osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi

Julkisuusanalyysi: Osaaminen käyttöön

Helmikuu 2017

2

Osaaminen käyttöön

• Tässä analyysissä selvitetään Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteeseen liittyvää keskustelua suomalaisessa mediassa (toimituksellinen media ja blogit). Analyysissä tarkastellaan erityisesti sitä, minkälaisia argumentteja ja teemoja osaamiskeskustelussa nousee esiin.

• Aineiston poiminta ja määrä

• Yhteenvedot eri aihealueista

• Aineiston käsittely

• Elinikäinen oppiminen

• Argumentit, SWOT

• Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osaamisen tunnistaminen


• Nuorten työllistymisen ja koulutuksen esteet


• Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen


• Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen tunnistaminen


• Uudelleenohjautuminen työelämässä


Sisällysluettelo

3

• Tässä analyysissä selvitetään Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteeseen liittyvää keskustelua suomalaisessa mediassa (toimituksellinen media ja blogit). Analyysissä tarkastellaan erityisesti sitä, minkälaisia argumentteja ja teemoja osaamiskeskustelussa nousee esiin.

• Aiheita tarkastellaan osaamishaasteen teemojen valossa:

• Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen tunnistaminen

• Maahanmuuttajien kotoutuminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

• Elinikäinen oppiminen ja koulujen ulkopuolella kartutetun osaamisen hyödyntäminen

• Uudelleenohjautuminen työelämässä

• Nuorten työllistymisen ja koulutuksen esteet

• Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen

• Analyysissä käytetty aineisto on heinä-joulukuun 2016 väliseltä ajanjaksolta. Analyysin aineisto on poimittu M-Adaptive-hakutyökalulla, M-Brainin toteuttamasta toimialaseurannasta sekä Sitran omasta julkisuusseuranasta.

1. Vaiheen 1 rajaukset tehtiin koneellisesti kolmessa vaiheessa eri hakusanavaihtoehtoja käyttäen (ks. seuraava sivu). Vaiheittaisen rajauksen myötä osumamäärä kutistui 150 000 osumasta 2 277 osumaan.

2. Vaiheessa 2 analyytikko valitsi osumiin liitettyjen katkelmien perusteella Sitran ilmoittamiin teemoihin liittyvät relevanteimmat osumat. Näitä kertyi yhteensä 732 kappaletta.

3. Vaiheen 3 laadullinen aineisto valittiin järjestämällä edellä mainittu aineisto koneen arvioiman relevanssiluvun* mukaiseen järjestykseen teemakohtaisesti. Näistä analyytikko valitsi tutkimusaiheen kannalta keskeisimmät artikkelit. Osumia kertyi 10-30 kappaletta/teema.

Aineiston poiminta


RELEVANTTI AINEISTO

n= 732

RELEVANTTI,

LAADULLINEN AINEISTO n=140

ANALYYSIN

RAAKADATA N= yli 150 000 osumaa

3

3. Tutkimusaiheen

kannalta relevantti aineisto

2

2. Analysoitavan aineiston esivalinta

(analyytikon tekemä valikointi)

1. Tiedonkeruu

1

*M-Adaptive antaa kullekin osumalle relevanssiluvun, joka perustuu hakusanojen määrään ja ilmenemistiheyteen suhteessa artikkelin kokoon. Toisin sanoen, mitä enemmän hakusanoja osuma sisältää, sitä suuremman relevanssiluvun se saa.

http://www.geekwire.com/2016/dimensionalmechanics-raises-4-7m-enterprise-artificial-intelligence-platform/



4

Rajaus0 (n=153 246)86 %

Rajaus1 (n=22 137)12 %

Rajaus2 (n=2 277)1 %

Käsin valikoitu (n=732)

1 %

n=178 392

Teema Päähakusanat Rajaus 1

päähakusanoihin

Rajaus 2

päähakusanoihin

Elinikäinen oppiminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

oppia, oppiminen Ainakin yksi näistä: elinikä, koulu, hyödyntää

Ainakin yksi näistä: aikuiskoulutus työssäoppiminen "työssä oppiminen"

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja osaamisen tunnistaminen

maahanmuuttaja, turvapaikanhakija

Ainakin yksi näistä: kotoutua, osata, tutkinto

Kaikki nämä sanat: osaaminen, koulutus

Nuorten työllistymisen ja koulutuksen esteet

nuori, koulutus Päähakusana: työllistyä. Kaikki nämä: nuori, koulutus

Päähakusana: nuori. Kaikki nämä: koulutus, estää, työllistyä

Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen

työllisyys Kaikki nämä sanat:osatyökyky, työkyky, työssä jatkaminen

Päähakusana: osatyökyky

Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen tunnistaminen

osaaminen, tutkinto

Läheisyysoperaattori: "osaaminen tutkinto"~10

Läheisyysoperaattori: "osaaminen tutkinto"~10

Uudelleenohjautuminen työelämässä

työelämä Kaikki nämä sanat: uudelleenohjautuminen, uudelleen ohjautuminen

Ainakin yksi näistä: "uudelleen ohjautuminen" "uusi ura" "työpaikan vaihtaminen" uudelleenohjautuminen

Aineiston poiminta


5


• Valikoitu laadullinen aineisto (140 osumaa) analysoitiin luokittelemalla osumat (toimituksellisen median artikkelit ja sosiaalisen media blogit) uutisesiintyjittäin. Lisäksi artikkeleista kerättiin teemoihin liittyviä argumentteja.

• Analyysiraportti kirjoitettiin keräämällä argumentit yhdeksi tarinaksi artikkeleista ja argumenteista tunnistettujen osaamisteemoihin liittyvien aihepiirien mukaisesti. Argumenttien aukikirjoitusvaiheessa tekstistä häivytettiin toimija, eli se taho mikä argumentin oli lausunut. Toimijat häivytettiin, jotta lukijalle ei syntyisi argumentin lausujan auktoriteettiasemasta etukäteisarviota argumentin arvosta ja jotta lukija voisi punnita kaikkia argumentteja tasa-arvoisesti.

• Argumenttien aukikirjoitusvaiheen jälkeen kustakin osaamisteemasta muodostettiin argumenttikartta. Sen perusteella tehtiin kustakin teemasta SWOT-analyysi, jossa tarkastellaan millaisia mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia ja heikkouksia julkisuudessa puhuvat henkilöt osaamisteemoihin liittävät.

Aineiston analysointi

Yhteenveto

7

• Elinikäinen oppiminen:

• Työssä oppiminen nousi julkisuudessa voimakkaasti esiin yhtenä elinikäisen oppimisen teemana. Oppimisen nähtiin luovan työhön imua ja sitoutumista, mikä puolestaan lisää työssä viihtyvyyttä ja saa aikaan parempia työtuloksia. Työnantajien järjestämiä koulutuksia puolestaan arvioitiin kriittisesti: ne tuovat työntekijöille paperilla uusia taitoja, mutta työpäivien välissä olevat koulutuspäivät ovat pikemminkin hengähdyspäiviä työntekijöille, kuin oppimisen päiviä. Motivaatio oppimiseen pitää siis lähteä yksilön sisältä, ei ulkoa päin annettuna. Elinikäisen oppimisen periaate näkyy myös uusissa opetussuunnitelmissa.

• Uraa vaihtavilla, asemansa työelämään vakiinnuttaneilla, oli usein motivaatio oppimiseen, mikä oli mahdollisesti syntynyt kyllästymisestä olemassa olevaan työhön. Tällöin motivaatio oppimiseen on yksilön syntynyt sisältä: on haluttu löytää se tehtävä johon tuntee intohimoa. Aineistossa näkyi selvästi myös se, että esimerkiksi työttömyyden tai työkyvyn puutteiden kanssa painiskeleville oli tärkeää erilaiset tuen muodot. Tukea tarvitaan esimerkiksi omien kiinnostuksenaiheiden ja vahvuuksien löytämisessä. Myös palaute oppimisen tuloksista koettiin tärkeäksi.

• Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osaamisen tunnistaminen:

• Maahanmuuttajiin liittyneessä keskustelussa nousi esille erityisesti maahanmuuttajien kielitaitoon liittyvät kysymykset. Mielipiteet julkisuudessa jakautuivat kahtia: joko nähtiin että Suomen kaltaisessa maassa pärjää pelkällä englannin kielellä, tai sitten esitettiin että työllistyäkseen maahanmuuttajan tule osata suomea. Maahanmuuttajien motivaatio työskentelemiseen nähtiin korkeana, mutta koska esimerkiksi lainsäädännön esteiden ja byrokratian vuoksi maahanmuuttajien osaamisesta ei ole vielä täyttä selvyyttä, joten on mahdollista että heidän työmarkkinoille siirtymisensä viivästyy. Vastaanottokeskuksissa tehdyt projektit ja aktivointi olivatsen sijaan tuoneet erinomaisia tuloksia.

• Kotoutumisen avainkysymyksenä nähtiin työllistyminen: se avaa mahdollisuuksia kielitaidon kartoittamiseen, sosiaalisten verkostojen laajentamiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Työllisyys on myös avain kansalaisuuskokemuksen syntymiselle: ”Käyn töissä, maksan veroja, olen suomalainen”. Työnantajilla oli hyviä kokemuksia maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palkkaamisesta. Yrittäjyyden tiellä nähtiin kuitenkin esteitä.

• Nuorten työllistymisen ja koulutuksen esteet:

• Nuorilla voi olla oppimisvaikeuksia, jotka saattavat olla syynä pitkäaikaistyöttömyyteen. Monilla nuorilla elämän perusasioiden kuntoon laittaminen ensimmäinen askel. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen määrä herättää keskustelua. Oman alan ensimmäisen työpaikan löytäminen on vaikeaa, ja vuosi valmistumisen jälkeen lähes neljännes kaikista ammattillisen perustutkinnon suorittaineista on työttömänä. Ammattiliisen peruskoulutuksen rahoituksesta vain muutama prosentti perustuu niistä valmistuneiden työllistymiseen ja jatkokouluttautumiseen.

• Nuoret tarvitsevat monialaisia, matalan kynnyksen palveluja etsiessään koulutus- ja työmahdollisuuksia. Esimerkkeinä ohjaamo- ja yrittäjäpajatoiminta. Kuuden euron tuntipalkka työuran alussa herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Samanaikaisesti matalan aloituspalkan kanssa keinona voisi olla nuorten tuloveron laskeminen. Nykyistä laaja-alaisemmat tutkinnot ovat eräs keino helpottaa työllistymistä. Kuntouttava työtoiminta tukien menettämisen uhalla sai krit iikkiä. Rakennus- ja telakka-alalla on oppilaitosyhteistyötä, joka helpottaa ensimmäisen työpaikan saamista. Laajempi ratkaisu voisi olla osallistava sosiaaliturva,jolla aktivoitaisiin tukien varassa eläviä ihmisiä. Nuorisotakuun rahoituksen leikkaaminen sai kritiikkiä. Nuorisotakuussa on monta eri ministeriötä toimijana, mikä voi heikentää sen vaikuttavuutta.

• Analysoitaviksi valituissa keskusteluissa poliitikot, niin oppositiosta kuin hallituspuolueista, etujärjestöt ja toimittajat olivat eniten äänessä. Bloggaajat käsittelivät työllisyyskurssin sisältöä, työssäoppimista ja yhteiskunnan tukemaa kouluttautumista.


