K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i

№35 (1325) | Kolmaspäivy | Serota | 14.09.2016

Oma MuaOma Mua Karjalaini

talonpoikaisnaini šukupuolinäkökulmašta s.4-5

Mimmoni oli karjalaisien naisien eloš XIX–XX vuosišatojen vaihtiešša? Mimmoni rooli oli naisella patriarhalisen perehentavan hajuomisešša? Täštä ta muista mukavista asieloista kerto istorijallisien tietojen kandi-datti Julija Litvin.

Priäžän piirii myöte koispäi lähtemätä s.8

Priäžän kyläh vuvvennu 2014 perus-tettu Melliččy-fondu ruttoh ruadau. Eräs sen mieldykiinnittäi da karjalazien syväindy lämmittäi projektu on “Oma Randu”. Sih nähte sanelou fondan piä-likkö Jekaterina Jefremova.

Petroskoilaiset kaimattih kešyä » Viime šuovattana Petroskoissa piettih Leto.ptz-perehpruasniekka, kumpani oli järješšetty Kaupunkin päi-

vän tilašta. Petroskoilaisilla ta kaupunkin vierahilla oli valmissettu monipuolini ohjelma. Juhlan piäkentäkši tuli Onegan rantakatu, missä toimi erilaisie jarmankkoja, a piälavalla koko päivän esiinnyttih laulu- ta mu-siikkiryhmät. Pruasniekkah ošallistu noin 15 tuhatta henkie. Šivu 2.

Pilviseh šiäh kaččomatta, Leto.ptz-pruasniekka onnistu ta keräsi äijän rahvašta. Piälavalla oli järješšetty šuuri konsertti, kumpaseh ošallissuttih eri-ikähiset artistat. KUVA: MAIKKI SPITSINA, “OMA MUA”

2 «Oma Mua»№35(1325)14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

» Petroskoi

Petroskoilaiset kaimattihPetroskoilaiset kaimattih kešyäMAIKKI SPITSINA

Šyyškuun 10. päivänä Kar-jalan piäkaupunkissa piet-tih Leto.ptz-perehpruasniek-ka. Še oli järješšetty Kaupun-kin päivän tilašta, kumpasen kaikki huvipivot tämän vuu-vven kešäkuušša oli lakkautet-tu Siäm järven tragedijan takie.

Šyyškuun pruasniekkah ke-räyty vähempi rahvašta, mitä keryäy perintehellini Kaupun-kin päivä. Višših kaupunkilai-set šuurin miärin kuiteski män-tih meččäh ta dačoilla, jotta le-vähtyä ta kerätä šatuo. Leto.ptz-pruasniekkah ošallistu noin 15 tuhatta henkie.

Karjalan piämieš Alek-sandr Hudilainen niise on-nitteli petroskoilaisie pereh-pruasniekalla. Piämieš Hudi-lainen, Valtijon duuman depu-tatti Valentina Pivnenko, Pet-roskoin johtaja Irina Mirošnik ta Petroskoin neuvošton spike-ri Gennadi Bodnarčuk käveltih Onegan rantakatuo pitin, kum-pani tuli juhlan piäkentäkši.

Rantakavulla Petroskoin elä-jie ta vierahie tuttavuššettih karjalaisien yrittäjien tuo-tantoh, kumpasien luvušša oli erilaisie laitokšie, ferme-rin- ta perehtaloukšie, dača- ta puutarhayritykšie, palvelualan etuštajie ta käsityömuasterija.

Karjalan lahjoja -jar man kaš-ša šai maissella ta oštua Siäm-järven juuštuo, Kontupohjan kalua, Petroskoin leipyä, Lad-van mettä, Jessoilan makka-rua, Kemin šuolua ta Suojärven čäijyö. A käsitöijen jarmankan

vierellä toimi aktijo, missä jo-kahini šai auttua Petroskoin ko-jittomien elukkojen taluo.

Hyvin šuosutukši tuli kau-punkin aktijo ”Avonaiset ka-vut”. Pruasniekkapäivänä Sverd lovin, Andropovin ta Dzer žinskin kavuilla oli lakkau-tettu autokuletuš ta ihmiset voi-tih šielä vapuašti kävellä, leik-kie, ajua polkupyörällä, potku-lauvalla, skeitilla.

Juhlapäivän aikana Mo ni-kan šallini Karjala -ošaštošša omie perintehie ta kulttuu-rie esitettih karjalaiset, vep šä-läiset, venäläiset, valkovenä-läi set, ukrainalaiset, virolai-set, šakšalaiset ta muut kanšat. Kaik ki halukkahat voitih ošallistuo muasteri-luokkih, maissella kanšallisie šyömisie ta ihailla luomiskollektiivien esi tykšie.

Piämieš Aleksandr Hudilai-sen mieleštä, Leto.ptz-pruas-niekka onnistu.

– Kaikki, mitä on esitet-ty juhlašša, on petroskoilaisi-en ta piirien eläjien yhteistyön tuloš. Tänäpiänä kavuilla on äijän nuorie ihmisie, monet tultih omien perehien kera. Še näyttäy, jotta kaikki myö olemma erimoiset, ka olemma yheššä, korošti Hudilainen.

Leto.ptz-juhla loppu illalla Infi niti-ryhmän konsertilla ta ilotuletukšella. Kymmenen mi-nuuttie Onegan rantakatuo va-lotettih eriväriset tulet – niin petroskoilaiset kaimattih kešyä ta otettih vaštah šykyšyö.

Rantakavulla toimi Venäjän kinovuuvvella omissettu interaktiivini Bul’var Kaputsinov -kenttä. Ihmiset mielelläh otettih valokuvie lempi kinošankarien kera. KUVAT: MAIKKI SPITSINA, ”OMA MUA”

Juhlašša Petroskoin kojittomien elukkojen talon volont’orit piettih aktijo, kumpasešša kerrottih Talon vaikiešta tilantehešta ta kyšyttih apuo.

Tilua “Oma Mua” ta šua lahja!Oma Mua -lehen toimituš jatkau aktijuo

“Tilua lehti ta šua lahja”.Tilua lehti, työnnä tahikka tuo kuitti Oma Mua -lehen toimitukšeh, yhty arpajaisih ta šua lahja. Arpajaisien

voittajat šuahah oikein hyvät lahjat. Aktijoh voijah yh-työ neki tiluajat, kumpaset on jo aikasempah hoijettu

Oma Mua -lehtitilaukšen 2016 vuuvven toisella puoliskolla.

Kun tahtonnet šuaha lahja, työnnä tahikka tuo Oma Mua -lehen tilauškuitit vuuvven 2016 toisella puoliskol-

la toimitukšeh. Kuittija otamma vaštah 30. pimiekuu-ta šuati. Arpajaisien tulokšet ilmotamma talvikuun

lopušša.

HUOMIJO: aktijoh voijah ošallistuo vain ne tiluajat, kumpaset on tilattu lehen poštin kautti!

3«Oma Mua»№35(1325)

14. syvyskuudu 2016http://omamua.ru

» yhteiskundu

Dorogu ystäväl-ližyöhELINA POTAPOVA

Petroskois 7. syvyskuudu piettih Karjalan alovehel-lizen yhteiskunnallizen Karjalan rahvahien ystä-vysyhtymän briifi ngu. Pi-doh yhtyi yhteiskunnal-lizien laitoksien ezittäjiä da ozanottajua. Briifi ngas kerrottih rahvahien väli-löi Karjalan tazavallas da kanzallizien yhteiskun-nallizien ystävysyhtymi-en projektutoimindas.

Karjalan rahvahien ystävysyhtymy perustet-tih vuvvennu 2007. Nygöi sih kuuluu 25 Petros-koin da Karjalan toizien čuppuloin erilastu yhteis-kunnallistu liituo. Yhty-män piätavoittehennu on lujoittua ystävälližytty Karjalas. Se ruadau ksenofobiedu da ekstre-mizmua vastah.

– Nygöi muailmu on kiindei, rahvas ainos ollah kosketuksis toine toizen-ke. Karjalas eläy läs 150 kanzan edustajua. Sendäh on ylen tärgei eliä sobuh – sanou omii mielii jevrei-löin alovehellizen yhteis-kunnallizen yhtymän piä-mies Dmitrii Tsvibel’.

Karjalan rahvahien ys-tävysyhtymy pidi läs 120 toimenpiduo, kudamih yhtyi enämbi 60 000 Kar-jalan eläjiä. Ystävysyhty-män projektoih kuulutah, ezimerkikse, Voinan lap-set-, Ystävälližyön mat-ku-, Kanzalline palitru -nimizet projektat. Yhty-my pidäy sežo kilbufesti-vualii lapsih niškoi, eri-lastu jarmankua da ozut-teluu. Karjalan rahvahien ystävysyhtymy todevut-tau omii projektoi kui Pet-roskois muga i Karjalan toizis čuppulois. Ga loitto-zih kohtih on vaigei piästä da toiči ei ole kylläl varua. Aktivistat toivotah sua-ja tänä vuon prezidentan abuden’gat da levendiä omua toimindua.

Suomelas-ugrilastu kanzoinvälisty yhtehisty ruaduo meinatah jatkua » Syvyskuun algupuolel Helsinkis piettih ven’an- da suomenpuolizien kamuksien vasta-

vundu, kudamas paistih suomelas-ugrilazen yhtehizen ruavon tuloksis da tulies aijas.

NATALJA ANTONOVA

Vaigieh poliittizeh tilande-heh kaččomattah kanzoiväli-zet hommat ruvetah jatkumah. Suomelas-ugrilazien rahvahien liikeh on rauhuttu-tervehytty noudai, ei nimidä muudu pahua. Sen piätarkoitukset ollah rahva-hien kielien, kul’tuuroin da omi-en eländykohtien tallendamine, kanzallizen omaničentunnon lujendamine. Nenis viehkois pieteltihes mennyöl kezäkuul suomelas-ugrilazien rahvahien VII Muailman Kongresasgi, ku-dai andau eduoigevukset kogo liikkehele.

Suomelas-ugrilazien rahva-hien kanzoinvälizeh kon sul’-tatiivizeh komitiettah kuulu-jat Tatjana Klejerova, Zinaida Strogal’ščikova da Natalja Anto-nova yhtyttih paginah Karjalan tazavallan puolespäi. Meigäläi-ne Tatjana Klejerova on vallit-tu komitietan paginanvedäjäk-se mennyön Kongresan aigah – se on arvovaldaine virgu. Suo-menpuolizien riävys oldih Suo-mi-Ven’a -seuran edustajat, Hel-sinkin yliopiston tiedomiehis-työ, Suomen kul’tuurufondan piämiehistyö. Ven’an puoldu

ozutettih suomelas-ugrilazien kul’tuurukeskuksien emän-dät Komis da Mordouviespäi, konsul’tatiivizeh komitiettah kuulujat rahvas.

Pagintaustannu oli kak-si lopuškahpäi menijiä suur-du projektua: ”Kanzalaisor-ganizatsiet suomelas-ugrila-zii kielii da kul’tuuroi tallen-damizes 2013-2016” (Koneen Säätiö -fondan rahoitettu) da ”Suomelas-ugrilazet kielet da kul’tuurat pienien lapsien kaz-vatandas 2013-2016” (Suo-men kul’tuurufondaspäi va-rua suan nuh). Mollembat ol-lah Suomi-Ven’a -seuran koor-diniiruitut da molletit tavoitet-tih aktiviziiruija yhteiskunnal-lizien organizatsieloin ruando-neroloi, opastua spetsialistoi da informiiruija, mittumat voi-das olla vähembistörahvahien menetelmät omien kielien piet-telendäh da käytändäh niškoi.

