Download - Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos · 2016. 7. 1. · Työterveyslaitos. Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 2 Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä

Mielenterveys ja työ

Tapio LahtiapulaisylilääkäriTyöterveyslaitos

Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 2

Maailma muuttuu, työ muuttuu

Nykypäivän työelämässä pitää koko ajanaloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa jaolevansa hyvä. Työssä ei ole jatkuvuutta, jaeilisen perustalle rakentaminen merkitseepaikalleen jäämistä.

Paikallaan pysyminen on merkki heikkoudestaja epäonnistumisesta, ulkopuolellejättäytymisestä, eikä nykypäivän dynaamisessatyöyhteiskunnassa ole sijaa paikallaan jäämisenkaltaiselle passiivisuudelle.

Sennett 2002


Maailma muuttuu, työ muuttuu

1980-luvun yltäkylläisyyden ja elämänlaatuasekä vapaa-aikaa korostavan ajan jälkeen1990-luvun alku merkitsi suunnanmuutosta:

tarkkaa taloutta, työtahdin kiristymistä jatyöttömyyden kasvun mukanaan tuomaaepävarmuuden lisääntymistä.

Ikäohjelman monet kasvot:kansallisen ikäohjelman 1998 – 2002 loppuraportti 2002


Työ- ja toimintakyvyn ulottuvuudet

Työntekijä

Työ jatyöolot

Ammatillinenosaaminen

Työyhteisö jatyöorganisaatio• agraarista urbaaniin

• työympäristö katoaa• aikakäsityksen

muutos 24/7• tietotekniikka• tarjontaohjauksesta

kysyntäohjaukseen

• työuran tilallahenkilökohtainenkehittyminen (sosiaalisuus)

• ikääntyminen• elinajan odotteen kasvu• parantunut terveys• kolmas ikä

• työssä oppiminen• elinikäinen

oppiminen• uudet teknologiat

• yhteisöllisyydenmurros

• hierarkkisuudenmurros

• kiire ja työmäärä• hitaasta tiedosta

pikatietoon


Työn vaatimukset javaikutusmahdollisuudet

Alhainenstressi Aktiivinen

PassiivinenKorkeastressi

pieni suuri

pie

ni

suu

ri

Työn hallinta

• vaikutus-mahdollisuudet

• kehittymis-mahdollisuudet

Työmäärä ja vaatimukset

Karasek 1990


Ponnistelujen ja palkitsevuuden epäsuhta

Vaatimukset,velvoitteet

Ponnistelu

Palkitsevuus

Palkka, arvostus,asema, varmuustulevaisuudesta

Epätasapaino syntyy, jos– ei vaihtoehtoja– jos hyväksytään

strategiana– jos henkilö itsessään

ylisitoutuva

Siegrist 2000


Mielenterveys ja toimintakyky

WHO:

Masennustilat olivat neljänneksi tärkeintoimintakyvyttömyyttä aiheuttavistasairauksista maailmassa vuonna 1990.

Ennuste vuodelle 2020: masennustilatnousevat toiseksi tärkeimmäksi syyksi.

Murray ja Lopez 1997


Mielenterveys ja sairauslomat

Mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneetsairauspäivärahakaudet 1991 - 2002

Jouko K. SalminenKELA/tutkimusosasto


Mielenterveys ja eläkkeet

Yksityisellä sektorilla 1987-2003 mielenterveyden häiriön perusteellaalkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet (Eläketurvakeskus)

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03

Vakavat mielialahäiriöt(depressio)

SkitsofreniaNeuroositPersoonallisuus-häiriöt

Vuonna 2003 mielenterveyseläkkeistä 49 % myönnettiinmasennusdiagnoosilla. Depression yleisyys ei kuitenkaan olelisääntynyt väestössä.


Masennuksen hoidosta – pilleriä, puhetta,sairauslomaa vai tukea työstä?

HeSa 2.10.2006

HeSa 4.10.2006


Mielen tasapainoa uhkaavat tekijät työssä 1

Työyhteisötekijät• organisaatiokulttuuri ja -toiminta• vähän tukea ja vuorovaikutusta, epäselvät

tavoitteet• urakehitys jumissa, epävarmuus ja alhainen

arvostus• rooliristiriidat ja epäselvyys, vastuuttomuus

ihmisistä• vaikuttamisen ja hallinnan vähäisyys liittyen

vähäiseen osallisuuteen• henkilösuhteiden ristiriidat, eristäminen• kodin ja työn vaatimusten ristiriita



Työympäristötekijät• työtilat ja -välineet• saatavuus, luotettavuus, sopivuus, huolto• tehtävien suunnittelu• vähän vaihtelua, ositettu tai epämielekäs työ, ei

vastaa kykyjä• työtaakka/ -tahti, kiire• liikaa tai liian vähän, työtahdin hallinnan puutteet• työn aikataulu• vuorotyö, joustamattomat aikataulut, työajan

ennalta arvaamattomuus, pitkät ja huonostisosiaalisesti sopivat työajat



Muuttuva työelämä• ikärakenteen muutos• etätyö sekä tieto- ja viestintätekniikan

yleistyminen• yritysten rakennemuutokset• henkilöstön vähentämiset, ulkoistamiset,

alihankinnat, kansainvälistyminen• joustojen vaatimukset• palvelualojen kasvu• itseohjautuvien tiimien lisääntyminen


Yksilöä koossa pitävät voimat – koherenssi,myös työssä?