Yhteenveto

8

• Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen:

• Myös osatyökykyiset tarvitsevat paljon tukea työllistyäkseen tai jatkaakseen työuraansa. Avuksi tässä on henkilökohtainen mentorointi, jonka avulla voidaan löytää osatyökykyisen vahvuudet ja motivaatio. Avainasemassa on oppiminen ja uuden löytäminen. Motivaation pitää kasvaa osatyökykyisen sisältä.

• Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla on riippuvaista talouden suhdanteista: työllisyysasteen laskiessa työelämästä karsiutuu enemmän sellaisia henkilöitä, joilla on jonkin asteisia työkykyongelmia. Välityömarkkinoiden merkitystäkään ei täysin ymmärretä. Parhaimmillaan ne tarjoavat väylän avoimille työmarkkinoille siirtymiseen.

• Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen tunnistaminen:

• Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen tunnistamiseen liittyneessä keskustelussa tuotiin voimakkaasti esiin yksilön oma vastuu osaamisensa markkinoimisessa. Tämä toteutuu erityisesti humanistisilla aloilla ja yhteiskuntatieteissä. Nähtiinkin että oppilaitosten työelämävalmennuksen tulisi antaa opiskelijoille parempia valmmiuksia omien vahvuuksiensa tunnistamisessa. Muutamissa puheenvuoroissa esitettiin, että jokaisella on työelämän murroksessa oltava valmius uuden oppimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Elinikäisen oppimisen periaate toistui myös tutkintoihin liittyvissä keskusteluissa.

• Puheenvuoroissa esitettiin myös että tutkintokeskeistä ajattelua tulisi uudistaa siten, että siirryttäisiin painotuksiin osaamisen suhteen. Opiskelu ei valmistaisi tutkintoon, vaan opiskelusta karttuisi osaamisen kokonaisuus mikä tukee omaa kehitystä sekä työn tarpeita. Tämä merkitsisi yksilöille haastetta löytää omat kiinnostuksen kohteensa, jotka ovat tasapainossa työelämän vaatimusten ja työllistymismahdollisuuksien kanssa.

• Uudelleenohjautuminen työelämässä:

• Epävarmuus työelämässä, kuten jatkuvat yt-neuvottelut, ovat usein syynä uudelleenohjautumiseen työelämässä. Toisaalta myös pitkäaikaisten haaveiden toteuttaminen voi olla syynä työpaikan ja alan vaihtamiseen. Toisaalta esiin nousi, että yhteiskunnan kustantaman kalliin koulutuksen jälkeen vaihtaminen matalampaa koulutusta vaativaan työhön on yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Ammatinvaihtajan kannattaa pohtia, millaista työ on tulevaisuudessa ja mille aloille tarvitaan tekijöitä. TE-toimisto suosittelee puolestaan nopeasti työmarkkinoille suuntautuvaa uudelleenkoulutusta. Oman osaamisen tunnistaminen ja piilotyöpaikkojen löytäminen koetaan haastavaksi uudelleenohjautumisessa.

• Tanskan malli nousee esiin työmarkkinoiden joustavuutta pohdittaessa. Tanskassa uskalletaan vaihtaa työpaikkaa, sillä työttömyysturva on alkuvaiheessa hyvä. Malli nähtiin niin uhkana kuin mahdollisuutena. Vuokratyö ja työssäoppiminen nähtiin keinoina uudellleenohjautumisessa. Perustulo voisi helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Uudelleenkouluttautuminen nähtii myös taloudellisena riskinä, toisaalta jatkuva kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen nähtiin keinoina pysyä työelämän mullistusten mukana. Koneoppiminen voi olla uhka tietotyöläisten työpaikoille, mutta koneoppimisen rinnalla tarvitaan esimerkiksi uutta luovaa suunnittelutyötä.

• Analyysoitaviksi valituissa keskusteluissa kansalaiset ja bloggaajat olivat eniten äänessä. He kertoivat omista kokemuksistaan uudelleenohjautumisessa työurallaan ja motiiveista siihen. Oman osaamisen tunnistaminen nousi myös esiin. Viranomaiset kertoivat esimerkiksi yritysyhteistyöstä, jolla pyritään löytämään tehtaan tarvitsemia työntekijöitä. Toimittajat pohtivat syitä uudelleenohjautumiseen työuralla ja työelämän tulevia trendejä.


Yhteenveto

TAKAISIN ALKUUN

Elinikäinenoppiminen

10

Elinikäinen oppiminen

Elinikäiseen oppimiseen liittyvät argumentit*

• Työssä oppiminen:

• Työssäoppimisesta aineistossa kirjoitettiin varsin paljon. Nähtiin että työnteko ja oppiminen kulkevat käsi kädessä ja ne ruokkivat toisiaan. Luokkahuoneoppiminen sen sijaan nähtiin tehottomana. Työssäoppimisen eduksi nähtiin sen joustavuus, koska se huomioi työntekijöiden erilaiset oppimistavat. Oppimistapahtumaa voidaan rikastuttaa erilaisilla pedagogisilla käytännöillä. Työssä oppimisen eduksi nähtiin myös se, että oppiessaan työntekijät keksivät uusia tapoja tehdä työtä. Työnantajien olisikin syytä vaalia täl laista innovaatiokapasiteettia, sillä se on yksi keskeisimmistä selviytymiskeinoista jatkuvan muutoksen keskellä nyt ja tulevaisuudessa. Työssäoppiminen on myös hyvin yksilöllinen prosessi. Eräässä kirjoituksessa todettiinkin, että omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan tulisikin peilata omien tunnetilojen avulla: kun on saavuttanut työtä tehdessään syvän uppoutumisen ja ajan ja paikan unohtamisen tilan, toimitaan omalla vahvuusalueella. Omien tuntemuksien lisäksi tarvitaan kuitenkin ulkopuolista arviointia omien arvioiden tueksi.

• Osaaminen ja oppiminen:

• Yhdessä kirjoituksessa puututtiin ”kaiken osaavien superihmisten” aiheuttamiin paineisiin työuraansa aloittelevien keskuudessa. Kirjoituksessa painotettiin sitä, että kukaan ei voi osata kaikkea, joten omia puutteitaan ei kannata häpeillä. ”Superihmisen” illuusio syntyy kirjoituksen mukaan siitä, että huippuammattilaiset toimivat omilla vahvuusalueillaan ja tuntevat intohimoa tekemäänsä kohtaan. Muuten nämä henkilöt ovat aivan tavallisia ihmisiä vahvuuksineen, erikoisuuksineen ja heikkouksineen. Uuden oppimisen ja osaamisen hankkimisen nähtiin edellyttävän myös uhrauksia. Nämä uhraukset voivat liittyä esimerkiksi sosiaaliseen asemaan tai ajankäyttöön. Oppimisen edellytys voi olla myös se, että työn j a harrastusten priorisointi on laitettava väliaikaisesti uusiksi, tai että uutta oppiakseen ottaa urallaan askelen taaksepäin. Henkilökohtainen kiinnostus koulutukselle annettu merkitys ja mahdollisuus hyödyntää omia kokemuksia tukevat oppimista. Aikuiset myös toivovat tutkimuksien mukaan tukea edelleen omien oppimistapoihinsa. Oppimisen nähtiin tapahtuvan perinteisen koulutuksen ulkopuolella. Esimerkiksi osaamisen kehittäminen ja oppiminen tietotyössä on monimutkainen prosessi, jota ei voi tarkkaan suunnitella tai tietää etukäteen. Se vaatii kokonaisvaltaista heittäytymistä ja uteliaisuutta selvittää, mitä tapahtuu. Pitää itse ottaa selvää, sukeltaa työhön. Ymmärryksen tie kulkee vain kokemuksen ja sisäistämisen kautta, määrätietoisen tutkimisen ja harjoittelun kautta. Tarkoituksenmukaisessa oppimisessa teoriaymmärrys ja käytännön osaaminen kietoutuvat tiivisti yhteen. Työssä oppimisessa, jatkuvassa osaamisen kehittämisessä, sitä vastoin mennään toiminta edellä, ja teoria astuu mukaan siinä vaiheessa, kun toiminta tarvitsee sitä tuekseen. Teoria selittää ja tukee todellisuutta, kun sitä tarvitaan, ja todellisuus antaa jatkuvaa palautetta siitä, miten ajattelu toimii.

• Koulutuksessa saatavat opit herättivät ristiriitaisia ajatuksia. Esimerkiksi koulutuksessa opittavat taidot ovat hyödyllisiä työelämässä, mutta niiden sanallistaminen esimerkiksi työnhakuvaiheessa saattaa olla vaikeaa. Erityisen haastavaksi koettiin se, kuinka itseään voi markkinoida luovana ja itsenäisenä ajattelijana? Toinen kirjoittajien mieltä askarruttanut kysymys oli opittujen taitojen mittaaminen ja niiden kehittymisen seuraamisen vaikeus: on helppoa havaita oppineensa käyttämään vaikkapa konkreettisia tietokoneohjelmistoja tai laskemaan tiettyjä asioita kuin huomata, että oma ajattelu ja yleissivistys pikkuhiljaa kehittyvät.

• Tulevaisuuden työ:

• Kirjoituksissa silmättiin myös työn ja osaamisen tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa osaamistarpeet painottuvat erityisesti ajattelu- ja vuorovaikutustaitoihin ja vähemmän substanssitietoon ja –osaamiseen. Työ muuttaa muotoaan ja tulevaisuuden työ edellyttääkin monipuolista osaamispohjaa, jonka päälle rakennetaan useampia syvemmän osaamisen alueita. Osaamista on myös jatkuvasti kehitettävä ja opittava uutta. Selviytyäkseen työn murroksesta selviää on kouluttauduttava jatkuvasti. Sekä poisoppimisella, että uudelleenoppimisella on roolinsa. Tulevaisuudessa korostuu enemmän yhteisön osaaminen ja yksilön osaamisen soveltaminen osana kokonaisuutta. Oppivat yhteisöt ja organisaatiot tukevat jatkuvaa työn kautta oppimista ja luovaa oppimisen kulttuuria. Osaaminen voidaan jopa nähdä täysin vuorovaikutuksen ominaisuutena, ei niinkään yksilöön kertyneenä kykykokoelmana. Tämän vuoksi tarvitaan joustavampia ja yksilöllisiä opiskelupolkuja tunnustavaa koulutusta, sekä työelämäkeskeisyyttä ja työssä oppimisen tunnustamista.

