kuntatalous -tiedote 1/2007

1/2007 tammikuu

Yleinen taloudellinen tilanne

Verotus

Valtionosuudet vuonna 2007

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007

Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

Perus- ja viivästyskorko 1.1.−30.6.2007

Kuntatalous/Kommunalekonomi 1/2007 2

Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 1/2007 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuo-dessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 www.kunnat.net www.kommunerna.net Painosmäärä 1150 kpl Upplaga 1150 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumera-tioner Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kap-pale. Alla kommuner och samkom-muner får ett gratis exemplar av infor-mationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 [email protected] Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, [email protected] fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kunnat.net >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja pal-veluita >Kuntatiedotteet www.kommunerna.net > Verk-samhetsområden > Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja

SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina 2006–2007 Verotulojen kehitys Verotus 5 Kunnallisveron tilitykset vuonna 2007 Metsäerän laskenta muuttuu Verovuoden 2007 jako-osuudet Vuoden 2007 verokorttien voimaantulo Vuoden 2007 luontoisetuarvot Verovapaat matkakustannukset korvaukset vuonna 2007 Verohallituksen ohje kiinteistöstä tehtävistä vähennyksistä ja vähennysten oikaisemisesta Yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelu EU laajeni 1.1.2007 Valtionosuudet vuonna 2007 10 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit Siirtymätasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Muut laskennalliset perusteet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 18 Sosiaaliturvamaksu Työttömyysvakuutusmaksu Eläkemaksut VEL-eläkemaksu LEL- ja TaEL-maksut poistuvat Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kuntajaoston uudet yleisohjeet Muiden yleisohjeiden tarkistaminen Konsernitilinpäätöstä koskevat uudistukset Ilmoitukset uuden kirjanpitolain soveltamisaikataulusta (liikelaitos) Kuntajaoston lausuntoja Perus- ja viivästyskorko 1.1.−30.6.2007 26 Ennakkoperintäopas kunnille ja kuntayhtymille 27 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2007 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot 2003−2007, mrd. € (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2004−2007, mrd. € (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2004−2007, mrd. € (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita (liite 7) Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat (liite 8) Valtioneuvoston asetus nro 1332 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta (liite 9) Valtionosuus/Rahoitussovellus 2007 Opetus- ja kulttuuritoimi (liite 10) Vuoden 2007 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 11) Valtionosuus vuonna 2007 (VOS6SL) (liite 12) Opetustoimen rahoitusosuus 2007 (liite 13) Lausunto kertyneiden alijäämien kattamisesta peruspääomasta (liite 14) Lausunto kuntalaskutuksesta terveydenhuoltopiirissä (liite 15) Julkaisutilauslomake (liite 16)


Yleinen taloudellinen tilanne Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä li-sääntyi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Paperiteollisuuden työseisokki tosin vä-hensi tuotantoa merkittävästi vuoden 2005 kesällä, joten ripeä kasvu johtui osittain alhaisesta vertailutasosta. Tuotanto lisääntyi kuitenkin lähes kaikilla päätoimialoilla. Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina. Valtiovarainministeriö arvioi kokonais-tuotannon määrän kohonneen vuonna 2006 lähes kuusi prosenttia ja kasvuvauhdin hidastuvan vuonna 2007 noin kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Euron vahvis-tuminen dollariin nähden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen alentuminen hil-litsivät osaltaan inflaatiopaineita. Kotimaiset kustannuspaineet olivat myös vähäiset muun muassa hyvän tuottavuuskehityksen johdosta. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes vuoden 2006 tapaan eli noin puolitoista prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttö-myysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työlli-syysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen ensi vuonna 2007, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70 %. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten ko-konaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2003−2007. Arviot ja ennus-teet vuosille 2006 ja 2007 perustuvat pääosin valtiovarainministeriön vuoden 2006 joulukuussa julkaisemaan suhdanne-ennusteeseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna 2007. Kunnallistalous vuosina 2006−2007 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma lisääntyi vuonna 2006 noin 3,5 prosentin vauhdilla eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Kunta-alan palkkasummaa kasvattivat ansiotason kohoaminen noin kolmen prosentin verran sekä lisäksi työ-panoksen lisäys ja rakennemuutokset. Kunta-alan keskimääräisen ansiotason kohoaminen hidastuu vuonna 2007 muun muassa sen johdosta, että tulopoliittinen sopimus ei sisällä yleiskorotuksia vuodelle 2007. Toisaalta palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä mahdolli-set liukumat kohottavat edelleen jonkin verran kunta-alan ansiotasoa. Kuntien an-siotasoindeksi kohonnee vuonna 2007 vuositasolla keskimäärin 2,5 %. Koko kunta-alan palkkasumman kasvuun vaikuttaa ansiotason muutosten ohella ratkaisut, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät toimintansa järjestämisessä. Kunta-alan palkka-summan arvioidaan kasvavan noin 3 % vuonna 2007. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina 2000−2007. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut on vahvistettu vuodelle 2007. Kunta-työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu lähemmin jäljempänä.


Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina 2003−2007. Taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuu-tusmaksuprosentti. Tällöin eläkevakuutusmaksut on painotettu laskelmassa siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VEL-maksun osuus on 10 %. Luvut kuvaavat kuntatyönantajien keskimääräistä sosiaalivakuutusmaksun suuruutta. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Kun esimer-kiksi kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2000 pisteluvusta 100 vuoden 2006 piste-lukuun 108 eli kahdeksan prosenttia, niin peruspalveluiden hintaindeksi nousi sa-mana ajanjaksona noin 21 % eli keskimäärin 3,3 % vuodessa. Vuonna 2006 kysei-nen indeksi kohosi likimain trendinsä mukaisesti, mutta vuonna 2007 indeksin nou-su jonkin verran hidastuu sen johdosta, että kunta-alan ansiotaso ei kohoa niin no-peasti kuin aiemmin. Liitteessä 7 on esitetty eräiden kuntatalouden kannalta keskeisten indeksilukujen kehitys vuosina 1990−2006 sekä ennusteet vuosille 2007 ja 2008. Verotulojen kehitys Vuonna 2006 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 6,4 % eli puolitoista prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ennakoitiin. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan lähes 15,2 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitykset olivat 13,13 mrd. euroa vuonna 2006, kun vuosi sitten laa-dittu ennuste oli lähes kaksi sataa miljoonaa pienempi. Kunnallisveron tilitysten no-pea kasvu, 6,2 %, johtui ansiotulojen arvioitua ripeämmästä kehityksestä sekä siitä, ettei kunnallisverotuksen vähennyksiin tehty merkittäviä perustemuutoksia. Yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvoivat myös arvioitua nopeammin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan hieman hidastuvan edellisestä vuodesta. Verotulojen ennustetaan lisääntyvän 5,7 % ja verotulojen määrä on hieman yli 16 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kohoavan 5,7 %. Veropohjaa kasvattavat an-siotulojen arvioitu 3,6 prosentin lisäys sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyk-sen pienentäminen. Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle 2007 kaikkiaan 106 kuntaa. Kunnallisveron tilitysten määrä on vuonna 2007 lähes 13,9 miljardia euroa. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2007 noin 1,3 miljardia euroa. Suotuisa taloustilanne ja sen jatkuminen voi heijastua yritysten ennakoitua parempina tuloksina ja sitä kautta myös arvioitua suurempina yhteisöverotuloina. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 820 miljoonaa euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina 2003−2007. Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon päivitettyyn versioon ja verohallituksen verotilityksiin. Tilastokeskus on julkaissut kuntien neljännesvuositilaston vuoden 2006 kolmannelta neljännekseltä. Tilaston mukaan kuntien (pl. liiketoiminta) vuosikatteet olivat vuo-den 2006 tammi-syyskuussa merkittävästi suuremmat kuin edellisen vuoden vas-taavana ajankohtana. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot vuodelta 2006 jul-kaistaan helmikuun alussa. Tällöin on käytettävissä suhteellisen luotettavat tiedot kuntatalouden kokonaistilanteesta vuonna 2006. Kuluvana vuonna toimintamenot kasvavat edelleen melko nopeasti muun muassa sen johdosta, että palvelujen ostot lisääntyvät ripeästi. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen kokonaisuutena arvioidaan kuitenkin edelleen paranevan vuonna 2007.


Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kun-tayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta 2004−2005 sekä Kuntaliiton ennusteet vuosille 2006 ja 2007. Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa laaditaan piakkoin arvio kunta-talouden kehityksestä vuosiksi 2007−2011 peruspalveluohjelmaa varten. Koska vuonna 2007 on eduskuntavaalit, peruspalveluohjelman aikataulu poikkeaa sitovuu-den osalta normaalista aikataulusta. Tulevan hallituksen hallitusohjelman mukainen kehyspäätös sekä siihen liittyvä peruspalveluohjelma ovat käytettävissä ilmeisesti vasta toukokuussa 2007. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen kehyspäätös annettiin eduskunnalle 23.5.2003. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095, 050 667 47

Verotus Verotilitykset Kunnallisveron tilitykset vuonna 2007 Verohallinnon verkkosivuilla on julkaistu tiedote verotilityksistä vuonna 2007. Tiedo-te löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta http://www.vero.fi/artikkeli/ 5137. Metsäerän laskenta muuttuu Verontilityslain 13 §:n 5 momentti on muuttunut siten, että kunnan metsäerää las-kettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantoraha-tuloja, jotka jaetaan kunnittain kunkin kunnan alueella olevien uusimpien valtakun-nan metsien inventointitietojen mukaisten metsämaapinta-alojen suhteessa. Vuosit-tain laskettuihin kantorahatuloihin perustuva laskentaperuste seuraa jossain määrin suhdanteita muun muassa puun myyntihintoja ja sopii siten luonteeltaan yhteisöve-ron jakoperusteeksi. Luonnonsuojelualueiden saamatta jääneet kantorahatulot on arvioitu vuosittain Met-sähallituksen ao. metsämaille laskeman metsän puhtaan tuoton perusteella. Koska metsän puhdasta tuottoa ei vuoden 2006 alusta enää lasketa, myös luonnonsuoje-lualueiden osalta otetaan käyttöön uusi metsäerän laskentaperuste. Luonnonsuoje-lualueet luetaan metsäerän laskentaperusteeseen siten, että varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 §:n nojalla Verohallituksen vuosittain vahvistama met-sän vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrotaan kunkin kunnan kunakin vuonna voimassa olevan luonnonsuojelupinta-alan hehtaarimäärällä. Edellä esitetty jako-osuusperustemuutos osaltaan vakauttaa erityisesti metsävaltai-sen kunnan yhteisöverotuottoa ja lisää sen ennustettavuutta, koska laskentaperus-teessa on mukana laajemman alueen kuin yhden kunnan puun myynnit ja toisaalta kunnan metsähehtaarien määrä pysyy lähes vakiona. Metsäerän uudenlaista laskentaa sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksien generoinnissa.


Verovuoden 2007 jako-osuudet Valtiovarainministeriö vahvistaa ansio- ja pääomatulojen verovuoden 2007 tilityk-sissä käytettävät valtion, kunta- ja seurakuntaryhmien sekä Kelan ryhmäosuudet sekä kuntien ja seurakuntien jako-osuuksien laskentatekijät. Ryhmäosuuksien pe-rusteena on verovuoden 2005 verotustiedot, jotka on korotettu vastaamaan 2007 verotulojen kehitystä ja niissä on huomioitu verovuoteen kohdistuvat verotusperus-teiden muutokset, joista merkittävimpiä ovat valtion tuloveroasteikon alennukset ja inflaatiotarkistus, valtion verotuksen ansiotulovähennyksen korotus, kunnallisveron ansiotulovähennyksen alennus ja matkakuluvähennyksen korotus. Yksittäisen kunnan jako-osuuslaskennassa on lisäksi huomioitu kunnan asukas-luvun kehitys, veroprosenttimuutos ja kertaluontoisista tuloista johtuvat Valtiova-rainministeriön myöntämät veromäärien korotukset tai alennukset. Uusia ryhmä- ja kuntakohtaisia jako-osuuksia sovelletaan ensimmäisen kerran hel-mikuussa tehtävässä tilityksessä. Vuoden 2007 verokorttien voimaantulo Verohallitus on 11.12.2006 päättänyt uusien verokorttien käyttöönotosta. Tammikuu Ennakonpidätys toimitetaan tammikuussa vuonna 2007 maksettavasta suoritukses-ta joulukuun 31 päivänä 2006 voimassa olleiden pidätysprosenttien mukaisesti. En-nakonpidätyksen määrää laskettaessa ei oteta huomioon vuonna 2006 maksettuja suorituksia eikä niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos verovelvollisella on verotoimiston vuodelle 2007 määräämä verokortti, enna-konpidätys toimitetaan kuitenkin sen mukaisesti. Helmikuusta alkaen Vuodelle 2007 vahvistettuja pidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2007 alkaen. Jos ve-rokortissa olevan määräyksen mukaan ennakonpidätysprosentti nousee tulojen kas-vaessa (ns. portaikkoverokortti), tammikuussa vuonna 2007 maksetut palkat, eläk-keet ja muut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset otetaan huomioon ennakonpi-dätyksen määrää laskettaessa 1.2.2007 tai sen jälkeen. Vuoden 2007 luontoisetuarvot Vuoden 2007 luontoisetupäätös on annettu. Päätös löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta http://www.vero.fi/artikkeli/5078. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun määrä kostuu kahdesta osasta, pääomakustannuksista laskettavasta pro-senttimäärästä ja käyttökustannusten euromäärästä. Prosenttiosaa laskettaessa au-ton hintana käytetään auton maahantuojan ilmoittamaa auton käyttöönottokuu-kauden alun hankintahintaa. Tätä periaatetta sovelletaan myös käytettynä maahan tuotuihin autoihin. Vapaan autoedun laskentaperusteet muuttuvat vuodesta 2006 jonkin verran. Puhelinedut ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan vuonna 2007. Sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on ensi vuonna 20,00 euroa kuukaudessa. Matka-


puhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheu-tuneet kustannukset. Asuntoetujen arvot muuttuvat Asuntoetujen arvot muuttuvat koko maassa. Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmi-tyksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu, edun arvo Asunto valmistunut Edun arvo euro / kk ennen vuotta 1961 130,00 € + 8,00 € neliömetriltä vuosina 1961–1983 120,00 € + 6,45 € neliömetriltä vuonna 1984 tai myöhemmin 130,00 € + 7,06 € neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut Edun arvo euro / kk ennen vuotta 1984 80,00 € + 4,90 € neliömetriltä vuosina 1984–1991 86,00 € + 5,58 € neliömetriltä vuonna 1992 tai myöhemmin 87,00 € + 6,57 € neliömetriltä

Ravintoetu Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuulu-van laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona vuonna 2007 pide-tään 3,75 € ateriaa kohden (3,68 € vuonna 2006). Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvon on 3,00 € ateriaa kohden (2,94 € vuonna 2006). Työntekijän saaman tavanomaisen ravintoedun verotusarvo on vuonna 2007 5,00 euroa aterialta (4,90 € vuonna 2006) kunhan aterian hintaan sisältyvät raaka-aine- ja palkkakustannukset eivät ylitä 8,40 euroa aterialta (8,20 € vuonna 2006). Verovapaat matkakustannukset korvaukset vuonna 2007 Matkakustannusten korvaukset ovat verottomia enimmäismäärään asti. Verohallitus on antanut päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2007. Kustannuspäätös löytyy Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta http://www.vero.fi/artikkeli/5078. Kustannuspäätöksessä ovat päivärahojen, kilometrikorvausten ja muiden matka-kustannusten korvausten perusteet ja määrät. Työnantaja voi maksaa palkansaajal-le työmatkasta päätöksen mukaiset korvaukset verovapaasti. Työnantajan tosiasiallisesti maksettavat korvaukset määräytyvät yleensä työ- ja virkaehtosopimusten mukaan. Verohallituksen päätöksen määrät ja perusteet voivat erota työehtosopimusten määristä ja perusteista. Jos korvaus ylittää Verohallituksen päätöksen mukaisen määrän tai jos sitä maksetaan lievemmin perustein, korvaus on päätöksestä poikkeavalta osalta veronalaista palkkatuloa. Kotimaan kokopäiväraha ja ateriakorvaus ovat nousseet vuodesta 2006, osapäivä-raha on sama kuin vuodelle 2006 vahvistetussa päätöksessä. Vuodelle 2007 vahvis-tetut kotimaan päivärahat ja ateriakorvaus ovat seuraavat: kokopäiväraha 31,00 euroa osapäiväraha 14,00 euroa ateriakorvaus 7,75 euroa


