Ohjeita lähdeviittauksiinPEKKA PARVIAINEN JA TOMI KERVINEN 09/2013

LähteetMäärä

Laatu

Merkitseminen

Viittaaminen

kirjoittajan sukunimi (sen puuttuessa julkaisun

tai tekstin nimi)

teoksen julkaisuvuosi

pilkku ja välilyönti

sivunumero(t).

esimerkki

↓

(Parviainen 2013, 13-17)

Sähköiset lähdeviitteet

Viittaus merkitään samalla periaatteella kuin kirjallisuusviitteet

Viittaus teksitissä:

(Nuorten elinolotutkimus, 2012.)

Lähdeluettelossa:Nuorten elinolotutkimus. Nuorisoasiain neuvottelukunta. 2012. Luettu 26.5.2012. http://www.nuoret.org

******

Viittaus tekstissä:

(Lappalainen, Kangas & Palomäki 2011)

Lähdeluettelossa: Lappalainen, N., Kangas, R. & Palomäki, T. 2011. AD/HD-tietoa päättäjille. ADHD-liitto, Verkkoprojekti. Luettu 4.8.2011. http://www.adhd-liitto.fi/Paattajienopas.pdf

Pisteen paikkaYhteen virkkeeseen > sulun ulkopuolelle (Parviainen 2013, 14).

◦ Piste lopettaa myös virkkeen (Kervinen 2013, 24).

Useampaan lainattuun virkkeeseen >> sulun sisään (Parviainen 2013,14.)◦ Virkkeillä on omat pisteensä. Muistisääntöjä voi jokainen keksiä itse. (Kervinen 2013, 24.)

Suora vai epäsuora lainaus”Suoria lainauksia tulee käyttää harkiten. Koska alkuperäinen teksti on kirjoitettu eri asiayhteyteen, saattaa suoran lainauksen käyttö hajottaa kirjoituksen logiikkaa. Siksi tulkitseva, omin sanoin lähdettä referoiva epäsuora lainaus eli parafraasi on keskeinen viittaamisen tapa. Siinä tiivistetään ja muokataan ajatusta niin, että se sopii luontevasti oman tekstin sisään.

Epäsuora lainaus ei saa olla suora lainaus lähteestä. Jos näin on, on kyse plagiaatista eli toisen kirjoittaman tekstin kopioinnista. Se on aina virhe, ja voi johtaa esim. opinnäytetyön hylkäämiseen. Alkuperäisiä käsitteitä ja ilmauksia on kuitenkin usein syytä käyttää ja referointiin voi upottaa myös suoria lainauksia esim. alkuperäistekstin osuvasta ilmauksesta.”

(Suora lainaus lähteestä: Tampereen yliopiston Sosiaalipolitiikan opiskeluohjeet osoitteessa:http://www.uta.fi/yky/oppiaineet/sosiaalipolitiikka/kaytannot/viittausohjeet.html)

Epäsuora lainaaminen eli parafaasiAlkuperäinen teksti (teoksesta Lohi, Tapani: Vastuu kuolleen henkilön velasta, Helsinki 1998, s. 169 – 170):Korvausvelvollisen kuolema ei voine olla riittävä peruste velkasuhteen katkaisemiseksi. Uhrin hyvittämisen päämäärä, jota korvausvastuun asettamisella ennen kaikkea tavoitellaan, ei menetä merkitystään, vaikka vahingonaiheuttaja onkin kuollut. Onkin perusteltua lähteä siitä, että oikeudenomistajien on suoritettava korvaus tuomiossa tai sopimuksessa määrätyllä tavalla.

EPÄSUORA LAINAUS: Jos vahingonaiheuttajan kuolemaa pidettäisiin riittävänä perusteena velkasuhteen lakkaamiselle, tästä aiheutuisi uhrille ongelmia: hän ei saisi sitä hyvitystä, jonka antaminen on korvausvastuun ensisijainen tarkoitus. Voidaan siis perustellusti katsoa, että velkasuhteen pitää pysyä voimassa oikeudenomistajienkin osalta. (Lohi 1998, s. 169 – 170.)

