obs-kyselyn raportti (2014)

FINANSSI RY OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT

STUDENTS OF OULU BUSINESS SCHOOL AT THE UNIVERSITY OF OULU PL 4600 | 90014 OULUN YLIOPISTO | 040-9305568 | WWW.FINANSSI.ORG

OBS-KYSELY 2014

Palauteraportti

Finanssi ry:n koulutuspoliittinen toimikunta 2014



KYSELYSTÄ

Finanssi ry järjesti yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa OBS-kyselyn Oulun

yliopiston kauppatieteiden opiskelijoille. Kysely toteutettiin DigiumEnterprise–ohjelmalla. vastausaikaa

oli kymmenen päivää: 19.03.-28.03.2014. Aiempina vuosina kysely on tunnettu nimellä

opetussuunnitelmakysely, mutta syksyn 2014 koulutusohjelmauudistuksen ja siitä johtuneiden

opintosisältömuutosten vuoksi päädyttiin vuonna 2014 käyttämään nimeä OBS-kysely.

OBS-kysely 2014 keräsi ennätyksellisen määrän vastauksia. Esimerkiksi vuoden 2013 OPS-kyselyyn

vastasi 130 henkilöä, kun taas tämänvuotinen OBS-kysely keräsi 299 vastausta. Kasvu vastaajamäärässä

johtui hyvän ja suunnitelmallisen viestinnän lisäksi vastaajien kesken arvotusta pääpalkinnosta (Ipad).

Syksyn 2014 koulutusohjelmauudistuksesta johtuen kyselyn pääpaino oli tänä vuonna kieliopinnoissa ja

tulevaisuuden opiskelijavaihtokohteissa.

Huomioitavaa on että vastaajista noin 26 % oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. On mahdollista että

lyhyen opiskeluajan vuoksi kaikki kyselyn ehdottamat tilanteet eivät ole vielä voineet toteutua heidän

kohdallaan. Raportissa esitettyihin kuvaajiin vastasi pääasiassa 299 henkilöä, jos vastaajamäärä oli

alhaisempi, on se erikseen ilmoitettu kysymysten yhteydessä.

Kieliopinnoista löytyy tarkempi, erillinen raportti nimeltä ”OBS-kysely 2014 - raportti kieliopinnoista”.



Kyselyyn vastanneista 85% aloitti kauppatieteiden opiskelun Oulun yliopistossa vuonna 2010 tai sen

jälkeen. Vastaajien opintopistekertymä jakautui melko tasaisesti koko asteikolle ja kyselyyn vastasi eri

opiskeluvaiheessa olevia opiskelijoita kohtalaisen laajasti.

78

70

60

46

21

9

15

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2013 2012 2011 2010 2009 2008 Ennen vuotta 2008

N

1. Vuosi jolloin aloitit kauppatieteelliset opintosi Oulun yliopistossa?

14

60

26

44

39

2933

19

35

0

10

20

30

40

50

60

70

0-30 31-60 61-90 91-120 121-150 151-180 181-210 211-240 241-

N

2. Kuinka monta kauppatieteelliseen tutkintoon kuuluvaa opintopistettä sinulla on?



73% vastaajista kertoi opintojensa edenneen tavoitetahdissa ja puolestaan 27% kertoi niiden edenneen

tavoitetahtia hitaammin. Yleisimpiä syitä tavoitetahdista jäämiselle oli työssäkäynti opintojen ohella,

välivuodet, opiskelija-aktiivina toimiminen, motivaation puute ja oma aikaansaamattomuus sekä se,

ettei opiskelija kokenut merkitykselliseksi valmistua kovinkaan nopeasti.

Kyselyyn vastaajista

Vastaajista 72 % oli päivittänyt HOPSiaan opintojen edetessä ja 10 % omaopettajan kanssa.

Huomioitavaa on että moni ensimmäisen vuoden opiskelija ei välttämättä ollut vielä kyselyn

ajankohtaan mennessä päivittänyt HOPSiaan.

