unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
DESCRIPTION
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin - LT Kirsi-Maria Haapasalo-PesuTRANSCRIPT
1
Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin
LT Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu
6.3.2013 Turku
2
Nuoruusikä 13-22 v
varhaisnuoruus 13-15 v keskinuoruus 16-18 v myöhäisnuoruus 19-22 v
3
Nuoruusiän kehitystehtävät
päämääränä autonomia
itsenäistyminen, irtautuminen vanhemmista
oman seksuaalisuuden haltuunotto oman arvomaailman rakentaminen
4
Nuoren on
helppo valvoa ja pitkittää nukkumaanmenoa
unen tarve ei vähene, murrosikäinen tarvitsee noin yhdeksän tunnin yöunet
puolet nuorista on päivällä väsyneitä – ilmeisesti hormonaaliset tekijät vaikuttaa
5
Uni nuoruusiässä
unen kokonaismäärä vähenee uni kevenee päiväaikainen väsymys lisääntyy vuorokausirytmi siirtyy
myöhäisemmäksi lapsuuteen verrattuna
muutoksien taustat ovat sekä ympäristöön liittyviä että biologisia
6
Unen säätely
murrosikä tuo muutoksia sekä homeostaattiseen että sirkadiaaniseen säätelyyn
homeostaattinen = paine nukkua kasvaa, mitä pidempään valvoo
sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät nukkumaan pimeän tultua
7
syvän unen määrä vähenee kolmanneksen korvautuen kevyillä unen vaiheilla. Tämän tähden homeostaattinen paine nukkua vähenee
toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle tärkeän melatoniinin erityshuippu viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee samaan aikaan kuin sukuhormonien eritys lisääntyy
8
6-8 % nuorista kärsii erilaisista unihäiriöistä
lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden potilaista noin kolmannella on todettu unihäiriö
9
unella ja sairaudella on vastavuoroinen vaikutus
unettomuus voi johtaa ärtyisyyteen, levottomuuteen, keskittymiskyvyn puutteeseen, huonomuistisuuteen
useimpien mielenterveyshäiriöiden oireena on unihäiriöt
10
Iltaihmiset
ns iltaihmisten suhteellinen määrä kasvaa nuoruusiässä
ruotsalaistutkimuksessa seitsemäsluokkalaisista iltaihmisiä oli 34 %, yhdeksäsluokkalaisista 45 %
11
Iltaihmiset
riskiryhmä – kohtaavat enemmän kehityksessään ongelmia kuin muut nuoret
yhteydessä tupakointiin, alkoholin-käyttöön, fyysiseen inaktiivisuuteen, huonoon elämänlaatuun, heikkoon koulumenestykseen ja masentunei-suuteen, iltatyyppiset nuoret ovat mui-ta stressaantuneempia
12
Unihäiriöiden tutkiminen
anamneesi vanhempien kuuleminen täydentää
kertomusta unipäiväkirja 2 vk
13
Nukkumishistoria ja siihen liittyvät keskeiset asiat
. Unettomuuden kesto Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikana Unettomuuden jatkuvuus Aikaisemmat hoidot ja itsehoidot Potilaan oma tulkinta unettomuuden syistä Potilaan oma käsitys unen rakenteesta Nukkumisympäristö Yölliset oireet ja tapahtumat Vuodekumppanin kertomus (vanhempien kertomus nuorta tutkittaessa) Päiväajan seuraukset Elintavat Mieliala, ahdistuneisuus, stressaantuneisuus Toimintakyky ja elämänlaatu
14
tilapäinen unettomuus kestää alle kaksi viikkoa
lyhytkestoinen 2-12 viikkoa pitkäaikainen yli 3 kuukautta
15
ICD-10
F51
G47
16
Nuoren elämäntavat
nuori menee myöhään nukkumaan viikonloput pahentaa tilannetta internet kahvi, energiajuomat, kolajuomat päiväunet