(Älä kopsaa! 2013 https://blogs.helsinki.fi/alakopsaa/esimerkki-1-2/)

Epäsuora lainaus, esimerkki 2Alkuperäinen teksti:

” Lapsen ja nuoren näkökulmasta koulun arki saa merkityksensä pitkälti kavereista ja ystävistä, johonkin ryhmään kuulumisesta. Ryhmän merkitys oppilaan sosiaalisen identiteetin kehittymiselle, hyvinvoinnille,oman ja muiden suhteiden jäsentämiselle sekä oppimiselle on erittäin keskeinen. Ryhmässä lapsi tai nuori saa myös tuntea kuuluvansa johonkin ja tulevansa hyväksytyksi, ja hän pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Jokaisella oppilaalla on oikeus kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja arvostettu jäsen ja oikeus kiinnittyä turvallisesti omaan lähiyhteisöönsä.” (MLL 2012, 4.)

◦ Epäsuora lainaus

Ystävien ja kavereiden ryhmään kuuluminen antaa merkitystä lapsen ja nuoren arkeen koulussa. Ryhmällä on keskeinen merkitys myös identiteetin kehittymiselle ja yksilön hyvinvoinnille. Ryhmä auttaa oppilasta myös oppimisessa ja muiden suhteiden jäsentämisessä. Tunne siitä että kuuluu johonkin ja tulee hyväksytyksi sekä mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät myös ryhmään. Kouluyhteisöön kuuluminen ja kokemus olla oman lähiyhteisönsä arvostettu ja tärkeä jäsen on jokaisen oppilaan oikeus. (MLL 2012, 4.)

LähdeluetteloLähdeluettelo aakkostetaan kirjoittajan sukunimen mukaan. Jos kirjoittaja on useassa lähteessä sama, julkaisut järjestetään julkaisuajankohdan mukaan vanhimmasta nuorimpaan. Lähteitä merkitään eri tavoin sen mukaan, onko kyseessä yhden tai useamman tekijän kirjoittama kirja, toimitettu kirja vai toimitetussa kirjassa tai aikakauslehdessä julkaistu artikkeli.

Internetistä löydetyt lähteet vaativat oman viittaustekniikkansa. Pääsääntö on, että lähdeluetteloon tulee merkitä tarkka internet-osoite, josta lähde on löytynyt, sekä päivämäärä, jona lähde on internetistä luettu. Internet-lähde merkitään lähdeluetteloon seuraavasti

LähdeluetteloPikku kakkosen historiikki. 1998. http://www.yle.fi/pikku2 (Luettu 19.9.2007.)

Meikäläinen, M. & Merkkinen, E. 2005. Opiskelu avoimessa yliopistossa. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.

Merkkinen, E. 2008. Ohjeita opiskelun tueksi. http://www.avoin.jyu.fi (Luettu 1.8.2008.)

Merkkinen, E. 2008. Ohjeita opiskelun tueksi. Joensuu. Itä-Suomen yliopisto.

Merkkinen, E. 2004. Opiskelutekniikat. Teoksessa M. Meikäläinen (toim.). Aikuisopiskelua avoimesti. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, 222–233.

Wordin asetuksistaA4 paperi

Arial tai Times New Roman

Fonttikoko 12, riviväli 1 ½

Käytä tyylejä !!!!

Leipäteksti /Normaali, otsikko 3, Otsikko 4 jne…

Ennen otsikkoa 2 riviä tyhjää, otsikon jälkeen 1 rivi tyhjää

Pääotsikot suuraakkosin ja llihavoituna

Kun käytät tyylejä, saat sisällysluettelon automaattisesti tehtyä

Reunukset: ylä 3cm, ala 2 cm, Vasen 4cm, oikea 1 cm

Kuvio, taulukko

Informaation esittäminen tiiviisti ja selkeästi

Kuvio: valokuva, kartta, piirros, diagrammi, grafiikka ….

Taulukko: kirjoitusta tai lukuja

Tyhjä rivi ennen ja jälkeen

Selite tyhjän rivin jälkeen alapuolelle ja sen jälkeen taas tyhjä rivi

Juokseva numerointi

Kuvio 26. Kekkonen pyytää lisää bassoa (http://jazzandflyfishing.com 2013).