YMMÄRTÄÄ YMPÄRÖIVÄN• voi hahmottaa kokonaisuuden• voi tunnistaa tapahtumien johdonmukaisuuden• voi tunnistaa oma osuuden/kohtalonTILANNE ON HALLINNASSA• voi itse hallita ja vaikuttaa (vapausaste)• voi luottaa, että joku muu hallitsee tilanteetTAPAHTUMILLA ON MIELEKKYYS• voi hahmottaa asioiden tarkoituksen• olla mukana jossain itselle tärkeässä,• …että panostuksellani on merkitys


Toimiva organisaatio ja työyhteisövoimavarojen lähteenä

Toimiva organisaatio• tavoitteet, johtaminen, roolit, pelit ja pelisäännöt

selkeät ja pitävät• vahva oikeudenmukaisuuspyrkimys

Toimiva työyhteisö• pitää todellisuutta näkyvillä• rakentaa luottamusta tämän tueksi• tuottaa merkityksellisyyden kokemusta


Työssä viihtymistä lisäävät tekijät Suomessa(Tilastokeskuksen työolotutkimus 2003)

työn itsenäisyys 73 %suhteet työtovereihin 65 %työn mielenkiintoisuus 64 %työn vaihtelevuushyödyllisyyden tunnetyön haasteellisuustyöpaikan henkiasioiden oppiminenmiellyttävät asiakkaat

työsuhteen varmuustyöajatvaikutusmahdollisuudettyön arvostussuhteet esimiehiintyöskentelyolosuhteetpalkka 22 %työn kiireettömyysetenemismahdollisuudet 10 %

Lehto ja Sutela 2004


Työssä viihtymistä lisäävät tekijät Suomessa(World Values Survey 1981 – 2000)

1. mielenkiintoinen työ2. sosiaalisten suhteiden merkitys, työkaverit3. työsuhteen varmuus ja palkka

Antila 2006

Suomalaisten mielestä työ saa ollakohtuullisen kovaakin, kunhantyöskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja työnsisältö on mielekäs.


Työnteon mielekkyyden muutoksen balanssiluku*koko palkansaajakunnassa 1992 - 2005

Työnteon mielekkyys laskenut(Työolobarometriaineistot 1992 – 2005)

* Balanssiluku = muutoksen parempaan ja huonompaansuuntaan nähneiden erotus prosenttiyksiköinä.

Alasoini 2006


Uusi psykologinen sopimus

Entisenlainen paternalistinen psykologinensopimus

– palkansaajien lojaalisuus– täysi työpanos– näiden vastineeksi turvattu työsuhde ja

ennustettavat ansiot

Alasoini 2006

Uusi psykologinen sopimus– johtamisen ja työn organisoinnin kehittyminen– palkansaajien työssä oppimis- ja

kehittymismahdollisuuksien paraneminen– työmarkkinakelpoisuuden ylläpito ja kehittäminen– tosiasiallisen muutosturvan paraneminen


Proaktiivinen työyhteisö

Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja vastuunlisääntyminenTyön omistajuuden kokemus (riippumatonsosioekonomisesta ryhmästä työyhteisössä)Luottamuksen ilmapiiri ja sitä kautta sosiaalisenpääoman vahvistuminenYhteenkuuluvaisuudentunne, keskinäisenauttamisen periaate ja vahva turvallisuuskulttuuriKokeilunhalu, innovatiivisuus, osaaminen, työniloHyvämaineisuus, uskottavuusKorkea asiakastyytyväisyys

Virtanen 2005, Ylöstalo 2005, Antila 2006


Sosiaalinen pääoma osana aineetontapääomaa

Henkinen pääoma

Fyysinen japsyykkinenhyvinvointi

Osaaminen(älyllinenpääoma)

tietotaitotahto

Sosiaalinenpääoma

(sitoutuminen,suhteet,

luottamus)

Viitala 2005

X X


Esimiestyö ja työn mielekkyys

Antila 2006

työnmielekkyys

lisääntyy

ei muutosta

työnmielekkyys

väheneeesimiestyö

heikkoavaikeasanoa

esimiestyöhyvää

esimies on avoinriittävästi palautetta

tukea ja rohkaisua


Esimiehen merkitys

2,5

3

3,5

4

4,5

5

vähän oppilasongelmia paljon oppilasongelmia

työn

imu

ei esimiestukea

saa esimiestukea

Hakanen 2004


Kiitos !

Download - Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos · 2016. 7. 1. · Työterveyslaitos. Pohjanmaa-hanke Ohjausryhmä 4.10.2006 2 Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä

Top Related