8/2

011

KemiKEMIA

- RATKAISUJEN TEKIJÄ -

PipetointiturvaUutta Suomessa!

Oy G.W. Berg & Co Ab, gwb@gwb.fi , www.gwb.fi

Helppoa ja kustannustehokasta pipetointia!

Laadukkaat Rainin pipetit ja kärjet

Huolto ja akkreditoitu kalibrointi asiakkaan tiloissa

Pipetti luotettavasti ja nopeasti takaisin käyttöön

Yksi vuosihinta, täysi toimintatakuu!

�

�

�

�

KILPA-JUOKSUdopingiavastaan

JOULUNsallitut herkut

KENTTÄ- MITTAUSon taitolaji

NAISTENkeksinnötparantavat arkea

Introducing Fisher Chemical Optima® LCMS Solvents Manufactured and tested (including use test) to the highest standards to ensure trouble-free analysis, accurate data and reproducible performance

ONE SOURCE. INFINITE SOLUTIONS.®

NOW available

Optima® LCMS

Formic Acid

Fisher Chemical Optima® LCMS Solvents o�er superiorperformance through

• Fewer background peaks• Low LC/UV response• Higher signal intensity

• Lower contamination from plasticizer peaks• Exceptionally low metal ion content

Puh. 09 8027 6280 Fax. 09 8027 6235 www.fishersci.fi

CSH™ Technology empowers your UPLC® and HPLC systems to perform better than ever before. Sharp peak shapes. High efficiency. High loading capacity. Rapid equilibration after mobile-phase changes. pH stability and improved batch-to-batch reproducibility for ionized compounds. Improve the performance of every LC instrument in your lab — get ACQUITY UPLC® CSH and XSelect™ HPLC columns today. Learn more at www.waters.com/csh

INTRODUCING ACQUITY UPLC CSH AND XSELECT COLUMNS— POW ERED BY CSH TECHNOLOGY.

©20

10 W

ater

s Cor

pora

tion.

Wat

ers,

CSH,

ACQ

UITY

UPL

C, X

Sele

ct, U

PLC

and

The

Scie

nce

of W

hat's

Poss

ible

are

trad

emar

ks o

f Wat

ers C

orpo

ratio

n.

Waters Finland, Kutomotie 16, 00380 HelsinkiPuh. (09) 5659 6288 e-mail: Esa_Lehtorinne@waters.com

Kemia-Kemi_Waters_CSH_Ad.indd 1 9/15/10 11:32 AM

kids love chemistryGetting the next generations excited about chemistry is important for humankind’s future. That’s why we’ve created “Kids’ Lab” in 32 countries, where the young ones can learn about chemistry and science in a fun, hands-on way. Little students and test tubes fi nally getting along? At BASF, we create chemistry. www.basf.com/chemistry

4

SISÄLLYS

6 Dopingtestausta nopeammin, halvemmalla, tehokkaammin Sanna Alajoki ja Päivi Ikonen

10 TÄTÄ MIELTÄ Valkeampaa joulua Teppo Ahremaa

12 Professori Markku Leskelä: ”Suomalainen kemian tutkimus on hyvää ja elinvoimaista” Leena Laitinen

16 AJANKOHTAISTA Kemia tähtää työhyvinvoinnin kärkeen Maija Pohjakallio

20 UUTISIA

26 NÄKÖKULMA Kukkia ja märkiä T-paitoja Anja Nystén

26 KEMIA SILLOIN ENNEN

27 VIHREÄT SIVUT

35 KEEMIKKO Paratiisin portilla

36 PIENI SUURI NANO Paperi pomppasi nanoradalle Maija Pohjakallio

38 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

42 KEMIAN VUOSI Itse täytetty ilmapallo kruunasi kemiapäivän Elina Sievänen ja Leena Laitinen

44 Mustaa kultaa kupissa Suklaa sulaa kielellä Arja-Leena Paavola, Miika Vähämaa ja Päivi Ikonen

Sann

a A

lajo

ki

Marjo Kolmosen kehittämä analyysi-menetelmä auttaa maailman doping-laboratorioita selviämään hikisestä urakastaan. (s. 6)

A. I. Virtanen -palkinnon saanut Mark-ku Leskelä johtaa pian uutta atomiker-roskasvatuksen huippuyksikköä. (s. 12)

60 HENKILÖUUTISIA

Elintarvikekemisti ei usko karppaukseen

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Teknologian ja kulttuurin leikkauskohdassa Jari Kettunen

Scan

stoc

kpho

to

Koukussa kahviin? Älä huoli, vaalit vain terveyttäsi. (s. 44)

Mik

ko K

äkel

ä

Gunilla Taddeon (vas.) ja Marianne Granlundin keksintö helpottaa suuter-veyden ammattilaisten jokapäiväistä työtä. (s. 56)

54 Nittio år fysikalisk kemi vid Åbo Akademi Jarl B. Rosenholm

55 NAISET JA KEMIA Agnes Pockels oli pintakemian pioneeri Sisko Loikkanen

56 Naisten keksinnöt parantavat arkea Leena Koskenlaakso

58 ULKOMAILTA

Mar

kku

Oja

la

Vuoden luonnontieteilijä Rainer Huo-palahti peräänkuuluttaa maalaisjärkeä keittiöön. (s. 60)

LAL

48 Dna-analyysit mullistivat rikostutkinnan Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen

50 Laatua laboratorioon ajantasaisilla työkaluilla Sanna Alajoki

52 Kenttämittaajan pitää osata olosuhteet Sanna Alajoki

58/2011 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS13. joulukuuta 2011

Vol. 38 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)

OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 400 Forssa Print, Forssa 2011ISO 9002

Nappiin meniPienuus osoittautui valtiksi, kun kansainvälistä kemian vuotta ryhdyttiin tuomaan Suomeen. Kun alan toimijat tuntevat toisensa ja verkostot ovat valmiina, aikaa ei tuhlaannu aikomiseen ja voimavarat on luonte-vaa suunnata varsinaiseen tekemiseen.

Suomen Kemian Seuran johdolla toimintaan ja sen tukemiseen saa-tiin mukaan hyvä joukko yrityksiä, yhteisöjä, oppilaitoksia ja säätiöitä. Talkoisiin osallistui vuoden mittaan satoja kemistejä, opiskelijoita, opettajia ja muita alalla toimivia.

Me-henki yhdisti erilaiset toimijat ja eri-ikäiset kemistit. Merkkivuo-den valtakunnallisuuden varmistivat kemian seurojen paikallisyhdis-tykset, joiden jäsenet tuottivat lähitoimijoiden avulla kymmenien tapah-tumien kokonaisuuden eri puolille Suomea.

Yleisötapahtumat houkuttelivat kymmeniätuhansia kävijöitä muk-suista mummoihin. Tätä lisää -palaute osoitti, että oikein tarjoiltuna kemia kiinnostaa kaikenikäisiä. Monella paikkakunnalla on kylvetty

innostuksen siemen, joka voi johtaa toi-minnan jatkumiseen muodossa tai

toisessa.Kemian juhlavuosi kiinnosti myös viestimiä. Toimittajille järjestettyyn ohjelmaan osal-listui satakunta toimittajaa, yleisötapahtumiin eri puo-lilla Suomea paljon lisää. Media välitti vuoden mit-taan viestiä kemian mer-kityksestä osana hyvää elämää.

Meille alalla toimiville kemia on hyvä osa elä-mää myös tulevana vuo-tena. Tästä kelpaa jatkaa.

Kar

ollii

na E

k

Kiitämme lämpimästi lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta kemian vuodesta.

Kemian vuoden valokuva-kilpailuun osallistuneen Marko Junttilan finaali-otoksen tunnelmissa toivotamme valoisaa joulua ja hyvää uutta vuotta 2012.

Kemia-lehden toimitus

Olemme osoittaneet jouluterveh-dyksen Raide ry:n ehkäisevään nuorisopäihdetyöhön.

6 8/2011KEMIA

Sanna Alajoki

Dopinganalyyseja tekevät laboratoriot eivät nykypäivänä pääse helpolla.

Maailman antidopingtoimiston Wadan julkaisemassa dopingvalvonnan raama-tussa Kielletyt aineet ja menetelmät on listattu keinot, konstit ja aineet, joiden käyttö ei kilpaurheilussa ole sallittua.

Vuosittain päivitettävä lista venyy ko-vaa vauhtia. Jo nyt se sisältää satoja ke-miallisesti ja farmakologisesti erilaisia yhdisteitä, jotka laboratorion on kyet-tävä analysoimaan luotettavasti samalla kun näytemäärä on rajallinen ja tulosten raportointiaikataulu tiukka.

Wadan akkreditoimat 32 laboratoriota – joukossa yksi suomalainen, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy – analysoivat tä-tä nykyä noin 260 000 dopingnäytettä vuodessa.

Laboratoriot joutuvat pysyttelemään alan tietotaidon kärjessä ja kehittämään jatkuvasti menetelmiään pinnistelläkseen mukana kilpajuoksussa, jota dopingval-vojat käyvät uusien kiellettyjen aineiden kehittelijöitä ja vääriä keinoja käyttäviä urheilijoita vastaan.

Synteettisten aineiden jäljittäminen näytteistä käy helpommin, mutta luon-nolliset aineet ovat vaikeampia löytää.

”Ihmisen fysiologiaan perustuvat ai-neet ovat hankalia analysoitavia myös

Dopingtestaustanopeammin, halvemmalla, tehokkaammin Sinivalkoiset urheilijat ovat tuoneet Suomelle kosolti kyseenalaista mainetta kiellettyjen

aineiden käytössä, mutta toisaalta myös dopinganalytiikka on meillä huippuluokkaa.

Maailman dopinglaboratoriot voivat pian ottaa käyttöönsä uuden suomalaisen

seulontamenetelmän.

Dopingvalvonta käynnistyi vuonna 1928, jolloin kansainvälinen yleisur-heiluliitto laati luettelon kielletyistä suorituskykyä parantavista aineista.

Useimmat kansainväliset laji-liitot aloittivat dopingtestaukset 1960–1970-luvuilla. Olympiakisoissa testejä tehtiin ensi kertaa Grenobles-sa ja Meksikossa vuonna 1968.

Maailman antidopingtoimisto Wada

perustettiin vuonna 1999. Wada on myöntänyt akkreditoinnin joukolle dopingnäytteitä analysoivia laborato-rioita, joille se asettaa kovat tasovaa-timukset.

Dopingvalvonnasta meillä vastaa Suomen antidopingtoimikunta ADT ry, joka on mukana myös kansainvälises-sä dopinginvastaisessa työssä.

silloin, kun niitä on muunneltu”, ku-vailee haastetta dosentti Timo Seppälä Suomen antidopingtoimikunnasta.

Valvojien työtä ei helpota sekään, että dopingaineen kehittäminen on helpom-paa kuin viranomaisvaatimukset täyttä-vän laillisen lääkeaineen. Vie aina myös aikansa ennen kuin uusi yhdiste viralli-sesti listataan kielletyksi.

”Jos ainetta ei ole luokiteltu dopingai-neeksi, sille ei välttämättä kehitetä mää-ritysmenetelmääkään kovin nopeasti”, sanoo Seppälä, jonka mukaan harmaata aluetta voivat olla esimerkiksi lääkekehi-tyksessä hylätyt aineet.

Professori Mario Thevis Saksan urhei-luyliopiston ennaltaehkäisevän doping-tutkimuksen keskuksesta pitää erityisen työläinä analysoitavina kasvuhormoneja, joiden käyttöä tutkitaan veritestauksin.

Eniten positiivisia löydöksiä Suomes-sa tulee anabolisista steroideista.

Tehoa seulontaan

Uutta apua dopinglaboratorioille on lu-vassa Suomesta.

Helsingin yliopistossa tehty tutkimus kertoo, että näytteet voidaan analysoida nykyistä sutjakammin ottamalla avuksi lentoaikamassaspektrometri. Laite erot-

telee näytteessä olevat aineet massan pe-rusteella, ja ne saapuvat detektorille suu-ruusjärjestyksessä.

Erilaisiin esikäsittelymenetelmiin ja kromatografisiin erotustekniikoihin yh-distettynä lentoaikamassaspektrometria osoittautui hyödylliseksi työvälineek-si sekä pienten ja suurten molekyylien seulonnassa, pitoisuusmäärityksissä että varmistusanalyyseissä.

”Kun käytetään nestekromatografiaan perustuvaa yhdisteiden erotusta ja lento-aikamassaspektrometria niiden tunnista-miseen, voidaan tunnistaa näytteen sisäl-tämät yhdisteet nopeasti”, kuvailee toh-tori Marjo Kolmonen, jonka väitöstyö aiheesta tarkastettiin tänä syksynä.

”Menetelmä on kustannustehokas ja myös vähentää erillisten analyysien mää-rää laboratoriossa.”

Keväällä saatiin valmiiksi suurten molekyylien seulontamenetelmä dekst-raanille ja HES:lle. Sitä seurannut laaja menetelmä on sen sijaan universaali, ker-too Kolmonen, joka on mitannut yhdessä analyysissä lähes 200 urheilussa kiellet-tyä, kemiallisesti erilaista ainetta Wadan edellyttämällä herkkyystasolla.

Laaja-alainen seulontamenetelmä jul-kaistiin Kolmosen väitöskirjassa, ja sen jälkeen sitä on käytetty jo useissa labo-ratorioissa. Tehokas suomalaisuutuus saattaa levitä maailmanlaajuiseksi, sillä Wadan akkreditoimilla laboratorioilla on velvollisuus jakaa tutkimustuloksensa ja tietonsa toistensa käyttöön.

Erityistä hyötyä uudesta tekniikasta on laboratorioon saapuvien näytteiden seu-lonnassa. Urakka on huima jo kokonsa vuoksi, sillä seulonta-analyysin käyvät läpi kaikki näytteet. Varmistusanalyysi tehdään vain näytteistä, joista seulonta-määrityksissä on löytynyt jotakin poik-keavaa.

Valvontaa vuodesta 1928

AD

T

7

8 8/2011KEMIA

Lentomassaspektrometrimenetelmä antaa seulonnassa nykytekniikoita sel-västi tarkemmat tulokset, mikä helpottaa laboratorion kokonaistyötaakkaa.

”Kun osa niin sanotuista vääristä hä-lytyksistä jää pois, varmistusanalyysien tarve vähenee.”

Vastuu on urheilijan

Nykykilpailijoille urheilu ei ole terve-yttä edistävä harrastus vaan ammatti ja leipäpuu. Kiellettyjen aineiden käytöstä narahtaneet yrittävätkin yhä useammin kiistää dopinganalyysien tulokset tuo-mioistuimessa asti.

Analytiikan kehittäjille asiasta on yl-lättäen jopa etua.

”Näin syntyy tavallaan palautejärjes-telmä laboratorioille, jotka sen myötä parantavat tuloksiaan”, selittää tohtori Günter Gmeiner itävaltalaisesta Sei-bersdorfin laboratoriosta, joka on yksi Wadan akkreditoimia dopinglaboratori-oita.

Moni urheilija kilpailee yhä puhtain keinoin. Kaikki eivät.

Haasteitakin oikeuskäsittelyt kemis-teille toki asettavat.

”Laboratorioiden on osattava laatia asiakirjansa sellaiseen muotoon, että la-kimiehet ja tuomarit ymmärtävät ne. Se ei ole helppoa, sillä esimerkiksi kroma-tografiassa tulokset eivät aina ole tark-koja lukuja.”

Oikeudessa testitulokset pyritäänkin usein kumoamaan niiden epätarkkuuden perusteella. Muitakin selityksiä löytyy.

”Urheilija on vedonnut esimerkiksi siihen, että testauspaikalla oli alastomia ihmisiä, jotka häiritsivät testin suoritta-mista”, Gmeiner kertoo.

Testaustilanteiden löyhä valvonta on aiemmin todella tehnytkin näytteiden oi-keellisuuden tyhjäksi.

”Esimerkiksi suun sisäpinnasta ote-tusta näytteestä saatettiin myöhemmin todeta, ettei se täsmännyt geneettisesti yhteenkään ryhmässä testattuun henki-löön”, muistelee Mario Thevis.

Myös virtsanäytteitä on manipuloitu monella tapaa.

”Testaajia on aikojen saatossa huijat-tu kaikin keinoin. Erikoisimpia tapauk-sia oli näyte, joka osoittautui alkoholit-tomaksi olueksi.”

Thevis onkin hyvin tyytyväinen sii-hen, että tiukempi valvonta on tuonut dopingtestaukseen entistä enemmän us-kottavuutta.

Günter Gmeiner pitää ongelmallisena sitä, että tutkijat ovat sitoutuneet testi-tulosten luottamuksellisuuteen mutta ur-heilija ei. ”Median ja sitä kautta yleisön informointi on yksipuolista, kun toinen osapuoli ei saa puhua tietämästään jul-kisesti.”

Gmeiner haluaa myös muistuttaa tär-keästä asiasta.

”Urheilija on vastuussa kaikesta, mitä hänen kehostaan löytyy, oli se siellä tar-koituksella tai ei. Myös todistustaakka on aina urheilijalla.”

Tutkittavaa riittää

Antidopingin esitaistelijat joutuvat jat-

ADT

Maan tapa?Suomalaisella dopinganalytiikalla ja antidopingtoimin-nalla on tunnettu ja tunnustettu historiansa, mutta kuinka laajalti kiellettyjä aineita suomalaisurheilussa on aikojen saatossa käytetty?

Sitä eivät asiasta tietävät ole kertoneet.2000-luvun kohua herättäneet hiihtokäryt puhuvat

omaa kieltään – yksittäistapauksista, kuten on tapana sa-noa. Vain yksittäisiä tapauksia on paljastunut myös yleis-urheilun kultaisilta vuosikymmeniltä 1970- ja 1980-lu-vuilta.

Ensimmäinen kaapista ulos tullut urheilulääkäri, jo eläkkeellä oleva Juha Karvonen antaa vihdoin selvä-sanaisia vihjeitä alan käytännöistä tuoreessa teoksessaan Väärät kapselit vaasissa kuin juoksija Jolkkosella.

Urheilulääkärin mustelmien – kuten kirjan alaotsikko kuuluu – sivuilta ja rivien välistä saa lukeakseen kiinnos-tavia kertomuksia lähihistoriasta. Ne voisi tulkita niin-kin, että dopingin käyttö on ollut maan tapa. Monenkin maan.

Verta pakkiin

Esimerkiksi kasvuhormonia urheilijat ovat Karvosen mu-kaan käyttäneet jo kolmisenkymmentä vuotta, eikä käy-tön loppumista ole näköpiirissä. Suosituimman aineryh-män eli anabolisten steroidien napsiminen sen sijaan on vähenemään päin, sillä ne tahtovat nykyisin analyysime-netelmin paljastua aiempaa herkemmin.

Ikävintä luettavaa ovat kuvaukset lääkärien toiminnas-ta. Urheilijat ovat harvoin, jos koskaan, dopingin yksi-näisiä puuhastelijoita. Veridopingiin – ilmeisen yleiseen käytäntöön – lääketieteen ammattilaisia on välttämättä tarvittukin. Karvonen kertoo, että verta on tankattu suo-niin julkisen terveydenhuollon toimipisteissä yliopisto-sairaaloita myöten.

Väärät kapselit joutuivat aikoinaan vuoden 1984 olym-pialaisten hopeamitalistin Martti Vainion vaasiin.

Karvosen teorian mukaan suomalaisjuoksija oli kyllä lopettanut kiellettyjen hormonien syömisen ajoissa ennen tulevia kisoja testeineen. Hormoneja oli kuitenkin kosol-ti veressä, joka oli otettu juoksijasta harjoituskaudella. Kohtalokas veriannos olisi sitten siirretty takaisin tämän elimistöön ennen Los Angelesin h-hetkeä, koska kukaan ei ymmärtänyt varoa vaaraa.

Käry kävi ja mitali meni.Päivi Ikonen

kuvasti pohtimaan myös sitä, millaisia uusia kiellettyjä ai-neita tulevaisuus tuo tulles-saan.

”Mahdollisia tutkimuksen kohteita voivat olla esimerkik-si hapenottokykyä parantavat ja hemoglobiinin rakennetta muuttavat aineet. Myös erilai-sia lihasten suorituskykyä li-sääviä aineita tutkitaan”, Timo Seppälä listaa.

Suurennuslasin alla ovat

myös esimerkiksi kannabi-noidit.

”Tällaiset urheiluhengen vastaiset aineet eivät sinänsä paranna suorituskykyä. Kan-nabiksen viihdekäyttö on kui-tenkin urheilijoiden keskuu-dessa yleistä.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden

vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

TÄTÄ MIELTÄ

Valkeampaa jouluaAJAN tätä samaa reittiä pari kertaa vuo-dessa, palaveriin vanhan asiakkaan luo. Ruuhka ja syksyinen kura tuulilasissa tus-kastuttavat. Miksen lisännyt lasinpesuai-netta? Perävalot välkkyvät, ja asvaltti kiil-tää. Köyhän miehen jouluvalot eivät rau-hoita, eivät edes paranna näkyvyyttä.

Tänä aamuna olo on jotenkin erityisen hiostava.

Joulun alla kaikki asiakkaat tyhjentä-vät piirustuspöytänsä minun sähköpostii-ni. ”Nämä pitäisi laittaa tänä vuonna vielä valmiiksi, tilikausi päättyy.” ”Meillä alkaa kaupanteko heti tammikuussa, ehdit kai ihan hyvin.” ”Saisinko analyysisi vielä jou-lukuussa niin ehdin hyvällä ajalla pohtia niitä lomalla?” Niinpä.

Mutta tältä asiakkaalta ei tullut mitään materiaalia etukäteen. Tarkistin vielä aa-mulla. Yleensä agenda on ollut valmiina ja olen saanut lukea muutaman keksintöil-moituksen edellisenä iltana. Ehkä on vain ollut kiirettä. Tai sitten eivät ole keksineet mitään. Jospa pääsenkin tänään nopeasti takaisin toimistolle.

Vaistoni kertoo kuitenkin muuta. Äk-kijarrutus. Jouluiset jarruvalot valaisevat kasvoni. Onpa hyvä ettei ole liukasta. Pa-rempi kai vielä hetkisen keskittyä tähän sokeana ajamiseen.

Asiakkaan pihalla olen törmätä nurkan takaa ilmestyvään keltaiseen kaasutruk-kiin. Taas. Mutta oho, kuski antaa minulle tilaa. Ensimmäinen kerta, varmasti uusi mies täällä. Auto parkkiin ja juoksujalkaa vaatimattomaan toimistorakennukseen.

Aulassa on vastaanottotiski tyhjillään.

Nytkö se on tauolla kun minä olen ihan kohta myöhässä. Odotan pari pitkää mi-nuuttia, paita liimautuu hartioihin.

VIIMEIN joku tulee. Vieras mies, jolta tiedustelen, josko vastaanottovirkailija on tänään kipeänä.

”Tuota, Kalleako tulet tapaamaan? Mi-nä voin viedä sinut. Meillä ei ole vastaan-otossa enää ketään.”

”Yhdistimme puhelinkeskuksen ja vas-taanoton talousosastolle. Nyt toimitusjoh-tajakin joutuu joskus sijaistamaan kes-kusneitiä. Ja vieraat haahuilevat aulassa kunnes joku meistä sattuu paikalle”, nau-rahtaa mukava mies.

Minuakin vähän naurattaa. Ehkä tä-män alan firmoissa ei niin paljon vieraita käykään.

Yhteyshenkilöni, tekninen johtaja Kalle on huoneessaan. Pahoittelee, ettei muis-tanut kertoa uusista järjestelyistä. Mitäs tuosta, teillähän tässä enempi on totut-telemista. Tekninen johtaja nyökkää, ”no joo”.

Tutussa neuvotteluhuoneessa kahvi ja pullat odottavat tutulla paikallaan. Kek-sintömapit odottavat jo pöydällä ja nippu papereita selvästi minua. Sittenkin ovat taas keksineet jotain, pahus.

Käymme läpi patenttisalkun tilanteen. Yrityksellä on pari isompaa, useassa maassa suojattua keksintöperhettä. Muu-tama keksintö on suojattu vain Suomes-sa tai Euroopassa. Tuttuun tapaan tarkis-tamme, ovatko kaikki tarpeellisia. Patent-teja ei turhaan kannata pitää voimassa,

Eija

Har

tem

aa

8/2011KEMIA10

Teppo Ahremaa toimii patentti-insinöörinä Berggren Groupiin kuuluvassa Turun Patenttitoimisto Oy:ssä.Kolumnipalkkio osoitettiin hänen toivomuksestaan Suomen Punaiselle Ristille.

sillä vuosittaiset ylläpitomaksut ovat huo-mattavat. Kaikki sujuu juohevasti, kuten yleensäkin.

”Niin, sitten meillä olisi tässä pari uut-ta ideaa. Sori, etten lähettänyt niitä etu-käteen, mutta minulla on ollut vähän kii-reitä.”

Käymme keksintöilmoitukset nopeas-ti läpi. Ihan hyviltä ajatuksilta näyttävät. Lienevätkö kuitenkaan uusia keksintöjä, saapa nähdä. On minun työtäni ottaa sii-tä selvää.

”Jos näyttävät tutkimuksen jälkeen uu-silta, yritetään patentoida”, kuulen tutut ohjeet.

KAIPAILEN keksijöitä paikalle selittä-mään hieman tarkemmin, mistä näissä on kyse. Pöydän toisella puolella kariste-taan kurkkua.

”Tällä kertaa meidän täytyy selvitä il-man keksijöitä. Meillä ilmoitettiin viime viikolla YT:n tulokset. Pojat ottivat viikon vapaata.”

”Ja nyt näyttää siltä, että seuraavien projektien kanssa saat ottaa yhteyttä suo-raan meidän pomoomme. Minäkin lähden muualle.”

Soitan ulos päästyäni toimistolle. Läh-den palaverista suoraan kotiin. Tänään laitan lasten kanssa jouluvalot ikkunalle. Tulisipa jouluksi lunta.

teppo.ahremaa@berggren.fi

Ilmoittautuminen osoitteen blogs.helsinki.fi/hyk-rytai HYK ry:n facebook-sivun kautta.

Tervetuloa vuosijuhliin!

12 8/2011KEMIA

Mar

kku

Oja

la”Kemian tutkimus on laajentunut ja sen taso noussut”, professori Markku Leskelä summaa Suomen tilannetta. Toivomuslistalla hänellä on vähem-män yliopistojen arviointia, enemmän yhteistyötä ja edelläkävijyyttä.

138/2011 KEMIA

Leena Laitinen

Helsingin yliopiston professorin Mark-ku Leskelän tutkimustyö keskittyy ny-kyisin kahteen alueeseen: materiaali-kemiaan, erityisesti ohutkalvoihin, ja vihreään kemiaan, erityisesti organome-tallikemiaan ja katalyysiin. Ensi vuonna hän alkaa johtaa uutta atomikerroskasva-tuksen (ALD) huippuyksikköä.

Suomesta löytyy Leskelän mukaan vahvaa osaamista ALD-alalla sekä uu-sien prosessien että sovellusten kehittä-misessä. Huippuyksikkö oli hänestä jo aikakin perustaa, sillä Tuomo Suntola jätti tutkimusalan ensimmäisen patent-tihakemuksen jo vuonna 1974. Samana vuonna Leskelä valmistui Teknillisestä korkeakoulusta kemian tekniikan diplo-mi-insinööriksi ja aloitti toden teolla tut-kijanuransa.

Väitöstyössään Leskelä tutki punaisia luminoivia materiaaleja, joita käytettiin television kuvaputkissa. Työ suuntautui myöhemmin litteiden elektroluminoivi-en näyttöjen tutkimukseen ja sieltä ALD-tekniikan hyödyntämiseen ohutkalvojen valmistuksessa.

Muita Leskelän päätutkimuskohteita ovat olleet korkean lämpötilan suprajoh-teet, metallikompleksit katalyytteinä ja metsäkemiaan liittyvät katalyyttitutki-mukset. Tutkimusalueiden kirjo kertoo hänestä kemian dynaamisuudesta tie-teenalana.

Akateemisesta vapaudesta kokonaiskustannusmalliin

Leskelä on todistanut näköalapaikalta muutosta yliopistojen toimintaympäris-tössä. ”1970-luvulla yritysrahoitusta pi-

dettiin akateemisessa maailmassa likai-sena. Jos yritysrahaa oli tulossa yli 5 000 markkaa, tutkijan oli anottava siihen lu-pa opetusministeriöltä. Tutkijat valitsivat tutkimusaiheensa itse ja elivät assistentin palkalla ja apurahoilla.”

”Suomen Akatemian merkitys alkoi kasvaa 1980-luvulla. Sen jälkeen kun Tekes perustettiin vuonna 1984, myös yritysrahasta alkoi tulla hyväksyttyä, ja yritysten sana alkoi painaa tutkimusai-heiden valinnassa.”

1990-luvulla Tekesin ja Akatemian tutkimusohjelmat ja yritysrahoitus vai-kuttivat pitkälti siihen, mitä yliopistois-sa tutkittiin. Euroopan unionista alettiin saada rahoitusta, ja seuraavalla vuosi-kymmenellä EU oli jo erittäin merkittä-vä rahoittaja.

