U:o 52.Hämeenliiiiiaii kaupungista

.iv, ," äg , .

,^.jm' ---■-'■ --' ' "'!. - .'" .„.-' ■",'-'■■.i.'-■.'-'

■ ;,,,' ;."""■ , ■ ■.■"■; ' ■"■ , É —,-

1379.

Mennä wuonna tähäu aikaan olikoilliswäylän kokia, Vega-laiwa, poh-jois-jäämereen jäätynynnä ja oli sielläPitkäksi ajaksi pidättänyt tuon pohjois-maiden uroon, Nordcnskiöldin, ja ha-nen seuralaiscnsa juuri siihen aikaan,jolloin heissä oli aikomustensa perillc-pääsemisestä parahiu toiwo. Täällä hekylmää kokien sellaista, joka jo tawal-listen ihmistcn ajaiukscnkiu Panist jääksijäätymähän, omaistensa ja läinpimänkodin kaipaukscssa uyt saiwat oppia ai-na wain suurcmpaa mielcn-malttia sckäpitää wireillä toiwoa oloissa sellaisissa,joissa monikin kuolewainen olisi sen jomcnnehcksi mencttänyt. Siellä he sai<wat jouluansa wicttää ja aiuoata jou-luahuwi tarjosi hcille Wasili 3Neukantfchuktsilainen balettiseura, joka posttiwinsoidessa tanssitaitoaan näytteli. Mut«ta pahimmatkin wastukset wiimein woi-tetaan, kowimmillakin kärsimykstllä onloppuusa. Niinpä irtautui wiimcin Nor-

on nyt ensimmäinen wuosiHämeeu Sa-nomain eleillä-olosta. Licneepä siispaikallansa, etta meidän pikku luopihctkisen silmäykscn siihen, mitä se tänälyhycnä elinaikanäan on saanut huo-mioonsa otetnksi ja mitä sitte on koke-muksista osaksi tullut. Tekewätpä sitäwanhatkin ja sitenpä juuri pienokaisetcnsinnä oppiwat, cttä wanhemftia jälit-telewät. Sallittakoon siis tämän' yks-wnotiaan tyydyttää tuota kaikille pic-nille yhteistä matkimahalua.

Wähäincn, melkcinpä mitätöin onyksi wuosikausi maailmau ajanjaksossa,mutta ihmis-ikään kun sitä werrataan,näyttääpi se jo melkoista mittan. Sen-pä tähdcn huomaakin ihmislapsi, luo-dessaan silmänsä pois-wierrcen wuodentaftauksiin, niin paljon muistoon pan-tawia asioita, etta niistä, waikka wainpääkohdatkin lucttelisi, wenyisi koko pitkäjuttu. Koettakaamme siis niin paljon,kvin mahdollista on, wälttää liiallistalawcutta.

Dllutta ja mennytta

Nndeu moden piiilvaull ftarnaa:Suomalaiseu puolipäiwäsaarnan kello V2l0ja ruotsalaiscn puolipäiwäsaarnan kello 12

Prowasti Boisman. .Swcnst gudstjenst nyårsdagen kl.,12.

Asia-miesten lumm Hämeonlinnanpostikonttoorin alueella: Koko wuodelta3 martkaa. Puolelta wuodelta 1markka 75peuuiä. Neljäuuekseltä 1markka.

Muissa postikonttoorissa: koko wuo-delta 3' markkaa !17 peuniä. Puolelta wuo-delta 2 markkaa 27 pcnuiä. Neljäunekseltä1markka 28 peuniä.

Asia-miestcn luona, jotka saawatlehtenftt nmidenpostikonttovrienkaut-ta: Koko wuodelta, 3 markkaa 50 pennia.Puolclta wuodelta 2 martkaa. Neljännckseltä1 markka 15 pennia. , . ,

Pietarissa saapi lehteä tilata 1 ruplalla25 kopcekalla wuosikerran.

loka tilaa IN kappaletta. saa uäiden lisäksi2 kappaletta ilmaiseksi, joka tilaa 15 saa 3,joka tilaa 20 saa 4 j. u. e.lakamis-paikkoja kaupungissa owat:

Herra Grönlunden kanpftapuoti.Hcrra Wahlberg'in kanpftapuoti.Hcrra Strömbergen nahka-ftuoti.Hämeenlinnan kirjakauppa ja Kirjalli-

suuden Seuran kirjapaino.Lähellä rautateideu asemia asuwille

asiamiehille sckä muillckkin, jotka rauta-teiden ascmillä tahtowat olla wälittäji-nä Hämeen Sanomain tilaamisessa,pyydämmc huomauttaa, etta jos tilaa-wat lchteä suuremmau määrän, (wä-hintäin ,20 kappaletta), saawat ti-latut kappaleet ynnä lisa kappaleet rau-taticpakctteitta ilman crl maksua luok-seen lähetetyksi, niin etta Hämecn Sa-nomain tilaus-hinta siis fiinä tapauk-sessa tulee hcidän luonaau yhtä huo-keaksi kvin jakamis-paikoissa kaupun-

Koska olemme kuulleet muutamainarwclewan cttä Hänleen Sanomainpräntti päällekirjoituksissa on cpä-sel-

Tunnettu asia on, cttä Mudenmaanläänin suomalaisct asujamct yhä owathclppo-hintaista, paikkakuuuallista leh-teä wailla. Hankkimalla kirjecn-waih-tajia mahdollisuutta myötcn kaittiinUudenmaan läänin suomalaisiin kuntiinuskaltawat Hämeen Sanomat toiwoasaattawansa ainakin joltiscsti olla paik-kakunnallisena ääuen-kannattajana myöställe wäcstölle, joka oileastaan onkinHämäläistä syntyperää. '

Uscat arwoisat kansalaisct owat lu-wanncet Toimitukselle apuansa ja saat-taa Toimitus erittäin mainita, etta hcr-rat professori AoskineN) tohtoriI. G. Oeitlin sekä filosofian kandi-daatit Z. Gastren ja Fauri Aiwekäsowat sille myötä-waikutustaauluwanucet.

Hämeen Sanomat ilmestywät jokaarki perjantai Hämecnlinnaösa ja lehdentilaushinta on:

lakamis-plnkmssll kaupungissa: ko-ko wuodelta 3 markkaa. Puolelta wuodelta 1markka 75 pennia. Neljännekseltä-1 markka.

Hämeenlinnan postikonttoorissa: ko-ko wuodelta 3 marktaa s'^ pennia. Puoleltawuodelta 2 markkaa 1peuni, Ncljännclseltä1mnrkka 13 peuuiä.

Hämecn Sanomat sitä paitst kcrtowattärkennpiä taftahtumia isän-maasta jaulkomllilta, antawat , tietoja waltiota,kirkkoa, ,koulua sekä taloutta koskewistaseikoista ja koettawat sopiwasti walikoi-malla tarjota hyödyllistä sekä huwitta-waa lnkemista yleisöllensä. Ulkomaanwaltiollisista taftauksista lehti lupaa teh-dä selkoa lyhyesti, mutta niin paljonkvin mahdollista yhden-jaksoisesti.

Hämcenmaan kaikista lmmnstatoiwoo lehti saattawansa tarjota tuoreitaja tarkkoja uutisia. Helsingistä on eri-tyinen kirjeen-waihtaja kerran kuukau-dessa lähettäwä Helsingin kirjeitä.

