metsään keski-suomi 2010 marraskuu

metsäänMETSÄKESKUS KESKI-SUOMEN ASIAKASLEHTI MARRASKUU 2010

M-

Su

om

en P

ost

i Oyj

Inventoinnin Inventoinnin uusi aikauusi aika

LaatuaLaatuaetsimässäetsimässä

Koivikot Koivikot kunniaankunniaan

2 metsään MARRASKUU 2010

Laatu on aina muodissap

ää

kir

joit

us

KUVA:PETRI KILPINEN

Metsätaloudessa on iät ajat puhuttu hehtaareista ja kuutioista. Tehokkuu-den ja tuottavuuden kehittämisessäkin

ovat etusijalla olleet hehtaarit ja kuutiot. Uu-delle metsänomistajalle puhutaan hehtaareis-ta ja kuutioista tarkistamatta edes, tietääkö kuulija, mitä hehtaari mittaa. Metsäenergia-keskustelu tarjoaa varsinaisen riemunaiheen sekoittamalla keskusteluun vakiintuneen kiin-tokuutiometrin rinnalle jo kertaalleen unoh-detut irtokuution, pinokuution ja uusimpana heittokuution.

KIELTÄMÄTTÄ METSÄTALOUS on Suo-messa ja myös Keski-Suomes-

sa isojen lukujen toimiala; esimerkiksi niin kutsutun pienpuun energiapuu-hakkuita tehtiin viime vuonna pelkästään Keski-Suomessa n. 5 000 hehtaarilla eli yli 10 000 jalkapallokentän

kokoisella alalla.Muiden harvennushakkui-

den ja päätehakkuiden pinta-alat ovat

moninkertaiset. Työn laadusta ei metsäta-loudessa ole paljon puhuttu, vaan korke-an laadun on uskottu olevan

ikään kuin itsestään selvyys – suomalai-nen työ on aina laadukasta. Pitkään näin on ollutkin, sillä metsässä työskentelevien ammattitaito ja koulutustaso on Suomessa maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen korkea, metsäisiä ammatteja on myös arvostettu.

ONKO SUOMALAISUUS aina laadun tae? Onko Suomessa valmistettu Nokia aina parempi kuin Unkarissa tai Kiinassa tehty? Oliko Suomessa valmistettu Saab paras kaikista autoista? Onko kaikki suomalaisissa metsissä tehty työ korkealaatuista?

Keski-Suomen metsäkeskus otti kuluvan vuoden toimintansa yhdeksi painopistealu-eeksi laadun. Ilahduttavaa on ollut huomata, että myös muut metsäalan toimijat ovat läh-teneet innostuneesti laatuteemaan mukaan. Metsän uudistamisen ja taimikonhoidon, energiapuun korjuun, kunnostusojituksen ja teiden perusparannusten laatu ovat koko toimialalle yhteisiä asioita ja huolenaiheita.

LAATU NÄKYY myös edessäsi olevan Metsään-lehden sisällössä. Mukana on juttuja vuoden aikana metsäkeskuksen tekemistä laatuselvityksistä mielenkiintoisine tuloksineen.

Metsänomistajalle tarjoamme vinkkejä laatupuun kasvattamiseen, ja vielä ehtii osal-listua ensi kevääseen asti jatkuvaan Koivikot kuntoon -kilpailuun.

KESKITTYMINEN LAATUASIOIHIN on ollut virkistävä kokemus. Liian usein metsätalou-

den toimintaa verrataan lakien asettamiin ra-joihin, näin toimitaan esim. metsäkeskuksen valvonta- ja tarkastustoiminnassa. Metsäta-louden tavoitteen pitää kuitenkin olla kor-keammalla – pelkkien lakirajojen saavutta-minen ei todellakaan merkitse, että toiminta on laadukasta. Metsäkeskuksen pitää jat-kossa pystyä entistä paremmin yhdistämään valvonta- ja tarkastustoimintansa tulokset neuvonta- ja koulutustoimintaan.

LAADUN TEKEMINEN on myös luonnolli-nen osa tehokkuuden ja tuottavuuden pa-rantamista. Itse asiassa ne ovat sama asia: tekemällä työ laadukkaasti kerralla kuntoon kasvaa myös työn tuottavuus.

Uudenlaista tehokkuusajattelua peräänkuu-luttaa myös vuoden liikemies Juha Nurminen, sukuyhtiö John Nurmisen pääomistaja ja Itämeren suojelija, joka Talouselämä-lehden (29/2010) haastattelussa vaatii tehokkuutta ympäristönsuojeluun.

Joko aika on kypsä Uuden Ajan Tehomet-sätaloudelle, jossa tehokkuuden perusta on laatu kaikessa toiminnassa?

Laadukasta metsäsyksyä,

Ari EiniJohtajaMetsäkeskus, Keski-Suomi

s ks tepuea

a rpn

Te

va

messa ja myösmessa ja myössa isojen luk

esimerkikspienpuunhakkuita vuonna pKeski-Su5 000 he10 000 ja

kokoisellaMuiden ha

den ja ppin

Julkaisija:MetsäkeskusKauppakatu 19 B, PL 39,40101 JYVÄSKYLÄPuh. 020 7727 800

Päätoimittaja: Ari Nikkola

Toimitus: Ari Nikkola, PetriKilpinen, Inkeri Järvinen, Kari Vääränen

Kannen kuvassa:Jukka HoppulaKuva: Metsäkeskus

Taitto ja sivunvalmistus: Tavukatti Oy

Painopaikka:Lehtisepät Oy,Jyväskylä, 2.11.2010Painos: 20 000 kpl

Osoitteet:Metsäkeskuksen asiakasrekisteri

Osoitemuutokset:Inkeri Järvinenp. 020 7727 813 tai sähköpostitse.

ISSN 1797-2310ISSN 1798-2634(verkkolehti)

metsään MARRASKUU 2010

www.metsakeskus.fi

JYVÄSKYLÄ

Kauppakatu 19 BPL 39, 40101 Jyväskylä p. 020 7727 800, faksi 020 7727 801s-posti: [email protected] ja [email protected]

HANKASALMI

Keskustie 32, PL 2441521 Hankasalmi020 7727 931

JOUTSA

Yhdystie 4, 19650 Joutsa020 7727 866,faksi 020 7727 850

JÄMSÄ

Säterintie 4, 42100 Jämsä020 7727 824faksi 020 7727 860

KARSTULA

Ryssäntie 3, 43500 Karstula020 7727 871faksi 020 7727 870

KEURUU

Keuruuntie 1542700 Keuruu020 7727 883faksi 020 7727 880

KUHMOINEN

Pukkalantie 1, 17800 Kuhmoinen020 7727 941

PIHTIPUDAS

Asematie 7, PL 1144801 Pihtipudas020 7727 894faksi 020 7727 890

SAARIJÄRVI

Sivulantie 1143100 Saarijärvi020 7727 904faksi 020 7727 900

VIITASAARI

Keskitie 8, 44500 Viitasaari020 7727 911faksi 020 7727 910

ÄÄNEKOSKI

Torikatu 6 B 644100 Äänekoski020 7727 924faksi 020 7727 920

Neuvontaa 020 692 555 tai [email protected]

Metsäsuunnittelupalvelut• Tilakohtaiset metsäsuunnitelmat• Metsänarvioinnit• Metsänhoitotiedotteet metsänomistajille• Laskelmat metsävaratietokannasta

Metsälakipalvelut• Metsälainsäädännön neuvonta• Metsälakien noudattamisen valvonta• Metsänhoitotöiden laadun ja metsien tilan seuranta ja parantaminen• Valtion rahoitustukien käytön edistäminen ja tukien maksaminen metsänhoitotöihin

Metsätyöpalvelut• Luontohankkeiden toteutus• Tiekuntaneuvonta• Tie- ja ojaneuvonta sekä rakentamispalvelut

MetsätietopalvelutNeuvontapalvelut• Bioenergia • Luonto, ympäristö, maisema • Metsänhoito • Metsäsertifi ointi, Metsätyöt

Koulutuspalvelut• Tilaisuuksia ja retkeilyjä metsänomistajille ja metsäammattilaisille

Tiedotuspalvelut• Metsään-lehti • Sähköpostitiedotteet• Esite- ja julkaisutuotanto • www.metsakeskus.fi

Kehittämishankkeet• Metsätalous • Maaseudun kehittäminen • Ohjelmatyö

Metsäkeskus Keski-Suomen asiakaslehti

metsäkeskusKeski-Suomi

3MARRASKUU 2010 metsään

Katoppas moto

Kauhea peto metsässä kulkivoimansa tunnossa syliinsä sulki

suuria puita ensin halassitten juuresta poikki sahas

se muutaman kerran aivastija oksat on kasassa helposti

se sylki rungosta tukin pätkiäei metsässä tarvita tukkijätkiä!

Terttu Laaksonen, Jämsä

Lumikiteet kertovat

Tuuli tuo, pyry pyytää lumikiteiltä maahan syytääParas paikka pellon laitametsän suojaan jäätä saa.

Kide sanoo: tuuli miksiminut tielle, pihaan vietHaluaisin puhdas olla,asua korkealla kalliolla.Siellä maisemat nähdä saamiten kaunis on lumenpeittämä metsä ja maa.

Kevät tulee, kide kertoo:minä huonon osan sain,kun mä tielle pihaan jäinolin aina kulkijan tielläkukaan ei ymmärtänyt siellä.

Metsän lumikide vastaa:minulla hauskaa ainoastaan.Kettu, jänis päälläin juoksiteeri, riekko sylistä suojan sai.Rintani alla pakkasellanukkui ain.

Kalevi Poikolainen, Sumiainen

On normeja ja vartijoita koko maailma täynnä.Laitatko siihen vai tuohon.Teetkö sitä vai tätä.Laatu ja hinta määrää kaiken.Kaikessa tietty sävy.Ihmisen kiellot ja käskyt.Poikkeapas niistä.Jos syöt ja lihot; on painonvartijoita.Jos laihdut, sanotaan: vilulla vaiko nälällä.Vartija löytyy siihenkin.Helpompaa elää, jos huolehtii omistaan.Anna hymysi puhua.

Toini Paananen, Lahnanen

KUVA: PETRI KILPINEN

Metsä meneenettiin

Metsävaratiedon keruun menetelmät ja metsän-omistajalle metsävaratiedon pohjalle rakennetut palvelut uudistuvat perusteellisesti lähi-vuosina. Metsävaratiedon keruu laserkeilausmenetelmällä on jo aloitettu. Metsänomistajien uusi Metsään.fi -palvelu käynnistyy vaiheittain ensi vuodesta alka-en. Metsään.fi -palvelun kautta metsänomistaja saa perustie-dot omasta metsästään, sen kautta hän voi hoitaa asiointia metsäkeskuksen suuntaan tai tilata tekijöitä esimerkiksi taimikonhoitoon.

Niille metsänomistajille, jotka eivät käytä verkkopalvelua, lähetetään jatkossa paperinen metsään.fi -tiedote. Metsänomis-taja voi jatkossa ostaa myös perinteisen metsäsuunnitelman, jossa hänen omat toiveensa ja metsäammattilaisen osaaminen on yhdistetty selkeäksi metsän hoito-ohjeeksi. s. 4–5

Metsän-omistaminen ei ole riskitöntäKuluva kesä osoitti monelle metsänomistajalle kovan käden kautta, että metsän omistaminen ei ole riskitöntä. Myrskyt runtelivat Keski-Suomea eri puolilta, kun kesän kaikki neljä kovaa ukkos-rintamaa osuivat maakunnan johonkin kolkkaan.

Pa- hinta

tuhoa syntyi Konnevedellä. Konnevedellä puuta kaatui arviolta 700 000 m³:ä, mikä on enemmän kuin kymmenesosa kunnan metsä-varoista. Onni onnettomuudessa oli tällä kertaa se, että kaikelle puutavaralle oli kesällä hyvä kysyntä ja tuhoalueiden hakkuut saatiin siten ripeästi käyntiin.