219

80

0

50

100

150

200

250

Kyllä Ei

N

3. Ovatko opintosi edenneet vähintään 55-60 opintopisteen vuositahdissa?

198

30

8

84

0

50

100

150

200

250

Kyllä, oma-aloitteisesti Kyllä, omaopettajan kanssa Kyllä, kaverin taipienryhmäohjaajan avustuksella

En

N

4. Oletko opintojesi edetessä päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi? (Voit valita useamman vaihtoehdon)



Kyselyyn vastanneista 92% on opintojensa aikana voinut yhdistää eri oppiaineista saatua osaamista.

98% vastaajista myös tiesi, tai uskoi että osaa hyödyntää opintojen kautta hankittua kauppatieteiden

osaamista käytännön työelämässä:

142133

24

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Kyllä, usein Kyllä, ainakin kerran En kertaakaan

N

5. Onko opinnoissasi ollut tilanteita, joissa olet voinut yhdistää eri oppiaineiden osaamistasi? (esim. sivuaineet ja pääaineesi)

116

176

7

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Tiedän että osaan Uskon että osaan En varmaankaan osaa

N

6. Uskotko osaavasi yhdistää sivuaineiden ja pääaineen kautta hankkimaasi kauppatieteiden osaamista käytännön työelämässä?



Suurin osa (noin 52%) kyselyyn vastanneista opiskeli saksaa. Muita suosituimpia kieliä olivat venäjä,

ranska, espanja ja kiina.

Huomioitavaa: ”Jokin muu, mikä” kysymykseen vastattiin ylivoimaisesti eniten ”englanti” tai ”ruotsi”.

”Jokin muu, mikä” -vaihtoehdon suuri vastaajanmäärä syntyi siis epäonnistuneesta kysymyksen

asettelusta.

4

20

30

110

40

22

5

72

34

0

20

40

60

80

100

120

japani kiina ranska saksa venäjä espanja italia Jokin muu,mikä

Jokin muu,mikä

N

7. Mitä tutkintoosi sisällytettäviä kieliä opiskelet tai olet opiskellut? (Voit valita useamman)

Kaikki vastaajat (N=210)



Kysymykseen vastanneista suurin osa toivoi kehitystä englannin, espanjan, venäjän ja ruotsin kohdalla.

Suhteutettaessa vastaukset edellisen kysymyksen vastauksiin, erityisesti espanjan ja venäjän tarjontaa

haluttaisiin kehitettävän. Espanjan kielen kohdalla erityisenä ongelmana mainittiin ensimmäisen

alkeiskurssin kontaktiopetusaika, perjantaina illalla. Venäjän kielen kohdalla toivottiin lisää

kurssitarjontaa.

Huomaathan että kieliopinnoista löytyy tarkempi, erillinen raportti nimeltä ”OBS-kysely 2014 -

raportti kieliopinnoista”.

73

44

2

23 2326

50

54

8 9

1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

englanti ruotsi japani kiina ranska saksa venäjä espanja italia Jokinmuu,mikä

Jokinmuu,mikä

N

8. Minkä kielen tarjontaa haluaisit kehitettävän?




Kysymykseen kandiohjauksen onnistumisesta vastasi 195 henkilöä. 71% koki kandiohjauksen melko

onnistuneeksi tai onnistuneeksi (arvosanat 3 ja 4 asteikolla 1-5). Pääsääntöisesti tämän kysymyksen

perusteella kandiohjaukseen oltiin melko tyytyväisiä.

Vastaavaan kysymykseen pro gradu –tutkielman ohjauksesta vastasi 62 henkilöä. Suurin osa vastaajista

koki ohjauksen melko onnistuneeksi tai onnistuneeksi (50 vastaajaa).