Ilmoitusten suhteen, jotka tästälähinkaikki ainoastaan suomeksi lehteeu pai-netaan. tahtoo Toimitushuomauttaa,ettapidetään huolta tärkeämftien wiratlistenja laillisten kuulutusten julkaisemisestalehdessä. Sähkö-sanomia tulee HämeeuSanomille tärkeimmissä tilöissa ja josnämä sattuwat niinä päiwinä, jolloinlehti ci ilmaannu, tai jos muuten jo-tain tawallista merkillisempää näilläwäli-aioilla tapahtnu, julaistaan ja jae-taan se heti erityisenä luttecnä kaupuuki-tilaajoille.

ilmestywät wuonna 1880 allekirjoitta-neen toimella. Hnmeen Sanomain tar-koitukseua on olewa hcrättää ja woimassapitää isän-maallista, kansallista henkeäHämeen mailla ja waikuttaa niin ftal-jonkvinmahdollista, etta Suomenkielija Suomen mxcVt yhä laajemmissapnreissä pääsisi waltaan. Paikkakuu-nallisena lehtenä Hämcen Sanomat ai=kowat huolellisesti' seurata öman kau-pungin ja läänin yleisiä afioita, muttauiitä arwostellessaan aina silmällä pi-tää sitä kansallista,yhteis-etua, joka liit-tää paitkakuntamme isän-maahan koko-naisenaan. Woimiansa myötenHämeenSanomat tahtowat waikuttaa nttbenepä-kohtain lakkauttamiseen,. joka ny-kyään pnnduttawat Suomen fanfan hen-kistä ja ainecllista toimeliaisuutta, jajotka Pää^asiallisesti ilmestywät t"iiali(ipaisuneen wirkä wallan ja jnnrtn-neen Huotstn kulen yli-yernmdenmuodoissa. Wiimeksi-mainituissa koh-din owat'tietysti lysymykset suomenkie-listen konlujen I)qiitfirnif ja Suo-men kiclcn oikeuksista wirkakielcnä tätanykyä ftolttawimmat, joita ci mikäänkansallinen äänen-kannattaja saa jättäätarkastamatta. Näiden kysymysten,rat-kaisemitsi on tärkeintä, etta yleinen nitelispide yhä walweillapysyy,niin etta jokamies on walmis niihin ponnistuksiinja nhrauksiin, joita asia waatii. Tähänsuuutaan tama lehti !oettaa lakkaamattakääntää yleisönsä huomiota ja tahtooaina olla fanfan ääuen-kannattajana,fanfan oikcuksieu horjahtamattomanapuoltajana.

Mitä muihin kotimaamme ulkopuo-lella tapahtuneisin seikkoihin tulee, uiinastuu ensinuäkin huomioou, kuinka mni-den Euroopalaisten waltakuntain olles-sa omiin sisällisiin oloihinsa klintynei-nä, wanha Englanti yksist«)än on sna-nut kokea sotaa ja sitä, wielä kahdesfaeri maanosassa. Kumpikin näistä so«dista on tarjonnut tarpeeksi kyllä wai-kentta ja wastusta wanhalle JohnBull'ille. Tuorecssa muistossa on wie-lä, ne tuntnwat tappiot, joita hän saiTsulujen maassa kärsiä ja kninka mon-ta oli waikeutta woitcttawana, enncnknin tama Etclä-Nfrikan sotaincn kansasaatiin sorretuksi. Eiftä niinikään äkkiämuistista menne sckään seikka, cttä tassasodassa kolmannen Napoleonin poikamnenaikaisen, surkean surman sai^ Mut-ta onpa tuo sama walta saanut ja saa-pi yhä wieläkin kestää tätäkin wai-'keampaa wastnsta Afghanistanissa.Täällä kun sotaa jo Pidettiiu päätty-neenä ja juhlallinen rauhau liittojo olisolmittuna, kaikui kautta kaiken mail-man tuo kamala sänoma cnalantilai-sen lähctyskunnan julmasta murhaami-sesta Kabulin kanpnngissa. Tuskin wie-lä palanneet sotajoukot saiwat jällcenkäskyn uudcstaan marssimaan tuohonjo rauhoitettuun, mutta nyt kapinoitst-waan maahan, jossa piantin kailki hei-mokunnat oliwat aseissa yhteistä ul-komaista wihollistansa wastaan. Wii-meiset tiedot täcittä owat olleet jotcn-kin ristiriitaisia. Tuskin on tullut sa-z

denskiöldkin erilleen jäistä, pääsi wefil-tä wastuksenalaisilta mcrchcn tyynehcn,ja tyyni ja tyytywäinen lienee ollut ha-nen mielensäkin, kun tiesi kulkencensatien, jota moni oli koettanut, ci knkaanenncn häutä kycnnyt kulkcmaan. Eipätarwiune kulua aikoja aiwan pitkältä,ennenkuin hän nyt Aapuu .kotisatama-han, ,kicrrctty'änsä ympäri^oko^waichllnmantereen. Tama »retki,ennen ci ole käynyt 'kuolcwaisista 'fu-kaan. Syystäpä siis pioämmckin sitämenneen wuoden tärkcimpäna taftaukse-na, meille sitäkin merkilliftinpänä,kun sen johtawa henkiM meioän,mqas-samme eloon wirinnyt, meillä miehcksiwarttunut, mcillä ensimmäiset oppinfaoppinut.

Hämeenlinnassa 27 päiwänä mar-raskuuta 1879.

H). K. Aosklnen.

wää, pyydämme huomauttaa, cttä Toi-mitus ensi wuoden alusta alkaen onhankkiwa lehtcen sclwempiä kirjai-mia.

Tilaushinta: jakamispaikoissa Hämeenlinnassa koko wuodclta 3 markkaa, puolclta wuodelta 1m. 75 p. ja neljäuuekseltä 1markka; Hämeeuliuuäu postikouttorissakoko wuodelta 3 m. 52 p., puolelta wuodelta 2 m. 1 p, ja ueljänuekseltä 1 m. 13 p.; muissa postikouttoreissa koku wuodelta 3 markkaa, 9? p.puolelta,wuodelta 2 m. 27 p. ja, ,ueljännekseltä '1 m. 28 p. —

Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaau lehteen 10 pcnuistä pieneltä riwiltä.— lakamispaikat: lehden kirjapaiuo, kaupuugin kirjakauftfta ja herraStro'mberg'iu puoti. — Tounittajat: K. Vlomstedt (wastuunalainen), K. Erwast, Ad. Malin.

Keskiumkkonll Joulukmm 31 p.

— Mskollistmden ja alammai-suudenl walan Suomen kansalaisenateki lääninhaUituksessa tämän kuun 18p. entinen Nuotsin alammainen rawinto-lanpitäjä Gustafsson.— Miinakontrössööreiksion tule-waksi wuodeksi määrätty: Ewersti vonKrcemer Emil Hagelbergen jak:nin polt-timoon Tampereelle, Ewersti Tawast-stjerna Hämeenlinnan, EwerstiluutnanttiFaworin lanatkalan Wiralan ja Majuu-ri Backman Someroon Löfgrenin poltti-moon.

— Fisää huoneita normalily-seelle rakentaä täällä lehtori Gadd senaa-tin kätzkystä tehdyn kontrahdin mukaan.Tama lisärakennus tulee sisaltälnään 6luokkahuonetta, opettajien kokoushuoneen,rehtorin kanslian, rukoushuoneen sekäkaksi tampuria. Kontrahti on tehty 10wuodeksi. Waltio antaa täta warten25,000 markan laman ja maksaa hyy-ryä wuodessa 2,600 markkaa.

£ämeen(mnåsfa.

laitokseen svuren osan hiellä jawaiwal-la koottua omaisuuttansa, sitä wartense uhraa, mitä ihmisellä rakkahinta jakallihinta on, mieheksi miehistynyttänuorisoansa melkoisen määrän, ja siitäsyystä sen sopii ja sen täytyy waatia,etta sen nuoruuden alku-iässä olewiapoikia pidetään sellaiscssa kurissa, ettei-wäthepääse tmmeluksen teitäkuleksimaan,ja etta heitä isänmaan lapsina isanrakkaudella kohdellaan.

