynnän väheneminen voi vaikuttaa negatiivisesti konsernin hinnoitte-luvoimaan, ja siten johtaa voiton pienenemiseen ja liikearvon tai muun varallisuuden mahdolliseen alaskirjaamiseen sekä varastojen epäkuranttiuteen.

luoton saannin vaikeutuminen uudelleen voi aiheuttaa haasteita konecranes-konsernin asiakkaille, alihankkijoille sekä rahoituslaitoksille ja muille yhteistyökumppaneille. riski voi konkretisoitua toimitus- ja maksuvaikeuksina. Yhä suurempi osuus konecranes-konsernin liiketoiminnasta tulee kehittyviltä markkinoilta. Tällä on ollut negatiivinen vaikutus saamisten erääntymisrakenteeseen, ja se voi lisätä tarvetta luottotappiovarausten kasvattamiselle.

rahoitushaasteet saattavat ajaa asiakkaat lykkäämään projektejaan tai jopa perumaan jo tehtyjä tilauksia. maailman-talouden ajautuminen uuteen laskuun voi lisätä toimitusten lykkääntymisiä ja tilausten peruutuksia. ennakkomaksut ovat olennainen osa konecranes-konsernin projektiliiketoimintaa, ja ne ovat merkittävästi lieventäneet lykkääntyneiden toimi-tusten ja pienten tilausperuutusten haitallisia vaikutuksia. konecranes pyrkii varmistamaan, etteivät käynnissä olevien suurten projektien kustannukset ylitä ennakkomaksuja. on kuitenkin mahdollista, että joissain projekteissa kustannus-sitoumukset saattavat väliaikaisesti ylittää saatujen ennakoi-den määrän.

muilta osin konsernin riskit ovat säilyneet muuttumatto-mina. keskeiset riskit ilmenevät vuosikertomuksesta.

RiiTA-ASiATkonecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoi-mintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa. nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle pal-velu- ja tuotevalikoimalle. näitä riita-asioita ovat sopimus-oikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (esim. suunnittelu- ja valmistusvirheet, varoi-tusvelvollisuuden laiminlyönti ja asbestivastuut), työsuhde- ja

autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaati-mukset.

näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vai-kutusta ei voida varmuudella ennustaa, mutta konecranes kuitenkin uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon, vaa-teiden perusteeksi esitettyjen seikkojen, olemassa olevan vakuutusturvan ja tehtyjen varausten perusteella, ettei näi-den riita-asioiden mahdollisella epäedullisella lopputulok-sella ole olennaista haitallista vaikutusta konsernin taloudel-liseen asemaan.

MARKKiNANäKYMäTkysynnän ennakointi on edelleen haastavaa makrotaloudel-lisen epävarmuuden vuoksi. Tarjouskannan tämänhetkisen tason perusteella lähiajan kysyntänäkymät ovat vuoden 2012 neljännen vuosineljänneksen tasolla tai hieman parem-mat. isojen nosturiprojektien ajoituksen vuoksi laitteiden eri vuosineljänneksillä saamien tilausten määrä vaihtelee.

TAlOUDElliNEN OHjEiSTUSTarjouskannan ja lähiaikojen kysyntänäkymien perusteella vuoden 2013 liikevaihdon odotetaan olevan vuoden 2012 tasolla tai hieman korkeammalla. odotamme vuoden 2013 liikevoiton kasvavan vuodesta 2012.

HAlliTUKSEN EHDOTUS jAKOKElpOiSTEN VOiTTOVAROjEN jAOSTAemoyhtiön vapaa oma pääoma on yhteensä 193 194 781,05 euroa, josta tilikauden voitto on 111 298 139,92 euroa. konsernin vapaa oma pääoma on 385 938 000 euroa.

suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. osingon määrän määrittelemistä varten hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tili-kauden päättymisen jälkeen.

näihin arvioihin perustuen hallitus ehdottaa yhtiökokouk-selle, että osinkoa jaetaan 1,05 euroa kutakin osaketta koh-den, ja että jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.

Helsingissä 31.1.2013konecranes oyjHallitus

67KONECRANES 2012konsernin Tuloslaskelma – iFrs

KONSERNiN TUlOSlASKElMA – iFRS

(1 000 eur) 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011Viite:4, 6, 7 liikevaihto 2 170 180 1 896 376

8 liiketoiminnan muut tuotot 2 249 4 10410 poistot ja arvonalentumiset -43 534 -41 28111–13 liiketoiminnan muut kulut -1 996 768 -1 752 332

liikevoitto 132 127 106 867

20 osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista 3 845 3 82314 rahoitustuotot ja -kulut -11 944 -14 921

voitto ennen veroja 124 028 95 769

15 Verot -39 342 -30 842

tilikauden voitto 84 686 64 927

tilikauden voitto jakautuu emoyhtiön omistajille 84 023 65 477määräysvallattomille omistajille 663 -550

16 laimentamaton osakekohtainen tulos (eur) 1,47 1,1116 laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (eur) 1,46 1,10

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur) 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011

tilikauden voitto 84 686 64 927

tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot -1 056 3 454rahavirran suojaukset 2 036 -4 607etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -11 710 1 086muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2 602 753

tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -8 128 686

tilikauden laaja tulos yHteensä 76 558 65 613

tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:emoyhtiön omistajille 75 950 65 674määräysvallattomille omistajille 608 -61

68 KONECRANES 2012 konsernin Tase – iFrs

KONSERNiN TASE – iFRS

(1 000 eur) varat 31.12.2012 31.12.2011Viite:

pitkäaikaiset varat17 liikearvo 112 806 115 34218 muut aineettomat hyödykkeet 76 241 81 61519 aineelliset hyödykkeet 133 563 125 436

ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 57 584 40 01920 sijoitukset pääomaosuusmenetelmää käyttäen 37 519 34 56721 myytävissä olevat sijoitukset 1 383 1 382

pitkäaikaiset lainasaamiset 228 23932 laskennallinen verosaaminen 53 798 49 118

pitkäaikaiset varat yhteensä 473 122 447 718

lyhytaikaiset varat22 Vaihto-omaisuus 362 868 347 46824 myyntisaamiset 441 959 405 850

lainasaamiset 79 34125 muut saamiset 29 168 44 763

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 11 339 10 17426 siirtosaamiset 100 089 118 50727 rahat ja pankkisaamiset 145 136 72 668

lyhytaikaiset varat yhteensä 1 090 638 999 771

varat yHteensä 1 563 760 1 447 489

69KONECRANES 2012konsernin Tase – iFrs

(1 000 eur) oma pääoma ja velat 31.12.2012 31.12.2011Viite:

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääomaosakepääoma 30 073 30 073Ylikurssirahasto 39 307 39 307

38 arvonmuutos- ja suojausrahasto -1 399 -2 936muuntoero 2 480 3 481sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 44 787 43 711edellisten tilikausien voitto 254 648 250 767Tilikauden voitto 84 023 65 477

28 emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 453 919 429 880määräysvallattomien omistajien osuus 6 150 5 542oma pääoma yhteensä 460 069 435 422

velat

pitkäaikaiset velat30, 35 korolliset velat 205 593 129 11631 muut pitkäaikaiset velat 75 123 63 22532 laskennallinen verovelka 22 326 26 626

pitkäaikaiset velat yhteensä 303 042 218 967

33 varaukset 44 451 54 104

lyhytaikaiset velat30, 35 korolliset velat 121 700 163 8837 saadut ennakot 217 162 174 077

laskutetut ennakot 2 498 4 736ostovelat 158 131 152 301

34 muut velat (korottomat) 19 912 25 520kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 21 076 8 781

34 siirtovelat 215 719 209 698lyhytaikaiset velat yhteensä 756 198 738 996

velat yhteensä 1 103 691 1 012 067

oma pääoma ja velat yHteensä 1 563 760 1 447 489

70 KONECRANES 2012 konsernin oman pääoman muuTokseT – iFrs

KONSERNiN OMAN pääOMAN MUUTOKSET – iFRS

emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

(1 000 eur)osake-

pääomaylikurssi-

rahastoosake-

anti

tulevien raha-

virtojen suojaus muunto ero

sWop-rahasto

kertyneet voitto-varat yhteensä

määräys-vallatto-

mien omistajien

osuus

oma pääoma

yhteensäoma pääoma 1.1.2012 (iFrs) 30 073 39 307 0 -2 936 3 481 43 711 316 244 429 880 5 542 435 422käytetyt optio-oikeudet 1 076 1 076 1 076maksetut osingot emoyhtiön omistajille -57 199 -57 199 -57 199omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset maksut 4 296 4 296 4 296Yrityshankinnat -84 -84 -84Tilikauden laaja tulos 1 537 -1 001 75 414 75 950 608 76 558oma pääoma 31.12.2012 (iFrs) 30 073 39 307 0 -1 399 2 480 44 787 338 671 453 919 6 150 460 069

oma pääoma 1.1.2011 (iFrs) 30 073 39 307 8 739 542 516 10 473 360 843 450 493 5 722 456 215laskentaperiaatteen muutos (ias19) -4 041 -4 041 -4 041oma pääoma 1.1.2011 (korjattu) 30 073 39 307 8 739 542 516 10 473 356 802 446 452 5 722 452 174käytetyt optio-oikeudet 24 647 24 647 24 647osakeanti -8 739 8 590 -149 -149maksetut osingot emoyhtiön omistajille -60 035 -60 035 -60 035omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset maksut 4 804 4 804 4 804omien osakkeiden osto -51 271 -51 271 -51 271Yrityshankinnat -243 -243 -119 -362Tilikauden laaja tulos -3 478 2 965 66 187 65 674 -61 65 613oma pääoma 31.12.2011 (iFrs) 30 073 39 307 0 -2 936 3 481 43 711 316 244 429 880 5 542 435 422

71KONECRANES 2012konsernin raHaVirTalaskelma – iFrs

KONSERNiN RAHAViRTAlASKElMA – iFRS

(1 000 eur) 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011 Viite:

liiketoiminnan rahavirratTilikauden tulos 84 686 64 927oikaisut tilikauden tulokseen

Verot 39 342 30 842rahoitustuotot ja -kulut 12 154 15 273osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista -3 845 -3 823osinkotuotot -210 -352poistot ja arvonalentumiset 43 534 41 281käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -134 -98muut oikaisut 3 468 2 606

liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 178 995 150 656

korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos -4 940 -92 007Vaihto-omaisuuden muutos -16 736 -56 797korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 51 666 29 603käyttöpääoman muutos 29 990 -119 201

liiketoiminnan raHavirrat ennen raHoituseriä ja maksettuja tuloveroja 208 985 31 455

14 korkotuotot 5 875 6 46714 korkokulut -15 065 -10 71214 muut rahoitustuotot ja -kulut -5 433 -6 63415 maksetut verot -35 150 -41 422

rahoituserät ja maksetut tuloverot -49 773 -52 301

liiketoiminnan nettoraHavirta 159 212 -20 846

investointeihin käytetyt nettorahavarat5 Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -7 097 -73 593

käyttöomaisuusinvestoinnit -59 347 -53 323käyttöomaisuuden myynnit 2 400 948

15 saadut osinkotuotot 210 352investointien nettoraHavirta -63 834 -125 616

kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 95 378 -146 462

rahoitukseen käytetyt rahavarat28.1 optioiden perusteella tapahtuneista osakemerkinnöistä

ja osakeannista saadut maksut 1 076 24 49828.3 omien osakkeiden ostot 0 -51 271

pitkäaikaisten lainojen nostot 79 829 162 395pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -64 634lyhytaikaisten lainojen nostot(+), takaisinmaksut (-) -46 879 107 093pitkäaikaisten lainasaamisten muutos 0 17lyhytaikaisten lainasaamisten muutos 272 1 587maksetut osingot emoyhtiön omistajille -57 199 -60 035raHoituksen nettoraHavirta -22 901 119 650

rahavarojen muuntoerot -9 1 027

raHavarojen muutos 72 468 -25 785

rahavarat tilikauden alussa 72 668 98 45327 rahavarat tilikauden lopussa 145 136 72 668

raHavarojen muutos 72 468 -25 785

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssin mukaan.

72 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

1. YRiTYKSEN pERUSTiEDOT konecranes oyj (”konecranes-konserni” tai ”konserni”) on suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen suo-malainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Hyvinkää. Yhtiö on listattu nasDaQ omX Helsingissä.

2. lASKENTApERiAATTEET2.1. laadintaperusteetkonecranes oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu eu:ssa käy-tössä olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (inter-national Financial reporting standards, iFrs) mukaisesti.

konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintahintoi-hin, pois lukien johdannaisinstrumentit ja myytävissä olevat sijoitukset, jotka on arvostettu käypiin arvoihin. suojauslas-kennan mukaisen käyvän arvon suojauksen kohteena ole-vat varat ja velat, jotka muuten arvostettaisiin hankintame-noonsa, on arvostettu käypään arvoon.

konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina, konser-nitilinpäätöksen liitetiedot miljoonina euroina ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään tuhanteen euroon (€000) ellei toi-sin mainita.

Konsolidointiperiaatteetkonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, konecranes oyj, lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä oli välittömästi tai välilli-sesti tilikauden lopussa yli 50 prosenttia osakkeiden tuotta-masta äänimäärästä.

osakkuusyhtiöiksi katsotaan yhtiöt, joissa konsernilla on 20–50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja merkittävä vaikutusvalta yhtiössä, mutta ei kuitenkaan oike-utta määrätä sen taloudellisista tai toiminnallisista periaat-teista. Yhteisyritys on yhtiö, jossa konsernilla on yhteinen määräysvalta kyseisessä yrityksessä.

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen, jonka mukaan hanki-tun yhtiön yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta suoritetun vastikkeen (arvostetaan iFrs3 periaatteiden mukaisesti) ja hankittujen yksilöitävissä olevien varojen, vel-kojen ja ehdollisten velkojen nettoarvon välinen erotus on liikearvoa.

osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetel-mää käyttäen. pääomaosuusmenetelmän mukaisesti nämä osuudet arvostetaan hankintamenoon, lisättynä hankinnan jälkeisillä muutoksilla konsernin osuudessa yhtiön nettova-rallisuudessa. Hankinnasta johtuva liikearvo sisältyy sijoitus-ten kirjanpitoarvoon, ja sen arvostus testataan osana koko sijoituksen arvon testausta. liikearvoa ei poisteta. konser-nin osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten toiminnan tuloksesta ilmoitetaan tuloslaskelmassa erillisenä eränä.

määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään osana omaa pääomaa.

konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat ja vaihto-omai-suuden sisäiset katteet on eliminoitu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

2.2 Arvioiden käyttö ja harkintaan perustuvat ratkaisutTilinpäätöksen laatiminen iFrs:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja olettamusten käyttämistä ja harkintaan perustu-vien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velko-jen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

2.3 Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista

UlKomaanrahan määräisten erien ja KUrssierojen KäsittelyValuuttamääräiset varat ja velat on arvostettu vuoden vii-meisen päivän kurssiin. Toteutuneet kurssierot, samoin kuin saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoi-tot ja -tappiot, on kirjattu tuloslaskelmaan. suojauslasken-nan alaisten tulevien kassavirtojen suojauksessa syntyneet realisoitumattomat kurssierot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssin mukaisesti ja vastaavasti taseissa on käytetty muuntokursseina tilinpää-töspäivän kursseja. oman pääoman muuntamisesta synty-neet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan.

johdannaisinstrUmentit ja sUojaUslasKentakonserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu valuut-tariskille ja selvästi vähäisemmälle korkoriskille.

konserni käyttää johdannaisinstrumentteja (pääosin ter-miinikauppoja) suojautuakseen valuuttakurssimuutoksista johtuvalta riskiltä, joka liittyy kiinteisiin sitoumuksiin ja toden-näköisiin ennakoituihin rahavirtoihin.

Johdannaisinstrumentteja käytetään riskien vähentämi-seen konsernin suojautumisperiaatteiden mukaisesti eikä spekulatiivisessa tarkoituksessa. sopimuksentekohetkellä nämä instrumentit arvostetaan käypään arvoon ja myöhem-min ne arvostetaan markkinanoteerausten mukaiseen tilin-päätöspäivän käypään arvoon.

Tietyissä suurissa nosturi -projekteissa sovelletaan ias 39:n mukaista suojauslaskentaa. käyvän arvon muutokset suojauslaskennan kriteerit täyttävissä tehokkaissa johdan-naisinstrumenteissa kirjataan laajan tuloslaskelman raha-virran suojauksiin. Tehoton osa käyvän arvon muutoksista

KONSERNiTiliNpääTöKSEN liiTETiEDOT

73KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. konsernin suojautu-misperiaatteiden mukaisesti kiinteisiin sitoumuksiin ja enna-koituihin rahavirtoihin liittyvät johdannaisinstrumentit käsitel-lään rahavirran suojauksena. Jos kiinteästä sitoumuksesta tai ennakoidusta kassavirrasta syntyy tasekirjaus, puretaan omaan pääomaan kirjatut johdannaisinstrumentin arvostus-voitot tai -tappiot ja ne kirjataan tuloslaskelmaan.

suojauslaskenta lopetetaan heti kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään, sopimus puretaan, toteutetaan tai kun se ei enää täytä suojauslaskennan vaatimuksia. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes kiinteä sitoumus tai ennakoitu rahavirta toteutuu. Jos suojatun rahavirran ei enää oleteta toteutuvan, suojausinstrumentista omaan pääomaan kerty-nyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi kauden tuloslas-kelmaan.

käyvän arvon muutokset johdannaisinstrumenteissa, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan tuloslaskelmaan.

tUloUtUsperiaatemyytyjen tuotteiden tuloutus tapahtuu, kun niiden omistuk-seen liittyvät riskit, edut sekä hallintaoikeus siirtyvät asiak-kaalle. Tavallisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä.

palveluiden myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.suuret nosturiprojektit on kirjattu tuotoksi valmistusas-

teen perusteella. merkittävimmät projektit liittyvät satama- ja telakkanostureihin.

Hankkeen valmistusaste määritellään laskemalla tar-kasteluhetkeen mennessä suoritettujen työhön perustuvien toteutuneiden menojen osuus hankkeen arvioiduista koko-naismenoista.

tUtKimUs- ja KehittämismenotTutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu kuluiksi toteutumis-hetkellä, koska uusista tuotteista tulevaisuudessa mahdolli-sesti saatavat taloudelliset hyödyt on todennettavissa vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille.

jUlKiset avUstUKsetJulkinen avustus kirjataan, kun ollaan kohtuullisen varmoja siitä, että avustus saadaan ja kaikki siihen liittyvät ehdot täy-tetään. kun avustus liittyy kuluerään, se tuloutetaan syste-maattisella tavalla niille tilikausille, joilla ne tulevat kirjatuiksi niiden menojen kohdalle, joita ne on tarkoitettu kattamaan. aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta.

työsUhde-etUUdet (eläKKeet)konecranes-konsernissa on voimassa useita eläkejärjeste-lyjä paikallisten ehtojen ja käytäntöjen mukaisesti. konser-niyhtiöiden eläketurva on pääosin hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä tai muunlaisin vastaavin järjestelyin.

maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä suoritukset kir-jataan kuluksi sinä kautena, jolle maksut kohdistuvat. konecranes-konserni käsittelee suomen työeläkejärjestel-män (Tyel) vakuutusosuutta maksuperusteisena järjestel-mänä.

etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvana velkana mer-kitään taseeseen etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan

velvoitteen nykyarvo, josta on vähennetty eläkejärjestelyn varojen käypä arvo tilinpäätöspäivänä. konecranes luopui 1.1.2012 alkaen ias19 mukaisen etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden jaksottamisesta (ns. putkimenetelmä). Vakuutusmatemaatti-set voitot ja tappiot kirjataan nyt konsernin laajaan tuloslas-kelmaan, kun ne syntyvät. Vuoden 2011 avaava tase ja muut vertailuluvut on muutettu vastaamaan valittua laskentaperi-aatetta. Vuonna 2011 muutoksella oli vaikutusta laajassa tuloslaskelmassa esitettäviin vakuutusmatemaattisiin voit-toihin 1,1 milj. euroa sekä veroihin 0,4 milj. euroa. Taseessa muutos vähensi vuoden 2011 edellisten tilikausien voittoa -3,3 milj. euroa (-4,0 milj. euroa vuonna 2010) ja lisäsi muita pitkäaikaisia velkoja +4,5 milj. euroa ja laskennallista verosaatavaa +1,2 milj. euroa.

riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat eläke-vastuun määrän perustuen ennakoituun etuusyksikkömene-telmään.

vUoKrasopimUKset Vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyvät olennaiselta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luo-kitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. rahoitusleasingsopi-muksilla vuokrattu omaisuus, josta vähennetään kertyneet poistot, kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Vastaava leasingvelka kirjataan korolliseen vieraaseen pää-omaan.

muut vuokrasopimukset luokitellaan operatiivisiksi vuok-rasopimuksiksi ja niiden perusteella maksetut vuokrat kirja-taan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan.

vaihto-omaisUUden arvostUsaineet ja tarvikkeet on arvostettu hankintamenoon. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen luovutushinta on alhai-sempi, on se arvostettu tähän hintaan. puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin valmistuksen menoihin, joihin on lisätty asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleis-kustannuksista. keskeneräiset työt sisältävät muuttuvat val-mistusmenot sekä töille kohdistuvan osuuden valmistuksen ja asennuksen kiinteistä menoista.

liiKearvo ja mUU aineeton omaisUUsYrityksen hankinnasta syntyvä liikearvo muodostuu hankin-nasta suoritetun vastikkeen sekä käypiin arvoihin arvostet-tujen hankittujen nettovarojen erotuksena. liikearvosta ei tehdä suunnitelman mukaisia poistoja, vaan sen arvo testa-taan vuosittain arvonalentumistestein.

muu aineeton omaisuus koostuu hankitusta huoltosopi-muskannasta, patenteista ja tavaramerkeistä sekä ohjelmis-tolisensseistä. ne arvostetaan alkuperäiseen hankintahin-taan ja poistetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan, joka voi vaihdella 4–20 vuoden välillä.

aineettomia hyödykkeitä, joille ei ole määriteltävissä rajal-lista käyttöikää, ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta.

liiKearvon alentUmisen testaUsYritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuo-sittain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muu-tos osoittaa, että kirjattu arvo ei ehkä ole kerrytettävissä. arvonalentumistestausta varten liikearvo kohdistetaan raha-

74 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

virtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka perustuvat liike-toiminnan seurannassa käytettävään konsernin raportoin-tirakenteeseen. Jos rahavirtaa tuottavalle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi.

KäyttöomaisUUsmaa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet muodostavat aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. ne arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä ker-tyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. suunni-telman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen käyt-töiän perusteella seuraavasti:• rakennukset ja rakennelmat 5–40 vuotta• koneet ja kalusto 4–10 vuottamaa-alueista ei tehdä poistoja.

arvonalentUmiset Yhtiö tarkistaa vaikutusajaltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden ja käyttöomaisuus-hyödykkeiden kirja-arvoja silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että omaisuuserien arvo on pysyvästi alen-tunut. Jos sellaisia viitteitä havaitaan, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerryttävissä oleva rahamäärä. Jos omaisu-userän kirjanpitoarvo on suurempi kuin kerrytettävissä oleva rahamäärä, tuloslaskelmaan kirjataan arvonalennustappio.

myyntisaamiset ja mUUt saamisetmyyntisaamiset ja muut saamiset kirjataan aluksi nimellis-arvoonsa. epävarmoista saamisista tehdään tapauskohtai-seen riskiarvioon perustuva varaus, joka kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

rahavaratrahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista likvideistä alle kolmen kuu-kauden sijoituksista. luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikai-sina lainoina lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

osaKeperUsteiset maKsUtkonecranes on myöntänyt oman pääoman ehtoisia osakeop-tioita avainhenkilöstön palkitsemiseen. option haltijalla on oikeus merkitä konecranes oyj:n osakkeita optio-ohjelmien ehtojen mukaisesti. osakeoptioiden käypä arvo määritellään myöntämispäivänä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansaintajakson aikana iFrs 2 standardin mukaisesti. opti-oiden arvostus perustuu Black & scholes -malliin. kun optio-oikeuksia käytetään, osakkeista saatu vastike merkitään omaan pääomaan.

konsernin avainhenkilöille on myönnetty osakepohjai-nen kannustinjärjestelmä. Järjestelmää käsitellään osittain omana pääomana maksettavana osuutena ja osittain rahana maksettavana osuutena. omana pääomana maksettavat osuudet perustuvat konecranes-konsernin osakkeen markki-nahintaan niiden myöntämispäivänä. ne jaksotetaan henki-löstökuluksi vaaditulle ansaintajaksolle ja vastaavasti omaan pääomaan voittovaroihin. rahana maksettavan osuuden arvo perustuu konecranes-konsernin osakkeen markkinahin-taan tilinpäätöshetkellä, ja se jaksotetaan henkilöstökuluihin sekä vastaavasti pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuu-den maksupäivään asti.

markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonais-tuotto, johon myöntämisehdot perustuvat, huomioidaan myönnettävien oman pääomanehtoisten instrumenttien käypää arvoa arvioitaessa. Tähän arvoon perustuva omana pääomana maksettava kulu kirjataan riippumatta siitä, täyt-tyvätkö markkinaperusteiset ehdot. muut kuin markkinape-rusteiset ehdot, kuten liikevoittoprosentti, otetaan huomioon arvioitaessa tulevien osakepohjaisten kannustimien määrää. konecranes päivittää tilinpäätöshetkellä ennusteensa tule-vien myönnettävien osakepohjaisten kannustimien määrästä. muutokset edelliseen ennusteeseen kirjataan tuloslaskel-maan ja oman pääomaan tai pitkä- tai lyhytaikaisiin velkoihin.

konserni on ottanut käyttöön osakesäästöohjelman, jossa ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta koh-den. lisäosakkeet annetaan osallistujille, jos he omistavat säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omis-tusjakson päättymiseen saakka. lisäosakkeet maksetaan konecranes-konsernin osakkeina ja osin rahana. ohjelman kulut jaksotetaan säästöosakkeiden omistusjaksolle ja ne perustuvat neljännesvuosittaisiin säästöosakkeiden mää-rään sekä konecranes-konsernin osakkeen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

varaUKsetVaraus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisem-man tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudelli-nen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä. Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin tai takuu- ja reklamaatiotöihin. uudelleenjärjestelyvaraukset kirjataan kaudelle, jolloin uudelleenjärjestelyä koskeva yksityiskohtai-nen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu, asianosai-selle henkilöstölle on informoitu ja on olemassa riittävä peruste sille, että uudelleenjärjestely toteutetaan.

tUloverotkonsernin tuloslaskelman verokuluihin sisältyy konserniyhti-öiden tilikauden tulokseen perustuvat verot paikallisten vero-säännösten mukaisesti laskettuina, aikaisempien tilivuosien verojen oikaisut, sekä vuosittaiset laskennallisten verojen muutokset.

laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liike-arvosta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennä-köisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, sisäisestä varastokat-teesta ja johdannaissopimusten uudelleenarvostamisesta. Yrityskaupan yhteydessä konserni tekee laskennallisen vero-varauksen hankittujen omaisuuserien käypään arvoon arvos-tamisesta. laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin, kun on todennäköistä, että sitä voidaan käyttää.