Enzimäzekse mainitun pro-jektan tuloksennu on se, ku jo kuda enämbi nuorembua suo-melas-ugrilastu tartuu yhteis-kunnallizeh ruadoh. Kolmen vuvven aigah sai opastua 109 ristikanzua, 19 rahvahan edus-tajua. Heidy opastettih pidä-

mäh projekturuadoloi, eistä-mäh omii mielii da alguhpa-nendoi, puolistamah oigevuk-sii, ruadamah valdivoelimien-ke, tiedämäh zakonoi. Kahtes-kymmenes kehitetys alovehien-välizes projektas viizitostu sai jen’guabuu juuri täs suures pro-jektaspäi. Toizen projektan nä-gyvänny tuloksennu on se, ku 53:s lapsien päivykois ymbäri suomi-ugroin eländykohtii ru-vettih syvembäh luaduh opas-tamah suomelas-ugrilazii kie-lii, nygyaigazii metoudiekkoi noudamah. Opastettih lapsien-kazvattajii, taluttih niidy mui-jale kaččomah, kui vois kehittiä pienien lapsien kaksikieližytty, mittumii opastusprogrammoi da vehkehii vois käyttiä lapsien-ke ruadajes. Mollettilois projek-tois lujendettih perehien da pai-kallizien yhteiskunnoin roulii.

Vereksel pietys vastavukses mainittih avvonazesti, ku kai-kil nämil tavoittehil löydyy jat-kuo. Kuuluvoiteltihes, ku Suo-men Konehen fondu jo ennepäi uskaldi kannattua uuttu suome-las-ugrilastu yhtehisty projek-tua vuvves 2017 algajen. Vai pa-gin on ei kahtes, a yhtes projek-tas. Tämän vuvven loppussah

hakemuksel pidäs olla jo täyz-valmis. Piäkohtat roijah kieli-en uvvet kreatiivizet praktiekat, luovu ruandu, kielien siirdämi-ne kazvajale sugupolvele, lap-set, perehet da opastuslaitokset.

Suomelas-ugrilazien rah-vahien tulii aigu omien kieli-en kohti vois olla tazapainoine kaksikieližys. Kaikin Ven’al elä-jät meigävellet voidas yhty lujua tiediä oman kielen dai ven’an kielen putin sistieman, enne kaikkie opastundusistieman käzih suaduu. Ga puaksuttavah vallanpidäjis suau kuulta, ku lii-jalline painandu omah kieleh voi vuardua ven’an kielen mal-tuo. Se on ven’anpuolizen vir-guniekoin virralline azendo. Sih mieleh onnuako hyvin sanoldi Helsinkin vastavukses Suomen kul’tuurufondan piäsekretari Antti Arjava: ”Ven’an kieli yh-tistäy tävvellizesti ven’apuolizii suomelas-ugrilazii. Mindäh-lienne minä ni kerdua en olluh keskenkeskie olijois pidolois, kus ruadokielenny olis mari libo udmurtoin kieli. Eigo se ole ihan tyhjy varavo?”

Helsinkis pietys vastavukses paginal oli suomelas-ugrilazien yhtehine ruado da uvven projektan aziet. KUVA: NATALJA ANTONOVA, ”OMA MUA”.

Omii mielii kirjutakkuahttp://omamua.ru

4 «Oma Mua»№35(1325)14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

» tutkimuš

Karjalaini talonpoikaisnaini šukupuolinäkökulmaštaMimmoni oli karjalaisi-en naisien eloš XIX–XX vuosišatojen vaihtiešša? Ihanko tosieh karjalai-set talonpoikaisnaiset ol-tih omavaltasemmat ta iččenäiset verraten venä-läisih talonpoikaisnaisih? Mimmoni rooli oli nai-sella patriarhalisen pere-hentavan hajuomisešša? Täštä ta muista muka-vista asieloista kerto is-torijallisien tietojen kan-didatti, Venäjän Tie-toakatemijan Karja-lan Tietokeškukšen Kie-len, kirjallisuon ta istori-jan instituutin etnologija-ošašton tietoruataja Julija Litvin, kumpani omašša väitöškirjaššah on tutkin karjalaisen talonpoikais-naisen arkielämyä.

TÄRKEINTÄ OLI JIÄHÄ ELOH Julija, nykyihmisen kannalta, kuin vaikie oli karjalaisen talon-poikaisnaisen elämä XIX-XX vuosišatojen vaihtiešša?– Šinä aikana piä ky šy-mykšenä oli ta louš ti lan-neh ta ihmiset ajateltih enši šijah šitä, mitein jiä-hä eloh. Varšinki još myö pakajamma Karjalašta, missä muanviljelyolot ei oltu kovuan hyvät: šuvipuolella kašvatettuo vil’l’ašatuo riitti juu-ri-juuri puolehvuoteh, a pohjosešša – ei ni kolmeh kuukauteh. Šentäh tällä alovehella oltih käytöššä muut elinkeinot.

Karjalaini talonpoi-kaisnaini ei ollun yksistäh muamo, akka ta emäntä. Muan talouškehityš vai-kutti šiih, jotta naiset ri-kenempäh oltih ruavošša kojin ulkopuolella – nai-set kulettih anšijotöissä, toimittih yrittäjähommis-sa, naisie šamoin lisäyty käsityötuotantoalalla.

Pereheššä naisella oli šamoja kotihommie, niin kuin enneinki. Ruavahi-en naisien tehtävih kuu-lu kaikkien perehritua-lien pitämini (šynnytyš, hiät, hautajaiset, armei-jah šuattamini, kalen-teripruasniekat). Pirtti, kotišiivatat ta lapšet niise oltih heijän hoijošša.

Mintäh työ valiččija tutkittavakši juuri tä-män kauven – XIX vuosišuan loppupuo-len ta XX vuosišuan alun?– Še oli reformiajan alku: 1861 vuotena muaorjuš oli kumottu, talouš-, kulttuu-ri- ta šota-alalla alettih

Venäjän Tietoakatemi-

jan Karjalan Tietokeškukšen

Kielen, kirjallisuon ta istorijan insti-

tuutin etnologija-ošašton

tietoruataja Julija Litvin.

reformit. Kauppašuhtehet šuurešti vaikutettih pe-rintehelliseh talonpoi-kaiselämäh. Šinä kautena oli alkan modernisointi-prosessi, kumpani jälešti täyšin muutti perintehel-lisen kylän kuvan. Mil-ma täššä mieleššä enem-män kiinnošti še, mitein näissä oloissa muututtih šukupuoliroolit.

Oliko še niin, jotta nai-set otettih harteillah miehien tehtävät?– Niin, naini ei yksistäh tienannun rahua. Hiän oli voinun miehen ieštä šuorittua perintehellisie miešruatoja, esimerkik-si, peltotöitä ili kotitar-vikkehien korjuamista. Šiih aikah, konša šuurin oša työkykysistä miehis-tä lähettih tienestimatoil-la, naiset heijän ieštä piet-tih kyläkokoukšie, missä hyö käsiteltih ei kovin tär-keitä talouškyšymykšie. Naisie oli eryähissä hal-lintoviroissa, esimerkiksi, hyö oli voitu kerätä vero-ja tahi toimie paikallisina poliisimiehinä. Onnakko kylästuarostan ta muissa korkeimmissa hallintovi-roissa aina oltih miehet.

Ruattihko miehet nais-töitä?– Ei, šemmoista šu ku puo-li vaihtuo ei tapahtun. On tietoja šiitä, jotta Karja-lan šuvipuolella nakret-tih niitä miehie, ket ruat-tih kašvimualla. Naistöi-tä ei pietty niin šuurešša arvošša. Tämä stereotip-pi on šäilyn nykypäivih šuaten.

Mitein nämä muu tok-

šet vaikutettih talon-poikaisperehen elä-mäh?

– XIX vuosišuan lopušša oli kašvan pieni-en perehien luku, kumpa-sih tavallah kuuluttih pa-riskunta ta lapšet. Šuuret patriarhaliset perehet, missä šaman katon alla eläy monta šukupolvie, pikkuhil’l’ua ruvettih ha-juomah. Uušissa oloissa piettih šuurešša arvošša rahvahan mobilisutta ta iččenäisyttä.

Šanakši, monet XIX vuosišuan tutkijat ol-

lah šitä mieltä, jotta juu-ri naini oli šuurešti vai-kuttan patriarhalisen perehen hajuomiseh, mukamaš perehjako ta-pahtu min’n’ojen ta mua-moakkojen šekä neveskö-jen välisien riitojen takie. Ka tovella perehen javon šyy oli toini, talouvellini – akottunuot pojat ei enyä tahottu ruatua tuattoh pe-rehen hyväkši.

Muuttuko uuv veš ša pereheššä šuh tau tu-mini lapših?

– Kanšanpedagogikan peruštehet šäilyttih. On-nakko miehet rikeneh ol-tih tienestimatoilla, lapšet hyvin harvoin nähtih tu-attojah ta šuuremman ošan ajaštah oltih mua-mojen hoijošša. Eihän šuotta näillä šeuvuilla talo oli naisen alana, a mieštä piettih ”vierahana”.

“KARJALAINI HARVOIN LYÖY AKKUAH” Olettako työ vertail-lun karjalaista ta ve-näläistä talonpoikais-naista?

– Kyllä. XIX vuosišuan kanšanelämän tutkijat ri-keneh kerrottih karjalai-sen ta venäläisen pere-hen välisistä eroista. Esi-merkiksi, opaštaja Ivan Olenev kirjutti, jotta ”karjalaini harvoin lyöy omua akkuah, hiän kyšyy aina neuvuo šiltä kai-

kissa tärkeissä asielois-sa ta rikeneh antau šillä tehtäväkši hoitua varo-jenkäyttyö.” Muisselkua Kalevala-eepossan nais-hahmoja, kuin voimak-kahat ta iččenäiset ne ol-lah. On olomašša mon-ta tutkimušta, kumpa-set näytetäh, jotta monil-la šuomelais-ugrilaisilla kanšoilla alunperin oli šuosijošša matriarhali-ni liitto. Perehšuhtehien kehitykšeššä šuu ri merkityš oli ta louš hoi-to tavalla – elikö pereh muanviljelyllä vai millä muulla elinkeinolla.

