Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna

Mikko Aho

Toimialajohtaja

Kaupunkiympäristön toimiala

Helsingin

kuntakonserni 2016

• Toimialauudistus 2017: • 27 virastoa 4 toimialaa

• Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

• Kaupunkiympäristön toimiala

• Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

• Sosiaali- ja terveys toimiala

13.10.2017 Mikko Aho 2

13.10.2017 Mikko Aho 3

13.10.2017 Mikko Aho 4

Kaupunkiympäristön toimiala

Toimialajohtaja

Maankäyttö ja kaupunkirakenneMaankäyttöjohtaja

Raimo K. Saarinen

Maankäytön yleissuunnitteluYleiskaavapäällikköRikhard Manninen

AsemakaavoitusAsemakaavapäällikkö

Marja Piimies

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit

Tonttipäällikkö Sami Haapanen

Liikenne- ja katusuunnitteluLiikenne- ja

katusuunnittelupäällikköReetta Putkonen

Kaupunkitila-ja maisemasuunnittelu

Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö

Jussi Luomanen

Palvelut ja luvat

AsiakkuusjohtajaPekka Henttonen

Kaupunkiympäristön asukas- ja

yrityspalvelutAsukas- ja yrityspalvelupäällikkö

Markku Leijo

KaupunkimittauspalvelutKaupungingeodeettiHeikki Laaksonen

Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut

Kunnallinen pysäköinninvalvojaKaija Kossila

RakennusvalvontapalvelutRakennusvalvontapäällikkö

Kai Miller

YmpäristöpalvelutYmpäristöjohtaja

Esa Nikunen

Rakennukset ja yleiset alueet

Tekninen johtajaJaakko Stauffer

Rakennetun omaisuuden hallinta

Rakennetun omaisuudenhallintapäällikkö

Sari Hildén

TilapalvelutTilapalvelupäällikköIrmeli Grundström

YlläpitoYlläpitopäällikköHannu Seppälä

RakennuttaminenRakennuttamispäällikkö

Jukka Forsman

AsuntotuotantoAsuntotuotantopäällikkö

Sisko Marjamaa

Hallinto- ja tukipalvelut

HallintojohtajaSilja Hyvärinen

Hallinto- ja lakipalvelutHallintopäällikköMikko Ravantti

HenkilöstöpalvelutHenkilöstöpäällikköAnne Lappalainen

KehittämispalvelutKehittämispalvelupäällikkö

Outi Karsimus

Talous- ja suunnittelupalvelutTalous- ja suunnittelupäällikkö

Leena Sutela

TietohallintopalvelutTietohallintopäällikkö

Kari Vuorinen

Viestintäpalvelut Viestintäpäällikkö

Heikki Mäntymäki

Helsingin kaupunkistrategia

Helsingin visiona on olla maailman

toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat

urbaanin elämän edellytykset

asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin

strategisena tavoitteena on tehdä

jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta

helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa

ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla

päivä päivältä parempi.

13.10.2017 Mikko Aho 6

Helsingin kaupunkistrategia

Helsinki ymmärtää roolinsa yhä

enemmän edellytysten luojana ja

mahdollistajana. Helsinki luo

aktiivisesti kumppanuuksia

kansalaisjärjestöjen ja kaikkien

kaupungin kehittämisestä ja

elävöittämisestä kiinnostuneiden

kanssa. Helsinki on paitsi

palveluorganisaatio myös alusta ja

maailman edistyksellisin julkisen sektorin

ekosysteemi

13.10.2017 Mikko Aho 7

Helsingin kaupunkistrategia

Helsingissä suunnitellaan

liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina

yhdessä. Liikenneinvestoinneilla

huolehditaan koko liikennejärjestelmän

toimivuudesta. Kestävien

liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta

kasvatetaan. Samalla huolehditaan

kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä

ja elinkeinoelämän edellyttämän

liikenteen kilpailukyky turvataan.

13.10.2017 Mikko Aho 8

Helsingin kaupunkistrategia

Tiivis ja toiminnallisesti sekoittunut

kaupunkirakenne luo pohjan urbaanille

elämälle. Helsingin kaikissa

kaupunginosissa on edellytykset hyvälle

arjelle, toimivalle liikenteelle,

monipuolisille lähipalveluille ja

elinkeinoille. Varmistetaan suurten

aluerakentamishankkeiden, sekä Raide-

Jokerin että muiden raideyhteyksien

kannattavuus riittävällä maankäytön

tehokkuudella.

