rokotuksia epäilevä - mitä sanon, mitä teen?

8.9.2015 1

Rokotuksia epäilevä – Mitä sanon, mitä teen?

Rokotusosaamisen koulutuspäivä verkossa 8.9.2015

Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo

8.9.2015 Rokotusohjelmayksikkö / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo 2

Rokottaa vai eikö rokottaa?

Tietoa on tarjolla hyvin erilaisista lähteistä

• Netti, keskustelupalstat, blogit

• Media, lehdet, tv, radio

– Media rakastaa vastakkainasettelua

– Tunteisiin vetoavat tarinat myyvät – keräävät klikkauksia

• Sähköistä ja nopeaa, helppo verkostoitua, sos.media

→ vertaisryhmiä löytyy helposti

→ samaistuminen helppoa

→ kerran tietyn tyyppisillä sivuilla käynyt ohjautuu samankaltaisille sivuille uudestaan

• Kohu-uutisointi voi aiheuttaa turhaa epäilyä ja epävarmuutta

• Julkisen sanan neuvoston langettava tuomio

• ”Yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta.”


Mitä sinulle jäisi

tästä mieleen?


• Lähipiirin kokemukset vaikuttavat

• ”Minäitse-kulttuuri”, yksilöllisiä kokemuksia korostava ajan ilmiö

• Luottamuksen rapautuminen niin lääketieteeseen kuin lääketieteellisen tiedon tuottajiin ja soveltajiin – Tällöin faktoilla vakuuttaminen ei pure

– Luottamuksen puutos täyttyy helposti tunnepitoisilla, ideologisesti tai kaupallisesti tuotetuilla mielikuvilla

• Salaliittoteoreetikot, Big Pharma

• Elämänkatsomus / uskonto

• Alueellisia eroja, vahvoja vaikuttajia – Viestinnälliset haasteet paikallisella tasolla


Vastakkainasettelun epäsuhtaisuus

• Media rakastaa vastakkainasetteluja

– Asiantuntijat vrs. ``asiaa tuntevat´´ maallikot

• Erityisherkkua on saada kaksi asiantuntijaa vastakkain

– Tieteelliseen tietoon perustavat asiantuntijat vrs. muulla ”näytöllä” kuten omalla kokemuksella, omalla ”maailmankuvalla”, edustamallaan koulukunnalla omia teesejään perustelevat asiantuntijat tai ns. pseudoasiantuntijat, mukana voi olla myös omia kaupallisia intressejä mukana

• Vastakkainasettelussa on ollut epäsuhtaa, pieni marginaaliryhmä on saanut sanansa esille suhteettomassa mittakaavassa




• Mistä luetettavaa tietoa?

• Mihin tahoihin uskotaan tai halutaan uskoa?

• Minkä perusteella rokottamispäätös tehdään?

Rokotteet heikentävät vastustuskykyä!

Rokotteissa

on myrkkyjä!

On parempi sairastaa

tauti kuin ottaa rokote!

Hyvä hygienia

ja ravitsemus

riittää!

Vaihtoehtoiset hoitomuodot

ovat turvallisempia kuin rokotteet!

Yhdistelmärokotteet

kuormittavat elimistöä!

Rokotteesta autismia!

Rokotuksin estettävät taudit

ovat harvinaisia, rokotuksia ei tarvita!

BIG PHARMA


Rokotuksia epäilevän kohtaaminen

Erilaisin turvamurheisiin kannattaa pureutua

• Suhteuta asioita: Rokotusten vastustajat viestivät tehokkaasti – samat henkilöt aktiivisina eri foorumeilla

• Muista avoin ja asiallinen keskustelu

• Selvitä asiat ensin itsellesi

• Älä jaa musta tuntuu tietoa

• Tarjoa näyttöön perustuvaa tietoa

Turvamurhe

• Rokotteita ei ole tutkittu

• Päinvastoin, ennen markkinoille pääsyä taustalla on useimmiten 10-20 vuoden kehitys- ja tutkimustyö, tarkkaan valvottua ja seuranta jatkuu markkinoille tulon jälkeen

– Luontaistuotteiden tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu samalla tavalla, esimerkiksi mäkikuismalla on interaktio noin 150 eri lääkkeen kanssa, turvallista???