Pohjoisessa Keski-Suomessa toisenlaista tuhoa on aiheuttanut mäntypistiäinen. Metsäkuolemilta on vältytty, mutta kasvutappiota tulee monessa männikössä enem-män kuin yhden vuoden verran. Pistiäiskanta näyttää onneksi kuitenkin jo taantuvan. s. 6–7

LaatuaetsimässäMetsien hoito ja käyttö on Suo-messa varsin osaavaa ja taso-kasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asioita ei voisi tehdä pa-remminkin. Työn laatu tai sen puuttuminen on noussut viime aikoina esiin erityisesti nuorten metsien energiapuun korjuussa. Korjuujäljen seurantaraportit ker-tovat, että työmäärien kasvaessa työn laatu on huonontunut.

Huonosta työnjäljestä syytetään liian herkästi hakkuukoneen kus-kia, jolla on usein lähes mahdoton urakka tehdä hoitamattomasta pusikosta tuottava metsä. Sitä, miksi taimikot jäävät aikanaan hoitamatta ja raivaussahan sijaan työtä tehdään liian myöhään ja monitoimikoneella, on jokaisen

met- sänomista-jan ja metsä-ammattilaisen syytä kysyä itseltään.

Energiapuukohteiden lisäksi Keski-Suomen metsäkeskus on tänä vuonna selvittänyt uudis-tamisen ja kunnostusojituksen laatua. Kummastakin löytyy parannettavaa. Hyvä uudistamis-tulos liittyy myös siihen, kuinka laadukasta puutavaraa metsät kasvavat. Yksi arvokkaimmista puutavaralajeista on laadukas koivutukki. Koivu on ollut hie-man unohduksissa, mutta sitä ei kannata unohtaa. Tavoitteita koivun kasvatuksessa voi olla vain yksi: järeä ja mahdollisim-man laadukas tukki, joka syntyy riittävillä harvennuksilla. s. 8–11

OstetaanenergiaaPolttopuukaupassa ostajaa sekoittavat erilaiset mitat ja erilaiset polttopuulaadut. Vaatii

osaamista ja laskutaitoa selvit-tää, kummassa saa rahalleen enemmän vastiketta, kun ostaa esimerkiksi neljä heittomottia sekaklapia tai kolme mottia pinottua koivuklapia.

Tähän ongelmaan VTT on kehittänyt Energiapilke-konseptia, jossa myytävästä polttopuuerästä tiedetään aina sen energiasisältö. Näin ostaja voi vertailla erilaisia polttopuueriä keskenään tai verrata polttopuun hintaa esi-merkiksi sähkön hintaan.

Energiapilke-konseptia kehi-tetään Keski-Suomen metsä-keskuksen ja VTT:n yhteisessä kehittämishankkeessa, jossa on mukana puolenkymmentä kes-kisuomalaista polttopuuyrittäjää. Hankkeessa on myös selvitetty polttopuuyrittäjien määrää. Polt-topuukauppiaita on paljon, mutta ammattimaisia polttopuuyrittäjiä vasta muutama. s. 12–13

■ Metsään.fi -palveluavataan vaiheittain

loppuvuodesta2011 alkaen.PIIRROS: PÄIVI

EEROLA,TAPIO

■ Polttopuun kosteus vaikuttaa puun energiasisältöön. KUVA: INKERI JÄRVINEN


Uusi inventointimenetelmä perus-tuu laserkeilaukseen, ilmakuviin, maastomittauksiin ja aiempaan inventointitietoon. Jatkossa tietoa pidetään myös jatkuvasti ajan tasalla: Kerättyä tietoa päivitetään metsässä tehtävien toimenpiteiden tapahtumatiedolla ja ilmakuvilla. Metsävaratietoa myös ”kasvatetaan” vuosittain ja uusia hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä tuo-tetaan mallien avulla. Käytettävät mallit perustuvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän Metsänhoidon suosituksiin.

Myös maastossa mitataan

Myös uusi inventointimenetelmä edellyttää käyntiä metsässä. Kattavasta maastotyöstä voidaan kuitenkin luopua ja tilalle tulevat koealamittaukset ja kohdennettu maastoinventointi.

Koealamittauksen tavoitteena on saada mahdollisimman edustava kuva alueen metsistä. Laser- ja ilmakuva-aineistosta saatavien

piirteiden avulla tarkkaan mitattujen koealojen tiedot yleistetään koko inventointialueelle. Puustotulkinta on siis jatkossa algoritmeja, tilas-totiedettä ja mallinnusta.

Perinteinen maastoinventointi puolestaan kohdennetaan kuvi-oille, joista ei ole saatu riittävän luotettavia tietoja kaukokartoi-tuksella. Tällaisia kuvioita ovat uudistusalueet, pienet taimikot ja monijaksoiset metsät.

Uusi menetelmä tehostaa

Kaukokartoitukseen perustuva inventointimenetelmä tehostaa resurssien käyttöä. Uusi menetel-mä mahdollistaa kalliin, kattavan maastotyön vähentämisen. Uusi menetelmä lisää myös yhteistyö-mahdollisuuksia toimijoiden kesken. Yhteistyön edut ovatkin ilmeiset: Kaukokartoitusaineistot voidaan hankkia ja kilpailuttaa yhdessä. Ja vielä useampaan eri tarkoitukseen kerralla! Myös koealoja voidaan käyttää isommalla alueella, kunhan

TEKSTI: HELENA REIMAN

■ Kaukokartoitukseen perustuvat inventoinnit al-koivat kesällä ympäri Suomea. Keski-Suomen osalta uudistus käynnistyi kesä-heinäkuun vaihteessa, kun laserkeilaus tehtiin Joutsassa (ei Leivonmäki) ja Lu-hangassa. Uudistuksen myötä metsävaratiedon keruu liki kaksinkertaistuu. Vuosien 2011–2013 inventointi-alueet varmistuvat myöhemmin.

• Metsävaratietojen keruu ja niihin liittyvien palvelujen tuot-taminen on metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä.

• Kerättäviä tietoja käytetään metsäkeskuksessa mm. metsätalouden edistämiseen, metsänomistajien neuvontaan, tilakohtaisten metsäsuunnitel-mien tekoon ja viranomaistar-kastusten viitetietoina.

• Metsävaratietoja luovutetaan kolmannelle osapuolelle vain

metsänomistajan luvalla tai lain perusteella

• Metsänomistajalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja vaatia virheellisten tietojen oikaisua.

• Laki metsäkeskuksen met-sävaratietojärjestelmästä on valmisteilla maa- ja metsä-talousministeriössä ja siinä säädellään mm. metsävara-tiedon keruuta, hallintaa ja hyödyntämistä.

Metsävaratietojen käsittely metsäkeskuksessa

■ Inventointialueelle luodaan 16 m x 16 m hilaruudukko.Metsikkötunnukset yleistetään kaikille ruuduille. KUVA: METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO

■ Laserkeilauksella saadaan kolmiulotteista tietoa kasvillisuu-desta ja maaston rakenteesta.

■ Tarkat mittaustiedot koealoilta tuottavat edustavan kuvan alueen metsistä. 100.000 hehtaarin inventointialueelta mitataan noin 500–800 koealaa. KUVA: KSMK

KUVA JUHA HYYPÄN ARTIKKELISTA:

LASERKEILAIMEN KÄYTTÖ PUUSTOTUNNUSTEN

MITTAAMISESSA

koealat kuvaavat koko aluetta ja sen puustoa.

Tiedot käytössä loppuvuonna 2011

Uudella inventointimenetelmäl-lä kerätyt tiedot ovat alueen metsänomistajien hyödynnettä-vissä vuoden päästä syksyllä. Joutsan ja Luhangan alueen metsänomistajat saavat silloin paperisen Metsään.fi -tiedotteen. Tiedotteessa on selkeästi esillä tilan keskeiset hoito-, hakkuu- ja luontokohteet. Tarjolle tulee myös uusi maksullinen Metsään.fi -palvelu, joka mahdollistaa metsäasioiden hoidon internetissä.

Metsänomistajan luvalla hänen metsäänsä koskevat tiedot ovat myös alueen metsätoimijoiden käytettävissä: metsätoimijat voivat hyödyntää kerättyä tietoa esim. metsätöiden suunnittelussa, neu-vonnassa tai metsäsuunnitelman laatimisessa. ■

Uudella inventointi-

menetelmällä kerätyt

tiedot ovat alueen met-

sänomistajien hyödyn-

nettävissä ensi vuoden

lopulla.

Inventoinnin uusi aikaLentokoneesta tehtävä laserkeilaus mullistaa metsäinventoinnin


Palvelun avulla metsänomistaja pääsee internetissä tutustumaan oman metsän tietoihin, karttoihin ja ilmakuviin. Palvelu valmistuu vaiheittain loppuvuodesta 2011 alkaen. Palvelussa on katsottavissa sekä uudet laserkeilausalueiden tiedot että metsäkeskuksessa olevat tuoreehkot metsävaratiedot. Palvelussa on ylläpitokustannuksiin perustuva vuosimaksu. Palvelun tuottavat metsäkeskukset ja Met-sätalouden kehittämiskeskus Tapio Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Töitä liikkeelle

Metsään.fi -palvelun kautta met-sänomistaja voi laittaa liikkeelle ajankohtaisia hoito-, hakkuu- ja luonnonhoitotöitä sekä tilata asiantuntijapalveluita. Kiireelliset kohteet ovat palvelussa selkeästi esillä. Työnvälityspalvelussa voi pyytää metsäalan toimijoilta

yhteydenottoa tai tarjousta eri työkohteista.

Palvelu helpottaa metsänomista-jan ja hänelle palveluja tarjoavien metsätoimijoiden yhteistyötä: metsänomistaja voi halutessaan antaa valitsemilleen toimijoille oi-keudet metsän tietojen katseluun tai siirtämiseen metsätoimijan tietojärjestelmään.

Palveluun sisältyy myös sähköinen viranomaisasioinnin mahdollisuus. Jatkossa met-sänkäyttöilmoituksen, taimikon perustamisilmoituksen ja Kestä-vän metsätalouden rahoituslain rahoitushakemuksen tekeminen onnistuu myös Metsään.fi -palvelun kautta.

Ajantasaista tietoa

Metsänomistaja saa Metsään.fi -palvelusta samat tiedot metsästään kuin mitä metsäkeskuksellakin on. Metsävaratietojen keruu on

Metsään.fi -palveluhelpottaa metsäomaisuuden hoitoaTEKSTI: VEIKKO IITTAINEN JA HELENA REIMAN

■ Ensi vuoden syksyllä avataan metsänomistajille uusi Metsään.fi -palvelu. Palvelun avulla metsänomistaja voi jatkossa tutkia internetissä oman metsänsä tietoja ja käynnistää hakkuu- ja hoitotöitä.

• Metsäkeskukset jatkavat tila-kohtaisen metsäsuunnitelman laadintaa Metsään.fi -palvelun käyttöönoton jälkeenkin. Metsään.fi -palvelu ja metsäsuunnitelma täydentävät toisiaan. Palvelut ovat erilaisia ja metsänomistaja voi valita erilaisista tuotteista itselleen sopivimman palvelun.

• Metsään.fi -palvelussa on tarjolla tietoa. Metsäsuunnitelmissa puo-lestaan metsänomistaja, hänen tavoitteensa ja tarpeensa sekä metsä kohtaavat. Metsäsuunnit-telun painopiste on siis enemmän metsänomistajassa.

Metsänomistajan näkemys esiin metsäsuunnitelmassa

Meiltä saatmolemmat.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Nordea Keski-Suomi0200 3000nordea.fi

metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Metsäkeskus myös ylläpitää keräämäänsä metsä-varatietoa.

Kun metsäkeskukseen tulee metsänkäyttöilmoitus, taimikon-perustamisilmoitus tai rahoitus-hakemus, metsäkeskus päivittää metsän tiedot. Lisäksi metsien tietoja päivitetään ilmakuvien perusteella noin viiden vuoden välein.

Metsänomistaja voi myös itse osallistua tietonsa ylläpitämiseen lähettämällä palvelun kautta tiedon tehdyistä töistä. Metsänomistaja voi myös valtuuttaa toimijan lä-hettämään päivitystietoa.

Tietoturva on kunnossa

Metsään.fi-palvelun käyttö edellyttää käyttäjän vahvaa tunnistautumista – aivan kuten

pankkien verkkopalvelutkin. Metsänomistajan tiedot ovat siis palvelussa turvassa. Myös palvelussa mukana olevat toimijat tekevät sopimuksen metsäkes-kuksen kanssa ja noudattavat tietoturvasäännöksiä. ■

■ Metsään.fi -palvelussa on selkeästiesillä mm. tilan lähiajan hakkuu-,

hoito- ja luontokohteet.