*Tähän osioon on koottu yrittäjien, konsulttien, kansalaisten/bloggareiden, poliitikojen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden,

viranomaistahojen ja opiskelijoiden argumentteja

11

• Työpaikan koulutukset:

• Työpaikan järjestämiin koulutuksiin suhtauduttiin varsin kriittisesti. Koulutukset ovat osa aikuisiällä oppimista ja se jatkuu usein työnantajan tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Yhdessä kirjoituksessa kuitenkin kyseenalaistettiin, kannattaako yrityksen panostaa työntekijän osaamisen kasvattamiseen? Onko koulutuksen kuluista ja hyödyistä käytettävissä faktoja? Kysymyksiä herätti myös se, millä keinoilla yritys varmistaa, että oppien hyödyt jalostuvat yrityksen hyödyiksi? Yritysten lainmukainen velvollisuus on tuottaa omistajilleen voittoa, mutta miten työntekijöiden kouluttaminen todellisuudessa tukee tätä tavoitetta? Kysyttiin työntekijöiltä, mitä tämä itse on oppinut seminaareissa ja koulutuksissa? Onko hyöty on realisoitunut yrityksen viivan alle? Onko yritys saanut kouluttamisesta omansa pois? Yritysten järjestämät koulutukset nähtiin myös pelkkänä tiedon siirtona joka liittyy osaamisen kehittämiseen ja muutokseen. Koetaan että yksilöiltä puuttuu tietoja ja taitoja, joita organisaatio tarvitsee strategiansa toteuttamiseen. Organisaatio järjestää koulutuksen, jonka jälkeen työntekijöillä – ja edelleen organisaatiolla –katsotaan olevan käytössään saadut uudet valmiudet. Tieto on siirretty, osaamistarpeeseen on vastattu, tietämyksessä ja taidoissa ollut aukko on täytetty! Kouluttamalla työntekijöitä katsotaan myös organisaation muuttuvan ja kehittyvän. Erilaisiin koulutuksiin ja valmennuksiin käytetään paljon resursseja, mutta mikä on niiden todellinen hyöty kehityksen veturina? Kuitenkin Ihmisen aivot ovat valitettavan tehoton kone muistamaan irrallisia asioita keskellä infotsunamia. Tutkimustenkin mukaan opitun muistijälki haihtuu pääosin muutaman päivän aikana, mikäli oppia ei vahvisteta. Opittua ei kuitenkaan ehditä vahvistamaan, tai edes miettimään mitä omassa toiminnassa opitun perusteella pitäisi muuttaa tai kehittää. Ongelmana nähtiin se, että ikääntyvät ihmiset jäävät koulutuksien katvealueeseen. Mutta entä kun pelkkä tiedon lisääminen ja taitojen kasvattaminen ei riitä, kun halutaan kehittää toimintaa laajemmin, muuttua, tehdä jotain toisin, paremmin? Tämähän on usein myös koulutusten ja valmennusten keskeisin lähtökohta. Koulutus ei kuitenkaan itsessään voi muuttaa ihmisen tapaa toimia, käytöstä, koska se on irrallaan siitä, mitä arjessa, itse työssä, tapahtuu. Koulutuksessa läpi käydyt harjoitukset ja simulaatiot saattavat auttaa tiedon soveltamisessa, mutta eivät kuitenkaan vastaa ’oikeaa elämää’. Jos ihminen palaa koulutuksen jälkeen tuttuun rooliinsa ja työympäristöön, samaan muuttumattomaan sosiaaliseen kontekstiin, ei ole kovin realistista odottaa merkittävää muutosta. Koulutusten ja valmennusten keskeinen ongelma on, että niiden tavoitteena on kehittää osaamista ja toimintaa työssä, mutta ne toteutetaan työstä irrallaan. Opimme toimimalla ja tekemällä. Siksi paras tapa kehittyä on panostaa osaamiseensa ja pyrkiä yhdessä toisten kanssa muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Osaamisen kehittämistä ei voi tehdä keskusjohtoisesti ulkoapäin. Sen tulee olla sisäänrakennettu, keskeinen osa kaikkien työtä, vuorovaikutusta, yhteistä ongelmanratkaisua… Iso kysymys onkin, miten organisaatio voisi mahdollistaa työssä tapahtuvan keskinäisen mentoroinnin luontevaksi ja merkittäväksi osaksi jokapäiväistä toimintaa?

• Oppimisen kaari:

• Aikuisopiskelun etuna nähtiin opiskelijan aikaisemmat opinnot. Aikuisopiskelijat myös kouluttautuvat johonkin heidän ammattitaitonsa kehitykseltään jo ennestään ja työllistymismahdollisuuksiltaan lupaavaan ammattiin. Silloin koulutukseen osallistuvilla on valmiiksi koulutusta, tutkintoja, ammatillisia taitoja ja kokemusta, jota oppimisessa voidaan hyödyntää. Aikuiskoulutuksen ammattitutkinnon suorittamisessa ammattiin kuuluvien työtehtävien oppiminen on omaehtoista oman aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen hyödyn yhdistämisessä siihen, mitä opittavaa on toisilta koulutukseen osallistuvilta, opetushenkilöstöltä ja ammatissa paraikaa työskenteleviltä. Koulutuskilpailun haittapuolet täytyy voittaa opi ttavista asioista koulutuksessa sopimalla molemminpuolisesti ja yhteisesti. Aikuisopiskelijoilla on jo koulutusta ja taitoja elämän varrelta, joiden oppimisesta koulutuksessa täytyy siis sopia molemminpuolisesti ja yhteisesti. Menestys rehellisin asioin ja ihmistuntemuksin on oikeaa menestystä.


Elinikäiseen oppimiseen liittyvät argumentit*

*Tähän osioon on koottu yrittäjien, konsulttien, kansalaisten/bloggareiden, poliitikojen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden,

viranomaistahojen ja opiskelijoiden argumentteja

12


SWOT

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Työpaikkakoulutus arjen keskellä -> tapahtuuko todellista oppimista?

Yksilölliset opetussuunnitelmat

Yksiöllisten vahvuuksien tunnistamattomuus

Kukaan ei ole superosaaja, superosaajaksi kasvetaan

intohimojen ja omien vahvuuksien myötä Omien kykyjen

rajallisuuden myöntäminen

Työelämän tarpeet eivät vastaa koulussa

opittua

Tulevaisuuden työ edellyttää monipuolista osaamispohjaa, jonka päälle rakennetaan

useampia syvemmän osaamisen alueita

Oppimisen on oltava jatkuvaa

Ikääntyvät ihmiset jäävät koulutusten

katvealueeseen

Oppiminen on koulutuskeskeistä

Uuden oppiminen innostaa

Ikääntyvien ihmisten kyky omaksua uutta.

Heijastuuko työllisyyteen ja

mahdollisuuksiin jatkaa työuraa

Itseohjautuva oppiminen ei sovi

kaikille

Yksilö ja yksilön motivaatio ja vahvuuksien

tunnistaminen

Digitaalisuus lisää paineita

oppimiselle

Tavoitteellisuus, yhdenvertaisuus, myönteisyys, luovuus ja joustavuus, yhteistyö

ja kannustaminen, usko onnistumiseen ja sitkeys päämäärän tavoittelussa

Alan vaihtaminen innostaa oppimaan ja

tuo puhtia

Koulutuskriittisyys työläismiesten keskuudessa on

ennakoitua laimeampaa

13

https://tyontulevaisuus.fi/2016/10/18/tyon-muutoskulkuja-osa-3-osaaminen-ja-koulutus/

Esimerkkikatkelmia aineistosta


https://elinvoimainenorganisaatio.wordpress.com/2016/10/26/osaamisen-kehittaminen/

14



http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hyva-kysymys-miten-tyossa-oppii-tunnistamaan-omat-vahvuutensa-23877452/

TAKAISIN ALKUUN

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hyva-kysymys-miten-tyossa-oppii-tunnistamaan-omat-vahvuutensa-23877452/

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja

osaamisen tunnistaminen

16

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajiin liittyvät argumentit*

• Kielitaito:

• Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyneissä kirjoituksissa kielitaidon merkitys nousi erityisen voimakkaasti esiin. Toisaalta nähtiin, että laaja suomen kielen taito ei ole tarpeen, koska englannin kielestä on kehittynyt Suomessa eräänlainen konsernikieli. Toisaalta myös pelkän englannintaidon arveltiin riittävän. Suomen kielen taidon merkitys puolestaan korostui lapsiperheissä, sillä sen arveltiin helpottavan monien käytännön asioiden hoitoa. Lapsien vanhempiaan paremmassa kielitaidossa oli myös riskinsä, sillä jos vanhemmat eivät osaa suomea ja lapset ryhtyvät puhumaan sitä ja käyttävät keskenään kavereidensa kanssa, perheen sisälle voi muodostua kielikuilu. Työn kannalta suomen kielen taitoa ei arvioitu tarpeelliseksi kaikissa tehtävissä. Mutta toisaalta laajakaan kielitaito muista kielistä kuin suomen kielestä ei välttämättä edistä työllistymistä. Hyvän suomen kielen taidon arveltiin olevan välttämätön kuitenkin niissä tehtävissä, joissa ollaan tekemisissä esimerkiksi turvallisuusmääräysten kanssa. Kielitaito on usein myös edellytys uralla etenemiselle ja asiantuntijatyölle. Tästä huolimatta englannin kielen koulutukseen ei kuitenkaan aina riitä hakijoita mm. maahanmuuttajille tulleiden esteiden vuoksi.

• Osaaminen ja osaamiskartoitukset:

• Maahanmuuttajien työllistymisen esteenä ja erityisinä vaikeutena nähtiin kunnollisten osaamiskartoitusten puute. Turvapaikanhakijoilla on paljon taitoja ja koulutusta sekä halu tehdä töitä Suomessa, mutta tätä osaamista ei kuitenkaan kartoiteta riittävän nopeasti tai lainkaan. Keskeisintä olisikin selvittää turvapaikanhaki joiden osaamista, koulutusta ja kiinnostuksen kohteita. Hankaluutena osaamisselvityksissä on muun muassa tutkintotodistusten puuttuminen turvapaikanhakijoilta sekä tutkintojen yhteensopimattomuus suomalaisen koulutusjärjestelmän kanssa.

• Suomalaisviranomaisten yhteistyö, byrokratia ja lainsäädäntö:

• Kirjoituksissa todettiin, että suomalaisten viranomaistahojen yhteistyössä on parantamisen varaa. Esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi eri ministeriöiden, turvallisuusviranomaisten ja SPR:n oli pakko toimia yhteistyössä, mikä selkiytti niiden toimintamalleja. Raja-aitoja olisi kuitenkin kaadettava edelleen, jotta asiat sujuvat paremmin. Myös koulutusorganisaatioiden tulisi tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä ja koordinoida erilaisten kurssien tarjontaa ja vaiheistuksia. Byrokratian ja lainsäädännön käytännönongelmia on mm. se, että työpaikan vastaanottaminen voi olla vaikeaa esimerkiksi sen vuoksi, että ajokorttia on vaikeaa muuttaa suomalaiseksi. Myöskään kuka tahansa ei voi ryhtyä lääkäriksi vaikka hänellä olisi koulutus. Kirjallinen todistusta koulutuksesta tarvitaan. Suomen hallinnon mekanismit eivät kaiken kaikkiaan ole vielä riittävän joustavia.