Mitein karjalaini ta-lonpoikaisnaini tiena-si rahua?– XIX vuosišuan lopušša tienestikyšymyš tulou ajankohtasekši kyläššäki. Naiset harraššettih eri-laisie käsitöitä ta ošan tavaroista hyö oli voi-tu myyvvä. Esimerkik-si Aunukšen ujezdin Sedoksa-kyläššä valmis-settih pitsijä käsipaikkoja ta makuuvuatteita varoin. Tätä pitsitehnikkua alet-tih opaštua tytöillä jo 5-6 vuuvvešta alkuan. Karja-laiset pitsituottehet šuatih korkien arvoššukšen äšen muajilmannäyttelyššä Pa-riisissa, missä 1900 vuo-tena Aunukšen ujezdin Riipuškalan volostin elä-jän Tatjana Rikkijevan työt oli palkittu hopiemi-

talilla. Karjalaiset naiset ri-

keneh käytih myömäššä rihmoja ta pitsijä Piite-rih tahi Šuomen puolella. Šuosituimmat anšijotyöt oltih lapšienhoitajan, hoi-tajan, keittäjän, vuat-tienpesijän, ompelijan, muataloušruatajan ta käsityöverštahien ruata-jan työt. Karjalaisien nai-sien kešen oli yrittäjieki. Monissa kylissä toimi pie-nie kauppoja, missä myö-tih kaikenmoista tavarua: čäijyö, kahvie, šokerie, tikkuja ta muuta tarpe-hellista tavarua. Noin 24–39% näistä kauppiehista oli naisie.

Šaiko naini ihan vaššuštamatta läh-tie omašta kyläštä anšijotyömatoilla?– Naini ei voinun läh-tie minnenä ilman paššie tahi muuta tovissušta ili dokumenttie. Alušta šemmosie dokumentti-ja annettih vain miehil-lä. Još naini halusi lähtie matoilla, hänen enšin piti šuaha perehen vanhem-man (miehen tahi tuaton) lupa. Vašta šen jälkeh oli voinun antua anomuš, jot-ta šuaha pašši. Talonpoi-kaisnaisien anomukšien käsittely tavallah kešti puoleštavuuvvešta vuo-teh šuaten. XIX vuosišuan lopušša viraštoih alko tul-la ylen äijän anomukšie

Miinuan Savinan talon nuoret emännät pyykkien pešulla. KUVA I.K. INHA

5«Oma Mua»№35(1325)

14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

» oma kieli, oma mieli

Gender- ili sosialini šukupolvi -termi ilmešty 1958 vuote-na. Termin oli kekšin Kalifornijan yliopistošša toiminut psiho-analiitikko Robert Stoller. Gender-termi ei erottele miehie ta naisie biologiselta kannalta, še miärittelöy miehien ta naisien välisie sosialisie eroja.

Šukupuolitutkimuš ili gender-tutkimuš on tietehellini tutkimušala, mi antau tietuo šukupuolen vaikutukšešta yh-teiskunnallisih ilmijöih.

» Gender-tutkimuš

naisilta. Naiset tahottih šuaha dokumentit, jotta piäššä ičen tienuamah ra-hua, šentäh kun miehet ei voitu elättyä perehtä kun-nolla. Hyvin harvoin kar-jalaiset naiset hommat-tih dokumenttija šen ta-kie, kun haluttih piäššä eris miehistä, kumpaset lyötih heitä. Paššinšuanti oli vieläi eron vaihtoehto-na – näin puolisot erottih toini toiseštah ilman vi-rallista eruo ta naini šai iččenäisyön. Vašta 1914 vuotena piäsi voimah laki, kumpasen mukah naisen ei enyä tarvinnun kyšyö mieheltä lupua ennein paššin hommuamista.

Mimmoset ammatit ei oltu kyšyttyjä karja-laisilla naisilla?– Ne, mit vuajittih erikoiskoulutušta, esi-merkiksi šyn ny tyš avuš-taja, opaštaja. Au nuk-šen gubernijašša oli ker-ran tapahuš: gubernatto-ri Grigori Grigorjev šai 12 opaššušpaikkua Piiterin šynnytyšlaitokšešša juu-ri karjalaisien neič čysien opaštamiseh. Onnakko ilmeni, jotta šyn ny tyš-avuštajan ammatti ei ol-lun šuosittu Karjalašša, šentäh kun alovehel-la yhä voimakkahana oli ikivanha puapo-pe-rinneh. Šitä paičči, mie-li piäššä opaštumah tällä laitokšella piti enšin käyvä koulun. Onnakko ei joka pereheššä voitu piäštyä tyttöjä opaštumah. Ty-töt oltih muamon šuurena apuna kotitöissä, kačottih pienempie čikkoja ta veikkoja. Oli olomašša šemmoni käsityš, jotta naisen piti enšin toteut-

tua tärkeimmän tehtä-vän – männä miehellä ta šynnyttyä lapšet.

Puoluššettihko naiset oikeukšieh?– Mitä tarkottau oikeuš? Još myö kyšysimä täštä iče talonpoikaisnaisen, niin tuškin hiän olis ym-märtän, mistä on paki-na. Miehellämänö, lapšien šyntymini, luja talo ta talouštilanneh – nämä oltih talonpojan para-hammat huavehet ta toi-vehet. Naiset jouvut-tih puoluštamah iččietäh ta oikeukšieh šilloin kun pereheššä šattu riitoja tahi taloušvaikeukšien takie.

Voitko šanuo, jotta XIX–XX vuosišatojen rajalla naisien ašema pereheššä täyšin muut-tu?– Šukupuolišuhtehet pereheššä alettih muut-tuo, mi šai šuuremman kehitykšen jatkošša, neuvoštovallan aika-na. Naini pikkuhil’l’ua otti ičelläh ošan miehen tehtävistä. Voit šanuo, jotta vaikeina šota- ta taloušaikoina naiset aina šuahah enemmän oikeukšie. Ka ajan piäštä kaikki myöštyy entisil-lä paikoillah, naini ym-märtäy, jotta hiän on enši šijah muamo ta naini.

Još kaččuo nykyajan Venäjyä, niin minä vuosina naiset ol-tih aktiivisemmašša ašemašša?– Ylen äijän naisie 1990-luvulla käytih kaup-pamatoilla ”čelnokoina”. Yhteheš nykyaikua ei voi käsitellä erikseh istori-

jan tapahtumista. Omai-suon takavarikointipo-litiikka, karkotukšet, šotatapahtumat – kaik-ki tämä ta äijän muu-ta vaikutti nykyaikasi-en šukupuolišuhtehien muovoštumiseh.

Kuin nuori tuo šu ku-puo li tut ki muš šuun ta on?– Ulkomailla šukupuoli- ili gendertutkimukšie alettih luatie XX vuosišuan puolivälissä, Venäjällä tämä šuunta alko kehittyö 1980-luvun loppupuolella.

Onko Karjalan arhii-voissa riittäväšti aine-histuo tällä teemalla?– Ylen vaikie on löytyä karjalaisen talonpojan ar-kielämäh liittyvyä aine-histuo, šentäh kun šuurin oša talonpoikaisväještyö oli lukutaijottomie. Još, esimerkiksi, aatelisnaiset kirjutettih muisselmie ta päiväkirjoja, niin talon-poikaisnaisilla niitä ei ol-lun. Ylen arvokkahina ol-lah ne etnogafi set aine-histot, kumpaset oli ai-koinah kerätty opaštajat, papit, etnografi t. Olen šamoin tutkin XIX–XX vuosišatojen virkapape-rija ta dokumenttija: esi-merkiksi, anomukšie ta valituškirjasie, kumpasis-sa tavallah ihmiset kerro-tah omista proplemoista. Tämmösistäki dokument-tiloista voit šuaha ku-van talonpojan šillosešta arkielämäštä.

Mintäh työ valiččija juuri tämän tut ki muš-alan?– Miušta on mukava eččie männeheššä vaštaukšie nykyajan kyšymykših ta vertailla istorijallisie ilmi-jöitä. Tykkyän ruatua ar-hiivadokumenttien kera. Staraičen iče käyvä kent-tämatoilla, ihmisie pa-kauttelomalla keryän li-syä ainehistuo.

Pakautteli Marija Dmitrijeva

(Ainehisto otettu gazeta-licey.ru

-nettišivuilta)

Mitä kieltä pakajat?NATTO VARPUNI

Mie elän um pi ve nä läi-seš šä kyläššä. Konša opaššuin koulušša, niin istorijan opaštaja šelvitti meilä kylännimie näin: Kylä šai Derev'annoje-nimen, šentäh kun šen kaikki talot oltih puiset. Nythän mie tiijän, jotta Derev'annoje-paikanni-mi on vep šä läistä alku-peryä. Še on muovuštun kahešta šanašta: Därvi- ta oja-šanoista. Ta totta-han še on! Kylän paikal-la on pieni oja, kumpani laškou järveh.

Ka mie tahtosin ker-tuo ei kylän istorijašta, a šiitä, kuin mie kašvatan omua tytärtä karjalaisekši venäläisien kešen. Miun Tuarie täyt-ti vuuvven. Mie pakajan hänen kera karjalakši ei vain koissa, vain joka paikašša – olluoko še autobušši, kauppa, pošti, poliklinikka tahi lapšien leikkikenttä.

Meijän kyläššä on hyvä leikkikenttä, mis-sä on erilaisie kiikku-ja, lipeitä mäkijä, porta-hie ta čuurukašši. Käym-mä Tuarien kera šielä joka päivä ta vesseläšti vietämmä aikua. Toičči olemma leikkikentällä kahen, toičči šinne ke-räytyy äijän rahvašta – eri-ikähisie lapšie, tuat-toja, muamoja, ämmöjä ta ukkoja. Tuarie on nyt šemmosešša ijäššä, jot-ta hänen himottais olla vanhempien lapšien šeu-rašša, leikkie yheššä hei-jän kera ta kopiiruija hei-tä. Tytär aina juokšou

lapšien luo, mie juokšen hänen jäleššä ta aina kerron karjalakši, mitä myö niämmä ta mitä ru-amma. Eryähičči kiän-nän venäjäkši, jotta muut lapšet maltettais. Van-hemmat hyvällä mielin kuunnellah heilä vierašta kieltä. Šanotah, jot-ta hyvä še on, kun lapši kašvau kakšikielisekši!

Yksi muamo kyšy: ”Mitä kieltä šie pakajat? Šuomie vai karjalua?” ”Oho, ajattelen, – tämä naini tietäy, jotta kar-jalan kieli on olomašša, jotta šuomen ta karjalan kielet ollah eri kielijä!”

Toini ämmö (Lidi-ja Pavlovna) kuunte-li, kuunteli ta šiitä šano: ”Mie maltan, mitä šie pa-kajat. Iče olen karjalai-ni, viiteh vuoteh šuate kašvoin karjalaisešša kyläššä. Kun vain piäsi-sin nyt karjalaiseh kyläh netäliksi, niin niise ru-piesin pakajamah.”

Lidija Pavlovna ru-pesi laušumah šanoja, mitä mie Tuariella šanoin karjalan kielel-lä: ”Tule tänne, anna kättä, kačo.” Kahen päi-vän piäštä tuaš näkeyty-mä lapšienkentällä Lidi-ja Pavlovnan kera. Hiän kopošši laukušša, löy-si šiitä omenan, ojen-ti šen Tuariella ta šano karjalakši: "Ota!"

Eklein Tuarie karha-si lipiellä mäjellä – šielä pojat leikittih. Kuinpa ilman Tua rieta?! Tytär ajautuu portahie myö-ten ylöš, mie neuvon: "Varovašti, varovašti! Kačo, kunne aššut!" Ta

heti i kuulen, kun po-jat höplötetäh venäläis-eh luatuh: "Varovašti, varovašti...."