Komiteoita on koossa ollut kosolta.Kuka niiden kaiklien nimetkään niinäkki-pikaan muistaist. Onpa niiden joukos-sa kuitenkin yksi, jota on niin useinmainittu ja jonka toimikin on sitä laa-tua, ettei sen nimikään aiwan sukkelaanunhotuksen yöhön katoa. Me tarkoi-tamme tietysti koulukomiteaa. Siitäjo paljon puhuttiin, ennenkuin se ko-koontui, sen koossa ollessa wieläkin e-nemmin, ja mitä sitten tapahtuu, kunse wihdoinkin on työnsä loppuun toi-mittanut ja hajonnut, sen saapi wastanähdä. Se wain on warmaa, ettajyrkästi tassa mieliftiteet owat olleetmielipiteitä wastaan, ankarasti on ky-näsotaakin käyty. ,^Eikä sitä suinkaansowi kummatsua, kun' kysymys on kou-lu«olojen perinpohjaisesta mullistami-sesta, s. o. sellaisista asioista, jotkamitä kipeimmästi koskewat kansan sisim-mäistä ydintä. Kummalliselta mahta-nee todellakin koko tama asia näyttääsitte, joka puolueettomuuden silmälläwastcusuudessa ehkä ottauee näitä olojatarkastuksen alaisiksi. Hän huomaa tassaolewan wästatusten toisella puolen aniharwalla poikkeuksella kaikki asiautuntiatsellaiset, jotka owat koulutyöhön kaikenelinwöimansa ahkerasti alttiiksi panneetja kaswatuksen kallista asiata lakkaa-matta ajatelleet, jotka paitsi omaa tällätawoin hankittua kokemustansa saatta-wat wäitöstensä puolustukseksi ottaaEuropan siwistyneimpäin kansain kou-lu-oloja, toisella puoleu joukon sellaisia,jotka joko eiwät lainkaan tahi kummin-kin aiwan wähän owat koulu-asioillapäätääu waiwanneet, joilta siis mel-kein tykkänään puuttuu ci ainoastaankaikkia koulu-olojen oikeaan käsittämiseentarpeellista teoriallisia tietoja, waanmyöskin siihen wälttämätöntä käytän-nöllistä kokemusta. Seurauksena siitäonkin, etta he kykenewät käsittämäännäitä astoita paljaastaan materialismin(aineellisuuden) kannalta ja etta, he,niinkuin taitamattomien tapana ainakinon, luulewat saattawansa suorastaanhalweksia niitä, joilla joitakin tietoja jakokemusta siinä suhteessa on olemassa.Jos nyt, niinkuin pahasti peljätään,woitto wiimein jälkimmäisten puolellekallistuu, niin on siinä, meidän mieles-tämme ainakin, kummastelemisen syytäkyllin kyllältä.

Iliopistoomme on wuoden kuluessanimitetty ja nimitettäwiksi ehdoiteltuuusia opettajia koko joukko. Toiwom-me, etta näiden joukossa on sellaisiakin,jotka kykenewät likemmin ohjaamaanniitäkin oppilaita, joita suomalaisct kou-lut yliopistoon lähettelewät. — Paljonoleskelee meikäläisiä nuoria miehiä ul-komaan yliopistoissa opin harjoituksiawarten. Näyttää siltä kvin tuollainenulkomaau opistossa käynti olisi wälttä-

Mutta suomalaisuuden asia on tänä-kin wuonna wakawasti, waikka wastuk-siakin wiljalta on ollut, astunut aske-leita eteenpäin. Uusia kouluja on län-san rakkauden nojassa perustettu jamissa sellainen on toimeen saatu, sinneoppilaita on tulwaillut suurempi mää-rä, kuiu on kuhunkin saatu mahtumaan.Paljon, ylen paljon on kuitenkin wieläponnistelemista, ennenkuin on minkään-laisten kiitoswirsien weisailemisiin syy-tä. Sitä osoittaa muun muassa sekinseikka, josta pitkin nyt loppuwaa wuot-ta on ollut alituisia walitushuutoja kai-kumassa, etta wirkakunnat yleensä har-

Palkan-koroituksia on wuoden kulues-sa anniskeltu wirkamiehille, ylhäisem-mistä alkaen, onpa koulunopettajillekinheitetty roponen. Parikymmentä wuöt-ta ja päällekin palwellut kunnollinenopettaja on tuskin saanut kolmatta osaasiitä, mitä tawallinen kaupungin tahimaan wirkamiehen osaksi on tullut,waikka edelliseu kuitenkin on wirkaanpäästäksensä, täytynyt yliopistossa juo-rittaa paljoa pitemmän oppikursfin.Mutta odottakaa, kyllä saatte; sitä lai-haa lohdutusta on jo melkein maail-man alusta opettajille saarnattu.

Maanwiljelyksen ja karjanhoidon a-lalla on nyt loppuun kuluwana wuote-na aika askelilla eteenpäin pyritty, sitätodistaa ensinnäkin se seikka, etta Suo-men woi on näyttelyissä päässyt kiitet-täwään maineesen, josta seurauksenaonkin ollut, etta sen hinta miime aikoi-na on melkoisessa määrässä noussut.Wirkeästi on maanwiljelyksen paranta-misessa toimittu, jonka jo näkee siitä-kin, etta Hämeenläänissä on läänin,agro-nomin neuwoa niin ahkeraan kysytty,etta tama töm tuskin suurimmalla ah-keruudella kerkesi saada toimiansa kaik-kialla tehdyksi, waikka jo warhain ke-wäällä mitä aloitti ja wasta ihan myö.häiseen syksyllä lopetti. Sitä wastaanon liikkeen ja teollisuuden alalla tuoylt'yleinen rahapula tehnyt melkein lo-pun kaikesta laajemmasta toimeliaisuu-desta.

mattöman tarpeellinen jo tieteistelemi-sen alkuunpääsemistäkin! warten, jokameidän mielestämme osoittaa kipeästituntuwaa Mutetta omassa yliopistos-samme. <

Pappien ja koulunopettäjien ennenyhteinen leskien ja orpoin kassa on jolopullisesti jaettu siten etta jälkimmäis-ten osuus on siitä eri rahastolsi eroi-tettu. Mutta paitsi Waasan lääninkoulunnpettajia maksawat kaikki muutarkkihiippakunnan opettajat wielä papis-ton kanssa yhteisesti n. k. leskenapua.Luonnollisinta tietysti on, etta tämän-kin suhteen päästään erilleen, koska ker-ran pensioni-kassakin on jaettu. Asiatatuntewilta olemme saaneet kuulla, ettakoulunopettajat papiston leskille keski-määrään maksawat wuosittam nom4,000 markkaa päälle sen, mitä opetta«jien leskille tästä apurahasta osaksi tu-lee. Tama on tietysti kohtuutonta.Köyhille koulumiehille tuommoinen sum-ma jo tuntuu suurenmoiselta. — Eroa-mispuuhaan tässäkin suhteen owat Tu-run koulumrehet jo ruwenneet ja sitäwarten keskuudestaan walinneet walmis-telewan toimikunnan.