■ Metsään.fi -palvelu tuo metsän lähemmäksi metsänomistajaa.Palvelu on monikanavainen ja siitä tulee myös maksuton paperinen versio. PIIRROKSET: METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO / PÄIVI EEROLA


��

��

��

��

�� !��"#��$

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Pistiäisen syöntiä oli kauttaal-taan Kinnulassa, Pihtiputaalla, Kivijärvellä, Kyyjärvellä ja Karstu-lassa samoilla alueilla kuin viime vuonna. Itäraja kulkee linjalla Muurasjärvi–Alvajärvi–Kivijärvi–Kiminki–Vahanka. Tuhoalue ei juuri rajoiltaan laajentunut, mutta viimevuotisilta alueilta pistiäinen levisi alueiden keskelle. Varsinkin taimikoissa näkyi kesäkuun alku-puolella paljon pistiäisiä.

Metsänhoitoyhdistyksissä tilannetta on seurattu tiiviisti. Heikki Kinnunen arvioi, että Kinnulassa tilanne näytti viime syksynä paljon pahemmalta kuin nyt. Tuhoja oli koko Kinnu-lan pitäjän männiköissä, mutta kanta romahti heinäkuulla. Juha Jokinen kertoo seuranneensa, kuinka Karstulassa harvennus-hakkuualueilla koneen raiteissa oli paljon kuolleita, mustia toukkia.

Kuitenkin neulasiin munivia lentäviä aikuisia naaraita näkyi syyskuun loppupuolella männyntaimistoissa vielä jonkin verran.

Terveyslannoitus voi olla paikallaan

Jari Kantonen arvioi, että Kyyjär-vellä ei ole mäntypuskaa, missä pistiäistä ei ole ollut. Tilanne näyttää nyt kuitenkin paremmalta ja uudet neulaset vihertävät männiköissä. Kantosen mukaan metsänomis-tajilla olisi parin vuoden päästä kiinnostusta tehdä pahimmilla tuhoalueilla terveyslannoituksia, mikäli valtion tukea lannoituksiin on saatavilla.

Pihtiputaalla metsäkeskuksen metsäasiantuntija Juha Siekkinen epäili, tunteeko hän enää puulajeja, kun pistiäinen oli noussut kuuseen. Maanomistaja soitti, että nyt ne

syövät jo kuusiakin. Siekkinen ei uskonut asiaa näkemättä ja kävi varmistamassa ennen juhan-nusta Luomalanrannalla toukan syönnin. Ilmeisesti toukat olivat tuulella pudonneet männystä ja nousseet vahingossa kuuseen. Siekkisen mukaan kanta levisi vain hieman viimevuotiselta alu-eelta pohjoiseen. Heinäkuussa ruskeita kuolleita toukkia roikkui Pihtiputaankin männiköissä.

Tuhoja 100 000 hehtaarin alueella

Mäntypistiäisen syöntiä on ollut Keski-Suomessa yli 100 000 hehtaarin alueella. Mäntypisti-äisen munintaa seurataan vielä tänä syksynä.

Viimevuotisilta näytteenotto-alueilta haetaan uudet neulas-näytteet marras-joulukuussa. Metsäntutkimuslaitoksella Antti Pouttu tekee niiden perusteella arvion ensi vuoden kannasta.

Odotettavissa on kannan romahtaminen, mikä on jo ta-pahtunut Pohjanmaalla alueilla, joissa tuho alkoi vuotta ennen Keski-Suomea. Tieto mäntypisti-äiskannan kehityksestä saadaan keskitalvella. ■

Mäntypistiäistuho laantumassa

pohjoisessa Keski-Suomessa

TEKSTI: PETRI KILPINEN

■ Mäntypistiäisten syönti neulastossa alkoi hiipua juhannuksen jälkeen. Tuho oli laimeampaa kuin edel-lisvuonna. Puustokuolemia ei ole ollut. Syötynä on vain yksittäisiä puita siellä täällä. Kuolleita toukkia näkyi heinäkuussa kaikkialla ja kannan odotetaankin romahtavan.

■ Ruskea mäntypistiäinen kuusen neulasia syömässä. Eivät tainneet maistua yhtä hyviltä kuin männyn, arvioi Juha Siekkinen. KUVA: JUHA JÄMSEN

Mitä metsästäsitulee isona?Nyt on hyvä aika puukaupoille. Tutustu markkinoiden kattavimpiin metsänomistajapalveluihin uusilla nettisivuillamme osoitteessa www.storaensometsa.fi tai soita 02046 1478.

Ilmoitathan taimikkosi perustamisesta meille niin emme siitä turhaan muistuttele, kiitos.

Iloa on... kun uudet terhakat taimet valtaavat hakkuualueen.

Metsäkeskuksen viranomaisyksikkö

www.metsakeskus.fi » Lomakkeet » Taimikon perustamisilmoitus


Metsäala palasi lomilta ja ryhtyi heti vaativaan myrskytuhojen kor-juuseen. Omatoimisia varoitettiin työn vaaroista myrskysavotoilla. Tuskin oli päästy käsiksi kaatu-neisiin puihin, kun jo kaatui lisää. Veeran voimakkaat syöksyvirta-ukset tekivät paikallisesti hurjaa jälkeä Muuramen Isolahdessa ja Rannankylällä. Myös Uuraisten Kyynämöinen sai kokea myrskyn julmuuden. Metsää kaatui myös Petäjäveden Ylä-Kintauden kylällä sekä Hankasalmen kirkonkylällä. Lahja ja vielä Sylvi täydensivät tuhoa Keuruun Haapamäellä ja Pihlajavedellä.

Puuta nurin 1,4 miljoonaa mottia

Hätäkeskus ruuhkautui ja pe-lastuslaitoksella oli pitkät listat tehtäviä jonossa. Sähköt ja pu-helin mykistyivät laajoilla alueilla. Tiet olivat tukossa ja vahinkoja aiheutui runsaasti rakennuksille, autoille ja muulle omaisuudelle, metsävahingot niistä suurimpia. Ihmishenkiä ei Keski-Suomessa menetetty, mutta Kyynämöisten leirintäalueella muutama ihminen loukkaantui. Tuulenkaatojen

korjuussa haavereita on tullut monelle. Työturvallisuuden tulee aina olla myrskypuiden korjuussa etusijalla. Työssä tulee käyttää monitoimikoneita ja asiaan koulu-tuksen saaneita metsureita.

Keski-Suomessa kaatui puuta metsäkeskuksen arvion mukaan 1,4 miljoona kuutiota, siitä 0,4 miljoona yhtiöiden ja Metsähallituksen mailla. Yksin Konnevedellä myrskytuho oli 0,7 miljoona kuutiota. Yksityis-mailla muita pahoja alueita ovat Haapamäen ja Pihlajaveden suunta, jossa puuta kaatui yli 100 000 m3. Myrskytuhoja on myös Viitasaarella, Kannonkos-kella, Kivijärvellä, Muuramessa ja Petäjävedellä. Ainoastaan Päijänteen takainen Joutsan ja Luhangan suunta sekä Karstula ja Kyyjärvi pääsivät vähällä.

Puunkorjuu nopeasti käyntiin

Metsänhoitoyhdistyksen ja puun-korjuun henkilöstö ovat tehneet myrskysavotoissa pitkää päivää. Puunkorjuu saatiin nopeasti käyntiin ja työ painottui alussa tukkipuustoihin. Konnevedellä

on ollut parhaina päivinä töissä arviolta sata monitoimikonetta. Täysiä puutavararekkoja on läh-tenyt alueelta sata päivässä.

Moni menetti lähes koko met-säomaisuutensa. Sen sureminen vie aikansa. Muistoissa on met-sät, joita on istutettu, vesuroitu, harvennettu, pystykarsittu, lan-noitettu ja nyt niitä ei enää ole. Kuunteleminen ja uskon luonti tulevaan on ollut alueella toimi-vien metsäammattilaisen arkea metsänomistajien parissa.

Kymmenien miljoonien eurojen tuho

Myrskyjen aiheuttama rahallinen tuho Keski-Suomen metsissä on arviolta 30 miljoonaa euroa. Vain kolmanneksella metsistä oli vakuutus. Vakuutusyhtiöiden tuhoarvioita voidaan tehdä, kun korjuun mittalistat saadaan pohjaksi arvioille. Myrskyn jälkien siivous vie pitkään. Kuvioiden rajojen uudelleen muotoilu ja loppusiis-

timiset odottavat vielä seuraavia hakkuita. Osa kuitupuumetsien korjuusta jää kevääseen.

Kemera-tukea uudistamiseen

Tuhoalueiden metsäviljelyt käynnistyvät laajemmin tulevana keväänä. Metsänomistaja voi saada viljelyyn valtion kemera-tukea, jos myrskyn takia uudis-tettava pinta-ala on yhteensä yli puoli hehtaaria. Kemera-tuki on noin 500 euroa hehtaaria kohti. Valtion tuki edellyttää metsän-viljelyn etukäteissuunnitelman lähettämisen metsäkeskukseen. Metsäviljelyalaa arvellaan ole-van kolme tuhatta hehtaaria Keski-Suomen yksityismetsien ”täystuhoalueilla”.

Tuhoaluetta voi tarjota myös suojeltavaksi

Metsänomistajalle yksi vaihtoehto voi olla vanhojen ja kaatuneiden

puustojen tarjoaminen pysyväm-pään suojeluun METSO-ohjelman kautta. Kohteen sopivuutta METSO-ohjelmaan lisäävät lahoavan puun lisäksi monimuotoisuuden muut piirteet mm. lehdot, pienvedet, kalliot, jyrkänteet, luonnontilai-set suot, järeän lehtipuuston ja haavan runsaus. Lisäksi lähellä olevat aiemmat suojelukohteet nostavat kohteen arvoa. Suojelu-aluesuunnitelmien osalta on syytä pitää yhteyttä ELY-keskuksen ympäristövastuualueeseen.

Lahopuu lisää tuholaisvaaraa

Metsään jää paljon lahopuuta eri muodoissaan. Ensi keväänä ilmojen lämmetessä kantopuuhun ilmestyy mm. tukkimiehentäin toukka. Aikuinen tukkimiehentäi kalvaa vuorostaan havupuutaimien tyveltä kuorta. Tuhoa vastaan voi varautua kivennäismaata kohottavalla maanmuokkauksella. Kivennäismaalla tukkimiehentäi joutuu saaliksi. Kantojen keruu vähentää toukolta syötävää.

Keväällä ilmestyy kuorelliseen mäntypuutavaraan männyn vaa-ka- ja pystynävertäjä ja kuuseen kirjanpainajat sekä kirjaajat. Niiden mukana sinistäjäsieni leviää nopeasti puuainekseen. Vaaka- ja pystynävertäjäaikuiset lentävät syömään elävien mäntyjen latvakasvaimia ja aiheuttavat kas-vutappioita. Kirjanpainajat iskeytyy kesällä tuulenkaatoihin ja ne voivat tappaa myös eläviä kuusiryhmiä ja laajempiakin alueita, jos tuho jatkuu useita vuosia. Kirjaajat iskeytyvät heikentyneisiin puihin ja voivat siirtyä myös lähipuihin ja tappaa ne. ■

TEKSTI:PETRI KILPINEN, METSÄTUHOVALMIUSPÄÄLLIKKÖ, METSÄKESKUS KESKI-SUOMI

■ Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-elomyrskyt osuivat kaikki Keski-Suomen alueelle. Asta pyyhkäisi yöllä Konneveden, Keiteleen ja Kivijärven yli. Pahimmat tuhot tapahtuivat Konneveden Istuinmäelle, Mäkärä-niemelle ja Leskelän kylälle. Kaikkiaan puuta kaatui Keski-Suomessa metsäkeskuksen arvion mukaan1,4 miljoonaa kuutiometriä.

