72 — No 5—6 KARJALAN HEIMO 1994

Uhtua kareliaanien silminVanhasta, viime vuosisadan

lopun Uhtuasta on useitatuon ajan matkalaisten, kare-liaanien ja runonkeraajien ku-vauksia. Tarjolla olevista ai-neksista olemme poimineetmukaan Louis Sparren ku-vauksen teoksesta Kalevalankansaa katsomassa. Se poh-jautuu Sparren yhdessa EmilWikstromin kanssa vuonna1892 tekemaan Karjalan-mat-kaan.

Juhlavuoden kunniaksi -ja toki muistakin ansioistaanmukana on katkelma I.K. In-han Viena-klassikosta Kaleva-lan laulumailla. Inhan ja Kar-jalaisen retkesta Vienan-Karjalaan on tana vuonna ku-lunut tasan sata vuotta.

Edellisia vanhempaa peruaon A.W. Ervastin Uhtua-ku-vaus. Tama Karjalan kysy-myksen herattaja liikkui Vie-nassa kesalla 1879 matka-kumppaninaan Hjalmar Basi-lier. Uhtualle he saapuivatpoikkeuksellisesti pohjoisestaKiestingin ja Rohon kautta.

Ajallisesti tuorein on J.Lukkarisen kuvaus vuodelta1917. Han kertoo Uhtuan py-hista paikoista tai muinais-jaanteista.

I.K. InhavertailiUhtuaakaupunkiin

Keski-Kuittijarven pohjois-rannalla, lahempana sen ita-paata, on Uhut, Vienan-Karja-lan suurin kyla, kirjoittaa I.K.Inha ja jatkaa: Sita voisi sanoakaupungiksi seka verraten suu-ren vakilukunsa etta tihean ra-kennustapansa vuoksi, muttajarjestykseltaan ja asutuksil-taan se ei eroa sen puolen ta-vallisista kylista.

Lonnrotin aikaan se oli vielajaettukin kahden pitajan,Vuokkiniemen ja Paanajarvenkesken, mutta nyt se on omaseurakuntansa. Uusi kirkko onRyhjassa melkein selan rannal-la. Mainittiin, ettei tama uusikirkko alussa ollut Herralleotollinen, jonka vuoksi se olijonkin aikaa kayttamatta.

Uhtuan kohdalla laskeeKuittijarveen pohjoisestaUhutjoki, verraten levea taallasuupuolessaan. Pehmeaankangasmultaan, jolle kyla onrakennettu, se on vahalla ve-dellaan virutellut hyvinkinmahtavan korkeaayraisen uo-

man. Suurin osa kylasta onUhutjoen lansirannalla. Maaon lakeata, mutta lannessa japohjoisessa se kohoaa autioik-si kankaiksi.

Lahimmat kylat ovat vesis-ton varressa kahdenpuolen,lansipuolella Jyvoalahti, ita-puolella Tsiksa, jonne onmatkaa peninkulma.

Semmoisia hyotymaita, jois-ta maanviljelys ja karjanhoitokostuisivat, ei taman suurenkylan piirissa paljoa ole, siellataalla vain joku niitty jarvientai jokien rannoilla. Vainiotovat kaikki kylan aukealla janiin vahaiset, niin mnen kes-ken jaetut, ettei niitten tuot-teilla vuotta elettaisi, ellei olisiansioita muualta.

Kaupalla Uhut enimmak-seen elaakin, sen miehet kier-televat laajalti Suomessa jaharva on se maankolkka, jossaheilla ei olisi puoteja tai lau-kunkantajia...

Jyvoalahdesta tullessa onselan rannassa ensinna Liko-paa niminen kylanosa, enim-makseen vanhaan malliin ra-kennettuja varakkaita taloja,koristettuine raystaineen ja ik-kunanpielineen, Likopaan ta-kana joen ja jarven valissaRyhja, jossa kirkko on. Joentakana on Miitkala, jonne joh-taa silta. Vahan ylempana jokilaajenee matalaksi lammeksi,jonka varrella lienevat kylan

parhaat heinamaat, ja tamansuvantolammin pohjoispaassaon erillaan muusta kylastaLamminpohja. Se on sekalai-semmin rakennettu kuin muuUhut, joukossa on seka kaik-kein vanhanaikaisimpia talojaetta useita Suomen malliin ra-kennettuja...

Lonnrot mainitsee, etta Uh-tuessa hanen aikanaan oli noin80 taloa. Kuinka vanha tamaasuinpaikka on, siita lieneemahdoton saada selkoa. Sar-kasodan eli varaussotien aika-na se oli Lonnrotille kerrottu-jen muistojen mukaan niin lo-pen havitetty, ettei jaanyt ai-noatakaan taloa. Kylan sanot-tiin sitten olleen autioina jasaaneen ensimmaiset uudetasukkaansa Kiannasta, Suo-men puolelta. Borenius mai-nitsee Uhtuen talojen luvunolleen 1870-luvun alussa ISO-MS, ulkopiirin kanssa jopa200—300.