norna sieltä, etta kenrali Roberts onsaanut wihollisista ratkaiscwan woiton,kun heti sen jälkeen taasen kuuluu, ettanäiden uhkaawat lavmat kaikilta puo-lin häntä ahdistelewat. Englantilaisis-sa sanomalchdissä on muutamia, jotkauudetteen alkawat Mittia hallitusta sii-tä, etta se tarpeettomasti oli ryhtynytkoko sotaan ja kysywät suoraan:oli meittä siellä tekemistä". Mainitsim-me jo, kuinka muissa Euroopan wal-tioissa huomio kokonaan on ollut kiin-nitettynä sisallisten eftäkohtain poista-miseen ja parantamiseen. Ihä wieläkestäwä suupumns teollisuuden ja liik-keen alalla sekä siitä syntynyt yleinenrahapula, tyytymättömyys kansain eriluokissa, siinäpä jo syytä kyllä walituk-siin ja waltiomiehillä päänwaiwaa. Kuntähän wielä tulee monta kansain keskenjoko kokonaan ratkaisematonta taikka wä-hemmin onnistuneeöti ratkaistua koh-taa (tahdomme wain wiitata Valka-nin niemimaan ja Itämaitten oloihin),niin onpa syytä kyllä yleiseen lewotto-muuteen. Kaikesta tästä 'koskee mei-hin kuitenkin likeisimmin Wenäjän olot.Närnät owat meille paraastaan tunne-tut noiden alinomaisten surkean sur-keitten murhanyritys-sanomien kautta.!Waikeata on käsittää, kuinka sellainen,kansannsa rakastawa ruhtinas, kvin ja-lo Alexander 11, joka hallitusaikansa

-ensi ajoista alkaen on osoittanut lak-kaamatointa huolta kansan parasta tar-koittawissa toimissa, saattaa olla siihenmäärään wihamielisten yritysten alai-sena. Selwää selwemmin se osoittaa,kuinka turmiollisen wiholliscnkaikki hywäjärjestys on saanut tuosta ilkipaheesta,joka nihilismen nimellä Wenäjän wal-takunnassa näyttää kaswaneen jo liian,sywälle menewiä juuria. Helppoa tie-tysti ci ole saaoa selwille tallaisen pa-hennuksen syutyä ja syitä, ja jos wih-doin päästäisiinkin niiden perille, ciliene myöskään aiwan helftpoa keksiäsiihen tehokkaita parannuskeinoja. Suo«koon kaikkien ruhtinasten ruhtinas, ettakummassakin onnistutaisiin!

Omassa maassamme olemme saaneetnauttia rauhan siunausta tuottawia lah-joja. Mutta eipä kuiteukaan ole lai-minlyöty warustuksia wastaisiakin ai-koja warten. Meisesti myönnetään,ettei Suomalaisen sowi istua kädet ris-tissä, jos wihollinen sotaan ryhtyisi, jasenpä tähden onkin peräti tärkeätä, ettawalmistuksia siihen suuntaan edeltäpäinjo hywissä ajoin toimeen pannaan.Niin on tchtykin, asewelwollisuudenkäy.täntöön saamista warten on ahkeraanpuuhattu. Alaupsierikoulu Helsingissäon jo täydessä toimessa ja se wähä,mitä siitä tähän asti olemme kuulleet,antaa aihetta hywiin toiweisiin. Sa-notaanpa. etta nuot 200 nuorukaista,jotka sinne syksyn kuluessa otettiin, o-wat reippaitä poikia, jotka helpostinäyttäwät opittawansa oppiwan. Onpamyöskin kuulunut, etta ascwelwollisenarmeijan wastaisiin upsierinpaikkoihinon pyrkiöitä sadottaisin. Pitäisipä sii-nä olla walitsemisen waraa. Suota-waa on ja ennen kaikkea tärkeätä, ettatähän walitaan miehiä, joitta on sekätahtoa cttä kykyä tähän peräti paina-waan toimeen. Kansa uhraa tähän

woilla Pöikkeuksilla jotenkinwähän taipumusta suomalaisten asta«kirjain antamiseen.

Olispa wieläkin sitä ja täta kerrot-tawaa menneen wuoden menoista, mut-ta kirjoitus on jo muutenkin wenynytmin pitkäksi, etta pelkäämme siihen jolukiaimme kyllästyncen. Hämeen Sa-nomat lopettawat tällä numerolla en-simmäisen wuosikertansa. Sitä toimeenpantacssa oli tuiki mahdotonta saadasellaista toimittajaa, jolla olisi ollut tar-peeksi aikaa täta warten alttiiksi antaa.Siitä syystä yhtyi siihen monta miestä,jotka sitoutuiwat lehden hywäksi muihintärkeisin toimiin tarwittawista woimis»tansa uhraamaan jonkun wähänkukin. E-deltäpäin aawistamattomista syistä su-pistni toimitukseu jo eunestään liiaksikinrajoitettu aika wuoden kuluessa ainawain ahtahammalle, eikä ölisisanomainjatkamisesta seuraawaksi wuodeksi tullutmitään, jollei wiimeiscssä hetkessä olisionnistuttu saamaan uutta toimittajaa.Koska nyt näin pitkälle,on päästy, ciwanhalla toimituksella enään olekaanmuuta tehtäwää, kvin kiittää lukiakun-taansa siitä luottamuksesta, jota se onsaanut nauttia, ja sulkea uuden toimi-tuksen yleisön erinomaiseen suosioon.

— Airkollismäksuista. Häm. ker-too: lanakkalan kirlkoherrakunnässa on

— Miinaa owat saaneet luwanpolttaa tulewana wuonna: Hämeenlin-nan polttimo-yhtiö 25,000 kannua, Löf«gren Somerossa 26,000 kannua.— AimitlMä. H. M. Keisari ontämän kuun 9 p:nä nimittänyt ja mää-rännyt protokollasihterin keis. senatin ra»ha-asiain toimikunnassa W. G. Geitlin'mesittelijäsihteriksi samaan toimituskuntaan,asessorin Turun howioikeudessa G. W.Näbergh'in howioikeudenneuwoksetsi sa-maan howioikeuteen ja sihterin Wiipurinhowioikeuudessa, lakit. kand. K. W. Su-lin'in atzsessoriksi samaan howioikeuteen.— Knppak. sanomia. (Porwoön).Waltuuskirja lääninprowastin wirkaänWiipurin prowastikunnassa on annettukirkkoherralle Wiipurissa M.Forsten^ille.—

Prowastin arwon owat saaneet:Havhon kirkkoherra, jum.-oftin tohtoriI. A. Lindelöf; Säkkijärwen kirkkoherra,jum.-opin tohtori O. M. Nordström;jum.-opin lehtori Porwoon lyseossa, jum.-oftin kand. A. W. Frosterus; litinkirk-koherra, w. t. lääninftrowasti W. L.Lundän sekä kirkkoherrat F. W. Fredrik-son Sipoossa, K. F. London Nuoko-lahbella, I. Hertz Kiwennawalla ja A.E. Olsoni Kurkijoella.

Fuentsja maanwilzelyksestätulee tänä talwena suomeksi pitämäänagronomi Th. Forsell, Hämeen läänissä.

liiämn kuwernöri katsonut kohtuulliseksi,etta siellä maakauppiäat, tehtaat ja tiili-ruukit sekä myllyt suoritjawat papistollepalkkaa. Ja toska ci. ole hywällä tultuasiasta sopimukseen,. esittelee herrakuwer-nöri, etta wastaiseksi^ja tunnes armolli-sen asetuksen kautta siitä toisin määrä-tään, kirkkoherralle Mllksettaisiin näidenliikeläitosten ja maakaupiasten manttaa-lilta 48 markkaa, kappalaiselle 24 mark-kaa, lukkarille 16 markkaa jaunilukkaril-le 8 markkaa, siten kuitenkin, etta wielämainitut laitokset ja maakauppiäat eriseurakunnissa suorittawat kukin papille,lukkarille ja unilukkarille ainoastaan o-massa seurakunnassaan, mutta kirkkoher-ralle kaikista kirkkoherrakuntaan tuulu-wista seurakunnista.. Tama ehdoitus tulee lähetettäwäksiKeis., senatin tutkintoon, jossa siihen tyy-tymätön saa walittaa 90 Päiwän ajassasiitä kvin kuwernörin päätöksestä on saa«tu todistettawa tieto

— Uenkkizakoa. Kalajoelta kir-joitetaan Kaiulle: Meille Kalajokelaisilleon kahtena pyhänä kuulutuksen kautta tie-tää annettu, etta herraswäelle owat jä-tettäwät penkit lehterin peralla kummal-lakin puolella ja samoin kaksipenktiä ala-hälla keskikirkossa, seuraawista syistä:I:ksi kun se on wanha tapa, ja 2:ksi kunmuka herraswäen ci ole tilaisuus tule-maan warhain kirkkoon. Tama kuulu-tus on seurakunnassa herättänyt paljomielikarwautta kun säätyrajoitusta pide-tään, niin ylön kalliina, ettei sitä hennoheittää luotaan kirkonkaau kynnyksen ylimentäessä lumalan etehen polwia not-kistamaan yhteisessa rukouksessa.— Kakst untta aikakauskirjaa.