2.4 Uusien ja muutettujen iFRS -standardien sekä iFRiC -tulkintojen soveltaminenseuraavat julkaistut standardit ja tulkinnat tulivat voimaan vuonna 2012:

75KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

• iFrs 1, First-time adoption of international Financial reporting standards (amendment) – severe Hyperinfla-tion and removal of Fixed Dates for First-time adopters

• iFrs 7, Financial instruments: Disclosures (amendment) • ias 12, income Taxes (amendment) – Deferred Taxes:

recovery of underlying assetsYllä mainituilla vuoden 2012 standardeilla on merkityksetön vaikutus tilinpäätöksiin.

seuraavat standardit ja tulkinnat tulevat voimaan vuoden 2013 aikana:• ias19, employee Benefits (revised)• iFrs 10, Consolidated Financial statements• iFrs 11, Joint arrangements• iFrs 12, Disclosure of interest in other entities• iFrs 13, Fair Value measurement• improvements to international Financial reporting stan-

dards – 2009–2011

ias 19 standardin muutokset vaikuttavat etuuspohjaisiin eläkkeisiin ja irtisanomisetuuksiin. merkittävin muutos koskee etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden ja varojen käsittelyä. standardin mukaan etuuspohjaisen elä-kejärjestelyn velvoitteen ja varojen käyvän arvon muutokset tulee kirjata heti, kun ne syntyvät. Täten aiemmassa ias 19 standardissa sallitun putkimenetelmän käyttö päättyy ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan laajan tuloslaskelman kautta. lisäksi aiemman ias 19 stan-dardin mukaiset korkokulut ja varojen odotettu tuotto korva-taan uuden ias 19 standardin mukaisella nettokorolla, joka lasketaan käyttämällä diskonttokorkoa etuuspohjaiseen nettovelvoitteeseen tai -varoihin. uusittu ias 19 standardi aiheuttaa myös eräitä muutoksia etuuspohjaisen eläkekulun esittämiseen sekä vaatii kattavampia liitetietoja. uudiste-tulla standardilla on vähäinen vaikutus tilinpäätöksiin, koska konecranes noudatti jo vuonna 2012 mahdollisuutta kirjata vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot konsernin laajaan tuloslaskelmaan (aikaisemmat tilikaudet oikaistu).

iFrs 11 käyttää iFrs 10:n määräysvaltakäsitettä yhteis-järjestelyjen määrittelyyn. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhtei-siin toimintoihin (Joint operations) ja yhteisyrityksiin (Joint Ventures). Yhteisissä toiminnoissa osapuolilla, joilla on yhtei-nen määräysvalta, on oikeus järjestelyyn liittyviin varoihin ja vastuu järjestelyyn liittyvistä veloista. osapuolet kirjaavat osuutensa varoista, veloista, kuluista ja tuotoista tai suhteel-lisen osuutensa yhteisen määräysvallan alaisista varoista, veloista, kuluista ja tuotoista. Yhteisyrityksissä osapuolilla, joilla on yhteinen määräysvalta, on oikeus järjestelyyn liitty-viin nettovaroihin. Yhteisyritykset yhdistellään konsernitilin-päätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suh-teellinen yhdistelymenetelmä on kielletty iFrs11 mukaan. iFrs 12 vaatii laajoja laadullisia ja määrällisiä liitetietoja osakkuuksista muissa yhtiöissä ja määräysvallan määrittä-misessä. konserni olettaa, että iFrs 11 standardin käyttöön-otto aiheuttaa yhden yhtiön uudelleenluokittelun yhteiseksi toiminnoksi eikä tällä ole merkityksellistä vaikutusta tuleviin tilinpäätöksiin.

muilla vuoden 2013 standardeilla on merkityksetön vaiku-tus tuleviin tilinpäätöksiin.

3. RAHOiTUSRiSKiEN HAlliNTA konsernin valitsemassa menettelytavassa suurin osa rahoi-tusriskien hallinnasta on keskitetty konsernin rahoitusyksik-köön, konecranes Group Treasuryyn. Group Treasury ope-roi pääkonttorissa toimivan juridisen yksikön konecranes Finance oy:n nimissä toimien konsernin sisäisenä pankkina. keskittämisellä ja sisäisten valuuttavirtojen netottamisella voidaan ulkoiset suojaustarpeet minimoida.

konecranes Finance oy ei ole tulosyksikkö siinä mielessä, että se pyrkisi maksimoimaan voittoaan. Yhtiön tavoitteena on tuottaa konsernin liiketoimintayksiköille palveluja, joiden avulla ne vähentävät rahoitusriskejään.

konsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy rahoitus-riskejä: valuutta-, korko-, hyödyke, luotto- ja maksuvalmius-riskit. rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on lisätä liike-toiminnan toimintaympäristön lyhyen tähtäyksen vakautta vähentämällä haitallisia vaikutuksia hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä rahoitusmarkkinoilla.

Vastuu konsernin kansainvälisestä liiketoiminnasta aiheu-tuvien rahoitusriskien tunnistamisesta, arvioimisesta ja hal-litsemisesta on jaettu liiketoimintayksiköiden ja konecranes Finance oy:n välillä.

Yksiköt suojaavat riskinsä sisäisesti Group Treasuryn kanssa. Tämän tuloksena suurin osa rahoitusriskeistä keski-tetään yhteen yhtiöön, konecranes Finance oy:öön, jotta niitä voidaan arvioida ja hallita tehokkaasti.

lähes kaikki varainhankinta, kassanhallinta sekä valuut-takauppa pankkien ja muiden ulkopuolisten vastapuolien kanssa tehdään konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti keskitetysti konecranes Finance oy:ssä. Vain muutamassa erikoistapauksessa, jossa paikallinen keskuspankkisääntely kieltää sisäiset palvelut suojauksessa, täytyy se tehdä suo-raan liiketoimintayksikön ja pankin välillä, kuitenkin Group Treasuryn valvonnan alaisena.

konecranes Finance oy käyttää treasury -järjestelmää, joka mahdollistaa käytännöllisesti katsoen reaaliaikaisen transaktioiden prosessoinnin ja kattavan toiminta- ja tulos-seurannan. säännöllinen raportointi tapahtuu viikoittain ja se kattaa konsernitason kaupalliset ja rahoituksen kassavirrat, valuuttaposition, nettovelkatilanteen, johdannaissalkun ja rahoitustransaktioiden vastapuoliriskit. lisäksi kaikki kon-sernin yhtiöt osallistuvat kuukausittaiseen sisäisen ja ulkoi-sen laskennan raportointiin.

Valuuttariskikonsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy valuutta-riski. kuitenkin suurimmalla osalla liiketoimintayksiköistä on vain transaktioita omassa valuutassaan. Toisin sanoen näiden yksiköiden myyntituotot, kulut ja sisäinen rahoitus konecranes Finance oy:stä on niiden omassa paikallisva-luutassa. Vain 23 runsaasta 100 konserniyhtiöstä käyttää toiminnassaan ulkomaan valuuttaa. nämä yhtiöt suojaavat valuuttariskinsä konecranes Finance oy:n kanssa. liiketoi-minta-alueesta ja kassavirtojen todennäköisyydestä riippuen suojautuminen kattaa liiketoiminnan kassavirrat seuraavien 1–24 kuukauden ajalta ja se toteutetaan käyttämällä sisäisiä valuuttatermiinisopimuksia. Täten konecranes Finance oy voi hallita koko konsernin valuuttariskiä. konserniyhtiöiden vieraan valuutan määräinen sisäinen, ja mahdollinen ulkoi-nen lainaus, netottaa joitakin näistä suojattavista kassa-virroista. Jäljelle jäävä nettopositio suojataan liikepankkien

76 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

kanssa tehtävillä valuuttatermiinisopimuksilla tai valuuttaop-tioilla. Vain suojauslaskentaan kuuluvia kassavirtoja ei voi netottaa sisäisten kassavirtojen kanssa. suojausinstrument-teja käytetään kun suojausvaikutusta ei saavuteta konsernin sisäisellä netotuksella.

liiketoimintayksiköiden vieraan valuutan määräiset tarjo-ukset voidaan tarvittaessa suojata valuuttaoptioilla, mutta yleensä riski katetaan valuuttaklausuulilla tarjouksessa.

Tiettyihin raskasnosturiprojekteihin sovelletaan ias 39:n mukaista suojauslaskentaa. suojaus toteutetaan käyttä-mällä valuuttatermiinisopimuksia. Tällä hetkellä ainoastaan usD - määräisiin projekteihin sovelletaan suojauslasken-taa. suojauslaskentaportfolio muodostuu usD - määräisistä myynneistä sekä ostoista. Vuoden 2012 lopussa suojauslas-kennan nettokassavirrat olivat yhteensä usD 100 miljoonaa (vuonna 2011 usD 143 miljoonaa).

seuraava taulukko esittää konecranes Finance oy:n tran-saktioposition 31.12.2012 ja 31.12.2011 (luvut miljoonia euroja):

31.12.12 31.12.11auD 2 8CaD -10 1CHF 5 5GBp -2 -4JpY -1 0nok 2 1sek -36 -32usD 126 151

seuraava taulukko esittää konecranes-konsernin translaatio-position 31.12.2012 ja 31.12.2011 (luvut miljoonia euroja):

31.12.12 31.12.11aeD 6 4auD 5 6Brl -2 0CaD 28 26CHF 0 1Clp 7 4CnY 102 94Dkk 1 1GBp -1 5HuF 4 2inr 8 12iDr -1 -1JpY -3 -3mXn 2 3mYr 2 2nok -4 -4pen 1 0pln 1 1ron 1 1ruB 6 4sar 9 1sGD 20 13sek -17 -13THB -1 0TrY 4 4uaH -14 -12usD 61 66

Tällä hetkellä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omaa pääomaa (eli translaatiopositiota) ei ole suojattu.

Johdannaisinstrumenttien nimellis- ja käyvät arvot on esi-tetty viitteessä 37 konsernin tilinpäätösliitteissä.

muutokset valuuttakursseissa voivat vaikuttaa kannatta-vuuteen ja omien pääomien määrään konsernissa. Yhdysval-tain dollarilla on selvästi suurin vaikutus, koska monet suuret nosturiprojektit ovat usD -määräisiä ja konsernilla on paljon paikallista liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Dollarin heikkene-misellä on negatiivinen vaikutus.

seuraava taulukko esittää eur/usD - valuuttakurssin muutoksen vaikutuksen konsernin vuotuiseen liikevoittoon ja omaan pääomaan. Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen euroa vastaan kymmenellä prosentilla kasvattaa liikevoittoa 22,9 milj. euroa (19,6 milj. euroa vuonna 2011) ja omaa pääomaa 6,7 milj. euroa (6,7 milj. euroa vuonna 2011). Taulukon luvut miljoonia euroja, dollarin vaikutus simuloitu:

muutoseur/usd

kurssissa

2012liike- voitto

2012oma

pääoma

2011liike - voitto

2011oma

pääoma

+10 % -20,8 -6,1 -17,7 -6,1

-10 % +22,9 +6,7 +19,6 +6,7

Transaktiopositio on estimoitu tarkasteluvuodelle ja laskelma perustuu oletukseen, ettei usD - määräisiä transaktioita ole suojattu. käytännössä kuitenkin pitkäkestoiset ja isot projektit, jotka aiheuttavat merkittävimmän osan transaktio-position vuosittaisesta vaihtelusta, on suojattu. kannatta-vuusvaikutus syntyy siitä, että osa konsernin liikevoitosta syntyy Yhdysvaltain dollarissa (translaatiovaikutus) ja siitä, että euromääräistä liikevoittoa tuottavilla konserniyhtiöillä on usD -määräistä liiketoimintaa (transaktiovaikutus). Vaikutus omiin pääomiin syntyy muutoksesta liikevoitossa sekä siitä, että osa konsernin omasta pääomasta on Yhdysvaltain dol-lareissa.

Dollarin vahvistumisella on myös positiivinen seuraus konsernin liikevoittomarginaaliin, silloin kun vaikutus euro-määräisesti raportoituun liikevaihtoon ja kuluihin on epäsym-metrinen. liikevoiton muutoksen vaikutus liikevoittoprosent-tiin (suhteellinen kannattavuus) on vain noin 7 milj. euroa (7 milj. euroa vuonna 2011), kun Yhdysvaltain dollari vahvistuu 10 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että kurssimuutos vaikut-taa pääsääntöisesti sekä konsernin liikevaihtoon että kus-tannuksiin, mutta myös osittain ainoastaan toiseen näistä. lisäksi liikevoittoprosentin muutoksessa on jätetty huomioi-matta pitkäkestoiset valuuttavirroiltaan pääsääntöisesti suo-jatut projektit.

Korkoriskimarkkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin rahoi-tuskustannuksiin sekä korkojohdannaisten käypiin arvoihin. korkoriskin hallinnoinnin tavoitteena on vähentää markkina-korkojen muutoksesta aiheutuvaa tulosvolatiliteettia tasapai-nottamalla korkosalkun korkovirtariskiä ja hintariskiä yhtiön pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen mukaisesti.

noin 90 % konsernin korollisesta velasta on euromää-räistä (96 % vuonna 2011). Velkojen valuuttajakauma on esi-tetty viitteessä 30.3 konsernin tilinpäätösliitteissä.

77KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

konsernin pitkäaikaisen velan suhde kokonaisvelkaan riippuu konsernin nettovelkaantumisasteesta (gearing). mitä korkeampi nettovelkaantumisaste on, sitä enemmän pitkäaikaisten lainojen osuus kokonaisvelkasalkusta on konsernin pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen mukai-sesti. Vuonna 2012 konserni laski liikkeeseen 75 milj. euron suuruisen kotimaisen joukkovelkakirjalainan. pitkäaikaisiin lainoihin liittyvä korkoriski on osittain suojattu korkojohdan-naisilla, jotka kuuluvat suojauslaskennan piiriin. suojautu-mistarkoituksessa korkoswap- ja termiinisopimuksia, korko-futuureja sekä korko-optioita voidaan tarvittaessa käyttää.

konsernin korollinen velka vuoden 2012 lopussa oli 327 milj. euroa (293 milj. vuonna 2011) lyhytaikaisten lainojen keskikorko oli 3,08 % (1,73 %) ja pitkäaikaisten 1,91 % (2,53 %). korkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus pitkäaikaiseen velkasalkkuun olisi aiheuttanut kon-sernin tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat vaikutukset:

korkotasonmuutos

2012tulos-

laskelma

2012oma

pääoma

2011tulos-

laskelma

2011oma

pääoma

+1 % -1,8 2,5 -0,4 2,5

- 1 % 1,8 -2,5 0,4 -2,6

Tuloslaskelmavaikutus muodostuu tulosvaikutteisesti kirjattavasta konsernin pitkäaikaisesta vaihtuvakorkoisesta velasta. oman pääoman vaikutus muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät pitkäaikaista lainasalkkua suo-jaavista korkojohdannaisista. korkotason yhden prosenttiyk-sikön laskun vaikutus on teoreettinen, sillä se tarkoittaisi negatiivisia markkinakorkoja. kiinteäkorkoisten lainojen osuutta velkasalkussa voidaan kasvattaa korkojohdannais-ten avulla. rahoituspolitiikan seurauksena konsernin laino-jen keskimääräinen korkotaso voi olla korkeampi kuin lyhyet markkinakorot alhaisen korkotason vallitessa, ja toisaalta alhaisempi korkean korkotason vallitessa.

Hyödykeriskisähköjohdannaisten avulla konserni pyrkii vähentämään säh-kön hintavaihteluiden haitallista vaikutusta. kaiken kaikkiaan energian hintariski on pieni verrattuna muihin rahoitusriskei-hin eikä sitä voida pitää merkittävänä.

sähköjohdannaisten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty viitteessä 37 konsernin tilinpäätösliitteissä.

Teräksen hinnasta sovitaan osana normaalia hankinta-prosessia. Hintamuutokset vaikuttavat luonnollisesti tuleviin hankintoihin, mutta nämä muutokset voidaan huomioida tar-joushintaa loppuasiakkaalle laskettaessa.

merkittävissä nosturiprojekteissa teräsrakenteet alihanki-taan ja osana normaalia alihankintaprosessia teräs sisältyy alihankintahintaan (toisin sanoen alihankkijan kanssa on sovittu kiinteä hinta).

konserni ostaa terästä ja terästuotteita ja näin ollen myös varastossa on näitä tuotteita. Vaihtelut teräksen markkina-hinnassa voivat vaikuttaa asiakasprojektien kannattavuuteen tai aiheuttaa varaston epäkuranttiutta.

luotto- ja vastapuoliriskitluottoriski syntyy tilanteesta, jossa asiakas jättää velvoit-teensa suorittamatta. konecranes harjoittaa konservatiivista

luottopolitiikkaa rajoittaakseen edellä mainittua riskiä. Val-litsevana käytäntönä konecranes tutkii asiakkaiden taustat huolellisesti ennen sitoutumista viralliseen liikesuhteeseen ja uusilta asiakkailta edellytetään luottotietoraportit. luot-toriskiltä suojaudutaan ennakkomaksujen, remburssien, maksutakausten ja luottovakuutusten avulla aina kun se on mahdollista. näillä toimintatavoilla ja huolellisella asiakkaan maksukäyttäytymisen seuraamisella luottoriskejä voidaan pienentää. Vuoden 2012 aikana konecranes on kehittänyt edelleen vientikaupan rahoituksen yksikköä, joka auttaa ulko-maankauppa- ja luottoriskiasioissa kaikkia yksikköjä.

liiketoimintayksiköt hallinnoivat liiketoiminnan kassavir-toihin liittyviä luottoriskejään. koska asiakkaiden lukumäärä on tällä hetkellä suuri ja heidän maantieteellinen jakau-mansa laaja, konsernissa ei ole merkittäviä liiketoiminnan kassavirroista johtuvia luottoriskin keskittymiä. konsernin luottopolitiikan mukaisesti asiakkaita ei rahoiteta, lukuun ottamatta normaaliin kaupankäyntiin liittyviä tavanomai-sia maksuehtoja. myyntisaamisten ikäjakauma esitetään viitteessä 24 konsernin tilinpäätösliitteissä. luottoriskin teoreettinen enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. pitkäaikaisten projektien osatuloutusmene-telmiin liittyy myös kaupallisia saamisia. nämä saamiset on katettu osittain ennakkomaksuilla. Yksityiskohdat esitetään viitteessä 7 konsernin tilinpäätösliitteissä.

Vastapuoliriski syntyy tilanteesta, jossa rahoituslaitos jät-tää sopimuksen mukaiset rahoitusinstrumentteihin liittyvät maksuvelvoitteensa täyttämättä. kaikkia rahoitusinstrument-teihin liittyviä luottoriskejä hallitaan konecranes Group Tre-asuryssä. rahoitusinstrumentteihin ei liity riskikeskittymiä, koska talletuksia tehdään harvoin ja suojausinstrumentteja tehdään monen eri pankin kanssa, eikä vain muutamien kanssa. rahoitusinstrumenttisopimusten vastapuolina on ainoastaan konsernin lainasyndikaattiin kuuluvia arvostet-tuja pankkeja, joilla kaikilla on korkeat luottoluokitukset. lähes kaikki käytetyt rahoitusinstrumentit ovat luonteeltaan lyhytaikaisia ja erääntyvät vuoden sisällä. konsernin ulkopuo-listen tahojen kanssa ei ole merkittäviä talletuksia tai myön-nettyjä lainoja.

konsernin pankkiriski liittyy olemassa oleviin kassavaroi-hin pankeissa ympäri maailman. aktiivisesta kassanhallin-tarakenteesta huolimatta osa konsernin kassavaroista on pidettävä useissa maissa ja pankeissa jotta konserniyhtiöi-den riittävä likviditeetti voidaan varmistaa. Group Treasury valvoo konsernin pankkiriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti ja tekee tarvittaessa toimenpiteitä riskin vähentämiseksi.

Maksuvalmiusriskitmaksuvalmiusriskillä tarkoitetaan likvidien varojen tai rahoi-tuksen saatavuutta. rahoituksen puute saattaa vaarantaa normaalin liiketoiminnan ja lopulta jopa kyvyn suoriutua päi-vittäisistä maksusitoumuksista.

maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konserni on hankki-nut kansainväliseltä lainasyndikaatilta 200 miljoonan euron suuruisen valmiusluottolimiitin (2010–2015). kattaakseen lyhytaikaisen rahoitustarpeen konecranes Finance oy voi lainata institutionaalisilta sijoittajilta kuuden suomalaisen yritystodistusohjelman puitteissa (yhteensä 480 milj. euroa). lisäksi päivittäisiä rahoitustarpeita varten liiketoimintayksi-

78 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

köillä on eri puolilla maailmaa tililimiittejä yhteensä noin 100 milj. euroa.

pääoman tuoton maksimoimiseksi konsernin tavoitteena on normaaliolosuhteissa minimoida talletusten ja muiden lik-vidien varojen määrä taseessa. Vuoden 2012 lopulla rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 145,4 milj. euroa (72,7 milj. euroa vuonna 2011).

konsernin velan rakenne esitetään viitteessä 30.3 kon-sernin tilinpäätösliitteissä.

pääomarakenteen hallintakonsernin pääomarakenteen hallinnan ensisijainen tavoite on varmistaa hyvä luottoriskistatus ja liiketoimintoja tukeva terve taserakenne. samanaikaisesti konserni pyrkii myös omistaja–arvon maksimointiin pääomien tehokkaalla käy-töllä.

konsernin pääomarakennetta hallitsemalla ja hienosää-tämällä sopeudutaan todennäköisiin muutoksiin taloudelli-sissa olosuhteissa. Toimenpiteet voivat sisältää muutoksen osingonmaksussa osakkeenomistajille, omien osakkeiden takaisinostoa tai uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun.

konserni seuraa pääomarakennettaan nettovelkaantu-misasteen (gearing) avulla. Tämä lasketaan suhteena, jossa korollisia velkoja vähennettynä rahat ja pankkisaamiset sekä lainasaamiset erillä verrataan omaan pääomaan. Vuoden 2012 lopulla nettovelkaantumisaste oli 39,5 % (50,1 % vuonna 2011).

konsernilla ei ole määrällistä tavoitetta pääomarakenteel-leen, mutta optimaalinen pitkäaikainen vaihteluväli nettovel-kaantumisasteelle on 50–80 %. kuitenkin lyhyellä aikavälillä nettovelkaantumisaste voi myös olla merkittävästi korkeampi tai alhaisempi.

konserni päättää pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suhteesta nettovelkaantumisasteen perusteella. seuraava taulukko esittää suuntaa-antavat tavoitearvot pitkäaikaisen velan osuudelle koko velasta eri velkaantumisasteella:

nettovelkaantumis- aste

pitkäaikaisen velanosuus koko velasta

alle 50 % alle 1/3

Välillä 50–80 % Välillä 1/3 ja 2/3

Yli 80 % Yli 2/3

konserni seuraa nettovelkaantumisasteettaan viikoittain. Vuosina 2012 tai 2011 ei tehty muutoksia pääomarakenteen hallinnan tavoitteissa, menettelytavoissa tai prosesseissa. konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteet on saavu-tettu viime vuosina.

79KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

4. SEgMENTTi-iNFORMAATiOVuoden 2010 alusta lähtien konecranes-konserni on rapor-toinut kaksi liiketoiminta-aluetta ensisijaisina liiketoiminta-segmentteinään: kunnossapito ja laitteet. liiketoiminta-alu-eet perustuvat konsernin johdon operatiiviseen raportointiin ja organisaatiorakenteeseen. konecranes-konsernin korkein operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja, jota tukee konsernin johtoryhmä (Group executive Board).

liiketoiminta-alueiden varat ja velat sisältävät vain suo-raan liiketoimintaan liittyvät erät sekä näille kohdistetun lii-kearvon. Yhteiset toiminnot, mukaan lukien keskushallinto, sisältävät veroja ja rahoitustuottoja ja -kuluja, joita ohjataan konsernitasolla sekä muita eriä, joita ei voida kohdentaa suo-raan liiketoiminta-alueille.

Toissijaisena segmenttinä konecranes-konserni raportoi kolme maantieteellistä aluetta: emea (eurooppa, lähi-itä ja afrikka), ame (pohjois- ja etelä-amerikka) ja apaC (aasia-Tyynenmeren alue). liikevaihto on esitetty asiakkaan sijainti-maan mukaan ja varat sekä investoinnit varojen sijaintimaan mukaan.

konsernin sisäiset siirtohinnat perustuvat pääasiallisesti markkinahintoihin.

4.1. liiketoimintasegmentit

2012kunnossa-

pito laitteet yhteiset toiminnot eliminoinnit yhteensä

saadut tilaukset 735,0 1 340,4 -105,2 1 970,1

Tilauskanta 147,2 795,6 942,7

myynti konsernin ulkopuolelle 843,3 1 326,9 2 170,2

myynti muille segmenteille 40,7 84,5 -125,3 0,0

liikevaihto yhteensä 884,0 1 411,4 -125,3 2 170,2

käyttökate (eBiTDa) 87,3 108,5 -20,6 0,5 175,7

käyttökate (eBiTDa), % 9,9 % 7,7 % 8,1 %

poistot 12,7 27,6 0,4 40,6

arvonalentumiset 0,0 2,9 2,9

liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja 74,6 83,8 -21,0 0,5 137,9

% liikevaihdosta 8,4 % 5,9 % 6,4 %

liikevoitto sisältäen uudelleenjärjestelykulut 74,6 78,0 -21,0 0,5 132,1

% liikevaihdosta 8,4 % 5,5 % 6,1 %

Varat 353,6 897,6 312,6 1 563,8

Velat 187,0 491,4 425,3 1 103,7

sijoitetun pääoman tuotto, % 41,8 % 18,8 % 18,6 %

investoinnit 12,5 29,1 41,7

osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,0 3,8 3,8

osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 0,0 37,5 37,5

Henkilöstö 6 119 5 973 55 12 147

kaikki luvut miljoonina euroina ellei toisin mainita.

80 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

2011kunnossa-

pito laitteet yhteiset toiminnot eliminoinnit yhteensä

saadut tilaukset 694,6 1 291,5 -90,1 1 896,1

Tilauskanta 135,1 856,7 991,8

myynti konsernin ulkopuolelle 767,4 1 129,0 1 896,4

myynti muille segmenteille 28,7 72,4 -101,1 0,0

liikevaihto yhteensä 796,1 1 201,4 -101,1 1 896,4

käyttökate (eBiTDa) 63,3 104,8 -18,8 -1,2 148,1

käyttökate (eBiTDa), % 8,0 % 8,7 % 7,8 %

poistot 11,7 25,0 0,3 37,1

arvonalentumiset 2,2 2,0 4,2

liikevoitto ilman uudelleenjärjestelykuluja 55,7 81,7 -19,1 -1,2 117,2

% liikevaihdosta 7,0 % 6,8 % 6,2 %

liikevoitto sisältäen uudelleenjärjestelykulut 49,4 77,7 -19,1 -1,2 106,9

% liikevaihdosta 6,2 % 6,5 % 5,6 %

Varat 348,7 888,7 208,9 1 446,3

Velat 157,8 462,7 387,0 1 007,6

sijoitetun pääoman tuotto, % 27,9 % 23,2 % 17,1 %

investoinnit 9,3 23,2 32,4

osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,0 3,8 3,8

osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 0,0 34,6 34,6

Henkilöstö 5 980 5 621 50 11 651

4.2. Maantieteelliset segmentit

2012 emea* ame apac yhteensä

ulkoinen myynti* 1 042,4 721,0 406,9 2 170,2

Varat 875,2 353,2 335,4 1 563,8

investoinnit 30,8 2,9 7,9 41,7

Henkilöstö 6 269 2 724 3 154 12 147

* Ulkoinen myynti Suomeen 90,0 milj. euroa

2011 emea* ame apac yhteensä

ulkoinen myynti* 950,9 549,1 396,4 1 896,4

Varat 788,4 351,0 306,9 1 446,3

investoinnit 22,1 3,1 7,2 32,4

Henkilöstö 6 144 2 513 2 994 11 651

* Ulkoinen myynti Suomeen 99,8 milj. euroa

81KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

5. HANKiTUT liiKETOiMiNNOTYritysostot 2012konecranes sai päätökseen kaksi pientä yrityskauppaa nosturihuoltoliiketoiminnassa huhti–kesäkuussa 2012, kun konserni osti Deussen andernach GmbH:n liiketoiminnan andernachissa, saksassa sekä ameritronic industries, inc:n liiketoiminnan indianassa Yhdysvalloissa.

Heinä–syyskuussa konecranes osti kaksi pientä nosturi-huoltoliiketoimintaa: re-Cranesin prahassa, Tsekin tasaval-lassa sekä nea lyftonin örebrossa, ruotsissa.

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien arvot ostohet-kellä on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa.

2012 2012 2012

käypä arvo

käyvän arvon oikaisut

kirjanpito-arvo

aineettomat hyödykkeet

asiakassuhteet 1,6 1,6 0,0

Teknologia 0,0 0,0 0,0

muut aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 0,0

aineelliset hyödykkeet 0,3 0,0 0,3

Vaihto-omaisuus 0,1 0,0 0,1

saamiset ja muut varat 0,0 0,0 0,0

rahat ja pankkisaamiset 0,0 0,0 0,0

varat yhteensä 2,0 1,6 0,4

laskennallinen verovelka 0,3 0,3 0,0

pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat 0,0 0,0 0,0

ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 0,1 0,0 0,1

velat yhteensä 0,4 0,3 0,1

nettovarat 1,6 1,3 0,3

Hankintameno 1,6

liikearvo 0,0

kaupan rahavirtavaikutus

kauppahinta, maksettu 1,5

Hankinnan kulut* 0,2

Hankinnan kohteen käteisvarat 0,0

nettorahavirtavaikutus hankinnasta 1,7

luovutettu vastike:

kauppahinta, maksettu käteisellä 1,5

Velaksi jäänyt osuus kauppahinnasta 0,1

ehdolliset vastikkeet 0,0

Hankintameno yhteensä 1,6

* Yrityskauppojen hankintakulut, 0,2 miljoonaa euroa, on raportoitu liiketoiminnan muissa kuluissa.

Hankintahetkestä laskettuna yritysostojen vaikutus liike-vaihtoon on ollut 2,4 miljoonaa euroa ja liiketulokseen -0,1 miljoonaa euroa. mikäli hankinnat olisivat toteutuneet vuo-den 2012 alusta, konecranes konsernin liikevaihto olisi ollut 2 172,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 132,4 miljoonaa euroa.

82 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

Yritysostot 2011konecranes ilmoitti 11.10.2010 tehneensä sopimuksen intialaisen nostureita valmistavan Wmi Cranes ltd. -yhtiön (“Wmi”) ostosta. konecranes on saanut vaadittavat viran-omaishyväksynnät vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen aikana, joten Wmi on sisällytetty konecranes-konsernin talou-delliseen raportointiin 1.2.2011 alkaen.

konecranes osti Wmi:n osakkeet kahdessa vaiheessa. ensimmäisessä vaiheessa helmikuussa konecranes osti 51 prosenttia yhtiön osakkeista. Toisessa vaiheessa, joka saatettiin loppuun elokuussa, konecranes osti loput 49 pro-senttia osakkeista. kokonaishinta 100 prosentille Wmi:n osakkeita oli 3 438 miljoonaa intian rupiaa. lisäksi tehtiin 140 miljoonan intian rupian sijoitus Wmi:n omaan pääomaan kauppasopimuksen mukaisesti.

Yritysosto oli merkittävä askel konecranes-konsernin ase-man vahvistamisessa kasvavilla intian markkinoilla. kaupalla

oli neutraali vaikutus konecranes-konsernin osakekohtai-seen tulokseen vuonna 2011.

Hankitun liiketoiminnan omaisuuserien käyvät arvot osto-hetkellä on esitetty yhteenvetona alla olevassa taulukossa.

neljännen vuosineljänneksen aikana korjattiin takautu-vasti ostetun yhtiön alustavia kirjanpitoarvoja iFrs3:n mukai-sesti. Tämän muutoksen johdosta vaihto-omaisuus pieneni 1,8 miljoonaa euroa, laskennalliset verot kasvoivat 1,1 mil-joonaa euroa ja varaukset nousivat 1,8 miljoonaa euroa. Ver-rattaessa alustaviin kauppahinnan käyvän arvon oikaisuihin liikearvo kasvoi 4,1 miljoonaa euroa ja aineettomiin hyödyk-keisiin kohdistuva oikaisu laski 2,3 miljoonaa euroa ja las-kennalliset verot pienenivät 0,8 miljoonaa euroa.

2011 2011 2011

käypä arvo

käyvän arvon oikaisut

kirjanpito-arvo

aineettomat hyödykkeet

asiakassuhteet 8,3 8,3 0,0

Teknologia 9,9 9,8 0,0

muut aineettomat hyödykkeet 2,3 2,3 0,0

aineelliset hyödykkeet 5,8 0,0 5,8

Vaihto-omaisuus 10,1 0,6 9,6

laskennalliset verosaamiset 1,2 0,0 1,2

saamiset ja muut varat 19,1 0,0 19,1

rahat ja pankkisaamiset 0,2 0,0 0,2

varat yhteensä 56,9 21,0 35,9

laskennallinen verovelka 7,3 6,8 0,5

pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat 3,3 0,0 3,3

ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 22,1 0,0 22,1

velat yhteensä 32,7 6,8 25,9

nettovarat 24,2 14,2 10,0

Hankintameno** 56,3

liikearvo 32,1

kaupan rahavirtavaikutus**

kauppahinta, maksettu 54,4

Hankinnan kulut* 0,6

Hankinnan kohteen käteisvarat -0,2

nettorahavirtavaikutus hankinnasta 54,8

* Yrityskaupan hankintakulut, 0,6 miljoonaa euroa, on raportoitu liiketoiminnan muissa kuluissa.** Kaupan rahavirtavaikutus eroaa yrityskaupan hankintamenosta kurssieromuutosten johdosta.

83KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

lisäksi konecranes sai päätökseen vuoden 2011 tammi–jou-lukuun aikana kuusi yritysostoa.

konecranes osti tammikuun 2011 alussa Gruas koman limitada -yrityksen, joka on aiemmin valmistanut lisenssillä konecranes-nostureita recoletassa, santiagon provinssissa Chilessä. Yritysostoon sisältyy myös peruun äskettäin perus-tettu koman Gruas peru s.r.l -tytäryhtiö. Yritykset ovat eri-koistuneet tarjoamaan edistyksellisiä nostolaiteratkaisuja ja kunnossapitopalveluja Chilessä, perussa ja Boliviassa.

konecranes osti maaliskuussa 2011 itävaltalaisen Zeiss staplerservice GmbH -trukkihuoltoyhtiön liiketoiminnan. Yri-tyksen pääkonttori sijaitsee sommereinissa itävallassa. Yri-tys on erikoistunut trukkien huoltoon, myyntiin ja vuokrauk-seen.

Vuoden 2011 kesäkuun aikana konecranes teki kolme yrityskauppaa. kuun alussa se osti saksalaisen schneider Werkzeugmaschinen GmbH -työstökonehuoltoyrityksen liike-toiminnan. Yritys sijaitsee Heilbronnissa, Baden-Würtenber-gin osavaltiossa lounais-saksassa, ja on erikoistunut länti-sen saksan konepajateollisuuden työstökoneiden huoltoon. Yrityksellä on 16 kokopäiväistä työntekijää.

myöhemmin kesäkuussa konecranes osti espanjalaisen nosturi- ja huoltoyrityksen eleve s.l.:n huoltoliiketoiminnan

kesäkuussa 2011. Yritys sijaitsee Badalonassa, kataloni-assa, 5 kilometriä Barcelonasta pohjoiseen. Huoltoliiketoi-minnassa on n. 20 työntekijää.

kesäkuun lopussa konecranes osti 100 prosenttia sau-diarabialaisesta saudi Cranes & steel Works Factory Com-pany limited -nosturivalmistajasta (”saudi Cranes”). saudi Cranesin pääkonttori sijaitsee al Jubail industrial Cityssä, ja yrityksellä on noin 100 työntekijää. saudi Cranesin ydinliike-toimintaa on teollisuusnostureiden suunnittelu, valmistami-nen ja myyminen. Yrityksellä oli aikaisemmin lisenssisopi-mus konecranes-konsernin kanssa.

Vuoden 2011 kolmannen kvartaalin aikana konecranes ei tehnyt yhtään yritysostoa, mutta marraskuussa 2011 konecranes osti aBB schweiz aG:n nosturijärjestelmien liike-toiminnan. sveitsin Baden-Dättwillissä toimivalla yrityksellä on 30 työntekijää. Yritys perustettiin alun perin huoltamaan aBB:n omia nosturijärjestelmiä.

näiden hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot ostohetkellä tarkasteltuna on esitetty seuraavassa tau-lukossa yhdisteltynä, koska mikään niistä ei ole yksittäin tar-kasteluna olennainen.

84 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

2011 2011 2011

käypä arvo

käyvän arvon oikaisut

kirjanpito-arvo

aineettomat hyödykkeet

asiakassuhteet 9,9 9,9 0,0

Teknologia 0,0 0,0 0,0

muut aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 0,0

aineelliset hyödykkeet 5,3 0,0 5,3

Vaihto-omaisuus 7,3 0,6 6,7

saamiset ja muut varat 5,3 0,0 5,3

rahat ja pankkisaamiset 1,0 0,0 1,0

varat yhteensä 28,8 10,5 18,3

laskennallinen verovelka 2,2 2,2 0,0

pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat 0,7 0,0 0,7

ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 7,1 0,0 7,1

velat yhteensä 10,1 2,2 7,9

nettovarat 18,7 8,3 10,4

Hankintameno 23,8

liikearvo 5,1

kaupan rahavirtavaikutus

kauppahinta, maksettu 20,4

Hankinnan kulut* 0,6

Hankinnan kohteen käteisvarat -1,0

nettorahavirtavaikutus hankinnasta 20,0

luovutettu vastike:

kauppahinta, maksettu käteisellä 20,4

Velaksi jäänyt osuus kauppahinnasta 3,4

ehdolliset vastikkeet 0,0

Hankintameno yhteensä 23,8

* Yrityskauppojen hankintakulut, 0,6 miljoonaa euroa, on raportoitu liiketoiminnan muissa kuluissa.

Hankintahetkestä laskettuna yritysostojen mukaan lukien Wmi Cranes ltd. -yhtiön vaikutus liikevaihtoon on ollut 61,7 miljoonaa euroa ja liiketulokseen -0,1 miljoonaa euroa. mikäli hankinnat olisivat toteutuneet vuoden 2011 alusta, konecranes konsernin liikevaihto olisi ollut 1 910,8 miljoo-naa euroa ja liikevoitto 107,8 miljoonaa euroa.

85KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

6. liiKEVAiHDON jAKO

2012 2011

Hyödykkeiden myynti 1 527,0 1 331,7

palvelut 642,7 564,4

omien tuotteiden vuokraus 0,3 0,1

rojaltit 0,2 0,1

yhteensä 2 170,2 1 896,4

7. OSATUlOUTUS jA SAADUT ENNAKOT

7.1. osatuloutus 2012 2011

Tuotoksi kirjattujen, mutta luovutta-mattomien pitkäaikaishankkeiden määrä yhteensä: 309,6 255,9

saadut ennakkomaksut osatuloutuksessa 324,5 171,2

osatuloutussaamiset netotettuna saatuja ennakkomaksuja vastaan 261,4 164,7

Vuonna 2012 konsernin liikevaihdosta 404,1 milj. euroa (392,7 milj. euroa vuonna 2011) on tuloutettu osatuloutus-periaatteen mukaisesti.

7.2. saadut ennakot 2012 2011

saadut ennakkomaksut osatuloutuksessa (netto) 63,1 6,4

muut saadut ennakot 154,0 167,7

yhteensä 217,2 174,1

8. liiKETOiMiNNAN MUUT TUOTOT

2012 2011

käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,2 0,3

Vuokratuotot 0,6 0,7

Vakuutuskorvaukset 0,4 0,7

muut 1,0 2,4

yhteensä 2,2 4,1

9. jUlKiSET AVUSTUKSET

2012 2011

investointituet rakennuksiin ja koneisiin sekä työvoimatuet 0,9 0,3

Tutkimus- ja kehitystuet 0,7 0,7

yhteensä 1,6 1,1

10. pOiSTOT jA ARVONAlENTUMiSET

10.1. poistot 2012 2011

aineettomat oikeudet 19,9 18,6

rakennukset ja rakennelmat 3,0 2,4

koneet ja kalusto 17,8 16,2

yhteensä 40,6 37,1

10.2. arvonalentumiset 2012 2011

koneet ja kalusto 0,0 0,0

aineettomista oikeuksista 0,0 1,0

liikearvo 2,9 3,2

yhteensä 2,9 4,2

11. MUUT liiKETOiMiNNAN KUlUT

2012 2011

keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -5,5 -28,4

Valmistus omaan käyttöön -1,2 -1,8

aineet ja tavarat 882,3 792,6

ulkopuoliset palvelut 193,6 154,9

palkat ja palkkiot 482,4 424,8

eläkekulut 38,1 36,7

muut henkilösivukulut 74,1 68,9

liiketoiminnan muut kulut 332,9 304,7

yhteensä 1 996,8 1 752,3

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu kuluksi muihin liiketoi-minnan kuluihin ja ne olivat 25,8 milj. euroa vuonna 2012 (29,6 milj. euroa vuonna 2011).

12. HENKilöSTöKUlUT jA HENKilöSTöN lUKUMääRä

12.1. Henkilöstökulut 2012 2011

palkat ja palkkiot 482,4 424,8

eläkekulut: etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 5,4 6,8

eläkekulut: maksupohjaiset eläkejärjestelyt 32,8 29,9

muut henkilösivukulut 74,1 68,9

yhteensä 594,6 530,3

12.2. Henkilöstö keskimäärin 2012 2011

Henkilöstö keskimäärin 11 917 10 998

Henkilöstö 31.12. 12 147 11 651

josta suomessa 2 035 1 977

12.3. Henkilöstö liiketoiminta-alueittain vuoden lopussa 2012 2011

kunnossapito 6 119 5 980

laitteet 5 973 5 621

konsernihenkilöstö 55 50

yhteensä 12 147 11 651

86 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

13. jOHDON pAlKKiOTHallitusHallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous nimi-tys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen perusteella. Vuo-den 2012 yhtiökokous vahvisti vuosipalkkioiksi: hallituksen puheenjohtaja 105 000 euroa (2011: 100 000 euroa), vara-puheenjohtaja 67 000 euroa (2011: 64 000 euroa) ja muut hallituksen jäsenet 42 000 euroa (2011: 40 000 euroa). lisäksi valiokunnan kokoukseen osallistumisesta myönne-tään 1 500 euron suuruinen palkkio (2011: 1 500 euroa). Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on kuitenkin oikeutettu 3 000 euron (2011: 1 500 euroa) suuruiseen kokouspalkki-oon jokaisesta tarkastusvaliokunnan kokouksesta, johon hän osallistuu.

ehdotuksen mukaan 50 % vuosipalkkiosta käytetään yhtiön osakkeiden hankkimiseen hallituksen jäsenten nimiin. palkkion maksaminen voi tapahtua myös luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiökokouksen halli-tukselle antaman valtuutuksen nojalla. siinä tapauksessa, että osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko palkkio käteisenä.

matkakustannukset korvataan laskuja vastaan.

2012 2012 2011 2011

maksetut kokonaispalkkiot Hallituksen jäsenille:

kokonais-palkkio,

eur

osakkeiden lkm osana kokonais-

palkkiota

kokonais-palkkio,

eur

osakkeiden lkm osana kokonais-

palkkiota

Hallituksen puheenjohtaja 111 840 2 276 106 000 1 788

Hallituksen jäsenet 342 845 6 370 313 000 5 012

yhteensä 454 685 8 646 419 000 6 800

Toimitusjohtajanimitys- ja palkitsemisvaliokunta seuraa toimitusjohtajan suoritusta. Tämän ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella hallitus määrittää toimitusjohtajan kokonaispalk-kion.

2012 2011

palkka ja muut edut, eur 468 196 440 140

Tulospalkkio, eur 262 800 330 066

palkat ja palkkiot yhteensä 730 996 770 206

maksupohjaiset työsuhde-etuudet 175 654 204 209

osakeomistus konecranes oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä) 263 749 180 000

osakeomistus konecranes oyj:ssä osakevaihdon kautta (osakkeiden lukumäärä)** 0 83 606

osakeomistus konecranes oyj:ssä yhteensä 263 749 263 606

optio-oikeudet (optioiden lukumäärä) 80 000 174 000

osakeperusteiset maksut tulos laskelmassa, eur 248 693 446 848

eläkeikä 63 vuotta 60 vuotta

irtisanomisaika 6 kk

irtisanomiskorvaus 18 kk palkka ja luontoisetuudet

Toimitusjohtaja pekka lundmarkin maksuperäistä lisäelä-kesopimusta tarkastettiin vuonna 2012 ja siihen lisättiin uusia ominaisuuksia. Vuosittainen eläkemaksu on 18,6 % palkasta. samanaikaisesti eläkeikää nostettiin 63 vuoteen.

Vuoden 2012 lopussa konecranes-konsernilla oli 221 725,43 euron lainasaaminen toimitusjohtaja pekka lundmarkilta. lainan korko on 1,615 prosenttia. (217 197 euroa ja lainan korko 2,039 % vuonna 2011). laina liittyy veroon, joka on aiheutunut toimitusjohtaja pekka lundmar-kille vuonna 2006 suunnatusta kannustejärjestelmästä. asiasta on tehty verovalitus ja laina erääntyy, kun valitus on käsitelty.

Konsernin johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmäkonecranes-konsernilla oli vuonna 2012 kaksitasoinen johto-ryhmärakenne. se muodostui johtoryhmästä ja laajennetusta johtoryhmästä. konsernin johtoryhmän (Group executive Board) muodostavat toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheen-johtaja, varatoimitusjohtaja ja kunnossapitoliiketoiminta-alueen johtaja, varatoimitusjohtaja ja laitteet-liiketoiminta-alueen johtaja, varatoimitusjohtaja ja market operations -toiminnan johtaja, finanssijohtaja, hankintajohtaja ja tekno-logiajohtaja.

laajennettuun johtoryhmään (extended management Team) kuuluvat konsernin johtoryhmän jäsenten lisäksi alue-organisaatioiden johtajat (4 henkilöä), laitteet-liiketoiminta-alueen varajohtaja: product management and engineering –yksikön johtaja (toimi myös teknologiajohtajana vuonna 2012), supply Chain management –yksikön johtaja, kun-nossapitoliiketoiminta-alueen varajohtaja: kenttätoimintojen kehitysjohtaja, lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja, markki-nointi ja viestintäjohtaja, ja tietohallintojohtaja.

87KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

Vuoden 2012 lopussa laajennettuun johtoryhmään kuului yhteensä 16 henkilöä (15 henkilöä vuoden 2011 lopussa). nimitys- ja palkitsemisvaliokunta seuraa ja ohjeistaa konser-nin palkitsemiskäytäntöjä. nimitys- ja palkitsemisvaliokunta vahvistaa palkkiojärjestelmät niiden laajennetun johtoryhmän jäsenten osalta, jotka raportoivat suoraan toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja vahvistaa kaikkien muiden laajennetun johto-ryhmän jäsenten palkkiot.

laajennetun johtoryhmän suomalaisten jäsenten eläke-ikä (poislukien toimitusjohtaja määräytyy työntekijäin eläke-lain (Tyel) mukaan. laajennetun johtoryhmän suomalaiset jäsenet osallistuvat lisäksi avainhenkilöille tarjottuun mak-superusteiseen ryhmäeläkevakuutusjärjestelmään. Yhtiön maksuperusteinen eläkemaksu on 1 % vuosipalkasta, johon ei kuulu tulospalkkiot (vuosittainen tai pitkän aikavälin pal-kitseminen). suomalaisilla laajennetun johtoryhmän jäsenillä on myös henki- ja tapaturmavakuutukset. ulkomaisilla johto-ryhmäjäsenillä on paikalliset vakuutukset.

konsernin laajennettu joHtoryHmä, ilman toimitusjoHtajaa 2012 2011

palkka ja muut edut, eur 3 121 537 2 705 215

Tulospalkkio, eur 524 691 667 241

palkat ja palkkiot yhteensä 3 646 228 3 372 456

maksupohjaiset työsuhde-etuudet 563 769 555 537

osakeomistus konecranes oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä)* 279 132 258 948

osakeomistus konecranes oyj:ssä osakevaihdon kautta (osakkeiden lukumäärä)** 0 164 888

osakeomistus konecranes oyj:ssä yhteensä 279 132 423 836

optio-oikeudet (optioiden lukumäärä) 493 635 777 500

osakeperusteiset maksut tuloslaskelmassa, eur 1 437 350 1 356 568

* osakkeiden lukumäärä ei sisällä 12 500 merkittyä optiota, joissa omien osakkeiden luovutus tapahtuu vuonna 2013.