Kilometrikorvaus auton käytöstä Korvaus oman auton käytöstä on 43 senttiä kilometriltä. Korvaus käyttöetuautolla tehdystä työmatkasta on edelleen 12 senttiä kilometriltä. Korvaukset, joita maksetaan kilometrikorvauksen lisäksi, ovat pysyneet muuttumat-tomina eli henkilöiden, suurten tai painavien esineiden sekä koiran kuljettamisesta maksettavan verovapaan korvauksen enimmäismäärä on kaksi senttiä kilometriltä. Ulkomaan päivärahat Ulkomaan päivärahat on vahvistettu yhteensä 210 maalle tai alueelle. Lista eri mai-den ja alueiden päivärahoista löytyy Verohallituksen päätöksestä. Arvonlisäverotus Verohallituksen ohje kiinteistöstä tehtävistä vähennyksistä ja vähennysten oikaisemisesta Arvonlisäverolain säännökset uudisrakentamis- ja peruskorjaustöihin liittyvistä ar-vonlisäverovähennyksistä eivät täytä kuudennen arvonlisäverodirektiivin vaatimuk-sia. Verohallitus on antanut 11.12.2006 ohjeen kiinteistöstä tehtävistä vähennyksis-tä ja vähennysten oikaisemisesta. Ohje kokonaisuudessaan löytyy Verohallituksen Internet-sivuilta osoitteesta http://www.vero.fi/artikkeli/5125. Ohjeen liitteenä on esimerkkejä vähennyksen tekemisestä ja tarkistuksen laskemisesta sekä tarkistuk-sen ilmoittamisesta valvontailmoituksessa. KHO on 26.9.2006 antanut päätöksen nro 2006:65, joka vaikuttaa siihen, miten kiinteistöinvestoinneista voidaan tehdä arvonlisäverotuksessa vähennyksiä ja miten tehtyjä vähennyksiä palautetaan. KHO:n päätöksen mukaan arvonlisäverolaista puuttuvat kiinteistöjen vähennysten tarkistamista verovelvollisen eduksi koskevat säädökset. Tällaisissa tilanteissa verovelvollisella on oikeus vedota suoraan direktii-vin säännöksiin. Otettaessa kiinteistö uudisrakentamis- tai perusparannustyön valmistumisen jälkeen verolliseen liiketoimintaan, verovelvollisella on oikeus tehdä vähennys hankintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta kiinteistön verollisen käytön mukaan, jollei vähennyk-siä ole tehty jo aiemmin uudisrakentamistyön tai perusparannustyön valmistusvai-heessa. Oikaisukautena, jonka mukaan määräytyy vuosittaisen tarkistuksen määrä, pidetään kansallisten säännösten puuttuessa direktiivin mukaista viittä vuotta mu-kaan lukien perusparantamisen ja uudisrakentamisen valmistumisvuosi. Verovelvollisen tekemää vähennystä tarkistetaan vuosittain tarkistuskauden aikana, jos kiinteistön käytössä verolliseen liiketoimintaan tapahtuu muutoksia, kiinteistö luovutetaan tai verovelvollisen toiminta päättyy. Vähennykseen oikeuttavan käytön osuuden kasvaessa tämä merkitsee lisävähennyksen tekemistä ja vähennykseen oi-keuttamattoman käytön kasvaessa vastaavasti tehdyn vähennyksen palauttamista osittain takaisin valtiolle. Tarkistuskausi alkaa kiinteistön uudisrakentamis- tai perusparantamisinvestoinnin hankinnasta tai valmistumisesta. Tarkistus päättyy hankinta- tai valmistusvuotta seuraavan neljännen kalenterivuoden lopussa. Vuosittain tarkistettava määrä on 1/5 siitä osasta hankintaan sisältyvästä verosta, joka vastaa alkuperäiseen vähen-nykseen oikeuttavan käytön osuuden ja tarkistusvuoden toteutuneen vähennyksen oikeuttavan käytön osuuden erotusta. Tarkistukset tehdään investointikohtaisesti. Luovutettaessa kiinteistö ja verovelvollisuuden päättyessä tarkistaminen tapahtuu yhdellä kertaa koko jäljellä olevalta tarkistuskaudelta.


Verohallituksen ohjeessa on katsottu, että verovelvollisella on halutessaan oikeus vedota suoraan direktiivin säännöksiin ja käyttää direktiivin mukaista vähennyksen oikaisumenettelyä laissa säädetyn menettelyn sijaan. Verohallituksen ohjeen mu-kaan verovelvollinen ei voisi valinnan tehtyään vaihtaa sitä. Kuudes direktiivi ei sisällä säännöstä, jonka mukaan luovutuksen saajalla olisi oike-us vähentää se vero, jonka luovuttaja joutuu suorittamaan tarkistamisen yhteydes-sä. Kiinteistön ostaja ei siten saa vähentää sitä veroa, jonka myyjä suorittaa direk-tiivin 20 artiklan mukaisena tarkistuksena kiinteistön myynnin johdosta. Kun myyjä suorittaa myynnin perusteella AVL 33 §:n mukaisesti oman käytön veron, ostajalla on oikeus tehdä AVL 104 §:ssä tarkoitettu vähennys. Arvonlisäverolain 19 a §:n mukaisissa liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvassa kiinteistön luovutuksissa tarkistusoikeus ja tarkistusvelvollisuus siirty-vät jatkajalle. Verohallituksen ohje tekee kiinteistöjen myyntiin liittyvän arvonlisäverokäsittelyn useissa tilanteissa epävarmaksi. Direktiivin mukaisen oikaisukauden soveltaminen johtaa pienempään arvonlisäveron maksuun kiinteistön myynnin johdosta ja usein siten myös pienempään varainsiirtoveron määrään, mutta muodostaa ostajalle ris-kin arvonlisäverovähennyksen osalta. Arvonlisäverolain mukaisen menettelyn sovel-taminen puolestaan johtaa direktiivin mukaisen oikaisusäännöksen mukaista suu-remman uudisrakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvän arvonlisäveron palaut-tamiseen valtiolle ja siten usein myös suurempaan kauppahintaan ja varainsiirtove-roon. Kiinteistöjen arvonlisäverovähennyksiin liittyvät kysymykset tulee arvioida huolelli-sesti, kun kiinteistöjä myydään tai kun niiden käyttötarkoitus muuttuu. Yhteistoimintasopimuksella järjestettyjen palvelujen arvonlisäverokohtelu KVL 15.11.2006 N 72 (ei lainvoimainen) Kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat sopineet hallinnon tukipalvelujen järjestämisestä yhteistoimintasopimuksella. Kunnat luovuttavat vuokrasopimuksella tilat maakun-nan käyttöön kunnallista palvelutuotantoa varten ja veloittavat maakunnalta synty-neet kiinteistökustannukset omakustannushintaan. Vaikka siivouskuluveloitukset liit-tyvät hallintokokeilulain säännösten ja sen nojalla hyväksytyn perussopimuksen määräysten puitteissa solmittuun yhteistoimintasopimukseen, kysymyksessä ei tältä osin ole toiminta, jota julkisoikeudelliset yhteisöt harjoittavat vain niitä erityisesti koskevan oikeudellisen sääntelyn puitteissa, vaan kuntien on katsottava harjoitta-van toimintaa samoilla oikeudellisilla edellytyksillä kuin yksityiset taloudelliset toimi-jat. Kuntien näissä oloissa harjoittama toiminta tapahtuu arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin liiketoiminnan muodossa. Hakijakuntien on suoritet-tava arvonlisäveroa siivouspalvelujen veloitusten osalta. Maakunta luovuttaa talous-, henkilöstö- ja tietopalvelutoimintoja kunnille vastiketta vastaan. Kysymyksessä ei ole kustannusten jakaminen vaan liiketoiminnan muodos-sa tapahtuva palvelun myynti, josta on suoritettava arvonlisäveroa. Ennakkoratkai-su ajalle 15.11.2006−31.12.2007. KVL 15.11.2006 N 73 (ei lainvoimainen) Hakijakunnat ovat sopineet sivistystoimen, tukipalvelujen, lomituspalvelujen, maa-talouden viranomaispalvelujen, perusturvaan liittyvien palvelujen sekä teknisen- ja ympäristötoimen palvelujen tuottamisesta ja hoitamisesta yhteistoimintasopimuk-sella. Kunnat hoitavat toistensa puolesta palvelutuotannon lisäksi myös viranomais-tehtävät ja osittain myös päätöksenteon. Kustannukset jaetaan käytettyjen palvelu-jen mukaan.


Hakemuksessa tarkoitettua yhteistoimintasopimukseen perustuvaa tavaroiden ja palvelujen luovuttamista, joka kattaa kaikki kuntien lakisääteiset tehtävät sosiaali-, ja terveystoimessa, koulutoimessa sekä pääosin myös muilla aloilla ei ole hakemuk-sessa tarkoitetuissa olosuhteissa pidettävä arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna liiketoiminnan muodossa tapahtuvana myyntinä. Kuntien ei ole suori-tettava arvonlisäveroa hakemuksessa tarkoitettujen palvelujen luovuttamisesta. Hakemuksessa tarkoitettua kiinteistöjen vastikkeetonta luovuttamista isäntäkunnan käyttöön yhteistoimintasopimuksessa tarkoitettujen palvelujen tuottamista varten ei ole pidettävä arvonlisäverolain 130 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kiinteistön vuokraustoimintana. Hakijakunnilla on oikeus saada arvonlisäverolain 130 §:n mu-kainen palautus hakemuksessa tarkoitetulla tavalla toisen kunnan käyttöön luovut-tamiinsa tiloihin kohdistuvien hankintojen sisältämistä arvonlisäveroista. Kun kunta luovuttaa hakemuksessa tarkoitetun yhteistoimintasopimuksen perus-teella vastikkeetta kiinteistönsä toisen kunnan käyttöön, kysymys ei ole arvonlisä-verolain 33 §:ssä tarkoitetusta myynnistä tai kiinteistön ottamisesta muuhun kuin 130 §:ssä tarkoitettuun palautuksen oikeuttavaan käyttöön. Kuntien ei ole suoritet-tava arvonlisäveroa kiinteistöjen uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liitty-neiden rakentamispalvelujen omasta käytöstä, kun kiinteistö luovutetaan hakemuk-sessa mainitulla tavoin toisen kunnan käyttöön ennen kuin on kulunut viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana rakentamispalvelu on valmistunut. Ennakkoratkaisu ajalle 15.11.2006−31.12.2007. Edellä selostetut ennakkoratkaisut on syytä ottaa huomioon erilaisissa yhteis-työsopimuksissa. Molemmista ratkaisuista on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten ne eivät ole lainvoimaisia. EU laajeni 1.1.2007 Euroopan Unioniin liittyi tammikuussa 2007 kaksi uutta jäsenmaata: Bulgaria ja Romania. EU-laajeneminen aiheuttaa muutoksia uusien jäsenmaiden kanssa tavara-kauppaa käyville yrityksille ja kunnille arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Vuoden 2007 alusta lukien suomalainen myyjä tarvitsee myös uudessa jäsenmaassa olevan ostajansa voimassaolevan VAT-numeron. Ostajana suomalaisen yrityksen ja kunnan täytyy antaa oma voimassaoleva VAT-numeronsa näissä maissa sijaitseville myyjil-le. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 3675 861 vuorotteluvapaalla 4.2.2007 saakka.

Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus on määräytynyt vuodelta 2005 valmistuneen verotuksen perusteella. Kuntakohtaiset tiedot on laskettu verohallinnolta saatujen lopullisten tietojen mukaan (Verohallitus 30.10.2006). Sisäasiainministeriön päätös verotulotasauksesta on tehty 28.12.2006 SM-2006−03500/Ha-43. Laskelmassa on vuoden 2007 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset otettu huomioon. Längelmäen lakkaavan kunnan osuus on jaettu Jämsän ja Oriveden kesken kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhteessa (vuoden 2006 lokakuun lopun asukastiedot). Täl-


lä perusteella Längelmäen lakanneen kunnan tasauksesta on 65 % osoitettu Jämsäl-le ja 35 % Orivedelle. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen, joka tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta www.kunnat.net/Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2007. Laskelman (SM/Kuntaosasto 31.10.2006) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennallisen kunnallisveron määrä 12 442 626 860 euroa (muutos + 4,2 %). Yhteisöveron määrä 1 152 977 389 euroa (muutos + 12,30 %). Laskennallisen kiinteistöveron määrä 719 937 415 euroa (muutos + 3,2 %). Laskelman perusteet: Vuoden 2005 alun asukasmäärä 5 210 081 (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,30 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit:

- yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,84 - voimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - ydinvoimalaitos 0,73 (käytetään yleistä prosenttia) - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,29

Laskennallinen verotulo 2 747,66 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 524,00 euroa/asukas Tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysi-määräisenä. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan las-kennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdiste-taan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kult-tuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen on tehnyt sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kun-takohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioonottaen. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831 Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Annika Suorto, p. (09) 771 2079, 040 825 9030 Siirtymätasaus Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuuksia koskevaan uudistukseen (valti-onosuuslain muutos 1068/2005 voimaantulosäännös) liittyy siirtymätasausjärjeste-lyjä, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Tasaus jaetaan eri ministeriöiden valtionosuuksien kesken siten, et-tä vaikutuksesta 6 % sisällytetään yleiseen valtionosuuteen, 57 % sosiaali- ja ter-veydenhuoltoon ja 37 % opetus- ja kulttuuritoimeen. Jakoa ei ole sisällytetty Inter-net-sivuilla oleviin kuntakohtaisiin valtionosuustaulukoihin. Vuoden 2007 osalta siir-tymätasauspäätös on vahvistettu 28.12.2006 SM-2006−03501/Ha-43.


Suuria valtionosuuden muutoksia on tasattu/tasataan seuraavan taulukon perus-teella (suurin sallittu hyöty tai menetys eri vuosina): 1. vuosi (2006) + 100 €/as. - 50 €/as. 2. vuosi (2007) + 200 €/as. - 100 €/as. 3. vuosi (2008) + 300 €/as. - 150 €/as. Ensimmäisenä vuonna lisäyksestä voi toteutua enintään 100 €/asukas. Tällöin kun-nalle laskettua uusien perusteiden mukaista valtionosuutta vähennettiin määrä, joka vuonna 2006 ylitti 100 €/asukas (siirtymätasausvähennys). Vuonna 2007 vähennet-tiin määrä, joka ylitti 200 €/asukas ja vielä vuonna 2008 vähennetään määrä, joka ylittää 300 €/asukas. Vastaavasti ensimmäisenä vuonna vähennyksestä voi toteutua enintään 50 €/asu-kas. Tällöin kunnalle laskettuun uusien perusteiden mukaiseen valtionosuuteen li-sättiin vuonna 2006 määrä, joka ylitti 50 €/asukas (siirtymätasauslisäys). Vuonna 2007 lisättiin määrä, joka ylitti 100 €/as ja vielä vuonna 2008 lisätään määrä, joka ylittää 150 €/asukas. Vuonna 2007 siirtymäjärjestelyjen mukaan toteutuvat kaikki välille + 200 €/asukas ja – 100 €/asukas sattuvat kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset kokonaisuu-dessaan (lisäykset ja vähennykset uusien valtionosuussäännösten mukaan). Kunta-kohtaisten muutosten perusteella vuonna 2007 tasauslisät ovat 2,8 milj. euroa (7 kuntaa) ja tasausvähennykset – 4,2 milj. euroa (14 kuntaa), mikä merkitsee val-tionosuuksien vähentymistä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2008 valtionosuudet lisäänty-vät 0,2 milj. euroa. Kuntakohtaiset vaikutukset on laskettu siten, että vuodelle 2005 myönnettyjä valti-onosuuksia on verrattu uusien perusteiden mukaan laskettuihin valtionosuuksiin, jotka olisi myönnetty, jos uudet perusteet olisivat olleet voimassa vuonna 2005. Tasausjärjestelmän takia lisäyksiä ja vähennyksiä valtionosuuksiin tehdään enää vain muutamille kunnille. Tiedot kunnista ja kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoit-teesta www.kunnat.net/Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet 2007. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa vuonna 2006 oli 27,81 €/asukas. Vuoden 2007 yleisen valtionosuuden perusosaksi on vahvistettu 28,19 euroa/asukas (2,0 prosentin indeksitarkistus, 75 % täydestä määrästä). Sisäasiainministeriön päätös yleisestä valtionosuudesta on tehty 28.12.2006 SM-2006-03499/Ha-43. Kuntakohtaisessa laskelmassa kuntaliitokset on otettu huomioon. Längelmäen la-kanneen kunnan osuus on jaettu Jämsän ja Oriveden kesken kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhteessa (vuoden 2006 lokakuun lopun asukastiedot). Tällä perusteella Längelmäen lakanneen kunnan yleisestä valtionosuudesta on 65 % osoitettu Jäm-sälle ja 35 % Orivedelle. Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon edel-leen ns. vanhat valtionosuusleikkaukset ja vuoden 2006 valtionosuustarkistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset yhteensä 10,75 euroa/asukas.


Kuntakohtaiseen valtionosuuden määrään lisättiin tai siitä vähennettiin vuonna 2006 kuntakohtaisen laskelman mukaan työmarkkinatuen kompensaatioerä. Vuonna 2007 kompensaatioerästä on vähennetty 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatukiuudistuksen rahoituksen siirron aktiivitoimenpiteiden oletettu vaikutus otettu huomioon vähen-tämällä valtionosuutta, ks. selostusta jäljempänä). Vuosina 2007 ja 2008 valtionosuutta vähennetään lisäksi 0,96 euroa/asukas valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten (Kunta It-hanke) ra-hoittamiseksi. Vähennys on kahtena vuotena yhteensä 10 milj. euroa (valtionosuus-lain muutos 1320/2006 27 § 3 momentti). Kaikki vähennykset yhteensä 14,61 euroa/asukas on otettu huomioon valtionosuus-laskelman leikkaussarakkeella (ks. taulukkoa). Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuu-desta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taa-jamaväestön määrä ylittää 40 000 asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai muutettuja olosuhdelisiä ovat:

- Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään 1 200 asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli täl-lainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena.

- Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikai-sesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät.

- Korotettu saaristolisä 7 x perusosa kunnille, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja muille saaristokunnille 4 x perusosa.

- Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km2. Mää-rä on 9 x perusosa.

- Taajamalisän nimi on muuttunut taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu ker-toimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti:

• 0,75, jos taajamaväestöä 40 000 – 99 999 • 0,70, ” 100 000 – 199 999 • 0,01, ” 200 000 tai yli.

- Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut

varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina 2003−2006). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39.

Olosuhdelisät, joita vuoden 2006 valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat:

- Saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin 1 200 asukasta).

- Syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (Asetus 1448/2001) mukaan seuraavas-ti:

• 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi • 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 – 1,49 • 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 – 0,99. - Kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x

perusosa. Syrjäisyyslisän perusteena olevat syrjäisyysluvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 –vuotiskaudeksi 2007−2011 (Valtionosuusasetuksen muutos 855/2006 3 §). Las-kennan seurauksena on mahdollista, että syrjäisyyslisä muuttuu vuoden 2007 alusta lukien. Menetys seuraa siitä, jos syrjäisyysluvun arvo jää alle luvun 0,50. Uudet syr-jäisyysluvut ovat oheisessa liitteessä 8. Yleisen valtionosuuden syrjäisyyslisän me-


nettävät Reisjärvi ja Virolahti. Kangasniemi, Karvia ja Rantasalmi uusina kuntina saavat syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta laskelmasta. Yleisen valtionosuuden kuntakohtaiseen määrään vaikutti joko positiivisesti tai ne-gatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valti-onosuuden kokonaismäärää korotettiin vuodelle 2006 tästä syystä noin 30 milj. eu-roa. Vuodelle 2007 korotus on noin 15 milj. euroa, joten vuodelle 2007 laskettua yleisen valtionosuuden korjauserää on vähennetty 2,90 euroa/asukas. Korotuksen vähennys on otettu huomioon korottamalla yleisestä valtionosuudesta tehtävien vä-hennysten määrää (ks. edellä). Korotus poistuu vuonna 2008 kokonaan, mistä seu-raa vielä vastaava kuntakohtainen vähennys. Tämän vähennyksen jälkeinen tilanne jää voimaan. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta www.kunnat.net/Kuntatalous kohdas-ta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 valtionosuudet lisääntyvät kuntakohtai-sen laskelman perusteella 287 milj. euroa ilman tasauksia (7,2 %). Valtionosuuden määrään vaikuttavat asukasluvun lisääntyminen, kustannustenjaon vuoden 2007 erän huomioonottaminen ja 2,0 prosentin indeksitarkistus (75 % täydestä määräs-tä). Valtionosuuden määrää lisäävät terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuu-det sekä muiden valtion vuoden 2007 talousarviossa esitettyjen ja eduskunnan li-säämien palvelujen lisäykset seuraavasti:

- kustannustenjaon tarkistus 63 M€ - indeksitarkistus 82 M€ - kansallinen terveydenhuollon hanke 50 M€ - sosiaalialan kehittämishanke 8 M€ - perhehoitajien palkkioiden ja kulukorvausten lisääminen 1 M€ - tulkkipalvelujen vähimmäistuntimäärän lisääminen 2 M€ - omaishoitajien vapaiden lisääminen yhdellä päivällä 8 M€ - erityislastentarhanopettajien lisääminen 200:lla 1 M€ - vammaisten päivätoiminnan laajentaminen 6 M€ - elatustuen korottaminen 3 M€ - kotihoidon tuen sisarkorotus yms. 2 M€ - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset 1 M€ (eduskunnan lisäys VaVM

41/2006). Edellisten lisäksi valtionosuudet kasvavat 13 milj. euroa jo 1.9.2006 voimaan tul-leen toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistumisen johdosta. Tästä ai-heutuu kunnille 13 milj. euroa lisäkustannuksia, jotka kompensoidaan valtionosuus-prosenttia korottamalla. Talousarvioesitykseen sisältyvän vuoden 2008 kustannustenjakoerän (144 milj. eu-roa) maksun aikaistaminen ei sisälly valtionosuuden perusteisiin. Vuoden 2008 erä hyvitetään kunnille verotuloina alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennys-tä.


Valtionosuusprosentti nousee 0,56 prosenttiyksikköä 33,32 prosentista 33,88 pro-senttiin. Valtionosuusprosenttiin on valtionosuuslisäyksistä viety: - kansallinen terveyshanke, sosiaalialan kehittämishanke 0,46 % - asumismenojen omavastuun poiston kompensaatio 0,10 % Muut valtionosuuksien lisäykset on otettu huomioon ikäryhmittäisissä ja muissa las-kennallisissa yksikköhinnoissa Kuntatalous –tiedotteen 4/2006 liitteen 11 mukaan. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia varten lisätty valtionosuus on lisäksi otet-tu huomioon korottamalla 7−64 –vuotiaiden terveydenhuollon valtionosuusperustet-ta 0,73 € (eduskunnan lisäys). Lisäystä ei ole korvamerkitty eikä lisäykseen liity uu-sia velvoitteita. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus nousee 63,69 euroa/asukas 1 539,35 euros-ta 1 603,04 euroon (4,1 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat (ase-tus 1332/2006, liite 9, säädöskokoelmassa asetus ollut aluksi virheellinen):

• 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 – 0,99 • 1,08, jos ” 1,00 – 1,49 • 1,17, jos ” 1,50 tai yli

Saaristokuntien kerroin on nykyinen 1,10. Mikäli kunta olisi oikeutettu myös muu-hun syrjäisyyskertoimeen, sovelletaan kunnalle edullisempaa kerrointa. Syrjäisyys-luvut on laskettu uudelleen seuraavaksi 5 -vuotiskaudeksi (2007 - 2011). Lasken-nan perusteella Reisjärven ja Virolahden kunnat menettävät syrjäisyyslisän. Kan-gasniemi, Karvia ja Rantasalmi saavat uusina kuntina syrjäisyyslisän. Pulkkilan, Piippolan ja Valtimon syrjäisyyslisä paranee. Syrjäisyyslisien määrät ilmenevät kun-takohtaisesta laskelmasta ja syrjäisyysluvut oheisesta liitteestä 8. Kuntakohtaiset laskelmat (STM 14.12.2006) perustuvat sosiaali- ja terveysministe-riön tekemiin päätöksiin 29.12.2006 STM/3965/2006. Kuntakohtaiset laskelmat löy-tyvät osoitteesta www.kunnat.net/Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtion-osuudet vuonna 2007. Kuntakohtaisessa laskelmassa lakanneen Längelmäen kun-nan valtionosuudesta 2 316 529 on 65 % osoitettu Jämsälle ja 35 % Orivedelle (kuntiin siirtyneiden asukkaiden suhde lokakuun lopussa 2006). Valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut perusteet: V. 2007 euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0−6 -vuotiaat 4 916,24 602,10 7−64 -vuotiaat 240,79 686,35 65−74 -vuotiaat 652,71 1 622,79 75−84 -vuotiaat 3 935,40 3 129,86 Yli 85 -vuotiaat 10 965,83 5 433,66 Muut laskennalliset perusteet (euroa/asukas): Työttömyyden mukainen euromäärä 438,50 Työttömyysasteen mukainen euromäärä 40,04 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä 11,93 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä 33,70 Sairastavuuden mukainen euromäärä 296,75 Kunnan rahoitusosuus (euroa/asukas) 1 603,04


Työttömyysprosentti 10,80 % Asukasluku (vuodenvaihde 05/06) 5 228 814 Valtionosuusprosentti 33,88 % Taulukossa ei ole tasauseriä (verotuloihin perustuva tasaus ja mahdollinen vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus). Kaikki valtionosuuskertoimet on tarkistettu vastaamaan vuoden 2007 perusteita. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuutta koskevat päätökset Opetusministeriö on tehnyt 18.12.2006 nro 44/221/2006 opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 valtionosuuksista koskevat päätökset. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi/info/rahoitus kohdasta Raportit > Rahoitus > Vuosi 2007. Rahoituksen perusteena olevat yksikköhinnat löytyvät sa-masta osoitteesta. Kunnan valtionosuuden määrään vaikuttava vuoden 2007 enna-kollinen asukaskohtainen rahoitusosuus on vahvistettu 7.12.2006 ja se on 636,44 euroa asukasta kohti. Valtakunnallinen laskelma rahoitusosuudesta on ohessa liit-teenä 10. Laskelmasta ilmenee myös rahoitusosuuden määrä ylläpitäjittäin. Esimer-kiksi kuntien ylläpitämän toiminnan osuus koko rahoitusosuudesta on 457,68 euroa asukasta kohti (noin 72 %). Kuntaliitokset on otettu valtionosuuslaskelmissa huomioon. Längelmäen lakanneen kunnan osalta on otettu huomioon valtionosuuslain erityissäännös (poikkeaa muista valtionosuuksista). Asukasmääränä on käytetty vuoden 2005 lopun asukaslukuja. Pääpiirteittäin on menetelty siten, että asukkaiden jako on tehty suhteessa 65 % Jämsä ja 35 % Orivesi, maapinta-ala jaettu suhteessa 60 % Orivesi ja 40 % Jämsä sekä perusopetus otettu huomioon toiminnan sijainnin mukaan. Vuoden 2006 valtionosuuden tarkistuspäätös on tehty 29.12.2006 Dnro 38/ 221/2005. Päätös korvaa 1.8.2006 tai 1.12.2006 tehdyt päätökset. Lopulliseksi vuoden 2006 asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on 13.12.2006 vahvistettu 620,86 euroa asukasta kohti. Vuoden 2006 ennakollinen rahoitusosuus oli 623,15 euroa. Kuntakohtaiset tiedot tarkistuksista löytyvät myös opetushallituksen sivuilta. Tarkistuspäätösten vaikutukset otetaan huomioon siten, että lisämaksatus toteute-taan 27.2.2007 ja takaisinperintäperintä 28.2.2007. Vuoden 2007 valtionosuuden perusteet Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2007 valtionosuuksiin vaikuttavat kustannusten-jaon tarkistuksen vuoden 2007 erä (vaikutus 18 milj. euroa), 2,0 %:n indeksitarkis-tus (75 % täydestä määrästä, vaikutus 48 milj. euroa) ja oppilasmäärien alentumi-nen (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus). Vuoden 2007 kustannustenjakoerä sisällytetään yksikköhintoihin siten, että vertai-lupohjana olevan hinnan ja kaikki kustannustenjaon jaksotuserät sisältämän hinnan erotuksesta toteutuu 61 % (rahoituslaki 23 b §). Näin ollen täysimääräisestä yksik-köhinnasta jää puuttumaan v. 2008 erä eli prosenteissa ilmaistuna 39 %. Talousarvioesityksessä on hyväksytty edellä tarkoitetun vuoden 2008 kustannusten-jakoerän (n. 41 milj. euroa) maksun aikaistaminen. Sitä ei kuitenkaan sisällytetty yksikköhintoihin, vaan vuoden 2008 aikaistettu erä maksetaan kunnille verotuloina muuttamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen määräytymistä.


Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei kokonaisuutena tullut merkittäviä muutoksia. Kaikki laskennalliset valtionosuudet kuntayhtymien yksikköhintarahoitus mukaan lukien ilman kuntien tasauseriä lisääntyvät noin 79 milj. euroa verrattuna vuoden 2006 lopullisiin laskennallisiin valtionosuuksiin (3,3 %). Kuntien laskennalli-set valtionosuudet lisääntyvät noin 38 milj. euroa (3.1 %). Tietoja keskimääräisistä ja muista yksikköhinnoista on liitteissä 11 ja 12. Valtion-osuuden laskentamenetelmää on yksinkertaistettuna kuvattu liitteessä 12. Asukas-kohtaisesta rahoitusosuudesta vuosilta 2003−2007 on tietoja liitteessä.13 Yksikköhintojen yksityiskohtaisista määräytymisperusteista löytyy tietoja Kuntaliiton ja opetushallituksen sivuilta. Esiopetuksen yksikköhinta on 91 % kunnalle lasketusta perusopetuksen yksikköhinnasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2007 tuntien laskentaohjeet on opetushallituksen sivuilla. Pääsääntö on, että suoritteet perustu-vat toteutuneeseen kehitykseen eli syyslukukauden 2005 ja kevätlukukauden 2006 toteutuneisiin ohjaustunteihin. Vuodelle 2007 on laskettu seuraavia yksikköhintoihin vaikuttavia tasauskertoimia:

• perusopetus 0,963622 • lukio 0,9226519 • kirjasto 0,9839 • kansalaisopisto 0,943955

Kertoimien tarkoituksena on sopeuttaa kuntakohtaisten porrastusten vaikutus vah-vistettuihin keskihintoihin. Mm. kirjaston yksikköhintaa (46,58 €/asukas) on korotettu 20 % kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka ovat saaristokuntia. Yksikköhintaa on korotettu 10 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi. Opetusministeriön päätöksellä on korotettu lisäksi sellaisen kunnan yksikköhintaa, joka ylläpitää keskuskirjastoa tai maakuntakirjastoa. Kansalaisopiston yksikköhintaa (66,39 €/tunti) on korotettu 15 % kunnissa, joiden asukastiheys on yli 100. Tärkeimmät valtionosuusprosentit vuonna 2007 ovat seuraavat:

- perusopetus, lukio ym. asukaskohtaisen osuuden laskennassa olevat tehtävät 45,3 %, paitsi kulttuuritoimi ja asukasperusteinen taiteen perusopetus 29,7 %

- aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % - kansalaisopisto 57 % - tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % - liikunta, nuorisotyö 29,7 % - museot, teatterit ja orkesterit 37 %

Valtionosuutta koskevat eräät tehtävämuutokset Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetty toimenpidekokonaisuus, jossa valtionavus-tuksina kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 4 milj. euroa. Koululaisten aamu- ja il-tapäivätoimintaan on osoitettu valtionosuutta 7 miljoonaa lisää valtionosuuksina, jolla ohjaustuntien määrä on nostettu kolmesta neljään tuntiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769


Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2007 Sosiaaliturvamaksu Sairausvakuutusmaksu Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu vuonna 2007 on 2,05 % palkasta (vuonna 2006: 2,06 %). Kansaneläkemaksu Työnantajan kansaneläkemaksua korotetaan 0,003 prosenttiyksikköä vuoden 2007 alusta. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu on siten 1,951 % palkasta vuonna 2007 (vuonna 2006: 1,948 %). Korotuksella rahoitetaan työnantajan sosiaaliturva-maksun alennuskokeilusta aiheutuva kansaneläkemaksutulojen menetys Kansanelä-kelaitokselle. Sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräissä kunnissa Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003–2009 annettu laki (1200/2002) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemi-järven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukos-ken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristo-kunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (kokeilualue) vuoden 2003 alusta lukien. Lakia on viimeksi muutettu vuonna 2005, jolloin lain voimassaoloa jatkettiin vuodesta 2006 vuoden 2009 loppuun saakka ja lain soveltamisalaan laajennettiin koskemaan yksityisten työnantajien lisäksi muun muassa myös kuntia ja kuntayhtymiä. Lisäksi samanlainen sosiaaliturvamaksuja koskeva kokeilu on toteutettu Kainuun maakunnassa vuosina 2005–2009. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista laajennetaan vuoden 2007 alusta vuoden 2009 loppuun seuraaviin kuntiin: Ilomantsi, Juuka, Lieksa, Nurmes, Rauta-vaara ja Valtimo. Myös näissä kunnissa maksuvapautus koskee myös kuntatyönan-tajia. Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu pysyy vuoden 2006 tasolla, eli 0,75 pro-senttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Myös vakuutetun työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2007 sama kuin vuonna 2006, eli 0,58 prosenttia. Eläkemaksut Palkansaajan eläkemaksu Vuoden 2005 alusta työeläkeuudistukseen liittyen 53-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät ovat maksaneet korotettua eläkemaksua. Vuonna 2007 alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 4,3 %, eli sama kuin vuonna 2006, ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksu on 5,4 % (sama kuin vuonna 2006). Korotettu maksu ei kuitenkaan koske ennen 1.1.1940 syntyneitä. Palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on siten kunta-alalla noin 4,6 % palkasta (4,6 % vuon-na 2006).