— Msi oikeus-raatimies tuleeasetettawatsi Iywäskylän raastuwan oi-keuteen ja maistratiin, joissa sen sijaankaksi kunnallisraatimiehen-wirkaa lakkau-tetaan. ,

— I^ahanlaatuistakapi-tantiaonilmestynyt nauta-eläimissä Uskelan pitä-jässä. . ,

— Uostiwarkaus Alawnudessa.Kihlakunnan oikeus tuomitsi syytzkuun 20p. Alawuuden postinhoitajan, leskirouwaAadolfiina Mallsn'in, synnyltään Goden-Hjelm, rahakirjeitten murtamisesta ja ra-han warastamisesw niistä, hirtettäwäksi.

Waasan howioikeus on kumonnut tä-män tuomion ja lähettänyt sen uudestikihlakunnanoikeuden tutkittawaksi ja tuo-mittawaksi syystä, etta kadonneen ja kai-puun-alaisen rahasumman koko ci olluttarkoin tietty ja etta siihen wielä woiilmestyä selitystä ja ehkäpä uusia wali-tuksiakin. Mallsnin leskirouwa on siksija wastaiseksi Waasan läänin wankilassa.z— Kotimaista teollisuutta. Sat.kertoo: Warwarin kisälli G. Willing,joka useat ajat on Pietarissa työsken»nellyt ammatissaan, waan hiljattain onmuuttanut Poriin, on ruwennut teke-mään erittäin hienoja mansetti»nappejaluusta, perlemuusta, y. m. Työ on ihanyhtä siistiä ja kauuista kvin ulkomäa-..laistenkin ja niitä löytyy myytäwänäm. m. kultaseppä Äkerstenilla. —Kuntunnetaan, mitenkä svuret joukot kaiteu-laista koristustawaraa wuosittäin' tuo-,daan ultomailta Suomeen, pitäisiwähin-kin kotimainen yritys tämän wähentämi-seksi saaman kehoitusta, ainakin sen wer-ran, etta yleisö niitä ostaisi ennen ullo-mailta tuotuja.

— Alawuden postikonttoristakuuluu wieläkin petoksia. Sinne.annet-tiin heinäk. 24 P. 1877 Turkuun lähe-tettäwäksi rahakirja, jossa oli 164 mark-kaa, mutta se kirja ci ole tullut Turunpostikonttoriin eikä fen omistaja ole sitäsaanut. Niin tietää S. T..

— c^aljjoitus. Nouwaswäen pip-liaseuran wuosijuhlassa, joka Turussapi-dettiin t. k. 23 p. lahjoitti Turun kun-talainen, joka ci soisi nimensä tulewanjulkisuuteen, sanotulle seuralle 11,900Suomen markkaa nimellisesti, käytettä-wäksi seuran tarkoituksiin.

>-<Lappeenrannan— Zimolanrim.tatie.^ H.'D:ssa kertoo eras lähettajä,etta Suomen pankin könttorissa Pieta^rissa tämänkuun 23 p:nä talletettiin ar-wopapereita 100,000 hopearuplan edes-tä,^ jotka joutuwat Lappeenrannan kau-pungin omaksi, jos ci insinöri F. F.Siw6n'in perustettawa osateyhtiö täytäkaikkia sanotun rautatien niyunnytyksessämäärättyja ehtoja. Työ an alkawa wii-meistään helmikuun 4 p:nä tulewanawuonna, ja sen täytyy olla walmis kah-den wuoden kuluessa.— Zalpn kauppalan kaupnngin-oikeudet. Useat pitäjäläiset Uskelan,Halikon y. m. pitäjistä owat pyytäneetetta Salon n. s. kauppala saisi kaupun-gin-oikeudet, mutta hallitus on, kuten H.D. tietää, hylännyt tämän anomuksen.— Meijerisenra. Helsingissä onjo olemassa meijeriseura. Haara -osastopäätettiin sille panna toimeen Turussa-kin.

Painoasiäin hlihallitus on tämän .kuun19 p. antanut kirjakauppialle G. W. Ed-lund'ille luwan täällä ulosantaa aikakaus-kirjaa nimellä: ,Manadsstrift för dis-kussion af frägor rörande den offentligaoch enskilta sedligheten", sekä w. t. kap-palaiselle E. Törmälälleniinikään luwanTamftereella ulosantaa ni-mistä aikakauskirjaa. /-- Kakst lehmää ruhjoi postijunatoissa maanantaina Liedon ja Aura py.-säyspaikkain wälillä. Eläimet oliwat ra-dalla eitä niitä huomattu niin aikaisinetta olisi junaa enää saatu pysäytetyksi.— Anvonimi. Oulun luktari M.L. Källström'ille on tuomiokäpituli anta-nut äirector cauwB'en arwonimen sekäluwan antaa todistuksia weisuun taidostalukkarin oppilaille.— Fänst-Snomen nykyinen toimit-taja kollega Selin ilmoittaa itse luopu-wansa lehden toimituksesta tämän wuo-den lopussa, waan siitä, josko lehti jat-taa elämäänsä eteenkin päin, ilmoittaahra Selin waan toiwomuksensa.

(Sat.)— GulunMnkko-Zanomat) wan-hin maamme nytyisistä sanomalehdistä,tulee kuten U. T. tietää, lakkaamaan tä-män wuoden lopussa. ,— Zoensuusta kertoo Karj. t. k. 24p:ltä: Wenäjän rahoja arwellaan markki-noilla wiime wiikolla nlleen liikkeessänom 30,000 ruplan paikoilla. Rahojasiis ci puuttunut näillä marktinoilla, ku-ten syksyllä oli laita.— Metleyemm Myti) loululehtiwanhoille ja nuorille on ilmestynyt Hel-singiösä kaksiarkkisena Hufwudstasblad'inkirjapainossa. Lehdessä on kaksi kuwaa,nimittäin: Jesus rakastaa köyhää ja «lu-malan såna ihmisen sydamessä". Lehtitarjoaa hupaista lukemista joulu-aikana.— Muutawaran hinta Tnousee ul-komaalla. — Näinä päiwiuä on muuansahan-omistaja Oulussa myynyt Eug-lantiin yksituhat wiisisataa standerttia.planktuja 5 Englannin purman jälkeenstandertilta. Niin kertoo O. W. S.— Must Kirza, nimeltä Sarwip-äitä Pilajuttuja, kokoillut Kaima".on nykyään kirjakauppaan ilmestynyt.Se sisältää 178 eri juttua ja maksaa 50pennia.— H^ääskysett Yhdeksäs wuosikertailmoitetaan tilattawaksi. Lehden tarkoi-tus tulee olemaan sama kvin tähän saakka;se tulee sijältämään waihtelewaa, opetta-waista ja huwittawaa lukemista lapsille.Kuwia tulee, niinkuin ennenkin. Toimi-tusta hoitawat samat, jotka tähänkin astiowat lehteen kirjoittaneet.