Yliopistot saivat 2000-luvulla tutki-muksen ja opetuksen rinnalle uuden teh-tävän, yhteiskunnallisen vuorovaikutuk-sen. ”Rahoituksessa Tekesin painopiste siirtyi soveltavasta perustutkimukses-ta liiketoiminnan ja palvelujen tukemi-seen, ja nyttemmin Tekes on lopettanut yliopistolähtöisen vapaan rahoituksen”, Leskelä valottaa.

”Suomen Akatemian rahat vähenevät, ja yritysrahan ja kansainvälisen rahoituk-sen osuus kasvaa edelleen. Ohjelmilla on yhä keskeisempi merkitys tutkimuskoh-teiden valinnassa. Riippuvuus täydentä-västä rahasta on suuri – onko se jo liian suuri”, Leskelä pohtii.

Kemialla hyvä tilanne, mutta parannettavaakin on

Kaikkiaan Leskelä näkee tutkimuksen tilanteen kehittyneen hyvään suuntaan, mutta parannettavaakin on.

”Tarvitsemme lisää edelläkävijyyt-tä, valpasta tutkimuksen etulinjan seu-rantaa ja kansainvälistä yhteistyötä par-haiden ryhmien kanssa. Isona työnä on

”Suomalainen kemian tutkimus on hyvää ja elinvoimaista”

Professori Markku Leskelä:

Markku LeskeläSyntynyt Kokkolassa 1950, •asuu Espoossa. Naimisissa, kolme tytärtä.

Valmistui Teknillisestä korkea-•koulusta diplomi-insinööriksi 1974 ja tekniikan tohtoriksi 1980.

TKK:ssa ja Oulun yliopistossa •1974–1986,Turun yliopistossa professorina 1986–1990. Pro-fessoriksi Helsingin yliopistoon 1990.

Suomen Akatemian Nano- ja •biopolymeerien huippuyksikös-sä 2002–2007, akatemiapro-fessorina 2004–2009.

Johtaa Suomen Akatemian •Atomikerroskasvatuksen huip-puyksikköä 2012–2017.

Ohjannut 50 väitöskirjaa ja tois-•tasataa pro gradua tai diplomi-työtä.

Yli 550 alkuperäisjulkaisua, yli •50 katsausartikkelia ja yli 30 patenttia; kirjoittajana tai toimit-tajana 16 kirjassa. ISI:n run-saasti siteerattu tutkija.

Palkittu Magnus Ehrnroothin •säätiön palkinnolla 2002.

Suomalaisen tiedeakatemian, •Tekniikan Akatemian ja Tiede-seuran jäsen.

Luottamustoimia kemian alan •kansainvälisissä ja kansallisissa järjestöissä. Helsingin yliopiston hallituksen jäsen. Kansainvä-lisen kemian vuoden järjeste-lytoimikunnan puheenjohtaja Suomessa.

Suomalainen kemian tutkimus

on korkeaa kansainvälistä tasoa

ja tuottaa jatkuvasti merkittäviä

tuloksia. Näin sanoo neljän

vuosikymmenen kokemuksella

professori Markku Leskelä,

joka vastaanotti marraskuussa

A. I. Virtanen -palkinnon.

14 8/2011KEMIA

Tunnustus loistavasta tieteellisestä urastaA. I. Virtanen -palkinto myönnetään tunnustuk-seksi kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimus-työstä edelleen aktiiviselle tutkijalle. Palkinnon-saajan tulee olla ennakkoluuloton ja paneutua uu-sien ongelmien ratkaisemiseen tieteidenvälisellä otteella.

”Professori Markku Leskelä edustaa Suomessa laaja-alaisinta kemian ja materiaalitieteiden tun-temusta”, totesi Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Jussi Kivikoski Helsingin Sääty-talossa pidetyssä palkintojuhlassa.

”Leskelän kansalliset ja kansainväliset tiedever-kostot ovat erittäin laajat, ja hän on maamme si-teeratuimpia tutkijoita. Tutkimuksen tulokset ovat siirtyneet käytäntöön ja vahvistaneet etenkin suo-malaisen atomikerroskasvatusteollisuuden kilpai-luasemaa.”

Leskelä on 15. tutkija, jolle palkinto on myön-netty sen jälkeen, kun akateemikko A. I. Virtanen vastaanotti ensimmäisen palkintomitalin vuonna 1965. Perinne elvytettiin tauon jälkeen uudelleen vuonna 2006.

Palkinnon jakavat yhdessä Suomalaisten Kemis-tien Seura (SKS), Biobio-seura (Societas Bioche-mica, Biophysica et Microbiologica Fenniae) ja Ravitsemuksen Tutkimussäätiö, jotka ehdottavat vuorokerroin palkinnon saajaa. Tällä kertaa eh-dotuksen teki SKS. Tunnustukseen kuuluu 10 000 euron rahapalkinto, hopeinen mitali ja kunniakirja. Seuraavan kerran palkinto jaetaan vuonna 2013.

”Kukaan ei ole yksinään mitään”, Markku Leskelä sanoo ja kiit-tää monia kollegojaan ja opiskelijoitaan. Eniten yhteisjulkaisuja, peräti 270, hänellä on professori Mikko Ritalan (oik.) kanssa. Juhlailoa jakaa Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja Jussi Kivikoski.

Mar

kku

Oja

la

edistää suomalaisen kemianteol-lisuuden elinvoimaisuutta ja li-sätä kemian vetovoimaa nuorten silmissä.”

Leskelä itse on vastannut haasteeseen huomattavalla pa-noksella paitsi työssään myös luottamustoimissaan. Hän on johtanut kansainvälisen kemian vuoden järjestelyjä Suomessa ja tarttunut nirsoilematta kaikkiin eteen tulleisiin tehtäviin: pitä-nyt puheita, lämmittänyt yh-teistyökumppaneita, isännöinyt kansainvälisiä vieraita ja luen-noinut viikonloppuyönä tiede-ratikassa.

Kansainvälisyys on tätä nykyä arkipäivää yliopistoissa, toisin kuin vielä muutama vuosikym-men sitten. Leskelä itse kertoo päässeensä kansainvälistymisen makuun jo uransa alussa Teknil-lisessä korkeakoulussa, kiitos silloisen esimiehensä, profes-sori Lauri Niinistön, joka loi määrätietoisesti kansainvälistä verkostoa.

”Tosin konferenssimatkoille ei lähdetty siihen aikaan tuosta vain. Itse pääsin ensimmäiselle

ulkomaanmatkalle vasta vuoden kuluttua väitöksestäni.”

Pysyvää vain muutokset – ja arvioinnit

Professori Leskelä suhtautuu rutinoituneesti tutkinnonuudis-tuksiin, joita on tullut ”kerran vuosikymmenessä”, uusimpa-na Bolognan malli, joka jakaa perustutkinnon kahteen portaa-seen.

”Hallinnon uudistuksia on niin ikään tullut tasaista tahtia, nykyisenä mallina johtajavaltai-set ’itsenäiset’ yliopistot”, Les-kelä sanoo ja toteaa diplomaat-tisesti, että kaikkien uudistusten kanssa voi toki elää.

Yliopistojen jatkuva arvi-ointi sen sijaan koettelee rau-tahermoisempaakin professo-ria. ”Meillä kävi vuoden sisäl-lä neljä komiteaa arvioimassa toimintaamme. Parantaako se tuloksia”, Leskelä kysyy retori-sesti ja siteeraa professori Päivi Atjosta: ”Ei sika liho siksi, että sitä punnitaan joka päivä – se lihoo hyvillä eväillä.”

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kemianteollisuus ry

henkilökuntaa oppisopimuskoulutuksellaOSAAVAA

www.aikuiskoulutus.fi

Onko yrityksenne halukas palkkaamaan motivoituneentyöntekijän, joka kouluttautuu alalle työn ohessa, vai oli-siko tarvetta pätevöittää jo työssä olevaa henkilökun-taa tutkinnolla?Laborantin ja eriasteisia prosessinhoitajan tutkintojavoi nyt suorittaa oppisopimuksella työn ohessa Turun ammatti-instituutissa. Koulutukset alkavat 17.1.2012. Koulutus kestää noin 2 vuotta henkilökohtaisen opiske-lusuunnitelman mukaisesti.

Lisätietoja antavatLaboratorioalan perustutkinnosta (laborantti)• vastuuopettaja Nina Sundman, puh. 044 9073 987, email nina.sundman@turku.fiProsessiteollisuuden perustutkinnosta (proses-sinhoitaja), kemianteollisuuden ammatti-tutkinnosta ja kemianteollisuuden erikoisammattitutkinnosta• vastuuopettaja Jari Kurppa, puh. 044 9073 956, email jari.kurppa@turku.fi

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖNGUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT

julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovel-lusten tunnetuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansain-välistä yhteistyötä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apurahan yleisenä ehtona on aikaisemman näytön perus-teella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.

Hakemukset on postitettava viimeistään 31.1.2012 tai jätettävä samana päivänä klo 16.00 mennessä Suomen Kemian Seura – Kemiska Sällskapet i Finland ry:n toimis-toon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki. Hakulomake on saatavilla osoitteessa www.kordelin.fi, Erillisrahastot.

Lisätietoja: Suomen Kemian Seura, Helena Visti, puh. 010 425 6301, arkisin klo 9-16.

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS

Oleinitec Oy, Martinkuja 6, 02270 EspooPuh. 09-8678200, www.oleinitec.fiinfo@oleinitec.fi Kysy tarjous!

Thermo Scientific laadukkaat ekstruuderit, sekoittajat ja materiaalien tutkimuslaitteet nyt Oleinitec Oy:ltä.

16 8/2011KEMIA

AJANKOHTAISTA

Kemianteollisuuden työmark-

kinaosapuolet haluavat tehdä

kemian alasta työhyvinvoinnin

edelläkävijän Suomessa.

Maija Pohjakallio

Työhyvinvointiin vaikuttavat monet te-kijät, eikä kemian alan päämääräksi riitä pelkkä työssä selviytyminen.

”Niin sanottu työn imu on tärkeää eri-tyisesti nuorille. He viihtyvät työssä, jos-sa saa palautetta ja jossa on puitteet uu-den oppimiselle ja jatkuvalle kehittymi-selle sekä rento ja kannustava ilmapiiri”, sanoo Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Harri Kerminen Kemirasta.

Kerminen puhui aiheesta Hyvinkäällä järjestetyssä seminaarissa, jossa kemian työhyvinvointihanke Hyvää huomenta – Hyvää huomista polkaistiin käyntiin. Ti-

Kemia tähtää

työhyvinvoinnin kärkeenlaisuus keräsi noin 150 osallistujaa vii-destäkymmenestä kemianyrityksestä.

Työhyvinvointi on myös koko organi-saation ja kaikkien sen jäsenten yhtei-nen asia.

”Johto luo puitteet, mutta hyvä huomi-nen lähtee silti itsestä”, muistuttaa työ- ja organisaatiopsykologi Mikael Saarinen Sensitiva Oy:stä.

Ihminen ei ole kone vaan tunteva yk-silö, joten vuorovaikutustyylit vaikut-tavat ratkaisevasti työpaikan ilmapii-riin. Palavereissa, joissa kuunnellaan, osallistutaan ja osoitetaan kiinnostusta, viihdytään paremmin ja saadaan aikaan enemmän kuin kokouksissa, joissa istu-taan kulmat kurtussa kelloa ja kännykän tekstiviestejä vilkuillen.

”On havaittu, että myönteiset tunteet parantavat kognitiivisia kykyjä. Työtyy-tyväisyyteemme vaikuttaa erityisesti se, kuinka usein päivän mittaan koemme myönteisyyttä”, Saarinen kertoo.

Esimiesten rooli on muuttumassa oh-jaavasta valmentavaksi. Johtajuudesta tulee dialogista, mikä edellyttää uuden-laisia taitoja niin esimiehiltä kuin alai-silta.

”Oleellista on, kuinka päätöksenteko tapahtuu tiimien sisällä ja kuinka tasa-vertaisesti tiimit kohtelevat jäseniään. Työvoiman osaamistaso on noussut, ja työntekijät ovat valtava voimavara inno-voinnissa. Tarvitaan kanavia, joita pitkin kaikki saavat äänensä ja ideansa kuulu-ville”, korostaa teknologiajohtaja Tuo-mo Alasoini Tekesistä.

Osaamisen kehittäminen kannattaa

Nopeat muutokset asiakkaiden tarpeissa, teknologioissa ja markkinoissa edellyttä-vät henkilöstön osaamisen päivittämistä. Osaamisen kehittäminen vaikuttaa myös työmotivaatioon ja tuottavuuteen.

Tarja

Paa

jane

n

Irene Hämäläinen (vas.) TEAM ry:stä ja Jaana Neuvonen Kemianteollisuus ry:stä ideoivat Hyvinkään semi-naarissa aiheita yritysprojekteiksi.

Kemian työhyvinvointihankkeen taus-tatahoina ovat Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Hankkeen tavoit-teena on paitsi edistää työhyvinvoin-tia myös kehittää osaamista, pidentää työuria, vähentää sairastavuutta ja li-sätä tuottavuutta.

Hankkeeseen voivat lähteä mukaan

kaikenkokoiset kemian alan yritykset noin vuoden mittaisella, joko meneil-lään olevalla tai uudella projektilla. Vielä joulukuun ajan voi ilmoittau-tua mukaan ottamalla yhteyttä Kemi-anteollisuus ry:n toimistoon: jaana. neuvonen@chemind.fi, puh. 040 580 3447.

Lisätietoa: www.hyvaahuomista.fi

Kemiran Mirka Janhonen (vas.) ja Teknoksen Milla Pilviö lähtevät innokkaasti mukaan kehittämään työhyvinvointia omilla työpaikoillaan.

Mik

ko K

arja

lain

en

Faktoja ja ideoita oman työn tueksiHenkilöstöpäällikkö Mirka Jan-honen Kemiran Espoon tutkimus-keskuksesta kertoo saaneensa Hy-vinkään seminaarista faktoja työnsä tueksi.

”On tärkeää, että hankkeessa ovat mukana kaikki henkilöstöryhmät. Työnantaja antaa työhyvinvoinnille raamit, mutta monet asiat perustuvat silti ihmisten henkilökohtaisiin va-lintoihin”, Janhonen huomauttaa.

Maaliyhtiö Teknoksen laborantin ja luottamusmiehen Milla Pilviön mukaan avausseminaarin parasta antia olivat työpajat.

”Sain konkreettisia ideoita, miten kehittää työhyvinvointiin liittyviä kyselyjä ja miten motivoida ihmi-siä vastaamaan”, sanoo Pilviö, joka kiinnostui myös Työturvallisuuskes-kus TTK:n tietoiskussaan esittele-mästä työhyvinvointikortista.

TTK on tarjonnut yhden päivän työhyvinvointikorttikoulutusta syys-kuusta 2011 alkaen. TTK:n ja työ-markkinajärjestöjen asiantuntijoi-den yhdessä kehittämä koulutus on avoin kaikille henkilöstöryhmille. Ennakkotehtävänä on työpaikan voi-mavarojen ja työhyvinvoinnin nyky-tilan kartoitus, ja jatkoon saa tukea koulutuksesta sekä työhyvinvoinnin kohtaamispaikasta verkossa.

Mai

ja P

ohja

kalli

o

KWH Pipen Ulvilan tehtailla työnteki-jöiden koulutukseen alettiin systemaat-tisesti satsata vuonna 1993, jolloin asia kirjattiin kehitteillä olevan laatujärjestel-män dokumentteihin.

”Nyt lähes kaikki työntekijät ovat suorittaneet vähintään alansa perustut-kinnon. Yritys tukee omaehtoista kou-lutusta, ja koulutuskartoituksia ja -suun-nitelmia tehdään säännöllisesti. Myös etenemismahdollisuudet kannustavat”, kertoo yhtiön laatuinsinööri Harri Män-nistö.

”Pienet asiat, kuten työnantajan osal-listuminen oppikirjahankintoihin, voivat olla merkittäviä. Kustannukset hyötyihin nähden jäävät pieneksi. On ollut hienoa nähdä, kuinka työntekijöiden ammatti-ylpeys ja vastuunottokyky ovat kohon-neet. Samalla tuottavuus ja työturvalli-suus ovat parantuneet, virheiden määrä vähentynyt ja työn tekeminen tullut mie-lekkäämmäksi.”

Kemianteollisuudessa on pitkät perin-teet tuloksellisesta yhteistyöstä Respon-sible Care -ohjelman puitteissa. Myös nyt käynnistetty työhyvinvointihanke on osa ohjelmaa. Hankkeen lähtökohta-na on, että alan yritykset lähestyvät asiaa kukin omien tarpeidensa pohjalta. Työn-

antaja- ja työntekijäliitot puolestaan luo-vat mahdollisuuden oppia uutta ja ver-kostoitua muiden kanssa.

”Mitä enemmän jaat, sitä enemmän saat”, kiteyttää Kemianteollisuus ry:n asiamies Jaana Neuvonen.

Hankkeen osallistujille suunnitellussa verkkopalvelussa on tarjolla muun mu-assa keskustelualusta, esittelyt yritysten projekteista sekä seminaarien materiaa-lit. Hankkeen onnistumista mitataan ky-selyllä, joka toistetaan kolme kertaa.

Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori ja Kemia-lehden avustaja.

maija.pohjakallio@aalto.fi

A day with inspiration and learning about particle and dispersion analysis.

Analysis of emulsion stability through: • Accelerated direct measurement of stability • Particle charge by streaming or zeta potential

measurements • High resolution particle size distribution measurement

Registration is now open for our seminars 2012 January 16 - Copenhagen January 17 - Gothenburg January 18 - Stockholm January 19 - Helsinki For more information or to register, send an e-mail to seminar@teamator.com or visit www.teamator.com .

Yhteisin voimin

Lämpimät kiitokset Kemian vuoden yhteistyö-kumppaneille ja kaikille jäsenillemme. Teimme yhdessä hienon vuoden!

Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta toivottaen

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö-kumppaneitamme kuluneesta vuodesta.

Ei paha energiayhtiöwww.st1.fi

Suomen Kemian Seura • Suomalaisten Kemistien SeuraKemiallisteknillinen yhdistys • Finska Kemistsamfundet

Suomen Kemian SeuraKemiska Sällskapet i Finland

Finska Kemistsamfundet

Kemiallis-teknillinen Yhdistys –Kemisk-tekniska Förening r.y.

Lean Times Demand Faster Results

www.honeywell.com

KEMIAN KUSTANNUS OY

Kemian alanjulkaisutoiminta

www.aga.fi

www.bruker.com/Nordic

Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2012.

20 8/2011KEMIA

UUTISIA

Artturi I. Virtanen heräsi eloon näyttämöllä

Nobelisti Artturi I. Virtasesta kertovan näytelmän ensiesitys huipensi Luma-viikon 11. marraskuuta. Helsingin yliopiston kemi-an opettajaopiskelijoiden tähdittämä esitys vuoroin nauratti, vuoroin herkisti yleisöä ja päättyi lämpimiin suosionosoituksiin.

Neljäänkymmeneen minuuttiin oli mah-dutettu yli neljän vuosikymmenen kaari ja Virtasen uran tärkeimmät saavutukset. Draamaa loivat AIV:n lähimmän työtoverin Henning Karströmin sisäinen taistelu ja presidentti Urho Kekkosen tuliset yhteen-otot venäläisiä vihanneen Virtasen kanssa.

Siinä missä Virtasen sihteeri, pelottava neiti Jääkoski piti rautaista kuria labora-torion väelle, tarvittaessa myös esimie-helleen, puoliso Lilja Virtanen lapsineen väistyi taka-alalle aina, kun tiedemiehen työ niin vaati.

Näytelmän käsikirjoituksesta vastasi Ke-miran johtaja Ilkka Pollari. Tuottajana toi-mi idean äiti, professori Maija Aksela ja puvustajana Marja Happonen. Virtanen – näytelmä tiedemiehen elämästä esitettiin Luma-juhlan jälkeen Aalto-yliopistossa ja Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujou-luissa. Tällä erää ei ole sovittuna lisäesi-tyksiä, mutta ensi kesänä näytelmä esitetään Valion tilaamana englannin kielellä.

Luma-verkosto vahvistuu

Ennen ensi-iltaa Helsingin yliopiston kemi-an laitoksessa juhlittiin seminaarin ja vas-

Jan Jansson tieteelle omistautuneena A. I. Virtasena ja Linnea Töyrylä vääpelimäisenä Helmi Jääkoskena loistivat rooleissaan.

Kuv

at S

akar

i Tol

ppan

en

Maija Aksela (oik.) kiitti ensi-illan jälkeen nuorta näyttelijäkaartia ”maitopulloilla”. Vuorossa Henning Karström (Johannes Posti), Lilja Virtanen (Anna Palomäki) ja presidentti Urho Kekkonen (Kai Kaksonen).

Maija Akselan ja Ilkka Pollarin yhteistyö tuotti lämminhenkisen

lopputuloksen.

taanoton merkeissä valtakunnallisen Luma-keskuksen 10-vuotista taivalta ja keskusta johtavan Maija Akselan 50-vuotissynty-mäpäiviä. Vieraat pääsivät myös kemian-luokka Gadoliniin, jossa on reilun kolmen vuoden aikana käynyt jo noin 8 000 lasta ja nuorta.

Kemianluokka on yksi esimerkki Luma-toiminnasta, joka on levinnyt kymmenessä vuodessa valtakunnalliseksi lasten ja nuor-

ten tiedeopetusta tukevaksi toimintakoko-naisuudeksi. Uusin Luma-keskus avattiin 10. marraskuuta Aalto-yliopistossa Otanie-messä.

Toiminnan tueksi Helsingin yliopistoon on perustettu Luma-rahasto, jonne kertyvät lahjoitukset ohjataan muun muassa tiedelei-ri- ja -kerhotoimintaan.

Leena Laitinen

21KEMIA8/2011

Ensi kevään uusiin Analyysi-tekniikka- ja Prosessiteollisuus- tapahtumiin on rakenteilla kat-tava seminaariohjelma. Semi-naarien teemoja ovat esimerkik-si LEAN-ajattelu, mittaaminen,

uutuustekniikat ja -ratkaisut, kemialliset ja mikrobiologiset analyysit sekä ympäristöai-heet.

Teollisiin analyysitekniikoi-hin ja laaduntarkkailuun sekä

prosessitekniseen tuotantoon keskittyvä messukaksikko jär-jestetään Helsingin messu-keskuksessa 18.–19. huhtikuu-ta 2012.

Kemia-lehti toimii tapahtuma-

kokonaisuuden mediayhteis-työkumppanina. Lehden suuri messunumero 2/2012 on jaos-sa näyttelyn sisääntuloalueella ja Kemian omalla näyttelyosas-tolla.

Espoon Otaniemessä toimiva tieteen tietotekniikan keskus CSC juhli lokakuussa 40. syn-tymäpäiväänsä. Tilaisuudessa julkistettiin myös Paavo Aho-sen kirjoittama historiikki.

Tärkeät päätökset tehdään Suomessa saunan lauteilla. Yksi syntyi vuonna 1969, kun muu-tama Sitran toimihenkilö sai Osmo A. Wiion saunaillassa ratkaistavakseen kysymyksen, mitä tehdä parillakymmenellä miljoonalla Suomen Pankin yli-jäämää. Rahat päätettiin käyttää suurtietokoneen hankintaan ja kaksi vuotta myöhemmin start-tasi nykyinen CSC.

Nyt keskuksella on ollut käy-tössä jo toistakymmentä super-tietokonetta. Ensi vuonna jäl-leen uudella laitteella korvatta-va Louhi on 10 miljardia kertaa tehokkaampi kuin ensimmäinen ”suurtietokone”. Henkilöstön määrä on kasvanut paristakym-menestä yli kahteensataan ja

Suomen ainoa muoviin keskit-tyvä erikoistapahtuma Muovi Plastics kokosi marraskuiseen Lahteen reilut 4 500 kävijää. 25-vuotisjuhlaansa viettänyt ta-pahtuma korosti luonnonkom-posiitteja tulevaisuuden mate-riaalina.

Miktech Oy:n Kai Hanno-nen arvioi tietoiskussaan, et-tä biokomposiitit nostavat 10 vuodessa 13 prosentin osuuten-sa komposiittimarkkinoista 28 prosenttiin.

Luonnonkomposiitit olivat ai-heena myös Tampereen teknil-lisen yliopiston materiaaliopin laitoksen ja Muovipoli Oy:n se-minaarissa. Esimerkiksi UPM:n Katri Parovuori kertoi yhtiön lisäävän puumuovikomposiit-tinsa tuotantokapasiteettia, sillä markkinat ovat kasvussa.

Muoviteollisuus ry järjesti Lahdessa järjestön 50-vuotis-juhlatilaisuuden. Yli sata muo-vialan toimijaa kokoontui skoo-

Biokomposiitit ovatmuovin tulevaisuutta

UPM on saanut luonnonkomposiitilleen sekä CE-merkin että PEFC-sertifikaatin, joka todistaa, että 75 prosenttia kuidusta on kierrätettyä.

Elin

a Sa

arin

en

laamaan sekä historialle että alan tulevaisuudennäkymille.

Katse on suunnattu tulevai-suuteen myös järjestön histo-riikissa Muoviset vuodet 1961–2011–2061, jonka Kati Halo-nen kokosi Vesa Kärhän ja Kari Teppolan myötävaiku-tuksella.

Muoviteollisuuden toimitus-johtaja Kärhä uskoo, että järjes-tö säilyttää asemansa jäsenyri-tystensä edunvalvojana, vaik-ka taloudessa saattavat koittaa huonot ajat.

”Kannattavuus on ryöminyt alaspäin muiden toimialojen kanssa. Se on itseään ruokkiva kierre, vaikka keskimäärin yri-tyksemme ovatkin elinvoimai-sia. Toisaalta ne voivat synkkinä aikoina siirtää osan asioistaan, esimerkiksi standardoinnin, jär-jestön hoidettavaksi.”

Elina Saarinen

Neljä vuosikymmentäsuurteholaskentaa

CSC:n taivalta juhlivat opetusministeri Jukka Gustafsson (vas.), yhtiön datapalvelujen johtaja Pirjo-Leena Forsström, toimitusjoh-taja Kimmo Koski ja noin 170 kutsuvierasta.

Tim

o Si

mpa

nen

työkieli vaihtunut englanniksi.Opetus- ja kulttuuriministeri-

ön omistaman CSC:n osakeyh-tiömuoto tuo toimintaan kette-ryyttä, jota nopeasti kehittyväl-lä alalla tarvitaan. Koneiden ja ohjelmistojen käyttö ja neuvon-tapalvelut ovat ilmaisia Suomen korkeakoulujen tutkijoille, mi-kä on kutakuinkin ainutlaatuista maailmassa.

Viime vuosina CSC:ssä on satsattu kansainvälisyyteen. Yh-tiö on mukana EU-projekteissa, yhteistyöverkostoissa ja infra-struktuurihankkeissa. CSC:stä onkin kehittynyt maailmalla ar-vostettu toimija.

CSC pyrkii edelläkävijäksi myös kestävän kehityksen tie-totekniikkapalvelujen tuotta-misessa. Yhtiö rakentaa Kajaa-niin entisen paperitehtaan tiloi-hin energiatehokasta konesalia, jonne myös uusin supertietoko-ne sijoitetaan.

Jari Koponen

Analyysi- ja prosessimessuillalaaja seminaariohjelma

Lisätietoja tapahtumasta:www.easyfairs.com/ANALYYSITEKNIIKKA

22 8/2011KEMIA

UUTISIA

Tekoälyrobotiikkaa jätteenlajit-teluun kehittävä ZenRobotics Oy on voittanut eurooppalais-ten ympäristöinnovaatioiden EEP Award -kilpailun. Palkin-not jaettiin Pollutec Horizons -messuilla Pariisissa.

Jätteitä nopeasti tekoälyn ja sensorifuusion avulla tunnista-vat ja poimivat robotit sopivat hyvin tapahtuman teemoihin, joita olivat vihreä teknologia ja ympäristöbisnes, teollisuuspro-sessien ympäristötehokkuus, kestävä kehitys ja ensimmäistä kertaa myös ekologinen tuote-suunnittelu.

EEP Award -voiton tuoma näkyvyys on yritykselle mie-luisaa.

”Tunnettuus on äärimmäisen arvokasta”, sanoo ZenRobotic-sin viestintäjohtaja Timo Haan-pää, joka kertoo kansainvälisen median kiinnostuksen yritystä kohtaan olleen suurta jo ennen

Cleantech-kilpailu:

Kaksi suomalaista voittoon

Tuuliturbiinit jauhavat vih-reää sähköä Moventasin valmistamien vaihteiden voimalla.

Ilpo

Olk

kone

n

Kaksi suomalaisyritystä on na-pannut pääpalkinnon maail-manlaajuisessa puhtaiden tek-nologioiden GCCA-kisassa.

Beneq Oy vei voiton uusien materiaalien sarjassa. Vantaa-laisyritys kehittää laitteita ja sovelluksia teollisuuden ohut-kalvopinnoitteisiin.