Vaikka Uhut on niin suuriliikepaikka, niin ei siita kuiten-kaan ole rattailla ajettavaa tie-ta millekaan suunnalle. Liikekulkee kesalla vesia pitkin sekaKemiin etta Suomen puolelle,sisamaahan jalan. Talvella aje-taan selkia, mutta kelirikon ai-kana on tama suuri kyla viik-kokausia eristettyna kaikestayhteydesta muun maailmankanssa.

A.W. ErvastitapasiUhtuallakarrytienUhtuan kyla on rakennettu Iloivasti Kuittijarveen viettaval- Ile laakealle kankaalle eli tasan- Igolle kolmeen eri ryhmaan, |jotka ovat noin puolen virstanpaassa toisistaan. Pohjoisinryhma, Lamminpohja, sijait-see kappaleen matkaa jarvestaylospain, molemmin puolinluoteiselta ilmalta juoksevaaUhutjokea, itaisin molemminpuolin itse joen suuta ja kol-mas, Likopaa, jarven rannallalanteen joensuusta ja etelaanLamminpohjasta.

Keskeisimmalla ryhmalla onkaksi nimea sen mukaan,kumpaa joenpuolta tarkoite-taan: Miitkala ja Ryhja. Sen jaLamminpohjan valilla jokilaajenee lammintapaiseksi su-vannoksi, josta arvatenkin _lamminpohja on nimensa saa-1nut.

Taloja sanottiin yhteensaolevan 160 tai 170, joten vaki-luku, jos taloa kohti laskeekuusi henkea, tekisi noin1 000. Kylalaiset kuitenkin il-moittivat vakiluvun olevajkappaleen matkaa toista tu-hatta, mutta paikkakunnanpappi taas vaitti, ettei se nous-

I.K. Inha kiinnitti huomiota mahtavaan uomaan, jonka joki oli aikojen kuluessa hiekkamaastoonkaivertanut. =

1994 KARJALAN HEIMO No 5—6 — 73

sut kuin 700—800 henkeen.Mita tuo sitten tarkalleen teh-nee.

Kaikissa tapauksissa Uhtuaon vankin kyla koko pohjoi-sessa Karjalassa. Sita todistaamm. se seikka, etta kylastapohjaan pain on runsas penin-kulma karryilla ajettavaa tieta— ensimmainen ja viimeinen,mita matkalla naimme. Myo's-kin oli kylassa kaksi kirkkoa,molemmat laudoitetut ja maa-latut muistaakseni, vaikkavanhempaa ja pienempaa eienaa kaytetty. Maalatuita olvatuseat yksityisetkin talot kylas-sa, ja niista joku kymmenkun-ta oli rakennettu meidan mal-liin.

Lonnrot mainitsee 1835vuoden Morgonbladissa, ettahanen kaydessaan Uhtuallakylassa luettiin olevan 80 ta-loa. Puolen vuosisadan ku-luessa kylan talojen maara siison kasvanut kaksinkertaiseksi.

Inbergin kartan mukaan pi-taisi Uhtuan olla noin puolipeninkulmaa Uhutjoen suustaja Kuittijarvista ylospain. Vas-tasanotusta lukija kuitenkinhuomaa, etta kartta on aivanvaarassa: seka Ryhja etta Li-kopaa ovat aivan jarven ran-nalla...

Keski-Kuittijarvessa on kak-si suurehkoa saarta, Suurisaarija Uhutsaari. Uhtuan papinselityksen mukaan, jonka hanantoi kulkiessamme yhta mat-kaa jarven poikki, pitaisiUhutsaaren ja Uhutjoen kuu-lua oikeastaan Yhytsaari jaYhytjoki. Tuo sana "yhyt"merkitsee naet yhtymista, jalappi oli aikoinaan nama ni-met keksinyt, koska nailla pai-koin metsamiesten oli ollut ta-pana kohdata toisensa eli tullayhteen.

Kestikievari, jossa olimmemajaa, oli Lamminpohjassa,joen etelarannalla.

Uhtua eipettanytSparrenodotuksia

Vaikutelma oli varsin uljas.Laajan, puolikuuta muistutta-van lahden perukassa nakyykorkea, puuton hiekkarinnekulkien rannan suuntaan. Rin-teen harjalla on pitka rivi talo-ja ja kaksi kirkontornia, jotkakuvastuvat taivasta vasten. Ta-man kuvan etualalla on keskel-la lahtea suuri puuristi, jokaon pystytetty isolle kivelle. Joskatsahtaa itaan, aukeaa siellaKuittijarven ulappa. Metsai-nen saari nakyy 6—7 virstanpaassa kylasta peittaen osan

taivaanrantaa. Tuon saarenkahden puolen jatkuu jarvenvareileva ulappa rajattomanaitaa kohti. Siellapain ei naymuuta kuin vetta ja taivasta.