• Kotoutuminen, kotouttaminen:

• Kotouttamisesta ja maahanmuuttajien kotiutumisesta keskusteluissa korostettiin ihmissuhteiden merkitystä. Kotoutuminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan ihmissuhteiden verkostossa joka sisältää niin kantaväestöä kuin vertaisasemassakin olevia ihmisiä. Sosiaalisten suhteiden merkitys liittyy ihmisten hyvinvointiin ja pääsyyn osalliseksi muista yhteiskunnan areenoista kuten muun muassa työmarkkinoista. Kotoutumisessakin suomen kielen ja kulttuurin tuntemus on välttämätöntä jotta asiat sujuvat. Niiden tuntemus edistää työllistymistä. Toimettomuus passivoi kenet tahansa pitkällä aikajänteellä. Maahanmuuttajien integraatiota olisikin erään kannanoton mukaan mieluummin kutsuttava inkluusioksi: tarkoitus ei ole sulauttaa yhteiskuntaan vaan ottaa kaikki mukaan sellaisina kuin ovat. Toisen polven maahanmuuttajat ovat usein syntyneet ja varttuneet Suomessa, ja lapset käyvät suomalaisen koulun ja sope utuvat Suomeen, vaikka kokevatkin usein kahden eri kulttuurin ristiriitoja. Näitä lapsia ei kuitenkaan voi enää kutsua vanhanaikaisesti maahanmuuttajiksi, koska he ovat rikastuttaneet suomalaista kulttuuria jo aivan syntymästään lähtien. Kotouttamisen nähtiin olevan lääke myös radikalisoitumista vastaan. Kotouttamisen ongelmana on kuitenkin kuntien vaikeus suunnata resursseja kotouttamistyöhön valtiolta tulevien korvauksien niukkuuden vuoksi.

*Tähän osioon on koottu maahanmuuttajien, yliopistojen ja korkeakoulujen, työnantajien, vastaanottokeskusten ja SPR:n,

etujärjestöjen, poliitikkojen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden ja viranomaistahojen argumentteja

17

• Asenneilmapiiri:

• Suomalaisen asenneilmapiirin nähtiin osaltaan hidastavan maahanmuuttajien kotoutumista. Esimerkiksi turvapaikkapäätösten hidas käsittely vaikeuttaa työllistymistä ja turhauttaa maahanmuuttajia. Myös perheiden yhdistämiseen liittyvät ratkaisut nähtiin muutamissa mielipiteissä lyhytnäköisiksi ja maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita koskevia päätöksien arveltiin tehtävän vaaleja odoteltaessa muutaman vuoden perspektiivillä. Tässä mielessä demokratia koetaan ongelmalliseksi, sillä päättäjät keskittyvät helposti vain äänestäjien suosion kalasteluun. Suomi on myös hyvin sulkeutunut verrattuna moneen Euroopan maahan. Tämä näkyy turvapaikanhakijoiden kohtelussa: osa on korkeastikoulutettuja, mutta heidän taitojaan ei käytetä hyväksi. Turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteenä ovat myös työpaikkojen asenteet, sillä maahanmuuttajien pelätään vievän työpaikkoja vanhoilta työntekijöiltä. Paikalliset asukkaat ovat myös joissain pienemmissä kunnissa vastustaneet turvapaikanhakijoiden tekemää vapaaehtoistyötä päiväkotiryhmissä. Vastakkaisena esimerkkinä esimerkiksi Kyyjärvellä, maahanmuuttajien ja paikallisasukkaiden yhteistyö on lähtenyt erinomaisesti käyntiin sen jälkeen kun ryhmät tutustuivat toisiinsa ja alkoivat rakentaa välilleen luottamusta. Osa maahanmuuttajista on myös työllistynyt paikalliseen yritykseen. Maahanmuuttajien tulon paikkakunnalle nähtiinkin virkistäneen asukkaiden toimeliaisuutta. Toisaalta kirjoituksissa muistutettiin myös kantaväestön keskinäisten välien merkityksestä: ”Ääriryhmille ja sivistymättömille vastarintaihmisille naureskelu on typerin teko ikinä, väheksyminen on heikkoa yhteiskuntapolitiikkaa ja taitamatonta riskienhallintaa.” Maahanmuuttajaryhmien välisisistä eroista todettiin, että ulkomaisista työnhakijoista eurooppalaiset työllistyvät muita ryhmiä paremmin. Maahanmuuttajien työhakemukset saattavat hautautuvat hakemuspinojen pohjalle. Myös ulkomaisiin tutkintoihin saatetaan suhtautua asenteellisesti.

• Työharjoittelu ja työllistyminen:

• Työllistymisen näkökulmasta kirjoituksissa nostettiin yksityisten yritysten järjestämät työharjoittelut, jotka on koettu erittäin hyödylliseksi turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Niissä pääsee tutustumaan suomalaisten työpaikkojen arkeen ja työskentelytapoihin ja myös kielitaito kohentuu työn lomassa. Työnantajilla on liiketaloudellinen intressi palkata uutta työvoimaa, ja tämän vuoksi ne tarvitsevat erilaisia ja uusia tapoja rekrytoida henkilökuntaa. Yhtenä esimerkkinä tästä on se, että työelämään integroituneet maahanmuuttajat voivat toimia linkkinä vastatulleiden turvapaikanhakijoiden ja työvoimaa hakevien yritysten välillä. Verkostojen puute sekä työnantajien ja yhteiskunnan asenteet kuitenkin vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksista nostettiin esiin mm. maataloustyöt. Maatalouden parissa toimivat yritykset ovat pitkään käyttäneet maatilan töissä, marjojen poiminnassa tai turkistarhauksessa ulkomaista vuokratyövoimaa. Tällöin työntekijöiden laadusta tai osaamisesta ei etukäteen ole ollut minkäänlaista tietoa. Maahanmuuttajamäärän lisäännyttyä paikalliset yritykset voivat pyytää lähempää vastaanottokeskuksista monenlaisia ihmisiä työharjoitteluun ja sen jälkeen ratkaista, kenelle tarjotaan vakituisia tehtäviä. Yrittäjät ovatkin olleet eritäin tyytyväisiä tällaiseen yhteistyöhön. Yksilöllinen kohtaaminen ja yksilöllisten koulutussuunnitelmien tekeminen ovat avain työllistymiseen. Näihin liittyvät kumppanuudet työelämän ja maahanmuuttajaopiskelijoiden välillä onkin otettu hyvin vastaan, mutta se edellyttää yhä ennakkoluulottomampaa suhtautumista työelämältä. Tällaisten koulutusmallien tarkoituksena kuitenkaan ei ole, että maahanmuuttajien kielenopetus sysätään työpaikoille. Maahanmuuttajien ja työpaikkojen välissä toimivien tahojen olisi tuettava työnantajia ja autettava omalta osaltaan ammattikielen ja suomalaisen työkulttuurin omaksumisessa. Olisi myös tärkeä pohtia, miten voisi hyödyntää maahanmuuttaja-ammattilaisten osaaminen, vaikka heidän kielitaitonsa ei vielä vastaisikaan suomalaisen työelämän vaatimuksia. Pitäisikö mielummin arvostaa osaamista vai takertua puutteelliseen kielitaitoon? Työelämässä kielitaito kuitenkin paranee päivä päivältä. Työllistyminen edistää kotoutumista, sillä maahanmuuttajat kokevat usein olevansa toisen luokan kansalaisia, kunnes pääsevät kiinni ammattiopintoihin tai työelämään. Työllistyminen onkin avain aitoon kotoutumiseen: ”Käyn töissä ja maksan veroja. Olen siis suomalainen”, totesi eräs maahanmuuttaja. Maahanmuuttajat olisivat myös avuksi työvoimapulasta kärsivillä aloilla, ja tämän vuoksi näyttökokeiden mahdollisuutta tulisi lisätä. Heissä olisi potentiaalia lisätä osaavaa työvoimaa pikakoulutuksen avulla esimerkiksi rakennusteollisuuteen, joka on ”ukkoutumassa”. Maahanmuuttajien yrittäjyyden edessä on runsaasti esteitä, ja erityisesti aloittelevan start-up –yrittäjän on vaikeaa saada apua tai rahoitusta. Kaikilla ei ole samoja valmiuksia oppia uutta. On täysin kirjoitus-ja lukutaidotonta ja korkeasti koulutettua väkeä. Haaste on suuri, etenkin kun Suomessa talouden ja työttömyyden kanssa ongelmia, todettiin yhdessä kirjoituksessa.


Maahanmuuttajiin liittyvät argumentit*

*Tähän osioon on koottu maahanmuuttajien, yliopistojen ja korkeakoulujen, työnantajien, vastaanottokeskusten ja SPR:n,

etujärjestöjen, poliitikkojen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden ja viranomaistahojen argumentteja

18

SWOT

Viranomaisyhteistyö

Vientiteollisuuteen uusia yhteyksiä; kumppanuudet

Kielikuilu maahanmuuttajalasten

ja vanhempien välillä

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Osaamiskartoitusten puutteet ja

puuttuminen

Maahanmuuttajien kokemus toisen luokan

kansalaisuudesta

Maahanmuuttajien kiinnostuksen

kohteet

Yrittämisen esteet ja rahoituksen saaminen

Lainsäädännön esteet”Olen töissä, maksan

veroja, olen suomalainen”

Yksilölliset suunnitelmat;

yksilönä kohtaaminen

Kieliopetuksen sysääminen työpaikoille

Työnantajien ja suomalaisten asenteet

Maahanmuuttajalasten nopea integroituminen

Maahanmuuttajien motivaatio

Kotoutuminen ehkäisee

radikalisoitumista

Suomen talous ja työllisyystilanne

Turvapaikkahakemusten hidas käsittely

DEMOKRAATTINEN JÄRJESTELMÄ ON LYHYTJÄNTEINEN


19



http://lahtinen.lamk.fi/?p=2082 http://yle.fi/uutiset/3-9230340

http://news.cision.com/fi/suomen-punainen-risti/r/turvapaikanhakijoille-tarkoitettu-tyoelamaan-tutustuminen--tet--laajenee-valtakunnalliseksi,c2132370

TAKAISIN ALKUUN

21


Nuoriin liittyvät argumentit*

• Tukitoimet:

• Nuorten työllistymisen ja koulutuksen esteiksi nimettiin julkisuudessa tukitoimien puute. Nuoret tarvitsevat monialaista, matalan kynnyksen palveluja etsiessään polkuja koulutukseen ja työhön. Eri puolille maata rakennettujen matalan tulokynnyksen ohjaamotoiminta on osoittautunut tässä työssä tärkeäksi. Myös nuorten työttömien yrittäjäpajatoiminta on osoittautunut innostavaksi poluksi yrittäjyyteen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että palvelut ovat alueellisesti tasa-arvoisia. Kaikissa tukitoimissa ei kuitenkaan ole ensisijaista löytää työ-tai opiskelupaikkaa, vaan ensi tulee saattaa elämän perusasiat tolalleen. Erityisopiskelijoiden kohdalla työssäoppiminen merk ityksellinen etappi kohti koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Nykyistä laaja-alaisemmat ammatilliset tutkinnot nähtiin puolestaan yhtenä keinona vastata työelämän muutoksiin ja helpottaa työllistymistä ja ammatinvaihtoa, kun rakennemuutokset mylläävät työuria. Ongelmana nähtiin palkaton työ, joita tehdään tukien menettämisen uhalla. Sitä kutsutaan kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Vuonna 2015 enää 43 prosenttia työttömyysjaksoista päättyi työllistymiseen. Virta työvoiman ulkopuolelle, sekä suoraan että välillisesti, on jo l ikimain samaa luokkaa. Mutta silti ne kaikki sisällytetään työvoimapolitiikan tehokkuutta mittaavaan aktivointiasteeseen. Työllisyyskurssin sisältö on lähinnä palkattoman työn tekemistä.