Oman kertomukšen lopukši tahtosin kir-juttua muutoman aja-tuk šen. Meilä rikeneh šanotah, jotta venäläiset ei tahota karjalan kiel-tä. Ka mie en ole näh-nyn meijän lapšien leik-kikentällä yhtäkänä ve-näläistä, kumpani olis šitä vaštah ta šanois, jotta molompien kieli-en tietämini on paha. Moušot myö iče šuamma iččietänä uškomah šiihi, jotta venäläiset ollah viä-rät, jotta myö emmä pa-kaja karjalakši? Olka myö rohkiet ta eččikkä vika ičeššänä! Meijän ve-näläisen kylän lapšilla ei ole mitänä välie, mitä kieltä kuunnella ta malt-tua. Konša myö Tuarien kera olemma leikkiken-tällä, hyö hyvin leikitäh meijän kera, vaikka pa-kajanki toista kieltä.

Pikku Tuarie tykkyäy käyvä leikkimäh kylän leikkikentällä. KUVA: NATTO VARPUNI

Moušot myö iče

šuamma iččietänä uškomah šiihi, jotta venäläiset ollah viä-rät, jotta myö emmä pakaja karjalakši?

Emäntä kosinon kautti noušou karšinašta. Jyvyäläkši. KUVA I.K. INHA

6 «Oma Mua»№35(1325)14. syvyskuudu 2016http://omamua.ru

» valličukset 2016

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 03.11.2015 hyväkšytyn Venäjän Federalisen lajin nro 20-Ф3 mukah (pykälä 6б, oša 2). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Eläkeläsien puoluveh.

Iänestä oman ičen puoles!

VALDIVOLLIZEN DUUMAN BYLLETIENIS №3

Ylähän olii agitatsiiainehisto on painettu ilmai 03.11.2015 hyväksytyn Ven’an federuallizen zakonan n:o 20-Ф3 mugah (pygäl 6б, alapygäl 2). Ainehiston on jullannuh Kommunistine puoloveh Ven’an Kommunistat.

KOMMUNISTINE PUOLOVEH VEN’AN KOMMUNISTAT

TYÖIHMISIEN PUOLEŠTA!!!NEUVOŠTOVALLAN PUOLEŠTA!!!

Ylähän olii agitatsiiainehisto on painettu ilmai 03.11.2015 hyväksytyn Ven’an federuallizen zakonan n:o 20-Ф3 mugah (pygäl 6б, alapygäl 2). Ainehiston on jullannuh Spravedlivaja Rossija -puoloveh.

OIGIENMUGAINE VEN’A PUOLOVEH

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 03.11.2015 hyväkšytyn Venäjän Federalisen lajin nro 20-Ф3 mukah (pykälä 6б, oša 2). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Venäjän patriotit.

18. ŠYYŠKUUTAVF:N VALTIJON DUUMAN VAALIT

№ 9KAŠVUPUOLUVEH

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 03.11.2015 hyväkšytyn Venäjän Federalisen lajin nro 20-Ф3 mukah (pykälä 6б, oša 2). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Kašvupuoluveh.

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 03.11.2015 hyväkšytyn Venäjän Federalisen lajin nro 20-Ф3 mukah (pykälä 6б, oša 2). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Kodoimua.

Mitein šuaha poistotovissuš?Karjalan tašavallašša eläjät iäneštäjät, kumpasilla 18. šyyškuuta 2016 vuotena ei ole mahollisutta piäššä iäneštämäh omalla iäneššyšalovehella, voijah etukäteh ottua poistotovissukšet.

Poistotovissukšen šuanut iäneštäjä voit käyvä iäneštämäššä šillä iäneššyšalovehella, missä hiän vaalipäivänä on. Još iäneštäjä tahtou ottua poistotovissukšen, hänen pitäy tulla paššin kera šen paikkakunnan alovehellis-eh vaalikuntah, missä hänet on pantu kirjalla ta täyttyä anomuš, kumpasešša pi-täy ilmottua še šyy, min takie hiän ei voi tulla vaalipäivänä iäneštämäh omalla iäneššyšalovehella. Poistotovissukšie annetah 17. šyyškuuta 2016 šuate.

Venäjän Federatijon Valtijon Duuman ta Karjalan lakijenluajintakokoukšen deputattien

vaalit pietäh 18. šyyškuuta 2016.

NEUVOŠTOVALLAN PUOLEŠTA!!!

VALTIJON DUUMAN KARJALAN YKSIMANDATTISEN VAALIPIIRIN №17 DEPUTATTIEHOKAŠ

Vladimir KERTSEV

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 03.11.2015 hyväkšytyn Venäjän Federalisen lajin nro 20-Ф3 mukah (pykälä 6б, oša 2). Ainehiston on julkaissun VF:n Valtijon Duuman deputattiehokaš Vladimir Kertsev.

Ylähän olii agitatsiiainehisto on painettu ilmai 03.11.2015 hyväksytyn Ven’an federuallizen zakonan n:o 20-Ф3 mugah (pygäl 6б, alapygäl 2). Ainehiston on jullannuh VF:n Valdivon Duuman deputuattoih kandiduattu Igor’ Prohorov.

» KIÄNNÄ-PROJEKTU

Tule opastumah kiändämäh karjalakse!Mittuine on kiändäjän ruado? Ken, kui, midä da konzu on kiändänyh karja-lakse? Da midä pidäs karjalakse kiän-diä? Kuspäi kiändäi suau tieduo, kon-zu vastah tulou tundematoi sana? Tah-tozitgo kiändiä Wikipediedu karjalak-se? Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yli-opiston II karjalan kiändämizen opas-tusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Koneen Säätiö -fondu.

Seminuaras on kolme etuappua: 7.–8.10.2016 13.–14.1.2017 31.03–1.4.2017

II Kiännösseminuaran piätiemannu rodieu kirjalližuon kiändämine karja-lakse. Seminuaras pietäh paginua, ezi-merkikse, sih näh, mittustu kirjalližuttu karjalakse kiännetäh da kui kiännös-tiedo opastau kaunehkirjalližuon kiän-dämizeh.

Seminuaru pädöy kaikile karjalan kieleh kiinnostunnuzile, ga harjoituk-sien luadimizeh pidäy olla karjalan kie-len maltuo. Ruadoh pätäh kai karjalan kielen murdehet! Ku ollet jo kiändänyh karjalakse, tule sanelemah omis koge-muksis karjalan kielen kiändäjänny!

Kogo seminuaran suoritannuot sua-jah omas ozanotandas tovestuksen, ga seminuarah voibi sežo tulla vaigu kuun-delemah. Tämä rodieu jo toine kiännös-seminuaru, ga tulla voijah netgi, ket ei oldu enzimäzes seminuaras. Opastus-kielet: opastus rodieu suomekse da kar-jalakse.

II Kiännösseminuarah voibi ilmoit-tuakseh sähköpoštači projektan koor-ginuattorale Natalia Gilojevale adressih natalia.giloeva@uef.fi . 15.9.2016 sah. Päivännouzu-Suomen yliopiston opas-tujat voijah ilmoittuakseh WebOodan kauti.

Kiännä!-projektu voibi maksua nii-löin Ven’alpäi tulijoin ozanottajien mat-

kumenot, ket suoritetah kogo seminua-ran harjoituksienke. Ku tarvinnet tugie matkumenoloih, työnnä vällymuodoine pakičus projektan koordinuattorale Na-talia Gilojevale (natalia.giloeva@uef.fi ) 15.9.2016 sah.

Ližätieduo suat koordinuattoras libo Kiännä!-projektan verkosivuloil http://kianna-hanke.blogspot.fi /

Enzimäzen etuapan programmu:

7.10.201610.00–10.30 Seminuaran avajazet10.30–12.00 Luvendo: Opastutus

kaunehkirjalližuon kiändämizeh (Päi-vi Kuusi)

12.00–13.15 Murgin13.15–14.45 Luvendo: Karjalan Kie-

len Seuran julguamisruado (arhijepis-koppu Leo)

14.45–15.15 Väliaigu15.15–17.30 Kiännösharjoitukset (Päi-

vi Kuusi da Natalia Gilojeva)

8.10.20169.30–11.00 Luvendo: Muumi-kniigat

karjalakse (Natalia Sinitskaja)11.00–11.15 Väliaigu11.15–12.45 Kiännösharjoitukset (Päi-

vi Kuusi da Natalia Gilojeva)12.45–14.00 Murgin14.00–15.30 Luvendo: Karjalankie-

line Wikipedii (Ilja Mošnikov)15.30–16.00 Väliaigu16.00–17.30 Wikipedii-ruadopaja (Ilja

Mošnikov)

Seminuaru pietäh Päivännouzu-Suo-men yliopiston Jovensuun kampuksel luvendozualois AG 109 da AG 214.

7«Oma Mua»№35(1325)

14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

» vaalit 2016

Venäjän poliittisen Tuatonmua -puoluvehen alovehošašton vaaliyhtymän agitatijoainehisto Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokoukšen 6. deputattijoukon vaaliloih on painettu il-masiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Karjalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1).

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Jelena L’ogkaja.

L’ogkaja Jelena Nikolajevna

Venäjän Federatijon Valtijon Duuman ta Karjalan lakijenhyväkšymiskokoukšen

deputattien vaalit pietäh 18. šyyškuuta 2016.

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Roine Iz’umov.

Iz’umov Roine Laurevič

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Darja Kalikina.

Kalikina Darja Viktorovna

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Aleksei Gavrilov.

GavrilovAleksei Vasiljevič

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Oikeuvenmukani Venäjä.

OikeuvenmukaniVenäjä

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun poliittini puoluveh Venäjän patriotit.

POLIITTINI PUOLUVEH

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Oleg Lutfullin.

LutfullinOleg Anatoljevič

Ylempänä olija agitatijoainehisto on painettu ilmasiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Kar-jalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1). Ainehiston on julkaissun KT:n Lakijenhyväkšymiskokoukšen deputattiehokaš Maksim Ors.

Ors Maksim Vladimirovič

Starinamaini upottumini musiikkimuajilmah » PROJEKTI

ANNA DEŠ

Barents-musiikkiprojektin pie-ni Rantaekspromti-konsert-ti piettih Petroskoin Studija 16 -klubissa 24. elokuuta. Šiinä esiinty norjalais-venäläini mu-siikkiryhmä, kumpani peruštu kanšainvälisen yhteistyön tulokšena. Ryhmän luotih mu-sikantit Norjašta, Norlannista ta Venäjältä musiikkifestivalis-sa HemhseDzhaz.

Musiikkiryhmän joukošša šoitettih: Vladislav D’omin (viulu, lyömäšoittimet), Hå-kon Skog Erlandsen (sak-sofoni, košketinšoittimet, lyömäšoittimet), Nikolai Za-mozdra (bassokitara, kont-rabasso), Geir Allan Reitan (košketinšoittimet, harmonik-ka, lyömäšoittimet). Jokahini

musikantti šoittau muuttomua šoitinta.

Ennein esittämistä Vladis-lav D’omin kerto, jotta tämä on musiikki-istorija linnušta Pohjosešta, kumpasella oli kau-nis ta fantastini toiveh lentyä loittoseh piirih, Karjalah ta še toteutu. Kuuntelijat musiikin avulla šeurattih linnun lentoh-lähtyö, lennon vaikeukšie, ta lopušša toteutunuon toivehen ilosie akordija.