KuEL-maksu KuEL-maksu koostuu

• palkkaperusteisesta maksusta, • varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta (varhe-maksu) ja • eläkemenoperusteisesta maksusta

Palkkaperusteinen maksu Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Vuoden 2007 työnantajan palkkaperusteinen maksu on 16,5 % palkkojen koko-naismäärästä (17,1 % vuonna 2006). Tämä luku ei sisällä yllämainittua palkansaa-jan osuutta. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu Varhaiseläkemenoperusteinen maksu määrätään jäsenyhteisön palveluksen perus-teella maksuvuonna ja kahtena sitä edeltävänä vuonna maksetun varhaiseläkeme-non perusteella käyttäen kuitenkin vain vuoden 2005 jälkeistä eläkemenoa. Varhaiseläkemenoperusteisena maksuna peritään vuonna 2007 yhteensä 99 miljoo-naa euroa (59 miljoonaa euroa vuonna 2006); tämä vastaa arviolta 3,7 % koko elä-kemenosta (2,4 % vuonna 2006). Yksittäisillä jäsenyhteisöillä varhaiseläkemenope-rusteisen maksun suuruus vaihtelee eläkkeelle siirtyneille henkilöille maksetuista varhaiseläkkeistä riippuen. Pientyönantajat jakavat keskenään yhteenlaskettujen varhaiseläkkeidensä aiheut-taman varhaiseläkemenoperusteisen maksun ikään kuin ne olisivat yhdessä yksi suuri työnantaja. Maksu jaetaan pientyönantajien kesken palkkasummaan suh-teutettuna. Koska pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, maksua tulee myös niille työnantajille, joiden palveluksesta ei vuoden aikana jää kukaan varhe-maksua aiheuttavalle eläkkeelle. Tällä tavalla pientyönantajan maksu jakautuu tasaisesti kullekin vuodelle ja vältytään kohtuuttomilta maksuilta silloin, kun joku jää varhaiseläkkeelle. Pientyönantajaksi määritellään sellainen jäsenyhteisö, jolla vuoden KuEL-palkka-summa jää alle määrätyn rajan. Vuoden 2006 rajamäärä on 1 594 500 euroa. Jat-kossa ne jäsenyhteisöt, jotka ylittävät rajamäärän alle 10 prosentilla ja jotka kuu-luivat edellisenä vuonna pientyönantajien joukkoon, pysyvät pientyönantajana. Jos jäsenyhteisön palkkasumma ylittää toisena peräkkäisenä vuonna rajamäärän, se siirtyy pois pientyönantajien joukosta. Omais- ja perhehoitajien sopimussuhteista kertyneet eläkkeet eivät aiheuta jä-senyhteisölle varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Työnantajan eläkemenoperusteista maksua peritään vuonna 2007 yhteensä 822 miljoonaa euroa (724 miljoonaa euroa vuonna 2006); tämä vastaa arviolta 31 % koko eläkemenosta (29 % vuonna 2006). Yksittäisillä jäsenyhteisöillä eläkemenoperusteisten maksujen määrä vaihtelee mak-settavien eläkkeiden mukaan. Jakoperusteena käytetään sitä osuutta maksussa ole-vasta eläkkeestä, joka on karttunut ennen vuotta 2005. Jäsenyhteisöille ei aiheudu eläkemenoperusteista maksua vuoden 2004 jälkeen tehdystä työstä. Jäsenyhteisöt, jotka on perustettu 1.1.2005 tai sen jälkeen, eivät maksa lainkaan eläkemenoperusteista maksua.


KuEL-kokonaismaksu Kuntasektorin keskimääräinen KuEL-kokonaismaksu vuonna 2007 on noin 28,53 prosenttia. Kun tästä vähennetään työntekijöiden keskimääräinen eläkemaksu 4,6 prosenttia, niin työnantajan keskimääräiseksi KuEL-maksuksi jää 23,93 prosenttia. Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä mak-susta. VEL-eläkemaksu Valtion yleinen VEL-kokonaismaksuprosentti vuodelle 2007 on 25,20 %. Kun tästä vähennetään työntekijän keskimääräinen eläkemaksu 4,6 % (= alle 53-vuotiaan työntekijän maksuprosentti kerrottuna luvulla 1,07), jää työnantajan keskimääräi-seksi VEL-eläkemaksuksi 20,60 prosenttia (vuonna 2006: 20,76 %). Kaikille kuntatyönantajille, joiden palveluksessa on VEL-järjestelmään kuuluvia työntekijöitä, Valtionkonttori on vahvistanut työnantajakohtaisen ennakkoeläkemak-suprosentin, joka vuonna 2007 vaihtelee kunnittain 24,28−29,78 prosentin välillä. Työnantajan maksu saadaan vähentämällä tästä 4,6 % -yksikköä. Valtionkonttorin päätökset on lähetetty kunnille. Työnantajan lopullinen eläkemaksuprosentti vuodelle 2007 vahvistetaan keväällä 2008. LEL- ja TaEL-maksut poistuvat Yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Yksi-tyisalojen uusi työntekijän eläkelaki (TyEL) astui voimaan 1.1.2007. Kunnallinen palvelussuhde, joka 31.12.2006 on vakuutettu LEL:n tai TaEL:n mukaan ilmoitetaan 1.1.2007 alkaen Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin, ja näiden elä-kemaksut määräytyvät vuoden 2007 alusta KuEL:n määräysten mukaan. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) 771 2085, 050 522 2789 Juhani Turkkila, p. (09) 771 2095, 050 66 747

Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston uudet yleisohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjeitaan lähinnä kirjanpito-lain (1336/1997) ja kuntalain (365/1995) muutosten takia. Myös muita vähäisiä tarkistuksia on tehty. Uusittuja yleisohjeita noudatetaan jo vuodelta 2006 tehtävässä tilinpäätöksessä. Tässä vaiheessa on tarkistettu seuraavat yleisohjeet, jotka korvaavat aikaisemmat vastaavat yleisohjeet: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (14.11.2006) Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (28.11.2006) Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta (28.11.2006) Tarkistetut yleisohjeet on julkaistu kuntatalouden nettisivuilla sekä maksuttomina pdf-julkaisuina Kuntaliiton kirjakaupassa. Yleisohjeet on saatavissa kirjakaupasta


myös tilattavina julkaisuina, tilaukset voi tehdä suoraan linkistä: www.kunnat.net > Kauppapaikka > Kirjakauppa > Maksuttomat verkkokirjat Suurin osa yleisohjeisiin tehdyistä muutoksista on teknisiä termien muutoksia, mm. käyttöomaisuuden tilalla käytetään pysyvien vastaavien hyödyke -termiä, lukujen järjestystä on muutettu, tilinpäätöksen liitetietoja koskevia tekstejä on poistettu, koska niistä on oma yleisohje, erien sisältöjä on täsmennetty yms. Periaatteellisia muutoksia aikaisempaan ovat mm.

• kirjanpitolakiin tullut sisältöpainotteisuuden periaate, • mahdollisuus takautuvasti oikaista tilinpäätösperiaatteiden muutoksista aiheu-

tuvat sekä aikaisempia tilikausia koskevat olennaiset virheet suoraan oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämän/alijäämän erää oikaisemalla,

• perustamis- ja tutkimusmenot on kirjattava aina tilikauden kuluksi, • ulkomaanrahan määräiset pitkäaikaiset saamiset ja lainat arvostetaan tulos-

vaikutteisesti tilinpäätöspäivän kurssiin (ellei ole suojattu), • kuntalain muutoksen (578/2006) vaikutus alijäämän kattamiseen peruspää-

omaa alentamalla, • ns. harkinnanvaraista pakollista varausta ei saa enää tehdä (KPL 5:14.2 § ku-

mottu). Tasekaava ei ole muuttunut muutoin kuin erästä Valmiit tuotteet/Tavarat on jätetty pois jälkiosa Tavarat, sisältö ei ole muutoin muuttunut. Tuloslaskelmakaava on esitetty yhteisenä sekä kunnille että kuntayhtymille, mutta käytännössä kuntayhtymä jättää tuloslaskelmastaan tarpeettomat erät (Verotulot, Valtionosuudet) pois. Tuloslaskelmakaavassa erä Aineet, tarvikkeet ja tavarat esite-tään yhtenä eränä riippumatta siitä, kummalla kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta kirjanpidossa ko. menot on käsitelty. Rahoituslaskelmassa aikaisempien termien kassavirta ja kassavarat sijaan käyte-tään nyt termejä rahavirta ja rahavarat. Rahoituslaskelman väliotsikoita on muutet-tu siten, että uudet väliotsikot ovat: Toiminnan rahavirta, Investointien rahavirta, Rahoituksen rahavirta ja Rahavarojen muutos. Rahoituslaskelman eriin ei ole tullut muita muutoksia kuin aikaisemmat Pitkäaikaisten saamisten muutos ja Lyhytaikais-ten saamisten muutos on yhdistetty yhdeksi eräksi Saamisten muutos. Muutoksia sisältävät kappaleet on merkitty kappaleen kohdalla vasemmalla olevalla pystyviivalla ja kappaleen lopussa olevalla päivämäärällä. Muiden yleisohjeiden tarkistaminen Yleisohjetta tilinpäätöksen liitetiedoista tarkistetaan parhaillaan, mutta tarkistuksen loppuun saattaminen jää vuoden 2007 alkuun. Tavoitteena on, että tarkistettu lii-teyleisohjetta voitaisiin käyttää jo vuoden 2006 tilinpäätöksen laadinnassa. Yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista sekä yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta tarkistamiset jäävät vuoden 2007 aikana toteutettavaksi. Liikelai-tosyleisohjeen tarkistamisesta ja konsernitilinpäätöstä koskevista ohjeista on jäl-jempänä. Konsernitilinpäätöstä koskevat uudistukset Hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi (HE 263/2006 vp) on annettu eduskun-nalle. Siinä on ehdotettu kuntalakiin lisättäväksi säännökset kuntakonsernista ja kunnallisesta liikelaitoksesta. Kuntalaissa määriteltäisiin kuntakonserni ja kuntakonsernin ohjausta selkeytettäi-siin. Kunnan, jolla olisi kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä, olisi laadittava kon-


sernitilinpäätös, joka sisältäisi konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetietoineen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2007. Konsernitilinpäätöstä ja sen li-sätietoja koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2009 laa-dittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntajaoston on annettava kokonaan uudet yleisohjeet konsernituloslaskelmasta ja konsernin rahoituslaskelmasta sekä tarkistettava uusia säännöksiä vastaavaksi yleisohje konsernitaseesta vuoden 2007 aikana. Ilmoitukset uuden kirjanpitolain soveltamisaikataulusta (liikelaitos) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on kokouksessaan 12.12.2006 päättänyt liikelai-toksen vuoden 2006 tilinpäätöksen laadintaa varten antaa seuraavat ohjeet: 1 Perustelut Hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi (HE 263/2006 vp) on annettu eduskun-nalle. Esityksessä on ehdotettu kuntalakia muutettavaksi siten, että siinä säädettäi-siin mm. kunnallisesta liikelaitoksesta. Laissa määriteltäisiin kunnallinen liikelaitos sekä säädettäisiin kunnallisen liikelaitoksen hallinnon, toiminnan ja talouden peri-aatteista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2007. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän ra-haston kirjanpidollisesta käsittelystä tarkistetaan vasta kevään 2007 aikana ottaen huomioon kuntalain (HE 263/2006 vp) ja kirjanpitolain (1336/1997) muutosten si-sältö. Koska tarkistusta ei tehdä ennen vuodelta 2006 tehtävää tilinpäätöstä, kun-tajaosto antaa seuraavat ohjeet yleisohjeiden noudattamisesta liikelaitoksen vuoden 2006 tilinpäätöksessä. 2 Kuntajaoston päätös Kunnan liikelaitoksen vuoden 2006 tilinpäätöksessä noudatetaan kuntajaoston 14.11.2006 hyväksymää yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laa-timisesta sekä 28.11.2006 hyväksymiä yleisohjeita kunnan ja kuntayhtymän taseen ja rahoituslaskelman laatimisesta niiltä osin kuin nykyisessä liikelaitoksen yleisoh-jeessa viitataan kunnan tuloslaskelmasta, taseesta ja rahoituslaskelmasta annettui-hin yleisohjeisiin. Siltä osin kuin tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmakaavat ovat muuttuneet, esim. erien nimet ja sisältö muuttuneet, käytetään tarkistettujen ohjeiden mukaisia eriä myös liikelaitoksen laskelmissa. Yksinomaan liikelaitosta koskevia liikelaitosohjeen mukaisia erityisiä eriä käytetään nykyisen liikelaitosta koskevan ohjeen mukaisesti. Liikelaitoksen liitetiedot esitetään vuoden 2006 tilin-päätöksessä kunnan liitetietojen yhteydessä kuten tähänkin saakka. Kuntajaoston lausuntoja Lausunto 77/2006 (liite 14) Lausunto kertyneiden alijäämien kattamisesta peruspääomasta Lausuntopyyntö Lausuntopyyntö koski kunnan kertyneen alijäämän kattamista peruspääomasta ja pysyvien vastaavien osakkeiden arvonkorotusten käyttämistä alijäämän kattamises-sa. Peruspääoman käyttämistä alijäämän kattamisessa kunta perusteli poistojen suu-reella määrällä suhteessa tarvittaviin korvausinvestointeihin. Lisäperusteluna oli, et-


tä kunnan lainamäärä oli kohtuullinen ja uusinvestointien tarve vähäinen. Osan ker-tyneestä alijäämästä kunta katsoi pystyvänsä kattamaan vuosien 2007−2009 talo-ussuunnitelmassa. Lisäksi kunta kysyi mahdollisuutta siirtää peruspääomaa alijäämän katteeksi sen jälkeen, kun kunnan omistamat maa-alueet ja pysyvien vastaavien sijoituksiin mer-kityt sähköyhtiön osakkeet olisi korotettu todelliseen arvoonsa. Muodostettu arvon-korotusrahasto olisi kunnan mukaan nostanut oman pääoman osuutta taseessa olennaisesti. Alijäämän kattaminen peruspääomasta Kuntajaosto katsoi lausunnossaan, että alijäämän kattamiseen kirjanpidollisesti ta-seen muista kuin ylijäämäeristä on lähtökohtaisesti suhtauduttava varauksin. Tilin-päätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja ta-loudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen osoittama alijäämä antaa olennaista tietoa kunnan tulorahoituksen riittävyydestä eikä sen eliminoimisella muista oman pää-oman eristä saa vaarantaa oikeiden ja riittävien tietojen antamista. Jos kunta kuitenkin päätyy peruspääoman alentamiseen, on sen lausunnon mukaan otettava huomioon kuntalain 65.3 §:n perustelujen mukaisten edellytysten täytty-minen. Tämä tarkoittaa, että peruspääoman alentamisen perusteena tulee olla py-syvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen eikä peruspääomaa tule alentaa enempää kuin peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ylittää pysyvien vastaavien määrän. Pysyvien vastaavien vähentymisen syynä voi olla omaisuuden luovutus, menetys tai ylimääräinen poisto taikka arvonalentuminen. Pysyvät vastaavat voivat alentua myös mainitun kunnan kuvaamalla tavalla siten, että korvausinvestoinnit ovat jää-neet pysyvästi suunnitelmapoistoja olennaisesti pienemmiksi. Peruspääoman alen-tamista ei kuitenkaan voi tehdä ennakoidusti investointi- ja poistosuunnitelmien pe-rusteella. Arvonkorotukset peruspääoman alentamisen perusteena Lausunnon mukaan arvonkorotuksella muodostetun rahaston pääomaa ei voida käyttää perusteena alijäämän kattamiseen peruspääomasta. Arvonkorotusrahaston muutokset on sidottu maa-alueiden ja pysyvien vastaavien arvopapereiden arvon-korotuksiin ja niiden peruutuksiin, joista on erityissäännökset kirjanpitolaissa. Muita siirtoja arvokorotusrahaston pääomaa vastaan ei voi tehdä. Arvonkorotuksen käyttäminen perusteena taseen kertyneen alijäämän kattamiseen peruspääomasta merkitsisi pysyvien vastaavien arvioitujen, mutta realisoitumatta olevien luovutusvoittojen tulouttamista ennakkoon oman pääoman sisällä. Menettely ei olisi kuntajaoston mukaan hyvän kirjanpitotavan mukainen. Lausunto 78/2006 (liite 15) Lausunto kuntalaskutuksesta terveydenhuoltopiirissä Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyysi kuntajaostolta lausuntoa tulevan terveyden-huoltopiirin suunniteltuun kuntalaskutukseen liittyen:

1) Onko lausuntopyynnössä esitetty laskutusjärjestelmä ja kirjauskäytäntö kir-janpitolain tai jonkun muun säännöksen vastainen ja jos on, niin millä tavalla ja miltä osin?


2) Voivatko kunnat ylipäätään itsehallintonsa puitteissa sopia kuntayhtymän pe-russopimuksessa kuntalaskutuksen järjestämisen siten kuin parhaaksi näke-vät?

3) Onko kuntalaskutuksen tasausmaksut käsiteltävä kunnissa samalla tavalla kuin kuntayhtymässä?

4) Yhtenä vaihtoehtona kuntalaskutuksen järjestämisessä ja sen ennustetta-vuuden parantamisessa on esitetty ns. kapitaatiolaskutusta. Hakija kysyi, onko tämä ns. kapitaatiolaskutus kaikilta osin kirjanpitosäännösten mukai-nen laskutustapa ja jos on, niin miten siinä muuttuvien tekijöiden vaikutus olisi erilainen kuin hakijan esittämässä tasauslaskutusmallissa?

5) Onko kapitaatiolaskutuksella ja hakemuksessa esitetyllä laskutustavalla olennaista eroa kirjanpitosäännösten suhteen?