– Homeopatiassa ideana: samanlainen parantaa samanlaista, laimennetaan voimakkaasti, käytännössä myydään pullotettua vettä, luotetaan ns. veden muistiin

– Kaikilla hoidoilla on aina myös ns. placebovaikutus

– Ihmiset paranevat ”hoidosta huolimatta”



Rokotteen kehittäminen on tarkkaan säädeltyä

• Ennen kuin rokote saa myyntiluvan ja se voidaan ottaa käyttöön, pyritään varmistamaan tutkimuksin, että sillä on paras mahdollinen teho ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia

• Rokotekehittelyn aikana rokotteen ainesosat tutkitaan erikseen ja yhdessä

• Tarkkaan säädeltyä toimintaa: rokotteet on tutkittava ja valmistettava Euroopan Farmacopean säädösten mukaan

• Turvallisuusseuranta jatkuu myös markkinoille tulon jälkeen, harvinaisimmat haittavaikutukset havaitaan vasta kun miljoonia annoksia on käytetty


Faktat ja fiktiot voivat olla sekaisin

Rokotteet sisältävät myrkyllisiä aineita esim. formaldehydiä, elohopeaa, alumiinia – ne ovat siis myrkyllisiä

Rokotteissa on niiden tehon ja turvallisuuden takaamiseksi erittäin pieniä määriä tehoste-, apu- tai säilöntäaineita, jotka eivät niin pieninä määrinä annettuna ole ihmiselle myrkyllisiä

• Huomattavasti suurempia määriä samoja aineita ihminen saa normaalista elinympäristöstään, esimerkiksi liikennepäästöistä, huoneilmasta, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta


Formaldehydi turvamurheena

• Joissakin rokotteissa jääminä tuotantoprosessista

• Jäämillä ei käytännössä ole mitään merkitystä

• Saanti ympäristöstä isompaa esim. kosmetiikka, vaateteollisuus, ilman epäpuhtaudet, tupakointi

• Hyvä muistaa, että formaldehydiallergiassa on käytännöllisesti katsoen aina kyse viivästyneestä, tyyppi IV –yliherkkyydestä

• Ei lisää riskiä saada vakavaa välitöntä allergista reaktiota rokotteesta


Tiomersaali, elohopejohdannainen

• On käytetty ja käytetään edelleen säilytysaineena joissakin rokotteissa mm. moniannospullot

• Eri kuin ruoan mukana saatava, ravintoketjussa rikastuva ja elimistöön kumuloituvampi elohopea

• Yhden rokoteannoksen tiomersaalimäärä on merkityksetön verrattuna saantiin ympäristöstä

• Nykyisin kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotteissa ei ole tiomersaalia

• Esimerkiksi polio-, Hib- ja MPR-rokotteet ovat aina olleet ilman tiomersaalia

• Tällä hetkellä missään Suomessa markkinoilla olevassa rokotteessa ei ole tiomersaalia


Alumiiniyhdisteet tehosteaineina

• Alumiini on maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine maapallolla, sitä on vedessä, maassa ja ilmassa, ruoassa ja hygieniatuotteissa

• Saamme elimistöömme päivittäin n. 5-15 mg alumiinia pääasiassa ruoan mukana, määritelty ruoan mukana tuleva ns. turvallinen alumiinialtistustaso on 2 mg/kg/pv

• Rokotteissa, joissa on alumiiniyhdistettä tehosteena, alumiinia on yleensä ≤ 0,5 mg / annos

• Eivät nosta sanottavasti seerumin Al-tasoa eivätkä ns. kuormita elimistöä

• Rokotteissa alumiinisuoloja on käytetty 1920-luvulta asti


Turvamurhe

Yhdistelmärokotteet kuormittavat liikaa lapsen vastustuskykyä

• Eivät kuormita

• Lapsi syntyy immunologinen kyky jo valmiiksi sisäänrakennettuna kohtaamaan ympäristön uudet antigeenit

• Synnytyskanavan läpi tullessaan lapsi kohtaa noin 400 valkuaisainetta, joille hän voi immunisoitua

• Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan


Yhdistelmärokotteet eivät ole lisänneet kuormitusta

• Yhdestä viitosrokotteesta, DTaP-IPV-Hib, lapsi saa antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta

• Aikaisempi kolmoisrokote DTwP, sisälsi kokonaisia tapettuja hinkuyskäbakteereja, jonka pinnalla on yli 3000 erilaista antigeenia

• Nykyisissä yhdistelmärokotteissa on soluton hinkuyskäosio, valmisteesta riippuen vain 2-5 erilaista antigeenia

Jos, joku haluaa lapselleen tai itselleen pelkkää jäykkäkouristusrokotetta…

• Terveydenhuollon ammattilaisen ei tule ohjata perhettä taholle, joka “trokaa” maahan pelkkää jäykkäkouristusrokotetta

• Perustelut, mistä tiedät:

– Että valmiste oikeasti antaa suojaa, sisältää jäykkäkouristustoksoidia ja oikean annoksen

– Miten ja missä rokote on valmistettu?

– Mikä on rokotteen koostumus?

– Miten turvallinen rokote on? Miten se on tutkittu?

– Onko kyseessä oikea rokote, vai pelkkää vettä ruiskussa?

– Miten kylmäketjusta on huolehdittu?



Turvamurhe

Rokotuksia annetaan lapselle liian varhain. Olisi turvallisempaa odottaa esimerkiksi vuoden ikään, ennen kuin ne aloitetaan

• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit voivat olla kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille

• Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain

• Kansallinen rokotusohjelma on tarkkaan harkittu

• Aikaansaadaan perussuoja montaa eri taudinaiheuttajaa vastaan

• Tavoitteena on saavuttaa riittävä suojateho mahdollisimman varhain, oikeaan aikaan


Rokotusten ja rokotusohjelman hyödyt ja haitat - jatkuvasti puntarissa

Hinta Tautien vakavuus, kuolemat

jälkitaudit, vammautumiset

Mahdolliset Sairastumisriski

haittavaikutukset Rokotteen antama suoja

Väestötason vaikutukset

Rokotteen turvallisuus

Tavoitteena saavuttaa riittävä suojateho mahdollisimman varhain, oikeaan aikaan

Rokotusohjelman vaikutuksia seurataan aktiivisesti (hyödyt, haitat).



• Tarkkaan harkittu ja hyvin toteutettu rokotusohjelma on oman tehokkaan toimintansa ”uhri”

• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomen erinomaisen rokotuskattavuuden ansiosta

• Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksin ehkäistäviä tauteja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita

• Syntyy illuusio siitä, että rokotteita ei enää tarvittaisi

• On ymmärrettävää, että kysymykset rokottamisen tarpeellisuudesta nousevat esiin

• Kuva puhuu enemmän kuin 1000 sanaa

• Mitä jos seinillä olisi joitakin kuvia muistuttamassa siitä, miltä olemme turvassa rokotusten ansiosta?


Isorokko, rokotusten ansiosta hävitetty maailmasta


Kuvat:

http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Tappoi miljoonia

ihmisiä joka vuosi!

Viimeinen

isorokko v. 1977

Jäykkäkouristus on hyvin harvinainen Suomessa

• Vuosittain yksi tai ei yhtään tapausta, tapausselostuksia esimerkiksi iäkkäämmistä, joiden vastustuskyky on heikentynyt ja/tai rokotussuoja on vanhentunut

• Tehokas haavojen puhdistaminen ja tehosterokotukset puremahaavojen ja likaisten haavojen yhteydessä

• Kansalaisten tietoisuus

• Laumasuoja ei auta, tarvitaan oma henkilökohtainen rokotussuoja



• Vastasyntyneen jäykkäkouristusta

ei tavata Suomessa lainkaan

• Synnyttäjien ja vastasyntyneiden

hygieniaolot, rokotukset

• Maailmalla tappaa edelleen

Kurkkumätä eli difteria

On bakteerin aiheuttamaa yleisvaarallinen, vakava tartuntatauti, joka hävitettiin suomesta 1960-lukuun menneessä rokotusten avulla


Raju nielutulehdus ja kaulaturvotus

hankaloittavat hengitystä

Bakteerin tuottama toksiini

vaurioittaa elimistöä: sydän,

hermosto

Länsimaissa 5–10 %

kurkkumätäpotilaista menehtyy

Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.

Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

Polio hävitettiin Suomesta kattavien rokotusten avulla jo 1960-luvulla


Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.

Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985.

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

Poliovirus on erittäin tarttuva


Rautakeuhko-osasto

California 1953



Hyvä hygienia ja ravitsemus riittävät tautien ehkäisyyn

• Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa

– Esimerkiksi tuberkuloosi, A-hepatiitti ovat tauteja, joiden tarttuminen riippuu hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta

• On tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä

– Esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti

– Kohonnut elintaso ei vähentänyt myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita: niiden esiintyminen oli Suomessa huipussaan juuri ennen rokotusten aloittamista 80-luvulla

Vakavat Hib-taudit saatiin kuriin rokottamalla

Kattavilla rokotuksilla nämä vakavat taudit on saatu häviämään Suomesta miltei kokonaan


Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien

infektioiden esiintyvyys Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla

1977–2012.

Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen

tartuntatautirekisteri.

Hib-sepsis

Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp



Rokotuksin ehkäistävät taudit ovat harvinaisia, rokotukset ovat turhia

• Suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista tai niiden jälkitaudeista tai komplikaatioista ei Suomessa enää nähdä

• Niin kauan, kun tauteja vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan

• Mikäli rokotuskattavuudet laskevat, taudit voivat helposti palata maahan ja ilman rokotusten antamaa suojaa levitä uudelleen

• Rokottamatta jättäminen on aktiivinen päätös, se vaikuttaa sekä yksilö että väestötasolla



• Epätietoisuus rokotteen turvallisuudesta herättää epävarmuutta – Oikeat todetut vakavat haittavaikutukset ja niiden uutisointi

(BCG-rokotteen haitat)

– Selvittelyvaiheessa olevat haittavaikutusepäilyt ja niiden uutisointi (Narkolepsia)

– Erilaiset näyttävästi esille tuodut kohut silloinkin, kun yhteyttä rokotukseen tai rokottamiseen ei oikeasti ole (MPR-rokote / autismi)


Aiheettomat kohut aiheuttavat turhaan epävarmuutta ja ”kummittelevat” pitkään

• Wakefieldin julkaisu MPR-rokotteen yhteydestä

autismiin vuonna 1998

• 2/2010 Lancet veti artikkelin pois

• Suurin `vahinko´ oli jo ehtinyt tapahtua

• Asia ehtisi vaikuttaa pitkään, vaikkei toki ole

ainoa asia, mikä on vaikuttanut Euroopan

tuhkarokkotilanteeseen

• Isoja tuhkarokkoepidemioita eripuolilla

Eurooppaa 2000-luvulla

• Monia, turhia sairastumisia ja kuolemia


MPR-rokotuksella ei ole yhteyttä autismiin

• 2000-luvulla on julkaistu tuloksia useissa eri maissa tehdyistä laajoista tutkimuksista, jotka eivät tue väitteitä siitä, että MPR-rokotteella ja autismilla olisi yhteys

• Rokotuksissa ja autismissa on kyse kahdesta erillisestä tapahtumasta, jotka ajoittuvat samaan ikäkauteen

• Vaccines and Autism: A Tale of Shifting Hypotheses, Paul A. Offit Clin Infect Dis. 2009

Jos rokotteiden mahdolliset haittavaikutukset huolestuttavat

• Keskustelulle ja kysymyksille on hyvä varata aikaa

• Haittavaikutuksia voi ilmetä, mutta niitä tulee vain osalle rokotetuista

• Valtaosa oireista on ohimeneviä ja lieviä, hoidettavissa olevia

• Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia

• Riskien käsittäminen ja suhteellistaminen on vaikeaa

• Terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa esimerkiksi vertaamalla tai suhteuttamalla riskejä muihin interventioihin tai jokapäiväiseen elämään



• Jos ei tunneta tauteja, jälkitauteja ja komplikaatioita, niin huomio kiinnittyy helposti rokotuksen todellisiin tai epäiltyihin riskeihin

• Hyöty ja haitta –puntarointia on ylipäätään hankala tehdä, jos ei ole omakohtaista tai lähipiirin kokemusta vakavista taudeista



Kun tauteja, jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia ei enää nähdä