Iče olin konsertissa ta kuun-telin tätä ihmehellistä ta epäta-vallista musiikkie. Enšin šoitti piano ta lyömäšoittimet. Šiitä lisäyty saksofonin ihmetyttä-vä musiikki, šiitä harmonikka ta lopušša Vladislav lisäsi viu-lun šoiton, a musikantit käytet-tih erilaisie šoittimie. Miušta oli kummallista yhistyä niin eri-laiset šoittimet, vain tämä on-nistu: musikantit yhissettih skandinavisen ta šuomelais-

ugrilaisen kulttuurin ta jazz-musiikin. Še tuntu ouvolta, ka kuulošti mainijolta.

Tarkotukšena oli yhistämi-ni. Ta musiikki on paraš kei-no yhistyä ei vain kanšoja, vain šukupolvija. Konsertissa oli nuorie, lapšie, heijän vanhem-pie ta vanhemman šukupolven etuštajie. Kaikin kuunneltih yhtä musiikkie.

Iče esittämini tapahtu tai-vahan alla, Studija 16 -klubin kojikkahašša pihašša, kumpa-sen koristehet ta interjeri täy-vennettih ilmapiirie.

Konsertissa esittäjien ieššä

oli improvisoitu tanššijien esit-tämini. Tanššijat – kakši mieštä ta kakši naista – tanššittih ta šeurattih musiikkie. Monilla niijen esittämini oli outuo. Vain Norjašša ta muissa Europan maissa šemmoset improvisoitut esittämiset ollah tavallisie.

Rantaekspromti-projekti on šuanun tukie Norjan Barents šihteeristöštä ta šitä toteutetah yhteistyöššä Helgeland Sinfo-nietta -yhtymän kera. Musiik-kiryhmien ta artistojen esittä-mini sosialikeškukšissa on hy-vin šuosittu tapa monissa Eu-ropan maissa, missä artistat ta kaččojat pietäh yhteyttä toini toisien kera.

Šamana päivänä, 24. elo-kuuta, musiikkiryhmä esiin-ty Istoki-keškukšešša, mis-sä hyö niise kerrottih istorijan linnušta.

On hyvä, kun meijän kaupun-kissa on šemmoset konsertit ta ois hyvä, jotta niitä olis enem-män. Oli kiva viettyä iltua täššä miellyttäväššä ilmapiirissä.

Musiikki on paraš keino yhis-

tyä ei vain kanšoja, vain šukupolvija.

KUVA

T: J

ULI

JA Ž

IHA

REVA

Venäjän poliittisen Tuatonmua -puoluvehen alovehošašton vaaliyhtymän agitatijoainehisto Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokoukšen 6. deputattijoukon vaaliloih on painettu il-masiksi 26.06.2003 hyväkšytyn Karjalan tašavallan lajin nro 681-ЗРК mukah (pykälä 51, oša 1).

8 «Oma Mua»№35(1325)14. syvyskuudu 2016http://omamua.ru

» yhteisruado

Priäžän piirii myöte koispäi lähtemätä » Priäžän kyläh vuvvennu 2014 perustettu Melliččy-fondu ruttoh ruadau. Eräs sen mieldykiinnittäi da kar-

jalazien syväindy lämmittäi projektu on “Oma Randu”. Pagizutimmo sih nähte Melliččy-fondan piälikkyö Jekaterina Jefremovua.

– Jogahine ristikanzu konzu-tahto mustoittau omis juuris, omas roindukohtas. Jogahine rubieu miettimäh sidä, ket ol-dih hänen ezi-ižät da midä hyö elettih. Omua histouriedu tut-kijes myö livailemmo fotokuva-al’bomoi, ečimmö tieduo arhii-vois, šeilailemmo gaziettoi, kä-vymmö muzeiloih. Juuri sih ai-gah ugodihgi enzimäine kynnys: 1980-luvun lopus on ylen vähä tieduo pienih kylih nähte. Midä-tahto leviembiä tieduo suammo, ga tarkah tiijustua, mittumas souhozas ruadoi tuatto libo mua-mo, äijygo kodii oli kuduastahto pienes kyläzes, jo emmo voi.

Se meijän histourii häviey vuozi vuottu. Vahnembi polvi, kudai sen mustau, siirdyy toize-le ilmale. Karjalazien perindölöi tiedäjiä vähenöy. Ga vähä on vai kerätä da suittua net histourien tiijot, pidäy lad’d’ata net muga, ku niidy vois käyttiä hyväkse.

– Ga olishäi meijän školas moine opastusaihe – “Oma Karjal” algukluasois da sit vahnembis – “Karjalan his-tourii”.– Olendal on, ga sie vähä midä paistah oman piirin histourieh nähte. Ainos vai vähembä nuordu jiäy elämäh kylih. Joga vuottu lä-hes 40% nuordu muuttau linnoih. Ku nuoret kehtattas eliä kylis da mual ruadua, pidäy tiettäväine luadie sie hyvät eländyolot. Ga paiči sidä vie pidäy opastua heidy suvaimah omua kodirandua. Sidä rounoku opastettas školis da lapsien päivykodilois, ga ole jo – vähä ken nuoris tiedäy, min-däh tämä libo tai nimi on pan-du heijän kyläle. Školis Karjalan histourien opastajal vähä midä

ongi opastusainehistuo. Midä ol-lou, kai net ollah bumuagal, hoik-kazinnu kniigazinnu. Nuorethäi rakkahembal otettas kädeh tie-dokoneh, käytettäs internettua. On ylen tärgei, mittuine ulgonpäi da sydämeči on opastusvehkeh libo opastuskniigu.

– Kelle on tarkoitettu teijän projektu?– Eri-igäzile Priäžän piiris eläji-le lapsile, meijän čupun opasta-jile, kaikile meijän lohkon eläji-le. Meijän projektan tuloksii voi-jah käyttiä hyväkse kai Karjalas dai sen ulgopuolel eläjät rahvas, kudamat rakkahal syvendyttäs meijän piirin histourieh.– Pagizemmo projektua, ku-

duas on tutkittu Priäžän pii-rin histouriedu. Konzu lopeh projektu, midä rodieu kä-deh otettavua, kačottavua da ozutettavua?– Myö luajimmo opastuskogo-muksen. Sih kuuluu internet-portal, kuduah on pandu kai tii-jot, kuduat keräimmö meijän ky-lis. Paiči sidä sen mugah on pai-nettu kniigaine, kuduadu voi-bi käyttiä Minun Karjal -uro-kal. Da ližäkse vie ohjavokniigai-ne, kui käyttiä internet-portalua da ku löydynöy ližiä tieduo, kui panna net yhteh tukkuh.

– Ičego kaiken tämän ruavoit-to? Vai oli abuniekkua?– Priäžän piirin joga kyläs meil

oli abuniekkua – viizi-kuu-zi školalastu, kuduat ruattih oman histourien opastajan piän al. Lapset kerättih ainehistuo omas kyläs, sen mugah luajittih kylän nimikorti.

Myö keräimmö nuorii tut-kijoi da opastimmo heidy, ta-luimmo Karjalan Kanzallizeh muzeih, Kižin muzeih, kus his-touriekat da tutkijat nevvottih heidy, kui kerätä ainehistuo, kui kirjuttua se mustoh.

Opastundan jälles lapset lähtiettih tiedoloin da ainehis-ton eččoh. Hyö kirjutettih kylän luonnon omaluaduvuos, ammu-zes histouries da arheolougies, kandueläjis da heijän kul’tuuras, laitoksis, kuduat ruattih nämis

kohtis, rahvahan nerolois da maltolois. Nygöstygi aigua kirju-tettih, midä da kui eletäh rahvas sit kyläs nygöi. Nämien tiedoloin pohjal internet-portalal luajitah sen kylän sivu. Sinne kerätty ai-nehisto lapset da opastajat sijoi-tetah portalale iče, se ei ole jygei. Portalah voibi panna kaiken-mostu ainehistuo – fotokuvua, kirjutustu, video- da audio -kir-jutustu, animatsiedu. Paiči sidä saital voibi tiijustua karjalazien muuzikkuperindös da käzinero-lois. Sie ollahgi video-urokat.

– Äijätgo tietäh, ku teil on moine portal?– Tänä vuon sulakuus myö sa-nelimmo täh projektah näh-te meijän piirin konferensies “Priäžän piirin histourien si-vut”. Sie nevvoimmo opastajile da nuorile tutkijoile, kui ruadua saital. Konferensies lapset sa-neltihgi oman ruavon tulok-sis. Oraskuus jo piimmö Karja-lan histourien urokkoi. Sygyzyl tahtozimmo sanella omas pro-jektas opastajien jogavuodehi-zes kerähmös Petroskoil.

– Kusbo saitto varua projek-tah? Äijygo hengie ruadoi teijän projektas?– Ven’an kukkaros saimmo grantan Znanije-Rossii -seuras-päi da ližäkse vie den’gua andoi Karjalan tazavallan Nuorižon da sportan komitiettu. Minun ližäkse projektas ruadoi vie vii-zi hengie, kudamil jogahizel oli oma ruado: yhten ruado oli muuzikku, toizen – käzinerot, kolmas vastai tehniekän puoles.

Jekaterina Jefremovua pagizutti Natalja

Sinitskaja

Uvvele internet-portalale piäzet adresil oma-randu.ru

» KILBU

Melliččy-fondu, ”Nuori Kar-jala” da Vieljärven ”Karjalan Kielen Kodi” ilmoitettih uvven kilvan ”Karjalan kieldy tihieh”, kuduan piätarkoituksennu on karjalan kielen säilyttämine da kehittämine, Priäžän piirin elä-jien aktiviziiruiččemine. Kil-bah voijah yhtyö net rahvas libo

rahvasjoukot, kudamil ollah täh tarkoitukseh pättävät projektat.

Kilbah vuotetah moizii pro-jektoi, kudamis karjalan kie-li olis silmil nägyi, kuduan tu-lokset oldas paikallizile eläjile da Priäžän piirih tulluzile hy-vin nägyjät. Tiettäväine, pro-jektan juondeh pidäy olla uuzi da kreativnoi, projektan vuoh pidäy kehittiä omua kyliä da

Priäžän piirii. Hyvä, ku pro-jektah yhtys kui vai vois enäm-bi paikallistu eläjiä. Arvostus-joukon vallitut projektat sua-jah 7 000 rublin.

Kilbu pietäh nelläh vuoroh: I vuoro – 25. elokuudu – 20.

syvyskuudu (otetah vastah pro-jektoi)

II vuoro – 21. syvyskuudu – 30. syvyskuudu (sobimuksien

allekirjuttamine kilvan voitta-jien kel da denguvaroin työndä-mine heijän tililoile)

III vuoro – 1. ligakuudu – 18. talvikuudu (projektoin todevut-tamine)

IV vuoro – 19.–25. talvikuu-du (projektoin prezentatsii ar-vostusjoukole).

Nelländen vuoron aigah ro-dieugi vallittu kilvan piävoittai,

kudai suau palkindon 20 000 rubl’ua.

Ližiä tieduo: tel. 8 963 743 71 50 (Jekaterina)

Sähköpoštu: fondmelnik@mail.ru

Internet-sivut: fond-melnica.ru/, vk.com/melnikpryazha

Karjalan kieldy tihieh

9«Oma Mua»№35(1325)

14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

» luonto

Meijän tervehyön yštävätTartukki on uuši kašvi meijän tarhoissa, ka ihmi-set tunnettih šitä jo am-muin.

