filosofit, aatteet ja ympäristö
Post on 30-Jan-2016
47 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Filosofit, aatteet ja ympäristö
Esisokraattinen luonnonfilosofia
• Eläin –termi ymmärrettiin tuolloin laajasti: animismi (myös kivissä ja kasveissa on henkeä)
• Jakoa elottomaan ja elolliseen luontoon ei tehty
• pohjalla mytologia: kertomukset, joissa luonnon vahingoittamisesta on seurannut ikävyyksiä
• Pythagoras (580 – 496 eaa.)
• Kasvissyöjä, koska omasi empaattisen suhteen eläimiin
• Sisäinen vastenmielisyys syödä (ja tappaa) kaltaisiaan ystäviään, järkeviä ja tuntevia olentoja eli eläimiä
Plutarkhos• Plutarkhos (46- 120 jaa.)• Miksi ylipäänsä kukaan on
aloittanut niin brutaalin tavan kuin sellaisen olennon tappamisen ja sen veren ja lihaksien syömisen, joka juuri oli onnellinen ja iloinen, elävä ja liikkuva ?
• ”oman aikansa eläimien oikeuksien puolustaja”
Aristoteles (384–322) eaa
• Aristoteelinen ajattelu näkyy edelleen
• Tiede edustaa järkeä, eläimet eivät
Aristoteles 2
• Aristoteles määritteli luonnon hierarkkisesti, alemmat ovat ylempiä varten: kasvit – eläimet –orjat - naiset – vapaat miehet
• suuri ero luonnonfilosofiaan, jossa ajateltiin, että kaikki ovat kaikkia varten, yhdessä
Roomalaiset• ”jus animalium”:
eläimillä luonnollisia oikeuksia
• kuitenkin julmia eläintaisteluita
• vrt. gladiaattorit• vrt. härkätaistelut
Kristinusko • Eläin on usein kuvattu
pahuuden ruumiillistumana
• Sika, rotta, käärme• Brutal (engl.) on alun
perin tarkoittanut eläintä• Ruumiillisuuden ,
seksuaalisuuteen liittyvät asiat liittyivät syntiin
vertaa naisen ja eläinten asemaa
• luomiskertomus: ihminen on Jumalan kuva, luomakunnan kruunu
• toisaalta vedenpaisumuksessa ”liitto kaikkien luotujen kesken”
• lepopäivän Jumala määräsi, jotta luonto saisi levätä
• Nainen ja eläin ovat olleet paljon samassa asemassa
• molemmilta puuttuu järki
• Vaistonvarainen, ei-järjellinen toimiminen
• (kuvassa Augustinus (354-430 jaa.)
Keskiaika
• Eläimet moraalisesti vastuullisia
• eläinoikeudenkäynnit (paluu luonnonfilosofiseen ajatteluun)
• Esim. härkää pidettiin moraalisesti syyllisenä, jos se aiheutti ihmisen kuoleman.
• Eläimet osa yhteisöä
• Eläin eli usein keskiajalla samassa tuvassa kuin isäntänsä (niin agraari- kuin urbaanirahvas)
• Eläimet saattoivat olla myös todistajana oikeudenkäynnissä.
Hyödyntäjä vai tilanhoitaja?