Ykkössijan tuulikategoriassa pokkasi tuuliturbiinien valmis-taja Moventas Oy, joka parhail-laan käy läpi tuulista vaihetta omassa toiminnassaan. Talou-dellisiin vaikeuksiin ajautunutta firmaa uhkasi alasajo, jolta sen pelasti tuore yrityskauppa. Mo-ventasin uudeksi omistajaksi tu-lee brittiläinen Clyde Blowers. Tuotannon ydintoimintojen on

tarkoitus säilyä Suomessa, mut-ta yhtiön Jyväskylän-tehtaan väki vähenee neljänneksen ver-ran.

Maailman johtavien clean-tech-klustereiden yhdistyksen Global Cleantech Cluster Asso-ciationin (GCCA) järjestämässä kilpailussa oli kaikkiaan kym-menen sarjaa.

Omien kategorioidensa fina-listeiksi ylsivät Chempolis Oy ja Akkuser Oy. Chempolis nou-si kolmen kärkeen biopolttoai-neiden sarjassa ja Akkuser jäte-sarjassa. Kilpailuun pyrki alun perin noin 4 000 yritystä, joista finaaliin selvisi 30 parasta.

Päivi Ikonen

Jäterobotit toivat voiton

ZenRobotics Oy onEuroopan paras

EEP-palkintoa, vaikka yhtiö on toimittanut käyttöön vasta en-simmäisen lajittelurobottinsa. Se napsii rakennusjätettä SITA Finlandin tytäryhtiön tiloissa Viikissä.

Varsinaiset kaupalliset toimi-tukset käynnistyvät ensi vuon-na. ZenRobotics käy parhail-laan neuvotteluja ”kaikkien varteenotettavien laitospuolen toimijoiden ja operaattoreiden kanssa”.

”Meillä ei kuitenkaan ole kii-re. Haluamme ensin saada muu-taman tärkeän referenssilaitok-sen sekä alihankkija- ja kump-paniverkoston massatuotannon vaatimaan kuntoon”, perustele-vat Haanpää ja kaupallistamis-johtaja Rainer Rehn.

Maailmanmarkkinoista tär-kein on Länsi-Eurooppa. Japa-ni on kysellyt robotteja avuksi tsunamikatastrofin jälkihoitoon. 20 miljoonaa tonnia sekalaista

Suomalaiset jäterobotit ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta. Jopa British Museum havittelee sellaista kokoelmiinsa.

ZenR

obot

ics

Oy

rakennus- ja purkujätettä odot-taa siellä lajittelijaansa.

EEP-kisassa sijoittui hopeal-le sveitsiläinen HeiQ Materials, joka on kehittänyt suojakankaan öljyntorjuntaan. Pronssia sai portugalilainen Waydip Ener-gia keksinnöllään, joka muut-

taa autojen ja jalankulkijoiden liike-energian sähköksi.

Elina SaarinenKirjoittaja on Uusiouutisten

päätoimittaja, joka toimi Suomen edustajana EEP Award

-tuomaristossa.

TILAA VELOITUKSETTAKemia-lehden uutiskirje

www.kemia-lehti.fi

23KEMIA8/2011

SÄHKEITÄ Kemianteollisuus

etsii palkittavaa innovaatiotaKemianteollisuus ry on avannut innovaatiopalkintonsa hakuajan, joka jatkuu helmikuun loppuun. Järjestö jakaa palkinnon jo-ka toinen vuosi tunnustuksena huomattavasta, teollisesti hyö-dynnettävästä kemian alan kek-sinnöstä. 20 000 euron palkinto myönnetään keväällä 2012 kah-dennentoista kerran. Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa pintapuhtauden testi, biopolttoaineiden tuotantotek-nologiat, Parkinsonin taudin al-kuperäislääke ja muovien val-mistuksen katalyysiteknologiat.

Kemira karsii Pohjois- AmerikassaKemira myy Kanadan Maitlan-dissa sijaitsevan vetyperoksidi-tehtaansa saksalaiselle kemian-yhtiölle Evonikille. Kemira kertoo paperiliiketoimintansa Pohjois-Amerikassa keskittyvän jatkossa muihin sovelluksiin, kuten pape-rikoneen märän pään ja massan-valmistuksen prosesseihin ja ve-den laadun ja määrän hallintaan. Vetyperoksidituotantoa yhtiö jat-kaa vahvoilla alueillaan Euroo-passa ja Etelä-Amerikassa.

Suomalainen ympäristötekno-logiayritys MariMatic toimittaa jätehuoltojärjestelmän Saudi-Arabian Mekassa sijaitsevaan maailman suurimpaan moskei-jaan. Automaattinen putkike-räysjärjestelmä vastaa jatkossa miljoonien pyhiinvaeltajien jä-tehuollosta. Toimituksen arvo on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Vantaalaisyhtiön kehittämä putkijärjestelmä puolittaa jäte-huollon energiakulut perintei-siin jäteautoihin ja -astioihin verrattuna. Myös haju-, melu- ja pienhiukkaspäästöt pienene-vät selvästi. Suomalaisfirma on teknologiansa ansiosta noussut yhdeksi alan johtavista yrityk-sistä maailmassa.

Al-Majid al-Haramin mos-keijaan asennettava järjestelmä kykenee käsittelemään 600 ton-

Saastuneiden maiden ja yhdys-kuntalietteen käsittelyyn eri-koistunut Savaterra Oy on saa-nut merkittävän urakan Rans-kasta. Rovaniemeläisyritys puhdistaa Ranskan valtion rau-tateiden entisen ratapölkkykyl-lästämön alueen, joka on kyl-lästyksessä käytetyn kreosootin pilaama.

Likaantunut maaperä puhdis-tetaan paikan päällä maailman tehokkaimpiin kuuluvalla ter-misellä laitteistolla, jonka käsit-telykapasiteetti on 40–80 tonnia maa-ainesta tunnissa.

Rovaniemeläisyritys on jo kuljettanut kaluston ja noin kymmenen hengen miehis-tön työmaalle lähelle Pariisia. Kohdealueen saastuneen maa-kerroksen arvioidaan ulottuvan 7–8 metrin syvyyteen. Työn on määrä valmistua ensi kevääksi.

Vuonna 1997 perustettu Sa-vaterra on puhdistanut pilaan-tuneita maita vuodesta 2000 ja tehnyt yhdyskuntalietteestä lannoitetta vuodesta 2008. Yh-tiön kehittämät menetelmät pe-rustuvat joko termodesorptioon tai tulistettuun höyryyn. Yritys tekee sekä on site -töitä että kä-

Rovaniemeltä apuaRanskan rautateille

Suomalaista jäteteknologiaapyhiinvaeltajille

Suomalaisyhtiö sai sopimuksen Pariisin-urakasta kaksivuotisten neuvotteluiden tuloksena. Päänavaus on tuonut Rovaniemelle useita uusia tiedusteluja Ranskasta.

Al-Majid al-Haramissa on käynnissä laajennus, joka kasvattaa moskeijan aluetta 400 000 neliömetriä. Urakan yhteydessä py-hättö saa suomalaisen jätehuoltojärjestelmän.

Bas

il D

. Sou

fi

nia jätettä päivässä. Kerätty jäte siirretään reilun 20 kilometrin mittaisella putkiverkostolla jä-teasemalle, jossa se puristetaan kontteihin ja kuljetetaan edel-leen kaatopaikalle.

Järjestelmän asennus alkaa keväällä 2012, ja sitä laajenne-taan asteittain moskeijan laajen-nustöiden yhteydessä.

Sama järjestelmä asuntomessuille

MariMatic asentaa parhaillaan vastaavaa, Suomen suurinta putkikeräysjärjestelmää Tam-pereen Vuorekseen. Kun uusi kaupunginosa valmistuu, jär-jestelmä huolehtii 13 000 asuk-kaan ja 5 000 henkeä työllistä-vien työpaikkojen kiinteän jät-teen keräyksestä.

Vuoreksen järjestelmän päi-

vittäinen kapasiteetti on 13 ton-nia kuivajätettä, biojätettä, pa-peria ja keräyskartonkia. Put-kiston kokonaispituudeksi tulee noin 13 kilometriä. Keräyspaik-

koja alueelle nousee 124 ja jät-teen syöttöpisteitä 368.

Järjestelmän ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön kesän 2012 asuntomessualueella.

sittelykeskuksissa tapahtuvia off site -puhdistuksia. Käsitel-lyt materiaalit kierrätetään sata-prosenttisesti.

Suomessa Savaterra on puh-

distanut muun muassa Naanta-lin öljyjalostamon, Kotkan ja Maarianhaminan öljysatamat sekä Stora Enson Kemijärven sellutehtaan alueen.

Sava

terr

a O

y

24 8/2011KEMIA

UUTISIA

Vuoden 2012 Tekniikan päivillä pureudutaan maahan. Aiemmis-sa tapahtumissa keskiössä on ollut kaksi muuta Aristoteleen elementtiä, vesi ja tuli.

Maateemaa käsitellään kai-kissa tapahtuman aihekokonai-suuksissa, joita ovat uudet ma-teriaalit, biohajoavat polymee-rit ja komposiitit, synteettinen biologia, globaali ruokahuolto, luonnonvarojen riittävyys, kai-vannais- ja vuoriteollisuus sekä metsä- ja energiateollisuus.

Oheisohjelmaan kuuluu muun muassa erilaisia näyttelyitä ja Suomen Akatemian Tiedekah-vila. Halukkailla on tilaisuus kokeilla ratsastussimulaattoria ja tutustua roskien lajitteluun

Uusi mittalaite tehostaalääkeaineiden sekoitustaLääketehtaissa voidaan pian valvoa lääkeaineiden sekoitus-prosesseja samoin keinoin, joita paperiteollisuudessa käytetään. VTT:n rakentama uusi mittalai-te seuraa sekoitusprosessia re-aaliaikaisesti.

Mittausteknologia hyödyn-tää VTT:ssä kehitettyä spektri-kuvausmenetelmää. Näkyvän valon ja infrapunan spektro-skooppinen kuvantaminen an-taa seoksen kemiallisista pitoi-suuksista tietoa, jonka avulla prosessia voidaan tarvittaessa säätää ja siten varmistua ainei-

Scan

stoc

kpho

to

Tekniikan päivätpaneutuu maahan

Maa kätkee sisäänsä monenlaisia aarteita. Tämä kuparilöytö on peräisin Laajasalosta.

Kar

i A. K

innu

nen

koulutettuun koiraan. Tiedekes-kus Heurekalla on tarjolla omaa ohjelmaansa.

Järjestyksessä kolmannet Tekniikan päivät pidetään 13.–14. tammikuuta 2012 Dipolissa Espoon Otaniemessä. Kansan-tajuinen, maksuton tiedetapah-tuma on avoin paitsi tiedeyh-teisöille, yrityksille ja opiske-lijoille myös suurelle yleisölle. Päivien ohjelmaa voi seura-ta myös verkossa osoitteessa www.tekniikanpaivat.fi.

Tekniikan päiviä isännöi Tekniikan Akatemia yhteistyö-kumppaneineen. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuo-si vuorotellen Tieteen päivien kanssa.

Katalysforskarnasamlades i SkottlandEuropaCat-konferensen hölls i år i Storbritannien vid Glas-gows universitet, där 1 200 deltagare från 53 länder samlades i slutet av augusti. EuropaCat är en av de största konferenser-na inom området kemisk katalys som hålls i Europa.

Antalet anföranden var 200 plus ett tjugotal plenaranfö-randen. Posterpresentationerna var över 900 uppdelade på tre dagar.

Föredragen var indelade i fem parallella sessioner: industri-ella applikationer, reaktionskinetik och mekanism, teori och modellering, framställning av katalysatorer samt karakterise-ring av katalysatorer.

Ett intressant område som ofta förekom i de olika sessio-nerna var katalytisk omvandling av biomassa till bränslen och kemikalier. Inom detta område berördes speciellt Fischer–Tropsch-reaktionen och olika aspekter på denna.

Henrik Romar

den oikeasta määrästä ja tasa-laatuisuudesta.

Teknologia perustuu moni-pistemenetelmään, jossa samal-la laitteella voidaan mitata usei-ta prosessin vaiheita, joten se on myös kustannustehokas.

Suomalaislaitetta on testat-tu muun muassa Rutgersin yli-opistossa Yhdysvalloissa ja Gentin yliopistossa Belgiassa. VTT:n yhteistyökumppanina laitteen kehittämisessä ovat ol-leet myös Itä-Suomen yliopisto ja amerikkalainen Purduen yli-opisto. Mittalaitekumppanina on toiminut Specim.

Ennen kuin lääke on valmiina otettavaksi lääkeaineet on sekoitettu, rakeistettu ja tabletoitu.

SÄHKEITÄ Ramboll Finland myy

automaatiotoimintansaRamboll Finland myy teollisuuden automaatio- ja säh-kösuunnittelun ja -konsultoinnin liiketoimintansa Rejlers Oy:lle. Myös liiketoiminnan henkilöstö siirtyy Rejlersiin. Kauppa pannaan täytäntöön 1. helmikuuta 2012.

Liiketoiminnasta tulee Rejlersissä osa yhtiön teollisuus- ja energia-asiakasryhmien suunnittelutoimintoja. Ramboll keskittyy jatkossa ydintoimialoilleen, jotka ovat infra ja lii-kenne, vesi ja ympäristö, kiinteistöt ja rakentaminen sekä johdon konsultointi.

25KEMIA8/2011

Kemian vuoden valokuvakil-pailussa veivät voiton arkisen kemiallisen reaktion ja yksinäi-sen kuplan ikuistajat.

Valokuvia kemiasta -sarjan ykköspalkinnon nappasi Bir-gitta Kuronen teoksellaan Jäh-mettynyt.

”Jähmettynyt kuvaa kemial-lista reaktiota, joka on meille

Kemialliset kuvat palkittiin

Birgitta Kuronen: Jähmettynyt. Valokuvia kemiasta -sarjan voittaja.

kaikille arkielämästä tuttu. Ku-va haastaa katsojan miettimään, mistä on kysymys. Katsoja pal-kitaan oivaltamisen riemulla ja hymyhäiveellä, että rumakin voi olla kaunista, kun sille an-taa mahdollisuuden. Kuva on kuin abstrakti maalaus”, kuulu-vat palkintoraadin perustelut.

Saippuakuplakuvien kate-

goriassa ykköseksi nousi Sari Vaaranvuo otoksellaan Pieni jälki, jälki kuitenkin.

”Pelkistetty peruskuva kup-lasta. Kertoo kuplan kestä-vyydestä”, toteaa raati, johon kuuluivat Helsingin yliopis-ton kemian professori Mark-ku Leskelä, Suomen valoku-vataiteen museon johtaja Eli-

na Heikka, Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola ja tie-dekeskus Heurekan johtaja Per-Edvin Persson.

Parhaat kuvat ja kuvaajat pal-kittiin kemian vuoden päättäjäi-sissä Heurekassa. Kemia-lehti onnittelee voittajia ja julkaisee lisää kisan kuvasatoa ensi vuo-den numeroissaan.

ww

w.k

emia

-leh

ti.fi

KEMIAKemi

Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908

Osateemoina mm.• laboratoriot • ympäristö

Ilmoitus Kemia-lehdessä huomataan!Numero 1/12 ilmestyy 7. helmikuuta Varaukset viimeistään 19. tammikuuta.

Erikoisjakelu Labquality- päivillä 9.–10.2.2012!

26 8/2011KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on

Kemikaalikimara-kirjan (Teos, 2008)

kirjoittaja, joka pitää blogia osoitteessa

www.kemikaalikimara.blogspot.com.

SUOMESSA VESI on itsestäänselvyys. Meillä on tuhan-sia järviä, kolaamme talvisin tonnikaupalla lunta, syksyi-sin vettä tulee kuin – no, kyllähän te Esterin tiedätte.

Taloyhtiön vuosikokouksessa muistutetaan toisaalta joka vuosi veden säästämisestä ja keskustellaan har-taasti huoneistokohtaisista vesimittareista. Olemme tot-tuneet huuhtelemaan vessanpönttömme juomakelpoi-sella vedellä ja lotraamaan huoletta lämpimässä suih-kussa.

SE, MINKÄ hanoistamme laskemme, on lopulta kuiten-kin pikkuinen pisara verrattuna siihen määrään, jonka käytämme niin sanottuna piilovetenä.

Vettä kuluu elintarvikkeiden kasvattamisessa, puu-villan viljelyssä ja monenlaisten tuotteiden valmistuk-sessa. Varsinkin puuvilla on pahis, joka on esimerkiksi imenyt Aral-järven kuiviin. Märässä teepaidassa ei ole mitään seksikästä.

ESTEETIKOILLE saattaa tulla ikävänä yllätyksenä tie-to, että niitä ihania perjantaisin kodin koristukseksi os-tettuja leikkokukkia kasvatetaan alueilla, joilla on rajal-lisesti vettä.

Yksi suurista kukkien tuottajista on Kenia. Maan ve-sitilannetta esitelleessä tilaisuudessa kerrottiin, että ve-denjakelun onnistumista tarkastellaan siellä hätkähdyt-tävällä mittarilla: kuinka monta ihmistä kuolee veteen liittyvissä yhteenotoissa.

Kun alajuoksulla joki kuivuu, väki lähtee kulkemaan ylävirtaa kohti. Konflikti on valmis.

KUKKIEN KASVATTAMINEN on Keniassa tärkeä työl-listäjä ja tuo köyhälle maalle vientituloja. Kukkaviljelmi-en kastelussa käytetään nykyään hyväksi sadekauden vesiä, joita kerätään talteen. Mutta mitä tapahtuu vienti-vihannes- ja kukkabisneksen laajetessa?

Elämänhän ei pidäkään olla pelkkää ruusuilla tans-simista?

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kukkia ja märkiä T-paitoja

Kemia-Kemi 12/1976György Liptay Budapestin teknillisestä yliopistosta kuvasi termoanalytiikan kehitystä alan perusteista lähtien.

Useat tieteenalat saivat alkunsa keskiajalla, jotkut kuitenkin jo huomattavasti varhaisemmin. Esimerkiksi ioninvaihtoa tut-kivat tiedemiehet ylpeilevät sillä, että ensimmäinen ionin-vaihtokoe tehtiin jo tuhansia vuosia sitten, kun Mooses valmisti juomavettä valut-tamalla juotavaksi kelpaa-matonta vettä risujen läpi. Termoanalyytikot taas voi-vat sanoa perustellusti, että heidän tieteenalansa on vie-läkin vanhempi. Esihistori-allinen ihminen käytti ter-momekaanisia menetelmiä paistaessaan lihaa ja koettaessaan sor-millaan oliko se jo pehmeää (eli siis seurasi lihan mekaanisten ominaisuuksien muuttumista isotermisissä olosuhteissa). Tänä päivänä perheenemännät soveltavat termo-optista menetelmää seuratessaan uunissa, isotermisissä olosuhteissa, kypsyvän ka-kun värin muuttumista. Voidaankin todeta, että perheenemännät lienevät parhaita käytännön termoanalyytikkoja.

Suomen Sokeri Oy on tehnyt investointipäätöksen maata-louden ja metsäteollisuuden yhteydessä syntyviä biomas-soja jalostavan laitoksen ra-kentamisesta. Laitos raken-netaan Kotkassa sijaitsevan tärkkelystehtaan yhteyteen. Päälaitteistot on tilattu ja ja-lostustoiminta käynnistyy vuoden 1987 lopulla.

Ensi vaiheessa tuote-taan viljankuorista, oljista ja puujätteestä ksyloosia ja rehuraaka-aineita. Ksy-loosi käytetään ksylitoli-tuotantoon ja rehuraaka-aineet rehuseoksiin.

Jätebiomassat muodostavat uusiutuvan luonnonvaran, jon-ka hyödyntämismahdollisuuksia on viime aikoina laajasti tut-kittu eri puolilla maailmaa. Teknologian kehittämiskeskuksen (TEKES) tukeman tutkimus- ja kehitystyön tuloksena Suomen Sokeri Oy on kehittänyt biomassojen hyötykäyttömenetelmän, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Kemia-Kemi 12/1986Uutispalstalla kerrottiin Suomen Sokerin suunnitelmista.

35KEMIA8/2011

KEEMIKKO

ENNEN jälkiteollista palveluyhteis-kuntaa junalipun saattoi ostaa ihmi-seltä. Nyt lippukassa on korvattu pel-titoosalla, joka ei toimi, joten joudut matkustamaan pummilla. Muualtakin saa korkeintaan itsepalvelua ja sitäkin vain silloin, jos osaa digitaivaan koodit ja loitsut.

Itseään palvellakseen joutuu usein soittamaan palvelukeskukseen. Siel-lä on tarjolla numeroterapiaa, josta on muodostunut myös terveyskeskusten pääasiallinen hoitomuoto. Sisar hento valkoinen on korvattu aneemisella au-tomaattiäänellä.

”Paina 1 jos puhut suomea, tryck fel på svenska, press 3 for English, paina 4 jos haluat lääkärille, 5 sairaanhoita-jalle, 6 laboratorioon, 7 itsediagnoo-siin ja 8 jos olet jo kuollut.”

Jos satuit hipaisemaan väärää nap-pulaa, paina tähti ja sitten risuaita. Sen jälkeen sinut voidaan ehkä pa-lauttaa elävien kirjoihin. Jos ei, Kela muistuttaa kuukauden kuluttua, et-tä lääkekorvausten mak-saminen post mortem on lainvastaista.

Jos olet vahingos-sa arvellut olevasi raskaana, saat-tavat alkaa juosta lapsilisät. Niiden perumiseen tarvitaan perusteellista 1–2–3-jumppaa. Ilmoitus on pyrittävä tekemään ennen oletetun vahingon neuvolakutsua tai oppivelvollisuus- ikää, kumpi sattuu ensin tulemaan.

Virkavalta nimittäin haluaa ehdotto-

masti lain vaatiman pulpetintäytteen. Jos biologista lasta ei ole, jostain on löydyttävä koulukuntoinen korvike tä-män ruotumieheksi peruskouluun.

ITSEPALVELU kohottaa verenpainet-ta ja panee mielen kiehumaan. Ei ole sattuma, että keskusneidit on hajasi-joitettu Thaimaahan, Intiaan tai muu-alle, mistä kulloinkin löytyy alin palk-kataso. Turvallisuussyistä heidät on viety vähintään Suomenlahden etelä-puolelle.

Vaikka 1–2–3-kamppailu saisi it-seään palvelevan asiakkaan kuinka kuohuksiin tahansa, tunteet jäähtyvät Itämeren tuulissa ennen kuin lautta pääsee terminaaliin. Harva on niin pit-kävihainen, että kykenee ylläpitämään raivoaan Tallinnaan asti, saati Pölvään, jossa palvelukeskus sijaitsee.

Todelliset asiantuntijat ovat niitä, jotka selvittävät tiensä läpi 1–2–3-vii-

dakon. Ihmisäänen kuule-minen on tässä pelissä jo puolitoista voittoa. Sitten voikin ryhtyä haukkumaan linjalle koukuttamaansa puhelinpalvelijaa pölväs-tiksi.

Harrastelijalle ihmisen metsästys koodiryteikön uumenista käy kokopäi-vätyöstä. Erilaisia numeroyhdistelmiä kannattaa kokeilla järjestelmällisesti. Jos 2–8–6 ei avaa pääsyä pälkähäs-tä, ehkä 7–4–5 tuottaa paremman tu-loksen.

Yhdistelmät kannattaa kirjoittaa

ylös, sillä ne voi kierrättää seuraavalle lottokierrokselle. Onni saattaa hyvin-kin potkaista siellä.

SILTÄ VARALTA että onni sattuisi suosimaan jo puhelimessa, vuorosa-nat on harjoiteltava valmiiksi etukä-teen. Mikään ei ole niin liukas kuin hy-vin koulutettu puhelinääni, joka tekee kaikkensa varsinaisen palvelutoimin-non estämiseksi.

Mikäli soittosi koskee tietokonetta ja olet painanut numeroa 4 ja sen jäl-keen koneen viasta kertovaa nume-roa 2, voit olla varma, ettei ongelmaa-si ratkaista. Itsepalveluääni on opetet-tu kertomaan, että kaikki tietokoneesi pulmat johtuvat sen ohjelmistoista.

Yksikään takuu ei kata käyttöjärjes-telmän virheitä, koska kaikki tietävät, etteivät käyttöjärjestelmät toimi. Jos väität kovalevysi savuavan, ääni sa-noo keskustelevansa ilmiöstä esimie-hensä kanssa ja soittavansa virolaisen varmasti takaisin vartin kuluttua.

Jos tosiaankin jäät odottamaan vas-tapuhelua, et ymmärrä 1–2–3-maail-man perusolemusta. Sinut on juuri *#5–9–6###**#:ttu.

Eikä se tähän pääty.Paratiisin portilla meitä ei enää odo-

ta Pyhä Pietari tiukkoine kysymyksi-neen. Siellä on nykyään puhelin.

”Paina 1 jos olet tehnyt syntiä, pai-na 2 jos olet heittänyt ensimmäisen ki-ven, paina 3 jos…”

Keemikko1–2–3-viidakon Tarzan

Paratiisin portilla

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

”Paina 1 jos haluat lääkärille, paina 2 jos olet

jo kuollut.”

35KEMIA8/2011

36 8/2011KEMIA

PIENI SUURI NANO Sarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.

Nanorata-hankkeessa tutkitaan

paperin päällystämistä nano-

hiukkasilla, jotka on valmistettu

nesteliekkiruiskutekniikalla.

Maija Pohjakallio

Nanorata-tutkimuksen tähtäimessä ovat muun muassa uudenlaiset alustat painet-tavalle elektroniikalle. Aihe on ajankoh-tainen, sillä teollisuus kaipaa kipeästi li-säarvoa paperiin ja uusia innovaatioita luonnonkuitupohjaisista tuotteista.

Nesteliekkiruiskutekniikalla (LFS) voidaan valmistaa nanohiukkasia paljon ja nopeasti.

”Menetelmä soveltuu hyvin teolliseen tuotantoon, sillä hiukkasia muodostuu jopa gramma minuutissa”, kertoo pro-fessori Jyrki Mäkelä Tampereen teknil-lisestä yliopistosta TTY:stä.

”Tyhjiötä ei tarvita, vaan LFS-laitteis-to toimii normaali-ilmakehässä. Lisäksi lähtöaineiden valikoima on laaja.”

Tamperelaistutkijat päällystävät pa-peria titaanidioksidi- ja piidioksidihiuk-kasilla. Aiemmissa tutkimuksissa he ovat valmistaneet LFS-tekniikalla myös muun muassa hopea- ja rautaoksidipar-tikkeleita.

LFS-laitteisto on paitsi suhteellisen yksinkertainen myös hinnaltaan edulli-nen. Sen sydämenä on kuuma vety-hap-piliekki, johon nestemäiseen liuottimeen sekoitetut lähtöaineet syötetään. Lait-teessa muodostuu ensin aerosolipisaroi-ta ja liuottimen haihduttua nanokokoisia kiinteitä hiukkasia.

Hiukkaset voidaan kerätä sähkösuoti-mella talteen jauheena tai ohjata liekistä suoraan päällystettävälle pinnalle. Hiuk-kasten kokoa voidaan säädellä niin, että niiden halkaisija on kahdesta kahteensa-taan nanometriä.

Kohti haluttuja paino-ominaisuuksia

Titaanidioksidihiukkaset ovat aluksi hyd-rofobisia, mutta kun niitä säteilytetään uv-valolla, ne muuttuvat hydrofiilisik-

Paperi pomppasi nanoradalle

si. Päällystetyn paperin pintaan voidaan siten muodostaa hydrofiilisiä kuvioita, joita voidaan hyödyntää painettavassa elektroniikassa. Mikrofluidistiikkasovel-luksissa kuviot esimerkiksi ohjaavat nes-tevirtausta. Paino-ominaisuuksia tutki-taan Åbo Akademissa professori Martti Toivakan johdolla.

Paperia tai kartonkia käsiteltäessä LFS-laitteisto kuljetetaan päällystyslin-jan luokse. Paperia voidaan ajaa eli rulla-

Paperin päällystystä nesteliekkiruis-kutekniikalla. Liekin ja paperin väli-nen etäisyys vaikuttaa paperin pintaan tarttuvien nanohiukkasten määrään.

Mik

ko T

uom

inen

ta auki liekin alla yhtä suurilla nopeuksil-la kuin tuotannossa. Samalla nanohiuk-kaset siirtyvät liekistä paperin pinnalle.

”Titaanidioksidipäällyste tekee kar-tongista hydrofobisempaa, piidioksidi hydrofiilisempää. Hydrofiilisyyttä säätä-mällä voidaan vaikuttaa paperin adhee-sio- ja paino-ominaisuuksiin”, kuvailee TTY:n professori Jurkka Kuusipalo, jonka mukaan päällystettä tarvitaan tyy-pillisesti vain 10–50 milligrammaa ne-liömetrille.