Tibetin, Indijan, Mon-golijan liäketieteheššä tartukki jo muajilman ajoista on ollun kunni-vopaikalla. Šitä käytet-tih činkan, hua vojen, henkityšelimien, ihotau-tien liäkiččömiseh ta tal-vella tervehyön lujitta-miseh.

Neuvoštoliitošša tar-tukki tuli tunnetukši šotaliäkärien kautti.

Tartukin marjoissa on niin äijän vitamiinija, mit ollah biologisešti ta energettisešti hyvin aktii-visie, jotta šitä voit pityä liäkkienä.

C-vitamiinie on tar-tukissa yhtä äijän, kuin viinimarjašša, ka še šulautuu ihmisen elimistöššä helpommin ta täyvemmin. Šelvisi, jotta A-vitamiinie on tartukis-sa äijyäki enemmän kuin porkkanašša, a P-vitamii-ni antau tartukilla bakte-risiittisen vaikutukšen. E-vitamiinie on äijän veh-nän itosissa, hillošša ta šiemenvoissa. Tartukin šiemenvoi on tokoferolin (E-vitamiinin) šäilöaitta.

Tartukin kuorissa on serotonini, še hyvin vai-kuttau verenpainoh. Kai-ken lisäkši tartukissa on happoja, kumpaset alen-netah holesteriinie ta näin lievennetäh elemis-tön sklerottista prosessie.

Nykyihmini äijän šyöy valkieta leipyä, šentäh hä-nellä ei riitä B-vitamiinie, kumpaista niise on tartu-kissa.

Mainičen vielä, jotta avarušlentäjät kosmossis-sa lentyässä käytetäh tar-tukkikapsulija.

Nyt Karjalaššaki dač-ni kat mielelläh kaš va te-tah tätä hyövyllistä mar-japenšašta.

Maikki Remšujeva

Šiinä paha, missä Šiinä paha, missä mainitah mainitah

Alku n:šša 33

Alunperin tietenki paholaisen taikka muun vuarallisen olen-non varšinaista (omua) nimie ei šuanun šanuo eikä ympäris-tö ole antan šanuo šiksi, jot-ta šen nimen mainiččemisella tuo olento kučuttih paikalla. ”Šiinä paha, missä mainitah”, on kanšainvälini uškomuš. Šiitä šyyštä kontietaki ei šanottu kontiekši, jotta hiän ei vain tie-täis, konša häntä mainitah ta häneštä paissah.

Kontie ta karhu alunperin on oltu kiertoilmaukšie tarkottuan eläimen kävelytapua ta šen kar-hieta turkkie, vain ne on vakiin-nuttu elukan nimekši.

Šanottih šitä Karjalašša Täjin pojakši, Pöpökši, Pörröpiäkši, Šittanenäkši, Mečän isännäkši, Kömpelökši, Viäräkäpäläisekši, Meččäläisekši, Mössiksi, Pih-

ka šil mäkši, Lynkkäpolvekši, Metveiksi, Karvajalakši, Me-čän muur ninkiäntäjäkši, Me-čän eläväkši, Me čän mie hekši, Muš ta turkiksi, Mössiksi, Mu-tusseiksi, Mötön äpärehekši, Levieluapakši, Laholuapakši, Kul takasiksi, Käpälikkähäkši ta Levieočakši.

Kevyällä karjan ulošlašenta-aikana kontie on hyvin nälkähi-ni ta on ärimmilläh. Rahvaš tie-si, jotta šiih aikah šitä ei šuanun šanuo omalla nimelläh. Kun šanottih kontiekši, ni hänellä rupesi hampahie kivistämäh ta še alko ruatua pahua rahvahal-la. Joka kyläššä oli omat kontien mainintanimet. Akonlahešša šitä piti mainita nimellä: Mesi-kämmen, Ohtopoika, Källeröi-ni, Mečän kuninkaš, tahi muani-teltih šitä Karjanmuan haltiekši, jotta še ei koškis karjua. Alajär-vellä šillä oli toisie mainintani-

mijä: Pöppö, Mössi, Mesikäm-men, Karvajalka, Vömpelöšiäri, Mörykki. Vuokkiniemen Tollon-jovella Šuureššapyhäššä kon-tieta ei ollenkana mainittu ni-mitein, šanottih jotta šiitä riäh-kä tulou. Muuh aikah šielä ei šuanun mainita kontieta muukši kuin Mörykäkši, Mössikäkši, Pörökši ta vielä Metveik-si. Pohjosempana Kiestinkin šeutuloilla kontieta mielissel-tih tuaš toisilla nimilöillä. Ulla Muistama Sohjananšuušta ker-to: ”Liävämieš (karjanhoitaja) ei šuanun šanuo kontieta kontiekši, kun piti šanuo Mesikämmenekši, Pöpökši, Mössiksi taikka Mutus-seiksi – jotta ei kešällä mečäššä šöis lehmie.”

Šamoin oli Hietajärvel-lä: Šuu reš ša py häš šä ei ša-nottu kontiekši, vain Me si-käm me ne kši, Meč čä läi sekši ta Mössiksi. Še šiitä karjua re-

piy kešällä još kontiekši šanou Šuu reš šapyhäššä. Šuomelaisien meččämiehien käyttämät pa-kaut telušanat, kumpasilla hyö nimitettih korven kuninkašta vuarallisissa tilantehissa ta vie-lä tappamisenki jälkeh, tovisse-tah, jotta ei hyö pietty kontieta petona, vain ihmisen luatusena olentona, vieläpä jumalallisen voiman etuštajana. Šitä pakau-teltih šemmosilla šanoilla, kuin Mieš ta Vieraš, Kaima, Kai-nunpoika, Matti, Nokini mieš, Nokini poika, Kouko, Otto, Šuuri herra, Tätini poika, Van-ha Antti, Haltie, Jumala tni. Šuomenkieliseštä kirjallisuošta löytyy kontiella varmašti parišatua lisänimie. Monie näistä nimitykšistä šattuu kuu-lomah Karjalan puolellaki.

Valmisti Valentina Karakina

AAaikamies aikapoika

EE eläin erä esi-isä

HH hallavanahka halliparta harvahammas hopie hunajatassu hurta hyvä hopii hän härköinen

II isokullanen iso kurki isokäpälä

isompi iso metsä

J J jalkakyntylä juaveli jumala jumalan mies jumalanvilja

K K kainunpoika kaima karvahousu karvajalka karvakulleroini kaunoseni kiirasilmä koira koltso korven herra kouki kouko kouvo kultahammas kultakaži

kynnet käpälikäš

L L laholuappa lehmänpelko leviekäbälä levieočča lintunen luukyrpä lysmäpolvi länttädalga

M M mečänelävä mečänhašku mečänmieš mesikämmen metukka miška myntti mötyšši

N N nalle

nalli neiti neitoseni nokini neiti nokini poika

O O oččo ohto ohtonen ohtonen ohtopoika ohtoseni osmo otava otso otsonen otto

P P paha paha karsi pataryssä peto pikkusilmäni poikais puhas elävä

puhdas metsä putkitar pöppö pörö pöykäre

R R rahakarva rakki redukäbälä riista rusko ryökämöinen

S S se šittanenä šualis suurijalka suuripää svieri sykkі tapio tapiotar toppa tätinipoika

U U ukko uuhi uuho

V V vanha vanhamies veltoseni veliseni vieras vihasesi vihtahousu vilja villuri villušši virzujalgu

Ö Ö öijö

10 «Oma Mua»№35(1325)14. syvyskuudu 2016http://omamua.ru

» Vladimir Brendojevan 85-vuozipäiväkse

Brendojevan poetiekkah nähteKonzu luvet libo kuundelet L’udmila Markianovua, ei sua jiähä bokkah oman kielen no-standudielos. Hänen doklu-adas “Karjalan kielen kehittä-mine Karjalan tazavallas: kun-do, ongelmat, perspektiivat” konferentsies “Midä muaman-kieli merkiččöy ristikanzale”, on äijy mieldy, kuduat avvute-tah azuo runon kielitiedoanua-lizu. Tiedonaine kirjutti: “Kieli on kai, midä on täs muailmas. Kieles on kogo rahvahan elos probliemoinneh. Kieli on rah-vahan älyn da mielen, neron da kehityksen tovendus. Kie-li on rahvahallizen kul’tuuran mustomerki. Kieli on ainavo vä-lineh, kudaman avul voi säilyt-tiä etnokul’tuuru. Sikse kielen merkičys ristikanzan elokses nouzou ihan pinnale”.

Minä olen sidä mieldy, ku kaikis enimäl kielen merkičys nägyy runoniekoin tuotandos. Tozi runoniekat ollah ainos mielevät rahvas, kuduat mieros, elaijas da joga sanazes nähtäh enämbän toizii, parembi tutah joga kohtazen, maltetah lyhyös-ti da tarkah panna omat mielet da tiijot runoloih. Toiči runori-vin tagan voibi nähtä äijy ylen syviä mieldy dai tieduo. Opim-mo kaččuo, ezimerkikse, Vladi-mir Brendojevan runuo “Midä minä suvaičen”.

Enne omii mielii mustoi-tan, kui täh niškoi on sanonuh L’udmila Markianova: “Tämä taido varmah on kiini muaman-kieles, kudai kielikuvien avul ozuttau rahvahan ainehelli-zen da hengizen kul’tuuran pe-rindölöi. Ezimerkinny täs voibi mainita karjalastu runoniekkua Vladimir Brendojevua. Häi oli opastunnuh ristikanzu, suan-nuh ven’ankielizen opastuksen i allus kirjutteli runoloi ven'akse. No tovelline runosuoni puhkei vaste silloi, konzu häi rubei kir-juttamah karjalakse omal mu-amankielel”.

Täs on täyzi Midä minä suvaičen -runon tekstu runoili-jan kodimurdehel:

Suvaičen kezäl kebjiädy tuuldu,lapsi kui abein

säräittäy huuldu.Suvaičen koirua, suvaičen kažii,elostu kui vai voit suvaija läžii.

Suvaičen koivuu, kazvajua pihas,šiiloihgi en ole ainažes vihas.Suvaičen vihmua –

vembelen tähte.Suvaičen taivastu

sagenah tähtil.

Suvaičen Anukseh siirättiä ajua,kuunella suvaičen livvikse pajua.Suvaičen konzu sa

muhižet silmil,lienöy kai peitetty

ihalmo ilmi…

Enzi kačondal se on ylen pie-ni da helpo runo, ga sydämes voibi kylläl löydiä “sananlahjua”.

Enzimäzet kaksi runorivii ollah gu kaksi kuvastu:

"Suvaičen kezäl kebjiädy tuuldu,

lapsi kui abein säräittäyhuuldu."

Enzimäine rivi on hyvämie-line, toine vähäzel atkal. Kar-jalazet vahnat rahvas sanotah: “Konzu lapsi itköy, muamo voi-bi nagrua, lapsen abevuot on leivän kel syödävät”. Lapsen väčkändy merkiččöy hänen kaz-vandua da oman ičen ečindiä da oman luondehen da tavan ozutandua rinnal eläjile.