• Yritykset:

• Yrityksistä puhuttiin mm. Fazerista ja Meyer Turku Oy:stä. Fazer ilmoitti tarjoavansa 125 uutta työmahdollisuutta vaikeasti työllistyville, kuten pitkäaikaistyöttömille, nuorille työttömille ja osatyökykyisille. Julkisuudessa epäiltiin, että Fazer esiintyy hyväntekijänä ja auttajana vaikka on (epäilysten mukaan) rekrytoimassa 125 ilmaistyövoiman edustajaa tekemään oikeaa palkkatyötä. Meyer Turku Oy:n laivanrakennusoppilaitoksen järjestämien kurssien hakijoissa eniten nuoria miehiä. Kurssin hyväksytysti suorittaneiden kanssa tehdään aina työsopimus. Monella rakennusalan yrityksellä puolestaan on erilaisia pitkän aikavälin ohjelmia, joissa tehdään yhteistyötä ammattikoulujen kanssa niin, että sama nuori käy kaikki harjoittelunsa ja työssäoppimisensa saman yrityksen työmaalla.

• Keinot:

• Nuorten työllistymisen esteiden poistamiseen esitettiin aineistossa useita keinoja. Yksi niistä oli Pansiossa toimiva Me-talo, jonka taustavoimia ovat Supercellin perustajat Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen, ja joka on kokeillut työllistämistä Treamer-sovelluksen avulla. Toisena keinona esitettiin nuorille maksettavaa pienempää palkkaa työstä. Mielipiteitä pienempää tuntipalkkaa kohtaan selvitettiin mm. kyselyissä. Valtaosa vastanneista katsoi, ettei kuuden euron tuntipalkka auta nuorta aloittelijaa työuran alkuun. Pelättiin myös, että työnantajat käyttävät kuuden euron tuntipalkkaa hyväkseen. Osan mukaan tessiä matalampia, muutaman euron palkkoja kannattaisi ainakin kokeilla. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin, että oppisopimusjärjestelmää pitäisi hyödyntää enemmän. Uhkaksi koettiin, että työllistymisen näennäinen helpottaminen on tekosyy työehtojen polkemiselle. Myös aikaisemmin olleita aputöitä kaivattiin takaisin: ”työkokeilijaa” kutsuttiin apulaiseksi, apumieheksi, tsuppariksi... ennen oli hyviä pienipalkkaisia hommia, joista maksettiin vähintään tessin mukaista minimipalkkaa. Vuokratyö haluttiin nähdä mielummin mahdollisuutena: Meidän on aika opetella siihen, että vuokratyö ei ole vihollinen. Soininvaaran ja Vartiaisen raportissa ”Lisää matalapalkkatyötä” ehdotettiin, että nuorille kokemattomille työntekijöille maksettaisiin huonompaa palkkaa kuin osaaville ammattilaisille ja samalla alennettaisiin nuorten tuloveroa. Mediassa huomautettiin, että Rakennusliitto on sopinut nuorille maksettavasta kuuden euron tuntipalkasta ILMAN nuorille suunnattua verotukea. Yhtenä keinona ehdotettiin, että nuorten työntekijöiden työntekoon liittyvät ikänormit tulisi tarkistaa ja tämän tavoitteena on edistää työllistymistä työsuojelun kärsimättä. Professori Heikki Hiilamon johtama hanke osallistavan sosiaaliturvan luomisesta ehdotti, että osallistamistulo voisi korvata työmarkkinatuen, muttei ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työttömyysturvan ja perustoimeentulotuen varassa elävien ihmisten aktivointiin tarjottiin toimenpiteeksi nettisovellusta, johon työtä tarjoavat tahot listaisivat aktivointityöt, ja josta työtön voi valita itselleen sopivimman työn.

*Tähän osioon on koottu kansalaisten/bloggareiden, työnantajien, etujärjestöjen, hallitus- ja oppositiopoliitikkojen, tutkijoiden ja

asiantuntijoiden, viranomaistahojen ja toimittajien argumentteja

22


• Koulutus:

• Koulutukseen kohdistetut leikkaukset nähtiin uhkana, sillä 190 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen uhkaa sulkea nuoria koulutuksen ulkopuolelle. Myös koulutuspaikkojen ”kontrolloimaton perustaminen” ammatti- ja ammattikorkeakouluihin nähtiin ongelmana. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta kolme prosenttia perustuu niistä valmistuneiden työllistymiseen ja jatkokouluttautumiseen. Loput 97 prosenttia määrittää pelkkä opiskelijoiden läsnäolo. Jo parin vuoden ajan opiskelijoiden työllistyminen on vaikuttanut oppilaitosten saamiin rahavirtoihin. Ammatillisen koulutuksen reformissa työllistymisestä tulee vahva mittari osana vaikuttavuutta. On yhteiskunnan varojen tuhlausta maksaa useita tutkintoja yhdelle ihmiselle, kun samalla 20 %:ia nuorista jää kokonaan ilman ammatillisia opintoja. Ympärivuotisen työllistymisen edellytyksiä esimerkiksi matkailualan kausitöihin kerrottiin pyrittävän kasvattamaan uudenlaisella kahden koulutusalan yhteisellä lyhytkoulutusmallilla.

• Nuorisotakuu:

• Nuorisotakuun rahoituksen alasajoa pidettiin virheenä. Nuorisotakuun keskeinen tavoite katkaista nuorten työttömyys jo kolmen kuukauden kohdalla on karkaamassa pidemmäksi. Hallituksen nuorisotakuusta halutaan malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Nuorisotakuukärkihankkeessa itsessään on kuitenkin mukana monta tahoa opetus- ja kulttuuriministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta tuetaan yhden luukun palvelupisteverkoston muodostumista sekä verkostomaista työtapaa. Ohjaamoissa tehdään mm. alakohtaisia täsmärekryjä, yhteistyötä kunnan, TE-toimistojen ja yritysjärjestöjen kanssa sekä kokeillaan uusia työnvälityksen alustoja, eräänlaisia työnvälityksen Tinder-sovelluksia. Ohjaamoiden ydintoimintaan kuuluu työllistymisen tukemisen ohella henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittäminen.

• Uhkat:

• THL:n ja Nuorisotutkimusverkoston Suomi nuorten kasvuympäristönä –raportti kertoi, että Suomessa vuonna 1987 syntyneet nuorista n. 14 % ei ole suorittanut peruskoulun jälkeen tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan vanhempien lyhyt koulutus ja toimeentulotuen tarve lisäävät nuoren riskiä jäädä ilman korkeampaa koulutusta ja toimeentulotuen tarvetta. Helsingissä (2015) toteutettu nuorten hyvinvointikertomus puolestaan kertoi, että kantaväestöön kuuluvista nuorista neljä prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella ja maahanmuuttajataustaisista nuorista lähes neljännes. Vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä on 24 prosenttia kaikista ammatillisen perustutkinnon suorittaneista, useimmiten nuorista ihmisistä. Pitkäaikaistyöttömistä nuorista ja nuorista aikuisista on merkittävällä osalla todettu erilaisia oppimisvaikeuksia ja jopa kolmannes pitkäaikaistyöttömistä on työkyvyttömiä –nuorilla taustalla usein oppimishäiriö. Työvoimahallinnon, ammattiliittojen ja työehtosopimusten yhteinen sääntöverkko estää sekä nuorten että ammattilaisten siirtymisen isoihin investointikohteisiin työntekijäksi. Kaikkien työttömien tulisi saada tieto työpaikoi sta, joita esimerkiksi vuokratyöfirmat tarjoavat.

• Rakennusalaa vaivaavaan työvoimapulaan on reagoitu. Mutta vaikka nuoria on alalle tullut ja rakennusmestarin koulutus on alkanut uudestaan, kestää hetken aikaa ennen kuin heistä tulee kokeneita työnjohtajia. Oppilaitoksista valmistuvilla on vaikeuksia löytää ensimmäistä oman alan työpaikkaa, ja työsuhteet ovat usein määräaikaisia. On nuoria, jotka katsovat, että heillä on mielekkäitä vaihtoehtoja palkkatyölle. Vaihtoehdot voivat olla perusteltuja yksilön kannalta, mutta jos saman valinnan tekee suuri joukko nuoria, sillä on merkittävät yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset.

Nuoriin liittyvät argumentit*

*Tähän osioon on koottu kansalaisten/bloggareiden, työnantajien, etujärjestöjen, hallitus- ja oppositiopoliitikkojen, tutkijoiden ja

asiantuntijoiden, viranomaistahojen ja toimittajien argumentteja

23

SWOT


Työssäoppiminen erityisopiskelijalle

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Pitkäaikaistyöttömistä nuorista merkittävällä

osalla oppimisvaikeuksia

Osana nuorisotakuun paikallista toteutusta

palvelupisteverkosto -Ohjaamo

Vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä 24 %

ammatillisen perustutkinnon suorittaneista

Työvoimahallinnon, ammattiliittojen ja työehtosopimusten sääntöverkko estää

nuorten & ammattilaisten siirtymisen isoihin

investointikohteisiin työntekijäksi

v. 1987 syntyneet nuoret: n. 14 % ei ole suorittanut

peruskoulun jälkeen tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen

190 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen

koulutukseen uhkaa sulkea nuoria koulutuksen

ulkopuolelle

Meyer Turun järjestämille kursseille

haki eniten nuoria miehiä - kurssin

läpäisseille työsopimus

Pansion Me-talo työllistämisen

Treamer-sovellus

Nuorisotakuukärkihankkeessa mukana liian monta tahoa: OKM, TEM, STM

Hallitus ajoi suurimman osan nuorisotakuun rahoituksesta alas

Koulutuspaikkoja perustettu

kontrolloimattomasti ammatti- ja

ammattikorkeakouluihin

Muutaman euron palkkojen kokeilu

Osallistamistulo voisi korvata

työmarkkinatuen

Nuorten työntekijöiden

työnteon ikänormit tarkistettava

Vuokratyö ei ole vihollinen

nuori tekee kaikki harjoittelunsa ja

työssäoppimisensa samassa

rakannusyrityksessä

Nuorten työttömien

yrittäjäpajatoiminta

Laaja-alaisemmat ammatilliset

tutkinnot

Kuuden euron tuntipalkka ei auta

nuorta työuran alkuun

Työllisyyskurssi lähinnä palkattoman

työn tekemistä

Kymmenettuhannet suomalaiset tekevät

työtä palkatta -”kuntouttava työtoiminta”

24



http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/2733273/Nuorille+toita+uusin+ideoin http://blogit.savonsanomat.fi/harry-harkimo/systeemi-todellakin-mata/

TAKAISIN ALKUUN

Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä

jatkaminen

26

• Työkyvyn kartoittaminen:

• Osatyökykyisiin liittyneissä argumenteissa puututtiin mm. asiantuntijoiden rooliin asiakkaiden vahvuuksien ja kiinnostusten kohteiden löytämisessä. Mielipiteissä nousi esiin esimerkiksi se, että osatyökykyinen on saattanut itse ottaa tavoitteekseen hakeutua työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta heillä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä se tarkoittaa heidän ansioidensa kannalta. Kun näitä seikkoja selvitetään tarkemmin työkykykoordinaattorin kanssa, osatyökykyisen ennakkotavoitteet saattavat muuttua ja asiakas motivoituu etsimään uusia mahdollisuuksia jatkaa työuraa. Eläkehakuinen ajatusmalli johtaa siihen, että asiakkaan tavoite on etsiä lausuntoja ja todisteita omasta työkyvyttömyydestään. Työkykykoordinaattorin tehtävä onkin etsiä yhdessä asiakkaan kanssa etsiä asiakkaan tavoitetilaan muutos, jonka myötä asiakas alkaa etsiä omia vahvuuksiaan. Tärkeintä asiakkaan tavoitetilassa onkin suunta, eli ollaanko menossa työtä kohden vai työstä pois. Ihmiset ovat paremmin tietoisia omista rajoitteistaan, mutta huonommin omista vahvuuksistaan. Työkyvyn selvittäminen onkin enemmän uuden luomisesta ja yksilön mahdollisuuksien avaamisesta.