13.10.2017 Mikko Aho 9

10

Kaavoitus on kaupunkikehityksen keskeisin työkalu

11

• Strateginen taso: koko kaupungin yleiskaava, joka

ratkaisee suuret linjat ja kehityssuunnat: rakentamisen

painopistealueet, liikennejärjestelmä, virkistysalueverkosto,

merellinen Helsinki jne.

• Asemakaavataso: uudet kaupunginosat,

täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen

monipuolisuus, liikenneratkaisut

• Kaupunkiuudistushankkeet vanhoissa kaupunginosissa,

esimerkiksi Myllypuro, jossa asemakaavoittamalla ja

rakentamalla saatu aikaan aikaisemmasta aivan poikkeava

kehitys - kaupunginosan profiili on nousemassa usealla

mittarilla: koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation

väheneminen, palvelujen lisääntyminen ja paraneminen.

Ohjaustyökalut

Yleiskaava

13

Helsingin uusi yleiskaava on tavoitelähtöinen ratkaisu ohjaamaan

kaupunkirakennettaHelsinki on 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jolla on vahva

laajeneva pääkeskus - kantakaupunki. Helsinki on myös

viherverkostokaupunki

Yleiskaavan tehtävä on kasvun mahdollistaminen

- riittävät asuntotuotantoedellytykset varmistetaan

- elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan

Yleiskaava on strateginen kaava, joka näyttää Helsingin ja seudun

kaupunkirakenteen kannalta tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset

painopisteet

Vahva linjavalinta, jossa yhtenäisiä laajoja viheraluekokonaisuuksia

säilytetään mahdollisimman paljon. Uusia rakentamisaluevarauksia esitetään

liikenteen lievealueilta ja jo olevaa rakennetta täydentäen sekä jonkin verran

laajentaen.

Maankäyttö ja liikenne ovat sidoksissa toisiinsa

Helsingin uusi yleiskaava on mahdollistava kaava, joka katsoo pitkälle

tulevaisuuteen

14

Yleiskaavalla varaudutaan mahdollistamaan

Helsingin väestönkasvu ns. nopean kasvun

mukaisesti

Vain kasvavat kaupungit menestyvät globaalissa kilpailussa

– Viime vuosina väestönkasvu Helsingissä on

säännöllisesti ylittänyt ennusteet

Yleiskaava mahdollistaa Helsingissä noin 865 000 asukasta

vuonna 2050 osana Helsingin seutua, jossa asuisi noin kaksi

miljoonaa asukasta.

Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä

työikäistä kohti eri

kasvuprojektioissa.

Riittävän asuntotarjonnan varmistaminen on

kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tehtäviä.

Asuntopolitiikan kehittämistarpeista tehtiin

tänä vuonna eduskunnan

tarkastusvaliokunnan tilauksesta selvitys.

Selvityksen keskeisin lopputulos oli, että

ainoastaan riittävällä uudistuotannon määrällä

voidaan vaikuttaa asuntojen hinta- ja

vuokratasoon.

Selvityksessä todetaan myös, että

kaupungistuminen on globaali ilmiö eikä sen

hillitseminen sinänsä ole

tarkoituksenmukaista vaan keskeisempää on

löytää ne keinot, joilla urbanisaatio voidaan

toteuttaa hallitusti. Helsingin asuntojen reaali-

hinnat erkaantuvat edelleen yhä enemmän

muun Suomen kehityksestä

Asuntokysymyksen ratkaiseminen

16

Urbaanin kaupunkielämän vuoro• Yleiskaava vastaa urbaanin asumisen kysyntään - lapsiperheet

ovat palanneet kantakaupunkiin, mutta urbaania ympäristö ei riitä

kaikille halukkaille:

• Elävä kaupunkiympäristö vuorokauden ajasta riippumatta

• Julkista tilaa yhteisön toiminnalle

• Kadun rooli kaupunkielämän näyttämönä

• Kävelyn priorisointi synnyttää urbaania kaupunkirakennetta- kävely

puolestaan mahdollistuu riittävän tiiviissä kaupunkirakenteessa

(lyhyet välimatkat):

• Palvelut keskittyvät keskustoihin -kivijalkakauppojen paluu

• Urbaania rakennetta edellyttävät myös uuden talouden alat,

palvelualat, kasvuyritykset

17

Kauppa ja palvelut ohjataan sekä laajenevaan kantakaupunkiin että uusille keskusta-alueille

• Enemmän asiakkaita ja työntekijöitä

lähietäisyydellä

• Kestävien kulkumuotojen suosiminen

• Keskustojen yleiskaavavaranto on joustavaa ja

toteutuu kulloinkin asemakaavaa laadittaessa.