Sairaanhoitopiiri on suunnitellut vuonna 2007 aloittavan terveydenhuoltopiirin kun-talaskutusta siten, että jäsenkunnilta perittävät korvaukset perustuisivat omakus-tannushintaiseen suoritehinnoitteluun. Jäsenkunnan maksuosuus muodostuisi:

a) kiinteästä vuosimaksusta, joka laskettaisiin kuntayhtymän talousarvion kuntalaskutusosuuden yhteismäärästä jäsenkunnan suhteellisena osuute-na kuntayhtymän kolmen edellisen vuoden tilinpäätöksen käytän keskiar-vosta, ja

b) tasausmaksusta, joka määräytyisi tilivuonna jäsenkunnan maksaman vuosimaksun ja sen tilivuoden todellista käyttöä vastaavien kustannusten erotuksesta ja jonka kunta maksaisi kolmen tilivuotta seuraavan vuoden kuluessa.

Sekä vuosimaksu että tasausmaksu eriteltäisiin toiminnoittain erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Vuosimaksu ja tasausmaksu merkittäisiin kirjanpitoon talousarvion määräisenä ja laskuttamatta olevaa osuutta ei aiottu mer-kitä kuntayhtymän eikä jäsenkuntien tilinpäätöksissä saataviin eikä velkoihin. Vuosimaksu laskutettaisiin jäsenkunnilta talousarvioon otetun määräisenä ja se kir-jattaisiin kuntayhtymässä tuotoksi ja jäsenkunnassa kuluksi. Tasausmaksu laskutettaisiin jäsenkunnalta kolmen tilivuotta seuraavan vuoden ku-luessa ja sitä ei otettaisi huomioon tilivuoden vuosimaksussa ja kuntalaskutushinto-ja laskettaessa eikä kunkin talousarviovuoden kehystä määriteltäessä. Kuntayhty-män talousarvio olisi yli- tai alijäämäinen sen mukaan, miten tasausmaksut eri vuo-silta toteutuisivat. Tilinpäätöksen tuloksen tekisi yli- tai alijäämäiseksi vain tasaus-maksujen määrä ja miten toiminnan tuotot ja kulut olisivat tasausmaksun lisäksi to-teutuneet. Tasausmaksu olisi mukana jäsenkunnalta perittävässä vuosimaksun las-kussa, kultakin vuodelta ja ajanjaksolta sekä toiminnolta erikseen esitettynä. Tasausmaksut otettaisiin kuntayhtymän ja jäsenkunnan talousarvioon ja kirjanpi-toon sen suuruisena kuin tasausmaksuja kunakin tilivuotena kolmelta edelliseltä vuodelta olisi maksettu. Kuntayhtymässä tilivuoden tuotoksi kirjattaisiin vain kunkin kolmen edellisen vuoden tasausmaksusta 1/3. Laskuttamatonta osaa tasausmaksu-tuloista ei merkittäisi kuntayhtymän taseeseen myyntisaamisiksi vaan niitä seurat-taisiin kirjanpidon ulkopuolella. Vastaavasti jäsenkunnissa laskutetut tasausmaksut kirjattaisiin maksuperusteella kuluksi, mutta laskuttamatta olevaa osaa ei merkittäi-si taseeseen ostovelkoihin. Niissä tilanteissa, joissa kuntayhtymän pitäisi palauttaa tasausmaksua jäsenkunnal-le, palautukset kirjattaisiin kuntayhtymässä maksuperusteella toiminnoittain toimin-takuluihin. Palautettava tasausmaksua ei merkittäisi taseen velkoihin vaan niitä seu-rattaisiin kirjanpidon ulkopuolella. Jäsenkunnissa palautetut tasausmaksut kirjattai-siin tilikauden tuotoksi maksuperusteella. Maksamatonta osaa kunkin kolmen edelli-sen vuoden palautettavista tasausmaksuista ei merkittäisi jäsenkunnan taseeseen saataviin vaan niitä seurattaisiin kirjanpidon ulkopuolella.


Esitettyä järjestelyä perusteltiin sillä, että sekä jäsenkunnat että kuntayhtymä olisi-vat tarkasti selvillä kunkin vuoden maksuperusteisesta kuntalaskutuksesta tervey-denhuoltopiirin eri toimintojen osalta. Kuntajaoston lausunto Kuntajaosto rajasi lausuntonsa kirjanpitolain ja kuntalain 68−69 §:n soveltamista koskeviin kysymyksiin. Laskutus- ja hinnoitteluperusteita koskevissa kysymyksissä jaosto viittasi lausunnon perusteluissa kuntayhtymän perussopimusmallista esitet-tyyn. Kulujen ja tuottojen kirjaamisen lähtökohtana on kirjanpitolain mukaan suoritepe-ruste. Kuntajaosto katsoi, ettei tästä suoriteperiaatteesta ole mahdollista poiketa. Siksi kuntayhtymässä jäsenkuntalaskutukseen perustuvat tulot on kirjattava suori-teperusteen mukaisesti tuotoksi sille tilikaudelle, jolla palvelusuorite on luovutettu, riippumatta laskutus- tai maksuajankohdasta. Tulo realisoituu kirjattavaksi tilikau-delle, jolla suorite luovutetaan ja meno realisoituu kirjattavaksi tilikaudelle, jolla tuotannontekijä vastaanotetaan. Kirjauskypsyyteen ei vaikuta se, onko hyödyke laskutettu tai maksettu. Tuloutumatta oleva osuus tulosta merkitään myyntisaami-seksi. Lausuntopyynnön mukaan hakijan tarkoituksena oli kirjata jäsenkunnalle palautet-tavat tasausmaksut maksuperusteella toimintakuluihin. Ennakkomaksuna saadun tulon ja lopullisen tulon erotus kirjataan tulonoikaisuna alkuperäiselle tulotilille. Vastaavasti jäsenkunnan tulee kirjata vastaanotettuja palvelusuoritteita vastaava meno suoriteperusteen mukaisesti tilikauden kuluksi ja maksamaton osa ostovelak-si. Ennakkomaksuna maksetun menon ja lopullisen menon erotus kirjataan me-nonoikaisuna. Lausunnon perusteluja Kirjanpitolaissa menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste) (2:3 §). Tili-kauden aikana kirjaukset voidaan tehdä maksuperusteella (2:3 §), mutta tilikauden päättyessä maksuperusteiset kirjaukset vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta on oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista (3:4 §). Kirjanpitoon on merkittävä liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät (2:1 §). Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluu myös tilikaudelle kuu-luvien tuottojen ja kulujen huomioon ottaminen riippumatta niihin perustuvien mak-sujen suorituspäivästä (3:3.1 §). Tämän realisointiperiaatteen mukaan tulo realisoi-tuu kirjattavaksi silloin, kun suorite luovutetaan asiakkaalle ja meno realisoituu sil-loin, kun tuotannontekijä vastaanotetaan. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavana periaatteena on myös tilikauden tulokses-ta riippumaton varovaisuus, ts. että tilinpäätöksessä otetaan huomioon ainoastaan tilikaudelle kuuluvat voitot sekä kaikki poistot ja arvonalennukset vastaavista sekä velkojen arvon lisäykset (3:31 §). Se tarkoittaa mm, että omaisuuden arvoa ei saa esittää taseessa liian suurena eikä velkojen arvoa liian pienenä. Kirjanpitoon kirja-taan myös menojen ja tulojen oikaisu- ja siirtoerät, joiden avulla menot ja tulot saa-tetaan vastaamaan niiden toteutuneita maksuperusteisia määriä. Oikaisueriä aiheu-tuu suoriteperusteisesta kirjanpidosta, jossa menoja ja tuloja kirjattaessa ei välttä-mättä ole vielä tiedossa lopullinen toteutuva määrä. Em. kirjanpidon periaatteet tarkoittavat, että tilinpäätökseen otetaan kaikki tilikau-delle kuuluvat kulut ja tuotot riippumatta laskutus- tai maksuajankohdasta, sekä


kaikki saatavat ja velat varovaisuuden periaatteella. Suoriteperiaatteen mukaisesti kertyviä tuottoja ja kuluja ei saa jättää tilinpäätöksen ulkopuolelle eikä omaisuutta saa esittää liian suurena ja velkoja liian pienenä. Siten saamatta olevat tilikaudelle kuuluvat tulot merkitään taseeseen saamisiksi ja palauttamatta olevat ennakkoon liikaa perityt tulot merkittävä velaksi. Ns. kapitaatiolaskutusta koskeviin kysymyksiin kuntajaosto otti kantaa lausunnon perusteluissa. Ns. kapitaatiolaskutuksella kuntalaskutuksessa tarkoitetaan yleensä kustannusten jakamista jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa riippumatta siitä, miten jäsenkunnat ovat kuntayhtymän palveluja käyttäneet. Tällaista asukasmää-rään perustuvaa jäsenkuntalaskutusta voidaan pitää suoriteperustetta vastaavana tapana. Jos asukasluvun mukainen laskutus perustuu maksuvelvoitteen aiheutta-vaan sopimukseen ja tilikaudelle suoriteperusteisesti kohdistuviin kuntayhtymän menoihin, on jäsenkuntaosuuksien kirjaaminen kuntayhtymässä tuotoksi ja jäsen-kunnassa kuluksi kuntajaoston mielestä hyvän kirjanpitotavan mukaista. Lisätiedot: Oiva Myllyntaus, p. (09) 771 2083, 050 667 42 Anneli Heinonen, p. (09) 771 2168, 050 548 0036 Jan Björkwall, p. (09) 771 2085, 050 522 2789 Tero Tyni, p. (09) 771 2246, 050 364 8163

Perus- ja viivästyskorko 1.1.−30.6.2007 Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,75 prosenttia ajalle 1.1.−30.6.2007. Peruskorko on 1.7.2006 alkaen ollut 3,25 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen ka-lenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksi-kön neljäsosaan. Viivästyskorko Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Vii-västyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensim-mäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraa-vaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. Suomen Pankin ilmoituksen mukaan viivästyskoron määrittämisessä käytettävä vii-tekorko 1.1.–30.6.2007 on 4 %. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten 11 %. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko 1.7.–31.12.2006 on ollut 3 %, ja viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 10 % Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) 771 2085, 050 5222 789 Mikael Enberg, p. (09) 771 2540, 0500 508 831


Ennakkoperintäopas kunnille ja kuntayhtymille Ennakkoperintäopas on tarkoitettu apuvälineeksi kuntien ja kuntayhtymien talous- ja henkilöstöjohdolle, eri yksiköiden esimiesasemassa oleville henkilöille, kirjanpitä-jille, palkanlaskijoille ja muille palkanmaksusta vastaaville henkilöille. Kirjassa käsitellään käytännössä usein esiin tulevia ongelmatilanteita ja oikeuskäy-täntöä. Vaikka ennakkoperintään sovellettavat periaatteet ovat lähtökohtaisesti sa-mat kaikille työnantajille, niin kirjassa on pyritty nimenomaan ottamaan huomioon myös kuntatyönantajan näkökulma. Opas sisältää pääkohdat työsuhteen tunnusmerkeistä ja siinä käsitellään palkan kä-sitettä esim. luottamustoimesta maksettujen korvausten osalta. Siinä tehdään myös rajanvetoa palkan ja työkorvauksen välillä esim. lääkäreille, luennoitsijoille ja sosi-aalihuollon erilaisille tukihenkilöille maksetuista suorituksista. Kirjassa käydään myös läpi kunnan maksamia verovapaiksi säädettyjä sosiaalietuuksia ja muita suori-tuksia. Lisäksi kirjassa tarkastellaan veronalaisten luontoisetujen ja verottomien henkilö-kuntaetujen välistä rajaa ja siinä käsitellään myös tilanteita, joissa kuntatyönantaja voi maksaa verottomia kustannustenkorvauksia. Lopuksi oppaassa käsitellään sosiaalivakuutusmaksuja, ennakonpidätyksen toimit-tamista palkasta ja yrittäjälle maksetusta työkorvauksesta sekä ilmoituksia verohal-lintoon. Ennakkoperintäoppaan hinta on 40.00 euroa kpl. Hinta sisältää arvonlisäveron. Kir-jan tilausnumero on 509 154. Ennakkoperintäopas ilmestyy helmi−maaliskuun vaih-teessa. Ennakkotilauksia voi tehdä S-postilla: [email protected] tai faksilla: (09) 771 2331 tiedotteen liitteellä 16.

8.1.2007 J. Turkkila/my

Yleinen taloudellinen tilanne

Muuttuja(% muutos)Tuotanto (määrä)PalkkasummaAnsiotasoPalkansaajien työpanosInflaatio

(%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKTJulkiset menot/BKT

Julkinen velka/BKT

Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, %

Vaihtotase/BKT

Rahoitusjäämä/BKT

2003

1,83,74,00,60,9

9,043,850,0

44,3

2,34,1

5,9

2,3

2004*

3,54,03,80,70,2

8,843,550,3

44,3

2,14,1

7,6

2,1

2005*

2,94,93,91,00,9

8,443,850,1

41,3

2,23,4

4,6

2,5

2006**

5,94,62,91,71,6

7,842,648,5

38,1

3,13,8

5,7

2,9

2007**

3,03,52,50,81,4

7,442,448,3

36,8

3,74,1

5,0

2,7

Kuntatalous 1/2007, liite 1

8.1.2007A J. Turkkila/my

Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2007

Laitos Julkaisu- BKT, Inflaatio Työttö- Palkka-ajankohta muutos myys- summan

2006 % % aste, % muutos, %

elokuu 3,5 1,4 7,3 4,0PT

syyskuu 2,8 1,8 7,5 ..Samposyyskuu 2,7 1,8 7,5 3,7ETLA

kesäkuu 2,7 1,2 7,4 3,6VM

syyskuu 3,0 1,4 7,4 3,8PTT

syyskuu 3,0 1,5 7,4 3,8OPK

syyskuu 3,0 1,3 7,4 3,6VM

syyskuu 3,2 1,8 7,5 3,7SP

syyskuu 2,7 1,6 7,4 ..Nordea

joulukuu 3,0 1,4 7,4 3,5VM


8.1.2007B J. Turkkila/my

Kunta-alan palkkasumman kehitys

(Toimenpiteen tai sen muutoksen vaikutus kokonaispalkkasummaan, %)

Erä

Ansiotasoindeksi

Paikalliset sopimukset

Lomautukset ja irtisanomiset

Muut tekijät 1)

1) Mm. työpanoksen muutoksen ja rakennemuutosten vaikutukset

*) Ennakkotieto**) Ennuste

YHTEENSÄ

2000 2001

2,9 3,5

0,3 0

0,1 0

0,9 2,1

4,2 5,6

20032002 2004

4,0

0

-0,1

0,5

4,4

3,7

0

0

0,7

4,4

3,2

0,2

0

1,6

5,0

2005

4,2

0

-0,2

0,0

4,0

2006*

3,0

0

0,2

0,5

3,7

2007**

2,5

..

..

0,7

3,2


8.1.2007C J. Turkkila/my

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja(Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta)

MAKSU/VUOSI

SOSIAALITURVAMAKSUT

* kansaneläkevakuutus

* sairausvakuutus

TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU

KuEL-maksu (keskimäärin)

VEL-maksu (keskimäärin)

MUUT (keskimäärin)

2003

2,40

1,614

2,45 a)

22,76

4,6

20,3

1,3

b) 0,7 % palkkasumman ensimmäiseen 840 940 euroon asti

2004

2,40

1,614

2,50 a)

23,19

4,6

20,5

1,3

a) 0,6 % palkkasumman ensimmäiseen 840 940 euroon asti

2005

2,416

1,6

2,8 b)

23,21

4,9 d)

20,48

1,3

d) Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu eriytyi vuodesta 2005 alkaen alle 53-vuotiaiden ja 53-vuottatäyttäneiden työntekijöiden maksuprosentiksi

2006*

1,948

2,06

2,95 c)

23,73

4,6

20,76

1,3

c) 0,75 % palkkasumman ensimmäiseen 840 940 euroon asti

Työnantajan maksut (keskimäärin) 30,28 30,74 31,05 31,69

Vakuutetun eläkemaksu (keskimäärin)

2007*

2,05

2,95 c)

23,93

4,6

20,60

1,3

1,951

31,85


8.1.2007D J. Turkkila/my

Kuntien verotulot 2003-2007, mrd. €

** Ennuste

Vuosi 2003 2004 2005 2006

Tilitykset:

Kunnallisvero

Osuus yhteisöveron tuotosta

Kiinteistövero

Tilitykset yhteensä

Muutos, %

11,84

1,00

0,66

13,50

-4,1

11,93

1,06

0,68

13,67

1,3

12,36

1,16

0,73

14,25

4,2

13,13

1,25

0,78

15,16

6,4

13,88

1,32

0,82

16,02

5,7

2007**


5.1.2007 J. Turkkila/HP/my

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2004-2007, mrd. €

Toimintatuotot

Toimintakulut

ToimintakateVerotulot

Valtionosuudet

Rahoituserät, netto

Vuosikate

Poistot

Satunnaiset erät, nettoTilikauden tulos

2004

7,89

-25,01

-17,1213,68

4,74

0,14

1,44

-1,69

0,14-0,11

Lähde: Vuodet 2004-2005 Tilastokeskus.Vuosien 2006-2007 ennusteet Kuntaliitto

2005

8,29

-26,30

-18,0114,26

5,07

0,16

1,48

-1,75

0,280,01

2006**

9,00

-27,76

-18,7615,16

5,53

0,13

2,06

-1,82

0,700,94

2007**

9,40

-29,00

-19,6016,02

5,80

0,10

2,32

-1,89

0,350,78

Kuntatalous 1/2007, liite 6a

5.1.2007A J. Turkkila/HP/my

Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelmavuosina 2004-2007, mrd. €Tulorahoitus

VuosikateSatunnaiset erät, nettoTulorahoituksen korjauserät

Investoinnit

InvestointimenotRahoitusosuudet investointeihinOmaisuuden myyntitulot

Tulorahoitus ja investoinnit, nettoRahoitustoiminta

Antolainojen muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutosMuut muutokset

Vaikutus maksuvalmiuteenKassavarat 31.12.Lainakanta 31.12.