■ Puunkorjuu saatiin myrskyjen jälkeen nopeasti käyntiin. Silti osa kuitupuumetsien korjuusta jää vielä ensi kevääseen. KUVA: PETRI KILPINEN

MyrskytuhoissaMyrskytuhoissa paljon paljon

selvitettävääselvitettävää

■ Suomen metsätalouteen syyskuussa tutustumassa olleet rans-kalaisvieraat kävivät katsomassa myös Konneveden myrskytu-hoja. Kuvassa taustalla myrskyn runtelemaa Kytömurronsuon Natura-aluetta. KUVA: PIRITA SOINI

Esimerkki Veera-myrskyn tuhoista

Tilalta puuta nurin 1200 kuutiometriä,pääosin mänty- ja kuusitukkirunkoja:

Koko vahinko noin 20 000 euroa, 17 euroa/m³

• nuoren metsän odotusarvolisät 5 500 €• metsään korjuun jälkeen jäävä puu 5 500 €• tukkiosuuden arvon lasku 5 700 €• korjuukustannusten nousu 4 300 €


Kevään ja alkukesän aikana Keski-Suomen metsäkeskus teki pienimuotoisen selvityksen, jolla

haluttiin tutkia, ovatko kuusen istutuksen uudistamistulokset mahdollisesti parantuneet Metlan

tekemästä tutkimuksesta. Sel-vityksen kohteina olivat vuonna 2007 keväällä istutetut kolme kasvukautta eläneet kuusen tai-mikot. Päijänteen, Keski-Suomen ja Metson metsänhoitoyhdistysten alueilta tarkistettiin yhteensä 70 satunnaisotannalla valittua kohdetta.

Laikkumätästyksen edut nähtävissä

Ennakkoon odotettiin, että 2007 keväällä istutettujen alueiden muokkausmenetelmänä olisi käytetty enemmän mätästystä.

Selvitys osoitti, että yleisin muok-kausmenetelmä oli kuitenkin vielä laikutus. Laikkumätästyksen tai ojitusmätästyksen osuus oli vain 25 % tutkituista kohteista. Muok-kauspisteiden eli istutuskohtien määrä oli keskimäärin n. 1 550 kpl/hehtaarilla. Istutustiheyden keskiarvo oli kuitenkin muok-kauspisteitä korkeampi, 1 650 kpl hehtaarilla, joten taimia oli istutettu myös muokkauskohtien väleihin.

Laikkumätästetyillä kohteilla hengissä olevia istutustaimia todettiin olevan reilut sata kap-paletta hehtaarilla enemmän

kuin laikutusalueilla. Tämä tulos ei yllättänyt. Päinvastoin ajateltiin, että ero olisi voinut olla suurempikin, tietäen ja tuntien laikkumätästyksen edut jo en-tuudestaan.

Täydennysistutuksen tarve syytä tarkistaa

Vaihteluväli istutettujen taimien taimitiheydessä (2 500–900 kpl/ha) oli yllättävän suuri. Varsinkin todetut alle 1 000 kappaleen al-kutiheydet olivat huolestuttavan alhaisia. Mittaukseen voi kuitenkin sisältyä se virhe, että kaikkia kuol-

TEKSTI: KARI VÄÄRÄNEN, KUVAT: ARI NIKKOLA

Metsäkeskus selvittiMetsäkeskus selvittikuusen istutuksenkuusen istutuksen

onnistumistaonnistumista

■ Maastotöistä vastasi opiskelija Hannu Havu. Ympyräkoealan mittaamisessa käytettiin nel-jän metrin vapaa, jolloin ympyrän pinta-alaksi tulee 50 m². Kun koealalle sattuneiden taimien määrä kerrotaan 200:lla, niin saadaan taimien lukumäärä hehtaarilla.

■ Myyrän syömät taimet toipuvat usein yllättävän hyvin. Varmaa ei tietenkään ole, että tällainen taimi jaksaa kasvaa kunnon puuksi.

■ Keski-Suomen metsäohjelman yhtenä tavoitteena on kuusen uudistamistuloksen parantaminen. Met-säntutkimuslaitoksen vuosina 2004–2006 tekemässä ja Timo Saksan johtamissa tutkimuksissa hyviä kuu-sen istutuksen uudistamistuloksia oli 54 % istutus-alasta. Koko Etelä-Suomessa hyviä oli 61 % istutus-aloista. Metsäohjelman tavoitteeksi asetettiin, että hyvin onnistuneita aloja olisi 70 prosenttia.


Energiapuukohteilla puustot ovat tiheitä, pieniläpimittaisia, vaihtelevia, joskus aukkoisia ja puulajikirjo on laaja. Usein taimikonhoito on laiminlyöty ja metsä on päässyt kasvamaan ylitiheänä, ääritapauksessa riukumetsänä. Tällaisella koh-teella näkyvyys on huono, mikä vaikeuttaa korjuuta ja jäävän puuston valintaa. Korjattavien puiden tilavuus on pieni, mikä alentaa korjuutyön tuottavuutta. Energiapuuleimikot ovatkin yrit-täjille usein kannattamattomia työmaita.

Koulutus käynnistyi keväällä

Nuoren metsän energiapuun korjuun haastavuus selittää pitkälti muita korjuumuotoja suuremmat korjuuvauriot ja

puutteet jäävässä puustossa. Ennen lomakautta metsäkeskus järjesti neljä koulutusta Hanka-salmella, Kyyjärvellä, Korpilah-della ja Uuraisilla. Koulutusten tilaajina olivat Vapo, Kyyjärven metsänhoitoyhdistys ja Metsäliitto. Keskustelutyyppistä pienryh-mäkoulutusta pidettiin hyvänä, koska se antoi mahdollisuuden keskittyä kuljettajien kannalta olennaisiin asioihin.

Vilkkaassa keskustelussa kävi ilmi, että korjuukohde saattaa yllättää koneen saapuessa paikalle. Usein ennakkotietona annetaan vain työmaakartta ja arvioitu poistuma. Aidolla työ-maakohteella, jossa yksi koulutus pidettiin, todettiin todellisen poistuman jäävän selvästi alle arvion. Jos kertymää olisi haluttu kasvattaa, olisi täytynyt poimia kaikki pienetkin puut, mutta

niiden koneellinen korjuu olisi täysin kannattamatonta.

– Jos olisin tiennyt, että ha-kattavaa on näin vähän, olisin tullut hakemaan koneeni saman tien pois, totesi koulutukseen tullut koneyrittäjä.

Kohdevalinta A ja O

Kohdevalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Korjuukoh-teen valinnassa myös leimikon ostomiehellä on suuri vastuu. Joskus kysytään kanttia sanoa, ettei leimikko sovi koneelliseen nuoren metsän kunnostukseen. Koulutuskohteella kuljettajien näkemys oli, että viisainta olisi ollut tehdä ennakkoraivaus ja katsoa kolmen–viiden vuoden kuluttua, millainen hakkuu on parasta.

Nuoren metsän kunnostus-kohteet ovat haasteellisia myös metsäsuunnittelijalle. Heidän pitäisi osata arvioida metsikköä myös korjaajan kannalta, onko leimikko koneelliseen korjuuseen soveltuva vai ei.

Kannustaako Kemera-tuki laiminlyönteihin?

Keskusteluissa tuli useasti

esille myös Kemera-tukien merkitys nuoren metsän kun-nostuksessa.

– Sinänsä on tärkeätä, että metsien hoitoon suunnataan varoja, mutta ääritapauksessa ne itse asiassa kannustavat taimikonhoidon laiminlyöntiin, oli paikalla olleen kuljettajan näkemys.

Mieluummin pitäisi ohjata tuki taimikon varhaishoitoon, suorit-taa tehokas ennakkoraivaus ja päästä kokonaan eroon riukujen koneellisesta korjuusta.

Hyvät toimintatavat kaikkien tietoon

Korjuupuolen toimijat esittivät toivomuksen energiapuutiedo-tuksen lisäämisestä, jotta väärät olettamukset energiapuukaupasta ja korjuusta voitaisiin korjata. Oikeat ja tehokkaat toimintatavat pitäisi saada kaikkien tietoon.

– Metsätyö muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. Meidän pitäisi pystyä puhaltamaan enem-män yhteen hiileen sen sijaan, että nokittelemme toisiamme, totesi koneenkuljettaja Heikkinen koulutuspäivän lopuksi. ■

EnergiapuunEnergiapuunkorjaajille työmaakoulutustakorjaajille työmaakoulutusta

TEKSTI JA KUVA: JYRKI RAITILA, VTT

■ Energiapuun korjuu nuoren metsän kunnostus-kohteilta on vaativa työvaihe koneellisessa puun-korjuussa. Keski-Suomen metsäkeskus on yhdes-sä VTT:n kanssa toteuttanut Metsäenergian uudet mahdollisuudet -hanketta, joka on tarjonnut alan toimijoille koulutusta. Korjuuta tekeviä halutaan tukea ja motivoida heidän työssään koulutuksella, joka tapahtuu todellisella työmaalla.

■ Kari Vääränen metsäkeskuksesta ja metsäkoneenkuljettajat arvioivat työkohteen soveltuvuutta energia-puun koneelliseen kor-juuseen toukokuussa 2010.

ARI NIKKOLA

■ Korjuutyön laatu energiapuu-kohteilla on herättänyt metsä-ammattilaisten keskuudessa paljon keskustelua. Tähän on ollut aihettakin, koska työn jälki ei ole aina ollut sitä, mitä sen pitäisi olla. Kun kyseessä on vielä nuori, ensimmäisessä harvennuksessa oleva metsä, niin korjuuvauriot, liian voimakas harventaminen ja poistettavien puiden väärä valinta johtavat vääjäämättä tuotostappioihin.

Valitettavasti monella metsän-omistajalla on sellainen käsitys, että energiapuuharvennus on ihmelääke, jolla hoitamattomat

nuoret metsät saadaan kuntoon. Tämä käsitys on kuitenkin täysin väärä. Onnistuneenkin energiapuuhakkuun jälkeen tuloksena on usein sekamet-sä, jossa hieskoivujen osuus on suuri. Esimerkiksi kuusi-hieskoivusekametsän tuotos on kolmanneksen pienempi kuin puhtaan kuusikon.

Huonosta työnjäljestä on kuitenkin usein turha syyttää koneen kuljettajaa. On syytä muistaa vanha viisaus: hyvä-kään puuseppä ei tee huonosta raaka-aineesta ykkösluokan kalusteita. Hieskoivuvaltai-sesta pusikosta ei yksikään konekuski tee täysitiheää ja

täystuottavaa havupuumetsää. Ajallaan hoidettu taimikko sen sijaan kasvaa ensiharvennus-leimikoksi, jossa korjuu on

taloudellisesti kannattavaa ja työn jälki hyvää käytettiinpä puu sitten energiaksi tai paperin raaka-aineeksi. ■

■ Energiapuuharvennusten korjuujäljen kehitys 2005–2009 metsäkeskusten tekemän korjuujälkiseurannan mukaan. Vuonna 2009 työmaiden määrä moninkertaistui, mikä näkyy valitettavasti myös laadun heikkenemisenä.

leita istutustaimia ei maastossa enää pystytty havaitsemaan. Näin alkuperäiseksi istutustiheydeksi on voitu arvioida liian pieni luku. Selvitys kertoo kuitenkin sen, että taimikoita ei käydä riittävästi tar-kistamassa eikä tuhojen jälkeisiä täydennyksiä tehdä.

Tutkittujen kohteiden osalta ei erikseen selvitetty, oliko istuttajana ollut maanomistaja, metsänhoi-toyhdistys tai jokin muu metsä-toimija. Voitiin kuitenkin todeta, että kaikkien olisi syytä tarkentaa hehtaarikohtaista istutustiheyttä. Myös maanmuokkauksessa on toivomisen varaa.

Myyrätuhot heikensivät tulosta

Taimikoiden laadun arvostelussa käytettiin erikseen mittareina elävien kuusen istutustaimien ja elinkelpoisten, kuusen ja männyn luontaisten taimien kappalemäärää hehtaarilla. Inventoituja raudus- ja hieskoivujen kappalemääriä ei huomioitu varsinaisessa laadun arvostelussa. Hyvänä tuloksena pidettiin, kun havupuutaimien määrä oli 1 600 kpl tai enem-män hehtaarilla, tyydyttävänä1 300–1 600 kpl/ha ja heikkona, kun taimimäärä oli alle 1 300 kpl hehtaarilla.