• Keskustaverkko mahdollistaa myös julkiset palvelut

– hyvä joukkoliikennesaavutettavuus kaikkialta

• Täydennysrakentamisella tässä suuri rooli

18

PKS Työpaikkatiheys 2009

Kaupungin tulee varmistaa elinkeinoelämän

toimintaedellytykset

• Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat:

Työvoiman saatavuus ja hinta (riittävä asuntotuotanto)

Riittävä toimitilavaranto

Toimitilojen sopivuus ja hintataso

Alueen imago ja koettu laadukkuus

Hyvä saavutettavuus

Yritysten yhteistyömahdollisuudet

Yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuus

Alueen merkittävyys kasvukeskuksena

Turvallisuus

• Yritykset hyötyvät toistensa läheisyydestä - agglomeraatioetu

• Kaupan ja palveluiden sijoittumisessa keskeistä on asiakkaiden

sijainti ja asiointikäyttäytyminen

• Toimistotyöpaikojen sijoittumisessa keskeistä on

kommunikaatiosaavutettavuus, teollisuuden ja logistiikan osalta

logistiset yhteydet, suuri tilatarve ja joustavuus (mahdollisuus

laajentua)

19

Hyvällä kaupungilla on kestävä talous

Agglomeraatioetujen hyödyntäminen:

• Suurempi yritystoiminnan tilatarjonta korkean tuottavuuden

alueilta

• Riittävän suuri asuntotarjonta (työvoiman riittävyys ja hinta

kohtuullisena)

• Hyvä työmatka- ja asiakassaavutettavuus vahvistaa alueiden

vetovoimaa ja aikaansaa taloudellista hyötyä sekä yrityksille

että kotitalouksille

• Kaupunkirakenteen tiivistäminen edistää elinvoimaisuutta

erityisesti siellä, missä muodostuu riittävän suuria ja

yhtenäisesti urbaaneja alueita.

• Kasvu houkuttelee uusia ja uudenlaisia yrityksiä sekä

mahdollistaa monipuoliset palvelut, myös väestön huoltosuhde

paranee

Tuottavuus syntyy siellä, missä

ihmisiä on paljon koolla

20

Urbaanin kapasiteetin luominen:

Maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät

investoinnit

• Mahdollisuuksia uusiin rakentamisinvestointeihin

(yksityiset) n. 45 mrd €

• Tarve uusiin infra- ja raideinvestointeihin (kaikki

julkiset) n. 10-12 mrd €

• Palvelutuotannon kustannukset n. 0,5 -1 mrd. €

• Julkiset investoinnit mahdollistavat sen suuren

yksityisten investointien määrän, jolla saadaan

aikaan kaupunkituottavuus

Yleiskaava luo talouskasvun edellytyksiä

Yleiskaavan kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 500 000 henkilötyövuotta

21

• Yleiskaavan toteutuessa väestöllinen

huoltosuhde kehittyy myönteisemmin ja

paine tuloveroprosentin nostamiseen on

pienempi kuin tilanteessa, jossa

yleiskaavan mahdollistama

väestönkasvu ei toteudu

• Palvelutuotannon investointitarve

kytkeytyy väestönkasvuun

• Palvelurakentamisen ja ylläpidon

kustannukset ovat n. 15-22 %

palvelutuotannon kustannuksista (0,5 -1

mrd. €)

Yleiskaavan taloudellisten

vaikutusten arviointi (FCG 2015)

22

• Kaupunkitaloudellisena lähtökohtana kaupunkialueen eri

toimialojen työpaikkojen ja arvonlisäyksen mahdollistaminen,

osaamisintensiiviset alat suuressa merkityksessä

• Kaupunkiseudun alueet poikkeavat niiden tarjoamien

toimintaedellytyksien suhteen, merkittävimmät sijaintiin

liittyvät kriteerit (Kauppakamari, 2016):

• Työvoiman saatavuus

• Liikenneyhteydet

• Markkinoiden läheisyys

• PK-seudun toimistoaloilla: saavutettavuus

joukkoliikenteellä (Skanska/KTI, 2016)