** konecranes-konsernin johto perusti toukokuussa 2009 kCr management oy -nimisen yhtiön, joka hankki markki-noilta 517 696 konecranes oyj:n osaketta. Hankinta rahoi-tettiin johdon yhteensä noin 1,3 miljoonan euron suuruisilla pääomapanoksilla sekä noin 7,1 miljoonan euron suuruisella konecranes oyj:ltä otetulla lainalla. kCr management oy:n omistavat sen perustamisvaiheessa konsernin laajennettuun johtoryhmään kuuluneet henkilöt.

kCr management oy:tä koskevien sopimusten mukaan kCr management oy:llä oli velvollisuus maksaa konecranes oyj:n myöntämä laina ennenaikaisesti takaisin, mikäli konecranes oyj:n osakekurssi ylittää muutoin kuin tilapäi-sesti tietyn sopimuksissa määritetyn tason. Tämä ehto täyttyi joulukuussa 2010. konecranes oyj:n hallitus päätti, että lainan takaisinmaksu suoritetaan osakevaihdolla, jossa konecranes oyj hankkii kCr management oy:n koko osa-kekannan. osakevaihdon toteuttamiseksi konecranes oyj:n hallitus päätti suunnatusta osakeannista, jossa yhtiö tarjoaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen kCr management oy:n osakkeenomistajille osakevastiketta vas-taan yhteensä 281 007 yhtiön uutta osaketta (osakevaihto). osakevaihdossa kCr management oy:n osakkeenomistajat luopuivat omistamistaan kCr management oy:n osakkeista saaden tilalle konecranes oyj:n uusia osakkeita.

nämä uudet osakkeet ovat hallituksen toukokuussa 2009 päättämän ja 1.11.2012 päättyvän luovutusrajoituksen pii-rissä.

uudet osakkeet on kirjattu merkitsijän arvo-osuustilille, merkitty kaupparekisteriin 13.1.2011 ja otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi nasDaQ omX Helsinki oy:ssä 14.1.2011.

Yhtiöllä ei ollut lainasaamisia konsernin laajennetulta johtoryhmältä (toimitusjohtaja pois lukien) vuoden 2012 ja 2011 lopussa.

Yhtiöllä ei ollut myönnettyjä takauksia konsernin laajenne-tulta johtoryhmän puolesta 2012 ja 2011.

Yhtiön johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuu-det yhteensä vuonna 2012 olivat yhteensä 7,3 milj. euroa (7,1 milj. euroa vuonna 2011).

88 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

15. VEROT

15.1. tuloslaskelman verot 2012 2011

paikallisten verosäännösten perusteella lasketut verot 45,2 35,7

aiempien tilikausien verot 1,1 0,9

laskennallisen veron muutos -6,9 -5,7

yhteensä 39,3 30,8

15.2. tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja 2012 2011

Voitto ennen veroja 124,0 95,8

Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 24,5 % (2011: 26 %) 30,4 24,9

ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus 3,8 2,4

aiempien tilikausien verot 1,1 0,9

ei vähennyskelpoisten ja v erovapaiden erien vaikutus 1,4 1,7

Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa 4,5 3,8

aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -0,7 -0,3

kirjatut aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot* -0,7 -6,6

Tytäryhtiöiden voittovaroihin liittyvät laskennalliset verot** 0,0 3,2

muut erät -0,3 0,8

yhteensä 39,3 30,8

efektiivinen verokanta % 31,7 % 32,2 %

* Yhdysvaltojen liiketoimintojen tulokset ovat riittäneet vah-vistettujen tappioiden käyttöön täysimääräisesti viimeisenä viitenä vuotena. menneen ja ennakoidun tuloskehityksen vuoksi konserni päätti lisätä tappioista kirjattavaa laskennal-lista verosaamista vuonna 2011 laskemalla sen seuraavan kymmenen vuoden vahvistettujen tappioiden määrästä enti-sen kolmen vuoden sijaan.

** konecranes päätti vuonna 2011 jakaa osinkoja konecranes (shanghai) Company ltd:stä ja kirjasi 5 %:n lähdeveron yhtiön jakamattomista voittovaroista. osinkojen kotiuttaminen on muutos aiempaan osingonjakostrategiaan.

14. RAHOiTUSTUOTOT jA KUlUT

14.1. raHoitustuotot 2012 2011

osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista 0,2 0,4

korkotuotot pankkitalletuksista ja lainoista 3,3 4,1

käyvän arvon muutokset rahavirtojen suojauksesta 3,5 0,9

Valuuttakurssituotot korollisista omaisuuseristä 0,0 5,6

muut rahoitustuotot 0,1 0,1

yhteensä 7,1 10,9

14.2. raHoituskulut 2012 2011

korkokulut vieraan pääoman eristä 14,7 10,8

käyvän arvon muutokset rahavirtojen suojauksesta 0,0 13,3

Valuuttakurssitappiot korollisista omaisuuseristä 2,3 0,0

muut rahoituskulut 2,1 1,7

yhteensä 19,0 25,8

nettorahoitustuotot ja -kulut -11,9 -14,9

Yhtiö käyttää tiettyjen suurien nosturiprojektien myyntien rahavirtojen suojauksessa tätä tarkoitusta varten soveltuvia johdannaisinstrumentteja. Tulevaisuuden rahavirtojen suo-jausaste on arvioitu tehokkaaksi ja suojausinstrumenttien realisoitumaton nettovaikutus -1,4 milj. euroa (-2,9 milj. euroa vuonna 2011) vähennettynä siihen liittyvällä laskennal-lisella verolla 0,5 milj. euroa (0,9 milj. euroa vuonna 2011) sisältyy yhtiön omaan pääomaan. suojattujen operatiivisten rahavirtojen arvioidaan toteutuvan seuraavien 3–18 kuukau-den kuluessa.

89KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

16. OSAKEKOHTAiNEN TUlOS

laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tili-kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla kes-kimäärällä. laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemi-sessa on otettu huomioon osake-optioiden laimentava vaiku-tus vuoden lopussa.

2012 2011

Tilikauden voitto emoyhtiön osakkeenomistajille 84,0 65,5

ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 57 228 58 982

liikkeeseen laskettujen osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) 289 380

laimennettu ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo (1 000 kpl) 57 517 59 362

laimentamaton osakekohtainen tulos (euro) 1,47 1,11

laimennettu osakekohtainen tulos (euro) 1,46 1,10

17. liiKEARVO jA liiKEARVON TESTAUS

Yleiset periaatteetliiketoimintahankintoihin liittyvä liikearvo kohdistetaan raha-virtaa tuottaville yksiköille, jotka perustuvat liiketoiminnan seurannassa käytettävään konsernin operatiiviseen rapor-tointirakenteeseen. nämä rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat pienin yksilöitävissä oleva omaisuuseräryhmä (Cash Gene-rating unit, CGu), jonka kerryttämät rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muista rahavirroista. kyseiset rahavirtaa tuottavat yksiköt on ryhmitelty liiketoimintayksikkötasolle (Business unit, Bu), joka on alin taso, jolla liiketoimintajohto seuraa ja analysoi liikearvoja, ja taso, jolla liikearvot myös testataan.

kullekin rahavirtaa tuottaville yksiköille on määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka perustuu käyttöarvo-laskelmaan. niissä tapauksissa joissa rahavirtaa tuottava yksikkö muodostaa erillisen liiketoiminnan, jonka osalta synergiahyötyjä kyseisen liiketoimintayksikön osalta on vai-kea arvioida, liikearvo testataan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. laskelmissa käytetty ennustejakso on viisi vuotta. laskelmat perustuvat liiketoimintoyksikön johdon hyväksy-mään suunnitelmaan ja tulevaisuuden näkymiin, joita kon-sernijohto voi tarvittaessa korjata. ennusteissa on käytetty hyödyksi yritysten aikaisempia toteutuneita historiatietoja ja markkinoiden yleisiä ja kyseessä olevan yrityssegmentin erityisiä kasvuodotuksia. Viiden vuoden tarkastelujakson jäl-keiset laskennalliset rahavirrat perustuvat muuttumattomaan liikevaihtoon ja liikevoittomarginaaliin. liikearvon testaus on suoritettu neljännen kvartaalin aikana.

rahavirtaennusteet on diskontattu nykyhetkeen käyttäen diskonttokorkokantana rahavirtayksiköiden vertailuportfolion pääomakustannusten painotettua keskiarvoa (WaCC) ennen veroja. Diskonttokorko perustuu vertailuportfolion toiminta-alueen riskittömään pitkän ajanjakson valtion joukkovel-

kakirjojen tuotto-odotukseen ja yleisten markkinariskien ja rahavirtaa tuottavien yksiköiden vertailuportfolion liiketoimin-tariskien muodostamaan riskipreemioon. näiden perusteella on vuoden 2012 laskelmissa käytetty diskonttokorkokantaa, joka on keskimäärin 11,7 prosenttia (painotettu keskiarvo vaihteluväliltä 9–19 prosenttia). Vuoden 2011 keskimääräi-nen diskonttokorko oli 11,2 prosenttia (painotettu keskiarvo vaihteluväliltä 9–30 prosenttia). käytetyssä diskonttokorossa on huomioitu rahavirtaa tuottavien liiketoimintayksiköiden lii-ketoiminnallinen jakautuminen, jonka perusteella on todettu kyseisen diskonttokoron kuvastavan kaikkien rahavirtaa tuot-tavien liiketoimintayksiköiden pääomakustannusten keskiar-voa.

liikearvon jakaminen tärkeimmille rahavirtaa tuottaville yksiköille, liiketoimintayksiköille ja liiketoimintasegmenteille:konsernin kokonaisliikearvo on jaettu liiketoimintayksiköille ja liiketoimintasegmenteille oheisen taulukon mukaisesti. Taulukossa on myös eritelty sellaiset rahavirtaa tuottavat yksiköt, jotka muodostavat erillisen liiketoiminnan. nämä rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat itsenäisiä liiketoimintoja eikä niitä tästä syystä ole yhdistetty mihinkään liiketoimin-tayksikköön vaan ne on testattu erillisesti.

konsernitaseeseen sisältyy myös 10,4 milj. euroa aineet-tomia hyödykkeitä, jolle ei ole määriteltävissä rajallista talou-dellista pitoaikaa. Tämä tase-erä syntyi r.sTaHl aG:n mate-riaalinkäsittelydivisioonan hankinnan yhteydessä. kyseinen erä on ’stahl’ tavaramerkki. Tällaisen aineettoman hyödyk-keen arvoa testataan systemaattisesti vuosittain arvonalen-tumistestein, kuten liikearvoakin.

Herkkyysanalyysitkunkin yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määri-telty edellä esitettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. perusolettamiin perustuneen liikearvotestauksen lisäksi suo-ritettiin kolme erillistä herkkyysanalyysiä:• Diskonttokorkoanalyysi, jossa käytettävää diskonttokorko-

kantaa korotettiin viidellä prosenttiyksiköllä• Herkkyysanalyysi, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden

sekä liiketoimintatason yksiköiden ennustettuja kassa-virtoja alennettiin yhtymän johdon analyysin perusteella. Yksiköiden historiatietoon ja markkinatilanteeseen sekä tulevaisuuden kasvunäkymiin perustuen vuosittaisia kassavirtoja alennettiin -10 %.

• Herkkyysanalyysi, jossa samanaikaisesti sekä yllä mainittua diskonttokorkoa korotettiin (+5 %) sekä tulevia kassavirtoja alennettiin (-10 %)

liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksetVuoden 2012 liikearvon arvonalentumistestauksen tulok-sena identifioitiin 2,9 meur alaskirjauksen tarve liittyen konecranes lifting systems -liiketoimintaa, koska tulevai-suuden kassavirrat eivät tukeneet vastaavaa liikearvon mää-rää johtuen räätälöityjen manipulaattoreiden liiketoiminnan vähäisestä volyymista.

90 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

liikearvot liiketoiminta- segmenteittäin arvonalen-tumiskirjausten jälkeen 2012 2011

Bu industrial Cranes 43,3 45,1

Bu lifttrucks 14,7 14,2

CGu sTaHl konecranes GmbH, saksa 20,4 20,4

CGu konecranes lifting systems 2,8 5,7

liikearvo laitteet-liiketoiminta- alueella yhteensä 81,2 85,4

Bu port service 13,3 13,2

Bu Crane service 9,4 8,1

Bu machine Tool service 5,1 4,8

CGu suomen Teollisuusosa liiketoiminta 3,9 3,9

liikearvo kunnossapito-liiketoiminta-alueella yhteensä 31,6 30,0

konsernin kokonaisliikearvo liiketoiminta-alueilla 31.12. 112,8 115,3

Vuoden 2011 liikearvon arvonalentumistestauksen tulok-sena identifioitiin 2,0 meur alaskirjauksen tarve liittyen konecranes lifting systems -liiketoimintaa, koska tulevaisuu-den kassavirrat eivät tukeneet vastaavaa liikearvon määrää. Johtuen uudelleenjärjestelyistä sekä liiketoiminnan lopet-tamisesta osa Työstökonehuolto-liiketoiminnan liikearvosta alaskirjattiin, yhteensä 0,8 meur. satamahuolto-liiketoimin-tayksikköön kohdistui samoista syistä kuin Työstökonehuolto-liiketoimintaan 0,4 meur alaskirjauksen tarve. Yhteensä vuonna 2011 liikearvoa alaskirjattiin 3,2 meur.

liikearvo 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 122,7 85,7

lisäykset 0,0 37,2

muuntoero 0,4 -0,2

Hankintameno 31.12. 123,1 122,7

kertyneet arvonalentumiset 1.1. -7,4 -4,1

Tilikauden arvonalentumiset -2,9 -3,2

tasearvo 31.12. 112,8 115,3

18. MUUT AiNEETTOMAT HYöDYKKEET

18.1. patentit ja tavaramerkit 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 29,1 28,8

muuntoero -0,2 0,3

Hankintameno 31.12. 28,9 29,1

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -11,6 -10,2

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -1,2 -1,4

tasearvo 31.12. 16,1 17,4

18.2. muut (sisältäen Huolto-sopimukset ja tietokone-oHjelmistot) 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 141,0 111,8

lisäykset 13,8 3,7

Vähennykset -0,3 -3,2

Hankitut liiketoiminnot 1,6 30,0

siirto omaisuuserien välillä 0,0 0,0

arvonalennus 0,0 -0,9

muuntoero -1,0 -0,4

Hankintameno 31.12. 155,2 141,0

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -76,9 -62,9

Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 0,0 3,1

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -18,1 -17,1

tasearvo 31.12. 60,2 64,2

18.3. muut aineettomat Hyödykkeet yHteensä 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 170,1 140,6

lisäykset 13,8 3,7

Vähennykset -0,3 -3,2

Hankitut liiketoiminnot 1,6 30,0

siirto omaisuuserien välillä 0,0 0,0

arvonalennus 0,0 -0,9

muuntoero -1,2 -0,1

Hankintameno 31.12. 184,1 170,1

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -88,5 -73,1

Vähennysten kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 0,0 3,1

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -19,3 -18,6

tasearvo 31.12. 76,2 81,6

muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin huoltoso-pimuksista, patenteista ja tavaramerkeistä ja tietokoneoh-jelmistoista, jotka on arvostettu hankintahintaansa ja pois-tetaan tasapoistoin vaikutusaikanaan. poistoaika vaihtelee yleisesti 4 ja 20 vuoden välillä, perustuen omaisuuserien todennäköiseen käyttöikään. aineettomia hyödykkeitä, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, ei poisteta, vaan niiden arvoa testataan vuosittain arvonalentumistestein kuten liikearvoakin. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhtiön taseessa oli kirjattuna 10,4 milj. euron omaisuuserä, jolle ei ollut määriteltävissä rajallista ajanjaksoa, jonka kuluessa kyseinen omaisuuserä kerryttää yhtiölle kassavirtaa, eikä täten myöskään määriteltävissä rajallista käyttöikää. kysei-nen omaisuuserä koostui vuoden 2005 aikana hankitusta stahlin tavaramerkin käyttöoikeudesta.

91KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

19. AiNEElliSET HYöDYKKEET

19.1. maa-alueet 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 5,7 2,6

lisäykset 0,9 2,3

Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,8

muuntoero 0,0 0,0

tasearvo 31.12. 6,6 5,7

19.2. rakennukset ja rakennelmat 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 49,4 35,0

lisäykset 3,4 6,8

Vähennykset -0,9 -0,3

Hankitut liiketoiminnot 0,0 6,6

siirto omaisuuserien välillä 0,5 0,0

muuntoero 0,0 1,3

Tasearvo 31.12. 52,3 49,4

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -7,3 -5,2

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,3 0,2

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -3,0 -2,4

tasearvo 31.12. 42,2 42,0

rakennukset ja rakennelmat eivät sisällä rahoitusleasing-sopimuksilla hankittua omaisuutta 2012 ja 2011 vuoden lopussa.

19.3. koneet ja kalusto 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 211,3 193,1

lisäykset 28,0 23,5

Vähennykset -8,1 -10,2

Hankitut liiketoiminnot 0,0 7,4

siirto omaisuuserien välillä -0,5 -0,2

muuntoero -0,3 -2,2

Tasearvo 31.12. 230,4 211,3

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -133,7 -126,9

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 5,7 9,4

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -17,8 -16,2

tasearvo 31.12. 84,7 77,7

koneiden ja kaluston tasearvo 31.12.2012 sisältää 9,6 milj. euroa rahoitusleasingsopimuksilla hankittua omaisuutta (8,6 milj. euroa vuonna 2011).

19.4. aineelliset Hyödykkeet yHteensä 2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 266,5 230,7

lisäykset 32,2 32,7

Vähennykset -9,1 -10,5

Hankitut liiketoiminnot 0,0 14,7

siirto omaisuuserien välillä 0,0 -0,2

muuntoero -0,2 -0,9

Tasearvo 31.12. 289,3 266,5

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -141,0 -132,0

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 6,0 9,5

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -20,7 -18,6

tasearvo 31.12. 133,6 125,4

20. SijOiTUKSET pääOMAOSUUS-MENETElMää KäYTTäEN

2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 34,6 31,9

osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista verojen jälkeen* 3,8 3,8

saadut osingot -0,9 -1,2

muuntoero 0,0 0,0

tasearvo 31.12. 37,5 34,6

* Sisältää kauppahinnan allokoinnista aiheutuvat oikaisut

92 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

20.1. tasearvot ja osuudet osakkuusyHtiöiden tuloksista pääomaosuusmenetelmää käyttäen

2012 sijoituksen

kirjanpitoarvo osuus yhtiön

varoista 1)

osuus yhtiön veloista 1)

osuus liike-vaihdosta 1)

osuus tilikauden

tuloksesta 1)

Guangzhou Technocranes Company ltd. 0,6 1,8 1,1 1,4 0,0

Jiangyin Dingli shengsai High Tech industrial Crane Company ltd. 0,5 1,5 1,1 2,8 0,1

shanghai High Tech industrial Company, ltd. 2,0 5,8 3,8 5,6 0,3

Boutonnier adt levage s.a. 0,3 0,5 0,2 0,8 0,0

levelec s.a. 0,2 0,4 0,1 0,6 0,0

manelec s.a.r.l. 0,1 0,1 0,0 0,3 0,0

manulec s.a. 0,3 0,4 0,2 0,8 0,0

sere maintenance s.a. 0,1 0,3 0,2 0,8 0,0

eastern morris Cranes limited 1,2 4,1 3,0 5,6 0,5

morris material Handling (Thailand) ltd. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1

morris Thailand Co. ltd. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

kito Corporation 31,3 62,4 31,4 77,2 2,1

Crane industrial services llC 1,0 3,2 1,8 5,7 0,3

muuntoero 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 37,5 80,5 42,9 101,4 3,5

2011 sijoituksen

kirjanpitoarvo osuus yhtiön

varoista 1)

osuus yhtiön veloista 1)

osuus liike-vaihdosta 1)

osuus tilikauden

tuloksesta 1)

Guangzhou Technocranes Company ltd. 0,6 2,2 1,5 1,0 0,1

Jiangyin Dingli shengsai High Tech industrial Crane Company ltd. 0,4 1,6 1,2 1,1 0,0

shanghai High Tech industrial Company, ltd. 1,7 4,8 3,1 4,1 0,7

Boutonnier adt levage s.a. 0,3 0,4 0,1 0,7 0,0

levelec s.a. 0,2 0,3 0,1 0,6 0,0

manelec s.a.r.l. 0,1 0,2 0,1 0,4 0,0

manulec s.a. 0,2 0,4 0,2 0,7 0,0

sere maintenance s.a. 0,0 0,3 0,2 0,7 0,0

eastern morris Cranes limited 1,0 3,8 2,8 4,8 0,6

morris material Handling (Thailand) ltd. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

morris Thailand Co. ltd. 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

kito Corporation 29,4 69,1 32,1 67,1 0,8

Crane industrial services llC 0,7 1,7 1,1 2,6 0,1

muuntoero 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 34,6 84,7 42,5 83,9 2,3

osakkuusyhtiöosakkeiden tasearvot muodostuvat konsernin osuudesta osakkuusyhtiöstä hankintahetkellä oikaistuna hankin-tahetken jälkeen tapahtuneilla muutoksilla osakkuusyhtiöiden omassa pääomassa. katso myös yhtiölistaa koskien omistuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä.

konecranes-konsernin omistamien kito Yhtymän osakkeiden markkina-arvo 31. joulukuuta, 2012 oli 19,5 milj. euroa (17,4 milj. euroa vuonna 2011) konecranes on testannut omistuksena arvon kito Yhtymässä perustuen osuuteensa niiden arvioi-tujen vastaisten rahavirtojen nykyarvosta, jotka osakkuusyrityksen odotetaan kerryttävän. laskelmien mukainen käyttöarvo ylittää kirjanpitoarvon, jonka johdosta arvonalentumistappiota ei ole kirjattu. kito Yhtymän osakkeen alhainen markkina-arvo johtuu pääosin sen epälikvidistä luonteesta Tokion pörssissä.

1) Osuus yhtiön varoista, veloista, liikevaihdosta ja tilikauden tuloksesta perustuu konsernin omistusosuuden mukaiseen osuuteen näissä yhtiöissä viimei-simmän julkaistun tilinpäätöksen mukaisesti.

93KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

21. MYYTäViSSä OlEVAT SijOiTUKSET

2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 1,4 1,4

siirto tytäryhtiö- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin 0,0 0,0

siirto omaisuuserien välillä 0,0 0,0

tasearvo 31.12. 1,4 1,4

myytävissä olevat sijoitukset koostuvat kokonaisuudessaan noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ne on arvostettu han-kintahintaan, koska käypää arvoa koskevien järkevien arvioiden vaihteluväli on merkittävä ja erilaisten arvioiden todennäköi-syyksiä ei pystytä kohtuullisesti arvioimaan.

katso myös Yhtiölistaa, jossa on yksityiskohtaiset tiedot myytävissä olevista sijoituksista.

22. VAiHTO-OMAiSUUS

2012 2011

aineet, tarvikkeet ja puolivalmisteet 138,5 132,5

keskeneräiset tuotteet 180,7 176,8

Valmiit tuotteet 21,6 20,2

ennakkomaksut 22,0 17,8

yhteensä 362,9 347,5

23. ARVOSTUSERäT

2012

arvo tilikauden

alussa muuntoero

käyttö tilikauden

aikana

varauk-sen purku (tarpeet-tomana)

varauk-sen lisäys tilikauden

aikana

arvo tilikauden

lopussa

luottotappiovaraus 14,0 0,0 2,3 3,0 7,8 16,4

Varastojen epäkuranttiusvaraus 20,0 0,1 3,7 0,3 5,6 21,7

2011

arvo tilikauden

alussa muuntoero

käyttö tilikauden

aikana

varauk-sen purku (tarpeet-tomana)

varauk-sen lisäys tilikauden

aikana

arvo tilikauden

lopussa

luottotappiovaraus 15,8 0,2 4,7 2,8 5,5 14,0

Varastojen epäkuranttiusvaraus 19,4 0,3 2,0 1,1 3,4 20,0

24. MYYNTiSAAMiSTEN iKäjAKAUMA

2012 2011

erääntymättömät myyntisaamiset 249,3 236,1

1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 89,3 71,4

31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 35,2 35,7

61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 23,3 27,7

Yli 91 päivää erääntyneet myyntisaamiset 44,8 35,0

yhteensä 442,0 405,9

myyntisaamiset arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhtey-dessä hankintahintaansa (kirjanpitoarvot vastaavat käypiä arvoja). myyntisaamisten luottoriskikeskittymät eivät ole

olennaisia johtuen konsernin laajasta asiakaskannasta. Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot olivat 2,4 milj. euroa (4,7 milj. euroa vuonna 2011).