Nanorata-hanke saa rahoitusta Teke-sin Toiminnalliset materiaalit -ohjelmas-ta. Kolmen akateemisen tutkimusryhmän lisäksi hankkeessa ovat mukana Stora Enso, UPM, Beneq ja Suomen ympäris-tökeskus. Tutkimus kattaa materiaalin koko elinkaaren.

Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori, joka työskentelee tutkijana

Aalto-yliopistossa. maija.pohjakallio@aalto.fi

Suomalainen keksintöJorma Keskinen, Markku Rajala, Markus Eerola ja Juha Tikkanen patentoivat nanohiukkasten valmis-tukseen käytettävän nesteliekkiruis-kutekniikan (Liquid Flame Spray, LFS) 1990-luvun alussa. Menetel-mää käytettiin aluksi taidelasin vär-jäämiseen. Iittalan Blue-sarjan si-ninen hehku on peräisin tekniikalla valmistetuista kobolttinanohiukka-sista.

Menetelmän muita teollisia sovel-tajia ovat muun muassa lohjalainen Liekki Oy, joka tuottaa vahvistuskui-tuja ja vantaalainen Beneq Oy, joka käyttää tekniikkaa laattalasien ja au-rinkokennojen titaanidioksidipinnoit-teiden valmistukseen.

Tuoteväylä tarjoaa neuvoja,osaamista ja rahoitusta

Timo Kivi-Koskinen kommentoi Kemia-lehden nume-rossa 7/2011 sivulla 10 Tätä mieltä -palstalla julkaistus-sa artikkelissaan Suomen innovaatiostrategiaa ja perään-kuulutti paitsi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia myös keksijöille ja keksinnöille näkyvää roolia kansallisessa innovaatiostrategiassa.

Artikkelissa sivuttiin myös Keksintösäätiön roolia kek-sijöiden tukijana ja säätiön tarjoaman Tuoteväylä-palvelun sisältöä. Erheellisesti Kivi-Koskinen väittää, että säätiö olisi palvelu-uudistuksensa myötä muuttanut alkuperäistä tehtäväänsä yksityishenkilöiden keksintöjen kehittämisen tukijana ja että säätiö nykyisin keskittyisi vain liikeideoi-den etsimiseen ja niiden kehittämiseen.

Keksintösäätiö on koko 40-vuotisen toimintansa ajan toteuttanut alkuperäistä tehtäväänsä yksityishenkilöiden keksintöjen kehittämisen tukijana ja rahoittajana sekä keksintötoiminnan edistäjänä. Neuvonta, keksintöjen ar-viointi ja lupaavien keksintöjen kehittämisen rahoittami-nen ovat edelleen oleellinen osa työtämme. Tuoteväylä-konseptin myötä keksijän tueksi on kuitenkin kehitetty lisää palveluja ja osaamista: esimerkiksi alueelliset Tuo-teväylä-tiimit keksintöjen ensiarviointiin ja kokeneiden liiketoimintaosaajien verkosto edistämään kansainvälisiä mahdollisuuksia omaavien lupaavien keksintöjen kehit-tämistä liiketoiminnaksi. Keksintösäätiö osaajaverkostoi-neen auttaa yksittäistä keksijää kehittämään keksintöönsä perustuvan liikeidean ja rakentamaan sille pohjautuvan liiketoimintamallin. Keksintö voi kaupallistua yritystoi-minnan kautta tai yhtä hyvin lisensoinnin kautta. Kau-pallistamismahdollisuudet ja oletettavissa oleva kysyntä ovat lähtökohta kaikille keksinnöille, joita Keksintösää-tiö rahoittaa.

Keksintösäätiö toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön sil-le antamaa tehtävää osana kasvuyrittäjyyden julkisia edis-täjiä ja tukijoita. Vuosittain kauttamme syntyy 80 uutta yritysaihiota ja lisensointihanketta, joista usealla on kan-sainväliset menestymismahdollisuudet. Nykyisin Keksin-tösäätiö arvioi ja auttaa kehittämään teknisten keksintöjen lisäksi myös palveluideoita liiketoiminnaksi.

Juha JutilaToiminnanjohtaja

Keksintösäätiö

VASTINE

innovaatiopalkinto2012Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto jaetaan 12. kerran keväällä 2012. Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Hakuaika päättyy 29.2.2012.Lue lisää ja ilmoittaudu:• www.chemind.fi/innovaatiopalkinto

Osallistu kilpailuun tai kannusta muita osallistumaan!

Katso ja tilaa: www.kemia-lehti.fi

Kemia-lehden uutiskirjetavoittaa 3700 alan ammattilaista 15 kertaa vuodessa.• Ajankohtainen

uutismedia• Tehokas ilmoitus-

kanava

38 8/2011KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Kuparipinnoite tappaa

taudinaiheuttajat nopeasti ja

tehokkaasti. Kupari onkin

tervetullut ase taisteluun, jota

sairaaloissa ja vanhainkodeissa

käydään infektioita vastaan.

Bakteerit kuolevat nopeasti jouduttuaan kuparipinnalle, osoittavat tuoreet tutki-mukset.

”Kuparin tarkkaa vaikutusmekanis-mia ei tiedetä. Todennäköisesti kuparin pinnan oksidoituminen aiheuttaa reakti-on myös mikrobien pinnassa, ja hapettu-misen seurauksena ne kuolevat”, sanoo hygienian ja mikrobiologian laboratori-on johtaja Kirsi Laitinen Helsingin yli-opiston Hjelt-instituutista.

Laitisen johtamissa testeissä bakteerit tuhoutuivat lähes täysin kahden tunnin kuluessa siitä, kun ne olivat päätyneet kuparipinnalle. Vertailumateriaaleilla, kuten muovi- ja teräspinnoilla, sama ta-pahtui vasta useiden tuntien tai jopa vuo-rokausien kuluttua.

Laboratoriokokeiden lisäksi kuparin antimikrobisten ominaisuuksien toimi-

Ase sairaalainfektioita vastaan

Kupari nujertaa mikrobitvuutta testattiin Länsi-Suomen diako-nialaitoksen sotainvalidien sairaskodis-sa Porissa.

Testikohteina oli kuparista ja kuparise-oksista valmistettuja pintoja, joita useat ihmiset koskettelevat päivittäin. Tällaisia ovat vaikkapa tarjoiluvaunut, wc:n oven-kahvat ja hissin kaiteet.

Englannissa tehdyt laboratoriotestit ovat osoittaneet, että kupari ehkäisee te-hokkaasti myös vaikeiden, antibiooteil-le vastustuskykyisten sairaalabakteerien kasvun. Ilmiötä voidaan siksi käyttää hy-väksi taistelussa sairaalainfektioita vas-taan. Sairaalabakteerien yleinen leviä-misreitti on kosketustartunta, joten hel-posti puhtaana pidettävillä materiaaleilla on suuri merkitys.

”Mekaanisesta siivouksesta ei pääs-tä eroon, mutta kuparilla puhtaanapitoa voidaan helpottaa. Kuparin luontaista antimikrobista ominaisuutta voitaisiin hyödyntää muuallakin, esimerkiksi päi-väkodeissa, laitoskeittiöissä ja vanhain-kodeissa, joissa infektiot leviävät helpos-ti ja haittavaikutukset voivat olla vaka-via”, Laitinen toteaa.

Suomessa esiintyy vuosittain noin 50 000 sairaalainfektiota, jotka ovat osal-lisina jopa 5 000 hengen kuolemaan.

Hyvä vanha konsti

Kuparin hyödyntäminen hygieniassa ei ole uusi asia. Vanhoissa korkeakulttuu-reissa kuparia käytettiin lääkinnässä, ja esimerkiksi antiikin Kreikassa vesiasti-oihin laitettiin kuparikolikoita pitämään vesi puhtaana.

Nykyisin kuparia ja kupariyhdisteitä käytetään esimerkiksi veneenpohjamaa-leissa torjumaan kotiloiden tarttumista sekä viiniviljelmillä ehkäisemään sien-ten ja homeen kasvua.

”Kupari on sataprosenttisesti kier-rätettävä materiaali, joka kestää hyvin käyttöä, kulutusta ja puhdistusta. Anti-mikrobisten kuparituotteiden valmis-tusmenetelmät ovat samat kuin muilla-kin kupari- ja kupariseostuotteilla, mutta niitä ei saa peittää esimerkiksi lakalla tai vahalla”, Laitinen täsmentää.

Kuparia ja sen seoksia voidaan kos-ketuspintojen lisäksi käyttää esimerkik-si vesijohtojärjestelmissä, pesualtaiden poistoputkissa ja lattiakaivoissa.

Myös ilmanvaihtojärjestelmissä anti-mikrobisesta ominaisuudesta olisi suur-ta hyötyä. Usein lämpimissä, pimeissä ja kosteissa olosuhteissa toimivat ilmas-tointilaitteet tarjoavat oivallisen kasvu-alustan itiöille ja homekasvustoille, jot-ka siirtyvät ilmanvaihtokanavia pitkin sisäilmaan.

Vaikka kuparipintaisiin tuotteisiin tu-lee kosketeltaessa jälkiä, ne eivät vähen-nä materiaalin antimikrobista ominai-suutta. Kun kuparipinnat puhdistetaan normaalisti yleispuhdistusaineilla, ne patinoituvat tasaisesti. Koska kuparin antimikrobinen ominaisuus säilyy myös sen seoksissa, suunnittelijoilla on valit-tavanaan värivaihtoehtoja beigestä har-maaseen.

Arja-Leena Paavola

Kupariselta pinnalta ei hevillä löydy eläviä bakteereja.

Ave

nue

Oy

KATSO VUOdEN 2012

AIKATAULUT JA OSATEEMAT

KEMIA-LEHdEN III-KANNESTA

KEMIAKemi

398/2011 KEMIA

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin-yksikössä kehitetään keinoa, jonka avulla meriveden sisältämä kulta ja muut arvometallit saataisiin talteen.

Tutkija Lodeiro Fernándezin keksi-mää menetelmää on jo aiemmin käytet-ty LUT Savon vihreän kemian labora-toriossa, jossa sillä on poistettu nestees-tä raskasmetalleja. Menetelmää on nyt testattu myös arvometalleihin erilaisissa nesteissä.

Seuraavaksi vuorossa on tekniikan tes-taus laboratoriossa valmistetussa keino-tekoisessa merivedessä. Tutkijoiden tar-koituksena on selvittää, missä muodossa jalometallit merivedessä ovat.

Maailman merissä tiedetään kelluvan kultaa, hopeaa, titaania ja palladiumia runsaasti mutta nanokokoisina hippusi-na, joita silmä ei erota. Maapallon pinta-alasta lähes 70 prosenttia on meriveden peitossa, joten arvokkaita metallejakin mahtuu meriin valtavasti.

Hopean määrää merissä on pyritty mit-taamaankin, mutta jalometallien kerää-miseen ei ole aiemmin yritetty kehittää tekniikoita.

Myös mikkeliläistutkijat myöntävät edessä olevan vielä paljon työtä.

”Tie käytännön sovelluksiin on pitkä,

Tutkijat ovat luoneet aiemmin tunnettu-ja mutkikkaamman molekyylisolmun. Salomonin solmuna tunnetun, penta-grammia muistuttavan viisinkertaisen solmun rakensivat akatemiaprofessori Kari Rissanen Jyväskylän yliopistosta ja professori David Leigh Edinburghin yliopistosta. Tuloksesta raportoi Nature Chemistry.

Molekyylien solmiminen tutkimustar-koituksiin on erittäin vaikeaa. Aiemmin oli onnistuttu vain yksinkertaisen api-lasolmun teossa.

Dna:ssa, proteiineissa tai jopa muo-vin molekyyleissä voi olla solmuja, jot-ka vaikuttavat merkittävästi aineen omi-naisuuksiin. Esimerkiksi luonnonkumin elastisuudesta pääosa johtuu kumin mo-lekyyliketjujen solmumaisesta kietoutu-misesta.

Monimutkaisten rakenteiden tekemi-nen yksinkertaisista kemiallisista raken-nusaineista auttaa ymmärtämään, miksi kietoutuminen ja solmut ovat niin tärkei-tä materiaalien ominaisuuksille. Tiedon perusteella voidaan ehkä myös valmistaa uudenlaisia materiaaleja.

Molekyylitsolmuun

Viisisakaraisen tähden kaltaisen solmun muodostava molekyyli on vain 160 ato-min ja 16 nanometrin pituinen. Solmun rakentamiseen tutkijat käyttivät itsejär-jestäytymistekniikkaa.

Kar

i Ris

sane

n

Kulta talteen merivedestä

Scan

stoc

kpho

to

Auringonnousu kultaa meren. Veteen on vuosimiljoonien aikana liuennut myös oikeita jalometalleja.

mutta kokeidemme perusteella tiedäm-me jalometallien talteenoton merivedes-tä olevan mahdollista. Haasteena on ar-vometallien pieni pitoisuus merivedessä ja pitoisuuksien mittaaminen”, Lodeiro Fernández sanoo.

Isoa kalaa kannattaa kuitenkin pyy-tää.

”Jalometallit ovat arvokkaita, eikä nii-den arvo laske, mikä korostuu erityisesti taantuma-aikana. Kullan nanopartikke-leilla on paljon mahdollisuuksia myös esimerkiksi lääketeollisuudessa.”

Päivi Ikonen

40 8/2011KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Elintarviketeollisuuden jätteistä ja met-säteollisuuden ylijäämistä jalostettavasta biobutanolista kehitetään bensiinin kor-viketta autojen tankkeihin.

Oulun yliopiston professorin Ulla Lassin mukaan butanoli soveltuu eta-nolin tapaan valmistettavaksi teollisessa mittakaavassa.

Mikrobiologisessa tuotantotavassa raaka-aineet hajotetaan sokereiksi, jot-ka käsitellään edelleen mikrobien avul-la. Mikrobit muuttavat hiiliyhdisteitä tehokkaasti butanoliksi. Butanolin hii-liketju on etanolia pidempi, joten se on etanolia energiatehokkaampaa.

Toisena valmistustapana tutkitaan ke-miallista synteesiä, jossa glyserolista, metanolista tai etanolista valmistetaan katalyyttien avulla suoraan polttoaine-käyttöön soveltuvia alkoholeja, kuten butanolia, pentanolia ja eri alkoholien seoksia. Glyserolia syntyy biodieselval-mistuksen sivutuotteena, joten se voisi olla taloudellinen butanolin raaka-aine.

Biobutanolin valmistusta selvittävässä hankkeessa on mukana myös Åbo Aka-demin tutkijoita.

Kaatopaikan arvoaine

Suomalais-chileläisessä yhteishankkees-sa puolestaan tutkitaan kaatopaikkakaa-sun puhdistamista liikennepolttoaineek-si.

Jyväskyläläisellä Mustankorkean jä-teasemalla tehtyjä kokeita on johtanut Jukka Rintala, joka toimii professori-

Bakteeri ennustaadiabeteksenKun suolistobakteeri Clostridium leptu-min määrä laskee, odotettavissa on sai-rastuminen ykköstyypin diabetekseen. Havainnon teki VTT:n tutkimusprofes-sorin Matej Orešičin vetämä ryhmä, jo-ka julkaisi tuloksensa PloS Computatio-nal Biology -lehdessä.

Väestötasoisessa DIPP-tutkimuksessa on aiemmin selvinnyt, että aineenvaih-dunnan säätelyhäiriöt ennakoivat nuo-ruusiän diabeteksen puhkeamista vuosia etukäteen.

Ilmiö tarkentui VTT:n tutkimukses-sa, joka toteutettiin NOD-hiirillä eli lai-hoilla diabeteshiirillä. Nuorilta naarail-ta, joille myöhemmin puhkesi diabetes, paljastui samanlaisia aineenvaihdunta-muutoksia kuin lapsilta on ennen taudin puhkeamista löydetty.

Suolistobakteerien vähenemisen li-säksi tutkimus osoitti, että elimistön energiansäätelyyn liittyvien leptiini- ja adiponektiinihormonien määrä nousee ennen diabeteksen ilmaantumista.

Tulokset avaavat tutkijoiden mukaan uusia mahdollisuuksia pysäyttää ykkös-tyypin diabeteksen syntyprosessi. Jatko-tutkimuksissa selvitetään Clostridium leptum -ryhmän bakteerien vaikutusta asiaan.

Ykköstyypin diabetekseen sairastuu vuosittain yli 600 suomalaislasta. Taudin esiintyminen on lyhyessä ajassa kolminkertaistunut.

Butanoli ja biokaasukorvaamaan bensiiniä

Scanstockphoto

na Jyväskylän yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Liikennekäyttöön tarkoitetun kaasun metaanipitoisuuden tulisi olla yli 95 pro-senttia. Mustankorkealla on vesipesupro-sessin avulla päästy 80–90 prosenttiin. Loppuosa puhdistetusta kaasusta on hii-lidioksidia ja typpeä, jotka laskevat ai-neen energia-arvoa, vaikkakaan eivät va-hingoita auton moottoria.

”Jotta tällä prosessilla saavutettaisiin korkeampi metaanipitoisuus, typen pää-sy kaatopaikkakaasuun pitäisi estää jo

Biobutanoli ja biokaasu tarjoavat vihreän vaihto-

ehdon hupeneville fos-siilisille polttoaineille.

misen vaikutusta yhdisteiden poistami-seen.

Biokaasusta tuotettu metaani on elin-kaareltaan parhaita liikennepolttoaineita. Se täyttää myös EU:n tulevat vaatimuk-set biopolttoaineiden kestävyydestä.

Molemmat tutkimushankkeet kuulu-vat Suomen Akatemian Kestävä energia -ohjelmaan.

Scan

stoc

kpho

to

kaasun keräysvaiheessa kaatopaikalla”, sanoo Rintala, jonka mukaan jatkossa on tutkittava prosessiparametrien merkitys-tä puhdistuskustannuksissa ja paineista-

418/2011 KEMIA

Eviran kemian ja toksikologian tutki-musyksikössä on kehitetty menetelmä, jolla voidaan erottaa ja analysoida mää-rällisesti viisi elintarvikkeissa yleisesti esiintyvää arseeniyhdistettä: kolme or-gaanista sekä epäorgaaniset arseniitti ja arsenaatti, jotka ovat yhdisteistä haital-lisimmat.

Menetelmässä yhdistyvät korkean ero-tuskyvyn nestekromatografi (HPLC) ja induktiivisesti kytketty plasma-massa-spektrometri (ICP-MS).

Tekniikka räätälöitiin riisin analysoin-tiin, koska riisissä on erityisen paljon epäorgaanista arseenia. Seuraavaksi me-netelmää sovelletaan aineen analysoimi-seen kaloista, äyriäisistä, viljoista, vihan-neksista ja juomista.

Yleisesti käytettävä kolesterolilääke sim-vastatiini suitsii eturauhassyövän etene-mistä, ilmenee Tampereen yliopiston tut-kimuksesta. Aine saattaa estää varhais-vaiheen syövän muuttumisen levinneeksi taudiksi.

Simvastatiini hidastaa sekä eturauha-sen syöpäsolujen että normaalien solu-jen kasvua. Tutkimus osoitti lääkeaineen vaikuttavan jo samalla pitoisuudella, jo-ka veressä on kohonnutta kolesterolia hoidettaessa.

Simvastatiinin vaikutus syöpäsoluihin riippuu kuitenkin suuresti LDL-koleste-

rolin eli niin sanotun pahan kolesterolin määrästä. Jos sitä ei saada pudotettua tar-peeksi, lääke ei kykene estämään solu-kasvua. Mitä tehokkaammin lääke alen-taa kolesterolia, sitä paremmin se tepsii myös syöpäsoluja vastaan.

Tamperelaistulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan statiineja kolesterolilääkkeenä käyttävillä miehillä todetaan muita vähemmän levinnyttä etu-rauhassyöpää. Kolesterolin alhaalla pitä-minen saattaa myös olla keino ehkäistä syövän syntyä. Miehille löytyi uusi syy pitää kolestero-

liarvot kurissa.

Tuhkarokkoviruksensalat paljastuvat

Scan

stoc

kpho

to

Tuhkarokkoviruksen rakenne on selvitetty aiempaa tarkemmin.

Helsingin, Oxfordin ja Turun yliopiston tutkijoiden PNAS-leh-dessä julkaisema malli osoittaa, et-tä viruksen matriksiproteiini muo-dostaa sen sisään kierrerakenteita. Kiertyneisyys mahdollistaa ge-neettisen informaation sisältävän nukleokapsidin tehokkaan pakkaa-misen viruspartikkeliin.

Tutkijat uskovat kierrerakenteen säätelevän myös viruksen lisäänty-mistä ja elinkiertoa.

Seuraavaksi tutkitaan, päteekö nyt löydetty malli myös tuhkaro-kon sukulaisviruksiin. Rakenteel-lisesti tuhkarokon kaltaisia ovat muun muassa hengitystieinfekti-oita aiheuttava RS-virus sekä in-fluenssavirus.

Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva virustauti, jonka takia kuo-lee vuosittain yli 100 000 henkeä. Mitä paremmin virusrakenne tun-netaan, sitä helpompaa on suunni-tella kohdennettuja lääkemolekyy-lejä taudin hoitoon.

Kattavien rokotusten ansiosta tuh-karokkoa ei juuri enää esiinny Suo-messa. Tänä vuonna tartuntoja on kuitenkin tavattu meilläkin poikkeuk-sellisen paljon.

Riisissä on runsaasti arseenia, mutta joulupuuronsa voi toki nauttia huolet-tomin mielin.

Uusia mahdollisuuksiaarseenin analytiikkaan

Kolesterolilääke suitsiieturauhassyöpää

Eviran jo tekemissä arseenitutkimuk-sissa on selvinnyt, että väljässä vedessä keitettäessä osa riisin kokonaisarseenista siirtyy jyvistä keitinveteen.

Elintarvikkeiden arseenipitoisuuksille ei ole määrätty raja-arvoja. Epäorgaanis-ta arseenia sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla turvamarginaali on kui-tenkin pieni, sanoo Euroopan elintarvi-keturvallisuusviranomainen Efsa.

Scanstockphoto

Feel

ia

42 8/2011KEMIA

Heliumia palloon, jodia pulloon ja ötökkä elektroni-mikroskoopin alle. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen avointen ovien päivä tarjosi monta elämystä sekä lapsille että aikuisille.

Elina Sievänen

Kolvit savuttivat ja ruusut saivat kylmää kyytiä Jyväskylän kemian laitokses-sa, kun kemiallinen taikuri Juha Siito-nen pääsi vauhtiin huimassa showssaan. Maagiset taidonnäytteet huipensivat lai-toksen avointen ovien päivän, joka lau-antaina 8. lokakuuta houkutteli paikalle lähes 700 innostunutta osallistujaa.

Kemian opiskelija Siitosen Kemian taikatemppuja -esitys jouduttiin valta-van kysynnän vuoksi järjestämään alun perin suunnitellun kahden kerran sijasta peräti neljä kertaa.

Monen pienen vierailijan päivän kruu-nasi ilmapallo, jonka täyttämiseen heliu-

aksi isännöi kemian laitos.Tapahtuma käynnistettiin jo perjantai-

na 7. lokakuuta yleisöseminaarissa, jossa kiinnostuneelle kuulijakunnalle kävi sel-väksi, kuinka ihmeellistä kemia elämästä oikein tekeekään.

Puussa on potentiaalia, kulta on ar-vokasta ja nanokulta vielä arvokkaam-paa, molekyylit ovat älykkäitä ja nikke-liä löytyy kaikkialta. Muun muassa näin vakuuttivat tilaisuuden puhujat, Jyväsky-län yliopiston professorit Jan Lundell, Raimo Alén, Hannu Häkkinen ja Kari Rissanen, laatu- ja laboratoriopäällikkö Juha Parkkinen Norilsk Nickel Harja-valta Oy:stä sekä johtaja Jussi Kivikoski Tekesistä.

Perjantain ohjelma jatkui iltajuhlalla ja alumnitapahtumalla, jossa Jyväskylän yliopiston alumnit JYKYS ry palkitsi Vuoden alumnin, yliopistosta valmistu-neen ansioituneen henkilön. Kunnian sai Jussi Kivikoski, joka on tehnyt merkittä-vän uran kemian teknologian ja kemian

Sam

i Haa

poja

Itse täytetty ilmapallo kruunasi kemiapäivän

Vuoden alumni Jussi Kivikoski toimii Tekesin johtajana suomalaisen kemian-tutkimuksen näköalapaikalla.

Juha Siitosen paukahtelevat, savuavat, loistavat ja väriä vaihta-

vat ”taiat” perustuivat erilaisiin kemiallisiin reaktioihin.

Mitä muuta kemian vuonna?

Katso www.kemia2011.fi

milla sai – jos uskallusta riitti – osallistua ihan itse.

Jännittävät demonstraatiot ja laborato-riotutkimukset avasivat sekä lapsille että aikuisille uuden oven kemian ihmeelli-seen maailmaan ja nanotieteen mahdol-lisuuksiin. Päivän mittaan laitoksessa muun muassa analysoitiin kävijöiden omia vesinäytteitä, mallinnettiin mo-lekyylejä, testattiin korujen aitoutta ja tarkasteltiin hyönteisiä elektronimikro-skoopin läpi.

Kansainvälistä kemian vuotta 2011 tehtiin tutuksi omalla esittelypisteellään, josta sai myös juhlavuoden materiaalia mukaansa kotiinviemisiksi.

Nanokultaa ja nikkeliä

Kemiallinen avointen ovien päivä oli osa Jyväskylän yliopiston yliopistopäiviä, joita tällä kertaa kemian vuoden kunni-

438/2011 KEMIA

Joulukuun 10. päivä tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun kemi-an Nobelin palkinto ojennettiin Marie Skłodowska Curielle. Merkkipäivän ja kemian vuoden kunniaksi Puolan ja Ranskan suurlähetystöt sekä kemikaalivirasto Echa ovat tuoneet Suo-meen Curien elämää valottavan näyttelyn, jonka aineistot on koottu Varsovan ja Pariisin Marie Curie -museoista.

Näyttely on avoinna 3. tammikuuta asti Eurooppasalissa Helsingin Voimatalossa osoitteessa Malminkatu 16. Yleisöllä on vapaa pääsy paikalle arkisin klo 10–16.30. Eurooppasalista näyttely siirtyy ensi tammikuussa Helsingin yliopiston kemian laitoksen tiloihin Kumpulaan.

Näyttely sai Suomen-ensiesittelynsä kemikaalivirastossa 7. marraskuuta, jolloin Marie Curien syntymästä oli kulunut päivälleen 144 vuotta. Avausta juhlisti videotervehdys Curien tyttären, kemian Nobelilla vuonna 1935 palkitun Irène Joliot-Curien tyttäreltä, professori Hélène Langevin-Joliotilta, joka on tehnyt uransa ydinfyysikkona.

”Isoäitini omistautui tieteelle, koska rakasti tutkimusta. Mei-dän tutkijoiden tehtävänä on mennä pidemmälle kuin muut ja löytää ratkaisuja, jotka tekevät maailman paremmaksi”, 84-vuotias Langevin-Joliot viestitti Pariisista.

Marie Curie ja hänen tyttärensä pitivät huikeista uristaan huolimatta aina arvossa myös perheitään. Kaunis tarina sisäl-tyy siihen, että Langevin-Joliotin edesmenneen aviomiehen Michel Langevinin isoisä oli kuuluisa fyysikko Paul Lange-vin, josta tuli Marie Curien rakastettu Pierre Curien kuoltua. Aika on korjannut lempeästi haavat, jotka tuolloinen skandaali iski perheeseen.

Leena Laitinen

Marie Curietamuistetaan Helsingissä

Marie Curiesta tuli 1- ja 8-vuotiaiden tyttäriensä yksinhuol-taja vuonna 1906. Viisi vuotta myöhemmin hänelle myön-nettiin kemian Nobelin palkinto.

Itse täytetty ilmapallo kruunasi kemiapäivän

Professori Raimo Alén kertoi seminaariyleisölle puunjalostuksen kemiasta vihreän teknologian näkökulmasta.

osaamisen edistäjänä ja toiminut vankkumattomana kemian puolestapuhujana. Tätä nykyä Kivikoski toi-mii Suomen Kemian Seuran ja sen suurimman jäsen-yhdistyksen Suomalaisten Kemistien Seuran puheen-johtajana.

Tukea tutkimukselle

Keski-Suomen Kemistiseuran puheenjohtaja Ilk-ka Pitkänen avasi tervehdyspuheenvuorossaan va-rainkeräyskampanjan, jolla kartutetaan alkupääomaa Jaakko Paasivirran nimikkorahastoon.

Seuran nimeämä toimikunta käynnisti jo kesäkuus-sa hankkeen Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professorina toimineen Paasivirran (1931–2011) ni-mikkorahaston perustamiseksi Ellen ja Artturi Nyys-sösen säätiön alaisuuteen.

Rahaston tarkoituksena on tehdä tunnetuksi kemian alaa ja tukea sen tutkimusta tunnustuspalkintojen ja apurahojen muodossa. Rahastoon voi osoittaa muun muassa merkkipäivä-, muisto- ja testamenttilahjoituk-sia, joita otetaan vastaan jatkuvasti. Lisätietoja saa osoitteesta ksks.suomalaistenkemistienseura.fi.