• Osaaminen ja työkyky:

• Osaamisen ja työkyvyn osalta kirjoituksissa pantiin merkille työtehtävien ja osaamisvaatimusten polarisaatio. Toisaalta vaaditaan yhä enemmän erityisosaamista, mutta jäljelle jää myös paljon matalan tuottavuuden ja alhaisen osaamistason työtehtäviä. Katoavia työtehtäviä löytyy näiden ääripäiden väliin jäävistä perinteisistä toimihenkilötehtävistä, joita korvataan teknologiaratkaisuilla. Yksilöllinen osaaminen määrittää tulevaisuudessa työmarkkinakelpoisuutta.

• Työttömän henkilökohtaisten tarpeiden kartoittaminen nähtiin avainkysymyksenä. Tarjoamalla osatyökykyä ja elämänhallintaa tukevia toimenpiteitä voidaan yksilöstä nostaa esiin uusia voimavaroja, jotka mahdollistavat oman tien löytymisen. Yksilöllisiä urapolkuja mahdollistamalla kasvatetaan myös yhteiskunnan sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, mikä tuottaa pitkän aikavälin hyvinvointia. Kaikista ei ole pitkän työttömyyden jälkeen tai sairauden jälkeen siirtymään suoraan kokoaikaiseen työhön. Tämä voi johtua esimerkiksi itseluottamuksen tai työkokemuksen puutteesta. Aineistossa nousi esiin myös se, että etenkin fyysisessä tai henkisesti raskaassa työssä toimineille työn ja eläkkeen yhteensovittaminen on ollut toimiva ratkaisu, vaikka kokonaisuudessa osa-aikaeläke ei näytäkään pidentäneen työuria.

• Taloudellinen tilanne:

• Keskustelua aiheutti yleisen taloudellisen tilanteen ja sairauspoissaolojen vähenemisen yhteys. Esitettiin, että sairauspoissaolojen väheneminen ei välttämättä johdu hyvän johtamisen ja työilmapiirin kehittymisestä työpaikoilla, vaan poissaolojen määrä noudattaa taloudellista sykliä: taantuman aikana ihmiset eivät uskalla olla poissa työpaikaltaan sairaanakaan, koska he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa. Toisaalta työllisyysasteen laskiessa työelämästä karsiutuu sellaisia henkilöitä, joilla on jonkin asteisia työkykyongelmia. Kirjoituksissa otettiin kantaa myös välityömarkkinoiden merkitykseen, joita ei kaikkien mielestä oltu täysin ymmärretty. Ne tarjoavat vaikeasti työllistyville palkkatuetun työn, mutta myös työelämäosallisuutta mikä tukee siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Köyhyyskokemuksista nostettiin esiin yhteiskunnan jakautuminen. Jos esimerkiksi yhteiskunta jaettaisiin viiteen kerrokseen, ei ylimmällä osalla ole mitään kokemusta köyhyydestä tai pitkäaikaistyöttömyydestä, kun taas alimmassa osassa kaikki ovat näiden kokemusten piirissä. Ilmiö etäännyttää sosiaalisesti. Tutkimuksiin viitaten esitettiin myös, että ”mitä kauempaa köyhintä osaa katsoo, sen laiskemmalta se näyttää”. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikilla syrjäytymisuhan alla olevilla ei ole mahdollisuutta päästä koulutukseen, kuntoutukseen tai työharjoitteluun. He eivät joko pääse näihin palveluihin tai sitten he eivät pysty hyödyntämään niitä.


Osatyökykyisiin liittyvät argumentit*

*Tähän osioon on koottu työkykykoordinaattoreiden, etujärjestöjen, asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä työvoimahallinnon ja

muiden viranomaistahojen esittämiä argumentteja

27

SWOT

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Yksilöllinen ohjaus auttaa löytämään henkilökohtaisia

vahvuuksia


Väestön kahtiajakautuminen, toisen luokan kansalaisuus

Yksilöllinen osaaminen määrittää

työmarkkinakelpoisuutta

Yksilöllisiä polkuja mahdollistamalla voidaan kasvattaa myös yhteiskunnan

sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, sekä tuottaa pitkän aikavälin

hyvinvointia tilastoja siivoavien, hetkellisten muutosten sijaan

Osa-aikaeläke on ollut hyvä raskaassa

fyysisessä työssä työskenteleville Osa-aikaeläke on

ollut hyvä raskaassa fyysisessä työssä työskenteleville

Taloudellinen tilanne heikentää osatyökykyisille suunnattujen

palveluiden laatua ja saatavuutta

28

http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttl01435https://worklessnotworthless.wordpress.com/2016/08/22/tyottomyyden-hoito-yleisia-ratkaisuja-yksilon-kustannuksella/



TAKAISIN ALKUUN

http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttl01435

Tutkintojen ulkopuolisen osaamisen

tunnistaminen

30


Tutkintojen ulkopuolinen osaaminen argumentit*

• Opintojen tavoitteet:

• Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvava ongelma. Esimerkiksi Jyväskylässä on paljon keskimääräistä suurta kaupunkia enemmän korkeakoulutettuja työttömiä ja varsinkin vastavalmistuneen on hankala saada työtä. Medioissa kerrottiin, että Jyväskylässä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan uudella lähestymistavalla, jossa 20 asiantuntijaa ja nuorta on ryhtynyt yhteistyöhön tavoitteenaan työllistää nuoria. Työelämän tuntevat mentorit tukevat ja ohjaavat nuoria jotta nämä työllistyisivät. Mediat kertoivat myös tutkimuksesta, jonka mukaan naiset ovat miehiä innokkaampia soveltamaan oppimaansa työelämään ja heitä kiinnostaa myös enemmän itsensä kehittäminen ja uralla eteneminen. Sen sijaan nuorille tuottaa vaikeuksia päättää mille alalle suuntautuisi. Esimerkiksi lukiolaisista 17 % tietää varmasti, minkä alan työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Opintojensa tavoitteita miettiessään nuoret pitävät kiinnostavia työtehtäviä palkkaa tärkeämpänä. Toisaalta he pelkäävät, että he eivät pääse työelämään lainkaan tai että he tekevät vääriä valintoja. Tämän vuoksi ehdotettiinkin, että koulujen ala- ja koulutusvalintaopetusta tulisi kehittää. Nuoria vaivaa myös huoli työllistymisestään, mikä estää heitä tehdä perinteisestä poikkeavia uravalintoja.

• Osaamisen osoittaminen:

• Osaamisen osoittamisesta ja opintojen tulevaisuudesta esitettiin, että opiskelijoilla tulisi olla aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustavasti hankkia osaamista ja erikoistua opintojensa aikana. Valinnan mahdollisuudet tutkintojen sisällä kasvavat, mutta tutkintojenosaamisvaatimuksista ei kuitenkaan tingitä. Tavoitteena on myös se, että tutkintorakenteessa olisi jatkossa enemmän joustoa ja se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin. Vaikeutena nähtiin mm. se, että työelämän kieli ja opetussuunnitelmien kielet ovat erilaisia, jonka vuoksi tutkintojen osien sisällöt kuvataan työelämän tehtäväkokonaisuuksilla, joista näkee, mitä asioita tekemällä voi oppia tutkintoon sisältyviä tavoitteita. Lopullinen osaamisen tunnustaminen tehdään ammatillisella puolella ammattiosaamisen näytössä, jossa työskennellään niin laajasti, että keskeinen osaaminen saadaan toteen näytetyksi ja arvioiduksi. Opintojen ai kana henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla voi verrata aikaisempaa koulutustaan ja työkokemustaan opetussuunnitelman sisältöihin ja anoa osaamisen tunnistamista tai tunnustamista. Olisi silti varmistettava yritysmaailman mukaantulo ennen reformia, koska työpaikoille oppimaan tulijoita on jatkossa huomattavasti enemmän. Jos perustaidot ja -tiedot ovat puutteelliset, on suoriutuminen tulevaisuuden muuttuvassa työelämässä kyseenalaista. Opettajat esittivät huolensa myös siitä, että opiskelijoiden opiskelutaidot saattavat olla puutteellisia muuttuvassa opintoympäristössä. Onko heillä riittävät taidot itsenäiseen ja etäopiskeluun, joka lisääntyy kontaktiopetuksen vähetessä?

• Osaamisen osoittaminen painottuu jatkossa ammatillisissa opinnoissa. Osaaminen on määrä osoittaa vastedes kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se työelämässä ja käytännön tilanteissa. Osaamisen arvioinnista päättäisi kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää henkilöä, joista toinen olisi opettaja ja toinen työe lämän edustaja. Tarkoitus luoda kaikille yhteinen tapa näyttää, mitä oikeasti osaa riippumatta siitä, mistä osaaminen on peräisin. Taustalla on opintojen tuntuva räätälöinti ja henkilökohtaistaminen niin, että yhä enemmän otettaisiin huomioon opiskelijan jo aiemmin oppimat asiat ja taidot, ja ne myös tunnustettaisiin osaksi tutkintoa. Aidosti yksilöllisten opintopolkujen rakentelu jokaiselle opiskelijalle tietää koulutuksen järjestäjälle lisää työtä, koska ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat suuremmat menoleikkaukset kuin mihinkään muuhun koulutukseen.

• Muuan opettaja esitti huolensa siitä, että opiskelijoita on vaikea tukea. Monella opiskelijalla on kiinnostuksen kohteita, joita opettajatkin haluaisivat tutkia tarkemmin, mutta opetuksen lomassa opiskelijoita on vaikeaa tukea. Osaamisen rakentaminen kiinnostuksen kohteiden varaan on kuitenkin tärkeää siksi, että se auttaa rakentamaan jokaiselle heidän omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvaa ammattitaitoa. Väkisin opituilla taidoilla ei työllisty, mutta jos taas on pannut koko sielunsa vaikkapa luonnonmateriaaleista askarteluun, se voi olla jonkin alku. Yksilölliset oppimispolut tuottavat onnistuessaan yksilöllisiä osaajia, joilla on jotain työelämässä relevanttia osaamista, johon heillä on myös palavaa innostusta. ”Se on paljon tärkeämpää kuin että kaikki meiltä valmistuneet osaisivat loimuttaa lohta”.

*Tähän osioon on koottu opiskelijoiden, oppilaitosten, säätiöiden, poliitikkojen, ministeriöiden, tutkimuslaitosten sekä kuntien ja

kaupunkien esittämiä argumentteja

31


• Työelämän vaatimukset:

• Työelämä ja ammatillinen koulutus nähtiin kirjoituksissa kumppaneina ja liittolaisina. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on lain mukaan ”kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.” Edell inen ilmentää ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteen kietoutumista: ammatillista koulutusta järjestetään selkeitä työelämätarpeita varten. Mielenkiintoiseksi koettiin mm. se, että mukana on myös ajatus elinikäisen oppimisen tukemisesta. Se ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että kannustettaisiin opiskelemaan pelkän tiedon ja sivistyksen takia, vaan sitä, että kaikkien olisi oltava valmiina uudelleenkouluttautumaan, tai vähintään päivittämään tietojaan ja taitojaan työuriensa aikana.