1,440,14

-0,37

-3,290,210,63

-1,24

-0,041,79

-0,840,080,17

-0,083,236,62

2004 2005

1,480,28

-0,60

-3,170,210,92

-0,88

-0,291,60

-0,810,190,210,023,257,71

2006**

2,060,70

-0,80

-3,350,211,10

-0,08

-0,051,30

-0,850,000,000,323,578,16

Lähde: Vuodet 2004-2005 Tilastokeskus.Vuosien 2006-2007 ennusteet Kuntaliitto

2007**

2,320,35

-0,40

-3,350,200,68

-0,20

-0,051,00

-0,900,000,00

-0,153,428,26

Kuntatalous 1/2007, liite 6b


3.1.2007

Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita Lähde: Tilastokeskus, ennusteet VM ja Kuntaliitto

Vuosi Kuluttajahinta- Rakennus- Tukkuhinta- Palkansaajien ansiotasoindeksi, Peruspalvelujen indeksi, kustannusindeksi, indeksi, 2000=100 hintaindeksi, 2000=100 2000=100 2000=100 Kaikki palkansaajat Kuntasektori 2000=100

piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi- piste- vuosi-luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos luku muutos

% % % % % %2000 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,02001 102,6 2,6 102,5 2,5 99,1 -0,9 104,5 4,5 103,5 3,5 103,5 3,52002 104,2 1,6 103,3 0,8 97,7 -1,5 108,2 3,5 106,8 3,2 106,5 2,92003 105,1 0,9 105,2 1,8 97,4 -0,3 112,6 4,0 110,7 3,7 109,8 3,12004 105,3 0,2 107,8 2,5 98,3 0,9 116,8 3,8 115,1 4,0 113,5 3,42005 106,2 0,9 111,7 3,6 101,6 3,3 121,4 3,9 119,9 4,2 117,5 3,52006* 107,9 1,6 115,8 3,7 107,5 5,8 124,9 2,9 123,5 3,0 121,0 3,02007** 109,4 1,4 118,7 2,5 110,2 2,5 128,0 2,5 126,6 2,5 124,1 2,52008** 111,0 1,4 121,1 2,0 112,4 2,0 131,9 3,0 130,4 3,0 127,8 3,0

Kuntattalous 1/2007, liite 8

SYRJÄISYYSLISÄÄN OIKEUTETUT KUNNATVuoden vaihde 2005/2006Lähde:SM/Kuntaosasto 22.9.2006

Kunta Syrjäisyysluku Kunta Syrjäisyysluku Utsjoki 1,94 Puumala 0,75Enontekiö 1,89 Kyyjärvi 0,75Savukoski 1,87 Iniö 0,72Muonio 1,77 Lieksa 0,71Kolari 1,71 Kuhmoinen 0,69Pelkosenniemi 1,68 Vesanto 0,69Salla 1,67 Kuusamo 0,68Puolanka 1,62 Tervola 0,68Kittilä 1,62 Heinävesi 0,65Ranua 1,61 Savonranta 0,64Pello 1,59 Rantsila 0,64Taivalkoski 1,56 Joutsa 0,60Inari 1,56 Kesälahti 0,58Ylitornio 1,48 Ristijärvi 0,58Posio 1,48 Merikarvia 0,55Hyrynsalmi 1,42 Kustavi 0,54Vaala 1,40 Karvia 0,54Pudasjärvi 1,35 Nauvo 0,53Sodankylä 1,34 Kangasniemi 0,52Pyhäntä 1,34 Rantasalmi 0,51Houtskari 1,29Kestilä 1,26Kinnula 1,24Suomussalmi 1,24Ilomantsi 1,23Kemijärvi 1,21Kuhmo 1,19Kivijärvi 1,09Rautavaara 1,06Pulkkila 1,03Piippola 1,03Valtimo 1,00Pihtipudas 0,99Viitasaari 0,96Keitele 0,92Juuka 0,92Perho 0,91Utajärvi 0,88Karstula 0,87Pyhäjärvi 0,85Hailuoto 0,84Kannonkoski 0,83Nurmes 0,83Korppoo 0,82Kärsämäki 0,82Halsua 0,81Lestijärvi 0,78

Kuntatalous 1/2007, liite 9 4046

N:o 1332

Valtioneuvoston asetus

sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertomista 30 päivänä marraskuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (1052/2006) 1 § seuraavasti:

1 § Syrjäisyyskertoimet Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,05: Halsua, Heinävesi, Joutsa, Juuka, Kangas-niemi, Kannonkoski, Karstula, Karvia, Keitele, Kesälahti, Kuhmoinen, Kustavi, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lestijärvi, Lieksa, Meri-karvia, Nurmes, Perho, Pihtipudas, Puumala, Pyhäjärvi, Rantasalmi, Rantsila, Ristijärvi, Savonranta, Tervola, Utajärvi, Vesanto, Viita-saari. Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,08: Hyrynsalmi, Ilomantsi, Kemijärvi, Kes-

tilä, Kinnula, Kivijärvi, Kuhmo, Piippola, Po-sio, Pudasjärvi, Pulkkila, Pyhäntä, Rautavaara, Sodankylä, Suomussalmi, Vaala, Valtimo ja Ylitornio. Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,10: Hailuoto, Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua Seuraavien kuntien syrjäisyyskerroin on 1,17: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Puolanka, Ranua, Salla, Savukoski, Taivalkoski ja Utsjoki. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Hallitusneuvos Lauri Pelkonen

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006


VALTIONOSUUS/RAHOITUSSOVELLUS 2007 *** OPETUS- JA KULTTUURITOIMI *** *** PVM: 05.12.2006 ****** RAPORTTI: ZE6OC07 ***

Kunnan rahoitusosuuden (Rahl 9 ja 10§) laskennan pohjana käytettävät suoritemäärät ja oppilasmääristä vähennetyt,valtiolta kotikuntakorvauksen saavat oppilaat, sekä maksuosuuden perusteet

01 yksiklmz - Laskennallisen perusteen yksiköiden lkm 05 kunosuus - Kunnan rahoitusosuus (euroa) 02 ulkopplk - Vähennetyt oppilaat yhteensä 06 kunospros - Rahoitusprosentti03 laskperz - Rahoituksen peruste yhteensä (euroa) 07 kunosasuk - Kunnan rahoitusosuus/asukas04 yperuste - Laskennallinen peruste/yksikköLaskentatyyppi 1 2 3 4 5 6 7

kunos kunnanos.yksiklmz ulkopplk laskperz yperuste kunosuus pros /asukas

1 Yksityinen015 Yksityinen perusopetus 12.063,5 362,8 71.131.897 5.896,46 38.909.148 54,7 7,44016 Kielikoulut: perusopetus 1.104,0 74,5 6.290.838 5.698,22 3.441.088 54,7 0,66019 Yksit perusopet. yli 18v 141 0 454.318 3.222,11 248.512 54,7 0,05022 Yksit. esiopetus 100 % 429 23,3 2.150.657 5.013,19 1.176.410 54,7 0,22032 Yksityinen lukiokoulutus 8.036,9 29,7 40.618.167 5.053,95 22.218.138 54,7 4,25035 Yksit lukiokoul. yli 18v 1.414,3 0,8 4.104.256 2.901,90 2.245.028 54,7 0,43036 Kielikoulut: lukiokoul. 357,2 22,4 1.994.948 5.585,48 1.091.237 54,7 0,21046 Yks. ammattikorkeakoulut 35.883,4 529,6 237.536.330 6.619,67 129.932.372 54,7 24,85049 Amk:n opet.koul. kunnanos -725 725 -6.609.600 9.116,69 -3.615.451 54,7 -0,69052 Yksit. ammat. koulutus 16.827,4 135,4 199.402.533 11.849,88 109.073.186 54,7 20,86061 Oppis: amm. peruskoulutus 3.393,0 0,5 23.372.824 6.888,54 12.784.934 54,7 2,451 Yksityinen 78.924,7 1.903,9 580.447.168 7.354,44 317.504.601 54,7 60,72

2 Valtio161 Valtion amm. oppilait. 1.262,3 17,5 10.727.467 8.498,08 5.867.925 54,7 1,12163 Näkö- ja kuulov. koulut 664 0 3.547.951 5.343,30 1.940.729 54,7 0,37164 Valtion kielik: perusk. 1.088,5 0 5.816.182 5.343,30 3.181.452 54,7 0,61165 Valtion kielik: lukiot 310,1 0 1.487.256 4.796,31 813.529 54,7 0,16166 Valtion kielik: yli 18v 4 0 19.185 4.796,31 10.494 54,7 0171 Harjoittelukoul: perusk. 5.590,5 0 29.871.719 5.343,30 16.339.830 54,7 3,12172 Harjoittelukoul: lukiot 2.178,7 6,2 10.449.561 4.796,31 5.715.910 54,7 1,09173 Harjoittelukoul: yli 18v 10,8 0 51.560 4.796,31 28.204 54,7 0,01175 Valtion esiopetus 172,5 0 921.719 5.343,30 504.180 54,7 0,12 Valtio 11.281,3 23,7 62.892.601 5.574,92 34.402.252 54,7 6,58

1


01 yksiklmz - Laskennallisen perusteen yksiköiden lkm 05 kunosuus - Kunnan rahoitusosuus (euroa) 02 ulkopplk - Vähennetyt oppilaat yhteensä 06 kunospros - Rahoitusprosentti03 laskperz - Rahoituksen peruste yhteensä (euroa) 07 kunosasuk - Kunnan rahoitusosuus/asukas04 yperuste - Laskennallinen peruste/yksikköLaskentatyyppi 1 2 3 4 5 6 7

kunos kunnanos.yksiklmz ulkopplk laskperz yperuste kunosuus pros /asukas

3 Kunta011 Kunnallinen perusopetus 549.635,0 1.639,0 2.931.609.276 5.333,74 1.603.590.274 54,7 306,68018 Kunn. perusopet. yli 18v 740,5 0 2.322.889 3.136,92 1.270.620 54,7 0,24021 Kunnall. esiopetus 100 % 55.169,0 0 266.313.043 4.827,22 145.673.234 54,7 27,86031 Kunnall. lukiokoulutus 92.948,1 330,9 445.725.547 4.795,42 243.811.874 54,7 46,63034 Kunn. lukiokoul. yli 18v 6.310,2 23,3 17.587.754 2.787,17 9.620.501 54,7 1,84045 Kunn. amm. korkeakoulut 33.353,9 311,6 212.576.999 6.373,37 116.279.618 54,7 22,24049 Amk:n opet.koul. kunnanos -260 260 -2.289.518 8.805,84 -1.252.367 54,7 -0,24051 Kunnall. ammat. koulutus 26.048,1 63,6 203.493.262 7.812,20 111.310.814 54,7 21,29053 Kunn. ammat. vuokra-arvot 1 0 59.436 59.435,93 32.511 54,7 0,01061 Oppis: amm. peruskoulutus 3.244,5 0 21.274.619 6.557,13 11.637.217 54,7 2,23191 Taiteen perusopetus 5.153.544,0 0 7.214.962 1,4 5.072.118 70,3 0,97211 Kirjasto 5.228.814,0 0 243.547.697 46,58 133.220.591 54,7 25,48212 Kulttuuritoiminta 5.228.814,0 0 18.300.849 3,5 12.865.497 70,3 2,463 Kunta 16.378.362,4 2.628,3 4.367.736.814 266,68 2.393.132.504 54,79 457,68

4 Kuntayhtymä011 Kunnallinen perusopetus 349,5 0 5.556.195 15.897,55 3.039.239 54,7 0,58018 Kunn. perusopet. yli 18v 32,5 0 133.933 4.121,03 73.262 54,7 0,01031 Kunnall. lukiokoulutus 2.013,3 17,4 9.866.988 4.901,02 5.397.242 54,7 1,03034 Kunn. lukiokoul. yli 18v 126,8 0,6 349.589 2.758,10 191.225 54,7 0,04045 Kunn. amm. korkeakoulut 42.403,7 913,3 275.724.927 6.502,38 150.821.535 54,7 28,84049 Amk:n opet.koul. kunnanos -680 680 -5.987.971 8.805,84 -3.275.420 54,7 -0,63051 Kunnall. ammat. koulutus 89.052,1 862 729.901.384 8.196,35 399.256.057 54,7 76,36053 Kunn. ammat. vuokra-arvot 1 0 26.698 26.698,49 14.604 54,7 0061 Oppis: amm. peruskoulutus 7.614,0 10 49.882.889 6.551,47 27.285.940 54,7 5,22

4 Kuntayhtymä 140.912,7 2.483,4 1.065.454.632 7.561,10 582.803.684 54,7 111,46

Raportti yhteensä 16.609.481,2 7.039,3 6.076.531.215 365,85 3.327.843.041 54,77 636,44

2


Vuoden 2007 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat

V. 2005 perustuu VN:n asetukseen (98/2005), samalla 880/2004 kumottuIndeksikorotus 2,3 %, kustannustenjaon tarkistuksesta toteutettu 27 % (1291/2004)

V. 2006 perustuu VN:n asetukseen (761/2005)Indeksikorotus 2,4 %, kustannustenjaon tarkistuksesta toteutetaan 44 % (1291/2004)

V. 2007 perustuu VN:n asetukseen (835/2006)Indeksikorotus 2,0 %, kustannustenjaon tarkistuksesta toteutetaan 61 % (1291/2004)

2005 2006 2007 Muutos-%€/oppilas €/oppilas €/oppilas v. 2006

(ilman alv) (ilman alv) (ilman alv) verrattunaPerusopetus 5 043,15 5 201,14 5 343,30 2,73Esiopetus 4 565,42 4 708,45 4 836,80 2,73Lukiokoulutus 4 476,68 4 643,14 4 796,31 3,30Ammatillinen koulutus 7 640,28 8 268,271) 8 498,081) 2,78Ammattikorkeakoulut 6 408,62 6 264,202) 6 427,662) 2,61Oppisopimuskoulutus 6 112,22 6 366,57 6 543,52 2,78

€/tunti €/tunti €/tuntiKansalaisopistot 63,52 65,07 66,39 2,03Kesäyliopistot 63,52 124,57 127,13 2,06Musiikin ja taiteen perusopetus 54,97 56,43 57,69 2,23Aamu- ja iltapäivätoiminta 20,46 20,95 21,37 2,00

€/asukas €/asukas €/asukasKirjasto 44,31 45,52 46,58 2,33Taiteen perusopetus 1,4 1,40 1,40 -Kulttuuritoimi 4,2 3,50 3,50 -Nuorisotyö 12,5 13,00 13,00 -Liikunta 10,8 10,80 10,80 -

€/htv €/htv €/htv

Teatterit 30 223,00 30 948,00 31 567 2,00Orkesterit 31 318,00 32 070,00 32 711 2,00Museot 35 983,00 36 847,00 37 584 2,00

Sisältää yksikköhinnan korotusta perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmänmuutoksen johdosta1) ammatillisessa koulutuksessa v. 2006 350,61 € ja v. 2007 359,37 €2) ammattikorkeakoulussa v. 2006 262,99 € ja v. 2007 269,04 €


Valtionosuus vuonna 2007 (VOS6SL)

Kunnan ylläpitämä toiminta Suoritemäärä Yksikköhinta1) v. 2007

Lasketaan yhteen laskennalliset perusteet:

+ Perusopetus Oppilasmäärä x Yksikköhinta

+ Esiopetus (sis. kuljetusetuus) 0,91 x Oppilasmäärä x Perusopetuksen yksikköhinta

+ Aamu- ja iltapäivätoiminta 0,57 x Tuntimäärä x 21,37 €

+ Lukiokoulutus Opiskelijamäärä x Yksikköhinta

+ Ammatillinen koulutus Opiskelijamäärä x Yksikköhinta

+ Ammattikorkeakoulu Laskennallinen opiskelijamäärä x Yksikköhinta2)

- tutkinnot 30 %:n paino (Tutkintojen määrä2) x Yksikköhinta)

- laskennalliset opiskelijat 70 %:n paino ( 0,70 x Opiskelijamäärä2) x Yksikköhinta (koulutusaloittain))

+ Ammatillinen lisäkoulutus Opiskelijatyövuodet x Yksikköhinta (hintaryhmittäin)

+ Taiteen perusopetus Asukasmäärä x 1,40 €

+ Kirjasto 0,9839 x Asukasmäärä x 46,58 €

+ Kulttuuri Asukasmäärä x 3,50 €

+ Kansalaisopisto 0,943955 x 0,57 x Tuntimäärä x 66,39 €

+ Musiikkioppilaitos (taiteen perusopetus)

- perusopetus 0,57 x Tuntimäärä x 57,69 €

+ Liikunta 0,297 x Asukasmäärä x 10,80 €

+ Nuorisotyö 0,297 x Alle 29 v. asukas x 13 €

+ Museo3) 0,37 x Henkilötyövuodet x 37 584 €

+ Teatteri 0,37 x Henkilötyövuodet x 31 567 €

+ Orkesteri 0,37 x Henkilötyövuodet x 32 711 €

+ Oppisopimuskoulutus 0,77 x Opiskelijamäärä x 8 498 €

+ Oppisopimuksen lisäkoulutus

- tutkintoihin valmistava Opiskelijamäärä x 3 027,38 €

- muu lisäkoulutus Opiskelijamäärä x 2 186,44 €

Vähennetään: - Kunnan rahoitusosuus 4) Asukasmäärä x 636,44 € 6)

Erotus: Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen VOS4) ja 5)

(Positiivinen erä suoritetaan kunnalle, negatiivinen erä peritään valtiolle)

1) Yksikköhinta 2,0 %:n indeksikorotuksella, 61 % kustannustenjaon tarkistuksen koko määrästä perusopetuksen ja lukion yksikköhintoihin opettajien eläkemaksu sisällytettynä.2) Yksikköhinta = yksikköhinnan osatekijöiden valtionosuusperusteet yhteensä jaettuna laskennallisella opiskelijamäärällä. Määrät painotettuna koulutuksen pituuden mukaan. Tutkinnot kahden vuoden keskiarvona. Opiskelijamäärät tavoitesopimuksen aloituspaikkojen mukaan. Yksikköhinta voi v. 2007 olla enintään 6 % pienempi tai 8 % suurempi kuin vuoden 2005 yksikköhinta vuoden 2007 tasoon muutettuna.3) Erikoismuseon kerroin 0,47.4) Asukaskohtaisen rahoitusosuuden laskennassa eivät ole mukana: ammatillinen lisäkoulutus, kansalaisopisto, musiikin perusopetus, liikunta, nuorisotyö, museo, teatteri, orkesteri, oppisopimuksen lisäkoulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta.5) Opetuksen osuus verotulotasauksesta (37 %) lisätään tai vähennetään. Samoin siirtymätasaus.6) Rahoitusosuus vahvistettu 7.12.2006

Huom! Vos-laskelmaan otetaan mukaan vain rivit, joiden mukaista toimintaa kunta ylläpitää tai järjestää itse.Esim. aamu- ja iltapäivätoiminta on kunnalle vapaaehtoista.