Tutkimuksen ajankohta osui vuoden 2008 pahan myyrä-vuoden jälkeen, joka vähensi hyvien ja tyydyttävien taimikoiden määrää. Varsinkin Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueen uudistamistulokset heikkenivät oleellisesti myyrien aiheuttamien tuhojen vuoksi. Tutkituista seitse-mästäkymmenestä (70) kohteesta kahdellakymmenelläkuudella (26) kohteella havaittiin myyrätuhoja. Tuhoutuneita istutustaimia tutki-tuilla kohteilla oli keskimäärin 410 kappaletta hehtaarilla ja yleisin tuhon aiheuttaja oli ollut myyrä.

Luonnontaimet nostivat taimitiheyttä

Kaikista tutkituista (70 kpl) koh-teista hyviä istutustaimikoita eli sellaisia, joilla istutustaimia oli hengissä vähintään 1600 kpl/ha, oli vain reilulla 30 prosentilla kohteista. Tyydyttäviä oli vajaalla 40 prosentilla ja yksi kolmasosa oli heikkoja kohteita. On muistettava, että ilman myyrien aiheuttamia tuhoja tulokset olisivat toki olleet paremmat.

Elinkelpoiset, alueille synty-neet havupuiden luonnontaimet pelastivat kuitenkin tämän tut-kimuksen kokonaisarvostelun kohtuulliselle tasolle, nostamalla useamman tyydyttävän ja jopa heikon istutustaimikon tiheyden hyvälle tai ainakin tyydyttävälle tasolle. Kuusen istutustaimet (keskimäärin vähän reilut 1 300 kpl hehtaarilla) yhdessä havupuiden luonnontaimien (keskimäärin n. 300 kpl heh-taarilla) kanssa nostivat hyvien taimikoiden osuuden reiluun puoleen (52 %). Tutkimuksen hyvien taimikoiden osuus jäi näin ollen kuitenkin kauaksi Metsäohjelman mukaisesta 70 prosentin tavoitteesta. ■

kommentti

55 59 59 5747

42 38 34 36

41

3 3 7 7 12

0 %2005 2006 2007 2008 2009

Virheellinen

Huomautettavaa

Hyvä

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


Uudisojitus loppui 1990-luvulla ja nykyisin kunnostetaan aikai-semmin ojitettuja alueita. Yleensä puhutaan kunnostusojituksesta, vaikka tarkoituksena onkin hoitaa suometsää kokonaisuudessaan. Hankkeessa pitää huolehtia koh-teen vesitalouden lisäksi puuston harvennuksista ja mahdollisista ravinnepuutosten korjauksista. Myös kulkuyhteyksien paran-nuksista tulee huolehtia.

Tarkastukseen30 hanketta

Meneillään olevassa hankkeiden tarkastelussa on tavoitteena luoda kokonaiskuva kunnos-tusojitusten toteutuksen laadusta Keski-Suomessa. Tarkasteluun valittiin satunnaisotannalla 30 vuosina 2007–2009 toteutettua kunnostusojitushanketta. Selvi-tyksessä ei ole tarkoitus ottaa kantaa yksittäisten hankkeiden laatuun tai toimijoihin. Tärkeintä on löytää kunnostusojitushank-keisiin liittyviä osa-alueita, joiden kehittämiseen ja parantamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Maastossa tarkastetaan ojien syvyys ja pohjamaalaji, ojakoh-taiset vesiensuojeluratkaisut, ojien muoto ja mahdolliset syö-pymät. Valittujen ojien vieressä

olevilta saroilta mitataan turpeen paksuus.

Kunnostusojitushankkeista arvi-oidaan metsänhoitotoimenpiteet, kasvatettavan puuston rakenne, kulkuyhteydet, kaivuujäljen laatu ja vesiensuojelu. Vesiensuojelu-rakenteet käydään läpi tarkem-min, jolloin mitataan esimerkiksi mahdollisten laskeutusaltaiden koko. Maastotarkastuksen jälkeen selvitetään toimistotyönä, onko käytännön toteutus vastannut kunnostusojitussuunnitelmaa ja sen liitteenä olevaa vesien-suojelusuunnitelmaa.

Kapea-alaista tarveharkintaa

Tarkastetuissa hankkeissa on kiinnitetty jopa likaa huomiota ojien kuntoon, kun on arvioitu kunnostusojituksen tarvetta. Puuston tilan ja maaperän selvit-täminen on jäänyt pienemmälle huomiolle. Tämä on voinut johtaa tilanteeseen, jossa kasvatettavan puuston metsänhoidollinen tila on jäänyt tyydyttäväksi tai puuston rakenne on sellainen, että sen jatkokasvatuksen kannattavuus on kyseenalainen.

Kunnostusojituksen tarpeelli-suutta voidaan tarkastella myös puuston koon avulla. Sarkkolan

ym. (2008) tutkimuksissa on todettu, että Etelä-Suomessa jo 125 m3 puusto pystyy pitämään haihdunnan avulla pohjaveden-pinnan tyydyttävällä tasolla. Turhien kunnostusojitusten minimointi olisi samalla paras vesiensuojelukeino.

Vesiensuojelussa puutteita

Vesiensuojelun toteutuksessa on vaihtelua ja kunnostusojitus-suunnitelmissa vesiensuojelun karttamerkinnät ovat osin puut-teellisia. Ehdottoman tärkeää on, että toteutettavien vesiensuo-jelurakenteiden mitoitus löytyy suunnitelmasta ja rakenteiden sijoittuminen maastoon suunni-telmakartasta.

Selvityksessä on käynyt ilmi, että ojakohtaisia kevyempiä rakenteita, kuten lietekuoppia ja kaivuukatkoja tehdään vä-hän. Suunniteltuja lietealtaita on kaivettu, mutta osa on jäänyt suunnitelmaa pienemmiksi tai toteuttamatta kokonaan.

Kokonaisuus tärkeää

Kunnostusojitushankkeen suunnittelu ja toteuttaminen on vaativa ja usein pitkä prosessi. Laadukkaalla ja huolellisella suunnittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa oleellisesti lopputuloksen laatuun. Hyvä suunnitelma auttaa myös itse toteuttajan työtä.

Tärkeimpänä kehityskohteena tähän mennessä kerätyillä tie-doilla näyttää olevan kunnos-tusojituskohteen ja kunnos-tusojituksen tarpeen tarkastelu kokonaisuutena. ■

Kunnostusojitusten laatu tarkastelussa

■ Osa tarkistetuista kohteista on sijainnut ohutturpeisilla soilla, jolloin vesiensuojeluun ja ojien syöpymiseen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota.

■ Metsätalouden vesistöhaitat aiheutuvat suurimmilta osin tulvahuippujen aikana, kun kova virtaus irrottaa ojista maa-ainesta. Virtaaman voimakkuuteen voi-daan vaikuttaa niin sanottujen putkipatojen avulla.

Rakenteeltaan putkipato vas-taa ojissa käytettävää rumpua ja sitä voidaan käyttää myös kulkuyhteytenä. Padossa oleva putki asennetaan ojan pohjan tasolle ja mitoitetaan siten, että ojien kasvukauden aikainen kuivatustehokkuus ei heikkene. Putkeen asennettavan kulma-

yhteen avulla pienennetään putken vedenläpäisyä ja estetään vedenpinnalla liikkuvien roskien pääsyn putkeen.

Padotuksen seurauksena veden virtausnopeus pienenee ja ojista veden mukaan lähtevän maa-aineksen määrä vähenee. Putkipadon kaltaisella rakenteella voidaan tehostaa myös laskeu-tusaltaiden toimivuutta. ■

Lisätietoja:Juha Jämsen,puh. 020 772 7893Metsäkeskus Keski-Suomi

Putkipadosta lisäkeino metsätalouden vesiensuojeluun

■ Putkipato tasoittaa virtaamia, jolloin kiintoaineshuuhtoumat vähenevät. Kasvukauden ulkopuolella vesi ei aiheuta puustolle vaurioita. Putkipato mitoitetaan siten, että vesi ei nouse kasvu-kaudella liian korkealle pitkäksi aikaa. KUVAT: JUHA JÄMSEN

TEKSTI JA KUVAT: TERO OJARINTA

■ Metsänparannuksessa uudisojien tekeminen ajoit-tui pääsääntöisesti 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. Ojitetut suometsät alkavat olla eriasteisissa harven-nusvaiheissa ja osa päätehakkuukypsiä, mikä lisää hakkuiden tarvetta turvemailla. Lisääntyvä hakkuupo-tentiaali asettaa haasteita korjuutoiminnalle ja suo-metsien hoidolle.


Varsinainen koivun viljely alkoi 70-luvulla, kun peltoja istutettiin rauduskoivikoiksi. Usko vaneriteollisuuteen oli kova. Metsänjalostus tuotti nopeakasvuisia, hyvälaatuisia koivun taimia. Koivikoita syntyi niin pelloille kuin metsiin. Koivu-asia unohtui 2000-luvulla, kun Venäjältä koivua sai yllin kyllin. Nyt tilanne on taas muuttunut, kun naapuri päätti lopettaa raakapuun viennin.

Ajoissa koivikkoon

Pelloille perustetut koivikot ovat pääosin joko 1. tai 2. harvennus-vaiheessa. Koivun harvennusmalli on helppo: ensin puolet pois ja parhaat kasvamaan, sitten puo-let pois ja parhaat kasvamaan. Koivu on valopuu ja se kasvaa nopeasti, joten se tarvitsee vain ajoissa tehtyä rohkeaa harvennusta. Koivun latvus supistuu liian pieneksi, jos se kasvaa tiheässä. Sitä virhettä koivu ei pysty enää elinaikanaan kunnolla korjaamaan.

Rauduskoivikon ensiharven-nus tehdään 15–20-vuotiaana. Noin kolmekymppisenä on toisen harvennuksen aika ja muhevimmilla multaisilla rin-nemailla koivu on parhaassa tapauksessa nelikymppisenä päätehakkuujäreydessä. Jos on nuorena paiskinut töitä omilla koivuistutuksilla niin istuttaman-sa koivikon voi ehtiä vielä itse päätehakkaamaan.

Koivua tarvitaan lisää

Teollisuus on modernisoinut toimivia tehtaita ja niiden puun-käyttö kasvaa. Myös vanerin jatkojalostukseen on investoitu. Omassa maakunnassamme esimerkkinä on Finnforestin Suolahden vanerin jatkojalos-tustehdas. Tehdas valmistaa viimeisintä teknologiaa hyö-dyntäen entistä valmiimpia ja räätälöidympiä vanerituotteita kuljetusvälineteollisuudelle ja betonimuottiteollisuudelle.

Mistä tulevaisuuden koivu saadaan? Koivun viljely on ollut

pientä johtuen pellonmetsitys-ten loppumisesta sekä myyrä-ja hirvituhojen uhasta. Hirvi-kantoja voidaan metsästyksellä pitää pieninä. Koivunviljelyä on mahdollista lisätä, mutta entiset huippuvuodet eivät palaa.

Koivun tulevaisuus sekapuustoissa

Jo perustetut koivikot on hoidet-tava hyvin. Luonnon kylvämää koivua tulee paljon varsinkin voimakkaasti muokatuilla uudistusaloilla. Kannonnosto lisää koivutaimiainesta kuusen uudistusaloille. Joskus voi syntyä hyvä puhdas rauduskoivikkokin. Tulevaisuus on koivun kasvatusta sekapuuna havupuun seassa hyvillä maapohjilla. Kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa on osattava valita parasta rau-duskoivuainesta sekapuuksi ja annettava koivulle tilaa kasvaa. Missään vaiheessa koivunrunkoa ei saa kolhia.

Nyt meillä on meneillään ”Koivikot kuntoon” -vaihe. Tämä on helppo vaihe. Sitä olemme Koivukilpailullamme

yrittäneet kiihdyttää. Paljon haastavampaa on Koivua se-kapuuna -jatkovaihe. Se vaatii paljon tarkempaa ohjausta siitä, miten koivua milläkin kohteella ja eri vaiheissa kasvatetaan havupuuston seassa. Hakkuissa puuvalinnan tekee monitoimi-koneen kuljettaja. Pelkkä ”jätä sinne muutama koivu” ei ole riittävä ohje.