• Humanististen alojenammattilaiset kokivat osaamisensa osoittamisen ja markkinoinnin ongelmalliseksi. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa valmiuksia niin koulutussuunnitteluun eri sektoreilla, henkilöstöhallintoon, monenlaisiin kehittämistehtäviin jne. Tutkinto antaisi pohjan osaamiselle ja työelämän myötä ammattitaito sitten täsmentyisi timanttiseksi, sillä yksilöt kokevat olevansa oppimiskykyisiä ja heillä on perustietoja monesta asiasta ja taitoa hankkia tietoa lisää. Samanaikaisesti korkeakoul utettujen työttömyys kasvaa, ja työnantajilla on varaa mistä valita. Yhtätyöpaikkaa kohden saattaa tulla kymmeniä tai satoja hakemuksia. Suurten hakemusmäärien keskellä työnantajat erottelevat ne, joilla on juuri kyseiseen paikkaan relevanttia täsmäosaamista ja kokemusta. Rekrytoivalla osapuolella ei ole tarvetta pohtia, osaisiko laaja-alaisen tutkinnon tehnyt kasvatustieteilijä ottaa työpaikan kentän haltuun, sillä hänellä on hakijoissa myös niitä, jotka jo tuntevat kyseisen kentän ja joilla on siitä myös näyttöä. Tutkinnon tuottaman osaamisen ja työmarkkinoiden odotusten kohtaamattomuus onkin ydinongelma etenkin korkeakoulutettujentyöttömyydestä puhuttaessa. Korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen parantaisi vielä opiskelevien mahdollisuuksia työelämässä, mutta täydennyskoulutuskanavia olisi syytä pohtia myös jo valmistuneille –sekä ajanmukaistaisi työttömyyslainsäädäntöä vastaamaan työmarkkinoiden nykytilaa.

• Ammatillisesta koulutuksesta valmistuu kuitenkin väkeä suoraan kortistoon. Kirjoituksissa esitettiin, että pitäisi pohtia, vastaavatko koulutuslinjat työelämän tarpeisiin. Syrjäytyminen tunnistetaan jo peruskoulussa, mutta siellä ei kyetä huolehtimaan erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Julkinen palvelujärjestelmä on sirpaleinen. Kaikki tarvittava on jo olemassa, mutta järjestelmä ei pysty oikea-aikaisesti tarjoamaan tukea. Ammatinvaihtaminen ei myöskään ole aina henkilökohtainen oma vapaaehtoinen valinta, vaan siihen saattaa johtaa esimerkiksi terveydelliset syyt tai oman alan heikko työllisyys. Näissä tilanteissa korostuu ammatinvaihtajille suunnattu henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Työelämän muutoksissa ei olekaan kohtuullista vaatia, että työntekijät kouluttautuvat uudelleen pelkästään omalla kustannuksellaan, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan ja työelämän tukea.

• Osaamispolku:

• Osaamisen jatkuva kehittyminen ja yksilölliset osaamispolut korostuivat monessa kirjoituksessa. Ratkaisuksi esitettiin mm. si tä, että kaikkiopiskelijat tähtäisivät samaan osaamisen,mutta jokainen suunnittelisi itselleen polun joka ratkaisee miten he parhaiten osaamistasoon pääsevät. Tärkeäksi koettiin myös se, että tulevien tutkintojen ja tutkintopalvelujen ulkopuolinen laadunvarmennus otettaisiin pikaisesti tarkastelun kohteeksi. Tutkintojen arvostus ja käyttökelpoisuus työmarkkinassa murenee nopeasti, mikäli tutkinnon suorittaneiden henkilöiden osaamiseen ei uskota. Tutkintouudistukset menevät keskustelussa usein sekaisin koulutuksen rahoituksen vähenemisen kanssa. Tutkintonimikkeiden sijaan olisikin tärkeämpää keskittyä siihen, mitä tulevaisuudessa on osattava ja miten osaamisen kehittyminen varmistetaan. Työelämän muutosvauhdin kasvaessa elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Yhtenä vaihtoehtona nähtiin joustavien opintopolkuja kehittämisen. Kyseenalaistettiin myös, onko yksi määritelty tutkinto välttämätön vai voisiko omaa uraa kehittää valitsemalla opintoja mielenkiinnon ja tarpeen mukaan? Opiskelu ei tulevaisuudessavalmistaisikaan yhteen tiettyyn tutkintoon vaan opiskelusta karttuisi osaamisen kokonaisuus mikä tukisi omaa yksilöllistä kehitystä sekä työn tarpeita. Yhtenä esimerkkinä käytettiin tietotekniikkaosaamista. Kaikkien on hyvä omata tietotekniset valmiudet, mutta kaikista ei kuitenkaan tarvitse tulla tietotekniikan ammattilaisia. Näin eri aloilla tietotekniikkaa voisi opiskella tarpeen ja mielenkiinnon mukaan. Vastaavasti tietotekniikan ammattilainen voisi opiskella vaikkapa sairaanhoidon kursseja mikäli työskentelee vaikkapa sairaalan IT osastolla. Myynnin ja markkinoinnin osaaminen on puolestaan hyödyllistä alasta riippumatta. Kyseenalaistettiin, onko kaikki alat pakko lokeroida tutkintoihin. Joustavuuden lisääntyessä suuntaus on jo yhä laaja-alaisempaan oppimiseen. Mutta tarvitaanko vieläkin suurempia muutoksia? Ei haettaisikaan suorittamaan tutkintoa vaan haetaan esimerkiksi mahdollisuutta opiskella, jonka jälkeen olisi mahdollista osallistua opetuksiin ja kehittää omaa uraa sekä tietotaitoa eri oppilaitoksissa.




32


• Hankkeet:

• Paikalliset työllistämiseen liittyvät hankkeet ja niistä saadut myönteiset kokemukset saivat osansa julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa järjestetty Nuoret Duuniin 2017 –hankkeen kerrottiin jatkuvan vuoden 2017 loppuun saakka. Sen kerrottiin edistäneen nuorisotakuun toteutumisessa ja että maakunnan nuorisotyöttömyys oli lähtenyt taittumaan. huhti-toukokuusta 2016 alkaen. Kesä-heinäkuussa maakunnan työttömien nuorten määrä oli 100 pienempi kuin vuotta aiemmin ja hanke oli auttanut yli 700 nuorta työllistymään avoimille työmarkkinoille. Hankkeeseen liittyvistä tapahtumista mainittiin lokakuussa 2016 järjestetystä Syystärskyt-rekrytointitilaisuudesta TE-toimiston ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa. Helmikuussa 2017 suunniteltiin järjestettäväksi laajaa työllisyysviikkoa. Siuntiossa puolestaan oli asetettu tavoitteeksi saada kunnan nuorisotyöttömyysaste lähelle nollaa kevään 2016 aikana. Kunta kutsui kaikki työttömät nuoret tutustumaan tarjolla oleviin työkokeilu- ja työpaikkoihin ja nuorille laadittiin yksilölliset suunnitelmat työpaikan löytymiseksi, jonka jälkeen nuorisotyöntekijät seuraavat jokaisen nuoren edistymistä työnhaussa mm. soittamalla nuorelle. Nuorisotyöntekijöiden mukaan osan nuorista kerrottiin työllistyneen omin avuin, mutta osa kaipasi siinä tukea. Kokemukset keväältä 2015 olivat kuitenkin olleet kannustavia.

• Työn merkitys:

• Humanistisen alan opiskelija koki, että tutkintonimikkeiden sijaan tulisi korostaa osaamista. Arviot ihmisistä tehdään tutkintonimikkeiden mukaan, vaikka ne eivät kerro henkilö osaamisesta mitään: ”Omaan osaamiseeni tai intohimoihini nähden täysin ulkopuoliset ihmiset ovat kommentoineet muun muassa tutkinnollani työllistyttävän suoraan kortistoon, tai että naureskellen kysytään: "tuleekos susta sitten semmonen filosooffi?". Tekisi mieli lempeästi kysyä näiltä ihmisiltä, että mistä heidän asenteensa kumpuavat, ja luulevatko he todella, että joku vielä tänä päivänä työllistyy puhtaasti tutkinnolla? Tämän päivän työmarkkinoilla työllistytään tutkinnon sijaan osaamisella, ja siksi on todella hölmöä kategorisoida yhtään ketään pääaineen tai tieteenalan perusteella. Osaaminen kun on hankittavissa monella tapaa, eikä ole se pelkästään pääainesidonnaista. On harmillisen kapeakatseista lukkiutua ajattelemaan tutkintonimikkeitä ja sitä, että jollain nimikkeellä tehtäisiin jotain tiettyä asiaa. Osaaminen on mielestäni avainsana tulevaisuuden työelämää ajateltaessa. Haaveilen siitä, että osaamisperustaisten koulutusohjelmien, kurssien ja kokonaisuuksien avulla opiskelijat havahtuvat todella pohtimaan omaa osaamistaan - mitä osaa nyt, mitä tulee oppimaan ja mitä haluaisi osata. Oman osaamisen tunnistaminen on todella merkittävää ja siitä täytyy osata kertoa, koska vain siten voi todella kehittää itseään ja pyrkiä eteenpäin. Haluaisinkin, että jokainen opiskelija lähestyisi opintojaan osaamisen kautta siten, että osaamistavoiteet ajavat henkilökohtaiseen kehittymiseen ja tunnistamaan sitä, missä olet hyvä ja mihin suhtaudut intohimoisesti. Tulevaisuudessa pitkät uraputket saman tehtävän parissa ovat harvassa ja osaamistaan joutuu aivan varmasti kasvattamaan ja päivittämään. Samaisen muutoksen takia on myös haastettava käsitystä siitä, mitkä opinnot ovat kannattavia tai geneerisesti hyödyllisiä; murroksessa uudenlaiselle osaamiselle, yllättäville yhdistelmille ja hybridimalliselle kokemukselle on takuuvarmasti kysyntää. opiskelijan on hyvä tietää, mille aloille omalla tutkinnolla on prosentuaalisesti eniten työllistytty. Mutta tilastoihin ei voi takertua, sillä ne eivät kerro yksilölle sitä, mihin kaikkeen hänestä on, tai minkälaisia työtehtäviä tulevaisuudessa on. Näenkin, että yliopistojen työelämäopintojen tärkein tehtävä on antaa opiskelijoille työkaluja osaamisen tunnistamiseen, asiantuntijuuteen kasvuun, kokeiluun, erehtymiseen, oppimiseen ja kehittymiseen.”




33

SWOT

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Oppilaitosten työelämäopintojen tärkein tehtävä on antaa opiskelijoille työkaluja osaamisen tunnistamiseen, asiantuntijuuteen kasvuun, kokeiluun,

erehtymiseen, oppimiseen ja kehittymiseen.