Opetustoimen rahoitusosuus 2007Kunnan rahoitusosuuslaskelma (7.12.2006)

Lopullinen v. 2003 milj. €

Lopullinen v. 2004 milj. €

Lopullinen 2005 milj. €

Lopullinen 2006 milj. €

Ennakko v. 2007 milj. €

Laskennalliset kustannukset 5390 5493 5670 5906 60774)

Kuntien osuus 43 %/54,70 %1) 2324 2368 2444 3235 3328Investointilisä 60 62 652) - -

2384 2430 2509 3235 33281) osuus-%:n muutos v. 20062) siirto y-hintaan3) siirto vos-prosenttiin

€/asukas €/asukas €/asukas €/asukas €/asukasAsukasta kohti 461,211 469,197 483,036 620,863 636,443Kuljetus + lisäkoulutus 6,275 6,389 6,5383) - -1990-luvun leikkaus 113,101 115,163 117,8433) - -

580,587 590,749 607,418 620,863 636,4435)

Kunnan rahoitusosuus (€/asukas) 580,59 590,75 607,42 620,86 636,44Nousu edellisestä vuodesta 4,37 % 1,75 % 2,82 % 2,21 % 2,51 %

4) Kustannuspohjissa indeksitarkistus 2,0 % (valtionosuutena 62 m€), kustannustenjaon tarkistus (valtionosuutena 23 m€),

sekä suoritemäärien muutosvaikutukset (mm. perusopetuksen, esiopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen

koulutuksen opiskelijamäärien vähentyminen)5) asukasluku 5 228 814 vuodenvaihde 2005/2006

Kuntatalous 1/2007, liite 14 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 77 14.11.2006 LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA 1 Lausuntopyyntö

Kunta A ei ole saanut katettua taseen kertynyttä alijäämää vuosien 2004 ja 2005 yli-jäämillä ja harkitsee peruspääoman tai arvonkorotuksen käyttämistä alijäämän kat-tamiseen. Tässä tarkoituksessa kunta pyytää kuntajaoston lausuntoa seuraavista asioista: 1) Voiko kunta siirtää peruspääomasta 500.000 euroa kattamaan aiempien vuosien

kertyneitä alijäämiä, joita on yhteensä 1.025.588,23 euroa. Kertyneen alijäämän osasyynä ovat korkeat poistot suhteutettuna tarvittaviin korvausinvestointeihin. Hakija pitää kunnan lainamäärää kohtuullisena ja uusinvestointien tarvetta vä-häisenä. Näin kattamalla osa kertyneestä alijäämästä peruspääomasta, alijää-mäksi jäisi 525.588,23 euroa. Hakijan käsityksen mukaan tämä olisi mahdollista kattaa kunnan tulevassa taloussuunnitelmassa vuosille 2007–2009.

2) Mikäli edellistä siirtoa ei voida toteuttaa suoraan, pyydetään kannanottoa siihen,

voiko kunta suorittaa siirron peruspääomasta kertyneisiin alijäämiin sen jälkeen, kun kunnan omistuksessa olevat maa-alueet ja osakkeet, lähinnä sähköyhtiö-osakkeet, korotetaan luotettavan arvioijan arviointien perusteella todelliseen ar-voonsa. Viimeksi mainittua arvoa pidetään arvioiden mukaan nykyistä olennai-sesti korkeampana. Näin kertyisi oman pääoman erää korottava arvonkorotusra-hasto ja koko oman pääoman osuus taseen loppusummasta nousisi.

2 Lausunnon perustelut

Kuntalaki (365/1995) Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi) (65.1 §). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, ta-loussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpi-deohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). (65.3 §) Lain perustelujen (HE 8/2006, s. 24) mukaan talouden tasapainottaminen neljän vuoden suunnittelukaudella tarkoittaa, että taloussuunnitelmavuosien yhteenlaske-tun tilikauden tuloksen tulee olla vähintään nolla. Yksittäisen suunnitteluvuoden ali-jäämäinen tulos katetaan suunnitelmassa muiden suunnitteluvuosien ylijäämällä. Suunnittelukautta ei voida suunnitelman tasapainottamiseksi jatkaa neljää vuotta pi-demmäksi ajaksi. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos kunnalla on taseessa ai-emmilta vuosilta kertyneitä ylijäämäeriä. Perusteluissa todetaan myös, ettei suunnittelukauden jatkamista koskeva säännös koske kuntaa, jonka talous on tasapainossa tai ylijäämäinen. Säännös ei myöskään estä investointiohjelman tai erillisten palvelusuunnitelmien laatimista viittä vuotta pidemmäksi ajaksi. Taseen ylijäämäeriä ovat edellisten tilikausien ylijäämä, talous-

2

arvion laadintavuoden arvioitu yli- tai alijäämä sekä muiden omien rahastojen pää-omat, jotka kunta voi tarvittaessa siirtää edellisten tilikausien ylijäämä- tai alijäämä-tilille. Taloussuunnitelma voidaan laatia alijäämäisenä vain ylijäämäerien kattamaan määrään. Tällöin suunnittelukausi voi olla myös neljää vuotta pidempi. Perustelujen mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, kunnalla on velvollisuus päättää taloussuunnitelman yhteydessä yksilöidyistä toi-menpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan. Toimenpiteiden esittämisvelvoite täyttyy, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmassa. Valtuuston on tällöin päätettävä erikseen toimenpideohjelman kattamiskaudesta, joka voi olla pi-dempikin kuin taloussuunnitelmakausi. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Sen sijaan taloussuunnitelma on laadittava tasa-painoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Toimenpideohjelma hyväksytään vuosittain tarkistettuna talousarvion ja –suun-nitelman hyväksymisen yhteydessä. Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitel-maan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdis-tettuina. Toimenpideohjelmaan otetaan myös sellaiset omaisuuden luovutukset ja niistä saa-tavat luovutusvoitot, jotka ajoittuvat taloussuunnitelman ulkopuolelle. Samoin siinä esitetään alijäämän kattaminen peruspääomaa alentamalla. Kuntalain muutoksen (578/2006) 65 §:n perustelujen mukaan kertynyttä alijäämää voidaan kattaa perus-pääomasta, kun määrätyt edellytykset ovat olemassa. Peruspääoman alentamisen perusteena voi olla pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentaminen joko omaisuu-den luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Peruspääomaa ei kuitenkaan saa alentaa enempää kuin peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ylittää pysyvien vastaavien määrän. Toisin sanoen edellytys peruspääoman vähentämiselle on, että pitkäaikaisen pää-omarahoituksen määrän taseessa tulisi ylittää pysyviin vastaaviin sitoutuneen pää-oman määrän. Kunnan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tulok-sesta ja taloudellisesta asemasta ja tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa (68.3 §). Lain perustelujen mukaan tämän säännöksen ottamisella kun-talakiin on haluttu korostaa erityisesti tilikauden tuloksen tulorahoituksen riittävyy-destä antaman kuvan oikeellisuutta, vaikka vastaava säännös sisältyy kirjanpitolakiin ja säännöstä on sovellettu myös kunnan tilinpäätöksessä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottami-seksi (69.3 §). Kuntalain 67 §:n mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausun-toja kirjanpitolain ja kuntalain 68–69 §:n soveltamisesta. Koska kuntalain 68.3 §:n mukaan tilinpäätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudellisesta asemasta ja 69.2 §:n mukaan toimintakertomuksessa on tehtävä sel-koa talouden tasapainotuksen toteutumisesta, kuntajaosto antaa lausunnon näihin perustuen. Kirjanpitolaki 1336/1997 Kirjanpitolain 5:17.1 §:ssä on määritelty arvonkorotuksen yleiset edellytykset. Ar-vonkorotus on mahdollista tehdä pysyviin vastaaviin kuuluvan maa- tai vesialueen tai sellaisen arvopaperin, joka ei ole 2a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline, jäljellä ole-vaan hankintamenoon, jos todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysy-västi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Johdonmukaisuutta ja eri-tyistä varovaisuutta noudattaen saadaan taseeseen merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Jos arvonkoro-tus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava. (KPL 5:17.1 §)

3

Hallituksen esityksen (HE 173/1997) yksityiskohtaisissa perusteluissa on arvonkoro-tuksen edellytyksiksi perusteltu, että hyödykkeen todennäköisen luovutushinnan on ylitettävä tilinpäätöspäivänä alkuperäinen hankintameno olennaisesti ja pysyväis-luonteisesti. Säännöstä on myöhemmin tarkennettu (KPL:n muutos 1304/2004) si-ten, että arvonkorotuksen tekemisen nimenomaisena edellytyksenä vaaditaan joh-donmukaisuuden periaatteen noudattamista ja erityistä varovaisuutta (HE 126/2004). Viimeksi mainittujen perustelujen mukaan johdonmukaisuuden periaat-teen voidaan katsoa edellyttävän, että samaan tase-erään kuuluvia hyödykkeitä tu-lee käsitellä arvonkorotuksen suhteen yhtäläisesti, jollei poikkeavaan käsittelyyn ole hyväksyttävää perustetta. Erityinen varovaisuus taas edellyttää, että arvonkorotus on huolellisesti perusteltava ja dokumentoitava. Käytännössä arvonkorotus lakimuu-toksen perustelujen mukaan olisi perustettava ulkopuolisen asiantuntijan arvioon, jollei kirjanpitovelvollinen voi muutoin osoittaa arvonkorotuksen perusteltavuutta. Arvonkorotuksen peruuttaminen on pakollista, jos se osoittautuu aiheettomaksi, ts. ellei arvonkorotus täytä kaikkia kirjanpitolaissa sen muodostamiselle asetettuja ehto-ja. Sen vuoksi kunkin tilinpäätöksen yhteydessä on selvitettävä erikseen, täyttävätkö aikaisemmin tehdyt arvokorotukset edelleen lain edellytykset. Myös arvonkorotuksen kohteena olevan hyödykkeen luovutus tai tuhoutuminen edellyttää arvonkorotuksen peruuttamista kirjanpidosta. Kirjanpitolautakunta on lausunnon 2001/1660 kannanotossa katsonut, että KPL 5:17 §:n soveltamisen edellytyksiä on syytä tulkita suppeasti, erityisesti sisällöltään tar-kemmin määrittelemättömien pysyvyyden ja olennaisuuden kriteerien osalta.

3 Kuntajaoston kannanotto 3.1 Alijäämän kattaminen peruspääomasta

Alijäämän kattamisella muista oman pääoman eristä ei saa vaarantaa oikeiden ja riittävien tietojen antamista kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemas-ta. Peruspääoman alentamisessa on otettava huomioon kuntalain 65.3 §:n peruste-lujen mukaisten edellytysten täyttyminen. Tämä tarkoittaa, että peruspääoman alen-tamisen perusteena tulee olla pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen eikä peruspääomaa tule alentaa enempää kuin peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ylittää pysyvien vastaavien määrän. Pysyvien vastaavien vä-hentymisen syynä voi olla omaisuuden luovutus, menetys tai ylimääräinen poisto taikka arvonalentuminen. Pysyvät vastaavat voivat alentua myös hakijan kuvaamalla tavalla siten, että korvausinvestoinnit ovat jääneet pysyvästi suunnitelmapoistoja olennaisesti pienemmiksi. Peruspääoman alentamista ei kuitenkaan voi tehdä enna-koidusti investointi- ja poistosuunnitelmien perusteella.

3.2 Pysyvien vastaavien arvonkorotus ja alijäämän kattaminen

Arvonkorotusrahaston pääomaan tehtävät muutokset on sidottu maa-alueiden ja py-syvien vastaavien arvopapereiden arvonkorotuksiin ja niiden peruutuksiin. Niistä säädetään erikseen kirjanpitolaissa. Muita siirtoja arvokorotusrahaston pääomaa vastaan ei voi tehdä. Arvonkorotusrahaston pääoman käyttäminen taseen kertyneen alijäämän kattamiseen merkitsisi pysyvien vastaavien arvioitujen, mutta realisoitu-matta olevien luovutusvoittojen tulouttamista ennakkoon oman pääoman sisällä. Menettely ei olisi hyvän kirjanpitotavan mukainen.

4 Kuntajaoston lausunto

Tilinpäätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen osoittama alijäämä antaa olennaista tietoa kunnan tulorahoituksen riittävyydestä, mistä syystä alijäämän kattamiseen kirjanpi-dollisesti muista kuin taseen ylijäämäeristä on suhtauduttava varauksin. Hyvä kir-janpitotapa edellyttää, että alijäämän kattamisessa peruspääomasta noudatetaan niitä perusteita, jotka on määritelty kuntalain 65.3 §:n perusteluissa. Jos kirjanpitolain mukaiset arvonkorotuksen edellytykset ovat olemassa, arvonkoro-tus saadaan tehdä erityistä varovaisuutta ja johdonmukaisuutta noudattaen. Arvon-korotuksella muodostetun rahaston pääomaa ei voida käyttää alijäämän kattami-seen.

Kuntatalous 1/2007, liite 15 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 78 28.11.2006 LAUSUNTO KUNTALASKUTUKSESTA TERVEYDENHUOLTOPIIRISSÄ 1 Lausuntopyyntö ja sen perustelut 1.1 Lausuntopyyntö

Sairaanhoitopiiri A:n kuntayhtymä pyytää kuntajaoston lausuntoa suunniteltuun kunta-laskutukseen liittyen:

1 Onko jäljempänä esitetty laskutusjärjestelmä ja kirjauskäytäntö kirjanpitolain tai jonkun muun säännöksen vastainen ja jos on, niin millä tavalla ja miltä osin?

2 Voivatko kunnat ylipäätään itsehallintonsa puitteissa sopia kuntayhtymän perussopi-

muksessa kuntalaskutuksen järjestämisen siten kuin parhaaksi näkevät? 3 Onko kuntalaskutuksen tasausmaksut käsiteltävä kunnissa kirjanpidossa samalla tavalla

kuin kuntayhtymässä? 4 Yhtenä vaihtoehtona kuntalaskutuksen järjestämisessä ja sen ennustettavuuden paran-

tamisessa on esitetty ns. kapitaatiolaskutusta. Hakija kysyy, onko tämä ns. kapitaa-tiolaskutus kaikilta osin kirjanpitosäännösten mukainen laskutustapa ja jos on, niin mi-ten siinä muuttuvien tekijöiden vaikutus olisi erilainen kuin hakijan esittämässä tasaus-laskutusmallissa?

5 Onko kapitaatiolaskutuksella ja hakemuksessa esitetyllä laskutustavalla olennaista eroa

kirjanpitosäännösten suhteen?