Koko wuosikerta maksaa 3 markkaa japuoliwuosikerta 1 markan 70 pennia. Kehoitamme Suomen perheitä täta oiwalli-sesti toimitettua lastenlehteä tilaamaan.— Wyrsky Yltyi Oulun seuduilla17 P. t. k. raiwoamaan niin tawatto-man. ankarasti, etta harwoin sen tapais-ta on nähty. Monta ihmistä se kaatoika^lpungin kadulle ja särki akkunaruutujasiellä täällä maaseuduilta pitkin rannik-koa, ja sisämaastakin kerrotaan, etta seon nostanut warsinkin heinälatojen jamyöstin muitten rakennusten kattoja poissela kaatanut suuria petäjiä kumoon.Niin kertoo P.-S.— Omituinen petos. Karj. kertoo:Eras talollinen loensuun seuduilla, jollaoli kruununtila, jonka ostamista war-ten perintötilatsi paperit jo kuuluu olleensenatissa, on kolmelle eri ostajalle edeltä»käsin myönyt mille koko tilansamille met-fät siitä, ja kaikilta kolmelta edeltäkäsinsaanut osan hinnasta. Surkeat owattämmöiset petokset ja petosten harjoitta-jat eiwät täten ainoastaan itseänsä wa-hingoita, waan saattawat muutkin seutu»laisensa syyttömän epäluottamutsen alai-sitsi. . i

— K. M. Keisarwnan sairau-dentilasta ilmoittaa sähkösanomaCan-

Tulipalon yfsityisseikat owat hirwittä-wiä. Keskniön aikana kuului huuto:tuli on, irti, laiwassa", ja kun kaitkijuoksiwat kannelle — 37, laiwamiestk ja20 matkustajaa — leimahtiwat liekit joniin korkealle luukuista, etta kaitki pe-lastuksen raukeniwat tyhjään,sillä lastina oli enemmiten jywiä, foto-geniöljyä ja ruutia, joka oli lähetettyCuban saarelle sijoitetun espanjalaisensotawäen tarveeksi., Matkustajat, puet-.tuiua ainoastaan Yöwaatteisiin, ja lai-wamiehet särkiwät weneet, jokainen siep.pasi itielleen lankun tahi laudanpätkänja syöksihe mereen, jossa useammat jou-tuiwat hirweän kuoleman uhreiksi. Pe-laötuneet kertowat, ja heidän pelastajan-sa wahwistiwat heidän sanansa, etta tuli-palon outo näkö oli paikalle houkutellutsvuren joukon haikaloja, jotka onnetto-mam silmien edessä nieliwät useita hei-dän hätätowereistansa.

— Kerra Grotzwald tekeeihmei-tä. P. W. ©:6fa*ferrotaan: ;Wenäläi-sissä lehdiösä on tuon tuostakin jnlaietu=na uutifia fuomatoiötcn riennoista Pie-tarissa. Kolme ' wuotta tafatftn oli fa*"nottu: Krylowan tarinat fuomeffi",kääntää hra Grohwald. Mennä wuonna:Ruotsalainen sanomalehti Pietariösa",toimittajaksi hra Grohwald. Täuä wuon-na: Suomalainen teatert-feura Pieta-riin", jonfä toimeenpanija on hra Groh-wald. Kskettäin: ,suft§ftnan elämäfer-ta Suomeksi" ja hanen paraimmisla tcotssistansa käännöksiä, totmtttaa Groffwald.S33timctfeffi ilmestynyt uutinen on kai-fett: f-3ofapStn)Qtiienf -3ofapStn)Qtiien Suomalainen sa-nomalehti Pietarissa", jonfa totmtttaiaffttulee hra Grohwald. — Se osa hanentöislään ja tcoffistaan, joka jo on t(meé=tynyt mailmaan, on kaiken femmoiétaIqatua, jota et syntiset ihmiset woi näh-dä. Ne taafen, <jotfa- wielä eiwät oleilmestyneet, ;owat luultawasti samänlai-sia, 'kvin edellisetkin^ Mitä kaikkea hraGrohwald tulee matlmaan f/ebe6 tuo-maan", et ttcti)étt nyt.woi kenkänn täsittää..— <^aiwanpal'o merellä. Wiimelokakmm 18 p:nä kello' 9 illalla olt eng-lantilainen höyrylaiwa Louise et C:ni,kapteni Voss, matkälla Algeriasta New-Orleansiin ennättänyt wanhaan Vaha-man kanawaan, kun wahtiupseri äkkiäkuuli hätähmttoja yönpimeydesfä. Hänkäski seisahuttäa' koneen ja huomasi piankahdesta plankusta ja kanahätistä tehdyl-lä lautalla seisowan wiisi ntieétn, jotfaosasiwat hywin wähän englannin kieltäja silminnähtänästi oliwat hirweässähädässä. . He .eiwät saattaneet feltttäämuuta kvin . etta.. »liwat cspanjalaisesta■;,9tuott)o. Pajaro del Oceano" nimisestähöyrylaiwasta, joefn oli ollut 57 henkeäja etta höyrylaiwa. olt ftalanut famanpäiwän aamuua ja etta1 luultawasti wielämoni ormeton '.»icreilt aaltojen wallassa.Kapteni Voss ;käännätti laiwan heti,jaalfot haeskella .f)ätaäntt)nettä. . Kun hänoli mutkaillen. lulkenut nom 2 meriye-ninkulmaa, kuului tåas heikkoja awun-huutoja. .Wähitellen onnistuttiin velas-taa 17, henkeä, jotfa pibrittelmiiit ttfeännlaiwan jäännöksillä. ©illa aikaa oli aamukoittanut. , Kapteni luuli, etta hän olisiwoinnt, pelastaa .useampiakin, jos et yöolisi ollut. niin.pimeä,

— Mangittu Metarisfa. Erasmies, nimeltä Shenishew, joka sanoo o-lewansa yksityis-opettaja, on äskeltciinwangittu wiiden henkilön kanssa, jotkaasuiwat yhdessä hanen kanssansa. Polisilöysi hanen luotansa 1.500 kopiota toi-mitus.komitean julistuksista, 10 rewol-weria, joukon räjähdys.aineita ja tarkankartan Talwipalatsista.

nes'ista 24 p.' joulukuuta: Eileisen päi-wän wietti,H. Majesteeiinsa tyydyttä-wästi; hän söipäiwällistä,cipaljon, waanhalulla. Yöttämakasi H. M.lewollisesti,mutta kello 4:ötä alkaen keskeytti yskimi-nen unen.

Edinburgh'm herttua puolisonsa kans-sä lähti 29 p. t. k. Eannes'tin.

l— Fuomio. Keisarillinen Senati on

wahwistanut kihlakunnan oikeuden ja ho-wioikeuden päätöksen, jonka kautta trenkiKarl Viktor Dyring, Urajärwen kylästäAsikkalan pitäjää, on tuomittu 9 wuoti-seenkurituswankiuteen siitä, etta hän men-neen.elotuun 10 p. oli puulla kuoliaaksilyönyt torpparin Josef Dawidin pojanWuoripuolen, Keltaniemen kylästä mai-lnittua pitäjää, jonka ohessä Dyring onsakoitettu sabbatin rikkomisesta.N

— Klwllut. Pastori I.KranckHaukiputailla, Kuopionhippakunnan wan-sielunpaimen lsynt. w. 1793), onP^-S:n mukaan 15 p. t. k. kuollut. i

4— Fapsen NNNha. Palweluspiika

Wilhelmina Samueliutytär Korpilahdenpitäjässä on t. k. 16 p. synnyttänyt lap'fen, jonka hän sen jälkeen surmasi.— SirjaMuutta. Hra K. E.Holm'in kustannuksella on ilmautunut:^

pTiedetten alkeiskirjoja. FysillinenGeografill eli Luonnon-opillinenMaantieto. Kirjoittanut A. Geikie/geologian za mineralogian professori E-;dinburgh'in yliopistossa. SuomentanutO. Suomalainen. 48 puupiirroksella".