25. MUUT SAAMiSET

2012 2011

Vekselisaamiset 7,2 18,0

arvonlisäverosaamiset 22,0 26,8

yhteensä 29,2 44,8

94 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

27. RAHAVARAT

2012 2011

raha- ja pankkitilit 130,0 58,0

lyhytaikaiset talletukset 15,2 14,7

yhteensä 145,1 72,7

lyhytaikaiset talletukset ovat enintään kolmen kuukauden pituisia. rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.

26. SiiRTOSAAMiSET

2012 2011

korot 0,1 1,2

osatuloutussaamiset 42,6 66,4

ennakkoon maksetut kulut 12,3 12,6

muut siirtosaamiset 45,1 38,3

yhteensä 100,1 118,5

28. OMA pääOMA

28.1. oma pääoma osakkeiden

lukumäärä osake-pääoma

ylikurssi-rahasto

sijoitetun vapaan oman

pääoman rahasto

1.1.2011 58 959 664 30,1 39,3 10,5

osakemerkinnät optioilla 958 300 0,0 0,0 24,6

osakeanti konecranes-konsernin johdon kannustinjärjestelmän (kCr management oy) johdosta 281 007 0,0 0,0 8,6

omien osakkeiden osto -3 000 000 0,0 0,0 0,0

31.12.2011 57 198 971 30,1 39,3 43,7

osakemerkinnät optioilla 92 339 0,0 0,0 1,1

31.12.2012 57 291 310 30,1 39,3 44,8

oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, osakeannista, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muunto-erosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. konecranes oyj:n osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. kaikki liik-keelle lasketut osakkeet ovat maksettu täysimääräisesti. Yli-kurssirahastoon on kirjattu osakkeen kirjanpidollisen vasta-arvon ylittävä osa osakkeista, jotka on laskettu liikkeelle ennen 1.9.2006. arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. muuntoero koostuu ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinves-tointien muuntoeroista. sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei iFrs:n mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muu-hun rahastoon. rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattami-seen tai varojen jakamiseen.

28.2. jakokelpoiset voittovarat

katso sivu 120 / Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

2012 2011

28.3. omat osakkeet osakkeiden lukumäärä

osakkeiden lukumäärä

lukumäärä 1.1. 6 042 456 3 042 456

Vähennykset -61 424 0

lisäykset 0 3 000 000

lukumäärä 31.12. 5 981 032 6 042 456

Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta:Yhtiökokous valtuutti 23.3.2012 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi otta-misesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otet-tavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiö ei kuitenkaan voi yhdessä tytäryh-teisöjensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään het-kellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista. omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julki-sessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdan-naisia. omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osak-

95KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suun-nattu hankinta).

omia osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi mahdollisten yrityskauppojen yhteydessä toteutettavien osa-keantien aiheuttaman laimennusvaikutuksen rajoittamiseksi, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, hallituksen palkkioiden suorittamiseksi, käy-tettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä tai mitätöitäväksi edellyttäen, että hankinta on yhtiön ja sen osakkeenomista-jien etujen mukaista.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta:Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkei-siin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraa-vasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oike-uttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voi käyttää myös kan-nustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä omien osak-keiden luovutukseen liittyvän valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti.

Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta: Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankit-tujen omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen kohteena on enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää kaikista omien osakkeiden luovuttami-sen ehdoista. omien osakkeiden luovuttaminen voi tapah-tua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osa-keyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koske-vien erityisten oikeuksien antamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä osakeantiin ja osakkeisiin liittyvien erityisten oikeuk-sien antamiseen liittyvän valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti.

Hallituksen ehdotus osakesäästöohjelman käyttöönottamiseksi ja hallituksen valtuuttamiseksi päättämään maksuttomasta suunnatusta osakeannista:Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankit-tujen omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavasti:

ohjelma otetaan käyttöön konecranes-konsernissa maailmanlaajuisesti. ohjelman tavoitteena on kannustaa konecranes-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi, sekä palkita heitä yrityksen tavoittei-den mukaan toimimisesta – sekä nyt että tulevaisuudessa. Tarkoituksena on myös tiivistää konecranes-konsernin osak-keenomistajien ja henkilöstön välistä suhdetta.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättä-mään ohjelman yksityiskohtaisista ehdoista, säästökausista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista, sekä toteuttamaan ohjelman harkintansa mukaan ottaen erityisesti huomioon kussakin maassa, jossa konserni harjoittaa liiketoimintaa, voimassa olevan lainsäädännön ja muut ohjelmaan sovellet-tavat määräykset.

Hallitus on päättänyt ohjelman yksityiskohtaiset ehdot ja alkavan säästökauden. ohjelmaa tarjottiin noin 40 maassa noin 11 000 työntekijälle. muutamat maat on jätettiin pois tässä vaiheessa paikallisten lainsäädännöllisten estei-den vuoksi. alkava säästökausi alkoi 1.7.2012 ja päättyy 30.6.2013. enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 5 prosenttia kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta ja vähimmäissäästön määrä kuukaudessa on 10 euroa per työntekijä. ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. lisäosakkeet annetaan osallistujille, jos he omista-vat säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omis-tusjakson päättymiseen, 15.2.2016, saakka eikä heidän työsuhteensa ole päättynyt bad leaver –syistä omistusjakson viimeisenä päivänä.

Työntekijä osallistuu ohjelmaan vuodeksi kerrallaan. osakkeita hankitaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain konecranes-osavuosikatsausten julkis-tamispäivien jälkeen marraskuusta 2012 alkaen. ostetuille osakkeille alkavan säästökauden aikana maksetut osingot käytetään automaattisesti osakkeiden ostamiseen seuraa-vana osakkeiden ostopäivänä. näillä osakkeilla on samat oikeudet kuin lisäosakkeilla.

Hallitus valtuutetaan päättämään uusien osakkeiden antamisesta tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovut-tamisesta niille osakesäästöohjelmaan kuuluville henki-löille, jotka ohjelman ehtojen mukaisesti ovat oikeutettuja saamaan maksuttomia osakkeita, sekä päättämään mak-suttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Valtuutus sisältää oikeuden luovuttaa osakesäästöohjelmassa yhtiön hallussa nyt olevia, käyttötarkoitukseltaan muihin kuin kan-nustinjärjestelmiin aiemmin rajattuja omia osakkeita. annet-tavien uusien osakkeiden tai luovutettavien yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä voi olla yhteensä enintään 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 0,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus on oikeutettu päättämään muista osakeantiin liittyvistä seikoista ja osakeanti-valtuutus on voimassa 1.3.2017 saakka.

96 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

29. OpTiO-OiKEUDET jA MUUT OSAKEpERUSTEiSET MAKSUTVarsinainen yhtiökokous on hyväksynyt 12.3.2009 optio-oikeuksien jakamisesta yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avain-henkilöille. optio-oikeuksia annetaan yhteensä enintään 2 250 000 kappaletta, ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2 250 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Hallitus päättää annetaanko merkitsijälle uusia vai yhtiön hallussa olevia osakkeita. optio-oikeuksista 750 000 merkitään tunnuksella 2009a, 750 000 tunnuk-sella 2009B ja 750 000 tunnuksella 2009C. osakkeiden merkintäaika ensimmäisen sarjan optio-oikeuksilla alkaa 1.4.2012 ja päättyy viimeisen sarjan optio-oikeuksilla 30.4.2016. osakkeen merkintähinta perustuu konecranes oyj:n osakkeen markkinahintaan nasDaQ omX Helsingin pörssissä huhtikuussa 2009, 2010 ja 2011. Vuoden 2012 loppuun mennessä optiosarjalla 2009a on merkitty 92 339 osaketta.

mikäli yhtiö jakaa osinkoa, optio-oikeudella merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan merkintähinnan mää-räytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen määrällä kunkin osingonjaon täs-mäytyspäivänä. optiosarjan 2009a merkintähinta oli 14,55 euroa (vuoden 2009, 2010 ja 2011 osingonjakojen jälkeen 11,65 euroa), optiosarjan 2009B merkintähinta oli 23,79 euroa (vuoden 2010 ja 2011 osingonjaon jälkeen 21,79 euroa) ja optiosarjan 2009C merkintähinta oli 31,37 euroa (vuoden 2011 osingonjaon jälkeen 30,37 euroa).

konecranes oyj:n hallitus on päättänyt 22.3.2012 ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän, jossa palkkion ansainta perustuu hallituksen päättämien tavoitteiden saavuttami-

29.1. yHteenveto konecranes oyj:n optio-oHjelmista

optio-oHjelma

enimmäismäärä osakkeita, jonka

optio-ohjelma oikeutti merkitsemään

merkintähinta / osake (eur)

enimmäismäärä osakkeita, jonka

optio-ohjelman perusteella voidaan

vielä merkitä merkintäaika

2009a 750 000 11,65* 630 161 1.4.2012–30.4.2014

2009B 750 000 21,79** 733 000 1.4.2013–30.4.2015

2009C 750 000 30,37*** 727 500 1.4.2014–30.4.2016

yhteensä 2 250 000 2 090 661

* Alkuperäinen merkintähinta oli 14,55 euroa.** Alkuperäinen merkintähinta oli 23,79 euroa.*** Alkuperäinen merkintähinta oli 31,37 euroa.

29.2. ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos 2012 2011

ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1. 3 144 200 3 370 000

myönnetyt optio-oikeudet 2 000 787 000

lunastetut optio-oikeudet -15 000 -49 500

käytetyt optio-oikeudet -104 839 -958 300

Vanhentuneet optio-oikeudet -935 700 -5 000

ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12. 2 090 661 3 144 200

käytetyt optio-oikeudet sisältävät 12 500 osaketta, joissa omien osakkeiden siirto tapahtuu vuonna 2013.optio-ohjelmien kokonaiskustannukset vuodelle 2012 olivat 4,0 milj. euroa (4,8 milj. euroa vuonna 2011). optio-ohjelman

kulut sisällytetään henkilöstökuluihin ja vastaeränä kirjataan oman pääoman lisäys.

seen. uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omista-jien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpai-lukykyinen yhtiön osakkeiden pitkäjänteiseen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmä sisältää kolme vuoden pituista ansaintajak-soa sekä kolme noin kolmen vuoden pituista ansaintajak-soa. ansaintajaksot alkavat vuosien 2012, 2013 ja 2014 alussa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. 1.1.2012 alkavan vuoden pituisen ansaintajakson ansainta perustuu konecranes-konsernin liikevoittoprosenttiin ja kol-mevuotisen ansaintajakson ansainta yhtiön osakkeen koko-naistuottoon (Tsr). mahdollisesti ansaittu palkkio makse-taan keväällä 2015. mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen ansaintajakson loppua, palkkiota ei kyseiseltä ansaintajaksolta makseta.

Hallitus edellyttää, että jokainen konsernin laajennetun johtoryhmän jäsen pitää puolet uuden kannustinjärjestel-män perusteella maksetuista osakkeista, kunnes kaikkien hänen omistamiensa yhtiön osakkeiden arvo yhteensä vas-taa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä omistetaan niin kauan kuin työ- tai toimisuhde konserniyh-tiöön jatkuu.

osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 150 henkilöä. 1.1.2012 alkaneiden ansaintajaksojen perus-teella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 700 000 konecranes oyj:n osakkeen arvoa. Hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttaminen tuo puolet maksimi-palkkiosta. maksimipalkkion saaminen edellyttää tavoittei-den selkeää ylittämistä.

97KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

29.3. osakeoptioiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset

optioiden käypä arvo on määritelty perustuen Black&scholes -menetelmään.osakeoptioiden käypien arvojen määrityksessä on käytetty seuraavia oletuksia:

2009a 2009B 2009c

osakkeen merkintähinta, eur 11,65* 21,79** 30,37***

osakkeen käypä arvo, eur 17,65 24,22 32,30

oletettu volatiliteetti, % 25 % 23 % 20 %

riskitön korko, % 3,27 % 2,15 % 2,82 %

oletettu voimassaoloaika vuosina 2,3 3,3 4,3

optioiden käypä arvo myöntämishetkellä, eur 6,52 6,19 8,17

Yllä olevat laskelmat perustuvat konecranes oyj:n osakkeen 4–6 vuoden implisiittiseen volatiliteettiin, jonka on arvioinut opti-oilla aktiivisesti kauppaa käyvä markkinataho.

* Alkuperäinen merkintähinta oli 14,55 euroa.** Alkuperäinen merkintähinta oli 23,79 euroa.*** Alkuperäinen merkintähinta oli 31,37 euroa.

29.4. osakepoHjaisten kannustinjärjestelmässä myönnettyjen osakkeiden muutokset

2012 osakkeiden lukumäärä

2011 osakkeiden lukumäärä

lukumäärä 1.1. 0 0

myönnetyt palkkio-osakkeet 605 000 0

palautetut palkkio-osakkeet 0 0

lunastetut palkkio-osakkeet -3 000 0

lukumäärä 31.12. 602 000 0

palkkio maksetaan konecranes-konsernin osakkeina (noin 50 %) ja osin rahana (noin 50 %). rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen suorittamiseen. kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille perustuen myöntämispäivälle laskettuun konecranes-konser-nin osakkeen käypään arvoon eur 21,17. osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu konecranes-konsernin kurs-sin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kokonaiskus-tannukset vuodelle 2012 olivat 0,8 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2011). osakepohjaisen kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettavan osuuden kulut sisällytetään henkilöstökuluihin ja vastaeränä kirjataan oman pääoman lisäys. rahaosuuden kulut sisällytetään henkilöstökuluihin ja vastaeränä kirjataan pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys. rahaosuutta vastaava vieraan pääoman määrä taseessa oli 0,5 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2011).

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkio-osakkeiden käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletuksetrahana maksettavan osuuden käypä arvo lasketaan uudes-taan jokaisena raportointipäivänä kunnes palkkio-osakkeet on jaettu. Tämän seurauksena rahaosuuttava vastaava vie-raan pääoman määrä muuttuu konecranes oyj:n osakkeen hinnan mukaan. markkinaperusteisista ehdoista (osakkeen kokonaistuotto) riippuva omana pääomana maksettavan

osuuden käypä arvo myöntämishetkellä perustuu monte Carlo malliin. muista kuin markkinaperusteisista ehdoista (liikevoittoprosentti) riippuva omana pääomana makset-tavan osuuden käypä arvo perustuu myöntämispäivän konecranesin osakkeen käypään arvoon sekä oletettuun osinkotuottoon.

2012

osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, eur 21,17

osakkeen käypä arvo raportointipäivänä 31.12. 25,55

oletettu volatiliteetti, % * 37,5 %

riskitön korko, % 3,5 %

oletettu osinkotuotto, % 1,0

oletettu voimassaoloaika vuosina 3,0

myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo 14,87

* Oletettu volatiliteetti on laskettu Konecranes-konsernin osakkeen histo-riallisesta volatiliteetista, joka perustuu vastaavan maturiteetin kuukausit-taisiin volatiliteettiarvoihin.

29.5. Henkilöstön osakesäästöoHjelmalisäosakkeet maksetaan konecranes-konsernin osakkeina (noin 50 %) ja osin rahana (noin 50 %). rahaosuus on tar-koitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veroluonteisten maksujen suorittamiseen. ohjelman kulut jaksotetaan sääs-töosakkeiden omistusjaksolle ja ne perustuvat neljännes-vuosittaisiin säästöosakkeiden määrään sekä konecranes- konsernin osakkeen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Henkilöstön osakesäästöohjelman kokonaiskustannukset vuodelle 2012 olivat 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2011). osakesäästöohjelman kulut sisällytetään henkilöstö-kuluihin. Vastaeränä omana pääoman maksettavaan osuu-teen kirjataan oman pääoman lisäys ja rahaosuuden vasta-eränä kirjataan pitkäaikaisen vieraan pääoman lisäys. raha-osuutta vastaava vieraan pääoman määrä taseessa oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2011).

98 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

30. KOROlliSET VElAT

2012 2012 2011 2011

30.1. pitkäaikainen Tasearvo käypä arvo Tasearvo käypä arvo

laina rahoituslaitoksilta 105,7 105,7 106,6 106,6

Joukkovelkakirjalainat 74,9 74,9 0,0 0,0

eläkelainat 11,4 11,4 15,1 15,1

rahoitusleasingvelat 6,1 6,1 5,4 5,4

muut pitkäaikaiset lainat 7,6 7,6 1,9 1,9

yhteensä 205,6 205,6 129,1 129,1

2012 2012 2011 2011

30.2. lyHytaikainen Tasearvo käypä arvo Tasearvo käypä arvo

lainat rahoituslaitoksilta 0,0 0,0 0,7 0,7

eläkelainat 3,8 3,8 3,8 3,8

rahoitusleasingvelat 3,3 3,3 3,2 3,2

Yritystodistukset 88,7 88,7 144,7 144,7

muut lyhytaikaiset lainat 0,4 0,4 0,3 0,3

shekkitilien limiitit 25,5 25,5 11,2 11,2

yhteensä 121,7 121,7 163,9 163,9

pitkäaikaisten velkojen keskikorko 31.12.2012 oli 1,9 % (2011: 2,53 %) ja lyhytaikaisten 3,08 % (2011: 1,73 %). euromää-räisten velkojen efektiivinen korkotaso vaihteli 0,73 % ja 5,05 %:n välillä (2011: 0,93 % - 6,68 %).

30.3. velkojen valuuttajakauma ja uudelleenHinnoittelu

2012

keskim. duraatio

keski-korko %

korkojakson maturiteetti

valuuttamäärä

milj. euroakorko-

herkkyys1) 2013 2014 2015 2016 2017-

eur 295,9 1,9 vuotta 1,43 3,0 98,1 85,3 6,5 105,4 0,6

CaD 0,3 1,0 vuotta 2,42 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0

inr 30,2 1,5 vuotta 11,19 0,3 23,2 1,8 1,2 2,2 1,7

usD 0,8 2,0 vuotta 2,80 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 0,0

sGD 0,1 1,9 vuotta 4,97 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1

yhteensä 327,3 2,33 3,3 121,7 87,9 7,7 107,6 2,4

2011

keskim. duraatio

keski-korko %

korkojakson maturiteetti

valuuttamäärä

milj. euroakorko-

herkkyys1) 2012 2013 2014 2015 2016-

eur 280,9 2,1 vuotta 1,23 2,8 154,4 9,1 6,6 6,1 104,7

CnY 0,6 2,0 vuotta 7,65 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6

inr 8,6 1,0 vuotta 12,00 0,1 8,6 0,0 0,0 0,0 0,0

usD 1,8 2,0 vuotta 3,46 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,8

GBp 0,3 2,0 vuotta 6,68 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0

pln 0,1 1,0 vuotta 6,00 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0

sar 0,7 1,0 vuotta 9,00 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 0,0

sGD 0,1 1,9 vuotta 1,97 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1

Zar 0,0 1,4 vuotta 8,81 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 293,0 1,60 2,9 163,9 9,3 6,6 6,1 107,0

1) Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus konsernin nettokorkokuluihin seuraavien 12 kuukauden aikana. Kaikkien muiden muut-tujien on oletettu pysyvän vakioina.

99KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

30.4. velkojen maturiteettijakauma

2012 lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti

velan tyyppinostettu

määrä 2013 2014 2015 2016 2017myöhem-

min

sitovat rahoituslimiitit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

lainat rahoituslaitoksilta 112,6 0,0 4,3 3,0 103,0 2,3 0,0

Joukkovelkakirjalainat 74,9 0,0 74,9 0,0 0,0 0,0 0,0

rahoitusleasingvelat 9,4 3,3 4,6 0,7 0,7 0,0 0,0

Yritystodistusohjelma 88,7 88,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

eläkelainat 15,1 3,8 3,8 3,8 3,8 0,0 0,0

muut pitkäaikaiset velat 1,0 0,4 0,3 0,2 0,2 0,0 0,0

shekkitilien limiitit 25,5 25,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset 6,9 3,7 3,2 0,0 0,0 0,0 0,0

ostovelat ja muut velat 178,0 178,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 512,2 303,4 91,1 7,7 107,6 2,4 0,0

2011 lainasopimuksen/-limiitin maturiteetti

velan tyyppinostettu

määrä 2012 2013 2014 2015 2016myöhem-

min

sitovat rahoituslimiitit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

lainat rahoituslaitoksilta 107,3 0,7 0,7 1,9 1,9 101,8 0,4

rahoitusleasingvelat 8,6 3,2 4,4 0,6 0,3 0,1 0,0

Yritystodistusohjelma 144,7 144,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

eläkelainat 18,9 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 0,0

muut pitkäaikaiset velat 2,2 0,3 0,5 0,4 0,2 0,2 0,7

shekkitilien limiitit 11,2 11,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset 6,0 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

ostovelat ja muut velat 177,8 177,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 476,8 347,7 9,3 6,6 6,1 105,9 1,1

100 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

30.5. raHoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ias 39:n mukaisesti ryHmiteltyinä

2012

raHoitusvarat

käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitus- varat/-velat

lainat ja muut

saamiset

myytävissä olevat

rahoitus-varat

Jaksotettuun hankinta-

menoon kirjat-tavat rahoitus -

varat/-velat

Tase-erien kirjanpito-

arvotkäypä

arvo Viite:pitkäaikaiset rahoitusvaratpitkäaikaiset korolliset saamiset 0,2 0,2 0,2Johdannaissopimukset 0,6 37.2muut rahoitusvarat 1,4 1,4 1,4 21lyhytaikaiset rahoitusvaratkorolliset lyhytaikaiset saatavat 0,1 0,1 0,1myyntisaamiset ja muut saamiset 471,1 471,1 471,1 24, 25Johdannaissopimukset 6,6 6,6 6,6 37.2rahat ja pankkisaamiset 145,1 145,1 145,1 27yhteensä 7,1 616,6 1,4 624,5 624,5

raHoitusvelatpitkäaikaiset rahoitusvelatkorolliset velat 205,6 205,6 205,6 30.1Johdannaissopimukset 3,2 37.2lyhytaikaiset rahoitusvelatkorolliset velat 121,7 121,7 121,7 30.2Johdannaissopimukset 3,7 3,7 3,7 37.2ostovelat ja muut velat 178,0 178,0 178,0 34.2yhteensä 6,9 505,3 509,0 509,0

2011

raHoitusvarat

käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat rahoitus- varat/-velat

lainat ja muut

saamiset

myytävissä olevat

rahoitus-varat

Jaksotettuun hankinta-

menoon kirjat-tavat rahoitus -

varat/-velat

Tase-erien kirjanpito-

arvotkäypä

arvo Viite:pitkäaikaiset rahoitusvaratpitkäaikaiset korolliset saamiset 0,2 0,2 0,2Johdannaissopimukset 0,4 37.2muut rahoitusvarat 1,4 1,4 1,4 21lyhytaikaiset rahoitusvaratkorolliset lyhytaikaiset saatavat 0,4 0,4 0,4myyntisaamiset ja muut saamiset 450,6 450,6 450,6 24, 25Johdannaissopimukset 5,9 5,9 5,9 37.2rahat ja pankkisaamiset 72,7 72,7 72,7 27yhteensä 6,3 523,9 1,4 531,2 531,2

raHoitusvelatpitkäaikaiset rahoitusvelatkorolliset velat 129,1 129,1 129,1 30.1Johdannaissopimukset 2,3 37.2lyhytaikaiset rahoitusvelatkorolliset velat 163,9 163,9 163,9 30.2Johdannaissopimukset 6,0 6,0 6,0 37.2ostovelat ja muut velat 177,8 177,8 177,8 34.2yhteensä 8,3 470,8 476,8 476,8

101KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

31. TYöSUHDE-ETUUDETkonecranes-konsernissa on voimassa useita eläkejärjeste-lyjä paikallisten ehtojen ja käytäntöjen mukaisesti. eläkejär-jestelyt luokitellaan maksupohjaisiin tai etuuspohjaisiin jär-jestelyihin. konsernilla on merkittävä etuuspohjainen järjes-tely isossa-Britanniassa ja saksassa. konecranes-konserni käsittelee suomen eläkejärjestelmää (Tyel) maksuperustei-sena järjestelmänä.

konecranes luopui 1.1.2012 alkaen ias19 mukaisen etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattis-ten voittojen ja tappioiden jaksottamisesta (ns putkimene-telmä). laskentaperiaatteen muutoksella valmistaudutaan ias19r standardiin, jonka eu:n hyväksyi kesäkuussa 2012. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan nyt konser-nin laajaan tuloslaskelmaan, kun ne syntyvät. Vuoden 2011 vertailuluvut on muutettu vastaamaan valittua laskentaperi-aatetta. Vuonna 2011 muutoksella oli vaikutusta laajassa tuloslaskelmassa esitettäviin vakuutusmatemaattisiin voit-toihin 1,1 milj. euroa sekä veroihin 0,4 milj. euroa. Taseessa muutos vähensi vuoden 2011 edellisten tilikausien voittoa -3,3 milj. euroa (-4,0 milj. euroa vuonna 2010) ja lisäsi muita pitkäaikaisia velkoja +4,5 milj. euroa ja laskennallista verosaatavaa +1,2 milj. euroa.