Säästä hyvä kuusialikasvos

Osa koivikoista muuttuu jatkos-sa kuusikoiksi. Silmävarainen ennuste koivikoita kiertäneellä on, että päätehakkuuvaiheessa puolessa koivikoista on kuusia-likasvos. Siitä syntyy seuraava puusukupolvi, kunhan se osataan säästää. Ennakkoraivauksissa on korostettava näkemäraiva-usta, jossa jätetään riittävästi kuusta.

Koivu on metsiemme rikkaus. Koivutukin kasvatuksen tekee kannattavaksi vain kannattava koivuteollisuus. Sille järeä koivu-tukki puolestaan luo edellytyk-set. Nähkäämme tulevaisuu-den koivutukkipuut jo nyt! ■

Harvenna – koivu lihoo silmissäTEKSTI JA KUVAT: PETRI KILPINEN

■ Koivusta käydään kisaa. Koivu on hyvä puu moneen: viiluksi, vaneriksi eri käyttötarkoituksiin, huonekaluiksi, lattioiksi, selluksi, polttopuuksi. Suo-meen on rakennettu kaskikoivikoiden ja hyvälaatui-sen sekapuukoivun varaan teollisuutta enemmän kuin naapurimaissa. Vaikka vaneritehtaita on laitettu kiinni, niin kotimaisen tukkikoivun tarve on suuri ja edelleen kasvava.

■ Hakkuutyönäytöksessä yli 100 metsänomistajaa tutustui UPM:n työmaahan ja koivikonharvennusmalliin Jyväskylän kaupungin Mäkelän tilalla.

■ Koivikon kakkosharvennus meneillään Jyväskylän Mä-kelän koivikossa. Moto Risto Mäkisen osaavissa otteissa. Kuusialikasvosta säästetään.

Oletko hiljattain perus-tanut uuden koivikon, tehnyt harvennuksia tai korjannut energiapuuta? Onko koivikkosi osaarvokasta maisemaa?

Ilmoittaudu kilpailuun ja anna raadin arvioida, onko juuri Si-nun koivikkosi Keski-Suomen komein.

Palkinnot:

• matkalahjakortti kahdelle, arvo 1 000 euroa• Koivua kotiin – lahjakortti huo-

nekaluliikkeeseen, 700 euroa• Vanerinen lahja omatoimiselle

askartelijalle, 300 euroa• Koivuklapeja kotiin tai kesämökille, 200 euroa• Lisäksi arvotaan tavara- palkintoja.

Kilpailun säännöt ja lomakkeen löydät kotisivuiltamme: www.metsakeskus.fi /ks – Koivukilpailu tai metsäkeskuksen toimipisteistä Keski-Suomessa.

Lisätietoja: Petri Kilpinen puh. 020 772 7808

Koivukilpailu 2009–2011


Pelletti-lämpökontitJPK-Tuote

Hallitie 7, 42800 Haapamäkipuh. 010 774 5000

[email protected]

PPlllllääääääJJPPPPP

Hallitie 7 42800 Haapam

Nuoren metsän hoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. Hoidamme nuoria metsiä ja korjaamme samalla puuta puhtaa-seen energiakäyttöön. Olemme erikoistuneet energia- ja ensi-harvennuksiin sekä uudistushakkuukohteiden latvusmassan ja kantojen keräämiseen. Teemme myös hankintakauppaa. Alan johtavana toimijana takaamme ammattimaisen korjuun sekä kilpailukykyisen hinnoittelun korjattavalle puulle.

Ostetaan energiapuuta

Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti p.010 4608

Osallistu moottorisahan arvontaan osoitteessa:. io atti.

Kysy lisää paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta: Henri Huusko p. 050 358 6822 Heikki Vesteri p.050 578 0151

. io atti.

Kun autoilija käy bensa-asemalla, niin mittarissa juoksevat litrat ja menovedestä maksetaan litra-määrän mukaan. 95-oktaaninen bensiini tai diesel on kuitenkin niin tasalaatuista, että 50 litraa on energiana aina saman ver-ran. Sen kuinka pitkälle tuolla määrällä pääsee, ratkaisee auto ja ajotapa.

Polttopuukaupassa kuutiomäärä ei takaa mitään tiettyä energiamää-rää. Tähän ongelmaan on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa kehitetty Energiapilke-konseptia. Energiapilke- konseptissa tähdä-tään siihen, että kaupan kohteena olevasta polttopuuerästä tiedetään myös sen energiasisältö.

– Hankkeen tavoitteena on löytää menetelmiä, joilla voidaan varmistaa myytävän polttopuu-erän määrä ja laatu. Myytä-välle polttopuuerälle saadaan tuoteseloste, joka kertoo, mitä polttopuu on, paljonko sitä on ja paljonko siinä on energiaa. Näin ostaja voi vertailla esimerkiksi eri puulajeista tehtyjä polttopuueriä keskenään tai verrata polttopuun hintaa esimerkiksi sähkön hintaan, kertoo erikoistutkija Ari Erkkilä VTT:ltä.

Kosteus ratkaisee energiasisällön

Polttopuun tärkein ja energiasi-sältöön eniten vaikuttava omi-

naisuus on puun kosteus. Kuiva puu palaa puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. Kostea puu taas kituu pienellä liekillä, savuttaa ja iso osa palamisen energiasta ku-luu puun kuivaamiseen. Kosteus on eniten puun polton päästöihin vaikuttava tekijä.

Kosteutta voidaan mitata erilai-silla pintakosteusmittareilla. Ne eivät kuitenkaan anna luotettavaa tietoa koko puuerän kosteudesta. Energiapilke-konseptissa tavoit-teena on vakioida tuotantoketju ja kosteuden mittaus niin, että kosteus saadaan luotettavasti koko polttopuuerälle eikä vain yksittäisille klapeille.

Mittaustodistus joka puuerälle

Energiapilke konseptissa puuerän kosteus selvitetään polttopuun tekovaiheessa. Kosteus mitataan riittävästä määrästä purunäytteitä. Kullekin polttopuuerälle saadaan kosteus sen tekovaiheessa ja tätä kosteutta vastaava paino. Kun puuerä kuivuu ja kevenee, kertoo uusi paino puun kosteus-prosentin. Kun kosteudessa on saavutettu haluttu taso, tiedetään puuerän energiasisältö ja puuerä voidaan laittaa tuoteselosteen kanssa myyntiin.

Kuivan puun energiasisältö yhtä kiloa kohden on lähes vakio ja eri puulajien energiasisältö

kiloa kohden lähes sama. Koivun laatu polttopuuna perustuukin siihen, että se on muita koti-maisia puulajeja tiheämpää ja näin yhdessä pinomotissa on sekä kiloja että energiaa muita puulajeja enemmän.

– Hankkeen tavoitteena on, että kymmenen keskisuomalaista polttopuuyrittäjää tutustuu ja ko-keilee energiapilke-menetelmää. Näin me saamme riittävästi yrit-täjien kokemuksia menetelmän toimivuudesta.

– Yrittäjät ovat pitäneet hyvä-nä sitä, että myytävästä erästä tiedetään myös sen paino. Tällä voidaan varmistaa, ettei kulje-tukseen tule ylikuormaa, kertoo Ari Erkkilä.

Energiasisällön mittaus kotikonstein

Tärkeintä on ostaa kuivaa poltto-puuta, jos sitä ei enää itse pysty kuivaamaan. Keväällä tehty ja sateelta suojaan varastoitu klapi-kasa kuivuu syksyyn mennessä niin, että pinon kosteusprosentti on noin 20 prosenttia. Tämä tarkoit-taa, että puun kokonaismassasta vettä on viidesosa. Tällainen puu on jo hyvää polttopuuta. Polton kannalta puu on parhaimmillaan, kun kosteus on 15–20 prosent-tia. Puu on kuivaa, kun toisiinsa lyödyt puukapulat soivat. Ohje toimii erityisesti koivulla.

Kuivaa leppäpuuta tai kuusi-puuta tulee olla neljä mottia, jotta siinä on yhtä paljon energiaa kuin kolmessa koivumotissa. Jos klapit on heitetty häkkiin, niin kolmesta tällaisesta heittomotista tulee pinottuna noin kaksi pinomottia. Jos taas joku ostaa pyöreää puuta ja kuntoilee sen klapeiksi, niin kiintomotista tulee noin puolitoista pinomottia. Pinon tilavuuteen vaikuttaa klapien pituus, läpimit-ta ja ladontatapa. ■

Haluan ostaa polttopuuta

neljä megawattituntia

TEKSTI: ARI NIKKOLA

■ Polttopuukaupassa on ostajan harmiksi käytössä monta erilaista mittaustapaa ja puulaatua. On irtomot-tia, heittomottia ja pinomottia. On koivua, sekapuuta, leppää ja havupuuta. Puu voi olla koneellisesti tai ulkona kuivattua tai sitten myyjä ei sano puun kuivuu-desta mitään. Harva kuitenkaan ostaa pinoa koristuk-seksi, vaan tarkoituksena on ostaa energiaa lämmön-tuotantoon. Energian ostaminen vaatiikin enemmän osaamista.

■ Energiapilke-konseptissa polttopuuerän kosteus ja paino mitataan tekovaiheessa. Paino voidaan mitata nosturin vaa’alla, lavavaa’alla tai trukin vaa’alla. KUVA ARI ERKKILÄ

polttopuut vaivatta netistä


Selvitys Keski-Suomen polttopuun tuottajista tehtiin Keski-Suomen Bioenergiasta elinvoimaa -klus-teriohjelmassa käynnistyneessä lämpöyrittäjyyden ja polttopuulii-ketoiminnan kehittämishankkees-sa. Selvityksen teki Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hankkeen päärahoittaja on Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maatalousrahastosta. Hankkeen

vetäjänä toi-mii Keski-Suomen metsäkes-kus. Teh-dyn mark-kinaselvityksen tulosten pohjalta hankkeessa tarkastellaan vielä uusia Keski-Suomeen sopivia verkottuneen polttopuuliiketoi-minnan vaihtoehtoja.

Hankkeen etenemisestä tie-dotetaan seminaareissa ja ra-porteissa, jotka löytyvät Met-säkeskuksen kotisivuilta www.metsakeskus.fi /ks.

PellettipolttimetVELMAX (15-400kW)

Hallitie 7, 42800 Haapamäkipuh. 010 774 5000

[email protected]

polttoaineen kattiloihin

LämmityskattilatTULIMAX (15-1000kW)

PPPPVVVVVV

H lliti 7 42800 H

LLäTT

Suurimmalle osalle (83 pro-senttia) toimivista tai aloittavista yrittäjistä polttopuun tuotanto on sivutoimista. Vain yhdeksälle yrittäjälle polttopuun tuotanto on päätoimista. Aloittamassa olevista uusista yrittäjistä kaksi ilmoitti, että polttopuun tuotanto tulee olemaan heille päätoimista.

Viime lämmityskaudella 2009–2010 Keski-Suomessa toimineet 110 yrittäjää myivät yhteensä 25000 irtokuutiometriä polttopuuta. Ostetun polttopuun osuus kaikesta käytetystä poltto-puusta on kuitenkin vielä varsin vähäinen.

Tuotanto muuttuu ammattimaisemmaksi

Yrittäjien omien arvioiden perus-teella polttopuun myyntimäärä kaksinkertaistuu Keski-Suomessa

lähivuosien aikana. Polttopuun tuotanto on myös yhä enemmän ammattimaista. Viime lämmitys-kauden polttopuun määrästä noin 60 prosenttia tuotettiin yrityksissä, joiden tuotannon koko oli alle 500 irtokuutiometriä. Jatkossa kuitenkin yritykset, jotka tuottavat yli 500 irtokuutiometriä vuodessa, vastaavat valtaosasta polttopuutuotannosta. Polttopuuta viedään myös yhä enemmän Keski-Suomen ulkopuolelle.

Kaupallinen polttopuu pääosin koivupilkettä

Kaupallisesta polttopuusta myytiin 87 prosenttia pilkkeinä, loput halkoina, polttorankana ja muuna polttopuuna. Myydystä polttopuusta 75 prosenttia oli koivua. Koneellinen kuivaus oli käytössä 19 prosentilla yrittäjistä.