11

25

70 69

20

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1 2 3 4 5

N

9. Kuinka onnistuneeksi koet kandidaatintutkielman ohjauksen? (1 = erittäin epäonnistuneeksi, 5 = erittäin onnistuneeksi)


0

6

28

22

6

0

5

10

15

20

25

30

1 2 3 4 5

N

10. Kuinka onnistuneeksi koet pro gradu -tutkielman ohjauksen?




Avoimen palautteen mukaan suurin ongelma opinnäytetöiden ohjauksessa kiteytyi vastaukseen ”Mikä

ohjaus?”. Merkittävä osa vastaajista oli pettynyt ohjauskertojen vähyyteen ja saadun avun sekä

kommenttien tasoon. Ohjaajat saivat negatiivista palautetta sekä ajanpuutteesta että

välinpitämättömyydestä, erään vastaajan mukaan hänen ohjaajallaan tuntui olleen vaikeuksia muistaa

edes hänen työnsä aihetta.

Yleisesti avoimissa vastauksissa oltiin sitä mieltä, että yhdellä ohjaajalla on liian monta ohjattavaa, eikä

hän näin ollen pysty perehtymään ja antamaan riittävästi aikaa yksittäisille opiskelijoille. Taloustieteiden

tutkimusviestintää moitti moni vastaaja; sen koettiin olevan enemmän turha taakka kandia tehdessä

kuin lisäapu siihen. Useassa vastauksessa toivottiin myös ohjeistukseen lisää selvyyttä sekä aikatauluihin

joustavuutta. Eräs vastaaja kritisoi sitä, että viikon kuluessa ensimmäisestä tapaamisesta aihe piti olla jo

valmiina, kun taas erään toisen vastaajan mielestä oli turhaa, että markkinoinnin kandiseminaari jatkui

pitkälle toukokuuhun asti. Eräs vastaaja nosti esiin myös sen, että opinnäytetöihin tarvittavia

haastatteluja oli vaikea saada, ja toivoi tähän tiedekunnalta apua.

5

15

62

42

15

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5

N

11. Koetko saaneesi riittävät menetelmälliset valmiudet kandin tai gradun tekemiseen? (1 = täysin riittämättömät, 5 = täysin riittävät)




Kyselyn tulosten perusteella opinto-ohjauksessa on kehitettävää, sillä ainoastaan 11,5% vastaajista koki

saavansa tarpeeksi opintoneuvontaa.

27

52

125

61

34

0

20

40

60

80

100

120

140

1 2 3 4 5

N

12. Koetko saavasi tarpeeksi opintoneuvontaa? (1 = en saa tarpeeksi opintoneuvontaa, 5 = saan tarpeeksi opintoneuvontaa)



195

79

196

0

50

100

150

200

250

kyllä, usein kyllä, ainakin kerran en osaa sanoa ei ole

N

13. Onko opinnoissasi käsitelty kauppatieteen ilmiöitä kansainvälisestä näkökulmasta?

94

169

35

10

20

40

60

80

100

120

140

160

180

kyllä, paljon kyllä, jonkin verran en ainakaan vielä en lainkaan

N

14. Koetko saaneesi opintojesi kautta osaamista, jonka perusteella kykenet työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä?



Vastaajista valtaosa, 69 %,

ovat joko olleet vaihdossa tai vastaavasti suunnitelleet vaihtoon

lähtemistä. 31 % vastaajista taas eivät ole suunnitelleet lähtevänsä

vaihtoon.

Suurimpia syitä, etteivät opiskelijat olleet kiinnostuneita lähtemään vaihtoon olivat perhe tai puoliso (20

%), opintojen pitkittyminen (19 %) sekä työt (16 %). Perhesyiksi mainittiin mm. pienet lapset ja se ettei

koko perheen muutto vaihtoajaksi ole mahdollista. Puolisosta eroaminen lähes puoleksi vuodeksi

mainittiin myös syyksi. Opintojen pitkittymistä pelättiin, mikäli vaihtokohteessa ei olisikaan esimerkiksi

opiskelijan sen hetkiseen tutkintoon soveltuvia kursseja. Työn ollessa esteenä mainittiin koulun ohessa

työskentely ja kykenemättömyys sen työn keskeyttämiseen tai vastaavasti kokopäivätyö (opiskelu

sivutoimisena.)