31.1. eläkevelvoitteet taseessa 2012 2011

rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 70,2 59,6

rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 53,8 48,5

eläkevelvoitteet yhteensä 123,9 108,1

Varojen käypä arvo -50,0 -44,9

nettomääräinen velka taseessa 73,9 63,2

31.2. tuloslaskelman kulut 2012 2011

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 2,4 2,5

korkomenot 5,1 5,1

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -2,1 -2,2

aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,6

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) tai tappiot (+) -11,7 -1,1

yhteensä -6,3 5,0

Vuoden 2012 vakuutusmatemaattiset tappiot syntyivät pää-asiassa saksan ja iso-Britannian eläkejärjestelyissä käytetyn diskonttokoron laskusta.

31.3. velvoitteen nykyarvon muutokset: 2012 2011

Velvoitteen nykyarvo 1.1. 108,1 101,7

muuntoero 0,7 1,3

liiketoimintojen yhdistämiset 0,0 1,0

eläkevastuiden uudelleenluokittelu 0,0 1,6

aikaisempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 0,6

Vaikutukset järjestelyn supistamisesta -0,3 -0,1

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 2,4 2,5

korkomenot 5,1 5,1

Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) 14,3 -0,3

maksetut etuudet (-) -6,3 -5,3

velvoitteen nykyarvo 31.12. 123,9 108,1

31.4. järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset 2012 2011

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 44,9 39,1

muuntoero 1,0 1,2

liiketoimintojen yhdistämiset 0,0 0,5

Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 2,1 2,2

maksusuoritukset järjestelyyn 2,6 2,4

Vaikutukset järjestelyn supistamisesta -0,5 0,6

Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) 2,6 0,8

maksetut etuudet (-) -2,7 -2,0

järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 50,0 44,9

31.5.järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen 31.12. omaisuusryHmittäin 2012 2011

oman pääoman ehtoiset instrumentit 15,4 20,5

Velkainstrumentit 23,8 21,4

Vakuutukset 2,1 2,6

muut 8,8 0,4

järjestelyyn kuuluvat varat yhteensä 50,0 44,9

käytännössä kaikilla oman pääoman ehtoisilla ja velkainstru-menteilla on noteeratut hinnat aktiivisilla markkinoilla. Järjes-telyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 4,7 milj. euroa (2011: 2,9 milj. euroa).

konserni olettaa maksavansa 2,1 milj. euroa etuuspohjai-siin järjestelyihinsä vuonna 2013.

31.6. etuuspoHjaiset järjes-telyt: tärkeimmät vakuutus-matemaattiset olettamukset 2012 2011

Diskonttokorko (%) 2,20–20,00 3,10–8,75

Varojen odotettu tuotto (%) 3,60–8,00 4,00–8,75

Tuleva palkankorotusolettamus (%) 2,00–17,20 2,50–15,00

Tuleva eläkkeiden korotusolettamus (%) 1,00–3,00 1,50–4,00

102 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

32. lASKENNAlliSET VEROSAAMiSET jA VEROVElAT

32.1. laskennalliset verosaamiset 2012 2011

Työsuhde-etuudet 12,8 9,8

Varaukset 14,4 13,6

käyttämättömät verotukselliset tappiot 13,5 15,9

muut väliaikaiset erot 13,1 9,9

yhteensä 53,8 49,1

32.2. laskennalliset verovelat 2012 2011

aineelliset hyödykkeet 17,8 20,9

muut väliaikaiset erot 4,6 5,7

yhteensä 22,3 26,6

konecranes ei ole kirjannut laskennallista veroa tytäryh-tiöiden jakamattomista voittovaroista, siltä osin kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavassa tulevaisuudessa. suurin väliaikainen ero, josta ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa liittyy kanadan tytäryhtiöiden voittovaroihin. näistä arvioitu 5 prosentin lähdeveron määrä on 1,3 milj. euroa.

32.3. käyttämättömät verotuksessa Hyväksiluettavat tappiotVuoden 2012 tilinpäätöksessä konecranes kirjasi 13,5 milj. euron (15,9 milj. euroa vuonna 2011) suuruisen laskennal-lisen verosaamisen koskien käyttämättömiä verotuksessa

hyväksiluettavia tappioita, yhteismäärältään 127,5 milj. euroa (125,9 milj. euroa vuonna 2011). käyttämättömät verotuksessa hyväksiluettavat tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, johtuen niiden hyväksiluettavuu-teen liittyvästä epävarmuudesta, olivat yhteensä 84,6 milj. euroa tilikaudella 2012 (77,5 milj. euroa tilikaudella 2011).

merkittävin osa verotuksessa hyväksiluettavista tappi-oista liittyy vuonna 2006 hankittuun yhdysvaltalaiseen mor-ris material Handling inc:iin, jonka kertyneet verotuksessa hyväksiluettavat tappiot olivat 42,3 milj. euroa vuoden 2012 lopussa (55,4 milj. euroa vuonna 2011). konserni on kirjan-nut 8,3 milj. euron (12,4 milj. euroa vuonna 2011) suuruisen laskennallisen verosaamisen vuosien 2013–2022 aikana hyväksiluettavista tappioista, jotka ovat yhteensä 23,6 milj. euroa. koska Yhdysvaltojen liiketoimintojen tulokset ovat riit-täneet vahvistettujen tappioiden käyttöön täysimääräisesti viimeisenä viitenä vuotena, konserni päätti lisätä tappioista kirjattavaa laskennallista verosaamista vuonna 2011 laske-malla sen seuraavan kymmenen vuoden vahvistettujen tap-pioiden määrästä entisen kolmen vuoden sijaan. Vuosien 2023–2031 aikana käytettävissä olevista verotuksessa hyväksiluettavista tappioista, suuruudeltaan yhteensä 18,7 milj. euroa, ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, joh-tuen niiden hyväksiluettavuuteen liittyvästä epävarmuudesta, sekä vuosittaisiin vähennysoikeuksiin liittyvistä rajoituksista.

käyttämättömät verotuksessa hyväksiluettavat tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset 31.12. jaoteltuna merkittävimpien maiden mukaan:

2012 vahvistetut

tappiot

potentiaaliset laskennalliset verosaamiset

kirjaamaton osa laskennallisista verosaamisista

laskennalliset verosaamiset

taseessa Yhdysvallat 42,3 15,4 7,0 8,3 itävalta 19,8 5,0 3,8 1,2 alankomaat 9,8 2,5 1,1 1,3 espanja 9,4 2,8 2,8 0,0 saksa 7,7 2,3 2,3 0,0 Japani 7,5 3,0 3,0 0,0 Brasilia 5,7 1,9 1,9 0,0 italia 3,9 1,2 1,2 0,0 suomi 3,7 0,9 0,0 0,9 muut 17,7 4,7 2,9 1,8 yhteensä 127,5 39,6 26,1 13,5

eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen odotettu tuotto on määritelty kyseisille varoille odotettavissa olevien tuottojen perusteella.

osakkeiden odotettu tuotto heijastaa pitkän tähtäyksen toteutuneita tuottoja kyseisillä markkinoilla. Velkapapereiden tuotot perustuvat sopimusehtoihin.

31.6. kauden ja edellisten kausien luvut 2012 2011 2010 2009 2008

etuuspohjainen velvoite 123,9 108,1 101,7 88,3 77,2

Varojen käypä arvo -50,0 -44,9 -39,1 -33,9 -27,9

Ylijäämä (-) / alijäämä (+) 73,9 63,2 62,6 54,4 49,3

Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+) järjestelyn veloista -14,3 0,3 -9,6 -7,2 7,5

Vakuutusmatemaattiset tappiot (-) / voitot (+) järjestelyn varoista 2,6 0,8 2,0 2,8 -5,5

103KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

2011 vahvistetut

tappiot

potentiaaliset laskennalliset verosaamiset

kirjaamaton osa laskennallisista verosaamisista

laskennalliset verosaamiset

taseessa Yhdysvallat 55,4 20,5 8,1 12,4 itävalta 16,1 4,0 3,0 1,0 alankomaat 10,1 2,6 1,1 1,4 espanja 10,0 3,0 3,0 0,0 saksa 7,7 1,9 1,9 0,0 Japani 6,9 2,8 2,8 0,0 Brasilia 3,2 1,1 1,1 0,0 italia 3,9 1,3 1,3 0,0 suomi 3,8 0,9 0,0 0,9 muut 8,7 5,5 5,4 0,1 yhteensä 125,9 43,7 27,8 15,9

33. VARAUKSET

2012 takuut uudelleen -

järjestely eläke-

sitoumukset muut yhteensä Varaukset 1.1. 25,5 11,3 3,9 13,4 54,1muuntoero 0,0 0,1 -0,2 -0,2 -0,2Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0lisäykset 7,4 2,9 3,1 6,6 20,0käytetyt varaukset 7,2 9,8 2,0 5,0 23,9Varausten peruutukset 3,0 1,0 0,0 1,6 5,5varaukset 31.12. 22,8 3,5 4,8 13,3 44,5

2011 takuut uudelleen -

järjestely eläke-

sitoumukset muut yhteensä Varaukset 1.1. 24,7 7,4 4,4 13,6 50,1muuntoero 0,1 0,2 0,1 0,4 0,7Hankitut liiketoiminnot 0,4 0,0 0,0 0,5 0,9lisäykset 8,9 7,6 0,1 4,7 21,3käytetyt varaukset 5,0 3,6 0,7 3,8 13,1Varausten peruutukset 3,6 0,4 0,0 1,9 5,9varaukset 31.12. 25,5 11,3 3,9 13,4 54,1

Takuukustannusvaraus kattaa tuotteiden korjaukseen tai vaihtoon liittyvät kustannukset niiden takuuaikana. Takuunalaiset vastuut on määritelty perustuen historiallisiin toteutuneisiin standardituotteiden ja palveluiden takuukus-tannuksiin. Yleinen takuuaika on 12 kuukautta. monimutkai-semmille tuotteille, etupäässä pitkäaikaisissa projekteissa, takuukustannusvaraus määritellään sopimuskohtaisesti ja takuuaika voi vaihdella kahteen vuoteen asti. uudelleenjär-jestelyvaraus kirjataan tapauksissa, joissa konserni on laa-tinut yksityiskohtaisen suunnitelman uudelleenjärjestelystä ja aloittanut sen toimeenpanemisen tai julkisesti ilmoittanut asiasta. eläkesitoumukset sisältävät paikallisiin eläkejärjes-telmiin liittyvät kustannusvaraukset. kohtaan muut varaukset sisältyvät varaukset laatuvirheiden, oikeudenkäyntien ja tap-piollisten sopimusten varalle.

34. MUUT lYHYTAiKAiSET VElAT

34.1. siirtovelat 2012 2011

palkat ja henkilösivukulut 72,7 70,6

eläkekulut 7,1 5,0

korot 0,8 1,7

Jälkikustannusvaraukset 94,1 85,7

muut 41,1 46,7

yhteensä 215,7 209,7

34.2. muut lyHytaikaiset velat (korottomat) 2012 2011

Vekselivelat 0,7 2,3

arvonlisäverovelat 12,5 14,1

muut velat 6,7 9,1

yhteensä 19,9 25,5

104 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

kolme perättäistä kertaa. konsernilla on lisäksi lukuisa määrä toimistolaitteisiin, ajoneuvoihin ja toimitiloihin kohdis-tuvia muita vuokrasopimuksia, joiden vuokraehdot ja jatko-optiot vaihtelevat.

36. ANNETUT VAKUUDET, VASTUU-SiTOUMUKSET jA MUUT VASTUUT

2012 2011

Vastuut omista kaupallisista sitoumuksista

Takaukset 349,5 371,2

leasingvastuut 101,7 101,8

muut vastuut 1,4 0,1

yhteensä 452,6 473,0

leasingsopimukset noudattavat normaaleja ehtoja kussakin maassa.

Ehdolliset velat liittyen oikeudenkäynteihinkonecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoi-mintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa. nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle pal-velu- ja tuotevalikoimallemme. näitä riita-asioita ovat sopi-musoikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimuk-set, tuotevastuut (suunnittelu- ja valmistusvirheet, puutteet varoitusvelvollisuuden täyttämisessä ja asbestivastuut), työ-suhde- ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorva-usvaatimukset.

näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vai-kutusta ei voida varmuudella ennustaa, mutta konecranes-konserni uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perus-teella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutusturvan ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olennaista haitallista vai-kutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

37. AVOiN jOHDANNAiSSOpiMUSKANTA

2012 nimellisarvo

2012 käypä arvo

2011 nimellisarvo

2011 käypä arvo

Valuuttatermiinisopimukset 504,8 3,4 479,0 -7,6

Valuuttaoptiot 19,7 0,0 15,0 -0,1

koronvaihtosopimukset 100,0 -3,0 70,0 -1,1

sähkötermiinit 1,9 -0,2 1,8 -0,2

yhteensä 626,5 0,3 565,9 -9,0

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskiltä suojautumiseen samoin kuin suojautumiseen säh-kön hinnan vaihtelulta. Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa tiettyjen suurien nosturiprojektien rahavirtojen sekä tiettyjen pitkä-aikaisten velkojen koron suojauksessa.

iFrs 7 vaatii, että käyvän arvon hierarkian mukainen rahoitusinstrumenttien luokittelu perustuu siihen minkä tasoisesta tiedosta käyvät arvot on johdettu. Tämä luokittelu käyttää kolmitasoista hierarkiaa:• Taso 1 – perustuu julkisesti noteerattuun hintaan aktiivisilla markkinoilla samalle instrumentille• Taso 2 – ei perustu suoraan markkinoilla noteerattuun hintaan, mutta arvostuksessa käytetään parametreja, jotka perustu-

vat joko suoraan (noteeratut hinnat) tai epäsuorasti (johdettu noteeratuista hinnoista) luokan 1 mukaisiin instrumentteihin• Taso 3 – arvostus perustuu parametreihin, jotka eivät ole johdettavissa julkisesta markkinainformaatiosta

iFrs 7:n käyvän arvon hierarkian mukainen rahoitusinstrumenttien luokittelu: taso 2 kaikille arvoille 31.12.2012.

35. VUOKRAVASTUUT lEASiNgSOpiMUKSiSTA

35.1. raHoitusleasing 2012 2011

Tulevaisuudessa erääntyvien vähim-mäisleasingmaksujen maturiteetti

alle 1 vuotta 3,4 3,3

1–5 vuotta 6,6 6,0

yli 5 vuotta 0,1 0,0

yhteensä 10,1 9,3

rahoitusleasingsopimusten nykyarvo

alle 1 vuotta 3,3 3,2

1–5 vuotta 6,0 5,4

yli 5 vuotta 0,0 0,0

yhteensä 9,4 8,6

pääosa konecranes-konsernin rahoitusleasingvastuista koostuu ajoneuvoista, joiden keskimääräinen vuokra-aika on 4 vuotta.

35.2. muut vuokrasopimukset 2012 2011

Vähimmäisvuokramaksujen maturiteetti

alle 1 vuotta 33,0 31,2

1–5 vuotta 63,1 60,9

yli 5 vuotta 5,7 9,6

yhteensä 101,7 101,8

Vuokramaksut tilikaudella 33,1 33,2

konecranes-konsernin merkittävimmät muut vuokrasopimuk-set koskevat Hyvinkään ja Hämeenlinnan tehdas- ja toimis-torakennuksia. sopimukset ovat voimassa 10–12 vuotta, ja vuokralleottajalla on niihin 5 vuoden jatko-optio. Vuokral-leottajalla on mahdollisuus käyttää 5 vuoden jatko-optiotaan

105KONECRANES 2012konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

37.2. joHdannaissopimusten käyvät arvot

2012

suojauslaskennan alaiset joHdannaissopimukset

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvo < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 2,9 0,6 -2,4 -0,1 0,9

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 -3,0 -3,0

sähkötermiinit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 2,9 0,6 -2,4 -3,1 -2,1

suojauslaskennan ulkopuoliset joHdannaissopimukset

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvo < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 3,7 0,0 -1,2 0,0 2,5

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

sähkötermiinit 0,0 0,0 -0,1 -0,1 -0,2

yhteensä 3,7 0,0 -1,3 -0,1 2,3

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvojoHdannaissopimukset yHteensä < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 6,5 0,6 -3,6 -0,1 3,4

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 -3,0 -3,0

sähkötermiinit 0,0 0,0 -0,1 -0,1 -0,2

yhteensä 6,6 0,6 -3,7 -3,2 0,3

37.1. joHdannaissopimusten nimellisarvot

suojauslaskennan alaiset joHdannaissopimukset

voimassaoloaika 2012 voimassaoloaika 2011< 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä < 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä

Valuuttatermiinisopimukset 205,1 24,8 229,9 278,5 29,3 307,8

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

koronvaihtosopimukset 0,0 100,0 100,0 0,0 70,0 70,0

sähkötermiinit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 205,1 124,8 329,9 278,5 99,3 377,8

suojauslaskennan ulkopuoliset joHdannaissopimukset

voimassaoloaika 2012 voimassaoloaika 2011< 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä < 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä

Valuuttatermiinisopimukset 274,9 0,0 274,9 171,3 0,0 171,3

Valuuttaoptiot 19,7 0,0 19,7 15,0 0,0 15,0

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

sähkötermiinit 0,7 1,3 1,9 0,8 1,0 1,8

yhteensä 295,3 1,3 296,6 187,2 1,0 188,2

joHdannaissopimukset yHteensä

voimassaoloaika 2012 voimassaoloaika 2011< 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä < 1 vuosi 1–6 vuotta yhteensä

Valuuttatermiinisopimukset 480,0 24,8 504,8 449,8 29,3 479,0

Valuuttaoptiot 19,7 0,0 19,7 15,0 0,0 15,0

koronvaihtosopimukset 0,0 100,0 100,0 0,0 70,0 70,0

sähkötermiinit 0,7 1,3 1,9 0,8 1,0 1,8

yhteensä 500,4 126,1 626,5 465,7 100,2 565,9

106 KONECRANES 2012 konserniTilinpääTöksen liiTeTieDoT

2011

suojauslaskennan alaiset joHdannaissopimukset

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvo < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 5,0 0,4 -7,6 -1,2 -3,4

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 -0,2 -0,9 -1,1

sähkötermiinit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

yhteensä 5,0 0,4 -7,8 -2,0 -4,5

suojauslaskennan ulkopuoliset joHdannaissopimukset

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvo < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 0,9 0,0 -5,1 0,0 -4,2

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 -0,1 0,0 -0,1

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

sähkötermiinit 0,1 0,0 -0,2 -0,1 -0,2

yhteensä 0,9 0,0 -5,3 -0,1 -4,4

positiivinen käypä arvo negatiivinen käypä arvo netto käypä arvojoHdannaissopimukset yHteensä < 1 vuosi 1–6 vuotta < 1 vuosi 1–6 vuotta

Valuuttatermiinisopimukset 5,9 0,4 -12,7 -1,2 -7,6

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 -0,1 0,0 -0,1

koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 -0,2 -0,9 -1,1

sähkötermiinit 0,1 0,0 -0,2 -0,1 -0,2

yhteensä 5,9 0,4 -13,2 -2,1 -9,0

38. RAHAViRTOjEN SUOjAUKSEEN liiTTYVäT ARVONMUUTOKSET

2012 2011

arvo 1.1. -2,9 0,5

omaan pääomaan kirjatut suojaukset 2,0 -4,6

laskennalliset verot -0,5 1,1

arvo 31.12. -1,4 -2,9

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin suuriin nosturipro-jekteihin, joiden ennakoidut rahavirrat ovat erittäin todennä-köisiä, sekä tiettyjen pitkäaikaisten velkojen koron suojauk-sessa.

39. läHipiiRiTApAHTUMATkonsernin lähipiiriin kuuluu osakkuus- ja yhteisyritykset sekä konsernin johdon avainhenkilöt: hallitus, toimitusjohtaja, kon-sernin johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä.

liiketapaHtumat osakkuus- ja yHteisyrityksien kesken 2012 2011

Tuotteiden ja palveluiden myynnit osakkuus- ja yhteisyrityksille 10,4 10,9

saatavat osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 2,0 3,0

Tuotteiden ja palveluiden ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä 0,5 2,4

Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille 0,0 0,0

myynnit ja ostot lähipiirin kesken tehdään normaalein mark-kinahinnoin.

johdon palkkiotkonsernin hallitus, toimitusjohtaja ja laajennettu johtoryhmä.

katso liite 13 konsernin tilinpäätösliitteistä.

107KONECRANES 2012koneCranes-konserni 2008–2012

KONECRANES-KONSERNi 2008–2012

liiketoiminnan keHitys 2012 2011 2010 2009 2008saadut tilaukset meur 1 970,1 1 896,1 1 536,0 1 348,9 2 067,1Tilauskanta meur 942,7 991,8 756,2 607,0 836,3liikevaihto meur 2 170,2 1 896,4 1 546,3 1 671,3 2 102,5

josta suomen ulkopuolella meur 2 080,1 1 796,6 1 457,4 1 575,1 1 979,6Vienti suomesta meur 638,9 570,7 427,2 488,4 700,1Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 11 917 10 998 9 739 9 811 9 222Henkilöstö 31.12. 12 147 11 651 10 042 9 782 9 904investoinnit meur 41,7 32,4 22,3 25,7 22,3

prosenttia liikevaihdosta % 1,9 % 1,7 % 1,4 % 1,5 % 1,1 %Tutkimus- ja kehitysmenot meur 25,8 29,6 21,5 22,0 19,0

prosenttia kokonaisliikevaihdosta % 1,2 % 1,6 % 1,4 % 1,3 % 0,9 %

kannattavuusliikevaihto meur 2 170,2 1 896,4 1 546,3 1 671,3 2 102,5liikevoitto (sisältäen uudelleenjärjestelykulut) meur 132,1 106,9 112,4 97,9 248,7

prosenttia liikevaihdosta % 6,1 % 5,6 % 7,3 % 5,9 % 11,8 %Voitto ennen veroja meur 124,0 95,8 111,3 88,6 236,2

prosenttia liikevaihdosta % 5,7 % 5,1 % 7,2 % 5,3 % 11,2 %Tilikauden voitto (sis. määräysvallattomien omistajien osuuden) meur 84,7 64,9 78,2 62,5 166,6

prosenttia liikevaihdosta % 3,9 % 3,4 % 5,1 % 3,7 % 7,9 %

tase ja tunnusluvutoma pääoma (sis. määräysvallattomien omistajien osuuden) meur 460,1 435,4 456,2 407,1 400,7Taseen loppusumma meur 1 563,8 1 447,5 1 175,5 1 060,4 1 205,4oman pääoman tuotto % 18,9 14,6 18,1 15,5 48,9sijoitetun pääoman tuotto % 18,6 17,1 24,2 19,3 56,3Current ratio 1,4 1,3 1,4 1,4 1,5omavaraisuusaste % 34,2 34,2 44,7 45,1 39,9Gearing % 39,5 50,5 -3,8 -19,1 2,8

numerotietoa osakkeistaTulos / osake, perus eur 1,47 1,11 1,35 1,08 2,83Tulos / osake, laimennettu eur 1,46 1,10 1,34 1,08 2,82oma pääoma / osake eur 7,92 7,57 7,64 6,84 6,75rahavirta / osake eur 2,78 -0,35 0,97 3,79 1,82osinko / osake eur 1,05* 1,00 1,00 0,90 0,90osinko / tulos % 71,5 90,1 74,1 83,3 31,8efektiivinen osinkotuotto % 4,1 6,9 3,2 4,7 7,5p/e -luku 17,4 13,1 22,9 17,7 4,3pörssikurssi alin / ylin** eur 14,34/26,67 13,18/34,17 19,08/32,04 10,61/22,04 9,90/32,50osakkeen keskikurssi ** eur 21,39 22,83 23,84 16,66 21,05osakekurssi 31.12. ** eur 25,55 14,54 30,89 19,08 12,08osakekannan markkina-arvo meur 1 463,8 831,7 1 821,3 1 122,1 713,6pörssivaihto *** (1 000) 206 014 220 567 145 005 151 422 171 519Vaihtuvuus % 359,6 385,6 245,9 257,5 290,4ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä, laimentamaton (1 000) 57 228 58 982 58 922 58 922 58 726ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä, laimennettu (1 000) 57 517 59 362 59 274 59 086 58 987ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä (1 000) 57 291 57 199 58 960 58 813 59 070

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki*** Lähde: NASDAQ OMX Helsinki, Fidessa 2009–2012

108 KONECRANES 2012 TunnuslukuJen laskenTakaaVaT

TUNNUSlUKUjEN lASKENTAKAAVAT

oman pääoman tuotto (%):Tilikauden voitto

X 100Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

sijoitetun pääoman tuotto (%):Voitto ennen veroja + maksetut korot ja muut rahoituskulut X 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim.vuoden aikana)

current ratio:lyhytaikaiset varat

lyhytaikaiset velat

omavaraisuusaste (%): oma pääoma

X 100Taseen loppusumma - saadut ennakot

gearing (%):korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - lainasaamiset

X 100oma pääoma

tulos / osake, laimentamaton:emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto

ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

tulos / osake, laimennettu: emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto

ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksellinen, keskimääräinen kappalemäärä

oma pääoma / osake:emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä

rahavirta / osake:liiketoiminnan nettorahavirta

ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

efektiivinen osinkotuotto (%):osinko / osake

X 100pörssikurssi tilikauden lopussa

p/e -luku:pörssikurssi tilikauden lopussa

Tulos / osake

osakekannan markkina-arvo:Tilikauden lopussa ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kerrottuna osak-keen pörssikurssilla tilikauden lopussa.