Tama runsastietoinen ja havska, tai-'tawan miehen suomentama kirja opettaatuntemyan kaitki nuo alituiset liikunnot janmutokset, joitten kautta maan muotojoka päiwä muuttuu ja uudistuu, elikaikki mitä syystä fopii elämäksi"!sanoa. — Hinta 1: 75. !

lutelmia ja Tarinoita. Suo-menteli Samuli S." — Sisältö:Sär-kynyt ruukku, kirjoittanut H. Zschokke; —Mltakello (Björnstjerne-Björnson'in mv.kaan); — luutalaistyttö, H. E. Ander-fen'in kirjoitwma; — Patrik O'Brienja Katri; — Noidan kynstssä; — Maksarahassa! Tawallinen tarina (Tanskasta);-^ Pyrstötähti (A E. Anderson'in sa-tuja); — lunun markkinamatka; —Sukkela Jussi ja tuhma Jussi; — Eimokomaa tuhmaa toista;— Oppipoika

Mmile Souvestre) — hinta2 m. 50 v. !

— Suomalaiseen aatelissäät<)Mön. presidentti Waasan howioikeudessaS. Ekbom koroitettu.

— Siertäwän hewoisyoidon o-pettajan palkkaamiseksi Turun ja Porinsekä Uudenmaan ja Hämeen läänejä war-ten <on Keis. senati Suomen talousseu^ralle, myöntänyt 1,200 markkaa wuosit-tain kolmekst wuodeksi.— 'Pliopisto. Kriminali

-oikeuden

professoriksi onlakitiedettentohtoriJaakkoForsman nimitetty sekä ylimääräiseksiprofessoriksi filosofiatzsa dosentti tohtoriFr. Perander.

Filosofillisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellinen osasto on ehdoitellut do-sentiksi estetikissä ja taidehistoriassa toh-tori E. Aspelin'in sekä dosentiksi esteti-kissä ja nyky-ajan kirjallisuudessa loht.V. Wafenius'en.

— Aansanwalistuksen ministe-Titt inertokirje kansakonlun tarkasta-jille, joka on julaistuna ,Hallituksen Sa-nansaattajassa" sisältää kansakoulua kos-kewia Mantöja' Opettaja nim. ci saahankkia millaisiakaan kirjoja eitä opetus-wälikappaleita kouluun muuten, kvin kan-sakoulujen inspehtorin tahi konluneuwos-tou kautta taikkä heidän luwallansa.Tama sääntö on kansanwalistutsen jafisärasiaministeristön ynnä H. M. Ket-sarin 3:n ojaston yhteisellä suostumuk-sella woimaansa asetettu.

UMttjftlM.

arhyyiä ja terveitä; puiden tuleesi-sältä olla kauniita marmorin nä-köisiä ja luonnollisilla mustillapilkuilla varustettuina. Kunkinpuun pitää latvapuolelta täyttä-män 5 tuumaa. Hämeenlinnastajoulukuun 31 p. 1871.

J« F. Grönluud.

Ostaa mteftlttiin.Kuorituita

ne pannaan yleisen seurakuntakokouksentarkastelun alaisiksi;

2) Suostumaan, kuinka monta Wirsi-kirja-ehdoituskappaletta, sekä Suomenetta Nuotsiu kielistä, on tarkastustawarteu fturakunnilta^lunastettawaa;

3) Ryhtymään-kirkkomme lämmitys-toimeen.

Hämeenlinnasta Ä0 p. jouluk. 1879.loh. Wilh. Boiöman.

WeiiajanMalotpakUutusyhtiö

ottaa kaikenlaisia wakuutuksiaSelim Hllttelin'in kautta.

Wakuutus-osake-yhtiötarjouu ruwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin ölen tämän -wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittänut.Tarkempia tietoja japrospetteja Dit täällä§ämeenlinna6|a minulta saatawissa.

M. Z. Kahnssonasnwa tullinhoitaja Holmström'»: talossa.

maitotalouden hoitajia otetaanPal-welukseen nyt kohta, ilmoittamalla Ano-lan kartcmon haltijalle Ulwilassa.

R. von Frenckell.Postitie: Pori ja Ulwila.(Satak.)

Msmelukseen otetllM.

Mksi pieni hopea silinterikello on löy-<^) detty wärjäri Hild6n'in kohdalta.Omistaja periköönsen lanakkalastaHa-koisten alucesta Niko Mähkäseltä.

£öqÖetto.

Torihintoia. "Mk. p:i.

Nuklit tynnyri. ....... 21:—

Ohrat „ ........ 17: —Kaurat >„ ........ 10:

—Nukim jauhot leiwiskä. .... 1:65»Ohra-jauhot „ ..... 1: 60.Woi leiwiskä, wanha . . . . . 18:

—Woi leiwiskä, tuore. . . . . . 10:

—Nculdcmliha, tuore leiw 3: 75.Lampaauliha leiw. 4:

—Sianliha leiw. . . . ... . 6: 25.Suolaistt silnkat leiw 1: 60.3uoreet säynäwat ... . . . —

15.Matcet . . . . . .... . —

20.Tuoreet ahwenet . . . .... —

20.Tuoreet kuhat . . . ... . . —

30.Maitokamm ........— 40.Piimä kaunu ........— 15.Perunat kappa . —

20.Heinät leiwiskä

—25.

Munapari . . . —18.

Koiwuiset halot, kuorma .... 2: 50.Mäntyset „ „ . > . . 2:

—Metsopari ......... 3:-^-Pyypari . . . ....... 1: —Teeripari . . . . .... . 1:^-

e.,p. p. . ,'.^ :?^^.' Hf^Raastuwan oikeus - istuu joka " lanwmiiAja,maanantai;istunta'alkaa kello 10 e. i'. v

IltlMt Hämeenlinnastä?"lähtewät HelsiiM.:kello 7,25 e. p. p. ja,kello . 6,55- \.ypns;3),Tnrkuun ja

(_Sam]p

( r:feöo'>;.l2)3pL'ji'.v '),'". ,—

Pietarun 'ja' 'Hänkoniemelle kello Wské■ p. p. — Päikallisjuna Helsinclistalinnaan tulee kello 9,36 j. P."P." , ,^W

na arkipänvinä kello B— ija 3—6 sekiiM-hinä kello B—9 e.' ft. pVs%£\ . ;Mg

Pastorin kanslia on awoinna kello 9~12

Hämeenlinnan po^tikvnttorin lähtewiinftostin toimisto pibetäänynibptrina^arM^iij^mina kello 9— 12 'e"^H^ ja'3— 4 j' ,p. ft^

■ feta pyhäpäiwinä-kello^B^-9.>''" ;. : ;

'

Tulewan ftostin toimisto;awoinna^rkipäiwi'»nä kello ,9— 12 e. P.ip. ja 18/*^1.!.'^.»sckä pyhäpäiwinä .kello^l,2/4— 2;j.',p. jal-loin annetaan nloD p^iolipäiwän junallatulleet sanomalehdet^,'jä:rahattomat kirjeet.

Hämeenlinnan sähkölennatin*konttöriawoinna joka arkipäiwä kello-9^— 2 e. ,p!ftija 4—7 j. p. p. sunnuntaisin B—98 — 9 e. p.p.ja 4-7 j.p. p.A . ■ "....-, ,: J^Rautatienmakafiinin konttörionawoin-

Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna keS-kiwukkoinll 5— 6 ;ja louatitatfiit;..ö— 7 j.' ip

1;p.Vhdyspankin konttöri- on?,awoinna' joka

maanantai, ituiit!ö■ ja' fterjcmtaikello 10

Ileisiä ilmöituksia.