Muita syitä olivat seuraavat: opiskelija ei koe syytä vaihtoon lähtöön tai ei ole kiinnostunut

kansainvälisyydestä (9 %), taloudelliset syyt (6 %) tai elämäntilanne ei sovellu lähtemiselle (6 %). Lisäksi

syinä olivat harrastukset Suomessa (4 %) sekä pelko tukikuukausien loppumisesta (3 %.) Neljä prosenttia

vastaajista kokivat Oulun yliopiston jo valmiiksi niin kansainväliseksi, ettei ole syytä lähteä vaihtoon.

207

92

0

50

100

150

200

250

Kyllä En

N

15. Oletko ollut opiskelijavaihdossa tai suunnitellut lähteväsi vaihtoon?



Suosituin ajankohta vaihtoon lähtemiselle oli 4. vuoden syksy (39 %), toiseksi suosituimmat olivat 3.

vuoden kevät (31 %) sekä 4. vuoden kevät (33 %).

Vastaajilta tiedusteltiin myös syitä, miksi he valitsivat juuri nämä tietyt ajankohdat

opiskelijavaihtoon lähtemiselleen. Suurin syy vaihtoajankohdan valinnalle oli kandidaatinkirjoitelman

kirjoittaminen. Lähes puolet vastaajista (44 %) toivoivat vaihtoon lähtöä heti kandin kirjoittamisen

jälkeen. 14 prosenttia vastaajista puolestaan halusi lähteä vaihtoon ennen kandin kirjoittamista. Kuusi

prosenttia vastaajista kertoivat suunnittelevansa kahta opiskelijavaihtoa: toinen kandivaiheessa ja

toinen ennen gradun kirjoittamista.

Muita syitä oli lisäksi seuraavia: opiskelija kokee saavansa vaihdosta enemmän irti, kun on jo

kahdesta kolmeen vuotta opiskellut kaupallista alaa sekä elämäntilanne soveltuu vaihtoajankohtaan

parhaiten. Lisäksi muutama vastaajista oli joutunut muuttamaan vaihtoajankohtaansa, koska ei ollut

päässyt haluamaansa kohteeseen ensimmäisellä hakukerralla. Lisäksi pohdittiin sitä, ettei opintojen

alkuvaiheessa välttämättä ole henkisesti vielä riittävän kypsä opiskelijavaihtoon lähtemiselle.

5

19

48

62

78

66

33

22

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2. vuodensyksy

2. vuodenkevät

3. vuodensyksy

3. vuodenkevät

4. vuodensyksy

4. vuodenkevät

5. vuodensyksy

5. vuodenkevät

N

16. Missä vaiheessa opintojasi olet käynyt opiskelijavaihdossa, tai suunnitellut lähteväsi opiskelijavaihtoon? (Voit valita

useamman vaihtoehdon)




Kysyttäessä mihin maanosiin vastaaja haluaisi lähteä vaihtoon, suosituin vastaus oli Pohjois-Amerikka

(lähes 60 %), toisena Eurooppa (n. 55 %), kolmantena Afrikka (n. 40 %), toiseksi vähiten sai vastauksia

Aasia (n. 33 %) ja vähiten Etelä-Amerikka (n. 20 %).

Vastaajat toivovat erityisesti tunnettuja, laadukkaita ja arvostettuja yliopistoja ja kauppakorkeakouluja

uusiksi vaihtokohteiksi (erityisesti Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta myös muu Eurooppa ja

pohjoismaat). Yleisesti isot ja tunnetut kaupungit olivat suosittuja. Joihinkin maihin, kaupunkeihin ja

yliopistoihin, jossa kauppakorkeakoululla on jo vaihtokohteet, toivottiin lisää paikkoja (mm. USA,

Australia, Göteborg, Lund, Hong Kong).