Kirjoittaja toimii akatemiatutkijana Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa.

elina.i.sievanen@jyu.fi

44 8/2011KEMIA

”Kahvin tuhannesta aromiaineesta yksikään ei yksinään maistu tai tuoksu kahville. Juoman aromi koostuu aineiden keskinäisestä suhteesta.”

Scan

stoc

kpho

to

458/2011 KEMIA

Arja-Leena Paavola

Hyvään kahviin tarvitaan korkealuokkai-set raaka-aineet, tasokas paahtotekniik-ka ja jauhatuksessa aikaansaatava oikea partikkelikokojakauma.

”Raakakahvin on oltava laadultaan erinomaista. Huonosta ei saa millään konstilla maukasta”, sanoo kehityspääl-likkö Karla Koullias Oy Gustav Paulig Ab:stä.

Kahvi valmistetaan pavuista, joihin kasvi kokoaa ravinteita seuraavaa suku-polvea varten. Lopputuotteen kemialli-nen koostumus syntyy papujen paahdon aikana, jolloin raakakahvin proteiinit ja polysakkaridit pilkkoutuvat ja amino-hapot ja di- ja monosakkaridit reagoivat muodostaen pienimolekyylisiä aromiai-neita.

”Näitä haihtuvia aromiaineita kahvissa on noin tuhat erilaista. Yksikään niistä ei yksinään maistu tai tuoksu kahville, vaan kahvin aromi koostuu aineiden keskinäi-sestä suhteesta.”

Papujen paahtoaika ja -lämpötila vai-kuttavat paitsi siihen, mitä aromiaineita kahviin muodostuu myös siihen, kuin-ka nesteen hapot hajoavat. Raakakahvis-sa on paljon happoja, jotka hajoavat si-tä enemmän, mitä tummemmaksi kahvi paahdetaan. Tummapaahtoinen juoma on siis vähemmän hapokasta kuin vaalea-paahtoinen.

Kuuma juoma sopii mainiosti ilmas-toomme. Sisältämänsä piristävän kofeii-nin ansiosta kahvi on myös luonteva osa kulttuuriamme. Siinä, missä Välimeren maissa lähdetään viinilasillisella ryydite-tyn lounaan jälkeen viettämään siestaa, suomalaiset vetäisevät kupin kahvia ja jatkavat hommia.

Yhdestä suodatinmenetelmällä val-mistetusta kahvikupillisesta saa kofeii-nia noin 100 milligrammaa. Suhtautumi-nen kofeiiniin vaihtelee eri kulttuureissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa juodaan run-saasti kofeiinitonta kahvia, joka taas ei ole saanut sijaa meillä.

Valtameren toisella puolen kofeiiniin suhtaudutaan muutenkin meitä vakavam-min aineen haittavaikutuksia korostaen. Naisten oletetaan raskausaikana lopetta-van kahvinjuonnin kokonaan.

”Yhdysvalloissa kofeiinittomia kor-vikkeita käytetään runsaasti jo uskon-nollisista syistä. Kofeiini rinnastetaan piristyslääkkeeseen, ja eräät uskontokun-nat kieltävät kahvin samalla lailla kuin muutkin nautintoaineet”, kertoo kansan-

Muhevanruskeat nautintoaineet piristävät arjen ja

tekevät juhlan. Joulukaan tuskin maistuisi joululta

ilman kahvia ja suklaata.

Mustaa kultaa kupissaSuklaa sulaa kielellä

”Suomalaiset suosivat perinteisesti vaaleapaahtoista kahvia. Se sopii hyvin Suomen pehmeään veteen”, Koullias kertoo.

Kovassa vedessä vaaleapaahtoinen kahvi on mautonta. Koullias arveleekin, että ulkomailla kovan veden alueilla kah-vi tavataan juuri siksi paahtaa tummak-si.

Tuotteensa kemialliset analyysit, kuten kofeiini- ja ravintoainemääritykset, Pau-lig teettää ulkopuolisissa laboratorioissa. Omavalvonnan se hoitaa itse aistinvarai-sin analyysein. Koulutetut maistajat arvi-oivat kahvin ulkonäköä, tuoksua ja ma-kuominaisuuksia sekä tasalaatuisuutta.

Maistajien on treenattava joka päivä, ja heidän perusmakuaistinsa testataan säännöllisin väliajoin.

”Vuoden päivittäisen maistamisen ja opettelun jälkeen alkaa tunnistaa kahvin satovaihteluja ja eri virhemakuja sekä hyvän kahvin ominaisuuksia.”

Piristävä kofeiini

Kahvikissojen maassa kahvittelu liittyy myös sosiaalisuuteen. Ilman kahvia olisi vaikea kuvitella niin seuraelämää kuin työelämää kokouksineen. Suomi lienee harvoja maita, joissa kahvitauko kuuluu jokaisen työssäkäyvän perusoikeuksiin.

Scan

stoc

kpho

to

46 8/2011KEMIA

Kahvi torjuu kansantauteja

terveystieteilijä, professori Jaakko Tuo-milehto Helsingin yliopistosta.

Raskaana olevien naisten kahvinjuonti vähenee yleensä meilläkin, sillä kahvi ei tuolloin yksinkertaisesti maistu.

”Kyseessä saattaa olla jokin sikiön suojavaikutus. On epäilty, että jotkin kahvin aineet olisivat sikiön kannalta epäedullisia, mutta asiasta ei ole var-maa näyttöä. Kahvin on sanottu lisäävän myös keskenmenoja, mutta siitäkään ei ole tutkimusnäyttöä.”

Tuomilehto itsekin suosittelisi odotta-jille mahdollisimman vähäistä kahvin-juontia, mutta lähinnä mukavuussyistä. Kofeiini kun saattaa piristää myös sikiö-tä ja aiheuttaa siten pientä epämukavuut-ta äidillekin.

Imettävän on hyvä muistaa, että ko-feiini siirtyy maidon mukana vauvaan ja voi pitää tämän öiseen aikaan turhan pirteänä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Ei palaveria ilman kahvia. Suomalaiset pitävät hallussaan kahvinkulutuksen maailmanennätystä: noin 12 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Scan

stoc

kpho

to

Kahvi ehkäisee kakkostyypin

diabetesta sekä sydän- ja veri-

suonitauteja, ehkä myös maksa-

kirroosia ja Parkinsonin tautia.

Kahvilla on monenlaisia terveysvaiku-tuksia. Suuri ansio niistä kuuluu kahvin antioksidanteille, jotka suojelevat so-luja ja kudoksia vapaiden radikaalien aiheuttamilta hapetusreaktioilta ja ok-sidatiiviselta stressiltä.

Professori Jaakko Tuomilehdon johtamissa Helsingin yliopiston ja THL:n hankkeissa on selvitetty kahvin ja kakkostyypin diabeteksen yhteyttä, jota maailmalla on tutkittu parikym-mentä vuotta. Tutkimukset ovat osoit-taneet, että kahvi todella voi vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetek-seen.

”Ilmiö liittyy lähinnä polyfenoleihin, jotka vaikuttavat monella tavalla edul-lisesti”, Tuomilehto sanoo.

Polyfenolit estävät sokerin imeyty-mistä suolistosta verenkiertoon ja vai-kuttavat myös maksan sokerinsääte-lyyn. Lisäksi ne kiihdyttävät lipidien ja rasvan hajoamista ja voivat ehkäistä rasvasolujen syntyä.

Kahvin diabetesta ehkäisevä kyky syntynee juoman eri ainesosien saman-

aikaisesta vaikutuksesta. Tuomilehdon mukaan asialla saattavat olla muun mu-assa magnesium ja kofeiini, joista jäl-kimmäinen stimuloi haiman beetasolu-ja. Se puolestaan vaikuttaa myönteises-ti niihin, joiden haiman insuliinineritys on heikentynyt ja joiden sairastumisris-ki on siten muita suurempi.

Säännöllinen kahvinjuonti pienentää myös riskiä sairastua alkoholin aihe-

uttamaan maksakirroosiin. Useat vä-estötutkimukset ovat antaneet viitteitä siitäkin, että kahvi voi vähentää Par-kinsonin taudin riskiä ja jopa ehkäistä joidenkin syöpien syntyä.

Haitat hallittavissa

Runsaasta kahvinjuonnista saattaa koi-tua myös haittoja, mutta ne ovat yleen-

sä ratkaistavissa juomista vähentämäl-lä. Kofeiinia huonosti sietäville voi tulla unettomuutta, käsien vapinaa ja mahavaivoja. Psyykkisesti sairailla ko-feiini saattaa pahentaa oireita ja lisätä ahdistuneisuutta.

Ennen nykyisiä suodatinkahveja ja kahvinkeittimiä juotiin pannukahvia. Vanha kansa otti sokerinpalan kielelle ja hörppi kiehuvaksi keitettyä kahvia tassilta, jossa lämpötila ehti laskea en-nen juoman päätymistä suuhun.

Se oli viisasta, sillä tulikuumana nau-tittu kahvi polttaa ja nostaa ruokatorven syövän riskiä varsinkin, jos kahvin- juoja myös tupakoi ja käyttää runsaasti alkoholia.

Toisaalta pannukahvi saattoi 1960- ja 1970-luvulla olla osasyynä sepel-valtimotautien yleisyyteen Suomessa, sillä juoma nostaa huonon kolesterolin LDL:n määrää.

”Siihen vaikuttava diterpeeni nimel-tään kafestoli jää kuitenkin paperisuo-dattimeen. Mikäli pitää pannukahvin mausta, juoma kannattaa käyttää suo-dattimen kautta. Maku säilyy, mutta kolesteroli ei nouse ja sydän- ja veri-suonitautien riski vähenee.”

Arja-Leena Paavola

Scan

stoc

kpho

to

478/2011 KEMIA

Espanjalaiset löytöretkeilijät

toivat 500 vuotta sitten

Eurooppaan eksoottisen

Amerikan-tuliaisen.

Miika Vähämaa ja Päivi Ikonen

Kaakao saapui Eurooppaan 1500-luvulla espanjalaisen valloittajan Hernán Cor-tésin laivassa. Löytöretkeilijä oli tutus-tunut uutuuteen Väli-Amerikassa, jossa mayakansa maailman ensimmäisenä vil-jeli kaakaopuuta.

Vanhalla mantereella kaakao nousi statusasemaan päästyään kuninkaallisiin hoveihin, jotka jo niihin aikoihin toimi-vat trendinluojina. Kun Espanjan kunin-kaan Filip III:n tytär prinsessa Anna vuonna 1615 avioitui Ranskan Ludvig XIII:n kanssa, hän vei mukanaan juo-man salaisen reseptin, jolla hän teki suu-ren vaikutuksen uuden kotimaansa seu-rapiireihin.

Anna, tulevan aurinkokuninkaan Lud-vig XIV:n äiti, teki myös tärkeän kek-sinnön, joka siivitti kaakaon ja suklaan tulevaa menestystä melkoisesti: hän se-koitti nesteeseen sokeria. Kitkerä velli-mäinen juoma muuttui kerralla eksootti-sesta maistuvaksi.

Nykyisenkaltaista suklaata kaakaopa-vuista opittiin tekemään parisataa vuot-ta myöhemmin. Hollannissa keksittiin puristin, jolla pavuista saatiin irti rasva eli kaakaovoi. Kun jäljelle jäänyt kuiva-aines jauhettiin hienoksi ja siihen sekoi-tettiin sokeria ja palautettiin osa kaaka-ovoista, tuloksena oli kiinteä ruskea ma-kupala.

Ensimmäiset suklaatehtaat käynnistyi-vät Sveitsissä 1850-luvun puolimaissa. Sveitsissä myös keksittiin lisätä seok-seen maitoa, jolloin syntyi suomalaisten-kin rakastama vaaleampi versio herkus-ta. Suomen tunnetuin suklaatarina sai al-kunsa, kun sveitsiläisjuurinen, Pietarissa

Konkistadorien maukas tuliainenja Pariisissa oppinsa saanut sokerileipuri nimeltään Karl Fazer vuonna 1891 pe-rusti Helsinkiin pienen konditorian.

Maailman suurimpia suklaanystä-viä ovat yhä sveitsiläiset, joiden suihin suklaata uppoaa 12 kiloa henkeä koh-den vuodessa. Suomalaisetkin mahtuvat kymmenen kärkeen reilun seitsemän ki-lon suklaasatsauksellaan.

Tumma tekee tuloaan

”Suklaalla on erityinen mielihyvää tuot-tava vaikutus, joka selittää sen yhä kas-vavan suosion”, sanoo Jonna Pelvo, Fa-zerin suklaista vastaava brändipäällik-kö.

Viime aikoina suklaasta on tullut mo-nelle suorastaan harrastus.

”Suklaa kiinnostaa ja puhuttaa. Suklai-ta vertaillaan keskenään ja suklaata yh-distetään erilaisten viinien ja jopa ruoki-en kanssa. Kotona leivotaan innokkaasti suklaatuotteita”, Pelvo kuvailee.

Laadukkaan suklaan salaisuus on Pel-von mukaan sama kuin kunnon kahvin-kin: parhaat mahdolliset raaka-aineet, hyvä resepti ja valmistusprosessin huip-puteknologia.

Yhtiön lippulaiva, ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Fazerin Sininen tehdään korkealaatuisista ecuadorilaisista kaakao- pavuista.

Kaakaon laatuvaatimukset muun muassa maun ja paahtotavan osalta on mietitty ja määritelty tarkasti. Joukko koemaistajia tarkistaa, että tehtaaseen saapuvan Arriba-kaakaon perusmaku on ”kukkainen, hedelmäinen ja pähkinää muistuttava”. Minkäänlaisia ei-toivottuja sivumakuja ei raaka-aineessa saa olla.

Fazer kuuluu harvoihin suklaanvalmis-tajiin, jotka yhä käyttävät tuotannossaan maitojauheen sijasta tuoretta maitoa.

”Maito on herkkä tuote, joten sen kä-sittelyyn on laadun takaamiseksi laadittu erityisen tarkat ohjeet”, Pelvo kertoo.

Kaakaopuun hedelmän sie-menet eli ”pavut” muuttuvat

taitavassa käsittelyssä yli-vertaiseksi herkuksi.

Rubensin ikuistama Ranskan kuninga-tar Anna tunnetaan loistokeksinnöstä, kaakaon ja sokerin yhdistämisestä.

Maitosuklaamaassakin on havaittu uu-si suuntaus: tumman suklaan kulutuksen kasvu. Ilmiön taustalla saattavat olla her-kun terveysvaikutukset. Tummasta suk-laasta on tunnistettu jo nelisensataa yh-distettä, joilla on myönteisiä vaikutuksia elimistöön.

Tumman suklaan sisältämät flavo-noidit tekevät hyvää sydämelle ja veren-kierrolle. Suklaa esimerkiksi lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää veressä. Pala-nen tummaa tuo myös iloa elämään, sil-lä suklaa panee tutkitusti vauhtia hyvän olon hormonina tunnetun serotoniinin tuotantoon.

Miika Vähämaa on vapaa toimittaja ja jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa.

miika.vahamaa@gmail.com

48 8/2011KEMIA

Nykypäivän rikostutkijat

saavat usein ratkaisun avaimet

juttuunsa laboratoriosta.

Rikospaikalle jäänyt dna-jälki

on todiste, jota vastaan on

hankala väittää.

Pekka T. Heikura ja Päivi Ikonen

Dna-analyysitmullistivat rikostutkinnan

Ilmajokelainen postinkantaja teki elo-kuussa 2001 huolestuttavan havainnon. Posteljooni oli päässyt kierroksellaan syrjäkylään, jossa elävälle erakkomaisel-le vanhukselle hän säännöllisesti toimitti ruokapaketin. Tällä kertaa aina säntillistä vastaanottajaa ei kuitenkaan pihassa nä-kynyt, vaikka mökin ovi repsotti omitui-sesti selkoselällään.

Paikalle hälyytetty poliisi löysi van-huksen asumuksestaan surmattuna. Ri-

kospaikkatutkimuksessa ei kuitenkaan onnistuttu tunnistamaan vieraita sormen-jälkiä, kuituja tai dna:ta. Vain tönön takaa peltotieltä saatiin vihje: autonrenkaiden jättämät painaumat ja muutama tupakan-tumppi, joista sade tosin oli huuhtonut kaikki jäljet tietymättömiin.

Kun tarkka kyläläinen osasi antaa tun-tomerkit seudulla liikkuneesta oudosta autosta ja sen epämääräisistä kyytiläisis-tä, poliisi pyysi asiasta lisää havaintoja.

Rikollinen ei voi pysytellä tuntemattomana, jos poliisilla on hänestä dna-näyte, sillä jokaisen ihmisen – identtisiä kaksosia lukuun ottamatta – geneettinen perimä on ainutlaatuinen.

Scan

stoc

kpho

to

498/2011 KEMIA

Niitä ei kuitenkaan tullut. Pyyntö jäi täydellisesti suurempien tapahtumien varjoon, sillä sen julkaisupäivä oli epä-onnisesti 11. syyskuuta.

Yksi tutkijoista palasi turhautuneena mökkiin ja päätti kirjaimellisesti viedä tuhkatkin pesästä. Hellan uumenista tuh-kakasan päältä paljastui ratkaiseva todis-te: tupakanpätkä, josta rikoslaboratorios-sa saatiin esiin selvä geenijälki.

Kello alkoi hitaasti mutta vääjäämättä tikittää. Neljä vuotta myöhemmin Rova-niemen poliisi nappasi kiinni rötöstelijän, jota epäiltiin varkaudesta ja petoksesta. Kun tältä otettiin dna-näyte ja normaa-lirutiinin mukaan verrattiin sitä poliisin henkilörekisteriin, elokuun 2001 rikos oli ratkennut.

Kiinni jäänyt rosvo antoi ilmi kak-sikon, jonka kanssa hän oli Ilmajoella ajellut, pysäköinyt peltotielle tuumaus-tauolle, murtautunut rahakätkön – josta kertonut huhu oli osoittautunut vääräksi – perässä mökkiin ja mukiloinut sen asu-kin hengiltä. Kaikki kolme saivat raastu-vassa tuomionsa.

Valoa pimeisiin juttuihin

Suomen dna-rekisteri on viime vuosina tuottanut osumia niin sanottuihin pimei-siin juttuihin peräti 1 300–1 800 tapauk-sen vuosivauhtia, kertoo rikostutkimuk-sen veteraani, poliisitarkastaja Seppo Aunola, joka tuoreessa poliisin tietojen-käsittelyn kehitystä esittelevässä kirjas-saan Kosmoskynästä kompuutteriin ku-vailee myös erakkosurmana tunnetuksi tulleen henkirikoksen.

Geneettistä tietoa epäillystä hyödyn-nettiin poliisin apuna ensimmäisen ker-ran Isossa-Britanniassa vuonna 1986. Tuolloinen tutkimusmenetelmä perus-tui dna:n leikkaamiseen entsyymeillä, ja tulokset saatiin sormenjäljen kaltaisina viivakoodirykelminä, joista on peräisin yhä yleinen termi ”dna-sormenjälki”. Tekniikka oli kuitenkin hidas ja kallis ja vaati lisäksi geeniainesta niin ison mää-rän, ettei sellaista ollut helppo rikospai-kalta kerätä.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa käyttöön otettu polymeraasiketjureak-tio (PCR) -menetelmä merkitsi Aunolan mukaan rikostutkinnan vallankumosta. Koska PCR-menetelmä perustuu dna:n monistamiseen, tutkimusaineistoksi riit-tää geneettisen materiaalin pienikin hitu-nen, jollainen jää vaikkapa kynään, kun hetken pitelee sitä käsissään.

Vuonna 1993 keskusrikospoliisin ri-koslaboratorioon perustettiin erillinen dna-laboratorio, joka on siitä pitäen anta-

Yksilöllinen tunnisteKaikkien eliöiden periytyvä infor-maatio tallentuu tämän geeneihin. Dna-molekyylejä on jokaisessa tu-mallisessa solussa.

Dna on jokaisella ihmisellä ai-nutlaatuinen. Kahta dna:ltaan sa-manlaista ihmistä ei maailmasta siis löydy – poikkeuksena identtiset kaksoset. Dna-tunniste on siten ri-kostutkinnassa käytännössä vuo-renvarma todiste.

Dna-tutkimus voidaan tehdä kai-kesta sellaisesta materiaalista, jo-ka sisältää ihmisen soluja. PCR-monistuksen ansiosta tutkimuksen materiaaliksi riittää minimaalisen pieni hiukkanen dna:ta.

Poliisin rikostutkinnassa dna-analyysit ovat korvanneet veriryh-mätutkimukset, joita aiemmin käy-tettiin tutkinnan apuna.

nut apuaan poliisin tutkijoille. Tekninen tutkinta, sormenjälkitoimisto ja dna-yk-sikkö on sittemmin yhdistetty rikostekni-seksi laboratorioksi, joka toimii Vantaan Jokiniemessä.

Ennen kuin dna:ta päästiin toden teol-la hyödyntämään rikostutkimuksessa tar-vittiin kuitenkin valtakunnallinen vertai-lurekisteri. Alkuaikoina, kun rekisteriä ei ollut, tutkijat saattoivat verrata rikos-paikalta löytämäänsä ainesta vain mah-dollisen syylliseksi epäillyn geeninäyt-teeseen.

Ensimmäisenä Euroopassa dna-rekis-terin perusti alan edelläkävijä Britannia, jota seurasivat Alankomaat, Saksa ja Itä-valta. Viidenneksi ehätti Suomi, jonka lainsäätäjät mahdollistivat rekisteröinnin vuonna 1997. Ensimmäiset dna-tunnis-teet päästiin kokoamaan suomalaispolii-sin henkilörekisteriin vuonna 1999.

Suomessa dna-näytteestä talletetaan rekisteriin yhteensä 11 markkeria eli geenimerkkiä. Markkerit on valittu si-ten, että niistä ei ole mahdollista saada selville mitään arkaluontoista tietoa. Tut-kimuksen kohteena eivät ylipäätään ole geenialueet vaan niin kutsuttu roska-dna eli geenien väliset alueet.

Kenen tahansa geneettistä tunnistetta poliisi ei myöskään saa vastaisen varal-lekaan tallentaa, Aunola korostaa. Ihmi-sen dna:n rekisteröinnin edellytyksenä on, että häntä epäillään rötöksestä, jos-ta voi napsahtaa ainakin puolen vuoden vankeustuomio, tai hänet on jo todettu syylliseksi törkeään rikokseen.

Sellaisiakin riittää, sillä rekisteriin on tähän mennessä kertynyt jo noin 100 000 hengen geneettinen sormenjälki. Niistä osa on kerätty kiertämällä pariin ottee-seen Suomen vankilat, toinen osa on

epäiltyjen kuulustelujen saldoa.Dna-rekisterin kokoamista on suju-

voittanut vuoden 2004 lakimuutos. Kun tunnisteen saamiseksi piti sitä ennen ottaa verinäyte, nyt tutkijan työkaluksi riittää pumpulipuikko, johon geeninäyte pyyhkäistään posken limakalvolta.

Kuolevan hyttysen todistus

Rikostutkinnan tärkein todistaja on usein tarkkasilmäinen naapuri tai muu valpas lähimmäinen, mutta ei aina. Seppo Au-nola kertoo tapauksesta, jossa tutkijoiden parhaaksi apuriksi osoittautui naaraspuo-linen hyttynen.

Lapuan poliisi sai muutama vuosi sit-ten ilmoituksen auton niin sanotusta lu-vattomasta käyttöönotosta. Kun auto pantiin hakuun, se löytyi seuraavana päi-vänä hylättynä mutta vahingoittumatto-mana naapurikaupungista Seinäjoelta.

Tyystin tyhjillään kulkuneuvo ei kui-tenkaan ollut, vaan sisällä inisi – partion mukaan ”heikossa hapessa” ollut – hyt-tynen, joka pullolleen turvonneena su-latteli veriateriaansa. Kun rikostekninen laboratorio analysoi veren koostumuk-sen, se osoittautui sisältävän ihmisen dna-tunnisteen.

Sama tunniste löytyi myös poliisille entuudestaan tutulta nuorukaiselta, jon-ka dna-näyte oli aiemmin talletettu rekis-tereihin. Mutta olisiko mahdollista, et-tä hyttynen olisi tuikannut imukärsänsä viattomaan ohikulkijaan ja sen jälkeen lentänyt satunnaiseen autoon lepäile-mään?

Ei, vastasi Helsingin yliopiston hyön-teistutkija, jonka puoleen poliisi kääntyi asian selvittämiseksi.

Veriannoksen saatuaan sääski ei enää lennä vaan laskeutuu lähimpään koste-aan paikkaan laskemaan munansa. Poh-janmaalaishyttynen oli siis nauttinut lou-naansa autossa.

Lapualta puolestaan löytyi myös pe-rinteinen valpas naapurinrouva, joka oli pannut merkille vieraan hiippailijan rivi-talon autokatoksessa. Tuntomerkit sopi-vat dna-tunnistetta kantavaan nuoreen-mieheen.

Kuulusteluissa epäilty kielsi anasta-neensa auton. Hän myönsi tosin olleensa sen kyydissä matkustajana, mutta autoa oli kuljettanut hänelle tuntematon mies. Syyttäjä vaati siksi lisänäyttöä poliisilta, joka ei tällä kertaa kuitenkaan katsonut välttämättömäksi ryhtyä tarkempiin tut-kimuksiin.

Pekka T. Heikura on historioitsija ja vapaa toimittaja.

50 8/2011KEMIA

Sanna Alajoki

”Hyvän laadun ja laadunvarmistuksen perusta laboratoriossa on toimiva johta-minen”, sanoo pääarvioija Tuija Sinervo Finas-akkreditointipalvelusta.

”Koko toiminta organisoidaan johta-misen kautta, joten sen varassa on pal-jon. Johtamisen pohjana taas toimivat asetetut visiot ja strategiat, joiden kautta määritellään edelleen tehtävät, vastuut ja velvollisuudet”, kuvailee Sinervo, joka puhui aiheesta Suomen Kemian Seuran järjestämällä laadunvalvonnan täyden-nyskoulutuskurssilla lokakuussa.

Hyvä johtaja myös arvioi sekä itseään että työntekijöitään jatkuvasti, lisää do-sentti Jaakko-Juhani Himberg Husla-bista. 18 vuotta suurlaboratorion laadus-ta vastannut, keväällä eläkkeelle jäänyt asiantuntija hoitaa laboratorion laatu-päällikön tehtävää nyt puolipäiväisesti.

Konkari muistuttaa yli 50 vuoden ko-kemuksella, että johtajan on tunnettava työntekijöidensä kyvyt ja katsottava, et-tä niitä pidetään yllä ja kehitetään koko ajan.

”Myöskään laatujärjestelmä ei saa ol-la hyllyyn kerran tehty mappi, joka yri-tyksellä on olemassa, vaan sen pitää olla työkalu, jota käytetään ja päivitetään jat-kuvasti”, Himberg korostaa.

”Esimerkiksi näytteenotto on erittäin vaativa osa-alue, joten näytteenottajien sertifiointi on oikein hyvä asia.”

Myös sisäinen ja ulkoinen auditointi ovat Himbergin mukaan hyviä konsteja toivotun laadun ylläpitämisessä.

”Auditointi ei kuitenkaan saa olla ih-misten kritisointia, eikä sen avulla pidä kertoa, miten asiat tulisi tehdä. Audi-toinnin tulee olla dialogia työntekijöi-den kanssa. Sen avulla saadaan esille tärkeimmät korjattavat asiat ja voidaan katsoa, mikä niistä hoidetaan ensin.”

Asiakkaan tarpeet ykköseksi

Henkilökunnan pätevyyden ja tiedonvä-lityksen varmistaminen takaa laborato-

Laatua laboratorioonajantasaisilla työkaluilla Laboratorion laadunvarmistus on jatkuva prosessi, jossa on

pysyttävä ajan hermolla. Tärkeintä on tunnistaa asiakkaan tarpeet,

sillä laboratorion ja sen asiakkaiden asettamat laatuvaatimukset

eivät aina kohdistu samoihin tekijöihin.

”Laboratoriossa keskitytään usein vain tulosten tarkkuuteen. Asiakas taas lähtee siitä, että tulokset ovat ilman muuta oikein ja asettaa laatuvaatimuksensa esimerkiksi toiminnan nopeuteen tai yhteydenpidon sujuvuuteen.”

rion toimivuuden, mutta jotta toiminnan laadusta saadaan todella hyvä, on tunnis-tettava asiakkaan tarpeet.

”On tiedettävä, mitä varten ja kenelle työtä tehdään”, painottaa Tuija Sinervo, jonka mukaan laatua ei pidä tarkastel-la pelkästään laboratorion omasta näkö-kulmasta.

”Laboratoriossa keskitytään usein vain tulosten laatuun ja tarkkuuteen. Asiakas taas lähtee siitä oletuksesta, että tulokset tottakai ovat oikeita, ja kiinnittää huo-mionsa esimerkiksi toiminnan nopeuteen tai yhteydenpidon sujuvuuteen.”