Työmarkkinat arvostavat täsmäkokemusta


Korkeakoulutettujen työttömien mentorointi

Huoli työllistymisestä vie nuorilta rohkeuden tehdä perinteisestä poikkeavia

uravalintoja

Opintoihin hakeutuvat eivät tiedä

kiinnostuksensa kohteita

Yksilölliset oppimispolut tuottavat osaajia, joilla on relevanttia tietoa ja

intohimoa

Koulutuksen järjestäminen yksilöllisine

oppimispolkuineen vie runsaasti resursseja

Valinnan mahdollisuudet

lisääntyvät koulutusuudistuksissa

34



http://marialoima.blogspot.fi/2016/08/isona-minusta-tulee-kompetenssin.html

35



http://yle.fi/uutiset/3-9266677

http://tiimissamestariksi.blogspot.fi/2016/09/sita-mika-sinua-kiinnostaa.html

TAKAISIN ALKUUN

37


Uudelleenohjautumiseen liittyvät argumentit*

• Uudelleenohjautumisen syitä:

• Mediassa esitettiin, että on olemassa kaksi trendiä on ylitse muiden: yhdelle urakäännös on edessä yt-neuvotteluiden ja töiden loppumisen takia. Toiselle kyse on pitkäaikaisten haaveiden toteuttamisesta. Esimerkiksi HS:n kyselyssä useimmin mainittu syy alan vaihtamiseen oli työpaikan säilymisen epävarmuus. Stressaavasta työstä halutaan päästä eroon. Tällaista tapaa pidettiin henkilökohtaisesti hyvänä ja rohkeana ratkaisuna, mutta kansantaloudellisesti sellainen on järjetöntä tuhlausta, josta pitäisi olla syvästi huolissaan. Tämän vuoksi pitäisikin ensin tutkiskella itseään, ennen kuin lähtee etsimään uutta työtä, sillä työhön tylsistymistä ja tympiintymistä ei pidä sekoittaa työuupumukseen. Moni työtä etsivä ajautuu esimerkiksi kaupan alalle ilman, että se on tietoinen päätös. Jos aikanaan on jäänyt miettimättä, mitä oikeasti haluaa, se on vielä myöhemminkin mahdollista. Myös tulotaso vaikuttaa työpaikan vaihtamiseen. Rahallahan työpaikkoja vaihdetaan", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

• Työn tulevaisuus:

• Omien toiveiden ja halujen ohella ammatinvaihtoa miettivän kannattaisi pohtia, millaista työ tulevaisuudessa on ja mille aloilletarvitaan tekijöitä. Esimerkiksi TE-toimiston näkökulmasta suositellaan ja suositaan nopeasti työmarkkinoille suuntautuvaa koulutusta. Esimerkiksi lääkäriksi opiskeleminen ei välttämättä ole huono investointi keski-ikäisellekään. Uudelleen kouluttautumista ei kuitenkaan tällä hetkellä välttämättä tueta riittävästi. Työttömien syyllistäminen ja etuisuuksien leikkaaminen ei myöskään ole ratkaisu. Suomessa ja Ruotsissa on yhtä monta ihmistä työttömänä, silti Ruotsissa on työvoimatoimistoissa moninkertaisesti enemmän henkilöstöä työllistämisen tukena. Muun muassa Talonrakennusteollisuudessa ollaan huolissaan siitä, että monet alalle koulutetut haluavat työmaatöistä nopeasti siisteihin sisätöihin. "Isoimpien projektien päälliköillä on kuitenkin aina hyvin vahva työmaatausta”. Tämän vuoksi työmaakokemuksen kartuttaminen on tärkeää. Toinen huolen aihe on se, että opiskelemaan päässeet saataisiin pysymään al alla.

• Jatkuva oppiminen:

• Tutkintoon valmistuminen ei tarkoita, etteikö enää ikinä tarvitsisi kouluttautua. Tietotyö vähenee koneiden kehittyessä, mutta esimerkiksi uutta luovaa designtyötä tarvitaan. Uudelleenkoulutus voisi auttaa esimerkiksi robotiikan ja tietotyön automaation vuoksi työttömiksi jääneitä rakentamaan uuden ammatti-identiteetin. Mutta myös kouluttamattomanakin (ilman tutkintoa) voi tehdä monipuolisen ja rikkaan työuran. Tulevaisuudessa digitalisaation myötä tulisi sosiaalipolitiikan keinoin mahdollistaa siirtyminen koulutuksen ja työn välillä, hankkia lisäkoulutusta tai aivan uusi ammatti jos vanha katoaa. Jos työpaikkaa ei löydy tai ole, voi yrittää luoda sen itse. Työkyvyn alentuminen esimerkiksi sairauden vuoksi ei ole suora este uudelleenohjautumiselle. Tästä esimerkkinä paniikkihäiriöistä kärsineen kuntoutuminen työelämään neuroterapian avulla ja opiskelu uuteen ammattiin.

• Haasteita uranvaihdolle:

• Uranvaihdon haasteeksi koettiin vaikeus miettiä miten kertoa mitä kaikkea osaa ja missä on hyvä. Myös piilotyöpaikkojen löytäminen koettiin vaikeaksi. Työpaikan vaihtamista pidettiin myös riskinä työhyvinvoinnille ja uudelleenkouluttautuminen puolestaan on taloudellinen haaste. Kirjoituksissa puhuttiin myös haaveista. Yhtenä sellaisena oli vakituisen työpaikan löytäminen ja sen myötä oman yrityksen tai toiminimen perustaminen. Päätös yrityksen perustamiseen olisi helpompaa tehdä, mikäli perustulo olisi olemassa, mutta nykyinen järjestelmä syö rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi. Uranvaihdon suhteen palkkatoiveen esittäminen on haasteellista. Huolena voi olla itsensä hinnoitteleminen ylä-tai alakanttiin.

*Tähän osioon on koottu kansalaisten/bloggareiden, yrittäjien, työnantajien, työssäoppijoiden, oppositiopoliitikkojen, tutkijoiden

ja asiantuntijoiden, viranomaistahojen, toimittajien ja etujärjestöjen esittämiä argumentteja

38


• Hyviä käytäntöjä yrityksissä:

• Työpaikan vaihtaminen ei kuitenkaan ole ei välttämättä ole ratkaisu. Työyhteisöluotsi voi yrittää löytää yhteistyössä ratkaisun, jossa henkilön työura jatkuu työkuvaa muuttaen nykyisessä työssä, koulutuksen kautta uudessa työssä tai osa-aikatyönä nykyisessä tai uudessa työssä. Kuntoutuksen jälkeen uusi ura voi alkaa esimerkiksi myynnissä ja asiakaspalvelussa. Työssäoppiminen koetaan hyödylliseksi, mutta työssäoppimispaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Vaikuttaa siltä, että yrittäjät mieluummin palkkaisivat suoraan töihin kuin ottavat työssäoppijan. Vuokratyö taasen nähtiin hyvänä vaihtoehtona pitkän työttömyyden jälkeen. Lisäksi työpaikkojen välinen yhteistyö tuo joustavuutta työvoiman käyttöön. Esimerkiksi Loviisan satamassa kahden yrityksen kokeilu on tuonut työntekijöille enemmän töitä ja vähemmän lomautuksia. Kun omassa työpaikassa on hiljaisempaa, naapurin yritys tarjoaa töitä. Tällaisessa yhteistyömallissa kaikki voittavat: niin työntekijät, työnantajat kuin asiakkaatkin.

• Politiikka-/viranomaistoimet:

• Tanskan mallista todettiin, että keikkatyöt ovat antaneet joustoa mm. kymmenille tuhansille eläkeiän ylittäneille, jotka tekevät palkkatyötä. Tanskassa työmarkkinoiden joustavuutta tasapainotetaan hyvällä työttömyysturvalla. Tanskan malli herätti kuitenkin pelkoa siitä, että Suomeen kopioitaisiin vain irtisanomisen helppous. Tanska eroaa olennaisesti Suomesta muun muassa siinä, että tanskalaiset uskaltautuvat heittäytyä työttömiksi. Heillä on vahva usko, että sopivia töitä kyllä löytyy. Myös asenne ilmapiiri työpaikan vaihtamista kohtaan on sallivampaa. Se on luonnollista ja luontevaa. Tanskassa järjestelmä tekee passiiviseksi heittäytyvän työttömän elämän niin hankalaksi, että se motivoi ottamaan vastaan melkein mitä työtä tahansa. Työelämän joustoja lähdetään muuttamaan perustulokokeilulla, jonka ensimmäiseen vaiheeseen osallistuu 2 000 Kelan työttömyysetuuksia saavaa 25−58-vuotiasta henkilöä. Viranomaistahojen ja yritysten yhteistyö on tuonut hedelmää mm. Uudessakaupungissa, jossa Valmet Automotive ja TE-toimistot ympäri Suomen ovat rakentaneet verkoston, jotta autoteollisuus saisi tarvitsemansa runsaat tuhat uutta työntekijää.

Uudelleenohjautumiseen liittyvät argumentit*

*Tähän osioon on koottu kansalaisten/bloggareiden, yrittäjien, työnantajien, työssäoppijoiden, oppositiopoliitikkojen, tutkijoiden

ja asiantuntijoiden, viranomaistahojen, toimittajien ja etujärjestöjen esittämiä argumentteja

39


SWOT

Palkkatyön vaihto palkitsevaan yrittäjyyteen

Vahvuus Heikkous

Mahdollisuus Uhka

Monet rakennusalalle koulutetut haluavat

työmaatöistä nopeasti sisätöihin

Työllistyminen vuokratyöhön pitkän

työttömyyden jälkeen

Työttömien syyllistäminen ja

etuisuuksien leikkaaminen ei ole

ratkaisuTietotyö vähenee

koneiden kehittyessä, mutta uutta luovaa

designtyötä tarvitaan

Yrittäjät palkkaavat mieluummin suoraan

töihin kuin ottavat työssäoppijan

Ellei työpaikkaa löydy, sen voi

yrittää luoda itse Eroon stressaavasta työstä

Uudelleenkouluttautuminen on riski taloudellisesti

Millaista työ on tulevaisuudessa, mille

aloille tarvitaan tekijöitä

Ei raha, vaan tekemisen vapaus TE-toimisto: nopeasti

työmarkkinoille suuntautuva

koulutus

Kouluttamattomanakin voi tehdä monipuolisen

työuran

Mitä kaikkea osaan ja missä olen hyvä? Piilotyöpaikkojen

löytäminen

Kallis koulutus & downshiftaus:

Kansantaloudellisesti järjetöntä tuhlausta

Perustulo kannustaisi ryhtymään yrittäjäksi

Työyhteisöluotsi auttaa; esim.

koulutus uuteen työhön

Uudelleenkouluttautumista ei tueta riittävästi

oman osaamisen hinnoittelu

vaikeaa

Valmistuminen ei tarkoita, etteikö

enää ikinä tarvitsisi kouluttautua

40



http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/414133-vuokratyolainen-ari-51-asennekysymys-sekin-on-kuka-tykkaa-mistakin

http://www.satakunnanviikko.fi/jutut/liikenne-ja-autot/iltasiivooja-voi-olla-pian-autontekija

TAKAISIN ALKUUN

Lisätietoja:Tuomas Lahti, Senior [email protected]

Päivi Hirvola, [email protected]

mailto:[email protected]

osaaminen käyttöön -julkisuusanalyysi

Career