72

126

45

114

81

0

20

40

60

80

100

120

140

Aasia Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Eurooppa Australia

N

17. Mihin maanosaan toivoisit opiskelijavaihtomahdollisuuksia?




Ylivoimaisesti suosituimpia maita olivat Iso-Britannia (42), erityisesti Englanti ja Yhdysvallat (33). Muita

useampia mainintoja saaneita maita olivat Australia (16), Singapore (10), Saksa (9) ja Kiina (7). Muut

mainitut maat olivat Ranska, Ruotsi, Kanada ja Brasilia (6), Uusi-Seelanti, Argentiina ja Tanska (5), Chile,

Irlanti, Itävalta, Espanja, Norja, Sveitsi, Hong Kong ja Indonesia (4), Venäjä ja Thaimaa (3), Mexico, Etelä-

Afrikka, Japani, Korea, Hollanti ja Islanti (2). Kerran mainittiin Unkari ja Portugali.

Yksittäisistä kaupungeista ylivoimaisesti suosituin oli Lontoo (25). Sen lisäksi suosiota saivat Singapore

(10), Sydney (7), New York (6), Berliini (6) ja Kööpenhamina (5).

Suosituimpia yksittäisiä kouluja olivat London School of Economics (9), Harvard (4) ja Copenhagen

Business School (4).

Yleisin perustelu vaihtokohdetoiveelle oli yliopiston maine, arvostus opetuksen laadukkuus, sekä

perinteikkyys (31). Hyvän opetuksen ja oppimisen lisäksi, maineikkaan yliopiston ajateltiin olevan hyvä

CV merkintä ja hyödyksi tulevaisuudessa työnhaussa. Opiskelijat toivoivat vaihdoltansa myös kielitaidon

kohentamista (21). Monet toivoivatkin englanninkielisiä vaihtokohteita (14) tai erityisesti maita, joissa

englantia puhutaan äidinkielenä, jolloin oppiminen on tehokkaampaa ja lausumiseen saa oikeaoppista

mallia. Usein perusteluna kuitenkin oli, että maa/kaupunki itsessään kiinnostaa heitä (16). Lisäksi

tärkeät nykyiset ja tulevat talousalueet koettiin hyviksi vaihtokohteiksi taloustieteilijälle. Moni halusi

tiettyyn maahan/kaupunkiin vaihtoon, koska he näkivät maan/kaupungin potentiaalisena tulevaisuuden

asuinpaikkana ja halusivat saada sieltä kontakteja jo vaihto-opintojen aikana (6). Myös kohteiden

kulttuuri (9) ja suurkaupunkimaisuus kiehtoivat (8) vastanneita.



7

28

44

21

2

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

todella helppoa helppoa siltä väliltä vaikeaa todella vaikeaa

N

18. Jos olet käynyt tai lähdössä vaihtoon, miten helppoa opintojen suunnittelu oli?


57

16

0

10

20

30

40

50

60

Kyllä (kaikki tai lähes kaikki) Ei

N

Täyttyivätkö suunnitellut opintotavoitteet opiskelijavaihdon aikana?




Suurin osa vastanneista koki opintojen suunnittelun vaihtoon lähtiessä olevan jotain helpon ja vaikean

välimaastosta. Toiseksi suurin osa koki sen olevan helppoa, kun taas kolmanneksi suurin osa vaikeaa.

Vain harvat vastaajat kokivat opintojen suunnittelun olevan todella vaikeaa tai todella helppoa.