Suomalaisen koulun/hywä^i wiete-tään Riihimcien kartänossa " Hausjär-wcllä 4' p. tammik.Mo 8 j.'P.P.Mtelmällä, tanssilla y :̂m. Sisäänpääsomiehiltä 1 m., naisilta 75 p. ja■ lap-filta 50 p. ■ :f!^V:--'

-■ -■ -."^|^'V

Sotmiat;' " i?M^:>

,''■'. '.'. \lt-DAs-l-'- 'i-U\ .. Js'.lJTj'f J.

Turwattomain koululasten injdc-jd»?^feen pidetään tammikuun 13 p:nä s'M^alkain kello sj. ft^ tarpdjaifet;.to ta tanssiLinnaistenMittolassaSääWmäessä. Pääsymaksot ö,(pqt\;l:m.atfa-!ihmiseltä ja 50 p. lapsilta. -, t'] -

Toimikunta.;■ >;:

HämemlinnaN'Mapaaeytoisen Valol»sammutuskimhan kassan hywakfi!'toimitetaan täiillä seurahuoneetzsa^iasianomaisella luwalla Helmi- "^

fuun/r^is^o ;;'^;-. Nllcgri-arpajaiset fangfin fangfaH)Woittoja, joita mainittuihin ärpaMMlahjoitetaan, owat :seuraawät

'rouwa^henkilöt hywäntahtoisesti^luMnneß^Mtaa ;wastaan: :'''r**-'? T|,Nouwat^ Geitlin, Grönfors^lmti-gren, Helin, Wahlberg,;jo 'Nylund^sMneidet:Mss Idestam,,MatGda''LiliWRosa MMNosa'HetfikigiWElinW4gelius, SeWä lemström,'Elin/TötMman, SigrMTöttermau,'Mgä'WW/man, Anna' lndr6n, AleMdra 'Lind-'qwist ja Hilda (Setöf; ; ■ %§0 tyfi®,

antaa täällä:gnsitulevan tämmikuufi8 p. suosiolliséllä.avullar;: . ; ;^§

EMI Gehetz. !

liirjestlismiehinä W. P. Kin lukusalisfll.Ip.l.G. Geitlin. YrjöÄoskinen.^

Höwartioita kalnhuoneessa. ,h3). w. ip.V. Söderman.' '£>. Lampyn^ ■''

'„ „ i 2 p.L.l.Tötterman.E! Idestam!;v-i,„ „ 3ft.K. G. Jansson. MV.'Eklu'nl)')t„ „ ip.E.l.Granberg. V. „.,;;#„'„ SP. I.A.Nedrström.F.M.OrreläN„„ 6p.E.Lehtoncn. /K. Helen: : JJ

v'ff:„ „ '7 p.I.A. Åkerlund.' l.V. Hywärinen.nimiselle palowakuutus-yhtiölle, joka, pe-rustettu w. 1840, on Wenäjän waka-wimpia yhtiöitä ja jolla alkaen wuodesta1850 on ollut asioimisto Suomessa; ja

<^äten saan kunnian ilmoittaa, etta ölen"^ ruwennut asiamieheksi Pietarilaiselle

Ofmoitufißtt.W^" Allekirjoittanut oftettaa ensimmäisiä lu-temisen harjoituksia wähille lapsille suomensckä wenäjän kiclellci. A. Rllmensiij.

Gymnasikatu, talo n:o 130

Fj^räs kiwäärin pistin (painetti). Pyy-detään löytäjää palkmtoa wastaan

tuomaan sen taloon n:o 130K. Mawen'ille.

3{ftöormut

fruntimmer 1 mk samt för skol-ungdom och barn 50 p. Tavaste-hus idecember 1879.

DIREKTIONEN.

/J]\Ii £ Till förmånförbarnkruh-lo/iiv-f ban idenna stad anstäl-ler fruntimmersföreningen den 4jan. 1880 soiree med dans i fruNordins salong kl. y2y2 8 o. m. En-trée för herrar 1 mk 50 p. för

<^ämän kaupungin lasten-seimen hywäksitoimittaa rouwaswäen seura 4 p:nä

tammikuuta 1880 iltai)lttvit tanssinkanssa Nordinin rouwan salissa kelloV28 j. P. V. Sisäänpääsy herroilta 1m. 50 P., naisilta 1 m. sekä toulunuo-risolta ja laftsilta 50 P. > Hämeenlinnajoulukuussa 1879.

lohtokunta.

för lösegendom emottar till försäk-ring all slags lösegendom inomstaden och dess närmaste grann-skap emot numera nedsatta premier,Tavastehus imaj 1879.

Leonh.Peterson.-■ Bolagets agent.

BRANDSTODSBOLAGStädernas iFinland

Uoln Kelim Kartelm.

1) Tuomiokapitulille autamaan waa-dittua selitystä siitä, millä tawallaseu-rakunnat tahtoisiwat käyttää hcille kirkko-lain 455:tä pykälästä myönnettyä wal-taa lausumaan mieltänsci uuden Wirsi-kirjan, Ewankeliumikirjan, Käsikirjan jaKatkismuksen ehdoituksista, niinkuinmyös lirkkolain sääntöjen muuttamistatarkoittawista kysymyksistci, ennenkuin

kaupungin jamaascura-<A) kunnan kunn. ääntöwaltaiset jäsenetkutsutaan yhteisecn lirkonkokoukseeu sa-karistossa maanantaina 5 p. ensitule-waa tammikuuta kello 12 päiwällä:

Ruukltuksia.

Suomalaiscn Kirjallisuuden Seur. kirjMsnoOsasto Hnmeenlinnassa, 1879.^^ ,'

/*tDälllaatmsia kuilvia eli kapakalojaMW-\\: |)i joukottam 2 nmkalla 50 pcml-*JgJ:- la ja wahMm 3 markalla leiM-

HMmar OXorögrén(T,S,> , ,' NaasaZsa.

— Sunri yaaksirikko. Liwerpolis-ta New-Orlean'iin kulkewa höyrylaiwa

on uponnut ja luullaan, ettasiinä tilaisuudessa nom 169 henteä hukkui.Laiwan wäkeä oli 54 miestä ja matkus-tajia 180.

— AäytännöMset Höyrywaunnton keksinyt eras unkarilainen nmsiikinopettaja Saroni Amerikassa. On koe-tettu ajaa niillä erään kaupungin kaduil-la, ja ne hawaittiin täydellisesti täytän-nöllisiltä epäwakaiselläkin tiellä ja-äkti-naisissä käännölsissä sekä kulkiwat 10 engl.peninknlmaa turmissa. Luullaan niitäsopiwitsi sekä auran etta leikkuukoneeneteen hewosen sijaan.

Hukkunciden seassa on 6 upseria ja1? miestä, jolka oliwat pestatut erää-sen Kuban rykmeuttiin: '

F^rmomaltam DM DdiMua palo-|¥ öriinaa, nät)ffflifa tzarisissa lvuon-V*A na 1878 palkittu hopka-mtalM,

mMi 2 markalla 50 p. kannultaSjatmär Jlorögrén

<T,T) Waasassa.

VanoksiaTurun elinkorkolaitokstenwastaan ottaa ja toimittaa

A. Miktor Zppelqwist.

päätän mina tämän yhtiön wakuutuksiasekä kiinteästä etta irtaimesta omaisuu-desw. C. O. Saxelin.

Myyjät. Ostajat.Pietari....... 265:

—257:

—100:lta.

Lontoo .. ... 25: 22. 25: 05. Punt.Pariisi .. .'... 100:

—99: 30. 100:lta.

Hampuri. .... 123: 70. 123:— 100:lta.

Amsterdam.... 208:—

206: 50. 100:lta.Tukliolma .... 139: 60. 139:

— 100:lta.'

Kurssit.Suomeu Pautki, 27 p. jonlulnuta.