A ku oppinemmo molletit kuvat yhtistiä, mustoitammo Kalevala-eeposan enzimäzen runon, sen kohtan, konzu me-ren tuuli vedelöy aldoloi myöte neidisty Ilmatardu, kuni häi ei suanne lastu, a lapsi se on Väi-nämöine, kuduas algavui mei-jän “Kalevala”. Karjalan mua – se on mieron da ristikanzan tuulimual roindu, kudai on ozu-tettu sie muga:

Tuuli neitty talutteli,Aldo ajelutti tyttyöYmbäri sinizen sellän,Vuahtipiä aldoloin keskes.Tuuli luadi kohtuzekse,Merivezi mahan luadi.

Moizeh mieronroindah näh-te voibi tiijustua puaksuh toi-zien rahvahien mifolougies. Ven’asgi on frazeologizmu “vet-rom nadulo” – muga sanotah, konzu naine arbuamata kohtus-tuu.

Kolmas runorivi ozuttahes ihan elaijan šuutkakse, ga sy-vembi kaččojes merkiččöy äijä enämbän: “Suvaičen koirua, suvaičen kažii”.

Väinämöine kerras roittuu rubei omua muadu kundoh pa-nemah da äbäzöimäh, puuloi is-tuttamah da kuadamah, peldo-loi kylvämäh. Täs Brendojevalgi on mahto azuo vaste roinnuon ristikanzan sijan levendys, yh-teh puoleh – “ristikanzu, lap-si – pereh, kodi”, toizeh puoleh “ristikanzu – luondo”. Koiru

da kaži – ristikanzan lounnos otetut kodielätit. A vie mustoi-tutah ven’an kuulužat pajot da runot, kuduat oldih kirjutet-tu 1960-70 vuozil, sanommo, Konstantin Vanšenkinan pajo “Minä suvaičen sinuu, elaigu”, Vladimir Visotskoin “Minä en suvaiče…”. Smietin, oli nenil eriluaduzil runoniekoil moine hil’l’aine vastavustego sih näh-te, midä rahvahil käskiettih suvaija nevvostoliiton ižändät da herrat, midä jullattih sil ai-gua lehtih da pandih virralli-zih pajoloih da runoloih. Eni-mät meisgi sidä aigua mustellah toiči hyväl sanal: oli sidä-midä syvvä-juvva, piäle panna – eigo olluh yksikai mil kielel paista, mittuot juuret oldaneh, mittus-tu Jumalua uskuo. Runoniekat ollah huigienvaruajat ristikan-zat i muga ei voidu duumaija da eliä – hyö suvaittih pienembii, ga omaluaduhizii, toven arma-hii: omii kodiloi, perehii, “pie-nii roindurandazii”. Nenga hyö opitah opastua meidy nägemäh elaijan tovellizii merkičyksii, ga emmobo toiči kehtua heidy kuunnella.

Nelläs runorivi on ylen syvä da kaunis: “…elostu kui vai voit suvaija läžii”.

Se on tozi, konzu olet voima-toi, elostu suvaičet enämbäl, ar-vostat kallehembakse, joga elon muruzes riput mi vai vägie on, ihastut sidä, midä toiči piit tyh-jänny, mih joga päiviä et löy-dänyh aigua ni kačahtuakseh. Joga voimatuspäivän elät, gu jälgimäzen kuolendan iel, buite gu elaigu loppuh menöy. Muga enzimäzes runorivis, kus näim-mö elaijan algavundan, nellän-dessäh, kus ristikanzu lähenöy surmah, hänen runorivis aigu punaldih ymbäri elaijas, – poe-tiekkua myöte, muga menöy

aigu eeposas – pyöriy, gu ratas. Dai Vladimir Brendojeval on moine runo “Eloksen ratas”, häi sen kumman ellendi da tunzi.

Toine runopystyrivi kai on keksitty pihan da luonnon ku-vis:

"Suvaičen koivuu, kazvajua pihas,

šiiloihgi en ole ainažes vihas.Suvaičen vihmua –

vembelen tähte.Suvaičen taivastu

sagenah tiähtil."

Koivu, pihl’ai libo tuomi on joga karjalan taloin da pihan čomendus, šiiloiraškua, tiet-tävaine, suvaičemmo vähem-bäl, Brendojeval täs on moni antiteezua: ristikanzu – luon-do, mua – taivas, hyvämieline – vastumieline, koivu – šiiloi, korgei – alahaine, päivy – yö, vihmu – poudu. Filosoufi es sidä sanotah dialektiekakse. Folk-louras luondo da ristikanzu ol-lah yhtynyöt, gu perehes, Jumal (Tuatto meijän taivahalline, Tai-vahalline syöttäi) sežo yhtistyy muaristittyzienke ukonvembe-len kauti. Sanoin allut kuulu-tahgi yhtenluaduzennu: mua – muamo, taivas – tuatto, vezi – velli, poetiekas se on eeposan siä (prostranstvu). Runoniekku tahtou sanuo meile: elaijas voi-bi suvaija kaikkie, midä vai on Jumalan annettuu, ollou konzu paha mieli – ga jälles sidä tu-lou raukku migi ihastus: polta-net jallat šiiloih – kačahtattos kaunehih koivuzih da taivahah dai alevut, ihastut; jälles mär-giä vihmua nouzou päiväzen kel ukonvemmel; ku ei olis pimiedy yödy, emmo tiedäs, kui tiähtet čomendetah taivastu. Kaikkie sidä yhtes voibi sanuo kestäččy elon järjestys da tazoitus.

Menemmö ielleh, kolmandeh runopystyrivih. Enzimäzet kak-si runorivii myös ollah gu kaksi kuvastu, kudamittah Vladimir Brendojev ei voinnuh ni kirjut-tua, ni eliä, moizet net ollah hä-nele kallehet da armahat:

”Suvaičen Anukseh siirättiä ajua,

kuunella suvaičen livvikse pajua”.

Nämmä ollah kodimuan merkičykset, mittuzii on äijy hänen runolois: oma mua, oma randu, muaman da tuatan ko-dirandu, kodoilu, pieni hieru, Anus, Anusrandaine… Tämän riävyn sinounimua voibi löydiä-gi enämbän. Konzu häi kirjut-tau kieleh niškoi, ei suvaiče sa-nua ”karjalaine”, puaksumbah sanou: livvin kieli, muaman kie-li, tuattoloin kieli. Ylen kaunis on täs sana ”siirättiä” (aijua kir-kieh, rohkieh), sen lugijes nägyy šuorei dorogu, rehiet meččäžet, lagiet rannat, vuoložat jogiloin da järvien viet – mi vai bokas-päi ajajes viuhkau, huškau dai iččiedäh julgiennu ajajannu, to-vellizennu karjalazennu mie-henny (nämmä merkityt sanat on otettu toizis Brendojevan runolois). Pajattua livvikse da kuunnelta pajoloi muaman kie-lel runoilii ylen äijäl suvaičči,

iäni miehel oli helevy da miel-lyttäi, nygöi erähii hänen ru-noloi azuttih pajoloikse.

Kaččokkua vai, kunne meidy vedi runoniekku – jo näimmö nengozet aihiet: mieron da risti-kanzan tuulimuale roindan, hä-nen eländän – muan da taiva-han keskes, omua muadu myöte ajelendan. Prostranstvu leveni muadu dai aigua myöte. A mi-däbo vie pidänöy ristikanzal su-vaija, ku eliä tävvel vačal? Min-bo jätti Vladimir Brendojev jäl-gimäzikse runon azundah (ar-hitektoniekkah). On sana, kudai kaikis puaksumbah tulou vas-tah täs runos – 10 kierdua – se on suvaičen. Sil sanal algavuu jälgimäine runovirkeh:

“Suvaičen konzu sa muhižet silmil,

lienöy kai peitetty ihalmo ilmi…”

Konzu ristikanzat paistah silmil, konzu peityy ilmu, ei pie nikedä rinnale, – se on jo moi-ne yhtyndy, ku jälgiaigu tuli – suvaičendu, rakkahus sur-massah. Voibi löydiä äijy nen-gozen lujan suvaičendan ezi-merkii antičnolois kirjutuk-sis, kudamii pietäh kaikis vah-neminnu kaunisliteratuuran tuottehinnu: otammo hot erä-hät miifat, hot trageediet, hot anakreontičeskoit Sapfon ru-not: “…vihandembi roimmos heiniä, i gu ihan varuksis olen elaijanke eruomah” (Sapfo).

A viijendeskymmenendes Kalevala-eeposan runos An-nikki (jo ei vilus loppematto-mas tyhjäs vies da tuules – ma-gies meččymarjas!) buolumuar-jan kauti suau brihaččulapsen, kudual andau omat nerot Väi-nämöine enne iäres lähtendiä. Se hänen lähtendy ei ole mie-ron loppu, se on ristikanzoin polvien vaihtundu. Jälles sidä myöstin algavuu uuzi elaigu – uuzi ristikanzu tulou muale da rubieu väčkämäh, bauhimah, ruadamah, azumah, elämäh omal mual kuolendassah, toizen polven vaihtandussah.

Ristikanzan elaigu on lyhyt – rahvahien da mieron loppe-matoi, tämä fi losoufi i on Bren-dojevan mieleväs runos da hä-nen kehitetys livvin kieles. Kah-testostu rivis juoksi kai rahva-han elaigu kaikkien tärgielöin merkičyksienke, azui pyöräh-tyksen dai ei yhty kerdua. Tiet-täväine, voinnus vallita toizet aihiet da kuvat, ga yhtistiä net nengomah monimutkazeh mu-ailman laitteheh voibi vai ylen nerokas da mielevy, Jumalan lahjoitettu runoilii, mittuzennu oli Vladimir Brendojev.

Toven hyvis runolois midä enämbän luvet, sidä enämbän niis mielevytty da syvytty löv vät.Karjalakse tarku luvendu joga-hizele voibi tuvva liigua tieduo, iluo, ičentunduo, ičenarvožuttu, hengihyödyö. Lugiekkua raukku Vladimir Brendoevan runoloi da suvaikkua livvin kieldy!

Valentina Libertsova,

Alavoine

11«Oma Mua»№35(1325)

14. syvyskuudu 2016http://omamua.ru

» pei, pei, pezästy

Arbua sana

Avvuta školaniekkuaYlähänpäi alah

1. Mi kestäy 45 minuuttua? 2. Karjalan piälinnu.3. Midä suat opastajan kyzymyksih vastat-tuu?4. Mil valgiel vehkehel voit kirjuttua da pii-rustua?

Hurualpäi oigiele

1. Ken astuu aijoi huondeksel školareppu selläs?2. Mil voit kirjuttua?3. Midä luvet, konzu valmistut urokkoih?4. Mis kuus rubiet jo valmistumah školah?

Valmisti Elina Potapova

» RUNUO LAPSILE

VALENTIN BERESTOV

Mihbo ken raukku opastuu?Mihbo enzimäkse Opastuu kaži?- Tabuamah! Mihbo enzimäkse Opastunnou lindu?- Lendämäh!Mihbo enzimäkse Opastuu opastui?- Lugemah!

Kažinpoigu kazvau kažikse,Moizekse, kui kai muailmal.Linnunpoigu kazvau linnukse,Moizekse, kui kai muailmal.A lapset lugietah,A lapset toivotah,Ga heijän vahnembatgi ei vie tietä,Kunne lapsii opastus da kazvatandu vietäh.

VuvvenaijatOlis kezä igäine –muailmu kai palas.Olis ainos sygyzy –nezevys kai muailmas.Igähizel talvel kylmättäs kai käzii.A vot kevät igäine –ihan toine azii!