Laboratorion toiminnan laatua voi-daan Jaakko-Juhani Himbergin mukaan valvoa kunnolla vasta, kun laadun käsit-teet on ensin sisäistetty.

”Aluksi on ymmärrettävä, mitä laadul-la tarkoitetaan. Erään määritelmän mu-kaan laatu on sitä, missä määrin luontai-set ominaisuudet täyttävät vaatimukset. Kannattaa myös muistaa, että laatu voi olla hyvää tai huonoa. Termi itsessään ei sisällä näitä adjektiiveja.”

Laadunhallintaprosessissa on paljon käsitteitä, jotka voivat sekoittua keske-nään.

”Esimerkiksi laadun ohjaus on eri asia kuin laadun tarkkailu”, muistuttaa Him-berg, jonka mukaan laatuaan voi paran-taa vain organisaatio, joka hallitsee koko paketin laadunhallintajärjestelmän laati-misesta laadun suunnitteluun ja laadun-varmistukseen.

Jatkuvaa kehitystä

Toimintaympäristö muuttuu tätä nykyä niin kovaa tahtia, että myös laboratorion toiminnan on kehityttävä koko ajan.

”Usein tapahtuu niin, että kun ongel-ma havaitaan, se korjataan ja unohde-taan. Asioita pitää kuitenkin seurata ja tutkia myös ongelmien taustat. Muuten voidaan äkkiä huomata, että jonkin osa-alueen tulokset ovat pikkuhiljaa heiken-tyneet niin, etteivät ne enää vastaakaan vaatimuksia”, Tuija Sinervo varoittaa.

Laboratorion henkilökunnan on myös

tunnettava omat vastuualueensa ja tiedet-tävä, mitä ja miten tehdä. Jokainen työn-tekijä on vastuussa myös työnsä laadus-ta.

”Laatua ei voi ulkoistaa esimerkiksi ryhmänjohtajalle, vaan jokaisen on vas-tattava omasta työstään. Kun vastuiden jako on tehty selkeästi, asiat hoituvat ”, Himberg puhuu kokemuksen äänellä.

Myös uusien työntekijöiden perehdy-tys onnistuu, kun toimintatavat ja -peri-aatteet on määritelty ja dokumentoitu.

Tärkeää on lisäksi tallentaa syntyvä

518/2011 KEMIA

tieto jatkuvasti, sillä seuranta käy mah-dottomaksi, jollei toiminnasta jää jälkiä eikä jo tehtyihin asioihin voida tarvitta-essa palata.

Finas on aiemmin kannustanut labora-torioita osallistumaan vertailumittauksiin mahdollisimman paljon. Nyt Tuija Siner-vo tarkentaa, että laboratorioiden tulee kuitenkin harkita, minkälaisista vertailu-mittauksista on niille todellista hyötyä.

”Suunnittelua tarvitaan tässäkin asi-assa. Laboratorion tulee ensin selvittää omat tarpeensa ja sitten katsoa, millaisia vertailumittauksia tarpeisiin on tarjolla. Jos lähdetään valitsemaan tarjonnasta esimerkiksi ajankohdan perusteella so-pivaa mittausta, mennään helposti met-sään.”

”Sen, joka suunnittelee laatua, on ol-tava kiinni tässä päivässä myös lainsää-dännön osalta”, Jaakko-Juhani Himberg sanoo.

”EU:sta tulee koko ajan uusia asetuk-sia, jotka on ymmärrettävä, kun ne ote-taan käyttöön. Sen jälkeen tulevat kan-sallinen lainsäädäntö ja viranomaisten antamat normit, sitten asiakkaiden kans-sa tehdyt sopimukset. Vasta näiden jäl-keen tulevat markkinalähtöiset standar-dit ja toimialan kansainväliset sopimuk-set”, Himberg listaa.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Laboratorio kukoistaa, kun sen toiminnan

ja laadun kehit-täminen on

jatkuva pro-sessi.

Scan

stoc

kpho

to

”Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, keitä mittaukseen on osallistunut ja so-veltuuko kyseinen ryhmä juuri omalle laboratoriolle. Lisäksi tulee ottaa huo-mioon mittauksen sisältö. Ei ole järke-vää osallistua kymmeneen samaa asiaa mittaavaan vertailumittaukseen.”

Finas koordinoi kansainvälisten akkre-ditointielinten järjestämiä vertailumitta-uksia Suomessa. Akkreditoitujen labora-torioiden on esitettävä vuosittain selvitys osallistumisesta vertailumittauksiin.

Lainsäädännön vaatimukset

Laatua koskevat myös monet säädökset ja lait.

52 8/2011KEMIA

Sanna Alajoki

Kun kentällä mitataan esimerkiksi ve-den sameutta, mittauspaikka on valitta-va huolella.

”Virtauksen on oltava mahdollisim-man tasainen, eikä pohjassakaan saa olla epätasaisuuksia”, kuvailee tutkija Han-na Arola Suomen ympäristökeskukses-ta Sykestä.

”Anturin asennussyvyys on lisäksi va-littava siten, ettei pohjan pöllyäminen häiritse, mutta anturi ei myöskään jää kuiville veden mahdollisesti laskiessa.”

Kenttäanturin kalibroinnissa on otetta-va huomioon asioita, jotka eivät labora-toriossa häiritse.

”Tehdaskalibrointi ei riitä antureille, koska mittauspaikoissa on eroja. Sik-si anturit pitäisi aina kalibroida paikan päällä”, Arola huomauttaa.

”Jos valuma-alueen maankäyttö muut-tuu oleellisesti, anturimittauksia on syytä seurata entistä tarkemmin ja tarvittaessa tehtävä kalibrointi uudelleen.”

Anturit on myös hyvä kiinnittää si-ten, että ne saadaan helposti ylös vedes-tä huollettavaksi ja mahdollisimman tar-kasti takaisin samaan paikkaan huollon jälkeen.

Virheitä kenttämittausten tuloksiin voivat aiheuttaa vaikkapa roskat linssis-sä. Joskus anturit joutuvat myös ilkival-lan kohteiksi. Myös sähkönsaanti auto-maattiasemille on varmistettava, ja huol-toväliä valittaessa tulee ottaa huomioon mittauspaikan olosuhteet.

Kenttämittaajan pitääosata olosuhteet

”Perushuoltovälin tulisi olla sellainen, että saatavaan dataan ei ehdi tulla konta-minaatiosta johtuvia muutoksia.”

Syke julkaisee loppuvuodesta sameus-mittauksia käsittelevän oppaan, joka tu-lee myös ympäristökeskuksen verkkosi-vuille. Mittauksiin on hyvä saada yhte-näinen ohjeistus, ja käytännön oppaalle on Arolan mukaan ollut selvä tarve.

Syken sisävesiyksikön päällikön Sep-po Hellstenin mukaan kenttämittaus-tekniikka on vuosien mittaan parantunut huomattavasti. Anturit ovat aiempaa luo-tettavampia ja datansiirto entistä edisty-neempää.

”Tallennustekniikka on kuitenkin yhä melko kehittymätöntä. Vielä ei tiedetä si-täkään, mihin kaikkeen kertyvää suurta tietomäärää voidaan käyttää”, Hellsten huomauttaa.

Automatiikalla monta etua

Samaa mieltä on Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Helmi Kotilai-nen, jonka mukaan vedenlaadun kent-tämittaustulosten käytettävyydessä on vielä paljon kehitettävää. Automaatti-mittaukset ovat kuitenkin tulevaisuutta, ja seuranta paranee käytännön testauk-sen myötä.

Ely-keskus seurasi kesällä 2011 päät-tyneessä Teho-hankkeessa maatalouden kuormittamien jokivesien laatua mittaa-

malla jokien sameutta, nitraattia ja vir-taamaa jatkuvatoimisilla automaattimit-tauslaitteilla. Mittarien kalibrointeihin ja virityksiin kului aikaa vuoden verran, ja sen jälkeen mittauksia tehtiin viidessä kohteessa ympärivuotisesti kahden vuo-den ajan.

Mittaustulokset muunnettiin laborato-riossa tehtyjen vertailunäytteiden avulla typpi- ja fosforiravinnepitoisuuksiksi ja sen jälkeen laskennallisesti vesistökuor-mitukseksi. Perinteisiin menetelmiin ver-rattuna automaattilaitteet osoittautuivat mittaavan veden typpipitoisuuden varsin tarkasti, kun taas fosforiravinteiden tun-nistukseen jäi vielä toivomisen varaa.

Automaattisella vedenlaadun mitta-uksella on Kotilaisen mukaan kuitenkin monta etua. Vaikka automaattidata ei sellaisenaan sovellu rekistereihin, auto-maattinen seuranta tuo mitatut tiedot no-peammin käyttöön. Sekä kenttäkäynnit että laitehuollot näkyvät välittömästi tie-tokannassa, ja ne voidaan ottaa heti huo-mioon tulosten tulkinnassa.

Perinteisessä näytteenotossa tehdyt kenttähavainnot eivät aina siirry tie-tokantoihin saakka. Osa tiedoista, ku-ten nopeat vedenlaadun muutokset, voi myös jäädä kokonaan saamatta.

”Huomasimme mittaustuloksissa nit-raattihuipun Aurajoessa huhtikuussa juu-ri ennen jäidenlähtöä. Asia olisi luulta-vasti jäänyt perinteisessä seurannassa huomaamatta”, Kotilainen mainitsee.

Kun ympäristömittauksia tehdään kentällä, moni asia on toisin kuin laboratoriossa. Jotta mittaustuloksista saadaan käyttökelpoisia, on tunnettava tulosten luotettavuuteen ja toistettavuuteen vaikuttavat seikat.

Toisaalta automatiikassa on ongel-mansa. Niitä aiheuttavat esimerkiksi vedenpinnan suuret vaihtelut ja uo-maeroosio. Myös Suomen sääolosuh-teet ovat pulmalliset ympärivuotisessa käytössä oleville mittareille. Testattuja laitteita ja menetelmiäkin on tarjolla vasta rajallisesti.

”Myös mittarin huolto vie paljon aikaa, erityisesti talvella. Dataa jäi li-säksi saamatta, vieläpä juuri tutkijoita kiinnostavista ajanjaksoista”, Kotilai-nen listaa edelleen.

”Automaattianturi ei asennustavan

takia voi olla paikallaan esimerkiksi jäiden lähtiessä liikkeelle. Sulamis-vesien laatu ja samanaikaisten huip-puvirtaamien kuormitus jäivät auto-maattitekniikalla mittaamatta, ja sil-loin vaihtoehtona oli vain perinteinen näytteenotto.”

Kenttämittauksen uusimpia tuulia esiteltiin Syken syyskuisilla vertailu-laboratoriopäivillä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Neste Oil seuraapohjaveden laatuaNeste Oil tarkkailee pohjaveden laatua kenttämittauksin sekä ja-lostamoillaan Porvoossa ja Naan-talissa että Haminan terminaalin ja jakeluasemien ympäristössä, kertoo yhtiön asiantuntija Hen-rik Westerholm.

Näytteet otetaan kahdesti vuo-dessa. Herkästi näytteenoton yh-teydessä tai sen jälkeen muuttu-vat laatuominaisuudet määrite-tään kenttämittareilla. Aiemmin ominaisuudet mitattiin laborato-riossa.

Toiminnan ympäristövaikutus-ten velvoitetarkkailuun kuuluva näytteenotto- ja mittaustoiminta on yhtiössä akkreditoitu.

Kaikki velvoitetarkkailuun kuuluva laboratoriotoiminta Nes-te Oilissa on akkreditoitu.

”Kenttämittausten akkreditoin-nissa otetaan huomioon kenttäolo-suhteet. Menetelmien on oltava validoituja nimenomaan kenttä-käyttöön”, korostaa Westerholm, jonka mukaan myös kenttämitta-usten virhelähteet ja mittausepä-varmuus on tunnettava.

Olosuhteet kentällä vaihtele-vat, ja mittarien kalibrointi ja vi-ritys voi olla hankalaa. Tarpeen ovatkin kunnolliset muistiinpanot mittaustilanteista ja poikkeusolo-suhteiden tarkka kirjaaminen.

Pohjavesitarkkailussa kenttä-mittareilla tulisi mitata veden ha-petus- ja pelkistyskyky ja sameus sekä pH, sähkönjohtavuus ja liu-ennut happi. Westerholmin mu-kaan kenttämittaukset soveltuvat erityisen hyvin niille parametreil-le, jotka voivat muuttua nopeasti ja ovat herkkiä näytteenotolle.

Mittauksen kenttäkelpoisuus merkitsee usein tuloksen laadus-ta tinkimistä. Tuloksen luotet-tavuutta voidaan kuitenkin pa-rantaa kasvattamalla näytteiden lukumäärää ja sitä kautta näyt-teenoton edustavuutta, sillä kent-tämittauksesta koituu vähemmän kustannuksia kuin laboratoriotut-kimuksista, Westerholm sanoo.

”Otettavien näytteiden luku-määrä voi kenttämittauksissa olla suuri. Myöskään riskiä näytteen muuttumisesta kuljetuksen ja säi-lytyksen aikana ei ole.”

Pohjoinen ilmasto aiheuttaa vedenlaadun kenttämittauksille omat haasteensa.

Scan

stoc

kpho

to

Kenttämittausten kolme rooliaKenttämittauksilla voidaan korvata laboratoriokoe. •Laatuvaatimukset ovat tällöin samat kuin laborato-rio-olosuhteissa.

Kenttämittausten tuloksia voidaan käyttää suuntaa-•antavina, jolloin laatuvaatimukset eivät ole yhtä korkeita, koska tuloksia täydennetään laboratorio-testein.

Kenttämittausten tuloksia käytetään tutkimusten •apuna. Tulosten stabiilius on tällöin erittäin tärkeää.

53KEMIA8/2011

54 8/2011KEMIA

Jarl B. Rosenholm

Som en följd grundades år 1921 ett lek-torat i fysikalisk kemi och elektrokemi inom matematisk-naturvetenskapliga fa-kulteten. Till den första tjänsteinnehava-ren utnämndes filosofie kandidaten Per Ekwall, som år 1935 blev extraordinarie professor i fysikalisk kemi och elektro-kemi.

År 1943 ombildades tjänsten till Ernst och Majken Grönbloms professur i kemi, företrädesvis fysikalisk kemi och elek-trokemi. Efter pensioneringen 1963 kal-lades Ekwall av Kungliga ingenjörsaka-demin att inrätta ett ytkemiskt laborato-rium i Stockholm.

Ingvar Danielsson övertog tjänsten efter sin lärare. Vid förstatligandet av Åbo Akademi återinrättades professuren som kemi, företrädesvis fysikalisk kemi. Danielsson tog initiativet att 1972 grunda en biträdande professur i kvantkemi och molekylär spektrometri som stöd för den tvärvetenskapliga forskningen vid MNF. År 1999 förstärktes denna gren med en professur i biokemi, företrädesvis dator-stödd strukturkemi.

Jarl B. Rosenholm övertog tjänsten efter sin lärare år 1985 med benämning-en kemi, företrädesvis fysikalisk kemi. År 1999 återinfördes donatorernas namn, Ernst och Majkens professur i kemi, fö-reträdesvis fysikalisk kemi. Rosenholm ledde under åren 1995–2010 forskarsko-lan Graduate School of Materials Re-search (GSMR) och under åren 2006–2010 spetsforskningsenheten Functional Materials (FunMat).

Forskning av hög kvalitet

Den tvärvetenskapliga forskningstradi-tionen framgår av de professurers tjäns-tebenämningar som eleverna vid fysika-lisk kemi har utnämnts till: kemi, företrä-

Nittio år fysikalisk kemivid Åbo Akademi I Åbo Akademis årsskrift 1918

betonar professor Ossian Aschan

vikten av forskning i gräns-

området mellan fysik och kemi,

samt den speciellare analytiska

kemin sådan som den utövas

inom tekniken.

desvis fysikalisk kemi och elektrokemi samt fysikalisk kemi, organisk kemisk teknologi, oorganisk kemi, farmaceutisk kemi och biokemi, teknisk kemi samt allmän kemist teknologi, polymer- och plastkemi samt polymerkemins tekno-logi och membranteknologi, skogspro-dukternas kemi samt träprocesseringens fysikaliska kemi och tryckings och pap-perskemi samt pappersteknologi.

Tjänsterna har varit knutna till Åbo Akademi, tekniska högskolorna i Hel-singfors (Aalto universitetet) och Vill-manstrand, samt universiteten i Karlstad, Bergen, Trondheim och Ulm. Alltsedan första professuren som eleverna knutits till år 1958, har 18 professurer vunnits under 53 år, d.v.s. en professur per 2,9 år. Beaktar man återbesättande till profes-

Period 1992 1996 2005 2009Dr./Prof. Dr./Uni-€ Dr./Prof Publ./Prof. Dr./Uni-€ Publ./Uni-€

Åbo Akademi 100 100 100 100 100 100Helsingfors uni. 75 98 39 41 33 36Jyväskylä uni. 25 --- 22 36 34 55Åbo universitet 25 54 --- --- --- ---Uleåborgs uni. --- --- 22 27 18 23Tekn. h. (Aalto uni.) 67 107 78 55 49 36

I tabellen normaliseras antalet utdimitterade doktorer 1992–1996 (två vänstra kolumnerna) samt doktorer och antalet publikationer 2005–2009 (fyra högra kolumnerna) med antalet professorer och med universitets resurseringen, så att Åbo Akademi relateras som 100 % i alla fall.

Åbo Akademi har nittioåriga traditioner i fysikalisk kemi.

Sam

uli L

intu

la

surer blir medeltalet en professur per 3,8 år. Detta visar fysikaliska kemi utbild-ningens och forskningens exceptionellt höga kvalitet.

Verksamhetens evaluering möjliggörs av två opartiska utredningar utförda av Finlands Akademi, Suomen tieteen tila ja taso 1992–1996 och Chemistry Research in Finland 2005–2009. Åbo Akademi är överlägsen i jämförelse med övriga uni-versiteten, såväl vad utdimitterade dokto-rer beträffar som publicerade internatio-nellt granskade publikationer. Till denna slutsats kom också de utländska evalua-torerna för 2005–2009 perioden.

Skribenten var professor i fysikalisk kemi vid Åbo Akademi under åren 1985–2011.

jarl.rosenholm@abo.fi

För mera information se • www.fyke.fi • www.gsmr.info • www.funmat.fi

558/2011 KEMIA

Omaishoidon ohessa

Agnes Pockels oli syntynyt Itävallan hallitsemassa Venetsiassa vuonna 1862. Perheen isä työskenteli Itävallan armei-jassa kunnes sairastui malariaan, jolloin perhe muutti Saksan Braunschweigiin. Siellä Agnes kävi tyttökoulun, jossa ope-tettiin pääasiassa saksaa, vieraita kieliä ja uskontoa.

Agnesia kiinnostivat kuitenkin eniten luonnontieteet, joita hän olisi halunnut opiskella yliopistossa, mutta sinne oli naisilta pääsy kielletty. Pikkuveli Fried-rich Pockels sen sijaan väitteli fysiikan tohtoriksi Göttingenin yliopistossa ja toi-mi sen jälkeen professorina ensin Dres-denin teknillisessä yliopistossa ja sitten Heidelbergin yliopistossa.

Agnes Pockels joutui ahmimaan tietoa kotona. Tiedemiesveli onneksi kantoi si-sarelleen kasoittain tieteellisiä kirjoja ja ajankohtaisia artikkeleita. Yhdessä sisa-rukset myös pohdiskelivat luonnontietei-den polttavimpia kysymyksiä.

Järjestely sopi vanhemmille, jotka ei-

vät halunneet päästää tytärtään opintielle senkään jälkeen, kun yliopistojen ovet jo olivat avautuneet naisille. Äiti oli sairas-tunut isän perään, ja perhe tarvitsi Agne-sia enemmän kuin tiede.

Kun Braunschweigin teknillinen kor-keakoulu vihdoin tarjosi Agnes Pockel-sille työpaikkaa, hän ei vanhempiensa hoitajana voinut ottaa sitäkään vastaan vaan jatkoi entiseen tapaan tutkimuksi-aan kotioloissa.

Kotoa kunniatohtoriksi

Agnes Pockelsin isä kuoli vuonna 1906 ja äiti vuonna 1914. Heidän välissään menehtyi fyysikkoveli vuonna 1913.

Ensimmäisen maailmansodan syttymi-nen aiheutti sen, ettei Pockels enää juuri kyennyt hankkimaan tieteellisiä julkai-suja. Niiden lukemistakin hankaloittivat 52-vuotiaan tutkijan huonontunut näkö ja heikentynyt terveys.

Yksin jäänyt Pockels jatkoi silti sinnik-käästi työtään ja laati vielä useita artikke-leita, jotka julkaistiin arvostetuimmissa

tiedelehdissä. Hänen tutkimuksen-sa käsittelivät muun muassa mono-molekulaaristen kalvojen pintavoi-mia, nesteiden adheesiota lasiin sekä emulsioiden ja nesteiden ra-japintajännitystä.

70-vuotispäivänään vuonna 1932 Agnes Pockels vastaanotti Sak-san kolloidikemian seuran palkin-non, ja seuraavana vuonna Braun-schweigin yliopisto promovoi hä-net ensimmäiseksi naispuoliseksi kunniatohtorikseen. Hän kuoli ko-tikaupungissaan vuonna 1935.

Agnes Pockelsin kehittämä pin-tamittauslaite on hieman parannel-tuna yhä käytössä. Pockelsin nimi elää myös mitalissa, jota Braun-schweigin teknillinen yliopisto on vuodesta 1993 jakanut ansioitu-neille tutkijoille ja opettajille.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Agnes Pockels olipintakemian pioneeri Agnes Pockels oli täysin

itseoppinut luonnontieteilijä,

joka 20-vuotiaana kehitti

menetelmän veden pinta-

jännityksen mittaamiseen.

Sisko Loikkanen

Tiskiveden ei arvaisi kiehtovan ketään. 18-vuotias Agnes Pockels kuitenkin in-nostui aiheesta huomattuaan, että kun pestävistä astioista irtosi veteen rasvaa ja likaa, veden pinnalle syntyi kalvo.

Kun saksalaistyttö vuonna 1880 kirja-si havaintonsa muistiin, pintajännitystä ei vielä kyetty mittaamaan. Niinpä nuori nainen päätti tarttua asiaan itse. Vuonna 1882 valmiina oli hänen tinapannusta ja apteekkarinvaa’asta rakentamansa lai-te, jolla itseoppinut tutkija saattoi mita-ta vesi- ja suolaliuosten pintajännityksiä ja selvittää, kuinka pinta-aktiiviset aineet vaikuttavat ilmiöön.

Saadakseen tukea työhönsä Agnes Pockels otti yhteyttä Göttingenin yli-opiston professoreihin. Nämä kuitenkin vähät välittivät oppimattoman naisen tut-kimuksista, eikä kiinnostusta saati apua herunut.

Onnekseen Pockels sai myöhemmin käsiinsä tiivistelmän Britannian tiede-seuran Proceedings-sarjassa julkaistus-ta lordi Rayleighin eli John William Struttin artikkelista, jossa englantilais-tutkija kuvasi oliiviöljyn kalvonmuodos-tusta vedessä.

Kun Pockels oli kirjoittanut lordille pitkän kirjeen, jossa hän selosti kymme-nen vuoden aikana tekemänsä kokeet, alkoi tapahtua. Rayleigh toimitti kirjeen Nature-lehdelle, joka vuonna 1891 jul-kaisi sen otsikolla Surface Tension.

Agnes Pockelsin ensimmäistä tieteel-listä julkaisua seurasi joukko muita ar-tikkeleita, joiden ansiosta saksalainenkin tiedeyhteisö alkoi arvostaa hänen tutki-muksiaan.

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

56 8/2011KEMIA

Terveydenhuoltoalalla työskentelevät suomalaiset naiset kehittivät ratkaisut ongelmiin, joihin he törmäsivät jokapäiväisessä työssään.

se, että he ovat työssään törmänneet jo-honkin ratkaisua huutavaan ongelmaan.

Apua lapsidiabeetikoille

”Useimmat naisinnovaattorit haluavat pikemminkin auttaa ihmisiä kuin rikas-tua nopeasti”, sanoo Salla Koski, lail-listettu fysioterapeutti, taiteen maisteri

Myös teollista muotoilua opiskellut fysioterapeut-ti Salla Koski on erikoistu-nut terveys-teknologian käytettävyy-teen.

Leena Koskenlaakso

Kuinka naisesta tulee menestynyt kek-sijä?

Hiljattain järjestetyn innovaatiokilpai-lun tulosten perusteella kaupallistetta-vaksi kelpaavan keksinnön kehittäjällä on uteliaisuutta ja sitkeyttä, uskoa omiin kykyihinsä – ja halua auttaa muita.

Kaupallistettavia keksintöjä kehittävil-le naiskeksijöille on yhteistä niin ikään

ja MODZ Oy:n perustaja.Koski ja hänen tiiminsä ovat kehit-

täneet helppokäyttöisen laitteen, jonka avulla lasten diabetes pysyy paremmin hallinnassa. Keksintö siivitti ryhmän HealthPort-innovaatiokisan neljän voit-tajan joukkoon.

Dr. Modziksi ristitty innovaatio on kannettava verensokerimittari, joka

Käytännön terveyskeksintöjäHealthPort-innovaatiokilpailussa löy-tyi neljä voittajatiimiä, jotka palkittiin Saksassa syyskuussa järjestetyn ScanBalt Forum 2011:n yhteydes-sä.

Kilpailun järjesti Culminatum Inno-vation Oy Ltd. Kisassa metsästettiin terveydenhuollon kliinisiä keksintö-jä, jotka voidaan muuntaa potilaita auttaviksi kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kilpailu oli osa BSHR HealthPort -projektia, jonka osa- rahoittajana toimii Baltic Sea Region Programme 2007–2013.

Lisätietoja saa osoitteista www.scanbalt.org ja www.biobusiness.fi.

Ann

a H

ämäl

äine

n

578/2011 KEMIA

Naisten keksinnöt parantavat arkeamuistuttaa ykkös- tai kakkostyypin dia-betesta sairastavaa lasta mittauksen te-kemisestä tiettyyn aikaan, yleensä ennen lounasta. Jos lapsi unohtaa itse mitata verensokerinsa, reaaliaikaisella tiedon-siirtojärjestelmällä varustettu mittari lä-hettää tekstiviestin tämän vanhemmille ja myös hoitotiimin tulostaululle inter-netiin.

Markkinoilla nykyään olevat veren-sokerimittarit perustuvat vain edulliseen hintaan eivätkä suinkaan loppukäyttäji-en tarpeisiin, sanoo Koski, joka havah-tui asiaan työskennellessään lapsidiabee-tikoiden kanssa.

”Huomasin, että ellei mittareita suun-nitella lasten todellisia tarpeita silmällä pitäen, he eivät motivoidu käyttämään niitä eivätkä hoitotuloksetkaan silloin ole hyviä”, Koski kuvailee.

”Kustannussäästöt yhteiskunnalle tu-levat moninkertaisesti takaisin, kun ker-rannaissairaudet vähenevät.”

Koski uskookin, että kun halutaan ke-hittää parempia itsehoitotuotteita, juuri käyttäjien motivointi on avainasia. Dr. Modz on siksi suunniteltu yhteistyössä lasten kanssa. Mittari käy parhaillaan lä-pi viimeisiä käyttäjätestauksia ja tulee lopullisessa muodossaan markkinoille syksyllä 2012.

Työskentelyn helpottaja

Suuhygienistien Marianne Granlundin ja Gunilla Taddeon palkitun keksinnön taustalla on turhautuminen epämukavaan ja epäergonomiseen työasentoon. Kyky kyseenalaistaa tavanomainen ratkaisu ja halu tehdä yksin työskentelevien suun terveydenhuollon ammattilaisten työs-kentelystä helpompaa ja vähemmän kuormittavaa ajoi kaksikon kehittämään uudenlaisen työvälineen.

Ergofinger on kertakäyttöinen imu-kärki, joka kiinnitetään sormeen. Uu-denlainen kärki ehkäisee tuki- ja liikun-taelinsairauksien syntyä, sillä sen käyttö ei edellytä haitallista sormien puristus-otteen yhdistämistä ranteen vääntöliik-keeseen.

Ergofingeriä käyttävän suuhygienistin ei tarvitse kurotella erillistä imulaitetta. Lisäksi imukärki parantaa näkyvyyttä

Suuterveyden ammattilaisten työtä helpottavalle laitteelle riittää maailmalla kysyntää, uskovat Gunilla Taddeo (vas.) ja Marianne Granlund.

Mik

ko K

äkel

äpotilaan suuhun, mikä sekin nopeuttaa työskentelyä. Pehmeästä materiaalis-ta valmistettu Ergofinger on potilaalle miellyttävä ja turvallinen.

Ihmiset elävät nykyään pidempään, ja ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän suun- ja hampaanhoitoa. Jotta lisäänty-vään hoitotarpeeseen voidaan vastata, suuhygienistien määrä maailmassa kas-vaa seuraavien kymmenen vuoden aika-na voimakkaasti.

