unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin

1

Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin

LT Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

6.3.2013 Turku

2

Nuoruusikä 13-22 v

varhaisnuoruus 13-15 v keskinuoruus 16-18 v myöhäisnuoruus 19-22 v

3

Nuoruusiän kehitystehtävät

päämääränä autonomia

itsenäistyminen, irtautuminen vanhemmista

oman seksuaalisuuden haltuunotto oman arvomaailman rakentaminen

4

Nuoren on

helppo valvoa ja pitkittää nukkumaanmenoa

unen tarve ei vähene, murrosikäinen tarvitsee noin yhdeksän tunnin yöunet

puolet nuorista on päivällä väsyneitä – ilmeisesti hormonaaliset tekijät vaikuttaa

5

Uni nuoruusiässä

unen kokonaismäärä vähenee uni kevenee päiväaikainen väsymys lisääntyy vuorokausirytmi siirtyy

myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna

muutoksien taustat ovat sekä ympäristöön liittyviä että biologisia

6

Unen säätely

murrosikä tuo muutoksia sekä homeostaattiseen että sirkadiaaniseen säätelyyn

homeostaattinen = paine nukkua kasvaa, mitä pidempään valvoo

sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät nukkumaan pimeän tultua

7

syvän unen määrä vähenee kolmanneksen korvautuen kevyillä unen vaiheilla. Tämän tähden homeostaattinen paine nukkua vähenee

toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle tärkeän melatoniinin erityshuippu viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee samaan aikaan kuin sukuhormonien eritys lisääntyy

8

6-8 % nuorista kärsii erilaisista unihäiriöistä

lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden potilaista noin kolmannella on todettu unihäiriö

9

unella ja sairaudella on vastavuoroinen vaikutus

unettomuus voi johtaa ärtyisyyteen, levottomuuteen, keskittymiskyvyn puutteeseen, huonomuistisuuteen

useimpien mielenterveyshäiriöiden oireena on unihäiriöt

10

Iltaihmiset

ns iltaihmisten suhteellinen määrä kasvaa nuoruusiässä

ruotsalaistutkimuksessa seitsemäsluokkalaisista iltaihmisiä oli 34 %, yhdeksäsluokkalaisista 45 %

11

Iltaihmiset

riskiryhmä – kohtaavat enemmän kehityksessään ongelmia kuin muut nuoret

yhteydessä tupakointiin, alkoholin-käyttöön, fyysiseen inaktiivisuuteen, huonoon elämänlaatuun, heikkoon koulumenestykseen ja masentunei-suuteen, iltatyyppiset nuoret ovat mui-ta stressaantuneempia

12

Unihäiriöiden tutkiminen

anamneesi vanhempien kuuleminen täydentää

kertomusta unipäiväkirja 2 vk

13

Nukkumishistoria ja siihen liittyvät keskeiset asiat

. Unettomuuden kesto Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikana Unettomuuden jatkuvuus Aikaisemmat hoidot ja itsehoidot Potilaan oma tulkinta unettomuuden syistä Potilaan oma käsitys unen rakenteesta Nukkumisympäristö Yölliset oireet ja tapahtumat Vuodekumppanin kertomus (vanhempien kertomus nuorta tutkittaessa) Päiväajan seuraukset Elintavat Mieliala, ahdistuneisuus, stressaantuneisuus Toimintakyky ja elämänlaatu

14

tilapäinen unettomuus kestää alle kaksi viikkoa

lyhytkestoinen 2-12 viikkoa pitkäaikainen yli 3 kuukautta

15

ICD-10

F51

G47

16

Nuoren elämäntavat

nuori menee myöhään nukkumaan viikonloput pahentaa tilannetta internet kahvi, energiajuomat, kolajuomat päiväunet

17

Sähköinen media

voi aiheuttaa fysiologista aktivoitumista, tai joidenkin laitteiden valo voi ehkäistä melatoniin eritystä

yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa nuoret käyttivät keskimäärin neljää eri laitetta kello 21 jälkeen

18

Elämäntilanne

stressi suru traumat

psykoosin ennakko-oire

19

Psykiatriset häiriöt

pitkäkestoinen unettomuus on yleensä sekundaarista unettomuutta

lääkkeet ja päihteet vieroitusoire hallusinogeeneihin liittyvä

ylivirittyneisyys

20

psykoosisairaudet – usein heti alkuvaiheessa

uniongelmat tavallisia skitsofreniapotilailla

mielialahäiriöt – maniaan ja hypomaniaan liittyy unen tarpeen väheneminen

masentuneet nukkuu joskus liikaa

21

jos yhden yön valvominen laskee mielialaa

unettomuus voi ennakoida masennusta

neuroottiset häiriöt – ahdistuneisuus, huolestuneisuus voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia

22

neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein unihäiriöitä

23

Unettomuus

voi altistaa somaattisille sairauksille aikuisilla todettu kasvattavan

sepelvaltimotaudin, infektiotautien ja aineenvaihduntatautien riskiä

24

miten auttaa?

tärkeä on saada ymmärrys siihen, miksi nuori nukkuu huonosti

25

Unenhuolto-ohjeita

Säännöllisen rytmin noudattaminen, myös viikonloppuisin Nukkumaanmeno vasta väsyneenä (oman rytmin tunnistaminen) Nukkumisympäristön muokkaaminen sopivaksi (valaistus, äänet, lämpötila, tuuletus, vuode) ja sen säilyttäminen aina samanlaisena Nautintoaineiden käytön rajoittaminen (kahvi, tupakka, tee, kola- ja energiajuomat, alkoholi, huumeet) Vuoteen varaaminen vain nukkumispaikaksi (ei esim. kännykän käyttöä) Rauhoittuminen hetki ennen nukkumaanmenoa (pois tietokoneelta, ei aktivoivia pelejä, ei jännitystä) Liikunnan välttäminen ennen nukkumaanmenoaikaa, muuten säännöllinen liikunta on hyvästä

26

Sekundaarisen unettomuuden hoidossa

ensisijaista on perussairauden asianmukainen hoito

Käypä hoito: nuoria koskevia lääke-tutkimuksia unettomuuden hoidossa ei ole tehty

bentsodiatsepiinit vain tilapäiskäyttöön väsyttävät masennuslääkkeet,

mirtatsapiini

27

ketiapiini 25-50 mg lääkkeiden haittavaikutusten seuranta

– mm metaboliset haitat

28

USA:ssa

antihistamiinit kuten difenhydramiini alfa-agonistit kuten klonidiini ja

guanfasiini

29

Melatoniini

”pimeähormoni” erittyy aivojen käpyrauhasesta eritys lisääntyy pimeyden tulon

jälkeen, enimmillään klo 2-4 välillä puoliintumisaika 50-60 min huippupitoisuus 0,5-2 t ottamisen

jälkeen tabletit 1, 3 ja 5 mg tyhjään mahaan

30

Tulossa muita aikabiologisia lääkkeitä

ramelteoni tasimelteoni ovat melatoniinin reseptoriagonisteja

31

Ydinasiat

nuoruusiässä unen rakenne muuttuu ja valvomiseen on sosiaalinen paine

erilaisista unihäiriöistä kärsii 6-8 % nuorista,unettomuus voi aiheuttaa psykiatrisia oireita, toisaalta psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein sekundaarista unettomuutta

unihäiriön syystä riippumatta hoito alkaa unenhuolto-ohjeista

32

sekundaarisen unettomuuden hoidossa on tärkeää perussairauden hoito

lääkehoito on toteutettava tarkkaa harkintaa käyttäen, melatoniini on kokeilemisen arvoinen

33

Kiitos!