Henkilöstö keskimäärin: Vuosineljänneksistä laskettujen lukumäärien keskiarvo.

ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä:

kaikki osakkeet - omat osakkeet

109KONECRANES 2012YHTiölisTa

emoyHtiön omistamat tytäryHtiöosakkeet:

(1 000 eur)osakkeiden

kirjanpitoarvo

emon omistus-osuus, %

konserninomistus-osuus, %

suomi: konecranes Finance oy 46 448 100 100konecranes Finland oy 14 677 28 100

muut tytäryHtiöosakkeet:

osakkeiden kirjanpitoarvo

konserninomistus-osuus, %

alankomaat: konecranes B.V. 4 518 100konecranes Holding B.V. 13 851 100

arabiemiirikuntien liitto: stahl Cranesystems FZe 221 100konecranes middle east FZe 1 774 100

australia: konecranes pty. ltd. 175 100Bangladesh: konecranes (Banladesh) ltd. 49 100Belgia: s.a. konecranes n.V. 597 100Brasilia: konecranes Talhas, pontes rolantes e serviços ltda. 3 010 100Caymansaaret: morris middle east ltd. 0 100Chile: konecranes Chile spa 1 100espanja: konecranes ausió s.l.u 16 299 100

stahl Cranesystems s.l. 0 100etelä-afrikka: konecranes pty. ltd. 3 356 100indonesia: pt. konecranes 0 100intia: konecranes shared sevices india pvt. ltd. 175 100

stahl Cranesystems (india) pvt. ltd. 56 100Wmi konecranes india limited 56 719 100

iso-Britannia: axis machine Tool engineering limited 0 100Bond engineering (maintenance) ltd. 0 100electron services limited 0 100konecranes machine Tool service ltd. 2 991 100k&B machine Tool services ltd. 0 100kCi Holding uk ltd. 13 656 100konecranes uk limited 8 173 100lloyds konecranes pension Trustees ltd. 0 100morris material Handling ltd. 6 570 100stahl Cranesystems ltd. 0 100

italia: konecranes s.r.l. 4 890 100stahl Cranesystems s.r.l. 110 100

itävalta: konecranes Ges.m.b.H 2 140 100konecranes lifting systems GmbH 22 033 100

Japani: konecranes Company, ltd. 5 141 100kanada: 3016117 nova scotia ulC 0 100

Hydramach ulC 0 100kaverit Cranes and service ulC 0 100konecranes Canada inc. 893 100mHe Canada ulC 0 100overhead Crane ltd. 0 100

kiina: Dalian konecranes Company ltd. 1 933 100konecranes (shanghai) Co. ltd. 0 100konecranes (shanghai) Company ltd. 3 993 100konecranes port machinery (shanghai) Co. ltd. 6 807 100sanma Hoists & Cranes Co. ltd. 17 864 65stahl Cranesystems Trading (shanghai) Co., ltd. 191 100sWF krantechnik Co., ltd. 629 100

kreikka: konecranes Hellas lifting equipment and services s.a. 60 100latvia: sia konecranes latvija 2 100liettua: uaB konecranes 139 100luxemburg: materials Handling international s.a. 300 100

YHTiöliSTA

110 KONECRANES 2012 YHTiölisTa

osakkeiden kirjanpitoarvo

konserninomistus-osuus, %

malesia: konecranes sdn. Bhd. 745 100marokko: Techniplus s.a. 5 818 99,9meksiko: konecranes mexico s.a. de C.V. 2 184 100norja: konecranes a/s 11 372 100

konecranes norway Holding a/s 3 588 100peru: konecranes peru s.r.l. 0 100portugali: Ferrometal limitada 1 556 100

konecranes portugal, unipessoal lda 0 100puola: konecranes sp. z.o.o. 810 100ranska: kCi Holding France s.a. 461 100

konecranes (France) s.a. 0 100konecranes supply France sas 10 100stahl Cranesystems s.a.s. 0 100Verlinde s.a. 2 783 99,6Verlinde sas 10 100

romania: konecranes s.a. 98 100ruotsi: konecranes aB 1 593 100

konecranes lifttrucks aB 27 075 100konecranes sweden Holding aB 1 682 100

saksa: eurofactory GmbH 1 239 100konecranes Holding GmbH 15 262 100konecranes lifting systems GmbH 804 100stahl Cranesystems GmbH 30 776 100konecranes GmbH 4 300 100sWF krantechnik GmbH 15 500 100

saudi-arabia: saudi Cranes & steel Works Factory Co. ltd. 14 022 100singapore: kCi Cranes Holding (singapore) pte. ltd. 49 117 100

konecranes pte. ltd. 1 927 100morris material Handling pte. ltd. 266 100stahl Cranesystems pte. ltd. 0 100sWF krantechnik pte. ltd. 155 100

slovakia: konecranes slovakia s.r.o. 200 100slovenia: konecranes, d.o.o. 200 100suomi: konecranes service oy 2 614 100

nosturiexpertit oy 10 100permeco oy 113 100suomen Teollisuusosa oy 5 811 100

sveitsi: konecranes aG 404 100Tanska: konecranes a/s 1 026 100Thaimaa: konecranes (Thailand) ltd.* 105 49Tsekin tasavalta: konecranes CZ s.r.o. 805 100Turkki: konecranes Ticaret Ve servis limited sirketi 53 100ukraina: konecranes ukraine JsC 2 048 100

Zao Zaporozhje kran Holding* 974 49pJsC “Zaporozhcrane”* 533 49,23

unkari: konecranes kft. 792 100konecranes supply Hungary kft. 3 899 100

Venäjä: Zao konecranes 161 100Vietnam: konecranes Vietnam Co., ltd. 202 100Viro: konecranes oü 0 100Yhdysvallat: kCi Holding usa, inc. 53 901 100

konecranes, inc. 40 390 100konecranes nuclear equipment & services, llC 0 100merwin, llC 0 100mmH americas, inc. 0 100mmH Holdings, inc. 0 100morris material Handling, inc. 54 144 100pHmH Holding Company 0 100r&m materials Handling, inc. 6 215 100stahl Cranesystems inc. 0 100

* Konecranes konsernilla on enemmistöedustus yhtiöiden hallituksissa ja konserni myös hyväksyy yhtiöiden tärkeimmät toiminnalliset päätökset, jonka vuoksi konserni yhdistelee ne tilinpäätökseensä.

YHTiöliSTA

111KONECRANES 2012YHTiölisTa

osakkuusyHtiöt ja yHteisyritykset:

tasearvo

konserninomistus-osuus, %

arabiemiirikuntien liitto: Crane industrial services llC 1 005 49Japani: kiTo Corporation 31 297 23,06kiina: Guangzhou Technocranes Company ltd. 630 25

Jiangyin Dingli High Tech industrial Crane Company ltd. 463 30shanghai High Tech industrial Crane Company, ltd. 1 997 28

ranska: Boutonnier aDT levage s.a. 332 25levelec s.a. 212 20manulec s.a. 251 25manelec s.a.r.l. 70 25sere maintenance s.a. 74 25

saudi-arabia: eastern morris Cranes limited 1 170 49

myytävissä olevat sijoitukset:

osakkeiden kirjanpitoarvo

konserninomistus-osuus, %

indonesia: pt Technocranes international ltd. 3 15itävalta: austrian Cranesststems Ges.m.b.H 86 19malesia: kone products & engineering sdn. Bhd. 13 10ranska: Heripret Holding sas 53 19

societe d'entretrien et de transformation d'engins mecaniques 0 19suomi: east office of Finnish industries oy 50 5,26

Fimecc oy 120 5,69levator oy 34 19Vierumäen kuntorinne oy 345 3,3

Venezuela: Gruas konecranes Ca 4 10Viro: as konesko 498 19muut: 177yhteensä 1 383

112 KONECRANES 2012 emoYHTiön Tuloslaskelma – Fas

EMOYHTiöN TUlOSlASKElMA – FAS

(1 000 eur) 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011 Viite: 4 liikevaihto 91 971 83 576

liiketoiminnan muut tuotot 0 1 358

5 poistot ja arvonalentumiset -2 922 -2 0996 liiketoiminnan muut kulut -82 919 -76 801

liikevoitto 6 129 6 034

7 rahoitustuotot ja -kulut 80 072 14 821 voitto ennen satunnaisia eriä 86 202 20 855

8 satunnaiset erät 35 555 27 495 voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 121 757 48 350

9 Tuloverot -10 459 -8 300

tilikauden voitto 111 298 40 050

113KONECRANES 2012emoYHTiön raHaVirTalaskelma – Fas

EMOYHTiöN RAHAViRTAlASKElMA – FAS

(1 000 eur) 1.1–31.12.2012 1.1–31.12.2011 liiketoiminnan kassavirratliikevoitto 6 129 6 034oikaisut liikevoittoon

poistot ja arvonalentumiset 2 922 2 099satunnaiset erät 27 495 44 130muut oikaisut 0 -1 358

liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 36 546 50 905

korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 6 300 -13 243korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos -13 911 17 128käyttöpääoman muutos -7 611 3 885

liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja maksettuja tuloveroja 28 935 54 790

korkotuotot 1 074 2 251muut rahoitustuotot ja -kulut 42 -80maksetut verot -7 493 -15 069rahoituserät ja maksetut tuloverot -6 377 -12 898

liiketoiminnan nettoraHavirta 22 558 41 892

investointeihin käytetyt nettorahavaratkäyttöomaisuusinvestoinnit -732 -1 408investoinnit ja ennakkomaksut aineettomaan oikeuteen -21 706 -29 289saadut osinkotuotot 78 970 13 125investointien nettoraHavirta 56 532 -17 572

kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 79 090 24 320

rahoitukseen käytetyt rahavaratoptioiden perusteella tapahtuneista osakemerkinnöistä ja osakeannista saadut maksut 3 912 24 498omien osakkeiden ostot 0 -51 271pitkäaikaisten saamisten takaisinmaksut -25 925 62 980maksetut osingot -57 199 -60 553raHoituksen nettoraHavirta -79 212 -24 346

rahat ja pankkisaamiset kCr management oy:ltä 0 211

raHavarojen muutos -122 185

rahavarat tilikauden alussa 212 27rahavarat tilikauden lopussa 90 212raHavarojen muutos -122 185

114 KONECRANES 2012 emoYHTiön Tase – Fas

EMOYHTiöN TASE – FAS

(1 000 eur) vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011Viite:

pysyvät vastaavataineettomat oikeudet

10 aineettomat oikeudet 15 500 5 475ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 40 935 31 740

56 435 37 215aineelliset hyödykkeet

11 koneet ja kalusto 2 007 1 7112 007 1 711

12 sijoituksetosuudet saman konsernin yrityksissä 50 649 50 649muut osakkeet ja osuudet 515 515

51 164 51 164

pysyvät vastaavat yhteensä 109 606 90 090

vaiHtuvat vastaavatpitkäaikaiset saamisetlainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 108 621 82 696

108 621 82 696lyhytaikaiset saamisetmyyntisaamiset 106 1 971saamiset saman konsernin yrityksiltä

myyntisaamiset 21 784 24 52914 siirtosaamiset 35 614 27 647

muut saamiset 176 5 16814 siirtosaamiset 7 333 6 943

65 013 66 257

rahat ja pankkisaamiset 90 212

vaihtuvat vastaavat yhteensä 173 724 149 166

vastaavaa yHteensä 283 330 239 257

115KONECRANES 2012emoYHTiön Tase – Fas

(1 000 eur) vastattavaa 31.12.2012 31.12.2011Viite:15 oma pääoma osakepääoma 30 073 30 073

Ylikurssirahasto 39 307 39 307sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 39 033 35 120edellisten tilikausien voitto 42 864 60 013Tilikauden voitto 111 298 40 050

262 574 204 563

vieras pääoma

pitkäaikainenmuut pitkäaikaiset velat 0 78

0 78

varaukset 457 294

lyhytaikainenostovelat 6 344 5 209Velat saman konsernin yrityksille

ostovelat 3 789 17 56016 siirtovelat 1 458 1 214

muut velat 575 50216 siirtovelat 8 133 9 837

20 299 34 322

vieras pääoma yhteensä 20 756 34 694

vastattavaa yHteensä 283 330 239 257

116 KONECRANES 2012 emoYHTiön TilinpääTöksen liiTeTieDoT

EMOYHTiöN TiliNpääTöKSEN liiTETiEDOT

1. lAADiNTApERiAATTEETemoyhtiön tilinpäätös on laadittu euromääräisenä suomen kirjanpitolainsäädäntöä sekä muita suomessa voimassa ole-vaa säännöstöä ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.

2. SATUNNAiSET ERäTTilinpäätöksessä esitetään satunnaisina erinä saadut kon-serniavustukset.

3. TUTKiMUS- jA KEHiTYSKUlUTYhtiö kirjaa tutkimus- ja kehityskulut kuluksi tapahtumakau-delle.

TUlOSlASKElMA

4. liiKEVAiHTOemoyhtiön myynti tytäryhtiöille oli 92,0 milj. euroa (83,6 milj. euroa vuonna 2011), joka vastaa 100 % (100 % vuonna 2011) liikevaihdosta.

5. pOiSTOT jA ARVONAlENTUMiSET

2012 2011

aineettomat oikeudet 2,5 1,6

koneet ja kalusto 0,4 0,5

yhteensä 2,9 2,1

6. liiKETOiMiNNAN MUUT KUlUT jA HENKilöSTö

tuloslaskelman kulut jakautuivat seuraavasti: 2012 2011

palkat ja palkkiot 16,4 16,9

eläkekulut 3,2 3,3

muut henkilösivukulut 0,7 0,8

muut liiketoiminnan kulut 62,6 55,8

yhteensä 82,9 76,8

tuloslaskelman mukainen palkka- ja palkkiojakauma oli seuraava: 2012 2011

Hallituksen palkkiot 0,5 0,4

muut henkilöstön palkat 15,9 16,5

yhteensä 16,4 16,9

Henkilöstö keskimäärin 269 251

tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus 0,2 0,1

muut palvelut 0,3 0,2

yhteensä 0,4 0,4

7. RAHOiTUSTUOTOT jA -KUlUT

2012 2011

tuotot pitkäaikaisista sijoituksista:

osinkotuotot konserniyhtiöiltä 79,0 13,1

osinkotuotot yhteensä 79,0 13,1

korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista:

konserniyhtiöiltä 1,0 2,0

muut korkotuotot 0,0 0,0

korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 1,0 2,0

tuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä 79,9 15,1

korkotuotot ja muut rahoitustuotot 0,2 0,0

korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä 0,2 0,0

korkokulut ja muut rahoituskulut:

muut rahoituskulut 0,1 0,4

korko- ja muut rahoituskulut yhteensä 0,1 0,4

rahoitustuotot ja kulut yhteensä 80,1 14,8

117KONECRANES 2012emoYHTiön TilinpääTöksen liiTeTieDoT

8. SATUNNAiSET ERäT

2012 2011

saatu konserniavustus 35,6 27,5

yhteensä 35,6 27,5

9. TUlOVEROT

2012 2011

Tuloverot satunnaisista eristä 8,7 7,1

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 1,7 1,6

aiempien tilikausien verot 0,1 -0,5

yhteensä 10,5 8,3

TASE

10. AiNEETTOMAT OiKEUDET

2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1. 16,0 12,6

lisäykset 12,5 3,4

Vähennykset 0,0 0,0

Hankintameno 31.12. 28,6 16,0

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -10,6 -9,0

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0

Tilikauden poisto -2,5 -1,6

kirjanpitoarvo 31.12. 15,5 5,5

11. KONEET jA KAlUSTO

2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1 6,2 4,8

lisäykset 0,7 1,4

Vähennykset 0,0 0,0

Hankintameno 31.12. 7,0 6,2

kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -4,5 -4,0

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0

Tilikauden poisto -0,4 -0,5

kirjanpitoarvo 31.12. 2,0 1,7

12. SijOiTUKSET

2012 2011

alkuperäinen hankintameno 1.1 51,2 51,0

lisäykset 0,0 0,3

Vähennykset 0,1 0,0

tasearvo vuoden lopussa 31.12. 51,2 51,2

2012 2011

osuudet saman konsernin yrityksissä

koti-paikka

kirja- arvo

kirja- arvo

konecranes Finance oy Hyvinkää 46,4 46,4

konecranes Finland oy Hyvinkää 4,2 4,2

kCr management oy Hyvinkää 0,0 0,0

yhteensä 50,6 50,6

muut osakkeet ja osuudet 2012 2011

Vierumäen kuntorinne oy 0,3 0,3

pärjä oy 0,0 0,0

east office of Finnish industries oy 0,1 0,1

Fimecc oy 0,1 0,1

yhteensä 0,5 0,5

13. OMAT OSAKKEET

2012 2011

osakkeiden lukumäärä 1.1. 6 042 456 2 524 760

lisäykset 0 3 517 696

Vähennykset -61 424 0

osakkeiden lukumäärä 31.12. 5 981 032 6 042 456

Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta:Yhtiökokous valtuutti 23.3.2012 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi otta-misesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hankittavien ja/tai pantiksi otet-tavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Yhtiö ei kuitenkaan voi yhdessä tytäryh-teisöjensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään het-kellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista. omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla.

omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julki-sessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan.

Hallitus päättää, miten osakkeita hankitaan ja/tai otetaan pantiksi. Hankinnassa voidaan käyttää muun ohessa johdan-naisia. omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osak-keenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suun-nattu hankinta).

omia osakkeita voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi mahdollisten yrityskauppojen yhteydessä toteutettavien osa-keantien aiheuttaman laimennusvaikutuksen rajoittamiseksi, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, luovutettavaksi mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, hallituksen palkkioiden suorittamiseksi, käy-tettäväksi yhtiön kannustinjärjestelmissä tai mitätöitäväksi edellyttäen, että hankinta on yhtiön ja sen osakkeenomista-jien etujen mukaista.

118 KONECRANES 2012 emoYHTiön TilinpääTöksen liiTeTieDoT

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta:Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkei-siin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraa-vasti:

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oike-uttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutusta voi käyttää myös kan-nustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä omien osak-keidn luovutukseen liittyvän valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti.

Hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta:Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankit-tujen omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen kohteena on enintään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus päättää kaikista omien osakkeiden luovuttami-sen ehdoista. omien osakkeiden luovuttaminen voi tapah-tua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Hallitus voi käyttää valtuutusta myös osa-keyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen omia osakkeita koske-vien erityisten oikeuksien antamiseen. Valtuutusta voidaan käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä osakeantiin ja osakkeisiin liittyvien erityisten oikeuk-sien antamiseen liittyvän valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiö-kokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti.

Hallituksen ehdotus osakesäästöohjelman käyttöönottamiseksi ja hallituksen valtuuttamiseksi päättämään maksuttomasta suunnatusta osakeannista:Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle hankit-tujen omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavasti:

ohjelma otetaan käyttöön konecranes-konsernissa maailmanlaajuisesti. ohjelman tavoitteena on kannustaa konecranes-konsernin työntekijöitä ryhtymään yrityksen osakkeenomistajiksi, sekä palkita heitä yrityksen tavoittei-

den mukaan toimimisesta – sekä nyt että tulevaisuudessa. Tarkoituksena on myös tiivistää konecranes-konsernin osak-keenomistajien ja henkilöstön välistä suhdetta.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättä-mään ohjelman yksityiskohtaisista ehdoista, säästökausista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista, sekä toteuttamaan ohjelman harkintansa mukaan ottaen erityisesti huomioon kussakin maassa, jossa konserni harjoittaa liiketoimintaa, voimassa olevan lainsäädännön ja muut ohjelmaan sovellet-tavat määräykset.

Hallitus on päättänyt ohjelman yksityiskohtaiset ehdot ja alkavan säästökauden. ohjelmaa tarjottiin noin 40 maassa noin 11 000 työntekijälle. muutamat maat on jätetty pois tässä vaiheessa paikallisten lainsäädännöllisten estei-den vuoksi. alkava säästökausi alkoi 1.7.2012 ja päättyy 30.6.2013. enimmäissäästön määrä kuukaudessa on 5 prosenttia kunkin osallistujan bruttokuukausipalkasta ja vähimmäissäästön määrä kuukaudessa on 10 euroa per työntekijä. ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. lisäosakkeet annetaan osallistujille, jos he omista-vat säästökaudelta hankitut säästöosakkeet määrätyn omis-tusjakson päättymiseen, 15.2.2016, saakka eikä heidän työsuhteensa ole päättynyt bad leaver –syistä omistusjakson viimeisenä päivänä.

Työntekijä osallistuu ohjelmaan vuodeksi kerrallaan. osakkeita hankitaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain konecranes-osavuosikatsausten julkis-tamispäivien jälkeen marraskuusta 2012 alkaen. ostetuille osakkeille alkavan säästökauden aikana maksetut osingot käytetään automaattisesti osakkeiden ostamiseen seuraa-vana osakkeiden ostopäivänä. näillä osakkeilla on samat oikeudet kuin lisäosakkeilla.

Hallitus valtuutetaan päättämään uusien osakkeiden antamisesta tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovut-tamisesta niille osakesäästöohjelmaan kuuluville henki-löille, jotka ohjelman ehtojen mukaisesti ovat oikeutettuja saamaan maksuttomia osakkeita, sekä päättämään mak-suttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Valtuutus sisältää oikeuden luovuttaa osakesäästöohjelmassa yhtiön hallussa nyt olevia, käyttötarkoitukseltaan muihin kuin kan-nustinjärjestelmiin aiemmin rajattuja omia osakkeita. annet-tavien uusien osakkeiden tai luovutettavien yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä voi olla yhteensä enintään 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 0,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Hallitus on oikeutettu päättämään muista osakeantiin liittyvistä seikoista ja osakeanti-valtuutus on voimassa 1.3.2017 saakka.

119KONECRANES 2012emoYHTiön TilinpääTöksen liiTeTieDoT

14. SiiRTOSAAMiSET

2012 2011

konserniavustus 35,6 27,5

maksut, jotka realisoituvat seuraavan tilikauden aikana 7,3 6,9

eläkekulut 0,0 0,0

korot 0,1 0,2

yhteensä 42,9 34,6

15. OMA pääOMA

2012 2011

osakepääoma 1.1. 30,1 30,1

uusmerkintä 0,0 0,0

osakepääoma 31.12. 30,1 30,1

Ylikurssirahasto 1.1. 39,3 39,3

uusmerkintä 0,0 0,0

Ylikurssirahasto 31.12. 39,3 39,3

osakeanti 1.1. 0,0 0,1

lisäykset 3,9 24,5

Vähennykset -3,9 -24,6

osakeanti 31.12. 0,0 0,0

sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 35,1 10,5

lisäykset 3,9 24,6

Vähennykset 0,0 0,0

sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 39,0 35,1

edellisten tilikausien voitto 1.1. 100,1 180,2

osingonjako -57,2 -60,6

Vähennykset 0,0 -59,7

edellisten tilikausien voitto 31.12. 42,9 60,0

Tilikauden voitto 111,3 40,1

yhteensä 262,6 204,6

voitonjakokelpoiset varatsijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 39,0 35,1

edellisten tilikausien voitto 31.12. 42,9 60,0

Tilikauden voitto 111,3 40,1

yhteensä 193,2 135,2

16. SiiRTOVElAT

2012 2011

Tilikauden verot 0,1 0,0

palkat ja palkkojen sivukulut 5,7 6,1

korot 0,0 0,0

muut 3,8 5,0

yhteensä 9,6 11,1

17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUU-SiTOUMUKSET jA MUUT VASTUUT

2012 2011

vakuudet

tytäryhtiöiden sitoumuksista

konsernitakaukset 357,4 363,1

vastuusitoumukset ja muut vastuut

leasingvastuut

seuraavalla tilikaudella maksettavat 1,0 1,3

myöhemmin maksettavat 1,1 1,7

leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.

muut vastuut 0,0 0,0

yhteensä vastuutyypeittäin

Takaukset 357,4 363,1

muut vastuut 2,2 3,0

yhteensä 359,5 366,1

18. AVOiN jOHDANNAiSSOpiMUSKANTA

2012 2012 2011 2011

käypä arvo nimellisarvo käypä arvo nimellisarvo

Valuuttatermiinisopimukset 0,0 26,8 -0,2 28,2

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen.

120 KONECRANES 2012 HalliTuksen esiTYs YHTiökokoukselle

HAlliTUKSEN ESiTYS YHTiöKOKOUKSEllE

emoyhtiön vapaa oma pääoma on yhteensä 193 194 781,05 euroa, josta tilikauden voitto on 111 298 139,92 euroa.

konsernin vapaa oma pääoma on 385 938 000 euroa.suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat

lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. osingon määrän määrittelemistä varten hallitus on arvioinut

emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tili-kauden päättymisen jälkeen.

näihin arvioihin perustuen hallitus ehdottaa yhtiökokouk-selle, että osinkoa jaetaan 1,05 euroa kutakin osaketta koh-den ja, että jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.

stig GustavsonHallituksen puheenjohtaja

svante addeHallituksen jäsen

Tapani JärvinenHallituksen jäsen

matti kavetvuoHallituksen jäsen

nina kopolaHallituksen jäsen

Bertel langenskiöldHallituksen jäsen

malin perssonHallituksen jäsen

mikael silvennoinenHallituksen jäsen

pekka lundmarkToimitusjohtaja

Helsingissä 31.1.2013

121KONECRANES 2012TilinTarkasTuskerTomus

TiliNTARKASTUSKERTOMUS

KONECRANES OYj:N YHTiöKOKOUKSEllEolemme tilintarkastaneet konecranes oyj:n kirjanpidon, tilin-päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liite-tiedot.

