Huoli lasten ja nuorten hyvin-voinnista yhdessä kuntatalou-den kiristymisen kanssa on kas-

vattanut kiinnostusta lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusvaiku-tuksiin. Etenkin lastensuojelun kustan-nusten ja asiakasmäärän kasvu on ollut julkisuudessa vahvasti esillä. Lastensuo-jelun kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannukset ovat nousseet 2000- luvulla n. 15 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan sijoitusten määrä on kasvanut kuitenkin ”vain” n.3,6 prosentilla vuodessa.

Selitykseksi kustannusten nousun ja asiakasmäärän kasvun epäsuhtaan on esitetty kodin ulkopuolisten sijoitusten laitosvaltaistumista. Sijoitusten määrän kasvu onkin kohdistunut voimakkaim-min yli 13-vuotiaisiin, joiden sijoitukset painottuvat kustannuksiltaan kalleimpiin sijoitusmuotoihin eli laitoksiin ja amma-tillisiin perhekoteihin.

Suomen kuuden suurimman kunnan eli ns. Kuusikkokuntien eri sijoitusmuo-

tojen keskimääräiset kustannukset hoito-vuorokautta kohden olivat vuonna 2009 kunnallisessa laitoshoidossa 258 euroa/vrk, ostopalvelulaitoksissa ja ammatilli-sissa perhekodeissa 218 euroa/vrk ja per-hehoidossa 60 euroa/vrk. Länsi- ja Keski-Uudenmaan 12 kunnassa hoitovuorokau-si kustannusten jakauma oli samansuun-tainen eli perhehoidossa 44euroa/vrk ja laitoshoidossa 220 euroa/vrk. Luku sisäl-tää ammatilliset perhekodit.

Selvitykset osoittavat lastensuojelun laitoshoidon olevan siis noin neljä ker-taa perhehoitoa kalliimpaa. Tilastojen valossa voidaan olettaa, että Oulussa eri sijoitusmuotojen kustannusten suuret erot on otettu sijaishuollon kehittämises-sä tosissaan. Oulussa perhehoito kattaa 72 prosenttia sijaishuollon hoitovuoro-kausista, kun Suomen kuudessa suu-rimmassa kunnassa vastaava osuus on 42 prosenttia ja Länsi- ja Keski-Uuden-maan 12 kunnassa 31 prosenttia. Sijais-huollon lapsikohtaisiin kustannuksiin

perhehoidon osuus näyttää korreloivan suorasti, Oulussa kustannukset sijoi-tettua lasta kohden vuonna 2009 olivat 22 437 euroa, Kuusikkokunnissa 40 942 euroa ja Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 45 181 euroa. On huomioitava, että Ou-lun tilanne laskee koko Kuusikkokuntien keskiarvoja, joten Länsi- ja Keski-Uuden-maan ja Suomen kuuden suurimman kunnan, Oulu poissulkien, lapsikohtaiset kustannukset ovat lähes samat.

Säästöjä ja vaikuttavuutta perhehoidosta

Kustannusten näkökulmasta tarkasteltu-na perhehoidon osuuden kasvattamisen tarvetta lastensuojelun sijaishuollossa ei voida kiistää. Tällainen yksipuolinen tar-kastelu on kuitenkin vaarallista, sillä tilas-tot eivät kerro mitään palveluiden laadus-ta ja vaikuttavuudesta eivätkä eri yksiköi-den välisistä eroista.

Tässä lehdessä sivulla 17 esitellyn Tarja

Teksti Timo Turunen, suunnittelija, SosiaalitaitoKuva Futureimagebank

Laitoshoito on neljä kertaa perhehoitoa kalliimpaaKuntatalous ei kestä lastensuojelun kustannusten nousua

22 l Perhehoito 5 / 2010

KANNATTAA LUKEA

Vertaistoiminta kannattaa. (2010) Asumispalvelusäätiö ASPA

Vertaistoiminta kannattaa -kirjassa on kah-deksan artikkelia, jotka valottavat vertais-toimintaa monesta eri näkökulmasta. Ver-taistoiminnan merkitys nyky-yhteiskunnas-sa tulee selkeästi ja helppotajuisesti esille. Mielenkiintoa lisäävät jokaisen kirjoittajan omakohtaiset kokemukset ja näkemykset vertaistuesta. Kirjoittajaryhmä on saanut jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan uutta vertaistoiminnasta. Vastavuoroisuus, tasa-arvoisuus sekä luottamuksellisuus ovat toteutuneet hyvin, koska lopputulok-sena on tiivis ja selkokielinen vertaistuella tehty kirja. Lukija saa selkeän mielikuvan vertaistoiminnan tarkoituksesta toiminnan kohderyhmälle.