”Suuhygienistit myös suorittavat yhä vaativampia hoitotoimenpiteitä yksin, jolloin kaikki työtä helpottavat ratkaisut ovat todella tervetulleita”, Gunilla Tad-deo sanoo.

Ergofingerin potentiaalisiin käyttäjiin kuuluvat hänen mukaansa suuhygienis-tien ja hammashoitajien lisäksi myös yk-sin työskentelevät hammaslääkärit.

”Markkinapotentiaalia keksinnöllem-me siis riittää.”

Dynaaminen parivaljakko hioo par-haillaan innovaatiotaan tiiviissä yhteis-työssä Keksintösäätiön kanssa.

”Patenttihakemus on jo jätetty ja tuote-

kehittely hyvässä vauhdissa”, Marianne Granlund hymyilee.

Lupaavia ideoita

Kliinisiä innovaatioita etsinyt Health-Port-kilpailu järjestettiin Itämeren alu-eella. Kisaan osallistui monia lupaavia keksintöjä, jotka olivat tuotekehityspo-lun eri vaiheissa.

”Voittaneet ideat valittiin niiden kliini-sen tarpeen ja markkinapotentiaalin pe-rusteella”, kertoo tuomariston puheen-johtaja, ohjelmajohtaja Riikka Paasikivi Culminatum Innovationista.

HealthPort-innovaatiopalkinto myön-nettiin Dr. Modzin ja Ergofingerin lisäk-si myös kahdelle muulle keksinnölle. Niistä toinen on tanskalaisen Aalborgin sairaalan ideaklinikan keksimä happitut-ti ja toinen suomalaisen Goodlife-tiimin kehittämä palvelu työhyvinvoinnin edis-tämiseen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.leena.koskenlaakso@omnea.net

58 8/2011KEMIA

ULKOMAILTA

Saksassa on kehitteillä kuljetin, jonka toi-mittaa elimistöön annostellut lääkeaineet perille pikavauhtia: nanoraketti. Testira-ketti eteni sekunnissa 200 kertaa oman pi-tuutensa verran päihittäen vikkelimmät-kin bakteerit.

Pikakuljettimien kehityksen ongelma-na on ollut myrkyttömän polttoaineen keksiminen. Dresdenin Leibniz-instituu-tissa Samuel Sanchezin johdolla suun-niteltu nanoraketti käyttää menovetenään 0,25-prosenttista vetyperoksidia. Tutkijat uskovat voivansa laimentaa ainetta edel-leen tasolle, joka varmasti on ihmiselle turvallinen. Tutkimuksen kohteena ovat myös polttoaineet, joita elimistöstä löy-tyy luonnostaan; yksi sellainen voisi olla glukoosi.

Raketin runkona on metallinen nano-putki, jonka sisäpinta on päällystetty pla-tinalla. Kun putket upotettiin vetyperoksi-diliuokseen, platina katalysoi peroksidin hajoamisen vedeksi ja hapeksi. Ilmiö pa-kotti putken toisesta päästä ulos kaasu-kuplia, joiden työntövoima sysäsi raketin liikkeeseen vastakkaiseen suuntaan.

Tutkijat onnistuivat ohjaamaan rakettia magneettikenttien avulla ja säätämään sen nopeutta nesteen lämpötilaa vaihtelemal-la, kuvailee New Scientist.

”Nanoraketti on harvoja koneita, jotka kykenevät operoimaan veressä, virtsassa ja syljessä”, kehuu kuljetinta Kalifornian yliopiston tutkija Joseph Wang.

Pekka T. Heikura

Sikiön solut hoitavat äidin sydäntä

Sikiön kantasolut voivat paikata äidin sär-kyneen sydämen, osoittaa amerikkalaisen Mount Sinain lääketieteellisen instituutin tutkimus.

Kun kantaville naarashiirille aiheutet-tiin sydänkohtaus, sikiöt lähettivät vauri-oituneeseen elimeen kantasoluja, jotka al-koivat nopeasti muuntua terveiksi sydän-soluiksi. Havainto selittänee sen, miksi puolet raskausaikana sydänvaivoista kär-sivistä naisista paranee itsestään, kirjoit-taa New Scientist.

Aiemmissa tutkimuksissa sikiön kanta-soluja on löydetty odottavien äitien vam-mautuneista aivoista, keuhkoista, maksas-ta ja munuaisista. Sikiön tiedetään tuot-tavan myös soluja, jotka suojaavat äitiä rintasyövältä.

Päivi Ikonen

Nanoraketti kiidättäälääkkeen kohteeseensa

Tulevaisuuden nanoraketti on lastattu lääke-

aineella.

Musiikilliset kyvyt ja muisti toimivat usein niilläkin, joilta aivovamma on vienyt muut muistot.

ranisi ainakin muistinsa menettäneen elämänlaatu.

Musiikkimuistin tutkimuksesta kertoi BBC.

Päivi Ikonen

Musiikki uhmaamuistinmenetystäMusikaaliselle muistille on aivoissa va-rattuna oma lokeronsa. Musiikin muista-minen ei myöskään ole samanlaista kuin muu muistaminen.

Näin olettavat tutkijat, jotka selvittä-vät sitä, miksi musiikkimuistot ja -taidot usein säilyvät koskemattomina silloinkin, kun aivovamma pyyhkäisee muun muis-tin tyhjäksi.

Brittitiedemiehiä askarruttaa kapelli-mestari, pianisti Clive Wearing, jonka kaikki muistot hävitti tä-män vuonna 1985 sairastama aivotulehdus. Musiikintutkija-nakin toiminut Wearing ei siitä pitäen ole kyennyt muistamaan uusiakaan ihmisiä tai tapahtu-mia kuin muutaman sekunnin ajan. Siitä huolimatta hän lukee nuotteja ja soittaa entiseen tapaan ja on jopa johtanut kuoronsa kon-sertteja.

Saksalaisneurologit kuvailivat Wa-shingtonissa järjestetyssä kongressissa sellistiä, joka myös menetti muistinsa infektion seurauksena. Nyt muusikko ei pysty oppimaan edes asuntonsa huonejär-jestystä, mutta musiikin ja instrumenttin-sa hänkin hallitsee yhä.

Tohtori Carsten Finken mukaan mu-siikkimuistin saarekkeita voitaisiin käyt-tää polkuna potilaan mieleen ja musiik-kiterapiaa lääkkeenä, jonka avulla pa-

Scan

stoc

kpho

to

Scans

tockp

hoto

Scan

stoc

kpho

to

59KEMIA8/2011

Amsterdamin VU-yliopistossa on kehitetty ilmaisin, joka tunnistaa muovin sisään pii-lotetut räjähdysaineet, uutisoi Chemical & Engineering News. Ilmaisimessa hyödyn-netään aikaerotteista ramanspektroskopiaa (TRRS), joka tuottaa kuvattavasta kohtees-ta tarkempaa tietoa kuin röntgen.

Kun TRRS-ilmaisin suuntaa esineeseen lasersäteen, osa fotoneista siroaa takaisin spektrometriin tuoden mukanaan kemiallis-ta informaatiota näytteen pinnan molekyy-leistä. Hollantilaistutkijat sulkivat paluu-

Stanfordin yliopistossa on kehitetty akku, joka hyödyntää voimanlähteenään suolai-suuseroa jokien mereen laskeman makean veden ja meriveden välillä.

Idea ei ole uusi, mutta aiemmat mene-telmät ovat kalliita eivätkä sovi sähkön-tuotantoon suuressa mittakaavassa.

Kalifornialaisten yksinkertaisessa akussa on kaksi elektrodia, joista toinen sisältää positiivisia natriumioneja ja toi-nen negatiivisia kloori-ioneja. Akku täy-

tetään jokivedellä ja ladataan alhaisessa jännitteessä alhaiseen varaustilaan. Kun makea vesi sitten poistetaan ja korvataan suolaisemmalla merivedellä, elektrodien välinen jännite nousee ja akku luovuttaa enemmän sähköä kuin lataaminen vei. Va-rauksen tyhjennettyä sykli uusitaan.

Testeissä sähkövirtaa on syntynyt 74 prosentin tehokkuudella.

Pekka T. Heikura

Saksalaistutkijat:

”Farao tuskin olimaahanmuuttaja”

Saksalaiset tutkijat tyrmäävät sveitsiläisen geenitestiyrityksen väitteen, jonka mukaan farao Tutankhamenin suku olisi ollut ko-toisin Kaukasukselta Mustanmeren alueel-ta.

1300-luvulla eaa. hallinneen, 19-vuotiaa-na kuolleen egyptiläishallitsijan genomi sel-vitettiin viime vuonna. Sveitsiläinen iGenea teki analyysin perusteella omat johtopää-töksensä faraon sukujuurista. Sen mukaan yli puolet länsieurooppalaisista miehis-tä olisi yhteistä alkuperää Tutankhamenin kanssa, kun taas nykyegyptiläisistä samaa perimää kantaisi alle prosentti.

Yritys markkinoi myös geenitestejä, joi-den avulla jokainen voi osoittaa mahdol-lisen sukulaisuutensa legendaariseen valti-aaseen.

Sveitsiläisten tulkinta on virheellinen ja menetelmät epätieteellisiä, napauttaa Tu-tankhamenin dna:n analysointiin osallistu-nut Tübingenin yliopiston tutkija Carsten Pusch Focus-lehdessä.

Myös egyptologi Jochem Kahl Berliinin vapaasta yliopistosta on skeptinen.

”Kaikki tunnetut historialliset lähteet pu-huvat sitä vastaan, että maahanmuuttajalla olisi tuohon aikaan ollut mahdollisuus ku-ninkaan kruunuun”, Kahl sanoo.

Pekka T. Heikura

Lentokenttien turvatarkasta-jien päänvaivana ovat läpi-näkymättömät muovipullot, joiden sisältöä ei nykylaittein saada selville.

Joen ja meren yhtymäkohdissa voitaisiin tuottaa jopa 13 prosenttia maailman säh-köstä, sanovat amerikkalaistutkijat.

Tutankhamenin upeaa kultaista kuolin-naamiota säilytetään Kairon Egyptiläises-sä museossa.

Bjø

rn C

hris

tian

Tørr

isse

n

Sähköä jokisuistoista

Scan

stoc

kpho

to

Muoviin kätketyträjähteet esiin

väylän muutaman pikosekunnin ajaksi, jolloin ilmaisimeen päätyivät syvem-mältä eli muoviesteen takaa saapuvat fotonit.

Testipolymeereinä käytettiin poly-eteeniä, teflonia ja POM-muovia sekä tavallisia pakkausmateriaaleja, kuten polystyreenia ja PVC-muovia. Ilmaisin löysi niiden sisältä TNT:n sivutuotteen dinitrotolueenin ja muutkin testatut yh-disteet.

Ilmaisimelle olisi käyttöä lentolii-kenteen turvatarkastuksissa ja rikos-tutkinnassa. Lasersäde voitaisiin säätää eri aallonpituuksille niin, että se sopisi myös kartonkipakkausten sisällön sel-vittämiseen.

Pekka T. Heikura

Scan

stoc

kpho

to

60 8/2011KEMIA

HENKILÖUUTISIA

tenkin vielä parantaa ennen kuin niitä pääs-tään enemmässä määrin käyttämään ihmis-ravinnossa.”

Ravitsemuksellista merkitystä elintarvik-keiden väreillä ei ole, mutta tärkeitä ne silti ovat. Ihminen syö tutkitusti myös silmillään, ja monen ruuan tekee juuri väri. Pirteän oranssia porkkanaa on mukavampi pures-kella kuin vaikkapa likaisenharmaata. Väri vaikuttaa yllättävän paljon jo siihen, millai-sia valintoja kuluttaja kaupassa tekee.

”Värillä on väliä”, professori kiteyttää. ”Sitä paitsi keltaisen sisältämällä luteiinilla on kyllä terveysvaikutuskin, sillä se ehkäi-see silmänpohjan ikärappeumaa.”

Maalaisjärkeä keittiöön

Vaikka Huopalahti tutkii luonnonainei-ta, hän muistuttaa, ettei elintarvikkeiden

Elintarvikekemistiei usko karppaukseen Vuoden luonnontieteilijäksi

valittu professori Rainer Huopa-

lahti tutkii luonnollisia väriaineita

ja luottaa perinteiseen suoma-

laiseen ruokavalioon.

jossa suomalaisäiti kertoi kieltäneensä lap-siaan syömästä koulun ruokalassa, koska siellä tarjotaan ”myrkkyjä”.

”Aivan edesvastuuton väite, johon voi-si vastata, että äidin esittämissä vaihtoeh-doissa eli metsäsienissä on säteilyä ja järvi-kaloissa raskasmetalleja. Nämä asiat eivät ole yksiselitteisiä eikä ’luonnollinen’ sen turvallisempaa kuin ’lisäaineita’ sisältävä ruoka.”

Nykyajan muotiruokavalioistakaan Huo-palahti ei innostu vaan vannoo vanhan kun-non ruokaympyrän nimeen.

”Karppaaminen menee hetkellisenä laih-dutusdieettinä, mutta pitkällä tähtäimellä parasta on monipuolinen terveellinen ruoka. Löysät hiilihydraatit, kuten limsat ja pullat, on tietysti järkevää jättää syömättä.”

Tiimityö tuo tuloksia

Vuodesta 2002 elintarvikekemian professo-rin oppituolilla istunut Huopalahti on työs-kennellyt alma materinsa muissa tehtävis-sä vuodesta 1974. Työympäristö on lähes neljässä vuosikymmenessä muuttunut mel-koisesti.

”Toiminta on huomattavasti hektisempää kuin ennen vanhaan, jolloin aikaa jäi myös pohdiskelulle”, vertaa tieteen konkari, jon-ka elämäntyö palkittiin juuri vuoden 2011 luonnontieteilijän tittelillä. Huomionosoi-tuksen myönsi Luonnontieteiden akatee-misten liitto.

Nyt professorin aikaa nielee esimerkiksi tutkimusrahoituksen hankkiminen. Huopa-lahti tunnetaan myös aktiivisena akateemi-sen maailman ja elintarviketeollisuuden vä-listen suhteiden solmijana.

Uudet tuulet ovat toki puhaltaneet tutki-jankammioihin paljon hyvääkin.

”Aiemmin hakattiin päätä seinään yksi-nään, mutta nyt tehdään tiimityötä. Lisäksi tiimit koostuvat eri alojen erilaisista ihmi-sistä. Monta päätä yhdessä ratkaisee eteen tulevan ongelman nopeammin.”

Huopalahti arvostaa myös nykyisiä toh-torikouluja, joissa koulutettavat sekä teke-vät tutkimusta että antavat opetusta. ”Se on yliopistoille voimavara.”

Tieteenalan tulevaisuuskin näyttää pro-fessorista valoisalta. Hyviä, motivoituneita opiskelijoita on riittänyt, ja Turusta valmis-tuneet elintarvikekemian maisterit ja tohto-rit ovat työllistyneet erittäin hyvin.

Päivi Ikonen

LAL

”Akateemista työt-tömyyttä ei meidän alalla tunneta. Näin varmasti jatkuukin niin kauan kuin ihmi-set jatkavat syömis-tä”, sanoo elintarvi-kekemian professori Rainer Huopalahti.

Samettikukka, punapaprika, revonhäntä.Nyt ei puhuta kevään huulipunasävyis-

tä eikä kukkakaupan tarjoustuotteista, vaan kyseessä ovat Turun yliopiston elintarvike-kemian professorin Rainer Huopalahden tämänhetkiset tutkimuskohteet.

Huopalahti ryhmineen selvittää, kuinka kasvien väriaineita voitaisiin hyödyntää elintarvikkeissa, joihin kaivataan lisäväriä.

”Esimerkiksi samettikukkaa käytetään jo kananrehussa vahvistamassa keltuaisten vä-riä. Luonnonvärien pysyvyyttä täytyy kui-

synteettisissä väri- ja li-säaineissakaan mitään vikaa ole. Monia syn-teettisiä aineita esiintyy ruuassa myös luontaises-ti, ja käyttöön hyväksy-tyt yhdisteet ovat huolel-lisesti tutkittuja.

Esimerkiksi natrium-glutamaatista käytävää keskustelua professori pitää ”vouhotuksena”.

”Glutamaatti on nor-maali aminohappo, jota on monessa elintarvik-keessa luonnostaan. Nat-rium taas on suolaa.”

Suorastaan näppylöitä nostattaa hänen hiljattain kuulemansa haastattelu,

61KEMIA8/2011

Professori Kaarle Hämeri on saanut tämänvuotisen Vuoden hiukkasteko -palkinnon. Tun-nustuksen jakaa Hiukkasfoo-rumi.

Hämeri työskentelee Helsin-gin yliopiston professorina toi-mipaikkoinaan yliopiston fy-siikan laitos ja Työterveyslai-toksen nanoturvallisuuskeskus. Hän on palkitsijoiden mukaan tehnyt suomalaista aerosoliosaa-mista tunnetuksi esimerkillises-ti ja ollut keskeinen toimija alan kotimaisessa ja kansainvälises-sä verkostossa.

Kaarle Hämeri on luonut huo-mattavan uran kokeellisessa ae-rosolitutkimuksessa ja osallis-tunut moniin tieteidenvälisiin, sekä akateemisiin että yhteis-kunnallisesti ja teollisesti mer-kittäviin tutkimushankkeisiin.

Hämeri on myös toiminut niin suomalaisten kuin kansain-välisten tutkimusyhteisöjen joh-totehtävissä. Suomalaisessa Ae-rosolitutkimusseura ry:ssä Hä-meri on hoitanut lähes kaikkia

Aerosoliseura palkitsiJyrki M. MäkelänProfessori Jyrki M. Mäke-lä Tampereen teknillisestä yli-opistosta on saanut aeroso-litutkimuksen vuoden 2011 NOSA-palkinnon. Tunnustuk-sen myönsi aerosolialan poh-joismainen seura Nordiska Sällskapet för Aerosolforsking (NOSA).

Palkinnon perusteluissa seu-ra kiittää Mäkelän ansioita poh-joismaisen aerosolitutkimuksen edistäjänä ja arvostettuna tutki-jana ja opettajana. Mäkelä on antanut merkittävän panoksen ilmakehän hiukkasten muodos-tumiseen liittyvien mittausten ja muiden alan teknisten sovellus-ten kehittämiseen.

Aerosolitutkimuksen uran-uurtajiin kuuluva Mäkelä on ollut pitkään mukana alan kes-keisissä kansainvälisissä tutki-mushankkeissa sekä Tampe-reella että sitä ennen Helsingin yliopiston aerosolilaboratorios-sa. Hän muun muassa esitti jo kymmenen vuotta sitten, että kiistelyn kohteena olevat amii-nit osallistuvat ilmakehän hiuk-kasten muodostamiseen.

NOSA-palkinto luovutettiin Mäkelälle Tampereella järjeste-tyssä pohjoismaisessa aerosoli-tutkijoiden kongressissa.

Vuoden tieteentekijäksi 2011 on valittu syöpätutkija Anchit Khanna. Valinnan teki Tieteen-tekijöiden liitto.

Tampereen yliopiston Biolää-ketieteellisen teknologian insti-tuutissa työskentelevä Khanna viimeistelee väitöskirjaansa, jossa hän selvittää hiljattain löydetyn CIP2A-syöpägeenin

Pekka PyykköRuotsin tiede-akatemiaanRuotsin kuninkaallinen tiede-akatemia on nimittänyt Helsin-gin yliopiston emeritusprofes-sorin Pekka Pyykön kemian ryhmänsä ulkomaiseksi jäse-neksi. Pyykkö kuuluu fysikaa-lisen, erityisesti kvanttikemian suomalaisiin uranuurtajiin. En-nen Helsingin yliopistoa hän toimi professorina Åbo Akade-missa.

Mika Sillanpää arvioimaanYK:n ympäristö-raporttiaLappeenrannan teknillisen yli-opiston professori Mika Sil-lanpää on valittu vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi YK:n ympäristöohjelman Unepin Kemikaalit ja jätteet -osuuteen. Sillanpään tehtävänä on arvioi-da ja kommentoida kemikaale-ja ja jätteitä käsittelevän luvun tieteellistä sisältöä.

TTY:

n ku

va-a

rkis

to

Jyrki M. Mäkelä sanoo otta-neensa palkinnon vastaan myös tunnustuksena tampere-laiselle aerosolitutkimukselle.

Kaarlo Hämeri toimii par-haillaan aerosolitutkimuksen kattojärjestön IARA:n ensim-mäisenä suomalaisena pu-heenjohtajana.

Jyrk

i Luu

kkon

en

Anchit Khanna on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopistossa vuodesta 2006.

Kaarle Hämeri tekiVuoden hiukkasteon

tehtäviä rahastonhoitajasta pu-heenjohtajaan. Hämeri oli yksi myös Suomessa järjestetyn ae-rosolikonferenssin IAC 2010:n puheenjohtajista.

Hiukkasteko-palkinto jaettiin Kaarle Hämerille marraskuussa Tampereella pidetyssä Hiukkas-foorumin syysseminaarissa.

Vuoden tieteentekijätutkii syöpägeenejä

toimintamekanismeja ja klii-nistä merkitystä.

Khanna on yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa jo aiemmin osoittanut yhteyden CIP2A:n ja tunnetuimpiin syö-pägeeneihin kuuluvan MYC:n kanssa.

Intialaissyntyiselle Khannal-le on myönnetty useita mer-

kittäviä kansainvälisiä tunnus-tuksia ja palkintoja, kuten Eu-roopan syöpätutkimusjärjestön EACR:n nuoren tutkijan pal-kinto vuonna 2009 ja arvostettu nuoren tutkijan Hamilton Fair-ley -palkinto Britanniassa vuon-na 2010.

Aiemmin tänä vuonna Khan-na sai Pohjois-Amerikan syö-päjärjestöjen GlaxoSmithKline Outstanding Clinical Scholar -palkinnon merkittävästä klii-nisestä tutkimuksestaan, jossa hän selvitti CIP2A-proteiinin merkitystä useiden syöpien syn-nyssä.

62 8/2011KEMIA

HENKILÖUUTISIA

NIMITYKSIÄVÄITÖKSIÄ

KemiraToimitusjohtajaksi 1.4.2012 al-kaen on nimitetty PhD Wolf-gang Büchele. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Harri Kermi-nen jää samaan aikaan eläkkeel-le. Büchele on toiminut Kemiran hallituksen jäsenenä vuodesta 2009.

Kemiran Municipal & Indust-rial -segmentin johtajaksi ja joh-toryhmän jäseneksi on nimitetty

Aalto-yliopistoDI Erno Lindforsin väitöskirja Network Biology. Applications in medicine and biotechnology tar-kastettiin 4.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Olli Yli-Harja (Tampereen teknillinen yliopis-to) ja kustoksena prof. Kimmo Kaski.

DI Reetta Nylundin väitöskirja Proteomics analysis of human en-dothelial cells after short-term ex-posure to mobile phone radiation tarkastettiin 4.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jukka Juutilai-nen (Itä-Suomen yliopisto) ja kus-toksena prof. Risto Ilmoniemi.

DI Ilkka Aaltion väitöskirja Role of twin boundary mobili-ty in performance of the Ni-Mn-Ga single crystals tarkastettiin 11.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. José Manuel Barandiarán (País Vascon yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Simo-Pekka Hannula.

DI Tuomas Hännisen väitöskir-ja Studies on the ultrastructure of natural fibres and its effects on the fibre utilization tarkastettiin 11.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Callum Hill (Edinburghin Napier-yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Tapani Vuo-rinen.

FM Terhi Hirvikorven väitöskirja Thin Al2O3 barrier coatings grown on bio-based packaging materials by atomic layer deposition tarkastettiin 18.11.2011. Vastaväittäjänä toimi dos. Eeva-Liisa Lakomaa (Vaisala Oyj) ja kustoksena akatemiaprof. Maarit Karppinen.

DI Eeva-Maija Turpeisen väitöskirja Hydrodeoxygenation of methyl heptanoate and phenol over sulphided supported NiMo and CoMo catalysts tarkastettiin 18.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. H.J. Heeres (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustok-sena prof. Outi Krause.

DI Nikolai Vatanskin väitöskir-ja Networked Control with Delay Measurement and Estimation tar-kastettiin 18.11.2011. Vastaväit-täjinä toimivat prof. Steven X. Ding (Duisburg-Essenin yliopis-to, Saksa) ja prof. Dominique Sauter (Henri Poincaré -yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Sirk-ka-Liisa Jämsä-Jounela.

DI Sini Metsä-Kortelaisen väi-töskirja Differences between sap-wood and heartwood of thermally modified Norway spruce (Picea abies) and Scots pine (Pinus syl-vestris) under water and decay exposure tarkastettiin 9.12.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Hol-

MMM, KTM Hannu Virolai-nen. Hän johti aiemmin Indust-rial-segmenttiä.

Lassila & TikanojaToimitusjohtajaksi on nimitet-ty KTM Pekka Ojanpää. Hän toimi aiemmin Kemirassa Mu-nicipal & Industrial -segmentin ja sitä ennen Specialty-yksikön johtajana.

ger Militz (Göttingenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Mark Hughes.

Helsingin yliopistoFM Päivi Kanervan väitöskir-ja Immunochemical analysis of prolamins in gluten-free foods tarkastettiin 4.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Peter Köhler (Münchenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Hannu Salovaara.

FM Hanna Västinsalon väitöskirja Molecular genetics of Usher syndrome -inherited deaf-ness and blindness tarkastettiin 11.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Jaakko Ignatius (TYKS) ja kustoksena prof. Irma Järvelä.

FL Johannes Pernaan väitös-kirja ICT for chemistry educa-tion: Design research approach tarkastettiin 12.11.2011. Vasta-väittäjänä toimi prof. Petri Pihko (Jyväskylän yliopisto) ja kustok-sena prof. Markku Räsänen.

FM Teija Koivulan väitös-kirja Development of radiosyn-thesis methods for 18F-labelled radiopharmaceuticals—General considerations and production of a dopamine transporter radiolig-and tarkastettiin 18.11.2011. Vas-taväittäjänä toimi prof. Raisa Kra-sikova (Venäjän tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Jukka Lehto.

FM Hilkka Timosen väitöskir-ja Chemical Characterization of Urban Background Aerosol Using Online and Filter Methods tar-kastettiin 18.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Imre Salma (Eötvös Lorándin yliopisto, Un-kari) ja kustoksena prof. Markku Kulmala.

FM Elina Färmin väitöskirja Selective-Area Atomic Layer De-position tarkastettiin 24.11.2011. Vastaväittäjänä toimi johtaja Veli-Matti Airaksinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Mikko Ritala.

FM Anette Pykäläisen väitös-kirja Generation of Flat and Curved Membranes by Inverse-BAR Domain Proteins tarkastet-tiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Pontus Aspenström (Karoliininen instituutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha Partanen.

FM Tuija Jokelan väitöskirja Synthesis of Reduced Metabo-lites of Isoflavonoids and their Enantiomeric Forms tarkastettiin 26.11.2011. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Michael Orfanopoulos (Kreetan yliopisto) ja kustoksena prof. Kristiina Wähälä.

FM Päivi Järvisen väitöskir-ja Molecular studies on LIM-do-main protein CRP1 tarkastettiin

30.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Pekka Lappalainen ja kus-toksena prof. Jorma Keski-Oja.

M.Sc. Leila Costellen väitös-kirja Tuning the interfacial prop-erties of supported metal nano-clusters tarkastettiin 7.12.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-kus Ahlskog (Jyväskylän yliopis-to) ja kustoksena prof. Jyrki Räi-sänen.

FM Jussi Hepojoen väitöskir-ja Glycoprotein Interactions in the Assembly of Hantaviruses tar-kastettiin 9.12.2011. Vastaväittä-jänä toimi prof. Richard Elliott (St Andrewsin yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena prof. Kalle Saksela.

Itä-Suomen yliopistoFM Jarno Kaakkusen väitöskirja Fabrication of functional surfaces using ultrashort laser pulse abla-tion tarkastettiin 4.11.2011. Vasta-väittäjänä toimi prof. Olivier Par-riaux (Jean Monnetin yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Pasi Vahimaa.

Prov. Johanna Räikkösen väi-töskirja Bisphosphonate-induced IPP/ApppI accumulation in cells tarkastettiin 11.11.2011. Vas-taväittäjänä toimi prof. Graham Russell (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jukka Mönkkönen.

FM Marjo Huovisen väitöskir-ja Effects of benzo(a)pyrene in human breast cancer cell lines related to chemical carcinogen-esis tarkastettiin 2.12.2011. Vas-taväittäjänä toimi dos. Kaisa Un-kila (Orion Pharma) ja kustoksena prof. Kirsi Vähäkangas.

FM, LK Henna-Kaisa Jyrkkä-sen väitöskirja Transcription fac-tor Nrf2 mediated gene regulation and signalling in the endothelium tarkastettiin 2.12.2011. Vastaväit-täjänä toimi dos. Sohvi Hörkö (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Anna-Liisa Levonen.

FM Niina Siitosen väitöskirja Candidate gene studies on body size, type 2 diabetes and relat-ed metabolic traits tarkastettiin 2.12.2011. Vastaväittäjänä toimi

prof. Marju Orho-Melander (Lun-din yliopisto, Ruotsi) ja kustokse-na prof. Matti Uusitupa.