1.2 Lausuntopyynnön perusteluja

Sairaanhoitopiiri A:n kuntayhtymä muodostaa vuoden 2007 alusta terveydenhuoltopii-rin, joka vastaa jäsenkuntien erikoissairaanhoidon lisäksi kuuden jäsenkunnan perus-terveydenhuollosta ja kolmen jäsenkunnan sosiaalitoimeen kuuluvasta vanhustenhuol-losta. Sairaanhoitopiirin nykyisen tyyppistä kuntalaskutusta on tarkoitus kehittää uudessa ter-veydenhuoltopiirissä jäsenkuntien kannalta tasaavammaksi siten, että niiden talouden ennustettavuus tältä osin paranisi. Vuosimaksuun ja tasauslaskuun perustuvaa käytän-töä on sovellettu sairaanhoitopiirissä vuonna 2005 siten, että tasauslasku on tulos- ja kassavaikutteinen. Sillä ei hakijan mukaan saavuteta alkuperäisen idean mukaista tasa-usta vuosimaksuna ja tasausmaksuna talousarvioteitse. Sairaanhoitopiiri on suunnitellut vuonna 2007 toimintansa aloittavan terveydenhuolto-piirin kuntalaskutusta seuraavasti: jäsenkunnilta perittävät korvaukset perustuisivat suoritehinnoitteluun, jonka perustana olisi omakustannushinta. Se sisältäisi toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Jäsen-kuntia laskutettaisiin yhdenmukaisin perustein. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaisi valtuusto talousarvion hyväksymisen yh-teydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaisi hallitus. Yksikköhintoja määrättäessä arvioitaisiin suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voitaisiin tilivuoden aikana muuttaa hallituksen päätöksellä, mikäli muutokset eivät edellyttäisi valtuuston vahvistaman määrärahan korotusta.

2

Jäsenkunnan maksuosuus terveydenhuoltopiirille muodostuisi: A) kiinteästä vuosimaksusta, joka laskettaisiin kuntayhtymän talousarvion kuntalasku-tusosuuden yhteismäärästä jäsenkunnan suhteellisena osuutena kuntayhtymän kolmen edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaisen käytön keskiarvosta, ja B) tasausmaksusta, joka määräytyisi tilivuonna jäsenkunnan maksaman vuosimaksun ja sen tilivuoden todellista käyttöä vastaavien kustannusten erotuksesta ja jonka kunta maksaisi kolmen tilivuotta seuraavan vuoden kuluessa. Jäsenkunnan tasausmaksussa korkotekijä otettaisiin huomioon täysimääräisenä val-tuuston vahvistaessa kuntayhtymän talousarvion. Jos kuntayhtymän riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varau-tuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttäisivät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voitaisiin se toteuttaa valtuuston päätöksellä. Sekä vuosimaksu että tasausmaksut eriteltäisiin toiminnoittain erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhoitoon ja sosiaalitoimeen. Vuosimaksu ja tasausmaksu merkittäisiin kir-janpitoon talousarvion määräisenä. Laskuttamatta olevaa osuutta ei merkittäisi kun-tayhtymän eikä jäsenkuntien tilinpäätöksissä saataviin eikä velkoihin. Vuosimaksu laskutettaisiin jäsenkunnilta talousarvioon otetun määräisenä. Laskutettu määrä kirjattaisiin kuntayhtymässä tilikauden tuotoksi ja jäsenkunnassa kuluksi. Tasausmaksu laskutettaisiin jäsenkunnalta kolmen tilivuotta seuraavan vuoden kulues-sa. Tasausmaksua ei otettaisi huomioon tilivuoden vuosimaksussa ja kuntalaskutushin-toja laskettaessa eikä ko. vuoden talousarviovuoden kehystä määriteltäessä. Kuntayh-tymän talousarvio olisi yli- tai alijäämäinen sen mukaan, miten tasausmaksut eri vuosil-ta toteutuisivat. Tilinpäätöksen tuloksen tekisi yli- tai alijäämäiseksi vain tasausmaksu-jen määrä ja miten toiminnan tuotot ja kulut ovat tasausmaksun lisäksi toteutuneet. Tasausmaksu olisi mukana kunnalta perittävässä vuosimaksun laskussa, kultakin vuo-delta ja ajanjaksolta sekä toiminnolta erikseen esitettynä. Tasausmaksu otettaisiin kuntayhtymän ja jäsenkunnan talousarvioon ja kirjanpitoon sen suuruisena kuin tasausmaksua kunakin tilivuotena kolmelta edelliseltä vuodelta makse-taan. Kuntayhtymässä tilivuoden tuotoksi kirjattaisiin vain kunkin kolmen edellisen vuo-den tasausmaksusta 1/3. Tasausmaksutuloista ei merkittäisi laskuttamatonta osaa kun-tayhtymän taseen myyntisaamisiin ja tasausmaksusaatavia jouduttaisiin seuraamaan kirjanpidon ulkopuolella. Vastaavasti jäsenkunnissa laskutetut tasausmaksut kirjattaisiin maksuperusteella kuluksi asiakaspalvelujen ostoihin, mutta laskuttamatta olevaa osaa ei merkittäisi taseen ostovelkoihin. Joidenkin jäsenkuntien osalta kuntayhtymä saattaisi joutua tasauksessa maksamaan ta-sausmaksua, jos kunta olisi käyttänyt palveluja vähemmän kuin arvioitu. Näitä tilanteita varten on suunniteltu, että nämä tasaukset kirjattaisiin kuntayhtymässä maksuperus-teella toiminnoittain toimintakuluihin. Palautettavaa tasausmaksua ei merkittäisi kun-tayhtymän taseen velkoihin ja tasausmaksuvelkoja jouduttaisiin seuraamaan kirjanpi-don ulkopuolella. Jäsenkunnissa maksetut palautukset tulisivat vastaavalta osin kirjat-tavaksi tilikauden tuotoksi. Maksamatonta osaa kunkin kolmen edellisen vuoden palau-tuksista ei merkittäisi jäsenkunnan taseeseen saataviin vaan niitä jouduttaisiin seuraa-maan kirjanpidon ulkopuolella. Esitetyllä järjestelyllä sekä jäsenkunnat että kuntayhtymä olisivat tarkasti selvillä kun-kin vuoden maksuperusteisesta kuntalaskutuksesta terveydenhuoltopiirin eri toiminto-jen osalta.

3

2 Lausunnon perustelut 2.1 Säädösperusta

Kuntalaki 365/1995

Kuntayhtymän tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toi-minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa (68.3 §). Lain perustelujen mukaan tämän säännöksen otta-misella kuntalakiin on haluttu korostaa erityisesti tilikauden tuloksen tulorahoituksen riittävyydestä antaman kuvan oikeellisuutta. Kuntayhtymän perussopimuksessa on mm. sovittava jäsenkuntien osuudesta kuntayh-tymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista (78.3 § 5 k). Muihin asioihin sisältyvät kaikki kuntayhtymän tulot ja menot sekä investoinnit ja niiden rahoitus sekä vieraan pääoman käyttö. Tähän kokonaisuuteen liit-tyvät mm. kysymykset kuntayhtymän palvelujen määrästä ja laadusta, käytöstä, hin-noittelusta sekä laskutuksesta. Kirjanpitolaki 1336/1997 Kirjanpitoon on merkittävä liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä nii-den oikaisu- ja siirtoerät (2:1 §). Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamispe-rusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste) (2:3 §). Tilikauden aikana juokse-vassa kirjanpidossa kirjaukset voidaan tehdä maksuperusteella (2:3 §), mutta tilikau-den päättyessä maksuperusteiset kirjaukset, vähäisiä liiketapahtumia ja maatilatalou-den harjoittamista koskevia kirjauksia lukuun ottamatta, on oikaistava ja täydennettävä suoriteperusteen mukaisiksi ennen tilinpäätöksen laatimista (3:4 §). Siirtosaamisia ja siirtovelkoja koskevan kirjanpitolain 4:6 §:ään sisältyy suoriteperustet-ta vastaavan tavan käsite. Suoriteperustetta vastaavana kirjaamisena voidaan pitää muun muassa korkojen jaksottamista ajan kulumisen perusteella. Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä noudatettaviin periaatteisiin kuuluu myös tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen huomioon ottami-nen riippumatta niihin perustuvien maksujen suorituspäivästä (3:3.1 §). Tämän myös realisointiperiaatteeksi kutsutun periaatteen mukaan tulo realisoituu kirjattavaksi silloin, kun suorite luovutetaan asiakkaalle. Menot taas realisoituvat silloin, kun tuotannonteki-jä vastaanotetaan. Samoin tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavana periaatteena on ti-likauden tuloksesta riippumaton varovaisuus, joka edellyttää erityisesti, että tilinpäätök-sessä otetaan huomioon ainoastaan tilikaudelle kuuluvat voitot sekä kaikki poistot ja arvonalennukset vastaavista sekä velkojen arvon lisäykset (3:3.1 §). Omaisuuden arvoa ei saa esittää taseessa liian suurena eikä velkojen arvoa liian pienenä. Tulojen, menojen ja rahoitustapahtumien lisäksi kirjanpitoon kirjataan niiden oikaisu- ja siirtoeriä (KPL 2:1 §). Oikaisuerien avulla menot ja tulot saatetaan vastaamaan niiden toteutuneita maksuperusteisia määriä. Oikaisueriä aiheutuu suoriteperusteisesta kirjan-pidosta, jossa menoja ja tuloja kirjattaessa ei välttämättä ole tiedossa lopullinen toteu-tuva määrä. Oikaisuerät joko lisäävät alun perin kirjattuja tuloja tai menoja (tulon- ja menonlisäykset) tai vähentävät niitä (tulon- ja menonvähennykset). Oikaisuerät esite-tään tilinpäätöksessä luottotappioita lukuun ottamatta alkuperäistä tuotto-, kulu- tai ak-tiivaerää lisäävinä ja vähentävinä.

2.2 Kuntajaoston lausunto 36/1998

Lausunto koski kuntayhtymän taseeseen kertyneen ylijäämän palauttamista. Lausunnon perustelujen mukaan kuntayhtymä voi estää olennaisen tilikauden ylijäämän tai alijää-män syntymisen tai käsitellä jo kertyneen ylijäämän palautuksen ja alijäämän perinnän periaatteessa kolmella tavalla. Ensisijaisesti olennainen yli- tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja muutetaan yksikköhinnoittelua jo tilikauden aikana vastaamaan tilikau-den kustannuksia. Toisena vaihtoehtona on, että taseeseen jo kertynyttä olennaista yli-

4

jäämää palautetaan alentamalla palvelujen hintoja, taikka olennaista alijäämää kate-taan korottamalla palvelujen hintoja seuraavina tilikausina ja siten muutetaan taseen yli- tai alijäämää. Tällöin palvelujen hinnoittelu pysyy pitemmällä ajanjaksolla menoihin nähden oikeantasoisena. Menettelytavasta on sovittava perussopimuksessa. Jos tulevi-en vuosien hinnoittelun kautta tapahtuvaa kertyneen ylijäämän palauttamista tai ali-jäämän kattamista ei voida toteuttaa, jäsenkunnat voivat erikseen sopia taseeseen ker-tyneen ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän perinnästä ja niistä perusteista, joiden mukaan ylijäämä jaetaan jäsenkunnille tai miten alijäämä rahoitetaan jäsenkuntien suo-rituksin. Ylijäämä tulisi palauttaa ja alijäämä kattaa jäsenkuntien palvelujen käytön tai peruspääomaosuuksien suhteessa. Kulujen ja tuottojen kirjaamisen lähtökohtana on kuitenkin suoriteperuste.

2.3 Kuntayhtymän perussopimusmalli

Suomen Kuntaliiton kuntayhtymän perussopimusmallissa on suoritteiden hinnoittelusta ja laskutuksesta annettu suositus yleiskirjeessä 20/80/99, 18.5.1999. Sen mukaan suo-ritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannuk-set. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot. Yhtymävaltuusto vahvistaa hinnoitteluperusteet vähintään osajäsenyystasolla.

Olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen tulee ennakoida ja yksikköhintoja muut-taa tilikauden aikana vastaamaan todellisia kustannuksia.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymille on lisäksi suositeltu poikkeuksellisen suurten potilas-kohtaisten kustannusten tasaamiseksi sekä erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannus-ten kattamiseksi jäsenkunnilta perittävää asukaslukuun perustuvaa maksua.

Olennaisten ylijäämien palauttamisen ja alijäämien kattamisen käsittelystä on yleiskir-jeessä viitattu kuntajaoston lausuntoon 36/1998. Poikkeuksellisena ratkaisuna kunnat voisivat keskenään erikseen sopia tilikauden jälkeen tapahtuvasta ylijäämän palautta-misesta tai alijäämän kattamisesta ja niiden perusteista. Jakoperusteiksi ylijäämän pa-lauttamisessa ja alijäämän kattamisessa on esitetty ensisijaisena vaihtoehtona palvelu-jen käytön suhdetta ja toisena peruspääomaosuuksien suhdetta.

2.4 Muita perusteluja

Kuntalaskutuksessa ns. kapitaatiolaskutuksella tarkoitetaan yleensä kustannusten ja-kamista jäsenkuntien asukasmäärien suhteessa riippumatta siitä, miten jäsenkunnat ovat kuntayhtymän palveluja käyttäneet. Asukasmäärään perustuvaa jäsenkuntalasku-tusta voidaan pitää suoriteperustetta vastaavana tapana. Jos asukasluvun mukainen laskutus perustuu maksuvelvoitteen aiheuttamaan sopimukseen ja tilikaudelle suorite-perusteisesti kohdistuviin kuntayhtymän menoihin, on jäsenkuntaosuuksien kirjaaminen kuntayhtymässä tuotoksi ja jäsenkunnassa kuluksi hyvän kirjanpitotavan mukaista.

3 Kuntajaoston kannanotto

Kuntajaosto vastaa lausunnossa vain kirjanpitolain ja kuntalain 68–69 §:n soveltamista koskeviin kysymyksiin. Laskutus- ja hinnoitteluperusteiden osalta kuntajaosto viittaa mitä edellä perussopimusmallissa on esitetty. Jäsenkuntalaskutukseen perustuvat tulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoksi tilikaudelle, jolla palvelusuorite on luovutettu laskutus- tai maksuajankohdasta riippu-matta. Tulo realisoituu kirjattavaksi tilikaudelle, jolla suorite luovutetaan ja meno reali-soituu kirjattavaksi tilikaudelle, jolla tuotannontekijä vastaanotetaan. Kirjauskypsyys määräytyy realisointiperiaatteen mukaisesti riippumatta siitä, onko hyödyke laskutettu tai maksettu. Näiden periaatteiden mukaan kuntayhtymän tilikaudelle kuuluvat tulot on kirjattava suoriteperusteella tilikauden tuotoiksi ja myyntisaamisiksi. Vastaavasti jäsen-kuntien tulee kirjata vastaanotettuja palvelusuoritteita vastaava meno tilikauden asia-kaspalvelujen ostoksi ja ostovelaksi.

5

Lausuntopyynnön mukaan hakijan tarkoituksena on kirjata jäsenkunnalle palautettavat tasausmaksut maksuperusteella toimintakuluihin. Ennakkomaksuna saadun tulon ja lo-pullisen tulon erosta syntyvät tulonoikaisut kirjataan kuitenkin alkuperäisen tulotilin oi-kaisuna.

4 Kuntajaoston lausunto

Kuntayhtymässä jäsenkuntalaskutukseen perustuvat tulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti tuotoksi tilikaudelle, jolla palvelusuorite on luovutettu laskutus- tai maksu-ajankohdasta riippumatta. Tuloutumatta oleva osuus tulosta merkitään myyntisaami-seksi. Ennakkomaksuna saadun tulon ja lopullisen tulon erotus kirjataan tulonoikaisuna. Jäsenkunnan tulee kirjata vastaanotettuja palvelusuoritteita vastaava meno suoritepe-rusteisesti tilikauden asiakaspalvelujen ostoksi ja maksamaton osa ostovelaksi. Ennak-komaksuna maksetun menon ja lopullisen menon erotus kirjataan menonoikaisuna.

Kuntatalous 1/2007, liite 16 www.kunnat.net/kirjakauppa www.kommunerna.net/bokhandel Julkaisutilaus/Beställning Julkaisu/Publikation Kpl/st. Kpl/st. Ennakkoperintäopas tilausnumero 509154

Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Lähetykseen lisätään toimituskulut. Priserna inkluderar moms. Expeditionskostnader tillkommer. Tilaaja/Beställare Osoite/Adress

Puhelin/Telefon Laskutusosoite, ellei sama/Avvikande faktureringsadress Jag vill ha information om Kommunförbundets svenska böcker till min e-post Päiväys ja allekirjoitus/Datum och underskrift Tilaukset Suomen Kuntaliitto Julkaisumyynti PL 200, 00101 Helsinki S-posti: [email protected] Faksi: (09) 771 2331 www.kunnat.net/kirjakauppa

Beställningar Finlands Kommunförbund Publikationsförsäljningen PB 200, 00101 Helsingfors E-post: [email protected] Fax: (09) 771 2212 www.kommunerna.net/bokhandel

Lisätietoja/Tilläggsuppgifter Nina Palmu-Pietilä Puh./tfn: (09) 771 2357 [email protected] Britt-Mari Blomberg Puh./tfn: (09) 771 2619 [email protected]

kuntatalous -tiedote 1/2007

Documents