• Pelot mahdollisista haittavaikutuksista tai jopa tavanomaiset odotettavissa olevat rokotuksen jälkeiset oireet voivat nousta painoarvoltaan suureksi tai suhteettoman suureksi rokotuspäätöstä tehdessä

• Haittavaikutusriski pitäisi osata suhteuttaa rokotteella ehkäistävien tautien, niihin liittyvien jälkitautien, pitkäaikaisten haittojen / kuoleman riskiin

• Internetin tietotulva on vaikuttanut siihen, että vastaanotolle voi saapua hämmentynyt asiakas



Olisi luonnollisempaa ja turvallisempaa sairastaa lastentaudit kuin ottaa rokote

• Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen.

• Samalla vältetään sairastamiseen liittyvät jälkitaudit ja komplikaatiot

• Taudin sairastaminen on kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen

• Esimerkiksi MPR-taudit toimivat hyvänä esimerkkinä tästä


Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Tuhkarokko, vihurirokko

ja sikotauti eivät ole

pelkkiä harmittomia

lastentauteja


Tuhkarokko vai MPR-rokotus?

Tuhka

rokko

MPR- rokote

Kuolema 10 0

Aivotulehdus 40 0,1**

SSPE * 1 0

Kouristus 500 30

* Subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, viiveellä ilmenevä aivotulehdus, johtaa kuolemaan

** Raportoituja tapauksia, ei välttämättä yhteyttä

Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus

100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden


Sikotauti vai MPR-rokotus?

Sikotauti MPR-rokote

Aivokalvon-tulehdus

1000 <0,1

Aivotulehdus 20 0

Kivestulehdus 100 0

Lapsettomuus 3 0




Vihurirokko vai MPR-rokotus ?

Vihuri-

rokko

MPR-

rokote

Sikiökuolema 5-20 0

Sikiökaudella saadun tartunnan

aiheuttama vamma

10-40 0

Aivotulehdus 15 0

ITP 30 3





• Rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen

– Rokotuspäätöstä tehdessä on tärkeätä, että sekä hyödyistä että haitoista on olemassa oikeata tutkittua tietoa

– Tarjoa tutkittua tietoa, ohjaa tutkitun tiedon lähteelle

– Päätökset tehdään silti usein tunteiden perusteella

– Lapsen puolesta vanhemmat / huoltaja päättävät

• Rokottamatta jättäminen on aktiivinen teko, sillä siinä hyväksytään taudin ja siihen liittyvien jälkitautien ja komplikaatioiden riskit ja laumasuojan murtuminen

Rokottamatta jättämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia


?

Mikä on lapsen oikeus? Entä, jos

lapsi saisi päättää?


Tapausesimerkki

• Vuonna - 80 syntynyt mies lähdössä 1,5 kk:n kuluttua töihin Afrikkaan rakentamaan taloja maaseudulle

• Ei ole saanut lapsena ilmeisesti mitään rokotuksia tai korkeintaan tetanus-rokotukset ehkä ei koko perussarjaa niistäkään, koska vanhemmat olivat aikoinaan kieltäytyneet rokotuttamasta lastaan

• Ei ole käynyt armeijaa maailmankatsomuksellisista syistä

• Melkoinen urakka edessä, kun perussuojia pitäisi laittaa kuntoon

• Rokottamatta jättämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia

• Aikakaan ei aina ei riitä


Kun kohtaat epävarmuutta, turvamurheita

• Avoin ja asiallinen keskustelu

– Rokottamisen hyödyistä ja haitoista

– Rokottamatta jättämisen riskeistä

– Epäröinnin syistä

• Parhaimmillaan oikaistaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja hälvennetään turhaa pelkoa

• Muista, että Suomessa rokottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

• Asiakkaan näkökannan ja päätöksen kunnioitus

http://www.thl.fi/rokottaminen


Maailmanlaajuisesti rokotukset ovat heti

ravinnon ja puhtaan veden jälkeen

tärkein terveyteen vaikuttava tekijä.

1/5 suunnitellusta sisällöstä puuttuu vielä. Sivujen väliset

linkitykset osittain tekemättä. Päivitetään resurssien

mukaan. Ruotsinkielinen sivusto on työn alla.

rokotuksia epäilevä - mitä sanon, mitä teen?

Health & Medicine