17
Sähköinen media
voi aiheuttaa fysiologista aktivoitumista, tai joidenkin laitteiden valo voi ehkäistä melatoniin eritystä
yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa nuoret käyttivät keskimäärin neljää eri laitetta kello 21 jälkeen
18
Elämäntilanne
stressi suru traumat
psykoosin ennakko-oire
19
Psykiatriset häiriöt
pitkäkestoinen unettomuus on yleensä sekundaarista unettomuutta
lääkkeet ja päihteet vieroitusoire hallusinogeeneihin liittyvä
ylivirittyneisyys
20
psykoosisairaudet – usein heti alkuvaiheessa
uniongelmat tavallisia skitsofreniapotilailla
mielialahäiriöt – maniaan ja hypomaniaan liittyy unen tarpeen väheneminen
masentuneet nukkuu joskus liikaa
21
jos yhden yön valvominen laskee mielialaa
unettomuus voi ennakoida masennusta
neuroottiset häiriöt – ahdistuneisuus, huolestuneisuus voi aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia
22
neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein unihäiriöitä
23
Unettomuus
voi altistaa somaattisille sairauksille aikuisilla todettu kasvattavan
sepelvaltimotaudin, infektiotautien ja aineenvaihduntatautien riskiä
24
miten auttaa?
tärkeä on saada ymmärrys siihen, miksi nuori nukkuu huonosti
25
Unenhuolto-ohjeita
Säännöllisen rytmin noudattaminen, myös viikonloppuisin Nukkumaanmeno vasta väsyneenä (oman rytmin tunnistaminen) Nukkumisympäristön muokkaaminen sopivaksi (valaistus, äänet, lämpötila, tuuletus, vuode) ja sen säilyttäminen aina samanlaisena Nautintoaineiden käytön rajoittaminen (kahvi, tupakka, tee, kola- ja energiajuomat, alkoholi, huumeet) Vuoteen varaaminen vain nukkumispaikaksi (ei esim. kännykän käyttöä) Rauhoittuminen hetki ennen nukkumaanmenoa (pois tietokoneelta, ei aktivoivia pelejä, ei jännitystä) Liikunnan välttäminen ennen nukkumaanmenoaikaa, muuten säännöllinen liikunta on hyvästä
26
Sekundaarisen unettomuuden hoidossa
ensisijaista on perussairauden asianmukainen hoito
Käypä hoito: nuoria koskevia lääke-tutkimuksia unettomuuden hoidossa ei ole tehty
bentsodiatsepiinit vain tilapäiskäyttöön väsyttävät masennuslääkkeet,
mirtatsapiini
27
ketiapiini 25-50 mg lääkkeiden haittavaikutusten seuranta
– mm metaboliset haitat
28
USA:ssa
antihistamiinit kuten difenhydramiini alfa-agonistit kuten klonidiini ja
guanfasiini
29
Melatoniini
”pimeähormoni” erittyy aivojen käpyrauhasesta eritys lisääntyy pimeyden tulon
jälkeen, enimmillään klo 2-4 välillä puoliintumisaika 50-60 min huippupitoisuus 0,5-2 t ottamisen
jälkeen tabletit 1, 3 ja 5 mg tyhjään mahaan
30
Tulossa muita aikabiologisia lääkkeitä
ramelteoni tasimelteoni ovat melatoniinin reseptoriagonisteja
31
Ydinasiat
nuoruusiässä unen rakenne muuttuu ja valvomiseen on sosiaalinen paine
erilaisista unihäiriöistä kärsii 6-8 % nuorista,unettomuus voi aiheuttaa psykiatrisia oireita, toisaalta psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein sekundaarista unettomuutta
unihäiriön syystä riippumatta hoito alkaa unenhuolto-ohjeista
32
sekundaarisen unettomuuden hoidossa on tärkeää perussairauden hoito
lääkehoito on toteutettava tarkkaa harkintaa käyttäen, melatoniini on kokeilemisen arvoinen
33
Kiitos!