Polttopuun raaka-aineesta 45 pro-senttia oli hankittu yrittäjän omasta metsästä. Loput raaka-aineesta ostettiin metsänhoitoyhdistyksil-tä ja muilta metsänomistajilta. Kun toiminta ammattimaistuu, niin myös ostetun raaka-aineen määrä kasvaa.

Polttopuun tuottajat markkinoivat polttopuuta suhteellisen vähän. Useimmilla yrittäjillä on vakio-asiakkaita, joille puut myydään. Lisäksi polttopuuta markkinoidaan tai tullaan markkinoimaan netissä Halkoliiterissä (16 prosenttia vastaajista), lehdessä, omilla koti-sivuilla, kauppojen ilmoitustauluilla ja jakamalla mainoksia.

Polttopuuyrittäjät tekevät melko vähän yhteistyötä. Verkostoituminen kuitenkin kiinnosti 41 prosenttia toimivista tai toimintaansa aloit-tavista polttopuun tuottajista. Verkostoitumisesta kiinnostuneet toivoisivat löytävänsä apua polttopuiden kuljetusongelmiin, markkinointiin sekä raaka-aineen hankintaan. Vastaavasti 13 yrittäjää ilmoitti voivansa auttaa joissain näissä ongelmissa, joihin muut kaipasivat apua. ■

Kirjoittajat Tuula Strömberg on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija ja Ari Erkkilä on VTT:n erikoistutkija.

Polttopuuliiketoiminta kasvaaTEKSTI: TUULA STRÖMBERG, JAMK & ARI ERKKILÄ, VTT

■ Keski-Suomessa on polttopuun tuottajia noin sata-viisikymmentä. Tavanomaiselle tuottajalle polttopuun myynti on sivutoimista. Hän hankkii raaka-aineen useimmiten omasta metsästään ja myy luonnon kuivaaman koivupilkkeensä Keski-Suomen alueel-le. Viime lämmityskaudella keskiverto tuottaja myi polttopuuta alle sata irtomottia. Polttopuuta kysytään yleensä enemmän kuin myyjällä on tarjottavaa.

■ Eri polttopuutuotteiden osuus myydystä polttopuus-ta lämmityskaudella 2009–2010. Polttopuuyrittäjät ostavat yli puolet käyttämäs-tään raaka-aineesta. Hyvää raaka-ainetta on suora ja vähäoksainen koivukuitu, josta saadaan tasalaatuisia, halkaistuja klapeja. Ohut rankapuu ei klapimarkkinoille kelpaa.

■ Apulaitteet tehostavat puiden pilkontaa. Riitta ja Hannu Mäkinen polttopuita valmistamassa. KUVA: ARI ERKKILÄ

Ennakkohinta (sis alv. 23%) voimassa 15.12.2010 saakka. Ennakkoon ostetuissa vakiona 6-osaan halkaiseva terä.

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

ENNAKKOHINTA!

6.935,- +toim.kulut

maks. 37 cm puulleiso 6,9 tn halkaisusylinteriautomaattinen halkaisun nopeu-tus, teräketjukatkaisu

Suurillekin puille nopein on Hakki Pilke 1X 2,2 m syöttökuljetin ja 4 m poistokuljetin Vakiona

6-osaan

halkaiseva

terä

(Norm. 4-osaterä)

Selvitys osa polttopuuliiketoiminnankehittämishanketta


Arvokkaita metsäluontotyyppejä ovat esimerkiksi erityyppiset lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, rehevät suot, lähteiköt sekä puustoltaan luon-nontilaiset kalliot ja jyrkänteet. Luontoarvoina kohteilta odote-taan pääosin iäkästä puustoa tai vaihtoehtoisesti luontaisesti kehittyneitä nuoria metsiä, joissa olisi mielellään lahopuuta pysty- tai maapuuna. Erityisarvoina nou-sevat esille esimerkiksi haavan, tervalepän tai metsälehmuksen esiintyminen.

Suojelusopimuksia tehty 600 hehtaaria

Metsien suojelukohteiksi haetaan hyvinkin vaihtelevan laajuisia metsäisiä alueita, joilla odotetaan olevan arvoa metsien monimuotoi-suuden suojelun kannalta. Toteu-tuneiden metsiensuojelualueiden pinta-alat ovat Keski-Suomessa vaihdelleet yhdestä hehtaarista yli 60 hehtaariin. Suojeltavia kohteita on ollut käsittelyssä Keski-Suomessa kaikkiaan jo 2.000 hehtaaria, joista noin 600 hehtaaria on jo perustettu luon-nonsuojelualueiksi.

METSO perustuu aina vapaaehtoisuuteen

METSO-kohteen suojelu ei voi tulla vireille, ellei maanomistaja suhtaudu siihen myötämielisesti. . Suojelusta aiheutuvien haitto-jen korvaamisessa lähdetään liikkeelle käyvän arvon määrittä-misestä. Sopimus syntyy vasta,

kun maanomistaja hyväksyy esitetyn korvauksen. Pysyväs-tä suojelusta yksityishenkilöille maksettava korvaus on myös verovapaata. METSO-korvaus muodostaakin mielenkiintoisen kilpailutekijän perinteisen met-sätalouden rinnalle.

METSOsta löytyy tietoa esi-merkiksi internetin sivuilta www.metsonpolku.fi . Tietoa voi kysyä ELY-keskuksen lisäksi myös met-sänhoitoyhdistysten ja metsäkes-kuksen metsäneuvojilta. He voivat myös avustaa metsänomistajia mm. kohteiden hinnoittelussa ja toimivat metsänomistajien tukena sopimusta tai kauppaa tehtäessä.

Tavoitteena pysyvä suojelu

Metsiensuojelussa tähdätään etenkin pysyväisluonteisiin suojelusopimuksiin, joista mak-setaan alueen arvon kattava kokonaiskorvaus. Joskus voi myös 20-vuotinen määräaikainen suojelusopimus olla mahdollinen. Määräaikaisissa sopimuksissa korvaus perustuu odotettavissa oleviin haittoihin. Asian vireille tulosta ELY-keskuksen rauhoi-tuspäätökseen ja korvausten maksamiseen kuluu aikaa hyvien kohteiden osalta vain muutamia kuukausia.

METSO on uusi mahdollisuus metsänomistajalle, joka haluaa säilyttää osan metsäkiinteistös-tään luonnontilaisena. METSO-ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiin-nuttaa suotuisa kehitys vuoteen 2016 saakka. Valtakunnallisesti ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat tosi korkealla, mutta mää-rärahojen niukkuus ei ainakaan tässä vaiheessa näyttäisi olevan esteenä METSOn nousemiselle ansaitsemaansa lentoon. ■

TEKSTI: AUVO HAMARUS, KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS

■ Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn kolmas toimintavuosi alkaa olla lopuillaan ja kuusi vuotta on vielä jäljellä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut tänä vuon-na käyttöönsä ensimmäistä kertaa merkittävämmän summan varoja metsiensuojelusta maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Tälle vuodelle saatu 2,5 milj. euroa näyttää riittävän. Myös parille seuraavalle vuodelle on luvassa merkittävää rahoitusta.

METSO-ohjelma nosteessa

Rahoitustaso kohonnut,

lisääntyvätkötarjoukset?

■ Lahopuustoiset kangasmetsät ovat halutuja METSO-kohteita. Jos sellainen metsästäsi löytyy niin voit ottaa yhteyttä ELY-keskukseen tai metsäammattilaisiin.

MYYDÄÄN puubrikettiä

lämmitykseen• omakotitalot• maatilat• liike- ja teollisuuskiinteistöt• aluelämpölaitokset

Noutaen tai paikalle tuotuna

Tiedustelut ja myyntipuh. 0400 755 470 Paavo Pennanen

PRM – Briketöinti Oy Pihtipudas


METTE metsätalouden kirjanpito-ohjelma• excel-pohjainen ohjelma metsätalouden tarpeisiin

• vain 39,50 euroa / verovuosi 2010

www.metsavero.fi

HA

LU

AN

LIS

ÄT

IET

OA

OS

OIT

TE

EN

I ON

MU

UT

TU

NU

T

Oso

item

uuto

ksis

sa o

n ilm

oite

ttava

myö

s se

van

ha

osoi

te, j

onka

muk

aise

sti l

ehti

on te

ille

tullu

t.

Van

ha o

soite

(lii

maa

lehd

estä

oso

iteko

hta)

:

Uus

i oso

ite:

AN

NA

PA

LA

UT

ET

TA

Hyö

dylli

sin

juttu

oli

mie

lest

äni:

Mie

lenk

iinto

isin

juttu

oli

mie

lest

äni:

Met

sään

Met

säsu

unni

telm

a

Tila

-arv

iot (

Met

sään

Arv

o)

Met

sään

AB

C -

ensi

neuv

onta

Met

sätie

t

Ojit

usal

ueid

en k

unno

stus

Rah

oitu

stue

t met

sänh

oito

on

Kou

lutu

s ja

tapa

htum

at

Tila

an m

aksu

ttom

an M

etsä

än A

BC

-vi

hkos

en(s

is. m

m. m

etsä

nom

ista

jan

oike

udet

ja v

elvo

llisu

udet

ja m

uuta

per

ustie

toa)

Maa

tiloj

en lä

mm

itysr

atka

isut

Met

sälu

onto

Tila

an m

aksu

ttom

an u

utis

kirje

en tä

hän

sähk

öpos

tioso

ittee

seen

:

Inte

rnet

palv

elut

Tila

an ju

lkai

sut:

Muu

ta:

Täy

tä, l

eikk

aa ir

ti ja

jätä

pos

tilaa

tikko

on. P

ostim

aksu

mak

settu

.

✃

Ota askel helppoon metsänhoitoon ja ilmoita hoitoa tarvitsevat palstasi maksuttomaan verkkopalveluun.

Lisätietoja metsäkeskuksesta:Veli-Pekka Kauppinen 020 772 7903

https://palstat.metsakeskus.fi

TEKSTI: INKERI JÄRVINEN

■ Maksuton Metsään Palstat -palvelu päästää metsänomistajan pälkä-hästä. Ilmoita metsän-hoitokohteesi palveluun ja keskity muihin kiirei-siisi kunnes kohteesta kiinnostuneet yrittäjät lähestyvät sinua työtar-jouksellaan. Tarjouksista valitset itsellesi sopivim-man ja jätät työt ammat-tilaisen hoidettavaksi.

Saarijärveläisellä metsänomis-tajalla Tarja Peltolalla on hyviä kokemuksia palvelusta. Hän yleensä tarttuu itsekin ilomielin raivaussahaan ja jälkeä syntyy, mutta kun eteen sattui haastavampi kohde niin hän päätti turvautua ammattiapuun. Kiireellinen raivauskohde ilmoitettiin Palstat-palveluun ja ei aikaakaan kun yrittäjältä tuli työtarjous.

– Kohde oli syrjäinen ja tiet-tömän matkan takana, joten

en sinne yksin ollut valmis menemään. Ja halusin myös varmistua, että työ tulee hoi-dettua kemera-tukisäädösten mukaiseen kuntoon. Olin kyllä mukana ja yhdessä yrittäjä Reini Pohjosen kanssa raivattiin noin kolmen hehtaarin ala, kertoo Tarja tyytyväisenä.

Työkohteitalöytynyt hyvin

Metsämaisteri Ky:n Reini Poh-jonen on aktiivinen Metsään Palstat -palvelun käyttäjä. Hän on myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon palvelun kautta on työtilauksia saanut.

– Minun toimialueellani poh-joisessa Keski-Suomessa on työkohteita löytynyt palvelusta ihan mukavasti.

– Tosin erot työkohteidenmäärissä kuntien välillä vähänihmetyttävät, toisissa on todellapaljon työkohteita ja toisissa kunnissa ei mitään, pohtii Rei-ni ja toivoo, että kohteita olisi tasaisemmin.

– Palvelun hyvä puoli on suorat yhteydet maanomistajan ja työn tekevän yrittäjän välillä ilman välikäsiä. Näin yrittäjä saa työstään palautteen suoraan maanomistajalta ja maanomis-tajalla välikäsien puuttuminen näkyy laskussa, Reini Pohjonen vinkkaa.