Karjalakse on kiändänyh Valentina Libertsova

Viišn’upuu » KERDOMUS

ELINA POTAPOVA

Elokuu on vaste alganuh. Täl aigua savus on jo äijy kypsiä muarjua, kuduat vuotetah, konzu net kerä-täh poimiččuh.

– Teriämbi, teriämbi, ota minuu! vienol iänel ruskei, kui čoman neidi-zen šokat, čihoi.

– En voi tirpua! kovah iändäy kui pilvi jyryn ai-gua mustu čihoi.

A valgei uvvessah ru-bei voiveroittamah:

– Oh, ozatoi minä! Ni-ken ei tahto ottua minuu, niken ei tahto syvvä mi-

nuu! Olen moine valgei rounoku ruohku! A-voi-voi!

Karvasmarju, kui vah-nu älykäs starikku ei sano nimidä, vai vuottau omua vuoruo.

Täs savus on oma čomevus – viišn’upuu. Sen kirjavat vihandat lehtet kebjieh šohistah omii pienii muarjoi var-doijen. Niidy ainos pidäy vardoija hyvin, sendäh ku Karjalan kezä on ylen kovasydämelline viera-hile. Viišn’upuu kazvau toizien tuhjoloin bokas, koin ikkoin al. Täs on pa-ras kohtu. Joga huondes-tu viišn’upuudu terveh-tiy pieni Veraine. Tyttö on

jo oppinuh kaikenmostu muarjua, paiči viišn’ua.

– Viišn’upuu, kuldaine, anna minule hot’ yhten pienen viišn’umuarjazen! kyzyy puus Vera.

– Anna sille harjavuo meijän siäh! Viišn’upuu on rodužin lämbimäzis mua lois, se on vieras Kar-jalan sadulois. Tiettäväi-ne, viišn’upuu voi kazvua i täs vilus, ga sille on vai-gei andua kypsii muarjoi, nev voi tyttözen buabo.

– Hyvä, buabaine. Vuotammo vie kodvazen aigua, vastai tyttö.– Ga tänä vuon vältämättäh suan viišn’umuarjan!

Veran vihandat silmät ruvettih viizahasti läpet-

tämäh.Päivät lennettih ter-

väh. Erähänny piän tyttö vie oli unis, konzu maga-vosijan luokse tuli buabo. Buabo helläh kosketti bu-nukan tukkii da šupetti:

– Nouze, kuldaine! Ar-bua, mittuine lahju vuot-tau sinuu savus!

Veraine kerras havačui, hyppäi magavosijaspäi da juoksi pal’l’ahin jalloin sa-duh viišn’upuulluo. Häi ei voinnuh uskuo omii silmii – oksazien keskes ruskot-ti viišn’umuarjaine! Ker-ras tyttöine huomai toi-zetgi muarjat.

– Passibo sinule, viišn’upuu! Nygöi olet oma meijän savus!

12 «Oma Mua»№35(1325)14. šyyškuuta 2016http://omamua.ru

Suomelas-ugrilazien kanzoinväline media -fourumu. 21.09. – 22.09 21.09. Fouruman avajazet, ruado eri sekt-

sielois. Petroskoi.22.09. Ruado kanzalliskielizien viestimien lugijoinke. Kinnermän kylä.Suomelas-ugrilazien lehtimiehien ystävyslii-ton istundo. Vieljärven kylä.

» joutoaikaSANAŽIKKOSIÄBRY on ystävys, sobu.Sih luaduh loppi bohattu mužikku köyhän kel siäbrän.

» OLIGO KUMMUA » MIDÄ? KONZU? KUS?

» SIÄNENNUSTUS

On otettu: www.gismeteo.ru

Petroskoi Anuksenlinnu Priäžy Koštamuš Kalevala LouhiYÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY YÖ PÄIVY

15/09 +9 +15 +10 +16 +8 +14 +12 +14 +13 +14 +11 +14

16/09 +9 +14 +9 +15 +8 +14 +7 +12 +9 +12 +8 +11

17/09 +7 +13 +7 +15 +6 +13 +6 +9 +8 +11 +6 +10

18/09 +10 +14 +9 +13 +9 +13 +6 +11 +7 +11 +6 +10

19/09 +11 +13 +10 +16 +9 +13 +8 +12 +9 +12 +8 +12

20/09 +9 +13 +9 +13 +8 +13 +7 +12 +8 +12 +6 +13

21/09 +9 +13 +10 +14 +8 +13 +8 +12 +9 +12 +7 +10

Karjalan tašavallan Lakijenhyväkšymiskokouš,Karjalan tašavallan hallituš,Karjalan Rahvahan Liitto takuštantamo “Periodika”

Karjalan rahvahan lehti

Peruššettu kešäkuušša 1990

PERUŠTAJAT:

Oma MuaOma Mua INDEKSI 51894 Allakirjutettava aikataulun mukah

klo 12.00. Allakirjutettu painettavakši

klo 12.00 13.09.2016 Painoš 500 Tilauš 1487 Hinta 30 rpl

Piätoimittaja Natalja Anatoljevna SinitskajaJulkaisijan ta toimitukšen ošoite:Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi,Karjalan tašavalta

Tel: (814-2) 78-05-10, 78-29-32 E-mail: omamua@mail.ru

INTERNET: http://omamua.ru №35 (1325) 14. šyyškuuta 2016

JULKAISIJA: Karjalan tašavallan autonomini laitoš Periodika-kuštantamo

Painettu valmehešta originali-make-tista 4+4-kirjapainošša, 185014, Petroskoi, Lesnoi-prospekti, 51

Lehen on rekisteröinyn Yhteyšalan, tiijotuš-tehnologijien ta joukkoviestimien Federatiivisen tarkissušvirašton KT:n toimisto

Rekisterinumero ПИ №ТУ10-00281 Redizaini – Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru

Omii mielii kirjutakkuahttp://omamua.ru

KAČČOKKUA KANZALLISKIELISTY OMIN SILMIN PROGRAMMUA NELLÄNPIÄN, 15.SYVYSKUUDU, 9.00 AIGUA ROSSIJAKARELIJA KANUALAL.JUONDAJANNU MARIJA FILATOVA

VEROIDEN TEDOLANG. KUI LAPSET ENNE KERÄTTIH MARJUA. Juondajannu Valentina Rogozina. Vepsän kielel.

LUKEMISEN LUMO. Lugupertit Suomes. Luadinuh Inna Bogdanova. Suomen kielel.

VESSELÄT VESLÄŽED. Luadinuh Uljana Tikkanen. Karjalan kielel.

PAGIZE MINUNKE OMAH KIELEH. Kui perehis paistah omah kieleh lapsienke.

Programmois on ven’ankieline tekstukiännös. Programmas

voi olla muutostu.

Karjalan taidomuzei. Kareli-ozuttelu. 03.06. – 18.09 Ozutteluh on pandu XIX-XX -vuozisavoin ku-

vua Karjalan taidomuzein fondas da taidoili-join omis fondoispäi.

TOINARGI-PYHÄPÄIVY

10.00-18.00

Adressi: Petroskoi, Karl Marksin piha, 8 Telefon: 78-37-13

Velgu on maksandal kaunisTämän zuakkunan sane-li minule eräs minun tut-tavu. Häi ruadau Petros-koin erähän bankan soit-to-keskukses – soittau bankan velguniekoile da prižmiy heis den’gua. Erä-hät ei makseta krediittoi kaksin – kolmin vuozin. Moizii oligi eräs ruavahai-ne inehmine.

– Soitan minä naizele, sellitän, ken minä olen da midä soitan. Rubein ky-zelemäh händy krediit-tah nähte, midä la da kui, mindäh etto maksa. Nai-ne sellitti, ku otti kredii-tan oman talovuon kehit-tämizekse, osti lehmiä. Lehmät töllöttih, dai vel-lat unohtuttih. Minä ielleh rubein kyzelemäh, midä la ruavoitto krediitan mak-samizekse sen jälles, kon-zu mustoititto, ku se on maksamattah (minul pidi sen kyzyö bankan siän-dölöin mugah). Sih naine vastai suorah da vagavah: “Minä molimmos!”. Sih minun kyzymykset loput-tih, sanoi Darja.

Kuundelii Ol’ga Smotrova

Germuanien päivät Petroskois.01.09. – 27. 09 Germuanien päivien programmu voibi suaja

kultura.ptz.ru/ -saital.

PruasniekkaPruasniekka Kižin šuarellaElokuun 19. päivänä Kižin šuarella vietettih Jumalan kirkaštumisen juhlua.

Pruasniekakši Kiži-musejon ruata-jat varuššettih Kižin volostin eläjil-lä ta turistiloilla erilaisie kilpailuja, šemmosie kuin ”Kirvešmiehien moni-ottelu”, kumpaseh ošallissuttih Kižin volostin eri kylien joukot, ta ”Juhlalli-ni kukkavihko”. Šamoin juhlašša piet-tih suveniirijen jarmankka ta luomis-kollektiivijen esittelyjä.

Pivon virallisešša ošašša kunnivoi-tettih Kiži-musejon restaurattorija, kumpasien luvušša oli Vladimir Mak-simov. Mieš nyt eläy Petroskoissa ta oli kučuttu pruasniekkah kunnivoviera-hana. Vladimir Nikolajevič šai muis-tolahjan pruasniekan järještäjiltä.

PIIRUAT TULTIH MAHTAVATKiži-šuaren joka pruasniekkah Va-lentina Antonova sriäppiy erilaisie makeita piiraita. Naisen kuali-, mar-ja- ta rahkapiiruat heti löyvetäh omie oštajie.

Valentina Nikolajevna joka kešä tulou kotitaloh, kumpani šijaiččou Jerstnevo-kyläššä Kižin šuaren lähel-lä. Naini jo monta vuotta on pensijalla ta nyt hänen harraššukšena ollah pii-

ruat. Kižin volostin eläjät tiijetäh Va-lentinan piirakkojen mavun ta monet tilatah häheltä sriäpnyä.

Pruasniekoissa Valentina Antono-va ošallistuu piirakkojen kilpailuih. Hiän aina šuau enšimmäisie paikkoja ta lahjoja Kiži-musejošta.

KEŠÄLOMA BOJARŠČINAKYLÄŠŠÄŠuaren juhlašša Testennikovin pere-hellä myönnettih muistolahja – kirja Oneganiemeštä.

Karina Testennikova eläy Ladva-kyläššä, ka joka kešä tulou lomalla ar-mahien ämmön ta ukon luo Karhumä-jen piirin Bojarščina-kyläh. Tytöllä on 11 vuotta. Ämmö ta ukko opaššetah punukkua emännöimäh. Šamoin Ka-rina tykkyäy kalaštua Onegajärveššä ta lukie kirjoja.

Karinan pravoukko Jegor Grigorjevič Testennikov oli Kiži-musejon parahana restaurattorina, a hänen ukko Pavel Ivanovič Testenni-kov harraštau kirvešmiehen ammat-tie ta nyt asiellisešti kunnoštau ko-titaluo ta kylyö Bojarščinašša. Še on vaikie homma, ka Pavel Ivanovič pär-jyäy.

Tatjana Bolujeva

Karina ämmöh Tatjana Testennikovan Karina ämmöh Tatjana Testennikovan kera Kižin juhlašša.kera Kižin juhlašša.