Avoimissa vastauksissa vastaajat täsmensivät tekijöitä vastauksensa taustalla. Kysymyksen huonosta

asettelusta johtuen oli paikoittain vaikea havaita mikä koettiin vaikeaksi / huonoksi ja mikä helpoksi /

hyväksi asiaksi, joten seuraavassa on huomioitu ainoastaan selkeät avoimet vastaukset. Vaikeiksi /

huonoiksi asioiksi koettiin muun muassa kohdeyliopistojen nettisivujen sekavuus (vaikea löytää tietoja

ja nettisivuilla ei aina ollut kurssien opintopistemääriä, joka vaikeutti suunnittelua), kielimuuri (sekä

kohdeyliopiston kursseilla että ennen vaihtoa tietoa etsiessä ja opintoja suunnitellessa), kaikki info piti

kaivaa itse, koordinaattorilla ei ollut tietoa kohdeyliopiston tarjonnasta, koordinaattoriin oli paikoittain

lähes mahdotonta saada yhteyttä kiireellisissäkin asioissa, kohdeyliopiston vaikeaselkoiset

opintotarjonnat (vaihtuvat vielä paikan päällä; eivät tarjoa nettisivuillaan lupaamia kursseja), liian

vähäinen tieto vaihdossa suoritettavan sivuainekokonaisuuden vaatimuksista, vaikeus päästä

syventävän tason kursseille kohdeyliopistossa sekä vaikeus saada maisteriohjelmaan hyväksilukuja

vaihdossa suoritetuista opinnoista.

Hyvänä asiana vastauksissa oli nostettu esiin Erasmus–vaihto. Se koettiin erittäin helpoksi ja hyväksi

keinoksi opiskelijavaihtoon lähdölle.



Yli puolet vastaajat oli kuullut opetussuunnitelman muutoksista. Noin neljäsosa vastaajista myös tiesi

miten se tulee vaikuttamaan omiin opintoihin ja miten ne tulevat etenemään seuraavana lukuvuonna.

Noin 15% kertoi käyneensä infossa ja tietävänsä tulevista muutoksista jonkin verran. Vain harvat

vastasivat, etteivät tiedä uudistuksesta mitään tai etteivät ymmärrä siitä mitään infonkaan jälkeen.

8

161

8

44

78

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Mikä uudistus? Olen kuullut asiastajotain.

Kävin infossa, enymmärtänyt mitään.

Kävin infossa ja tiedäntulevista muutoksista

jonkin verran.

Olen saanut hyvin tietoaja tiedän suurin piirtein

mitä ensi vuonnaopiskelen.

N

19. Opetussuunnitelmassa tapahtuu muutoksia syksystä 2014 alkaen. Oletko saanut riittävästi tietoa tulevista muutoksista ja

sen vaikutuksesta opintoihisi?



Vastaajista noin 54% ei osannut sanoa miltä uudistus heidän näkökulmasta näyttää. Avoimessa

vastauskohdassa huonoiksi asioiksi mainittiin muun muassa opetuksen siirtyminen suomenkieleen

enemmän, uudistuksen sekavuus (muutos pelottaa), kurssitarjonnan pienentyminen, mahdollisessa

vanhasta uuteen tutkintorakenteeseen siirtymisessä menetettävät opintopisteet sekä maisterivaiheen

pääainepaikoista tuleva kilpailu.

Hyviksi asioiksi nostettiin esille todennäköinen OyKKK:sta valmistuneen KTM:n arvostuksen nousu sen

myötä, että kaikki joutuvat jatkossa opiskelemaan perusteet kaikesta. Tämän lisäksi positiivisena nähtiin

että useille opiskelijoille vaikeaa pääainevalintaa ei tarvitse tehdä jo koulupaikkaa hakiessa.

Huomattavaa avoimissa vastauksissa oli se, että moni vastaaja piti uudistusta sekavana. Lisäksi monilla

oli väärää tietoa tai vääriä ymmärryksiä uudistuksen sisällöstä. Havaittavissa oli myös

muutosvastarintaa, jolle ei varsinaista perustetta löytynyt.

72

37

161

29

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Hyvältä Huonolta En osaa vielä sanoa Jokin muu, mikä

N

20. Miltä tuleva uudistus vaikuttaa nykyisen opiskelijan näkökulmasta?

obs-kyselyn raportti (2014)

Documents

oulu pl

oulu business school

the university

tmnvuotinen obskysely

kyttmn nime obskysely

kyselyst finanssi

palauteraportti finanssi

asteikolle ja kyselyyn