• Kantakaupunki on ylivertainen informaatiopalveluiden,

osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden sekä

erikoistuneen kaupan ja palveluiden keskittymä, joka tarjoaa

erityisesti osaamisintensiivisille asiantuntija-aloille

kasautumisetuja, jotka perustuvat saman alan toimijoiden

läheisyyteen, eri toimialojen keskittymiseen sekä keskittymän

suuruuden tuottamaan volyymiin ja monipuolisuuteen

(Laakso, 2016)

Lähde: HSY, 2016

Yli 50 000 työpaikan toimialat

Helsingin seudulla

23

Kaavoituksen keinoin mahdollistetaan kantakaupungin laajentaminen –

vastaus urbaanien asumistoiveiden kysyntään, samalla maan

vetovoimaisimman tuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen

Kaupunkibulevardeissa kyse on kokonaan uusista kaupunginosista– syntyy

uusi ydinkeskustan reuna

Asemakaavoitus

26

Helsinki asemakaavoittaa monipuolista kaupunkirakennetta uusille satamalta vapautuneille alueille ja Pasilaan.

Keski-Pasila

Osayleiskaavasta (2006) johdetut päätavoitteet:

”.. tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun

kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden

identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen.

Alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja

parantaa Pasiloiden välistä yhteyttä.”

27

Asemakaavatyössä tarkentuneet tavoitteet:

Keski-Pasila

- Pasilaa kehitetään osana raideliikenteen verkostokaupunkia

- tarjotaan edellytykset hyvälle kaupunkielämälle ja ihmisten

kohtaamiselle

- toteutetaan AM-ohjelmaa

- kaavoitetaan asuntoja ja työpaikkoja

- luodaan alueelle tunnistettava kaupunkikuvallinen ja –tilallinen

identiteetti (tornit, Tripla, Ratapihakorttelit)

Pohjois-Pasila:

- tuetaan Helsingin kehitystä raideliikenteen verkostokaupunkina

- kaupunginosaa kehitetään monipuolisena

- Ilmalan asema-aluetta kehitetään työpaikka-intensiivisenä

- kaavoitetaan asuntotontteja

- toteutetaan AM-ohjelman tavoitetta

- kävely, pyöräily ja joukkoliikenne nostetaan kilpailukykyiseksi

- toteutetaan pysäköintipolitiikan strategisia linjauksia

Kalasataman tavoitteet:

Kantakaupungin laajentaminen, monimuotoinen asuminen, merellinen Helsinki

29

Kalasataman suunnittelussa asuminen on dominoinut

vaikkakin alueelle on suunniteltu alusta asti myös

merkittävää työpaikkarakentamista. Nykyinen ennuste on

10000 työpaikkaa.

Kalasataman keskuksen kohta on alusta asti tunnistettu

merkittäväksi kaupalliseksi ja myös työpaikkakeskustaksi.

Tällä hetkellä sinne ja sen lähiympäristöön on

rakentumassa merkittävää uutta toimitilarakentamista

(mm. K-kampus ja Kaupunkiympäristötalo).

Kulttuurin osalta Suvilahti ja Teurastamo ovat

mielenkiintoiset kehittyvät kohteet, joiden muodostumista

on edesautettu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen

keinoin.

Uuteen yleiskaavaan liittyvänä tavoitteena on nyt lähdetty

kehittämään Teollisuuskatua työpaikkakeskittymänä, joka

yhdistää Pasilan Triplan ja Kalasataman Redin.

30

Teollisuuskadun akseli

Käynnistymässä asemaakaavoitushanke, jossa mittavasti uutta

liike- ja toimitilaa Pasila-Vallila-Kalasatama-akselille

Akseli on noin 2,5 km pitkä kaupunkitila, jonka molempiin päihin

on rakenteilla kaksi poikkeuksellisen merkittävää uutta

keskustaa: Pasilan Tripla ja Kalastaman Redi ympäristöineen.

Tavoitteena on voimakkaan yrityskeskittymän rakentaminen

Vallilaan.

Katutasosta tehdään elävä, kävely-ympäristöä parannetaan,

palvelutarjonta monipuolistuu, julkisen liikenteen saavutettavuus

paranee.

Kulttuuri- ja vapaa-ajantapahtumilla ja niihin liittyvällä

yritystoiminnalla on erityinen merkitys alueen aktiivisuuden

nostamisessa toimistoaikojen ulkopuolella.