• Ihmisen tilanhoitaja –asenne löytyy myös juutalais-kristillisestä perinteestä
• Luontoa kunnioittavampi näkökulma, ei pelkästään hyödyntävä näkökulma
Tuomas Akvinolainen (1225-1274)
• epätäydelliset ovat täydellisiä varten– ”Älä tapa” ei koske
eläimiä, koska niitä tarvitaan ravinnoksi
– kuitenkin hän tunsi kasvisyöjien manikelaisten lahkon
– sääli eläimiä kohtaan saattaa johtaa sääliin ihmisiä kohtaan
• Antroposentrinen näkemys (ihmiskeskeinen)
• Vrt. biosentrinen = elämäkeskeinen
Renessanssi (n. 1400 – 1600)
• ihminen entistä enemmän keskipisteenä (humanismi)
• maailmankuvan muutos (Kopernikuksen myötä aurinko-keskeiseksi) ei vaikuttanut eläinten asemaan
Renessanssin kasvissyöjiä
• Leonardo da Vinci (1452-1519) – joutui ystäviensä
pilkan kohteeksi
• Michel de Montaigne (1533-92)– ihaili Plutarkhosta ja
katsoi eläimien julman kohtelun olevan itsessään väärin
Descartes (1596 – 1650)
• kaikki paitsi ihminen on mekaniikan lakien alaista
• eläimet ovat pelkkää ainetta, koneita
• eläimillä ei ole sielua tai tajuntaa, joten ne eivät kärsi
• leikkeli itsekin eläimiä niiden ulinasta välittämättä
Immanuel Kant (1724-1804) • eläimet ovat olemassa
palvellakseen ihmistä• vain ihminen on arvo
sinänsä– rationaalisuus, eettisyys
• kärsimyksen tuottaminen eläimille on väärin ihmisen omaa eettisyyttä kohtaan
• hyvä eläinten kohtelu edistää hyvää ihmisten kohtelua
• Yhä antroposentrinen näkökulma
1700-luku ja valistus
• Hume, Rousseau, Voltaire: on barbaarista elättää itsensä tappamalla kaltaisiaan.
• Leibniz: ihminen – luonto –erottelu on järjetön, koska ne liittyvät toisiinsa erottamattomasti
Utilitarismi
• Bentham (1748-1832): ihmisen valta eläimiin on tyranniaa
• mielihyvä on hyvä ja kipu paha myös eläimillä
Kasvissyömättömyyttä
• Utilitaristi Sidgwick (1838-1900 ) ja Schopenhauer (1788-1860), valittelivat lihansyöntiä, mutta pitivät sitä välttämättömänä
• Darwin (1809-1882) osoitti, että ihmisen ja muiden eläinten ero ei ole suuri, mutta ei ollut kasvissyöjä
Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
• eläimillä ei ole kieltä– kieli on tae
tietoisuudesta– ilman tietoisuutta ei voi
olla kärsimystä
– (onko kipu sama kuin kärsimys?)
Eläinsuojelulait
• ensimmäiset muotoiltiin 1800-luvulla
• eläinten olot toisaalta parantuivat, toisaalta teollinen vallankumous lisäsi eläinten tehokasta hyödyntämistä
• eläintensuojeliliikkeet n. 40 vuotta sitten
• ympäristöfilosofiaa n. 30 vuoden ajan
• Suomen tunnetuin ympäristöfilosofi on Leena Vilkka
Pentti Linkolan ajatuksia
• Pelkkä ihmiskunnan aineenvaihduntamassa syrjii muuta luontoa
• Suomessa on maailman suurin väestötiheys/luonnonvara
• maahanmuuttajia ei saisi ottaa näihin riisto-olosuhteisiin (heidän kulutuksensa moninkertaistuu)
• yhden pakolaisen tilalle syntyy toisia: kulutus lisääntyy pohjoisessa, mutta ei vähene etelässä
• on luonnon vastaista, että valkoinen asuu päiväntasaajalla tai musta auringottomasti
• Amnestyn toiminta on kammottavaa: toisille karmeaa kärsimystä tuottaneet pitää teloittaa
• ”pelastusveneeseen” ei pidä ottaa liikaa väkeä
• tärkeintä on lajin säilyminen, ei osapopulaation
• ihmislajilla on arvokkaita erityispiirteitä: tiede, taide, filosofia, moraali– ihmisten
enemmistö, jolla ei ole yhteyttä näihin, ei ratkaisevasti eroa muista eläimistä
• elämänilo hallitsee eläimiä, ne eivät ole masentuneita kuten ihminen
• diversiteetti on tärkeää, myös kulttuurisesti
• matkailu tuhoaa luontoa ja yhtenäistää kulttuureja
• Tärkeysjärjestys:– 3. kärsimyksen välttäminen, mielihyvä – ilman lähimmäisenrakkautta ihmiselämä ei ole
suojelemisen arvoista
• 2. luonnonmukaisuus: evoluution tuottama on hyvää (ihminen on ”evoluution virhe”)
• 1. elämän säilyminen– Kaikki muu lähtee tästä, tärkeimmästä arvosta
top related