HAlliTUKSEN jA TOiMiTUSjOHTAjAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimin-takertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFrs) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittä-vät tiedot suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toi-mintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukai-sesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TiliNTARKASTAjAN VElVOlliSUUDETVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkas-tuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilin-päätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. olemme suorittaneet tilintarkastuksen suomessa noudatet-tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkas-tustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilin-tarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä koh-taan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevi-denssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakerto-mukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä joh-tuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittä-vät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asian-mukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituk-sessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettu-jen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuul-lisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

lAUSUNTO KONSERNiTiliNpääTöKSESTälausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa eu:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-standardien (iFrs) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot kon-sernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tulok-sesta ja rahavirroista.

lAUSUNTO TiliNpääTöKSESTä jA TOiMiNTAKERTOMUKSESTAlausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintaker-tomus antavat suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyh-tiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toi-mintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidatto-mia.

TARKASTUSVAliOKUNNAN TOiMEKSiANNON pERUSTEEllA ANNETTAVAT lAUSUNNOTpuollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. puollamme vas-tuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 31.1.2013

ernst & Young oykHT-yhteisö

Heikki ilkkakHT

122 KONECRANES 2012

08    09    10    11    12

35

  0

  5

10

15

20

25

30

0

5

10

15

25

20

osakkeeT Ja osakkeenomisTaJaT

Vaihto, milj. kpleuroa

OSAKKEET jA OSAKKEENOMiSTAjAT

Osakkeet ja osakepääomakonecranes oyj:n rekisteröity pääoma 31.12.2012 oli 30 072 660 euroa, joka jakaantui 63 272 342 osakkee-seen (63 241 427 vuonna 2011). Yhtiöllä on yksi osake-sarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja sillä on yhtäläinen oikeus osinkoon. konecranes oyj:n osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestel-mään.

konecranes oyj:llä oli 31.12.2012 hallussaan 5 981 032 omaa osaketta (6 042 456 vuonna 2011), jotka vastaa-vat 9,5 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä, ja joiden markkina-arvo kyseisenä päivämääränä oli 152,8 miljoonaa euroa.

Markkina-arvo ja osakevaihtoVuoden 2012 lopussa konecranes oyj:n markkina-arvo nasDaQ omX Helsingissä oli 1 464 miljoonaa euroa pois lukien yhtiön hallussa olevat omat osakkeet (832 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa).

osakkeen hinta oli vuoden lopussa nasDaQ omX Hel-singissä 25,55 euroa (vuoden 2011 päätöskurssi oli 14,54 euroa). osakevaihdolla painotettu keskimääräinen kaupan-käyntihinta vuoden aikana oli 21,39 euroa. konecranes-konsernin osakkeen korkein kurssi oli 26,67 joulukuussa ja matalin kurssi oli 14,34 tammikuussa.

konecranes oyj:n osakevaihto nasDaQ omX Helsingissä oli 121,6 miljoonaa osaketta. osakevaihto oli arvoltaan 2 602 miljoonaa euroa. päivittäisen kaupan keskiarvovolyymi oli 486 551 osaketta, joka vastasi keskimäärin 10,4 mil-

joonan euron päivittäistä vaihtoa. lisäksi Fidessan mukaan vuonna 2012 muissa kaupankäyntijärjestelmissä (esim. monenväliset mTF-järjestelmät ja kahdenväliset oTC-järjestel-mät) vaihdettiin noin 84,4 miljoonaa konecranes-konsernin osaketta.

Hallituksen valtuutukset22.3.2012 pidetty yhtiökokous valtuutti hallituksen päättä-mään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä ei saa ylittää 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Yhtiö ei kuitenkaan voi yhdessä tytäryhteisöjensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista. Valtuutus on voi-massa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. Hallitus ei käyt-tänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakean-nista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä ei saa ylittää 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 pro-senttia yhtiön koko osakemäärästä. Valtuutusta voi käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä seuraavan kappaleen tarkoittaman valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 22.9.2013 asti. kannustinjärjestelmien

kurssikeHitys ja osakevaiHto kuukausittain nasdaQ omX Helsingissä 2008–2012

konecranes omX Helsinki industrials indeksi omX Helsinki Cap indeksi Vaihto/kk

123KONECRANES 2012osakkeeT Ja osakkeenomisTaJaT

osalta valtuutus on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti. Hal-litus ei käyttänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enin-tään 6 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 9,5 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voi käyttää myös kannustinjärjestelmiä varten, ei kuitenkaan yhdessä edelli-sen kappaleen tarkoittaman valtuutuksen kanssa enempää kuin 700 000 osaketta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuiten-kin enintään 22.9.2013 asti. kannustinjärjestelmien osalta valtuutus on kuitenkin voimassa 30.6.2015 asti. Hallitus ei käyttänyt valtuutustaan vuonna 2012.

Yhtiökokous päätti, että konecranes-konsernissa otetaan käyttöön henkilöstön osakesäästöohjelma. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään ohjelman yksityiskohtai-sista ehdoista, säästökausista ja niiden yksityiskohtaisista ehdoista sekä toteuttamaan ohjelman harkintansa mukaan ottaen erityisesti huomioon kussakin maassa, jossa kon-serni harjoittaa liiketoimintaa, voimassa olevan lainsäädän-nön ja muut ohjelmaan sovellettavat määräykset.

Hallitus valtuutettiin päättämään uusien osakkeiden antamisesta tai yhtiön hallussa olevien osakkeiden luovut-tamisesta niille osakesäästöohjelmaan kuuluville henki-löille, jotka ohjelman ehtojen mukaisesti ovat oikeutettuja saamaan maksuttomia osakkeita, sekä päättämään mak-

osakepääoman ja osakkeiden määrän muutokset

osakemäärän muutos

osakkeiden määrä

osakepää-oman muutos

osakepääoma (eur)

1999 11.3.1999: osakepääoman muuttaminen euromääräiseksi 15 000 000 30 000 000

2002 20.12.2002: Yhtiön omistamien omien osakkeiden mitätöinti ja osakepääoman alentaminen -691 370 14 308 630 -1 382 740 28 617 260

2004 Vuoden 1997 optio-ohjelman perusteella merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti 1 400 14 310 030 2 800 28 620 060

2005 Vuosien 1997, 1999a, 1999B, 2001a ja 2003a optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti. 176 000 14 486 030 352 000 28 972 060

2006 Vuosien 1997, 1999B, 2001a ja 2003a optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti (ennen splittiä) 286 700 14 772 730 573 400 29 545 460

2006 17.3.2006: osakkeen jakaminen neljään osaan osake pääomaa korottamatta (split) 44 318 190 59 090 920 0 29 545 460

2006 Vuosien 1997, 1999B, 2001a ja 2003a ja 2003B optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti (splitin jälkeen) 986 800 60 077 720 493 400 30 038 860

2007 Helmikuu, vuoden 2003B optio-ohjelman perusteella merkittyjen osakkeiden rekisteröinti 67 600 60 145 320 33 800 30 072 660

2007 maalis–joulukuu, vuosien 1997, 1999B, 2001a, 2001B, 2003B ja 2003C optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti 833 460 60 978 780 0 30 072 660

2008 Helmi–joulukuu, vuosien 1997, 1999B, 2001B, 2003B ja 2003C optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti 633 540 61 612 320 0 30 072 660

2009 Helmi–joulukuu, vuosien 2001B ja 2003C optio-ohjelmien optio-oikeuksilla merkittyjen uusien osakkeiden rekisteröinti 260 600 61 872 920 0 30 072 660

2010 Helmi–toukokuu, vuoden 2001B optio-ohjelman perusteella merkittyjen osakkeiden rekisteröinti 129 200 62 002 120 0 30 072 660

2011 Tammikuu, osakeanti kCr management oy:n osakkeen-omistajille 281 007 62 283 127 0 30 072 660

2011 Helmi–toukokuu, optio-ohjelmien 2007a ja 2007B perusteella merkittyjen osakkeiden rekisteröinti 958 300 63 241 427 0 30 072 660

2012 Touko–kesäkuu, optio-ohjelman 2009a perusteella merkittyjen osakkeiden rekisteröinti 30 915 63 272 342 0 30 072 660

124 KONECRANES 2012 osakkeeT Ja osakkeenomisTaJaT

suttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Valtuutus sisältää oikeuden luovuttaa osakesäästöohjelmassa yhtiön hallussa nyt olevia, käyttötarkoitukseltaan muihin kuin kan-nustinjärjestelmiin aiemmin rajattuja omia osakkeita. annet-tavien uusien osakkeiden tai luovutettavien yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä voi olla yhteensä enintään 500 000 osaketta, mikä vastaa noin 0,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus on oikeutettu päättämään muista osakeantiin liittyvistä seikoista. osakeantivaltuutus on voimassa 1.3.2017 saakka. Hallitus ei käyttänyt tätä val-tuutustaan vuonna 2012.

Tarkempia tietoja valtuutuksista on vuoden 2012 yhtiö-kokouksen päätöksistä kertovassa tiedotteessa, joka löytyy yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.konecranes.com > sijoittajat > Hallinnointi > Yhtiökokous > Tietoa ja materiaalia liittyen yhtiökokouksiin > 2012.

liputuksetBlackrock, inc. ilmoitti konecranes-konsernille 26.10.2012, että yhtiön omistamien konecranes oyj:n osakkeiden koko-naismäärä on ylittänyt viisi prosenttia. Blackrockilla oli 22.10.2012 hallussaan yhteensä 3 250 867 konecranes oyj:n osaketta, mikä vastaa 5,14 prosenttia konecranes oyj:n osakkeista ja äänimäärästä.

Optio-ohjelmatYhtiöllä on optio-ohjelma (2009), jotka on suunnattu ylim-mälle ja keskijohdolle sekä avaintyöntekijöille. Vuoden 2012 aikana konecranes oyj:n optio-ohjelman 2009a perusteella kaupparekisteriin merkittiin 30 915 uutta osaketta.

konecranes oyj:n hallitus päätti 2009 optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti, että yhtiön uusien osakkeiden sijaan optio-oikeuksien haltijoille voidaan antaa osakemerkinnän yhteydessä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tätä oikeutta on käytetty 8.6.2012 jälkeen tehtyihin osakemerkin-töihin. Heinä–joulukuussa konecranes oyj:n optio-ohjelman 2009a perusteella merkittiin 61 424 omaa osaketta.

Joulukuun 2012 lopussa konecranes oyj:n voimassa ole-vien optio-ohjelmien puitteissa annetut optiot oikeuttavat hal-tijansa merkitsemään kaikkiaan 2 090 661 osaketta. optio-ohjelmiin kuuluu noin 200 yhtiön avainhenkilöä.

Tarkempi kuvaus optio-ohjelmista löytyy tilinpäätöksen sivulta 96 liitetiedosta 29. optio-ohjelmien ehdot löytyvät myös yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.konecranes.com > sijoittajat > osaketieto > optio-ohjelmat.

Osakkeenomistajatkonecranes-konsernilla oli 31.12.2012 yhteensä 19 598 osakkeenomistajaa (18 767 vuoden 2011 lopussa). Vuoden 2012 lopussa 37,6 prosenttia (29,2 vuoden 2011 lopussa) yhtiön osakkeista oli hallintarekisteröityjen omistuksessa.

lisätietoa osakeomistuksesta sekä hallituksen ja johdon osuuksista on tilinpäätöksen osakkeet ja osakkeenomistajat -osiossa sivulla 125.

KaupankäyntitietoaJulkisen noteerauksen alkamispäivä nasDaQ omX Helsin-gissä: 27. maaliskuuta 1996lista: large CapToimialaluokka: industrials, industrial Goods & services, industrial engineering, Commercial Vehicles & Trucks 2753isin-koodi: Fi0009005870kaupankäyntikoodi: kCr1Vreuters-tunnus: kCr1V.HeBloomberg-tunnus: kCr1V FH

125KONECRANES 2012osakkeeT Ja osakkeenomisTaJaT

OSAKKEENOMiSTAjAT

Hallituksen jäsenten ja laajennetun johtoryhmän omistukset 31.12.2012

osake-omistusten muutokset

vuonna 2012osakkeiden

määrä**

osuus osakepää-

omasta ja ääni-

määrästä, %

optio- omistusten muutokset

vuonna 2012**

optioiden määrä

31.12.2012**

osuus osake-

pääomasta ja ääni-

määrästä, %

Hallitus* 8 134 33 469 0,1 % 0 0 0,0 %

laajennettu johtoryhmä -144 561 542 881 0,9 % -465 365 486 135 0,8 %

yhteensä -136 427 576 350 0,9 % -465 365 486 135 0,8 %

* Konecranes Oyj on 28.12.2011 saanut tiedon, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson on lahjoittanut kaikki Konecranes Oyj:ssä omista-mansa osakkeet lähiomaisilleen pidättäen kuitenkin itsellään elinikäisen lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvän ääni- ja osinko-oikeuden. Lahjoituksen kohteena on ollut yhteensä 2 069 778 osaketta.** Optioina on ilmoitettu osakkeiden määrä, jonka optiot oikeuttavat merkitsemään. Osakkeiden lukumäärä ei sisällä 12 500 merkittyä optiota, joissa omien osakkeiden luovutus tapahtuu vuonna 2013.

euroclear Finland oy:n ylläpitämän rekisterin mukaan konecranes oyj:llä oli vuoden 2012 lopussa 19 598 osakkeenomistajaa (vuoden 2011 lopussa 18 767).

suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2012osakkeiden lukumäärä

osuus osakkeista ja äänimäärästä

1 HTT kCr Holding oy ab 6 870 568 10,9 %

2 keskinäinen eläkevakuutusyhtiö ilmarinen 2 174 664 3,4 %

3 Gustavson stig, konecranes-konsernin hallituksen puheenjohtaja, ja perhe* 2 072 054 3,3 %

4 nordea rahastot 1 704 548 2,7 %

5 keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 620 275 2,6 %

6 Valtion eläkerahasto 918 000 1,5 %

7 sigrid Juselius stiftelse 638 500 1,0 %

8 Fondita rahastot 565 000 0,9 %

9 samfundet Folkhälsan 535 600 0,8 %

10 keskinäinen eläkevakuutusyhtiö etera 404 319 0,6 %

10 suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan omistus yhteensä 17 503 528 27,7 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 23 764 350 37,6 %

muut osakkeenomistajat 16 023 432 25,3 %

konecranes oyj:n omistamat omat osakkeet 5 981 032 9,5 %

yhteensä 63 272 342 100,0 %

omistuksen jakautuminen osakemäärän mukaan 31.12.2012

osakkeitaomistajien

määräosuus

omistajistaosake- ja

ääni määrä

osuus osakkeista ja ääni määrästä

1–100 8 368 42,7 % 430 843 0,7 %

101–1 000 9 437 48,2 % 3 423 775 5,4 %

1 001–10 000 1 557 7,9 % 4 286 180 6,8 %

10 001–100 000 188 1,0 % 5 412 513 8,6 %

100 001–1 000 000 26 0,1 % 7 238 364 11,4 %

Yli 1 000 001 6 0,0 % 18 716 317 29,6 %

rekisteröidyt osakkeen omistajat yhteensä 19 582 99,9 % 39 507 992 62,4 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 16 0,1 % 23 764 350 37,6 %

kaikki yhteensä 19 598 100,0 % 63 272 342 100,0 %

omistuksen jakautuminen omistaja tyypeittäin 31.12.2012

osuus osakkeista ja äänimäärästä, %

suomalaiset yhtiöt 23,8 %

suomalaiset rahoituslaitokset 6,1 %

suomalaiset julkisyhteisöt 9,2 %

suomalaiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 6,6 %

suomalaiset kotitaloudet ja yksityishenkilöt 15,7 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 37,6 %

ulkomaalaisomistuksessa olevat rekisteröidyt osakkeet 1,0 %

yhteensä 100,0 %

Lähde: Euroclear Finland Oy 31.12.2012.

126 KONECRANES 2012 siJoiTTaJaTieToa

SijOiTTAjASUHTEET

Sijoittajaviestinnän periaatteetkonecranes-konsernin sijoittajaviestinnän päätavoitteena on helpottaa yhtiön osakkeen arvon oikeaa määrittämistä tuot-tamalla pääomamarkkinoille tietoa konsernin toiminnoista ja taloudellisesta tilanteesta. konecranes-konsernin peri-aatteena on avoin, luotettava ja ajantasainen tiedottaminen. Tavoitteena on oikean ja yhdenmukaisen tiedon tuottaminen säännöllisesti ja tasapuolisesti markkinoiden kaikille toimi-joille.

Tiedottamisesta ja päivittäisestä yhteydenpidosta vastaa konsernin sijoittajaviestintä. Toimitusjohtaja ja finanssijoh-taja osallistuvat sijoittajaviestintään ja ovat säännöllisesti pääomamarkkinoiden edustajien tavoitettavissa.

Hiljainen jaksokonecranes noudattaa hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkista-mista alkaen raportoitavan vuosineljänneksen viimeisestä päivästä. Hiljaisen jakson aikana konsernin edustajat eivät kommentoi konecranes-konsernin taloudellista tilannetta.

Sijoittajasuhteet vuonna 2012konecranes osallistui vuonna 2012 kahdeksaan sijoittaja-seminaariin. roadshow-päiviä oli 25. lisäksi osallistuimme noin 230 sijoittajatapaamiseen amsterdamissa, Bostonissa, Chicagossa, kööpenhaminassa, edinburghissa, Frankfur-tissa, Genevessä, Helsingissä, kansas Cityssä, lontoossa, münchenissä, new Yorkissa, oslossa, pariisissa, Tukhol-massa, Torontossa ja Zürichissä.

Sijoittajayhteydetmiikka kinnunen, sijoittajasuhdejohtajapuh. +358 20 427 2050sähköposti: miikka.kinnunen@konecranes.com

anna-mari kautto, sijoittajasuhdeassistenttipuh. +358 20 427 2960sähköposti: anna-mari.kautto@konecranes.com

Sijoittajatutkimusalla mainitut pankit, pankkiiriliikkeet ja sijoittajatutkimuslai-tokset seuraavat konecranes-konsernia:

aBG sundal CollierCa CheuvreuxCarnegie investment BankDanske marketsDeutsche BankDnB marketsevli BankFimGoldman sachsHandelsbanken Capital marketsHsBC Trinkhaus and Burkhardtinderesnordea Bankpareto securitiespohjola BankseB enskildauBs

konecranes ei vastaa analyytikkojen esittämistä mielipi-teistä. lisätietoa konecranes-konsernista sijoituskohteena löytyy osoitteesta www.konecranes.com > sijoittajat.

SijOiTTAjATiETOA

127KONECRANES 2012siJoiTTaJaTieToa

TäRKEiTä päiVäMääRiäYhtiökokouksen täsmäytyspäivä: 11.3.2013ilmoittautuminen yhtiökokoukseen päättyy: 18.3.2013Yhtiökokous: 21.3.2013osingon irtautumispäivä: 22.3.2013osingonjaon täsmäytyspäivä: 26.3.2013osingon maksupäivä: 5.4.2013

TiETOA OSAKKEENOMiSTAjillE

Yhtiökokouskonecranes oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 21.3.2013 kello 10.00 Hyvinkääsalissa osoitteessa Jussin-kuja 1, 05800 Hyvinkää.

oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomista-jalla, joka viimeistään 11.3.2013 on merkitty osakkeenomis-tajaksi euroclear Finland oy:n pitämään yhtiön osakasluet-teloon.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajaa, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, kehotetaan ottamaan hyvissä ajoin yhteyttä omaisuudenhoitajaansa ja toimimaan omai-suudenhoitajan ohjeiden mukaan.

osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiö ko-koukseen, tulee ilmoittautua viimeistään 18.3.2013 laura kiiskelle:

internet-sivujen kautta: www.konecranes.com/agm2013sähköpostitse: agm2013@konecranes.comFaksilla: +358 20 427 2105 (ulkomailta)tai 020 427 2105 (suomesta)puhelimitse: +358 20 427 2017 (ulkomailta) tai020 427 2017 (suomesta)postitse: konecranes oyj, laura kiiski, pl 661,05801 Hyvinkää

mikäli yhtiökokoukseen osallistutaan valtakirjan nojalla, siitä pyydetään mainitsemaan ilmoittautumisen yhteydessä. Valta-kirjamalli on saatavilla yhtiön internet-sivuilta.

OsingonmaksuHallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että emoyhtiön jakokel-poisista varoista maksetaan vuonna 2012 osinkoa 1,05 euroa osakkeelta. osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä ovat merkittyinä euroclear Finland oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Taloudelliset katsaukset ja raportit vuonna 2013Tilinpäätöstiedote 2012: 31.1.2013osavuosikatsaus, tammi-maaliskuu: 24.4.2013osavuosikatsaus, tammi-kesäkuu: 24.7.2013osavuosikatsaus, tammi-syyskuu: 23.10.2013

konecranes-konsernin vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan englannin-, suomen- ja ruotsinkielisinä. Vuosiker-tomus on saatavissa pdf-muodossa yhtiön internet-sivuilla. painettu vuosikertomus postitetaan pyynnöstä osakkeen-omistajille: vuosikertomuksen voi tilata yhtiön internet-sivuilla olevalla lomakkeella.

kaikki yhtiön lehdistö- ja pörssitiedotteet löytyvät yhtiön internet-sivuilta osoitteesta www.konecranes.com. sähköpostitse lähetettävät tiedotteet voi tilata rekiste-röitymällä tilaajaksi yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.konecranes.com > sijoittajat > Tiedotteet > Tilaa tiedot-teet. Vuosikertomuksen voi tilata myös osoitteesta:

konecranes oyjsijoittajasuhteetpl 66105801 Hyvinkääsuomipuh. +358 20 427 2960Faksi: +358 20 427 2089internet: www.konecranes.com > sijoittajat > raportit ja presentaatiot > Tilaa vuosikertomus

OsakasrekisteriYhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. osak-keenomistajan tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista sekä muista osakeomistuk-seen liittyvistä seikoista.

KONECRANES 2012128

YHTEYSTiEDOT

Valmistus

myynti- ja huoltopiste

konsernin pääkonttori

konecranes on yksi maailman johtavista nostolaitevalmistajista, ja sen asiakkaita ovat muun muassa koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat, satamat ja terminaalit. Yritys toimittaa asiakkailleen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille. Vuonna 2012 konecranes-konsernin liikevaihto oli yhteensä 2 170 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 12 100 työntekijää ja 626 toimipistettä 48 maassa. konecranes oyj:n osake on noteerattu nasDaQ omX Helsingissä (osakkeen tunnus: kCr1V).

YHTeYsTieDoT

Tämä julkaisu on tarkoitettu vain yleiseen tiedotustarkoitukseen. konecranes varaa oikeuden milloin tahansa muuttaa tuotteita tai niiden yksityiskohtia tai lopettaa tuotteiden myynnin. Tämän julkaisun tietoja ei tule pitää tuotetakuuna, kuten takuuna minkään tuotteen sopivuudesta tiettyyn tai yleiseen tarkoitukseen, takuuna laadusta tai sisällön vastaavuudesta myyntisopimuksiin.

© 2013 konecranes. kaikki oikeudet pidätetään.

YRiTYSVASTUUYritysvastuuseen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä corporate-responsibility@konecranes.com

KONSERNiN pääKONTTORi

Konecranes Oyjpl 661 (koneenkatu 8)05801 Hyvinkääpuh. 020 427 11Faksi 020 427 2099

liiKETOiMiNTA-AlUEiDEN pääKONTTORiT

Kunnossapitokonecranes service oypl 135 (koneenkatu 8)05801 Hyvinkääpuh. 020 427 11Faksi 020 427 4099

pohjoismaat, itä-Eurooppa ja intia konecranes nei pl 662 (koneenkatu 8)05801 Hyvinkääpuh. 020 427 11Faksi 020 427 3009

Aasia-Tyynimerikonecranes (shanghai) Co., ltd.Building 4, no. 100, lane 2891, south Qilianshan road shanghai, 200331, Chinapuh. +86 21 2606 1000Faksi +86 21 2606 1066

laitteet konecranes Finland oypl 662 (koneenkatu 8)05801 Hyvinkääpuh. 020 427 11Faksi 020 427 3009

AlUEElliSET pääKONTTORiT

Amerikkakonecranes, inc.4401 Gateway Blvd.springfield, oH 45502, usapuh. +1 937 525 5533Faksi +1 937 322 2832

länsi-Eurooppa, lähi-itä ja Afrikkakonecranes Wemeapl 662 (koneenkatu 8)05801 Hyvinkääpuh. 020 427 11Faksi 020 427 3009