Mitä enemmän metsänomis-tajat ilmoittavat työkohteita sitä paremmin useammat toimijat käyttävät palvelua aktiivisesti ja sitä enemmän työtarjouksia metsänomistaja saa vertailta-vakseen. Näin syntyy tervettä kilpailua, josta jokainen met-sänomistaja hyötyy.

Tutustu maksuttomaan palveluun

Tutustu palveluun osoitteessa: www.metsakeskus.fi > palvelut ja ota yhteyttä bioenergianeu-vojaamme Veli-Pekka Kauppi-seen puh. 020 772 7903.

Palvelun käyttö on maksuton-ta niin metsänomistajalle kuin yrittäjälle. ■

Mikä avuksi?Metsää pitäisi raivata mutta aika ei riitä

■ Tarja Peltonen ilmoitti raivausta vaativan palstansa Met-sään Palstat -palveluun ja löysi työlle tekijän helposti. KUVAT: VELI-PEKKA KAUPPINEN

VUOSI 2010

Metsään Peruskurssi -iltati 9.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Illan teemana harven-nushakkuut ja laatupuun kasvattami-nen. Osallistumismaksu 15 €/ilta.

Pilkkeiden keinokuivaus -seminaarito 11.11. Petäjävedellä, Auditorio Miilu. Osallistumismaksu 25 €. Lisätietoja: Veli-Pekka Kauppinen 0400 545 529.

Koko perheen metsänomistajapäiväla 13.11. klo 10–15 Seinäjoella, Aree-na. Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan met-säkeskus puh. 020 772 6700

Metsään Peruskurssi -iltati 16.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Illan teemana metsäo-maisuuden hoito. Osall. maksu 15 €.

Pilkekoneet ja kuivurit tutuksike 17.11. klo 9.30–15.00 Haapajärvel-lä. Linja-autokuljetus Keski-Suomesta, osall.maksu 40 e. Lisätietoja: Veli-Pekka Kauppinen 0400 545 529.

Metsään Peruskurssi -iltati 23.11. klo 18–20.30 Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Illan teemana met-säverotus. Osallistumismaksu 15 €/ilta.

■ Luonnonhoidon asiantuntijoiden Pirita Soinin (Saarijärvi) ja Mari Pänkäläisen (Keuruu) määrä-aikaiset työsuhteet on muutettu toistaiseksi voimassaolevaksi. Samoin on vakinaistettu määräai-kainen metsäsuunnittelija Tuomo Kauppinen (Saarijärvi).

Metsäsuunnittelija Heikki Kasu-rinen Hankasalmella on sairas-

lomalla ensi vuoden alkupuolelle. Häntä tuuraa metsäsuunnittelija Arto Vuorinen. Luonnonhoito-päällikkö Seija Tiitinen-Salmela on vuorotteluvapaalla vuoden loppuun saakka. Häntä tuuraavat Pirita Soini ja Mari Pänkäläinen. Metsävarapalvelut-tiimiin Jyväs-kylän toimipisteeseen on palkattu määräaikaisiksi vuoden loppuun metsätalousinsinöörit Hannu Havu ja Ari Lamminaho. ■

Landtek Oy Risto Inna • Kestäviä klapisäkkejä polttopuiden valmistajille. Useita malleja. Tilaukset netistä: www.klapisakki.fi tai soita puh. 040 701 6008.

Maaseutumiljöö Lehmonen LKV Olavi Lehmonen • Maa- ja metsätilojen kiinteistövälitys. Arviokäynti maksuton. P. 040 510 6933, sp: [email protected]

Metsäpalveluatapahtumiawww.metsakeskus.fi

VUOSI 2011

Metsäveroilmoituksentäyttö tutuksike 2.2. ja ke 16.2.2011 klo 18–20.30 Jyväskylässä, Kauppak. 19 C. Puun myyntituloverotuksen ja al-verotuksen perusteet ja veroilmoituksen täyttöes-imerkit. Hinta 30 €, alv 0%, kahvitar-joilu. Sama sisältö molempina iltoina. Lisätietoja: Petri Kilpinen puh. 0400 543 856

Metsään ABC -päiväla 12.2.2011 klo 10–15 Jyväskylässä. Hyödyllinen starttipäivä uusille metsän-omistajille. Osall. maksu 20 €. Lisätie-toja: Petri Kilpinen puh. 0400 543 856.

Metsään ABC -retkila14.5.2011 klo 10–15 Jyvässeudulla. Metsään ABC -päivässä opittuja asi-oita kerrataan käytännön metsäretkellä. Osallistumismaksu 20 euroa. Lisätieto-ja: Petri Kilpinen puh. 0400 543 856.

EN

■ R

eini Pohjonen

Toimihenkilökuulumisia


A-Puun syntyjuu-

ret juontavat 60-luvulle, jolloin

korpilahtelainen Paavo Ahonen osti enoltaan kent-

täsahan ja ryhtyi kiertelemään ympäri Keski-Suomea sahaa-massa isäntien tukkeja lankuiksi ja laudoiksi. Työlle ahne sahuri harjoitti ammattiaan toiminimellä 80-luvun alkupuolelle Korpilahdel-la, kunnes muutti liiketoimensa Muurameen. Nyttemmin 2,5 hehtaarin suuruisella tontilla sijaitsevat asianmukaiset toimi-tilat tukkipuiden jalostamiseen ja hirsirakentamiseen. 80-luvun puolivälissä yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi, ja pari vuotta sitten yrityksessä toteutettiin sukupol-venvaihdos.

Perheyrittäjyys – voima-vara ja elämäntapa

Paavo Ahosen molemmat lapset Kari ja Mia työskentelevät yhti-össä. Isä-Ahonen on virallisesti eläkkeellä, mutta on edelleen mukana yrityksen päivittäisissä toiminnoissa.

– Meidän talossamme ei ole johtajia, kertoo Mia Pietikäinen ja jatkaa, että toki meillä kolmella on omat vastuualueemme, mutta tarvittaessa pystymme tekemään toistemme töitä ristiin.

Mia Pietikäinen vastaa yhtiön myynnistä, taloushallinnosta ja markkinoinnista. Paavo Ahonen hoitaa raakapuun ostot ja Kari Ahonen ostot, myynnin ja hirsi-rakennukset. Jokainen heistä on valmis hyppäämään myös pyörä-kuormaajan pukille ja tarttumaan muihinkin käytännön töihin.

Perheyrittäjyyden kautta on A-Puussa saavutettu vahva sitoutuminen. Pieni seitsemän hengen työyhteisö, hyvä asiakas-palvelu ja hioutunut ammattitaito

ovat yrityksen tärkeimpiä tukijalkoja.– Tunnemme tarkkaan

puun käyttäytymisen eri olosuhteissa, koska olemme

toimineet alalla vuosikymmenet, vakuuttaa Mia Pietikäinen ja lisää, että tyytyväisyyttä hänen omiin työpäiviinsä tuovat työn vaihte-levuus kiintoisine asiakkaineen sekä puu itsessään, joka moni-ilmeisenä luonnonmateriaalina haastaa tekijänsä jatkuvasti.

Vuosikymmenten saatossa A-Puun asiakaskunnasta on muodostunut monipuolinen: jou-kosta löytyy niin yksityishenkilöitä, rakennusliikkeitä kuin julkinen sektorikin.

– Koska olemme myös erikois-puutavarantoimittaja ja pystymme tekemään erilaisia profi ileja, ovat muiden muassa Merenkulkuhallitus ja Museovirasto hankkineet meiltä erityistarpeisiinsa puutavaraa, selvittää Mia Pietikäinen.

Laadukas puu – A ja O

A-Puu Oy ostaa tarvitsemansa raakapuun lähiseudulta. Päijän-teen Metsänhoitoyhdistys ry toimii yhtiölle liki sataprosenttisena puukaupanvälittäjänä.

– Tämä tapa sopii meille, koska se säästää aikaa ja vaivaa, toteaa Paavo Ahonen ja lisää, että me osaamme sahaamisen ja puun jalostamisen ja haluamme kes-kittyä niihin tehtäviin.

Myös puun laatuun on Ahonen ollut tyytyväinen. Yhtiössä käy-tetään noin 6000 kuutiometriä tukkia vuodessa ja se on tällä erää 95 prosenttisesti mäntyä. Koivuakin käytetään, kun tarvitaan kovaa puuta, mutta sen tarve on marginaalista.

Hirsirakentamisen ammattilainen

Hirsirakennukset, käsittäen oma-kotitalot, vapaa-ajan asunnot, saunat, aitat ym. piharaken-nukset, ovat kuuluneet A-Puun tuotevalikoimaan parikymmentä vuotta. Tyypillinen asiakas on keski-ikään ehtinyt tai sen ylit-tänyt, perinteisen rakennustyylin kannattaja, joka hankkii talon kakkosasunnokseen.

– Asiakkaamme ovat mielty-neet mummonmökki-tyylisiin, pinta-alaltaan 25–75 neliömetrin suuruisiin taloihin ja he haluavat olla itse mukana rakennushak-keessa, kuvailee Mia Pietikäinen ja jatkaa, että meiltä harvemmin kysytään avaimet käteen -peri-aatteella toimitettuja taloja, vaikka niistäkin olemme tarvittaessa valmiit tekemään kaupat.

Hirsitalorakentaminen on rajusti kilpailtu toimiala Suomessa. Mia Pietikäinen sanoo, etteivät A-Puun hirret ole kilpailijoita parempia, mutta heidän työn laatunsa ja toimintatapansa kestävät vaati-vimmankin vertailun.

– Toimintaamme leimaavat turvallisuus ja perinteikkyys. Pe-laamme kaikessa varman päälle ja vastaamme tuotteistamme loppuun saakka, emmekä tavoittelekaan alan viimeisiä trendejä.

A-Puun työntekijät ovat hirsi-rakentamisen ammattilaisia ja osa heistä on viihtynyt talossa pitkään.

Paavo Ahonen ja Mia Pietikäi-nen harmittelevat, ettei metsä- ja puutuoteteollisuus vedä tänä päivänä nuoria puoleensa. Fyy-sisesti raskas ulkotyö kiinnostaa aniharvoja. Oman yrityksen tulevaisuus ei silti huoleta.

– Olemme omavarainen ja omatoiminen pienyritys suurten joukossa. Olemme löytäneet oman segmenttimme ja pysymme siinä. ■

Ahonen osti enoltaan kent-

ovu–uu

netaytviku

enasin

muodos

A-Puunsyntyjuu-

ret juontavat60-luvulle, jolloin

korpilahtelainen Paavo Ah ti lt k t

otu–

puuolos

toiminvakuuttettä tyytyöpäivlevuus sekä pilmeisehaasta

VuosA-Puu

d

Keski-S

uo

men

metsäkesku

s

INF

O: P

ÄÄ

TO

Tun

nu

s 5004620

00003 Vastau

slähetys

Metsäkeskusm

aksaapostim

aksun

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Tilatiedot: kunta / kylä / tilan nim

i / Rnro:

Nim

i:

YH

TE

YS

TIE

TO

NI

Haluan, että lähetätte täm

än maksuttom

an Metsään-lehden

myös seuraavalle henkilölle (nim

i ja osoite):

me

tsäk

esk

us

Ke

sk

i-Su

om

i

✃

A-Puu luottaaA-Puu luottaaperinteisiin perinteisiin

toimintatapoihintoimintatapoihinTEKSTI JA KUVAT: ANNA-LEENA PÄNKÄLÄINEN

■ Muuramessa sijaitseva A-Puu Oy ontoiminut runsaat neljä vuosikymmentä puu-tuotealalla. Yhtiö on halunnut tietoisestipysyä pienenä perheyrityksenä vahvuutenaan vankka ammatti- ja käsityöläistaito.

A-Puu Oy• perustamisvuosi: 1966• tuotteet: hirsirakennukset,

puutavaratoimitukset• henkilöstö: 7• liikevaihto: 1,6 M €• A-Puulla on Muuramessa

myös puutavaramyymälä.

Vanhassa vara parempi”

■ Paavo Ahonen ja hänen tyttärensä Mia Pietikäinen luot-saavat yksissä tuumin A-Puuta. Myös Paavon poika Kari työskentelee perheyrityksessä.

■ Kotikontu-malliston Varpu, johon on tehty tornilaajennus Kasvu. KUVA: A-PUU OY

yritysinfo

metsään keski-suomi 2010 marraskuu

Documents