Myös Jätkäsaari ja Hernesaari laajentavat kantakaupunkia yleiskaava 2002:n

pohjalta entisille satama-alueille

32

• Molemmat kaupunginosat tukeutuvat

ratikkaliikenteeseen

• Ja vastaavat urbaaneihin asumistoiveisiin:

kantakaupunkiin myös lapsiperheitä lisää

• Merellisyys: matkustajasatamat ja

risteilysatama

• Veneily- ja muu merellinen virkistys

Kantakaupungin laajeneminen nykyisten projektialueiden rakennuttua

Kantakaupungin laajeneminen uuden yleiskaavan mahdollistamana

35

Myllypuro esimerkkinä kaavoituksen keinoin toteutuneesta kaupunkiuudistushankkeesta vanhalla esikaupunkialueella

Helsingissä useita 1960-luvun tai 1970-luvun

kerrostalolähiöitä, joiden täydennysrakentaminen

ajankohtaista:

• asuntorakenteen monipuolistaminen

• väestörakenteen monipuolistaminen

• palvelujen parantaminen-säilyttäminen

• tiivistäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muun olevan

infran viereen

Vuonna 2000 Myllypuro oli noin 9 300 asukkaan 1960-luvun

esikaupunki, jonka länsilaidalla pientaloalue

Alueen itälaidalla oli metroasema, vieressä ostari ja

tyhjillään oleva Paragonin painotalo

36

Myllypuron keskus ja Keskuksen itäosa

Puinen kaupunkikylä

Arkkitehtuurikilpailun

voittanut ehdotus

/Aaro Artto

Asemakaavojen havainnekuvayhdistelmä

Myllypurossa mittava täydennyskaavoitus käynnistettiin

2000 ilman erityisiä hankkeita kaupungin omalle maalle ja

keskustassa osin ostoskeskusyhtiön kortteleihin –

kaavoituksella varattiin tilaa ja luotiin siten mahdollisuuksia.

Tavoitteena asukas- ja asuntorakenteen

monipuolistuminen sekä palvelujen parantaminen 1960-

luvun kerrostalolähiössä

Pientaloalueen kaavoituksen taustalla lisäksi tavoitteena

pientaloasumisen tarjoaminen koko kaupungin

mittakaavassa perheasuntojen lisäämiseksi hyvien

liikenneyhteyksien viereen.

Kun koko alue rakentunut asukasmäärä lisäys on noin 50

%.

37

Myllypuron keskustan liike- ja toimitilakortteleista tällä hetkellä

valmiina uusi monipuolinen liikekeskus, jonka päällä on

asuntoja, metron vieressä uusi vuonna 2012 valmistunut

terveysasema ja rakentumassa on 6000 oppilaan Metropolian

ammattikorkeakoulu.

Verkkokauppa.com:lle tontinvarausesitys lautakunnasta

ammattikorkeakoulun naapurista

Lisäksi liikekeskuskortteleita ympäröivät asuinkerrostalot on

rakennettu. Yhteensä uusia koteja on noin 1000 asukkaalle.

Keskustan itäosaan on nousemassa pääosin pientaloasumista

noin 2000 asukkalle.

Etelälaidan pientaloalue –puukaupunki – on lähes valmis. Se

tarjoaa kodit noin 2000 asukkaalle

Kaupunginosan profiili on nousemassa usealla mittarilla:

koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation väheneminen,

palvelujen lisääntyminen ja paraneminen.

Myllypuron puukaupunkia kesällä 2017

39

Meri-Rastilan täydennysrakentamisen volyymi on

noin 200 000 k-m2

Täydennyskaavoitus tulee liittää jokaiseen

asuntoalueeseen – kaupunki ei ole koskaan valmis:

Uudelle alueelle muuttavat vanhenevat ja lapset

muuttavat pois, rakennuksien suurimittainen

peruskorjaus alkaa

-jatkuva kaupunkikehitys on tarpeen

Täydennyskaavoitusta tehdään kaikkialla

kaupungin alueella, mutta painopisteitä tällä

hetkellä ovat erityisesti asemanseudut, keskusta-

alueet sekä tulevan Raide-Jokerin varsi.

Uusi yleiskaava perustuu maankäytön ja

raideliikenneverkon riippuvuussuhteeseen.

Kiitos!

www.hel.fi/kaupunkiymparisto