Eri artikkeleissa luodaan katsaus vertais-toiminnan historiaan ja nykyhetkeen niin käytännönläheisesti kuin tutkijoidenkin nä-kökulmasta. Kirjasta selviää muun muassa, miksi vertaisryhmällä on vaikutusta ja että korvaamatonta kokemustietoa ei voi oppia kirjoista. Vertaisryhmän ohjaaja tai ryhmää suunnitteleva saa hyvät tiedot vertaistu-kiryhmän käynnistämisestä A:sta Ö:hön. Kaikki eri vaiheet on kuvattu selkeästi.

Ryhmän ohjaajan roolista vuorovaikutuk-sen mahdollistajana kirja antaa kattavan selvityksen: kohtaaminen, viestintä, tunteet vastavuoroisuus, yhteisvastuullisuus. Osa vertaistoiminnasta on osittain siirtynyt ja siirtymässä myös verkkoon ja tästäkin ai-heesta lukija saa hyvän selvityksen.

Oman tärkeän lukunsa saa myös vertais-toimijan oma jaksaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

Järjestöissä tapahtuvan vertaistoiminnan merkitystä ei voi vähätellä. Vertaistoiminta tarvitsee myös ammattilaisten tuen, ja se pitäisikin nähdä julkisia palveluita täyden-tävänä toimintana eikä kilpailijana.

Kirjasta välittyy positiivisuuden ja voi-maantumisen tärkeys, ja se tavoitti myös lukijan. Suosittelen kirjaa niin kokeneil-le kuin aloittelevillekin vertaistoiminnan toimijoille. Teksti on selkeää, ja lukuisat esimerkit tuovat tekstiin eletyn ja koetun asiatiedon. Kirjan ohjeita noudattaen voi turvallisesti lähteä suunnittelemaan ja to-teuttamaan ryhmää.

HUOM! Kirjan aineisto löytyy myös säh-köisenä versiona osoitteesta www.aspa.fi/julkaisut. Sivuilla on myös valmiit Power Point -esitykset koulutuksiin. Erittäin hie-noa palvelua! l

Hannu Piispanen

Verraton vertaistoimintaHeinon ja Marianne Johnsonin tuoreen tutkimuksen tulokset puoltavat perhehoi-toa myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan parhaiten yhteis-kuntaan näyttävät sijoittuvan alle 12-vuo-tiaana huostaan otetut ja perhehoitoon sijoitetut tytöt. Toiseen ääripäähän sijoit-tuvat 13–17-vuotiaana laitokseen sijoite-tut tai useita sijoituksia läpikäyneet pojat. Heino ja Johnson painottavat, että tulos-ten tulkinta on vaativaa, koska niin lapset ja nuoret kuin lastensuojeluyksikötkin ovat eri tilanteessa hoitojakson alussa ja lopussa.

Vaikka lastensuojelun kustannusten ja vaikutusten välisen suhteen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, on yksi asia kuitenkin varmaa. Lastensuo-jelun kustannusten nousu ei voi jatkua yhtä kiivaana loputtomiin. Maailmassa ei ole keksitty sellaista rahoitusjärjestel-mää, joka voisi vastata näin voimakkaa-seen kustannusten nousuun. Perhehoi-don suhteellisen määrän lisäämisen ja perhehoidon tukimuotojen kehittämisen tulee olla lastensuojelun palvelurakenteen kehittämisen kärkiä. Sijaishuollon raken-netta muuttamalla ei pystytä vastaamaan itse ongelmaan eli lasten ja nuorten pa-hoinvointiin. Perhehoidon kehittämisellä voidaan kuitenkin saavuttaa niin lapsen ja nuoren kuin kuntataloudenkin näkökul-masta merkittäviä tuloksia.

Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä on pysynyt yli kymmenen vuotta vakaa-na, reilussa 5000 lapsessa. Kertooko tämä kuntien heikosta perhehoidon tukemises-ta ja kehittämisestä? Perhehoitoon voi-taisiin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Perhehoito säilyisi silti talo-udellisesti edullisimpana vaihtoehtona. Myös perhehoidon vaikuttavuudesta on saatu rohkaisevia tutkimustuloksia. l

Lähteet:

Heino, T. & Johnson, M. (2010) Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Teoksessa (toim.) Hä-mäläinen, U. & Kangas, O. Perhepiirissä. Kelan tutkimusosasto. Helsinki: 266-318.

Lastensuojelu 2009. www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Lastensuojelu/LS_2009.pdf.

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudella-maalla 2009. www.sosiaalitaito.fi/ep/tiedostot/lastensuojeluntila_LU_KU2009.pdf

www.sotkanet.fi

Perhehoito 5 / 2010 l 23