...Uhtuan kylaa pidettaisiinmonessa maassa sievoisenakaupunkina. Kylassa on 180taloa, ja asukasluvun sanotaanolevan noin 800 paikkeilla.Enimmat talot ovt jo mainitul-la hiekkaharjulla jarven ran-nalla. Samoin kylan kaksikirkkoa, toinen aesken raken-nettu, toinen vanha ja hylatty.Melkeinpa keskella kylaa au-keaa tori, jonka ymparilla onisoja ja pienempia rakennuk-sia ja ranta-aittoja jarven puo-lella pitkin hiekkaharjua. Nai-ta rakennuksia vastapaata to-rin toisella sivulla komeilee isotalo ja siina nakyy valkeaanlautaan maalattuna nimi "Up-ravlenije". Se on paikkakun-nan raatihuone.

Monikaan kyla ei saattanekilpailla Uhtuan kanssa hallin-non suhteessa, silla 800 asuk-kaasta on 120 virkamiesta, yk-si pappi ja 8 poliisia eli siis yk-si poliisi joka kymmenta taloakohti. Kuten huomaa, on Uh-tuan yleisesta turvallisuudestapidetty hyvaa huolta.

Kylan muut talot ovat hiek-kaharjun toisella puolella, pie-nenlaisen joen rannoilla. Pel-toja nakyy harvinaisen vahan,mutta sitavastoin on tamanalempana olevan kylanosanymparilla laajoja niittymaita.Niiden takana alkaa aukeahiekkanummi, joka sitten vuo-rostaan vaihtuu honkamet-saan. Kokonaisuutena ja ra-kennustavaltaan Uhtua nayt-taa yleensa samanlaiselta kuinne kaksi viimeista kylaa(Vuokkiniemi ja Jyvoalahti),joiden kautta olemme kulke-neet.

Kolme pyhaapaikkaaUhtuanymparistossa

J. Lukkarinen liikkui Poh-jois-Vienan alueella kesalla1917. Matkan tuloksena syntyihavaintoihin ja kokemuksiinperustuva — ja livo Harko'sen"kevyehkoksi" arvioima —kirja "Vienan Karjalassa".

Ensimmainen pyhista pai-koista on ns. Suurikivi Kuitti-jarven ranteella lahella Uhtuankylaa. Se on 1—2 metria kor-kea kivi, jonka paassa on puu-salvoon pystytetty puinen risti.Kiven viereisessa jarven lah-dessa on ruohokko, Suurenki-venruohokko, joka on niin py-ha paikka, ettei kukaan tohdisiita ruohoa ottaa. Kerran rii-

Kuittijarven vedennousu on muuttanut Kormusniemen tamanna-koiseksi. Kalajumala on kaleissa.

poi siita eras akka lehmallensarehuja, mutta silla seurauksel-la, etta lehma heti kuoli.

Lahella tata paikkaa onKormusniemen kalajumala. Setaas on oikein iso ja vanhapuuristi, seisten aivan vesiran-tasella sanotun niemen nenas-sa. Ristin juurella on suuri ki-viroykkio, johon on kasattumukulakivia useita kuutiomet-reja.

Taman kivikasan kerrotaankertuneen siten, etta kalamie-het lupaavat, jos saavat hyvansaaliin, tuoda siihen uhriksikiven saalispaikaltaan. Useinvoi antiapaja olla monien virs-tojen paassa, mutta se ei saaestaa uhria niemenhaltijalletuomasta. Ja Kuittijarven ka-larikkaus on aiheuttanut sen,etta uhreja tahan on kertynyttuhansia.

Paitsi nata vaadmattomiaantimia, jos niin voi sanoa,vievat hartaat kalastajat sinneuhriksi muitakin esineita, ku-

ten piirakoita, vaatekappaleitajne. Olipa hiljattain joku anta-nut kalajumalalle piipunkinonnellisesti suoritetun kau-punkimatkan tuomisiksi.

Onpa Uhtualla kolmaskinpyha paikka, josta sopii maini-ta. Se on vanha tsiassoyna, ky-lapyhatto, keskella rantakylaa.Sinne tuodaan uhriksi monen-moisia antimia kuten villoja,sukkia, vaatteita, kaularisteja.Esim. kerran vuonna 1916luettiin siella kaksikymmentauhriksi tuotua hopearistia.Niinikaan, jos lehman poiki-minen hyvin onnistuu, saa py-hatto heti emannalta antimiksipaistetun juustopalasen.

Rakennukseen, joka on jovanha ja laho, pannaan niinsuuri huomio, ettei sita ollen-kaan ole tarkoitus havittaa,vaan suojella ja sailyttaa edel-leen.

KokosiSAKARI VUORISTO

RakennusliikeRAKENNUSNELIO OYHelsingintie 9 A 1 24100 SALOPuh. 924-317 262 telefax 924-332 626

Juuriltaan karjalainen yritys