Jyväskylän yliopistoFM Jukka Aumasen väitös-kirja Photophysical properties of dansylated poly(propylene amine) dendrimers tarkastettiin 14.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Paola Ceroni (Bolognan yli-opisto, Italia) ja kustoksena prof. Jouko Korppi-Tommola.

FM Minna Kärnän väitöskirja Ether-functionalized quaternary ammonium ionic liquids—synthe-sis, characterization and physico-chemical properties tarkastettiin 18.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyri-Pekka Mikkola (Uuma-jan yliopisto, Ruotsi) ja kustokse-na dos. Manu Lahtinen.

FM Heikki Takalan väitöskir-ja Three proteins regulating integ-rin function—filamin, 14-3-3 and RIAM tarkastettiin 29.11.2011. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. David A. Calderwood (Yalen yli-opisto, Yhdysvallat) ja kustokse-na prof. Jari Ylänne.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Kari Myöhäsen väitöskir-ja Modelling of combustion and sorbent reactions in three-dimen-sional flow environment of a cir-culating fluidized bed furnace tar-kastettiin 2.12.2011. Vastaväittäji-nä toimivat prof. Reijo Karvinen (Tampereen teknillinen yliopisto) ja prof. Markus Haider (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Timo Hyppä-nen.

TkL Markku Laatikaisen väi-töskirja Modeling of electrolyte sorption—from phase equilibria to dynamic separation systems tarkastettiin 2.12.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Dmitri Mura-viev (Barcelonan yliopisto, Es-panja) ja kustoksena dos. Tuomo Sainio.

Oulun yliopistoFM Sini Nurmenniemen väitös-kirja Analysis of cancer cell inva-

63KEMIA8/2011

Tilaa Kemia-lehden uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi

sion with novel in vitro methods based on human tissues tarkastet-tiin 4.11.2011. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Michael Zeisberg (Göt-tingenin yliopisto, Saksa) ja kus-toksena prof. Juha Risteli.

FM Tatu Haatajan väitöskirja Peroxisomal multifunctional en-zyme type 2 (MFE-2): The cata-lytic domains work as independ-ent units tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi dos. Jarmo Niemi (Turun yliopisto) ja kus-toksena dos. Tuomo Glumoff.

FL Merja Holapan väitöskir-ja Electron spectroscopy of alka-li metals tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi tohtori Gun-nar Öhrwall (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hele-na Aksela.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Jaakko Saarelan väitöskirja Gas-Phase Photoacoustic Spec-troscopy: Advanced Methods for Photoacoustic Detection and Signal Processing tarkastettiin 18.11.2011. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Markus W. Sigrist (ETH Zürich, Sveitsi) ja kustoksena dos. Juha Toivonen.

M.Sc. Alexey Veselovin väi-töskirja Optical Fibers Func-tionally Enhanced by Photoac-tive Molecules tarkastettiin 23.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Ni-kolai Tkachenko.

DI Ilpo Suomisen väitöskirja A Multiband Green’s Function Approach to Scanning Tunnel-ling Spectroscopy of HTC Super-conductor Bi-2212 tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi dos. Ari Harju (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Jouko Nieminen.

DI Hannu Husun väitöskir-ja Electromagnetic Resonances and Local Fields in the Linear and Nonlinear Optical Response of Metal Nanostructures tarkas-tettiin 2.12.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Olivier Martin (Lau-sannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Mart-ti Kauranen.

DI Jari Lyytikäisen väitöskir-ja Optically Pumped Semicon-ductor Disk Lasers Operating at Near Infrared Spectral Range tarkastettiin 9.12.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Richard Hogg (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Oleg Ok-hotnikov.

jatkuu seuraavalla sivulla…

Metallin pintarakenne ennen kytkentäainekäsittelyä vaikut-taa huomattavasti valmiin me-talli-muovihybridin liitoslu-juuteen. Paras adheesiolujuus saadaan muodostamalla metal-lin pinnalle kontrolloitu oksidi-kerros.

Havainnot teki väitöstutki-muksessaan Mari Honkanen, joka toteutti kiillotetun ruostu-mattoman teräksen ja muovin sekä kuparin ja muovin välisen adheesion kytkentäaineen avul-la. Näin materiaalien välille saatiin kemiallinen liitos, eikä metalliosaa tarvinnut rei’ittää. Reiättömiä tuotteita tarvitaan moniin sovelluksiin.

Teollisessa ruiskuvalussa me-tallin ja muovin liitos toteutaan nykyään yleensä mekaanisel-la lukittamisella. Menetelmäs-sä sulatettu muovi ruiskutetaan muottiin asetetun rei’itetyn me-talliosan päälle, jolloin muovi menee reikien läpi ja liittää ma-teriaalit yhteen mekaanisesti.

Tärkeässä osassa hybridituot-teiden kehittämisessä on Hon-kasen mukaan elektronimikro-skopian avulla tehtävä tuotteen yksityiskohtainen karakterisoin-ti sen eri valmistusvaiheissa.

DI Mari Honkasen väitös-kirja Injection-Molded Hybrids —Characterization of Metal-Plastic Interfacial Features tar-kastettiin Tampereen teknilli-sessä yliopistossa 11.11.2011. Vastaväittäjinä olivat professori Andy Horsewell Tanskan tek-nillisestä yliopistosta ja Hannu Hänninen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimi professori Toivo Lepistö.

Monet pintakasvilajit yhteyttä-vät tehokkaasti ja voivat siten vaikuttaa merkittävästi metsän hiilensidontaan, ilmenee Liisa Kulmalan väitöstutkimukses-ta, jossa hän selvitti yleisimpien pintakasvien hiilensidontaa eri-ikäisissä metsiköissä.

Vanhoissa metsissä pintakas-vien osuus kaikesta hiilensidon-nasta on noin 10–15 prosenttia, mutta nuorissa, alle 20-vuo-tiaissa metsissä se osoittautui huomattavasti suuremmaksi.

Etenkin männiköissä ja hak-kuuaukeilla maassa kasvavien kasvien, kuten mustikan, puolu-kan, kanervan, kastikan ja sam-malien, käyttöön pääsee paljon valoa. Hakkuuaukoissa pinta-kasvit ovat ainoita hiilensitojia, mutta niiden toimintaan siellä vaikuttavat kova lajistokilpailu ja toisten kasvien varjoon jää-minen.

Pohjoisilla havumetsillä on suuri merkitys hiilen sitojina ja ilmastonmuutoksen hidastaji-na. Metsien hiilensidonnan tut-kimus on tähän asti keskittynyt pääasiassa puihin. Kun pinta-

Kohti parempiametalli-muovi-hybridejä

Mari Honkanen

4 000 euron suuruinen Albert Wuokon palkinto luovutettiin Pia Vuorelalle marraskuussa Farmasian päivien avajaisissa.

Farmasiapalkintoprofessori Pia VuorelalleSuomen farmaseuttinen yhdis-tys on myöntänyt vuoden 2011 Albert Wuokon tunnustuspal-kinnon professori Pia Vuo-relalle. Helsingin yliopistos-sa tohtoriksi väitellyt Vuorela toimii farmaseuttisen kemian professorina ja farmaseuttisen opintosuunnan johtajana Åbo Akademissa.

Pia Vuorela on monipuolisen akateemisen tieteellisen tutki-muksensa ja opetustyönsä ohel-la tehnyt mittavan työn Suomen farmasian hyväksi myös yli-opistojen ulkopuolella, yhdis-tys kiittää.

Vuorelalla on useita asiantun-tija- ja luottamustehtäviä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on muun muassa Suomen far-makopeakomitean varapuheen-johtaja, Suomen Akatemian ter-veyden tutkimuksen toimikun-nan jäsen ja monien tieteellisten julkaisusarjojen tieteellinen ar-vioija. Lisäksi hän on toiminut

Suomen Farmaseuttisen yhdis-tyksen hallituksen puheenjohta-jana ja Euroopan farmaseuttisen tiedejärjestön Eufepsin varapu-heenjohtajana.

Vuorela sai ensimmäisen Wuokon palkintonsa ansioistaan nuorena tutkijana vuonna 1992. Hän on ainoa, jolle tunnustus on myönnetty jo toisen kerran.

Pintakasveilla iso roolimetsien hiilensidonnassa

kasvien osuudesta saadaan li-sätietoa, voidaan tarkentaa glo-baaleja ilmastomalleja.

MMM Liisa Kulmalan väitös-kirja Photosynthesis of ground vegetation in boreal Scots pine forests tarkastettiin Helsingin yliopistossa 11.11.2011. Vas-taväittäjänä toimi apulaispro-fessori Sari Palmroth Duken yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena professori Annikki Mäkelä.

Liisa Kulmala

64 8/2011KEMIA

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT

Tekniikan päivätEspoo 13.–14.1.2012www.tekniikanpaivat.fiKemikaaliturvallisuuden peruskurssi, jakso 1Kirkkonummi 18.–19.1.2012www.chemind.fi > tapahtumaka-lenteriLiuos- ja seoslaskut laboratoriossaHelsinki 24.–25.1.2012www.ael.fiVaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi vastuuhenkilöilleJärvenpää 25.–26.1.2012www.ael.fiReach – jatkokäyttäjätHelsinki 8.–9.2.2012www.ael.fiLaaduntarkkailupäivät / Labquality Days 2012Helsinki 9.–10.2.2012www.labquality.fiPerusmääritykset elintarvike-näytteistäHelsinki 9.–10.2.2012www.ael.fiPaptech 2012Helsinki 21.–22.3.2012www.adforumworld.comKemikaaliturvallisuuden peruskurssi, jakso 2Tampere 27.–28.3.2012www.chemind.fi > tapahtumaka-lenteri

TULEVIA TAPAHTUMIAPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

Analyysitekniikka ja Prosessiteollisuus 2012Helsinki 18.–19.4.2012www.easyfairs.com/fiRuiskuvalutuotteiden suunnitteluHelsinki 3.–4.5.2012www.ael.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 24.–25.5.2012www.helsinkich.euNordic Environmental Chemistry ConferenceTurku 4.–7.6.2012www.necc2012.fi15. Pohjoismainen katalyyttisymposiumMaarianhamina 10.–12.6.2012www.nsc2012.orgAlihankinta 2012Tampere 18.–20.9.2012www.alihankinta.fiPakkaus 2012Helsinki 26.–27.9.2012www.easyfairs.com/fi4th Nordic Wood Biorefinery ConferenceHelsinki 23.–25.10.2012www.vtt.fi/nwbc2012FinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fiChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.finnexpo.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT

KromatografisymposiumSandefjord, Norja 8.–10.1.2012www.legeforeningen.noInterplastica 2012Moskova, Venäjä 24.–27.1.2012www.interplastica.deSynthetic Biology in EuropeBarcelona, Espanja 6.–8.2.2012www.efb-central.orgGreen Polymer ChemistryKöln, Saksa 20.–22.3.2012www2.amiplastics.com/events20th World Forum on Advanced MaterialsDubrovnik, Kroatia 26.–30.3.2012www.polychar20-croatia.comDiscovery Chemistry CongressMünchen, Saksa 29.–30.3.2012www.selectbiosciences.comProdtech 2012Pietari, Venäjä 3.–5.4.2012www.restec.ru/prodtechEMB 2012Bologna, Italia 10.–12.4.2012www.efb-central.org11th World Filtration CongressGraz, Itävalta 16.–20.4.2012www.wfc11.org12th Eurasia Conference on Chemical SciencesDassia, Kreikka 16.–21.4.2012http://eurasia12.uoi.grAnalytica 2012München, Saksa 17.–20.4.2012www.analytica.dePaintExpoKarlsruhe, Saksa 17.–20.4.2012www.paintexpo.comProStab 2012Lissabon, Portugali 2.–4.5.2012www.efb-central.org

Bioindustry 2012Pietari, Venäjä 15.–17.5.2012bio.lenexpo.ru/eng St. Petersburg ChemforumPietari, Venäjä 15.–18.5.2012corrosion.lenexpo.ru/enXXXIII Nordic Congress in Clinical ChemistryReykjavik, Islanti 12.–15.6.2012www.nfkk2012.isEuropean Symposium on Computer Aided Process EngineeringLontoo, Iso-Britannia 13.–17.6.2012www.icheme.org/escape22Achema 2012Frankfurt, Saksa 18.–22.6.2012www.achema.deBIO 2012Las Vegas, USA 25.–28.6.2012convention.bio.orgBOS 2012Tallinna, Viro 1.–4.7.2012www.boschem.eu15th International Congress on CatalysisMünchen, Saksa 1.–6.7.2012http://events.dechema.de/icc2012ICCE – Ecrice 2012Rooma, Italia 15.–20.7.2012www.iccecrice2012.orgEUCHEM Conference Molten Salts and Ionic LiquidsNewport, Iso-Britannia 5.–11.8.2012www.euchem2012.org20th International Congress on Chemical and Process EngineeringPraha, Tšekki 25.–29.8.2012www.chisa.cz/20124th EuCheMS Chemistry CongressPraha, Tšekki 26.–30.8.2012www.euchems-prague2012.cz

HENKILÖUUTISIA

Tampereen yliopistoLL Tommi Koivun väitöskir-ja Changes in Atherosclerosis Risk Factors Induced by Hor-mone Replacement Therapy or Ethanol Consumption tarkastet-tiin 12.11.2011. Vastaväittäjänä toimi dos. Timo Kuusi (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Nikkari.

M.D. Ya Zhangin väitöskirja Potential Use of Polymersomes and Lipid Nanocapsules as Therapeutic Carriers in the Rat Inner Ear tarkastettiin 24.11.2011. Vastaväittäjänä toimi dos. Timo Hirvonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ilmari Pyykkö.

Turun yliopistoLL Jami Rekolan väitöskirja Wood as a model material for medical biomaterials—In vivo and in vitro studies with bone and betula pubescens Ehrh tar-kastettiin 11.11.2011. Vastaväit-

täjinä toimivat prof. Willy Serlo (Oulun yliopisto) ja prof. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja kustok-sena prof. Pekka Vallittu.

DBch Anja Main väitöskir-ja In the Footsteps of Migrating Cancer Cells tarkastettiin 18.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Anthony J. Koleske (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. Johanna Ivaska.

LL Paula Vainion väitöskir-ja High-Throughput Screening for Novel Prostate Cancer Drug Targets—Getting Personal tar-kastettiin 25.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi dos. Paula Kujala (Tampereen yliopistollinen sai-raala) ja kustoksena prof. Olli Kallioniemi.

FM Ville Veikkolaisen väitöskirja Regulation of Cell Growth, Death, and Polari- zation by ErbB4 tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Irma Thesleff (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Klaus Elenius.

FM Matti Irjalan väitöskir-ja The effect of various doping methods on superconducting properties of pulsed laser depo-sited YBa(2)Cu(3)O(7-x) thin films tarkastettiin 3.12.2011. Vas-taväittäjänä toimi PhD Adrian Crisan (Birminghamin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Petriina Paturi.

Åbo AkademiFM Johanna Björkin väitöskirja Role and regulatory mechanisms of heat shock factor 2 tarkastettiin 4.11.2011. Vastaväittäjänä toimi Jason Brickner (Northwestern-yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena prof. John Eriksson.

TkL Sonja Enestamin väitöskirja Corrosivity of hot flue gases in the fluidized bed com-bustion of recovered waste wood tarkastettiin 4.11.2011. Vastaväit-täjänä toimi prof. Marcus Öhman (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mik-ko Hupa.

DI Jie Duanmun väitöskirja Bio-Composites Based on Cellu- lose Fibers and Potato Starch Modified with Allylglycidyl Ether tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Kris-tiina Oksman (Luulajan teknilli-nen yliopisto, Ruotsi) ja kustok-sena prof. Carl-Eric Wilén.

Prov. Olli Salinin väitöskirja Early drug discovery approaches to identify compounds affecting Chlamydia pneumoniae growth and evaluation of their suit- ability for further drug develop-ment tarkastettiin 25.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Urtti (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Pia Vuorela.

DI Bright Kuseman väitös-kirja Catalytic transformation of arabinogalactan, its oligomers and monomers into valuable chemicals tarkastettiin 28.11.2011. Vastaväittäjänä toimi prof. Ruedi-ger Lange (Dresdenin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Dmitry Murzin.

65KEMIA8/2011

SEURASIVU

Seurasivu kertoo Suomen Kemian Seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/12 12. tammikuuta 7. helmikuuta 2/12 1. maaliskuuta 27. maaliskuuta 3/12 29. maaliskuuta 26. huhtikuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

7. lokakuuta järjestetyn koko-uksen ohessa päästiin seuraa-maan Suomen ja Ruotsin jalka-pallojoukkueiden kohtaamista EM-karsintaottelussa. Suoma-laisten hyvästä taistelusta huo-limatta Ruotsi vei tällä kertaa voiton maalein 1–2.

Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jä-seniksi filosofian maisterit Es-ko Ahvenniemi, Timo Järven-pää, Elisa Koskinen ja Minna Kulmala.

Nuoriksi jäseniksi seuraan otettiin luonnontieteiden kan-didaatti Anu Honka, tekniikan ylioppilas Anttoni Huhtala

Helsingin yliopiston kemian lai-toksen yksikkönä toimivaa Ve-rifiniä ja sen laboratoriota esit-telivät instituutin johtaja Paula Vanninen ja projektipäällikkö Marja-Leena Kuitunen.

Verifin on ulkoasiainministe-riön asettama kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvonnan kansallinen viranomainen. Suo-messa kemiallisen aseen tutki-musprojekti alkoi vuonna 1973 eli jo lähes 40 vuotta sitten. Ve-rifin perustettiin vuonna 1994 jatkamaan projektin toimintaa.

Kemiallisen aseen kielto-sopimus ja sitä koskevat kan-sallinen laki ja asetus tulivat voimaan vuonna 1997. Kielto-sopimuksessa kielletään kemi-allisten taisteluaineiden kehittä-minen, tuottaminen, varastointi ja käyttö. Tähän mennessä 188 valtiota on ratifioinut kieltoso-pimuksen, ja noin 62 prosenttia

Pestisidikemistitvierailivat Verifinissä

ilmoitetuista asevarastoista on tuhottu. Päämääräksi on ase-tettu, että kemialliset aseet tuli-si olla hävitetty 29. huhtikuuta 2012 mennessä.

Asiantuntijalaitoksena Veri-fin tekee myös alansa tutkimus-ta, kehittää tutkimusmenetelmiä ja ylläpitää alansa kansallista analyysivalmiutta. Instituutti on Finasin akkreditoima labo-ratorio, jonka pätevyysalueena on kemiallisen aseen valvon-taan liittyvä testaus. Lisäksi se on kansainvälisen kemiallisen aseen kieltojärjestön OPCW:n nimeämä laboratorio, joka on suoriutunut OPCW:n vuosittai-sista pätevyystesteistä.

Anna-Liisa PikkarainenKirjoittaja on pestisidikemian ja-

oston johtoryhmän jäsen.anna-liisa.pikkarainen@evira.fi

Verifin toimii Kumpulan kampuksella Helsingin yliopiston kemian laitoksen yksikkönä.

Kemistit futismatsissa Stadikalla

sekä filosofian ylioppilaat An-niriina Hytönen, Juho Jäm-sä, Mikko Katila, Toni Kuos-manen, Miia Korhonen, Tiina Leskelä, Markus Miettinen, Janne Pikkarainen, Juha Sii-tonen, Minna Tolonen ja Idris Tseloev.

Jälkipelit käytiin Helsingin yliopiston kemistit ry:n toteut-tamassa illanvietossa, jossa jal-kapallokemisti, filosofian tohto-ri Tero Pilvi valaisi lajin saloja tarkemmin.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Katsomossa jaksettiin rankkasateesta välittämättä kannustaa innokkaasti Suomen joukkuetta.

Tiin

a Sa

rnet

Suomalaisten Kemistien Seuran lokakuun kokous pidettiin Helsingin Olympiastadionilla.

Suomalaisten Kemistien Seuran pestisidikemian jaosto järjesti syystapaamisensa kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä.

Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 3700 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti

Tilaa veloitukseton uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi KEMIAKemi

Hel

sing

in y

liopi

sto

/ Lin

da T

amm

isto

66 8/2011KEMIA

Onoman arkisto, Fiskars / Hannu Hjerppe

FISKARSIN SAKSET ovat muodostuneet suomalaisen muotoilun ikoniksi. Muovin ja metallin liitosta voidaan kuitenkin lu-kea muutakin kuin tarinoita kansainvä-lisistä designpalkinnoista, saksien värin onnekkaasta sattumasta tai miljoonista myydyistä tuotteista.

Klassikkosaksien rajapinnassa yhdis-tyvät muovisilmukat, metalliset teräosat ja niitä yhdistävä akseli. Tarkkaan raja-tusta erikoislähikuvasta paljastuu tekno-logian, yhteiskunnan ja kulttuurin leik-kauskohta.

Fiskarsin saksissa kohtasi kaksi teol-lisuudenalaa, vanha metalliteollisuus ja uusi muoviteollisuus. Muovi oli 1960-lu-vulla uusi ja jännittävä raaka-aine, joka tarjosi kustannustehokkaan tavan val-mistaa esineitä.

Samalla tavalla kuin metallimalmia louhittiin maasta, pumpattiin nyt maan alta öljyä kemianteollisuuden ”malmik-si” ja jatkojalostuksen kohteeksi.

Fiskarsin siirtymä metalli- ja konepa-jateollisuudesta muoviin ei ollut help-po, sillä muovi oli sille vieras materiaa-li. Yhtiö pääsi sisään muovituotantoon ostamalla HTH-yhtymän, joka valmisti muun muassa muotteja ja työkaluja muo-viteollisuudelle.

LEIKKAUSKOHdASSA tapasivat myös muotoilun uusi ja vanha. Muovi oli so-vitettava vanhempien materiaalien jouk-koon tutun muodon avulla. Vaikka ma-teriaali oli uusi, saksien muoto monistui 1800-luvun räätälinsaksista. Ne valmis-tettiin kuitenkin käsityönä messingistä ja raudasta, joten työ oli hidasta ja kallista, eivätkä ne sellaisenaan sopineet teolli-seen sarjatuotantoon.

Fiskarsin sakset vaativat tuotannolli-sesti kolmea asiaa: terien hiomista taso- hiontana profiloiduilla hiontakivillä, kiinnitysruuvin korvaamista niitillä ja sormisilmukoita, joiden ruiskuvalume-

Teknologian ja kulttuurinleikkauskohdassa

KEMIAA KOKO ELÄMÄ

netelmä mahdollisti tuotantoprosessin pitkälle viedyn automatisoinnin.

Tuotantotavan vaihtuessa käsityöstä massatuotantoon tapahtui myös yhteis-kunnallinen ja teknologinen muutos: saksien muuttuminen kalliista erikois-työvälineestä jokaisen keittiön halvaksi yleistyövälineeksi.

Leikkauskohta tarkoitti siis uudenlais-ta kulutus- ja massakulttuuria, jonka kes-keinen teknologia oli muoviteollisuus ja johon suuri yleisö tutustui muun muassa Muoviyhdistyksen opaslehtien avulla.

MUOVIN OUTOUdESTA materiaalina kertoo esimerkiksi se, että muoviastioi-ta suli kotikokkien uuniin, kun niitä kä-siteltiin kuin metallia tai keramiikkaa. Uutta materiaalia jäsentämään tarvittiin ohjeita sekä teollisuudelle että kuluttajil-le. Muoviyhdistys kirjoitti 1960-luvulla seuraavasti:

”Mitä enemmän voimme teollisuus-tekniikassa ja kulutustavaroiden tuo-tannossa vapautua luonnon raaka-aineista, sitä johdonmukaisemmin ja varmemmin lähestymme elintason va-kavuutta. Mitä vähemmän riippuvai-sia olemme metalleista ja orgaanisen luonnon tuotteista, sitä vakavampina pysyvät teollisuuden ja yksityisten tar-

peita tyydyttävien tuotteiden hinnat, määrät ja laatu.” (…)”Muovien etupuolia on se, että kemi-anteollisuus kykenee valmistamaan niitä käytännöllisesti katsoen rajat-tomasti ja pysyttämään niiden laadun tasaisena ja hintakehityksen pitkäulot-teisesti laskevana.”

VALMISTUSMENETELMÄT, käyttökoh-teet ja käyttöohjeet muodostivat uuden materiaalin ympärille kokonaisen muo-viin perustuvan teknologisen järjestel-män, jonka yksi osa Fiskarsin sakset ovat.

Teknologisen järjestelmän muotoutu-minen tarkoitti esimerkiksi sitä, että sak-sien myyntimenestystä vauhditti muo-visten pienpakkausten yleistyminen.

Muovin sopeutumista auttoi myös se, että 1960-luvulla muovista muotou-tui muotia. Niinpä muoviteollisuus toki kiihdytti kulutuskeskeistä yhteiskuntaa, mutta myös yhteiskunta vaikutti muo-viteollisuuden laajentumiseen ja uuden materiaalin tuloon vanhempien materi-aalien rinnalle.

Jari Kettunen

Kirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.

www.tekniikanmuseo.fi

Fiskarsin sakset ovat mukana monessa. Tekniikan museossa

ne esittäytyvät sekä Kemiaa koko elämä -näyttelyssä, Malmista me-

talliksi -näyttelyssä että vuonna 2012 avattavassa muotoilun ja

työkalujen näyttelyssä.

Palstalla kerrotaan Tekniikan museon esineiden

tarinoita.

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: Kalevi Sinisalmi kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

KemiKEMIAAikataulu ja teemat 2012

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.

1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristö

Lisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.2012

2/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessit

Analyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.2012

3/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, Reach

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriot

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical Industry

Kansainvälinen lisäjakelu

6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilat

Lisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.2012

7/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasia

Lisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.2012

8/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriot

Lisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille

VALIDOINNIN PERUSTEET��.–��.�.����Validointi on osa kokonaisvaltaista laadun-hallintaa. Se lisää kilpailukykyä ja on siksi yleistymässä sielläkin, missä se ei vielä ole pakollinen.

LIUOS- JA SEOSLASKUT LABORATORIOSSA��.–��.�.����Kurssi palauttaa mieleesi laskemisen perus-taidot ja antaa varmuutta laboratoriossa tarvittavaan laskentaan.

LÄMMÖNSIIRTO JA KÄYTÄNNÖN LAITETEKNIIKKAA��.–��.�.����Seminaari on kompakti paketti lämmönsiirron teoriasta, mitoituksesta, laitevalinnoista ja sovelluksista.

TERVEYDELLE JA YMPÄRISTÖLLE VAARALLISTEN KEMIKAALIEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI VASTUUHENKILÖILLE��.–��.�.����Seminaarissa saat tietoa terveydelle ja ympäris-tölle vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuskysymyksistä.

LISTERIARISKIN HALLINTA ELINTARVIKEKETJUSSA��.�.����Seminaarissa maamme parhaat Listeria-asiantuntijat tuovat uusimman tiedon ja kokemuksensa käyttöösi.

NÄYTTEENOTTO YMPÄRISTÖ-TUTKIMUKSISSA, PERUSKURSSI�.�.����Kurssi on ensimmäinen askel ympäristönäyt-teenoton suorittamisessa.

MIKROBIOLOGISTEN MENETELMIEN VALIDOINTI�.�.����Tilaisuudessa saat hyvät valmiudet validoin-tisuunnitelman tekoon ja mikrobiologisten analyysien mittausepävarmuuden arviointiin.

REACH – JATKOKÄYTTÄJÄT�.–�.�.����Seminaarissa syvennymme selventämään REACH-asetuksen vaatimuksia ainetiedoista: mitä tietoja asetus vaatii antamaan aineista, miten ja mistä tietoja saa sekä mikä tieto on luotettavaa ja miten tiedot ovat käytettävissä.

PERUSMÄÄRITYKSET ELINTARVIKENÄY TTEISTÄ�.–��.�.����Kurssilla perehdyt elintarvikkeista tehtäviin keskeisiin analyyseihin. Aiheina mm. rasvan määrän ja laadun tutkiminen, suolan määrit-täminen, viskositeetti ja rakennemittaukset.

MIKROBIOLOGIAN PERUSKURSSI��.–��.�.����Kurssilla tutustut mikrobien maailmaan, opit mikroskoopin käyttöä sekä mikrobiologisia työtapoja ja tutkimusmenetelmiä.

TURVA-AUTOMAATION TOTEUTUS PROSESSITEOLLISUUDESSA�.–�.�.����Seminaarissa käsitellään turva-automaation toteutus ja turva-automaatioalan uusittu katto-standardi IEC �� ���. Käytännön esimerkit ja ryhmätyöt tuovat konkreettisen näkökulman menettelytapoihin.

KEMIAN VUOSI LOPPUU –

AEL:n KOULUTUKSET JATKUVAT

Tutustu AEL:n koulutustarjontaan

www.ael.fi Lisätietoja

Anneli Mörsky, koulutussihteeri, puh. ��� ���� ���, anneli.morsky@ael.fi puh. �� ���� ���, prosessitekniikka@ael.fi